– Heräsin juuri tähän, että tänne on tulossa paljon toimittajia, ja toimittajien saaminen Suomeen, varsinkin ruuan osalta, ei ole ihan helppo homma, huippukokki, ravintoloitsija ja keittiöpäällikkö Henri Alén huudahtaa.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamiseen on enää viisi yötä. Helsinkiläiset ravintolat tuntuvat soittokierroksen perusteella nukkuvan. Henri Alén tajusi omien sanojensa mukaan vasta tänä aamuna, että vaikkei innostunut presidenttien tapaamisesta täällä olekaan, niin heidän vanavedessään Helsinkiin saapuu yli 1 400 toimittajaa ja kuvaajaa. Toimittajien houkutteleminen Suomeen vierailulle ja syömään ei ole aivan hetken projekti. Lisäksi se maksaa.

– Hyviä toimittajia, varsinkin Amerikasta, on harvoin varaa lennättää tänne, Alén kertoo.

Ja nyt yhtäkkiä, kaupunki tulee vilisemään heitä, kansainvälisten televisioyhtiöiden tunnettuja toimittajia.

– Tämä on todellinen jättipotti! Ne, jotka osaavat nyt erottautua ja tehdä asiat kunnolla, se voi poikia vaikka mitä, Alén uskoo.

"Palvelkaa ja hymyilkää"

Suurmiesten sanomisilla ruuasta on vaikutuksensa, ainakin kansalliseen itsetuntoon. Vai joko olemme unohtaneet mitä Italian entinen pääministeri, liikemies Silvio Berlusconi letkautti suomalaisesta ruuasta vuonna 2005, kun Suomi hävisi kisan EU:n elintarvikevirastosta Italialle. Tuolloin Berlusconi moitti suomalaista ruokaa ja totesi, että voi sen kertoa, sillä on joutunut syömään sitä. Arvaamattomaksi luonnehdittu Trump on tunnettu myös suorasta puheestaan, joten toivo kannattaa panna toimittajiin.

Alén uskoo, että nyt eri toimijoilla, kuten ravintoloilla, on mahdollisuus osallistua yhdessä tekemään Suomea tunnetummaksi.

– Suomi-ruokaa lautaselle, palvelkaa, hymyilkää, toimitaan ihan niin kuin normaalistikin, Alén sanoo.

Vaikka pohjoismainen keittiö on huudossa maailmalla, suomalainen keittiö on silti Alénin mielestä paljon jäljessä brändäyksessään, kun vertaa vaikka mallimaahan Tanskaan. Yhdysvalloissa on tilaa Suomi-kuvan parantamiseen, mutta niin myös Aasiassa.

– Puhtaat maut, puhdas luonto ja puhdas vesi kiinnostavat, Alén kertoo.

– HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) pitäisi heti tehdä hanavesikampanja ja tarjota vieraille pelkkää hanavettä, Alén intoutuu.

Osa ravintoloista myöhempään auki

Soittokierros helsinkiläisiin ravintoloihin paljastaa, että ravintoloissa ei ole herätty kansainvälisten toimittajien tuloon. Myöskään Alén ei ole kuullut piireistään mitään pöhinää. Toimittajat tulevat tänne parhaassa tapauksessa useaksi päiväksi ja tekevät oletettavasti havaintoja ja juttuja myös muista aiheista kuin pelkästään presidenttien tapaamisesta.

S-ryhmän ja HOK Elannon ravintoloista kerrotaan Yle Uutisille, että huipputapaamisen mukanaan tuomaan toimittajiin ja turisteihin ei ole varauduttu mitenkään erityisesti. Toki henkilökuntaa on runsaasti töissä, kuten aina, kun kaupungissa on suuria tapahtumia.

BW-ravintoloista kerrotaan, että heillä varaudutaan siihen, että voi tulla kyselyitä yksityistilaisuuksista. Muuten mitään erityistä ei ole, palvelut toimivat normaalisti.

Royal Ravintolat pitävät sunnuntaina ja maanantaina auki ravintoloita enemmän kuin normaalisti. Osa ravintoloista varautuu myös olemaan normaalia myöhäisempään auki. Royal Ravintoloilla on useita ravintoloita Kauppatorin lähettyvillä, ja tämä nähdään merkittävänä markkinointitilaisuutena. Yhtiö pitää tärkeänä, että nettisivuilla on ajankohtaiset aukioloajat ja ohjeet saapua ravintolaan.

On kuitenkin olemassa joitakin ravintoloita, joista löytyy edes pientä yritystä panostaa tapahtumaan. Joissain ravintoloissa on myynnissä kuopiolaisen pienpanimon tapahtumahenkinen "Let´s settle this like adults" -olut. Sen etiketissä ovat teeman mukaisesti Putin ja Trump.

Tunnit käyvät. Jos nyt ei ole vielä varautunut erityisemmin tuleviin päiviin, kuinka tilannetta voi yrittää korjata?

– Tilannetajua tarvitaan, jos on ihmisiä, ja on luvat pitää pidempään auki, niin pitäkää, joustakaa ja palvelkaa loppuun asti, toivoo Alén.

– Tämä pitää nähdä yhteishankkeena markkinoida Suomea maailmalle. Oikeastaan on ihan sama millä alalla olet, taksikuski, kokki tai kaupunmyyjä, niin autetaan ja ollaan ystävällisiä.

Priimaa synnyttävä hetkessä

Helsinki vahvistettiin huippukokouksen paikaksi pari viikkoa sitten. Kaupunki, viranomaiset, media ja muut toimijat joutuvat valmistautumaan tapahtumaan todella nopealla aikataululla. Keittiömestari Henri Alén toteaa, että hänen olisi pitänyt herätä tähän asiaan jo ainakin viikko sitten. Toisaalta, hän ei ole joukossaan yksin. Mutta onnistuuko Alén itse toimimaan nopeasti?

Alén päätti kollegansa kanssa tänä aamuna, että pitääkin poikkeuksellisesti yhden ravintolansa auki. Hän onnistui kuitenkin muutamassa tunnissa hommata työntekijät ja suunnittelee Suomi-menuta toimittajille. Kesälomakaudesta huolimatta.

– Meidän ruokakulttuurimme ei ole vieläkään supertunnettu maailmalla, mutta me olemme yksi laadukkaista Pohjoismaista. Nyt on se hetki, että voimme parissa päivässä näyttää ettemme ole yhtään huonompia, Alén sanoo.

– Tämä on Suomen yhteishyvä juttu, joten hoidetaan tämä homma nyt hyvin!

Kahdessa oikeusasteessa on nyt tuomittu akaalaisen yrityksen TTA Finland Oy:n väkeä luvattomista sähköasennuksista. Aamulehden mukaan Turun hovioikeus on antanut asiasta päätöksen. Se ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2016 laittomia sähkötöitä urakoineen mm. törkeästä petoksesta ja vaaran aiheuttamisesta kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Asiaan liittyy myös muita rikoksia.

Toinen mukana ollut henkilö sai vuoden ja kuuden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen törkeistä petoksista ja kiskonnasta.

Firma teki lukuisia sähköurakoita ilman, että yhtiöllä tai sen asentajalla olisi ollut oikeutta tehdä sähkötöitä. Suomessa sähkölaitteistoja saa asentaa ja korjata vain sellainen toiminnanharjoittaja, joka täyttää sähköturvallisuuslaissa asetetut vaatimukset.

Jos sähkötyöt on tehty laittomasti, se aiheuttaa poliisin mukaan sähkötöitä teettäneelle vaaran, että vahinkotilanteessa esimerkiksi vakuutusyhtiöllä on mahdollisuus olla maksamatta korvauksia.

Laittomat asennukset tehtiin vuosien 2011-2014 välisenä aikana.

Kotkan Jumalniemen kauppakeskuksen rakentaminen viivästyy jälleen. Alun perin E-18 moottoritien varteen suunnitellun kauppakeskuksen rakentamisen piti alkaa jo noin viisi vuotta sitten. Rakennustöiden oli määrä valmistua vuoteen 2016 mennessä.

Rakennushanketta vie tällä hetkellä eteenpäin Pallas Rakennus Oy, eli entinen SSR Group Oy.

Yhtiöstä kerrotaan, että uusimman aikataulun mukaan rakentaminen on alkamassa tämän vuoden aikana. Kauppakeskuksen on määrä valmistua reilun vuoden päästä rakentamisen aloittamisesta.

Vielä huhtikuussa Kymen Sanomat uutisoi, että kauppakeskuksen avajaisia vietettäisiin viimeistään vuoden 2019 helmikuussa. Kevään aikana viivästystä on siis tullut vähintään useita kuukausia.

Negatiivinen julkisuus ajoi nimenvaihtoon

SSR Group vaihtoi nimeään kesäkuun lopussa. Konserni ja sen tytäryhtiö Salpausselän Rakentajat on saanut runsaasti kielteistä julkisuutta Nuorisosäätiö-sotkussa.

– Olemme aloittaneet perusteellisen työn toimintakulttuurimme uudistamiseksi ja rahoitusrakenteen vahvistamiseksi. Uudella nimellä haluamme viestiä tästä työstä ja jättää vanhat toimintamallit taaksemme, kertoi Pallas Rakennuksen toimitusjohtaja Jyrki Lautarinne yhtiön kesäkuisessa tiedotteessa.

Poliisi on epäillyt, että rakennusliike on siirtänyt miljoonia euroja rahaa ulkomaille tekaistujen konsulttipalkkioiden avulla. Verohallinto on pyytänyt poliisia tutkimaan, ovatko SSR:n entiset vastuuhenkilöt syyllistyneet verorikoksiin.

Yhtiön johto ja omistus on tämän jälkeen laitettu uusiksi.

Kysyimme Pallas Rakennuksen varatoimitusjohtaja Arto Jokiselta, miten Nuorisosäätiö-sotku on vaikuttanut Jumalniemen kauppakeskushankkeeseen.

– On ollut muuta tekemistä, kuten yhtiön uudelleen organisointia. Hanke tullaan kyllä toteuttamaan ja kontaktoinnit sijoittajien kanssa jatkuvat elokuussa, Jokinen kiertelee.

Jokisen mukaan yhtiön "pääbisnekset ovat olleet viimeisen puolen vuoden aikana muualla". Näin ollen rakennushankkeen myynti- ja markkinointityötä ei ole pystytty tekemään riittävillä resursseilla.

Aiemmin Jumalniemen rakentaminen on viivästynyt muun muassa viereisen moottoritieramppiurakan takia.

Toivo Sukari ei enää mukana

Jumalniemen tontilla on rakennusoikeutta 10 000 neliömetriä. Kotkan kaupunki myönsi kauppakeskukselle uuden rakennusluvan viime huhtikuussa, kun edellinen vanhentui.

– Rakentaminen tulee aloittaa kolmen vuoden sisällä luvan myöntämisestä ja saattaa valmiiksi viiden vuoden sisällä, Kotkan rakennustarkastaja Vesa Yrjönen toteaa.

Projektin vetäjänä aiemmin mukana ollut liikemies Toivo Sukarin yhtiö Sukari Konserni ei ole enää mukana hankkeessa, Arto Jokinen kertoo.

SSR osti Sukarin ulos vuoden 2017 loppupuolella, Jokinen kertoo. Jokisen mukaan Pallas Rakennus omistaa nyt Jumalniemen tontin yksin.

