Maailman harvinaisimmaksi arvioidun muumimukin kaupat on purettu. Virheellisellä painatuksella koristeltu Vilijonkka-muki myytiin sunnuntaina 6 100 eurolla turenkilaisessa huutokaupassa.
Muumimukin huusi itselleen Maskusta huutokauppaan saapunut Alyona Juntunen.
Huutokauppameklari Petri Vuorinen kertoo Ylelle, että muumimukin kaupat purettiin maanantaina. Mukin korvan sisäpinnasta oli löytynyt pieni hiussärö.
– Rouva (ostaja) soitti meille asiasta. Kysyin asiakkaalta mitä hän haluaisi asialle tehtävän. Hän kysyi, voisiko kaupan purkaa. Annoimme rahat takaisin ja kauppa purettiin, kertoo Vuorinen.
Hän sanoo olevansa tilanteesta harmissaan. Hän sanoo särön olleen vaikeassa paikassa ja vaikeasti huomattavissa.
– Harmittaa tosi paljon. Meillä ei sitä kukaan huomannut, vaikka se meidän tehtävä olisi ollut huomata.
Vuorinen ei osaa sanoa, myydäänkö muki vielä uudestaan.
Pohjois-Pohjanmaalla Oulun edustalla Hailuodon lauttaliikenne on keskeytetty, koska merivesi on laskenut liian alas.
Lasku johtuu siitä, että pohjoisesta puhaltava tuuli on painanut meriveden alas jo muutoinkin matalaksi tiedetyllä Perämerellä.
Lautan päällikkö Timo Grönlund kertoo, että lautta saattaa päästä liikenteeseen vasta iltapäivällä. Hänen mukaansa meriveden korkeus on laskenut aamulla 1,12 metriä.
– Väylä, missä lautta liikennöi, on 4,6 metriä syvä ja lautan syväys on 3,8 metriä.
Grönlund ei muista, että vastaavanlaista olisi tapahtunut kertaakaan hänen 20-vuotisen uransa aikana.
Hailuodon lauttaa käyttää Grönlundin mukaan aamuisin sadasta kahteen sataan ihmistä, jotka kulkevat mantereelle töihin. Saarella asuu vakituisesti noin tuhat ihmistä.
Kaikkien aikojen ennätys Oulun mittausasemalta löytyy tammikuulta vuonna 1929, jolloin merivesi laski -131 senttimetriä. Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan ennätys menee uusiksi tänään.
S-Pankin mobiilisovelluksessa on ollut häiriöitä viime päivien ajan. Nyt vika on saatu korjattua ja sovellus on avattu asiakkaiden käyttöön, pankista kerrotaan.
S-Pankin digitaalisesta kehityksestä vastaava johtaja Carl-Edvard Holmberg sanoo vian koskeneen noin 200-300 ihmistä. Hänen mukaansa kyseessä ei ollut ulkopuolisen tahon tekemä palvelunestohyökkäys.
– Syy on omissa sisäisissä tietojärjestelmissä, mistään ulkopuolisen vaikutuksesta ei ole kyse.
Häiriöstä kärsineet asiakkaat näkivät omassa mobiilisovelluksessaan toisen ihmisen tilitietoja. Muun muassa saldotapahtumat ja tilin omistajan nimet näkyivät. Myös vakuutustiedot näkyivät.
Holmberg kertoo, ettei rahallisia haittoja ole kuitenkaan tullut.
– Rahatoimeksiantoja ei toisen tililtä pystynyt vahvistamaan, eikä toisen sähköistä identiteettiä käyttämään.
Holmberg kertoo pankin olleen yhteydessä viasta kärsineisiin asiakkaisiin. Asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään tilanteen korjaamiseksi.
Muut S-Pankin pankkipalvelut, kuten kortit ja verkkopankki, toimivat häiriön aikana normaalisti.
Pankista kerrotaan, että mobiilisovelluksessa on vielä hitautta ja muutamia testauksia tehdään.
Helsingin poliisi epäilee rikosta kevään vaaleissa eduskuntaan pyrkivän Suomen kansa ensin -puolueen toiminnassa viikonloppuna Narinkkatorilla Kampissa.
Vaalitilaisuudessa on muun muassa ollut esillä vaalimainoksia, joiden tekstien epäillään täyttävän rikoksen tunnusmerkistön. Poliisin näkemyksen mukaan kampanjointi on ollut vihamielistä ja maahanmuuttajien ja seksuaalivähemmistöjen syrjintään tähtäävää.
Poliisi on käynnistänyt asiassa esitutkinnan. Rikosnimike on tässä vaiheessa tutkintaa kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
Rikoksesta epäillään kahta puolueen eduskuntavaaliehdokasta. Epäillyt ovat puolueen puheenjohtaja Marco de Wit ja Kristiina Brandt. Molemmat ovat ehdolla Uudeltamaalta.
Tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Pekka Hätösen mukaan aineistoa tutkitaan ja selvitetään, kuuluvatko ne vaalien sananvapauden piiriin. Hän arvioi kuitenkin jo nyt, että rajan yli on menty.
Hätösen mukaan tässä vaiheessa on vaikea arvioida, millaisia rangaistuksia tapauksesta tulisi, jos syyttäjä toteaa rikoksen tapahtuneen. Netin puolella vastaavista rikoksista on tuomittu 20–50 päiväsakkoon, mutta myös ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
– Tämä on kuitenkin tapahtunut julkisella paikalla vaalitilaisuudessa, joten tilanne on vähän erilainen kuin verkossa, hän toteaa.
Aiempi rikosepäily ei johtanut syytteeseen
Marco de Witiä on epäilty aiemminkin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kyse oli Helsingin Kontulassa toukokuussa 2017 järjestetystä Suomi ensin -mielenosoituksesta, jossa de Wit puhui.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu teki tutkintapyynnön de Witin somali- ja arabinuoria koskeneista kommenteista. Viime kuussa valtakunnansyyttäjä katsoi, ettei syytteen edellyttämää näyttöä rikoksesta ollut.
– De Witin käyttämät sanavalinnat ovat olleet paikalla olleita somalinuoria ja arabinuoria halventavia ja loukkaavia. Kommenteissa de Wit ei kuitenkaan yleistäen väitä, että kaikki islaminuskoiset somalinuoret ja arabinuoret ihmisryhmänä olisivat ääri-islamistisia ja hyväksyisivät terrorijärjestöt ja terroriteot, syyttämättäjättämispäätöksessä sanottiin.
Poliisilaitos: Tutkinnanjohtaja ei ole jäävi
Iltalehti on kysynyt Pekka Hätöseltä, onko hän esteellinen toimimaan tapauksessa tutkinnanjohtajana, koska hän on aiemmin ollut Vihreän liiton jäsen. Hätösen mukaan aiempi puoluesidonnaisuus ei vaikuta tutkintaan.
Rikostutkintayksikön johtaja, rikostarkastaja Jonna Turunen kertoo, että hän on keskustellut asiasta Hätösen lähiesimiehen sijaisen kanssa. Turusen mukaan Hätönen on Helsingin poliisilaitoksen Rikostutkintayksikön sisäisen työjärjestyksen mukaan tutkinnanjohtaja tämäntyyppisissä rikoksissa.
– Hän vastaa nimenomaan viharikosten ja vihapuherikosten tutkinnasta. Hän on ollut aikaisemminkin tutkinnanjohtaja vastaavissa jutuissa.
Turusen mukaan lähiesimiesten tiedossa on ollut, että Hätönen on ollut vihreiden jäsen, mutta eronnut puolueesta.
– On muistettava, että hän ei tällä hetkellä ole jäsen.
Turunen ei tiedä, kuka rikosilmoituksen jutussa on kirjannut eikä se hänen mielestään ole ratkaisevaa. Hän korostaa, että jos poliisin tietoon tulee rikosepäily, poliisin on kirjattava se virkavastuulla.
– Ja kun tällainen rikosepäily tulee, se kirjautuu niin, että Hätönen on siinä tutkinnanjohtajana.
