Tampereella on käyty keskusteluja mahdollisen skeittilukion perustamiseksi. Skeittilukio olisi Suomen ensimmäinen lajissaan.

Rullalautailun opiskelu- ja valmennuskeskus tulisi osaksi tamperelaista Sammon keskuslukion urheilulinjaa.

Skeittauksen harrastajilla on jo nyt oikeus hakea myös Tampereen seudun ammattiopistoon Treduun urheilijastatuksella. Tredu on tarpeen mukaan halukas tekemään yhteistyötä tamperelaisen skeittiyhteisön ja Suomen Rullalautaliiton kanssa.

Skeittilukiota ovat ehdottaneet valtuutetut Pekka Salmi (sd.) ja Juhana Suoniemi (vihr.) valtuustoaloitteessaan.

Skeittaus on ensimmäistä kertaa mukana olympiakilpalajina Tokion vuoden 2020 olympialaisissa. Miehet ja naiset kisaavat streetissä ja parkissa.

Suomen rullalautailumaajoukkue vahvistuu ammattilaisskeittaaja Lizzie Armantolla, 25, joka on usean vuoden ajan kuulunut lajin menestysurheilijoihin. Hän on voittanut uransa aikana muun muassa X Gamesin rullalautailun parkin.

Vastaavia on jo maailmalla

Jos skeittilukio halutaan mukaan kevään 2020 yhteishakuun, rahoituksesta ja opetussuunnitelmasta pitäisi tehdä linjauksia tämän kevään aikana.

Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki (vihr.) pitää tämäntyyppistä painotusta kiinnostavana. Tämä olisi Tampereen oma painotus, ei valtakunnallinen. Tarkkoja laskelmia skeittilukion kustannuksista ei vielä ole.

Heinämäki kertoo, että tämän kevään aikana on tarkoitus tehdä selvitystä yhdessä Rullalautaliiton ja Olympiakomitean kanssa.

Heinämäen mukaan skeittauksen ja toisen asteen opiskelun yhdistäminen sopisi Tampereelle myös siksi, että Hiedanrannassa on nykyään kansainvälisen tason skeittipaikka.

Tampere on Helsingin ohella skeittauksen keskittymä Suomessa.

Skeittilukioita on jo muualla. Aloitteen tekijöiden mukaan esimerkiksi Ruotsin Malmössä on ollut hyviä kokemuksia skeittilukiosta.

Lue lisää:

Suomen nuori skeittitähti on jo säväyttänyt todennäköisiä olympiamitalisteja vastaan, mutta häntä harmittavat muutokset uutuuslajin perinteeseen: ”Tuo tapa on tyhmä"

Rullalautailumaajoukkue houkutteli lajin huippunimen Suomen riveihin – tavoitteena paikka Tokion olympialaisiin

Analyysi: Skeittaus on pian olympialaji ja Suomirap suositumpaa kuin iskelmä – alakulttuureista tulee valtavirtaa, mutta mitä sitten?

Tuula Hirvikoski kaatui pian lonkkaproteesin saatuaan ollessaan viemässä joulupipareita tuliaisiksi. Hän varjeli piparipussia kädessään, kun jalat menivät alta. Tilanteen tullen ei ehdi miettiä asentojaan.

– Ei ollut ollenkaan mielessä, miten käy muuten, nauraa Hirvikoski. – Mutta ei siinä mitenkään käynyt.

Läheskään kaikille ei käy yhtä onnellisesti.

Kaatumiset ovat Suomessa yleisiä, erityisesti ikäihmisillä. Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu kerran vuodessa. Yli 80-vuotiaista näin käy joka toiselle. Kaatumiset ovat ikäihmisten yleisin tapaturma (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).

Koska kaatumiset paitsi aiheuttavat ihmisille terveyshaittoja ja elämänlaadun heikkenemistä, myös maksavat, niiden ehkäisyyn on satsattu viime vuosina monella rintamalla.

Yksi näistä tahoista ovat judoseurat, jotka opettavat ihmisiä kaatumaan oikein. Kokkolassa halukkaita opetetaan kuukauden ajan, ja avainasemassa ovat toistot.

– Se vaatii satoja, jopa tuhansia toistoja, että asia pysyy lihasmuistissa ja refleksit toimivat. Kun saa perustan kuntoon, voi harjoitella vaikka pehmeällä matolla itse. Jos jättää homman sikseen kurssin jälkeen, seuraavilla liukkailla on taas, että hupsis! sanoo ohjaaja Jukka Aalto Kokkolan budoseuran judojaostosta.

Tilanteen tullen ihminen ei ehdi miettiä, vaan mätkähtää miten mätkähtää – jollei ole harjoitellut.

– Pitää jauhaa askel askeleelta, että menee selkäytimeen: jos lähtee jalat alta, miten osaa tulla alas kohtuu kivuttomasti, sanoo Aalto.

Myös Taito Hirvikoskella on kokemusta kaatumisesta: hän meni nurin portaissa liukkauden takia pari viikkoa sitten, mutta selvisi luut ehjinä.

– Eihän sitä osaa ennakoida. Kurssista olisi ehkä ollut apua.

Kaatuminen saattaa pelottaa harjoiteltunakin. Siksi kurssilla aloitetaan tatamin pinnasta kylkiasentoa opettelemalla. Korkeutta lisätään hiljalleen niin, että lopuksi kaadutaan jo seisoma-asennosta.

Yleisin virhe, jonka ihminen automaattisesti tekee kaatuessaan, on ottaa vastaan kädellä. Silloin hinnan maksaa yleensä ranne, kyynärpää tai olkapää. Jos ei väliin ehdi kädellä, maahan kopsahtaa takaraivo, ja seuraukset voivat olla vielä pahemmat.

Oikea tapa kaatua on joustaa polvista, kääntyä kyljelleen, pistää kädet kiinni ylävartaloon ja leuan rintaan.

– Asento on pyöreä ja muistuttaa sikiöasentoa. Ettei kaaduta niin kuin puu pystymetsästä rysähtäen, sanoo Jukka Aalto.

Hänkin on saanut osansa kaatumisista, mutta onnistunut selviämään luita särkemättä, vaikka on mennyt nurin joskus roskaisestikin. Vaarallista on silloin, kun jää piilottelee lumen alla: jalat voivat lähteä alta nopeastikin, ja silloin myös selkäytimestä tulevan reaktion pitää olla nopea.

– Mustelmia ei voi aina välttää, mutta pahemmilta kolhuilta voi välttyä, kuvaa Aalto oikean kaatumisen hyötyjä.

70-vuotiaat Tuula ja Taito Hirvikoski pitävät kaatumista yllättävän vaikeana, kun sitä harjoittelee. Kun kaatuu omia aikojaan, itse kaatuminen käy jouhevasti, mutta seuraukset voivat olla ikäviä.

Uusia konsteja molemmat löysivät jo ensimmäisellä kurssikerralla: toisen jalan käyttäminen hissinä auttaa siinä, ettei kaadu niin korkealta. Myös leuka rintaan ja kädet kiinni ylävartaloon olivat hyviä oppeja.

– Kun ikää tulee ja kömpelyys alkaa hiipiä pikku hiljaa, pitäisi oppia turvallinen kaatuminen, sanoo Tuula Hirvikoski.

Liikkumista hän ei aio iän karttuessakaan rajoittaa. Siinä auttavat myös sauvat ja nastakengät, joita hän suosittelee ehdottomasti kaikille.

Lue myös:

Yksi A4-paperi näytti voimansa: Nyt voidaan estää tuhansia kaatumisia ja säästää yli sata miljoonaa euroa vuodessa

Tasapaino ja lihasvoima ehkäisevät ikäihmisten kaatumisia – Liukuesteet konsti muiden joukossa

Koulubussi ajautui tänä aamuna ojaan ja kaatui kyljelleen Iitissä Kymenlaaksossa. Bussissa oli kuljettajan lisäksi 24 koululaista ja yksi muu matkustaja.

Onnettomuudesta ei koitunut vakavia henkilövahinkoja. Kaikki matkustajat olivat päässeet bussista ulos, kertoo Kymenlaakson pelastuslaitos.

Ensihoito tarkasti 13 koululaista paikan päällä. Heistä kaksi koululaista ja yksi muu kyydissä ollut matkustaja kävivät lisäksi terveyskeskuksessa tarkastuksessa.

Loput koululaisista olivat poistuneet paikalta muilla kyydeillä ennen viranomaisten saapumista paikalle.

Koulu järjestää kriisiapua

Koululaiset olivat Iitin kolmesta eri koulusta: alakoulusta, yläkoulusta ja lukiosta. Pelastuslaitoksen mukaan koululaisille on järjestetty koulussa kriisiapua.

Pelastuslaitos ja ensihoito saivat onnettomuudesta hälytyksen aamulla kello 8.05.

Onnettomuus sattui Kymentaantiellä noin kolme kilometriä Iitin kirkonkylältä Kymentaan suuntaan noin kilometri ennen Virransiltaa.

Pelastuslaitoksen mukaan tie oli onnettomuuspaikalla liukas.

Bussin nostotyö on käynnissä, ja pelastuslaitos ohjaa liikennettä. Nostotyön arvioidaan päättyvän kello 12.

Poliisi tutkii onnettomuuden syytä.

Valmet Automotive valmisti Uudenkaupungin tehtaalla ensimmäistä kertaa historiassaan yli 100 000 autoa vuoden aikana. Vuonna 2018 tehtaalla valmistui kaikkiaan 110 000 autoa.

Tuotanto lähti kasvuun 2013, jolloin yritys aloitti yhteistyön Daimlerin kanssa Mercedes-Benzin A-sarjan tuotannolla. Viime vuosina valmistus on laajentunut Mercedesin GLC-katumaasturiin.

– 100 000 autoa ylittävällä vuosituotannolla Valmet Automotive on siirtynyt erikoisvalmistajasta volyymivalmistajaksi, sanoo Valmet Automotiven valmistuspalvelujen johtaja Pasi Rannus.

Edeltävänä vuonna 2017 Uudessakaupungissa tehtiin 90 000 autoa.

