Lue myös:

Trump kehotti ottamaan mallia Suomen metsänhoidosta: ”He haravoivat ja siivoavat, eikä heillä ole ongelmia”

Asiantuntijan mielestä suomalaisella metsänhoidolla voisi olla tarjottavaa Kalifornialle – oikaisee Trumpia: "Eihän meillä Suomessa metsiä haravoida"

– Tervetuloa vaan 1700-luvulle, Matti Parpola huikkaa ja sukeltaa sisään matalasta oviaukosta.

Hämärä käytävä johtaa kellariin, jossa aiemmat sukupolvet säilöivät perunoita. Nyt historiaa huokuvan tilan seinustoilla lepää viinipulloja. Vaikka asuinrakennukset Haminan Raatihuoneentorin kulmatontilta ovatkin palaneet pariin otteeseen, satoja vuosia vanha kellari on säilynyt paikoillaan.

– Seinät ovat alkuperäiset 1700-luvulta. Katto on hiekkapuhallettu, jotta hieno holvausrakenne on saatu esille, Parpola kertoo.

Kellarin yllä kohoaa kauppias Konstantin Druschininin vuonna 1841 rakennuttama talo – tai oikeastaan sen jäljennös. Alkuperäinen rakennus kun paloi seisottuaaan paikoillaan vain parikymmentä vuotta. Nykyinen rakennus pystytettiin vuonna 1870.

Haminan kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevalla tontilla on vuosien saatossa toiminut kauppamakasiini ja useita eri kauppiaita. Vuonna 1932 tontille rakennettiin Kymenlaakson ensimmäinen moderni huoltoasema.

Liiketilat ja kauppiaan asuintilat olivat suuressa talossa, pihan toisella laidalla pienemmässä asuinrakennuksessa majaili talon kunnosta vastanneita ihmisiä ja kaupanpitäjiä. Piharakennuksessa oli pari vaunuvajaa, kahden hevosen talli ja heinäparvi.

Parhaiten talo tunnetaan Korttilan kulmana sen tiloissa vuosikymmeniä toimineen kenkäkaupan mukaan.

Helsinkiläinen Matti Parpola rakastui taloon – ja osti sen vaimonsa kanssa 15 vuotta sitten. Talo on ollut vaimon suvussa jo yli sadan vuoden ajan.

– Mikä nyt yleensä ihmisen saa rakastumaan. Toisilla silmät, toisilla kaunis tukka. Tässä tapauksessa se oli jokin alkuperäisen talon hengen ja elämäntuntuisen ympäristön kokeminen. Se on mystinen tunne. Täällä tuntee elävänsä voimakkaammin, kuin jossain muualla, Parpola sanoo.

''Pitää tulla ulkoa nähdäkseen, miten hieno paikka Hamina on''

Korttilan kulmaa vastaavia vanhoja asuinrakennuksia on Haminan linnoituksen alueella nelisenkymmentä. Vanhimmat niistä ovat peräisin 1820-luvulta. Parpolan mukaan suurin osa talojen asukkaista on alunperin lähtöisin muualta kuin Haminasta.

– Haminan ympyräasemakaava ja mahtavan upeat julkiset rakennukset ja vanhat talot ovat sellaisia, että jos niiden parissa on elänyt lapsuutensa ja nuoruutensa, niille on sokea. Pitää tulla ulkoa nähdäkseen, miten hieno paikka Hamina on, Parpola sanoo.

Talojen asukkaat perustivat viitisen vuotta sitten asukasyhdistyksen, jonka tarkoituksena on vaalia rakennuksia ja niiden kulttuuriperintöä sekä elävöittää vanhaa keskustaa.

– Pitää muistaa Haminan mahtava historia. 1700- ja 1800-luvuilla tämä oli kukoistava kulttuurikeskus, jossa puhuttiin ranskaa, saksaa, ruotsia, suomea ja venäjää. Se kulttuurinen ilmapiiri ja kansainvälinen tunnelma velvoittavat mielestäni siihen, että Hamina olisi elävä paikka myös tänä päivänä, Parpola toteaa.

Parpola tietää mistä puhuu, sillä hän kirjoittaa parhaillaan historiikkia linnoituksen asuinrakennuksista ja niissä asuneista ihmisistä. Teos on tarkoitus julkaista puolentoista vuoden kuluttua. Tietoa on hankittu Pietarin ja Tukholman arkistoja myöten.

– Haminan historiaa voisi kuvata aarrearkuksi, jonka kantta on vasta vähän raotettu. Uskoisin, että vanhojen talojen historia tulee tuomaan tavallisille historiasta kiinnostuneille ihmisille kokonaan uuden näkökulman siihen millaista täällä on ollut. Ja on vieläkin.

Haminan ainutkertaisuus piilee museoviraston intendentti Teiju Aution mielestä juuri linnoituksessa ja keskustan ympyräasemakaavassa.

– Toista näin tyylipuhdasta linnoituskaupunkia ei oikeastaan ole. Rakentaminen on linnoituksen sisällä. Suomenlinna on vastaava, mutta se eroaa sillä tavalla, että asuminen on osa linnoitusta. Myös rakenteissa on asuntoja. Eikä siellä ole ympyräasemakaavaa, hienoutta joka meillä on. Vastaavia ei ole kovinkaan montaa. Lähin on Palmanova, joka on aika kuuluisa italialainen renessanssikaupunki, Autio sanoo.

– Haminassa on ollut linnoitus perustamisesta lähtien ja armeija, joka on toiminut yhtäjaksoisesti. Se toiminta, johon kaupunki on suunniteltu, jatkuu edelleen.

Teiju Autio asuu itsekin Haminan linnoituksessa 175 vuotta vanhassa talossa ja on Haminan wanhojen talojen yhdistyksen jäsen. Hän toivoisi, että ihmisten tietoisuus Haminan linnoituksesta lisääntyisi.

– Hamina on monella tavalla ainutkertainen, mutta joskus tuntuu, että ihmiset täällä eivät aina huomaa sitä. Heille pitää avata se jollain tavalla. Sitä olemme yrittäneet tehdä yhdistyksessämme, että ihmiset tajuaisivat että tämä on nasta paikka, Autio sanoo.

Autio harmittelee sitä, että kulttuurihistoriallinen keskustelu keskittyy usein vain muutamien paikkojen ympärille. Esimerkiksi Rauma, Porvoo ja Loviisa ovat tunnettuja kaupunkimiljööstään.

– En tiedä miksi jotkut paikat nousevat paremmin esille. Kyllä näitä on Suomessa jonkin verran, mutta joskus tuntuu että aina puhutaan vain niistä samoista muutamista, eikä nähdä että siinä omassa lähiympäristössäkin voi olla jotain todella hienoa ja merkityksellistä.

Virtuaalista historiaa

Matti Parpola kiskaisee esiin muovitetun valokuvan talostaan ja kehottaa lataamaan Arilyn-sovelluksen. Sovellukseen aukeaa virtuaalinen skanneri. Kun sillä tähtää muovitettua valokuvaa, näytölle ilmestyy video Matti Parpolan kellarista – 1700-luvulta. Video johdattaa katsojan kellarin uumeniin, jossa musisoi jousikvartetti.

Tänä vuonna Hamina Tattoon kävijät pääsivät tutustumaan linnoituksen vanhojen talojen historiaan videoklippien avulla.

– Jäljellä olevat vanhat talot ovat portti historian tuntemiseen. Haluaisimme, että ihmiset pääsisivät nykyaikaisilla välineillä, kuten älypuhelimilla ja tableteilla, helposti kiinni tähän historiaan, Matti Parpola sanoo.

Sovellus ei ollut Haminan linnoituksen wanhojen talojen yhdistyksen ensimmäinen askel digitaaliseen maailmaan. Jo muutaman vuoden ajan talojen portinpieliin on ollut kiinnitettyinä qr-koodeja, jotka skannaamalla mobiililaitteellaan on voinut lukea otoksen rakennusten historiasta.

– Vanhat talot ja uudet kujeet, se on kyllä yksi meidän motto. Ei me olla mitään fossiileja, me halutaan tehdä uutta ja fiksua ja innostavaa, Parpola toteaa.

Yhdistys on myös teettänyt kolmiulotteisen mallin Haminan linnoituksen alueesta. Malli on tarkoitus julkaista kaikkien käyttöön ensi keväänä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa.

– Malliin voidaan vetää esimerkiksi viemäri-, vesi-, ja sähkölinjat. Siitä voidaan nähdä kaikki maanalaiset rakenteet ja tutkia liikennejärjestelyjä. Uusista taloista voidaan tehdä virtuaaliset kuvat ja katsoa miten ne istuvat tähän ympäristöön, ennen kuin päätetään millainen talo tehdään, Matti Parpola kertoo.

Tulevaisuudessa yhdistyksen tavoitteena on yhdistää historia kolmiulotteiseen malliin.

– Haluaisimme historiikin ilmestyttyä viedä alueen historian 3D-maailmaan niin, että ihmiset voisivat kävellä ihan kuin jossain pelimaailmassa täällä vanhassa Haminassa ja mennä sisään eri paikkoihin ja kokea sitä historiaa. Siinä on ihan hirveästi mahdollisuuksia, Parpola sanoo.