Pelkästään väitteiden perusteella ei Turusen mukaan kyseenalaisteta virkamiehen puolueettomuutta. Hän korostaa, että tutkinnanjohtaja tekee esitutkintaa koskevia ratkaisuja esitutkintalain ja rikoslain perusteella, ei aiemman puoluesidonnaisuuden perusteella.
– Jos ei ole mitään sen enempää kuin väite [mahdollisesta esteellisyydestä], en lähde vaihtamaan tutkinnanjohtajaa.
Lisätty Helsingin poliisilaitoksen rikostorjuntayksikön johtajan, rikostarkastaja Jonna Turusen kommentit klo 19.37
Lounais-Suomen poliisilaitoksen päälliköiden työsyrjintä- ja työturvallisuusrikosepäilyt eivät etene syyteharkintaan.
Sisä-Suomen syyttäjänviraston mukaan rikoksen tunnismerkistö ei täyttynyt esitutkinnassa kahden rikosilmoituksen osalta. Esitutkinta on vielä kesken yhden rikosilmoituksen osalta.
Poliisipäällikkö Tapio Huttusta ja apulaispoliisipäällikkö Teijo Ristolaa epäiltiin työturvallisuusrikoksista ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tekojen epäiltiin tapahtuneen useiden vuosien aikana.
Tapio Huttunen on tyytyväinen, että asiaan saatiin ratkaisu.
– Syyttäjän päätös oli odotettu. On tietysti hyvä, että asia tutkittiin, kun väitteitä esitettiin, korostaa Huttunen.
Asianomistajina oli kaksi poliisia. Heidän mukaansa apulaispoliisipäällikkö Ristola käyttäytyi heitä kohtaan epäasiallisesti muun muassa huutamalla,. uhkailemalla ja nöyryyttämällä. Poliisipäällikkö Huttunen ei heidän mielestään puuttunut riittävästi tulehtuneeseen tilanteeseen.
Syyttäjä katsoi, että Ristolan esiintyminen ei ollut yleisesti ottaen loukkaavaa eikä hän toiminut kiusaamistarkoituksessa. Huutamistilanteessa käytös ei kuitenkaan ollut asianmukaista. Huttunen puolestaan puuttui tietoonsa tulleisiin asioihin ja antoi esimiesjohdollista ohjausta.
– Meidän tärkein tavoitteemme henkilöstöpolitiikassa on, että väki voi hyvin ja kaikki viihtyvät työssään. Sen eteen teemme töitä koko ajan, painottaa Tapio Huttunen.
Turun poliisilaitoksen huonosta työilmapiiristä ja kiusaamisepäilyistä ovat kirjoittaneet aiemmin muun muassa Yle Turku ja Ylen tutkiva toimitus MOT.
Työntekijää syytetään kuolemantuottamuksesta, kun hän törmäsi teollisuusalueella trukilla työkaveriinsa.
Noin 40-vuotias mies menehtyi törmäyksessä saamiinsa vammoihin.
Tapaus sattui viime toukokuussa Kangasalla, Pirkanmaalla. Syyttäjä vaatii enintään sakkorangaistusta kuolemantuottamuksesta.
Onnettomuus tapahtui sadevesi- ja viemärijärjestelmiä valmistavan Wavin-Labkon pihalla Lentolan teollisuusalueella. Onnettomuus tapahtui, kun yrityksen työntekijä ajoi trukilla toisen, jalkaisin kulkeneen työntekijän päälle.
Syyttäjän mukaan miehellä oli sähkötrukin piikeissä pinottuna 15 trukkilavaa, jotka estivät syyttäjän mukaan työntekijää näkemästä riittävästi eteenpäin.
Eilisaamuna Ilmatieteen laitoksen tiedot näyttivät lumipeitteen paksuudeksi Jyväskylän Tikkakosken mittausasemalla muutamia senttejä. Tänä aamuna samaan aikaan lukema on 18 senttiä.
Tämän verran lunta satoi Jyväskylässä alle vuorokaudessa.Outi Parikka / Yle
Sakeimmillaan lumisade oli eilen illansuussa. Silloin sademäärä tunnissa oli yli 4 millimetriä. Talviajan nyrkkisääntö on, että millimetrin sademäärä tarkoittaa senttimetriä lunta.
Sademäärä oli neljän tunnin ajan kolmessa millimetrissä tai sen yli, eli lumeksi muutettuna neljässä tunnissa lunta tuli noin 15 senttimetriä. Jyväskylässä on kuitenkin paikoin tullut Ilmatieteen laitoksen mukaan jopa 30 senttimetriä lunta.
Ajokeli on ollut ja on huono myös muualla keskisessä Suomessa.
Jyväskylän Vehkalammen ylipainehalli laskettiin turvallisuussyistä alas kun lumikuorma alkoi käydä liian painavaksi.
– Ensimmäinen kerta, kun näin jouduttiin tekemään. Olosuhteet ovat mahdottomat, tietkään eivät ole auki, sanoo Jyväskylän kaupungin liikuntapaikkavastaava Jarmo Korhonen.
Tyhjennetty kuplahalli.Petri Aaltonen / Yle
Sähkökatkoja on esiintynyt vyöhykemäisesti lounaisesta Suomesta Itä-Suomeen. Eniten sähköttömiä talouksia on ollut tänä aamuna, noin 8 000.
Ennusteiden mukaan lumisade jatkuu edelleen, mutta selvästi eilisestä rauhoittuneena. Aurauskalustot ovat liikkeellä täydellä voimalla.
Tenho Tornberg / Yle
Pirkanmaalla tullut parikymmentä senttiä lunta
Raskas liikenne on ollut vaikeuksissa maanantain ja tiistain välisenä yönä etenkin kolmostiellä Tampereen pohjoispuolella.
Pohjoisella Pirkanmaalla on satanut vuorokaudessa parikymmentä senttiä lunta, esimerkiksi Hämeenkyrön ja Parkanon välisellä alueella.
Teillä on sohjoa. Rekka-autoja on jumiutunut risteyksiin ja ramppeihin, mutta muu liikenne on enimmäkseen päässyt kulkemaan ohi. Parkanossa kolmostiellä keskustan lähellä kaatui yöllä raskas ajoneuvo tielle aikaisin aamulla.
Punkalaitumella henkilöauto suistui ojaan ja päätyi katolleen. Pelastuslaitoksen mukaan kuljettaja loukkaantui lievästi.
Märkä lumi on myös aiheuttanut sähkökatkoja. Pirkanmaalla eniten kärsineitä kuntia ovat Ylöjärvi, Ikaalinen ja Ruovesi.
Hertta Taipale odottaa jo kesää lapsensa kanssa. Emma Ojanen
Tamperelainen Hertta Taipale yllättyi vähän tämänhetkisestä säästä, sillä hän odotti jo kesää.
Kesärenkaita autoon ei vielä onneksi oltu vaihdettu. Hertta Taipale toivoo takatalven loppuvan mahdollisimman pian, että hänen lempivuodenaikansa kesä pääsisi alkamaan.
Ulla VälikoskiEmma Ojanen
Tamperelainen Ulla Välikoski oli hieman yllättynyt yhtäkkisestä lumen tulosta.
– En osannut odottaa takatalvea. Niin kuin vanha sanonta kuuluu: uusi lumi on vanhan lumen surma, Välikoski sanoo.
Välikoskelle takatalvi ei todellakaan ollut mieluisa yllätys, sillä hän odotti jo innokkaasti kesää. Välikoski on kuitenkin varma, että takatalvi kestää vain muutaman päivän. Hänen lempivuodenaikansa ovat kevät ja kesä, koska puissa on lehtiä.
Kristian Staack ei ollut katsonut säätiedotteita, joten hän oli hieman hämmentynyt. Tässä kohtaa vuotta säätila ei ollut iloinen yllätys Staackille.
Staack toivoo takatalven kestävän enää pari päivää, sillä hän haluaa kesän tulevan lämmön ja auringon takia.
