Vaikka Suomi mainitaan usein mallimaana, on todelliseen tasa-arvoon vielä matkaa. Sukupuoli rajaa, ohjaa ja muullakin tavoin vaikuttaa hyvin monen nuoren elämään, sanoo Suomen ensimmäisen sukupuolisensitiivisyyteen keskittyvän kouluttajakoulutuksen koordinaattori Tatu Tossavainen Loisto setlementti ry:stä.

Tossavainen vastaa muun muassa nuorisoalalla työskenteleville suunnatusta koulutuksesta, josta ensimmäiset kuusi ovat juuri valmistuneet viemään oppejaan käytäntöön eri puolille Suomea.

Hänen mukaansa sukupuolisensitiivisyyttä on tuotu esille esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja opetusalan ammattilaisten koulutuksessa. Kaikilla sektoreilla tekemistä olisi vielä, mutta nuorten parissa työskentelevät ovat tässä ehkä hieman takamatkalla.

– Meillä sosiaalisen nuorisotyön puolella on sukupuolisensitiivisyydestä kokemusta jo kaksikymmentä vuotta, mutta laajemmin nuorisoalalla meillä on vielä paljon työtä jäljellä verrattuna siihen, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä elementtejä nuorisolaissa, Tossavainen sanoo.

Nyt valmistuneet kouluttajat työskentelevät esimerkiksi Tyttöjen taloilla ja aikuiskaveritoiminnan parissa sosiaalisessa nuorisotyössä pääkaupunkiseudun lisäksi Rovaniemellä, Kemissä, Kuopiossa, Joensuussa ja Turussa.

Poikia saa sanoa pojiksi, mutta kaksijakoon ei jumita

Mutta mitä sukupuolisensitiivisyys nuorisotyössä tarkoittaa? Halutaanko sukupuoli häivyttää? Saako Poikien talolle tulevia poikia sanoa pojiksi? Ei ja kyllä, vastaa yksi ensimmäisistä koulutuksesta valmistuneista, kemiläinen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Matti Virtasalo.

– Sukupuolisensitiivisyydellä ei pyritä häivyttämään sukupuolia vaan siihen, että löydetään tässä arjessa ja elämässä sukupuolittuneita käytäntöjä ja vaikutetaan niihin niin, että voitaisiin elää tasa-arvoisempaa elämää, Virtasalo sanoo.

Käytännön esimerkiksi käy Virtasalon mukaan vaikkapa ompelijan ammatti.

– On ihan ok, että alasta kiinnostunut nainen haluaa työskennellä ompelijana ja on onnellinen valinnastaan. Jos taas mies haluaisi ompelijaksi, mutta hänelle on sanottu että "pojat ei virkkukoukkuun koske", se ei oikein osu siihen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon ajatteluun mikä meillä on, Virtasalo sanoo.

Tatu Tossavainen muistuttaa, että sukupuolisensitiivisyydessä ei silti jumittauduta perinteiseen tyttö-poika -kahtiajakoon.

– On ilman muuta tärkeää, että tunnistamme myös sukupuolten moninaisuuden. Toiminta voi olla sukupuolisensitiivistä riippumatta siitä ovatko kohteena pojat, tytöt vai muunsukupuoliset.

Sukupuolisensitiivisyys ei ota pois keneltäkään, vaan sen avulla voidaan rikastaa mahdollisuuksia kaikille, korostaa Tossavainen.

– Halutaan avartaa nuorten mahdollisuuksia sukupuolen rajoittamatta.

"Pienilläkin kohtaamisilla on iso merkitys"

Rovaniemen Tyttöjen talon johtajan Tiina Lappalaisen mukaan erityisesti koulutuksessa nousi esiin sukupuolen huomioonottavan kohtaamisen merkitys. Lappalainen on myös yksi ensimmäiseen koulutukseen osallistuneista.

– Pienilläkin kohtaamisilla on iso merkitys: miten sinua katsotaan, mitä sinulle viestitään, joudutko salaamaan jotain itsessäsi tai vastaavasti korostamaan jotain, Lappalainen konkretisoi.

Hänen mukaansa esimerkkeihin epätasa-arvosta erityisesti asenteiden tasolla törmää työarjessa jatkuvasti.

– Ei ole kauaakaan, kun tapasin nuoren naisen jota ei haluttu päästää kesätöihin metsänistutukseen pienuutensa ja heikkoutensa vuoksi, vaikka hänen pikkuveljensä kelpasi samoihin töihin ja naisella oli samasta työstä kokemusta jo muualta, kertoo Lappalainen.

Loisto setlementin kehittämä koulutus jatkuu tänä vuonna vielä syksyllä. Sen jälkeen maahan on saatu ensimmäiset 18 ammattilaista jakamaan oppejaan sukupuolisensitiivisestä ajattelusta. Ainakin pohjoisessa koulutukselle on kysyntää ja tarvetta nuorisotyötä tekevien keskuudessa, uskoo Lappalainen.

– Käytännössä meillä muuttuu vapaaehtoistemme koulutuksen sisältö hieman. Teemme jo nyt oppilaitosyhteistyötä, ja koulutamme eri alojen ammattilaisia, mutta haluaisimme tehdä sitä vielä laajemmin ja kattavammin, Lappalainen suunnittelee.

Aiheesta voi keskustella klo 22 saakka.

Lue myös:

Ahtaat sukupuoliroolit kaventavat yhä monien poikien elämää – Poikien Puhelin haluaa moninaistaa miehen mallia: "Itsekin välillä hämmästyn, miten paljon erilaisuus vielä häiritsee osaa pojista"

Suomessa on vallalla yhä jako naisten ja miesten töihin – katso, miten alat ovat juuttuneet sukupuoliin

Railey, 6, ja Aurora, 4, ovat sukupuolineutraalin päiväkodin kasvatteja – “Moni luulee, että haluamme tehdä lapsista homoseksuaaleja"

Vaikka lämmitysöljyn katkut ovat Porvoon tuomiokirkolla historiaa, kirkkokansan ei tarvitse värjötellä viluissaan. Alkoholipitoinen neste kiertää maalämpöputkissa 300 metrin syvyydessä kirkkomaalla, ja puskee maan lämpöä penkkirivien alla olevista pattereista.

Puolen vuoden käytön aikana kokemukset ovat olleet lupaavia. Tuomiokirkon maalämpökeskuksessa yksi watti sähköä tuottaa neljä wattia lämpöä.

Kirkon tekniikasta vastaavat kiinteistö- ja hankintapäällikkö Dan Tallberg ja toimitilainsinööri Timo Kraufvelin kehaisevat, että kaikkialla ei näin hyviin hyötysuhteisiin päästä.

– Tehokkuuskerroin on selvästi paremman puolella kuin mitä mietittiin aikanaan, Tallberg sanoo.