Valmet Automotive palkkasi ennätysvuotensa aikana tuhat työntekijää Uuteenkaupunkiin. Viime vuodenvaihteessa väkiluku autotehtaalla oli paisunut yli 4 500:n.

Yhtiö korostaa, että henkilöautot ovat vakiinnuttaneet asemansa yhtenä Suomen merkittävimmistä vientituotteista. Sen mukaan myös autovienti on Uudenkaupungin tuotantotahdin mukana noussut omaan ennätykseensä.

Suomen valtio omistaa sijoitusyhtiö Tesin kautta 38 prosenttia Valmet Automotivesta.

Saimaalle on viety tammikuun puolivälissä kuusi saimaannorpan keinopesää kevään pesintää varten.

Uhanalaisten norppien pesien kehitystyö painottuu kelluviin pesiin, koska tulevaisuudessa Saimaa saattaa olla ilmaston lämpenemisen vuoksi talvisin avovettä.

– Lumitalvena on huvittavaa laittaa keinopesiä, mutta kehitystyö vie aikaa, Itä-Suomen yliopiston tutkija Mervi Kunnasranta sanoo.

Iglumaiset pesät ovat ponttonien päällä, ja niiden kantavat rakenteet ovat muovia.

Tänä talvena on kokeilussa erilaisia pesämalleja. Turvelevyillä katettuja pesiä on iglumaisia ja yksi aiempaa geometrisempi malli. Kehitystyön tavoitteena on pienentää pesien tuotantokustannuksia.

Esimerkiksi geometrisen keinopesän kattopaloista jää aiempaa vähemmän hukkapaloja.

Kolmannessa versiossa pesän kupu on pajusta tehtyä koripunosta, joka muistuttaa kuumailmapallon koria.

Täytetty läpimurto

Viime talvena keinopesien kehitystyössä tehtiin läpimurto, kun ensimmäinen kuutti syntyi kelluvaan keinopesään. Tutkijat ounastelevat, että ratkaisevaa oli pesäpöntön täyttäminen muovailtavalla materiaalilla.

– Kun norppaa oli pesärakenteiden sisällä lumi vastassa, se kuvitteli tekevänsä pesän itse, yliopistotutkija Kunnasranta sanoo.

Jatkossa saatetaan kokeilla, kelpuuttaisiko norppa esimerkiksi järviruo'on keinopesän täytteeksi.

Norppanaaraiden paikkauskollisuutta yritetään hyödyntää niin, että keinopesät viedään vuodesta toiseen samoihin paikkoihin. Ajatus on, että norpat tottuisivat laajemmin pesimään keinopesissä. Uhanalaisia saimaannorppia on nyt noin 400.

– Pyrimme opettamaan emolle, että tässä olisi hyvä pesä jo valmiina, Kunnasranta sanoo.

Norppanaaras synnyttää kuutin pesään kevättalvella.

Aiemmin tänä talvena arvioitiin, että norpille ei tarvitse kolata lumisia pesintäkinoksia, koska lunta on runsaasti. Tutkijan toiveena on, ettei keinopesiä koskaan tarvittaisi.

– Ilmastoennusteiden valossa kuitenkin näyttää, että tarvitaan, Kunnasranta sanoo.

Lue myös:

Saimaannorpan suojelutyössä läpimurto: Kuutti syntyi kelluvaan tekopesään – "Ainutlaatuista maailman mittakaavassa"

Saimaannorppa kelpuutti ihmiskäsin rakennetun keinopesän – pieni kuutti köllötteli kevään kaislojen suojissa

Saimaannorpilla riittävästi lunta pesimiseen – vapaaehtoisia tarvitaan vain muutamien apukinosten kolaamiseen

Terrorismirikoksista Turkissa tuomitulle turkkilaiselle kurdille olisi pitänyt myöntää turvapaikka, totesi korkein hallinto-oikeus (KHO) tiistaina. Aiemmin maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus olivat hylänneet turvapaikkahakemuksen.

Mies oli tuomittu Turkissa muun muassa siksi, että hän oli julkaissut Facebookissa Kurdistanin työväenpuoluetta (PKK) tukevia kuvia ja kommentteja.

PKK on taistellut vuosikymmeniä Kurdistanin itsenäisen valtion puolesta Turkin kaakkoisosissa. Turkin lisäksi muun muassa EU pitää PKK:ta terroristijärjestönä.

Miehelle langetettiin Turkissa kahden vuoden vankeustuomio terroristijärjestön propagandan levittämisestä ja terroristijärjestön jäsenyysrikoksesta.

KHO piti vankeusrangaistusta kohtuuttomana suhteessa tekoon ja päätteli, että rankaisemista oli pidettävä vainona.

Se kumosi Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset ja palautti asian Maahanmuuttovirastolle turvapaikan myöntämiseksi.

– Hyvät matkustajat. Junan varsinainen henkilökunta on vasta tulossa. En oikein tiedä, milloin pääsemme lähtemään.

Toimittaja törmäsi junassa tällaiseen kuulutukseen tammikuun lopussa.

Vastaavia kokemuksia on myös muilla matkailijoilla. Joskus on odotettu esimerkiksi ravintolan henkilöstöä.

Tänään tiistaina aamulla yhdeksältä Tampereelta piti lähteä S44-juna Helsinkiin.

Juna ei päässyt kuitenkaan lähtemään, koska kuljettaja puuttui.

– Pendolino 44 Vaasasta Helsinkiin klo 06:48 on myöhässä n. 25 minuuttia viivästyneiden lähtövalmisteluiden vuoksi, VR tiedotti verkkosivuillaan.

Junamatkustajille tulleen kuulutuksen mukaan Vaasasta ajaneen kuljettajan vuoro loppui Tampereelle ja toinen veturinkuljettaja sairastui.

VR:n operaatiokeskuksen johtajan Ari Vanhasen mukaan vain alle 0,5 prosenttia junista myöhästyy henkilöstön puuttumisesta johtuvasta syystä.

– Ylläolevassa tapauksessa on ollut harmillinen ja harvinainen tiedonkulkukatkos ja veturinkuljettajan puuttuminen korvattiin varakuljettajalla nopeasti. Juna jäi noin 20 minuuttia aikatauluista, Vanhanen sanoo aamun junasta.

Ay-liitto: Vuorot laitettu tiukille

Rautatiealan Unionin puheenjohtaja Tero Palomäki arvioi, että vastaavat tilanteet ovat voineet lisääntyä tänä talvena. Hän perustelee tätä sillä, että tänä talvena on ollut poikkeuksellisen pitkiä myöhästymisiä.

Palomäen mukaan VR on laittanut kaluston kierrot ja työntekijöiden vuorot niin tiukille, ettei se kestä säästä johtuvia haasteita.

– Tänä talvena on näyttänyt siltä, ettei työvuoroissa ole ollut tarpeeksi pelivaraa. Se on näkynyt siinä, että junat ovat voineet odottaa henkilökuntaa.

Palomäen mukaan pelivara junasta toiseen siirtyessä vaihtelee.

– Pääsääntö on, että ne on optimoitu niin, että ne kestävät pienet myöhästymiset mutta ei sellaisia kuin tänä talvena. Työaikaa pyritään minimoimaan myös rautateillä.

Yksi kuljettaja per juna

Junissa on vain yksi veturinkuljettaja. Heidän vuoronsa vaihtelevat.

– Ideaali työvuoro, on että aloitetaan aamulla kotipaikkakunnalta vaikka Tampereelta, käydään Helsingissä, siellä on ruokatauko ja sitten ajetaan kotiin. Se on paras, mutta vuoroja on hyvin monenlaisia. Joskus ollaan yötä jossain, Palomäki sanoo.

Jos veturinkuljettaja sairastuu, tilalle yritetään löytää varakuljettaja.

– On varamiehiä, mutta jos tulee paljon sairastumisia tai myöhästymisiä, vaikea on löytää ketään. Viime kädessä junia perutaan, jos ei löydy ketään, Palomäki sanoo.

Kun veturinkuljettaja lähtee työvuoroon, hän ei koskaan tiedä, milloin pääsee kotiin. Työvuorojen perään on vaikea sopia mitään menoja tai lasten hakua päiväkodista. Tero Palomäki.

Välillä henkilöstö joutuu odottamaan muualta tulevaa kalustoa, esimerkiksi lisävaunuja. Myöhästymisiä on ollut myös tästä syystä.

– Viestiä on tullut liittoon, että on ollut raskas talvi. Kun veturinkuljettaja lähtee työvuoroon, hän ei koskaan tiedä, milloin pääsee kotiin. Työvuorojen perään on vaikea sopia mitään menoja tai lasten hakua päiväkodista.

VR:n operaatiokeskuksen johtajan Ari Vanhasen mukaan juna myöhästyy äärimmäisen harvoin henkilöstön sairastumisesta johtuvasta syystä. Kuljettaja ilmoittaa sairaustapauksesta operaatiokeskuksen henkilöstöohjaukseen, joka hoitaa tilalle varakuljettajan.

– Useimmiten myöhästymisen syynä on se, että edellinen junavuoro on myöhässä.

Onko työvuorot tehty liian tiukille ja millainen käytäntö on sairastapauksissa?

– Työvuorot pyritään suunnittelemaan tehokkaasti ja niissä on huomioitu siirtymisajat junavuorosta toiseen sekä työlaissa säädellyt ajo- ja elpymisajat. Junien myöhästymisiä ei pystytä ennakoimaan ja niissä tapauksissa otetaan käyttöön esimerkiksi varamiesjärjestelmät tai muut ratkaisut henkilöstökierrossa, Vanhanen sanoo.

"Henkilökunta aika voimaton"

Työn raskautta lisää, jos asiat eivät mene suunnitelmien mukaan. Välillä matkustajat voivat olla kiukkuisia junan henkilöstölle.

– Luulen, että pääsääntöisesti he ymmärtävät. Junassa työskentelevä henkilökunta on aika voimaton. Ongelmat ovat radan pidossa, siinä, ettei kalusto kestä, eikä tehdä lumitöitä tarpeeksi hyvin. Vaikea ihmisten on muuta kuin tehdä parhaansa junassa, Rautatiealan Unionin puheenjohtaja Tero Palomäki sanoo.

