Helsingin Oulunkylän ala-asteen oppilaat kokivat yllätyksen maanantaina aamulla kouluun tullessaan, kun yhden luokkahuoneen sisäkatto oli romahtanut. Noin kolmasosa katosta oli vaurioitunut.

Rakennuksen peruskorjaus valmistui vasta kaksi vuotta sitten. Romahduksen syy ei ole vielä tiedossa.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala kuitenkin tiedottaa epäilevänsä, että peruskorjauksen yhteydessä on tapahtunut rakenteellinen virhe.

Romahdus on tapahtunut viikonlopun aikana, joten luokassa ei ollut ihmisiä.

Rehtori Outi Rinta-Filppulan mukaan koko kyseinen siipi on tyhjennetty oppilaista varmuuden vuoksi.

– Ne ovat väliaikaisessa käyttökiellossa, koska tutkitaan, onko rakenteissa jotain, mitä voisi olla muissakin luokkahuoneissa. 12 luokkahuonetta on varmuuden vuoksi pois käytöstä, ettei mitään ikävää pääse sattumaan.

Opetus järjestetään tilapäisesti esimerkiksi liikuntasalissa ja musiikkiluokassa. Myös muita luokkatiloja yhdistellään eri ryhmien käyttöön.

Kaupungin mukaan tyhjenneyt luokat ovat pois käytöstä 1–3 viikkoa.

Romahtaneesta katosta kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Kansallisarkisto on ylläpitänyt Suomen sotasurmat 1914–1922-tietokantaa verkossa vuodesta 2002. Sitä on päivitetty viimeksi 14 vuotta sitten.

Tietokannasta on voinut etsiä sisällissodan aikoihin taisteluissa menehtyneiden tai esimerkiksi teloitettujen tietoja. Esillä on kuolleen nimi sekä esimerkiksi syntymäaika, asuin- ja kuolinpaikkakunta ja kuolinsyy.

Tietokanta on monella tapaa vanhentunut. Sieltä on esimerkiksi löytynyt korjaamista vaativia puutteita. Siksi Kansallisarkisto uusii ja päivittää tietokannan lähes kokonaan.

Verkkosivusto tuodaan nykypäivään

Tietokanta uudistetaan kahdelta kantilta.

Ensinnäkin tietokanta on tekniikaltaan vanhentunut, joten verkkosivu uusitaan kokonaan.

– 2000-luvun alussa valmistunut nettisivusto on aikansa elänyt. Hakuominaisuuksia ja käytettävyyttä parannetaan. Etenkin tutkijoiden toiveita halutaan palvella paremmin, sanoo suunnittelija Ilkka Jokipii Kansallisarkistosta.

Jokipiin mukaan ensi syksynä julkaistava uusi sivusto tulee jossain määrin olemaan samankaltainen kuin kolmisen vuotta sitten avattu Sotasampo-tietokanta, jossa on toisen maailmansodan aikaan surmansa saaneiden tietoja.

Esimerkiksi digitoituja asiakirjoja ja lähteitä sekä karttoja halutaan tuoda osaksi tietokantaa.

Virheitä korjataan

Toisekseen tietokannan sisällöstä on sen julkaisun jälkeen löydetty virheitä ja puutteita, joita halutaan korjata.

Kansallisarkistoon on vuosien varrella tullut ihmisiltä lukuisia ilmoituksia virheellisistä tiedoista ja kokonaan puuttuvista nimistä.

– Päivitämme tietoja niin, että nimiä poistetaan kokonaan, jos on selvinnyt, että joku tietokantaan merkityistä onkin kuollut paljon myöhemmin. Lisäksi alun perin poisjääneitä nimiä lisätään, Jokipii sanoo.

Kotkalainen historiantutkija Mirja Turunen tietää, että osalle ihmisistä oman sukulaisen nimen puuttuminen on kova paikka. Hän on myös tutkijana saanut omaisilta yhteydenottoja.

– Yhteydenotot ovat koskettaviakin, kun joku lapsenlapsenlapsi kysyy, että eikö hänen vaarinsa ollut edes yhden merkinnän arvoinen. Se on tietokannan surullisin puute. Näinkin inhimillisistä syistä on tärkeää, että tietokantaa nyt täydennetään uusien lähteiden ja tiedon pohjalta. Nimi tilastossa voi joillekin olla tapa laittaa piste näille tapahtumille, Turunen sanoo.

Lisäksi aineistossa on yksinkertaisesti kirjoitusvirheitä. Nimet ovat voineet olla jo alkuperäisissä lähteissä väärin.

Aineistossa on voinut olla myös sama ihminen kaksi kertaa. Nimikahdentumat ovat mahdollisia, koska sukunimien käyttö ei vielä sata vuotta sitten ollut vakiintunutta. Ihminen on voitu merkitä alkuperäisiin lähteisiin, kuten kirkonkirjoihin, sekä talon nimen että käyttöön otetun sukunimen perusteella.

Paras tapa muistaa

Puutteineenkin Suomen sotasurmat -tietokanta on ollut kattava. Siinä on kaikkiaan lähes 40 000 nimeä.

Esimerkiksi Turunen on käyttänyt sitä työssään historiantutkijana ja tietokirjailijana. Hän on tutkinut muun muassa teloituspaikkojen historiaa Kouvolassa.

– Mielestäni tietokannan uudistaminen on valtiolta paras tapa muistaa uhreja, parempi kuin seppeleenlaskut ja juhlapuheet. Tietokanta on käyttökelpoinen vuosikymmeniä eteenpäin, ja jälkeläisillekin jonkinlainen kunnianosoitus ja valtiollinen muistaminen, kun tiedot ovat mahdollisimman kattavat. Tämä on sisällissodan muistovuoden paras uutinen! Turunen sanoo.

Kansallisarkistossa sisällissodan muistovuosi on lisännyt arkistohakujen määrää kymmenillä tuhansilla. Esimerkiksi toukokuuhun mennessä pelkästään sotasurmat-tietokantaan on tehty yli 70 000 hakua, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2017 samaan aikaan.

Tietokanta on paitsi historiantutkijoiden, myös sukututkijoiden työkalu.

Valmista ensi syksynä

Kansallisarkisto on saanut tietokannan uudistusta varten opetus- ja kulttuuriministeriöltä 49 000 euroa. Lisäksi ensi vuodelle on haettu saman suuruista summaa.

– On tärkeää, että on tällainen sotauhrien muistoksi tehty puolueeton tietokanta, jota voi käyttää tutkimuksissa, mutta myös uhrien omaiset voivat tutkia omaa menneisyyttään, erityisasiantuntija Markku Mäenpää Kansallisarkistosta sanoo.

Koko rahoituksen toteutuessa uudistusta tehtäisiin ensi vuoden syyskuun loppuun saakka.

– Ehkä jo ensi kesänä saisimme ulos jonkinlaisen version, josta ihmiset voisivat antaa palautetta, Jokipii sanoo.

Vaikka monilla lukioilla on jo vuosikaudet ollut yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, tulee se ensi vuonna pakolliseksi kaikille lukioille.

Oulussa Haukiputaan lukion opiskelijat ovat saaneet yhteistyömallista maistiaisia jo tänä syksynä, kun kemian luokassa on tutkittu kurssilaisten omaa perimää yliopistovetoisella kurssilla. Geenitutkimuksen ohessa opetellaan samalla myös monitieteellistä ajattelua. Niin tutkimustyö kuin sen käsittelemä aihekin kiinnostavat opiskelijoita.

– Jos tässä kaikki onnistuu, niin pitäisi saada ainakin selville, mistä päin oma suku mahdollisesti on kotoisin, sanoo Amalia Heikkala, joka annostelee harjoituksessa pipeteillä aiemmin otettuja ja valmisteltuja näytteitä jatkotutkimusta varten.

Lukiolaisille räätälöidyn kurssin yksi tärkeä puoli onkin nimenomaan perehtyminen genetiikan menetelmiin, niiden kemialliseen taustaan ja tutkimuksen tekemisen tapaan. Tutkittavat asiat on rajattu tiukasti ja niin, että itse kurssi tarjoaa ennen kaikkea kurkistusikkunan tieteiden maailmaan.

– Kurssi on antanut ymmärrystä siitä, miten ihmistä ja ihmisen perimää oikein tutkitaan käytännössä, kertoo kurssille osallistuva opiskelija Riku Ikonen.

Samoilla linjoilla on myös kurssitoveri Tommi Hanhela, jonka mielestä vastaavanlaisia yhteistyökursseja yliopiston kanssa voisi olla myös muissa aineissa.

