Huomenna keskiviikkona on luvassa liukasta ajokeliä, kun kylmä sää jäädyttää tiet. Mahdollisesti vaarallista ajokeliä ennustetaan Etelä-, Keski- ja Itä-Suomeen. Ilmatieteen laitoksen varoitukset löytyvät täältä.

Ylen meteorologi Anne Borgström kertoo, että yön aikana etelässä ja lännessä tulee pakkasta. Se jäädyttää sateen kastelemat tiet ja tekee ajokelistä huonon varsinkin keskiviikkoaamuna.

Ajokeli on ollut tänään paikoin huono: Lunta on tänään tullut maan keskiosissa 10–15 cm, kun taas Jyväskylän seudulla ja Etelä-Savossa paikoin jopa 30 cm. Yksi kuoli tänään kolarissa Jyväskylässä.

Lumisateet siirtyvät huomenna itään, jossa lunta voi tulla 5 senttimetriä.

Tulevaisuuteen suuntaavat katseet ovat luottavaisia, ja poutaiset pilvet lipuvat rauhaisasti sinisellä taivaalla. Vanhojen vaalimainosten kannet julistavat vapautta puoluekentän kaikilta laidoilta.

Olemme tulleet Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijan Mona Mannevuon kanssa Raisioon penkomaan Turun yliopiston kokoelmia.

Hyllykilometreille on kertynyt satoja, ellei tuhansia vaalimainoksia viimeksi kuluneiden sadan vuoden ajalta. Vapaakappalelain nojalla kaikista vuoden 1919 jälkeen painetuista pienpainatteista on toimitettu sinne kopio, ainakin teorissa.

Otimme runsaudensarvesta lähempään tarkasteluun vaalimainoksia kahdelta suuren murroksen kaudelta – erityisesti sotien jälkeiseltä ajalta, mutta myös 1990-luvun laman jälkikurimuksesta.

Toki yhden iltapäivän mittainen mainosten selailu on lyhyt aika perehtyä mittavaan aineistoon, mutta päällimmäiset teemat nousevat nopeasti esiin.

– Jos suomalaista yhteiskuntaa pitäisi määritellä yhdellä käsitteellä, niin se on ehdottomasti työ. Työtä lähestytään näissä vaalimainoksissa kukin puolue omalla tavallaan, mutta se on se mikä läpäisee oikeastaan tavalla tai toisella koko vaalimainonnan, kiteyttää Mona Mannevuo.

Toive täystyöllisyydestä rapisi viimeistään lamaan

Iskulauseet julistivat täystyöllisyyden ihannetta 1950-luvun Suomessa laajalla puoluerintamalla. 40 vuotta myöhemmin laman aikana usko tavoitteen saavuttamiseen oli jo hieman karissut.

– Tässä näkyy suuri muutos. Luonnollisesti 90-luvun mainoksissa puhutaan aika paljon työttömyydestä, mutta täystyöllisyyden toive on kadonnut. 90-luvun vaalimainoksissa korostettiin jossain määrin enemmän yritteliäisyyttä. Ehkä myös ajateltiin, että valtio ei enää samalla tavalla ole vastuussa järjestämään työtä kaikille.

Mona Mannevuo muistuttaa, että sotien jälkeen valtiolla oli oikeus määrätä siirtotöihin vaikka toiselle puolelle Suomea.

Vaalilehdykäisiä silmäillessään hän pohtii työn kulkevan käsi kädessä kansalaisuuden kanssa suomalaisessa yhteiskunnassa, ja rauhan ajan alussa ammatillinen koulutus tarjosi nopeimman reitin oman paikan löytymiseen. Akateeminen maailma painottui vasta myöhemmin.

Talkoohenki ei aina ole yhteistyötä

Jälleenrakennuksen teema toistuu vielä pitkään sota-aikojen jälkeenkin. Talkoohenkeä tarvitaan vuosikymmenestä toiseen Suomi-neidon saamien kolhujen korjaamiseksi.

– Jälleenrakentaminen ja sota-ajan jälkeinen mielenmaisema vaikuttaisivat olevan suomalaisille ja politiikoille tärkeä tarina, joka on helppo tuoda aina esiin, kun yhteiskunta kohtaa jonkinlaisia ongelmia, erityisesti taloudellisia.

Erikoistutkija Mona Mannevuo kuitenkin huomauttaa, että talkoohenki ei tarkoita mielikuvien mukaista suurta konsensusta ja yhteistyöhenkeä. Esimerkiksi työväen ja pääoman välistä kitkaa tuotiin esiin puhumalla arastelematta sorrosta.

– Sota-ajan jälkeiset vaalimainokset ovat mielenkiintoisia. Niissä kyllä näkyy aika paljon vastakkainasettelua, erityisesti kokoomuksen ja SKDL:n välillä. Vaalimainokset suorastaan perustuivat siihen, että vastustetaan toista. Niissä on hyvin selkeä vastakkainasettelu.

Jos politiikka nykypäivänä nähdään armottomana taistelukenttänä, osattiin ennenkin käyttää kovaa kieltä vastustajista.

Vapaus oli luonnollisesti sota-aikojen jälkeisessä Suomessa kaikkien mielissä. Pelkoa vapauden menetyksestä torjuttiin äänestäjien sieluista taistellessa, kuinkas muuten kuin vastakkainasettelun kautta.

– Kaikki puolueet myivät vapautta omalla tavallaan. Vastakkaiset puolueet taas nähtiin yksilön ja kansakunnan vapautta rajoittavina. Kuka haluaisi äänestää vapautta tai vapaata kansakuntaa vastaan? Se on aika vahvaa poliittista viestintää, joka myös puhuttelee.

Erikoistutkija Mona Mannevuo huomauttaa 1940–50-lukujen taitteen vaalimainoksia silmäillessään, että vapaus on poliittisesti kiinnostava käsite.

– Vapaushan ei varsinaisesti tarkoita mitään, jollei sitä määritellä. Voisi sanoa, että politiikka oli tuolloin siis todella avoimen poliittista!

Perheessä on aina tuki ja turva

Noin 70 vuoden takaiseen vaalimainokseen on piirretty sängyissään kuorsaavia nukkujia. Tai ehkä he eivät kuorsaa, sillä hahmot ovat naisia.

Jos nykyään ollaan huolissaan etenkin nuorten miesten alhaisesta äänestysinnosta, näyttävät naiset olleen vertauskuva nukkuville äänestäjille sota-ajan jälkeisessä Suomessa.

Mona Mannevuo tarkastelee kiinnostuneena erityisesti naisille suunnattua vaalimainosta.

– Tässä moititaan sitä, että naiset jättävät luvattoman usein äänestämättä, ja sanotaan, että jotkut jäävät pois laiskuudesta ja mukavuudenhalusta. En sitä ihan uskoisi, ehkä naiset eivät vielä olleet niin vahvasti mukana julkisessa keskustelussa. Ehkä moni myös koki, ettei tiedä riittävästi politiikasta, ettei ole tiedostava äänestäjä.

Valistuksellisessa materiaalissa korostetaan, että naiset eivät äänestä miehiä vastaan, vaan miesten rinnalla. Uurnille mennään tasaveroisina, ja ääni annetaan oikeastaan koko perheen puolesta.

Perhearvot ovat pinnalla koko tarkastelemassamme mainosmateriaalissa. Mannevuon mukaan myös tutkimuksella on todettu, että sotien jälkeen Suomi koki niin kutsutun familistisen käänteen. Yhteiskunta keskittyi hyvin paljon perheeseen.

– Tässä voi itse asiassa nähdä jatkumoa myös tämänhetkiseen tilanteeseen. Jollain tavalla perhe on tullut taas enemmän poliittiseen keskusteluun kuin ehkä kymmenen vuotta sitten.

Erikoistutkija Mona Mannevuo Eduskuntatutkimuksen keskuksesta muistuttaa, että kriisien ravistelemien yhteiskuntien taipumuksena on tukeutua perusarvoihin.

– Aina jos on jokin ulkopuolelta todellisuudessa tai mielikuvissa tuleva uhka, mielellään palataan perusarvoihin, joita Suomessa ovat paitsi työ, myös ydinperhe. Se ei siis kerro koko suomalaista perhehistoriaa, vaan nimenomaan sijoittuu tähän sodanjälkeiseen aikaan ja jälleenrakentamiseen.

Lue lisää:

Vaalimainokset arvioitavina: "Supermarketin mainos, poliisiesite ja vanha elokuvajuliste"

Vuoden 1997 Miss Suomi Karita Tykkä (os. Tuomola)on luonun uran hyvinvointivalmentajana ja bloggaajana. Hän luennoi kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, pitää hyvinvoinnin eri osa-alueisiin keskittyvää blogia ja suosittua Instagram-tiliä.

Hänelle on tullut selväksi, mistä asioista suomalaiset naiset haluavat kuulla eniten neuvoja.

– Olen luennoidessani huomannut, että eniten naisia kiinnostaa sisäinen rauha. Se lähti aihepiireistä: painon pudotus, iho ja kauneudenhoito. Nyt olen huomannut, että kyse on yhä enemmän sitä, kuinka hyväksyä itsensä, kuinka hidastaa omaa rytmiään, rauhoittua ja olla läsnä.

Luennointi on Puoli seitsemän -ohjelman vieraana olleelle Tykälle tämän hetken suurin kutsumus ja intohimo.

– Olen aina tykännyt esiintya ja auttaa muita jollakin tavalla. Rakastan pitää luentoja. On ihanaa pitää niitä aiheista, joihin tunnen intohimoa, ja samalla pääsen inspiroimaan niitä ihmisiä jotka ovat yleisössä.

Hyvinvoinnin ja kauneuden kulmakivet

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kauneuden kulmakivet ovat Tykän mukaan yksinkertaiset:

– Ne ovat uni ja lepo, liike, ravitsemus ja henkinen hyvinvointi. Ne on siinä. Me kuitenkiin aika harvoin pääsemme niissä tasapainoon, vaikka keho yrittää automaattisesti pysyä balanssissa. Mutta kun me syömme mitä sattuu, nukumme miten sattuu, stressaamme emmekä liiku tarpeeksi, niin tasapaino katoaa.

Itsensä löytäminen on sipulin kuorintaa

Karita tykkä on Miss Suomi -vuosien jälkeen ehtinyt parinkymmenen vuoden ajan tutkia myös omia ajattelumallejaan. Vertaus löytyy sipulin kuorimisesta.

– Minusta tuntuu, että olen erilaisten matkantekovaiheiden aikana kuorinut sipulia. Saanut kerroksia päältä pois, ja sieltä on sitten löytynyt tällainen ihminen mitä olen nyt. Ne jotka ovat tehneet itsensä kanssa töitä tietävät, että se on niin henkilökohtainen matka, että sitä harvoin haluaa höpötellä muille.

Sipulin kuorinen on Tykän mukaan kuitenkin tärkeää, vaikka se välillä itkettäisikin.

– Kyllä minä suosittelisin kaikkia kurkistamaan omien ajatusmallien taakse. Aiankin silloin, jos arvostelee toista ihmistä, ärsyyntyy vahvasti joistakin asioista tai joku ihminen ärsyttää. Kannattaa miettiä, miksi minua ärsyttää, mikä siinä ihmisessä on, mikä minun tunteeni takana on. Vastaus löytyy lähes aina itsestä.

Katso Karita Tykän koko haastattelu Yle Areenasta.