Junan kuulutukset ovat keränneet kiitosta. Junankuljettaja on saattanut vuosien valossa kertoa myöhästymisen johtuvan jopa nukkumisesta pommiin tai vatsavaivoista.

– Parikymmentä vuotta sitten kuulutukset olivat nuivia, mutta nyt on ironiaa. Ne ovat positiivinen piristysruiske hankalaan tilanteeseen, Palomäki sanoo.

Lue lisää:

VR:ltä korvaus vasta tunnin myöhästymisestä – Ruotsissa hyvitetään jopa 20 minuutin viivästykset

Seinäjoelta Vaasaan kulkeva juna on myöhässä useammin kuin mikään muu juna Suomessa – VR:n täsmällisyyspäällikkö: "Toiseen suuntaan täsmällisyys on kuitenkin aika hyvä"

Junankuljettaja hukassa - Pendolinon lähtö lykkääntyi tunnilla

Nauvon merivartioaseman tärkein työkalu talvella on ilmatyynyalus. Se on tallissa valmiina, keula kohti merta. Kolme merivartijaa pääsee minuuteissa liikkeelle kohti autettavia. Merivartioasema päivystää ympäri vuoden. Tavallisimpia tehtäviä ovat sairaankuljetukset.

– Ne työllistävät ympäri vuoden. Jos henkilö on saaressa, johon ambulanssi ei pääse, käymme evakuoimassa potilaan yhdessä ensihoidon henkilökunnan kanssa. Otamme ambulanssin henkilökunnan kyytiin jostain rannasta tai saamme apuun myös meripelastushelikopterin, jolla loukkaantunut voidaan viedä nopeasti hoitoon, kertoo vanhempi merivartija Joel Mattila.

Nauvon aseman toiminta-alue on laaja eli Utöstä Kustaviin, Susiluodon merivartioasemalle saakka. Joskus isot alukset kuten ruotsinlaivat tarvitsevat apua.

– Tästä menee hyvin läheltä laivaväylä. Olemme ensimmäisinä paikalla, jos joku putoaa ruotsinlaivalta, kertoo Mattila vakavana.

Osa tehtävistä päättyy onnellisesti. Merivartiosto johdattaa usein kesällä konerikon kärsineitä venekuntia turvasatamaan.

Jäitä on vähän ja keli tavanomainen

Seisomme Joel Mattilan kanssa melko autiossa Nauvon merivartioaseman rannassa. Alukset on siirretty talviteloille ilmatyynyalusta lukuun ottamatta. Räntää tulee taivaalta sakeasti.

Meripelastushelikopterin oli tarkoitus tulla tekemään pelastusharjoitus Nauvon merivartioaseman väen kanssa, mutta se jäi Turkuun huonon lentosään vuoksi. Onnettomuustilanteessa kopteri lentää räntäsateessakin, mutta ei harjoituksen vuoksi.

– Nyt on aika tyypillinen talvisää eli näkyvyys on huono ja sää on vähän utuinen ja sumuinen. Jos nyt pitäisi lähteä etsintätehtävään, olosuhteet olisivat haastavat, pohtii Mattila.

Jäätä ei ole näkyvissä kuin aivan rannassa. Matkalla Nauvoon suojaisissa lahdissa oli kuitenkin jäätä, joten pilkkijöitä ja jäälle uskaltautuvia on varmasti liikkeellä.

– Jää on hyvin heikkoa. Jos sisälahdissa on jäätä, se on todella loskaista ja jään päällä on vettä. Jään päälle ei kannata mennä, neuvoo Mattila.

Mattilalla on yllään merivartiostolle suunniteltu merellinen suoja-asu eli sillä asulla hän voi lähteä vaikka heti pintapelastustehtävään. Aika harvoin merivartija kuitenkaan joutuu veteen.

– Jos veneellä ei pääse tarpeeksi lähelle, silloin pintapelastaja ui vaikka narun kanssa veneelle tai rantaan, jos sitä ei saavuteta muuten. Pelastettavan kainaloiden alta pujotetaan lenkki, jota käytetään myös helikopterivinssauksessa. Sen avulla veden varaan joutunut saadaan turvaan, kertoo Mattila.

Nuorta miestä kiinnosti merivartijan työssä työn monipuolisuus. Peruspäiviä ei Mattilan mukaan ole, tehtäväkenttä on laaja ja yhteistyötä tehdään tiiviisti ensihoidon ja poliisin kanssa.

Jäihin putoamisesta pitää ilmoittaa viranomaisille

Meripelastusjohtaja Petri Kippola Meripelastuskeskus Turusta vahvistaa merivartijan kertomukset rauhallisesta talvesta. Varsinaisia meripelastustehtäviä, joissa ihminen on vajonnut jäihin, on ollut alkutalven aikana Lounais-Suomen merialueella kolme. Yksi jäihin pudonnut menehtyi Kemiönsaaressa tammikuussa.

Kaikki jäihin putoamiset eivät kuitenkaan tule viranomaisten tietoon. Merivartiosto toivoo, että jokaisesta jäihin putoamisesta ilmoitettaisiin viranomaisille, jotta merivartiostoa ei myöhemmin kutsuta etsimään mahdollisia uhreja mystisen, ison avannon ääreen.

Jos vettä on kaksi metriä, metrin syvyydessä oleva kivi voi tehdä pyörteen, joka syö jäätä altapäin. Petri Kippola

– Tiedossamme on tältä talvelta ainakin neljä tapahtumaa, joissa jäihin pudonnut on päässyt omin tai naapurin voimin ylös avannosta. Myös pelastuslaitos kutsutaan joskus apuun, joten tehtävä ei tule merivartiostolle saakka, kertoo Kippola.

Toisaalta Kippola kertoo, että tilastoissa näkyy kevätjäiden petollisuus. Kahtena viime talvena tehtävämäärät ovat tuplaantuneet kevättä kohti.

– Alkutalvesta jää on usein teräsjäätä, joten se kestää jäällä kulkijaa paremmin. Keväällä kaislikot ja virtapaikat heikkenevät nopeasti. Jää niin sanotusti puikkoontuu. Jos vettä on kaksi metriä, metrin syvyydessä oleva kivi voi tehdä pyörteen, joka syö jäätä altapäin, kertoo Kippola.

Jäät heikkenevät kevätpäivän aikana. Aamulla, yöpakkasten jälkeen, pilkkijä voi päästä matkaan kuivin jaloin, kun jää on vahvempaa. Palatessaan hän voi mennä jään läpi.

Suositun Yö-yhtyeen laulaja Olli Lindholm on kuollut 54-vuotiaana. Asian vahvistaa Ylelle Propromotion Oy:n toimitusjohtaja Taija Holm.

Lindholm kuoli Holmin mukaan sairauskohtaukseen viime yönä.

– Olen niin järkyttynyt, etten voi kommentoida muuta. Toivotan voimia omaisille, Taija Holm sanoo.

Asiasta kertoi ensin Ilta-Sanomat. Asiasta kertoi myös Yö-yhtye virallisella Facebook-tilillä.

– Olli oli meille paljon enemmän kuin bändikaveri. Hän oli meille sydänystävä, joka oli aina omiensa puolella. Hän jätti meille lukuisia muistoja sekä laulut, jotka elävät aina. Omaisille haluamme esittää osanottomme. Toivomme heille voimia surutyöhön.

Kuolema tuli täytenä yllätyksenä. Bändin jäsenet ovat niin järkyttyneitä, etteivät pysty kommentoimaan asiaa.

Olli Lindholm syntyi vuonna 1964 Porissa. Lindholm oli mukana perustamassa Yötä 1981, ja heti yhtyeen debyyttialbumi Varietee myi yli 80 000 kappaletta eli heittämällä yli kultalevyn rajan.

Yhtyeen suurin hittilevy on vuoden 2003 Rakkaus on lumivalkoinen. Olli Lindholm voitti Iskelmä-Finlandian vuonna 2008.

Useita hittejä

Jo 1980-luvulla kansansuosioon nousseen Yön solisti on viime vuosina tuomaroinut suuria katsojamääriä kerännyttä Nelosen laulukilpailua The Voice of Finlandia.

Kaksi vuotta sitten Lindholm osallistui myös maan suurimpia musiikin alan tähtiä yhteen kokoavaan Vain elämää -televisio-ohjelmaan.

Yö-yhtyeen oli määrä aloittaa useita paikkakuntia kattava akustinen kiertue Valkeakoskelta perjantaina. Tiketti-lippupalvelussa lukee, että keikka on peruttu.

Yön hittikappaleisiin eri vuosikymmeniltä lukeutuvat tunnetuimpina Joutsenlaulu, Rakkaus on lumivalkoinen ja Pettävällä jäällä. Yhtyeen 21 studioalbumin lisäksi Olli Lindholmilla on neljä soololevyä. Iskelmä-Finlandian hän voitti vuonna 2008.

Olli Lindholm asui Tampereella. Hänellä on kaksi aikuista lasta.

Näin Lindholm kuvasi itseään viime lokakuussa Yle Areenan haastattelussa.

– Minusta on niin moneksi. Yhtä lailla on se Voicen kyynelehtivä Olli, tilanteen vaatima kova Olli ja kotona tyttären kanssa hassu Olli. Ihmisten olisi hyvä tietää, että jos he luovat jotain kuvaa minusta, niin he miettisivät, että millainen mä oikeesti oon. Kuuntelis vaikka sitä musiikkia.

Porin kaupunki suruliputtaa

Porin kaupunki järjestää tänään 12. helmikuuta suruliputuksen Olli Lindholmin muistolle. Lindholm oli syntyjään porilainen ja suruliputus järjestetään keskeisissä keskustan alueen kiinteistöissä ja niissä oppilaitoksissa, joissa Lindholm opiskeli.

Tieto Lindholmin poismenosta otettiin kaupungilla surullisena vastaan.

– Haluamme välittää lämpimän osanoton Lindholmin omaisille. Kaupungilla ja Lindholmilla oli yhteisiä suunnitelmia, mutta valitettavasti koskaan ei voi olla varma, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Olli oli aina porilainen, sanoo Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen.

