Roni eli Roni Bäck, 25, kertoo, että paineet äänestämiseen ovat kasvaneet sosiaalisessa mediassa, ja muutos näkyi jo viime vuonna presidentinvaalissa.
Hän on huomannut, että ehdokkaat ovat alkaneet ottaa oppia tubettajista omaan esiintymiseensä. Samaan hengenvetoon hän ihmettelee, miksi ehdokkaiden some-kanavat aukaistaan vasta vaalien alla, ja pian ne menevät taas kiinni.
– Kanavien pitäisi olla auki koko ajan, Bäck sanoo.
Katso videolta Soikun ja Roni Backin haastattelu tulevista eduskuntavaaleista. Toimittajana on Jonni Aromaa.
Onnettomuustutkintakeskus on käynnistänyt alustavan tutkinnan aamulla Ahvenanmaalla tapahtuneesta karille ajosta.
Yhteysalus ajoi Föglön edustalla karille perjantaina kahdeksan jälkeen aamulla. Kyydissä oli 25 matkustajaa, jotka evakuoitiin aluksesta merivartioston ja meripelastusseuran aluksilla.
Tilanteesta ei syntynyt henkilövahinkoja.
Aluksesta pääsi kuitenkin karille ajon seurauksena vuotamaan hieman öljyä mereen, joka torjuttiin viranomaisten toimesta.
Otkesin viestintäpäällikkö Sakari Lauriala kertoo, että alustavassa tutkinnassa selvitetään tapahtumien kulku.
– Tapahtumien kulun lisäksi selvitämme muun muassa viranomaisten toiminnan onnettomuustilanteessa. Nyt käynnissä on taustaselvitys ja itse onnettomuuden syy ei ole tiedossa.
Lauriala kertoo, että alustava tutkinta voi kestää viikosta kuukausiin. Päätös varsinaisen tutkinnan aloittamisesta tehdään tarvittaessa.
Oululaista kaupunginvaltuutettu Junes Lokkaa (asyl.) vastaan on nostettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Syyte koskee kahta rikosta, joissa kummassakin rikosnimikkeenä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan, Oulun syyttäjänvirastosta tiedotetaan.
Lokkaa syytetään siitä, että hän on ladannut maahanmuuttajia ja islaminuskoisia solvaavan, Helsingissä mielenosoituksen yhteydessä pidetyn puhetaltioinnin Youtube- ja Facebook-sivustoille.
Viime viikolla Lokkaa vastaan nostettiin myös syytteet neljästä kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Kunnianloukkausten epäillään tapahtuneen Youtubessa, hänen blogissaan ja sosiaalisessa mediassa.
Lokka on tuomittu aiemminkin sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
NHL-tähti Aleksander Barkovista tehty postimerkki sai väen jonottamaan perjantaina Tampereella.
Messu- ja urheilukeskuksessa järjestettävillä supermessuilla myytiin perjantaina 500 Barkov-merkkiä.
Aikaisimmat jonottajat olivat tulleet paikalle jo varhain aamulla. Merkkien myynti alkoi yhdeltätoista.
Aamupäivällä jono kiemurteli pitkänä messukeskuksen ovilla.
Säännöt olivat selvät, yksi jonottaja sai ostaa vain yhden viisi euroa maksavan merkin.
Syyt merkin ostoon olivat joko itse kohteessa tai sitten merkissä, joka on harvinaisuus.
– Tänne sai tulemaan Barkov, jääkiekko ja merkin harvinaisuus. Olen jääkiekkohullu. Merkki menee kokoelmiin ja mahdollisesti jää sitten lapsille, kertoi jonossa ollut Mikael.
Tampereen Filatelistiseura olisi halunnut tehdä merkistä isomman painoksen, mutta se ei sopinut NHL:n edustajille.
Kymenlaakson käräjäoikeus on tuominnut 43-vuotiaan irakilaismiehen 10 vuoden 4 kuukauden mittaiseen vankeusrangaistukseen taposta ja hautarauhan rikkomisesta.
Mies surmasi viime vuoden elokuussa 36-vuotiaan irakilaismiehen potkimalla ja lyömällä tätä kerrostaloasunnossa Kotkan Karhuvuoressa.
Surmaan liittyy poikkeuksellisen julmia piirteitä. Asunnosta löytyi tutkinnan yhteydessä kaksi sahaa, luita ja verijälkiä. Mies kaivoi surman jälkeen myös kuopan parin kilometrin päähän asunnosta, mutta kuopasta ei löytynyt ruumiinosia.
Oikeudessa kuultiin muun muassa naapureita, jotka kertoivat asunnosta kuuluneista tappelun äänistä.
Poliisin mukaan miehet tunsivat toisensa. Se tutki tapausta ensin katoamisena. Kun tutkinnassa tuli ilmi henkirikoksen piirteitä, tapaus siirtyi keskusrikospoliisille. Epäilty otettiin kiinni lokakuun lopussa, ja hän on ollut vangittuna siitä lähtien. Hänet passitetaan kärsimään tuomiota Mikkelin vankilaan.
Tuomittu velvoitetaan maksamaan uhrin kahdelle alaikäiselle lapselle 10 000 euroa kummallekin korvauksena kärsimyksestä.
Vanhempain-, sairaus- ja luovutuspäivärahat, erityishoitoraha ja kuntoutusraha määräytyvät vuoden 2020 alusta uusin perustein vuosituloista, kertoo Kela.
Vuositulo lasketaan jatkossa 12 kalenterikuukaudelta, jotka ovat edeltäneet etuusoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta, kerrotaan tiedotteessa. Kelan mukaan tämä vastaa nykyistä paremmin asiakkaan todellista tulotasoa.
Jos esimerkiksi oikeus äitiysrahaan alkaa toukokuussa 2020, lasketaan vuositulo huhtikuuta edeltävältä 12 kuukauden ajalta.
Nykyisellään esimerkiksi vanhempainpäivärahat lasketaan yleensä verotuksessa vahvistettujen edellisvuoden työtulojen perusteella tai vaihtoehtoisesti myös päivärahaa edeltävien kuuden kuukauden ajalta. Uusi malli korvaa nämä ja edeltäviin etuuksiin perustuvat työtulot päivärahan perusteena.
Vuositulosta ei enää vähennetä tulonhankkimismenoja. Vuosituloa laskiessa otetaan huomioon palkkatulot, yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukainen työtulo ja tietyt etuudet.
Suomalaista norpansuojeluosaamista viedään tulevaisuudessa myös Venäjälle.
Suomalaiset ja venäläiset norppatutkijat aloittivat huhtikuun alussa kolmevuotisen yhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on edistää tutkimusta Saimaalla ja Laatokalla. CoExist-hankkeessa tavoitellaan nimen mukaisesti ihmisen ja norpan kestävää rinnakkaiseloa (coexistence).
– Yhteistyötä tehdään sekä tutkimuksen että tiedonlevityksen saralla. Saimaalla on tehty tutkimusta pitkään, ja sen avulla saatu norppakanta kasvuun. Tällaista tietotaitoa on tarkoitus viedä myös Laatokalle, hankekoordinaattori Marja Niemi Itä-Suomen yliopistosta kertoo.
Saimaalta hankittua osaamista käytetään esimerkiksi laatokannorppien käyttäytymisen tutkimiseen.
– Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto on kehittänyt menetelmää automaattiseen norppayksilöiden tunnistamiseen, ja sitä aiotaan hyödyntää myös Laatokalla. Samalla saadaan paljon tietoa molempien alalajien käyttäytymisestä.