Kirkon energiaremontti vähentää kirkon hiilidioksidipäästöjä arviolta noin 80 tonnia, mikäli maalämpöjärjestelmä käyttää uusiutuvaa sähköä. Suomalaisen keskimääräiset päästöt asumisesta eli lämmityksestä, sähköstä ja käyttövedestä ovat noin 3,4 tonnia vuodessa. Vaikutus on karkeistaen sama kuin noin 23 kotitaloutta olisi vaihtanut öljylämmityksen maalämpöön.

Suomen kunnat ja kaupungit liittyvät ennätystahtiin kohti hiilineutraaliutta tavoittelevien joukkoa

Porvoon tuomiokirkko on hyvä esimerkki siitä, miten Suomen kunnissa pyristellään nyt kilvan eroon päästöistä.

Tänä vuonna hiilineutraaliutta tavoittelevien hinku-kuntien joukkoon on liittynyt jo kahdeksan uutta kuntaa: Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala, Kouvola, Parkano, Tampere, Kotka ja Orivesi. Suurimpina kasvun vuosina 2013 ja 2014 koko vuoden aikana liittyi yhdeksän kuntaa kumpanakin vuonna.

– Tänä vuonna näyttää siltä, että mennään tästä ohi, sanoo Hinku-verkoston alulle pannut ja sen johtajana toimiva Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.

Lisäksi 14 kuntaa miettii parhaillaan liittymistä tai on jo tehnyt esimerkiksi valtuustoaloitteen asiasta.

Niin sanottuja hinku-kuntia on nyt 52. Suomessa on kaikkiaan 311 kuntaa.

Viidesosa suomalaisista pian hiilineutraaleja?

Suomalaisista noin 1,3 miljoonaa asuu nyt hinku-kuntien alueella. Oman asuinkunnan tiukat päästövähennystavoitteet koskettavat siis noin 20 prosenttia suomalaisista.

Toistaiseksi nämä suomalaiset eivät ole Seppälän mukaan huomanneet kovia ilmastotavoitteita omassa arjessaan, ainakaan niin että se olisi häirinnyt heidän elämäänsä.

– Toivon mukaan jatkossa he näkevät ilmastotoimet helpompina ja halvempina, Seppälä sanoo.

Porvoon tuomiokirkon toimet toteuttavat myös Suomen evankelisluterilaisen kirkon Hiilineutraali kirkko 2030 -ohjelmaa. Siinä kirkko on sitoutunut sekä kansalliseen että kansainväliseen työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ohjelmassa suositellaan öljylämmityksestä luopumista vuoteen 2025 mennessä.

– Olemme siis siinä suhteessa aikaamme edellä, Tallberg sanoo.

Miksi moinen hinku hiilineutraaliksi?

Pariisin ilmastosopimus ja EU:ssa yhteisesti sovitut päästövähennystavoitteet ajavat Suomen kuntia toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Hiilineutraalius kertoo kunnan olevan myös vastuullinen, mikä parantaa kunnan imagoa.

– Meillä on yhä enemmän sellaisia päättäjiä, jotka haluavat nähdä kaupunkiensa toimivan vastuullisesti ja olevan edelläkävijöitä ilmastonmuutoksen hillinnässä, Seppälä sanoo.

Seppälä arvelee, että ilmastonmuutoksen suuri painoarvo poliittisesssa keskustelussa on myös kannustanut sellaisia kuntapäättäjiltä, jotka ovat olleet epävarmoja, että lähdetäänkö kunnianhimoisia päästövähennyksiä tavoittelemaan.

– Myös yleinen ilmastoherätys tarkoittaa sitä, että valtion on satsattava tähän asiaan ja kunnat eivät ole enää yksin, Seppälä sanoo.

Hinku-verkostossa kunnat oppivat toisiltaan parhaita päästövähennyskeinoja. Verkosto antaa myös keskitettyä tukea kunnille ilmastotoimissa.

Siksi Porvookin vuonna 2014 liittyi verkostoon.

– Hinku-verkostosta saa muiden kuntien tuen ja jaettua kokemuksia, sanoo Porvoon kaupungin kestävän kehityksen asiantuntija Sanna Päivärinta.

– Luomme myös positiivista kysyntää ilmastomyönteiselle teknologialle, Seppälä sanoo.

Tähän mennessä hinku-kunnat samalla viivalla muiden kanssa

Hinku-kunnat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Se on kaksinkertainen verrattuna muihin Suomen kuntiin ja Suomen valtioon, jonka tavoite on vähentää päästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Tavoite on kova. Miten siihen oikein päästään?

– Jos lähtökohta on se, että käytetään kivihiiltä tai turvetta energiantuotannossa, niin saavutetaan aika nopeasti merkittäviä päästövähennyksiä, Seppälä arvioi.

Ainakaan tähän mennessä hinku-kunnat eivät ole onnistuneet juuri muita kuntia suurempiin päästövähennyksiin.

Hinku-kunnat ovat onnistuneet vähentämään päästöjään keskimäärin noin neljänneksen eli 25 prosenttia 10 vuoden aikana. Se on vain parisen prosenttia enemmän kuin muut Suomen kunnat keskimäärin.

Vuonna 2016 hinku-kuntien päästöt nousivat hieman, mutta vähemmän kuin muualla Suomessa. Osassa kunnista päästöt jopa vähentyivät.

Kuntakohtaiset erot päästökehityksessä ovat suuria.

–Niissä kunnissa, joissa ei ole suurta päästövähennyskohdetta, lopputuloksen on synnyttävä pienistä puroista, Seppälä sanoo.

Suurimpia vähennyksiä on saatu luopumalla kaukolämmössä fossiilisista

Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään esimerkiksi lisäämällä uusiutuvan energian käyttöään ja parantamalla energiatehokkuuttaan. Kunnat kannustavat myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita ilmastotekoihin.

Suurimpia keinoja tähän mennessä ovat Seppälän mukaan olleet kaukolämmön muuttaminen vähäpäästöisemmäksi. Käytännössä se on tarkoittanut kuitenkin siirtymistä jonkun muun kuin kivihiilen polttamiseen, kuten puun tai muun biomassan, esimerkiksi pellettien.

– Jos puun poltolla hiilinielut alkavat pienentyä, niin olemme väärällä polulla. Puun energiakäytössä on oltava kohtuus, Seppälä sanoo.

Seppälän mielestä lämmityksen sähköistäminen esimerkiksi lämpöpumpuilla on seuraava askel.

– Sähkö on energiamuoto, joka pystytään muuttamaan päästöttömäksi mahdollisimman helposti. Sillä on mahdollisuus korvata fossiilista polttoainetta.

Myös energiatehokkuus on tärkeässä roolissa.