Porin kaupunki perustaa Lindholmille muistopaikan Porin torin Satakieli-lavalle. Sinne voi tuoda laulajan muistoksi esimerkiksi kynttilöitä. Toive muistopaikasta on tullut kaupunkilaisilta.

Tampere ei suruliputa tänään virallisesti, kerrotaan pormestarin kansliasta.

Lue lisää:

Dingon Neumann: "Olli Lindholm nukkui pois kohtuuttoman nuorena"

Ässät kunnioittaa Olli Lindholmin muistoa: Hiljainen hetki huomisessa ottelussa

Pomarkku juhlii "kotikylän pojan" kanssa – Olli Lindholm hakee edelleen mielenrauhaa mummulan pihamaalta

Yön Olli joululauluista: "Kyllä minä varpusta kuuntelen ennemmin kuin sikaa"

Elävä arkisto: Olli Lindholmin oppivuodet

Jutun kommentointi on avoinna 12.2.2018 kello 22:00 asti.

Kolme kouvolalaista vanhusten hoivakotia on palkittu hyvästä hoidosta.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super on tiistaina myöntänyt tunnustuspalkinnon Kymijoen Hoiva ry:lle, koska heidän hoivakodeissaan asukkaiden hoito on yksilöllistä ja asukkaiden kanssa toimitaan paljon yhdessä. Hoivakodit sijaitsevat Kouvolassa – Anjalassa, Inkeroisissa ja Keltakankaalla.

– Kun ihminen muuttaa meille, otamme hänen historiansa huomioon. Haluamme, että meillä jatketaan elämää, eikä luovuteta, vaikka tämä onkin monelle loppuelämän koti, Kymijoen Hoiva ry:n toiminnanjohtaja Anu Pöllänen sanoo.

Rantakodiksi, Honkakodiksi ja Iltaruskoksi nimetyissä asumisyksiköissä lähdetään siitä ajatuksesta, että hoitajat ovat töissä asukkaiden kotona ja antavat yksilöllisesti sitä, mitä asukkaat tarvitsevat.

– Pidetään hoito simppelillä tasolla. Jos joku ei ole koskaan kuunnellut klassista musiikkia, sitä ei tyrkytetä, vaikka meillä käykin kaikenlaisia esiintyjiä. Tai kun metsässä viihtyvä ei enää jaksa lähteä ulos, tuodaan jäkäliä tai kanervaa huoneeseen. Näin voi silti kokea elämyksiä, Pöllänen kertoo.

Yhtenä esimerkkinä mainitaan myös mieltymykset ruoan suhteen. Niistäkin otetaan selvää. Jos tietty ruoka ei maita, sitä ei tarjota. Vastaavasti sellaista ruokaa voidaan hankkia, josta hoitokodissa asuva ihminen erityisesti pitää.

Kymijoen Hoiva noudattaa niin kutsuttua narratiivista hoitotyön periaatetta, johon Super ja La Carita -säätiö halusivat tänä vuonna kiinnittää erityistä huomiota.

Asiakkaalta kysytään muuttovaiheessa tietoja omista mieltymyksistä ja taustasta. Sen pohjalta laaditaan paitsi hoitosuunnitelma myös toivekartta, joka auttaa vastaamaan asukkaiden toiveisiin.

Superin mukaan Kymijoen Hoiva ry on hoitanut ikäihmisiä erityisen hienolla tavalla.

– Se edellyttää, että on riittävästi aikaa, riittävästi henkilöstöä. Vaikutelma on lämmin ja kiireetön. Tämä on sellainen paikka, jonne voisi olla itsekin halukas menemään, jos tällaisia palveluita tulee tarvitsemaan, Superin kehittämisjohtaja Jussi Salo sanoo.

Epäkohdat esillä

Narratiivinen hoitotyö ei ole menetelmältään uusi. Jo yli 40 vuotta toiminut Kymijoen Hoiva on tehnyt työtä pitkään. Vastaavanlaista hoitoa annetaan muissakin hoivakodeissa.

Superin kehittämisjohtaja Jussi Salon mukaan nyt on kuitenkin oikea nostaa esiin myös hyviä esimerkkejä.

– Vanhustenhoito on tällä hetkellä tapetilla ihan muista syistä kuin hyvistä hoitopaikoista. Epäkohdat ovat esillä, mutta pitää muistaa, että meillä on aivan loistavia pieniä, yksityisiä firmoja. Tässä meillä on loistavat esimerkit, Salo sanoo.

Suurten yksityisten hoivakotiketjujen yksiköissä on havaittu vakavia puutteita.

Esimerkiksi Esperi Caren hoivayksikkö Kristiinankaupungissa ja Attendon hoivakoti Alavudella on jouduttu ottamaan valvontaviranomaisen toimesta haltuun, koska asukkaiden turvallisuus on ollut vaarassa riittämättömän henkilöstömäärän takia.

Halua palvella

Lämmin, kiireetön, yksilöllinen hoiva kuulostaa perusasioilta. Sitä se ei kuitenkaan kaikkialla ole.

– Ei se kaikkialla toteudu, eikä yksilöllisiä tarpeita pystytä ottamaan huomioon. Jos henkilöstömitoitus on kovin matala, ei ole mahdollisuuksia paneutua tällaisiin hienouksiin. Sitten ollaan aika lähellä iäkkään ihmisen säilyttämistä, Salo sanoo.

Liitto on mielellään nostamassa esiin ihmisarvoa kunnioittavaa hoitoa.

– Ei Kymijoen Hoivan menetelmä ainutlaatuinen ole, mutta he ovat loistava esimerkki siitä, että on halua palvella hyvin. Meillä on mahdollisuudet hyvään hoitoon, mutta onko tahtoa, Salo sanoo.

Super palkitsee hoivayksiköitä hyvästä työstä yhdessä La Carita -säätiön kanssa. Tunnustuksia on jaettu vuodesta 2006. Tänä vuonna palkittiin myös Akaan kaupungin Havulinnan palvelutalo.

Havulinna on mukana hankkeessa, jossa kehitetään muistisairaiden kognitioharjoituksia.

Tunnustuksen saajat valitaan hakemusten perusteella. Hakemuksen tekevät hoivakotien henkilöstö.

Jutun kommentointi on avoinna 12.2.2018 kello 22:00 asti.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti moittii sisäministeri Kai Mykkästä (kok.) ja sisäministeriötä Kriisinhallintakeskuksen siirtopäätöksen valmistelusta.

Oikeuskanslerin mukaan Mykkänen ja hänen johtamansa ministeriö menettelivät hyvän hallinnon periaatteiden vastaisesti, kun siirtopäätöstä valmisteltiin vain yhden yhden vaihtoehdon pohjalta, vaikka valmistelua koskevien säännösten mukaan on yleensä vertailtava useampia paikkakuntia.

Pöystin mielestä siirtoa koskevassa sisäministeriön tiedotteessa annettiin myös ristiriitaisia tietoja päätöksenteon vaiheesta ja etenemisestä. Oikeuskansleri ei kuitenkaan pidä Mykkäsen ja ministeriön menettelyä asiassa lainvastaisena.

Sisäministeri Kai Mykkänen päätti vuosi sitten keväällä, että Kriisinhallintakeskus siirtyy Kuopiosta Helsinkiin. Asia varmistui kesällä.

Asiasta kanteli oikeuskanslerille keskustan kuopiolaiskansanedustaja Markku Rossi.

Åbo Akademin hallitus on valinnut professori, filosofian tohtori Moira von Wrightin opinahjon uudeksi rehtoriksi. Hän aloittaa viisivuotisen toimikautensa elokuun alussa.

Valinta oli yksimielinen. Keskeisinä kriteereinä painottuivat muun muassa yhteistyökyky ja hyvä johtamistaito. Suomalaissyntyinen von Wright on työskennellyt useissa ruotsalaisissa yliopistoissa.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Åbo Akademin rehtoriksi valittiin nainen. Nykyinen rehtori Mikko Hupa päättää toimikautensa heinäkuun lopussa.

Ruotsin akatemia on valinnut uudeksi jäsenekseen suomenruotsalaisen runoilijan Tua Forsströmin. Forsström on akatemian ensimmäinen suomalaisjäsen. Valinta tehtiin jo viime viikolla, mutta siitä kerrottiin vasta nyt, koska Forsström on Suomen kansalainen. Sen takia asiasta piti ensin ilmoittaa Ruotsin kuninkaalle Kaarle Kustaalle ja presidentti Sauli Niinistölle.

Forsström, 71, korvaa akatemiassa Katarina Frostensonin, joka suostui jättämään akatemian jäsenyyden neuvoteltuaan itselleen erokorvauksen. Frostensonin epäiltiin vuotaneen luottamuksellista tietoa Nobel-palkinnon saajista miehelleen Jean-Claude Arnault'lle.

– Hän korvaa Katarina Frostensonin akatemian 18. tuolilla. Se on minusta hyvä idea – suuri lyyrikko korvaa toisen suuren lyyrikon, sanoi akatemian pysyvä sihteeri Anders Olsson uutistoimisto TT:lle.

Olssonin mukaan suomenruotsalaisen kirjailijan valitsemisessa ei ole mitään varjopuolia.

– Kirjallisuudessa tärkeintä on kieli, ruotsin kieli. Ja hän on niin fantastinen runoilija. Me emme tee eroa, kansallisuus ei ole tässä ratkaiseva asia.

Olsson torjuu epäilyt, että Forsströmin valinnan taustalla olisi se, että viime aikoina skandaalinkäryiseksi käyneeseen akatemiaan olisi vaikeaa saada ruotsalaisia jäseniä.

– Sen voin sanoa, ettei siinä ole mitään perää.

Olssonin mukaan on selvää, että akatemian tulee edelleen valita lisää naisjäseniä.

– Naisten edustusta on vahvistettava. Sen olen monesti sanonut ja siitä pidän kiinni.

Forsströmin odotetaan tulevan akatemian jäseneksi juhlakokouksessa 20. joulukuuta. Olsson toivoo, että siihen mennessä akatemiaan on ehditty valita lisää uusia jäseniä.