Talo säilyy alkuperäisessä tarkoituksessaan

Matti Parpola avaa kadun puoleisen oven ja kipuaa portaat ylös. Ylhäällä avautuu käsityökauppa. Kiinteistö on säilyttänyt vuosisatoja pitkän kauppaperinteensä, sillä siinä toimii edelleen kaksi liikettä.

– Meille on tärkeää, että kauppiastalon aktiivinen kauppatoiminta jatkuu edelleenkin. Siinä on kyse juuri tästä keskustan elävänä pitämisestä. Tälläkin hetkellä Raatihuoneen varrella on pari rakentamatonta tonttia, ja pitäisin äärettömän tärkeänä, että siihen syntyisi joskus kivijalkapuoteja.

Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Nurmi laskee kätensä Parpolan olkapäälle.

– Unohtamatta sitä pientä kauppatoimintaa, mitä meillä on aina kirpputoritapahtuman aikaan, kun Matti leipoo korvapuusteja ja myy niitä meille.

Haminan linnoituksen wanhojen talojen yhdistykseen kuuluu asukkaita paristakymmenestä talosta. Suurin osa jäsenistä on Nurmen mukaan iäkkäämpiä.

– Se on tietysti suurena pelkona, että mitä tapahtuu kun meistä aika jättää. Toivoa sopii, että silloin löytyy nuorempia jotka jaksaisivat viedä tätä samaa touhua eteenpäin, Nurmi toteaa.

Polkuautoja ja joulukalentereita

Linnoituksen asukkaat ovat tehneet paljon myös tosimaailmassa. Yhdistyksellä on useita vuosittaisia tapahtumia, joiden tarkoituksena on tuoda elämää keskustaan.

Kesäisin yhdistys järjestää Raatihuoneen Le Mans -tapahtuman, jossa Ranskan prototyyppiautokisaa mukaillen poljetaan polkuautoilla vanhaa puutalokorttelia ympäri. Hamina Tattoo -tapahtuman aikaan vanhojen talojen pihoilla on järjestetty esimerkiksi ilmaiskonsertteja ja taidenäyttelyitä.

Parhaillaan asukkaat valmistelevat joulukalenteri-ikkunoita. Vanhojen talojen ikkunoihin rakennetaan asetelmat, jotka paljastetaan yksi kerrallaan illan suussa. Parhaimmillaan paljastamistilaisuudet ovat keränneet satoja ihastelijoita.

Valtakunnallisena siivouspäivänä toukokuussa yhdistys järjestää kirpputoritapahtuman, jolloin Raatihuoneenkatu suljetaan liikenteeltä. Kadun reunustoille nousee pieniä myyntikojuja ja tarjolla on elävää musiikkia. Kerran tapahtuman päätteeksi yhdistyksen jäsenet levittivät kadulle pitkät pöydät, ja ryhtyivät lounastamaan.

– Joku kommentoi siihen, että olemmeko Suomessa ollenkaan, Pertti Nurmi nauraa.

Työ palkittiin

Yhdistystoiminnasta on tullut tärkeä yhdessäolomuoto vanhojen talojen asukkaille.

– Ennen yhdistyksen perustamista sanoimme toisillemme vain päivää kadulla ja vaihdoimme ehkä muutaman sanan. On ollut mukava havaita, että olemme lähestyneet toisiamme myös ihmisinä, Nurmi toteaa.

Matti Parpola on samaa mieltä.

– Tästä on muodostunut dream team. Meillä on ollut hyviä haasteita. Emme halua lähteä tekemään ihan vähäpätöisiä juttuja, vaan kunnianhimoisia asioita, kuten 3D-projekti on.

Muutkin ovat huomanneet asukkaiden aikaansaannokset. Haminan linnoituksen wanhojen talojen yhdistys pokkasi hiljattain Kymenlaakson kulttuuriympäristöpalkinnon. Palkintoraati piti valintaperusteluissa yhdistyksen toimintaa esimerkillisenä elävän kulttuuriympäristön ja -perinnön ylläpitämisenä.

– Olemme rakastuneet näihin taloihin, ja haluamme pitää niistä hyvää huolta, tiivistää Matti Parpola.

Turvapuhelin, ovivahti, liesivahti ja erilaiset paikannuslaitteet sekä hälyttimet ovat tavallisia apuvälineitä perheessä, jossa on muistisairas.

Apuvälineillä pyritään tukemaan muistisairaan turvallista kotona asumista. Samalla välineet tuovat turvaa läheisille.

Apuvälinekirjo ja niiden ympärillä käytävä keskustelu on tuttua Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistyksen Minna Huhtamäki-Kuoppalalle. Yhdistyksen tapaamisissa keskustellaan eri välineistä ja vertaillaan niiden hintoja ja toimivuutta.

– Sairauden alkuvaiheessa ei apuvälineistä juuri keskustella, vaan enemmän murehduttaa esimerkiksi autolla ajaminen, mutta kun sairaus etenee, otetaan herkästi yhteyttä ja kysellään, Huhtamäki-Kuoppala sanoo.

"Kaikkien etu, jos omaishoitaja jaksaa paremmin"

Useimmiten yhteydenotto muistiammattilaisille tulee sairastuneen omaisilta, joille läheisen vahtiminen ja huolehtiminen käy raskaaksi.

Tavanomainen tilanne on esimerkiksi se, että muistisairas erehtyy yöllisellä vessareissulla ovesta ja lähteekin ulos. Tekniikan avulla voidaan saada hälytys, kun ovi aukeaa tai paikannus pihalle vaeltelemaan lähteneen sairastuneen olinpaikasta.

– Ei apuvälineitä tarvitse pelätä. Mielestäni tarve kannattaa huomioida jo ennen kuin mitään on tapahtunut. Eikö se ole kaikkien etu, jos omaishoitaja jaksaa paremmin eikä tarvitse joka niksausta ja naksausta murehtia, Huhtamäki-Kuoppala sanoo.

Turvatekniikan käyttöönottoon pitää kuitenkin olla hyväksyntä ja lupa myös sairastuneelta. Moni huomioikin mahdollisen muistisairauden nykyään jo hoitotahdossaan.

– Laitteiden käyttöä olisi hyvä opetella jo silloin, kun vielä oppii ja tiedostaa sen. Moni laittaa hoitotahtoon, että jos tarvitsee, minua saa seurata seurantalaitteella.

Oikea tuki oikeaan aikaan – ja seuranta

Filosofian tohtori Merja Riikonen tutki väitöstutkimuksessaan teknologisten apuvälineiden merkitystä muistisairaan arjelle.

Riikosen mukaan teknologia ei koskaan voi korvata ihmistä ja sairastuneen sosiaalisia verkostoja, mutta oikein käytettynä apuvälineillä voidaan vahvistaa muistisairaan ihmisen arvokkuutta ja tukea läheisten jaksamista.

– Se edellyttää oikeanlaista sosiaalista verkostoa, ohjausta ja motivointia laitteiden käyttöön sekä prosessin jatkuvaa hoitamista niin, että se toimii, Riikonen sanoo.

Riikosen mukaan on tärkeä seurata, miten apuvälineet vaikuttavat sairastuneeseen. Jos muistisairaalle tulee tunne, että teknologia kahlitsee häntä tai häiritsee, pitäisi apuvälineiden tarpeellisuutta ja mielekkyyttä miettiä uudelleen.

Esimerkiksi liiketunnistinvalaisimet ovat osoittautuneet muistisairaiden kannalta häiritseviksi. Muistisairas ihminen ei muista, että valo sammuu, kun sen luota menee pois ja syttyy, kun sen luokse tulee.

– Muistisairas ajattelee, että valot sammutetaan, kun mennään huoneesta pois. Vanhat tavat pysyvät muistisairaalla kauan. He saavat tukea minuuteensa siitä, että osaavat tehdä asioita ja hallitsevat niitä, Riikonen sanoo.

Ei lukittuja ovia

Seurantalaitteista ja -sovelluksista muistisairaiden kokemukset ovat Riikosen mukaan pääosin positiivisia, vaikka julkisuudessa välillä keskustellaankin siitä ketä saa seurata ja milloin.

– Kun muistisairaalle kertoo mikä laite on ja miksi, he usein ajattelevat, että on parempi saada liikkua, vaikka joku seuraakin, Riikonen sanoo.

Muistisairaiden toistuvaa liikkumisen rajoittamista Riikonen ei hyväksy. Hän korvaisi lukitut ovet esimerkiksi gps-paikantimilla.

– Meillä on Suomessa iso määrä ihmisiä, jotka lukitaan lukkojen taakse. Se on aika erikoista, Riikonen sanoo.

Ei muistisairaan ihmisenkään elämää voi täysin turvata. Ei meidän kenenkään, sillä aina on riskejä. Merja Riikonen

Riikosen tutkimuksen mukaan teknologiaa hyödyntävä ympäristö rajoittaa muistisairaan autonomiaa vähemmän kuin ympäristö, jossa sitä ei käytetä. Esimerkiksi gps-rannekkeen avulla muistisairaskin voi mennä ulos, kun siltä tuntuu ja sovellluksen avulla nähdään tarvittaessa, missä hän liikkuu.