Osana suojelutyötä Venäjälle viedään myös suomalaista matkailuosaamista.
– Saimaalta on tarkoitus jalkauttaa Laatokalle tietoa norppaystävällisestä kalastuksesta ja matkailusta.
Laatokan norppakanta moninkertainen Saimaaseen verrattuna
Euroopan suurimman järven, nelisen kertaa Saimaan kokoisen Laatokan järvinorppakanta on Saimaata vahvempi.
Sekä saimaannorppa että laatokannorppa ovat norpan makean veden alalajeja, joita tavataan vain omissa vesistöissään. Uhanalaisiksi luokiteltuja laatokannorppia on noin 2000 yksilöä, kun erittäin uhanalaisia saimaannorppia on tällä hetkellä hieman alle 400.
– Laatokan kanta on vahvempi, mutta uhkakuvat ovat samat kuin Saimaalla. Kanta voi romahtaa nopeastikin, jos suojelutyötä ei pyritä tekemään jo ennakkoon. Tutkimustyöllä pystytään kohdistamaan suojelutoimenpiteitä paremmin, jos niille on tarvetta.
Maiden välinen tutkimusyhteistyö on ollut telakalla parin vuosikymmenen ajan. Norppatutkija Niemi uskoo, että yhteistyötä viritellään maiden välille laatokannorpan suojelun kannalta hyvään aikaan.
– Venäläiset tutkijat ovat tehneet jonkin verran tutkimusta Laatokalla. Nyt on tarkoistus tehostaa tutkimustoimintaa ja välittää tietotaitoa molemmin puolin. Hanke edistää myös tiedon jalkauttamista esimerkiksi koululaisille sekä Suomessa että Venäjällä.
Hankerahoitus EU:lta ja Venäjältä
Hanke on saanut lähes 700 000 euroa Kaakkois-Suomen ja Venäjän CBC-yhteistyöohjelmalta, jota rahoittavat Venäjän lisäksi Euroopan Unioni ja Suomen valtio.
– Hankerahoituksen saaminen oli tärkein yhteistyön mahdollistaja. Yhteistyötä on yritetty käynnistää aiemminkin, mutta heikolla menestyksellä. CBC-rahoitus on ehdottoman hieno homma, Niemi toteaa.
Itä-Suomen yliopiston vetämässä CoExist-hankkeessa ovat mukana myös Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja venäläinen Biologit luonnonsuojelijoina -järjestö.
Usein puhutaan siitä, tulisiko vaaleissa äänestää puoluetta vai henkilöä, mutta osaltaan äänestyspäätökseen vaikuttavat myös ehdokkaan ikä ja sukupuoli.
Lapin yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Päivi Naskalin mukaan miehet äänestävät pääasiassa miehiä, kun naiset ja antavat ääniä niin miehille kuin naisillekin. Näin ollen miesehdokkaat saavat vaaleissa enemmän ääniä.
– Miehet ovat uskollisempia sukupuolen mukaisessa äänestämisessä. On jopa todettu, että nuoret miehet äänestävät aika uskollisesti miesehdokkaita.
19-vuotias Miikka Leikkainen arvelee samaistuvansa enemmän omanikäisiin ehdokkaisiin.Eeva Kuivas / Yle
Naskalin mukaan äänestyskäyttäytyminen muuttui 70-luvulta lähtien. Tuolloin niin naiset kuin miehetkin alkoivat äänestää aiempaa enemmän naisia, tosin miesten kohdalla kasvu oli maltillisempaa. Edelleen 2000-luvulla oltiin kuitenkin tilanteessa, jossa vain yksi neljästä miesäänestä meni naisehdokkaalle.
Naisten äänistä 40-60 prosenttiin menee naisille, riippuen äänestäjän iästä.
– Iäkkäämmät naiset äänestävät edelleen ehkä enemmän miehiä, kun taas nuoret naiset helpommin nuoria naisia, Naskali selittää.
Gallup sanoo toista
Kaikki seitsemän Ylen gallupiin kauppakeskuksessa vastannutta kielsivät, että ehdokkaan sukupuolella olisi vaikutusta äänestyspäätökseen. Liekö kyseessä tiedostamaton päätös.
– Ei se vaikuta. Paras voi olla nainen tai mies, vastasi 64-vuotias Jouni Komulainen.
Samaa mieltä oli gallupin nuorin osaanottaja, 19-vuotias Miikka Leikkainen.
– Tuntuu luontevalta, että naiset ja miehet voivat olla kummatkin edustajina, hän perustelee.
Ikä ei vaikuta yhtä paljon
Lapin yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Päivi Naskalin mukaan ikä ei ole ratkaiseva tekijä äänestyspäätöksessä.
– Siitä on osoituksena esimerkiksi se, etteivät eläkeläispuolueet ole menestyneet. He ovat olleet ehkä se ryhmä, joka on pyrkinyt tekemään iästä merkittävän tekijän, muttei se ole toiminut Suomessa.
Jotkut gallupiin osallistuneet kuitenkin myönsivät, että ehdokkaan iällä on merkitystä heidän äänestyspäätökseensä.
– Vaikuttaa. Samaistun ehkä enemmän omanikäisiin, nuorempaan porukkaan, pohtii 19-vuotias Miikka Leikkainen.
Ehdokkaan sukupuoli ei vaikuta 64-vuotiaan Jouni Komulaisen äänestyspäätökseen.Eeva Kuivas / Yle
40-vuotiaan Johanna Pirttijärven mukaan iällä on vähän vaikutusta. Hän ajattelee etenkin, onko ehdokkaalla elämänkokemusta ja koulutusta.
– Minä haluaisin, että ehdokas tietää asioista. Jos hän on uusi läpimenijä, ei menisi pelkästään opettelemaan uutta, vaan hänellä olisi tietämystä siitä, missä valtion tilanne tällä hetkellä on.
Ehdokkaissa enemmän miehiä
Vaaliviikonloppu on alkamaisillaan ja käsillä on viimeiset hetket päättää, kenet eduskuntaan haluaa äänestää.
Sukupuolet eivät ole tasavertaisesti edustettuna ehdokaslistoja tarkasteltaessa. Esimerkiksi Lapissa 60 prosenttia ehdokkaista on miehiä, loput naisia. Koko maan tasolla luvut ovat hyvin samankaltaiset.
Myöskään ehdokkaiden ikä ei jakaannu tasaisesti. Mikäli mielii äänestää nuorta, pääsee Lapissa valitsemaan 15:sta alle 30-vuotiaasta ehdokkaasta. Toisesta päästä löytyy 32 yli 60-vuotiasta ehdokasta.
Koko maan ehdokkaiden keski-ikä huitelee 47 ikävuodessa.
Helsingin Narinkkatorilla eduskuntavaaliehdokkaan vaalikampanjan yhteydessä on ollut fyysistä kärhämöintiä perjantaina iltapäivällä, Helsingin poliisista kerrotaan.
Ylen tietojen mukaan käsirysyssä on ollut osallisena Suomen kansa ensin -puolueen puheenjohtaja Marco de Wit.
Youtubeen ladatuilla videoilla näkyy, että Narinkkatorille on kokoontunut iso joukko nuorisoa vastustamaan ja häiritsemään ehdokkaan vaalityötä. Videoilla näkyy myös muun muassa, kuinka puolueen vaalijuliste hajotetaan ja puheenjohtaja De Witin kimppuun käydään nyrkein.
– Kyse on siitä, että kun tehdään vaalityötä, niin eri mieltä olevat ihmiset ovat provosoituneet. Vammoja ei ole tullut kenellekään tämän hetken tiedon mukaan, eikä rikosilmoituksia ole kirjattu, komisario Ben Grundström Helsingin poliisista kertoi iltapäivällä.