Monesti palkittu runoilija

Forsström on vastaanottanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja. Hän on saanut Pohjosmaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon, Edith Södergran -palkinnon, Ruotsin akatemian Suomi-palkinnon, Gerard Bonnierin runopalkinnon, Ruotsin akatemian Bellman-palkinnon, De Nio -akatemian suuren kirjallisuuspalkinnnon sekä Werner Aspenström -palkinnon.

Porvoossa syntynyt Forsström työskenteli pitkään kustannustoimittajana mutta siirtyi vuonna 1992 vapaaksi kirjailijaksi. Hänen uusin runoteoksensa on nimeltään Anteckningar ja kuvaa surua lapsenlapsen leukemiakuoleman jälkeen.

Laulaja Suvi Teräsniska järkyttyi kuultuaan muusikko Olli Lindholmin kuolemasta. Hän julkaisi sosiaalisessa mediassa tiistaina kuvan itsestään, Olli Lindholmista ja mummostaan.

Lindholm kuoli 54-vuotiaana sairauskohtaukseen.

Teräsniskan julkaisemassa kuvassa kolmikko oli Ylläksellä hiihtämässä.

– Mun molemmat hiihtokaverit ovat nyt poissa. Uutinen saavutti minut myös tänä aamuna ja luhisti keittiön lattialle, Teräsniska kertoo Facebookissa.

– Tähän hetkeen en muuhun pysty kuin julkaisemaan tämän viiden vuoden takaisen kuvan, jossa ollaan Ylläksellä hiihtämässä Ollin ja mummon kanssa ja pätkän Yön hienoimmasta biisistä, Teräsniska kertoo.

Teräsniskan siteeraama kappale on Sunnuntaisin kuolee kuninkaat.

– Jonain päivänä hiihdetään sitten taas kaikki yhdessä ikihangella. Nuku rauhassa Olli. Mun ikävä on pohjaton, Teräsniska sanoo ja ottaa osaa Lindholmin lasten ja muiden läheisten suureen suruun.

Teräsniska on kertonut julkisuudessa usein, miten Lindholm on auttanut häntä uralla.

Pauli Hanhiniemi : "Muistan auran, joka Ollin ympärillä oli"

Muusikko Pauli Hanhiniemi muistelee ystäväänsä Olli Lindholmia kotinsa keittiössä Tampereen Tahmelassa. Samassa paikassa miehet monesti joivat kahvia ja juttelivat elämästä.

Lindholmin kuolema tuli Hanhiniemelle yllätyksenä, joskin hän sanoo, että Lindholm ei päästänyt itseään helpolla.

– Olli juoksutti itseään siellä täällä säälimättä, kyllä se varmaan sitten kohtaloksi koitui.

Lindholmin ja Hanhiniemen musiikillinen yhteistyö alkoi 1990-luvulla ja syveni ystävyydeksi.

– Hän oli päättänyt kääntyä minun puoleeni tietyissä asioissa. Ja kun se myös minulle sopi, niin siitä kehkeytyi hyvä yhteistyö.

Silloin kun se rupesi myhäilemään ja olemaan hyvällä tuulella, niin se kyllä tarttui.  Pauli Hanhiniemi

Lindholmin viinanhuuruisina aikoina Hanhiniemi myös auttoi ystäväänsä pulasta.

Musiikillisessa yhteistyössä kuvio toimi niin, että kun Lindholmille oli kertynyt sävellyksiä, hän tuli niiden kanssa Hanhiniemen luo. Demonauhoja ei kuitenkaan koskaan kuunneltu, vaan miehet joivat kahvia ja juttelivat niitä näitä.

– Ollilla oli vaikka mitä kerrottavaa, ja minä kuuntelin. Hän oli todella läsnä, Hanhiniemi sanoo.

– Me puhuttiin asioista ja elämästä, ja niistä keskusteluista olen pyrkinyt asioita lauluihin laittamaan. Sanoisin, että me ei olla Ollin kanssa puhuttu musiikista sanaakaan.

Hanhiniemi sanoo, että Lindholmin persoona määritteli ystävyyden luonteen.

– Muistan auran, joka Ollin ympärillä oli. Silloin kun se rupesi myhäilemään ja olemaan hyvällä tuulella, niin se kyllä tarttui.

Hanhiniemi uskoo, että Lindholm pitäisi siitä, että häntä muistellaan.

– Kaikella ystävyydellä ja rakkaudella, Olli oli just niin turhamainen, että se tykkäisi tietää, että hänestä jotain lausutaan jälkeenpäin.

Lue lisää:

Laulaja Olli Lindholm on kuollut viime yönä

Dingon Neumann: "Olli Lindholm nukkui pois kohtuuttoman nuorena"

Aluehallintovirastoissa valvontaresurssien rajat ovat viime viikkoina tulleet vastaan.

Kaikkiin kuuteen aluehallintovirastoon yhteydenotot ja ilmoituksen vanhustenhoidon puutteista ovat lisääntyneet selvästi, jopa valtavasti. Se näkyy kiireenä ja priorisoinnin tarpeena virastojen työssä.

– Meihin on oltu yhteydessä kunnista, kuntayhtymistä, vanhustenhuollon toimintayksiköistä ja hätääntyneet omaiset ovat olleet yhteyksissä, toteaa Hanna Toiviainen Pohjois-Suomen avista.

Aluehallintovirastoissa on pantu merkille, että nyt syntynyt kohu on rohkaissut ihmisiä kertomaan myös vanhemmista asioista.

– Näyttää siltä, että julkisuudessa käynnissä oleva keskustelu on johtanut siihen, että ihmisillä on kova tarve puhua kaikenlaisista - myös jo kauan sitten tapahtuneista - laiminlyönneistä ja heillä on ehkä nyt myös parempi tieto siitä, mihin tahoon voi olla yhteydessä, kertoo Nina Siro-Södergård Lounais-Suomen avista.

Ilmoitukset eivät koske pelkästään vanhustenhoitoa vaan myös muita asiakasryhmiä, vammaisia, kehitysvammaisia, päihde- ja mielenterveyskuntoutujia. Saija Kujansuu

Keskustelu vanhusten hoidon puutteista on ollut erityisen vilkasta Länsi- ja Sisä-Suomen avin toiminta-alueella, jossa viranomaiset ovat joutuneet keskeyttämään kahden hoivakodin toiminnan. Ensin keskeytettiin Esperi Caren hoivakodin toiminta Kristiinankaupungissa ja viime perjantaina Attendon hoivakodin toiminta Alavudella.

Ylitarkastaja Saija Kujansuun mukaan näiden tapausten jälkeen kansalaisten yhteydenotot aviin ovat lisääntyneet voimakkaasti.

– Alkuvuodesta on parin kolmen viime viikon aikana ilmoitusten määrään tullut selkeä piikki. Ilmoitukset eivät koske pelkästään vanhustenhoitoa vaan myös muita asiakasryhmiä, vammaisia, kehitysvammaisia, päihde- ja mielenterveyskuntoutujia, toteaa Kujansuu.

Vaikka viime viikkojen kohu on aiheuttanut selvän piikin yhteydenottoihin, on ainakin osassa aluehallintovirastoja saatu näyttöä vanhustenhoidon ongelmista jo pitempään.

Ongelmista on raportoitu enenevässä määrin myös jo ennen kohua, kerrotaan sekä Lounais-Suomen että Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoista.

Kuntiin kirjeitä

Aluehallintovirastot muistuttavat kuntia yksityisten sosiaalipalveluiden valvontavastuusta. Vanhusten hoidossa paljastuneiden vakavien ongelmien seurauksena yksityisissä hoivakodeissa ympäri maata on käynnistynyt laaja tarkastusoperaatio.

Lain mukaan valvontaviranomainen voi tarkastaa palveluntuottajien toiminnan ja toimitilat, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta.

Osassa maata kunnille on jo lähetetty kirjeet, joissa ohjeistetaan tekemään tarkastuksia hoivakoteihin.

– Ohjauskirjeessä olemme luetelleet ne vanhustenhuollon epäkohdat, joista aluehallintovirastoon ollaan eniten yhteydessä, jotta kunnat tarkastuskäynneillään osaisivat kiinnittää huomiota juuri näihin asioihin, kertoo ylitarkastaja Nina Siro-Södergård Lounais-Suomen avista.

Huomiota kehotetaan kiinnittämään muun muassa henkilöstömitoitukseen, lääkehoidon epäkohtiin sekä ulkoilun ja viriketoiminnan puutteisiin.

– Vahvasti vastuutamme kuntia hoitamaan oman ruutunsa, kunnilla on kuitenkin ensisijainen vastuu yksityisiin sosiaalipalveluihin, toteaa Länsi- ja Sisä-Suomen avin ylitarkastaja Saija Kujansuu.

Kaikki avit asialla

Yle Uutiset kysyi maan kuudelta aluehallintovirastolta, onko vanhusten yksityisten hoivakotien valvontaan tullut muutoksia viime viikkojen kohun seurauksena.

Suuressa osassa maata aluehallintovirastot ovat jo ohjeistaneet kuntia tehostamaan hoivakotien valvontaa.

Lapin kuntia on pyydetty tarkastamaan kaikki alueellaan toimivat vanhusten yksityiset tehostetun palveluasumisen yksiköt. Samoin Itä-Suomessa aluehallintovirasto on pyytänyt kuntia ja kuntayhtymiä tekemään tarkastukset valtakunnallisten palvelujen tuottajien toimintayksiköihin.

Lounais-Suomen kunnille lähti jo viime viikolla kirje, jossa muistutetaan niiden ensisijaisesta vastuusta valvoa alueellaan tuotettuja yksityisiä sosiaalipalveluja. Länsi- ja Sisä-Suomen kunnille vastaava kirje on lähtenyt tänään.

Myös Etelä-Suomen avi aikoo olla yhteydessä alueensa kuntiin.

Etelä-Suomen avin sosiaalihuollon yksikön päällikön Eija Hynninen-Joensivun mukaan kunnille esitetään pyyntö varmistaa kunnan alueella toimivien ikäihmisten asumisyksiköiden toiminta.

– Isoimmat kaupungit ovatkin jo viestittäneet ryhtyneensä tähän työhön.