Juttua olivat tekemässä myös Yle Tampereen TET-harjoittelijat Alisa Koskinen ja Emma Ojanen.
Kotkalainen peliyhtiö Nitro Games irtisanoo 21 työntekijää. Yhtiön helmikuussa alkaneet yt-neuvottelut päättyivät maanantaina. Alun perin vähennystarve oli korkeintaan 30 työntekijää. Osa työntekijöistä on lähtenyt vapaaehtoisesti yt-neuvottelujen aikana.
Nitro Games on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, ja suuren projektin päättyminen viime vuoden lopussa tarkoitti henkilöstökustannusten leikkaamista. Yhtiöön jää 35 työntekijää.
Toimitusjohtaja Jussi Tähtisen mukaan yhtiö keskittyy tänä vuonna Heroes of Warland -mobiilipelin kehittämiseen. Nitro Gamesin pelejä on esimerkiksi älypuhelimilla ja tableteilla pelattava taistelu- ja fantasiapeli Medals of War.
Nitro Gamesin osake on listattu Tukholman pörssin First North -listalla. Yhtiö listautui vuonna 2017. Pörssiin listautuneita pelifirmoja on vasta muutama.
Samu Hautala menee heinäkuussa kahdeksi viikoksi töihin Pietarsaaren Citymarketiin. Kyseessä on 15-vuotiaan Hautalan ensimmäinen työpaikka.
– Kyllä se tuntuu kivalta.
Hautala on ansainnut rahaa 11-vuotiaasta asti: muun muassa myynyt itse tekemiään leivonnaisia ja käsitöitä ja haravoinut. Aikuisena tähtäimessä on oma yritys.
– Olen aina tykännyt siitä, että tienaan itse rahat, sanoo Hautala.
Nuori mies sekä säästää että ostaa. Omilla ansioillaan hän on ostanut muun muassa kännykän ja tabletin.
Nuorten mahdollisuudet saada kesätöitä ovat parantuneet talouden nousun ansiosta jo pari kesää. Kesätyöt painottuvat kuitenkin täysi-ikäisyyden kynnykselle, arvioi SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho.
Kyllähän me nuoria tarvitaan. Jatkossa kilpaillaan työntekijöistä. KPO:n henkilöstöjohtaja Leif Lindberg
– Näppituntuma on, että alle 15-vuotiaiden on hankalampi löytää kesätöitä kuin ammatillisissa opinnoissa olevien tai lukiolaisten.
Samoin arvioi Palvelualojen ammattiliiton PAMin sopimuspäällikkö Mia Suominen. Tutustu työelämään ja tienaa -mallin kahden viikon kesäharjoittelu on nuorimmille paras väylä päästä työelämän makuun.
Se on avoin peruskoulu- ja lukioikäisille, ja peruskoululaisistakin onni potkaisee useammin vanhimpia eli ysiluokkalaisia. Aina näin ei silti ole.
– Paljon on kiinni nuoresta itsestään. En sanoisi, että ikä on se juttu, Suominen sanoo.
Hän muistuttaa, ettei liian aikaisin toisaalta tarvitsekaan kesätyöputkeen solahtaa:
– On hyvä käydä työelämässä, mutta takana on pitkä kouluputki, ja koulu on lapsen työtä. Kesälomakin on ansaittu: lapsi saa olla lapsi ja nuori saa olla nuori.
Sanelma Möttönen ja Leena-Kaisa Petäjä siivoavat ensi kesänä hoivakodissa.Sari Vähäsarja / Yle
Nyt 17-vuotias Leena Kaisa-Petäjä haki kesätöitä ensi kerran ysiluokalta päästyään. Se kaatui ikään. Viime kesänä hän sai kahden viikon kesäpestin ja leikkasi lisäksi taloyhtiön nurmikkoa.
Samanikäisellä Sanelma Möttösellä on jo useamman vuoden kesätyökokemus. Hän on siivonnut hoivakodissa kesäisin: ensin pari viikkoa, sitten kuukauden ja viime kesänä jo kahdeksan viikkoa.
Nuoret tunnistavat, että ikä vaikuttaa mahdollisuuksiin saada kesätöitä. Möttösen paikka löytyi suhteiden avulla.
– Uskon että kun menin eka kerran tuonne, ei mun ikäiset vielä olleet niin hyvissä työpaikoissa.
Kun on ekoissa työpaikoissaan, haluaa aina tehdä parhaansa. Lukiolainen Leena-Kaisa Petäjä
Petäjä ja Möttönen sanovat, että nuorena kesätöitä halutaan pääasiassa rahan takia. Myöhemmin myös kokemuksen arvo kasvaa. Sanelma Möttönen esimerkiksi on varmistunut siitä, että haluaa työhön, jossa voi hyödyntää sosiaalisuuttaan.
Myös Leena-Kaisa Petäjä sanoo päässeensä työn makuun ja oppineensa arvioimaan, mitä mihin haluaisi tai ei haluaisi. Omia kykyjä on niitäkin tullut puntaroitua.
Molempien mielestä nuorten työllistäminen kannattaa: nuori tuo työpaikalle erilaisen näkökulman, valoisuutta ja näytönhalua.
– Kun on ekoissa työpaikoissaan, haluaa aina tehdä parhaansa. Ja positivisuus ja iloisuus ovat kyllä plussia! sanoo Leena-Kaisa Petäjä.
Samu Hautala piirtää.Kalle Niskala / Yle
Makupalat työelämästä auttaisivat nuorta valinnoissa
Nuorten vaikeus saada kesätyötä on harmillista sikäli, että jo yläkoulussa sekä valitaan aineita tulevia opintoja silmälläpitäen että tehdään alavalintoja.
– Edelleen opintojen keskeyttämisiä tulee, ja yksi syy niihin on väärä alavalinta, sanoo SAK:n Kirsi Rasinaho.
Hän ei toisaalta usko, että lyhyt kesätyöpesti useinkaan määrittäisi nuoren tulevaisuuden suunnan. Tärkeämpää olisi saada maistiaisia työelämästä.
– Nuori oppii kesätöissä pelisääntöjä: että töihin pitää mennä tiettyyn aikaan ja siellä pitää tehdä kaikenlaista – sellaistakin, mikä ei ole aina niin kivaakaan, luonnehtii Rasinaho.
Pietarsaarelainen Samu Hautala haki ensi kertaa kesätöitä viime vuonna jolloin täytti 14, mutta tuolloin ei tärpännyt. Hän kokee, että useimpiin paikkoihin pitäisi olla vähän vanhempi.
Nyt kesäpesti varmistui jo hyvissä ajoin. Hautala oli suoraan yhteydessä yritykseen sosiaalisen median kautta ja kyseli mahdollisuuksiaan. Hän uskoo, että henkilökohtainen kontakti auttoi ja suosittelee sitä muillekin.
Kahden viikon kesäharjoittelu on nuorimpien turva
Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelma on ollut käytössä jo vuodesta 1992, markka-aikaan nimessä roikkui jatko "tienaa tonni". Vieläkin näistä kahden viikon kesäharjoitteluun otettavista puhutaan monella työpaikalla "tonnilaisina".
Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelma koskee peruskoululaisten lisäksi lukiolaisia ja kymppiluokkalaisia, mutta nuorimmille se on varmimpia teitä kesätyöhön.
Yleisimmin nuoria palkkaavat tätä kautta yksityiset, erityisesti palveluala. Viime vuosina esimerkiksi SAK:n työpaikoista vajaat 20 prosenttia on ottanut ohjelman kautta töihin 13–15-vuotiaita. Määrä ei ole toisaalta viime vuosina juuri kasvanut.
Nuori saa suosituksen mukaan kahden viikon pestistä määritellyn kertakaikkisen palkan, tänä vuonna se on 350 euroa. Ammattiliitot ovat kuitenkin sopineet monelle alalle isommasta summasta.