Poliisi joutui tulemaan Narinkkatorille varmistamaan turvallisuutta ja yleisen järjestyksen säilymistä. Paikalle kerääntyi paljon ihmisiä ilmaisemaan mielipiteitään.
– Poliisi kävi kerran paikalla aiemmin. Sitten tilanne rauhoittui. Nyt poliisi sai mennä sinne takaisin ja on läsnä toistaiseksi, Grundström kertoi.
Eduskuntavaalikampanjoiden aikana on puhuttu paljon ilmapiirin kiristymisestä. Agressiivinen ilmapiiri on pakottanut puolueet kiristämään turvatoimiaan.
Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalaismarkkinoilla Vantaalla maaliskuun lopulla. Seuraavana päivänä Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmedin kimppuun käytiin Helsingin Itäkeskuksen metroasemalla.
Poliisi kertoi alkuviikosta epäilevänsä rikosta Suomen kansa ensin -puolueen kampanjoinnissa. Rikoksesta epäillään kahta puolueen eduskuntavaaliehdokasta: puheenjohtaja Marco de Witiä ja Kristiina Brandtia.
Vaalitilaisuudessa on muun muassa ollut esillä vaalimainoksia, joiden tekstien epäillään täyttävän rikoksen tunnusmerkistön. Poliisin näkemyksen mukaan kampanjointi on ollut vihamielistä sekä maahanmuuttajien ja seksuaalivähemmistöjen syrjintään tähtäävää.
Poliisi on käynnistänyt asiassa esitutkinnan. Rikosnimike on tässä vaiheessa tutkintaa kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
Tutkijatohtori Anni Mörön äänessä kuuluu aito innostus, kun hän kertoo työstään. Mörö kuuluu tutkimusryhmään, joka on tällä hetkellä maailman kärkeä 3D-tulostamisen kehittämisessä. Ryhmä julkaisi huhtikuussa 2018 ensimmäisenä maailmassa tutkimustulokset onnistuneesta ihmisen sarveiskalvon tulostamisesta 3D-biotulostimella.
Edistysaskeleet ihmiskudoksen tulostamisessa 3D-laitteilla ovat olleet todella nopeita, kertoo Mörö. Tampereen yliopistolla on tähän mennessä tulostettu pieniä paloja sarveiskalvoa, ja tavoitteena on täydellisen sarveiskalvon tulostaminen vielä tämän vuoden aikana.
Maailmalla on lyhyen ajan sisällä raportoitu myös mm. luun kudosten, ruston, sydänlihaksen ja hermokudoksen tulostamisesta 3D-tulostimella, kertoo Mörö Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.
– Sekä tieteellisten julkaisujen määrä, että myös alan kaupallisten yritysten määrä kasvaa nyt eksponentiaalisesti.
Lähes kaikkia kudoksia voidaan tulostaa 3D-tulostimella
Professori Heli Skottmanin johtaman tutkimusryhmän tavoitteena on kehittää 3D-tulostuksella valmistetusta sarveiskalvosta hoitokeino erilaisiin silmäsairauksiin. Menee kuitenkin vielä vuosia ennen kuin tulostettuja sarveiskalvoja voidaan ottaa käyttöön, arvioi Anni Mörö.
– Tulostettu kudos soveltuisi jo tällaisenaan joidenkin silmäsairauksien hoitoon, mutta kokonainen sarveiskalvo edellyttää uusien solukerrostumien lisäämistä. Tämän jälkeen edessä ovat kliiniset testit, joissa varmistetaan että kudos todella soveltuu lääketieteelliseen käyttöön.
Tutkijatohtori Anni Mörö kehittää sarveiskalvon 3D-biotulostusmenetelmää Tampereen yliopistossa.Wille Nyyssönen
Mörön mukaan näkymät alalla ovat huikeat. Tällä hetkellä pystytään tulostamaan lähes kaikkia elimistössä löytyviä kudoksia. Elävän kudoksen valmistamisesta on vain pieni askel kokonaisten elinten tulostamiseen 3D-tulostuksella. Se edellyttää kuitenkin, että tutkijat ratkaisevat, miten erilaiset kudokset, verisuonet ja hermot saadaan sovitettua yhteen.
– Uskon, että ensimmäisenä käyttöön tulee yksinkertaisempia kudoksia, kuten ihoa, rustoa ja sarveiskalvoja. Monimutkaisten elinten, kuten sydämen ja maksan tulostuksesta voidaan puhua vasta vuosikymmenten päästä, sanoo Mörö.
3D-tulostettuja kudoksia voidaan tulevaisuudessa käyttää myös esimerkiksi lääkeaineiden kehittelyyn ja testaamiseen. Tämä vähentäisi tarvetta eläinkokeille, muistuttaa tutkijatohtori Mörö.
Kudosta ja elimiä ihmisen omista soluista
Elävä kudos syntyy 3D-tulostimella samalla periatteella kuin vaikkapa hammasproteesi. Tulostin tulostaa materiaalia haluttuun muotoon kerros kerrallaan. Erona on se, että materiaalina on eläviä soluja ja kasvutekijöitä. Tätä elävää ainetta kutsutaan biomusteeksi.
Biomusteen sisältämät solut ovat kantasoluja, jotka pystyvät erikoistumaan muiksi soluiksi.
– Solut ovat eläviä, mutta tulostuksen jälkeen niiden täytyy antaa vuorovaikuttaa toistensa kanssa, jotta syntyy toimiva kudos. Tämä "kypsytys" vie joitain päiviä, kuvailee Mörö.
Kantasoluja tutkijat saavat esimerkiksi hedelmöityshoidoista ylijääneistä alkioista. Tampereella kantasoluja myös valmistetaan uudella menetelmällä, jossa tavallisia verisoluja tai ihon soluja ohjelmoidaan uudelleen kantasoluiksi.
– Tämä avaa aivan uusia näkymiä. Kun solujen uudelleenohjelmointi tällä tavalla yleistyy, voidaan kudosta ja elimiä tulostaa ihmisen omista soluista. Tällöin hylkiminen ei enää ole ongelma, muistuttaa Mörö.
Tulevaisuudessa ihminen ei välttämättä enää joudu elinsiirtojonoon, vaan lääketieteelliseen mallinnokseen, jossa hänelle valmistetaan varaosa hänen omista soluistaan.
– Pidän tätä ihan mahdollisena tulevaisuuden näkymänä. On hienoa, jos meidän tutkimuksemme mahdollistaa tällaiset hoidot, sanoo Anni Mörö.
Tässä hetkessä olen ollut aiemminkin. Lukkari antaa puolikorkean syötön, näen keskisaumassa tilaa. Polttaja yrittää syöksyä lyöntiä kiinni, mutta ei mahda mitään. Etenijä liikahtaa kohti kotipesää. Nostan kädet ilmaan. Joukkuekaverit ryntäävät ympärilleni. Tässä haluaisin olla aina. Kaikkien aikojen parhaana lyöjänä.
Kesällä 2015 Sami Joukainen halusi voittaa mestaruuden. Hän oli voittanut neljä kertaa Superpesiksen lyöjäkuninkuuden, mutta mestaruutta hänellä ei vielä ollut. Siihen oli mahdollisuudet, kun Joensuun Mailan bussi starttasi voitokkaan vierasottelun jälkeen Kankaanpäästä kohti kotia.
Joukainen oli lyönyt pelissä kolme juoksua. Se tuntui hankalan alkukauden jälkeen hyvältä.