Pohjois-Suomessa aluehallintovirasto otti heti hoivakotikohun alussa "ensimmäisenä arkipäivänä" yhteyttä suoraan palveluntuottajiin.

– Kehotimme sekä kunnallisia että yksityisiä toimintayksikköjä huolehtimaan omavalvonnan keinoin siitä, että ne vastaavat kaikkina aikoina asiakkaiden palvelutarpeeseen tarpeen edellyttämällä tavalla ja siten varmistavat asiakasturvallisuuden toteutumisen. Heitä muistutettiin myös valvonnan marssijärjestyksestä, kertoo Pohjois-Suomen avin vastuualuejohtaja Hanna Toiviainen.

Kunnassa vastuu painaa

Seinäjoen kaupungin ikä-ihmisten palveluiden tulosaluejohtaja Anneli Saarinen ei ole vielä saanut käsiinsä Länsi- ja Sisä-Suomen avin paimenkirjettä.

Saarinen on kuitenkin jo ennen avin kehotusta ollut yhteyksissä kaikkiin kahdeksaan yksityiseen vanhustenhoidon toimintayksikköön, joilta Seinäjoen kaupunki ostaa palveluita.

Saarisen mukaan kuntien valvonta on lisääntynyt samaan tahtiin kuin ostopalvelut ovat lisääntyneet. Välttämättä se ei ole näkynyt resurssien määrässä. Kaikkien yksiköiden tarkastaminen nopealla aikataululla on melkoinen urakka.

– Kyllä resurssia valvontaan pitäisi saada lisää.

Anneli Saarinen arvioi, että kunnat joutuvat pohtimaan, miten yksityisten sosiaalipalveluiden valvonta jatkossa hoidetaan. Seinäjoellakin valvontasuunnitelmaan ollaan tekemässä tarkennuksia.

– Joissakin Seinäjoenkin kokoisissa kaupungeissa on jo omia valvontaviranomaisia. Meillä ei ole, mutta näkisin, että siihen suuntaan olisi hyvä mennä.

Lue myös:

Ylen selvitys: Vanhusten ravitsemus oli retuperällä Mehiläisen hoivakodissa – letkuruokinnassa ollut asukas ei saanut ravintoa 18 tuntiin

Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

Ylen laaja selvitys paljastaa Esperi Caren hoivakotien karuja käytäntöjä: sängystä pudonneet jätetty lattialle, hoivakoti välillä ilman hoitajaa

Tulli epäilee lappeenrantalaista marjatilayrittäjää on törkeästä veropetoksesta jäteverotuksessa.

Epäily liittyy viime vuonna paljastuneeseen ympäristörikokseen. Marjatilalla oli haudattu suuri määrä muovijätettä maahan. Muovia oli haudattu maahan ainakin noin 2200 kuutiota.

Verohallinnon tekemän alustavan laskelman mukaan yrittäjä vältti näin ainakin 262 640 euron jäteverot.

Yrittäjä voidaan tuomita korvaamaan valtiolle vahingokorvausta vältettyjen verojen suuruisen summan verran. Tästä syystä Tulli vaatii yrittäjän omaisuutta vakuustakavarikkoon vältettyjen jäteverojen määrän arvosta.

Tullin mukaan on olemassa vaara, että yrittäjä kätkee tai hävittää omaisuuttaan mahdollisen vahingokorvauksen suuren määrän takia.

Asiaa on käsitelty Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa tiistaina. Oikeus antaa päätöksensä perjantaina.

Tulli on tutkinut tapauksen verotuksellista puolta. Poliisi tutkii tapausta ympäristörikoksena.

Uutinen muusikko Olli Lindholmin kuolemasta otettiin vastaan tyrmistyneenä Porissa ja Tampereella. Porissa kasvanut Lindholm asui yli 30 vuotta Tampereella.

Olli Lindholm oli tuttu näky Fressi-kuntosalilla Tampereen Tammelassa.

Keskusvastaava Martti Eriksson järkyttyi suru-uutisesta.

– Oli raskas uutinen ja iso yllätys. Hän oli meidän pitkäaikainen kanta-asiakkaamme. Ihmiset ovat täällä ihmeissään, hän kuitenkin kävi täällä säännöllisesti liikkumassa, Eriksson sanoo.

Lindholm puhui julkisuudessa usein rakkaasta kuntoiluharrastuksestaan.

– Hän on ollut täällä monelle tuttu kasvo. Mutta meille oli tärkeää, että hän sai olla täällä yksi muiden joukossa. Hän sai liikkua kaikessa rauhassa ja varmaankin juuri siksi viihtyi täällä niin monta vuotta, Eriksson sanoo.

"Olli on aina ollut kova jätkä"

Myös Tampereen kadulla suru-uutinen kosketti.

Lempääläläiset Harri Kopra ja Ulla Lahtinen sanovat, että kuolema yllätti.

– Suu jäi auki, Lahtinen sanoo.

– Järkyttävää. Liiippaa läheltä, tulilinjalla ollaan ikäryhmänä, Kopra sanoo.

– Olli on aina ollut kova jätkä. Oman elämänsä kulkija, arvostan kovasti. Hän sanoi asiat suoraan, ei peitellyt eikä kierrellyt, eikä ymmärtääkseni puhunut pahaa toisista selän takia, hän jatkaa.

Pariskunta kiittelee Yön vanhoja klassikkoja, mutta piti myös yhtyeen uusista lauluista. Harri Kopra piti Lindholmin äänestä, tavasta laulaa ja kappaleiden sanoista.

– Sävellykset ovat aika yleisiä, mutta sanat on usein todella hyvät. Niissä on tarina. Ja sanoista saa selvän. Nykyartistit esittävät hyviä kappaleita, mutta ei tahdo saada selvää sanoista, Kopra kertoo.

"Kauniita muistoja jää hänestä"

Tamperelainen Arja Kangasmäki oli monta kertaa Olli Lindholmin keikoilla.

– Ei ole totta. Oikeasti, hyvänen aika sentään, meni hyvä laulaja. Hän oli ihana laulaja, kauniita muistoja jää hänestä.

– Aina menin keikalle, kun pääsin. Nyt se on ilmeisesti ohi. Mieleeni jää vauhdikas ja hyvä esiintyjä, Kangasmäki sanoo.

Eero ja Laila Kestinmäki muuttivat Lindholmin tavoin Porista Tampereelle.

– Siinä mielessä vähän melkein kuin olisi tuttu mennyt, vaikka ei henkilökohtaisesti tunnettu, Eero Kestinmäki sanoo.

Laila Kestinmäki oli töissä Olli Lindholmin äidin kanssa samassa työpaikassa.

– Hänen äitinsä oli oikein mukava työkaveri. Kamalalta tuntuu, kun nuori ihminen lähtee.

"Onhan se aina porilainen"

Suru-uutinen järkytti myös Porissa.

– Kuulin uutisen. Ihmetyttää, nuori äijä vielä, Olavi Mäntynen sanoo.

– On se kova paukku, tuollainen äijä lähtee tästä yhtäkkiä pois. Liian aikaisin lähdetään.

Myös nuoret naiset Noora Pietilä ja Roosa Soininen yllättyivät suru-uutisesta.

– Onhan se nyt aina porilainen. Ohjelmissa Pori aina jotenkin mainitaan. Luulen, että monia porilaisia koskettaa. Yö on niin Pori-juttu.

Raumalainen Tea Vahala on ollut Yö-fani 25 vuotta. Viimeksi hän oli keikalla Tampere-talossa.

– Yö-fanina ihan kauheaa. Luulin, että se on vitsi. Järkyttävää.

Vahala aikoo kuunnella Rakkaus on lumivalkoinen -kappaletta illalla.

Sirkka Rautiainen on seurannut tarkkaan Voice of Finlandia.

– Voi sentään, niin nuorena. Kaikkihan tiesi, että hän on porilainen. Kyllä hän Poria mukanansa kuljetti koko ajan.

Itä-Suomen aluehallintovirastoon löytänyt merkittäviä puutteita tarkastuksessaan Attendo Oy:n Jalava-toimintayksiköstä Joroisissa.

Aluehallintovirasto toteaa tarkastuskäyntinsä perusteella, että hoivakodin henkilöstömitoitus, henkilöstörakenne ja ammatillisuus eivät vastaa asiakkaiden tarpeita, eivätkä ole luvan mukaisia. Lisäksi ulkoiluun ja viriketoimintaan ei jää perushoivalta aikaa, lääkehoidon toteutuksessa ilmenee puutteita ja asiakirjakirjauskäytännöt eivät ole asianmukaisia.

Avin mukaan tarkastuskäynnillä jäi epäselväksi, tietävätkö kaikki henkilökunnasta hoito- ja palvelusuunnitelman merkityksen tai mistä sen voisi käydä lukemassa.

Aluehallintovirasto teki tarkastuskäynnin hoivakotiin viime viikon tiistaina. Tarkastuksen taustalla oli Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta tulleet ilmoitukset ja valvontakäyntien tarkastuskertomusten aiheuttama huoli.

Puutteista huolimatta Avi katsoo, että toiminta hoivakodissa voi toistaiseksi jatkua, sillä Attendo on suostunut lisäämään henkilökuntaa Avin ohjeistuksen mukaan. Valvovan viranomaisen mukaan Attendo lisäsi henkilöstöön sairaanhoitajan ja kaksi lähihoitajaa sekä yövuoroon toisen koulutetun hoitajan.

Avi haluaa 22.2. mennessä Attendolta selvityksen ja lausunnon, jotta se varmistuu, että mainitut epäkohdat on korjattu pysyvästi.

Viime viikolla Attendon Alavudella sijaitsevan hoivakoti Pelimannin toiminta keskeytettiin, kun hoivakoti todettiin turvattomaksi, eikä sen asiakkaiden turvallisuutta pystytty takaamaan.

Samassa hoivakoti Pelimannissa oli kuollut kuusi asukasta vajaan kuukauden aikana.