Osa aineiden opinnoista voidaan ehkä tuoda lukioon lähelle opiskelijoita ja täydentää niitä sitten verkossa. Pekka Fredriksson

Yksi yhteistyökurssien tavoite on ollut raottaa ikkunaa yliopiston suuntaan ja näyttää, millaista työtä tutkijat käytännössä tekevät. Amalia Heikkalan mielestä kurssi onkin lisännyt kiinnostusta tutkijan työhön. Samassa työryhmässä genetiikan kokeita tekevät Anni Katajamäki ja Linnea Kariniemi ovat samoilla linjoilla.

– Minua on aina kiinnostanut genetiikka, ja olen halunnut lähteä opiskelemaan sitä. Ajattelin, että olisi hyvä vähän tutustua tähän alaan tarkemmin ja nähdä, minkälaista se oikeasti on, Anni Katajamäki sanoo.

Linnea Kariniemi kertoo itse miettineensä lääketieteen opintoja. Siksi genetiikan kurssi ja sillä tehtävät käytännön harjoitukset antavat hyvää tuntumaa siitä, millaista opiskelu jatkossa voisi olla.

Lukiot muutosten kourissa

Uuden lukiolain keskeisiä muutoksia ovat muun muassa opiskelun muuttuminen opintopistepohjaiseksi, opintotuen lisääminen sekä mahdollisuus uusia ylioppilaskoe ilman rajoituksia.

Yliopistokurssien jalkauttamista lukioon on perusteltu muun muassa sillä, että niiden avulla lukiota halutaan lähentää korkeakouluihin. Opetusministeriössä on kannettu huolta myös lukioiden vetovoimasta ja opiskelijamäärien vähentymisestä sekä opintonsa keskeyttäneiden lisääntymisestä.

– On tärkeää, että opiskelijat pääsevät jo lukiossa vilkaisemaan sinne yliopiston puolelle, jotta tietävät mitä se tulevaisuus siellä tarjoaa, sanoo Haukiputaan lukion fysiikan, matematiikan ja kemian opettaja Niko Ruuskanen.

Ruuskasen mielestä yhteistyö korkeakoulujen kanssa lisää opiskelijoiden kiinnostusta opintoihin, mutta se tarjoaa mahdollisuuksia myös lukioille.

– Totta kai näillä kursseilla pystyy erottumaan vähän muista lukioista, kun meillä tehdään tällaista yhteistyötä. Onhan tämä ilman muuta tärkeä ja oleellinen osa opetusta, Ruuskanen sanoo.

Niko Ruuskanen ideoi Haukiputaan lukion ja yliopiston yhteiskurssia jo parisen vuotta sitten yhdessä tutkijana työskentelevän vaimonsa Laura Kytövuoren kanssa. Kytövuori työskentelee Oulun yliopiston ja yliopistollisen sairaalan neurotieteen tutkimusyksikössä professori Kari Majamäen tutkimusryhmässä

Kun ideaa sitten esiteltiin, innostus tarttui myös kollegoihin niin lukiolla, yliopistolla kuin sairaalassakin ja kurssi eteni toteutukseen tänä syksynä.

Lukion laboratorioluokassa tutkimustyön ensiaskeleita kädestä pitäen opastava Kytövuori on tyytyväinen työskentelystä lukiolaisten kanssa. Hänelle oma tutkijan ura selkiytyi vasta yliopistossa, mutta kun se vei mukanaan, innostus on säilynyt.

– Minä en tiedä vieläkään, mitä kaikkea tutkija voi tehdä, mutta minut se on tuonut tähän asti ja voin sanoa, että minulla on siistein duuni ikinä, Kytömäki sanoo.

Hän toivoo voivansa siirtää innostuksen kipinän myös nuoriin opiskelijoihin.

– Haluaisin nähdä, että joillakin näistä opiskelijoista syttyisi silmät ja he ajattelisivat, että "jes toi on just sitä, mitä mä haluan isona tehdä".

Etäisyys vaikuttaa opetusmahdollisuuksiin

Korkeakoulujen lähellä toimiville lukioille yhteistyö on käytännössä helpompaa kuin kouluille, joista matkaa lähimpään korkeakouluun kertyy satoja kilometrejä.

Tämä koskee erityisesti kursseja, joissa lukiolaisille halutaan tarjota mahdollisuus konkreettisesti kurkistaa siihen maailman, jossa esimerkiksi tutkijat työskentelevät

Tornion yhteislyseon lukion rehtori Marko Kaarlela toteaa, että silloinkin, kun korkeakoulu on lähellä, sen opetustarjonta voi olla hyvin rajattua. Silloin opiskelijoita kiinnostavia aineita pitäisi etsiä kauempana olevista korkeakouluista ja eteen tulevat monet käytännön ongelmat.

– Jos täältä Torniostakin lähtee vaikka Ouluun tai Rovaniemelle, niin jo pelkkä bussimatka maksaa 500 euroa – jos sattuu saamaan hyvän tarjouksen. Ei niitä matkoja niin helposti pysty järjestämään, Kaarlela sanoo.

Marko Kaarlelan mielestä yliopistojen kurssitarjonta lukioissa painottuukin väistämättä verkko-opetukseen. Niiden avulla lukiolaisille voidaan tarjota monipuolisia kursseja, mutta niidenkin suunnittelu on vielä monessa paikassa alkutekijöissään.

Myös Oulun lukiojohtaja Pekka Fredriksson arvioi, että suuri osa korkeakouluopinnoista tarjotaan lukiolaisille verkon välityksellä.

– Osa aineiden opinnoista voidaan ehkä tuoda lukioon lähelle opiskelijoita ja täydentää niitä sitten verkossa, Fredriksson sanoo.

Vaikka lukiolain perusteluissa korkeakoulukurssien saamista lukioihin pidetään tärkeänä, helppoa se ei tule olemaan.

Tornion rehtori Marko Kaarlela muistuttaa, että monille jo pelkkien pakollisten lukiokurssien suorittaminen on täysipäiväistä työskentelyä.

Pekka Fredriksson huomattaa myös, että kun jatkossa ylioppilastutkinnon painoarvo korkeakoulujen valintamenettelyssä lisääntyy, se vaatii lukiolaisilta keskittymistä lukio-opintoihin.

Kuluneen syksyn aikana kaadettiin yhteensä 335 karhua. Yhteensä kannanhoidollisesti kaadettujen karhujen määrä oli 103 enemmän kuin vuosi sitten, jolloin oli edellinen ennätysvuosi.

Eniten karhuja kaadettiin poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella, 248. Lupamäärä oli 260, joten siitä jäätiin hieman, kertoo Suomen riistakeskus.

Poronhoitoalueella kiintiö oli 95 karhua. Luvista käytettiin 87.

Tilastojen mukaan karhusaalis oli tänä vuonna edellistä suurempi liki kaikkien riistakeskusten (pdf) alueilla. Vain Pohjanmaalla ja Pohjois-Hämeessä saalis oli tänä vuonna pienempi kuin vuosi sitten. Määrällisesti eniten kasvoi Pohjois-Karjalassa kaadettujen karhujen määrä, 87:stä aina 137:ään.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli ennen metsästyskauden alkua noin 1 800 yli vuoden ikäistä karhua. Kanta täyttää suotuisan suojelutason kriteerit.

Kahta 18-vuotiasta epäillään Tampereella ja Turussa törkeästä parituksesta. Epäilty rikollinen toiminta on kestänyt pidemmän aikaa Tampereella kuin alun perin on luultu.

Poliisi kertoi aiemmin, että epäillyt teot ovat tapahtuneet syyskuussa Turussa ja Tampereella.

Rikoskomisario Hannu Kallioniemi sanoo, että epäilty teko alkoi Tampereella jo toukokuussa, eikä vasta syyskuussa. Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi lokakuussa vuonna 2000 syntyneet naisen ja miehen todennäköisin syin epäiltynä törkeästä parituksesta.

Epäillyt ovat yhä vangittuina.

Kallioniemi on vaitonainen tapauksessa, eikä paljasta uhrien lukumäärää. Asiakirjat on määrätty salaisiksi.

Facebook-päivitysten mukaan epäillyt ovat avoliitossa.

Törkeästä parituksesta voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

Törkeässä parituksessa tavoitellaan yleensä huomattavaa taloudellista hyötyä, rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai kohteena on alle 18-vuotias lapsi.

Lue lisää:

18-vuotiaat nainen ja mies vangittiin törkeästä parituksesta epäiltyinä

Mikkeliläisessä ruokamarketissa Johanna Huhtala poimii ostoskoriinsa nakkipaketin. Korissa on jo entuudestaan salaattia, puurohiutaleita ja leipää. Kaikki on luomua, myös nakit.

