Suunnitelmat uuden laivan saamiseksi Merenkurkkuun etenevät. Kvarken Link Ab on kutsunut neljä telakkaa jättämään sitovat tarjoukset uuden laivan rakentamisesta. Telakoista kolme on eurooppalaisia ja yksi aasialainen.

Telakoiden on määrä jättää tarjouksensa jo elokuun loppuun mennessä. Tavoitteena on, että sopimus voidaan allekirjoittaa ennen vuodenvaihdetta. Merenkurkun uuden laivan toimitusajaksi on määritelty huhtikuu 2021.

Merenkurkussa liikennöivän varustamo Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg uskoo, että tarjous saadaan kaikilta telakoilta.

– Olen tavannut kaikkien neljän telakan edustajat, ja he ovat hyvin kiinnostuneita.

Energiaratkaisut tärkeitä

Ståhlbergin mukaan varustamossa ollaan erittäin tyytyväisiä, että suunnitelmat etenevät. Nykyisellä laivalla pärjätään vuoteen 2021 saakka, mutta nopeampi ja energiataloudellisempi uusi alus merkitsee paljon Merenkurkun liikenteelle.

– Rahtimäärät kasvavat luonnollisesti, kun kapasiteettia tulee lisää. Myös matkustajamääriä on mahdollista kasvattaa nykyisestä 200 tuhannesta, toteaa Ståhlberg.

Kvarken Linkin hallituksen puheenjohtajan, Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyryn mukaan tarjouksia pyydettäessä ja niitä arvioitaessa on uuden laivan energiaratkaisuilla suuri rooli.

– Meillä on peruskonsepti laivalle jo olemassa ja olemme itse vieneet jo teknistä suunnittelua pitkälle. Erilaisille energiaratkaisuille pyydetään nyt hintaa telakoilta, toteaa Häyry.

Häyryn mukaan nyt pyydetyt tarjoukset ovat alustavia tarjouksia, jotka eivät edellytä telakoilta lopullista suunnittelua vaan niillä rajataan joukkoa vielä neljää telakkaa pienemmäksi.

Rahoitus riittää

Laivan kokonaishinnaksi on arvioitu 115 miljoonaa euroa. Vaasan kaupunki aikoo osallistua laivan ja uuden perustettavan yhtiön rahoitukseen 25 miljoonalla. Myös Uumajan kaupunki on tehnyt kesäkuussa päätöksen laivan rahoittamisesta 25 miljoonalla.

Suomen hallitus on luvannut laivahankkeelle 25 miljoonan euron tuen, ja myös Euroopan investointipankki suhtautuu myönteisesti lainanantoon.

Ruotsin nykyinen hallitus ei sen sijaan ole Kvarken Linkin lähettämän tiedotteen mukaan myöntänyt tukea Merenkurkun laivahankkeelle.

Tomas Häyryn mukaan jo tähän mennessä tehdyt rahoituspäätökset takaavat sen, että laivan tilaus voidaan tehdä.

– Tietysti neuvottelut rahoituksesta jatkuvat, ja vastuuta pyritään jakamaan vielä laajemmalle, sanoo Häyry.

Peter Ståhlbergin ja Tomas Häyryn kommentit lisätty 12.7. klo 14:10. ja 14:45.

Kuivuus on vaikeuttanut oluen valmistuksessa tarvittavan mallasohran kasvua. Pohjoismaiden suurimman maltaiden valmistajan Viking Maltin mukaan tilanne on ohran kasvukaudella hyvin poikkeuksellinen.

– Jopa samalla tilalla saattaa olla toisella pellolla hyvälaatuista mallasohraa ja viereisellä pellolla huonolaatuista, kuvailee viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä.

Yritys ostaa noin viideltä sadalta sopimusviljeliljältä vuosittain 100 000 tonnia mallasohraa 100 kilometrin säteellä Lahdesta. Ongelmia on ollut esimerkiksi mallasohrapelloilla Elimäen Raussilan kylässä Kouvolassa.

– Vilja saattaa näyttää päällisin puolin hyvältä. Mutta tarkemmin kun katsoo, niin tämä ohra ei ole juurikaan versonut, vaikka olisi pitänyt, harmittelee viljelijä Elina Valkeinen.

Kasvintuotannon asiantuntijana Pro Agrian Etelä-Suomen alueella työskentelevä Valkeisen mukaan tilanne on ollut yhtä hankala viimeksi 1990-luvulla.

Liian kuumaa ja kuivaa

Huonolaatuista mallasohraa ei voi käyttää oluen valmistukseen. Huonolaatuisuus ilmenee liian korkeana valkuais- tai fusariumpitoisuutena. Korkea fusarium-pitoisuus aiheuttaa oluen ylikuohuntaa.

Pahin skenaario on, että kaikki mallasohra menee rehuohraksi eläimille.

Samalla tilalla saattaa toisella pellolla olla hyvälaatuista mallasohraa ja viereisellä pellolla huonolaatuista. Sanna Kivelä.

Mallasohran laatuongelmien syy on liian kuuma ja kuiva alkukesä. Myös sateet tulivat liian myöhään.

Kuivuus vaikeutti myös muiden viljojen kasvua. Esimerkiksi Valkeisen peltopinta-alasta runsas kolmannes on mallastamoiden ja panimoteollisuuden tarpeisiin menevää mallasohraa, mutta tilalla kasvatetaan myös rapsia, kevätvehnää ja kauraa.

– Satomenetyksiä ja laatutappioita tulee, toteaa Valkeinen.

Hänen mukaansa eteläisimmässä Suomessa etenkin Kymenlaaksossa tappiot ovat suuret. Sadot voivat jäädä puoleen tai sen allekin normaalista.

Olutta vai rehua?

Kaikki Suomessa viljeltävä mallasohra ei välttämättä mene oluen raaka-aineeksi. Laatu vaihtelee vuosittain, joten muuhunkin käyttöön on viljelijän varauduttava.

– Hyvä laatu tarkoittaa kunnollista itämistä, isoja ohran jyviä sekä kasvin oikeaa valkuaisainepitoisuutta, kertoo Valkeinen.

Vaikean alkukesän jälkeen ratkaisevassa asemassa ovat loppukesän ja puintikauden säät.

– Ihanteellisimpia olisivat 18-23 asteen päivälämpötilat, toivoo Valkeinen.

Laatukriteerien täyttyminen näyttää heinäkuun puolivälissä epävarmalta.

Olutteollisuudelle kelpaavan maltaan raaka-aineen kohtalo ratkaistaan laboratoriossa syksyllä.

– Lähetän lohkokohtaiset ennakkonäytteet puinnin ja kuivaamisen jälkeen. Kun ne on tutkittu, tulee päätös siitä, kelpaako meidän ohramme maltaan valmistukseen vai ei, sanoo Valkeinen.

Pitääkö oluen ystävän olla huolissaan?

Elina Valkeisen tavoitteena on saada mallasohra myytyä panimoteollisuuden tarpeisiin nimenomaan Viking Maltille.

Miten oluen ystävien sitten pitäisi tämän hetken mallasohran kasvuun suhtautua? Onko syytä olla huolissaan tulevan talven juomien laadusta?

– Toivon, että ei tarvitse olla huolissaan. Kyllä me jonkinlaisen sadon saamme kerättyä, olen luottavainen. Myös vanhoja varastoja on varmasti olemassa sen verran, ettei mallasta tarvitse alkaa tuoda ulkomailta, uskoo viljelijä Elina Valkeinen.