– Ei muistisairaan ihmisenkään elämää voi täysin turvata. Ei meidän kenenkään, sillä aina on riskejä.

Riikosen mukaan esimerkiksi hoivakodeissa henkilökunta ja läheisten omaiset huolehtivat muistisairasta enemmän siitä, saako seurantaa käyttää ja miten sairastunut sen kokee.

– Moni haastattelemistani sairastuneista koki, että oli enemmän kontrollin alaisena hoivakodissa, jossa ei käytetty seurantateknologiaa.

Muistisairaan oma kokemus

Merja Riikosen tutkimuksessa kuullaan muistisairaiden itsensä kokemuksia teknologisista apuvälineistä.

Tutkijan mukaan muistisairaiden kuuleminen on Suomessa vielä harvinaista. Kuitenkin muistisairaan ja läheisten käsitykset teknologisten apuvälineiden tarpeellisuudesta eroavat selvästi.

– Läheisillä korostuu fyysisen turvallisuuden kokemus ja siihen liittyvät asiat. Sairaalla itsellään taas psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuuden kokemus.

Helppokäyttöisiä ja esteettisiä apuvälineitä

Tulevaisuuden teknologisilta apuvälineiltä Riikonen toivoisi nykyistä enemmän käyttäjälähtöisyyttä. Muistisairaat ovat oman sairautensa ja tarpeidensa parhaita asiantuntijoita.

– Teknologia kehittyy koko ajan. Muistisairaiden kokemusta ja tietoutta voitaisiin siinä käyttää hyödyksi, Riikonen sanoo.

Helppokäyttöisyys on asia, jota Merja Riikonen pitää tärkeänä apuvälineiden ominaisuutena.

– Helppokäyttöisyys niin, että sairaan ei itse tarvitse olla kovin pätevä laitteensa käytössä. Silloin ei myöskään tule tunnetta, että ei osaa, Riikonen sanoo.

Samaa sanoo Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistyksen Minna Huhtamäki-Kuoppala. Sekä Riikonen että Huhtamäki-Kuoppala kiinnittäisivät huomiota myös apuvälineiden ulkonäköön. Seurantaranneke saisi muistuttaa esimerkiksi modernia syke- tai aktiivisuusranneketta niin, että se ei ulkonäöllään leimaisi käyttäjäänsä sairaaksi.

– Sairastuneet itse kokevat, että esimerkiksi gps-rannekkeesta tulee heille turvaa, mutta joku puolituttu tai muu voi kommentoida siitä jotain vähän tökeröä, Huhtamäki-Kuoppala tietää.

"Kunnioitus on tärkeintä"

Merja Riikonen kehottaa harkitsemaan teknologisten apuvälineiden käyttöä ja tarvetta jokaisen sairastuneen kohdalla yksilöllisesti. Kaiken keskiössä on kunnioitus, jonka kautta teknologian käyttö voidaan nähdä eri tavalla kuin ennen.

Yhtä oikeaa tapaa tukea muistisairasta ja hänen perhettään ei ole.

– Kunnioitus on tärkeintä. Muistisairailla itsellään on tosi paljon sanomista asioihin ja heillä on esimerkiksi oikeus lopettaa jonkun laitteen käyttö koska tahansa. Vaikka siinä lopettamisessa ei olisi mitään meidän mielestämme loogista järkeä, heille se on loogista. Se on niin yksilöllinen asia, Riikonen sanoo.

Kun helsinkiläinen Satu, 30, synnytti esikoisensa yhdeksän vuotta sitten, vauva vietiin suoraan vieroitushoitoon. Satu ei ollut pystynyt lopettamaan opiaattien käyttöä raskausaikana.

– Edelleen kun ajattelen asiaa, syyllisyydentunne on aivan valtava.

Vauva kärsi pahoista vieroitusoireista ja morfiinihoitoa jatkettiin viikon ajan. Pysyvää vaurioita lapselle ei onneksi jäänyt.

Satu ei ole antanut vielä itselleen anteeksi ja hän uskoo, ettei moni muukaan antaisi, jos tietäisi hänen tarinansa. Siksi hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

Satu kohtaa edelleen syyllistämistä kymmenen vuoden raittiuden jälkeen esimerkiksi terveydenhuollossa. Osa tuomitsee suoraan ja osa epäsuorasti kuittaillen.

– Esimerkiksi lääkärissä muista syistä käydessäni kysellään vieläkin, olenko käyttänyt jotain.

Satu kertoo ymmärtävänsä ihmisten reaktion päihdeongelmaisia vanhempia kohtaan. Hänen mukaansa syyllistäminen ei kuitenkaan auta, sillä taakka on jo valmiiksi valtava.

– Kukaan ei varmasti haluaisi sellaista tilannetta itselleen tai lapselleen.

Välinpitämättömyys on harvinaista

Ensikoti Orvokissa Oulun Haukiputaalla työskentelevä sosiaalityöntekijä Anna Lahtinen kertoo, että on hyvin harvinaista, että raskaaksi tullut päihderiippuvainen suhtautuisi tilanteeseensa välinpitämättömästi.

– Toisinaan päihdeongelmaisen voi olla niin vaikeaa kohdata ongelmaansa, että hän kieltää sen. Tämä voi näyttäytyä esimerkiksi ulkopuolisille välinpitämättömyytenä.

Lahtisen mukaan suurimmalle osalle lapsen odottaminen on niin merkittävä asia, että motivaatio raitistumiseen on hyvin korkea. Siksi odotusaika on myös tutkimusten mukaan hyvä tilaisuus raitistumiseen (Päihdelinkki).

Satu oli käyttänyt huumeita 14-vuotiaasta saakka. Raskaaksi hän tuli 21-vuotiaana.

Kun Satu sai selville, että hän on raskaana, oli hänen ensimmäinen ajatuksensa, että hän on kamala ihminen. Katkaisuhoidot eivät tehonneet, vaikka Satu olisi halunnut lopettaa huumeiden käytön.

– Mietin viime hetkiin saakka sitä, pidänkö lapsen. Pohdin, onko oikein synnyttää tällaisessa tilanteessa.

Sadun kosketus tavalliseen arkeen oli hukassa huumeiden käytön vuoksi ja lapsen isä oli vankilassa. Satu kuitenkin halusi uskoa, että voisi olla hyvä äiti ja päätti pitää lapsen.

– Halusin raitistua ja uskoin, että saisin asiat järjestykseen. Onneksi en siinä vaiheessa tajunnut, kuinka vaikeaa se olisi.

Satu sai tukea äidiltään ja kävi avohoidossa kaupungin päihdepalveluissa, kuten oli käynyt jo vuosien ajan. Raskausaikanakin fyysinen riippuvuus ja tutut ympyrät olivat kuitenkin liikaa, eikä Satu päätöksestään huolimatta pystynyt olemaan ilman aineita.

– Syyllisyys oli aivan hirvittävää, sillä tiesin koko ajan vahingoittavani viatonta ihmistä.

"Tärkeää oli, ettei kukaan tuominnut"

Lopulta päihdepalveluiden työntekijä ehdotti ensikotiin muuttamista. Ensikodeissa vaaditaan päihteettömyyttä mutta tukena ovat työntekijät ympäri vuorokauden.

Satu myöntyi heti ajatukseen ja paikka järjestyi nopeasti Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämään päihdekuntoutukseen erikoistuneeseen ensikotiin. Olo helpottui, kun Satu pääsi pois tutuista ympyröistä ja hän pystyikin olemaan ilman päihteitä loppuraskauden ajan.

Ensikodissa arki täyttyi rutiineista, ruoanlaistosta ja siivouksesta. Työntekijät tukivat vanhempia ja odottavia äitejä vuorovaikutukseen vauvan kanssa ja muilta äideiltä sai vertaistukea.

– Tärkeää oli, että ensikodissa oli muita samanlaisessa tilanteessa olevia, eikä kukaan tuominnut, Satu kertoo.

Lapsia ei tietenkään tehdä sen vuoksi, että raitistuttaisiin. Satu

Noin kuusi prosenttia äideistä on päihderiippuvaisia, mutta moni peittelee ongelmiaan raskaaksi tullessaan, koska pelkää leimautumista. Lahtisen mukaan suhtautuminen päihdeongelmista kuntoutuvaa kohtaan on merkittävä asia toipumisen kannalta.

– Tietoa päihteiden käytön riskeistä tulee jakaa, mutta syyllistäminen ja halveksunta eivät edistä toipumista. Tutkimusten mukaan arvostava kohtelu parantaa hoidon ennustetta ja lisää päihderiippuvaisen sitoutuneisuutta hoitoon.

Ensisijainen tavoite päihdekuntoutukseen erikoistuneessa ensikodissa on välttää lapsen huostaanotto. Päihteet ovat yleisin syy huostaanotoille.

– Vakava päihdeongelma aiheuttaa usein se, ettei lapsen tarpeisiin pystytä vastaamaan konkreettisen hoivan eikä turvallisuuden tunteen luomisen tasoilla, Lahtinen kertoo.

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on merkittävä myös lapsen myöhemmän kehityksen kannalta, sillä silloin rakentuvat perusturvallisuuden tunne ja turvallinen vuorovaikutussuhde vanhempaan. Tilastojen (Ensi- ja tuvakotien liitto) mukaan kaksi kolmesta kuntoutuu ensikodissa niin hyvin, että pääsee kotiinsa lapsen kanssa. Loput joudutaan huostaanottamaan.