Eduskuntavaalit huipentuvat tulevana sunnuntaina, ja ennakkoäänestys on sulkeutunut tänään tiistaina. Ehdokkaat kiertävät nyt aktiivisesti toreilla. Vaalikahveja tarjoillaan ja hörpitään vaalikentillä ympäri Suomen.

Yle on tuonut tänä keväänä vaaleihin uudenlaista katsantoa Vaalisohva-ohjelman myötä. Siinä ehdokkaat ovat tulleet ihmisten kotisohville kahvittelemaan ja keskustelemaan politiikasta.

Uudenlaisten vaalikeskustelujen avulla pyrkimyksenä on ollut tuoda politiikkaa ja ehdokkaita lähemmäksi äänestäjiä. Oleellista Vaalisohvissa on ollut etenkin se, että niissä keskustelun agendan pääsevät määrittämään mediaan sijaan tavalliset ihmiset.

Vaalisohva-jaksoja tehtiin yhteensä 12, ja ne sijoittuivat eri maantieteellisille alueille. Yle Areenasta voit katsoa kaikki jaksot.

Helsingin jaksossa pohdittiin sitä, mihin demokratiaa tarvitaan ja onko politiikka rikki. Helsingin Kulosaaressa Ronja Vehviläinen, Kerttu Tahvanainen ja Johannes Jolkkonen ottivat ehdokkaat Eveliina Heinäluoman (sd.) ja Toni Erosen (sin.) rennosti vastaan.

Voit katsoa kyseisen jakson myös tämän jutun pääkuvaa klikkaamalla.

Onko politiikka rikki vai ei?

Molemmat ehdokkaat myönsivät vaalisohvalla, että politiikka kärsii jonkinlaisista imago-ongelmista – että politiikka saattaa vaikuttaa nuorten silmissä etäiseltä.

Heinäluoma sanoi, että ehdokkaiksi pitäisi saada enemmän nuoria, jotta poliittinen keskustelukulttuuri kehittyisi. Eronen puolestaan totesi, että politiikka on rikki siinä mielessä, että se kiinnostaa niukasti nuoria.

Vaalisohvaa isännöineet nuoret kysyivät, miten luottamuksen politiikkaan voisi palauttaa, kun lupaukset on petetty niin moneen kertaan.

Eronen korosti, että keskinäistä kunnioitusta päättäjien välillä pitäisi parantaa ja yhteistyötä olisi syytä tehdä vahvemmin yli puoluerajojen.

Miten nuoriin voisi vedota paremmin, vaalisohvalla ehdokkaita tentanneet nuoret kysyivät. Politiikan uudistamiseen sohvalla istuneista ehdokkaista oli ideoita niukasti.

Heinäluoma totesi kansalaisaloitteen olevan hyvä lisä politiikkaan, koska se tuo uusia aiheita yhteiskunnallisen keskustelun piiriin.

"Vaalisohva oli antoisa kokemus"

Helsingin yliopistossa kehitysmaatutkimusta opiskeleva Ronja Vehviläinen kertoo, että Vaalisohvan tekeminen oli antoisa kokemus.

– Päivä oli kaiken kaikkiaan todella hauska, ja kokemus toi jännittävää fiilistä yhteisöömme. Oli myös kiinnostavaa nähdä, miten tv-produktio tapahtuu.

Keskustelut ehdokkaiden kanssa kestivät noin tunnin. Näistä keskusteluista vain pieni osa mahtui itse lähetykseen.

Vehviläinen asuu Kulosaaressa nuorten yhteisössä 11 ihmisen kanssa. Vaalisohva-lähetyksessä oli mukana neljä yhteisön jäsentä. Ehdokkaat vaikuttivat Vehviläisen mukaan mukavilta ihmisiltä.

– Ehkä tärkein anti oli nimenomaan mukavat ihmiset ja se, että heidän kanssaan pääsi keskustelemaan kaikessa rauhassa, jotta voi tehdä punnittuja päätöksiä.

Tarvittaisiin enemmän kuuntelua ja vähemmän päälle puhumista

Vehviläinen uskoo, että poliittiseen keskustelukulttuuriin tarvittaisiin enemmän juuri rauhallista keskustelua ja toisten ihmisten aitoa kuuntelua kunnioittavassa hengessä, sen sijaan, että huudetaan toisten päälle.

Tässä mielessä Vaalisohvan voi nähdä jonkinlaisena ihanteena sille, miten politiikasta pitäisi pystyä hänen mielestään keskustelemaan. Entä miten ehdokkaat pärjäsivät: tyydyttivätkö vastaukset?

Vehviläinen korostaa, että tarkoitus oli ensisijaisesti kuunnella ehdokkaita aidosti eikä niinkään hiostaa nopeilla kysymysten sarjoilla, kuten television vaalitenteissä on tapana.

– Ehdokkaiden kokemus näkyi siinä, että he osasivat vastata hyvin, vaikka he eivät tienneet kysymyksiä etukäteen. Toki on selvää, että kovin syvälle aiheisiin emme ehtineet. Se olisi vaatinut paljon enemmän aikaa.

Jännittikö ohjelman tekeminen yhtään? Vehviläisen mukaan alussa jännitystä oli ilmassa sekä asukkaiden että ehdokkaiden kesken.

– Itse koin, että tunnelma vapautui aika nopeasti, kun kamerat unohtuivat. Siitä iso kiitos menee myös Ylen ammattitaitoisella tiimille, hän päättää.

– Mun mielestä se on tosi ällöttävää, 8.-luokkalainen Anni Pääkkönen tuhahtaa.

Pääkkönen on yksi Kajaanin Lehtikankaan koulun viidestä nuuska-agentista (EHYT ry). Nuuska-agentit ovat vapaaehtoisia 7.–9. -luokkalaisia, jotka seuraavat nuuskailmiötä koulussa ja vapaa-ajalla sekä pitävät nuuskainfoja nuoremmille oppilaille.

– Emme käräytä yksittäisiä ihmisiä, vaikka moni niin luulee. Ehkä se johtuu siitä, että agentti kuulostaa vakoilulta ja siltä, että siitä rollittaisiin jollekin, mutta sitä se ei ole, Pääkkönen kertoo.

Nuuska-agentit kertovat nuuskasta erilaisten visailujen ja pelien avulla. Harjoituksissa joutuu esimerkiksi itse päättelemään, onko väite nuuskasta totta vai tarua.

Tarkoituksena on lisätä tietoa sekä ennaltaehkäistä nuuskakokeiluja ja käyttöä. Kajaanissa toiminta alkoi viime syksynä. Nuuska-agentteja on muuallakin Suomessa, esimerkiksi Meri-Lapin kouluissa.

– Nuuskasta kerrotaan esimerkiksi terveystiedon kirjassa ja opetetaan koulussa, mutta suhtautuminen voi olla silloin sellaista, että ne nyt vain puhuvat niin, Pääkkönen kertoo.

– Sillä on isompi arvo, kun nuori kertoo nuorelle eikä aikuinen sano, että älä käytä nuuskaa. Nuoret kuuntelevat kuitenkin enemmän nuoria, 9. -luokkalainen Kalle Leinonen jatkaa.

Nuuskaa käytetään, koska kaveritkin käyttävät

Lehtikankaan koulun oppilaskunnan puheenjohtaja Kalle Leinonen sanoo, että monet käyttävät nuuskaa, koska myös kaverit nuuskaavat. Porukkaan halutaan samaistua, paine on kova.

– Kokeilin nuuskaa, koska kaverit tarjosivat. Se tuntui ylähuulessä ikävältä, sätimiseltä. Vähän kirpaisi, Leinonen kertoo.

– Moni ajattelee, että se ei voi olla niin paha juttu, koska kaverikin käyttää, Anni Pääkkönen jatkaa.

Nuuskasta on tullut tutkimuksen mukaan trendikästä. Uteliaisuus ja kiinnostus nuuskaa kohtaan on kasvanut ja asenteet ovat muuttuneet sallivammiksi.

Selkeää käyttäjäryhmää ei ole, vaan kuka tahansa voi käyttää nuuskaa.

– Se ei ole enää vain poikien juttu, vaan moni tyttökin nuuskaa. Eikä sitä tapahdu pelkästään urheilijapiireissä, vaan ilmiö on paljon laajempi kuin luulemme, Kajaanin kaupungin nuoriso-ohjaaja Reima Korhonen sanoo.

Kouluterveyskyselyn mukaan kajaanilaiset yläkoululaiset käyttävät nuuskaa valtakunnallista tasoa vähemmän. Nuuskaa käyttää päivittäin 3,1 prosenttia nuorista, kun koko maassa luku on 4,5 prosenttia.

Tulos on hyvä, mutta Korhonen ei paukuttele sille henkseleitä. Kyselyt kun laahaavat usein muutaman vuoden jäljessä.

– En voi sanoa, että suurin osa, mutta suuri osa yläkouluikäisistä nuorista käyttää nuuskaa. Esimerkiksi seiskaluokkalaisissa heitä on tällä hetkellä yllättävän paljon. Väittäisin, että yksittäisiä käyttäjiä on myös alakouluikäisissä, Korhonen sanoo.

Sitä saa helposti netistä, kun laittaa viestin, että kuka myy nuuskaa. Anni Pääkkönen

Nuuskaa on myös helppo saada. Kajaaniin sitä kantautuu todennäköisesti Haaparannasta kuten muuallekin maahan. Purkki ruotsalaisnuuskaa vaihtaa näppärästi omistajaa esimerkiksi SnapChatissa.

– Sitä saa helposti netistä, kun laittaa viestin, kuka myy nuuskaa. Ei siihen tarvitse nähdä hirveästi vaivaa. Nuuskaa saa myös kavereilta ja kaverin kavereilta, Pääkkönen kertoo.

Onko urheilijanuuskaa olemassa?

Nuuska-agentit pyrkivät rikkomaan monia nuuskaan liittyviä harhaluuloja. Nuuskaa pidetään esimerkiksi savukkeita hyväksyttävämpänä vaihtoehtona. Sen ei ajatella haittaavan urheilua yhtä paljon kuin tupakoinnin.

– Tupakasta tulee savua, joten sen ajatellaan olevan huono keuhkoille. Nuuskan käyttö näyttää siksi turvallisemmalta. Monet urheilijat myös ajattelevat, että nuuska parantaa suorituskykyä, mutta todellisuudessa se huonontaa sitä, Anni Pääkkönen kertoo.

– Yksi mieleen painuneista esimerkeistä kuluvan vuoden aikana on, että olisi olemassa erikseen urheilijoille tarkoitettua nuuskaa, joka ei olisi yhtä vaarallista kuin tavallinen nuuska. Sellaista ei ole olemassa, kaikki on samaa tavaraa, nuoriso-ohjaaja Reima Korhonen jatkaa.

Pääkkönen on huomannut, että nuoret eivät välttämättä tiedä, minkälaisia terveyshaittoja nuuska oikeasti aiheuttaa. Se vaurioittaa suun limakalvoja, kuluttaa ja värjää hampaita sekä saa ikenet vetäytymään.

– Jos nuuskaa käyttää pidempään, se voi aiheuttaa kaikenlaisia suusyöpiä ja muita. Nuuskassa on 2 500 erilaista kemikaalia, joista 28 voi aiheuttaa syöpää, Pääkkönen sanoo.