Myös mallastamossa suhtaudutaan lähiviikkoihin positiivisesti.

– Tällä hetkellä uskomme, että kotimaista mallasohraa riittää käyttöömme. Ei tarvitse kenenkään vaihtaa olutta punaviiniin, naurahtaa viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä.

Satakunnan käräjäoikeus on tuominnut Porin seudulta pyöritetyn, valtakunnallisesti merkittävän Cannonball-huumerikosoikeudenkäynnin syytetyistä kuusi henkilöä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.

Lyhyin ehdottomana tuomittu rangaistus on puolitoista vuotta, pisin 10 vuotta. Ulvilassa päämajaansa pitävän Cannonball Midwestin pomona pidetyn miehen tuomio jäi huomattavasti lievemmäksi syyttäjien hakeman yli kymmenen vuoden sijaan: hänet tuomittiin vankeuteen neljäksi ja puoleksi vuodeksi. Yhden pääepäillyn syyte törkeästä huumausainerikollisuudesta hylättiin kokonaan.

Tuomiot annettiin pääasiassa törkeistä huumausainerikoksista. Lisäksi syytteitä luettiin muun muassa rahanpesusta, petoksista ja ampuma-aserikoksista.

Kaikkien järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan liittyvät syytteet hylättiin näytön puutteen takia.

Myyjät valtakunnan merkittävimpiä

Käräjäoikeuden mukaan tuomitut ovat vuoden 2017 aikana myyneet ja välittäneet yli 16 kiloa amfetamiinia, noin 6 000 ekstaasitablettia, 700 grammaa MDMA-jauhetta, 200 grammaa kokaiinia, 380 millilitraa amfetamiiniöljyä ja 300 LSD-lappua. Rikoshyöty huumekaupoista on ollut yli 370 000 euroa.

Huumeita myytiin pääasiassa internetin anonyymin tor-verkon kautta. Syyttäjän mukaan kauppiaiden käyttämät profiilit olivat myyntimäärältään Suomen merkittävimpiä huumekauppiaita, ja huumeita postitettiin ympäri maan.

Jutun käsittelyn alkaessa kiinniotettuina oli kymmenen henkilöä, joista kuusi kuuluu poliisin mukaan rikollisjärjestönä pidettyyn Cannonball MC -moottoripyöräkerhoon. Osa epäillyistä myönsi syyllistyneensä törkeisiin huumausainerikoksiin, mutta kaikki kiistivät olevansa Cannonball -järjestön jäseniä tai toimineensa sen alaisuudessa huumeita myydessään.

Uutista päivitetään.

Lue myös:

Cannonball-oikeudenkäynti päätökseen Porissa – yhdeksälle syytetylle haetaan ehdotonta vankeustuomiota

Porin seudun suuren huumerikosvyyhdin oikeuskäsittely alkaa – syytettynä 19 henkilöä

Liivijengi pyöritti Porin seudulta poikkeuksellisen suurta huumekauppaa – netissä ja kadulla kaupattu yli 16 kiloa amfetamiinia

Kansanedustaja ja entinen poliisin väkivaltarikosyksikön päällikkö Kari Tolvanen kertoo olleensa kuultavana Jari Aarnioon ja jengipomo Keijo Vilhuseen liittyvässä poliisin tutkinnassa muutama kuukausi sitten.

Tolvanen toimi vuonna 2003 Volkan Ünsalin murhan tutkinnan yleisjohtajana. Hän sanoo, ettei kenelläkään ollut minkäänlaista aavistusta tai syytä epäillä silloista huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota mistään.

– Villeimmässä mielikuvituksessakaan kenelläkään ei tuolloin ollut syytä epäillä Aarniota mistään rikoksesta.

Kaksi murhasta tuomittua alkanut nyt puhua

Tutkinta avattiin uudestaan muutama vuosi sitten, kun kaksi aiemmin ruotsinturkkilaisen Volkan Ünsalin murhajutussa tuomittua alkoivat puhua uusia tietoja murhasta. Silloin kun heidät teosta tuomittiin, he vaikenivat ja kiistivät kaiken.

Kari Tolvanen sanoo edelleen, että juttua tutkivat poliisit tekivät aikanaan hyvää työtä.

– Neljä ihmistä tuomittiin, vaikka kukaan ei tunnustanut mitään. Edes ruumista emme löytäneet. Nyt kuitenkin on tullut uusia asioita ilmi. Niitä käydään uudessa tutkinnassa läpi. Vuonna 2003 meillä ei ollut tällaisista seikoista mitään tietoa.

"Kyse Ruotsin ja Suomen alamaailman välienselvittelystä"

Tolvanen muistaa vuosien takaa murhassa tutkitun myös jengipomo Keijo Vilhusen osuutta asiaan.

– Hän oli pidätettynä ja häntä epäiltiin avunannosta murhaan. Siihen aikaan ei hänen osuudestaan näyttöä saatu. Vilhunen ei ollut murhapaikalla, eikä kukaan ”puhunut hänen päälleen”. Häntä ei voinut tuolloin syytteeseen asettaa. Jos nyt on tullut uutta tietoa, niin silloin sitä ei ollut käytössä.

Volkan Ünsalin murhaan johti aikoinaan se, että uhri oli ollut yhteydessä Ruotsin poliisiin.

– Hän oli kertonut silloin poliisille tietojaan Arlandan suuresta kultaryöstöstä. Mies oli myös mukana Ruotsissa todistajansuojeluohjelmassa. Meidän tietojemme mukaan poliisille vasikointi oli ollut se murhan syy. Kyse oli Ruotsin ja Suomen alamaailman välienselvittelystä.

Lue lisää:

Jari Aarnio on pidätetty ja kuulustelut murhatutkinnassa ovat alkaneet

Hillan osto alkoi Ranualla torstaina. Hillanostaja Reijo Sääskilahti maksaa poimijalle aluksi 12 euroa kilosta. Hillaa myydään myös ulos, hinta on 22 euroa kilolta. Sääskilahden mukaan marjan laatu on oikein hyvä.

– Nyt on laatu erittäin hyvä, mutta määrät pieniä. Tämän vuosituhannen huonoin hillavuosi on nyt ainakin täällä Etelä-Lapissa. Suurin osa on vielä raakaa, että ensi viikko on se paras viikko näillä korkeuksilla, mutta tosi vähän on hillaa nyt.

Hillaa on tuotu myyntiin Ranuan pohjoisilta ja itäisiltä soilta. Ihan kaikkialle ei kannata Sääskilahden mukaan mennä sitä keräämään, sillä kuivuus ja aikainen kesä on verottanut satoa rajusti.

– Avosoille ei oikeastaan kannata edes mennä, että vesistöjen lähellä ja suonreunoilta kannattaa kerätä. Kukinnan aikaanhan oli kuusi viikkoa niin kuivaa, että hilla kärsii kuivuudesta, että avosoille ei tule. Muutenkin pölyttäjiä oli niin vähän, kun hilla alkoi kukkimaan toukokuun 20. päivä. Se on ehkä suurin syy, että hillaa ei tule oikein mihinkään.

Kouvolan Utissa tapahtui tänään puolen päivän aikaan lento-onnettomuus.

Pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan onnettomuudessa puolustusvoimien MD500-helikopteri teki kovan laskun lentokenttäalueelle. Koneessa oli kaksi miehistön jäsentä. Heidät kuljetettiin Utin varuskunnan terveysasemalle tarkastettavaksi.

Helikopterin pyrstö ja pääroottorin lavat vaurioituivat kovan maahanlaskun johdosta.