Mies kävi makuulle linja-auton keskiosan penkeille ja nukahti bussin hurinaan. Hän heräsi siihen, kun bussi yhtäkkiä jarrutti.
Penkillä makuuasennossa ollut Joukainen retkahti voimakkaasti eteenpäin, päin edessä olevaa selkänojaa.
Äkkijarrutus johtui siitä, että kuljettaja oli joutunut väistämään kahta hirveä. Bussi pääsi kuitenkin jatkamaan matkaa.
Tuli puhtaita huteja. Oli järkytys huomata, missä tilanteessa ollaan. Sami Joukainen
Kotona Joukainen tajusi, ettei kaikki ollut kunnossa. Uni ei tullut, huimasi ja hikoilutti. Peilin kuva näytti vääristyneeltä.
Mies sai soitettua ambulanssin. Alkoi matka, joka päätti Joukaisen peliuran aivan toisin kuin hän olisi halunnut. Mestaruutta ei koskaan tullut.
Sopupeliskandaalin keskellä
Pesäpallo tuli Joukaisen elämään jo pienenä poikana Ruotsissa, jossa perhe asui vuoteen 1982. He muuttivat Suomeen, kun Sami oli 9-vuotias. Pesäpallo on ollut hänelle koko elämä.
– Se on antanut itseluottamusta ja kasvattanut. Aina on raivattu almanakasta tilaa, jos pesäpallon ilosanomaa on tarvinnut viedä eteenpäin. Ja kun se ura päättyi miten päättyi, arpia tässä paikkaillaan vieläkin, sanoo Joukainen.
Lyöjäjokeri pelasi useissa seuroissa ja voitti urallaan kolme SM-hopeaa ja kaksi SM-pronssia. Hän löi Superpesiksessä yli 1200 juoksua. Uran varrelle mahtui myös kipeitä asioita, joista Joukainen kertoo hyvin avoimesti tuoreessa Lyöjäkuningas-kirjassaan. Voit kuunnella Joukaisen haastattelun täältä.
Oli hieno fiilis voittaa rahaa. Sami Joukainen
Isä teki itsemurhan, kun Joukainen oli 18-vuotias. Superpesis-uran alkuvuosina miehellä oli vaikeuksia sopeutua rooliinsa joukkueessa, mikä näkyi paniikkihäiriökohtauksina.
Sitten tuli sopupeliskandaali, josta puhui koko Suomi. Aivoinfarkti ei ollut ainoa bussissa tapahtunut Joukaisen uran käännekohta, jonka siemen kylvettiin bussissa.
Matti Myller / Yle
Elettiin vuotta 1998. Joukainen pelasi Juvan Pallossa, ja edessä oli vierasottelu Siilijärven Pesistä vastaan. Joukainen kertoo, että junailu selvisi hänelle bussimatkalla Siilinjärvelle.
Seurat olivat sopineet keskenään neljän pelin lopputuloksista. Joukaisen mukaan Juvan joukkueessa kukaan ei vastustanut sopupelaamista ääneen. Vedonlyönti kiehtoi.
Hän sanoo, että tunnelma pelin aikana oli outo.
– Siilinjärven koppareiden puolelta se oli aika läpinäkyvää. Toisaalta en ollut kotikaarella ihan varma, oliko peli sovittu.
Juva voitti, ja Joukainen kotiutti viidesti. Hän voitti 10 000 euroa.
– Oli hieno fiilis voittaa rahaa. Sen jälkeen alkoi konkretisoitua, että se olikin iso soppa.
Rahat palautettiin
Kun sovittuja otteluita hyödynnettiin pitkävedossa, petoksen kriteerit täyttyivät. Joukainen oli poliisin kuultavana, mutta häntä ei syytetty. Hän palautti voittamansa rahat ja kärsi kymmenen ottelun pelirangaistuksen.
Sopupeleistä jaetut tuomiot vaikuttivat pesikseen pitkään. Joukainen ihmettelee, miksi jupakan oikeuskäsittely venyi.
– En ymmärrä, miten ihmiset voivat muistaa kolmen vuoden takaisia tapahtumia. Siinä tilanteessa on ennemmin hiljaa kuin puhuu ohi suunsa ja sanoo jotain, mitä ei muista.
Uran loppu on piirtynyt muistiin minuutintarkkana kuvana.
Matti Myller / Yle
Ambulanssi ei ensin löytänyt perille. Kun löysi, se ei löytänyt oikeaa ovea. Sami Joukainen raahautui eteiseen ja huusi, mutta kukaan ei tullut avaamaan ovea. Kun ensihoitajat löysivät hänet, hänen vointinsa oli hyvin heikko.
Sairaalassa todettiin pikkuaivoinfarkti ja valtimotukos. Kolmasosan pikkuaivoista oli tuhoutunut. Joukainen uskoi toipuvansa syksyn peleihin.
Kun hän kokeili kuukauden kuluttua lyömistä, todellisuus iski silmille. Maila olkapäällä tuntui vieraalta, ylimääräiseltä kappaleelta.
– Tuli puhtaita huteja. Oli järkytys huomata, missä tilanteessa ollaan.
Kotona tuli itku.
Katkeruus
Mies toipui kuntoutuksen avulla, mutta vuodet kohtalokkaan aivoinfarktin jälkeen ovat olleet rankkoja. Vaikka peliura jatkui, Joukainen ei päässyt enää tasolleen. Mediamylly oli siksi kova.
Onnistumisiakin tuli, esimerkiksi kesällä 2017. Hyvinkään Tahko ilmaisi kiinnostuksensa, ja neuvottelut etenivät pitkälle. Sopimuksen tekoon oli jo varattu aika. Paria tuntia ennen sitä tuli puhelu.
– Kello 12.24 seuran puheenjohtaja soitti, että sopimusta ei tehdä. Ura oli sitten siinä.
Moro Sami. Me ei tulla tekemään sun kanssa sopimusta. Tässä on liikaa riskejä, eikä meillä ole varmuutta mitä saadaan. Toivottavasti voidaan kuitenkin morjestella, kun nähdään.
Ei se lähde miehestä ikinä. Se on sydämessä, vaikka osin jossain arpien alla. Sami Joukainen
Ura loppui katkerissa tunnelmissa.
– Olisin halunnut näyttää. Vaikka prosenttien valossa taso oli laskenut, en halunnut uskoa että se olisi ollut minun tasoni. Olisin halunnut pelata vielä vuoden. Lopettaminen omasta tahdosta olisi ollut hienointa.
Pesis jatkuu
Kokonaissaldo jäi kuitenkin plussan puolelle. Nyt 45-vuotias Joukainen edusti uransa aikana jo mainittujen seurojen lisäksi muun muassa Haminan Palloilijoita, Kouvolan Pallonlyöjiä, Hyvinkään Tahkoa, Imatran Pallo-Veikkoja sekä Kankaanpään Mailaa. Tilastomerkinnät ja pelihurmos, niitä ei kukaan vie pois.
– Työelämässä mistään ei saa sellaista tunnetta. Pelitilanteessa voit olla kiinni voitossa ja seuraavassa hetkessä taas häviöllä.
Elämään jäi muutakin, mistä Joukainen on kiitollinen.
– Se sosiaalinen verkosto ja ystävät ympäri Suomen. Ne ovat äärimmäisen tärkeitä.
Eikä Joukainen ole pesäpalloa jättänyt. Hän työskentelee nykyään Haminan Palloilijoiden junioripäällikkönä. Myös hänen molemmat poikansa pelaavat pesistä.
