Viimeksi kun Henri Kinnunen saapui lentokoneella rantalomalaisten paratiisiin Mauritiukselle, tahtoi hän ensimmäisenä nähdä turistikohteiden ja rantojen sijaan kaatopaikan.

Työ jätteenpolttovoimalaitoksien toimittavana toimitusjohtajana vie hänet eksoottisiin maihin, mutta siistien kokoustilojen sijaan monesti jätevuorien äärelle.

Kaksi vuotta sitten perustettu Woima Corporation on kehittänyt modulaarisen konteista koottavan jätteenpolttovoimalaitoksen, jonka avulla voi polttaa kaikenlaista jätettä, toimitusjohtajan mukaan jopa vaarallista jätettä.

– Sadasta prosentista jätettä me pystymme tuhoamaan 95 prosenttia, jopa enemmänkin. 3-4 prosenttia on tuhkaa, joka pitää viedä kaatopaikalle tai hyödyntää jotenkin muuten, Kinnunen kertoo.

Vaikka maailman pelastaminen muovijätteeltä kuulostaa hienolta, yrityksen idean taustalla on suuret markkinat. Jätemäärät maailmalla vain kasvavat ja kasvavat.

– On vain ajan kysymys, milloin maailman merissä on enemmän muovia kuin kaloja. Sille pitää tehdä jotain, Kinnunen toteaa.

Kinnunen viettää vuodessa yli 150 päivää ulkomailla. Vaikka yrityksellä on maailmalla agentteja parikymmentä kappaletta, täytyy myös toimitusjohtajan, kuten muiden työntekijöiden matkustaa aktiivisesti.

Matkustelun vuoksi vaasalaisen toimiston kirjahyllyn päälle on kertynyt suuri määrä matkamuistoja kohdemaista.

Vaasalaista osaamista

Kinnunen työskenteli 11 vuotta Wärtsilän palveluksessa, joista useamman vuoden kansainvälisissä tehtävissä. Myös muilla yrityksen ydintiimiläisillä on kokemusta vaasalaisista yrityksistä, kuten ABB:ltä.

Woima tekeekin työntekijöiden taustoista johtuen yhteistyötä monien vaasalaisyritysten kanssa. Kinnunen antaa kiitosta vaasalaiselle osaamiselle.

Mikäli Woimalle tulee ulkomailta vierailijoita, kierrättää Kinnunen heidät esimerkiksi Westenergyn jätteenpolttolaitoksella.

– Westenergyn laitos on yksi maailman moderneimpia laitoksia. Vieraamme, jotka ovat tutustuneet laitokseen, ovat olleet todella vaikuttuneita.

Kinnunen on lukuisilla matkoillaan nähnyt, kuinka hyvällä tolalla jätteenpoltto ja lajittelu on Suomessa verrattuna moniin maihin. Esimerkiksi myrkylliset jätekaasut eivät päädy taivaalle.

Roskaantuminen suuri ongelma

Roskaantuminen on maailman suurimpia ympäristöongelmia ilmaston lämpenemisen ja puhtaan veden puutteen lisäksi. Vaikka Suomessa roskaantuminen on pientä, kantaa Suomi huolta aiheesta maailmanlaajuisesti. Työtä on kuitenkin Suomessakin.

– Meillä pitäisi panostaa jäteveden puhdistuksessa siihen, että mikromuovia ei pääsisi vesistöihin. Sillä tulee olemaan pidemmän päälle arvaamattomat vaikutukset, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötekniikan professori Mika Horttanainen.

Merien roskaantuminen johtuu pitkälti Aasian ja Afrikan suurista nopeasti kasvavista ja kehittyvistä kaupungeista, jotka sijaitsevat jokien varsilla.

– Näissä kaupungeissa ei vielä toimi jätehuolto niin, että jätteet kerättäisiin kaduilta. Kaduilta se päätyy hulevesi- ja tulvavesikanaviin ja sitä kautta jokiin ja meriin, Horttanainen kertoo.

Jätehuolto kuntoon nopeasti kehittyvissä maissa

Jätteet viedään lähes sataprosenttisesti kehittyvissä maissa kaatopaikoille, jotka on sijoitettu monissa maissa jokien läheisyyteen. Tulva- ja sadekauden aikana roskat huuhtoutuvat jokeen ja mereen.

– Kaatopaikat eivät ole lähelläkään sitä tasoa, mitä ne ovat Suomessa. Lähinnä ne ovat kuoppia kaupungin reunamilla, jonne voi jätettä kasata, Horttanainen kertoo.

Jätteiden kierrättäminen ja polttaminen jätteenpolttolaitoksissa on harvinaisempaa. Syy polttamattomuuteen on Horttanaisen mukaan teknologian kalleus.

– Jätettä poltetaan kyllä monissa maissa takapihoilla metallisissa jäteastioissa, että saadaan vähennettyä jätteen määrää. Näin voidaan pienentää jätteen määrää ja myös pienentää jätteen hausta kertyviä kustannuksia. Tästä syntyy myrkyllistä kaasua ja savua, joka päätyy ihmisten hengitettäväksi.

Lisäksi suuria määriä jätettä palaa vuosittain kaatopaikoilla, eikä näiden palojen myrkyllisiä päästöjä voida hallita mitenkään. Jätteen poltto hallitusti energiaa tuottavissa laitoksissa on aina parempi ratkaisu kuin huonosti hallittu kaatopaikkasijoittaminen.

Mahdollisuudet menestyä

Yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita tarjoavan Business Finlandin senior director Juha Peltomäki näkee Woima Corporationilla hyvät mahdollisuudet menestyä maailmalla.

– Nuoreksi ja kokoonsa nähden pieneksi yritykseksi se on tunnettu jopa maailmanlaajuisesti.

Peltomäen mukaan suomalainen osaaminen on täysin kilpailukykyistä maailmalla. Lähtökohdat menestymiseen voivat kuitenkin vaihdella. Osalla yrittäjillä voi olla jo valmiiksi hyvät verkostot maailmalle ja tietämys alansa tapahtumista maailmalla.

– Meillä on myös suuri joukko yrityksiä, jotka eivät ole valmiita. Moni yrittää maailmalle valmistautumatta. Tämä on sellainen yritysjoukko, joka pitäisi saada parempaan kuosiin, Peltomäki kertoo.

Peltomäki uskoo, että neljännes maailmalle päätyvistä yrityksistä menestyy heti alusta pitäen hyvin ja neljänneksellä kasvu pysähtyy puutteisiin.

– Suurimmalla osalla kasvu menestymiseen on hitaampaa kuin se voisi olla. Monilla olisi potentiaalia, Peltomäki kertoo.

Potentiaaliset asiakkaat haussa

Hyvät kasvumahdollisuudet Juha Peltomäki näkee Aasiassa, jossa väestön ja jätemäärän kasvu on nopeaa. Ensimmäiset kaupat ratkaisevat hyvin paljon.

– Tässä vaiheessa Woimaa hidastaa, että yhtään kauppaa jätevoimalasta ei ole tehty. Mutta sitten kun ensimmäiset kaupat on tehty, niin sitten he saavat siitä referenssin, jolla saadaan toiset ja kolmannet kaupat. Se luo uskottavuutta muille asiakkaille, Peltomäki kertoo.

Myös Henri Kinnunen uskoo asiakkaita löytyvän erityisesti Kaakkois-Aasiasta, Afrikasta ja Itä-Euroopasta. Tuote soveltuu yrityksen mukaan erityisen hyvin saarille, joiden rannoille pakkautuu päivässä paljon muovia.

– Voimalaitoksemme pystyy käsittelemään vähintään 70-80 tonnia puhdasta muovia päivässä, joka muutetaan energiaksi. Tietenkin kierrätys olisi parempi ratkaisu, mutta kaikkea muovia ei voi kierrättää.

Woiman jätteenpolttolaitoksen tekniikka on Kinnusen mukaan hyvin samanlainen kuin muissakin laitoksissa. Etuna on kuitenkin modulaarisuus, eli tuotteen liikuteltavuus ja muokkautuvuus eri kokoihin. Tällä hetkellä lähellä onnistumista on Kinnusen mukaan viisi kauppaa.

– Potentiaalisten asiakkaiden kanssa toteutaan juuri technical due diligencea (tekninen kuntokatselmus). Kaikista ollaan päästy kirkkaasti läpi, Kinnunen kertoo.

Alalta löytyy Kinnusen mukaan paljon kilpailua, jopa suomalaisten kesken. Kaakkois-Aasian markkinoilla yritys kilpailee kiinalaisten massapolttolaitosten kanssa.

– Me emme häviä heille teknologiassa, vaan siinä, että kiinalaiset tuovat rahoituksen mukanaan.

Laitoksien talous koostuu Suomessa, Euroopassa ja Amerikassa jätteenvastaanottomaksuista ja energiatuotosta.

Pienen kokoluokan jätteenpolttolaitokset voivat olla yksi ratkaisu. Mika Horttanainen

– Kehittyvissä maissa jätteenkäsittelykustannukset ovat alhaiset, kun jäte viedään kaatopaikalle. Aina kun tehdään kehittyneempi ratkaisu, kustannukset kasvaa kaupungille ja kuluttajille.

Horttanaisen mukaan tilanne on hankala, koska monissa maissa on alhaiset jätehuoltokulut, ei ole kuluja ollenkaan tai kulut on sisällytetty kaupungin veroon. Siksi maksuja täytyisi korottaa aika rajusti, että kehittyneempi jätehuolto saataisiin kannattamaan.

– Yleensä energian myynnillä ei pystytä koko kustannusta maksamaan, Mika Horttanainen kertoo.

Tämän vuoksi Horttanaisen mukaan on tärkeää kehittää edullisempia jätteiden käsittelyratkaisuja, jotka kuitenkin toimivat ympäristön kannalta turvallisesti.

– Pienen kokoluokan jätteenpolttolaitokset voivat olla yksi ratkaisu tähän, kunhan ne saadaan kannattaviksi ja toimimaan luotettavasti sekä jätteiden hyödyntämisen että päästöjen hallinnan kannalta.

Ensimmäiset kaupat tänä vuonna?