Tämänhetkisten tietojen mukaan onnettomuudesta ei aiheutunut henkilövahinkoja.

Puolustusvoimat asettaa tapahtuman johdosta tutkintaryhmän.

Kuopiolainen Marjavasu valmistaa ammattikeittiöille erilaisia hillokkeita ja hyytelöitä sekä mehutiivisteitä. Tuotteista suuri osa on tähän asti pakattu paksuihin muovikanistereihin ja -sankoihin.

Nyt pakkauksia on kuitenkin muutettu kaksivuotisen kehitystyön tuloksena. Yritys sai hankkeeseen rahoitusta myös Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

– Marjahillokkeita teemme nyt makkarateollisuudesta tuttuihin pakkauksiin, sanomme niitä hillopötköiksi. Ne näyttävät vähän makkaralta, mutta sisällä on hillokkeita.

– Tuotteiden ekologisuus on nykyisin yhä tärkeämpää, ja muovin vähentäminen myös pakkauksissa on siinä isossa osassa, sanoo Marjavasun toimitusjohtaja Esa Vainikainen.

Vainikainen sanoo tavoitteena olevan kevyempi hiilijalanjälki, myös materiaalisäästöt ovat mittavat.

Vainikainen sanoo, että uudella tavalla toimittaessa muovia kuluu enää kymmenen prosenttia kanisteripakkauksen vaatimasta muovimäärästä.

– Jos verrataan kymmenen kilon sankoon, meillä menee nyt 40 grammaa muovia, ja sankoon menee 400 grammaa.

Yritys aloittaa ensi talvena myös tuotteiden kuluttajamyynnin ammattikeittiöiden lisäksi.

Paine pois muovista kasvaa

– Pakkauksissa käytettävän muovin vähentäminen ja muovin kokonaan korvaaminen yleistyy jatkuvasti, sanoo asiantuntija Elli Kultanen Suomen pakkausyhdistyksestä.

– Paine siihen on kova. Erilaisia ratkaisuja tutkitaan ja kehitetään koko ajan.

Viime aikojen hyvinä esimerkkeinä muovin vähentämistalkoissa asiantuntija Elli Kultanen mainitsee jauhelihapakkaukset, joissa on ohennettu muovia ja luovuttu kokonaan kovamuovista.

– Samat suojaavat ominaisuudet pitää kuitenkin pystyä säilyttämään uusia materiaaleja kehitettäessä, hän muistuttaa. – Muovi on kuitenkin vielä paljon käytetty ja erinomainen pakkausmateriaali.

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin sanoo, että erilaisiin pakkauksiin kehitetään jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Vaatimuslistalla ovat muun muassa kierrätyskelpoisuus, lajittelu, talteenotto, muokattavuus ja ilman sekä kosteuden kestävyys.

Harlin sanoo, että varsinkin kuitupakkaukset ovat ottamassa takaisin sitä asemaa, jotka sillä aiemmin pakkauksissa on ollut.

– Tämä liittyy myös maamme metsäteollisuuden tämänhetkiseen hyvään tilanteeseen, koska kuitupakkauksilla on maailmalla hyvä menekki.

Professori Harlin sanoo, että myös muovin kaltaista termoplastista selluloosaa kehitetään. Se estää pakkauksissa kosteuden pääsyn läpi ja korvaa muovin.

– Monia vaihtoehtoja pakkausteollisuudella on, kun muovista pyritään eroon. Kyse on viime kädessä siitä, mitä yhteiskunta haluaa ja mitä asiakkaat haluavat.

Yhtenä merkittävänä kirittäjänä näissä talkoissa on se, että kertakäyttöinen muovi saatetaan kieltää EU:ssa kokonaan, muistuttaa professori Harlin.

Iso osa muovituotteista, kuten kertakäyttöiset ruokailuvälineet, pillit ja vanupuikot, joutuivat EU:n komission kieltolistalle jo toukokuun lopussa.

Täsmennetty 12.7.2018 klo 14.55 Elli Kultasen kommentteja pakkausmateriaalien käytöstä.

Sinilevien määrä on kasvanut huomattavasti Suomen lounaisilla ja eteläisillä merialueilla. Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisen leväkatsauksen mukaan sinilevien muodostamia pintakukintoja on nyt esimerkiksi eteläisellä Saaristomerellä ja varsinkin Suomenlahdella Porvoon ja Kotkan välisellä merialueella.

SYKE ennakoi, että sinilevien määrä voi vielä kasvaa huomattavasti, mikäli ennustetut helteet ja tyyni sää toteutuvat.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan avomeren leväesiintymät kulkeutuisivat lähipäivinä pääsääntöisesti lännen ja etelän suuntaan. Rannikoilla levätilanne voi vaihdella paljon tuulten mukaan.

Sinilevää on havaittu runsaasti myös järvillä. Ajankohtaan nähden leväkukintoja esiintyy edelleen normaalia enemmän. Havaintopaikoilla esiintyi erittäin runsaasti sinilevää kahdella paikalla, runsaasti 13:lla paikalla ja hieman 38:lla paikalla.

Ympäristökeskus muistuttaa, että sinileväiseen veteen tulee suhtautua varoen. Sinilevät voivat tuottaa erilaisia hermo- ja maksamyrkkyjä.

Sinileväinen vesi voi aiheuttaa ihmiselle esimerkiksi iho- ja silmäoireita, pahoinvointia ja allergisia reaktioita. Varsinkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää pois sinileväisestä vedestä.

Leväistä vettä ei kannata käyttää myöskään löyly-, pesu- kasteluvetenä.

Puolustusvoimat jatkaa sittenkin sodanaikaisten räjähteiden raivauksia Kokkolan satamaväylältä. Töitä tehdään muutama viikko elokuussa.

Sukeltajat eivät ehtineet kuukaudessa raivaamaan kaikkia räjähteitä: merenpohjasta nostettiin yli 200 kiloa kranaatteja. Puolustusvoimien arvion mukaan noin 20 prosenttia räjähteistä jäi vielä keräämättä.

Kokkolan satamaväylältä kaivettavat räjähteet ovat 1940–70-luvuilta. Silloin ammuksia sai vielä hävittää merenpohjaan upottamalla.

Yli 60 miljoonan euron urakkaa tavoittelee neljä yritystä

Samaan aikaa räjähderaivausten kanssa aloitetaan myös vuosia odotettu Kokkolan satamaväylän ruoppaus. Kyse on aluksi valmistelevista töistä, jotka eivät haittaa räjähderaivauksia.

Reilun 60 miljoonan suurhankkeen toteuttaja valitaan ensi viikolla. Tarjouskilpailussa on mukana neljä yritystä, kaksi Suomesta sekä yritykset Hollannista ja Belgiasta. Ruoppaukset kestävät kolme vuotta, ja 13 metrin väylää syvennetään metrillä.

Syvennys mahdollistaa suurempien alusten kulkemisen satamaan täydessä lastissa. Sen uskotaan kasvattavan myös satamaan saapuvien laivojen määrää.

Suurhankkeesta vastaavat Kokkolan satama ja Liikennevirasto. Töiden ajan Liikennevirasto joutuu tarkkailemaan säännöllisesti vesistön tilaa, kalojen ja lintujen vointia sekä ammattikalastajille mahdollisesti aiheutuvia haittoja.

Ruoppausalueen läheisyydessä sijaitsee luonnon monimuotoisuutta suojaavia Natura-alueilta.