Tällä hetkellä yhtiö hakee kauppakeskukseen vuokralaisia. Arto Jokisen mukaan 50 prosenttia kauppakeskuksen tiloista on varattu.

– Kirjallisia varaussopimuksia on tehty valtakunnallisesti toimivien kaupallisten yritysten kanssa, Jokinen kommentoi.

Jokisen mukaan rakennusyhtiö kehittää hanketta, joka on tarkoitus myydä myöhemmin sijoittajille eteenpäin.

Kauppakeskukseen on suunniteltu kodinkone-, huonekalu- ja halpatavarakauppoja.

Pohjois-Karjalan keskussairaalan aulassa on viimeisen puolentoista viikon aikana istunut poikkeuksellisen paljon väsyneitä ja vihaisia potilaita.

Kelan tukemien taksikyytien välitys ei ole toiminut odotetusti, ja potilaat ovat joutuneet odottamaan kyytejä pahimmillaan useita tunteja. Lisäksi kyytien viivästyminen on sotkenut sairaalan aikatauluja.

Suurin huoli on säännöllistä hoitoa tarvitsevista dialyysi- ja syöpäpotilaista.

– Helpotusta on näkynyt, mutta ongelma ei ole poistunut. Tänä aamuna viimeksi oli potilas, joka oli joutunut monta kertaa soittamaan Kelalle, kun kyytiä ei kuulunut, kertoo dialyysipotilaita päivittäin hoitava sairaanhoitaja Sanna Leppänen.

Osa on tullut omalla autolla tai omalla kyydillä. He käyvät sitten kädenvääntöä Kelan tai Pro Keskuksen kanssa. sairaanhoitaja Sanna Leppänen

Leppäsen mukaan osa dialyysipotilaista on turvautunut muihin kyyteihin.

– He eivät voi jättää hoitoa välistä. Osa on tullut omaisen kuskaamana tai muulla kyydillä. He käyvät sitten kädenvääntöä Kelan tai Pro Keskuksen kanssa.

Myös syöpätautien osastolla on painittu kyytiongelmien kanssa.

– Meille pääsee, mutta paluukyytiä on voinut joutua odottamaan tunnista yli kolmeen tuntiin, osastonhoitaja Raakel Ikonen kertoo.

Viiden tunnin hoito vienyt päivästä yli kymmenen tuntia

Heinävetinen Eero Maasilta käy Joensuussa dialyysihoidossa kolme kertaa viikossa. Kyytiuudistuksen jälkeen reissuun on saanut varata lisätunteja.

– Silloin ensimmäisenä päivänä jouduin odottamaan kyytiä puolitoista tuntia. Sanottiin vaan, että on ruuhkaa. Minä sanoin, että jaahas.

– Ja sitten kun on näitä yhdistelykyytejä, niin tunnin matka Heinävedelle voi kestää yli pari tuntia, Maasilta jatkaa.

Kaukaisimmat potilaat tulevat keskussairaalaan Nurmeksesta ja Valtimolta, yli 130 kilometrin päästä. Heiltä viiden tunnin dialyysihoito on vienyt päivästä pahimmillaan yli kymmenen tuntia.

– Kyse on ollut kohtuuttoman pitkistä odotusajoista, sillä jo pelkkä hoito on raskas, Sanna Leppänen sanoo.

Ministeri Berner kohtelee meitä kuin koiria, että "paikka siinä". dialyysipotilas Eero Maasilta

Pitkät odotusajat eivät itsessään ole aiheuttaneet vaaratilanteita. Esimerkiksi syöpäpotilaille on järjestetty mahdollisuus odottaa kyytiä makuuasennossa.

– Pääaulassa ovat potilaat, jotka jaksavat istua ja odottaa. Klinikan aulassa on mahdollista odottaa pitkällään, Raakel Ikonen toteaa.

Hoitajille kyytien viivästyminen tietää ylitöitä. Potilaita ei jätetä hoitamatta, eikä heitä jätetä yksin.

– Jos iltapäivän viimeiset potilaat joutuvat odottamaan kyytiä, niin sitten myös joku työntekijöistä jää odottamaan, että potilas noudetaan, Ikonen kertoo.

Kela-kyydeille ei riitä kuskeja

Ongelmien taustalla on Kela-kyytejä ajavien autoilijoiden vähyys. Pohjois-Karjalaan kyytejä välittävä Pro Keskus ei ole saanut tehtyä riittävästi sopimuksia paikallisten taksiautoilijoiden kanssa.

Kuskeja hälytetään paikalle jopa parinsadan kilometrin päästä, joten paikalle saapuminen ymmärrettävästi kestää.

– Olen tavannut mikkeliläisiä, savonlinnalaisia ja ristiinalaisia autoilijoita, Raakel Ikonen kertoo.

Kela on kertonut olevansa valmis asettamaan taksikeskuksille sanktioita, mikäli kyytiongelmia ei saada korjattua.

Kyyditettävää lupaus ei lohduta.

– Potuttaa. Se, miten ihmisiä kohdellaan. Ne ei tuolla yläportaassa ajattele, että me ollaan ihmisiä. Ministeri Berner kohtelee meitä kuin koiria, että "paikka siinä", Eero Maasilta toteaa.

Kela-korvattavien taksimatkojen uudistus juontaa juurensa taksialan lainsäädännön uudistukseen. Kela-kyytien hankinta oli järjestetty vanhojen säädösten mukaan, ja liikenneministeri Bernerin alulle panema lakiuudistus sai myös Kelan kilpailuttamaan kyytiensä välityksen uudelleen. Muutoin Kelan toiminta on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa.

Juttua ja otsikkoa muokattu 11.7.2018 kello 18:32 tarkentamalla liikenneministerin roolia Kela-kyytien uudistuksessa. Muokkaus klo 18.57: täsmennetty viimeisessä kappaleessa lakiuudistuksen vaikutusta kilpailutukseen - uudistus ei velvoittanut Kelaa, kuten aiemmin jutussa todettiin. Kilpailutus ja lakiuudistus osuivat vain samaan ajankohtaan.

Huumepoliisin ex-päällikköä Jari Aarniota epäillään henkirikoksesta Vuosaaren vuoden 2003 palkkamurhajutussa. Epäilynä on, että hän tiesi murhasta etukäteen ja jätti sen estämättä. Jos poliisi tietää murhasta ja jättää sen estämättä, on seurauksena käytännössä elinkautinen vankeusrangaistus murhasta.

Ruotsinturkkilainen Volkan Ünsal murhattiin lokakuussa 2003. Hän oli vienyt kaveriltaan rahaa Tukholman Arlandan lentokentän vuoden 2002 rahakuljetusryöstön saaliista, päässyt todistajansuojeluohjelmaan ja irrottautunut siitä.

Murhajutun poliisirikoshaaran tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto vahvistaa, että yhtä virkamiestä epäillään rikoksesta palkkamurhajutussa murhan estämättä jättämisen vuoksi.

Poliisi on STT:n tietojen mukaan ottanut Aarnion ja ex-jengipomo Keijo Vilhusen kiinni. Rikosylikomisario Markus Laine keskusrikospoliisista kertoo, että vuonna 1960 syntynyt mies on otettu kiinni Itä-Suomessa. Tutkinnanjohtaja Haavisto puolestaan ei halua kommentoida mahdollisia pakkokeinoja.

Vuosaaren palkkamurhasta on tuomittu jo aiemmin kolme suomalaista sekä murhan ruotsalainen tilaaja.

Aarnio on tuomittu käräjillä muun muassa törkeistä huume- ja virkarikoksista, joita Helsingin hovioikeus käsittelee. Aarniolla on lisäksi kolmen vuoden lainvoimainen tuomio rikoksista, jotka kytkeytyvät poliisille laitteita toimittaneeseen seurantalaiteyhtiöön.

STT ei ole toistaiseksi tavoittanut Aarnion asianajajaa.

Osallistuiko Aarnio murha-asunnon alivuokraamiseen?

STT:n tietojen mukaan poliisille on kerrottu, että sekä Aarnio että silloinen jengipomo Keijo Vilhunen kytkeytyisivät murha-asunnon alivuokraamiseen. Murha-asunnon päävuokralaisena oli Saaraksi kutsututtu nainen, johon Aarniolla on ollut käräjätuomion mukaan seksisuhde virka-ajalla.

Tammikuussa Aarnio kommentoi STT:lle lyhyesti, että häntä ei ole tarvittu asunnon alivuokraamiseen.

– Sen verran voin sanoa, että minua ei tietystikään ole tarvittu näihin prosesseihin, kun kaikki osapuolet tuntevat toisensa, Aarnio sanoi.

Murha-asunnossa oli henkirikoksen aikaan oleillut kuukausien ajan Jani Leinonen, joka sittemmin tuomittiin murhasta. Poliisin puhelinkuuntelussa ollut Leinonen kytki jo pian Ünsalin murhan jälkeen puhelinkeskustelussaan Keijo-nimisen miehen murha-asunnon kalusteiden katoamiseen. Uudessa esitutkinnassa keskusrikospoliisi on taas epäillyt Vilhusen kytkeytyvän murhaan.

STT:n tietojen mukaan muun muassa Leinonen ja murhasta tuomittu Raimo Andersson ovat avautuneet uudessa tutkinnassa. Vilhunen viestitti STT:lle asianajajansa Markku Fredmanin välityksellä tammikuussa, että kyse on perättömästä ilmiannosta.

Andersson tapettiin kotiinsa huhtikuussa. Poliisi tutkii tekoa murhana raa'an ja julman tekotavan vuoksi. Toistaiseksi julkisuuteen ei ole tullut tietoa, että Anderssonin kuolema liittyisi hänen kertomuksiinsa Ünsalin murhajutun uudessa esitutkinnassa.

Tutkinnassa tukku erikoisuuksia

Murhan alkuperäiseen tutkintaan liittyy lukuisia erikoisuuksia, joihin silloisesta poliisin esitutkintapöytäkirjasta ei löydy selitystä. Poliisi muun muassa keräsi näytteitä ja tutki asuntoa ruumiskoirilla ennen kuin oli kirjannut minkäänlaista rikosepäilyä järjestelmiinsä.

Lisäksi poliisi määräsi rikospaikkatutkinnan asuntoon jo päivää ennen kuin Ünsalista oli kirjattu edes katoamisilmoitusta.

Poliisi ei ollut kuulustellut yhtä sittemmin murhasta tuomittua epäiltynä, vaikka ennen kuulustelua käräjäoikeus oli myöntänyt poliisille telekuuntelu- ja televalvontaluvan hänen puhelimeensa murhaepäilyn perusteella. Epäillyllä ei ole velvollisuutta pysyä kertomuksissaan totuudessa, minkä vuoksi aseman kertomisella on merkitystä kuulusteltavalle.

Oikeusasiamies katsoi vuoden 2006 ratkaisussaan, että näytön perusteella virhe kuulustelussa saattoi selittyä inhimillisellä erehdyksellä. Vastuu virheestä oli oikeusasiamiehen mukaan kuitenkin kansanedustaja Kari Tolvasella (kok.), joka toimi tuolloin tutkinnan yleisjohtajana.

STT:n tietojen mukaan Tolvasta on kuultu uudestaan avatussa murhajutussa todistajan asemassa.