– Pidemmällä tähtäimellä tähän on pakko ottaa uusia keinoja, kuten materiaalitehostuminen ja jakamistalous tai miten nieluja pystytään vahvistamaan alueella, Syken Seppälä sanoo.

Kirkolla haettiin säästöjä, hinku-kunnatkin saavat rahaa ilmastotoimiinsa

Porvoon seurakuntayhtymässä idea maalämmöstä lähti liikkeelle, kun mietittiin säästöjä lämmityskuluihin.

– Oli isot kiinteistön ylläpitokulut, niin lähdettiin esittämään maalämpöä, Tallberg sanoo.

Porvoon seurakuntayhtymä ei havittele kuitenkaan nopeita säästöjä noin 350 000 euroa maksaneesta maalämpöremontista.

– Hyvä, jos alle 10 vuoteen menee takaisinmaksuaika. Se varmasti toteutuu, jos ei yleinen kustannustaso muuten nouse, Tallberg sanoo.

Hinku-kunnat saavat rahaa esimerkiksi uuteen tutkimus- ja kehittämistoimintaan muun muassa EU:sta.

– Nyt on esimerkiksi kuuden vuoden EU Life-hanke, jolla tukea voidaan kanavoida uudella tavalla, Seppälä sanoo.

Porvoossa liikenne on kovin pala

Kirkon luopuminen öljylämmityksestä merkitsee paljon Porvoolle, vaikka öljylämmityksen osuus on vain noin neljä prosenttia alueen kokonaispäästöistä.

– Porvoon kaupunki ei pääse hiilineutraaliuteen vain omilla toimenpiteillään, joten kyllä tällä on suuri merkitys. Tämä on loistava esimerkki siitä, että miten muutkin voivat tukea tätä tavoitetta, Päivärinta sanoo.

Porvoossa 80 prosentin päästövähennyksiin aiotaan päästä kirkon maalämmön lisäksi keskittymällä hankintoihin, rakennuksiin, liikenteeseen, kiertotalouteen, matkailuun ja ihmisten ilmastotietoisuuden lisäämiseen. Myös hiilinieluja ja -varastoja sekä päästökompensaatiomekanismeja on mietitty.

Porvoossa niin kuin monessa muussakin kunnassa liikenne aiheuttaa valtaosan päästöistä.

– Siinä on eniten sitä vähennysvaraa, mutta se on myös yksi haastavimmista vähennyskohteista, Päivärinta sanoo.

Porvoo aikoo panostaa myös kevyen liikenteen väyliin sekä hankkia kaupunkipyöriä ja yhteiskäyttöisiä sähköautoja.

– Se jää sitten asukkaiden vastuulle, ottavatko he nämä mahdollisuudet käyttöönsä.

Vuosittain sulavan lumen alta ympäristöstä paljastuu ruma näkymä. Katujen varret, maanteiden levähdyspaikat ja ojan pohjat täyttyvät muovisista käärepapereista, tupakan tumpeista ja metallisista purkeista.

Ihmisen jättämät roskat täytyy toisen ihmisen kerätä yksitellen maastosta. Ympäri Ylä-Lappia järjestetäänkin joka kevät erilaisia siivoustapahtumia, joissa vapaaehtoiset siivoavat kotipaikkakuntansa ympäristöä.

Ivalolainen Hannele Pitkänen yhdisti siivoustalkoilun lauantain ulkoiluun. Ivalon kylä on Piirosen mielestä muuten todella siisti, mutta roskia leviää ympäriinsä tuulen mukana.

– Minua ärsyttää roskaaminen. Ei minulla sinänsä ole mitään tiettyä roskaa vastaan, mutta oman ja toisten elinympäristön pilaaminen ärsyttää. Ja varsinkin täällä pohjoisessa, jossa luonto on herkkää ja lähellä, kertoo Pitkänen.

Mikromuovia ja kemikaaleja – pieni tupakantumppi on ongelma suuri luonnolle

Roskaaminen on maailmanlaajuinen ongelma eikä siltä olla vältytty myöskään Suomen Lapin luonnossa. Roskat eivät vain rumenna maisemakuvaa, vaan vaikuttavat laajasti myös luontoon ja eläimiin.

Esimerkiksi tupakantumppeja päätyy vuosittain miljardeja luontoon. Maailman yleisimmäksi roskaksi todettu tupakantumppi eli filtteri luokitellaan muoviksi, joka sisältää myrkyllisiä kemikaaleja. Tupakantumppi ei maadu, vaan hajoaa hitaasti mikromuoveiksi.

Myös Ivalon siivoustalkoiden järjestäjä on huolissaan nimenomaan tupakantumppien määrästä.

– Tupakantumppia voi sanoa kaikista näistä roskista hankalimmaksi ja myös hankalimmaksi kerättävänä, kertoo Ilkka Roininen.

Inarin luonnonystävät -yhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Roininen uskoo, että ihmisillä ei ole tarpeeksi tietoa siitä, millaisia vaikutuksia roskilla on luontoon pitkällä aikavälillä.

– Emme elä täällä pohjoisessakaan missään lintukodossa: roskia löytyy jo esimerkiksi Huippuvuorilta isoja määriä, vaikkei siellä ole paljoa asutusta, pohtii Roininen.

– Roskat kulkeutuvat luontoon ihmisten mukana. Tälle pitäisi löytää toimivia ratkaisuja, hän jatkaa.

Maanteiden levähdyspaikat muuttuneet kaatopaikoiksi Lapissa

Huolimaton roskaaminen on yleinen ongelma Lapin maanteiden varsilla. Esimerkiksi Käsivarren suosittujen levähdyspaikkojen kunto ja häikäilemätön roskamäärä nousee jopa raivon aiheeksi joka kesä.

Enontekiöläinen Minna Näkkäläjärvi on väsynyt jokavuotiseen luonnon turmeluun. Erityisesti Ruijantien levähdyspaikka muuttuu keväisin kaatopaikaksi. Roskat leviävät tuulen mukana äyräitään täynnä olevista jäteastioista lähiympäristöön.

– Se näyttää ihan järkyttävältä! Parkkipaikalla on roskia levinnyt ympäri jänkää, ja jäteastiaa ei ole tyhjennetty. En ymmärrä, miten se on edes mahdollista. Paljon puhutaan merten roskaamisesta, mutta ihan samalla tavalla täälläkin tämä ilmiö näkyy, kertoo Näkkäläjärvi.

Näkkäläjärvi kertoo roskausongelman kestäneen jo pitkään, eikä jäteastioita ole tyhjennetty tarpeeksi usein.

– Kai nyt näitä pitäisi tyhjentää useammin, kun roskaa kertyy niin paljon. Jos jäteastioita täytyy olla tienvarsilla, niin kyllä niistä tulee huolehtia myös paremmin, kysyy Näkkäläjärvi.