Tiedän ihmisiä, jotka ovat nuuska huulessa oppitunnilla eivätkä opettajat sitä aina huomaa. Kalle Leinonen

Nuuskan käytön voi piilottaa helposti, koska pussin voi laitaa huulen alle huomaamattomasti. Silloin sitä eivät välttämättä huomaa opettajat tai omat vanhemmatkaan.

– Jos koulupäivän aikana käyttää nuuskaa, opettajat voivat puuttua siihen. Tiedän ihmisiä, jotka ovat nuuska huulessa oppitunnilla eivätkä opettajat sitä aina huomaa, Kalle Leinonen kertoo.

Millä tavalla asioihin pitäisi puuttua? Nuorten mielestä tarvitaan lisää faktatietoa. Esimerkiksi urheilijat tai vaikkapa tubettajat voisivat kertoa nuuskan haitoista ja siitä, miksi he eivät käytä nuuskaa.

– Sellaisia esikuvia on kuitenkin vielä aika vähän. Enemmän esimerkkejä on tupakan poltosta tai huumeista, mutta myös nuuskasta puhuvia pitäisi olla enemmän, Anni Pääkkönen sanoo.

Käytätkö nuuskaa? Miksi? Uskotko, että toinen oppilas voi saada vähennettyä kaverin nuuskaamista? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

Kun uutiskuvissa nähtiin itsensä prinssi Harryn käyttävän oululaista Oura-älysormusta, kysyntä ja pääomasijoitukset ponnahtivat nousuun.

Vain neljä grammaa painava sormus kerää monipuolisesti tietoa kantajansa kehon tilasta, ja älypuhelimen välityksellä se opastaa haltijaansa parempaan uneen ja terveellisempiin elämäntapoihin.

Britannia on Oura Healthille toiseksi tärkein vientimarkkina Yhdysvaltojen jälkeen. Mutta juuri kun yritys lisää tuotantoa toimitusten nopeuttamiseksi, kova brexit eli Britannian pikaero EU:sta uhkaa hidastaa sormusten vientiä kuningaskuntaan ja keskeisten komponenttien tuontia sieltä Ouluun.

Kova brexit huolestuttaa

Oura Ringin innovaatiojohtaja Petteri Lahtela on tyytyväinen sormuksen saamaan kansainväliseen mediajulkisuuteen. Laajalevikkisten lehtien lisäksi juttua sormuksesta ovat Ouluun tulleet kuvaamaan myös CNN ja BBC.

Lahtela iloitsee, että kerrankin suomalaista tuotetta ei tarvitse oikeastaan markkinoida, kun tuote myy itse itseään.

Nyt sormuksen valmistajan mukaan toimitusajat Britanniaan uhkaavat kovassa brexitissä venyä kohtuuttomiksi asiakkaille. Lahtelan mukaan nettiostajat vaativat yhä nopeampia toimitusaikoja.

– Epävarmuus tulevista viiveistä on iso haaste. Se voi vaikuttaa asiakkaisiin, mutta toivomme, että se ei näy meille kovin paljoa. Riskejä siinä kyllä tulee, Petteri Lahtela erittelee.

Oura Healthissa ja useissa pohjoisen kasvuyrityksissä koetaan, että tietoa on saatavilla vain niukasti kovan brexit-eron vaikutuksista liiketoimintaan, tullauksiin ja esimerkiksi siihen, kumpaan valtioon arvonlisävero maksettaisiin.

Myös esimerkiksi kainuulaisessa CSE Entertainment -yhtiössä seurataan jännittyneinä, kuinka kovaksi brexit muodostuu. Toimitusjohtaja Veli-Matti Nurkkala uskoo, että CSE:n virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä kuntoilulaitteita myydään jatkossakin Britanniaan, vaikka tuotteiden lähettäminen muuttuisikin työläämmäksi.

– Olemme tässä vaiheessa ihan yhtä epätietoisia kuin kaikki muutkin. Pyrimme mahdollisimman hyvin reagoimaan, että liiketoiminta jatkuisi, Veli-Matti Nurkkala sanoo.

Ulkoministeriö patistelee varautumaan

Ulkoministeriössä arvioidaan, että kova brexit tarkoittaisi yrityksille erilaisten viivytysten lisäksi myös nousevia kustannuksia. Jotkin yritykset joutuisivat esimerkiksi perustamaan ylimääräisiä tytäryhtiöitä Britanniaan.

Taloudellisten ulkosuhteiden osaston markkinoillepääsy-yksikön vastuuvirkamies Kristiina Kauppisen mukaan tietoa kovasta brexitistä on jo hyvin saatavilla esimerkiksi Valtioneuvoston kanslian brexit-sivustolla.

Kauppinen muistuttaa, että Suomi vie ja tuo merkittävässä määrin muun muassa IT- ja konsultointipalveluita Britanniaan. Hänen mukaansa suurin vastaavia palveluyrityksiä koskeva muutos kovan brexitin tapahtuessa on se, ettei sähköisiä henkilötietoja enää saisi siirtää automaattisesti EU:n ulkopuoliseen Britanniaan.

– Myös esimerkiksi patenttien ja tekijänoikeuksien osalta yritysten tulee tarkistaa, miten suojata tuotteensa, Kauppinen suosittelee.

Uskon, että varautuminen vaihtelee ihan nollasta sataan prosenttiin. Juha Ala-Mursula

Muutoksia yrityksille voi tulla muun muassa arvonlisäverotukseen, ja erityisesti yli 3 kuukautta maassa olevien työntekijöiden liikkuvuus hankaloituu, Kauppinen toteaa. Hän patistelee yrityksiä viimeistään nyt tarkastelemaan mahdollisia vaikutuksia.

– Riippuu paljon alasta ja yrityksestä, miten brexit vaikuttaa. Yhtä vastausta ei voida antaa, Kauppinen tiivistää.

Suuria eroja varautumisessa

Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula arvioi, että Pohjois-Suomessa yritykset ovat varautuneet kovaan brexitiin hyvin eri tavoin. Pisimmälle suunnitelmat on viety suurissa vientiyrityksissä.

– Uskon, että varautuminen vaihtelee ihan nollasta sataan prosenttiin. Joillakin on täysi varautuminen, mutta toisilla ei mitään.

Ala-Mursula ennustaa mahdollisen kovan brexitin aiheuttavan jopa viikkojen viiveitä liiketoiminnalle. Kahden maan välistä kauppaa koskevien sopimusten sekä vienti- ja tuontilupien aikaansaaminen saattaa viedä jopa muutaman kuukauden, Ala-Mursula muistuttaa.

– Kannattaisi olla huolissaan viiveistä varsinkin, jos liiketoiminta on merkittävää, esimerkiksi kymmenen prosenttia liikevaihdosta.

Myös Kainuussa brexit värittää tunnelmia viestiyrityksissä. Maakunnallisen kehittämisyhtiön Kainuun Etu Oy:n toimitusjohtaja Antti Toivanen muistuttaa, että tilanne ei ole hyväksi kenellekään osapuolelle, Britannialle itselleenkään.

– Kyllä tätä on seurattu ihan kyllästymiseen saakka, kaikkihan tämän venkkoilun on nähnyt. Kun Britanniassa alkaa talous sakkaamaan se vaikuttaa koko Eurooppaan ja maailmantalouteenkin, Toivanen puuskahtaa.

Hankaluuksia horisontissa

Haavoittuvia aloja pohjoisessa ovat muun muassa matkailu, rahoitusala, metsäteollisuus sekä elektroniikka- ja tietotekniikka-ala, joilla on liiketoimintaa Britannian kanssa, Juha Ala-Mursulan arvioi.

– Pohjoiseen on Britanniasta myös paljon tuontia, joka kärsii viiveistä.

Juha Ala-Mursula uskoo, että Britannia joutuu kovassa brexitissä suorastaan kaaokseen, sillä moni toimiala siellä tuo puolet tavaroistaan EU:sta.

Britannian markkinat ovat ylipäätään vaikeita valloittaa. Kulttuuri ja maan tavat on osattava hyvin.

Oura Healthin Petteri Lahtelan on silminnähden vaikeaa vastata kysymykseen, miksi Oura Health ei rohkeammin kerro prinssi Harryn kantavan heidän älysormustaan.

– No siinä on syynä se, että kuningashuone on antanut meille ohjeet, että miten asiasta voi kommunikoida. Ja me emme halua siksi ottaa asiaan kantaa, Lahtera hymyilee.

Lue lisää:

Etlan selvitys: Brexitin vaikutukset uhkaavat muodostua huomattavasti ajateltua laajemmiksi

Mikropettäminen on flirttailun päivitetty versio. Sosiaalisessa mediassa puhuttava mikropettäminen tarkoittaa viestittelyä tai flirttailua parisuhteen ulkopuolisille ilman, että suhde kehittyy varsinaiseksi seksi- tai rakkaussuhteeksi. Mikropettämiseen liittyy myös muista kuin omasta kumppanista fantasiointi.

Uskottomuuteen laajasti perehtynyt tietokirjailija Tuija Säteri muistuttaa, että mikropettämisestä puhuttaessa on hyvä erottaa fantasiat ja teot toisistaan.

– Yleensä fantasiat käsitetään yksityisiksi ajatustavoiksi tai mielikuviksi, jotka stimuloivat seksuaalisia tunteita ja lisäävät nautintoa. Usein ne myös koetaan riippumattomiksi kumppanista tai kumppanin läsnäolosta.

Kuvittelu on ihmismielen ominaisuus, eikä eroottisissa fantasioissa ole mitään pahaa. Päinvastoin nykyään ajatellaan laajasti, että fantasiat ovat tärkeä osa ihmisen seksuaalisuutta.

Fantasioiden luonteeseen liittyy, ettei niitä ole pakko toteuttaa. Ne voi jakaa kumppanin kanssa tai pitää omana tietonaan. Ongelmaksi fantasiat voivat muodostua, jos omaa kumppaniaan alkaa liikaa verrata niihin.

Pettämisen rajat ovat häilyvät

Jos fantasiat ovatkin ihmisen yksityisasia, niin konkreettiset teot puolestaan koskettavat myös kumppania. Tällöin uskottomuuden raja saattaa ylittyä.

– Uskottomuudeksi koetaan intiimi viestittely parisuhteen ulkopuolisen kanssa ilman, että kumppani on tästä tietoinen. Pelkkä fantasia ei ole pettämistä, mutta vuorovaikutus jonkun ulkopuolisen kanssa voidaan kokea pettämiseksi, selittää Tuija Säteri.

Israelilaisessa yliopistossa vastikään tehdyn psykologisen tutkimuksen mukaan (Psychology Todayn artikkeli aiheesta) omasta kumppanista fantasiointi paransi tyytyväisyyttä parisuhteeseen. Vastoin ennakko-odotuksia fantasiointi parisuhteen ulkopuolisista ei sekään huonontanut parisuhdetta, mutta ei myöskään parantanut. Tutkittavat olivat 30-vuotiaita opiskelijoita.

Tutkijoiden mukaan on tavallista, että ensi-ihastumisvaiheen hieman laannuttua kumppanit ajattelevat eroottisesti myös muita ihmisiä. Näin haetaan ehkä lisää virtaa ja jännitystä parisuhteeseen.