– Pesäpallon osaan parhaiten. Ei se lähde miehestä ikinä. Se on sydämessä, vaikka osin jossain arpien alla.
Jutussa on käytetty lähteenä myös Sami Joukaisen ja Harri Liekolan kirjaa Lyöjäkuningas Sami Joukainen mailan varressa. Kursivoidut kohdat ovat otteita kirjasta.
Toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon ja oululaisen kaupunginvaltuutettu Junes Lokan välistä oikeudenkäyntiä pidettiin jo etukäteen tärkeänä kunnianloukkauksen rajojen määrittelemisessä. Esimerkiksi rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kommentoi aikaisemmin Ylelle, että hän pitää oikeudenkäyntiä vihapuheen määrittelemisen kannalta ennakkotapauksena.
Vehkoo tuomittiin tänään sakkotuomioon kaupunginvaltuutetun Junes Lokan nostamasta kunnianloukkaussyytteestä. Oulun käräjäoikeus tuomitsi Vehkoon 15 päivän päiväsakkoon.
Vehkoo julkaisi Facebook-kirjoituksen vuonna 2016, jossa hän nimitti Lokkaa muun muassa rasistiksi, natsiksi ja natsipelleksi. Facebook-päivytyksessään Vehkoo kertoi, että Lokka aikoi tulla häiriköimään tapahtumaan, jossa Vehkoon piti esiintyä. Kirjoitus on julkaistu rajatulle ihmisjoukolle, ja joku on kopioinut sen ja levittänyt sitä.
Vehkoo toi oikeuteen todisteita siitä, että Lokka on natsiaatteen ja rasismin kannattaja. Oikeus katsoi, että sillä ei kuitenkaan ole väliä, onko Lokka natsiaatteen ja rasismin kannattaja, sillä Vehkoon käyttämät sanat olivat haukkumasanoja, joilla hän pyrki loukkaamaan Lokkaa.
Yle kysyi kahdelta viestintäoikeuden asiantuntijalta, mitä mieltä he ovat toimittajan saamasta tuomiosta.
"Oikeus ei vaikuta olevan sama kaikille"
Viestintäoikeuden dosentti ja julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvosen mukaan oikeus on päätynyt pitämään sanaa natsi hyvin voimakkaana ilmauksena ja niin voimakkaana, että sitä ei voinut käyttää edes poliittisesta toimijasta ilman rangaistusta.
Hän toteaa sähköpostiviestissään, että kunnianloukkauksen raja on tuomiolla asetettu alas.
– Vehkoon tapausta ei olisi ehkä kaikkialla Suomessa edes tutkittu, syytetty saati tuomittu.
Neuvosen mukaan vaikuttaa, että tuomiot myös vaihtelevat eri puolella Suomea ja samaa kertoo Helsingin Sanomien taannoin julkaisema juttu.
– Tapaus varmaan etenee hovioikeuteen, mutta on selvää, että kunnianloukkausten tutkinta-, syyttämis- ja tuomitsemiskäytäntöjä on selvitettävä ja tutkittava. Oikeus ei vaikuta olevan sama kaikille.
Toimittaja Johanna Vehkoo (oik.) hänen asianajaja Martina Kronström ja kaupunginvaltuutettu Junes Lokka (vas.) joka kuvasi ennen istunnon alkamista Oulun käräjäoikeudessa 20. maaliskuuta 2019.Timo Heikkala / Lehtikuva
Oikeustieteen tohtori Riitta Ollila ei ole yllättynyt oikeuden antamasta tuomiosta.
– Natsi ja rasisti ovat loukkaavia termejä, kohdistuivat ne keneen tahansa. Toimittajienkin pitää olla varovaisia, että ei rupea kovin tunteenomaisesti puhumaan, ettei syytteille tule aihetta.
Ollilan mukaan tuomio on linjassa yleisen oikeuskäytännön kanssa, mutta muistuttaa, että Vehkoolla on ollut huoli toimittajiin kohdistuneesta häirinnästä. Ollilan sanoo, ettei Vehkoo ole kirjoittanut päivystystä laajalle yleisölle, vaan se on ollut yksityinen reaktio.
– Hän on ollut väsynyt ja rasittunut siinä tilanteessa. Täytyy kuitenkin muistaa se, että kun jakaa päivityksen parin sadan hengen ryhmälle, on siinä aina riski, että se leviää ryhmän ulkopuolelle.
Vehkoo on ollut huolissaan toimittajiin kohdistuneesta häirinnästä. Riitta Ollila
Ollila ei muista vastaavaa tapausta, että toimittajaa olisi tuomittu kunnianloukkauksesta.
– Kun toimittajat julkaisevat kritiikkiä netissä tai somessa, on kielenkäyttö yleensä hyvin asiallista.
Vehkoo aikoo valittaa tuomiostaan. Tästä johtuen tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Puolestaan Lokan edustaja Teemu Lamberg kertoi aikaisemmin tänään Ylelle, että ei vielä tiedä, aikooko Lokka valittaa tuomiosta.
Tapauksesta tekee erikoisen lisäksi se, että myös Lokan puheita on puitu käräjillä. Hänellä on lainvoimainen tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Samana päivänä, kun oikeus antoi tuomion Vehkoolle, Oulun syyttäjänvirasto tiedotti, että Lokkaa vastaan on nostettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Viime viikolla Lokkaa vastaan nostettiin myös syytteet neljästä kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.
Onko suomalainen sananvapaus uhattuna?
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho kommentoi pian tuomion jälkeen Ylelle, että nyt annettu tuomio voi yllyttää nettihäiriköitä, mikä taas voi vaikuttaa negatiivisesti toimittajien työhön.
Viestintäoikeuden dosentti ja julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvonen kuitenkin varoo vetämästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä kyseessä on vasta käräjäoikeuden tasolla käsiteltävä asia.
– Julkisena tapauksena tietysti vaikuttaa asenteisiin, mutta oikeudellisesti pitää odottaa ylempien asteiden tuomioita.
Neuvosen mukaan konkreettisia vaikutuksia on myös hankala arvioida yleisellä tasolla, koska tässä tapauksessa Vehkoo on esittänyt väitteensä somessa yksityishenkilönä.
– Eri asia on, jos joku väittää lehdessä toista ihmistä rasistiksi tai natsiksi.
Vehkoon tapausta ei olisi ehkä kaikkialla Suomessa edes tutkittu. Riku Neuvonen
Suomi on ollut pitkään maailman ykkösmaa sananvapausvertailussa. Noin vuosi sitten julkaistussa raportissa Suomi oli neljäntenä.
Oikeustieteen tohtori Riitta Ollilan mukaan Johanna Vehkoon saama tuomio voi vaikuttaa Suomen sijoitukseen sananvapausvertailussa.
– Jos katostaan asiaa siltä kannalta, että Vehkoo on ollut huolissaan toimittajiin kohdistuneesta häirinnästä, vaikka hän onkin sen ilmaissut tökeröllä tavalla.
Riku Neuvonen kertoo, että tämän vuoden sananvapausvertailun indeksi on jo tehty.
– Ensi vuoden vertailuun vaikuttaa se, onko asia raportoijien muistissa ja kuinka osuu kysymyspatteriin: vertailuhan on toimittajajärjestöjen tekemä ja kiinnittyy joukkotiedotukseen, tässähän Vehkoo on enemmän yksityishenkilö somessa.
Ohjaaja Dome Karukosken elokuva Taru sormusten herra -kirjojen kirjailijasta J.R.R. Tolkienista saa ensi-iltansa toukokuun alussa.