Lue lisää:

Yksityisissä vanhusten hoivakodeissa ympäri maata on käynnistymässä laaja tarkastuskierros – ilmoituksia epäkohdista on tullut valvoville viranomaisille tulvimalla

Attendon hoivayksikkö Pelimannin toiminta keskeytetään Alavudella – kuukaudessa kuusi kuolemantapausta

Aluehallintovirasto: Attendon Pelimannin toiminnassa useita vakavia puutteita – toiminnan keskeytys on voimassa toistaiseksi

Valtion työntekijälle tulisi antaa virkaa täytettäessä oikeus tehdä ehdotus työskentelypaikkakunnastaan, esittää alueellistamispolitiikkaa koskeva raportti. Alueellistamispolitiikka ja periaatteet 2020-luvulla -selvitys luovutettiin tänään kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.).

– Selvitystyömme on osoittanut, että valtion läsnäoloa alueilla tarvitaan jatkossakin, mutta olemme siirtäneet katseen perinteisestä alueellistamisesta – virastojen siirtämisestä – enemmän työn organisointiin monipaikkaisuutta ja paikkariippumattomuutta hyödyntäen, kertoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina tiedotteessa.

Reina on laatinut raportin yhdessä valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen kanssa.

Selvityksen mukaan erityisesti digitalisaatio on avannut valtion keskushallinnon toimintojen ja henkilöstön sijoittumiselle aivan uusia mahdollisuuksia. Paikasta riippumattoman työn johtaminen vaatii myös erilaista otetta kuin esimiestyö fyysisesti yhtenäisessä yksikössä.

Raportissa muistutetaan, että paikasta riippumattoman työskentelyn mahdollistaminen on keskeinen tekijä, kun huolehditaan valtion kilpailukyvystä työnantajana.

Lähtökohtaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle

Julkisten toimijoiden yhteisiä asiointipisteitä pitää kehittää tavoitteellisesti, selvityksessä ehdotetaan. Asiakaspalveluihin suositellaan valtion, kuntien sekä yksityisen sektorin kesken yhteispalvelumallien käyttöönottoa. Yhteistyöskentelyllä maan eri osissa mahdollistettaisiin työn tekeminen joustavasti.

– Valtion toimintaa ja läsnäoloa alueilla tarvitaan, Reina painottaa.

Perinteisempiä yksittäisiä valtion toimintoja koskevia alueellistamisia tehtäisiin raportin mukaan tilanteissa, joissa on kysymys selvästi uusista yksiköistä tai olemassa olevien merkittävästä laajentamisesta.

– Näissä lähtökohta olisi sijoittuminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, Reina sanoo.

Liki yhdeksänkymppiselle vanhukselle tuli kuolio jalkaan. Alkoi saattohoito.

Vanhus huusi tuskissaan, sillä hänen nykyinen kipulääkityksensä ei tehonnut. Hoitajat ja omaiset pyysivät, että vanhukselle annettaisiin morfiinia. Hoivakodin lääkäri ei kuitenkaan tehnyt niin.

Lääkäri pelkäsi, että vanhus voisi kuolla vahvaan kipulääkkeeseen.

Vanhus makasi kivuissaan kymmeniä päiviä ennen kuolemaansa. Hoitaja seurasi tilannetta vierestä.

Tapaus sattui vuoden 2018 aikana Attendo Kaijankodissa Savitaipaleella. Yle on vahvistanut tapahtumien kulun kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä.

Tapahtumia läheltä seurannut hoitaja kertoo, että lääkäri teki päätöksen kipulääkityksestä puhelimen välityksellä.

Hoitajan mukaan lääkäri kävi vain kerran esittäytymässä hoivakodin henkilökunnalle. Tämän jälkeen hänet tavoitti puhelimitse vain rajattuina aikoina, jos silloinkaan.

Kaijankodin johto kertoo oman näkemyksensä tapahtumista Attendon viestintäpäällikkö Ilona Sammaljärven välityksellä. Sammaljärvi kirjoittaa sähköpostitse, että lääkäriin on saatu yhteys ja asukkaan kipulääkitys on ollut asianmukainen. Sammallahti kirjoittaa, että hoito on tapahtunut tilaajan antamien hoito-ohjeiden mukaisesti.

Valvovien viranomaisten mukaan lääkäreiden heikko tavoitettavuus on laaja ongelma Suomen hoivakodeissa.

Aluehallintovirasto: korjattavaa riittää

Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa hoivakodeissa lääkäri on yleensä tavoitettavissa puhelimen välityksellä, mutta harvoin fyysisesti paikalla.

Valvovien viranomaisten mukaan tämä on ongelma monestakin eri syystä.

Ensinnäkin se saattaa viivästyttää hoidon aloitusta. Ympärivuorokautisessa hoivassa olevat ihmiset ovat hyvin hauraita, monisairaita vanhuksia.

– Yleensä vanhuksen tilanne huononee nopeasti, mutta paraneminen on hidasta, aluehallintoylilääkäri Mikko Valkonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta selittää.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) lähetti viime viikolla alueensa kunnille kirjeen, jossa esitetään huolta lääkäripalveluiden toteutumisesta. Kirjeen mukaan hoivakotien asukkaat eivät ole aina saaneet heille lain mukaan kuuluvia lääkäripalveluita.

Epäkohtia on avin mukaan runsaasti. Kaiken taustalla vaikuttaa se, että hoivakotien asukkaat eivät aina pääse tapaamaan lääkäriä silloin, kun tarve olisi.

Nyt tilanne on Valkosen mukaan se, että diagnooseja tehdään myöhässä. Samalla hoitajat joutuvat osallistumaan diagnoosin tekemiseen, vaikka Valkosen mukaan se ei kuulu hoitajan työnkuvaan.

Kunta sopii lääkärikäyntien tiheydestä hoivayritysten kanssa. Valviran ylijohtaja Markus Henriksson muistuttaa, ettei tällainen sopimus saisi vaarantaa potilasturvallisuutta.

– Minkäänlainen sopimus ei saa estää sitä, että potilas menee lääkärin luokse tai lääkäri potilaan luokse silloin, kun se on tarpeen, Henriksson toteaa.

Esimerkiksi puhelimitse tehtävän etädiagnoosin sopivuus täytyisi Henrikssonin mielestä arvioida potilas- ja tapauskohtaisesti.

Myös Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäen mukaan hoivakotien lääkäripalveluissa on paikoin vakavia ongelmia.

Lääkäri ei voi koskaan toimia pelkästään puhelimen välityksellä. Tätä mieltä on geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne, joka vieraili maanantaina A-studiossa keskustelemassa aiheesta.

– Kyllä näiden lääkäripalveluiden laatu ja saatavuus on huonosti järjestettyä ja huonosti johdettua, jos tulos on tällainen, Valvanne toteaa.

Hän ei kuitenkaan täysin tyrmää etähoitoa, vaan muistuttaa myös onnistumisista. Jos lääkäri on tutkinut potilaan ja hoidosta on sovittu yhdessä, lääkäri pystyy hänen mukaansa antamaan toimintaohjeita myös puhelimitse akuutissa tilanteessa.

"Lääkäri kävi kerran"

Hoivakodeissa tarjotuista lääkäripalveluista sovitaan kuntien ja kuntayhtymien sekä yksityisten hoiva- ja lääkäriyritysten välisissä sopimuksissa. Sopimukset ovat hyvin erilaisia, mutta yleisesti ottaen niitä yhdistää se, että lääkäri käy paikalla harvakseltaan.

Koska sopimuksia on joka lähtöön, on vaikeaa arvioida, miten usein lääkäri keskimäärin käy hoivakodeissa. Käyntiväli voi olla niinkin harva kuin neljä kertaa vuodessa, mutta useimmiten lääkäri käynee katsomassa potilaitaan noin kerran kuussa.

Valvonta siitä, että sovitusta pidetään kiinni, kuuluu kunnille. Savitaipaleen Kaijankodin tapauksessa vastuussa on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), joka vastaa Savitaipaleen perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista.

Vielä vuonna 2018 Eksote osti kaikki hoivakotiensa lääkäripalvelut Attendolta. Sopimus on ollut voimassa marraskuusta 2017. Sitä ennen hoivakotien lääkärikäynneistä vastasivat alueen terveyskeskukset.

– Otamme innokkain mielin vastuullemme jatkossa myös Eksoten alueen vuodeosastot, vanhuspalvelut sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien lääkäripalvelut, Attendo kertoi tiedotteessaan, kun sopimus Eksoten kanssa tuli julki.

Tiedotteen mukaan kaupan jälkeen Attendolla oli 1 800 asiakasta Eksoten alueella.

Vaikka kaikki lääkäripalvelut tulevat samasta paikasta, Eksoten ostopalvelupäällikkö Teija Malisen mukaan jokaisessa hoivayksikössä on erikseen määritelty, kuinka usein lääkäri on saatavilla. Malinen kertoo, että ostolääkärin tulisi aina olla tavoitettavissa.

Kaijankodin lääkäripalvelusopimukseen on kirjattu, että vaikka jokin käyntikerta voitaisiinkin korvata puhelinkonsultaatiolla, pääsääntöisesti lääkärin tulisi käydä paikalla kerran viikossa.

Ylen tietojen mukaan tämä ei ole toteutunut.

– Lääkäri kävi kerran. Hän oli muutaman minuutin hoivakodissa ja esitteli itsensä sille henkilökunnalle, joka sattui olemaan vuorossa. Hän ei nähnyt yhtään asiakasta siellä. Hän kertoi, että perjantaisin on varattu soittoaikaa 15 minuuttia nimenomaan meille, ja muina aikoina hänelle ei saa sitten soittaa, yksi hoivakodissa työskennelleistä hoitajista kertoo.

Hoitajan mukaan kyseessä ei ollut ehdoton soittokielto, mutta suositus oli vahva. Hoitajan mukaan esimerkiksi laboratoriolähetteet saattoivat viivästyä, koska lääkäri ei ollu tavoitettavissa.

– Kun lääkäri on jossain hornan tuutissa, niin eihän siinä ole mitään järkeä. Vähätellään asioita, että ei tämä ole niin akuutti asia, ja sitten se siirtyy taas viikolla eteenpäin, hoitaja sanoo.

Lääkärien heikko tavoitettavuus Kaijankodissa vahvistetaan Ylelle myös toisesta lähteestä.