Kun ajatukset muuttuvat teoiksi, pitää rajat määritellä yksilöllisesti juuri omaan parisuhteeseen sopiviksi. Se, minkälaista toimintaa kukin pitää pettämisenä, vaihtelee yksilöittäin. Jonkun mielestä pettämistä on jo viehättävän ihmisen kuvan kehuminen sosiaalisessa mediassa, jonkun toisen mielestä raja kulkee vasta alastonkuvissa tai videoyhteyden avulla toteutetussa seksuaalisessa kontaktissa.

Kevyt flirtti muiden kanssa voi parantaa parisuhdetta

Israelilaistutkimuksen mukaan muista kuin omasta kumppanista fantasiointi ei ainakaan huononna parisuhdetta. Onko muiden ihmisten eroottissävyisestä ajattelusta tai jopa pienestä flirtistä sitten hyötyä ensisijaisen parisuhteen onnellisuuteen?

– Näin moni uskoo. Elämä saa olla iloista ja nautinnollista, ja siihen mahtuu myös hauskaa pientä flirttiäkin, Tuija Säteri sanoo.

Mutta mikä sitten kenellekin on viatonta flirttiä ja missä kulkee raja? Siihen ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta.

– On jokaisen omista arvoista kiinni, milloin kokee flirtin ryöpsähtävän käsistä ja ylittävän reilut parisuhteen säännöt ja rajat.

Hyväksyttävän mikropettämisen eli parisuhteen ulkopuolisen eroottissävytteisen fantasioinnin ja yhteydenpidon säännöt voi jokainen pariskunta itse määritellä. Siihen ei ole yhtä oikeaa vastausta, joka sopisi kaikille ihmisille ja kaikkiin intiimisuhteisiin.

Nettiuskottomuus satuttaa yhtä paljon kuin fyysinen uskottomuus

On myös suhteita, joissa rajat ovat väljät. Suhdetta voidaan myös vahvistaa jakamalla kumppanin kanssa kaikki suhteen ulkopuoliset flirtti- tai muut mikropettämiskokemukset.

– Ihmisten välillä on tosi paljon eroja. Toiset jakavat kaikki kokemukset kumppanin kanssa, toiset eivät puhu eivätkä pukahda edes pienestä flirtistä, kuvailee tietokirjailija Tuija Säteri.

Säteri on perehtynyt netissä tapahtuvaan pettämiseen kirjassaan Pettäminen, salarakkaus ja uskottomuus (Aula & co, 2018). Hän muistuttaa, että netti tarjoaa houkuttelevat portaat viattomasta flirttiviestittelystä alastonkuvien lähettämiseen tai jopa fyysiseen seksiin.

– Viestittely voi olla hyvin viatonta ja toisaalta se voi olla hyvin röyhkeää ja suorasukaista. Jonkun mielestä netissä saa tehdä mitä vaan, kunhan niitä ei tehdä oikeassa elämässä.

Paljastuessaan nettiuskottomuus satuttaa kumppania syvästi ja voi johtaa eroon. Viestittelyn ja tekojen salaaminen rikkoo kumppanien välisen luottamuksen.

Kukaan ei ole uskoton vahingossa

Aina ei suinkaan ole kyse siitä, että kumppani etukäteen tietoisesti päättänyt ryhtyä pettäjäksi. Sallitun ja epäsoveliaan toiminnan raja saattaa netissä helposti hämärtyä.

– Varattu voi saada keneltä tahansa vaikka kehuvan viestin. Se voi tuntua imartelevalta. Silloin vilpitönkin ihminen voi kiinnostua huomiosta ja jatkaa viestittelyä.

Nettiä käytetään myös selittämään omaa, rajat ylittänyttä toimintaa. Pettämiseen ikään kuin vain ajaudutaan. On hyvä ymmärtää, ettei kukaan kuitenkaan ole uskoton vahingossa tai vastoin omaa tahtoaan. Meillä kaikilla on vastuu omasta käytöksestämme. Vaikka viestittely kehittyisikin eroottiseksi vähän huomaamatta, vastuu sen jatkamisesta on viestittelijällä itsellään.

– Kun viestit muuttuvat flirtiksi, voi yhtäkkiä huomata ylittäneensä omat rajansa. Netissä rajat ovat kuin veteen piirrettyjä viivoja. Siellä oikein toimiminen on jokaisen omantunnon kysymys, Tuija Säteri pohtii.

Hälytyskellojen pitäisi soida ainakin siinä vaiheessa, kun joutuu valehtelemaan kumppanilleen. Myös läheisyydestä ja puheyhteydestä vetäytyminen voivat kertoa, ettei kyse enää olekaan viattomasta flirtistä ja parisuhdetta ehkä vahvistavasta mikropettämisestä.

Jutun kommentointi on avoinna klo 22.00 saakka. Tervetuloa mukaan.

Vuonna 2015 valittu eduskunta kokoontuu tänään Eduskuntataloon viimeistä kertaa. Vaalikauden päättäjäisiä vietetään perinteisellä ohjelmalla.

Juhlamenot alkavat jumalanpalveluksella Helsingin tuomiokirkossa. Eduskuntatalossa vaalikauden päättäjäisissä puhuu eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok). Sen jälkeen presidentti Sauli Niinistö julistaa vaalikauden päättyneeksi.

Vaalikauden päättäjäisten tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä eduskunnan verkkosivuilta ja televisiossa Yle TV1:ssä kello 13.30 alkaen.

Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut Suomen talouskasvun ennustettaan kuluvalle vuodelle.Viime syksynä kasvun ennustettiin olevan 2,3 prosenttia, mutta nyt sitä on laskettu lähes prosenttiyksiköllä 1,4 prosenttiin.

Talouskasvua tänä vuonna hidastaa erityisesti kansainvälisen talouden epävarmuus.

Hallitsemattoman Brexitin mahdollisuus on kasvanut. Lisäksi Yhdysvaltain tullipolitiikka varjostaa kansainvälisen talouden näkymiä.

Jos pahimmat uhkakuvat eivät toteudu, niin ensi vuonna talouskasvu hieman piristyy ja saavuttaa 1,5 prosenttia.

Viennin kasvu elpyy ja lisäksi yksityisen kulutuksen kasvu tukee talouskasvua.

Ekaluokkalaiset tytöt pelaavat kaksin peliä verkossa. Keskusteluruutuun ilmestyy viesti. Koneen web-kamera on auki ja tuntematon viestittäjä avaa keskustelun ja kuvayhteyden.

– Alaikäisiä kehotetaan tekemään lasten mielestä hassuja juttuja, kutittamaan toista ja hetken päästä vähän pussailemaan. Tämänkaltainen videomateriaali voidaan tallentaa ja jakaa verkossa vääriin tarkoituksiin, esimerkiksi tyydyttämään aikuisen seksuaalisia tarpeita. Eikä asiasta välttämättä tiedä kukaan, Nina Vaaranen-Valkonen sanoo.

Hän on Pelastakaa lapset -järjestön erityisasiantuntija ja työskentelee yhdistyksen Nettivihje-palvelun tiiminvetäjänä.

Työryhmä vastaanottaa ja käy läpi viranomaisten lisäksi ainoana Suomessa ilmoituksia ja materiaalia verkossa tapahtuneesta seksuaalisesta houkuttelusta ja seksuaaliväkivaltaa todistavasta kuvamateriaalista.

Alun esimerkki tyttöjen salakuvauksesta on vain pintaraapaisu kuvamateriaalista, jota työryhmä analysoi.

– Esimerkiksi viime vuonna saimme kansalaisilta yhteensä yli 3 000 yksittäistä url-osoitetta, jotka arviomme mukaan sisälsivät lähemmäs 50 000 yksittäistä kuvaa tai videota. Pelkkä vihjeiden määrä ei kuitenkaan kuvaa työtämme tai sitä, kuinka paljon kuvia analysoimme, Vaaranen-Valkonen kertoo.

Tiimin analysoimasta laittomaksi arvioidusta kuvamateriaalista 85 prosenttia sisältää kuvia tai videoita alle 13-vuotiaista lapsista. Viisi prosenttia liittyy alle kaksivuotiaisiin lapsiin.

Miten lapsiuhrit uskaltavat kertoa seksuaalirikoksista, jos ne ovat meille aikuisille liian epämiellyttävää kuultavaa? Nina Vaaranen-Valkonen

Nettivihjetiimi kuuluu maailmanlaajuiseen INHOPE-järjestöön ja vastaanottaa tutkittavaksi vihjeitä myös ulkomailta. Työryhmä analysoi esimerkiksi web-kameran avulla lapsista kuvattua materiaalia. Teot tallenteilla vaihtelevat. Yksi nauha voi sisältää kuvaa, jossa aikuinen on saanut lapsen esimerkiksi esiintymään seksuaalisissa asennoissa.

– Vakavimmat kuvatallenteet web-kameroilta todistavat tilanteita, joissa lapsi on saatu kiristämällä tai painostamalla esimerkiksi näyttämään genitaalinsa tai työntämään sinne esineen, Vaaranen-Valkonen kertoo.

Esimerkiksi Ruotsissa on jo tuomittu ensimmäinen ennakkotapaus verkkovälitteisestä raiskauksesta.

Nina Vaaranen-Valkonen näkee työssään yhteiskunnan pimeän puolen, joka meille muille on vieras ja piilotettu. Pieniin lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta on aiheena niin vastenmielinen, että harva tahtoo kuulla tai lukea siitä. Vaaranen-Valkosen mukaan nyt on kuitenkin aika kuunnella.

Teknologian kehittyessä verkossa levitetyn kuvamateriaalin määrä on lisääntynyt. Tuntemattomien aikuisten on entistä helpompaa saada yhteys lapsiin. Samalla seksuaalirikoskuvasto muuttuu yhä raaemmaksi.

Jotta seksuaalirikoksia voidaan ennaltaehkäistä, niiden olemassaolosta pitää tietää. Myös vanhempien.

– Miten lapsiuhrit uskaltavat kertoa seksuaalirikoksista, jos ne ovat meille aikuisille liian epämiellyttävää kuultavaa?, Nina Vaaranen-Valkonen kysyy.

Myös pienet pojat ovat vaarassa

Usein vanhemmat kiinnittävät huomiotaan tyttäriin ja pelkäävät, että juuri heihin kohdistuisi ahdistelua. Etenkin tyttöjä ohjeistetaan seksuaalisen häirinnän vaaroista ja usein enemmän kuin pieniä poikia.

Nina Vaaranen-Valkonen korostaa, että lasten seksuaalinen houkuttelu ei rajoitu vain tyttöihin.

Seksuaalisesta häirinnästä, houkuttelusta ja väkivallasta kumpuava häpeä hiljentää usein tytöt, mutta vielä todennäköisemmin teoista vaikenee tutkimusten mukaan poika.

Pojat voivat vaieta vielä oikeudenkäynnissäkin.

– Erityisesti pojat saattavat pelätä, että heille tehdyt teot kertovat uhrin seksuaalisesta suuntautumisesta ja ennustavat tulevaa rikollista käyttäytymistä, Vaaranen-Valkonen kertoo.

Ruotsalainen selvitys käyttää poikien pelosta nimitystä vampyyriteoria. Se kuvaa poikien syvää pelkoa siitä, että seksuaaliväkivaltaa kokenut alkaisi automaattisesti tehdä samanlaisia seksuaalirikoksia, kuin hänelle on tehty.

– Näin ei kuitenkaan tapahdu. Seksuaalirikokseen syyllistyminen ei yleensä ole selitettävissä näin yksinkertaisella syy–seuraus-selityksellä.