Roskaaminen aiheuttaa päänsärkyä viranomaisillakin – "Yksi ratkaisu on jäteastioiden poistaminen"

Tunturi-Lapin aluevastaava Vesa Joona Lapin ELY-keskuksesta on myös harmillisen tietoinen Enontekiön alueen roskausongelmasta. Hän vakuuttaa, että urakoitsijat lähtevät pian siivouskierrokselle.

Hän osoittaa syyttävällä sormella niin rekkakuskeja kuin kotitalouksia. Levähdyspaikkojen roskaisuus on lisääntynyt rekkaliikenteen lisääntyessä.

– Kyllä se siltä näyttää, että pysähdys- ja levähdyspaikkoja on talven aikana käytetty. Roskaa on todella paljon ja osa paikoista on aika ryötässäkin kunnossa. Varsinkin sellaisissa paikoissa, jotka on vähän syrjässä tiestä, ei ilman kumisaappaita kehtaa luiskaan lähteä kävelemään. Se on yleinen käymälä ja roskavarasto, kuvailee Joona.

Alati lisääntyvä roskan määrä turhauttaa eikä suoria ratkaisuja löydy Lapin Ely-keskukseltakaan. Levähdyspaikkojen jäteastioihin ja niiden edustalle ei päädy vain matkailijoiden roskat, vaan sinne kantautuvat Joonan mukaan myös kotitalousjätteitä.

– Sinne kannetaan kaikki, mitä kotoa sattuu löytymään. Autoilijan roskia on vain murto-osa noista, että kyllä sinne jonkun täytyy niitä kantaa. En tiedä, mitä tälle tekisi, harmittelee Joona.

Joonan mielestä yksi ratkaisu voisi olla, että isot jäteastiat poistetaan niiltä alueilta, joissa ei ole asutusta.

– Kun jäteastioita on teiden varsilta poistettu, ovat ne siisteytyneet siinä mielessä, että sinne ei ole niin paljon kannettu kiinteistöjätettä, pohtii Joona.

Valmistujaisiaan juhlivat voivat viettää lauantaina juhlapäivää monin paikoin aurinkoisessa säässä, kertoo Ilmatieteen laitos.

Huomenna perjantaina sateita tulee aamulla pääkaupunkiseudulla, maan itäosassa ja pohjoisessa. Sateet siirtyvät päivän aikana vauhdilla itään. Pohjanmaalla tulee sadekuuroja illalla.

Valmistujaispäivänä eli lauantaina sää on suurimmaksi osaksi aurinkoista. Sadekuuroja tulee lauantaina lähinnä pohjoisessa.

Lämpötilat keikkuvat maan etelä- ja keskiosassa 15–20 asteen tietämillä, kertoo Ilmatieteen laitos tiedotteessa. Pohjoisessa jäädään lauantaina alle 15 asteen. Sateita on luvassa illalla, kun lännestä saapuu sadealue.

– Maan etelä- ja keskiosassa sunnuntain vastainen yö on sateinen. Pohjoisessa sää poutaantuu, sanoo Ylen meteorologi Anne Borgström.

Sunnuntaina sateita saadaan pohjoisessa ja idässä, mutta Länsi-Suomessa on luvassa kaunis kesäpäivä.

Sää lämpenee ensi viikolla

Ensi viikolla sää näyttäisi lämpenevän, mutta myös uusia sadealueita kulkee Suomen yli tiuhaan tahtiin. Sateita saadaan eri puolilla Suomea.

– Etelässä päästään viikon alkupuolella yli 20 asteen silloin, kun ei sada.

Borgströmin mukaan tiistaista torstaihin mitataan todennäköisesti myös hellelukemia. Helteet painottuvat näillä näkymin maan eteläosaan. Ennuste on vielä ensi viikon suhteen epävarma.

– Hyvässä lykyssä Lapissakin voi olla 20 astetta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto lupasi aiemmin toukokuussa, että kotimaista mansikkaa kypsyy ylioppilasjuhliin mennessä.

Mansikanviljelijä Emmi Pekkala iloitsee, että pystyy vastaamaan juhlijoiden odotuksiin.

– Se on joka vuosi yksi päätavoitteistamme ja tälläkin kertaa meiltä lähtee mansikkaa myyntiin viikonlopuksi.

Pekkalan tilalla Päijät-Hämeen Kärkölässä mansikan poiminta alkoi tänään torstaina.

Suurin osa poimijoista on Ukrainasta.

Oksana Koshitska on ammatiltaan opettaja, mutta tulee joka kesä tilalle töihin. Alkamassa on hänen seitsemäs kesä Pekkalan mansikkatilalla.

– Tykkään tulla tänne ja tehdä täällä työtä. Ihmiset ovat mukavia ja he kohtelevat minua hyvin. Lisäksi palkka on hyvä, hän sanoo.

Tilalla ensimmäiseksi kypsynyt lajike on Sonata. Mansikat ovat kooltaan niin suuria, että puolen litran rasia täyttyy muutamasta marjasta. Hintaa rasialla on vielä tässä vaiheessa 5,50 euroa.

Mansikkasatoa saadaan nykyisin toukokuun lopusta syyskuun alkuun. Satokausi on pidentynyt uusien viljelytekniikoiden myötä. Kasvutunneleissa viljellään Suomessa mansikkaa 25 hehtaarin alalla.

Emmi Pekkalan mielestä tunneli antaa hyvän suojan kylmyydeltä ja tuulelta ja sato kypsyy entistä aikaisemmin.

– Tunnelituotanto on todella kasvanut Suomessa ja alkaa vähitellen yleistyä. Meidän tilamme ei todellakaan ole ainoa.

Ensimmäiset avomaan mansikat kesäkuussa

Suomessa mansikkaa viljeleviä tiloja on 1113. Hehtaarimäärät ovat kasvaneet samalla kun viljelijöiden määrä on vähentynyt.

Pekkalan tilalla mansikkaa viljellään kahdessa viidensadan neliömetrin suuruisessa kasvihuonetunnelissa. Avomaan mansikkaa on 7,5 hehtaaria.

– Viljelijöitä jää eläkkeelle. Se on yleinen suuntaus Suomen maataloudessa. Aina vaan tulee suurempia tiloja. Itse en aio mansikan alaa ihan hirveästi kasvattaa. Näillä mennään jokunen vuosi.

Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton arvion mukaan ensimmäiset kotimaiset avomaan mansikat saadaan kesäkuun puolen välin tienoilla.

Harson alla kasvanut marja kypsyy ensimmäiseksi Lounais-Suomessa.

Vaikka toistaiseksi satonäkymät ovat hyvät, nuori viljelijä ei uskalla vielä ennustaa, millainen mansikkavuodesta on tulossa.

Emmi Pekkala muistuttaa, että marja voi vielä säikähtää kylmää tai kaatosateita.