Lue lisää:

Vuosaaren palkkamurhasta elinkautisia

Rikostarinoita Suomesta: Erään palkkamurhan anatomia

Vuokra-asuntojen etsintä on opiskelijoilla kiivaimmillaan. Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola arvioi, että todistusvalinnan lisääntyminen yliopistoissa on siirtänyt asunnonhaun sesonkiaikaa aiempaa enemmän heinäkuulle. Yle kokosi vinkit asunnon etsimiseen, esittelyissä kiertämiseen, sopimuksen tekoon ja muuttamiseen.

Etsi asuntoa eri kanavia pitkin

1. HOAS, TOAS, POAS, KOAS, LOAS, PSOAS ja muut opiskelija-asuntosäätiöt tarjoavat hintaluokaltaan edullisia asuntoja, jotka ovat usein mainettaan parempia. Usein myös vuokravakuus on kohtuullinen, joten opiskelija ei heti menetä varojaan.

Isoissa kaupungeissa yksiöihin on usein vähintään vuoden jonot. Helsingin keskustassa ja ydinalueilla yksiötä voi joutua odottamaan jopa toista vuotta. Solu- ja kimppakämppiin pääsee huomattavasti nopeammin varsinkin, jos asuinalueesta on valmis tinkimään.

Opiskelijoiden keskuudessa elää yhä vahvasti käsitys siitä, että HOASilla täytyy asua ensin soluasunnossa voidakseen hakea yksiötä. Käytännöstä luovuttiin kuitenkin vuonna 2016, joten hakija voi heti jättää hakemuksen yksiöjonoon.

Kimppakämppää voi usein hakea myös yhdessä tutun kaverin kanssa. HOASin sivuilla on myös Kämppishaku, joka on sekoitus Tinderiä ja vaalikonetta. Jos siis kämppistä ei ole valmiina, voi sopivaa ehdokasta etsiä kämppishaun avulla.

2. Vinkki: Tarkasta opiskelija-asuntosäätiöiden sivuilta myös heti vapaat tai lähiaikoina vapautuvat asunnot.

3. Helsingin yliopistolla päätoimisesti opiskeleva voi hakea asuntoa HYY:ltä tai eri osakunnista. Huomioithan, että uusien opiskelijoiden asunnonhaku päättyy monella osakunnalla heinäkuussa! Lisätietoja täältä.

4. Kaupunkien vuokra-asunnot, Nuorisoasuntoliitto, Oranssi ja M2-kodit tarjoavat kohtuuhintaisia asuntoja, jonne voi kuitenkin joutua jonottamaan pidempään. Esimerkiksi Ilmarinen, Sato, VVO ja Lumo vuokraavat markkinahintaisia asuntoja, joita voi kuitenkin saada nopeammin.

5. Lehti-ilmoitus on vanhanaikainen, mutta toimiva tapa. Pieni ilmoitus maksaa yleensä muutaman kympin. Osa varsinkin iäkkäämmistä vuokranantajista etsii vuokralaisia lehti-ilmoituksen kautta ja seuraa myös vuokralaisten omia ilmoituksia. Kannattaa siis tutkia takasivujen pikkuilmoitukset huolella.

6. Vinkki: Kannattaa ottaa yhteyttä asunnoista itse, mutta jättää myös oma ilmoitus. Osa vuokranantajista etsii mieluummin suoraan ilmoitusten perusteella sopivan vuokralaisen kuin tekee yleisen ilmoituksen, jonka kautta saa kymmenittäin yhteydenottoja.

7. Netin hakusivustoihin, kuten Vuokraoveen, Oikotiehen, Toriin ja Vuokraturvaan kannattaa asettaa hakuvahti, jotta saat sähköpostiisi heti ilmoituksen uusista asunnoista. Hyvät asunnot menevät nopeasti, joten toimi nopeasti sopivan asunnon kohdalla. Facebookin vuokra-asuntoryhmiä kannattaa myös seurata, mutta varsinkin kesällä sinne satelee uusien opiskelijoiden ilmoituksia. Järkevintä on etsiä useamman palvelun kautta. Hyödynnä myös omat Facebook-kaverisi ja julkaise ilmoitus profiilissasi. Monet asunnot kiertävät nykyisen vuokralaisen tutuille.

8. Vinkki: Esimerkiksi Vuokraturvan sivuille voi rekisteröityä ja määritellä etsittävän asunnon ominaisuudet. Suosituimpia asuntoja ei laiteta ollenkaan julkisesti nettiin, vaan esittelyyn kutsutaan vain rekisteröityneitä hakijoita.

9. Monilla työpaikoilla on sisäinen intra, jonne voi myös jättää ilmoituksen asunnonhausta. Vaikka omilla vanhemmilla ei olisi sijoitusasuntoa, voi vanhempien työkavereilla tai heidän tutuillaan olla kavereissa asunnonomistajia.

10. Vinkki: Ensimmäistä omaa kotiaan etsivän kannattaa harkita alivuokraamista. Moni opiskelija lähtee syksyksi tai koko vuodeksi vaihto-opiskelemaan ulkomaille ja etsii alivuokralaista kalustettuun asuntoon. Huippuasunnon voi saada näin helposti, eikä omia kalusteita tarvitse heti hankkia.

Näin vakuutat asuntoesittelyssä

11. Osa järjestää yleisen esittelyn ja osa esittelee muutamalle henkilökohtaisesti. Jos vuokranantaja on jättänyt yhteystietonsa, voi jo ennen esittelyä ottaa yhteyttä ja esitellä itsensä. Vuokravälittäjille taas kesä on kiireistä, joten väkisin keksityt kysymykset eivät välttämättä auta eteenpäin.

12. Vanhat, mutta toimivat ohjeet: ole kuin menisit työhaastatteluun. Pukeudu asiallisesti, ole ajoissa paikalla ja niin edelleen. Ole kuitenkin mahdollisimman oma itsesi, sillä liiallinen mielistely näkyy usein läpi.

13. Vuokranvälitysfirmojen esittelyissä on valmis lomake, joka täytetään ja tulostetaan etukäteen tai täytetään paikan päällä. Voit myös tehdä oman hakemuksen, jossa kerrot itsestäsi hieman enemmän ja millaista asuntoa etsit. Muista liittää kuva. Vuokravälitysfirmojen tapauksessa täytä kuitenkin aina myös yhtiön oma lomake.

14. Kerro hakemuksessa tai ottaessasi yhteyttä vuokranantajaan kaikki olennaisin tieto: missä opiskelet, oletko töissä, kuinka pitkäksi aikaa etsit asuntoa, oletko savuton ja omistatko lemmikkejä. Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola kehottaa vakuuttamaan välittäjän ja vuokranantajan siitä, miksi juuri kyseinen asunto sopisi itselle. Esimerkiksi se, että asuinalue on tuttu tai asunto on sopivalla paikalla omaan opiskelupaikkaan nähden voi edistää asunnonsaantia. Vuokranantaja haluaa ensisijaisesti pitkäaikaisen vuokralaisen, joten tavoitteena on löytää vuokralainen, jolle kämppä on kaikin puolin sopiva.

15. Vinkki: Onko asunnosta jo pois muuttanut asukas tehnyt loppusiivouksen huonosti tai onko asunnossa pinttynyttä likaa? Huomauta asiasta kohteliaasti asuntoesittelyssä ja kerro, että tämä varmaan irtoaa tehoputsauksella. Voit näin osoittaa olevasi huolellinen ja siisti asukas.

16. Kerro, jos vanhempasi lupautuu vuokrasi takaajaksi. Jos siis et itse pysty maksamaan vuokraa, vanhempasi maksaa sen. Vuokraturvan Metsola toteaa, että takaajan avulla opiskelija voi jopa kiilata vakituisessa työsuhteessa olevan ohi.

17. Keskustele yleisessä esittelyssä aina vuokravälittäjän tai -antajan kanssa. Kysy jotain, osoita kiinnostuksesi. Millä tavalla juuri tämä asunto sopisi sinulle? Esittelyissä voi parhaimmillaan käydä kymmeniä ihmisiä, joten varmista, että välittäjä osaa yhdistää nimesi ja naamasi.

18. Ikuisuuskysymys nuorilla: vanhemmat mukaan asuntoesittelyyn vai ei? Vuokraturvan Metsola sanoo, että vanhemmat voi ottaa mukaan, jos he malttavat pysyä taka-alalla esittelyssä. Tärkeintä on, että nuori hoitaisi itse kysymykset ja esittelyn. Liian puhelias vanhempi 18-vuotiaan kanssa ei ole enää välttämättä plussaa. Vuokranantajia kiinnostaa tietää, että vaikka vanhemmat ovat tukena itsenäistymisessä, kykenee nuori huolehtimaan itse asunnosta.

Jos olet menossa katsomaan opiskelijan alivuokraamaa asuntoa tai huonetta kimppakämpässä, voi olla parempi mennä rohkeasti yksin. Varsinkin tulevat kämppiksesi haluat tutustua sinuun eivätkä äitiisi. Asunnosta voi näyttää innokkaille vanhemmille kuvia.

Selvitä nämä asiat ennen vuokraamista

19. Mitä remontteja asunnossa ja taloyhtiössä on tehty sekä mitä on tulossa? Jos tulossa on putki- eli LVI-remontti tai julkisivuremontti, kannattaa muuttamista harkita kaksi kertaa tai ainakin vaatia kohtuuhintaista vuokraa remontin ajalta. Myös ylimmässä kerroksessa asuvalle hissiremontti voi aiheuttaa hankaluuksia ja kattoremontti meteliä. Remonttien kestot ovat usein arvioituja, joten kolmen kuukauden työ voi huonolla tuurilla venyä useammalla kuukaudella.

20. Milloin talo on rakennettu? Vanha talo ei ole automaattisesti huono, sillä usein aidosti vanhat talot ovat paremmin rakennettuja kuin 1970–80-luvun talot.

21. Selvitä asunnon ulkopuolella olevat asiat: pesutupa, häkkikomero, pyörävarasto, taloyhtiön sauna, hissi. Hissittömän talon viidenteen kerrokseen muuttaminen voi myöhemmin kaduttaa.

22. Julkisen liikenteen yhteydet ja lähimmän kaupan sijainti. Opiskelijalle olennainen tieto on myös kotiinpääsy yöllä.

23. Vuokravakuuden suuruus. Yleensä kahden kuukauden vuokraa vastaava summa.

24. Vinkki: Vuokravakuus saa enimmillään olla kolmen kuukauden vuokraa vastaava summa. Vakuuta vuokranantaja maksukyvystäsi kysymällä, oliko vuokravakuus kahden vai kolmen kuukauden vuokra. Yleensä se on kahden kuukauden, mutta osoitat, ettei vuokranantajan tarvitse huolestua maksuistasi.

25. Kuuluuko vuokraan vesi, sähkö ja nettiyhteys? Vesi on usein yhdelle ihmiselle noin 20 euroa kuussa., Lisäkuluja tuovat myös sähkö ja nettiyhteys. Huomioi, että nettiyhteyttä varten tarvitset modeemin tai wifi-reitittimen, joka maksaa lisää. Operaattoreilta kannattaa kysyä tarjouksia, joissa modeemin saisi kaupan päälle.

26. Millaisia asukkaita taloyhtiössä asuu? Kuuluuko asuntoon muiden asukkaiden ääniä? Näin osoitat myös arvostavasi rauhaa ja hiljaisuutta.