Se tarkoittaa, että hän antaa haastatteluja nyt aamusta iltaan. Vasta toinen suomalainen ohjaaja Hollywoodissa!
Tämä on silti vasta alkulämmittelyä.
Elokuvan todellinen markkinointikiertue maailmalla alkaa parin viikon kuluttua ja silloin haastatteluja voi olla päivässä 30. Mutta ohjaajaa ei tuleva jännitä.
Hän ja elokuva Tolkien ovat valmiita.
– Studio ei jätä mitään arvailujen varaan, joten leffa on testattu monta kertaa erilaisilla koeyleisöillä. Tiedämme jo, mistä yleisö tykkää, kertoi Karukoski Puoli seitsemän -ohjelman haastattelussa.
Itse asiassa testiyleisöjen palaute oli niin hyvää, että elokuvan tuotantoyhtiö aikaisti ensi-illan syksystä kevääseen.
Tärkeintä on tulla hyväksytyksi
Elokuva kertoo Tolkienin nuoruudesta, elämästä ennen kuin hän kirjoitti kuuluisat teoksensa.
Karukoski on itse suuri Tolkienin kirjojen fani, mutta kirjailijan nuoruuden vaiheissa oli myös ohjaajalle paljon uutta. Elokuva käsitteleekin ystävyyttä, rakkautta ja mielikuvituksen syntyä.
Sekä ulkopuolisuuden tunnetta.
Tolkien koki ulkopuolisuutta, koska jäi lapsena orvoksi. Karukoskea kiusattiin koulussa ja hän eli lapsuutensa ilman isää. Kun elämästä puuttuu jotain, tulee entistä suurempi tarve kuulua johonkin.
– Kun on tuollainen tausta, ystävät ovat tosi tärkeitä, jopa maanisella tasolla. Minäkin rupesin muokkaamaan itseäni, jotta voisin kuulua johonkin porukkaan. Jotta minut hyväksyttäisiin.
Kaiken takana on äiti
Ystävien lisäksi sekä Tolkienin että Karukosken elämässä tärkeä hahmo on ollut oma äiti. Tolkienin äiti ehti ennen kuolemaansa opettaa lapsilleen rakkauden kirjallisuuteen ja kieliin.
Karukoskellekin äiti on ollut enemmän kuin äiti.
– Hänestä tuli myös paras ystävä. Suhde oli erilainen, ei pelkästään vanhemmuussuhde vaan jopa symbioottinen.
Isään tutustuminen 14-vuotiaana oli Dome Karukoskelle kuitenkin tärkeää. Isä oli näyttelijä ja häneen tutustuminen opetti Karukoskelle paljon hänestä itsestään etenkin taiteilijana.
Elämänkokemukset ovatkin kääntyneet Karukosken elämässä lopulta vahvuudeksi.
– Koulukiusaaminen tuottaa ulkopuolisuuden tunteen, mutta myös näyttämisen halun ja kunnianhimon. Ja kun on terapoinut asian ja käsitellyt sen, siitä tulee vahvuus, moottori.
Moottori, joka vie Hollywoodiin saakka.
Katso Dome Karukosken koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa:
Suomalainen rauhanturvaaja on loukkaantunut Irakissa perjantai-iltana tapahtuneessa vahingonlaukauksessa. Rauhanturvaajan pistooli laukesi asetta käsiteltäessä ja luoti osui hänen omaan reiteen, Maavoimat kertoo.
Maavoimien mukaan onnettomuus tapahtui tukikohdan sisällä suomalaisten majoituksessa. Rauhanturvaaja sai paikan päällä välittömästi ensiapua ja hänet evakuoidaan jatkohoitoa varten Bagdadiin. Tilanteesta ei aiheutunut vaaraa sivullisille.
Maavoimien valmiuspäällikkö eversti Pasi Hirvonen kertoo Ylelle, että loukkaantunut rauhanturvaaja on ollut tapahtuman jälkeen tajuissaan ja hänen tilansa on vakaa.
– Hän odottaa pääsyä Bagdadiin ja se tapahtuu, kun tapahtuu. Tukikohdassa, jossa hän on palvellut, on erinomainen lääkintähuoltokyky. Joten hän on hyvän hoidon siellä jo saanut, Hirvonen sanoo.
Valmiuspäällikkö Hirvosen mukaan tapahtumasta on käynnistetty tutkinta, jossa selvitetään perusteellisesti onnettomuuden syyt. Rauhanturvaajan läheiset ovat saaneet tiedon loukkaantumisesta.
Irakissa on Puolustusvoimien sivujen mukaan 80 suomalaista rauhanturvaajaa Yhdysvaltain johtamassa koalitiossa, joka antaa sotilaallista tukea Isisiä vastaan.
Etelä-Suomen pellot toimivat tällä hetkellä muuttohanhien juhlapöytinä. Linnut syövät ja lepäävät kyntämättömillä peltoaukeilla ennen lentoa pesimäpaikalle Venäjän pohjoisosiin. Hanhille ruokailu on nyt tärkeää, koska Venäjällä pesimäalueelle saavuttaessa ruokaa ei ole vielä samalla tavalla tarjolla.
Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtajan Teemu Lehtiniemen karkean arvion mukaan muuttohanhia pysähtyy Suomessa nyt keväällä noin 200 000 yksilöä.
– 2000-luvun alkuun verrattuna Suomessa pysähtyvien muuttohanhien määrä on monikymmenkertaistunut.
Lehtiniemi kertoo, että muuttohanhien saapumisessa on iso ero verrattuna 80-luvun Suomeen.
– Esimerkiksi taigametsähanhen saapuminen Oulun korkeudelle on aikaistunut kuukaudella.
Kotkalaisen lintuasiantuntijan Mikko Pöyhösen mukaan muuttohanhien määrä lisääntyy jatkossakin Etelä-Suomessa. Yhtenä syynä hän pitää ilmastonmuutosta.
– Ennen linnut viihtyivät keväällä Baltian alueilla. Nyt kevät on aikaistunut siellä niin paljon, että kevään peltojen muokkaustyöt aloitetaan jo huhtikuussa. Linnut eivät voi sellaisilla pelloilla ruokailla, ja siksi ne tulevat pohjoisempaan, Pöyhönen sanoo.
Maatalouden muutuminen osasyynä
Myös Teemu Lehtiniemen mielestä ilmastonmuutos vaikuttaa muuttohanhien määrän kasvuun.
– Myös Venäjän puolella rajan läheisyydessä vähentynyt maatalous vaikuttaa muuttohanhien reittivalintaan. Suomen puolella niille on tarjolla enemmän ruokaa.
Lehtiniemi lisää vielä, että Suomessa peltoja ei enää kynnetä talvea vasten niin paljon kuin esimerkiksi 30 vuotta sitten.
– Talveksi kyntämättä jätetty sänkipelto tarjoaa keväällä hanhelle ruokaa, Lehtiniemi sanoo.
Kahta reittiä pesimäpaikalle
Ensimmäiset hanhimuuttajat jakautuvat karkeasti Kaakkois-Suomen kautta Venäjälle suuntaaviin tundrametsähanhiin ja Varsinais-Suomen kautta Pohjois-Pohjanmaalle kipuaviin ja sieltä itään lentäviin taigametsähanhiin. Molemmat harmaahanhen alalajit lentävät kevään aikana useita tuhansia kilometrejä.
– Reitit määräytyvät tarjolla olevan ravinnon mukaan, sanoo Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.
Sekä taigametsä- että tundrametsähanhet ruokailevat ravinteikkailla peltoaukeilla.