– Toivottavasti sää ei muutu liian kylmäksi tai liian kuumaksi. Sadettakin voisi sataa sopivasti, hän toivoo.

Vain 245 grammaa.

Sen verran painoi Yhdysvalloissa syntynyt vauva, joka on ilmeisesti kaikkien aikojen pienin hengissä selvinnyt vauva.

Saybie-lempinimen saanut vauva painoi syntyessään siis suurin piirtein saman verran kuin puolet voipaketista. Ja mahtui aikuisen kämmenelle.

Naistentautien ja synnytysten sekä perinatologian erikoislääkäri Hilkka Ijäs Oulun yliopistollisesta sairaalasta toteaa, että raskausviikoilla on suuri merkitys selviytymisessä.

Yhdysvalloissa syntynyt Saybie-vauva syntyi raskausviikolla 24. Tyypillisesti raskaus kestää 40 viikkoa. Ijäs toteaa Saybien olleen raskausviikkoihin nähden hyvin pienikasvuinen.

– Sen lisäksi, että hän on syntynyt keskosena, niin hänellä on ilmeisesti myös ollut todella vaikea kasvun hidastuma.

Ijäksen mukaan keskenmenon ja synnytyksen raja kulkee raskausviikolla 22. Myös painolla on merkitystä.

– Syntymäpainon tulisi olla vähintään 500 grammaa, jos syntyy ennen 22. raskausviikkoa.

Keskoshoidot kehittyneet 2000-luvulla huimasti

Mutta kuinka pieniä vauvoja voimme pelastaa?

Ijäs muistelee, että vielä 2000-luvun taitteessa ajateltiin, ettei alle 24-viikkoisilla vauvoilla ole mahdollisuuksia selvitä. Keskoshoidot ovat kuitenkin kehittyneet parissakymmenessä vuodessa huimasti.

Ijäksen mukaan Suomessa varhaisimmassa vaiheessa raskautta syntynyt vauva, joka on jäänyt henkiin, on syntynyt raskausviikolla 23.

Syntymäpainoa oli kuitenkin huomattavasti enemmän kuin yhdysvaltalaisella Saybie-vauvalla: yli 600 grammaa.

Kaikkia ennenaikaisesti syntyviä vauvoja, jotka ovat ohittaneet 22. raskausviikon ja osoittavat elonmerkkejä, pyritään hoitamaan.

– En tiedä, kuinka pitkälle viikkorajaa on mahdollista venyttää. Minkä kokoisen vauvan voisi ajatella jäävän henkiin? Pitäisi varmaan keksiä keinokohtu, johon liian aikaisin syntyneet laitettaisiin, Ijäs pohtii.

Ijäksen mukaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa pienin henkiin jäänyt vauva on painanut noin 385 grammaa. Vauvalla oli vaikea kasvun hidastuma ja paino jäi matalaksi, vaikka raskausviikkoja oli takana jo reilummin.

Pienikokoisuus voikin olla hoidossa merkittävä ongelma. Ijäksen mukaan realistisesti voidaan ajatella, että noin 400 grammaa painavaa vauvaa voidaan vielä hoitaa.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa oli vastikään tapaus, jossa vaikeasta kasvun hidastumasta kärsivän sikiön painoarvio oli vielä 28. raskausviikolla vain noin 300 grammaa.

– Lastenlääkärit olivat sitä mieltä, ettei heillä ole edes riittävän pieniä välineitä, joilla esimerkiksi intuboida, jotta saataisiin laitettua hengitysputki, Ijäs kuvailee.

Keho ei ole vielä valmis kohdun ulkopuoliseen elämään

Ijäs kertoo, että keskosvauvoilla on paljon terveysongelmia.

– Verenkierron säätely, lämmön säätely, silmien kehittyminen – kaikki on keskeneräistä. Suolisto ei välttämättä siedä suun kautta annettua ravintoa. Aivoverenvuodot ovat pikkukeskosilla tavallisia, Ijäs kertoo.

Varsinkin keuhkojen kypsymättömyys on ongelma.

Usein ennenaikaisesti syntyneillä vauvoille kehittyy hengityskonehoitoa vaativa hengitysvaikeusoireyhtymä, RDS. Syynä on se, etteivät keuhkot ole vielä sopeutuneet kohdun ulkopuoliseen elämään.

Mitä varhaisemmilla raskausviikoilla vauva syntyy, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hänellä on terveysongelmia myös myöhemmällä iällä.

– 28. raskausviikon jälkeen syntyneillä riskit alkavat pienentyä. Eloonjäämisennuste on hyvä, eikä keskosuudesta välttämättä jää mitään ongelmia.

Lääketieteen kehittyessä paranevat keinot edesauttaa ennenaikaisesti syntyvien lasten selviytymistä.

Jos vaarana on ennenaikainen synnytys, äidille voidaan nykyisin antaa kortisonipistoksia sikiön keuhkojen kypsyttämiseksi ja magnesiumia sikiön aivojen suojaamiseksi.

– Ja tietenkin ennustetta varmasti parantaa se, että pienten keskosten syntymät on keskitetty Suomessa suuriin yliopistosairaaloihin.

Lue myös:

Syntyessään 245 grammaa painanut Saybie-vauva selvisi elossa Yhdysvalloissa – arvellaan maailman pienimmäksi selviytyjäksi

Avokadon painoinen "mini-ihme" pääsi kotiin – Japanissa ihastellaan tiettävästi pienintä sairaalasta päässyttä keskosta

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen valmistelema uusi hallitus aikoo tehdä mahdolliseksi turvapaikanhakijoihin kohdistetun teknisen valvonnan. Asiasta kertoi torstaina Helsingin Sanomat, jonka mukaan valvontakeino olisi käytännössä henkilön sijainnin paljastava jalkapanta.

Myös Ylen haastattelema lähde vahvistaa, että ulkomaalaisten teknisestä valvonnasta on sovittu hallitusneuvottelujen Turvallinen oikeusvaltio -ryhmässä, mutta mitään valvonnan tarkkaa toteutustapaa ei ole lähteen mukaan hallitusohjelmaan kirjattu.

Kenen tahansa turvapaikanhakijan olinpaikkaa ei seurattaisi, vaan valvonta koskisi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ja heistäkin vain osaa. Näin torjuttaisiin henkilöiden katoamista maan alle.

Valvonta toteutettaisiin jalkapannalla rahan takia: se olisi yhteiskunnalle halvempaa kuin henkilön ottaminen säilöön.

Sekä Ylen että HS:n lähteet kertovat, ettei sitä, kehen valvonta tarkalleen ottaen voitaisiin kohdistaa, ole vielä tarkkaan sovittu. Eli se, voitaisiinko valvontalaite kiinnittää myös alaikäiseen, tai koskisiko valvonta esimerkiksi kansalaisia niistä maista, joiden kanssa Suomella ei ole palautussopimusta, ratkaistaan vasta lainvalmistelussa.