Luomu on ollut Huhtalalle jo vuosia tärkeä ruokavalintoja ohjaava kriteeri. Erityisen tärkeää hänelle on ostaa eläinperäiset tuotteet luomuna.

– Kiinnostuin luomusta, kun aloin miettiä tuotantoeläinten hyvinvointia ja lihantuotannon eettisyyttä. Myös ruuan maku ja terveellisyys ovat minulle syitä valita luomu.

2010-luvun alussa Mikkelin ruokakaupoista luonnonmukaisesti tuotetun ruuan löytäminen oli työlästä. Etenkin lihatuotteita oli vaikea saada, ja luomu oli tuntuvasti muuta ruokaa kalliimpaa.

– Ystäväni sanoi, että siihen aikaan kanssani oli sietämätöntä mennä kauppaan. Onnellista nakkia etsittiin niin kauan, että ystävällä meni hermot. Etsin sellaista, mitä ei ollut vielä olemassakaan.

Huhtala liittyi luomuruokapiiriin, jonka kautta pystyi ostamaan luomuruokaa suoraan tiloilta. Ruokapiiri toimii yhä, mutta tarve ruuan ostamiselle muualta kuin ruokakaupoista on vähentynyt samaa tahtia kun luomuruuasta on tullut suositumpaa.

Kauppojen valikoimat ovat kasvaneet ja hinnoista on tullut kilpailukykyisiä. Piirissä on jopa pohdittu, onko sille enää tarvetta, mutta on päädytty siihen, että vielä on. Huhtala ostaa piirin kautta ruokaa yhä joka kuukausi.

Vuosien 2012 ja 2017 välisenä aikana luomuruuan myynti on kasvanut yli 50 prosentilla. Vuosi toisensa perään myynnin kasvu on keikkunut yli kymmenessä prosentissa. Viime vuonna kasvua oli 13 prosenttia, kertoo Pro Luomu. Luomu on vakiinnuttanut asemansa, sanoo Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen.

– Se on noussut marginaalista ihmisten tietoisuuteen.

Luomuinstituutti tuottaa puolueetonta tutkimustietoa luomusta.

Iivosen mukaan luomun suosion kasvu selittyy sillä, että yhä suurempi joukko kuluttajista ajattelee ympäristön hyvinvointia ja kantaa vastuuta valinnoistaan. Luomualan tulevaisuuden kannalta on myönteistä se, että etenkin nuoret ovataiempaa kiinnostuneempia luomusta. Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että ruoantuotannon ympäristövaikutusten vähentäminen edellyttää kasvisruoan osuuden lisäämistä ja lihankulutuksen vähentämistä.

– Halutessani lihaa, voin valita kotimaista luomulihaa, jonka ympäristövaikutukset ovat positiivisemmat kuin tehotuotetun lihan, sanoo Iivonen.

Iivonen toteaa ruokavalion muutoksen olevan kuitenkin hidasta.

– Se vaatii ehkä sen, että nykyiset nuoret sukupolvet tulevat siihen ikään, että ostavat ruokaa lapsilleen.

Harvoin luomutuote on halvempi, mutta joidenkin tuotteiden kohdalla hintaero on mitätön. Johanna Huhtala, Mikkeli

Mikkeliläisessä marketissa Johanna Huhtala valitsee tomaatteja. Hän pitää kirsikkatomaateista, ja ylistää luomurasiallisen makua ylivertaiseksi perinteisesti tuotettuun kirsikkatomaattiin nähden. Hintaero on tuntuva. Luomutomaatin hinta on 17,80 euroa kilo. Tavallinen on kilohinnaltaan liki 10 euroa halvempi.

Huhtala myöntää, että luomun valitseminen tulee kalliimmaksi kuin perinteisen vaihtoehdon.

– Harvoin luomutuote on halvempi, mutta joidenkin tuotteiden kohdalla hintaero on ihan mitätön, sanoo Huhtala.

Huhtalalle luomu on niin tärkeä kriteeri, ettei hän kiinnitä hintaan suurta huomiota. Hän myöntää, että yksin elävälle valintojen tekeminen on helpompaa kuin monelle muulle. Esimerkiksi kun Huhtala suuntaa mökkireissulle ystävien kanssa, hän ei rasita toisten kukkaroita vaatimalla yhteiseen ostoskoriin luomutuotteita vaan syö sitä, mitä muutkin.

Huhtala uskoo silti, että tulevaisuudessa luomun suosio kasvaa.

– Mitä enemmän tuottajat siirtyvät luomuun, sitä kovempaa on kilpailu ja hinnat tippuvat, Huhtala sanoo.

Samaan uskovat myös ruokakaupat. Ja toivoa hintojen alenemisesta on, jos katsoo tuoreita tilastoja tuottajien kiinnostuksesta luomua kohtaan.

Joka kahdeksas peltohehtaari kasvaa luomua

Viisi sataa suomalaista maatilaa on siirtynyt tänä vuonna luomutuotantoon. Noin joka kymmenes maatila tuottaa nyt luomuviljaa, luomuvihanneksia, luomulihaa ja luomumunia. Suomen pelloista joka kahdeksas hehtaari on luomua.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan luomutuotanto kasvaa nyt enemmän kuin 20 vuoteen.

Rantasalmelaisella maatilalla nuori emäntä Tiia Hakulinen harjaa pitkäkarvaista lehmää. Hakulinen kasvattaa ylämaankarjaa lihaksi. Hakulinen alkoi pohdiskella luomuun siirtymistä jo neljä vuotta sitten, kun tila siirtyi hänen nimiinsä. Viimeinen niitti pohdinnoille oli päätös aloittaa lihantuotanto viljan viljelyn lisäksi.

– Oli selvää, että jos eläimiä tulee, se on luomutuotantoa. Meille on hyvin tärkeää, että lehmä pääsee ulkoilemaan, se saa valita mitä se tekee, eikä tarvitse seistä päästään kiinni missään, sanoo Hakulinen.

Luomulla saa lisäarvoa lihan hintaan, luomuliha on ekologista ja eläimet voivat hyvin. maatalousyrittäjä Tiia Hakulinen, Rantasalmi

Tilan peltojen siirtäminen luomuun alkoi viime keväänä. Ensi keväänä alkaa karjan siirtäminen luomuun. Se tarkoittaa muun muassa, että ne syövät vain luomupelloilla tuotettua rehua, niillä täytyy olla enemmän elintilaa kuin perinteisessä tuotannossa ja niitä saa lääkitä rajallisesti.

– Luomulla saa lisäarvoa lihan hintaan, se tuo kannattavuutta tukien kautta, luomuliha on ekologista ja luomueläimet voivat hyvin, Hakulinen perustelee.

Maatalouden toimijat teettivät alkuvuonna kyselytutkimuksen maatalousyrittäjille maatalouden kehitysnäkymistä. Tutkimuksessa maatalousyrittäjät kertovat, että tärkeimpiä syitä luomuun siirtymiselle ovat kannattavuus ja se, ettei tarvitse käyttää lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Tärkeitä ovat myös hyvät tuet ja ekologisuus.

Tanskassa luomun markkinaosuus on 13%, Suomessa 2%

Hakulisella on 26 eri ikäistä ylämaan nautaa eli karja on pieni. Menee vielä ainakin vuosi ennen kuin lihavasikat ovat tarpeeksi isoja teurastettavaksi. Silloinkaan Hakulisen eläinten lihaa ei voi ostaa marketin hyllyltä. Hakulinen aikoo myydä lihat suoraan tilalta kuluttajille.

Luomulihasta on pulaa kaupoissa. Kysyntää on enemmän kuin lihaa tuotetaan. Etenkin luomubroileria on vaikea löytää, sillä tuottajia on Suomessa kolme. Eniten myynnissä on naudan ja lampaan lihaa.

Luomuinstituutin johtaja Sari Iivosen mukaan tuotanto on vähäistä siksi, että luomuun siirtyminen vaatii kotieläintiloilta kalliita muutoksia esimerkiksi tuotantorakennuksiin.

– Yrittäjällä täytyy olla paljon uskoa luomun kannattavuuteen, sanoo Iivonen.

Kyselytutkimuksessa maatalousyrittäjät pitivät suurimpina esteinä luomuun siirtymiselle rikkakasviongelmia, byrokratiaa ja luomutuotannon vaivalloisuutta.

Luomulihan vähyys selittää osaltaan myös sitä, miksi luomun osuus elintarvikemyynnin arvosta on yhä pieni. Vaikka kasvua on ollut tasaisesti jo vuosikymmenen ajan, on luomun markkinaosuus yhä vain 2,3 prosenttia.