"Haluaisin ostaa mopon ja tarvitsisin työtä"
Muun muassa suuret Kesko, S-ryhmä ja LIDL ovat mukana Tutustu työelämään ja tienaa -systeemissä. Ylivieskan, Kokkolan, Pietarsaaren ja Vaasan alueilla toimiva Osuuskauppa KPO palkkaa kesäksi 1100 nuorta: 450 varsinaiseen kesätyöhön ja 650 kesäharjoitteluun.
– Kyllähän me nuoria tarvitaan. Jatkossa kilpaillaan työntekijöistä, ja tällä voi tarjota kokemuksia työelämästä. Tarkoitus on kertoa siitä, millaista työtä meillä on, sanoo henkilöstöjohtaja Leif Lindberg.
Kesäharjoittelu poikiikin usein jatkoa.
– Viime vuoden Tutustu työelämään ja tienaa -nuorista moni on tänä vuonna meillä kesätöissä. Harjoittelu on hyvä tilaisuus nähdä nuori työssä, sanoo päivittäistavaraosaston myyntipäällikkö Noora Masar..
Nuorimmat KPO:lle kesäharjoitteluun tulevat ovat 14-vuotiaita, jotka ovat usein pedanneet kesäharjoitteluaan TET-jaksolla. Osan tavoite on hyvin konkreettinen.
– Joskus tulee niitä hakemuksia, joissa suoraan sanotaan, että haluaisin ostaa mopon ja tarvitsisin työtä, sanoo henkilöstöjohtaja Leif Lindberg.
Kassatyökään ei ole poissuljettua alaikäisiltä. Perehdytyksessä aika voi tosin tulla vastaan kovin lyhyissä pesteissä.Kalle Niskala / Yle
Kesätyöt nähdään esimerkiksi palvelualoilla paitsi työhön kasvattamisena, myös alan markkinointina. PAMin marraskuisen kyselyn mukaan jopa 95 prosenttia kesäharjoittelussa olleista suosittelisi kaupan alaa kaverilleen.
– Se voi olla ensimmäinen kosketus työelämään, ja meistä hirveän moni muistaa ensimmäisen kesätyönsä, muistuttaa PAMin sopimuspäällikkö Mia Suominen.
Hänestä onkin äärimmäisen tärkeää avata alaa kesäharjoittelijoille monipuolisesti ja myös antaa vastuuta. Laki ei estä laittamasta alaikäistä vaikka kassalle, joskin kahden viikon pestissä se voi olla hankalaa. Silti nuorelle ei pidä antaa vaikutelmaa, että kaupan ala tarjoaisi vain hyllyttämistä.
KPO:n kesäharjoittelijat tekevät kaikkea samaa kuin myyjät muutenkin. He työskentelevät yhdessä vakituisten kanssa ja perehdytys tulee työn kautta.
Hakemuksia tulee satoja, Noora Masar neuvookin panostamaan kuvaukseen itsestään ja syistä, miksi haluaisi juuri tuohon työhön. Työpaikalla taas auttaa se kuuluisa reipas asenne.
– Kysytään, jutellaan, ei ujostella. Ja se into: näyttää että haluaa tehdä myyjän tehtäviä.
Kaikille hautausmaillekaan ei enää oteta alaikäisiä
Ensimmäisiä kesätyöpaikkoja ovat perinteisesti tarjonneet seurakunnat, ja moni onkin aloittanut työuransa hautausmailta. Nykyään sekään ei kaikkialla onnistu, vaan kesäpesteihin otetaan turvallisuussyistä vain täysikäisiä. Esimerkiksi Kokkolan kantakaupungissa näin on, koska työssä joutuu käyttämään koneita.
Marjukka Talvitie / Yle
Myöskään esimerkiksi Kokkolan kaupungin 250 kesätyöpaikkaa eivät aukene peruskouluikäisille. Tänä vuonna nuorimmat palkattavat ovat 2002 syntyneitä. Osin kyse on esimerkiksi työturvallisuudesta, mutta myös kuntatalouden tiukkuus vaikuttaa, sanoo työllisyyspäällikkö Ilkka Rintala.
– Vakansseja on täyttämättä ja vyötä kiristetään kunnissa. Siihen ei kovin hyvin sovi työkasvatus, mikä on tietysti harmi. Olisi isomman keskustelun paikka, miten tätä työhön kasvattamista tehdään, Rintala pohtii.
Kaupunki myöntää myös kesätyöpaikkatukea työllistäjille, mutta senkin alaraja on 16 vuotta. Lisäksi Kokkola tarjoaa tänäkin kesänä työtä muutamalle kymmenelle tätäkin nuoremmalle, jotka ovat erityisen tuen tarpeessa.
Tilanne ei ole huono, mutta voisi olla parempikin
Nuorten työllistyminen kesällä on käynyt hankalammaksi samalla, kun työelämä on muuttunut aiempaa vaativammaksi ja monet avustavat tehtävät ovat kadonneet. SAK:n Kirsi Rasinaho sanoo, että työn tempo on noussut ja esimerkiksi työturvallisuuden suhteen ollaan aiempaa tiukempia. Työnkuvatkin ovat muuttuneet.
– Esimerkiksi kioskeilla pitää pystyä myymään olutta, antamaan passeja, hoitamaan pelejä, Rasinaho ottaa esimerkiksi työstä, johon alaikäisellä ei ole asiaa.
Hän ei silti sano 13–15-vuotiaiden tilannetta huonoksi – lukuja tuon ikäisten kesätyöllistymisestä kun ei ole. Nykyistä parempi se kyllä voisi olla.
– Toivon, että ihan nuoriakin otettaisiin enemmän töihin, jotta he saisivat kokemusta ja työelämätaitoja. Näytöt auttavat myös työllistymistä myöhemmin. Toisaalta nuorilla on paljon uutta osaamista, jota voisi hyödyntää nykyistä paremmin, sanoo Rasinaho.
Ovatko kesätyöt auttaneet sinua alavalinnassa? Voit keskustella aiheesta tiistaina kello 21:een saakka.
Helsingissä kauppakeskus Redissä on lopettanut tähän mennessä kymmenkunta yrittäjää, kertoo kauppakeskuksen uusi johtaja Aleksi Salminen.
Kalasatamassa sijaitseva kauppakeskus avattiin viime syyskuussa. Salmisen mukaan tilanne vastaa tyypillistä uuden kauppakeskuksen avautumisen jälkeistä jaksoa.
Redissä on kaikkiaan yli 200 liiketilaa. Tällä hetkellä liiketiloista on vuokrattuna 88,5 prosenttia.
– Meillä on tilat hyvin käytössä, vaikka sadan prosentin vuokrausastetta ei ole saavutettu. Teemme sen tavoitteen eteen päivittäin töitä, että pääsemme kovalla vauhdilla uudelle kymmenelle, Salminen sanoo Ylelle.
– Joka päivä saa tehdä töitä tosissaan, että pääsee niihin tavoitteisiin, joita on itselleen asettanut, hän jatkaa.
Uusi johtaja: "Ei haeta syitä, kuka teki mitä – jokainen voi katsoa itse peiliin"
Redillä on kuitenkin ollut kivinen alkutaival.
Syksyllä, pian avajaisten jälkeen asiakkaat alkoivat kritisoida kauppakeskusta sekavaksi ja sokkeloiseksi. Marraskuussa puolestaan uutisoitiin, että kauppiaiden mielestä Redissä ei ole ollut asiakkaita odotusten mukaisesti. Samassa kuussa kauppakeskuksen johtajan kerrottiin vaihtuvan.
Yle haastatteli viime syksynä muita pääkaupunkiseudun kauppakeskusten johtajia ja tuolloin nämä kommentoivat, ettei Redin asiakaskato ole poikkeuksellinen: esimerkiksi Kampissa osa yrittäjistä joutui laittamaan lapun luukulle jo varhaisessa vaiheessa, mutta nyt se vetää eniten asiakkaita koko maassa.