Taustalla turvattomuutta

Satu pysyi erossa päihteistä ja kotiutui ensikodista puolen vuoden jälkeen. Kaikki oli mennyt hyvin ja hän ajatteli pärjäävänsä. Kotona hän kuitenkin retkahti käyttämään huumeita tutussa porukassa.

– Yksinäisyys oli musertavaa. Pahimpia eivät olleetkaan fyysiset vieroitusoireet vaan se, että olin yksin ja jouduin kohtaamaan alkuperäisiä syitä päihderiippuvuuden taustalla.

Jo ensikodissa Satu oli alkanut ymmärtää, että huumeiden käytön taustalla olivat lapsuuden turvattomuuden kokemukset. Vanhemmat käyttivät runsaasti alkoholia ja Satu tunsi olonsa turvattomaksi.

– Ymmärsin, että päihderiippuvuuden taustalla oli halu kuulua joukkoon, koska olin aina tuntenut itseni vääränlaiseksi.

Päihderiippuvuuteen liittyvät Lahtisen mukaan usein mielenterveyden häiriöt ja monella on taustallaan traumaattisia kokemuksia.

– Päihdeongelmainen käyttää usein päihteitä omien tunteidensa säätelyyn, Lahtinen kertoo.

Satu jatkoi retkahduksen jälkeen sinnikkäästi avopalveluissa käymistä ja katkaisi kokonaan yhteydenpidon huumeita käyttäviin ystäviinsä. Vähitellen ensikodissa käynnistynyt toipumisprosessi pääsi jatkumaan.

– Itselläni toipumista auttoi lapseni ja se, etten voinut keskittyä vain itseeni ja omaan tuskaiseen olooni.

Nykyisin Satu käy töissä ja on ollut raittiina kymmenen vuoden ajan. Lapsi on nyt kolmasluokkalainen ja Satu kertoo olevansa onnellinen siitä, että teki oikean päätöksen.

– Lapsia ei tietenkään tehdä sen vuoksi, että raitistuttaisiin. Luulen kuitenkin, etten olisi pystynyt raitistumaan pelkästään itseäni varten enkä ilman ensikotijaksoa.

Sadun mukaan pienillä sanoilla on ollut valtava merkitys toipumisessa. Mieleen jäi erityisesti synnytyksessä mukana ollut kätilö, joka lohdutti itkevää Satua sanoen, että kaikki voi mennä vielä hyvin.

– Kun ihminen haluaa muuttua, jostain sitä voimaa on saatava.

Alkava viikko on kulunutta viileämpi ja usean asteen lämpötilalukemille saadaan sanoa näkemiin. Samalla sää muuttuu valoisammaksi ja poutaisemmaksi.

Aurinkokin näkyy ensi viikolla, melkein joka päivä – ainakin jossain päin Suomea.

Viikko alkaa muutamalla pakkasasteella melkein koko maassa. Aivan etelässä lämpötila jää nollaan tai ehkä vain hiukan sen yläpuolelle.

Tiistaina voi olla asteen tai pari lämpimämpää ja lukemat pyörivät nollan molemmin puolin koko maassa. Keskiviikkona sitten taas hieman viilenee ja lämpötila laskee aivan pohjoisinta Lappia ja etelän rannikkoa lukuun ottamatta pakkaselle.

– Mutta sateita ei ole luvassa, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

Ainoa muutos säässä on se, että tiistaina aamulla näyttää Lappin tulevan melkoisen voimakkaita tuulia pohjoisen kantilta. Sitä myöten sää saattaa tuntua selvästi kylmemmältä kuin lämpötilalukemat antaisivat olettaa.

Lue lisää:

Lauantaina paistaa aurinko – viimeksi näin harmaa marraskuun alku oli vuonna 2000

Testaa oma eroriskisi: Yle selvitti, mikä parisuhdettasi uhkaa tai vahvistaa

Voiko tiede kertoa, eroanko minä tai sinä? Jotta saisimme suuntaa-antavan vastauksen, kävimme läpi lähes 30 tutkimusta. Ne paljastavat, millaiset tekijät lisäävät avo- tai avioliittojen eroriskiä ja millaiset asiat ehkäisevät eroa. Eronneet Tuomo ja Matleena kertovat lisäksi nukkumisjärjestelyistään, ja selvitämme, mikä on puumanaisen liiton todennäköinen kohtalo.

Miten lihas kasvaa ja rasva palaa? Lihastohtori kumoaa humpuukiväitteet treenistä ja ravinnosta

Trendien perässä kohkaaminen saa liikuntatieteiden tohtorin Juha Hulmin niskakarvat nousemaan pystyyn.

Tunnetun tanssikoulun opettaja yritti suudella oppilaitaan, kopeloi kännissä ja harrasti seksiä yhden kanssa – Miksi hän sai jatkaa vielä vuosia?

StepUpin johto kertoo, että koulu puuttui tilanteeseen heti, kun se tuli heidän tietoonsa. Opettaja ei enää opeta koulussa.

Jättitutkimus: Neljä riskiä, jotka ennustavat nuorelle huonoa tulevaisuutta

Monella menee hyvin, mutta perheen vaikeudet koulutuksessa, elintasossa ja terveydessä korostuvat vaikeuksiin joutuneilla nuorilla. THL:n suurtutkimuksessa selvitettiin kaikkien vuonna 1997 syntyneiden taivalta vastasyntyneistä täysi-ikäisiksi. Kuinka heille on käynyt, ja millaiset eväät itse kukin sai elämäänsä.

Asiakkaat ovat kaikonneet kauppakeskus Redistä – yrittäjän mukaan tilanne on katastrofi ja konkurssi uhkaa

Kauppiaiden mielestä Helsingin Kalasatamassa avatussa kauppakeskus Redissä ei ole ollut asiakkaita odotusten mukaisesti. Asiantuntijan mukaan tähän on syynsä. Kauppakeskuksen johdolla on kuitenkin vielä kärsivällisyyttä odottaa.

Laihialla Pohjanmaalla sattui henkilöauton ja neljän hevosen yhteentörmäys sunnuntaina illalla. Turmassa loukkaantui vakavasti yksi autossa ollut ihminen. Muut kaksi autossa ollutta loukkaantuivat lievemmin.

Päivystävän palomestarin Tarmo Nevalan mukaan kaikki hevoset kuolivat. Kolme hevosta kuoli onnettomuudessa ja yksi jouduttiin lopettamaan heti turman jälkeen.

– Auto oli ajanut Laihialta Tampereentietä, ja Jokikylän kohdalla neljä hevosta oli ollut nipussa (tiellä) ja niiden kanssa oli käynyt yhteentörmäys, Nevala kertoo.

Turmapaikan lähellä sijaitsee Nevalan mukaan hevostalli, josta hevoset olivat ilmeisesti karanneet.

– Siinä lähettyvillä on hevostalli ja hevoset ovat olleet siinä aitauksessa. Jostain tuntemattomasta syystä hevoset ovat hypänneet yli sieltä aitauksesta, siinä aidassa ei ollut aukkoja tai mitään tämmöistä.

Nevala kertoo onnettomuuden tapahtuneen pimeän aikaan, mutta hän ei esimerkiksi tiedä, millainen valaistus turmapaikalla on.

Tampereentie suljettiin onnettomuuden jälkeen aluksi liikenteeltä Jokikylän ja Kylänpään välillä. Molemmat kaistat olivat auki jälleen noin kello 22.30. Hätäkeskus sai tiedon onnettomuudesta sunnuntaina illalla puoli kahdeksalta.

Edit klo 00.16: Korjattu hevosten määrä otsikossa.

Luterilaisten seurakuntien vaaleissa on äänestetty hieman edelliskertaa vaisummin. Kirkon viestintä kertoi maanantaina puolenyön jälkeen, että yli 80 prosenttia seurakunnista oli ilmoittanut äänestysprosenttinsa. Seurakuntavaalien alustava valtakunnallinen äänestysprosentti on 14,4. Edellisissä seurakuntavaaleissa 2014 äänestysprosentti oli 15,5.

Monissa suurissa kaupungeissa kuten Tampereella äänestysprosentti laski jonkin verran edellisiin vaaleihin verrattuna. Jyväskylässä ja Vantaalla sen sijaan äänestysprosentti kasvoi edellisvaaleista.

Ahkerimmin äänestettiin Kinnulan seurakunnassa Keski-Suomessa, missä äänestämässä kävi liki 49 prosenttia äänioikeutetuista.

Äänestys päättyi kello 20, ja alustavia seurakuntakohtaisia tuloksia julkaistaan kirkon vaalisivustolla sitä mukaa, kun ne valmistuvat.

Vaaleissa valittiin noin 8 300 luottamushenkilöä 384 seurakuntaan. Alustavien tietojen mukaan kirkkovaltuustoihin valituista luottamushenkilöistä liki puolet on uusia. Valittujen keski-ikä on 55,5 vuotta. Naisten osuus kasvoi hieman ja oli nyt lähes 55 prosenttia. Seurakuntien vaalilautakunnat vahvistavat tuloksensa keskiviikkona.