Woima Corporationin tavoitteena on allekirjoittaa ensimmäiset kaupat vielä tämän vuoden aikana. Toimitusprojektin kesto on noin 15 kuukautta toimitussopimuksen allekirjoituksesta. Toimitettavien laitosten kokoluokka vaihtelee 15-60 MW välillä, josta sähköä syntyy 2.5-10 MW. Kehitysmaissa yhden linjan sähköntuotto palvelee jopa 100 000 - 200 000 ihmisen sähköntarvetta.

Yhden kaupan arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Tarjouksia yritys on jättänyt Kinnusen mukaan jo 7 miljardin euron edestä.

– Näitä ei myydä kuin karkkeja ja projektit vievät aikaa. Sen vuoksi tavoittelemme monia asiakkaita ja tarjouksia on jätetty 120 hankkeesta, Kinnunen kertoo.

Yritys ei itse valmista tuotteita, vaan käyttää hyväkseen globaalia toimittajaverkostoa. Tästä syystä Kinnunen ei usko, että yritys tulee kasvamaan merkittävästi yli 25 ihmistä suuremmaksi. Tällä hetkellä yritys työllistää neljä henkilöä Vaasassa kansainväliseen myyntiverkoston lisäksi.

Peltomäki näkee tuotteiden valmistamisen ulkoistamisessa paljon positiivisia puolia.

– Se, että joku muu yritys tekee fyysisen valmistuksen, on hyvä asia, koska silloin Woiman resurssit vapautuvat asiakasrajapinnan hallintaan.

Vaikka työtekijämäärä ei ole suuri, yritys tavoittelee seuraavan viiden vuoden aikana yli 200 miljoonan euron liikevaihtoa.

– Tavoitteena on olla tulevaisuudessa Vaasan merkittävimpiä veronmaksajia, Kinnunen visioi.

Kodintekstiilivalmistaja Finlayson ja sen omistajat ostavat Reino- ja Aino-tossut. Neuvottelut tossujen valmistuksen jatkamisesta ovat käynnissä eri toimijoiden kanssa.

– Uudet omistajat etsivät tossuille uutta luotettavaa valmistajaa, joka täyttää tiukat kriteerit laadun, kustannusten ja vastuullisuuden osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että tossujen valmistus ei valitettavasti voi jatkua Suomessa, Finlaysonin tiedotteessa kerrotaan.

Finlayson kuvailee tiedotteessaan Reino- ja Aino -tossuja "kansallisomaisuudeksi". Sen mukaan tossujen valmistaminen jatkuu isänpäivään mennessä, mutta paikkaa ei kerrota. Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila kertoi Ylelle, että neuvotteluja on käynnissä muun muassa Euroopassa toimivien valmistajien kanssa, mutta ei halunnut ottaa asiaan tarkemmin kantaa.

– Tekstiili- ja jalkineteollisuus on siirtynyt noin sata vuotta sitten globaaliin markkinaan. Olen pahoillani, että tuotanto ei voi jatkua Suomessa, mutta haluan muistuttaa, että tuotannon osuus tuotteen lisäarvosta on pieni, Kurttila sanoo.

Ei muotibrändin suuntaan

Luova johtaja Jukka Kurttila kuvailee, että Finlayson aikoo palauttaa Reino- ja Aino-tossujen brändin sen juurille.

– Välillä tuotetta on yritetty viedä muotibrändin suuntaan. Se ei ole meidän tiemme. Mielestäni Ainon ja Reinon sydän on trendejä vastaan, Kurttila sanoo.

Kurttilan mukaan kaikki vaihtoehdot tuotemerkin tulevaisuuden suhteen ovat vielä auki. On myös mahdollista, että Aino- ja Reino-tuotmerkillä aletaan valmistaa muutakin kuin tossuja.

Reino ja Aino -tossuja valmistava PK Kappi Oy meni konkurssiin maaliskuussa. Eilen kerrottiin tossujen tavaramerkin myynnistä, mutta uusi ostaja ei ollut vielä tuolloin tiedossa.

Lieksan tehtaan työntekijät tyrmistyneitä

Tossuja valmistettiin tähän viikkoon saakka tehtaalla Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Konkurssissa tehtaan kaikki 17 työntekijää irtisanottiin, ja heidän viimeinen työpäivänsä on tänään. Lieksan tehtaan työntekijät pettyivät karvaasti kaupan lopputulokseen.

– Tuntuu aivan järkyttävältä, että suomalainen tuote viedään nyt ulkomaille. Tossuja on kuitenkin valmistettu Suomessa 1930-luvulta lähtien, sanoo Lieksan tehtaalla kymmenisen vuotta työskennellyt Satu Turunen.

Turusen mukaan vielä viime viikon lopulla vaikutti siltä, että tossujen valmistus jatkuisi Lieksassa. Turusen mukaan suurin osa työntekijöistä jää nyt työttömiksi.

Uutista päivitetty 18.4. klo 10:15: Lisätty Jukka Kurttilan kommentit.

Klo 10:37: Lisätty Satu Turusen kommentit.

Lue lisää:

Aino- ja Reino-tossujen tavaramerkki myytiin – tossujen valmistus ei jatku Lieksassa

Reinot ja Ainot pelastumassa – tunnettuja tossuja valmistava tehdas saanee jatkajan

Valtakunnansyyttäjänvirasto, Rikosuhripäivystys, maan suurin käräjäoikeus ja kaksi professoria kannattavat jalkapannan määräämistä lähestymiskiellon rikkojille vaikeimmissa tapauksissa. Lähisuhdeväkivalta on Suomessa yleistä: sisäministeriön viime vuonna teettämän selvityksen mukaan Suomessa naiset kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa EU-maista toiseksi eniten.

Lähestymiskiellon määrääminen on yksi keino ehkäistä toistuvaa lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Kieltoja on määrätty viimeisten kymmenen vuoden aikana vajaasta tuhannesta noin 1 500:aan vuodessa. Alueellisia liikkumisrajoituksia on mukana karkeasti puolessa.

Nykytilanteessa näyttää siltä, että lähestymiskieltoja rikotaan surutta. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että rikkominen on yleisen syytteen alainen rikos, josta voi saada maksimissaan vuoden vankeutta. Viime vuonna poliisille ilmoitettiin lähes 800 epäiltyä lähestymiskiellon rikkomista.

Sadat ilmoitukset johtavat myös tuomioon. Pelkästään lähestymiskiellon rikkomisesta jaetaan vuosittain noin 100–200 tuomiota. Määrä kasvaa, kun tarkastellaan oikeuden ratkaisuja, joissa on annettu tuomio vainoamisesta tai muusta rikoksesta ja lähestymiskiellon rikkominen on mukana lievempänä rikoksena. Tällaisia tuomioita jaettiin esimerkiksi vuonna 2016 yli 500 kappaletta.

Suomessa uhri itse kerää usein näytön häirinnästä

Oikeusministeriössä aloitettiin tänä vuonna selvitys siitä, miten voitaisiin parantaa vaikeasti valvottavan lähestymiskiellon tehokkuutta. Ministeriö pyysi useilta tahoilta lausuntoja, voisiko sähköisestä valvonnasta eli esimerkiksi jalkapannasta olla apua.

Esimerkiksi Norjassa vainoajan jalkaan on mahdollista laittaa panta, joka hälyttää poliisille, kun hän liikkuu kielletyllä alueella. Ruotsissa on käytössä samanlainen järjestelmä, mutta käyttö on jäänyt vähäiseksi.

Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemen mukaan jonkinlainen paikannusjärjestelmään perustuva valvonta olisi mahdollista myös Suomen lainsäädännön puitteissa. Hänen mukaansa seurannalla voitaisiin todistaa, että lähestymiskieltoa on rikottu ja estää uhrin seuraaminen.

– Kun soittaa poliisille, että se tyyppi seisoo tuossa kadulla talon edessä, poliisin olisi helppo paikallistaa, missä se tyyppi on, Niemi sanoo.

Tällä hetkellä tilanne voi olla se, että vainoaja ei enää olekaan lähettyvillä, kun viranomaiset saapuvat paikalle. Puheiden perusteella ketään on hankala tuomita.

Niemen mukaan Suomen järjestelmä johtaa siihen, että lähes kaikki lähestymiskiellot koskevat vakavia tapauksia.

– Monissa maissahan on siviiliperusteinen lähestymiskielto, jonka saa melko automaattisesti. Ajatuksena on, että jos henkilö A haluaa, että henkilö B ei tule hänen lähelleen, niin ei henkilöllä B ole mitään syytä tulla hänen lähelleen. Juuri koskaan ihmiset eivät täysin ilman syytä hae kieltoa.

Suomessa taas tarvitaan näyttöä aiemmasta häiritsevästä käyttäytymisestä ja näytön kerää yleensä häirintää kokenut henkilö itse. Tästä johtuu, että suurin osa määrätyistä lähestymiskielloista liittyy jokseenkin vakaviin tapauksiin.

Poliisi pelkää, että resurssit eivät riitä

Oikeusministeriölle lausunnon antaneen Helsingin käräjäoikeuden mukaan jalkapannasta voisi olla hyötyä laajennetun lähestymiskiellon valvonnassa. Laajennetussa lähestymiskiellossa voidaan määritellä kiellettyjä alueita lähestymiskieltoon määrätylle.

Oikeuden mukaan perusteeksi pannoittamiselle kävisivät esimerkiksi tilanteet, joissa henkeä tai terveyttä uhataan vakavasti. Se voisi tulla kyseeseen myös, jos poliisi arvioi, että lähestymiskielto lisää väkivallan uhkaa eli esimerkiksi provosoi väkivaltaista kumppania. Myös aiempi lähestymiskiellon rikkominen riittäisi käräjäoikeuden mukaan perusteeksi.

Itä-Suomen hovioikeuden mukaan vakavan henkeen tai terveyteen liittyvän vaaran lisäksi kiellon toistuva rikkominen voisi riittää perusteeksi jalkapannalle. Hovioikeuden mukaan jalkapantaa tulisi käyttää vasta, kun mikään muu ei auta.