Kun näin raaka, pitkään jatkunut ja pieniin lapsiin kohdistuva kidutus ja seksuaaliväkivalta paljastuu Suomesta, kyllä se menee tunteisiin. Nina Vaaranen-Valkonen

Yksi esimerkki Suomessa tuotetusta lapsen seksuaaliväkivaltamateriaalista on maaliskuun lopussa uutisoitu viiden suomalaismiehen järjestäytynyt rinki.

Suomalaismiesten epäillään tehneen pojille seksuaaliväkivaltaa ja raiskanneen useita suomalaislapsia vuosien 2004–2018 aikana. Miehet kuvasivat lapsiuhreille tekemiään raakoja seksuaalirikoksia ja välittivät teoista reaaliaikaisesti kuvaa verkkoon. Nettilähetyksiä seurattiin jopa 17 maasta, Yle uutisoi maaliskuussa.

Vaaranen-Valkonen henkäisee syvään.

– Kyllä tämä pysäyttää kokeneenkin asiantuntijan. Kun näin raaka, pitkään jatkunut ja pieniin lapsiin kohdistuva kidutus ja seksuaaliväkivalta paljastuu Suomesta, kyllä se menee tunteisiin. Vaikka tiimimme asiantuntijat ovat ennenkin analysoineet raakaa ja sadistista materiaalia, tällainen suomalainen levitysrinki puistattaa.

Seksuaalinen hyväksikäyttö alkoi Fortnite-pelistä

Monia internetissä pelattavia pelejä pelataan globaalisti ja yhdessä tuttujen tai vieraiden kanssa. Kommunikointi viestien, puheen tai kameran välityksellä kuuluu useimpiin peleihin.

Koska lapsi on viaton, hän ei osaa aavistaa, mitä vieras aikuinen esittämillään pyynnöillä hakee. Monesti teot ovat sellaisia, että lapsi ei aluksi edes ymmärrä olevansa seksuaalisen houkuttelun kohteena.

– Teot tulevat viranomaisille usein ilmi vasta sitten, kun rikos on jo tapahtunut. Toki näitä tulee ilmi myös silloin, kun tekijä jakaa tallentamaansa kuvamateriaalia verkossa ja uhri tunnistetaan poliisitutkinnan yhteydessä, Vaaranen-Valkonen kuvaa.

Satakunnan käräjäoikeus vangitsi helmikuussa niin sanotussa Fortnite-tapauksessa vuonna 1970 syntyneen suomalaismiehen epäiltynä useista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.

Satakunnan kansan mukaan mies on aiemmin tuomittu useista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista pitkään ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Miestä epäillään nyt todennäköisin syin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin.

Häpeä on äärettömän tehokas hiljentäjä. Nina Vaaranen-Valkonen

Kaikki epäillyistä mahdollisista uhreista ovat poikia. Verkkopeli Fortnite on poliisin mukaan ollut teoissa “keskeisessä asemassa”.

Tutkinnanjohtaja Marko Peltonen Lounais-Suomen poliisista kertoo, että nyt tutkinnassa olevat epäillyt rikokset ovat tapahtuneet viime kevään ja kesän aikana sekä vuosien 2018 ja 2019 taitteessa.

– Mies on itse muun muassa lähettänyt lapsille seksuaalissävytteistä kuva- ja videomateriaalia, Peltonen kertoo.

Vanhemmille lähetetyn kouluviestin mukaan mies oli saanut uhrit myös tekemään tekoja Fortnite-peliin liittyviä peliostoja vastaan. Poliisi ei varmista asiaa.

Nina Vaaranen-Valkosen mukaan lapsista seksuaalisesti kiinnostuneilla aikuisilla on käytössä useita eri tapoja saada lapset toimimaan haluamallaan tavalla. Aikuinen voi houkutella, mutta myös pelotella tai uhkailla lasta.

– Pelimaailmassa aikuinen voi esimerkiksi uhata lasta, että jos et lähetä kuvia itsestäsi tai tee kuten pyydän, etenemisesi tässä pelissä toiselle tasolle on ikuisesti estetty. Lapselle voidaan myös luvata etenemistä kuvia vastaan.

Jos aikuinen onnistuu saamaan lapselta seksuaalissävytteisiä kuvia tai videon, hän saattaa aloittaa kiristämisen niiden avulla. Lapsi usein pelästyy uhkausta ja harvoin kykenee arvioimaan uhkauksen mittasuhteita. Harva lapsi osaa toimia pelottavassa tilanteessa järkevästi ja kertoa asiasta aikuiselle.

– Häpeä on äärettömän tehokas hiljentäjä, Nina Vaaranen-Valkonen toteaa.

Haluan korostaa ja muistuttaa, että suurin osa lapsista on verkossa ja pelialustoilla täysin turvassa. Nina Vaaranen-Valkonen

Fortnite on yksi maailman suosituimmista peleistä. Sen uutisoitiin marraskuussa ohittaneen yli 200 miljoonan rekisteröityneen pelaajan rajapyykin.

Seksuaalissävytteisten häirintäviestien laajuudesta on mahdotonta saada tarkkoja maakohtaisia tietoja, sillä pelialusta toimii maailmanlaajuisesti. Suomalainen lapsi saattaa pelata ja viestitellä ihmisten kanssa eri puolilta maailmaa.

Kaikissa peleissä on riskejä

Vanhempien on hyvä tietää, että mahdollisuuden viestitellä vieraiden kanssa saa pelissä myös kytkettyä pois päältä.

– Haluan korostaa ja muistuttaa, että suurin osa lapsista on verkossa ja pelialustoilla täysin turvassa. Riskeistä pitää kuitenkin puhua, sillä keskustelu ja etukäteen annettu tieto ja ohjeistus auttavat lasta toimimaan hämmentävässä ja pelottavassa tilanteissa, Vaaranen-Valkonen kertoo.

Seksuaalista houkuttelua tai seksuaaliväkivaltaa on tapahtunut niin Suomessa kuin maailmallakin myös esimerkiksi Minecraft-pelin avulla. Pienten tyttöjen kohdalla aikuiset ovat käyttäneet hyväkseen esimerkiksi Movie Star Planet -mobiilipeliä.

Kyberrikollisuuteen erikoistuneen keskusrikospoliisin rikosylikomisario Sari Saranin mukaan pelialustojen merkitys korostuu jatkuvasti lapsiin kohdistuvien seksuaalihoukuttelujen kohdalla.

– Yleisesti ottaen kaikki pelit ovat sellaisia, joissa lapsia etsitään kohteeksi, Sarani toteaa.

Nina Vaaranen-Valkonen kehottaa vanhempia peittämään tai sammuttamaan koneiden web-kamerat. Vaikka ei olisi huolta tai epäilystä lapsen turvallisuudesta, kameraa ei tarvitse turhaan pitää auki.

– Web-kamera on kuin avoin ikkuna kenelle tahansa tuntemattomalle aikuiselle katsella lasta. Kun kyse on omasta lapsesta, miksi tällaisen ikkunan jättäisi avoimeksi?

Suuret pelifirmat yrittävät torjua viimeiseen asti alustoilla tapahtuvaa ahdistelua esimerkiksi estämällä seksuaalissävytteiset viestit tekoälyn avulla. Yritykset tekevät myös yhteistyötä poliisin kanssa.

Jotkut pelialustat estävät puhelinnumeroiden antamisyritykset viesteistä suojellakseen lapsia.

Siksi lapsista seksuaalisesti kiinnostuneet aikuiset pyrkivät ensisijaisesti ohjaamaan lapsen aina keskustelemaan muihin, yksityisempiin viestintäkanaviin esimerkiksi Snapchatin, WhatsAppin tai Skypen puolelle. Näissä kanavissa käydyt yksityiset keskustelut vähentävät kiinnijäämisen riskiä.

Esimerkiksi Satakunnan Fortnite-tapauksessa epäilty tekijä on saanut lapset pois pelialustalta Instagramin puolelle.

Puhu ja ohjeista, vaikka mitään pahaa ei tapahtuisi

Vanhemman täytyy puhua lapsen kanssa seksuaalisuudesta, kehosta, kehon rajoista ja siitä, miten verkossa toimitaan turvallisesti. Keskustelua on käytävä, vaikka mitään pahaa ei olisikaan tapahtunut. Näin voi koettaa myös varmistaa, että puheyhteys säilyy, jos jotakin tulee ilmi.

Jo pienen lapsen täytyy tuntea kehonsa ja osata nimetä sen osat. Muuten rajojen opettaminen on vaikeaa.

– Lapselle pitää toki puhua ikätasoon sopivasti, mutta aina oikeilla nimillä. Lapsen pitää tietää nimet genitaalialueille, kuten pimppi, pippeli ja pylly. Näin hänellä on sanoja kertoa mahdollisista oudoista pyynnöistä tai epäsopivista ja hämmentävistä viesteistä tai kuvista, Vaaranen-Valkonen toteaa.

Lasta tai nuorta ei kannata pelotella. Vaikka esimerkiksi Oulun seksuaalirikokset ja viime viikolla uutisoidut Tampereen epäillyt raiskaustapaukset ovat oletettavasti saaneet alkunsa sosiaalisen median viestittelystä, lapselle ei kannata maalailla pelkkiä uhkakuvia.

Mikä sitten on oikea tai viimeinen ikävaihe, jolloin viimeistään asioista pitää puhua? Tutkimusten mukaan 9–12-vuotiaat lapset ovat suurimmassa riskissä verkon haitallisille ilmiöille. Nina Vaaranen-Valkosen mukaan digitaalisen median osalta Suomessa erityisesti siirtymä eskarista ekaluokalle vaatii vanhemmilta lapsen ohjeistusta ja opastamista.

Alakoulussa riski törmätä esimerkiksi nettipornoon kasvaa. Sen näkeminen on usein lapselle ahdistavaa ja hämmentävää, etenkin, jos asiasta ei ole kotona puhuttu, eikä ohjeistettu, miten tilanteessa pitää toimia.

Vaaranen-Valkonen vertaa digiturvataidosta keskustelemista perinteiseen liikennekasvatukseen. Meillä on liikennevalolaulut, vanhemmat turvaamassa ekaluokkalaisten koulumatkaa ja kansallinen huoli ja tietoisuus aiheesta.

Ekaluokkalaisen digiturvataidoista tai verkkoon liittyvistä riskeistä ei vielä puhuta riittävästi.

– Lapsen pitää tietää, että jos puhelimeen ilmestyy aikuispornoa, kikkelikuvia tai outoja pyyntöjä, aina pitää kertoa aikuiselle. Lapsen pitää saada myös tietää, että asiasta voi kertoa ilman pelkoa siitä, että huoltaja suuttuu, ottaa puhelimen pois tai syyttää lasta tapahtuneesta, Nina Vaaranen-Valkonen sanoo.

Myyjien tarve vähenee verkkokaupan kasvaessa. Työt teollisuuden parissa harvenevat robotiikan vuoksi. Tuttuja näkyjä ammattien uhanalaisuudesta , vai kuinka?

Suomalaiset ovat kuitenkin onnistuneet kohtuullisen joustavasti työllistymään ammattien poistuttua, Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) erikoistutkija Terhi Maczulskij arvioi Ylen aamu-tv:ssä.

Seuraavia ammatteja PT pitää katoavina tai ainakin työmarkkinoilta vähenevinä.