Kampin kauppakeskuksessa, Salmisaaren rannassa sekä Suvilahden skeittiparkissa nähdään seuraavien kolmen päivän aikana Suomen suurin skeittitapahtuma. Nyt neljättä kertaa nykymuodossaan järjestettävä Helride tuo Helsinkiin noin 30 ulkomaista huippuskeittaajaa sekä koko joukon kotimaisia tähtiä.

Tapahtuman tuottajan Anssi Paukkusen mukaan jokainen tapahtumapäivä on erilainen, ja myös erilaiset tapahtumapaikat tuovat toivottua vaihtelua.

– Kaikki alkoi siitä, että me tehtiin Helsingin jäähallissa isoa skeittitapahtumaa nimeltä Helsinki Hookup, ja siinä sivussa alettiin järjestää erilaisia side eventtejä, eli oheistapahtumia jäähallin ulkopuolella. Jossain vaiheessa tajuttiin, että nämä ovat niitä parhaimpia tapahtumia koko viikonlopun aikana.

Näin oheistapahtumat nostettiin pääosaan, ja kokonaisuus päätettiin hajottaa eri puolille kaupunkia pienten tapahtumien sarjaksi. Helrideksi nimetyn uuden kokonaisuuden tapahtumapaikat vaihtelevat joka vuosi. Aiempina vuosina on skeitattu muun muassa Taivallahden koululla, Vallilan sillan skeittipuistossa, Tennispalatsin aukiolla, Baanalla sekä Kiasman minirampilla.

30 huippunimeä maailmalta

Helriden yhteydessä Helsinkiin saapuu noin 30 ulkomaista skeittaajaa, joiden joukossa on useita huippunimiä. Kalifornialainen Wes Kremer on arvostetun Trasher Magazinen valitsema vuoden skeittaaja vuosimallia 2014. Hänen ystävänsä Marius Syvänen on pikkupoikana isän työn perässä Suomesta San Diegoon muuttanut ammattiskeittaaja, joka on osallistunut tähän mennessä jokaiseen Helrideen.

Eurooppalaisista huippunimistä mukana on muun muassa englantilainen X-Games-voittaja Sam Beckett sekä tanskalainen verttiskeittauksen veteraani, 43-vuotias Rune Glifberg. Suomalaisista huippunimistä mukana ovat muun muassa Eniz Fazliov sekä Jonne Nordlund. Kotimainen skeittilehti Hangup on listannut muita tapahtumaan osallistuvia maailmantähtiä.

Viikonlopun vauhdikkaimpia hetkiä tulevat Paukkusen arvion mukaan olemaan perjantain sessiot Kampin kauppakeskuksessa ja sen ympäristössä.

– On elämys itsessään, että osan aikaa skeitataan kauppakeskuksen sisällä. Lisäksi Narinkkatorille on tuotu skeitattava auto, johon on hitsattu kaikennäköisiä lisälaitteita, jotta sitä voi skeitata mahdollisimman monipuolisesti. Päivän kruunaa vielä Tennispalatsin aukion masiivinen reili, eli kaide, jossa on lähemmäs 20 porrasta, Paukkunen kertoo.

Jo Helriden aiemmat vuodet ovat osoittaneet, että Kampin ympäristö tarjoaa mainiot puitteet grindeille, slideille ja flipeille. Tunnelmia viime vuoden Helridesta voi katsella vaikkapa täältä ja täältä.

Betoniset skeittiparkit madaltavat kynnystä aloittamiseen

Anssi Paukkunen toimii myös Suomen Rullalautaliiton toiminnanjohtajana. Hän pitää lajin suosiota tällä hetkellä kohtalaisen hyvänä.

– Erityisesti betoniparkkien määrä on viime vuosien aikana lisääntynyt eri puolilla Suomea, ja tämä on madaltanut kynnystä lajin aloittamiseen. Useilla paikkakunnilla on myös aloitettu skeittauksen opetusta, mikä on hieno asia.

Pelkästään Helsingissä on vuonna 2015 tehdyn selvityksen mukaan yli 20 skeittipaikkaa, joista kuusi oli kokonaan ja kuusi osittain betonirakenteisia.

Suomalaisilla on kännykkä tai jokin muu ruutu yhä useammin kädessä mökilläkin.

Ilmiö on näkynyt selvästi mökkikuntien mobiiliverkkojen tietoliikenteessä erityisesti tänä kesänä. Juhannuksen aikaan käyttö nousi ensimmäistä kertaa jopa kolminkertaiseksi normaalitasosta.

– Piikki on ollut nyt selvästi isompi kuin aikaisempina kesinä. Aikaisempina kesinä ihmiset jättivät työasiat ja netin kotiin, sanoo Suomen yhteisverkko Oy:n toimitusjohtaja Antti Jokinen.

Tämä tarkoittaa, että mökkipaikkakunnilla etenkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Savossa verkkoyhtiöiden on mitoitettava verkon kapasiteetti huomattavasti talviaikaista käyttöä suuremmaksi.

– Koko Itä-Suomi on haasteellinen alue ylläpitää kesäaikaa. Kapasiteettitarve on monilla paikkakunnilla jopa kolminkertainen kesäaikaan, kertoo Jokinen.

Suomen yhteisverkko ylläpitää DNA:n ja Telian käyttämää matkapuhelinverkkoa.

Lisätarve voi tulla yllätyksenä

Lisäkapasiteetin tarve näkyy jopa Lappeenrannan seudulla, joka ei ole kaikkein suurimpia mökkikuntia. Suomen yhteisverkko joutui äskettäin lisäämään kapasiteettiaan Lappeenrannassa noin kaksinkertaiseksi.

Kesällä uuden kapasiteetin tarve voi tulla yllätyksenä verkkoyhtiölle.

– Yhtäkkiä voi tulla tarvetta tehdä kapasiteettilaajennuksia moneen paikkaan samaan aikaan, Jokinen kertoo.

Laitteet ovat kuitenkin hitaita ja kalliita asentaa, joten kapasiteetin tarve pitäisi pystyä ennakoimaan mahdollisimman hyvin.

– Toimitukset kestävät kuukausia, joten siinä välittömästi ei ole mitään tehtävissä.

Voisi ajatella, että kesällä ihmisillä ei ole aikaa käyttää kännyköitä niin paljon kuin tavallisesti. Todellisuus on kuitenkin toinen; kännyköitä käytetään enemmän.

– Minun tulkintani on, että kesälomalaiset katsovat paljon videoita ja myös tekevät paljon videoita esimerkiksi kesän uintitapatumista, joita sitten lähettelevät. Siinä dataliikennettä sitten kertyy, Antti Jokinen sanoo.

Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien huippukokous Helsingissä tulevana maanantaina on tuonut jo kuhinaa kaduille ja sosiaaliseen mediaan.

Esimerkiksi skottijournalisti David Mac Dougall esittelee Twitter-tilillään televisiolähetyskeskuksen rakennustöitä Allas Sea Poolilla:

Tapaamispäivän käytännön turvatoimista vastaava Helsingin poliisilaitos muistuttaa puolestaan, että huippukokouksen valmistelu on tuonut runsaasti viranomaisia katukuvaan jo torstaina.

Valmistelutöihin kuuluva kaivon kansien kiinni hitsaaminen saattaa haitata liikennettä.