Aleksi Salmisen mukaan negatiivinen syöksykierre on Redissä nyt katkaistu ja hänellä on vahva ja hyvä tunne tulevasta.
Salminen kertoo, että asiakkailta on tullut palautetta, että ylenpalttinen negatiivisuudessa rypeminen ja pyöriminen ovat kääntyneet enemmän mediaa kuin Rediä vastaan.
– Ei kuitenkaan haeta syitä, kuka teki mitä. Jokainen voi katsoa itse peiliin.
"Takana loistava maaliskuu"
Salmisen mukaan uusien yrittäjien kanssa on neuvotteluja käynnissä ja tavoitteena on saada neuvottelut puolen vuoden sisällä valmiiksi.
– Tulevaisuus näyttää hyvältä, ja kauppakeskuksella on takana loistava maaliskuu.
Salmisen mukaan Redissä päästiin maaliskuussa uuteen ennätykseen kävijämäärässä.
Voit keskustella aiheesta tämän jutun alla tänään tiistaina kello 22 asti.
Syyttäjä on päättänyt nostaa syytteen yhdestä Oulun seksuaalirikoksesta. Se liittyy laajimpaan vyyhtiin, jossa kahdeksan ulkomaalaistaustaisen miehen epäillään käyttäneen törkeästi hyväksi alaikäistä tyttöä. Nyt omana juttunaan oikeuteen etenee tapaus yhden epäillyn osalta.
Yle kertoi aikaisemmin, että hyväksikäyttöä on epäilyn mukaan kestänyt miltei viisi kuukautta yksityisasunnossa, viime vuoden kesäkuun alusta lokakuun loppuun. Myös epäillyn pahoinpitelyn tekoajaksi on merkitty sama kuin muissa rikoksissa, lähes viisi kuukautta.
Ensimmäisen epäillyn osalta syyttäjä on nostanut syytteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta.
Oulun poliisi tiedotti vain päivää aiemmin, että osa laajimmasta tapauksesta etenee syyteharkintaan.
Pia Mäenpää Itä-Suomen syyttäjänvirastosta kertoo, että syyttäjä on saanut koko esitutkinnan ajan materiaaleja käyttöönsä, joten hän on pystynyt tekemään syyteharkintaa jo pitkään.
Suomessa on neljä seksuaalirikoksiin erikoistunutta syyttäjää ja Mäenpää on yksi heistä. Oulun syyttäjävirastossa ei ole yhtään seksuaalirikoksiin erikoistunutta syyttäjää.
– Minut kutsuttiin syyttäjäksi laajimpaan kokonaisuuteen liittyen.
Mäenpää kertoo myös, että laajimman vyyhdin osalta tapaukset on tarkoitus saada käsiteltyä ennen kesälomia.
Eilen poliisi tiedotti myös toisen tapauksen menevän syyttäjälle. Sen syyteharkinta on valmistumassa piakkoin.
Laajan rikoskokonaisuuden esitutkinta on vielä kesken muiden epäiltyjen osalta. Jokainen juttu käsitellään erikseen.
Sosiaalibarometrin vastaajat ovat huolissaan, että eriarvoisuus syventyy Suomessa lähivuosina, ellei seuraava hallitus tartu ongelmaan ohjelmassaan.
Sosiaalibarometriin vastanneiden sosiaali- ja terveysjohtajien, Kelan johtajiston ja TE-johtajien mukaan eriarvoisuutta syventävät lähivuosina eniten muun muassa väestön ikääntyminen, työvoiman saatavuuden haasteet, asumisen kalleus ja korkea pitkäaikaistyöttömyys.
Sosiaalityöntekijöiden vastauksissa korostuvat näiden lisäksi myös kotitalouksien velkaantumisen kasvu ja perusturvaetuuksien matala taso.
Sosiaalibarometri on sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön Sosten tekemä kyselytutkimus, johon haastatellaan sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita.
"Seuraavan hallituksen on tehtävä selkeä arvovalinta"
Sosten johtaja ja varapääsihteeri Anne Knaapi vaatii, että seuraavan hallituksen on haettava ratkaisuja monella yhteiskunnan saralla.
– Sosiaalibarometrin 2019 vastauksissa korostuu toista vuotta peräkkäin se tosiasia, että eriarvoistuminen repii juopaa Suomessa. Seuraavan hallituksen on tehtävä selkeä arvovalinta: Annammeko heikommassa asemassa olevien voida entistä huonommin, vai ryhdymmekö toimiin niin, että he voisivat paremmin? Knaapi sanoo tiedotteessa.
Valtaosa eli 93 prosenttia vastaajista katsoo tärkeimmäksi eriarvoistumista taltuttavaksi keinoksi hallitusohjelmaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen.
– Lisäksi hallitusohjelmaan halutaan toimia pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, osatyökykyisten tukemiseksi ja kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseksi, tiedotteessa sanotaan.
Huoli nuorista
Puolet barometrin vastaajista on huolissaan tukea tarvitsevista nuorista ja muista, joilla on elämäntilanteessaan monia ongelmia. Barometriin vastanneista sosiaalityöntekijöistä vajaa puolet on sitä mieltä, että näiden nuorten hyvinvointi on heikentynyt viimeisen viiden vuoden aikana.
Yksi konkreettinen tuki nuorille barometrin mukaan on maksuton toinen aste, johon kantaa kysyttiin barometriin vastanneilta. Maksutonta toista astetta kannattivat niin sosiaalityöntekijät (81 %), Kelan johto (76 %), TE-johto (86 %) kuin sote-johtajatkin (61 %).
– Maksuttomassa toisessa asteessa on kyse yhdenvertaisuudesta. Sillä tuettaisiin heikommassa asemassa olevia nuoria ja perheitä, ja pidettäisiin huolta siitä, ettei perheen taloudellinen tausta ratkaise nuoren koulutusta. Lisäksi kouluissa täytyy panostaa oppilashuoltoon ja ehkäisevään työhön. Pidetään nuoristamme kiinni, sanoo Sosten erityisasiantuntija Päivi Nykyri.
Vuoden 2019 barometrissa nousee myös esiin, että velkaantuminen ja henkilökohtaiset talousvaikeudet kietoutuvat yhä useammin heikommassa asemassa olevien ihmisten elämään. Sosiaalibarometrista vastaava Sosten tutkija Anne Eronen katsoo, että henkilökohtainen velkaantuminen tapahtuu nopeasti ja helposti pikavippien avulla.
– Ylivelkaantuminen puolestaan vain kurjistaa jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevan ihmisen arkea. Barometrissa velkaantuminen nousee esiin etenkin sosiaalityöntekijöiden vastauksissa. Ja heitä on syytä kuunnella, he näkevät läheltä ihmisten arjen, Eronen sanoo.
Seeprakala sopii hyvin koeläimeksi, kun tutkitaan streptokokkibakteereja. Pneumokokki ja B-ryhmän streptokokki ovat maailman yleisimpiä keuhkokuumeen, sepsiksen ja aivokalvontulehduksen aiheuttajia pienillä lapsilla.
Tähän tulokseen on tullut filosofian maisteri Anni Saralahti väitöskirjassaan, joka tarkastetaan 26. huhtikuuta Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.
Seeprakalaa on käytetty jo yleisesti biolääketieteen tutkimuksissa.
– Seeprakalat tutkimusmallina ovat perinteisiin eläinmalleihin, kuten hiiriin ja muihin nisäkkäisiin, verrattuna eettisiä, helpommin käsiteltäviä ja taloudellisia. Näiden ominaisuuksien lisäksi seeprakalan immuunipuolustus on hyvin samankaltainen kuin ihmisellä, joten seeprakala on houkutteleva malli infektiotutkimuksiin, Saralahti sanoo tutkimustiedotteessa.
Yksin pneumokokin on arvioitu olevan vastuussa jopa yli puolen miljoonan lapsen kuolemasta vuosittain maailmassa.
Väitöskirjatutkimus osoitti, että molemmat tutkitut bakteerit aiheuttavat seeprakalassa infektion, joka muistuttaa ihmisen streptokokki-infektiota.