• toimistotyöntekijät
• myyjät, kauppiaat
• asentajat ja korjaajat
• asiakaspalvelun työntekijät
• konepajatyöntekijät
• teollisuustuotteiden kokoonpanijat
• käsityötuotteiden valmistajat
• painoalan työntekijät

Seuraavia ammatteja PT pitää puolestaan ulkoistettavina, eli siirrettävinä tehtäviksi esimerkiksi Aasiassa.

• ohjelmisto- ja sovelluskehittäjät
• palkanlaskenta ja monet kirjanpitotyöt
• sihteerit
• tukipalvelut
• puhelin- ja asiakaspalvelu

Uudelleentyöllistyminen vaihtelee alakohtaisesti selvästi, erikoistutkija Terhi Maczulskij sanoo.

– Toimistotyöntekijät työllistyvät paremmin korkeapalkkaisiin asiantuntijatehtäviin kuin teollisuudesta, jossa moni on vain peruskoulun varassa. Toisaalta toimistotöitä katoaa teollisuutta nopeammin.

Lue lisää:

PT: Epävarmuus painaa talouskasvua (2019)

Etla: Joka neljäs ammatti on ulkoistettavissa Suomesta ulkomaille (2016)

Nämä ammatit katoavat todennäköisimmin (2014)

Helsinkiläinen tubettaja Inari Fernández muuttaa perheineen Sodankylään vuodeksi ja raportoi videoillaan elämänmuutoksestaan. Sodankylän kunta maksaa hänelle videoista 2500 euroa kuukaudessa.

Fernándezin Äidin Puheenvuoron Youtube-kanavalla on vajaat 36 000 tilaajaa. Instagramissa hänellä on runsaat 9000 seuraajaa.

– Yhteistyön aloittaminen Äidin Puheenvuoro –YouTube-kanavan kanssa on hieno mahdollisuus toteuttaa ainutlaatuista kuntamarkkinointia edelläkävijänä Suomessa. Odotamme innolla syksyä, kun pääsemme yhdessä Inarin kanssa tekemään kuntaamme tunnetummaksi ja kertomaan, miten hyvä täällä on olla ja elää, Sodankylän kunnan vs. henkilöstö- ja viestintäpäällikkö Minna Seppälä sanoo House of Laplandin tiedotteessa.

Vlogeja YouTubessa, Instassa ja muussa somessa

Muuton myötä nelihenkisen Fernándezin perheen kolmio Helsingissä vaihtuu omakotitaloon Sodankylässä.

– Tästä tulee tähänastisen elämämme siistein juttu. Olemme aina olleet kaupunkilaisperhe, mutta uskon, että moni muukin unelmoi vastaavasta elämänmuutoksesta. Nyt meillä on mahdollisuus jakaa nämä fiilikset viikoittain vlogissamme ja inspiroida myös muita, Äidin Puheenvuoron Inari Fernández kertoo tiedotteessa.

Vaihtovuotta Sodankylässä voi seurata elokuusta 2019 alkaen vuoden ajan Äidin Puheenvuoron YouTube-kanavalla ja Instagramissa sekä Sodankylän kunnan sosiaalisen median kanavissa. Myös House of Lapland käyttää videoita markkinoinnissaan.

House of Lapland Oy on Lapin yrittäjien, kuntien ja korkeakoulujen omistama Lapin markkinointi- ja viestintäyhtiö.

Tubettajan nimen kertoi ensimmäisenä Lapin Kansa.

Lue lisää

Sometähtien saapuminen Suomeen ei ole sattumaa – kiinalaisnäyttelijän vierailu maksoi 100 000 euroa

Suosittu tubettaja Mmiisas ottaa kantaa ympäristöasioihin ja saa kritiikkiä omista valinnoistaan: "Ekokyttäys on somevaikuttajien riesa"

Sisko houkutteli 17-vuotiaan Jennifer Käldin TikTokiin – nyt tällä on lähes 4 miljoonaa fania ja manageri-isä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kaivataan tiukempaa sääntelyä rahapelien markkinoinnille. THL:ssä halutaan Veikkauksen markkinointiviestintä samoille linjoille valtion terveyspoliittisen viestinnän kanssa.

– Veikkauksen mainossloganit ovat ristiriidassa kansanterveydellisen viestinnän kanssa. Veikkauksen markkinointiviestintä lähettää hyvin erilaista viestiä kuin rahapelihaittoja koskeva viestintä. Niiden pitäisi olla enemmän yhdenmukaisia, THL:n erikoistutkija Jani Selin sanoo.

THL:n mukaan rahapelien markkinoinnin sääntelyn olisi hyvä olla lähtökohdiltaan samanlaista kuin muilla haittaa aiheuttavilla tuotteilla.

– Voisi olla hyvä ottaa pohdinnan alle, että pitäisikö rahapelien markkinoinnin sääntelyä pohdittaessa ottaa oppia tupakan ja alkoholin markkinoinnista, Selin sanoo.

Myös Veikkauksen markkinoinnin volyymia pitäisi Selinin mukaan tarkastella kriittisesti. Veikkaus on yksi Suomen suurimpia mainostajia noin 50 miljoonan euron vuotuisella markkinointipanostuksellaan.

– Markkinointi lisää pelaamista ja sen myötä pelaamisen haittoja, Selin tiivistää.

Kansalaisaloite rahapelien poistamiseksi kaupoista

Kansalaisaloite.fi:n nettisivuilla päivättiin aloite 23. maaliskuuta, jossa vaaditaan rahapeliautomaatteja poistettavaksi kaupoista, kioskeilta, ravintoloista ja huoltoasemilta.

Aloite pyrkii siihen, että rahapeliautomaatteja voisi pelata ainoastaan kasinoilla ja erityisissä valvotuissa pelisaleissa.

Tällä hetkellä kansalaisaloitteella on 10 585 allekirjoittanutta.

Aloite menee eduskunnan käsiteltäväksi, mikäli vähintään 50 000 kansalaista, eli noin 1,2 prosenttia äänioikeutetuista, kannattaa aloitetta.

Veikkaus ei näe markkinoinnissa ongelmaa

Veikkaus ei näe rahapelien mainonnassa ongelmaa. Varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikosken mukaan on hyvä muistaa Veikkauksen markkinoinnin olevan tarkkaan valvottua ja säädeltyä.

– On tärkeää huomata, että Suomessa saa markkinoida vain vihreitä pelejä, toisin kuin ulkomaisten pelifirmojen mainonnassa, joka on todella aggressiivista.

Vihreillä peleillä tarkoitetaan niin sanotusti vähemmän haitallisia ja harmittomia pelejä, joissa ei ole yhtä suurta riskiä peliriippuvuuteen.

Kansalaisaloitteeseen, joka tähtää rahapeliautomaattien poistamiseksi kaupoista, on Nummikoskella selvä mielipide. Hänen mukaansa pienissä kunnissa peliautomaattien puuttuminen olisi merkittävä asia kauppojen rakenteisiin.

– Jos rahapeliautomaatit ottaisi pois pienten taajamien kunnista, ei asukkailla olisi mahdollisuutta päästä pelaamaan ollenkaan rahapeleille tarkoitettujen pelisalien kokonaan puuttuessa.

Tuore Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus vahvistaa aiempaa näyttöä siitä, että eläinkunnan tuotteisiin ja erityisesti lihaan painottuva ruokavalio ei ole terveydelle hyväksi.

Tutkimuksen mukaan paljon eläinperäistä proteiinia suhteessa kasvikunnan proteiiniin syövillä henkilöillä oli suurentunut riski kuolla tutkimuksen seurannan aikana. Heitä verrattiin niihin, joilla kasvi- ja eläinkunnan tuotteista saatava proteiinimäärä oli ruokavaliossa tasapainoisempi.

Pääosin eläinperäisiä proteiinia syövillä miehillä oli 23 prosenttia suurempi riski kuolla kuin miehillä, joilla eläinproteiinin määrä suhteessa kasviproteiinin määrään oli kohtuullisin.

Seurattiin yli 20 vuotta

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti runsas lihan syöminen näytti haitalliselta. Henkilöillä, joiden ruokavaliossa oli runsaasti eli yli 200 grammaa lihaa päivässä, oli 23 prosenttia suurempi riski kuolla seuranta-aikana kuin henkilöillä, joiden lihamäärä oli alle 100 grammaa päivässä. Tutkittavat söivät pääasiassa punaista lihaa.

Nykyään punaisen ja prosessoidun lihan käyttösuositus on enintään puoli kiloa kypsää lihaa viikossa.

Tutkimuksessa huomattiin myös, että ruokavalion suuri kokonaisproteiinimäärä liittyi suurempaan kuolleisuuden riskiin henkilöillä, joilla oli tutkimuksen alussa kakkostyypin diabetes, sydän- ja verisuonisairaus tai syöpä. Samanlaista yhteyttä ei havaittu henkilöillä, joilla näitä sairauksia ei ollut.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimusta, jossa selvitettiin noin 2 600 42–60-vuotiaiden itäsuomalaisten miesten ruokatottumuksia tutkimuksen alussa vuosina 1984–1989. Tutkittavien kuolleisuutta seurattiin keskimäärin yli 20 vuoden ajan Tilastokeskuksen rekistereistä.

Analyyseissä otettiin kattavasti huomioon tutkittavien muut elintavat ja ravitsemustottumukset. Näin pystyttiin huomioimaan esimerkiksi se, että runsaasti kasviproteiinia syövien ruokavalio oli keskimääräistä terveellisempi.

Tutkimuksen havainnot on julkaistu American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä.

Lue myös:

Uusi tutkimus osoittaa: Suomalainen mies syö aivan liikaa punaista lihaa eikä naistenkaan ruokavaliossa ole hurraamista

WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä

Asiantuntijat: Kansainväliset ruokasuositukset eivät aina sovi tänne – "Suomalainen liha ei ole ansainnut näin suurta ryöpytystä"

Keskusrikospoliisi tutkii palvelunestohyökkäystä, joka tehtiin eduskuntavaalien virallisen ääntenlaskennan kertovaan vaalit.fi-verkkopalveluun viikonloppuna.

KRP kertoo tiedotteessa, että asiaa tutkitaan tietoliikenteen häirintänä. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Leponen poliisin kyberkeskuksesta sanoo, että esitutkinta on aivan alkuvaiheessa, joten rikosnimike saattaa tarkentua tutkinnan edetessä.

KRP kertoo, että palvelunestohyökkäyksen kohteena ollut oikeusministeriön verkkosivusto liittyy vaalituloksen raportoimiseen, ei itse äänestämiseen eikä ääntenlaskentaan. Näin ollen hyökkäyksen avulla ei voinut vaikuttaa vaalien tulokseen.

– Viranomaiset ovat varautuneet tämänkaltaisiin epäiltyihin kyberrikoksiin vaalien yhteydessä. Ylipäätään julkisiin palveluihin kohdistuvat hyökkäykset ovat varsin yleisiä, ja etenkin ajankohtaiset tai julkisuudessa esillä olevat palvelut ovat usein houkuttelevia kohteita, Leponen sanoo tiedotteessa.

KRP:llä ei ole tällä hetkellä mitään tietoa siitä, mistä palvelunestohyökkäys on tullut tai kuka tai ketkä ovat sen takana.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä kertoo Ylelle, että palvelunestohyökkäys tehtiin sunnuntaina varhain aamuyönä. Jääskeläisen mukaan hyökkäys oli lyhytkestoinen ja laadultaan heikko.