27. Mihin suuntaan ikkunat ovat? Herkkäunista voi myöhemmin häiritä, jos aamuaurinko paistaa ilman sälekaihtimia olevasta ikkunasta.

28. Onko vuokranantajalla tarkoitus vuokrata asunto pitkäksi aikaa? On hyvä selvittää, jos vuokranantaja suunnittelee muuttavansa itse asuntoon lähivuosina.

29. Millainen vuokrankorotusehto sopimukseen kirjataan? Yleisin vuokrankorotusehto on se, että vuokraa nostetaan lisäämällä kuluttajahintaindeksiin kaksi prosenttia, mutta joskus kirjataan jopa viisi prosenttia.

Vuokrasopimuksen tekeminen

30. Valmiin sopimuspohjan löytää helposti netistä.

31. Kimppakämpässä kannattaa tehdä kaikille oma vuokrasopimus tai valita yksi kämppiksistä päävuokralaiseksi, jonka kanssa muut tekevät alivuokraussopimuksen. Järjestely ei haittaa Kelan tukien saamista, kun kaikki maksavat saman verran tai vuokrien summa on yhteensä päävuokralaisen maksaman kokonaisvuokran suuruinen. Toisin sanoen päävuokralainen ei saa vuokratuloja.

32. Opiskelijan kannattaa sopia eräpäivä kuun ensimmäisen pankkipäivän jälkeen, jolloin opintoraha ja asumistuki ovat jo tilillä.

33. Tee asumistukihakemus tai hae asumistuen tarkistusta mahdollisimman pian vuokrasopimuksen tekemisen jälkeen.Hakemuksen käsittelyaika on noin kolme viikkoa. Vältät myöhemmin mahdollisen asumistuen takaisinperinnän, jos tarkistuksen käsittely venyy maksupäivän yli, mutta olet raksittanut, että Kela keskeyttää asumistuen maksamisen kunnes tarkistus on käsitelty. Näin kannattaa tehdä, jos tienaat aiemmin ilmoittamaasi enemmän tai uuden asuntosi vuokra on edullisempi kuin nykyisen. Tuki maksetaan takautuvasti, kun hakemus on käsitelty. Varsinkin syksyllä Kelassa on ruuhkaa.

Sopimus allekirjoitettu, muutto edessä

34. Hanki kotivakuutus laajalla vastuuvakuudella ennen vuokrasopimuksen alkua. Vuokranantajat vaativat usein nähdä vakuutustodistuksen, jonka saamiseen voi mennä yhtiöstä riippuen pari päivää tai viikko.

35. Voit maksaa vuokravakuuden vuokranantajan osoittamalle tilille tai tehdä omaan pankkiisi vuokravakuustili. Kyseessä on erillinen tili, jonka varat kuitenkin sidotaan panttaussopimuksella vuokravakuudeksi. Et voi käyttää niitä ennen kuin vuokranantajasi on allekirjoituksellaan vahvistanut, että vuokrasopimus on päättynyt. Vuokranantaja voi nostaa osan tai kaikki varat, jos laiminlyöt vuokrasopimuksessa olevia velvoitteita. Vuokravakuustili on turvallinen tapa maksaa vuokravakuus, koska näin varmistut, että saat rahasi takaisin. Tarkista tarkemmat ohjeet omalta pankiltasi.

36. Tee sähkösopimus ja kilpailuta se säännöllisesti. Sähkösopimuksen voi yleensä tehdä käytön mukaan tai kiinteällä kuukausihinnalla. Pienessä asunnossa yksin asuva opiskelija, jolla ei esimerkiksi ole saunaa, voi olla edullisinta valita käytön mukaan määräytyvä sopimus. Vertailua eri yhtiöiden hinnoista voi tehdä netin vertailusivustoilla helposti.

37. Tarkista opiskelija-alennukset esimerkiksi sähkölle, kalusteille ja pakettiautoille.

38. Vuokraa pakettiauto tai peräkärry ajoissa.Muutama muukin on yleensä muuttoaikeissa kuun vaihteessa ja erityisesti syksyisin.

39. Käy katsomassa asuntoa ennen muuttamista, jos vanhalle vuokralaiselle sopii. Näin selvität helposti, mitä kalusteita asuntoon mahtuu tai haluaisiko vanha asukas myydä asunnossa olevia kalusteita.

40. Ota kuvat kämpästä, kun muutat sekä kirjaa viat ja puutteet. Näin voit myöhemmin todistaa asunnon kunnon poismuuttaessasi.

Juttua varten on haastateltu Helsingin opiskelija-asuntosäätiö HOASin toimitusjohtajaa Matti Tarhiota ja Vuorkaturvan toimitusjohtajaa Timo Metsolaa. Asumistukia koskevat tiedot on tarkistettu Kelan asiantuntijoilta.

Somekansa seuraa tiiviisti Herra Koiraksi nimetyn ison koiran liikkeitä Lapissa.

Kesäkuun alun jälkeen koira kulki ensin Tornionjokivartta pitkin Tornioon, mistä se meni Ruotsin puolelle.

Ihmisillä on hirveän paljon hyvää tahtoa antaa sille ruokaa ja vettä. Sonja Joensuu, etsintöihin osallistunut kittiläläinen

Ruotsissa koirasta saatiin useita havaintoja, muun muassa Sangiksesta. Sieltä koira jatkoi pohjoiseen ja tuli takaisin Suomen puolelle Kolariin. Kolarista ja Äkäslompolosta koira kulki Kittilän Sirkan kylän läpi Kevitsaan.

Viimeisin havainto koirasta on tehty tiistaina Sodankylässä. Koira vaikuttaisi olevan nyt matkalla takaisin Ylä-Lappiin.

– Tanhuassa tehtiin havainto, mutta sitten koira katosi viikoksi ja tuli taas tiistaina ihmisten ilmoille, etsintöihin osallistunut kittiläläinen Sonja Joensuu kertoo.

Pitkästä matkasta huolimatta koira vaikuttaa edelleen hyväkuntoiselta.

– Ihmisillä on hirveän paljon hyvää tahtoa antaa sille ruokaa ja vettä, kun se kulkee ohi, Joensuu kertoo.

Saksalaisen pariskunnan kolme vuotta sitten kadonnut koira?

Somessa on arvuuteltu, kenelle koira kuuluu ja mistä se on Lappiin ilmestynyt. Monet uskovat koiran tulleen Venäjältä rajan yli Suomeen.

On myös huhuttu, että koira olisi kolme vuotta sitten Lapissa kolariin joutuneen saksalaispariskunnan lemmikki, joka pääsi onnettomuudessa karkuun omistajiltaan.

Koiran kuvaa on jaettu ahkerasti myös saksalaisissa sosiaalisen median kanavissa.

– Suomi-Saksa-seuran kautta sain lopulta tietoa, että tämä ei ole sama koira. Se kolari ajettiin Sodankylän seutuvilla vuonna 2015 ja se koira on jo löytynyt.

Lappiin on luvattu hellettä reiluksi viikoksi, mutta Joensuu luottaa, että koira pärjää kuumassakin.

– Eihän tuo olisi elossa pysynyt, jos ei osaisi luonnosta vettä juoda. Jokiseutuja se on tainnut nytkin kulkea.

Epäonnistunut kiinniottoyritys sai varuilleen

Koiraa on yritetty saada Kolarin kesäkuisen kiinniottoyrityksen jälkeen talteen Torniossa, jossa yritys ei Joensuun mukaan mennyt hyvin.

– Ruotsissa sillä oli kova vauhti päällä, ehkä sen kiinniottoyrityksen takiakin. Yhden loukun ääressä se kuvattiin Äkäslompolossa, mutta ei sitä saatu kiinni.

Joensuu epäilee, että loukuttaminen ei ole enää paras keino saada koiraa kiinni ja vetoaa ihmisiin, että sitä ei edes yritettäisi ottaa kiinni ilman kunnollista valmistautumista.

– Toivoisin, että ihmiset ilmoittavat havainnot heti tuoreeltaan, eivätkä yritä ottaa koiraa kiinni. Jotakin pientä makupalaa voi antaa sen verran, että se pysähtyisi siksi aikaa, että sinne pääsee kiinniottajat paikalle.

Joensuu toivoo, että koira saadaan kiinni ennen kuin se ehtii Venäjälle asti.

– Sitten meillä on käet ristissä kyllä sen puolesta. Uutta kiinniottoyritystä tässä seuraavaksi suunnitellaan.

Finanssivalvonta on antanut Rakennusalan työttömyyskassalle julkisen varoituksen valitusten käsittelyyn liittyvistä puutteista.

Finanssivalvonta toteaa muun muassa, että työttömyyskassan hallitus ei ollut valvonut riittävästi valitusten käsittelyprosesseja. Fivan mukaan Rakennusalan työttömyyskassa ei ole noudattanut valituskirjelmien toimittamisesta muutoksenhakuelimelle laissa säädettyjä määräaikoja.

– Varoitus annettiin siksi, että valituksen muutoksenhakumenettelyä ei oltu hoidettu ajallaan, sanoo Finanssivalvonnan esikunnan päällikkö Sonja Lohse.

Tämä on voinut Lohsen mukaan johtaa viivästyksiin esimerkiksi sellaisten tukien saannissa, joita on haettu muutoksenhakumenettelyn kautta.

Rakennusalan työttömyyskassalla on mahdollisuus valittaa päätöksestä, sillä se ei ole lainvoimainen.

Työttömyyskassan johtajan Jan Peltosen mukaan asiaa on käsitelty työttömyyskassan hallituksessa. Enempää hän ei halua asiaa kommentoida.

Jukka Parkkinen – taiteilijanimeltään JP Whistler – on vihellyksen maailmanennätysmies.

Trubaduurina esiintyvä Parkkinen ilmoittautui viime vuonna kansainväliseen tv-formaattiin nimeltä “Tähän aikaan ensi vuonna”. Ohjelmaa kuvataan 14 muussakin maassa ja sen ideana on, että osallistuja asettaa itselleen tavoitteen, joka on tarkoitus saavuttaa vuodessa.

Kimmoke tavoitella viheltämisen maailmanennätystä tuli halusta olla jossakin asiassa maailman paras.

– Laulajia on niin kauhean paljon, joten halusin keskittyä viheltämiseen. Tajusin olevani muita parempi siinä jo nuorena, kun seurasin tunnettuja viheltäjiä muun muassa Kiinasta, Japanista ja Amerikasta, Parkkinen muistelee. Eniten viheltämisen saloihin inspiroi Roger Whittaker, jota mies pitää edelleen esikuvanaan.

Työtä, tuskaa ja taistelua

Ennätyksen suorittamiseen oli ehdolla useita paikkoja ja tapahtumia, mutta tuotantoyhtiö päätti lopulta rakentaa väliaikaisen studion Kouvolan Korialle käytännön syistä. Seurakunnan tilat soveltuivat ennätysjahtiin parhaiten, sillä yli vuorokauden vaativiin kuvauksiin tarvittiin paikka, jossa esimerkiksi hälytykset saatiin suljettua yön ajaksi häiritsemättä muuta toimintaa.

Parkkinen aloitti viheltämisen 24.10. kello 10. Läppärillään hänellä oli valmiiksi 230 kappaleen verran taustamusiikkia. Lisäksi hän vihelsi sävelmiä virsi- ja laulukirjoista, jotka hänellä oli mukanaan. Suoritusta valvoi kuvaajan ja ohjaajan lisäksi erikseen nimetty valvoja, joka seurasi viheltäjää pakollisille wc-käynnellekin.