Kymenlaakson pelloilla näkyy tällä hetkellä suurimmaksi osaksi tundrametsähanhia. Huhtikuun alun laskentojen perusteella niitä on nyt noin 40 000 yksilöä.
Lintuasiantuntija Mikko Pöyhönen kertoo, että Kaakkois-Suomessa pysähtyvien hanhien määrä on kasvanut vuosi vuodelta.
– Täällä hanhet saavat olla rauhassa. Niitä ei metsästetä ja niille on paljon ravintoa. Ne tulevat tänne talvehtimisalueilta Saksasta, Hollannista, Tanskasta ja Puolasta.
Kaakkois-Suomessa pysähtyvien tundrametsähanhien matka jatkuu ruokailun jälkeen kohti Venäjän tundraa.
Muuttohanhet liikkuvat suurissa parvissa.Antti Kolppo / Yle
Länsi-Suomessa matkaavat taigametsähanhet pysähtyvät ruokailemaan lyhyemmäksi ajaksi ja useamman kerran kuin tundrametsähanhet.
– Taigametsähanhet nousevat Pohjanmaata pitkin aina Oulun korkeudelle saakka, josta ne lentävät Venäjän havumetsävyöhykkeelle pesimään, Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi kertoo.
Lehtiniemi kertoo, että muuttohanhien pysähdyspaikkojen ravinteikkuus on tärkeää.
– Hanhet syövät viimeisen kerran suuremmin Suomessa ennen kuin lentävät pesimäpaikoille Venäjälle. Esimerkiksi tundralla ei juuri ruokaa ole tarjolla, Lehtiniemi sanoo.
Lämmin sää on kasvattanut muuttohanhien määrää Kymenlaaksossa.Olli Törönen
Muutkin linnut liikkeellä
Lintuasiantuntija Mikko Pöyhönen kertoo, että huhtikuun alun lämmin sää houkutteli hanhien lisäksi muitakin lintuja Suomeen. Esimerkiksi Kouvolassa Elimäenjärvellä havaittu mustapyrstökuiri on toiseksi varhaisin havainto kautta aikojen koko Suomessa.
Kevään merkkinä pidetystä västäräkistä on Pöyhösen mukaan ilmoitettu jo yli 60 havaintoa. Hyönteissyöjälinnuista ensimmäiset havainnot on tehty myös tiltaltista ja kivitaskusta.
Pöyhönen kertoo, että kaiken kaikkiaan puolesta maakuntaan saapuvista muuttolinnuista on jo nyt saatu havainto.
Tulevien eduskuntavaalien yksi isoista teemoista on ilmastonmuutos. Puolueiden vaaliohjelmissa ilmastonmuutoksesta puhutaan, mutta tarkalleen ottaen mitä?
Testaa tietosi vaaliohjelmissa olevista ilmastoasioista alla olevalla testillä: minkä puolueen ohjelmasta mikäkin lause löytyy? Otimme testiin mukaan eduskuntapuolueet.
Vanhaan aikaan porokoirat ajattivat isoja tokkia, ja pennut olivat joukon jatkona oppimassa tätä työtä. Kuten muuallakin eläinmaailmassa, nuoret yksilöt oppivat parhaiten uusia taitoja seuraamalla emonsa esimerkkiä.
Moottoriajoneuvojen tultua porotalouden käyttöön 1960-luvulla porokoirat lähes katosivat työkäytöstä Saamenmaalla. Perinteiseen koulutukseen syntyi katkos, eivätkä emot enää kouluta pentujaan työhön. Koulutuksesta huolehtii koiran emäntä tai isäntä.
Nyt nelijalkaiset ovat palaamassa töihin, mutta nykyään niiltä vaaditaan aivan uudenlaisia taitoja. Perinteisen tokkatyön lisäksi täytyy olla myös melkoinen konemies, kun täytyy pysyä myös moottoriajoneuvon mukana.
Hyvä porokoira on tottelevainen, mutta tietyllä tavalla kaivataan myös kovaa luonnetta, jotta pärjää työssä eikä pelkää poroja. Myös sosiaaliset taidot ovat tärkeitä. Koiran täytyy pärjätä ihmisjoukossa erotuspaikalla.
Sitkeyden vuoksi suurin osa porokoirista onkin narttuja. Nartut ovat myös hieman kookkaampia.
Porokoiralla ei saa olla liian menevä luonne. Se ei saa lähteä omin nokkineen kulkemaan, ja sen täytyy haukkua käskystä vaikka liikkuvan moottorikelkan päällä.
Porokoirayhdistyksen puheenjohtaja Hanna-Riikka Kuhmonen Vuotsosta toivoo, että poronhoitajat ottaisivat yhä enemmän porokoiria mukaan työhönsä.Kaisa Aikio / Yle
Koiran tulisi päästä jo noin kolmikuisena mukaan tulevaan työympäristöönsä. Oppiminen alkaa heti, ja se kestääkin sitten koko työiän.
Kun perinteiset opit eivät enää siirry emolta pennulle, on koiranomistajien koulutusasioissa apuna Porokoirayhdistys.
– Koiria on otettu käyttöön ja se on hyvä. Kuitenkin se tieto, miten niitä koulutetaan ja saadaan töihin, on kadonnut, kun siihen on tullut väli. Siinä olemme pyrkineet auttamaan, kertoo Porokoirayhdistyksen puheenjohtaja Hanna-Riikka Kuhmonen Vuotsosta.
Yhdistys järjesti hiljattain työpajan porokoirien omistajille Raja-Joosepissa Lapin paliskunnan erotusaidalla, Inarin kunnan itäosassa. Paikanpäälle olikin kokoontunut koiranomistajia koirineen keskustelemaan käytännön työstä, ja myöskin harjoittelemaan sitä.
Työt muuttuneet ajan saatossa
Seitsemänvuotiaan Riitu-koiran emäntä Leila Jaakkola Narkauksen paliskunnasta Rovaniemen eteläpuolelta kertoo, miten koiran työnkuva on muuttunut aikojen saatossa. Koska hän on kotoisin niin sanotusta metsäpaliskunnasta, missä on sakeita metsiä, hänen Riitultaan vaaditaan toisenlaisia taitoja kuin tunturimaailmassa.
Jaakkolan vanhempi koira Riitu on jo niin sanotusti täysin oppinut, mutta Naru-pentu on vasta opettelemassa. Suurin osa ajasta kuluukin leikkiä lyöden, mutta vielä jonain päivänä senkin tulee uskaltaa painua teräväsorkkaisten eläinten perään – nimenomaan käskystä.
Leila Jaakkola kutsuu Riitu-koiraansa vanhaksi rouvaksi. Riitu onkin osioittautunut työssään taitavaksi.Kaisa Aikio / Yle
Leila Jaakkolan mukaan Riitu osaa jäljittää ja etsiä sakeasta maastosta kuolleita poroja. Jos porot menevät ihmisten pihoille tai pelloille, silloin Riitu lähtee paikalle.
– Toisinaan peltoporoja pitää ajaa pois. Jos on urosporoja eli hirvaita ja härkiä, ja eritoten jos siinä on joku härkäkin matkassa, niin se käy koiran päälle. Koiralla pitää olla luonnetta ajaa härkä pois, kertoo Leila Jaakkola Narkauksen paliskunnasta.
Paljon pohjoisempana, laajassa Lapin paliskunnassa Sodankylän kunnan pohjoisosassa on kahdenlaista maastoa, metsämaita ja avotuntureita. Siksi vuotsolaisen poromiehen, Jouko Hetan Runne-koiran täytyy osata toisenlaisia taitoja. Moottoriajoneuvot ovat tärkeä osa porokoirien työtä ja Runne on jo melkoinen konemies.