Eniten luomutuotteita ostetaan tuoteryhmistä, joiden hinnat eivät ole kalleimmasta päästä. Luomun markkinaosuus on suurin puurohiutaleissa, kasviöljyissä, lastenruuissa ja kananmunissa.

– Jos myytäisiin enemmän arvokkaita tuotteita, kuten lihaa, luomumyynnin markkinaosuus olisi suurempi, sanoo Iivonen.

Luomun eduissa korostuvat vahvimmin ympäristövaikutukset ja eläinten hyvinvointi. Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen

Tanskassa luomuruuan markkinaosuus on peräti 13 prosenttia. Tanska on vahva maatalousmaa, jossa on paljon tehotuotantoa. Iivonen arvelee, että tehotuotannon haasteet ovat Tanskassa näkyvämpiä kuluttajille kuin Suomessa, mikä nostaa luomun kysyntää.

– Siellä on myös panostettu luomuun poliittisilla päätöksillä, esimerkiksi ohjaamalla rahaa luomutukiin ja luomun tutkimukseen.

Suomessa luomun suosion kasvun suurin este on Iivosen mukaan kotimaisen ruuan suuri arvostus. Suomalaiset ajattelevat, että kaikki kotimainen ruoka on niin puhdasta ja ympäristöystävällistä, ettei luomu tuo siihen lisäarvoa. Lisäksi luomu on yhä monille kallista.

– Luomun eduissa korostuvat vahvimmin ympäristövaikutukset ja eläinten hyvinvointi. Luomutuotanto kuormittaa vähemmän vesistöjä, edistää hiilen sidontaa peltomaahan, vähentää riippuvuutta fossiilienergiasta ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, Iivonen sanoo.

Olen miettinyt, että onko tämä vain hyvän omantunnon ostamista? Johanna Huhtala, Mikkeli

Mikkeliläisessä ruokakaupassa Johanna Huhtala valitsee koriinsa vielä kermajuustoa ja jauhelihaa. Molempia löytyy luomuna.

Huhtala oli useamman vuoden kasvissyöjä, mutta päätyi pitämään luomuruokaa riittävän eettisenä ratkaisuna.

– Tajuan kyllä, että ajatuksena onnellinen nakki on huvittava: tosi onnellinenhan se eläin siinä lautasella on. Olenkin miettinyt, että onko tämä vain hyvän omantunnon ostamista.

Voi olla, että lähivuosina Huhtalan lautaselle päätyy rantasalmelaisen Tiia Hakulisen ylämaankarjan lihaa. Menee kuitenkin vielä hyvä tovi, ennen kuin Hakulisen karja on syönyt riittävän kauan luomurehua ja elänyt luomun tuotantovaatimusten mukaan. Siirtymäajat tavallisesta tuotannosta luomuun ovat pitkiä.

Lähivuosina markkinoille tulee huomattava määrä uusia luomutuotteita. Kun tänä vuonna luomuun on siirretty noin 32 000 hehtaaria peltoa, luomusatoa ne tuottavat vuonna 2020.

– Kauppa on ennustanut, että seuraamme luomumyynnissä Ruotsin kehitystä. Siellä markkinaosuus on jo kahdeksan prosenttia, sanoo Iivonen.

Yle kertoi heinäkuussa "sarjasyömäristä", joka on syönyt useita kertoja ravintolassa ja jättänyt laskun maksamatta.

Noin viisikymppinen mies kävi alkuvuonna eri ravintoloissa Helsingin keskustassa syömässä. Hintaa yksittäiselle maksamattomalle aterialle on kertynyt yli 140 euroa.

Lopetettuaan ateriansa ravintolassa mies ei ole lähtenyt karkuun vaan hän on rauhallisesti ilmoittanut tarjoilijalle, että hänellä ei ole rahaa maksaa laskua.

Mies tunnusti käräjäoikeudessa syyllistyneensä rikoksiin. Hänet tuomittiin elokuussa yhteensä kahdeksasta petoksesta reilun viiden kuukauden ehdottomaan vankeuteen.

Helsingin hovioikeus vahvisti Helsingin käräjäoikeuden elokuussa antaman petostuomion tänään maanantaina. Mies oli valittanut käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, mutta asialle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa.

Hovioikeuden päätöksestä kertoi ensin Helsingin Sanomat. Lehden mukaan käräjäoikeus on syyttäjän kanssa samaa mieltä siitä, että toistuvat ja samantyyppiset rikokset osoittavat erityistä piittaamattomuutta.

Lue myös:

Helsingin käräjäoikeus vangitsi "sarjasyömärin" petoksista epäiltynä – totesi poliisille ettei aio lopettaa "ilmaisia illallisia"

Äidin ja isän oma sukupuoli näyttäisi vaikuttavan lapsen sukupuolen suosimiseen siten, että äidit panostavat enemmän tyttäriin ja isät poikiin. Tuoreessa suomalais-amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttaako asema, varallisuus, koulutustausta tai lapsuusajan ympäristö siihen, suosivatko vanhemmat enemmän tyttäriä vai poikia.

Tutkijat testasivat erityisesti Trivers-Willard -hypoteesia, jonka mukaan paremmissa olosuhteissa vanhemmat panostavat enemmän poikiin, kun taas huonommissa olosuhteissa he panostavat enemmän tyttöihin.

– Tutkimuksemme ei kuitenkaan osoittanut, että vanhempien asema, varallisuus, koulutustausta tai lapsuusajan ympäristö vaikuttaisi tietyn sukupuolen suosimiseen, sanoo tutkijatohtori Robert Lynch Turun yliopiston biologian laitoksen tiedotteessa.

Toivomme, että tutkimuksemme tuo uutta tietoa ja auttaa meitä ymmärtämään paremmin, miten evoluutio vaikuttaa ihmisiin. Robert Lynch

Taustamuuttujien sijaan vanhemman oma sukupuoli näyttäisi vaikuttavan sukupuolen suosimiseen siten, että äidit suosivat enemmän tyttäriä ja isät puolestaan poikia.

– Naiset kaikista sosioekonomisista ryhmistä ilmaisivat suorasti ja epäsuorasti suosivansa tyttäriä: he lahjoittivat enemmän rahaa tyttöjä tukeville hyväntekeväisyysjärjestöille ja adoptoivat mieluummin tyttöjä. Miehet puolestaan suosivat johdonmukaisesti poikia, vaikkakin vähemmässä määrin, Robert Lynch kertoo.

Enemmän ymmärrystä evoluution vaikutuksesta ihmisiin

Tutkijoiden havainnot voivat jatkossa auttaa hahmottamaan jälkeläisten sukupuolen suosimiseen liittyviä tutkimustuloksia. Esimerkiksi vanhempien asema ja olosuhteet, perheiden taloudellinen tilanne tai kulttuuriset käytänteet vaikuttavat monimutkaisesti evoluution sanelemiin ratkaisuihin vanhemmuudessa.

– Voi olla vaikeaa jäsentää eri tekijöiden vaikutuksia ja tehdä tarkkoja ennustuksia ”optimaalisista” vanhemmuuden strategioista evoluution näkökulmasta. Toivomme, että tutkimuksemme tuo uutta tietoa ja auttaa meitä ymmärtämään paremmin, miten evoluutio vaikuttaa ihmisiin, sanoo Lynch.

Tutkimukseen osallistui myös tutkijoita yhdysvaltalaisista Rutgers University ja Arizona State University -yliopistoista. Tutkimusartikkeli julkaistiin Scientific Reports tiedejulkaisussa.

Amerikkalainen Silent Partner Group on kertonut tarkemmin mittavista datakeskussuunnitelmistaan Suomessa.

Yhtiö suunnittelee neljän suuren, peräti 250 megawatin datakeskuksen rakentamista Suomeen.

Yhtiö on aiemmin vahvistanut suunnittelevansa datakeskuksia Haminaan ja Sotkamoon. Tänään julkistettiin kolmas paikkakunta, joka on Tornio. Keskuksista kaksi tulisi Sotkamoon, Haminaan ja Tornioon kumpaankin yksi.

Amerikkalaisyhtiön datakeskushanke tuli julkisuuteen viikko sitten.

Yhtiön toimitusjohtaja Dale Hobbie kertoo hankkeestaan haastattelussa, joka julkaistiin tänään suomalaisen Finnish Data Center Forumin verkkosivulla. Kyseessä on Suomen datakeskusosaajien ja -yritysten kattojärjestö, joka haluaa edistää datakeskusten toimintaa Suomessa.

Yhtiön mukaan sillä on riittävä kyky tuottaa tuottaa tarvittava määrä energiaa ja siinä hyödynnettäisiin useita energialähteitä. Yhtiö sanoo, ettei se voi kertoa energiaratkaisuistaan vielä tarkemmin.