Vierailuun liittyvä lentokoneliikenne on tiiviissä seurannassa lentokonebongareiden keskuudessa.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla nähtiin torstaina esimerkiksi tämä venäläinen kuljetuskone, jonka luokse ajoi laskeutumisen jälkeen mustia pakettiautoja sekä poliisiautoja:

Todennäköisesti samat autot havaittiin hiukan myöhemmin Tuusulanväylällä ja Helsingin keskustassa:

Huippukokki Henri Alén kehotti aikaisemmin tällä viikolla Helsingin Seudun Ympäristöpalveluita mainostamaan suomalaista, puhdasta hanavettä kansainvälisille vieraille.

HSY tarttuu ideaan välittömästi, ja jakaa median edustajille tyhjiä vesipulloja hanavedellä täytettäviksi.

Trumpin delegaatio majoittuu Ylen tietojen mukaan St.George -hotellissa Helsingin keskustassa. Hotellin edustan puistossa oli torstaina iltapäivällä parikymmentä tummiin pukeutunutta miestä.

Lisäksi puiston ympärillä oli poikkeuksellisen paljon sekä Suomeen rekisteröityjä että diplomaattikilvin varustettuja mustia autoja.

Lue myös:

Jo 10 mielenosoitusta ilmoitettu huippukokouksen yhteyteen – Perussuomalaiset nuoret toivottavat Trumpin tervetulleeksi

Trump saapui Britanniaan Melanian kanssa käsi kädessä

Trump: Putin ei ole vihollinen eikä ystävä

Trump: Nato-liittolaiset lupasivat lisää rahaa madonlukujen jälkeen

Miten Niinistön pitäisi kohdata Trump ja Putin? "Pöytäliinan pitää olla suorassa", "Isojen poikien kiusantekoa ei voi hyväksyä"

Satakunnassa Kokemäellä etsitään piha-alueella liikkunutta ja ihmisille uhitellutta sutta. Poliisi on antanut luvan tappaa suden.

Poliisin mukaan susi oli kulkenut torstaina aamupäivällä melko tiheästi asutulla, maaseutumaisella alueella talon pihamaalla kymmenen metrin päässä talon terassista. Eläin oli yrittänyt hyökätä koiran kimppuun ja sen jälkeen uhitellut terassilla olleille kolmelle ihmiselle kyyristymällä, murisemalla ja hampaitaan näyttämällä.

Poliisin mukaan eläin tunnistettiin sudeksi valokuvista. Koska susi käyttäytyy lajille hyvin epätyypillisesti, se voidaan tappaa ihmisten suojaamiseksi. Normaalisti susi välttää ihmisiä eikä liiku päiväsaikaan ihmisasutuksen lähellä.

Poliisi ja metsästäjät jäljittävät sutta. Tappolupa on voimassa maanantai-iltapäivään kello 16 asti.

Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaaminen ei Finavian mukaan vaikuta lentomatkustajiin tulevina päivinä. Donald Trump ja Vladimir Putin kulkevat lentoaseman kautta, mutta Helsinki-Vantaalla matkustajaliikenne jatkuu normaalisti.

– Valmisteluja tehdään kovaa vauhtia, mutta ne tapahtuvat ikään kuin kulissien takana. Uskallan väittää, että matkustajille ne eivät näy millään tavalla, sanoo Helsinki-Vantaan lentoaseman apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola Finaviasta.

Siitä, mitä kulissien takana tapahtuu, Noronen-Juhola ei voi kertoa lisää.

– Kaiken suunnittelun pohjana on ollut se, että matkustajaliikenne pääsisi kulkemaan mahdollisimman normaalisti.

Noronen-Juholan mukaan matkustajaliikenteen sujuvuus on turvattu hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä. Hänen mukaansa on myös tärkeää, että kaikki osapuolet kunnioittavat sitä, että lentoasema on tavallinen matkustajalentoasema.

Jännitystä on Noronen-Juholan mukaan havaittavissa lentoaseman työntekijöiden keskuudessa.

– Totta kai tämä on jännittävä tilanne ja luo varmasti jännitystä. Kireyttä en ole huomannut, enemmänkin odottavaa jännitystä. Lähdemme siitä, että kaikki hoidetaan kunnolla ja laadukkaasti ja tyylikkäästi. Punainen matto on pesty ja valmis käyttöön.

Trump ja Putin tapaavat Helsingissä maanantaina 16. heinäkuuta.

Sisärajatarkastuksista päätetään huomenna

Sisäministeriö esitti aiemmin tällä viikolla valtioneuvostolle, että Suomi palauttaisi sisärajatarkastukset Schengen-alueelle Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin Suomen-vierailun vuoksi. Sisärajatarkastukset alkaisivat perjantaina kello 12 ja jatkuisivat ensi viikon tiistaihin kello 12:een saakka.

– Tällä hetkellä odotamme sitä tietoa , että aloitetaanko tämä toiminta vai ei. Jos se aloitetaan, niin Rajavartiolaitoksen kanssa yhteistyössä katsotaan, miten se toteutetaan käytännössä. Yritämme saada siitä mahdollisimman vähän matkustajia haittaavaa.

Valtioneuvosto päättää kokouksessaan huomenna perjantaina aamupäivällä, otetaanko tarkastukset käyttöön.

Onko matkustajien syytä varata tavallista enemmän aikaa turvatarkastusta varten?

– Tällä hetkellä on kesälomakausi ja paljon lomamatkailijoita liikkeellä. Jotkut prosessit saattavat kestää ehkä hieman kauemmin kuin normaalisti. Matkustajia on paljon ja sen takia kannattaa tulla hyvissä ajoin, Noronen-Juhola sanoo.

Lue myös:

Kaivonkannet hitsataan kiinni, Putinin ja Trumpin jättikoneet rullaavat kiitotielle, mustien autojen letkat pysäyttävät liikenteen... Huippukokous sekoittaa helsinkiläisten arjen

Trumpin ja Putinin huipputapaaminen uhkaa myllätä Helsingin seudun liikenteen läpikotaisin – HSL varautuu suljettuihin teihin, järjestämään lisäkuljetuksia sekä siirtämään bussimatkustajia junaan kesken matkan

Edes mahtimiesten koneet eivät pysäytä reittilentoliikennettä – Dronet pidettävä maassa Trumpin ja Putinin tullessa kylään

Sisäministeriö esittää sisärajatarkastusten palauttamista Trumpin ja Putinin vierailun takia – alkaisivat perjantaina kello 12

Lappeenrantalainen Marko Sutinen alkoi vuosi sitten vuokrata kotitalonsa päätyasuntoa matkalaisille. Toistasataa vuotta vanhan kivitalon yläkerrassa sijaitseva kaksio oli ennen vakituisen vuokralaisen käytössä.

Täysin uusittu entinen kasarmirakennus sijaitsee Lappeenrannan keskustassa.

– Mietin sitä, miten voisin saada vähän paremmin tuloa asunnosta. Ja se on onnistunut, sanoo Sutinen.

Hän arvioi, että ratkaisuun vaikuttivat myös omat, onnistuneet kokemukset Airbnb-majoituksesta.

– Onhan se erilaista yöpyä ulkomailla vaikkapa hevos- tai viinitilalla kuin hotellissa. Jenkeissä olemme yöpyneet huvijahdissakin, Sutinen kertoo.

"Eniten kysytään alle sadan euron majoitusta"

Nykyisin Sutisen tilavassa kaksiossa yöpyy lapsiperheitä, kesävieraita, vaihto-opiskelijoiden vanhempia ja työmatkalaisia.

Yhteistä heille on halu asua matkoillakin kodinomaisesti ja valmistaa itse ruokansa. Esimerkiksi neli- tai viisihenkisen perheen on vaikea löytää Lappeenrannan keskustasta hotellimajoitusta.