Parkkinen ei ollut ennen ennätysyritystään koskaan viheltänyt yli neljää tuntia. Nytkin juuri neljän tunnin kohdalla alkoi kurkkukipu. Limakalvojen kostuttamiseen auttoi hunaja, jota hän lipoi pienestä purkista. Lihasten puutumiseen taas auttoi kävely ulkoilmassa sekä tanssi- ja jumppaliikkeet.

– Kyllä se oli työtä, tuskaa ja taistelua. Vuosikymmenien kokemuksesta oli apua, Parkkinen summaa viime syksyn suoritustaan.

Maailmanennätyksen tavoiteajaksi JP Whistler oli asettanut tasan 26 tuntia. Kun valvoja ilmoitti edellisen ennätyksen rikkoutuneen, liikutus iski ja kovaa.

– Aika tuli täyteen ja vaikka olin pyytänyt etteivät muut puhuisi mitään, he alkoivat onnitella. Lopulta jalat pettivät alta. Luhistuin maahan ihan konkreettisesti ja itkin, viheltäjä muistelee. Hän pystyi jatkamaan viheltämistä vielä kymmenisen minuuttia ennen kuin purskahti itkuun.

Kello pysäytettiin 25. lokakuuta kello 11:42. Kirjoihin ja kansiin lyöty uusi ennätysaika on nyt 25 tuntia ja 42 minuuttia.

Musiikkia kaiken aikaa, jo nuoresta pitäen

Kouvolan Kuusankoskella asuvan Parkkisen musiikkiura alkoi 14-vuotiaana, jolloin hän perusti ensimmäisen bändinsä Moriahin. Hengellistä musiikkia esittänyt kokoonpano esiintyi seurakunnan tilaisuuksissa. Parkkisen instrumentti oli kitara.

Kitaransoiton Parkkinen opetteli itsekseen, mutta klassista laulua hän on opiskellut.

Keikoillaan hän tosin laulaakin. Noin puolet on vihellystä, puolet laulua. Hengitystekniikka on molemmissa lajeissa sama, äänen on tultava syvältä palleasta. Tällä hetkellä trubaduuri JP Whistler esiintyy noin kerran viikossa.

Klassisen laulun opiskelusta on ollut hyötyä viheltämisessä. Parkkisen mukaan hengittämisen lisäksi on tärkeää keskittyä koko kropan rentouteen ja suun limakalvojen huoltamiseen esimerkiksi hunajalla.

Roger Whittaker on joskus vitsaillen vastannut viheltämisen olevan helppoa. Riittää kun huulet laittaa mutrulleen ja viheltää. Parkkisen mukaan huulilla on kuitenkin paljon luultua pienempi merkitys vihellyksessä.

– Ääni tulee kielen liikkeistä. Kieli muotoilee äänenkorkeudet ja sävyt.

Kappaleet Parkkinen oppii omien sanojensa mukaan helposti. Nuotinluku onnistuu auttavasti, mutta sävelkulut tarttuvat mieleen paremmin korvakuulolta. Viheltäjällä on erittäin tarkka sävelkorva ja toisten epävireiset tapailut ärsyttävät tätä suunnattomasti.

Kotona ärsyyntyjä on usein vaimo, joka tuumaa viheltelyä olevan joskus liikaakin. Parkkinen myöntää, että hänen on usein vaikeaa olla tarttumatta vaikkapa radiosta kuulemiinsa melodioihin.

Kristillinen motoristi

Trubaduurina esiintymisen lisäksi JP Whistler viettää eläkepäiviään.

Viheltäminen onnistuu myös toisen rakkaan harrastuksen parissa. Hän harrastaa moottoripyöräilyä ja kuuluu kristilliseen moottoripyöräkerho Gospel Ridersiin. Kerho on perustettu vuonna 1980 ja siiheen kuuluu Suomessa noin 960 jäsentä. Parkkinen toimii tätä nykyä kerhon Kaakkois-Suomen aluevastaavana.

Seuraava etappi moottoripyöräilyn tiimoilta on matkustaa Espanjaan sikäläisen kerhon kymmenvuotisjuhlallisuuksiin. Musiikki kulkee mukana pyöränkin selässä.

– Siinä on hyvää aikaa vihellellä kypärän sisällä ja käydä kaikkia kuvioita läpi, vaikkei sitä kyllä kukaan kuule, myhäilee Parkkinen.

Maailman paras

Seuraavaksi pitäisi keksiä jotain uutta, ehkä omien kappaleiden julkaisemista. Viitisenkymmentä itse sävellettyä kappaletta odottaa päivänvalon näkemistä JP Whistlerin pöytälaatikossa.

Käyntikortissaan Parkkinen ilmoittaa tekevänsä myös lähimmäis- ja rukoustyötä. Hän vierailee muun muassa sairaaloissa tapaamassa potilaita ja piristämässä heitä musiikillaan.

– Maailmanennätysrupeaman jälkeen vihellys ei kyllä oikein maistunut pariin kuukauteen, mutta nyt jatkan taas normaalisti esiintymisiäni, kertoo JP Whistler hymyillen.

Laukkaavan hevosen kaviot rummuttavat nurmikkoa ja loimen helmat lepattavat. Peitsi pamahtaa vastustajan kilpeen, ja peitsen kärki räsähtää sirpaleiksi.

Turun linnan puistossa näyttää siltä kuin olisi hypätty satojen vuosien taakse. Käynnissä on turnajaislajien EM-kilpailut.

Historialliset varusteet on tehty suojaamaan

Turnajaisiin kuuluu kiinteästi ajanmukainen pukeutuminen. Säännöissä on määrätty, että varusteiden pitää olla autenttiset ja samalta historialliselta ajalta. Kypärä ei esimerkiksi saa olla eri ajalta kuin muu haarniska.

Varusteet on tarkoitettu suojaksi, kertoo vuoden 2016 Euroopan mestari Jaakko Nuotio.

Lämpötila haarniskan sisällä nousee helposti yli 70 asteeseen.

– Se on kuin saunassa, suomalaisessa saunassa, sanoo ruotsalainen kilpailija Gunnar Cederberg.

Pieni laji, joka kiinnostaa yleisöä

Turnajaislajeissa kilpailee koko maailmassa noin sata ihmistä. Harrastajia on vähän enemmän. Lajit vaativat hyvää ratsastustaitoa ja tekniikkaa aseiden käyttöön. Peitsi on painava, ja haarniskassa on hankalaa liikkua.

– Mutta kun harjoittelee tarpeeksi, ei se ole niin vaikeaa, sanoo ruotsalainen Gunnar Cederberg.

Keskiaikatapahtumat ja keskiaikaharrastus ovat suosittuja vuodesta toiseen, mutta turnajaislajien harrastajat kokevat olevansa tästä ryhmästä erillään. Lajissa ovat tärkeitä nimenomaan ratsastus ja varusteet – keskiaikainen ulkomuoto kulkee niiden rinnalla.

Rohan tallien Jaakko Nuotio on jo pitkään puhunut siitä, että lajista haluttaisiin tasavertainen ratsastuksen laji esimerkiksi koulu- ja esteratsastuksen rinnalle.

Isobritannialainen kulttuuriorganisaatio English Heritage käynnisti puolestaan pari vuotta sitten kampanjan, jossa puuhattiin turnajaisista olympialajia. Siihen on vielä matkaa, myöntää Jaakko Nuotio, mutta mahdollisuuksia voisi olla.

– Perinteisissä ratsastuskilpailuissa ei käy enää juuri yleisöä, mutta pienimmätkin turnajaistapahtumat vetävät 10 000–15 000 katsojaa. Tämä on siitä mielenkiintoinen laji, että tässä palataan ihmisen ja hevosen alkulähteille. Siihen, mihin käyttöön hevonen on aikoinaan otettu, taistelemiseen.

Onko laji enemmän kilpailemista vai show'ta? Sekä että, sanoo ruotsalainen Gunnar Cederberg.

– Ulkomailla se on kilpailua, kotona Ruotsissa show'ta.

Poliisirikoksia tutkiva kihlakunnasyyttäjä Jukka Haavisto vahvistaa Ylelle, että poliisi on ottanut kiinni miehen, jonka epäillään liittyvän alamaailman palkkamurhaan vuonna 2003. Haavisto ei kuitenkaan suostu vahvistamaan miehen henkilöllisyyttä.

Murhassa on kyse alamaailmaan liittyvästä Volkan Ünsalin tapauksesta. Keskusrikospoliisi on tutkinut henkirikosta nyt aivan uusien tietojen pohjalta, kertoo Haavisto.

– Poliisimiehen kiinniotto liittyy siihen, että poliisin epäillään laiminlyöneen henkirikoksen estämisen. Epäillään, että yksi ihminen olisi joutunut tämän vuoksi henkirikoksen uhriksi.

Ruotsinturkkilainen Volkan Ünsal murhattiin lokakuussa 2003. Hän oli vienyt kaveriltaan rahaa Tukholmassa Arlandan lentokentän vuoden 2002 rahakuljetusryöstön saaliista. Myöhemmin mies oli päässyt todistajansuojeluohjelmaan ja irrottautunut siitä.

– Epäilyn mukaan poliisimiehellä olisi ollut niin paljon tietoa, että olisi kyennyt estämään murhan. Näin hän ei ole tehnyt. Seuraus tästä on ollut, että henkirikos on tapahtunut, kertoo Haavisto.

Rikoksessa tuomittiiin aikanaan useita henkilöitä, myös yllytyksestä rikokseen

– Käsitykseni mukaan asia liittyi tuolloin alamaailman välien selvittelyyn.

Jengipomo myös telkien taa

Myös Aarnion kanssa tynnyrijutusta käräjäoikeudessa tuomittu jengipomo Keijo Vilhunen on otettu kiinni tänään keskiviikkona.

Sekä Aarnio että Vilhunen vapautettiin kesäkuussa vankeudesta odottamaan Helsingin hovioikeuden tuomiota huumesyytteistä ns. tynnyrihuumejutussa.

Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Markus Laine ei vahvista Vilhusen nimeä.

– Jutussa on otettu kiinni vuonna 1960 syntynyt mies Itä-Suomessa.

Tutkinnassa oleva murha tapahtui 2003, joten siihen liittyvät mahdolliset virkarikokset ovat vanhentuneet. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Aarnion epäillään tavalla tai toisella sekaantuneen henkirikokseen.

Aarnion kiinniotosta kertoi ensimmäisenä STT.

Lue lisää:

STT: Huumepoliisin ex-päällikköä Jari Aarniota epäillään henkirikoksesta

Jari Aarnio Ylelle: "On mukava olla Helsingin keskustassa, aurinko paistaa" – Hovioikeus päästi vapaalle odottamaan tuomiotaan

Vihdissä on evakuoitu kahdeksan asunnon rivitalo tulipalon vuoksi, kerrotaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta.

– Kaksi asuntoa on palanut täysin ja niiden viereiset asunnot ovat kärsineet savu- ja vesivahinkoja, päivystävä päällikkö Kai Artela Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo.

Iltayhdeksän jälkeen syttynyt palo ei tiettävästi ole aiheuttanut henkilövahinkoja.