Yhtiö ei kerro tarkkaa aikataulua datakeskusten valmistumiselle. Hobbien mukaan niiden rakentaminen kestää 22 kuukautta eli hieman alta kaksi vuotta sen jälkeen, kun tarvittavat luvat on saatu.

Yhtiön mukaan heidän tärkein kumppaninsa Suomessa on Energia Myynti Suomi Oy -yhtiö. Toimitusjohtaja Olli Puranen on kertonut Ylelle, ettei pysty kommentoimaan datakeskusten rakentamista tarkemmin, sillä se kuuluu Silent Partner Groupille.

Energia Myynti Suomi on hankkeessa mukana tanskalaisen emoyhtiönsä Energi Danmarkin kautta. Purasen mukaan Suomen yhtiön roolina on sähkön välittäminen siinä vaiheessa, kun datakeskus on valmis.

Silent Partner Groupin mukaan projektia vievät eteenpäin kaksi Norjaan rekisteröityä yhtiötä, jotka ovat nimeltään Power Systems Group Norway (PSGN) sekä Asgard Development Group (ADG). Kyseiset yhtiöt on rekisteröity vasta noin 15 päivää sitten, ja molemmilla on osakepääomaa vain 30 000 Norjan kruunua eli noin 3 100 euroa.

Iso kala, jota kannattaa pyytää

Suunnitelmat ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä, sillä yritys ei ole ollut etukäteen yhteydessä kuntiin rakennussuunnitelmistaan. Amerikkalaisyhtiön suunnitelma rakentaa suuret datakeskukset Sotkamoon ja Haminaan yllätti kuntien päättäjät ja asiantuntijat.

Kaupunginjohtaja Hannu Muhosen mukaan amerikkalaisyhtiö ei ole edelleenkään ollut yhteydessä Haminaan.

Kaupunki itse on yrittänyt selvittää lisätietoa hankkeesta, josta se sai itsekin kuulla vasta viikko sitten. Tietoa on etsitty esimerkiksi Haminan-Kotkan seudun kehittämisyhtiö Cursorin ja investointeja Suomeen houkuttelevan Invest in Finlandin kanssa.

Muhosen mukaan Sotkamon kaupunki puolestaan on selvittänyt asiaa työ- ja elinkeinoministeriön kautta. Tarkempaa tietoa ei kuitenkaan ole löytynyt.

– Vielä on epävarma olo, Muhonen sanoo.

Etelä-Kymenlaaksossa on jo pitkään varauduttu siihen, että seudulle voitaisiin sijoittaa uusi datakeskus. Haminassa sijaitsee jo ennestään Googlen suuri datakeskus.

– Tämä on niin iso kala, että sitä kannattaa pyytää. Maltamme odottaa yhteydenottoa ja sitä, että yritys tulee itse esiin. Teemme sitten kaikkemme, jos hanke konkretisoituu. Aivan ensin pitää kuitenkin tavata ja kuulla, mitkä yhtiön lähtökohdat ovat, Muhonen sanoo.

Kerromme kohta lisää.

Posti avaa lisää pakettiautomaatteja Suomessa. Tällä hetkellä maassa on noin tuhat pakettiautomaattia, ja Posti aikoo avata noin 500 uutta ensi vuoden aikana, sanoo toimitusjohtaja Heikki Malinen.

– Viimeisten 3–4 vuoden aikana olemme todella panostaneet niihin erittäin paljon. Tämä on ollut strategiamme, ja olemme aika pitkällä. Jouluun mennessä avataan tuhannes automaatti Helsingin päärautatieasemalla, ja uskomme, että se on voittava konsepti, Malinen sanoo.

Olennaista on, että Posti on mahdollistamassa verkkokaupan kasvun Suomessa. Se on iso megatrendi ympäri maailmaa. toimitusjohtaja Heikki Malinen, Posti Group

Pakettiautomaatit sopivat hyvin Postin tulevaisuudensuunnitelmiin, sillä verkkokauppojen kauppa lisääntyy nopeasti maailmalla ja Suomessa. Vielä vuonna 2012 Suomessa oli vain 130 pakettiautomaattia.

– Postin strategiassa on olennaista se, että olemme mahdollistamassa verkkokaupan kasvun Suomessa. Se on iso megatrendi ympäri maailmaa, ja Posti oli ihan ensimmäisiä maailmassa, joka toi tämän pakettiautomaattikonseptin markkinoille.

Jouluksi pop-up-posteja

Posti avaa joulun alla myös väliaikaisia noutopisteitä eli ns. pop-up-posteja. Esimerkiksi Lapissa ohjataan kolmeen väliaikaiseen noutopisteeseen sellaisia lähetyksiä, jotka eivät mahdu varsinaisiin palvelupisteisiin.

Joulun alla pakettiliikennettä kasvattaa myös kansainvälinen ilmiö "Black Friday" eli 23.11. järjestettävä iso alennusmyynti. Sen jälkeen Posti lajittelee postilähetyksiä kolmessa vuorossa kaikkina viikonpäivinä jouluun asti.

Posti on palkannut joulun ajaksi yli 3 000 apulaista paketti- ja postikorttiruuhkaa helpottamaan.

Moottoripyöräkerho Helvetin enkeleiden kerhotilaan kohdistunutta ammuskelua aletaan todennäköisesti puida hovioikeudessa.

Syyttäjä ja yksi tuomituista ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä käräjäoikeuden ratkaisuun.

Käräjäoikeus tuomitsi 26. lokakuuta kaikkiaan kuusi miestä ehdollisiin vankeusrangaistuksiin muun muassa ampuma-aserikoksesta, vaaran aiheuttamisesta ja pahoinpitelystä.

Lappeenrannan Hyrymäen teollisuusalueella sijaitsevaa Helvetin enkeleiden jäsenkerhon Mc Carelian kerhotilaa kohti ammuttiin ohikulkeneesta henkilöautosta toukokuussa. Laukaukset eivät osuneet rakennuksessa olleisiin ihmisiin.

Ampumisen taustalla oli halu kostaa aiemmin Imatralla tapahtunut pahoinpitely, jossa kaksi henkilöä oli yrittänyt estää yhtä ampumisesta epäiltyä puhumasta poliisikuulusteluissa.

Käräjäoikeuden käsittelemään kokonaisuuteen liittyi ammuskelun ja Imatralla tehdyn pahoinpitelyn lisäksi myös Kuutostiellä Lappeenrannassa maaliskuussa tehty pahoinpitely.

Valitus hovioikeuteen on tehtävä 30 vuorokauden sisällä käräjäoikeuden päätöksestä. Asian mahdollisesta etenemisestä hovioikeuteen kertoi ensin Etelä-Saimaa.

Pirkanmaan ELY-keskus vaatii Näsijärven vesistötäytölle myönnetyn luvan kumoamista. Aluehallintovirasto on myöntänyt Tampereen kaupungille luvan täyttää Vaitinaron ranta-aluetta Lielahdessa miljoonalla kuutiometrillä louhetta. Täyttöalue on 9 hehtaarin suuruinen.

ELY-keskus on jättänyt valituksen täyttöluvasta Vaasan hallinto-oikeuteen. Lisäksi se vaatii hallinto-oikeutta kumoamaan valmisteluluvan, joka sallii töiden aloittamisen Näsijärven rannassa muutoksen hausta huolimatta.

– Aluehallintoviraston myöntämä lupa perustuu ELY-keskuksen näkemyksen mukaan puutteellisiin selvityksiin vesistötäytön vaikutuksista pohjavesialueeseen. Lisäksi kaupungille on annettu lupa aloittaa hankkeen toteuttamista valmistelevat toimenpiteet, vaikka niiden vaikutusta pohjavesimuodostumaan ei tunneta, sanoo ylitarkastaja Vesa Hyvärinen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

– Täyttö muuttaa pohjavesimuodostuman ominaisuuksia peruuttamattomasti, eikä vaikutuksen suuruutta tunneta riittävän hyvin.

ELY-keskuksen käsityksen mukaan myös valmisteluluvalla sallitut toimenpiteet aiheuttavat ympäristössä haitallisia muutoksia, joita ei voi palauttaa ennalleen.

Tampereen kaupunki haluaa täyttää Näsijärven rantaa raitiotien rakentamista varten. Raitiotien toinen vaihe kulkisi rannan kautta Lielahteen.

ELY-keskuksen mielestä raitiotien linjaukselle on olemassa myös muita vaihtoehtoja.