Sutisen kaksio on suosittu. Se vapautuu seuraavan kerran parin viikon päästä.

Lappeenrannan kaupungin matkailuneuvonnasta kerrotaan, että Airbnb-vaihtoehdot ovat hyvä lisä paikalliseen majoitustarjontaan. Toimistostakin matkailijoita on neuvottu Airbnb:n verkkosivustolle.

Viimeksi tiukka tilanne sattui toukokuussa, kun kaikki Lappeenrannan hotellit olivat täynnä.

– Kysyntää on eniten alle sadan euron majoitukselle, ja siihen saumaan Airbnb sopii hyvin, sanoo matkailukoordinaattori Tuula Paakkonen.

Asumisesta saman katon alla vain hyötyä

"Airbnb-isännäksi" ryhtynyt Marko Sutinen pyrkii aina ottamaan vieraat itse vastaan. Hän asuu perheineen samassa talossa.

– Se on ehdottomasti on hyvä asia asunnon siivouksen ja puhtaanapidon kannalta, hän sanoo.

Imatralainen Riitta Mustonen asuu puolestaan etäällä Airbnb-yksiöstään. Kymmenen vuotta vuokralaisten kanssa riitti Mustoselle. Vuokralaiset vaihtuivat usein, jotkut aiheuttivat talossa järjestyshäiriöitä ja asunnon korjaustarpeita. Heinäkuun alussa, Imatranajon alla hän liittyi Airbnb-verkostoon.

– Sain heti ensimmäisenä päivänä kolme varausta! Onneksi kaikki majapaikan tarvitsijat olivat tulossa eri aikaan, Mustonen kertoo.

Hän laskee saavansa jo parista viikonlopusta tuloa normaalin kuukausivuokran verran.

Ensimmäiset vieraat olivat suomalaisia motoristeja. He hakivat avaimen vuokraemäntänsä työpaikalta, saivat ohjeet ja ajoivat asunnolle omin päin.

– Asunto oli sunnuntai-iltana niin siistissä kunnossa, että epäilin, oliko siellä ketään ollutkaan, Mustonen kertoo.

Kumpikaan ei osta sikaa säkissä

Marko Sutinen sanoo, että asunnon siisteydestä huolehtiminen on varma keino menestyä Airbnb-markkinoilla.

Vuokralaiset arvioivat kokemuksiaan Airbnb-sivustolla. Myös asuntojen vuokraajat voivat lisätä sinne arvionsa vieraistaan. Näin kumpikaan ei osta sikaa säkissä.

Välit verottajan kanssa pysyvät kunnossa, kun tulosta maksaa pääomaveron.

Kuopiolainen Leena Karhunen pesi viime kesänä räsymattoja kesämökkinsä laiturilla ja mietti, miten ihania matot ovat varsinkin saippuaisina ja märkinä.

– Mietin, voisiko mattoja liimata tai naulata kiinni laituriin. Sitten ajattelin, että samat sävyt voisi maalata laituriin, Karhunen keksi.

Karhunen on innokas sisustaja ja puuhastelija, joten maalipurkkien pohjalta löytyi vielä käytettävää. Pian laituri oli kolmivärinen.

Tänä kesänä televisiosta tuli mökkeilyohjelma, jossa sisustajat maalasivat laiturin räsymatoksi. Moni sai ohjelmasta inspiraation ja nyt kirjavat värit somistavat useita laitureita ja mökkiterasseja.

Laitureiden lautoihin on maalattu monivärisiä raitoja ja raitarivistön jälkeen "maton" päihin monet ovat vielä tehneet matonhapsut.

Räsymattoilu jatkoa mummoilulle

Vaikka mummoilu ja räsymatot ovat nyt kovassa huudossa, monet modernisoivat mökkejään aivan uuteen uskoon. Esimerkiksi Kerttu Pylvänäisen blogista Modernisti kodikas voi seurata kesämökin saunarakennuksen nykyaikaista sisustamista.

Olen ehdottomasti emalikippo- ja räsymattoihminen. Leena Karhunen

Kuopiolaisen sisustussuunnittelija Emilia Åmanin mukaan tyypillinen tapaus on, että isovanhemmilta on peritty kesämökki, joka halutaan uudistaa. Osa on valmis tekemään isoja uudistuksia isolla rahalla. Osa puolestaan tekee omassa tahdissa ja ihan itse.

Leena Karhunen kuuluu siihen ryhmään, joka puuhastelee mökillä jatkuvasti. Sisustaminen on kuopiolaiselle enemmänkin elämäntapa ja hän myös jakaa ideoitaan ja sisustuskuviaan netissä. Hän kertoo olevansa mummoilija.

– Olen ehdottomasti emalikippo- ja räsymattoihminen. Kukkaverhot ovat ihania ja itsevirkatut pitsit, hymyilee Karhunen.

SODANKYLÄ Matka Helsingistä Jäämerelle – suorinta tietä autolla matkan pituudeksi tulee heittämällä yli tuhat kilometriä. Pelkästään ajatuksena matkan pituus hengästyttää. Autolla ajaessa matka taittuisi päivässä.

Helsinkiläinen 27–vuotias Xavier Hildén taittaa tämän matkan skeittilaudalla. Moni voi tunnistaa Hildénin hänen viime kesäisestä matkastaan. Hän pyöräili Alepa-fillarilla Helsingistä Nuorgamiin.

Tänä kesänä Hildén on lähtenyt matkalle pohjoiseen jo yli kuukausi sitten, kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Puolimatkan rajapyykki on jo takana päin ja tänään torstaina Hildén taittaa skeittilaudalla 53 kilometrin matkan, Sodankylästä Peurasuvannolle.

Miten skeittilauta valikoitui kulkupeliksi?

– Skeittaaminen on minulle rakas harrastus ja mietin jo viime vuonna, että lähtisin skedellä, mutta sitten pidin sitä vähän hulluna ajatuksena, Hildén kertoo.

Talven mietittyään Hildén päätti ottaa skeittilaudan ja lähteä kotoaan Helsingistä kohti pohjoista ja Jäämerta.

– Hyvinhän sillä on päässyt. Ollaanhan täällä Sodankylässä jo, naurahtaa Hildén.

Tuhat kilometriä täyttyi torstaina

Hildén kertoo skeittaavansa vähintään 40 kilometriä kerrallaan, pisimpinä päivinä hän saattaa rullailla jopa 70 kilometriä.

– Se ei enää ole ehkä niin kivaa, tuumaa Hildén yli 70 kilometrin matkoista.

Hildén ei ole varma kertyvien kilometrien määrästä, mutta arvioisi matkaa kertyvän vajaa kaksi tuhatta kilometriä. Nyt tiedossa on kuitenkin merkkietappi kun on potkuteltu tuhat kilometriä.

– Se on aika cool, aion varmana jotenkin juhlia sitä!

Matka jatkuu hellevaroituksista huolimatta

Lapissa lämpömittarit näyttävät korkeimpia lukemia vuosikausiin. Keskiviikkona Sodankylässä rikottiin 30 asteen raja ja Lappiin annettiin hellevaroitus. Viimeksi tällaisia hellelukemia Suomessa on ollut vuonna 2015.

Helteestä piittaamatta Hildén jatkaa matkaansa urheasti kohti pohjoista.

– Tottakai helle vaikuttaa paljonkin. Pitää juoda paljon vettä, mutta minä nautin siitä, että on lämmin.