– Olemme tarkistaneet kaikki asunnot ja tämän hetken tietojen mukaan ei ole kuolleita eikä loukkaantuneita, Artela kertoo.

Rakennuksen keskiosan asunnosta lähtenyt palo on levinnyt osittain ullakolle, ja tuli palaa kahden asunnon yläpuolella. Sammutustyöt ovat edelleen käynnissä.

Hätäkeskus sai hälytyksen Vihdin kirkonkylän Liukkaankujalle kello 21.10. Paikalle hälytettiin 17 pelastuslaitoksen yksikköä.

Tulen syttymissyystä ei ole annettu arviota.

Yle seuraa tilannetta.

Uintimatkalla ollut nainen hukkui Hailuodossa Perämerellä keskiviikkoiltana. Pelastuslaitos sai tiedon turmasta kello 20.16.

Mökkinaapureiden mukaan nainen oli ollut uimassa noin 15 minuuttia, kun häntä ei enää näkynyt meren pinnalla. Naapurit olivat lähteneet veneellä etsimään naista ja löysivät hänet vedestä elottomana.

Rannalla tehty elvytys ei tuottanut tulosta.

Länsi-Suomen merivartiostosta ei osattu myöhään keskiviikkoiltana arvioida uhrin hukkumissyytä.

Onnettomuuspaikalle Faarastiinantielle hälytettiin muun muassa pelastuslaitoksen yksiköitä.

Syntyvyys on laskenut vuodesta 2011. Viime vuonna syntyneiden määrä oli historiallisen pieni.

Miksi syntyvyys laskee? Väestöliiton perhebarometri antaa selityksiä sille, miksi suomalaiset eivät tee lapsia. Syyt ovat kulttuurisia ja taloudellisia.

Kulttuuriset syyt: Nuoruutta venytetään

Osa nuorista aikuisista haluaa elää mahdollisimman pitkään sitä nuoruutta, johon lapset eivät kerta kaikkiaan kuulu.

Lapsen saaminen ei myöskään ole enää itsestäänselvyys. Kun aiemmat sukupolvet tekivät lapset avioliiton luonnollisena osana, nyt lapsen hankinnasta on tullut tietoinen valinta.

Lapselle halutaan tarjota vain parasta ja hyvää hetkeä odotetaan hartaasti, tietää perhebarometria tekemässä ollut tutkija Anneli Miettinen.

– Nyt oikeaa hetkeä, sopivaa kumppania ja asuntoa pohditaan pitkään.

Osa naisista haluaa pysyä lapsettomina ilmaston takia. Heidän mielestään tällä maapallolla on jo tarpeeksi kuormaa. Toiset ajattelevat lapsiperhearjen olevan yksinkertaisesti kurjaa.

Facebook-keskusteluiden perusteella myös yhä lisääntyvä synnytyspelko on syy jättää lapsi tekemättä. Heidän määränsä on kaksinkertaistunut viimeisen parin vuoden aikana.

Myös miehillä on syynsä olla haluamatta lapsia: yksi kokee, että hänestä tulisi huono isä, toinen ei halua lapsen tuomaa vastuuta niskoilleen.

Rahalliset syyt: Tavararuuhka ja uran hidaste

Lapsen saaminen ei ole ilmaista.

Perhe joutuu ostamaan uudelle tulokkaalle kaiken, vauvanvaatteista lähtien. Sen lisäksi vanhemmat jäävät usein kotiin hoitamaan lasta – mikä näkyy sitten perheen palkkapussissa. Tämän lisäksi perhevapaat vaikuttavat niin eläkkeeseen kuin urakehitykseenkin.

Mutta kuinka paljon yhden lapsen saaminen maksaa? Suomessa lapsen hinnan ovat laskeneet Tilastokeskus ja Stakes vuoden 2001 ja 2002 kulutustutkimuksesta.

Yle laski, mikä lapsen saamisessa maksaa.

Vanhemmaksi tullaan aiempaa vanhempana. Lapsensaantia lykätään, koska nuoret aikuiset kokevat epävarmuutta ja punnitsevat vaihtoehtoja. Se saattaa ruokkia lapsen saannin lykkäämistä.

Mitä vauvan tarvikkeet maksavat?

Laskimme kahden perheen vauvan kulut siihen asti, kun lapsi on 1 vuoden ja 9 kuukauden ikäinen.

Perhe Peltomaan muita kuluja: vaunut ja matkarattaat 370 €, D-vitamiinit 105 €, synnytys 262 €, vakuutus yhteensä noin 1 000 €, päivähoito 1 885 €, imetystarvikkeet 30 €, kastejuhlat 100 €, harrastukset 350 €, lelut 120 €, hygieniatarvikkeet 250 €, vesilasku 12,5 €/kk.

Perhe Pynnönen & Nyqvist muita kuluja: auton turvaistuin ja kaukalo 499 €, tutit 62 €, vauvauinti 280 €, vakuutus yhteensä 450 €, amme 23 €, potat 10 €, ruokailuvälineet 21 €, syöttötuoli 17 €, 1-vuotisjuhlat 150 €, ksylitol-pastillit 60 €, vesilasku 7,5 €/kk.

Lapsen vaikutusta vuokraan voi laskea siitä, kuinka paljon suuremmassa asunnossa lapsellinen pariskunta keskimäärin asuu verrattuna lapsettomaan pariskuntaan eli kahden aikuisen asuinkuntaan.

Lisäksi asumiskustannuksiin voi laskea vaikutuksen vesilaskuun. Kuten hintalapuista voi nähdä, perhe Peltomaalla vaikutus oli noin 10–15 euroa kuukaudessa, perheessä Pynnönen & Nyqvist vastaava summa oli 7–8 euroa kuukaudessa.

Kun 29-vuotias nainen, jonka tulot ovat noin 1 900 euroa kuussa, jää kotiin kolmeksi vuodeksi, hänelle kertyy tuolta ajalta miltei puolet vähemmän eläkettä kuin jos hän olisi normaalisti töissä.

Eläketurvakeskuksen (ETK) erikoistutkija Kati Kuiton mukaan lapsen saanti on eläkekarttuman kannalta kovin pieni tekijä. Hänen mukaansa huolestuttavampi tekijä eläkkeen kannalta on ansioerot miesten ja naisten välillä. Työurakatkokset – kuten perhevapaat tai työttömyys – vaikuttavat toki karttumaan, mutta miesten ja naisten välisten eläkkeiden suurin ero tulee kuitenkin palkkaeroista.

Koska vain harva isä pitää hoitovapaata, niiden merkitys miesten eläkekarttumaan on hyvin vähäinen. Kati Kuiton mukaan esimerkiksi työttömyyskaudet vaikuttavat miesten eläkekarttumiin enemmän.

Vaikuttaako lapsi urakehitykseen?

Vanhempainlomien (vanhempainvapaa ja hoitovapaa) vaikutusta naisen tai miehen uraan ei ole Suomessa vielä tutkittu. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kososen mukaan lähin selvitys löytyy Tanskasta.

Tämän vuoden alussa julkaistu tutkimus osoittaa, että lapsen saanti vaikuttaa naisen uraan ja ansioihin jopa 20 prosenttia – alentavasti. Ansiot siis jäävät 20 prosenttia alemmalle tasolle lapsen saannin jälkeen pitkäksi aikaa, sanoo Kosonen.

Onko tutkimus suomalaiseen kulttuuriin verrannollinen? Tavallaan, tavallaan ei.

Maissa lastenhoitoon on melko samanlaiset palvelut. Tanskassa ei kuitenkaan ole käytössä kotihoidontukea eli tuettua hoitovapaata, vaan palkallinen vapaa on reilun vuoden mittainen. Suomessa tulot tippuvat 9–10 kuukauden jälkeen lapsen syntymästä, mutta tuki jatkuu aina siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta.

Tanskalaistutkimuksessa tätä 20 prosentin alenemaa kutsuttiin “child penaltyksi”. Tällä mallinnetaan sitä, kuinka paljon lapsi jarruttaa urakehitystä.

– Suomessa penalty voi olla jopa suurempi, sillä äidit ovat pidemmän aikaa poissa työelämästä kuin Tanskassa.

Vain muutama vuosi kotona, mutta vaikutukset pitkälle

Yksi syy siihen, että suomalaisäidit ovat pidempään poissa työelämästä, on kotihoidontuki.

– Tanskassa ei ole kotihoidon tukea ja tilanne on silti tämä. Vaikka Suomesta poistettaisiin kotihoidon tuki, se ei korjaisi asiaa täysin.

Tanskalaistutkimus jättää avoimia kysymyksiä, eikä juuri tarjoa selityksiä ilmiöille tai mahdollisia keinoja “child penaltyn” pienentämiseksi.

Tutkimusjohtaja Kosonen on kuitenkin tutkimustuloksesta huolissaan.

– Olemme huolissamme siitä, ovatko äidit tietoisia, että muutamankin vuoden kotiin jäämiselle voi olla vaikutus myöhempiin ansioihin ja urakehitykseen.

Miten yhteiskunta voisi tukea synnytystalkoissa?

Vaikka Suomessa tuetaan rahallisesti lapsen kanssa kotiin jäämistä, perhevapaa koetaan silti uhkana työtilanteen kannalta, sanoo tutkija Anneli Miettinen, joka on ollut mukana tekemässä perhebarometria.

Edelleen toive vakituisesta työpaikasta ennen lastensaantia pitää pintansa: osin siksikin, että lapselle halutaan tarjota parhaat mahdolliset puitteet.

– Halutaan olla syntyvän lapsen kanssa, mutta samalla pelätään sitä vaikutusta työmarkkinoilla.

Asiantuntijat kaipaavat apua työmarkkinoilta. Työpaikoilla tulisi ryhtyä miettimään, miksi nuoret aikuiset kokevat perhevapaat riskinä ja miten tähän voisi vaikuttaa.

Perhevapaalle jäävää työntekijää ei tulisi sorsia vaan perhevapaiden käytön tulisi olla hyväksyttävää. Tähän kaivataan asenneilmapiirin muutosta, varsinkin isien työpaikoilla.

Osa-aikaisuudet tehokkaampaan käyttöön

Tutkija Anneli Miettinen sanoo, että yksi lääke olisi osa-aikaisuuksien tai työajan lyhentämisen mahdollisuuksien ottaminen käyttöön entistä tehokkaammin.

– Meillä on Suomessa edelleen on-off-ajattelu. Että ollaan joko kokopäivätyössä tai kokonaan kotona.

Työtä riittäisi edelleen myös tasa-arvoisten perhevapaiden saralla. Isiä tulisi kannustaa perhevapaille yhä enemmän, sanoo erikoistutkija Miettinen. Poissaoloa ei tulisi nähdä uhkana urakehitykselle.

– Työmarkkinajärjestöjen tulisi korostaa sitä, että perhevapaat on okei. Ne ovat tärkeitä vuosia perheille.

Miten tarkasti vauvaa hankkiva sitten miettii tulevia menoja? Päivi Pynnönen teki hankintoja pikkuhiljaa ja säästi suosimalla käytettyä tarvikkeita ja alennusmyyntejä. Pynnösellä oli säästöjä, ennen kuin Iia syntyi reilu puolitoista vuotta sitten.

– Olen niin pihi, nyt näitä laskiessa sen huomaa, hän naurahtaa katsoessaan noin 4 800 euron hintalappua.