Lue myös:

Tampereen kaupunki sai luvan täyttää yhdeksän hehtaaria Näsijärven rantaa ratikkaa varten

Elintarvikekonserni Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö on lahjoittanut 500 000 euroa Turun yliopistolle uuden professuurin perustamiseen. Tutkimustyö keskittyy keskeisiin suomalaisiin raaka-aineisiin ja -tuotteisiin, joilla on vientimahdollisuuksia.

– Turun yliopistolla on vuosikymmenten kokemus pohjoisten ilmiöiden tutkimuksessa niin luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden kuin lääketieteenkin alueella. Elintarviketieteet kuuluvat keskeisesti Turun yliopiston strategiseen biotulevaisuuskokonaisuuteen, toteaa rehtori Kalervo Väänänen Turun yliopiston tiedotteessa.

Keskeisiä elintarvikealan tutkimuskohteita Turun yliopistossa ovat marjat, mausteet, kala, äidinmaito, elintarvikerasvat ja -öljyt sekä viljat ja peruna.

Tehtävä antaa mahdollisuuden vahvistaa yhteistyötä yritysten ja yliopiston välillä. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää elintarviketeollisuudessa.

– Uuden professuurin perustamisen myötä voidaan ottaa enemmän vastuuta luonnonolosuhteiden ja ympäristömuutosten vaikutusten selvittämisessä, sanoo elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikön johtaja, professori Baoru Yang.

Lahjoitusprofessuuri sijoittuu luonnontieteiden ja tekniikan tiedekuntaan, Yangin johtamaan yksikköön. Raision Tutkimussäätiö vastaa tehtävän perusrahoituksesta viiden vuoden ajan.

Åbo Akademin henkilökunta ja opiskelijat vastustavat Turkuun suunnitteilla olevaa keskustelutilaisuutta, joka kritisoi #metoo-liikettä. Asiasta kertoi ensimmäisenä Åbo Underrättelser. Paneelikeskustelu oli tarkoitus järjestää kahden viikon kuluttua Åbo Akademin tiloissa.

Yksi keskusteluun kutsutuista on ruotsalainen taiteilija Alexander Bard, joka on muun muassa kyseenalaistanut #metoo-kohun aikana esiin astuneiden naisten kertomuksia seksuaalisesta ahdistelusta.

Ruotsissa Bardia pidetään provosoivana ja loukkaavana, mutta hänen näkemyksensä on koettu myös tärkeänä lisänä yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Åbo Akademin tilaisuudessa oli tarkoitus esittää myös The Red Pill -elokuva, jota on arvosteluissa pidetty feminismin vastaisena ja seksuaalisen väkivallan uhreja halventavana.

Tilaisuuden vastustajat lähettivät Åbo Akademin johdolle vetoomuksen, jotta paneelikeskustelun järjestämistä ei sallittaisi korkeakoulun tiloissa. Vastustajat ovat ottaneet yhteyttä myös Svenska Yleen, jonka toimittaja Bettina Sågbom oli kutsuttu paneelikeskustelun vetäjäksi.

Åbo Akademin johtoryhmä keskusteli maanantaina tilaisuuden järjestämisestä korkeakoulun tiloissa ja päätyi kieltämään sen.

Tilaisuudelle etsitään uusi paikka

Keskustelutilaisuuden järjestävä Intresseförening för jämställdhet vid Åbo Akademi -järjestö haluaa paneelikeskustelun avulla laajentaa #metoo-liikkeestä käytävää keskustelua. Järjestöstä kerrotaan, että tilaisuus kyllä järjestetään Turussa 19. marraskuuta, mutta sille on löydettävä uusi paikka.

Åbo Akademin yliopistonopettaja Blanka Henriksson on yksi tilaisuutta vastustavan vetoomuksen alullepanijoista. Hänen mukaansa yksi tutkija oli jo uhannut siirtää tutkimuksensa toiseen yliopistoon, jos keskustelutilaisuus järjestettäisiin Åbo Akademin tiloissa.

Lue lisää:

Åbo Akademi tillåter inte metoo-debatt i ÅA:s lokaler

Suomen sijoitus on heikentynyt englannin kielen taidon vertailussa. Suomi jäi kansainvälisessä vertailussa nyt kahdeksanneksi, mikä on suomalaisille tähän asti heikoin sijoitus.

Parhaimmillaan Suomi on yltänyt englannin osaamisen maavertailussa neljänneksi.

Ruotsi nousi takaisin EF English Proficiency Index -listan kärkipaikalle, kun se pudotti kakkoseksi viime vuoden ykkösen Hollannin. Muista Pohjoismaista Norja on neljäntenä ja Tanska viidentenä. Islantia listauksessa ei ole.

EF on kansainvälinen kielikoulutusyritys, joka on perustettu Ruotsin Lundissa vuonna 1965. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Luzernissa Sveitsissä.

Tutkimus pohjautuu 1,3 miljoonan aikuisen englannin taidon kartoitukseen. Selvitys on rajattu henkilöihin, jotka eivät puhu englantia äidinkielenään.

Tulosten mukaan englannin osaaminen on parasta Euroopan alueella. Kymmenestä parhaiten sijoittuneesta maasta kahdeksan sijaitsee Euroopassa.

Englannin taito kuitenkin kehittyi edelliseen kartoitukseen verrattuna eniten Afrikassa. Mittaus on tehty kahdeksana vuonna.

Juttua päivitetty kello 20.00: Otsikointiin muutettu kielitaitojen heikentyneen suhteessa muihin maihin. Juttuun lisätty Pohjoismaiden saavuttamat tilat.

Mika Kojonkosken hurja projekti kiinalaisen mäkihypyn kehittämiseksi on polkaistu käyntiin Kuopiossa.

Kuopion lentoasemalla Rissalaan saapui perjantain ja lauantain välisenä yönä 24 nuorta kiinalaisurheilijaa. Määrä voi myöhemmin kasvaa 30 urheilijaan. Heistä olisi tarkoitus koulia Kiinalle mäkihyppymaajoukkue vuoden 2022 Pekingin talviolympialaisiin.

Tavoite on kova, sillä työ lähtee lähestulkoon nollasta. Osa noin 15–16-vuotiaista kiinalaisista kokeilee nyt suksia lumella ensimmäistä kertaa.

– Kiinassa on haave siitä, että näistä joku olisi olympialaisissa vuonna 2022 mukana. Jos pystymme tekemään tosi lahjakkaitten urheilijoiden kanssa tosi laadukasta työtä kaiken sattuessa kohdalleen, niin se saattaa olla mahdollista, Kojonkoski arvioi.

Projektiin valikoiduilla nuorilla on Kojonkosken mukaan monipuolinen urheilutausta.

– Iso osa heistä on taistelulajien puolelta, martial arts schoolista. Muidenkin lajien osaajia on.

Kiinalaisurheilijat pääsivät ladulle jo heti saapumistaan seuraavana aamuna. Harjoittelu aloitetaan Tahkon ja Puijon ensilumenladuilta. Iso työ on jo siinä, että kiinalaisille saadaan hankittua sopivat varusteet, Kojonkoski huomauttaa.

– Sen verran olemme päässeet liikkeelle, että Tahkovuorella on käyty lumella hiihtämässä ja minimäestä hyppäämässä Kunnonpaikan edessä. Myös pieniä tekniikkaharjoituksia. Eilen illalla urheilijat pääsivät myös kylpylään.

Mäkihyppymaajoukkueesta tv-dokumentti

Kuopio saa projektin ansiosta näkyvyyttä Kiinassa. Kiinalaisten perässä Kuopioon saapuivat myös televisiokamerat, jotka seuraavat kiinalaisurheilijoiden kehittymistä ja elämää Kuopiossa vuoteen 2022 saakka. Nuoret käyvät myös koulua Kuopiossa.

Dokumenttisarja esitetään kiinalaisella CCTV9-kanavalla, joka on osa katsojamäärältään maailman suurinta televisioyhtiötä, China Central Televisionia.

Suomessa mäkihyppääjät tulevat julkisuuteen torstaina. Tämän vuoksi hyppääjiä ei saanut haastatella tai kuvata tätä juttua varten.

Kuopion kaupungin markkinointijohtaja Kirsi Soinisen mukaan dokumentti on erinomaista markkinointia Kuopion alueelle.

– Täältä saadaan välitettyä kuvaa hienosta järvialueesta ja ylipäätänsä Kuopion maisemista. Tämä on tärkeä asia kansainvälisen tunnettuuden näkökulmasta ja varmasti tehokkaampaa kuin että lähtisimme tuottamaan mainontaa Kiinaan.

Soinisen mukaan projekti voi tuoda lisää kiinalaismatkailijoita ja vaihto-opiskelijoita Kuopioon sekä poikia uusia yhteistyökuvioita.