Nämä tutkimukset osoittivat Saralahden mukaan, että seeprakalan synnynnäinen immuunivaste pneumokokki-infektiossa on hyvin samankaltainen kuin ihmisen vaste. Geneettinen seulonta paljasti, että myös seeprakalalla C-reaktiivisen proteiinin (CRP) puutos saattaa altistaa seeprakalat vakavalle pneumokokki-infektiolle.
CRP kertoo tulehduksesta.
– Mikä tärkeintä, seeprakalan avulla voidaan tulevaisuudessa saada tärkeää tietoa pneumokokin taudinaiheuttamismekanismeista sekä ihmisen geneettisistä alttiustekijöistä ja näin luoda uusia lähtökohtia nykyistä tehokkaampien hoitokeinojen kehittämiselle, Saralahti huomauttaa.
Helsingin hovioikeus päätti tänään tiistaina, ettei se ota liki 80 Uber-kuljettajan valituksia käsittelyyn, hovioikeus kertoo tiedotteessaan.
Kuljettajien käräjäoikeudesta saamat tuomiot jäävät siis voimaan.
Käräjäoikeudessa kuljettajat oli tuomittu luvattoman taksiliikenteen harjoittamisesta päiväsakkoihin sekä menettämään valtiolle rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn. Kuljettajat hakivat hovioikeudesta valituslupaa ja vaativat muun muassa rikoshyödyn määrän kohtuullistamista. Osassa valituksista oli vaadittu lisäksi syytteen hylkäämistä.
Helsingin hovioikeudessa on ennen tämän päiväistä päätöstä ollut vireillä yhteensä 109 Uber-kuljettajaa koskevaa valitusta. Ne kaikki ovat tulleet hovioikeuden käsiteltäviksi viime vuoden aikana, ja useita kymmeniä viime kesänä voimaan tulleen uuden liikennepalvelulain voimaantulon jälkeen.
Uber-kuljettajien asioita käsitelty useissa oikeusasteissa
Hovioikeus viittasi tämän päiväisessä päätöksessään korkeimman oikeuden (KKO) ennakkoratkaisuun vuodelta 2017.
Korkein oikeus katsoi tuolloin tekemässään ratkaisussa Uber-kuljettajan harjoittaneen ammattimaista henkilöliikennettä ilman taksilupaa, ja tuomitsi hänet sakkorangaistukseen sekä menettämään valtiolle rikoksella saamansa hyödyn.
KKO:n ennakkopäätökset toimivat oikeusohjeina tuleville vastaaville tapauksille.
Viime joulukuussa KKO hylkäsi viiden pääkaupunkiseudulla toimineen Uber-kuskin valituslupahakemukset. Hovioikeus toteaa tämän päiväisessä päätöksessään, että tapauksessa käsiteltiin samoja seikkoja, joita Helsingin hovioikeus arvioi nyt.
Uber-kuskit olivat vaatineet korkeimmalta oikeudelta sakkorangaistuksien hylkäämistä, sillä perusteella, että heidät tuomittiin käräjäoikeudessa luvattomasta taksiliikenteestä uuden tieliikennelain voimaantulon jälkeen. Luvaton taksiliikenne oli kuitenkin tapahtunut ennen uuden liikennepalvelulain voimaantuloa.
Tapojärvi Oy investoi 40 miljoonaa euroa kuonankäsittelylaitoksen rakentamiseen Italian Terniin. Kyseessä on lappilaisen perheyrityksen suurin yksittäinen investointi koskaan ja samalla merkittävä päänavaus suomalaisen kiertotalousosaamisen viemisessä ulkomaille.
Tapojärven italialainen tytäryhtiö pääsi kiinni miljoonakauppaan voitettuaan kansainvälisen tarjouskilpailun, jolla saksalaisen teräsjätti ThyssenKruppin omistama Acciai speciali Terni -terästehdas haki yhteistyökumppania.
Sopimus kuonankäsittelylaitoksen rakentamisesta allekirjoitettiin joulukuussa 2018. Sen jälkeen yhtiö on keskittynyt hankkeen suunnitteluun ja luvitukseen.
Tapojärvi Oy:n operatiivinen johtaja ja Tapojärvi Italian toimitusjohtaja Martti Kaikkonen kertoo, että investointi on perheyrityksen mittakaavassa todella merkittävä ponnistus.
– Tämä on erittäin merkittävä kauppa. Me ollaan tehty yli kymmenen vuotta kansainvälistymistyötä, kehitetty tekniikoita ja opiskeltu asiaa. Nyt sitten kansainvälistyminen on täyttä totta, Kaikkonen kiittelee.
Acciai speciali Terni (AST) tuottaa vuosittain noin miljoona tonnia ruostumatonta terästä, eli hieman vähemmän kuin Outokummun Tornion terästehdas, missä Tapojärvi on hionut kuonankäsittelyn osaamistaan. Kaikkosen mukaan Torniossa hankitun osaamisen merkitys on ollut suuri.
– Kyllä sillä on ollut uskottavuuden kannalta iso merkitys, että pystytään näyttämään että nämä asiat mistä puhutaan pystytään myös käytännössä tekemään. Outokummulla on tietysti ollut iso rooli ja heidän innovatiivisuus on auttanut meitä kehittämään omaa osaamistamme, Kaikkonen sanoo.
Merkittävä avaus Suomen kiertotalousviennille
Yhtiö luonnehtii investointia merkittäväksi askeleeksi Suomen kiertotalousosaamisen viennissä. Tapojärven saavuttamasta päänavauksesta ollaan ylpeitä myös kiertotalouden vientimahdollisuuksista jo vuosia puhuneessa Kemin Digipoliksen Kiertotalouskeskuksessa.
– Meidän viesti on alusta alkaen ollut se, että Meri-Lapissa on hyviä palveluntarjoajia, joilla on hyvät globaalit kumppanit alueen teollisuudessa. Paikallisessa kiertotalousosaamisessa on potentiaalia globaaleiksi vientituotteiksi, minkä Tapojärven saama sopimus osaltaan vahvistaa, ohjelmapäällikkö Kari Poikela kehuu.
Tapojärvi Italian toimitusjohtaja Martti Kaikkonen uskoo, että yhtiön erityisosaamiselle eli kuonankäsittelylle ja kuonan tuotteistamiselle on kasvavasti markkinoita ei vain terästeollisuudessa, mutta myös muussa teollisessa toiminnassa. Tapojärvi on Kaikkosen mukaan tässä vahvasti kasvu-uralla.
– Tähän liittyy tämän 40 miljoonan lisäksi myös 9 miljoonan kehitysinvestointi, jossa on tarkoitus pilotoida tulevan sukupolven kuonatuotteita, Martti Kaikkonen kertoo.
– Toki nyt seuraavat ajat keskitytään tämän projektin ylösajamiseen, mutta yhä enenevässä määrin meille tulee yhteydenottoja terästehtailta suoraan eli tämä malli kiinnostaa asiakkaita.
Porin prikaatissa Säkylässä testattava käymälä on pirteän näköinen. Punaiseksi värjätty käymälä on rakennettu peräkärryn päälle, ja se on erittäin siisti myös sisältä. Vaunussa on vedetön pisuaari ja virtsan erotteleva wc-istuin.
Käymälä erottelee virtsan ja sekoittaa sen ravinteisiin tuhkaa. Lopulta käymälän tekniikka haihduttaa nesteen lämpöpuhaltimien avulla.
Virtsassa on jopa 95 prosenttia vettä, ja haihduttamisen jälkeen siitä jää jäljelle enää pieni määrä ravinteita. Prosessin lopputuotteena syntyy jauhemaista ainetta.
– Tavoitteena on se, että lopputuotetta voitaisiin käyttää lannoitteena pelloilla, sanoo tutkimusinsinööri Riikka Malila Suomen ympäristökeskuksesta.