Vaalien äänestysprosenttia arvioitaessa on syytä huomioida, että evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Äänioikeutettujen lukumäärä on pienentynyt seurakuntavaleissa vajaassa vuosikymmenessä noin kymmeneksen.

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli kuluvan vuoden tammikuussa 3,9 miljoonaa eli noin 71 prosenttia suomalaisista kuului kirkkoon.

Seurakuntavaaleissa valitaan kirkkovaltuustojen jäsenten lisäksi myös seurakuntaneuvostojen jäsenet. Kirkkovaltuusto on seurakuntayhtymillä ja taloudellisesti itsenäisillä seurakunnilla. Seurakuntaneuvostoista äänestetään seurakuntayhtymiin kuuluvissa seurakunnissa.

Äänestää saavat kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakuntalaiset.

Radioaktiivisen kaasun radonin pitoisuudet kannattaa mitata omassa kodissa talven aikana. Säteilyturvakeskuksen (STUK) ylitarkastaja Olli Holmgrenin mukaan otollisin aika mittaukselle on syys- ja toukokuun välisenä aikana. Tuolloin maaperän vesipitoisuus kasvaa, mikä kasvattaa myös radonpitoisuuksia.

Radon on terveydelle haitallinen, koska se voi aiheuttaa keuhkosyöpää.

– Kun radonia hengittää, keuhkot saavat säteilyä, ja se lisää syövän mahdollisuutta. On arvioitu, että noin 300 keuhkosyöpää tulee vuosittain liittyen radoniin. Toki tupakka on pääasiallinen aiheuttaja, sanoo Holmgren Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Hänen mukaansa Suomessa on maailman keskiarvoon verrattuna paljon radonia. Se johtuu osaltaan Suomen maaperästä, jossa on paljon graniittisia kivilajeja. Myös kylmällä ilmastolla on vaikutusta pitoisuuksiin.

– Lämpötilaero, eli kylmä ulkona ja lämmin sisällä. Kylmän ilman takia pyritään tekemään tiiviitä taloja, siis seinät ja katto, mutta lattiarakenne on jäänyt tiivistämättä ennen vanhaan, ja sieltä se helposti pääsee sisään.

Holmgrenin mukaan isoimmat pitoisuudet on mitattu soraharjuilla Kaakkois-Suomesta Päijät-Hämeeseen ja Pirkanmaalle ulottuvalla alueella, mutta radonia on kaikkialla Suomessa. Radonia voi olla kaikenlaisissa pientaloissa ja kerrostalojen alimmissa kerroksissa.

Pieni musta purkki mittaamiseen

Itse mittaaminen tapahtuu pienen mustan purkin avulla, jota tulisi säilyttää vähintään kaksi kuukautta olo- tai makuuhuoneissa, opastaa Holmgren.

– Siellä on muovifilmin palanen sisällä. Kun radon menee purkkiin sisälle purkin saumasta ja lähettää alfasäteilyä, niin se vaurioittaa purkissa olevan muovin rakennetta. Laboratoriokäsittelyssä jäljet saadaan näkyviksi ja voidaan laskea pitoisuus.

Holmgrenin mukaan suomalaiskotien edellinen otanta radonpitoisuuksissa on vuodelta 2006. Tuolloin noin 100 000 asuntoa ylitti suositeltavan arvon. Tällä hetkellä viitearvona on 300 becquereliä kuutiota kohden.

Tiivistys haastavaa

Jos omassa kodissa pitoisuudet ylittävät sallitun rajat, suosittelee Holmgren harkitsemaan radonimurin tai -kaivon asentamista.

– Tehokkain menetelmä on radonimuri: lattiaan tai sokkeliin tehdään reikä ja imetään sieltä ilmaa, jolloin se alipaineistaa täyttösorakerroksen. Soraharjuille voi tehdä kaivon pihaan.

Myös ilmavaihdon toimivuus on hyvä tarkistaa. Tiivistyksiin hän suhtautuu varauksellisemmin.

– Betonirakenteisissa taloissa on periaatteessa mahdollisuus tehdä tiivistystä, mutta se vaatisi kauttaaltaan kaikkien rakojen tukkimisen, mikä voi usein olla hankalaa. Puurakenteisissa taloissa tiivistys on hyvin haastavaa. Helposti menee paljon aikaa, ja lopputulokset saattavat olla epävarmoja.

Lue myös:

Tehovalvonta paljasti: Monen työpaikan radonpitoisuudet hämärän peitossa – "Oletimme, että mittaukset olisi tehty paremmin"

300 keuhkosyöpää vuodessa – näin helposti selvität kotisi radontason

Usein kuulee, että poliisi ei keskity pienempiin rikoksiin. Siksi kansalaiset saattavat alkaa selvittää rikoksia omin avuin.

Näin pohtii Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Kimmo Markkula. Hän kuitenkin vakuuttaa, että poliisi on kansalaisten apuna ympäri vuorokauden.

– Myös omaisuusrikokset selvitetään aika kattavasti, Markkula sanoo.

Aamu-tv:ssä vieraillut Markkula vastasi yleisimpiin kysymyksiin siitä, mitä esimerkiksi pyörävarkauden kohdannut tai naapurissa varkaan bongannut kansalainen saa ja ei saa tehdä omin avuin.

1. Jos minulta varastetaan pyörä, mitä saan itse tehdä sen löytämiseksi?

Omaisuuden saa ottaa pois toisen hallinnasta. Saat siis ottaa polkupyöräsi, jos olet varma siitä, että se tosiaan on omasi ja se löytyy sellaisen henkilön hallusta, joka sen varmasti vei.

– Mutta asiassa on monta mutkaa matkassa, Kimmo Markkula sanoo.

Mitä jos pyörä on esimerkiksi lukittu? Saanko käyttää voimapihtejä? Saat, jos olet varma siitä, ettei pyörää ole välissä myyty kellekään.

– Esineoikeus on aina omistajalla. Mutta jos varastaja on myynyt pyörän eteenpäin, esille voi tulla hankalia korvauskysymyksiä. Onko ostaja esimerkiksi ollut vilpittömin mielin liikkeellä vai ei?

Jos oman pyörän löytää verkon kirpputorilta, ei niin ikään kannata hätiköidä vaan selvittää mahdollisimman tarkoin, että kyseessä todella on oma pyörä, ennen kuin toimiin ryhdytään.

Pyöriin voi laittaa GPS:n avulla toimivia paikantimia, ja myös perheenjäsenten pyörät voi varustaa niillä – mikäli asiaan on perheenjäsenten lupa.

Jos GPS sijoittaa varastetun pyörän julkiselle paikalle, tilannetta voi mennä katsomaan.

– Jos aikaa on kulunut ja paikka tuntematon, kannattaa ehkä puhua viranomaiselle ensin, Markkula ehdottaa.

2. Jos näen varkauden kaupassa, saanko lähteä varkaan perään?

Saat. Jopa lieviä voimakeinoja, kuten kiinnipitämistä, saa tarvittaessa käyttää.

– Se riippuu toki myös toisesta osapuolesta.

Voimakeinojen kohtuullisuutta arvioidaan tekijän käyttäytymiseen ja toisaalta omaisuuden arvoon liittyen. Ylilyöntejä on syytä välttää.

Pahoinpitelyihin Markkulan mukaan ei sen sijaan kannata mennä väliin.

– On aina vaara, että saattaa itse joutua tappelun osapuoleksi. Olisiko parempi olla todistaja ja ilmoittaa asiasta poliisille?

3. Saanko laittaa kuvan varkaasta sosiaaliseen mediaan?

– Kauppiaan on ehkä vaikea ymmärtää, että vaikka omassa kaupassa on valvontakamerat ja varas tekee rikoksen, niin tässä asiassa mennään kuitenkin yksityisyydensuojan puolelle, Markkula muistuttaa.

Kauppias ei siis saa jakaa valvontakameran kuvaa sosiaalisessa mediassa. Asiassa on olemassa erehtymisen mahdollisuus, ja tällaisista tapauksista kuvien jakajaa on myös rangaistu.

Jos näkee varkaan hiippailevan naapurin asuntoon, ei varkaasta saa ottaa kuvaa tai naapuriin kiikaroida.

– Yksityisalueelle ei saa kuvata tai edes kiikaroida. Piha, asunto ja porraskäytävät ovat yksityistä aluetta ja suoja estää kuvaamisen, vaikka kuvaa ei julkaisisikaan. Mutta jos varas poistuu kadulle, niin julkisessa tilassa saa toki kuvata.

Omalla tontilla sen sijaan saa kuvata, sillä isännän oikeus omalla tontilla on hyvin vahva. Näitäkään kuvia ei tosin saa julkaista.

Tampereen Infran yhtiöttämispäätös päätettiin palauttaa valmisteluun Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina.

Palautusta ehdottivat demarit. Keskusta olisi halunnut päättää asiasta jo nyt, mutta muut kannattivat palautusta.

Sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi perustelee palautusehdotusta sillä, että yhtiön asema ja rooli kaupungin organisaatiossa on vielä liian epäselvä.

Salmen mukaan asiaan liittyvä selvitystyö saadaan valmiiksi tammikuun loppuun mennessä.