– Kiinnostava osa-alue voisi olla hyvinvointi ja terveysala. Se kytkeytyy myöskin vahvasti urheiluvalmennukseen terveysteknologian, mittaamisen ja muun liikuntatieteen kautta.

Sattuma toi Kojonkoskelle pestin

Kiina haluaa oman mäkihyppymaajoukkueen menestyäkseen omissa talviolympialaisissaan. Kojonkoski päätyi joukkueen rakentajaksi pienten sattumien kautta.

Hän oli puhumassa kesällä China Europe Health & Sports Councilin järjestämässä tilaisuudessa Vierumäellä. Luennon seurauksena mies sai kutsun Kiinaan. Siellä hänelle tarjottiin mahdollisuutta ruveta rakentamaan Kiinalle mäkihyppymaajoukkuetta.

– Minua pyydettiin Kiinaan, mutta en ollut 20 vuoden matkustelun jälkeen enää kiinnostunut tekemään muualla töitä.

Näin ollen hän ehdotti, että kiinalaisen mäkihypyn keskus perustetaan Kuopioon. Ainakin Kuopiossa Kojonkosken suunnitelma on saanut aikaan riemun kiljahduksia.

– Tämä on uskomaton projekti. Kuopio tulee esille Mika Kojonkosken huippuvalmennusosaamisen kautta ja näyttäytyy Kiinan suuntaan mäkihypyn osaamiskeskuksena, Kirsi Soininen iloitsee.

Kiinalaisurheilijoiden valmentaminen Kuopiossa nostaa huomattavasti Puijon mäkihyppymäkien käyttöastetta.

Urheilijat tarvitsevat myös pukuhuonetiloja, minkä vuoksi Puijolle on jo Soinisen mukaan tuotu siirrettäviä kontteja.

– Puijon urheilulaakso tulee kehittymään seuraavan neljän vuoden aikana aika rytinällä. Kaikki elävöittävä toiminta sinne on ehdottoman tervetullutta.

Alisa Hirvonen on nuori lentopalloilija joka pelaa rovaniemeläisessä lentopalloliigajoukkue Woman Volleyssa. Hän on edustanut myös Suomea nuorten maajoukkueessa viime kevään EM-karsinnoissa.

Marraskuun loppupuolella 18 vuotta täyttävä Hirvonen opiskelee Rovaniemellä Ounasvaaran urheilulukiossa kolmatta vuotta.

– Minä käyn lukion kolmeen ja puoleen vuoteen ja olen tehnyt niin, että keskityn tällä hetkellä ihan täysillä lentopalloon. Tästä syystä minulla on aika kevyet lukujärjestykset tällä hetkellä lukiossa. Lentopallo edellä mennään.

Hirvonen on tehnyt suunnitelmansa urheilu-uran osalta tulevaisuudesta itse, mutta on keskustellut niistä myös vanhempiensa kanssa. Tavoite on asetettu korkealle.

– No tottakai tavoitteet ovat korkealla. Haaveena on, että pääsisin viiden vuoden sisällä ulkomaille pelaamaan. Semmoinen haave on ollut pitkään ja sen eteen tehdään töitä kovasti, Hirvonen sanoo.

Nuori Niko Heikkilä tähtää ammattimaiseen maastopyöräilyyn

Rovaniemeläinen Niko Heikkilä on maastopyöräilijä ja käy myös Ounasvaaran urheilulukiota. Vaativa laji vaatii tiivistä harjoittelua, mutta urheilakatemian tuella harjoittelu ja lukio-opiskelu on saatu soviteltua siedettävästi yhteen.

– Pari tuntia aamulla ja illalla menee toinen parituntinen herkästi jonkin sortin harjoitteluun. Muutama tunti menee tietenkin koulussa ja illalla läksyissä. Päivät ovat aika täysiä ja aika menee aikalailla kouluun ja urheiluun. Vapaa-aikaa jää kohtuullisesti, mutta ei hirveästi, Heikkilä kertoo arkipäivien kulusta.

Tähtäin on korkealla myös 16-vuotiaalla Heikkilällä, mutta lukion hän haluaa hoitaa hyvin, vaikka lähteekin jo varhain keväällä kilpailemaan ulkomaille. Koulutehtävät ja tarvittavat läksyt Heikkilä hoitaa reissuillaan tietokoneella, jossa kulkevat mukana tarvittavat oppikirjat.

– Tällä hetkellä ykköstähtäin on maastopyöräilyssä ja, että siitä tulisi se ammatti. Tietenkin pitää olla joku backup-suunnitelma ja sen takia tuo koulukin on hyvä hoitaa tässä urheilun sivussa, kertoo lähes kympin keskiarvolla koulunsa hoitava Heikkilä.

Urheilu-uran jälkeisestä ammatista ja tulevaisuudesta Heikkilä ei osaa vielä kertoa, mutta suhtautuu asiaan rauhallisesti.

– Sitten kun urheilu-ura on ohitse ja se on niin kuin paketissa, on aika siirtyä johonkin muuhun hommaan. Sitä en vielä osaa kertoa, mitä se on, koska en ole sitä tarkemmin ajatellut vielä.

Urheiluakatemiasta ohjenuoraksi kaksoisuramalli

Huipulle tähtäävien nuorten elämä pyörii hyvin pitkälle urheilun ja pakollisen koulun parissa. Juuri tuon vuoksi varmasti moni nuori kaipaa ammattilaisten tukea niin urheilu-uran kuin myös tulevaisuuden turvaamiseksi.

Suomessa on 20 urheiluakatemiaa, jotka on perustettu valtakunnallisen urheiluoppilaitosjärjestelmän tueksi. Näihin kuuluvat Suomen 15 urheilulukiota ja 15 urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää.

Huolimatta siitä, että terävimmälle huipulle tähtäävät urheilijat joutuvat väkisin pitämään taukoa opiskelussa ja ammatin hankkimisessa, nuorista urheilijoista jopa kolme neljästä jatkaa opintoja korkeakouluasteella.

Urheiluakatemioiden kautta myös korkeakouluihin on saatu urheilijat huomioivia järjestelyjä ja valtakunnallinen yhteistyö on tiivistynyt viime vuosina.

Lapin urheiluakatemian valmennuskeskuspäällikön Mikko Pohjolan mukaan Suomessa on otettu käyttöön yhteinen malli, jolla pyritään turvaamaan nuoren urheilijan uraa ja tulevaisuus.

– Suomalaisessa urheilussa on valittu kaksoisuramalli ohjenuoraksi, jonka perusteella toimitaan. Eli kun kasvatetaan urheilijoita kohti urheilu-uran huipulle niin samaan aikaan myös opiskellaan sitä seuraavaa, urheilun jälkeistä uraa varten.

Pohjola korostaa sitä, että nuorista pyritään pitämään huolta kaikin tavoin.

– Pyritään pitämään huolta siitä, että ei heittäydytä pelkästään urheiluun. Jos urheilu-ura loppuu yllättäen vaikkapa loukkaantumiseen tai mielenkiinnon loppumiseen, niin ei olla tyhjän päällä.

Tutkimuksen uudet työkalut, gravitaatioaaltoja pyydystävät Virgo- ja Ligo-observatorioiden mittalaitteet, täydentävät jatkuvasti kuvaamme maailmankaikkeudesta.

Tuore esimerkki niitä hyödyntäneestä tutkimuksesta on julkaistu Journal of Cosmology and Astroparticle Physics -tiedelehdessä. Siinä joukko yhdysvaltalaistutkijoita punnitsee teoriaa, jonka mukaan avaruudessa olisi useampia kuin meille kaikille tutut 3+1 ulottuvuutta: pituus, leveys, syvyys sekä aika.

Kaikille nämä eivät kuitenkaan riitä. Muutama vuosikymmen sitten osa fyysikoista intoutui säieteoriasta. Sen mukaan aine koostuu pienistä värähtelevistä säikeistä. Teoria yhdistäisi yleisen suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan ja näin muodostaisi kauan kaivatun kaiken teorian.

Säieteoriaa pidetään yleisesti hyvin monimutkaisena, eivätkä kaikki jaksa luottaa siihen liittyviin mutkikkaisiin laskelmiin. Asiasta ei tee sen helpompaa, että toimiakseen teoria edellyttäisi 9- tai jopa 11-ulotteista avaruutta. Kadoksissa olevat ulottuvuudet olisivat käpertyneet hyvin pieniksi.

Voiko ylimääräisiä ulottuvuuksia havaita?

Viime vuoden lokakuussa Italiassa sijaitseva Virgo – ja heti perään Ligo Yhdysvalloissa – havaitsivat gravitaatioaaltoja, jotka olivat syntyneet kahden neutronitähden yhdistyessä 130 miljoonan valovuoden päässä. Yhdistyminen synnytti myös näkyvän valon aaltoja, jotka puolestaan havaittiin Nasan Fermi-teleskoopilla.