Uutta menetelmää testataan Säkylässä
Pilottikäymälä liittyy Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran rahoittamaan Mortti -hankkeeseen.
Hanketta vetää Suomen ympäristökeskus. Siinä ovat mukana myös Puolustusvoimien rakennuslaitos, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Käymäläseura Huussi ry. Testattavan laitteiston on kehittänyt ruotsalainen Sveriges Lantbruksuniversitet SLU.
Puolustusvoimien harjoitusalue on pilottikäymälälle erittäin hyvä kohde. Esimerkiksi Porin prikaatissa Säkylässä toimii vuositasolla lähes 5 000 ihmistä.
- Tämä on kuitenkin meidän kaikkien yhteinen asia. Varmasti tämä edistää koko yhteiskuntaa, sanoo ylivääpeli Esa Pohjolainen Porin prikaatista.
Pohjolainen muistuttaa, että Säkylän varuskunta on myös pohjavesialueella.
Käymälässä on vedetön pisuaari ja virtsan erotteleva käymäläistuinTapio Termonen / Yle
Sisäpuolelta pilottikäymälä on viihtyisä. Yksi sen seinistä näyttää kirjahyllyltä ja lämmityslaitteet pitävät tilan lämpimänä. Käyttäjät sanovat olevansa käymälään tyytyväisiä.
- Se on paljon parempi kun maastossa olevat kiinteät vessat, sanoo jääkäri Pauli Laine Porin prikaatista.
Ympäristön lisäksi säästöä tulee myös taloudellisesti
Ympäristönäkökulmien lisäksi virtsan haihduttaminen toisi suuria etuja liikuteltavien käymälöiden tyhjentämiseen.
Prosessin jäljiltä syntyvän lopputuotteen tilavuus ja paino ovat vain kymmenesosan alkuperäisestä. Tämä vähentäisi huomattavasti tyhjentämiseen liittyviä kustannuksia.
Pilottikäymälän toimintakaavioTapio Termonen / Yle
– Uusia wc-ratkaisuja tarvitaan moniin erilaisiin tapahtumiin, sanoo Riikka Malila Suomen ympäristökeskuksesta.
Pilottikäymälää kokeillaan Säkylässä toukokuun loppuun saakka ja sen jälkeen järjestelmän toimivuus analysoidaan. Tulevaisuudessa nähdään, minkälaisissa yleisötapahtumissa virtsa kerätään talteen.
Mitä jos kirjastossa voisi käydä aamuvarhaisella tai iltahämärällä, juuri silloin kun itselle sopii?
Aika monessa kirjastossa itseasiassa nykyään voikin.
Puhutaan omatoimikirjastoista, jotka ovat auki myös varsinaisten palveluaikojen ulkopuolella. Tällaiseen kirjastotilaan on asennettu asiakkaiden omatoimikäytön mahdollistava järjestelmä ja tiloja valvotaan teknisesti muun muassa kameroin.
Sisään kirjastoon pääsee omalla kirjastokortilla ja tunnusluvulla.
Omatoimikirjastojen lisääntymisen myötä suomalaisten kirjastojen aukiolotuntien määrä on kasvanut merkittävästi. Kasvua oli viime vuoteen verrattuna 9 % ja omatoimiaukioloaikojen osalta peräti 47%. Eri asteisia omatoimikirjastoja on Suomessa nykyään useampi sata.
Eli jos käsite omatoimikirjasto on vielä uusi, niin sitä se ole enää kauaa. Vuodesta 2014 lähtien omatoimiaika on nimittäin lähes kymmenkertaistunut ja kattaa nykyään jo lähes kolmanneksen kaikista aukioloajoista.
– Tällainen toiminta ei ole edes kovin kallista, joten se on vaikuttava tapa antaa kirjastotila kuntalaisille monipuolisesti käyttöön. Ne ovat kuitenkin veronmaksajien maksamia tiloja, sanoo ylitarkastaja Antti Seppänen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Esimerkiksi pienemmissä kunnissa, joissa on vain yksi kirjasto, omatoimiaukiolo saattaa jopa kaksinkertaistaa kirjaston käyttömahdollisuudet.
Vuosi 2019 rikkoo todennäköisesti kävijäennätykset
Vaikka omatoiminen kirjastojen käyttö yleistyy, se ei kuitenkaan näy ainakaan vielä valtakunnallisissa tilastoissa kävijöiden tai lainojen määrän kasvuna vuonna 2018.
Kokonaislainausmäärän hienoinen lasku selittyy sillä, että musiikkiäänitteiden ja elokuvien lainaus on edelleen reippaassa laskussa.
– Olen miettinyt, että mitä pitkään laskemassa olleille kokonaislainausluvuille olisi tapahtunut ilman omatoimikirjastoja? Niiden avulla lainausmäärien selvä lasku saatiin pysäytettyä muutama vuosi sitten, ja nyt esimerkiksi kirjoja lainataan aiempaa enemmän, Seppänen sanoo.
Ylitarkastaja pohtii, että kävijämääriin omatoimiaukiolojen lisääntyminen ei ole juuri vaikuttanut, koska niitä hyödyntävät pääasiassa ne ihmiset, jotka kirjastoa käyttäisivät muutenkin.
Vuoden 2018 valtakunnallisissa tilastoissa kirjastojen kävijämäärän pientä laskua selittää myös Helsingin suositun Kirjasto 10:n sulkeminen kaksi kuukautta ennen Oodin avautumista.
Kuluvasta vuodesta 2019 on sen sijaan syytä odottaa ennätyksiä, sillä Helsingin uuden keskustakirjaston Oodin suuri suosio tulee näkymään myös tilastoissa.
Espoossa omatoimikirjastosta tuli uusi normaali
Espoossa kirjastojen kävijämäärät ovat kasvaneet reippaasti sen jälkeen, kun aukioloaikoja lisättiin asukkaiden toiveesta. Espoon Ison Omenan kirjasto oli vuonna 2018 koko Suomen vilkkain yleinen kirjasto 1 353 002 asiakkaallaan.
Kaikkiaan Espoon kirjastoissa vierailtiin viime vuonna 4 277 753 kertaa. Se on melkein miljoona fyysistä käyntikertaa enemmän kuin vuonna 2015, jolloin omatoimiaukioloja vasta kokeiltiin.
Laura Aalto käy lapsiensa Ulpun ja Visan kanssa mielellään kirjastossa aamupäivisin. Silloin esikoinen on koulussa ja kirjastossa ei ole yleensä ruuhkaa. Mårten Lampén / Yle
Varsinainen palveluaika alkaa tänään vasta yhdeltä, mutta kirjastossa on jo ennen puolta päivää paljon väkeä. Lapsiperheitä ja opiskelijoita. Myös viereisen Espoon yhteislyseon koulun oppilaat ovat ottaneet tavakseen viettää pidemmät välituntinsa kirjastossa.
– Mun mielestä on hyvä juttu, että tänne voi tulla silloin itse kun haluaa, eikä tarvitse odottaa sitä, että kirjasto aukeaa, sanoo seitsemäsluokkalainen Kielo Kallioaho.
Hänen kaverinsa Siiri Kankimäki on samaa mieltä:
– Tykkään siitä, että kirjastolla on pidemmät aukioloajat. Silloin kirjoja voi tulla hakemaan myöhemminkin.
Tai sitten ihan vaan hengailemaan.
Kauklahden kirjastossa on myös OSKU-niminen erillinen tila, joka remontoitiin yhdessä koululaisten kanssa vastaamaan nuorten tarpeita. Siellä on pelilaitteet, videotykki ja mahdollisuus ihan vaan olla olla.
Espoon kirjastopalvelupäällikkö Katariina Lauronen korostaa, että Espoossa lapset ja nuoret eivät ole mikään oheisryhmä, vaan toimintaa halutaan kehittää nimenomaan heidän näkökulmastaan.