Hallitusohjelmapuserrus jatkuu tänään Helsingin Säätytalolla. Neuvotteluissa mukana olevien puolueiden puheenjohtajien on tänään määrä käydä läpi edelleen avoinna olevia asioita.

Hallitusneuvotteluja vetävä Antti Rinne (sd.) sanoi keskiviikkona näyttävän siltä, että perjantaipäivän aikana kaikki on kunnossa.

– Perjantaina palataan pöytään puheenjohtajien toimesta. Käydään läpi se, mitä on vielä auki ja katsotaan nämä tekstit sillä tavalla, että ollaan kaikki samaa mieltä teksteistäkin ja sen jälkeen on paketissa tämä ohjelma, Rinne sanoi.

Hallitusohjelman sisällön oli ennakoitu voivan valmistua jo keskiviikkona. Myöhään illasta median eteen astunut Rinne kuitenkin kertoi, että neuvottelujen kahdeksasta ryhmäkokonaisuudesta kuusi oli valmiina.

Rinne myös kertoi, että helatorstaina ei neuvotella, vaan käydään läpi laskentaa.

Neuvotteluja on määrä jatkaa tänään yhdeksältä aamulla.

Rinne: Hallitus lisää pysyviä menoja 1,2 miljardilla eurolla

Julkisuuteen on tihkunut joitakin yksityiskohtia tulevasta hallitusohjelmasta. Tällä viikolla on esimerkiksi vahvistunut, että tuleva hallitus lisäisi pysyviä menoja reilulla 1,2 miljardilla eurolla.

Menolisäykset katetaan Rinteen mukaan työllisyystoimilla, veroelementeillä ja uudelleenkohdennuksilla.

Veronkorotuksia on tulossa nettona noin 700 miljoonaa euroa.

– Kokonaisuuteen sisältyy myös veronkevennyksiä, Rinne kertoi tiistaina, mutta ei avannut verotukseen liittyviä yksityiskohtia.

Nyt neuvoteltavan hallituksen talouspolitiikan kannalta saatiin keskiviikkona kylmä suihku, kun Tilastokeskus kertoi bruttokansantuotteen työpäiväkorjattuna kasvaneen tammi-maaliskuussa vain 1,2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Hiipuva kasvu varjostaa julkisen talouden näkymiä. Samalla se tekee vaikeammaksi työllisyysasteen nostamiseen, jonka on toivottu tuovan julkiseen talouteen pelivaraa menopaineiden rahoittamiseksi.

Hallitusta rakentavat SDP:n johdolla keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

Lue lisää:

Hallitusneuvotteluiden loppusuoran suurin kysymys ratkaistu: Oppivelvollisuus pitenee toisen asteen tutkinnon suorittamiseen

Yhä useampi maatila on hakeutumassa konkurssiin, eikä pahinta ole ehkä vielä edes nähty, kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuus -lehti.

Lapualainen maatalouden erityisasiantuntija Osmo Autio Wikli Groupista kertoo, että alkuvuoden aikana hän on joutunut tekemään tiloille velkasaneeraus- tai konkurssihakemuksia likimain "tila per viikko" -tahdilla.

Takavuosien korkean maidonhinnan varassa investoineet tilat ovat tehneet tappiota jo vuosia. Kaatuvat maitotilat pistävät myös nautatilat huojumaan, sillä nille tulee todellinen vasikkapula.

Myös turkistiloilla konkurssien uhka on ilmeinen. Moni turkistarha on maatilan sivuelinkeino, ja turkistarhan kaatuminen kaataa myös maatilan.

Pahinta Aution mukaan on se, että maataloutta rahoittavat pankit tuntuvat tiedostavan tilanteen, mutta varovaisuussyistä asiasta ei haluta julkista keskustelua. Se vain pitkittää vääjäämätöntä ja tekee tilanteesta yhä vaikeamman.

– Pankit tarjoavat kriisilainoja ja lyhennyslykkäyksiä sekä neuvovat katsomaan edelleen kesän yli. Mutta miten tilanne voisi muuttua paremmaksi, jos tuotantokustannukset nousevat koko ajan ja tilalla on jo valmiiksi käsissään kymmenien tuhansien eurojen maksamattomat laskut? Yksistään verottajalle saattaa olla velkaa toistakymmentä tuhatta, sanoo Autio.

Eeron kännykässä juoksee laskuri. Se näyttää lukua 412.

Eero kertoo, että laskuri laskee päiviä siitä, kun hän on edellisen kerran saanut viettää aikaa vanhimman lapsensa kanssa. Eerolla on teini-ikäisestä esikoisestaan yhteishuoltajuus, mutta hän ei ole lapsensa elämässä mukana enää millään tavalla.

Eero sanoo, että heidän perheensä kohdalla kyse on vieraannuttamisen aiheuttamasta murhenäytelmästä.

Kiistattomia todisteita siitä, että Eero on vieraannutettu lapsestaan, ei kuitenkaan ole. Juuri siksi myös avun saaminen voi olla mahdotonta.

Vieraannuttaminen tarkoittaa lapsen tahallista etäännyttämistä omasta vanhemmastaan. Usein tätä tekee lapsen toinen vanhempi. Vieraannuttaminen voi kohdistua myös esimerkiksi lapsen isovanhempaan. Pahimmillaan se voi johtaa suhteen lopulliseen katkeamiseen. Eero kertoo, että vieraannuttaminen on ollut hänen elämässään läsnä jo monta vuotta. Hän on hakenut apua, mutta ei ole sitä saanut.

– Kukaan ei ole voinut auttaa. Ehkä tämän tarinan jakaminen voi auttaa toisia ihmisiä jaksamaan. Että meitä on muitakin, sanoo Eero.

Eero ja hänen nykyinen vaimonsa eivät esiinny tässä jutussa omilla nimillään lasten yksityisyyden suojelemiseksi. Lapsen äitiä ei ole haastateltu juttuun lainkaan Eeron perheen turvallisuuden takaamiseksi.

Yle on käyttänyt lähteinään muun muassa poliisille tehtyjä tutkintailmoituksia, potilaskertomuksia, käräjäoikeuden päätöksiä sekä oikeuden vahvistamia sopimuksia.

Stigma

Helinä Häkkänen-Nyholm on psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridican toimitusjohtaja. Hän toimii muun muassa oikeus- ja kriminaalipsykologian erityisasiantuntijana, tutkijana sekä psykoterapeuttina. Hän tietää, mitä vieraannuttaminen on, ja siksi hän haluaa suojella perheitä siltä.

– Haluaisin sille samanlaisen sosiaalisen stigman kuin lasten seksuaalisella hyväksikäytöllä ja lasten pahoinpitelyllä on.