Runne on tärkeä isännälleen Jouko Hetalle. Vuotsolainen poromies Jouko Hetta on helmikuusta asti asustellut Runnen kanssa Lapin paliskunnan erotusaidalla Raja-Joosepissa.Kaisa Aikio / Yle
– Runne osaa olla mönkijän, auton ja moottorikelkan kyydissä. Joskus se saattaa tahallaan pudottautua pois, jos työ ei huvita. Ja mikä tärkeintä, koiran pitää olla äänekäs ja haukkua käskystä vaikka liikkuvan moottorikelkan päältä, poromies Jouko Hetta Vuotsosta kertoo.
Runne on vielä nuori koira, vuoden ja kaksi kuukautta. Jos koira ei ole oppinut työtään kaksi-kolmevuotiaana, ei se opi koskaan, sanoo Jouko Hetta.
Porokoirien elämä muuttunut
Vanhemmat ihmiset vielä muistavat, kun porokoirat ajattivat suuria tokkia tunturissa. Se on kuin unikuva, vanha muisto. Koirat osasivat itsenäisesti toimia ja hoitaa hommansa.
Nykyaikana koira seuraa isäntäänsä jalkojen juuressa, eikä saa tehdä koiramaisia juttua. Työtä tehdään käskystä. Vapaa-aikaansa koirat viettävät sohvaperunoina perheidensä kanssa lämpimässä pirtissä, ja ovat perheenjäseniä toisten joukossa.
– Ei ole kauaa siitä, kun toiset saattoivat nauraa, jos joku toi porokoiran erotusaidalle. Nyt tilanne on muuttunut ja koiria on työssä yhä enemmän. Se ilahduttaa kovasti, kertoo porokoirayhdistyksen puheenjohtaja Hanna-Riikka Kuhmonen.
Ja mikäpäs se siinä, kunhan pää paukkuu ja porot juoksevat koiran käskytyksestä, siitä se hyvän porokoiran työura alkaa.
Porokoiraväen tapaamisessa yhtenä tärkeänä osana on uusien tuttavuuksien luominen. Riitu-rouva ja eilen vuoden täyttänyt Rino-pienoinen hierovat tuttavuutta. Mukana emännät Leila Jaakkola ja Kirsti Kustula Ivalon paliskunnasta.Kaisa Aikio / Yle
Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan eduskuntavaalien alla käytävävä keskustelu ja ilmapiiri on muodostunut kovin kärjekkääksi. Hän nostaa Yle TV1:n Ykkösaamun haastattelussa esiin yhdeksi huolestuttavaksi piirteeksi vihapuheen.
Arkkipiispan mukaan tunnelma on kiristynyt ja sähköistynyt Suomessa eduskuntavaalien alla. Hän lisää, että näin tapahtuu toki aina vaalien alla.
– Se pistää kysymään, mistä kaikesta meidän yhteiskunnassamme on kysymys, kun keskustelun äänensävy on toisinaan kovinkin kärjekästä.
Arkkipiispa sanoo olevan iloinen siitä, että etenkin lapsiköyhyys on nostettu esiin vaalikeskusteluissa. Aihe on nostettu esiin kirkon omassa hallitusohjelmatavoitteessa. Luoman mukaan vaalikeskusteluissa on nostettu esiin monia kirkon mielestä tärkeitä teemoja.
– Kirkko ei ole osunut ihan harhaan tässä. Se (lapsiköyhyys) vaikuttaa lasten kasvuun ja minkälaisia mahdollisuuksia heillä on harrastaa tai kouluttautua.
Helsingistä Manchesteriin matkalla ollut Finnairin Airbus 319 -mallinen kone on joutunut tekemään hätälaskun Tukholmaan lauantaina aamupäivällä. Finnairin mediasuhteiden johtaja Päivyt Tallqvist sanoo, että syynä oli koneessa ilmennyt paineistukseen liittynyt vika.
Hänen mukaansa kone tuodaan turvallisesti alas mahdollisimman nopeasti, jos paineistuksessa ilmenee ongelmia.
– Itse laskeutuminen sujui normaalisti ja 139 matkustajaa odottavat nyt Arlandassa (Tukholmassa), että lähetämme Helsingistä tyhjän koneen, joka ottaa matkustajat kyytiin, sanoo Tallqvist.
Hätälasku tehtiin noin 40 minuutin lennon jälkeen.
Tämän hetkisen arvion mukaan matkustajien matkateko viivästyy noin neljä tuntia.
Pelastuslaitokset kertovat kahdesta eri tapaturmasta lauantaina Kuopiossa ja Kirkkonummella, joissa koiranomistajat ovat pudonneet heikkoihin jäihin pelastaessaan karanneita lemmikkejään.
Kuopion Juankoskella säikäytti tapaturma, jossa kaksi ihmistä ja koira putosivat kukin vuorollaan kotirannassa avantoon.
Tapaus sattui aamupäivällä lauantaina Muuruvedellä. Perheen saksanseisoja oli äkännyt eläimen jäällä ja sännännyt sen perään. 200 metrin päässä rannasta jäät pettivät koiran alla. Koirarotu on tyypillisesti painoltaan 20–30-kiloinen.
Koiran omistava nainen kiirehti jäille pelastamaan lemmikkinsä, mutta joutui samaan avantoon. Perään lähtenyt perheen isäntä putosi hänkin jäihin.
Isäntä sai kuitenkin koiran, emännän ja viimeisenä itsensä nostettua ylös. Myös naapuri tuli jäille avuksi. Naapurin paikalle hälyttämä pelastuslaitos vei sairaalan jatkotutkimuksiin naisen, joka kylmettyi avannossa arvion mukaan parikymmentä minuuttia.
– Todella iso tuuri, että pääsivät pois, toteaa päivystävä palomestari Antti Korhonen.
Pohjois-Savon pelastuslaitoksen mukaan mukana oli paitsi onnea myös neuvokkuutta, sillä isäntä varasi jäille mukaan tikkaat ja vesurin. Vesurilla hän sai jäitä siirrettyä ja tikapuilla kantavuutta.
Jäätilanne on Korhosen mukaan keväisen normaali – eli todella epätasainen.
– Tämä oli virtaava paikka. Missä virtaa, jäät voivat olla jopa koko matkalta jo sulat, Korhonen kuvailee.
Alueella satoi alkuviikosta runsaasti lunta, mikä vaikeuttaa jään kantavuuden arviointia.
Naapurista apua myös Kirkkonummella
Iltapäivällä Kirkkonummella oli hyvin samantapainen pelastustehtävä.
65-vuotias mies ja hänen koiransa pelastettiin veden varasta. Mies oli lähtenyt pienellä kanootilla jäille pelastamaan 100 metrin päässä rannasta uponnutta koiraa ja pudonnut itse avantoon jo 30 metrin päässä rannasta. Koira oli lähtenyt rantatontilta joutsenten perään.
Tässäkin tapauksessa naapuri tuli hätiin. Naapurin ja pelastuslaitoksen helikopterin avulla sekä koira että hänen isäntänsä saatiin nostettua kuiville.
Päivystävä palomestari Jaakko Niskala suosittelee, että tähän vuodenaikaan koirat olisivat kotipihallakin kytkettyinä, jos vaarana on karkaaminen jäälle.
– Moni on tästä puhunut, joilla on omaa kokemusta, mutta kaikki eivät hoksaa.
Niskala sanoo, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on lauantaina ollut myös vielä yksi pelastustehtävä, jossa koira on pudonnut avantoon.