Hänen mukaansa hyökkäys ei ehtinyt aiheuttaa juuri mitään ongelmia.

– Varmaankin vaalit.fi-sivustolla oli hitautta, mutta tuskinpa kovin moni ihminen oli siellä muutenkaan aamuyön tunteina mitään etsimässä.

Jääskeläinen ei ala arvioimaan, mistä palvelunestohyökkäys oli peräisin. Hyökkäyksen huomasi valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori normaalin valvonnan yhteydessä.

– Tällaista häirintää on valtionhallinnon järjestelmissä aina silloin tällöin, hän huomauttaa.

Jääskeläinen kertoo, että oikeusministeriö ei aio lisätä valvontaa tapauksen takia.

– Vaalit.fi:ssä on normaali varautuminen ja päivystys koko ajan. Ei tässä ole sinänsä mitään erikoista.

Marko Pulkkinen saapui Kuokkalan liikekeskuksen ennakkoäänestyspaikalle varttia vaille iltakahdeksan tiistaina. Tyttöystävänsä kanssa pitkän jonon hännillä seissyt Pulkkinen hämmästyi, kun hän kuuli, että vaalitoimitsija oli jo 20 minuuttia vaille kahdeksan käynyt ilmoittamassa jonottajille, etteivät he ehdi enää äänestää. Väkeä oli lähtenyt paljon pois.

Pulkkinen tyttöystävineen jäi siitä huolimatta jonoon. Hänellä oli selvä käsitys siitä, että vaalilain mukaan jokainen ennakkoäänestyspaikkaan ennen sen sulkeutumista saapunut on oikeutettu äänestämään, vaikka varsinainen äänestäminen tapahtuisi vasta sulkemisajan jälkeen. (Finlex)

– Olin ihan ymmyrkäisenä ja hämmästynyt, koska tiesin asian. Tarkistin silti asian vaalilaista siinä jonossa.

Viittä vaille kahdeksan vaalitoimitsijat tuli uudestaan sanomaan, että jonoon on turha jäädä. Ja taas ihmisiä lähti pois.

– Jonossa oli varmaan kymmeniä ihmisiä. Aika äkkipikaisia liikkeitä siellä tehtiin. Useiden ihmisten äänioikeus jäi siis todennäköisesti käyttämättä.

Lopulta niin Pulkkinen kuin hänen tyttöystävänsä ehtivät antaa äänensä vielä ennen kello 20:tä, jolloin äänestyspaikka sulkeutui ja ennakkoäänestys kokonaisuudessaan päättyi. Äänestämisen jälkeen Pulkkinen ilmoitti toimitsijoille, ettei ole vaalilain mukaista hätistää ihmisiä pois.

– Minulle vastattiin, että äänestyspaikan vastaava oli ohjeistanut toimimaan näin.

Pulkkinen opiskelee Jyväskylässä valtio-oppia ja on perehtynyt myös politiikan tutkimukseen. Hänestä vaalitoimitsijoiden virhe on iso.

– Ei tämä ole demokratian mukaista toimintaa.

"Valitettava virhe"

Jyväskylän keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Antti-Juhani Kaijanaho myöntää, että Kuokkalan äänestyspaikalla toimittiin väärin. Ohjeistuksen mukaan kaikki ennen määräaikaa jonoon ehtineet saavat äänestää. Hän epäilee, että äänestyspaikalla ohje on tulkittu niin, että vain pieneen koppiin ehtineet saisivat äänestää.

– Kyseessä on inhimillinen ja valitettava virhe, jollaista ei saisi tapahtua. Otamme jatkossa koulutuksessa huomioon asian.

Jos jonossa oli ihmisiä, jotka eivät varsinaisena äänestyspäivänä sunnuntaina pääse äänestämään, Kaijanahon mukaan vahinko oli peruuttamaton.

Kaijanahon mukaan asiaa selvitetään vaalitoimiston kanssa. Asia nostetaan esille myös perjantaina keskusvaalilautakunnan kokouksessa, jossa esillä on ennakkoäänten tarkistamiseen liityviä asioita.

Myös Oulussa sekoiltiin

Myös Oulussa oli samanlainen tilanne, asiasta kertoi ensin Kaleva. Oulun kaupungin lakimies Jukka Lampénin mukaan Oulun kaupunginkirjaston ennakkoäänestyspaikalla käännytettiin eilen pois kymmeniä äänestäjiä.

Lampénin saaman tiedon mukaan kaupunginkirjaston virastomestari ryhtyi poistamaan ihmisiä paikalta kirjaston mennessä kiinni kello 20. Vaalitoimitsijat eivät olleet reagoineet tilanteeseen.

Oulun kaupungin lakimies Jukka Lampen kertoo, että kaikki vaalitoimitsijat ovat kuitenkin saaneet ohjeet tällaisen tilanteen varalle. Jos äänestäjä on jonossa kello 20, hän saa äänestää ja vaalitoimitsijoiden velvollisuus on olla paikalla niin kauan, että viimeisetkin ovat saaneet äänensä antaa.

Lampén kertoo, että hän on myös henkilökohtaisesti saanut asiasta keskiviikkona palautetta. Häneen oli ottanut yhteyttä henkilö, joka eilen passitettiin äänestysjonosta pois. Kyseinen henkilö ei pysty äänestämään varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina.

Oulun kaupungin viestintäjohtaja Mikko Salmi kertoo tiedotteessa ennakkoäänestyspaikalla tapahtuneen virheen syynä olleen inhimillinen erehdys.

– Tilanteessa on toimittu väärällä tavalla ja virheen syynä on inhimillinen erehdys. Oulun kaupunki on pahoillaan tapahtuneesta.

Mahdollisuus kannella tai tehdä tutkintapyyntö

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ei ota suoraan kantaa Jyväskylän tai Oulun tiistai-iltaisiin tapahtumiin. Hän uskoo, että keskusvaalilautakunnat hoitavat tarvittavan jälkipuinnin.

– Jos äänioikeus jää äänestäjästä riippumattomista syistä käyttämättä, niin kyllähän sillä (tilanteella) aina vakavuutta on. Eihän tällaisia yhtäkään pitäisi päästä tapahtumaan.

Kohteluunsa tyytymättömän äänioikeutettu voi Jääskeläisen mukaan tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Vaalitoimitsijat ovat virkamiehiä, joilla on velvollisuus noudattaa lakia. Virkarikosta epäillessään kansalaisella on mahdollisuus tehdä rikosilmoitus poliisille. Tutkintapyynnön voi tehdä myös keskusvaalilautakunta.

Tämänkertaisessa ennakkoäänestyksessä annettiin yli 1,5 miljoonaa ääntä.

– Sekaannuksia tai kysymyksiä herättäneitä tilanteita on suhteessa äänimäärään erittäin vähän, jopa yllättävänkin vähän.

Kevään eduskuntavaaleissa on noin 4,5 miljoonaa äänioikeutettua ja vaaliviranomaisia on tuhansia. Jääskeläisen mielestä "olisi outoa ja ihmeellistä, jos mitään sekaannuksia ei koskaan sattuisi."

Juttua päivitetty kello 15.50: Lisätty inhimillinen erehdys ennakkoäänestyspaikalla tapahtuneen virheen syyksi Oulun kaupungin tiedotteen pohjalta.

Helsingin ja Tallinnan välinen sopimus tiiviimmästä yhteistyöstä ja kaksoiskaupunkibrändin kehittämisestä on ollut voimassa kohta vuoden. Juhlapuheissa Talsinki on siis lähestulkoon valmis, mutta oikeasti matka aitoon ja toimivaan kaksoiskaupunkiin on vielä pitkä.

Listasimme viisi kiveä Talsinki-kehityksen kengässä.

1. Keskustelu junnaa tunnelissa

– Mitä tunnelikeskustelu kertoo Viron ja Suomen suhteista? Valitettavasti lähinnä siitä, ettei meillä ole mitään muuta keskusteltavaa, liikkeenjohdon konsultti Indrek Tammeaid kritisoi nykymenoa Viron yleisradion sivuilla vastikään julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

Tammeaid on yrityksille innovaatiostrategioita työstävä liikkeenjohdon konsultti. Hänen työnsä tähtäin on nimeomaan Suomen ja Viron rajan ylittävässä yhteistyössä.

Suomenlahden molemmilla puolilla työskentelevä Tammeaid korostaa Ylelle, ettei ole missään tapauksessa tunnelia vastaan.

– Paremmat liikenneyhteydet ovat aina hyödyksi, mutta tunnelilla ei ole tarkoitusta, jos emme osaa tehdä älykkäämpää yhteistyötä. Suomen ja Viron kauppasuhteet ovat kehittyneet merkittävästi, mutta me olemme juuttuneet niin sanottuun transaktiokeskeiseen, keskinäisen kaupan ajattelumaailmaan.

Hänen mukaansa Suomen ja Viron pitäisi nykyistä merkittävästi enemmän kehittää sellaisia yhteistyömuotoja, joilla 2+2 olisi enemmän kuin 4. Eli kahden maan potentiaali suunnattaisiin yhteistyöhön, jolla pärjättäisiin globaalissa kilpailussa.

– Suomen ja Viron välillä liikkuvat ihmiset, tavara ja jopa palvelut, mutta niin sanottu aineeton pääoma ei liiku lainkaan, Tammeaid huomauttaa.

2. Hallinto- ja poliittinen kulttuuri erilaisia

Vaikka Viro vaikuttaa demokraattisen kehityksen mallioppilaalta ja parlamentaariselta tasavallalta, pääkaupungin päätöksenteko poikkeaa merkittävästi Helsingistä.

Tallinnassa on vuodesta 2009 ollut käytännössä yksipuoluejärjestelmä. Viron keskustapuolueella Keskerakondilla on kaupunginvaltuustossa lähinnä vironvenäläisin äänin saavutettu ehdoton enemmistö. Myös kaupunginhallitukseen kuuluu käytännössä vain keskustalaisia.

Helsingissä taas kaupunginhallituksessa on kuuden eri puolueen edustajia. Pormestarien paikat on jaettu kolmen puolueen kesken.

3. Elintasossa ja keskitulossa merkittävä ero

Vaikkei sitä Tallinnan hohtavalasisten tornitalojen ja alati nousevien uusien kauppakeskusten varjossa huomaisikaan, kaupunki on elintasoltaan edelleen huomattavasti Helsinkiä jäljessä.

Virossa keskimääräinen palkkatulo muodostaa noin kolmanneksen (1300 euroa) Suomen palkansaajien keskiansioihin (3600 euroa) verrattuna.

Tässä asetelmassa Tallinna on auttamatta hankalassa asemassa. Virolaisten matala tulotaso ylläpitää palveluiden ja paikallisen työvoiman panosta vaativien tavaroiden edullisuutta. Tämä houkuttelee kaupunkiin suomalaisia, mikä estää samalla virolaisten tuloja nousemasta liikaa: palveluiden ja tavaroiden kallistuminen karkottaisi turistit.

4. Väestön taustoissa merkittäviä eroja

Tallinna ja Helsinki poikkeavat tyystin myös väestöprofiililtaan.

Helsingissä 85 prosenttia kaupungin asukkaista on suomen- tai ruotsinkielisiä. Tallinnassa vironkielisiä on vain 55 prosenttia.