Ilmiön tunnistaminen on hänen mukaansa parantunut Suomessa 2010-luvulla. Silti asia on monelle vieras: se saatetaan sekoittaa eron jälkeiseen riitelyyn. Ulkopuolinen voi ihmetellä, miten aikuiset ihmiset eivät kykene tulemaan toimeen. Vieraannuttamisen kohdalla toinen vanhempi on kuitenkin täysin aseeton.

– Vaikeissa tapauksissa toinen vanhempi on usein ilmoittanut, että aikoo tuhota toisen vanhemman suhteen perheen lapsiin. Järjen puhuminen ei auta.

Ero

Eero ja lapsen äiti erosivat, kun lapsi oli taaperoikäinen. Parisuhde oli Eeron mukaan riitaisa ja ero vaikutti hänestä ainoalta oikealta ratkaisulta.

– Pelkäsin, että pian tapahtuu jotain kamalaa, ellemme eroa, hän kuvailee.

Ongelmat alkoivat pian eron jälkeen. Eero kertoo, että keskusteluyhteys katkesi heti. Lapsen tapaamisia järjesteltiin lastenvalvojan avulla. Niistä tehtiin lukujärjestys viikoksi kerrallaan, jotta epäsäännöllisiä työaikoja tekevät vanhemmat pystyisivät molemmat elämään lapsen kanssa.

Paperilla järjestely toimi hyvin. Eero koki kuitenkin, että äiti hankaloitti tarkoituksella tilanteita, jolloin isä haki lasta luokseen.

Välit huononivat entisestään, kun Eero tapasi nykyisen vaimonsa Karoliinan. Seurustelu alkoi pian eron jälkeen. Karoliina ja Eero sanovat, että lapsen äiti koetti kieltää Karoliinalta lapsen hoivaamisen kokonaan. Karoliina kertoo tilanteiden äityneen niin pahoiksi, että hän alkoi pelätä lapsen äitiä. Karoliina sanoo, ettei lopulta uskaltanut viettää öitä yksin hänen ja Eeron yhteisessä asunnossa.

Lapsen tapaamiset eivät menneet kuten oli sovittu. Eero ja Karoliina kertovat olleensa tuohon aikaan jatkuvassa hälytysvalmiudessa. Lapsen tapaaminen saattoi alkaa vain tuntien varoitusajalla. Eero perustelee nyt vuosia myöhemmin, että suostui siihen, koska oli nuori ja kokematon. Hän halusi olla mukana lapsensa elämässä.

Lähestymiskielto

Eero, Karoliina ja lapsen äiti sattuivat kerran kaikki samaan ravintolaan. Äiti menetti kohtaamisessa malttinsa, ja Eero ja Karoliina kokivat tilanteen uhkaavaksi. Tuon jälkeen Eero haki lapsen äidille lähestymiskieltoa. Käräjäoikeus langettikin äidille puolen vuoden mittaisen lähestymiskiellon. Perusteluina päätöksessä oli ravintolassa sattunut välikohtaus ja äidin aiempi puhelinhäiriköinti. Oikeus katsoi, että oli perusteltua olettaa äidin kohdistavan Eeroon rikoksen tai häiritsevän häntä muuten.

Samoihin aikoihin lapsi siirrettiin käräjäoikeuden väliaikaispäätöksellä asumaan Eeron ja Karoliinan luo. Äiti tapasi tuolloin aluksi lasta valvotusti. Valvottuja tapaamisia käytetään Suomessa tilanteissa, joissa tapaamisiiin liittyy lapseen kohdistuvaa uhkaa tai erityistä huolta. Näin voidaan toimia esimerkiksi päihdeongelmaisten tai väkivaltaisesti käyttäytyneiden vanhempien kanssa.

Eero sanoo, että tuo aika, jonka lapsi asui hänen luonaan, oli onnellisinta aikaa lapsen kanssa.

Äidin ja lapsen valvotut tapaamiset sujuivat hyvin, ja valvonta purettiin pian kokonaan.

Eerolla ja lapsen äidillä on aina ollut lapsestaan yhteishuoltajuus. Valvottujen tapaamisten päättymisen jälkeen he molemmat olisivat halunneet itselleen yksinhuoltajuuden. Ennen mahdollista oikeudenkäyntiä he kuitenkin päätyivät sopimukseen ja jatkoivat yhteishuoltajuutta.

– Olin väsynyt ja masentunut. Mietin, olisiko silloin kuitenkin pitänyt katsoa, kuinka oikeudessa olisi käynyt, sanoo Eero nyt.

Lapsen koulun aloitus muutti asumisjärjestelyjä. Vanhemmat sopivat, että lapsi muuttaisi asumaan äidin luokse. Sopimuksen mukaan Eero tapaisi lasta viikonloppuisin ja lomilla.

Eero sanoo, ettei käräjäoikeuden vahvistamaa sopimusta kuitenkaan noudatettu.

– En ole vieläkään saanut viettää lapsen kanssa yhtään syyslomaa. Aina tuli jotain, sanoo Eero.

Hän kertoo esimerkin tilanteesta, jolloin oli saapunut hakemaan lasta äidin luota. Vastassa oli pimeä, lukittu talo. Verhot oli vedetty kiinni, eikä kukaan vastannut puhelimeen. Eero ajoi takaisin kotiin.

Eeron mukaan hänen ja lapsen tapaamiset takkuilivat koko lapsen alakoulun ajan.

– Lapselle puhuttiin, että isä pakottaa noudattamaan tätä tapaamissopimusta ja sen vuoksi sinä et pääse äidin kanssa tekemään mitään kivaa. Niille meidän viikonlopuille ilmestyi aina jotakin kilpailevaa ohjelmaa, kuten reissu huvipuistoon äidin kanssa, sanoo Eero.

Motiivi

Miksi äiti tai isä haluaa tuhota lapsen suhteen toiseen vanhempaan?

Helinä Häkkänen-Nyholmin mukaan vieraannuttajien motiiveista ei ole empiiristä tietoa. Syiden selvittäminen on vaikeaa, koska tekijät eivät myönnä syyllistyneensä mihinkään.

Hänen mukaansa näin toimiva vanhempi ei tavoita oman lapsensa tarpeita. Motiivina on usein myös eron jälkeinen kosto. Osalla vanhemmista taustalla on myös symbioottinen suhde lapseen.

Vieraannuttaminen on tuttua myös suomalaisen eroseminaarin kehittäjälle Marianna Stolbowille. Ilmiön takana piilee hänen mielestään tekijän huono itsetunto ja pelko lapsen menettämisestä.

– Ihminen voi erossa pudota lapsuuden pelkoihinsa. Hän on pettynyt ja häpeissään. Ja alkaa pelätä, että mitä jos lapsi valitsee toisen vanhemman?