Valtakunnansyyttäjänvirasto edellyttäisi toistuvaa kiellon rikkomista tai henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen vaaraa.

Rikosuhripäivystys laittaisi valvontalaitteen jalkaan silloin, kun lähestymiskieltoa on rikottu tai jos suojattava on riskissä joutua vakavan rikoksen uhriksi.

Sisäministeriön poliisiosasto kannattaa oikeusministeriön selvityksen jatkamista, mutta huomauttaa, että poliisin tämän hetken resurssitilanne ei mahdollista jatkuvaa valvontaa.

Lue lisää:

Lähestymiskiellon rikkojille suunnitellaan pantaa jalkaan – malli jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa

Parisuhdeväkivalta tappanut viime vuosina yli 130 suomalaista – suuri osa yritti saada apua ennen kuolemaansa

Ex-kumppani lähetti Tiinalle satoja tekstiviestejä, uhkaili ja seurasi – vaikka vaino lopulta päättyi, pelko jäi

Miksi mies tappaa läheisensä? Kolmessa kuukaudessa 6 naista ja 3 lasta on kuollut lähisuhdeväkivaltaan – surmia ennakoivat tunnetut varoitusmerkit

Onnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi tutkinnan Nauvon edustalla viime kesänä tapahtuneesta onnettomuudesta.

Otkesin mukaan onnettomuuteen johtaneen tilanteen kehittyminen oli usean tekijän summa.

Turmassa kaksi moottorivenettä törmäsi ja yksi lapsi sekä kaksi aikuista loukkaantuivat vakavasti viime vuoden heinäkuussa. Otkes näkee, että kummankaan veneen kuljettajat eivät havainnoineet ympäristöä riittävästi.

– Puutteellisesti seurattiin muuta liikennettä ja puutteellisesti tähystettiin, Otkesin johtaja Veli-Pekka Nurmi kertoo.

Törmäyksessä pienempi vene jäi isomman veneen yliajamaksi. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan isomman veneen massa oli noin kymmenkertainen pienempään verrattuna. Tämä aiheutti myös pienempään veneeseen suuret vahingot.

Tutkinnan mukaan yhteentörmäys tapahtui, koska veneet lähestyivät toisiaan kovalla nopeudella suuntaansa muuttamatta, eikä kumpikaan kuljettajista havainnut yhteentörmäysriskiä.

Havainnointi oli tutkinnan mukaan puutteellista. Esimerkiksi isommassa veneessä oli tutka päällä, mutta lähellä olevia kohteita oli vaikea havaita. Lisäksi isommassa veneessä oli näkökatveita sivuille ohjaamontukirakenteista johtuen. Pienemmässä veneessä oli taas kuomu ylhäällä onnettomuusaamun sateesta johtuen. Otkesin mukaan kuomu vaikeutti kuulo- ja näköhavaintojen tekoa.

– Näillä asioilla oli merkitystä. Kun veneen miehistö näkee, että täältä ei näe kunnolla, niin tähystys pitää järjestää muuten.

Otkesin johtaja Veli-Pekka Nurmi muistuttaa veneilijöitä havainnoinnista.

– Tämä on ihan perusmerimiestaitoon liittyvä asia. Tähystyksestä huolehditaan ja merenkulun sähköisiä apuvälineitä käytetään nimenomaan vaan apuvälineinä. Niihin ei tule yksinomaan luottaa. Yleisellä tasolla sanottuna meillä Suomessa ihan liikaa ajetaan huviveneitä karttaplottereill, eli kaikuluotain ja gps-yhdistelmälaitteilla. Karttaplotteri ei näytä muuta liikennettä. Tuntuu jotenkin hämmentävältä näiden kokemusten perusteella, että ihmiset eivät älyä tätä perusasiaa, Nurmi suomii.

Kaksi turvallisuussuositusta

Otkes antaa turman seurauksena kaksi uutta turvallisuussuositusta sosiaali- ja terveysministeriölle. Nurmen mukaan Otkes päätyi antamaan suositukset, koska viranomaisyhteistyössä on selkeästi parannettavaa ensihoitotoiminassa.

– Huomaismme myös yllättäviä eroja eri sairaanhoitopiireillä ja rajavartiolaitoksen hallintoyksiköillä.

Tutkinnan mukaan turman pelastustoimet käynnistyivät ripeästi, mutta ensihoidon koordinointi viivästyi. Viivästyminen ei hidastanut kuitenkaan pelastustoimia.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että ensihoidon kentäjohtajien perehdytyksessä käydään aikaisempaa tarkemmin läpi tehtävätyypit. Toiseksi Otkes suosittaa, että sairaanhoitopiirit yhtenäistävät ensihoidon koulutuksen ja pätevyyden ylläpidon merivartiostojen sekä vartiolentolaivueen välillä.

– Suositusten käyttöönotto riippuu sitten sairaanhoitopiireistä.

Artikkeli täydentyy.

Lue lisää:

Nauvon moottoriveneturma Onnettomuustutkintakeskuksen syyniin – kolme ihmistä loukkaantui vakavasti

”Tähystys laiminlyöty kummassakin veneessä” – Nauvon turman molemmat kuljettajat epäilyksen alla

Vakavassa veneonnettomuudessa Turun saaristossa loukkaantunut perhe edelleen tehohoidossa – "Kuin kuorma-autolla olisi ajettu päin pienempään kulkuneuvoon"

Kolme loukkaantui vakavasti kahden huviveneen törmäyksessä Nauvossa

Jyrki Kangas seisoo Kokemäenjoen rannalla mietteliäänä.

Vasta hetki sitten tullut tieto Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä antaa Fortumille lupa Porin Mäntyluodossa sijaitsevalle tuhkanjalostamolle ei saa mieheltä ymmärrystä.

– Aluehallintovirasto on valtion käsi. Se on ottanut valtionyhtiön kannan omaksi kannakseen ja on puolueellinen. Se ei huomioi kansan mielipidettä.

Puhtaan meren puolesta -kansalaisliikkeen puheenjohtaja, entinen Pori Jazzin taiteellinen johtaja Jyrki Kangas on jo aiemmin kutsunut mediassa virkamiesten toimintaa hampaattomaksi.

– Sitä se on edelleen.

• Porin Mäntyluodon tuhkanjalostamo sai luvan toiminnan aloittamiselle – käsittelee lähes kaikki maan jätteenpolttolaitoksissa syntyvät tuhkat
• Fortum alkaa kokeilla suolojen talteenottoa Meri-Porin tuhkanjalostamossa

Tavoitteena edelleen suljettu järjestelmä

Puhtaan meren puolesta -yhdistys perustettiin viime kesänä vastustamaan Fortumin suunnitelmia tuhkanpoltosta jäävän veden laskemisesta mereen. Sen perustamiskokouksessa Reposaaren koululla oli runsaat sata ihmistä. Yhdistys vaati Fortumia tekemään poistoputken sijaan suljetun järjestelmän.

– Samaan pyrimme edelleen. Aiomme ensimmäiseksi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksella ei välttämättä ole sinänsä tehoa, mutta kansan yleinen mielipide vaikuttaa niin, että kyllä se suljettu järjestelmä vielä tulee. Se voi vaan ottaa aikansa.

Aluehallintoviraston päätöksen mukaan tuhkanjalostamon toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat niin pienet, että niistä ei koidu haittaa merelle tai alueen läheisellä luonnolle. Jyrki Kangas ei usko tähän.

– Suomen valtio on ottanut erääksi päätavoitteekseen ympäristön ja Itämeren suojelun. En ymmärrä, miten tämä päätös kulkee käsi kädessä ympäristönsuojelun kanssa.

"Kukaan ei halua mereen mitään päästöjä"

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä annetaan lupa toiminnan aloittamiselle valitusmahdollisuudesta huolimatta. Fortumilla on myös kesäkuun loppuun saakka käytössä kokeilu, jossa suolat otetaan talteen mereen laskemisen sijaan.

Jyrki Kangas kertoo, ettei luota Fortumin pitävän huolta yhteisvastuustaan.

– Jos Fortum tekee mittauksia ja raportteja, niiden sisältöhän voi olla mitä vaan. Tarvitaan puolueettomia mittaajia, mies pohtii.

Lue lisää:

Fortumin putkisuunnitelmat poikivat kansalaisliikkeen Meri-Porissa: "On saatava valtakunnallinen haloo" – Reposaareen vaaditaan Porin kaupungin tuki

Meri-Porin asukkaat vastustavat Fortumin tuhkanjalostamon poistoputkea – kansalaiskokous kutsuttu koolle Reposaareen

Fortum ehdottaa Porin tuhkanjalostamon poistoputkelle uutta sijaintia – poistovedet päästettäisiin Karhuluodon edustalle

Kaupat päättävät omista aukioloajoistaan. Pääsiäisen aukioloajat kannattaa tarkistaa kauppojen omilta nettisivuilta.

Alkon myymälät ovat auki torstaina iltayhdeksään. Alkot ovat auki pääsiäisen pyhinä vain lauantaina kello 18:aan asti ennen avaamistaan uudelleen tiistaina, kertoo Alko.

Postin omat myymälät ovat kiirastorstaina auki normaalisti. Myymälät ovat kiinni koko pääsiäisen pitkäperjantaista maanantaihin. Poikkeuksena on Helsingin pääposti, joka on auki lauantaina kello 16:een asti.

Pankkien konttorit ovat kiinni koko pääsiäisen. Konttorit aukeat normaaliin tapaan ensi viikon tiistaina.

Pääsiäisen menoliikenteen ennakoidaan olevan kiivaimmillaan torstaina kello 13:sta iltakahdeksaan. Eniten liikennettä on arvioitu olevan Helsingistä pohjoiseen teillä kolme, neljä ja viisi. Pääsiäisen paluuliikenteessä vilkkain päivä on todennäköisesti maanantai.

Autoilijoita auttaa tien päällä Autoliiton Operaatio Pajunkissa. Autoliiton tiepalvelun työntekijät päivystävät tehostetusti kiirastorstaista pääsiäismaanantaihin.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin päivystää pääsiäisenä joka päivä kello 14–17. Numeroon 116 111 voi soittaa jutellakseen ihan mistä tahansa aiheesta, muistuttaa MLL verkkosivuillaan.