Matkansa aikana Hildén on kastunut vain pari kertaa. Lapin helteet tulivat yllätyksenä.

– Kun mietin talvella tätä reissua, niin ei olisi tullut mieleenkään, että Suomessa on kunnon kesä. Tämä on ihan hauskaa. Ja varsinkin, että nyt just sattu tänne pohjoiseen vielä tälle loppupätkälle tämmöinen helle.

Hildén lähtee jatkamaan matkaansa ennen keskipäivää, koska tien päällä menee usein koko päivä. Jos lähtöä siirtää myöhemmäksi, niin unet voivat jäädä vajaaksi eikä yöpaikkaa saata olla tarjolla.

– Onhan tämä nyt vähän hölmöä lähteä keskipäivällä liikenteeseen. Minulla matkanteko riippuu ihan asfaltin kunnosta ja jos se on huono, niin joudun kävelemään, muutenkin kävelen ylämäet.

Hildénille parasta matkassa on luonto ja tietysti ihmiset. Hildén kertoo yllättyneensä ihmisten positiivisuudesta ja ihanuudesta.

– Kun ajatellaan, että suomalaiset ovat jotenkin juroa tai epäsosiaalista kansaa, niin ei kyllä todellakaan ole. Varsinkaan täällä pohjoisessa.

Saavuttuaan määränpäähänsä Jäämerelle, Hildén aikoo uida ja jäädä hetkeksi nauttimaan pohjoisesta luonnosta.

Uudet seikkailut jo mielessä

Hildén kertoo haluavansa viettää pysähdyspaikoissa useamman päivän. Sitten kun päättää taas lähteä, matka taittuu jouten.

Viime kesänä Hildénin pyöräillessä Helsingistä Nuorgamiin, matka ei ollut fyysisesti samanlainen. Tämä matka on ollut hauskempi, kertoo Hildén.

– Ehkä kuitenkin tuo skede on minulle paljon tutumpi. Ja olihan se pyörä vähän hankala, koska se on niin iso ja painava. Skeitin voi heittää vaikka tuohon rinkan sivuun, jos siltä tuntuu. Ei ole ikävä sitä pyörää, naurahtaa Hildén.

Vaikka matka on vielä kesken, on Hildén ehtinyt miettiä uusiakin seikkailuja.

– Onhan minulla paljon ideoita, kyllä minä haluan jotain tehdä. Nautin sellaisesta itsensä ylittämisestä ja nimenomaan tuolla luonnossa olemisesta. Kyllä se johonkin sellaiseen tulee liittymään, mutta ei enää Helsinki-Norja -väliä. Kyllä se on nähty sitten jo.

Ulkoministeriö haluaa yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa välittää Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin huippukokousta seuraaville toimittajille viestin siitä, että Suomi on toimiva yhteiskunta, jossa suurenkin kokouksen järjestelyt onnistuvat.

Finlandia-talon kansainväliseen mediakeskukseen suuntaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaamisen ajaksi yhteensä 1436 toimittajaa 61 maasta.

Toimittajille tarjoillaan mediakeskuksessa suomalaista ruokaa, designiä ja saunomismahdollisuutta konttisaunassa. Erityisesti kansainvälisen median viihtyvyyteen halutaan panostaa.

– Hyvää suomalaista kesätunnelmaa tuodaan myös saunan kyljessä pihalla toimivalla mansikka- ja hernekojulla. Vesipullojen sijaan tarjotaan maailman parhaalla hanavedellä täytettäviä kierrätyspulloja, ulkoministeriön maakuvatyön asiantuntija Meira Pappi kertoo tiedotteessa.

Helsingin Seudun Ympäristöpalveluit (HSY) julkaisi aiemmin tänään Twitterissä kuvan vesipulloihin liittyen.

Ruokalistalla on perinneherkkujen lisäksi ruokainnovaatioita

Kansainväliselle medialle tarjotaan huippukokouksen aikana muun muassa Ahvenanmaan kirjolohta ja puikulaperunamuusia, kaurarieskarullia, karjalanpiirakoita, nyhtökauraa ja sirkkaleipää. Ulkoministeriön maakuva-asiantuntijat ovat suunnitelleet ruokatarjoilun yhdessä Finlandia-ravintolan kanssa.

Jälkiruokapöydästä löytyy mustikkapiirakkaa, puolukkakukkoa, tyrni-juustokakkuleivoksia ja suklaamoussea kotimaisten herukoiden kera. Erikoisruokavaliot on otettu huomioon ja kasvis- ja vegaanivaihtoehdoissa on valinnanvaraa.

Ulkoministeriö välittää toimittajille myös avustajia ja asiantuntijoita. Toimittajien käytössä on myös tablettitietokoneita, joihin on koottu heitä kiinnostavaa sisältöä.

Mediakeskus avautuu Finlandia-talolla sunnuntaina 15. heinäkuuta kello yhdeksän. Presidentit tapaavat Helsingissä 16. heinäkuuta.

Lue myös:

Huippukokki Henri Alénin unelmapäivät: kaupunki täynnä kansainvälisiä toimittajia – "Tämä on todellinen jättipotti!"

Yli 1400 toimittajaa ja kuvaajaa saapuu Helsinkiin seuraamaan Trumpin ja Putinin kokousta – Eniten ulkomaista mediaa tulee Yhdysvalloista, Venäjältä ja Euroopasta

Tätä maisemaa amerikkalaiset katselevat maanantaina –Yhdysvaltain katsotuin aamuohjelma lähetetään laivasta Kauppatorilta

ABC, NBC, Bloomberg ja muut jätit tekevät pian Helsingistä suoraa lähetystä miljoonille katsojille – Klaus K:n kattoterassi ja Allas Sea Pool täyttyvät tähtitoimittajista

Putinin ja Trumpin huippukokouksen mediakeskus on Finlandia-talolla

Kuluvan kesän lämpöennätys rikkoutui torstaina iltapäivällä, kun Utsjoella Kevon mittausasemalla mitattiin hurjat +30,3:n asteen lämpölukemat.

Helle-ennätys nousi eilisestä 0,2 astetta, sillä keskiviikkona Sodankylässä oli mitattu +30,1 astetta. Helteet ovat nyt poikkeuksellisen kovia, sillä 30 asteen lukemia on mitattu heinäkuussa viimeksi kolme vuotta sitten, vuonna 2015.

Näillä näkymin ennätyslämmin sää jatkuu loppuviikon ajan. Ylen meteorologi Matti Huutosen mukaan pohjoisessa lämpötila voi vielä huomennakin nousta lähelle 30 astetta.

– Viikonloppuna kovimmat helteet siirtyvät pohjoisesta etelään. Lähipäivinä lämpimintä on etelä- ja keskiosissa maata. Lapissa hieman "viilenee" viikonlopuksi, Huutonen sanoo.

Helteinen sää jatkuu ensi viikolle asti

Meteorologi Matti Huutonen arvioi, että sää jatkunee hyvin lämpimänä pitkään, näillä näkymin ensi viikon puolelle asti. Ensi viikon alku on laajalti helteinen, ellei jopa kuuma.

Siitä eteenpäin epävarmuus on suurta. On mahdollista, että ensi viikon loppupuolella sää epävakaistuu kaakosta alkaen.

– Hellelukemia mitattaneen vielä ensi viikon lopullakin laajalti. Ilmamassa on edelleen hyvin lämmintä, vaikka sateita kaakosta onkin tyrkyllä, Huutonen sanoo.