Hoitajien mukaan lääkäripalveluissa tapahtui muutos huonompaan, kun Attendo osti Kaijankodin vuoden 2018 alussa.

Hoivakodin johtajan mukaan lääkäri on ollut tavoitettavissa puhelimitse.

Attendo: Olemme toimineet sopimusten mukaisesti

Myös Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen kertoo, että Attendolla on ollut ongelmia toimittaa lääkäripalveluita sopimuksen mukaisesti. Ongelmat ovat koskettaneet Eksotea laajemminkin. Suurin lääkäripula on koskenut Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystystä.

Itkosen mukaan lääkärikäyntejä ei voi hoitaa pelkästään puhelimitse, vaikka silloin tällöin näin tapahtuisikin.

– Kyllä tarkoitus on, että paikalla myös käydään, Itkonen sanoo.

Attendon viestintäpäällikkö Ilona Sammaljärvi kertoo sähköpostitse, että yleisesti ottaen yhtiö on toiminut niin kuin pitää.

– Käsityksemme mukaan Attendo Terveyspalvelut on toiminut sopimusten mukaisesti. Hoivakotien asukkaat ovat julkisen terveydenhuollon piirissä, minkä lisäksi kunta voi ostaa hoivakoteihin lääkäripalveluita. Tarkoituksena on varmistaa, että lääkäri on tavoitettavissa sen sijaan, että ikäihmisen tarvitsee lähteä esimerkiksi terveysasemalle, Sammaljärvi kirjoittaa.

Sammaljärvi ei näe ongelmaa puhelimen välityksellä tehdyssä lääkärintyössä.

– Puhelinkonsultaatiot helpottavat hoitajien arkea ja tukevat heidän työtään, sillä he saavat lääkäriin helposti yhteyden, Sammaljärvi kirjoittaa.

Sammaljärvi kertoo, että lääkäripalveluita paikan päällä ja etänä kannattaisi ylipäänsä lisätä, koska hoivakotien asukkaat vaativat vuosi vuodelta enemmän hoitoa. Sammaljärven mukaan hoivakodin asukkaan olisi hyvä kohdata lääkäri vähintään kerran viikossa.

Sammaljärvi muistuttaa, että vuoden 2019 alusta lähtien yhtiö ei ylipäänsä ole enää tuottanut lääkäripalveluita. Vuodenvaihteesta asti Eksoten lääkärisopimus on kuulunut Terveystalolle, joka osti Attendon Suomen terveyspalvelut viime vuonna.

– Perehdymme parhaillaan toimintaan ja mikäli korjattavaa on, tarkistamme toimintaa, kommentoi Terveystalon viestintäjohtaja Susanna Laine Ylelle.

.

Lääkäripalveluiden ongelmat ovat osittain palveluita tilaavien kuntien syytä, myöntää Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.

– Palveluiden ostaminen on taitolaji. Kun on enemmän ostopalveluita käytetty, niin pitkin matkaa on opittu enemmän sopimuksen tekemisestä ja valvonnasta. Tietenkin tullaan myös siihen kysymykseen, voiko kokoajan valvoa, Myllärinen sanoi maanantaina A-studiossa.

Lääkäri ei välttämättä kohtaa hoidettavaa

Hoivakotien henkilökunta vaihtuu usein, koska monet tekevät keikkatyötä. Tämä pätee niin hoitajiin kuin lääkäreihin.

Aluehallintoylilääkäri Mikko Valkosen mukaan tilanne saattaa olla se, ettei lääkäri ole koskaan tavannut ihmistä, jota hän puhelimen välityksellä hoitaa.

– Suuri ongelma on, että vastuulääkäri ei tunne yksikön henkilökuntaa eikä tiedä heidän osaamistaan tai sen mahdollisia puutteita, Valkonen kertoo.

Tilanne on asukkaiden lisäksi hankala myös hoitajille. Asukkaat eivät usein itse pysty kertomaan vaivoistaan. Monisairaan ihmisen hoito voi riippua siitä, miten hoitaja tulkitsee asukkaan oireita.

Mikko Valkonen epäilee, että tässä voi olla yksi syy, miksi joidenkin hoivakotien on niin vaikea saada hoitajia töihin.

– Hoitajien vastuu on kasvanut huomattavasti. Heidän on täytynyt ruveta leikkimään pikkulääkäriä, Valkonen kertoo.

Vastuun lisääntyminen näkyy hoitajien stressaantumisena. Ilmiö ei koske pelkästään yksityissektoria. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan monet julkisen puolen hoitajat harkitsevat alanvaihtoa.

Senni Suurinkeroinen on kokenut sairaanhoitaja, joka työskentelee kotkalaisessa Attendo Karhuvuorikodissa. Hän tiivistää työn kuormittavuuden näin.

– Olen ollut aiemmin töissä teho-osastolla ja terveyskeskuksen päivystyksessä. Eniten vastuuta on tässä työpaikassa, koska lääkäri on niin harvakseltaan saatavilla, Suurinkeroinen sanoo.

Valkonenkin huomauttaa, että kaikki hoivakotien asukkaat ovat oikeutettuja kunnalliseen terveydenhuoltoon riippumatta siitä, minkälaisia sopimuksia kunta on yksityisen palveluntuottajan kanssa tehnyt.

Miksi ihmeessä tätä vaihtoehtoa ei sitten aina käytetä, jos hoivakodin oma lääkäri on tavoittamattomissa?

Valkosen mukaan syynä voi olla esimerkiksi se, että hoivayhtiö on kehottanut hoitajia asioimaan ensisijaisesti omien lääkärien kanssa. Soittoaika voi olla rajattu, jotta linjat eivät mene tukkoon.

– Voi olla myös, että henkilökunnalle on tehty selväksi, että jos ottaa yhteyttä normaalin yhteydenottoajan ulkopuolella, siitä saattaa tulla ylimääräinen maksu, jonka hoitoyksikkö joutuu firmalle maksamaan, Valkonen sanoo.

Useiden Yleen yhteyttä ottaneiden hoitajien mukaan yhtiöt jopa painostavat siihen, että “ulkopuolisia” lääkäreitä ei käytettäisi. Rajuimpien syytösten mukaan hoitajia olisi jopa kielletty kokonaan tilaamasta ambulanssia.

– Tämä ei missään tapauksessa pidä paikkaansa, emmekä ymmärrä, miksi näin tehtäisiin, Ilona Sammaljärvi Attendon viestinnästä kirjoittaa.

Muistisairaita lähetetään hoitoon ilman saattajaa

Julkisen terveydenhuollon käyttämistä vaikeuttaa se, että tehostetun palveluasumisen hoivakotien asukkaat ovat useimmiten heikossa fyysisessä kunnossa ja kärsivät jonkinasteisesta muistisairaudesta.

Tällaisen ihmisen lähettäminen terveyskeskukseen ilman saattajaa on riskialtista. Saattajia ei välttämättä ole tarjolla esimerkiksi yöaikaan. Sairaalan päivystyksestä puolestaan ei välttämättä pystytä lähettämään lääkäriä paikalle.

Tilanne voi olla esimerkiksi se, että hoitaja on yksin hoivakodissa, ja muistisairas vanhus tarvitsisi saattajan kymmenien kilometrien pituiselle matkalle.

– Asukas laitetaan taksilla tai ambulanssilla menemään päivystykseen ja hän palailee sitten toivottavasti hoitokotiin, Valkonen kuvailee.

Valkosen tiedossa on ainakin yksi tapaus, jossa muistisairas vanhus ei ole enää löytänyt päivystyskäynniltä takaisin hoivakotiin.

Valkosen mukaan vanhus oli sijoitettu hoivakotiin tilapäisesti, koska hänen vastuullinen kotihoitajansa oli lomalla. Sekaannuksen vuoksi vanhus kuitenkin lähetettiin hoivakodin sijaan kotiosoitteeseensa, missä häntä ei ollut vastassa ketään.

Lopulta naapuri löysi vanhuksen harhailemasta asuntonsa ulkopuolelta ja tilanteesta selvittiin säikähdyksellä, Valkonen kertoo.

Hoitaja uupuu

Kaijankodissa Savitaipaleella työskennellyt hoitaja uupui hoivatyön arkeen. Hän kertoo eräänä viikonloppuna joutuneensa huolehtimaan hoivakodin iltavuoroista yksin, kun työntekijöitä ei löytynyt muita.

Kesällä 2018 hoitaja kirjoitti rankasta työrupeamasta Facebookiin. Hänen mukaansa kirjoitus oli yleisluonteinen, eikä siinä mainittu hoivakodin nimeä.

Pian hoitajan puhelin piippasi tekstiviestin merkiksi. Lähettäjä oli hoivakodin johtaja. Siinä luki näin:

Hei, poista viimeisin Facebook päivityksesi, ei ole ollenkaan sopivaa puhua työasioitaan siellä. Meillä some-ohjeet olleet luettavissa ja palaverissa puhuttu. Tietosuojarikkomus ei ole leikin asia. Kiitos, (johtajan nimi)

Hoitaja totteli, ja poisti viestin. Pian episodin jälkeen hän teki päätöksen vaihtaa alaa.

Yle on selvittänyt hoivakotien ongelmia laajasti, lue lisää aiheesta:

Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

Hoivakotiongelmista syytetyn Attendon toimitusjohtaja pysyy yrityksen johdossa – "Saan lisää tarmoa tämmöisestä"

Attendo ei yhdistä hoitajavajetta ja kuolemia Pelimannissa – Hoivajätti jälkiviisaana: Muuttoja olisi pitänyt hidastaa

Hoivayhtiö Esperi Caresta jätetty kaksi tutkintapyyntöä poliisille

Ylen haastattelemat työntekijät: Esperi Care uhkailee ja vaientaa hoitajia – epäkohdista puhuva joutuu vaikeuksiin

Vanhustenhoidon ongelmat keskittyvät yksityisiin yrityksiin – Julkisesta puolesta tehdään selvästi vähemmän ilmoituksia

Katso täältä missä hoivakodissa on mitäkin ongelmia – Hoivakotien pitäisi itse valvoa toimintaansa, mutta valvontaa ei oteta tosissaan