Bussiliikenteen aikatauluissa on pääsiäisenä runsaasti muutoksia. Matkahuolto suosittelee matkaan lähteviä ostamaan bussiliput jo etukäteen, sillä pääsiäinen on yksi kiireisimmistä matkustusajankohdista.

Sekä kauko- että lähijunien aikatauluissa on muutoksia pääsiäisenä. Kiirastorstaina kauko- ja lähiliikenteen junat kulkevat perjantain aikataulujen mukaisesti. Perjantaina liikennöidään sunnuntain aikataulujen mukaan, ja toisena pääsiäispäivänä eli maanantaina kauko- ja lähijunat noudattavat sunnuntain aikatauluja.

Satakunnan käräjäoikeus on tuominnut 26-vuotiaan naisen ja 42-vuotiaan miehen törkeästä ryöstöstä ja törkeästä vapaudenriistosta kolmeksi vuodeksi ja ja neljäksi kuukaudeksi vankeuteen.

Kyseessä on tapaus, jossa tuomittu nainen huijasi yläastetuttunsa Poriin, missä tämä pahoinpideltiin, riisuttiin ja ryöstettiin. Uhri pakotettiin luovuttamaan tuomituille pankkikortti ja tunnusluku, ja hänen tililtään oli nostettu 300 euroa. Uhrilta varastettiin lisäksi kotiavaimet ja puhelin.

Uhri houkuteltiin Poriin

Syytteen mukaan tuomittu nainen houkutteli yläasteelta tutun miehen Poriin, missä hänen pahoinpitelynsä aloitettiin heti. Uhri on uhattu ampua ja hänet on käsketty riisuutumaan alasti. Uhrin kaulan ympärille laitettiin köysi, jonka varaan tämä nostettiin roikkumaan.

Lisäksi uhrin silmiin on suihkutettu jotakin ainetta spraypullosta, häntä on viillelty teräaseella rintakehän alueelle ja tämän päälle on virtsattu.

Myös uhrin läheisiä uhattiin väkivallalla, mikäli tämä kertoisi kokemastaan.

Vankeusrangaistusten lisäksi tuomitut määrättiin korvaamaan vahingonkorvauksia lähes 6 000 euroa.

Lue lisää:

Nettitreffi huijasi miehen Poriin, missä hänet joukolla riisuttiin ja ryöstettiin

Ulkoverhousremontteihin erikoistunut yritys tuomittiin käräjäoikeudessa sakkoihin työturvallisuusrikoksista.

Yhtiö teki ulkoverhousremonttia kahdessa omakotitalossa Imatralla. Työhön kuului asbestia sisältäviä mineriittilevyjen irrottamista.

Käräjäoikeuden mukaan yhtiö laiminlöi työturvallisuusmääräyksiä.

Kolme työnjohtajaa ja toimitusjohtaja tuomittiin päiväsakkoihin. Sakkojen suuruus vaihtelee 390 eurosta 1225 euroon. Lisäksi remonttiyritys tuomittiin 8000 euron suuruiseen yhteisösakkoon. Syyttäjä vaati 40 000 euron yhteisösakkoa.

Puutteita asbestin käsittelyssä

Työturvallisuusmääräyksiä laiminlyötiin muun muassa työmaiden valvonnassa ja varsinaisessa purkutyössä. Lisäksi asianmukainen asbestijätteen käsittely oli puutteellista molemmissa imatralaisessa remonttikohteessa.

Asbestijätettä oli säilytetty maassa pressun päällä siten, että osa hajonneista mineriittilevyjen paloista oli levinnyt pressun ulkopuolelle. Toisessa remonttikohteessa purkujätettä on ollut lavalla peittämättömänä.

Käräjäoikeuden mukaan asbestipölyn hallitsemiseksi mineriittilevyt olisi, varsinkin niiden hajottua, pitänyt välittömästi pakata tiiviisiin pakkauksiin.

Puutteet tulivat ilmi, kun aluehallintovirasto teki työmaalle tarkastuskäynnin remontin alkuvaiheessa.

Lisäksi asianmukaiset työmaata rajaavat asbestinauhat puuttuivat. Ne laitettiin paikoilleen vasta tarkastuksen jälkeen.

Käräjäoikeuden mukaan laiminlyönneissä oli kyse pikemmin työnantajan työsuojeluvastuisiin liittyvästä osaamattomuudesta ja ymmärtämättömyydestä kuin taloudellisen hyödyn tavoittelusta ja piittaamattomuudesta.

Kahden syytteet hylättiin

Kahden aliurakoitsijan syytteet asbestipurkutyörikkomuksesta puolestaan hylättiin. Syyttäjän mukaan olivat tehneet töitä ilman asbestipurkutyölupaa.

Oikeudessa selvisi, että urakoitsijoilla oli henkilökohtaiset asbestipurkutyöluvat, mutta heidän toiminimillään ei.

Aliurakoitsijat olivat laskuttaneet yrittäjyyden ajan töistään lähes ainoastaan tuomittua yhtiötä. Näin ollen käräjäoikeus katsoo, että aliurakoitsijat olivat työsuhteessa pääurakoitsijaan. Tällöin yhtiön ylimmän johdon vastuulla on työturvallisuudesta huolehtiminen.

Tuomittu yhtiö työllistää 55 ihmistä ja yhtiön liikevaihto on hieman alle 10 miljoonaa euroa.

Lähipäivien lämpimät säät kutsuvat ulos seuraamaan, miten luonto herää kevääseen. Yle tarjosi varaslähdön pääsiäisen ulkoilukeleihin tänään torstaina iltapäivällä.

Tutustuimme palkitun luontoaktiivin Juha Salosen kanssa urbaaniin taimenpuroon eli Helsingin Longinojaan – voit katsoa tallenteen suorasta lähetyksestä Longinojalta tämän artikkelin pääkuvaa klikkaamalla.

Lähipäivinä kannattaa muutenkin suunnata ulos, sillä on luvassa aurinkoista ja mukavaa ulkoilusäätä, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

– Itse asiassa aivan lähipäivät ovat jopa lämpimämpiä kuin pääsiäinen. Torstaina aurinkoisessa säässä lämpötilat voivat olla sisämaassa 16–17 astetta. Rannikolla on todennäköisesti viileämpää, sillä merituuli viilentää säätä.

Perjantaina lämpötilat ovat suurin piirtein samoissa, mutta sää on todennäköisesti hieman pilvisempää. Pääsiäisenä aurinkoisuus ja lämpötilat saattavat hieman vaihdella edestakaisin, mutta ulkoiluun on erinomaiset olosuhteet.

– Lauantaina pilvisyys taas vähenee, mutta lämpötilat saattavat hieman laskea. Lauantaina päästäneen lämpötiloissa kuitenkin 10–15 asteen tienoille. Lämpimintä on Länsi-Suomessa, sanoo Koskela.

Sunnuntaina pilvisyys taas vähän lisääntyy ja tuulikin hieman voimistuu etelän puolelta.

Aurinkoinen sää jatkuu – sateita ei näköpiirissä

Meteorologi Koskelan mukaan aurinkoinen kevätsää jatkuu myös pääsiäisen jälkeisellä viikolla.

– Viikko näyttää aurinkoiselta, ja lämpötilat nousevat monin paikoin jo yli 15 asteen. Parhaimmillaan lämpötilat voivat olla lähempänä 20:tä astetta.

Keväinen sää on saanut luonnon jo heräämään, mutta pieni sade tekisi nyt hyvää. Sateita ei kuitenkaan ole näköpiirissä, sanoo Koskela.

– Maanantaina näyttäisi olevan ihan pieni sateen mahdollisuus, mutta muuten sateita ei ole näköpiirissä.

Suomen eduskuntavaaleissa hylättiin 17 844 äänestyslippua. Se on 0,6 prosenttia äänestäneistä, kerrotaan oikeusministeriöstä. Vaalitulos vahvistui eilen illalla, kun vaalipiirilautakunnat vahvistivat tarkistuslaskentojen tulokset oikeusministeriölle.

– Hylkäysprosentti on hyvinkin tavanomainen. Yleensä se on vaaleissa siinä 0,5 prosentissa, kertoo neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen oikeusministeriöstä.

Esimerkiksi Varsinais-Suomen vaalipiirissä hylättyjä ääniä annettiin kaikkiaan noin 1 200 sunnuntaisissa eduskuntavaaleissa. Hylättyjen äänien osuus vaalipiirissä oli 0,4 prosenttia joka on suurin piirtein sama kuin neljä vuotta sitten.

Kuntakohtaisia eroja ei juurikaan ole, kertoo Varsinais-Suomen vaalipiirilautakunnan kansliasta sihteeri Juha Karvinen.

– Yksittäisessä vaalissa hylkäämisprosenttiosuus voi jonkun kunnan osalta olla suurempi jos kunnan äänimäärä on hyvin pieni. Tällöin muutamankin hylätyn äänen osuminen tuohon kuntaan voi nostaa lukemaa, vaikka absoluuttinen kappalemäärä ei olekaan suuri, kuvailee Karvinen.

Sydämiä äänestyslippuun

Tämänkertaisten vaalien osalta Varsinais-Suomen vaalipiirin mitättömistä äänistä lähes puolet tilastoituu kategoriaan ”asiaton merkintä”. Myös valtakunnallisesti luku on samansuuntainen, kerrotaan oikeusministeriöstä.

– Se ei kuitenkaan suoraan tarkoita sitä, että yli 500 äänestyslipussa olisi Varsinais-Suomessa ollut asiaton merkintä. Valtaosassa niistä on, mutta tuohon tilastointikategoriaan joudutaan sijoittamaan myös ne äänestysliput, joissa on sellainen numero, jota ei ole ehdolla Varsinais-Suomessa. Toisin sanoen numero oli suurempi kuin 192 eli suurin meidän vaalipiirissä ollut ehdokasnumero. Tällöin on voinut olla kysymys siitä, että äänestäjä on syystä tai toisesta päättänyt merkitä sellaisen ehdokkaan numeron, joka on ehdolla esim. Uudellamaalla, Helsingissä tai Pirkanmaalla, selittää Juha Karvinen.