– Asiaan palattaneen ennen kesälomia, mutta tarkempaa aikataulua en osaa sanoa.

Kokoukseen tuli ylimääräinen tauko, kun kaupunginhallitus vetäytyi selvittämään, millaisia muutoksia päätös aiheuttaa talousarvioesitykseen.

Tampereen kaupungin tulo- ja menoarviosta päätetään valtuuston kokouksessa maanantaina.

Nekalan kirjasto säilyy, hoitajamaksua ei tule

Kaupungilla on ensi vuonna menoja lähes 1,9 miljardia euroa. Tulot eivät riitä kokonaan peittämään tätä, vaan alijäämää tulee arvion mukaan 30 miljoonaa.

Hyvinvoinnin ylläpitoon menee noin kaksi kolmasosaa kaupungin rahoista - siitä esimerkiksi erikoissairaanhoitoon yli 300 miljoonaa.

Pormestarikoalitio kertoo saaneensa aikaan sopimuksen kaupungin talousarviosta.

Aiottua kympin hoitajamaksua terveysasemilla ei oteta käyttöön. Pispalanharjun bussiliikenteeseen varataan 100 000 euroa.

Nekalan kirjaston jatko turvataan omatoimikirjastona ja kirjastolle etsitään alueelta uusi tila.

Lisätuloja saadaan metsän myynnistä ja maankäyttösopimuksista.

Vasemmisto korottaisi veroja

Pormestarikoalition ulkopuolella oleva Tampereen vasemmisto ehdottaa yhden prosenttiyksikön veronkorotusta jo ensi vuodelle.

Vasemmiston budjettiehdotuksessa muun muassa sote-palveluihin ei tulisi asiakasmaksujen korotuksia ja joukkoliikenteen lippuhinnat pysyisivät ennallaan.

Yhteensä vasemmiston esitykset kasvattavat kaupungin tuloja 35 miljoonaa euroa.

Lisää aiheesta:

Työntekijöitä huolestuttaa palkkaromahdus – kuntien ja valtion henkilöstön palkan maksaa yhä useammin osakeyhtiö

Poliisi puhallutti tehostetussa valtakunnallisessa pikkujoululiikenteen valvonnassa kaikkiaan 33 156 kuljettajaa. Ratista tavoitettiin viikonlopun aikana 134 rattijuopumuksesta epäiltyä kuljettajaa, poliisi kertoo tiedotteessa.

Rattijuoppojen määrä on samaa tasoa kuin viime vuoden vastaavassa valvonnassa. Puhallusratsioita kohdennettiin etenkin ilta- ja yöajan pikkujoululiikenteeseen.

Tehovalvonnasta tiedotettiin etukäteen. Vaikka poliisin erityisestä jalkautumisesta tienvarsiin kerrottiinkin ennalta, se ei estänyt poliisin vanhoja tuttuja autoilemasta: valvonnan yhteydessä nimittäin tavattiin myös 24 etsintäkuulutettua. Varsinaisesti kuitenkin etsittiin rattijuoppoja tai haluttiin oikeastaan estää päihtyneenä ajelu.

– Valvonnalla ja siitä tiedottamalla poliisi pyrkii ennalta estämään vakavia rattijuopumusonnettomuuksia, poliisitarkastaja Timo Ajaste Poliisihallituksesta sanoo.

Tehostettua valvontaa jatketaan myös tulevana viikonloppuna koko maassa.

Suomi 100 -satelliitti ei sittenkään pääse lähtemään matkaan tänä iltana. Aalto-yliopisto kertoo satelliitin laukaisun uusimman lykkääntymisen syyksi kantoraketille tehtävät ylimääräiset tarkistukset. Lykkääntymisen kestosta ei vielä ole täsmällistä tietoa.

– Näyttää siltä, että kantoraketti voisi lähteä matkaan torstain ja sunnuntain välisenä aikana, kertoo professori Esa Kallio Aalto-yliopistosta.

Kalliolla ei ole täsmällistä tietoa, millaisia testejä kantoraketille nyt tehdään. Kyseistä kantorakettityyppiä on käytetty jo kymmeniä kertoja aiemmin menestyksellisesti, Kallio kertoo.

– Tarkistuksia tehdään, ja siksi kantoraketin toiminta on luotettavaa.

Alun perin Suomi 100:n oli määrä lähteä matkaan intialaisen kantoraketin kyydissä jo noin vuosi sitten, mutta tekniset ongelmat viivästyttivät projektia. Tässä yhteydessä suomalaissatelliitin kantoraketti on vaihtunut yhdysvaltalaiseksi SpaceX-yhtiön raketiksi.

Satelliitti odottaa matkalleen lähtöä Kaliforniassa. Satelliitin on määrä mitata lähiavaruuden avaruussääilmiöitä ja kuvata muun muassa revontulia.

Lento vie avaruuteen yli 70 pientä satelliittia 575 kilometrin korkeudessa olevalle radalle, joka kulkee lähes maapallon napojen ylitse.

Ystävän jackrussellinterrierin loukkaantuminen lasinpalaan kosketti Matti Uutelaa niin, että tämä päätti omistaa elämänsä Suomen siistimiseen. Nyt Uutela on tarponut jo maapallon ympäryksen verran kilometrejä ja kerännyt jätettä selässä roikkuvaan säkkiin varovaisen arvion mukaan miljoonaa litraa.

Sallassa syntynyt ja nykyään Kokkolassa asuva 62-vuotias Matti Uutela on elänyt tavallisen elämän. Hän on tehnyt ennen eläkkeelle jäämistään kaksi pitkää työuraa: toisen matkailun parissa ja toisen sotavammasairaalan keittiössä. Siinä sivussa hän kasvatti vaimonsa kanssa kaksi poikaa. Leskeksi Uutela jäi 2001.

Vuonna 2011 miehen elämä sai uuden suunnan, kun hänen ystävänsä koira loukkasi tassunsa lasinpalaan. Loukkaantuneen koiran hoito oli vaivalloista ja kallista.

Tapaus kosketti Matti Uutelaa niin, että hän löysi elämälleen tarkoituksen. Uutela järkeili, että jos hän poimii maasta yhdenkin särkyneen lasipullon sirpaleet, voivat koirat ja lapset välttyä ikäviltä jalkavammoilta. Nyt Uutela näyttää esimerkkiä ja puhdistaa maailmaa roskista.

Matti Uutela ei toki ole ainoa Suomessa roskia vapaaehtoisesti keräävä. Roska päivässä -liikkeen ja sen perustajan on huomioinut myös Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Joka päivä liikkeelle

Matti Uutela kiertää päivittäin 15–20 kilometrin lenkin ja kerää kaikki näkyvillä olevat irtoroskat, muovit ja tupakantumpit.

– Joskus Maskun huonekaluliikkeen kohdalta löytyy tolkuttomia muovikalvoja, jotka täyttävät koko säkin, sanoo Matti Uutela.

Loputtomaan maahan hylätyn jätteen listaan voi lisätä vaatekappaleet kuten hanskat, pipot ja kengät. Autoista tippuneita osia löytyy myös: pölykapseleita, renkaan palasia ja kuraläppiä.

Uutela on varustautunut melko kevyesti. Hänellä on keltaiset huomioliivit, sadetakki, kengät ja reppu täynnä tyhjiä muovipusseja,

Tärkein työväline on roskankerääjä. Se on käden jatke, ja sen avulla roskat saa poimittua joutumatta kyykistelemään.

Jos vastaan tulee isoja roskia, Matti ilmoittaa mahdollisuuksien mukaan kiinteistöjen huoltofirmoille, että ne hakisivat roskat pois. Esimerkiksi ruostuneita polkupyöriä ei voi laittaa jätesäkkiin.

Mies kerää matkoiltaan myös pullot ja tölkit. Hän palauttaa ne 20 euron erissä ja lahjoittaa summan mormonikirkolle.

Kuusisataa litraa jätettä päivässä

Parhaina päivinä Matti Uutela kerää neljä 150 litran jätesäkkiä täyteen kulutusyhteiskunnan jälkeensä jättämää jätettä. Keräyspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 200, sillä jäisestä maasta Uutela ei kerää.

Pikaisella laskutoimituksella saadaan vuodesta 2011 lähtien kerättyjen jätteiden kokonaismäärä. Luku on jäätävä: noin miljoonaa litraa eli 50 roska-autollista roskaa.

Kävelykilometrejä siinä ajassa on kertynyt lähes 40 000 eli maapallon ympärysmitan verran.

Matti Uutela tekee pitkää päivää. Reissulla saattaa vierähtää jopa kaksitoista tuntia.

"Lintumies" on saanut ystäviä ja sulan hattuun

Matti Uutela on tullut kaupunkilaisille tutuksi nimellä "Lintumies". Nimitys tulee siitä, että Uutela laittaa löytämänsä sulat hattuun. Itse tehty päähine on ollut melkoinen ilmestys ja herättänyt ihmisten uteliaisuuden.

Uutela on kerännyt roskia Kokkolassa kolme vuotta. Sitä ennen hän teki samaa Kauniaisissa, missä hänet palkittiin 2011 Vuoden ympäristöteko -palkinnolla.