On kuitenkin kolme asiaa, josta hän ei ole halunnut nuukailla.

– Turvaistuimesta ja vaunuista en suostunut tinkimään. Enkä ruuasta. Äiti on opettanut, että ruuasta ei tingitä: sen pitää olla hyvää.

Pynnösellä on kaksi vanhempaa lasta, jotka ovat nyt jo teini-iässä. Tuolloin, noin 15 vuotta sitten, Pynnönen jäi lasten kanssa kotiin viideksi ja puoleksi vuodeksi. Nuorempana ajatus oli, että pitäisi olla vakituinen työpaikka ennen lapsen hankintaa – mutta toisin kävi.

– Olin silloin määräaikaisena. Ei minun silloinkaan tarvinnut penniä venyttää tai pelkkää kaurapuuroa syödä. Se on omista valinnoista kiinni: tekeekö ulkomaan reissuja tai mihin sitä rahaa laittaa. En ole koskaan ajatellut, että minun olisi tarvinnut jostain luopua.

Kolmen lapsen äiti ei ole koskaan ajatellut, että jättäisi lapset tekemättä rahan takia.

– Ei. Ei koskaan.

Yle julkaisi tiistaina jutun autojen romutuspalkkiosta. Siinä autopurkamon toimitusjohtaja ihmetteli, miksi romutuspalkkio maksetaan ainoastaan uusien autojen ostajille.

Samaa on ihmetellyt moni verkkokeskustelija sosiaalisessa mediassa ja Ylen nettisivuilla. Heidän mielestään huonokuntoisilla autoilla ajavilla ei ole varaa ostaa uutta autoa edes romutuspalkkion avulla.

Romutuspalkkio on kannustin

Liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Eleonoora Eilittä sanoo, että romutuspalkkio on ilmastotoimenpide. Tarkoituksena ei ole vaihtaa huonokuntoista vanhaa autoa toiseen käytettyyn autoon.

– Romutuspalkkion tavoitteena on kannustaa uuden auton ostoon, Eilittä sanoo.

Eleonoora Eilittän mukaan romutuspalkkio liittyy Suomen ilmastotavoitteisiin. Tarkoituksena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Yhtenä keinona on autokannan uudistaminen.

– Tämä romutuspalkkio on toimenpide, joka hetkellisesti lisää uusien autojen ostamista.

Romutuspalkkio tuo rahaa valtion kassaan

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, porilainen sinisten kansanedustaja Ari Jalonen sanoo, että romutuspalkkiota ei voida myöntää käytettyjen autojen ostajille. Siihen ei ole yhteiskunnalla varaa.

Tammikuun alusta voimassa olleeseen romutuspalkkiojärjestelmään on laitettu kahdeksan miljoonaa euroa, mutta ne on tarkoitus saada takaisin.

– Autovero maksetaan vain uudesta autosta. Autoverokertymä on isompi summa kuin se, mitä tähän romustuspalkkioon pistetään, eli tällä saadaan yhteiskunnan pyörittämiseen lisää varoja, Jalonen sanoo.

Ari Jalosen mukaan romutuspalkkio myös auttaa Suomea täyttämään velvollisuutensa Pariisin ilmastosopimuksesta.

Autoverokertymä on isompi summa kuin se, mitä tähän romustuspalkkioon pistetään, eli tällä saadaan yhteiskunnan pyörittämiseen lisää varoja. Ari Jalonen

– On ihan selkeästi nähtävissä, että romutuspalkkio nostaa uusien autojen määrää ja auttaa siinä, että päästään ilmastosopimukseen jollain tavoin kiinni.

Käytetyt autot pitää selvittää

Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenet Olavi Ala-Nissilä (kesk.) ja Katja Taimela (sd.) suhtautuvat romutuspalkkion ulottamiseen myös käytettyihin autoihin huomattavasti myönteisemmin kuin Ari Jalonen.

– Kun seuraavan kerran romutuspalkkiosta päätetään, kannattaa varmaan selvittää tämäkin asia, loimaalainen Ala-Nissilä sanoo.

Nykyinen käytäntö saattaa jättää pienituloisten auton vaihdon hamaan tulevaisuuteen. Katja Taimela

– Olen sitä mieltä, että käytetyt autot pitäisi ottaa tuen piiriin, jos romutuspalkkiota vielä jatketaan, Taimela sanoo.

Salolaisen Taimelan mielestä yksi näkökulma asiaan on epätasa-arvo.

– Nykyinen käytäntö saattaa jättää pienituloisten auton vaihdon hamaan tulevaisuuteen, Taimela sanoo.

Jatkosta ei ole sovittu

Päästöjen vähentämisen varmistaminen oli yksi syy siihen, että romutuspalkkio päätettiin myöntää nimenomaan uusien autojen ostajille. Auton hintojen ja päästöjen valvonta on yksinkertaisempaa uusien autojen kohdalla.

– Teoreettisesti varmaan pystyttäisiin myöntämään romutuspalkkio myös käytettyihin autoihin, mutta se olisi hankalampaa, ylitarkastaja Eleonoora Eilittä pohtii.

Romutuspalkkio on ollut voimassa aiemmin kokeiluluontoisesti vuonna 2015. Tämänkertainen romutuspalkkiojärjestelmä loppuu elokuun lopussa. Jatkosta ei ole sovittu mitään. Keskustan Olavi Ala-Nissilä toivoo, että käytäntöä jatkettaisiin.

– Kyllä pitäisi tulla jatkoa, sillä se on osoittanut toimivuutensa.

Pakkauskartongin ja laminaattipaperin valmistaja Kotkamills on ottanut viime vuosina taloudellisia riskejä.

Talouselämä-lehti selvitti kesäkuussa, miten Suomen 500 suurimmalla yrityksellä menee. Lehden selvityksen mukaan Kotkamills teki viime vuonna yritysjoukon toiseksi suurimman nettotappion (29 miljoonaa euroa) heti Stockmannin jälkeen.

Toimitusjohtaja ei hätkähdä selvityksen esittelemästä tappioluvusta.

– Pysäytimme yhden paperikoneen ja paikka seisoi tyhjillään yli puoli vuotta. Sitten käynnistimme uuden kartonkikoneen, joka on yli 200 metriä pitkä ja jossa on seitsemän päällystysyksikköä. Tämä käynnistys ottaa aikaa.

Toimitusjohtajan mukaan tappioluku kertoo myös siitä, että Kotkan kaltaiseen hankkeeseen ryhtyminen vaatii hyvän rahoittajan ja rohkeutta.

– Rahoittajat luottavat meihin.

Yhtiön suurin omistaja on kotimainen pääomasijoitusyhtiö MB Rahastot. Kotkamillsin toimiva johto omistaa yhtiöstä 10 prosenttia.

KotkaMills myi viime vuonna Imprex -tytäryhtiönsä 27 miljoonalla eurolla eteläkorealaiselle Donwha Enterprise Co:lle. Kaupasta saatu myyntivoitto nosti yhtiön liiketuloksen viime vuodelta 5,7 miljoonaa euroa plussan puolelle.

– Uskomme, että tästä vuodesta tulee jo ihan kohtuullinen ja ensi vuodesta hyvä.

Alkuvuoden liiketulos on 0,3 miljoonaa euroa.

"Riskinottovaihe on ohi"

Metsäteollisuus tekee nyt kovaa tulosta sellun hinnan ansiosta. Hinta on korkeammalla kuin koskaan tällä vuosituhannella.

Kotkamill Oy:n tehtaalla tuotantotahti on tällä hetkellä myös tiivis.

– Molemmat koneet käyvät täysillä, samoin saha. Paperia ja kartonkia lähtee maailmalle noin 1400-1500 tonnia joka päivä.

Yhtiö on yksi maailman suurimmista laminaattipaperin valmistajista. Tällä hetkellä mietinnässä on uuden laminaattipaperikoneen rakentaminen Kotkan tehtaalle.

– Tekniset selvitykset ja piirrustukset ovat pientä viilausta vaille valmiit. Kyse on enintään 100 miljoonan euron investoinnista. Toivottavasti summa on kuitenkin maksimia pienempi.

Uuden investoinnin rahoitus ja toteutusaikataulu teettävät vielä työtä. Yhtiö on luvannut kertoa päätöksensä ennen vuodenvaihdetta.

Kotka Mills on kertonut myös suunnittelevansa uuden biokaasulaitoksen rakentamista.

Miten kuvailisit yhtiön riskinottoa tällä hetkellä?

– Riskinottovaihe on varmasti jo ohi. Vuosi 2016 oli riskivuosi, kun paperikone pysähtyi, konelinja seisoi tyhjänä ja uutta konetta lähdettiin starttaamaan. Mutta tuon vuoden lokakuussa meillä oli laatu jo kohdallaan ja tajusin, että tämä lähtee lentoon, sanoo Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.

Uusi kartonkikone kaksi maksoi noin 165 miljoonaa euroa.

Asiantuntija kehottaa kärsivällisyyteen

Pakkausbisnestä parikymmentä vuotta seurannut asiantuntija Outi Juntti sanoo, että KotkaMillsin toimintaa pitää seurata kärsivällisesti, vaikka tulosluvut eivät vielä suurta kasvua näytäkään.

– Kartonkialalla on kasvua esimerkiksi kuppi- ja pikaruokapakkauksissa. Alalla on monia isoja ja pitkään toimineita pelureita, ja siksi Kotkan prosessille pitää antaa aikaa kehittyä. Aineksia on, mutta vielä on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä.

Muun muassa Pöyryllä työskennellyt Juntti pitää panostamista laminaattipaperintuotantoon järkevänä ideana.

– Tämä on ollut Kotkan tukijalka ja hyvä bisnes. Laminaattipaperin tekijöitä on maailmalla vähän ja teollisuusasiakkaat eivät herkästi vaihda paperintoimittajaa. Jos rakennusteollisuus vetää, niin myös tämä ala vetää.

Kuppikartonki etsii asiakkaita

Kotkamills työllistää satamakaupungin tehtaassa noin 530 ihmistä. Imatralla vuokratulla laminointikoneella työskentelee toistaiseksi noin 25 työntekijää. Yhtiön palkkalistoilla Saksassa ja Espanjassa on noin kymmenen myyntityöntekijää.

Yhtiön kehittämän muovittoman pakkauskartongin myyntityöstä toimitusjohtaja ei paljoa hiisku. Vastaanvanlaista kuppikartonkia ei tehdä maailmassa missään muualla. Esimerkiksi maailmanlaajuiset kahvila- ja pikaruokaketjut ovat ainakin kiinnostuneita.

– Tuote on vaikea ja haastava tehdä. Meillä on 3-4 vuoden etumatka muihin valmistajiin. Etumatka syntyy monesta tekjistä, joita en julkisesti lähde sen tarkemmin ruotimaan, arvioi toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.

Murhatutkinnassa on parasta aikaa kaksi epäiltyä: Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio ja rikollisjengiyhteyksistään tunnettu Keijo Vilhunen.

Poliisirikosten tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto kertoo Ylelle, että vuoden 2003 tapahtumien selvittely on jatkunut koko päivän.

Haavisto sanoo, että Jari Aarnio kiistää murhakytkyepäilyt.

– Aarnio on kiistänyt syyllistyneensä mihinkään rikokseen.

Tutkinnanjohtaja: Mitä kaikkea Aarnio tiesi?