Karvisen mukaan esimerkiksi sydämien lisääminen äänestyslippuun on tavanomaista. Kokonaan tyhjiä äänestyslippuja Varsinais-Suomen vaalipiirissä oli runsaat 400. Epäselviksi jääneitä numeroita oli vajaat 200. Leimaamatta jääneitä äänestyslippuja oli taas vajaat 40.

Karvisen mukaan tyypillistä on, että ensimmäisessä äänten laskennassa hylättyjen osuus on hieman suurempi kuin tarkastuslaskennassa.

– Toisin sanoen kunnissa toimivilla vaalilautakunnilla voi olla paikallisesti ehkä tiukempi linja epäselviksi katsottavien numeroiden osalta kuin vaalipiirilautakunnalla. Vaalipiirilautakuntahan käy tarkastuslaskennassa kaikki nuo läpi, jolloin myös muodostuu yhtenäinen linja, Karvinen sanoo.

Yhteensä Varsinais-Suomessa äänesti vajaa 278 000 äänioikeutettua. Yhteensä Suomessa äänesti yli kolme miljoonaa suomalaista ja äänestysprosentti nousi 72,1 prosenttiin.

Timo Soini (sin.) ei lähde ehdolle eurovaaleissa ja kertoo päättävänsä poliittisen uransa. Hän kirjoittaa asiasta Plokissaan. Hän kirjoittaa hoitavansa ulkoministeripestinsä loppuun ja olevansa sen jälkeen vapaa suomalainen mies.

Puolueet julkistavat tänään viimeisetkin ehdokkaansa toukokuussa järjestettäviin europarlamenttivaaleihin.

– Kun uusi hallitus aloittaa, astun Senaatintorille vapaana miehenä. Elämäni mullistuu, koska tiedän mitä se on ollut.

Soini kirjoittaa päättävänsä poliittisen uransa tähän. Hän sanoo lähtevänsä politiikasta hyväntuulisena ja hyvillä mielin. Näkemys ja kokemus ei katoa mihinkään, hän toteaa.

Hän kirjoittaa olleensa tarkkailtavana ja vastuussa vuosikymmeniä, ja ajatelleensa tätä hetkeä paljon.

– Tästä eteenpäin vastaaminen on vapaaehtoista. Otan toiset lastit ja laastit. Saan valita ne itse.

Timo Soini perusti perussuomalaiset Suomen Maaseudun Puolueen, eli SMP:n raunioille. Hän johti perustamaansa perussuomalaisia vuodesta 1997 kesään 2017, jolloin puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jussi Halla-aho. Soini oli kertonut samaisen vuoden keväällä, ettei hän aio hakea jatkokautta puolueen puheenjohtajana.

Uuden puheenjohtajan valinnan jälkeen osa perussuomalaisten kansanedustajista lähti ja muodosti oman eduskuntaryhmänsä Uuden vaihtoehton, josta tuli myöhemmin Sininen tulevaisuus -puolue. Lähtijöiden joukossa oli Timo Soini.

Käräjäoikeus on hylännyt syytteet tapauksessa, jossa Päijät-Hämeen keskussairaalan lääkäriä ja hoitajaa epäiltiin kuolemantuottamuksesta.

Syyttäjän mukaan hengitysvaikeuksista kärsineen leikkauspotilaan omaista ei ollut ohjeistettu riittävän hyvin potilaan kotiuttamisen yhteydessä. Kotiin oli annettu mukaan hengitystä avustava laite.

Syytteessä todettiin myös, että potilaalle olisi jätetty tekemättä hengitysvajaukseen liittyviä lisätutkimuksia ennen kotiuttamista.

Käräjäoikeus totesi selvitysten perusteella, etteivät mitkään seikat osoittaneet lääkärin yleisesti laiminlyöneen potilaan kotiuttamisen riittävää järjestämistä. Lääkärin toimintatapa potilaan kotiuttamisessa ei osoittanut hänen rikkoneen olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta.

Käräjäoikeuden mukaan oli myös selvää, että syytetty hoitaja ei ollut vastuussa potilaan kotiuttamisesta. Asiassa ei ole myöskään näytetty, että kyseinen hoitaja olisi antanut potilaalle hengitystä avustavan laitteen kotiin mukaan.

Esille ei ole myöskään tullut, että hoitaja olisi laiminlyönyt selvittää laitteeseen liittyvän käyttöopastuksen.

Lääkäri ei rikkonut virkavelvollisuutta

Käräjäoikeus katsoi, etteivät laiminlyönneistä epäillyt hoitaja ja lääkäri ole olleet ylipäätään tietoisia, että potilas oli saanut kaksoisventilaatiolaitteen kotiin tai että tämä olisi edes tarvinnut sellaista.

Käräjäoikeus hylkäsi molempien epäiltyjen syytteet kuolemantuottamuksesta. Syyttäjä vaati lääkärille rangaistusta myös tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta tämänkin syyte hylättiin.

Tapahtumaketju ajoittui vuodenvaihteeseen 2014–2015.

Pääsiäisen menoliikenne on käynnistynyt rauhallisesti. Ajosää on suuressa osassa Suomea aurinkoinen, ja toistaiseksi liikennettä hidastavilta onnettomuuksilta on vältytty.

Liikennepäivystäjä Heidi Peltomaa Tampereen tieliikennekeskuksesta kertoo, että tänään kiirastorstaina on kaksinkertainen määrä liikennettä normaaliin torstaihin verrattuna. Ruuhkia ei ole odotettavissa, mutta liikenne saattaa paikoin jonoutua.

Liikenteen odotetaan vilkastuvan iltapäivällä yhden aikoihin ja normalisoituvan seitsemältä illalla. Vilkkaimmat tieosuudet ovat Nelostiellä Helsinki–Lahti–Jyväskylä-välillä, Kolmostiellä Helsingistä Tampereen suuntaan ja Viitostiellä Heinolan ja Varkauden välillä.

Peltomaa muistuttaa, että pohjoisilla tieosuuksilla voi olla yhä tarvetta talvirenkaille, vaikka päätieosuudet ovatkin pääosin kuivia.

Kaksipyöräiset ilmestyivät katukuvaan

Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen päivystää liikenteessä Kolmostiellä ajamalla Seinäjoelta Tampereelle. Pohjosen mukaan tielle mahtuu hyvin, eikä ruuhkista ollut ainakaan ennen puoltapäivää vielä tietoa.

– Tässä näyttäytyy samanlainen tilanne kuin meidän muissakin juhlapyhissämme, eli menoliikenne alkaa päivää aiemmin kuin ennen. Ihmisillä on erilaisia työaikoja ja vapaita. Se näkyi eilen tien päällä, ja liikenteessä näytti paljon arkikeskiviikkoa vilkkaammalta.

Pohjosen mukaan ainakin Etelä-Suomen päätieverkolla on tänään täysi kesäkeli. Hän muistuttaa, että liikenteessä näkyy kevään merkkinä myös moottoripyöriä, ja autoilijoiden kannattaa olla tarkkana eteen tulevien tilanteiden kanssa.

Lue myös: Pääsiäinen tietää poikkeuksia liikenteeseen ja aukioloihin – katso muutokset täältä

Rakentamisessa käytettävät uudet biomateriaalit saattavat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Asiantuntijoiden mukaan niistä valmistettujen tuotteiden mikrobiologisen puhtauden kontrollointi on hankalaa.

– Mukaan tulee muuttujia, joita ei välttämättä hallita. Raaka-aineeseen voi sisältyä epäpuhtauksia tai ennalta-arvaamattomia ominaisuuksia kuten epämiellyttäviä hajuja, sanoo ympäristölaboratorioverkosto Eurofinsin erityisasiantuntija Mikko Saari.

Esimerkiksi muovimattoihin on kehitetty viime vuosina biopohjaisia valmistusaineita, joiden toimivuudesta rakennukseen asennettuna ei ole käytännön tietoa. Saari epäilee, että bio- ja luonnonmateriaalien käyttäminen rakentamisessa voi olla tietyissä tilanteissa jopa terveysriski.

Puhutaan, että teollinen on pahaa ja luomu hyvää. Terveyden kannalta näin ei välttämättä ole. Mikko Saari

Viime vuosina on uutisoitu sisäilmaongelmista, joita on ilmennyt melko uusissa rakennuksissa. Esimerkiksi Haminassa sijaitseva, pari vuotta vanha päiväkoti on parhaillaan remontissa. Myös 3-vuotiaassa koulussa Kotkassa tutkitaan mahdollista sisäilmaongelmaa, vaikka koulu rakennettiin sääsuojassa ja sisäilmariskejä välttäen.

Saaren mielestä hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävä, vähemmän ympäristöä kuormittavien rakennusmateriaalien valitseminen saattaa olla sisäilman kannalta väärä tapa.

– Puhutaan, että teollinen on pahaa ja luomu hyvää. Terveyden kannalta näin ei välttämättä ole. Kemian teollisuuden tuotteet ovat tasalaatuisia ja tuotettu hallituissa olosuhteissa.

Puulla isot päästöt

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan myös luonnonaineissa itsessään voi olla paljon sisäilmaan haihtuvia yhdisteitä.

– Jos käytetään turvetta, olkea tai muuta luonnosta peräisin olevaa, niissä on todennäköisemmin luonnosta peräisin olevia mikrobeja kuten homeita, hiivoja, bakteereja ja sieniä kuin tehdasvalmisteisissa materiaaleissa, sanoo THL:n ympäristöyksikön päällikkö Anne Hyvärinen.

Yksi esimerkki niistä on puu, jolla on terveen rakennusmateriaalin imago. Hiilen sitomisen kannalta puurakentaminen on tervetullutta, mutta talojen sisäilman kannalta ehkä ei.

– Puulla on isot päästöt. Suurimpia ovat terpeenit eli “tärpätti”. Yleinen mielikuva on kuitenkin, että puu ja muut luonnonmateriaalit eivät voi aiheuttaa sisäilmaongelmia.