Perusteluina oli, että Matti on tehnyt arvokasta työtä useamman vuoden ajan kerätessään roskaa luonnosta ja kaduilta useita säkkejä viikossa.

Kokkolassa mies on tutustunut yrittäjiin ja yritysten työntekijöihin. Kuumana kesäpäivänä on tarjottu limonaatia ja jäätelöä, kylmänä päivänä lämmintä juotavaa.

– Tuntuuhan se kivalta kun huomataan.

Kokkolan Rosson edustan ja terassin siivoaminen päivittäin on poikinut ystävyyden tarjoilija Hannele Hanssonin kanssa.

– Erilaisuutta katsotaan aluksi kieroon, mutta kun ihmiseen tutustuu, niin ennakkoluulot häviävät, sanoo Hansson.

Ravintolan vieraskirjassa on keskusteltu Matti Uutelan missiosta ja lähetetty terkkuja. Sen kautta roskia keräävä eläkeläinen on saanut lahjoituksena kokkolaisilta yrityksiltä, sadetakin, toppatakin, pipon ja kengät.

– Neljät kengät olen kesällä kävellyt puhki, sanoo Matti Uutela.

Huoli maailma meristä ja luonnosta

Matti Uutela on aidosti huolissaan maailman meristä ja luonnosta. Kokkolan kaupunginsalmi Suntikin on surullinen näky.

– Ihmiset eivät tajua, että Suntissa olevat muoviroskat päätyvät lopuksi merten jätepyörteisiin, sanoo Matti Uutela.

Kokkolan kaupungille Matti Uutela lähettää terveisiä.

– Kaupunki voisi panostaa siihen, että kaupunkikuvassa olisi enemmän roskiksia ja asukkaille annettaisiin enemmän asennekasvatusta ja valistusta.

Roskien kerääminen ei ole monimutkaista. Sen voi aloittaa kuka vaan, ilman apuvälineitä.

– Ihmiset voivat ihan hyvin iltakävelyllään keräillä roskia kotiympäristöstään. Viihtyvyys paranee varmasti, kun on siistiä.

Uutela antaa myös vihreille kritiikkiä siitä, että puolue ei keskity luonnonsuojeluun ja roskaamisen lopettamiseen, vaan ihan muihin asioihin kuin niihin, joiden vuoksi puolue on aikanaan perustettu.

Mies itse aikoo jatkaa työtään niin kauan kuin voi.

– Niin kauan jatkan kuin terveys antaa myöten.

Suomi on ilmaissut huolensa Venäjälle sen harjoittamasta GPS-häirinnästä. Ulkoministeriön valtiosihteeri Matti Anttonen keskusteli tänään maanantaina aamupäivällä Venäjän suurlähettilään Pavel Kuznetsovin kanssa asiasta.

Keskustelun yhteydessä Suomi ilmaisi huolensa paikannusjärjestelmän häirinnästä ja sen muun muassa siviililentoliikennettä vaarantavasta vaikutuksesta. Ulkoministeriön ilmoituksen mukaan Venäjältä edellytetään lisätietoja ja vastuullista toimintaa.

Yksikönpäällikkö Sari Rautio ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksiköstä kertoo, että aiheesta käytiin keskustelu. Siinä todettiin, että lentoliikenteen turvallisuus kiinnostaa molempia osapuolia.

Mistään konkreettisista toimista ei kuitenkaan vielä sovittu lisätietojen pyytämisen lisäksi. Täten mahdolliset jatkotoimet ja aikataulut jäävät Raution mukaan vielä nähtäviksi.

Ministeriön mukaan sotilasliitto Naton sotaharjoituksen aikana tapahtunut GPS-signaalin häirintä tuli Venäjältä. Ulkoministeriö kertoi viime viikolla toimittaneensa selvityksen aiheesta eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle.

Norjan puolustusministeriön mukaan Nato-harjoituksen aikana tunnistetut häirintäsignaalit paikannettiin Kuolan niemimaalle. Sekä Norjan että Suomen ilmailuviranomaiset varoittivat ilmailuliikennettä GPS-suunnistuksen häiriöstä Lapin alueella.

Venäjä on aiemmin kiistänyt häirinneensä tarkoituksellisesti Suomen GPS-signaalia. Sitä, kuinka Venäjän suurlähettiläs nyt suhtautui asiaan, ei Rautio halua lähteä sen enempää nyt avaamaan. Raution mukaan kyse oli arkipäiväisestä diplomaattisesta kanssakäymisestä ja keskustelu käytiin hyvässä hengessä.

Lue myös:

Ulkoministeriö: GPS-häirintä tuli Venäjän alueelta

Norjan puolustusministeriö vahvistaa medialle: Lapin GPS-häirintä tuli Kuolan niemimaalta

Kreml kiistää Sipilän arvion GPS-häirinnästä: "Venäjää syytetään milloin mistäkin kuolemansynnistä"

GPS-häirintä ulottui Lappiin Naton sotaharjoituksen aikana – häirinnästä on epäilty Venäjää

Tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä ulosottoon on päätynyt 462 000 suomalaisen velat. Se on noin 12 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Kuluva vuosi ei ole poikkeus. Suunta on kasvanut tasaisesti ainakin vuosikymmenen ajan.

Helsinkiläisen Martin-Éric Racinen velkaantuminen alkoi kymmenen vuotta sitten. Ensin hän menetti työpaikkansa. Sitten hän juuttui paperisotaan TE-toimiston kanssa, joka ei suostunut puoltamaan työttömyyskorvausta. Kun Racine viimein alkoi saamaan työmarkkinatukea, hän oli elänyt luottokorttinsa varassa puoli vuotta.

Töitä ei kuitenkaan löytynyt. Racine yritti löytää halvempaa asuntoa, mutta ne ovat Helsingissä kiven alla. Toiseen kaupunkiin muutto ei olisi helpottanut tilannetta, sillä asumistuki laskee vuokran mukana, ja halvemman vuokratason kunnissa tuelle on asetettu matalammat enimmäismenorajat. Velka kasvoi vuosien mittaan kolmen tuhannen euron suuruiseksi.

– Tuntuu epätoivoiselta, kun haluaisi päästä hommiin, haluaisi maksaa velan pois, mutta ei pääse alkuunkaan. Mutta jos työttömyys jatkuu yli kaksi vuotta, tarvitaan mahtavat ponnistukset jotta työnantaja ottaisi riskin ja palkkaisi, Racine kertoo.

Racinen laskut päätyivät ulosottoon, vaikka hänellä ei ollut palkkatuloja tai omaisuutta, eikä siten mitään ulosmitattavaa. Perintätoimiston muistutusmaksut, viivästyskorot ja lopulta oikeudenkäyntikulut kasvattivat summaa entisestään.

Mistä ulosottovelallisten määrän kasvu johtuu? Nythän on nousukausi ja työllisyysaste paranee.

Racinen mielestä yksi syy on se, että yhteiskunnan tukien varassa eläminen on yhä vaikeampaa. Huono yhdistelmä on tilanne, jossa kallista vuokraa maksavan työttömyysturva yllättäen katkeaa tai pienenee.

– Jos joutuu nostamaan monia tukia ja jos on korkea vuokra, mikä on aika yleinen tilanne etenkin Helsingissä, niin ei tarvitse kuin yhden tuen viivästyä ja se on siinä. Velkakierre lähtee. Olen nähnyt tällaisia tapauksia ja niin on käynyt itsellenikin.

Velkakierteessä olevia auttavan Takuusäätiön neuvontapalvelussa on tehty sama havainto.

– On paljon ihmisiä, joilla ei ole rahaa elämiseen ja perusturva on aika pieni, sanoo Takuusäätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila.

Lähes joka kolmas ulosottoon päätynyt velka on alle 500 euron suuruinen. Ulosottoon päätyy paljon pienituloisia, jotka eivät selviä muutaman sadan euron velasta. Tästä kertoo myös se, että ulosottoon päätyy joka vuosi satoja tuhansia sosiaali- ja terveysalan asiakasmaksuja.

Joka kolmas ulosottoon päätyneistä asuu Uudellamaalla.

– Helsingin alueella asuminen on kallista. Ja täällä on työtä. Kun on palkkatuloja, ihmiset uskaltavat ottaa luottoa, Mattila sanoo.

Toinen syy on se, että luotolla eläminen ylipäänsä lisääntyy. Ongelmaa pahentavat voimalla markkinoidut ja korkeakorkoiset pikavipit, joita myönnetään myös maksukyvyttömille.

– Kyllä me on kuultu täällä, että ihan peruspäivärahalla olevat ihmiset saavat luottoa markkinoilta, sanoo Takuusäätiön viestintäpäällikkö Mattila.

Suomalaisena on korkea kynnys lähteä pummaamaan rahaa. Minulta meni vuosia hyväksyä, että tämä on se vallitseva tilanne. Martin-Éric Racine

Pikavippien markkinointi on ollut agressiivista ja tehokasta, sanoo Valtakunnanvoudinviraston päällikkö, valtakunnanvouti Juhani Toukola. Lopputuloksena niiden osuus velkatyypeistä on kasvanut nopeasti.

– Takavuosina kulutusluottoa ja pikavippiä oli noin kymmenen prosenttia. Nykyisin noin kolmannes, Toukola sanoo.