Noin 33 prosenttia tallinnalaisista on venäjänkielistä vähemmistöä, joka ei ole kotoutunut Viroon kokonaan vieläkään, vaikka itsenäisyyden palauttamisesta on kohta kolmekymmentä vuotta. Osa vironvenäläisistä seuraa ainoastaan Venäjän valtiollisia tiedotusvälineitä ja on lojaali ennen kaikken Venäjälle.

Helsingissä 15 prosenttia väestöstä muodostuu kirjavasta joukosta maahanmuuttajia, joiden kotoutuminen on haasteellinen tehtävä.

Kotoutumisen mallioppilaina pidetyt virolaiset eivät yllättäen pärjää suinkaan parhaalla mahdollisella tavalla.

– Virolaiset ovat työperäisiä maahanmuuttajia eli he tulevat tänne töihin ja opiskelemaan. Kotoutumiskoulutusta järjestetään Suomessa heille, jotka eivät ole töissä, ja tässä on mielestäni suuri ongelma, kotouttamiskoordinaattoori Järvi Lipasti Suomen suurimmasta Viro-seurasta eli Tuglas-seurasta sanoo.

5. Kieli, tapa- ja palvelukulttuuri

Kaksoiskaupunkikehitystä rasittaa Indrek Tammeaidin mukaan myös “näennäistuttuus” eli kummallakin puolella lahtea luullaan helposti, että naapuri tunnetaan vähintäänkin hyvin, vaikka todellisuudessa näin ei ole.

Myös Järvi Lipasti sanoo virolaisten ja suomalaisten olevan hyvinkin erilaisia sekä kulttuurillisesti että luonteeltaan.

– Siihen mun mielestä auttaisi se, että Suomessa olisi kouluissa mahdollisuus opiskella viroa ja Viro-tietoutta ja samalla tavalla Virossa suomea ja Suomi-tietoutta.

Virolaiset ovat ainakin suhtautumisessaan ventovieraisiin suomalaisia sulkeutuneempia. He ovat myös elämänasenteeltaan jonkin verran negatiivisempia ja suoraviivaisempia, mikä näkyy toisinaan myös palveluammateissa työskentelevien käytöksessä.

Helsingissä todennäköisyys, että julkisessa tilassa kohtaavat ihmiset ryhtyvät spontaaniin jutusteluun tai huomioivat toisensa pienin kohteliain teoin on suurempi kuin Tallinnassa. Palveluammateissa työskentelevien rutiini takaa ainakin peruskohteliaisuuden, vaikkei aina hotsittaisikaan.

Jutussa on käytetty lähteenä Viron ja Suomen tilastokeskusten tietoja.

Voit käydä aiheesta asiallista keskustelua jutun alla keskiviikkona kello 22 saakka.

Lue myös:

Jussi, 9, on jo tottunut talsinkilainen – Helsingin ja Tallinnan muodostama kaksoiskaupunki on arkea yhä useammalle Tällainen olisi Helsinki-Tallinna-tunneli – mutta sitä ennen tarvittaisiin nopea junayhteys Berliiniin

VR-Yhtymä havittelee liikennöijäksi Helsinki-Tallinnan junatunneliin ja perää miljardeja kotimaan ratatöihin

Historiallinen käänne: virolainen työvoima on alkanut valua pois Suomesta – "Moni on ryhtynyt ajattelemaan jatkuvan reissaamisen aiheuttamia ongelmia"

Kokkolassa keskussairaalan laboratorion odotushuoneessa istuu kymmeniä ihmisiä odotuslapun kanssa. Kaikilla on sovittu näytteenottoaika, mutta ajat eivät pidä paikkaansa.

Näytteenotossa neljä työntekijää huhkivat minkä pystyvät, mutta kun kaksi ihmistä uupuu ringistä, työt eivät etene toivottuun tahtiin.

Aluelaboratorion johtaja Jukka Saarimies Nordlabista harmittelee, että odotusajat venyvät. Päällä on kuitenkin pahin sairausloma-aalto, mikä pahentaa työntekijävajetta entisestään.

– Ottaisimme tänne työntekijän heti töihin, jos sellainen vain löytyisi.

Ongelma ei koske pelkästään Keski-Pohjanmaan keskussairaalaa Kokkolassa, vaan koko maata. Avoimia laboratoriohoitajan työpaikkoja löytyy koko maasta aina Utsjoelta Ouluun, Lappeenrannasta Turkuun ja Lahdesta pääkaupunkiseudulle.

Erilliskoulutuskaan ei auta tarpeeksi nopeasti

Jukka Saarimies toteaa, että tällä hetkellä ammattikorkeakoulutasoisesta bioanalytiikan koulutusohjelmasta ei valmistu tarpeeksi laboratoriotyöntekijöitä. Pahin pula vaivaa tietysti pienempiä paikkakuntia, sillä osa valmistuneista ammattilaisista jää koulutuspaikkakunnalle töihin.

Pohjoisen Suomen julkisen terveydenhuollon laboratorioita pyörittävä Nordlab on yrittänyt ratkaista ongelmaa erilliskoulutuksella. Jo toista kertaa yritetään kasvattaa osaajamäärää täsmäkoulutuksella. Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa on meneillään erilliskoulutus, josta odotetaan valmistuvan kuusi laboratoriotyöntekijää parissa vuodessa.

– Heistä odotetaan apua myös Keski-Pohjanmaalle, mutta kolmevuotisesta koulutuksesta on vielä puolet jäljellä eli nopeasti ei apua saada.

Laboratoriohoitajaksi opiskellaan ammattikorkeakouluissa, joissa koulutetaan bioanalyytikkoja.

Venäjän vallan huipulta, Moskovan Kremlistä, kuului viime viikolla jyrähdys. Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peshkov otti närkästyneenä kantaa tilastotietoihin, joiden mukaan kolmanneksella venäläisistä perheistä ei ole varaa ostaa vuosittain uusia kenkiä perheenjäsenilleen. Tiedoista kertoi arvostettu venäläinen nettilehti rbc.ru.

Peshkov vaati Venäjän Rosstat-tilastovirastolta selvitystä, mistä tällaiset tiedot ovat peräisin. Virasto selitti, että kysymyksessä on jo vuodesta 2011 alkaen tehdystä kyselytutkimuksesta, jossa selvitetään venäläisten perheiden kulutusmahdollisuuksia.

Kuluttajan ostovoima hiipuu

Kremlissä voidaan olla tyytymättömiä tilastonikkareiden tietoihin, mutta ne saavat vahvistusta myös Venäjällä toimivilta suomalaisyrityksiltä. Venäläisten kuluttajien ostovoima on hiipunut.

– Venäläinen kuluttaja on nyt erittäin hintatietoinen. Rahaa ei välttämättä löydy edes päivittäisten tavaroiden ostamiseen samalla tavalla kuin ennen. Se heijastuu kuluttajakäyttäytymiseen, kertoo Atrian Venäjän maajohtaja Ilari Hyyrynen.

Ostovoimaa itänaapurissa leikkaavat muun muassa vastapakotteet, jotka Venäjä on tuontitavaroille asettanut. Lisäksi venäläisten lompakkoa keventävät arvonlisäverojen sekä sähkö-, lämpö -ja vesimaksujen nousu.

Venäläiset jahtaavat alennuksia

Atrialla on Pietarissa lihatuotteita valmistava Pitprodukt-yritys. Kulutuskysynnän hiipuminen puristaa sitä useimpia kilpailijoita enemmän, koska Atrian tuotteet ovat hieman kalliimpia kuin kilpailijoilla. Tämä johtuu Atrian Venäjän maajohtaja Ilari Hyyrysen mukaan esimerkiksi Pitproduktin muita tiukemmista raaka-aineiden laatuvaatimuksista.

Massakuluttaja ei Venäjällä nyt kuitenkaan katso niinkään laadun, kuin hinnan perään.

– Venäläiset kuluttajat siirtyvät entistä edullisempiin tuotteisiin. Viime vuonna Venäjän vähittäiskaupassa myydyistä tuotteista 75 prosenttia oli alennuksessa, kertoo Hyyrynen.

Putinin luoma keskiluokka murenee

Kulutuskysynnän siirtymisen halvempiin tuotteisiin vahvistaa myös suomalaisia yrityksiä Venäjällä auttavan Finnpron Pietarin edustuston päällikkö Timo Pietiläinen.

– Kalliimman hintaluokan ja halvimman hintaluokan tuotteissa kysyntä kasvaa. Keskihintaisten tuotteiden kysyntä sen sijaan laskee, Pietiläinen kiteyttää.

Venäjällä näkyykin merkkejä siitä, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin valtakauden alkupuolen ehkä merkittävin saavutus, venäläisen keskiluokan kasvattaminen, on ajajamassa karille. Keskiluokka on köyhtymässä samalla, kun väestön jakautuminen entistä selvemmin rikkaisiin ja köyhiin kiihtyy.

Venäläinen Nafi-tutkimuslaitos julkaisi esimerkiksi viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan keskiluokaksi itsensä määritteli Venäjällä vain 19 prosenttia väestöstä, kun vuotta aikaisemmin luku oli 25 prosenttia

Uudet pakotteet luovat epävarmuutta

Venäjällä toimivien suomalaisyritysten rattaisiin lyö lisää keppejä Venäjän länsimaisille tuotteille asettamat vastapakotteet. Atrian osalta tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että liharaaka-aineen tuontimahdollisuudet Venäjälle ovat huomattavasti kaventuneet.

Tämä vetää esimerkiksi Atrian Pitproduktin tuotantokustannuksia ylös, koska sillä ei ole omaa lihantuotantoa Venäjällä, toisin kuin sen kilpailijoilla.

– Joudumme käytännössä ostamaan liharaaka-ainetta kilpailijoiltamme, Hyyrynen kertoo.

Suomalaisfirmat harkitsevat lähtöä

Atria ilmoitti helmikuussa, että se harkitsee tulevaisuuttaan Venäjällä. Yhtenä vaihtoehtona on luopuminen Venäjän liiketoiminnoista. Atria pohtii vielä seuraavaa siirtoaan, mutta näkymät Venäjällä eivät ole hyvät.

– En sanoisi, että tunnelin päässä on hirveän paljon valoa näkyvissä. Se kertoo epävarmuudesta joka Venäjän liiketoimintaan nykyään liittyy, ei pelkästään Atrian liiketoimintaan vaan yleisemminkin, Atrian Venäjän maajohtaja Ilari Hyyrynen sanoo.

Lisää epävarmuutta luovat Yhdysvaltain ilmoittamat uudet talouspakotteet. Monet suomalaisyhtiöt tarkkailevatkin nyt tilannetta ja pitävät firmaa säästöliekillä itänaapurissa.

– Ei pakata laukkuja, mutta pyritään pitämään firma pystyssä minimikuluilla, Finnveran Pietarin edustuston päällikkö Timo Pietiläinen kertoo.

Markkinat maailmalta

Tuotantonsa Venäjälle siirtäneet yritykset voivat edelleen menestyä, mutta saattaa olla, että markkinat pitää hakea Venäjän ulkopuolella.

– Jos on nykyaikainen tuotantolinja, niin silloinhan täällä voi pärjätä hyvin. Täällä kuitenkin raaka-aine- ja työvoimakulut kulut ovat edulliset. Ja varsinkin, jos vielä löytää markkinat tuolta maailmalta, kertoo Finnveran Pietarin edustuston päällikkö Timo Pietiläinen.