Näiden molempien mittareiden avulla tutkijat pystyvät nyt etsimään ulottuvuuksien mahdollisesti jättämiä jälkiä avaruudesta.

Oletus on, että jos ulottuvuuksia on runsaasti, pitäisi niihin "vuotaa" gravitaatioaaltoja. Tämä taas heikentäisi aaltoja niiden matkatessa läpi avaruuden. Valon etenemiseen mahdolliset ulottuvuudet eivät vaikuttaisi.

Tätä selvittääkseen tutkijat mittasivat gravitaatioaaltojen ja valon käyttämää aikaa matkalla Maahan. He eivät kuitenkaan nähneet merkkejä gravitaatioaaltojen sellaisesta heikkenemisestä, joka olisi ollut yhdistettävissä toisiin ulottuvuuksiin.

Vaikka lopullista vastausta ylimääräisistä ulottuvuuksista ei saatukaan, katsovat tutkijat osoittaneensa, että suuressa osassa avaruutta maailmankaikkeus pärjää luultavasti samoilla muutamilla ulottuvuuksilla, joihin olemme tottuneet täällä Maassa.

– Yleisen suhteellisuusteorian mukaan painovoima vaikuttaisi kolmessa ulottuvuudessa, ja (tulosten mukaan) sen me pystymme näkemään, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Kris Pardo Livescience.comin artikkelissa.

Kari Enqvist: Innostus säieteoriaan haalistunut

Mahdolliset uudet ulottuvuudet ovat tulleet teoreettisen fysiikan keskusteluun juuri säieteorian myötä, vahvistaa kosmologian professori Kari Enqvist Helsingin yliopistolta.

– Säieteoria on teoreettinen idea tai teoreettinen mahdollisuus, mutta minkäänlaista suoraa tai epäsuoraa havaintoevidenssia siitä ei ole olemassa.

Teorialta odotettiin aikoinaan paljon, mutta siitä ei ole ainakaan vielä ollut kvanttifysiikan ja yleisen suhteellisuusteorian yhdistäjäksi.

– Innostus on vähintäänkin muuttunut haaleammaksi.

Enqvist ei ihmettele säieteoriaan kohdistuvia epäilyjä. Esimerkiksi siihen liittyvät laskelmat ovat "hyvin, hyvin mutkikkaita", eikä niitä osata kunnolla tehdäkään, hän lisää.

"Tutkimus ei ole uskon asia"

Enqvist ei silti kiellä, etteikö säieteoriassa olisi ajatusta. Kyseessä on kuitenkin vain yksi malli. Sitä ei tiedetä, mikä on se oikea teoria, jossa näitä ulottuvuuksia on. Tai onko sellaista edes olemassa.

Kyse ei kuitenkaan ole uskon asiasta, Enqvist korostaa. Uskominen koskee sitä, onko tämä lupaava tutkimusreitti vai ei, hän tarkentaa.

– Tällaiseen tutkimukseen liittyy runsaasti ehtoja. Oletetaan sitä ja oletetaan tätä. Jos kirjoitetaan näin, niin saadaan tällainen tulos. Tämä on eräänlaista teoreetikkojen "leikittelyä". Toisaalta se voidaan nähdä eräänlaisena hapuiluna, jolla yritetään rajata vaihtoehtoja.

Säieteoriaa koskevaan tutkimukseen Enqvist kaipaisi kuitenkin uutta oivallusta. Malleja on rakennettu jo vuosikymmeniä ilman läpimurtoa. Ovatkohan kaikki nappulat ihan kohdallaan, hän kysyy.

Kaiken teorian kehittäjälle olisi ilman muuta luvassa fysiikan Nobel-palkinto, mutta säieteoriasta ei ole sellaiseksi. Miltä suunnalta läpimurtoa voisi siis odotella?

– Jos sen tietäisin, niin varaisin jo lippua Tukholmaan päin.

Lue myös:

Tutkijat ovat havainneet kahden neutronitähden törmäyksen – "näimme kuinka kulta syntyi"

Gravitaatioaalloista viimein suora havainto – suurempi läpimurto kuin Higgsin hiukkanen

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto on päättänyt, että jatkossa myös samaa sukupuolta olevat parit voivat varata Tuomiokirkkoseurakunnan tiloja vihkimistä varten. Päätös ei velvoita pappeja kuitenkaan vihkimään homopareja.

Kirkkoherra Marja Heltelän mukaan päätös on merkittävä, sillä seurakunnan kirkot ovat suosittuja vihkikirkkoja.

– Tämä koskee laajempaa yleisöä, sillä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan alueella on osa Suomen suosituimmista vihkikirkoista, Heltelä sanoo.

– Olen itse ollut aiemmin Haagan seurakunnan kirkkoherrana ja siellä tämä päätös tehtiin heti, kun laki tuli voimaan. Siellä sijaitsevassa Huopalahden kirkossa ei kuitenkaan toimiteta näin paljoa vihkimisiä, Heltelä jatkaa.

– Tämä on merkittävämpi vihkiparien kannalta, hän sanoo.

Tuomiokirkkoseurakunnan suosituimmat vihkikirkot ovat tuomiokirkko, Vanha kirkko sekä Suomenlinnan kirkko. Helsingissä on nyt 11 seurakuntaa, joiden tiloissa voidaan vihkiä tai siunata samaa sukupuolta olevia pareja. Aiemmin päätöksen ovat tehneet myös muun muassa Herttoniemen, Kallion, Malmin ja Munkkiniemen seurakuntaneuvostot.

Heltelän mukaan asia on ollut aiemminkin esillä tuomiokirkkoseurakunnassa, mutta aiemmin se kaatui seurakuntaneuvoston ja kirkkoherran erimielisyyteen.

Yksimielisen päätöksen taustalla on 15 tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsenen ja varajäsenen allekirjoittama aloite.

Lisätty 6.11. kello 9.07: täsmennys alaotsikkoon

Keskusrikospoliisi (KRP) on aloittanut Muhoksella toimivan Pohjolakodin tapahtumien tutkinnan, vahvisti Nuorten Ystävät Oy:n toimitusjohtaja Tiina Haanpää STT:lle maanantai-iltana. Pohjolakoti on osa Nuorten Ystävät Oy:n liiketoimintaa.

Kaleva uutisoi aiemmin maanantaina, että KRP selvittää, ovatko koulukodin toiminnassa mukana olevat henkilöt syyllistyneet pahoinpitelyyn, vapaudenriistoon tai virkavelvollisuuden rikkomiseen. Rikosepäilyt ajoittuvat vuosiin 2017–2018. Rikosnimikkeet voivat vielä tarkentua myöhemmin.

– On oikein hyvä asia, että asia selvitetään nyt huolella ja KRP kuulee sekä Pohjolakodin nuoria että työntekijöitä, Haanpää sanoi STT:lle.

Haanpään tietojen mukaan koulukodin henkilökuntaa ei olisi rikosepäilyjen tiimoilta vielä kuultu.

Kaleva uutisoi, että rikostutkinnan taustalla on apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin heinäkuussa tekemä tutkintapyyntö. Oikeusasiamiehen kanslian esittelijäneuvoksen Tapio Rädyn mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Sakslin on tehnyt tutkintapyynnön tarkastamastaan lastensuojelulaitoksesta.

Taustalla yllätystarkastus

Muhos kuuluu Oulun poliisilaitoksen toimialueeseen. Poliisihallitus päätti kuitenkin määrätä, että vyyhteä setvii Oulun poliisilaitoksen sijaan keskusrikospoliisi.

Viime heinäkuussa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia julkisti Pohjolakotiin huhtikuussa tehdyn yllätystarkastuksen tarkastuskertomuksen. Tarkastajat löysivät useita merkittäviä puutteita lasten kohtelussa ja niin sanottujen rajoitustoimien käytössä.

Valvovilla viranomaisilla, Pohjois-Suomen aluehallintovirastolla ja lapsia Pohjolakotiin sijoittaneilla kunnilla ei ollut tietoa koulukodin lainvastaisista ja lapsia alistavista menettelyistä.

Tarkastusraportissaan ylin laillisuusvalvoja vaati Pohjolakodilta useita muutoksia sen toimintaan ja avia sekä kuntia vaadittiin selvittämään valvontatoimiaan.

Apulaisoikeusasiamies sai selvitykset syyskuun lopussa ja niiden käsitteleminen on hänellä edelleen kesken. Rädyn mukaan selvityksistä annetaan ratkaisu mahdollisimman pian.