Olisi tavattoman tärkeää selvittää, mitä rakennusmateriaalit aiheuttavat terveydelle. Se on musta aukko. Hannu Kiviranta

Kyseessä on havupuista irtoava, männylle tuoksuva alfapineeni-niminen yhdiste. Se on tärpätin pääraaka-aine. Osa ihmisistä ei kestä hajua, toiset taas rakastavat sitä.

– Ne, jotka eivät hajua kestä, voivat saada hankalia limakalvo-oireita. Havupuiden pihkasta irtoaa myös luonnonhartseja, joiden hapot voivat aiheuttaa kosketusärsytystä iholle. Jotkut ovat herkistyneet niille, sanoo tutkimusprofessori Hannu Kiviranta THL:n terveysturvallisuusosastolta.

Maaleissa yhä myrkkyjä

Jos rakennusmateriaali on saanut M1-luokituksen, sen katsotaan olevan vähäpäästöinen ja sisäilman kannalta ongelmaton. Erityisasiantuntija Mikko Saaren mielestä vaatimukset ovat osin liian kevyet ja M1-luokiteltu tuotekin vaatii toimivan ilmanvaihdon.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi liuotinmaalien korvaaminen vesiohenteisilla ohjaa ajattelua harhaan.

– Ajatellaan, että kaikki on nyt kunnossa. Todellisuudessa maaleista irtoaa edelleen yhdisteitä sisäilmaan, vaikka ne eivät haise. Haihtumista tapahtuu liuottimiin verrattuna pienemmässä määrin, mutta pidemmän aikaa.

THL:n mukaan liuotinmaalien vakavista haitoista eli hermostovaikutuksista ja limakalvovaikutuksista on päästy eroon siirtymällä vesiohenteisten maalien käyttöön, mutta nyt maaleja joudutaan suojaamaan mikrobikasvustoilta.

Liuotinmaaleja käytettäessä liuotin itsessään tuhoaa mikrobeja, koska niiden solurakenne ei kestä. Vesiohenteiset maalit sisältävät kevyempiä liuottimia, jotka eivät ole mikrobeille niin haitallisia.

– Ne toimivat joissain tapauksissa jopa mikrobien ravintona. Siksi mikrobikasvua täytyy kontrolloida ja niihin joudutaan lisäämään jotain muuta mikrobeja tuhoavaa ainetta. Muuten maalit olisivat homeessa jo kaupasta ostaessa, sanoo tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.

Formaldehydiä vapauttavat aineet tuhoavat maaleista mikrobeja. Niistä saattaa päästä ilmaan formaldehydiä, joka on ärsyttävä yhdiste. Kivirannan mukaan myös isotiatsolinolit voivat aiheuttaa terveyshaittoja.

– Maaliroiskeilta pitää suojautua hyvin. Terveyshaitan suuruus riippuu maalattavasta pinta-alasta. Isotiatsolinolit ovat sangen vähän haihtuvia eli pysyvät kiinni maalissa tai maalatuilla pinnoilla.

Entä jos muovimatto menee rikki?

Erityisasiantuntija Mikko Saaren mukaan M1-luokituksen kriteerit voisivat olla tiukemmat myös muovimattojen osalta. Osassa muovimattoja M1-luokitus perustuu tiiviiseen pintaan, vaikka pinnan alla saattaa olla haitallisia aineita.

– Jos pinta rikkoutuu ja ilmaan pääsee epäpuhtauksia, tilanne ei ole välttämättä enää sama kuin silloin kun luokitus on annettu ja päästöt mitattu, Saari toteaa.

Rakennusmateriaalien päästöluokitukset tekee Rakennustietosäätiö. Testaukseen on käytössä useita menetelmiä. Esimerkiksi hajutestauksessa käytetään erityisesti sitä varten suunniteltua kammiota.

– Kouluttamattomat panelistit käyvät haistamassa tuoksua. He päättelevät hajun perusteella, olisiko se hyväksyttävissä rakennusmateriaalille tietyllä asteikolla. Mielestäni kriteerit ovat jo aika tiukat, kertoo luokituspäällikkö Laura Sariola Rakennustietosäätiöstä.

Pohjalla ovat yhteiset EU-standardit, joista ei sovi poiketa. Laura Sariola

Tuotteet testataan vain myyntikuntoisina. Niitä ei vanhenneta eikä tutkita, miten kuluminen vaikuttaa päästöihin.

– M1-luokituksen saanut materiaali on vähäpäästöinen siinä vaiheessa, kun se asennetaan. Pohjalla ovat yhteiset EU-standardit, joista ei sovi poiketa, Sariola toteaa.

Standardeihin voi kuitenkin ehdottaa muutoksia.

Tutkimuksille kova tarve

Vihreiden ja teollisten materiaalien herkkyyttä homehtua on jonkin verran tutkittu. THL:llä on tiedossaan neljä selvitystä, joista yhdessä materiaali kasteltiin kokonaan ja havaittiin, että vihreissä kipsilevyissä dominoi erilainen mikrobilajisto. Kolmessa muussa selvityksessä ei havaittu merkittävää eroa.

Ongelma on, ettei terveysvaikutuksista ole juurikaan tutkimustietoa. Lisäksi uusien ja nykyisten materiaalien pitkäaikaiskäyttäytymisestä sisätiloissa tiedetään vain vähän. Kivirannan mukaan on käytännössä mahdotonta valmistaa materiaaleja niin, ettei ilmassa olisi mitään kemiallista yhdistettä.

– Olisi kuitenkin tavattoman tärkeää selvittää, mitä nykyiset ja uudet rakennusmateriaalit aiheuttavat terveydelle. Se on musta aukko.

Rakennusta pitäisi Kivirannan mukaan tarkastella kokonaisvaltaisesti: miten se on rakennettu, onko rakentamisessa tehty virheitä, pääseekö jostain kosteutta sisään.

– Lisäksi pitäisi tutkia, toimiiko rakennuksen tekniikka eli onko se suunniteltu oikein ja käytetäänkö sitä oikein. Tässä olisi iso tulevaisuuden tutkimusaihe.

Tuoreessa talossa on eniten päästöjä. Kiviranta muistuttaa, että vastavalmistunutta taloa pitäisi “uunittaa” eli lämmittää ja tuulettaa aktiivisesti pari viikkoa. Se haihduttaisi ja työntäisi helposti irtoavat päästöt ulos.

– En tiedä, kuinka paljon tätä tehdään. Tuuletus siirtää samalla pois kosteutta, joka saattaa aiheuttaa myöhemmin ongelmia.

Voit keskustella aiheesta klo 22 saakka. Muistathan, että asiattomat kommentit poistetaan.

Perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa nähtiin torstaina erikoinen välikohtaus, kun viestintävastaava Matti Putkonen keskeytti puheenjohtaja Jussi Halla-ahon vastaamisen toimittajan kysymykseen, eikä vastausta koskaan saatu.

Helsingin Sanomien toimittaja Jarno Hartikainen kysyi Halla-aholta kommenttia hänen vanhoista blogiteksteistään, joiden takia Halla-aho on tuomittu sakkorangaistukseen uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Hartikainen kysyi Halla-aholta, ovatko blogitekstit nuoren vihaisen miehen kärkkäitä kommentteja, jotka eivät edusta hänen ajatteluaan, vai seisooko hän edelleen tekstinsä takana. Toimittaja perusteli kysymystään aiheen ajankohtaisuudella: koska "vanhat blogitekstit "tuntuvat hiertävän neuvotteluja".

Halla-ahon vanhat blogitekstit nosti esille aiemmin sunnuntaina hallitustunnustelija Antti Rinne (sd.) osoituksena hänen ja Halla-ahon "ihmisyyteen liittyvistä näkemyseroista". Rinne palasi Halla-ahon teksteihin uudestaan maanantaina MTV:n haastattelussa pitäen niitä osoituksena arvoeroista.

Tiedotustilaisuudessa Halla-aho aloitti vastaamaan toimittajan kysymykseen, että "on aika vaikeaa ottaa kokoelma kontekstistaan..." viitaten tekstien kontekstista irroittamiseen. Toimittaja Hartikainen keskeytti Halla-ahon ja sanoi, että voi antaa yhden sitaatin esimerkiksi, johon Halla-aho voisi vastata.

Tässä vaiheessa tilanne kärjistyi totaalisesti.

– Ei, ei, ei, Halla-aho sanoi ääntään korottaen ja kehotti Putkosta viemään toimittajalta mikrofonin pois.

Putkonen tuli tilanteeseen väliin ja vaati toimittajalta mikrofonia pois.

– Pistetään poikki sitten. Sä annat nyt kysymyksen, Halla-aho vastaa ja annat mikrofonin tähän eteen pois, Putkonen sanoi.

– Sä noudatat nyt sääntöjä täällä. Me ei käsitellä näitä asioita tässä, Halla-aho sanoi.

Tilanne jatkui niin, että kysymykseen ei saatu ollenkaan vastausta ja tiedotustilaisuus jatkui seuraavilla kysymyksillä.

Voit keskustella artikkelista 18.4 kello 22.00 asti.

Puolet elämästään paininut 14-vuotias Jimi Witick on onnellinen nuori mies. Poika voitti ensimmäisen arvokisamitalinsa, SM-pronssia kreikkalais-roomalaisessa painissa 48 kiloisten sarjassa.

Samalla hän tuli tehneeksi historiaa. SM-mitali on ensimmäinen kilpailut järjestäneen seuran, Kälviän Tarmon, painihistoriassa.

– Pronssi tuli yllätyksenä, en arvannut, että noin hyvin menisi. Yleisö kannusti kovasti ja se auttoi. Tuntui hyvältä, kun kaikki hurrasivat, Witick iloitsee.

Taaperoista kilpailijoihin

Myös Kälviän Tarmon painijaoston puheenjohtaja Jouko Salmelalla on syytä iloon. Mies viritti painiharrastuksen seurassa seitsemän vuotta sitten.

– Aloitin nollasta, enkä olisi voinut uskoa, että tämä kasvaa näin isoksi. Meillä on nyt 250 harrastajaa, 17 koulutettua ohjaajaa ja 12 ryhmää, Salmela luettelee.