Tiukka ja tiivis kuulustelurumba on kestänyt aamusta illansuuhun.

Kihlakunnansyyttäjä Jukka Haavisto kertoo, että tänään on koetettu saada selkoa tapahtumista kokonaisuutena.

– Onko ollut tietoa, että on ollut suunnitteilla henkirikos? Jos on ollut tietoa, miksi ei ole puututtu asioihin? Ja mitä kaikkea tämä on sitten mahdollisesti aiheuttanut?

Haavisto ei halua käydä läpi kuulustelujen yksityiskohtia.

– Katsomme kuulustelujen jälkeen, mitä kuultavat ovat kertoneet ja päätämme sitten jatkotoimista.

Poliisin on selvitettävä lauantaihin kello 12 mennessä, onko sillä riittävästi eväitä Jari Aarniota koskevan vangitsemisvaatimuksen esittämiseen käräjäoikeudessa.

– En ole tehnyt vielä päätöksiä mihinkään suuntaan.

Jari Aarnio ja Keijo Vilhunen otettiin kiinni eilen keskiviikkona epäiltynä yhteyksistä ruotsinturkkilaisen Volkan Ünsalin murhaan. Tänään heidät on pidätetty.

Tuosta murhasta on aiemmin tuomittu elinkautiseen vankeuteen neljä miestä.

Rikosoikeuden tutkijatohtori: Häkellyttävä käänne

Rikosoikeuden tutkijatohtori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta pitää Aarnio-tutkinnan uusinta käännettä hätkähdyttävänä.

– Tähän saakka on puhuttu virkarikoksista ja huumausainerikoksista. Nyt puhutaan kaikkein järeimmästä mahdollisesta rikostutkinnasta, poliisimiehen mahdollisesta osallisuudesta murhaan, Hyttinen sanoi Yle Radio Suomen haastattelussa.

Hyttinen arvelee, että rikostutkijat ovat saaneet viime aikoina uutta vankkaa aineistoa Aarnion syyllisyyttä koskevien epäilysten tueksi.

– Jo vuoden 2003 tapahtumien yhteydessä poliisi on varmasti kääntänyt kaikki mahdolliset kivet ja kannot. Odotan jännityksellä, mitä se uusi näyttö on.

Hyttinen muistuttaa, että Suomessa rikosoikeudellinen syyllisyysharkinta on kolmiportainen.

– Poliisi ryhtyy selvittelemään asiaa, jos on syytä epäillä rikosta. Syyttäjä puolestaan vie jutun käräjille, jos syyllisyyden tueksi on todennäköisiä syitä. Käräjäoikeuden tuomio taas edellyttää sitä, että syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilystä.

Lue murhajutun taustoista lisää:

Kari Tolvanen: ”Villeimmässä mielikuvituksessakaan kenelläkään ei ollut syytä epäillä Aarniota mistään rikoksesta” (12.7.)

Jari Aarnio on otettu kiinni murhatutkinnassa – myös jengipomo Vilhunen epäiltynä alamaailman surmaan liittyen (11.7.)

Etelä-Savon käräjäoikeus on vanginnut asuntomurtojen sarjasta epäillyn puolalaiskaksikon.

Hieman alle 50-vuotiaiden miesten epäillään murtautuneen eri puolilla Suomea omakotitaloihin anastaen rahaa, koruja ja käyttötavaraa.

Esitutkinnan mukaan miehet ovat käyneet kuluvan kesän aikana Suomessa neljä kertaa murtoja tehtailemassa.

Matkareitti on kulkenut Puolasta Tallinnaan, josta miehet ovat matkustaneet laivalla Helsinkiin. Sieltä matka on jatkunut autolla Porvooseen, Kouvolaan, Mikkeliin, Kuopioon, Iisalmeen, Kajaaniin, Ouluun, Seinäjoelle, Tampereelle, Turkuun ja takaisin Helsinkiin. Reitti kierrettiin muutamassa päivässä.

Reitin varrella miesten epäillään murtautuneen kaikkiaan yli 20 omakotitaloon.

Isolan maatilan pihapiiriin kuuluvassa verstaassa tuoksuu tuore sahanpuru. Viereisessä aitauksessa olevat hevoset on juuri kengitetty.

Lehmät puolestaan paistattelevat päivää aitauksessa yhdessä vuohen kanssa.

Heinäkuu ei suinkaan ole otollisinta aikaa lomailla - varsinkaan, jos on pienyrittäjä ja hevostilallinen Hailuodosta.

Oulun edustalla sijaitsevalla saarella asukkaita on alle tuhat ja heistäkin puolet eläkeläisiä. Suurin osa matkaa lautalla töihin mantereelle, sillä työpaikkoja saarella on vain noin 200.

Saara Isola, 50, on valinnut toisin. Hän elää keskellä maalaisidylliä yhdessä hevosten, vuohen ja lehmiensä kanssa.

Isola tienaa elantonsa puuseppänä suunnittelemalla ja kunnostamalla huonekaluja. Lisäksi hän järjestää ratsastusvaelluksia turisteille.

– En missään vaiheessa halunnut yrittäjäksi. Mutta eihän puusepän töitä muutoin päässyt tekemään, kun töitä ei ollut tarjolla.

"Talvisin kysyntää ei juuri ole."

Isola ei muuttanut Hailuotoon jäädäkseen.

Valmistuttuaan puusepäksi Oulusta 30 vuotta sitten tarjoutui samaan aikaan mahdollisuus jatkaa isovanhempien tilaa Hailuodossa. Tuolloin Isola päätti muuttaa takaisin lapsuudenmaisemiinsa.

– Tarkoitus oli viipyä vähän aikaa.

Ei ihme, että Isola on viihtynyt maalaisidyllin keskellä hiukan pidempään.

Kaksisataavuotiaan tilan pihapiiriin kuuluvat päärakennuksen lisäksi puusepänverstas, aitta sekä hevostalli.

Tallissa ja laitumella käyskentelee seitsemän islanninhevosta. Aurinko paahtaa kuumasti ja ympärillä pörräävät kärpäset häiritsevät hevosia.

Isola ratsastaa hevosilla itse, mutta myös turistien kanssa ympäri Hailuodon saarta kesäisin.

– Kesän ratsastusvaellukset myydään loppuun jo keväällä. Talvisin kysyntää ei juuri ole.

Yrittäjän on kuitenkin tehtävä töitä silloin, kun niitä on. Siksi heinäkuussa Isola käy kotonaan lähinnä nukkumassa ja syömässä.

– Talvisin saatan torkkua tuvassa jo viideltä iltapäivällä, hän nauraa.

"Saa nähdä, kuinka vanhaksi jaksan."

Myös puusepän töissä sesonki sijoittuu kesäkuukausille. Silloin töitä olisi enemmän kuin ehtii tehdä.

– Saa nähdä, kuinka vanhaksi jaksan tätä tahtia, Isola sanoo.

Nainen on tyytyväinen, että töitä riittää. Yrittäjyys on kuitenkin ollut yhtä kauheaa kuin hän kuvittelikin.

– Onneksi ruusuisia kuvia yrittäjyydestä ei ollut. Kaikki tapahtui puolivahingossa.

Myös tilastojen mukaan yli puolet yrittäjistä on ajautunut yrittäjyyteen sattumalta tai jopa olosuhteiden pakosta (Tilastokeskus). Loput ovat hakeutuneet yrittäjäksi suunnitelmallisemmin omasta halustaan.

– En suosittele tätä kenellekään, Isola naurahtaa.

Suurin stressin aiheuttaja on ajanpuute. Yksinyrittäjällä on käytössään rajallinen määrä käsipareja ja aikaa, ja kysyntä jakautuu usein epätasaisesti sesonkeihin.

Myös paperitöiden määrä kuormittaa yksinyrittäjää.

– Suomessa yrittäminen on mitoitettu suuremman liikevaihdon yrityksille. Paperitöihin uppoaa helposti kymmeniä tunteja viikossa ja hallinnollisen työn osuus kasvaa suureksi, Isola kertoo.

Suomen yrittäjien kyselyn mukaan lähes puolet pienyrittäjistä kokee työnsä henkisesti raskaaksi.

Suomen yrittäjien ja Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien hallituksen jäsen Lauri Mikkonen myöntää, että erityisesti itsensä työllistävät yksinyrittäjät ovat vaarassa uupua.

– Yrittäjälle esimerkiksi oman työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista.

Varsinkin ikääntyminen voi olla haaste jaksamiselle, sillä yksinyrittäjä on itse vastuussa omasta jaksamisestaan sekä koko yrityksen toiminnasta.

Verkostot ovat Mikkosen mukaan myös tärkeitä. Suurin osa yksinyrittäjistä toimiikin yhteistyössä muiden alalla toimivien yrittäjien kanssa.

Yrittäjyyden arki voi yllättää

Isola kertoo, että hänen on välillä vaikea perustella itselleen, miksi jatkaa yhä yrittäjänä.

Vapaus tehdä töitä omaan tahtiin kuitenkin houkuttaa. Kauniina kevätpäivänä hän voi lähteä hiihtämään keväthangille aamupäivällä ja siirtää työt myöhempään iltapäivään.

Vapauden ohella monia kiehtoo yrittäjyydessä mielikuva itsensä toteuttamisesta. Start-up-yrittäjyyden mielikuvista Helsingin yliopistossa väitelleen sosiologi Antti Hyrkäksen mukaan todellisuus voi olla toista.

– Mielikuvat yrittäjyydestä ovat usein kiilloteltuja. Start-up-yrittäjyys liitetään unelmien seuraamiseen kun todellisuus on kuitenkin arkista puurtamista.

Isola nauttii puusepän töistä. Nekin alkavat kuitenkin tuntua puurtamiselta, kun kiire on kova. Isola pyrkii tunnistamaan uupumisen merkit ajoissa.

– En suostu stressaamaan mistään. Jos kiire ja väsymys alkavat mennä yli, niin otan aikaa asioille, jotka rentouttavat.

Rentouttavia asioita ovat liikunta ja sosiaaliset suhteet. Isola harrastaa metsästystä ja jääkiekkoa paikallisessa porukassa. Verkostoituminen auttaa myös yrittäjyydessä.

– Hailuodossa kaikki tuntevat toisensa. Tiedän heti, keneltä kysyä apua vaikka koneiden kanssa. Apua saa aina kun sitä pyytää.

Yhtä tärkeitä ovat tilan eläimet. Sisällä tuvassa viihtyvät mäyräkoira Ruuti ja saksanseisoja Piisku. Isola kaappaa Piiskun syliinsä.

– Välillä mietin, kuinka onnekas olen, kun saan elellä tämmöisen eläinlauman kanssa.

Isola miettii kuitenkin jatkuvasti vaihtoehtoja yrittäjyydelle. Kun silta Hailuodon ja mantereen välillä valmistuu, matka-aika Ouluun lyhenee. Tuolloin palkkatöiden hakeminen muualta on vaihtoehto.

– Vielä en ole päättänyt, mitä alkaisin tekemään isona, hän nauraa.

Lue lisää:

Yrittäjät listasivat parhaat paikat yrittää – Pääkaupunkiseutu ja Tampere loistavat poissaolollaan

Emmi Salo, 26, luuli tekevänsä vain opinnäytetyötä – samalla syntyikin hyvinvointibisnes, joka laajenee seuraavaksi ulkomailla