Jos säätä on pitkälle ensi viikolle vielä hankala ennustaa kovin tarkasti, varmuudella voidaan sanoa, että tulevana viikonloppuna helteitä saadaan ympäri Suomea.

Ilmatieteen laitos varoittanut helteistä

Lappiin annettiin keskiviikkona harvinainen hellevaroitus, joka on edelleen voimassa. Tänään torstaina hellevaroitus on laajentunut ja perjantaille varoituksia on annettu Lapin lisäksi pitkin Suomea.

Ilmatieteen laitoksen hellevaroituksella pyritään ehkäisemään kuumasta aiheutuvia terveysongelmia. Varoituksen kohteena ovat erityisesti lapset ja vanhukset, sydän- ja verisuonisairaat, diabeetikot ja ulkona työtä tekevät.

Ilmatieteen laitos jakaa hellevaroitukset kolmeen vaaratasoon. Nyt annettu keltainen varoitustaso, tukala helle, merkitsee yli +27 asteen päivälämpötilaa ja yli +20 asteen keskilämpötilaa.

Oranssitasolla eli erittäin tukalassa helteessä korkein lämpötila on yli +30 astetta ja keskilämpötila +24 astetta. Punaisen, eli äärimmäisen tukalan helteen tasolla lämpö kipuaa yli +35 asteen ja vuorokauden keskilämpötila on yli +28 asteen.

Lue lisää:

Lappiin annettiin hellevaroitus – Sodankylässä ylittyi jo 30 astetta

Hellettä pukkaa koko maahan – Lappiin huomenna lähes 30 astetta

Tilastot sen kertovat: Heinäkuu on Suomen lämpimin ja sateisin kuukausi – korkein lämpötila mitattiin 8 vuotta sitten

Selfie Ukko-Kolin laella, noin. Aihetunnisteiksi vaikkapa #naturephotos, #finland, #adventure.

Kansallispuistoissa otettujen kuvien, selfieiden ja videoiden määrä on esimerkiksi Instagramissa melko huima.

Metsähallituksen viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist kertoo, että usein etenkin nuoret ihmiset voivat innostua kansallispuistokohteista somen ansiosta.

Se on helppo uskoa: aihetunnisteella #kansallispuisto löytyy Instagramista yli 26 000 julkaisua. #nuuksionationalpark tunnisteen takana on yli 12 000 julkaisua, #kolinationalparkilla lähes 6 000.

Rosqvist kertoo, että somekuvien kautta tapahtuvassa innostuksessa on kyse niin sanotusti hyvästä kehästä.

– Luonto on pop. Sen vaikutukset hyvinvointiin innostavat. Kun hyvät kokemukset jaetaan somessa, kävijämäärät nousevat ja luonto on entistä trendikkäämpi, Rosqvist kuvailee.

Somekuvat eivät kuitenkaan yksinään ole syy rynniä puistoon. Rosqvistin mukaan ilmiöön vaikuttaa yleinen terveyden, hyvinvoinnin, kiireettömyyden ja vihreyden ihannointi.

– Tavallinen kansallispuistojen kävijä on 40–60-vuotias aika kokenut retkeilijä. Mutta nuorien, Instagramissa aktiivisten parissa sosiaalisen median vaikutus on varmasti ollut suurin.

Perinteisiä käyttäjiä ei kansallispuistoihin tarvitsekaan houkutella. Mutta jos paikalle saadaan tunnettu joogaaja venyttelemään kauniisiin maisemiin, löytävät kansallispuistot uusia yleisöjä, Rosqvist kuvailee.

– Tavallisesti ajatellaan, että retkeily tehdään fjällravenit päällä ja rinkan kanssa telttaillen. On kuitenkin valtavasti moderneja tapoja nauttia kansallispuistoista, kuten suppailu, jooga ja maastopyöräily.

Puistojen kävijämäärät ovatkin olleet viime vuodet kovassa kasvussa, ja ainakin Keski-Suomen Etelä-Konneveden kansallispuistossa palvelujen kysyntä on ollut tänäkin vuonna vilkasta.

Esimerkiksi matkailijoita järvellä kyyditsevän E-K-Lines Oy:n yrittäjä Seppo Puttosen mukaan järvikuljetukset ovat huomattavassa kasvussa viime vuoteen verrattuna. Etelä-Konnevesi on Keski-Suomen suosituin kansallispuisto, jossa kirjattiin viime vuonna noin 30 000 kävijää.

Päivi Rosqvistin mukaan usein käy niin, että ihmiset käyvät ensin innostumassa somekuvien kautta kohteesta, jonka jälkeen moni päätyy Googlen kautta esimerkiksi Metsähallituksen virallisille ohjesivuille tutkimaan, saako kohteessa sytyttää nuotiota tai yöpyä. Some ja perinteinen verkkomedia paiskaavat siis kättä.

Metsähallituksen Luontoon.fi-Instagram-tilillä käyttäjämäärät ovat nousseet tämän vuoden toukokuusta lähtien jo tuhannella.

– Varmasti luontopaikalle tullaan kuvienkin houkuttelemina. Kyllähän sen huomaa, että monessa kansallispuistossa on tietty kohta, missä pitää käydä ottamassa selfie, ja paikka on tuttu somesta ennakolta, sanoo Rosqvist.

Kun kaikki sitten käyvät ottamassa selfien juuri Ukko-Kolin laella, syntyy pieni trendi siitä, missä kuva on ihan pakko ottaa.

Suomi miljoonien espanjankielisten ulottuville

Metsähallitus on havainnut sissimarkkinoinnin tehon: perinteisten mediajuttujen rinnalle kansallispuistoihin kutsutaan myös bloggareita ja Instagram-vaikuttajia, jotka levittävät somekuvilla ja verkkosivuilla paikan tunnettuvuutta.

Etelä-Konneveden kansallispuistossa oli tänään vierailemassa espanjalaisten bloggarien ryhmä, jotka ylläpitävät espanjankielisille tarkoitettua matkailusivustoa. Suomi-esittelyyn kuuluu kansallispuistojen lisäksi muun muassa kierros Linnansaaressa ja Punkaharjulla.

Suomeen bloggarit tulivat Visit Finlandin kautta yhteistyönä.

– Tarkoituksena on mainostaa Suomea, eikä vain tyypillisiä kohteita, kuten Rovaniemeä ja Helsinkiä. Olemme Suomessa seitsemän viikkoa ja yksi tärkeimmistä asioista täällä on luonto. Vierailemmekin useammassa kansallispuistossa, kertoo Iñigo Pedrueza Carranza, toinen matkailusivuston edustajista.

Carranzan mukaan sosiaalinen media on tärkeä väline, mutta hän ja blogaajakollega Maria Calvo-Santos pistävät paukkunsa nimenomaan matkailusivustoon nimeltään El Giróscopo Viajero.

Tarkoituksena ei ole tehdä Suomesta massaturismikohdetta. Esimerkiksi Islantiin on vyöryy suorastaan liikaa turisteja, mikä ei ole ongelmatonta pienelle maalle.

Carranzan mukaan Suomi voisi olla pienien, pohjoisesta kiinnostuneiden yleisölokerojen unelmakohde, jos he vain löytäisivät tänne.

Vaikka kaksikko on ollut Suomessa ennenkin, Etelä-Konneveden kansallispuisto teki vaikutuksen blogaajiin erityisesti siksi, että luonto on villiä ja siitä huolehditaan.

– Voi yhtä aikaa tuntea olevansa todella yksin, mutta käden ulottuvilla on kaikki tarvittavat palvelut, Carranza kuvailee.