Nuorimmat taaperopainijat ovat 1-vuotiaita. He opettelevat motoriikkaa ja temmeltävät painimatolla vanhempiensa kanssa. Kolmivuotiaat ovat nallepainijoita, isommat nassikkapainijoita. Kilpapainijoita seurassa on parikymmentä.

Mikä sai pojat ja tytöt innostumaan palavasti painista Kokkolan vajaan 5000 asukkaan liitoskunnassa?

– Hyvää valmennusta, ryhmiä eri ikäisille, kivaa hommaa, pehmeä painimatto koukuttaa lapsia. Ehkä myös vielä uutuudenviehätystä, Salmela sanoo.

Vaikka laji on yksi perinteisimmistä, Kokkolassa harrastaminen on hänen mukaansa jäänyt vähälle.

Myös SM-kisojen järjestäminen on sulka Kälviän Tarmon painitoiminnan hattuun. Alle 18-vuotiaiden poikien kreikkalais-roomalaisen painin SM-kilpailu toi Kokkolaan noin 90 kilpailijaa.

Heti perään urheiluseura isännöi kansallisen juniorikisan, joka keräsi paikalle 230 painijaa.

Jimi Witick lähti kokeilemaan painia, kun isoveli ja kaveritkin menivät.

– Ensin tuntui vähän oudolta, mutta lajin otteisiin tottui kuitenkin nopeasti. Kipeääkin otti, ennen kuin oppi kunnolla.

Paini on Witickin mukaan vuosien mittaan kasvattanut kipukynnystä ja tuonut voimaa, ketteryyttä ja uskallusta.

– Vahvuuteni on varmaan se, että menen koko ajan kaverin päälle, olen aktiivinen.

Witickillä on painitreenit kolmesti viikossa. Välipäivinä hän nostelee painoja, hakkaa nyrkkeilysäkkiä ja käy lenkillä. Välillä poika käy treenaamassa Etelä-Pohjanmaalla.

SM-pronssimitalisti ei ole vielä ehtinyt miettiä tavoitteita painiuransa suhteen. Painijaoston puheenjohtaja Jouko Salmela kuitenkin tähyilee jo tulevaisuuteen.

– Toivottavasti meillä on jossakin vaiheessa myös aikuisia kilpapainijoita. Siihen on vielä aikaa, koska kaikki painijamme ovat alle 15-vuotiaita.

Kiireisin tavoite on Salmelan mukaan ohjaajan palkkaaminen.

– Silloin pystyisimme hyödyntämään omaa painisaliamme myös iltapäivisin.

Lentokoneen siivin Kanariansaarilta Suomeen lentänyt kalliokyyhky ei pääsekään takaisin etelän lämpöön. Ensin Juan Carlokseksi ja sittemmin Messiksi nimetyn kyyhkyn uusi koti on Oulun kupeessa Haukiputaalla.

Rankasta lentomatkasta nelisen viikkoa kotihoidossa toipunut lintu voi hyvin. Seuraavaksi edessä on kuitenkin totuttelu uuteen ympäristöön, kun linnun omistaja ei kaivannutkaan kyyhkyä takaisin Kanariansaarille.

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Ari-Pekka Auvinen järjesteli linnun palauttamista Kanarialle.

– Kyllähän se pettymys oli, kun kuulin, että omistaja ei ole kiinnostunut kyyhkystään. Mutta lopulta tämä on kaikin puolin parempi ratkaisu, Auvinen arvioi.

Messin uudessa kotilakassa 26 kyyhkykaveria

Noin vuoden ikäisen linnun uusi omistaja on haukiputaalainen viestikyyhkyharrastaja Mehmet Cevirel, joka toivottaa tulokkaan tervetulleeksi uuteen kotiinsa.

Cevirel ottaa Messin käteensä ja tarkastaa sen sukupuolen. Hän päättelee sukupuolen vetämällä kyyhkystä nokasta.

– Tämä on tyttö. Pojat pistää hanttiin ja pyristelevät, tytöt eivät välitä, Cevirel arvioi.

Cevirel päätti antaa linnun nimeksi Messi, joka on nopea kaveri kuten kyyhkykin. Olihan lintu sentään jonkin aikaa luultavasti maailman nopein kyyhky tullessaan lentokoneella Suomeen. Vaikka sukupuoli varmistui, ei Messin nimi enää muutu.

– Jos linnuista tykkää, niin niillä on nimet.

Mies päästää Messin kyyhkyslakan ovelta lentoon, ja se pyrähtää suoraan uusien ystäviensä viereen.

– Tervetuloa Messi, Cevirel naurahtaa.

Mehmet Cevirel aloitti kyyhkysharrastuksen jo teini-iässä Turkissa.

– 14–15-vuotiaana aloitin, mutta isä ei tykännyt. Hän käski lopettamaan, mutta harrastus jäi sydämeen.

Nyt hänellä on Oulun Haukiputaalla kyyhkysilleen oma kotilakka, jossa oli jo entuudestaan 26 viestikyyhkyä. Cevirelin mukaan Oulun seudulla on hänen lisäkseen muutama muu harrastaja. Suomessa on kaikkiaan parikymmentä viestikyyhkyharrastajaa.

Kyyhky selvisi kylmästä lomalennosta

Kanarialla rengastettu kyyhky saapui Suomeen lentokoneen laskutelinetilassa maaliskuun puolenvälin jälkeen.

Kylmettyneen kyyhkyn löysivät Oulun lentokentän työntekijät, joilta lintu siirtyi Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kotihoitoon.

Heikossa kunnossa ollut lintu virkosi nopeasti. Kovia kokeneen kyyhkyn ensimmäiset eväät olivat vesi, keitetty kananmuna ja vedessä liotettu leipä.

30 vuotta lintuja harrastanut ja tutkinut Ari-Pekka Auvinen kertoo, että viestikyyhky siirtyy nyt täydessä kunnossa uudelle omistajalleen.

– Lintu oli virkeä ja valpas ja ulkoisestikin kyyhkystä näki, että se on niin hyvässä kunnossa kuin vain voi olla.

Mutta miten tulokaskyyhkyn uskaltaa laskea ensimmäisen kerran lentoon, kun sen sisäiseen navigaattoriin kodiksi on ohjelmoitu Gran Canaria?

Auvisen mukaan tässä ei pitäisi olla ongelmia. Hän arvioi, että viime vuonna syntynyt lintu kotiutuu hyvin Haukiputaalle.

– Kokeneempi kyyhky voisi lentoon päästessään ottaa suunnan kohti Kanariansaaria, mutta nuori lintu kiintyy nopeasti lakkaansa ja hahmottaa uuden ympäristönsä ensimmäisillä lennoillaan.

Espanjan maataloushallinto kiinnostui kyyhkystä

Vaikka omistaja ei kyyhkyään takaisin halunnutkaan, niin lintu vaikuttaa kiinnostavan Espanjassa.

Ari-Pekka Auvisen mukaan heidän Kanarian yhteyshenkilönsä on kertonut paikallisen maataloushallinnon kiinnostuneen karkurikyyhkyn kohtalosta.

– Ilmeisesti Espanjassa ihmetellään, että miten tällaista vaivaista pulua kohdellaan näin hyvin. Ensin halutaan palauttaa takaisin, ja kun se ei onnistu, niin sitten järjestetään uusi koti.

Auvinen aikoo lähipäivinä lähettää maatalousviranomaiselle kuvia kyyhkystä ja sen uudesta kodista.

Auvisen mukaan nuorta lintua ei olisi laskettu yksin lentoon kohti Kanariansaaria, vaan lomalentoyhtiö oli jo lupautunut lennättämään linnun kustannuksitta takaisin kotiin.

– Tällä kertaa toki lämpimässä ja painestetussa tilassa, Auvinen naurahtaa.

Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

Lue myös:

Kalliokyyhky matkasi Teneriffalta Ouluun lentokoneen laskutelineessä ja selvisi siitä hengissä, nyt mietitään jo paluuta kotiin

Kevään lämpöennätys on taas mennyt rikki. Tällä kertaa Kemiönsaaressa Varsinais-Suomessa mitattiiin 19,3 astetta. Vain muutama tunti aiemmin samassa paikassa mitattiin edellinen ennätys 18,9 astetta.

Ylen meteorologi Anne Borgström kertoo sään jatkuvan tavanomaista lämpimämpänä ja aurinkoa riittävän pääsiäisenä.

– Heti pääsiäisen jälkeisenä tiistaina tulee olemaan vielä selvästi lämpimämpää.

Borgström kertoo, että laajoilla alueissa Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla sekä Kanta-Hämeessä tullaan pääsemään tulevina päivinä yli 18 asteeseen.

Neljä keltaista ankkauntuvikkoa tepastelee uteliaana lämpölampun alla. Yksi kopsuttelee leveällä nokallaan sanomalehdellä vuorattua akvaarion seinää, toinen nokkaisee suuhunsa pienen keltuaisenmurun. Jokainen käy vuorollaan juomassa vettä peltikannesta tehdystä vesikiposta, ja välillä koko sakki hakeutuu liki toisiaan.

Vetelin koululaiset Keski-Pohjanmaalla hautoivat munia, joista kuoriutui neljä ankanpoikasta pääsiäiseksi. Koko keskuskoulu esikoululaisista 9-luokkalaisiin pääsi ihailemaan koulun biologian luokassa majailevia untuvikkoja pääsiäisviikolla.

Oitin seniorikodissa Hausjärvellä sen sijaan munien kuorintaa vielä odotellaan.

• Kuka tahansa voi käydä katsomassa matkaa munasta tipuksi Yle Areenan streamista.

Vetelin koululla lirkuttelulta ei voinut välttyä.

–Ihan liian söpöjä, tuumasi Sivi Heikkilä, joka oli tullut katsomaan ankkoja oman esikouluryhmänsä kanssa.

9-luokkalainen Oona Haapasalo seisoi tipujen akvaarion vieressä ja vastasi pienten vierailijoiden ankkakysymyksiin.