– Kirjasto kuuluu kaikille. Ei ole sellaista ihmisryhmää, joka ei olisi tervetullut kirjastoon. Kirjastot ovat nykypäivänä myös niitä harvoja maksuttomia ja neutraaleja julkisia tiloja, joihin voi tulla, Lauronen tiivistää.
Luottamus ja yhteiset pelisäännöt kaiken perustana
Espoon kaupunginkirjasto valittiin maaliskuun lopulla maailman parhaaksi kirjastoksi Lontoon kansainvälisillä kirjamessuilla. Palkintolautakunta perusteli The Library of The Year 2019 -valintaa muun muassa Espoon kaupunginkirjaston kaikille avoimella ja innovatiivisella tilalla.
–Meillä on ollut yhtenä arvona rohkeus, mistä nämä omatoimikirjastotkin ovat osoitus. Olemme lähteneet rohkeasti tavoittelemaan sitä, mikä on meille tärkeää eli saavutettavuutta ja asiakkaiden osallisuutta, Lauronen sanoo.
"Mahdollisimman laajat aukioloajat mahdollistavat sen, että erilaiset asiakasryhmät pääsevät kirjastoon, silloin kuin haluavat", sanoo Espoon kirjastopalvelupäällikkö Katariina Lauronen.Mårten Lampén / Yle
Omatoimikirjastot perustuvat luottamukseen, sillä ilman luottamusta kirjastoja ei olisi mahdollista pitää auki silloin kun henkilökunta ei hääri tiskien takana.
Kirjastopalvelupäällikkö kertoo, että luottamus syntyy kohtaamisissa virallisina aukioloaikoina ja vuoropuhelussa asiakkaiden kanssa.
– Jos jotain pieniä ongelmia on ollut, niihin on puututtu heti. Nopeasti on syntynyt ymmärrys yhteisistä pelisäännöistä. Ajatus on kuitenkin se, että tämä on asiakkaita ja alueen asukkaita varten. Ei ole mitään järkeä, että omaa pesää sotketaan tai kohdellaan huonosti jotenkin muuten, Lauronen sanoo.
Tämä periaate lukee myös kirjaston seinällä:
"Tervetuloa omatoimikirjastoon! Lue, pelaa, palaveeraa! Kirjasto on kaikille. Kirjaston asiakkaana otat myös muut huomioon. Kirjasto on syrjinnästä vapaa ja päihteetön tila."
Helsinki tulee Espoota jäljessä
Ylitarkastaja Antti Seppänen kertoo, että häiriökäyttäytymistä on valtakunnallisestikin mitattuna ollut varsin vähän. Etenkin jos vertaa omatoimikirjastojen kattaviin aukiolomääriin.
– Suomalaiset osaavat käyttäytyä kirjastoissa ja siihen perustuva luottamus on mahdollistanut omatoimikirjastojen nopean yleistymisen, Seppänen kertoo.
Kirjastotoimen ylitarkastaja Antti Seppänen kertoo, ettei olisi uskonut jokunen vuosi sitten vielä, että omatoimikirjastojen suosio tulee kasvamaan näin voimakkaasti.Mårten Lampén / Yle
Helsingissä omatoimikirjastotoimintaa on kokeiltu vasta Suomenlinnassa ja Jakomäessä. Ne toimivat tietyin rajoituksin; Suomenlinnan kirjasto on omatoimiaikana vain saaren asukkaiden käytössä, ja Jakomäessä omatoimioikeutta pitää pyytää henkilökunnalta erikseen.
Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen myöntää, että pääkaupungissa ollaan kirjastojen omatoimikäytön juurruttamisen kanssa reippaasti naapurikaupunkia Espoota jäljessä.
"Kirjastojen omatoiminen käyttö on suunta, johon ollaan Helsingissäkin hitaasti ja varmasti menossa." Katri Vänttinen, Helsingin kirjastopalvelujen johtaja
Omatoimikäytön edistäminen ei ole ollut Helsingissä prioriteetti, sillä esimerkiksi Oodin aukioloajat ovat niin laajat. Uudessa keskustakirjastossa voi asioida arkisin 8–22 ja viikonloppuisin 10–20 välisenä aikana.
Joissain suuremmissa kirjastoissa, kuten Kalliossa, on myös käytössä aamulla omatoimiaika. Silloin henkilökuntaa on kyllä paikalla, mutta ei asiakaspalvelutehtävissä.
– Harkitsemme avainkortilla toimivan omatoimikäytön laajentamista nykyistä useampiin kirjastoihin, ja teemme parhaillaan turvallisuusarviointia. Se tarkoittaa sitä, että käymme huolella läpi mahdollisia omatoimikäyttöön liittyviä riskejä, Vänttinen sanoo.
Parhaiten omatoimikirjastoiksi sopivat yksikerroksiset, pohjaratkaisuiltaan selkeät tilat, joita on helppo valvoa kameroin. Helsingin kaupungin tavoitteena olisi saada kuluvan vuoden aikana ainakin ostoskeskuksen tiloihin muuttanut Laajasalon kirjasto omatoimikäytön piiriin.
Vantaalla omatoimiperiaate on käytössä Pointin ja Pähkinärinteen kirjastoissa. Myös Kauniaisten kirjasto on omatoimikirjasto.
– Kirjastojen omatoiminen käyttö on suunta, johon ollaan Helsingissäkin hitaasti ja varmasti menossa, Vänttinen kertoo.
Lähes 10 000 opiskelijaa ympäri Suomen asuu ammattioppilaitoksen asuntolassa. Nyt pääset mukaan arjen iloihin, suruihin ja makkarapottujen paistamisen jännitykseen.
Liikenneministeriö saa Taksiliitolta kuraa niskaan taksiliikenteen mullistaneesta liikennepalvelulaista. Taksiliiton tänään julkaisemassa kannanotossa se kutsuu uutta lakia "täysin epäonnistuneeksi" taksiliikenteen osalta.
Taksiliitto arvostelee liikenneministeriötä ja silloista ministeriä Anne Berneriä (kesk) taksialan mustamaalaamisesta.
– Nyt lain valmistellut ministeriö liikenneministerin johdolla yrittää kääntää lain ongelmat taksialan aiheuttamiksi, vaikka syylliset ovat ministeriössä, Taksiliiton puheenjohtaja Kai Andersson ja toimitusjohtaja Timo Koskinen toteavat kannanotossa.
"Laki ajettiin härkäpäisesti läpi"
Taksiala kertoo lain valmisteluvaiheessa varoittaneensa mahdollisista ongelmista, kuten palvelujen saatavuuden heikentymisestä ja hintojen noususta.
– Laki ajettiin härkäpäisesti läpi sääntelyn keventämisen nimissä. Kun ei tunnettu sääntelyn perusteita, oltiin sokeita myös tuleville ongelmille, Andersson ja Koskinen kertovat.
– Ministerin ja ministeriön olisi syytä tunnustaa virheensä ja lähteä rakentamaan toimivaa tulevaisuutta taksialan kanssa yhteistyössä. Kilpailuvirasto, Traficom sekä liikenne- ja viestintäministeriö selvittelevät ja selittelevät, mutta näin eivät asiat etene, Andersson toteaa.
Kiistely saamelaismuusikko Wimme Saaren ja jazzmuusikko Tapani Rinteen pääsystä esiintymään Sippolan kirkkoon Kouvolassa on ratkennut.
Anjalankosken kirkkoherra Eija Murto pyörsi aikaisemman päätöksensä ja antoi esiintymisluvan.
– Saimme konsertin sisällöstä järjestäjiltä vielä lisätietoa, jota meillä ei aiemmin ollut päätöksen tekemistä varten käytettävissä, Eija Murto kertoo lähettämässään tiedotteessa.
Päätös syntyi sen jälkeen, kun Murto oli keskustellut asiasta Anjalankosken seurakuntaneuvoston jäsenten kanssa.
Saaren ja Rinteen esiintyminen on suunnitellusti ensi kesäkuussa osana etnofuturistista taidetapahtumaa.
Wimme Saari esittää muun muassa virsiä, mutta saameksi laulettuna.