Rahatilanteen hallinta tuntuu olevan monella nykyisin vaikeaa, kun suuri osa menoista koostuu pienistä digitaalisista maksuista, Toukola huomauttaa.

– Ennen vanhaan kun rahan käyttö oli seteleitä ja lantteja, niiden loppumisen näki konkreettisemmin. Luotolla pelaaminen vaatii enemmän seurantaa.

Kolmas syy ongelmiin on se, että velkaongelmaa ei haluta myöntää ajoissa.

– Nähdään ihan parin sadan tuhannen velkapotteja, joita kolmen, neljän tonnin tuloilla elävät edelleen maksavat. Mutta lakipiste tulee jossain kohtaa kuitenkin vastaan, sanoo Takuusäätön Mattila.

Haluttomuus ottaa vastaan tukea vaikeutti myös Martin-Éric Racinen tilannetta.

– Suomalaisena on korkea kynnys lähteä pummaamaan rahaa. Minulta meni vuosia hyväksyä, että tämä on se vallitseva tilanne.

Racine suosittelee kaikkia hakemaan toimeentulotukea heti, kun sille tulee tarve. Racine ei niin tehnyt, vaikka olisi ollut siihen oikeutettu. Se tosin johtui miehen mukaan siitäkin, että hän ei tuntenut Suomen tukijärjestelmää.

– Jälkikäteen ennaltaehkäisevä toimeentulotuki olisi ollut mainio ratkaisu, mutta en silloin edes tiennyt tästä tuesta.

Hallitus haluaa suitsia ongelmaa ja esittää korkokattoa pikavippeihin. Takuusäätiön näkemys kuitenkin on, että ulosottojen määrä tulee kasvamaan tasaisesti.

– Meillä on tuntuma, että pinnan alla on paljon velallisia, jotka eivät vielä näy ulosottotilastoissa, sanoo viestintäpäällikkö Minna Mattila.

Martin-Éric Racinen velkakierre on ohi. Aiempaa valoisampi tilanne on seurausta mediamyllytyksestä, johon Racine joutui vuosi sitten. Racine pani aluille hallituksen aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen, joka keräsi hetkessä kasaan tarvittavat 50 000 allekirjoitusta. Mahdollisesti osin julkisuuden myötä eräs nimetön taho tarjoutui maksamaan Racinen velan pois. Lisäksi eräs säätiö tarjosi Racinelle huokeaa vuokra-asuntoa Lauttasaaresta.

– Se on iso helpotus. En tarvitse toimeentulotukea enään mihinkään.

Kokeile Ylen tekemää perusturvapeliä:

Selviätkö vuoden tukiviidakossa? Ylen perusturvapeli luo silmäyksen pienituloisen stressaavaan arkeen

Juttua korjattu 19.11.2018 klo 14:59: "Laskupino kasvoi vuosien mittaan kolmen tuhannen euron suuruiseksi" muutettu muotoon "velka kasvoi vuosien mittaan kolmen tuhannen euron suuruiseksi".

Juttuun tehty muutoksia Martin-Éric Racinen tilanteeseen liittyen. Jutussa luki: "Mahdollisesti osin julkisuuden myötä Racine sai eräältä säätiöltä tukea, ja velkansa maksettua". Muutettu muotoon: "Mahdollisesti osin julkisuuden myötä eräs nimetön taho tarjoutui maksamaan Racinen velan pois. Lisäksi eräs säätiö tarjosi Racinelle huokeaa vuokra-asuntoa Lauttasaaresta".

Juttua muokattu 19.11.2018 klo 16:44: Jutussa luki: "Racine ei halunnut muuttaa pois Helsingistä halvemman asunnon perässä". Muutettu muotoon: "Racine yritti löytää halvempaa asuntoa, mutta ne ovat Helsingissä kiven alla. Toiseen kaupunkiin muutto ei olisi helpottanut tilannetta, sillä asumistuki laskee vuokran mukana, ja halvemman vuokratason kunnissa tuelle on asetettu matalammat enimmäismenorajat".

Syyttäjä vaatii pitkiä vankeusrangaistuksia järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvässä oikeudenkäynnissä. Syytteen mukaan neljä päätekijää on toiminut United Brotherhood -rikollisryhmässä.

Miesnelikon epäillään hankkineen ja myyneen suuren määrän huumeita, lähinnä amfetamiinia. Pääosa rikoksista tehtiin Salossa kuluvan kevään aikana.

Miehillä on aiempaa rikostaustaa. Rangaistusvaatimukset ulottuvat yli kolmesta vuodesta aina seitsemään vuoteen ehdotonta vankeutta.

Kaikkiaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa maanantaina alkaneessa juttukokonaisuudessa on kymmenen syytettyä. Syytekohtia on toistakymmentä.

Lue lisää:

Laaja rikoskokonaisuus poliisitutkinnassa: 24 United Brotherhood -rikollisjärjestön jäsentä epäiltynä törkeistä rikoksista

Työkaveri auttoi rattijuopumuksesta epäiltyä bussinkuljettajaa ohittamaan alkolukon Lahdessa syyskuussa, kertoo poliisitutkinta. Tapaus on siirtynyt syyteharkintaan.

Tutkinnanjohtaja Juho Papponen Hämeen poliisista kertoo, että linja-autoa kuljettanutta miestä epäillään yhä törkeästä rattijuopumuksesta. Tutkinnan perusteella toista henkilöä epäillään kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle. Papponen vahvistaa, että kyseessä oli kuljettajan työkaveri.

Poliisi kävi ilmoituksen perusteella puhalluttamassa kuljettajan, joka oli ehtinyt ajaa bussia parikymmentä minuuttia. Autoissa on alkolukot, eikä bussia saa käyntiin, jos hengitysilman alkoholipitoisuus ylittää sallitun rajan.

Yle kertoi syyskuussa, kuinka Suomen paikallisliikenneliitossa yllätyttiin rattijuopumusepäilystä. Toiminnanjohtaja Minna Soininen kommentoi tuolloin, että törkeä rattijuopumusepäily on todella harvinaista paikallisliikenteessä. Soininen korosti, että kuljettajat ovat yleensä hyvin perillä säännöistä ja laeista.

Sodankylä toimii edelläkävijänä koko maassa kuntien kiinteistörakentamisessa. Kunnassa on ensimmäistä kertaa Suomessa sovellettu elinkaarimallia sosiaali- ja terveyskiinteistön hankinnassa.

Sodankylä on myös hakenut todistusta hyvinvointikeskuksen ympäristöystävällisyydestä. Tämä sertifikaatti olisi Suomessa ainoa lajissaan.

Kouluja on jo Suomessa rakennettu elinkaarimallilla, jossa urakoitsija vastaa rakentamisen lisäksi kiinteistön kunnossapidosta myös sen valmistumisen jälkeen.

Sodankylän teknisen johtajan Matias Ylirieston mukaan sote-rakennusten kohdalla mallin vaikutukset eroavat kuitenkin kouluista.

Ylirieston mukaan haasteita tulee, jos esimerkiksi kesken sopimuskauden pitää tehdä laajempaa remonttia. Tuolloin nimittäin urakoitsija vastaa myös väistötilojen hankinnasta. Tämä taas nostaa jo lähtökohtaisesti urakoitsijalle maksettavaa korvausta.

– Olemme joutuneet laatimaan uutta sopimuspohjaa ja ottamaan huomioon käyttäjäpuolen tilaratkaisut. Olemme tehneet pioneerityötä.

Varkaudesta asti yhteydenottoja

Muut kunnat ovat jo kyselleet Sodankylältä, miten sote-keskusta lähdetään rakentamaan elinkaarimallilla.

– Olemme jakaneet tietoa auliisti ja muualla Suomessa on käytetty meidän malliamme soveltaen.

Ylirieston mukaan esimerkiksi Ranua rakentaa omaa uutta hyvinvointikeskustaan hyvinvointimallilla. Myös Varkaus ja Pudasjärvi ovat olleet asiasta kiinnostuneita.

Elinkaarimallin ajatellaan ohjaavan rakentamisen laatua parempaan.

– Kun toteuttava urakoitsija vastaa rakennuksen käytettävyydestä pidemmälle, se tuo lisäarvoa sekä rakentamisen että ylläpidon laatuun, sanoo tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi Kuntaliitosta.

Niemen mukaan elinkaarimallin kalleutta mietitään usein. Hän kuitenkin muistuttaa, että erilaisten hanketapojen kustannusmalli on erilainen, eikä täysin vertailtavissa keskenään.

Jo viitisenkymmentä elinkaarikohdetta Suomessa

YIT on aloittanut Sodankylän uuden hyvinvointikeskuksen rakentamisen syksyllä 2017. Rakennuksen pitäisi olla käytössä vuoden 2020 alusta lähtien. YIT vastaa hyvinvointikeskuksen kunnossapidosta 20 vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen.

Sodankylän sote-keskuksen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 33 miljoonaa euroa. Kunta rahoittaa elinkaarimallin kustannukset leasing-sopimuksella.

Suomessa elinkaarimallikohteita rakentaa neljästä viiteen urakoitsijaa, arvioi Jussi Niemi. Kunnat ovat toteuttaneet tällä mallilla jo 40–50 kohdetta ympäri Suomea.