–Ne syövät nyt kananmunan keltuaista ja juovat vettä. Vesiastioissa on kiviä, jotta ankat eivät nukahtaessaan upottaisi päätään veteen, hän selvitti.

Ankkojen akvaarion yllä on lämpölamppu. Ne pitävät untuvikot lämpiminä, kun oma emo ei ole antamassa niille suojaa.

Läpivalaisua ja kutkuttavaa odottelua

Munien haudonta alkoi Vetelin keskuskoulussa maaliskuun puolivälin tienoilla. Yläkoulun oppilaat laittoivat hautomakoneeseen seitsemän kalkkunan ja viisi ankan munaa. Hautomakoneeseen lisättiin vain vettä. Muusta, kuten munien pyörittelystä, kone huolehti automaattisesti.

Siitä alkoi kutkuttava odottelu: kuinka moni muna itää ja kehittyy lopulta tipuksi asti.

Viikon kuluttua haudonnan aloittamisesta ilmassa oli osin surua, osin iloa. Munien läpivalaisu paljasti, että kalkkunanmunista vain yksi oli itänyt varmasti. Ankanmunista neljässä näkyi elämää.

Sitten ruvettiin jännittämään, kuorituvatko tiput ja ehtivätkö ne pääsiäiseksi.

– Osapuilleen meni niin kuin piti siihen pettymykseen nähden, että kalkkunat itivät tosi huonosti. Yksi kalkkunantipu iti, mutta sekin oli niin raihnainen, että se oli pakko lopettaa, kotitalousopettaja Sanna Karppinen kertoi.

Ilman huolta ei selvitty ankkojenkaan alkutaipaleesta, sillä yksi tipu alkoi kuoriutua tuntuvasti etuajassa ja vielä väärästä päästä munaa.

– Tipun olisi pitänyt rikkoa munan tylppä pää. Voi olla, että hautomakoneen pyörittäjäautomaatti oli vähän tökännyt munaan reikää alulle, joten tipu lähti siitä polkemaan jalkojensa kanssa ulos. Lopulta se ei kuoritunut edes ensimmäisenä, vaan vasta toisena.

Tämä jalat edellä tullut ankka olikin nelikosta kaikkein heiveröisin. Välillä se nukahti akvaarion nurkkaan, mutta jo kohta taas säntäsi liikkeelle muiden kavereidensa tavoin.

– Kun se jaksaa syödä ja juoda, en olisi hirveän huolissani. Kyllä ne aika täpäköitä ovat.

Tipuista hyötyä monella oppitunnilla

Vetelin koululaisilla on jo aiempaa kokemusta munanhaudonnasta: viime vuonna koulussa haudottiin kananmunia ja viiriäisenmunia.

Alkuun lähdettiin kananmunien kanssa vanhalla lämpökaapilla ja taulusienikostutuksella. Innostus ja kokemukset olivat niin hyviä, että kouluun päätettiin hankkia automaattinen haudontakone. Sillä viiriäisiä saatiin toistakymmentä.

Munanhaudontaa ja tipuja on hyödynnetty koulussa monella tunnilla. Munien kuoritumista on seurattu live-kameran avulla.

– Olemme hyödyntäneet näitä ankkojakin mahdollisimman monipuolisesti. Olemme opiskelleet 7–9-luokkalaisten kanssa ankkojen anatomiaa. Isoin oppimisen paikka on ollut siinä, kun olemme läpivalaisseet piirtoheittimellä munia säännöllisesti. Näin olemme nähneet, miten alkio pikkuhiljaa kehittyy, biologian ja maantiedon opettaja Anni Sillanpää selvitti.

Hänen mukaansa asioiden näkeminen ja kokeminen ihan konkreettisesti innostaa sellaisiakin oppilaita, joita koulunkäynti ei ehkä muuten kiinnosta. Vanhemmat oppilaat ovat lisäksi päässeet jakamaan tietojaan koulun pienimmille: eskarilaiset saivat 8.-luokkalaisilta pienryhmissä opetusta ankan kehityksen eri vaiheista.

Munanhaudonta ja tipujen kasvattaminen on ollut esillä myös kotitaloustunnilla.

– Aika paljon puhutaan eettisestä kuluttamisesta, lihantuotannosta ja omavaraistaloudesta, ja nämä asiat liittyvät munanhaudontaprojektiin sitä kautta. Me saadaan sitä lihaa, mitä me tuotetaan, Sanna Karppinen sanoi.

Sanna Karppisella on kotikanala, jonne aikoinaan päätyivät koulussa haudotut kanat ja viiriäiset ja jonne ankkanelikkokin muutti juuri ennen pääsiäisenpyhiä. Siellä tiput vahvistuvat tarkassa valvonnassa ja lokoisissa oloissa.

– Ne pääsevät kylpyhuoneeseen, jossa on lattialämmitys. Ne saavat läträtä siellä niin paljon kuin sielu sietää.

Savonlinnan kaupunki on saanut päätökseen kaupungin koko henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut. Neuvottelujen lopputuloksena kaupunki vähentää henkilöstöä 105 henkilötyövuoden edestä vuoteen 2022 mennessä.

Savonlinna toteuttaa henkilöstövähennykset ensisijaisesti eläköitymisillä, määräaikaisuuksia vähentämällä ja toimintoja uudelleen järjestelemällä. Kaupunki varautuu irtisanomaan tarvittaessa jopa 40 työntekijää, jos säästötavoitteeseen ei ylletä pehmeämmillä keinoilla.

Säästöjä haetaan keskushallinnon lisäksi sivistystoimesta ja teknisestä toimesta. Teknisessä toimessa säästöjä nähdään ainakin katujen ja puistojen kunnossapidosta, liikunta-alueiden hoidosta ja lupien käsittelyajoista.

Sivistystoimeen iskevät yli viidenkymmenen henkilötyövuoden vähennykset tulevat näkymään Savonlinnan kouluissa. Kaupunginvaltuusto torppasi kaupungin kouluverkon karsimissuunnitelmat viime vuonna, joten koulujen sulkemisen sijaan muutokset iskevät tuntikehyksiin.

– Lähtökohta on, ettei kouluverkkoon kohdistu muutoksia. Tuntikehystä tullaan supistamaan, mikä tarkoittaa ryhmäkokojen voimakasta kasvua. Toisaalta valinnaisuutta tullaan supistamaan ja koulunkäyntiohjaajia vähentämään. Myös muita määräaikaisia työsuhteita vähennetään. Kouluissa ja niiden palvelutasossa nämä säästöt tulevat näkymään, kaupunginjohtaja Janne Laine toteaa.

Miljoonasäästöt vuoteen 2022 mennessä

Savonlinnan tilinpäätös oli viime vuonna 4,9 miljoonaa euroa alijäämäinen ja kuluvalle vuodelle laadittu talousarvio on kaksi miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin on korjattava talouden suuntaa välttääkseen kriisikuntamenettelyn.

Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti viime joulukuussa tavoitella vuoteen 2022 mennessä 4,8 miljoonan euron säästöjä kaupungin henkilöstöstä. Kuluvalle vuodelle toteutettiin 0,3 miljoonan euron säästöt määräaikaisia työsuhteita karsimalla, mutta seuraaville vuosille päätetyt 1,5 miljoonan euron vuosittaiset leikkaukset vaativat yt-neuvottelujen toteuttamista.

Henkilöstösäästöjen lisäksi kaupunki säästää palvelutuotannostaan ja neuvottelee Itä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Sosterin kanssa sote-kulujen leikkaamisesta. Yhteensä kaupungin säästösumma nousee vuoteen 2022 mennessä 14 miljoonaan euroon.

Kaupunginhallituksen äänestys säästöistä ratkesi tyhjään ääneen

Savonlinnan kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina kaupungin ja henkilöstöjärjestöjen yhteistoimintaneuvottelujen neuvottelutuloksen.

Päätös syntyi hallituksessa niukalla erolla, sillä kokousta johtanut kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Eija Stenberg (sd.) esitti yt-neuvottelutuloksen hylkäämistä ja kaupunkirakenneselvityksen teettämistä.

Stenbergin ehdotus sai taakseen kaksi muuta hallituksen jäsentä, kun yt-neuvottelujen tuloksen hyväksymistä kannatti neljä hallituksen jäsentä. Äänestys ratkesi Lauri Kososen (vihr.) antamaan tyhjään ääneen ja henkilöstövähennykset hyväksyttiin äänin 4-3.

Lisäsäästöjä, jos valtionosuuksia leikataan lisää

Kaupunginjohtaja Laine pitää 14 miljoonan säästötoimia riittävänä, mikäli kaupungin valtionosuusrahoitus pysyy ennallaan.

– Yksi syy, miksi säästöjä on tarvittu, ovat olleet nyt jo edesmenneen hallituksen valtionosuusleikkaukset. Keskeistä on, jatkaako myös maan uusi hallitus valtionosuusleikkauksia. Jos leikkaukset jatkuvat, syntyy talouteen lisää alijäämää, joka pitää taas tasapainottaa.

Valtionosuuksien lisäksi myös sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on rokottanut Savonlinnan taloutta.

– Jos (sote-kuntayhtymä) Sosteri ei pysy asetetuissa menokehyksissä, tulee se heijastumaan myös kaupungin talouteen, Laine toteaa.

Laine näkee tunnelin päässä myös valoa. Savonlinna on onnistunut elinkeinopolitiikassaan hyvin, ja kaupunkiin on syntynyt uusia työpaikkoja.

– Savonlinnaan tuli viime vuonna yli 200 nettotyöpaikkaa lisää. Meillä on menossa yli sadan miljoonan euron investoinnit, ja meillä on edelleen hyviä neuvotteluja. Viimeisimpänä tietysti Argus Spectrum, joka aloittaa muutamalla kymmenellä työntekijällä. Olemme kehittäneet työllisyyteen ja talouskasvuun, eikä sieltä ole leikattu. Verotulopohja vahvistuu ja sitä kautta myös kaupungin tulopohja.

Lisää aiheesta:

Savonlinna saattaa irtisanoa jopa 40 työntekijää

Sosteri hidasti sote-kulujen kasvua, kuntien maksuosuudet kasvoivat silti 7 miljoonalla