Stolbow on vakuuttunut, että vieraannuttamista harjoittavien ihmisten oma tunne-elämä on sekaisin, eivätkä he ymmärrä mitä tekevät lapselle.

Äitipuoli

Eeron vaimolla Karoliinalla ei heidän seurustelunsa alkaessa ollut omia lapsia. Yhteinen elämä Eeron kanssa on Karoliinan mukaan ollut välillä helvettiä. Hän sanoo, ettei olisi aloittanut suhdetta Eeron kanssa, jos olisi tiennyt, millaista elämää he joutuvat elämään. Kommentti kuvaa raa`alla tavalla sitä, mitä vieraannuttaminen voi pahimmillaan aiheuttaa ihmisille.

Eerolla ja Karoliinalla on nykyään myös yhteisiä lapsia. Karoliinan rooli uusperheessä on ollut vaikea. Hankalinta aikaa Karoliinan mielestä elettiin silloin, kun Eeron esikoinen vielä kävi heillä. Nyt arki on toisaalta helpompaa.

Eero ja Karoliina kertovat, että äiti piti tapaamisten aikana lapseen yhteyttä häiritsevän tiiviisti. Pariskunta sanoo, että äiti soitti lapselle useita kertoja päivässä ja pahimmillaan puhelinlinjaa pidettiin auki jatkuvasti.

– Tuntui kuin minua olisi valvottu omassa kodissani, kuvailee Karoliina.

Karoliina on tuntenut Eeron esikoisen taaperosta saakka. Silti hän sanoo, että heidän suhteensa jäi etäiseksi. Karoliinan mukaan syynä oli se, että äiti vakuutti lapselle, ettei Karoliinalla ollut oikeutta komentaa tai koskea lapseen.

Rikosilmoituksia

Vakavimmissa vieraannuttamistapauksissa esiintyy usein perättömiä lastensuojeluilmoituksia, lähestymiskieltohakemuksia ja runsaasti rikosilmoituksia.

Myös Eerosta ja Karoliinasta on tehty rikosilmoitus. Ilmoitus koski kunnianloukkausta. Eeron esikoisen äiti oli kokenut, että Eero ja Karoliina olivat kirjoittaneet hänen kunniaansa loukkaavia tekstejä sosiaalisessa mediassa.

Tutkinta ei johtanut syytteeseen.

Myös Eero on tehnyt poliisille tutkintapyynnön siitä, että äiti on estänyt hänen ja lapsen tapaamisia. Pian kuitenkin Eero perui ilmoituksen. Syyksi hän kertoo sen, että pelkäsi tutkinnan vaikeuttavan entisestään lapsen tapaamisia.

Eero sanoo, että vaikeinta on nähdä kotona asuvien lasten suru. Hän toteaa surullisena, että isän tulisi suojella lapsiaan tällaiselta tragedialta, mutta hän on epäonnistunut siinä.

– Lapsille ei voi valehdella, että kyllä tämä tästä. Sisko ei palaa enää takaisin, sanoo Eero.

Isän ja lapsen tapaamiset loppuivat kokonaan sen jälkeen, kun lapsi täytti 12 vuotta. Lapsen olisi isän kertoman mukaan pitänyt viettää lomaa heidän kanssaan, mutta suunnitelmat peruuntuivat äkisti. Eero kertoo, että lapsi oli tuolloin matkustanut äidin kanssa toiselle paikkakunnalle, eikä isä saanut lapseen yhteyttä viikkoihin. Sitten tuli kutsu lastenvalvojan luo. Siellä lapsi kertoi, ettei enää halua tavata isää ollenkaan, sillä tapaamiset aiheuttavat riitaa.

Lain mukaan 12-vuotiasta tai sitä vanhempia lasta ei voi pakottaa tapaamaan sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Eero kertoo pelänneensä jo etukäteen, että tähän tultaisiin myös heidän kohdallaan.

Helinä Häkkänen-Nyholmin mielestä 12-vuoden ikäraja on liian matala, ja sitä voidaan käyttää häikäilemättömästi hyväksi huoltoriidoissa.

– Psykologina sanon, että 12-vuotias on aika nuori tekemään tällaisia päätöksiä, etenkin jos häneen on vaikutettu.

Lakimuutos – mikä muuttuu?

Uudistettu laki lapsen huollosta ja tapaamisista tulee voimaan joulukuussa. Vieraannuttamisen suitsimiseen se tuo mukanaan uusia keinoja. Uudessa laissa painotetaan vanhempien vastuuta tapaamisten toteutumisesta. Vanhemmat eivät myöskään saa häiritä lapsen suhdetta toiseen vanhempaansa.

Helinä Häkkänen-Nyholm on ollut lakivaliokunnan kuultavana uudistusprosessissa. Hän pitää kokonaisuutta hyvänä. Tärkeimmäksi seikaksi hän poimii vanhempien velvollisuuden huolehtia lapsen suhteesta molempiin vanhempiinsa.

Tapaamisten varmistamiseksi lakiin on nyt kirjattu aiemmasta poikkeava uhkasakon mahdollisuus. Nykyään uhkasakkoa voi hakea vasta sitten, kun tapaamisia on jo estetty. Lain voimaantulon jälkeen tuomioistuin voi harkintansa mukaan määrätä uhkasakon samalla, kun tapaamisoikeudesta päätetään.

Vakaviin vieraannuttamistapauksiin kuuluu usein oikeudenkäyntejä, jotka liittyvät lapsen huoltoon ja tapaamisiin. Häkkänen-Nyholmin toiveissa on, että uudistus vähentää niiden määrää.

– Tiedän tapauksen, jossa yläkouluun menevästä lapsesta oli riidelty oikeudessa 19 kertaa.

Lakiuudistuksen jälkeen kaikkia tapauksia ei enää käsitellä oikeudessa, ellei tilanne perheessä ole olennaisesti muuttunut. Tämä säästää yhteiskunnan varoja ja poistaa vieraannuttajalta yhden aseen.

Viimeinen vierailu

Pahimmissa vieraannuttamistapauksissa lapsi ei halua olla lainkaan yhteydessä toiseen vanhempaansa. Eero sanoo, että hänen esikoisensa on usein kertonut vihaavansa häntä.

Kun lapsi vieraili viimeisen kerran Eeron ja Karoliinan luona, kaikki oli sujunut tavanomaisesti. Alkupäivät olivat takkuisia, mutta se kuului asiaan. Päivien kuluessa lapsi oli jälleen sulautunut osaksi perhettä ja vaikuttanut viihtyvän. Kukaan ei ollut huomannut, kun lapsi ennen lähtöään pakkasi mukaansa kaiken talossa olleen omaisuutensa.

Nykyään Eero näkee teini-ikäistä lastaan sattumalta. He asuvat edelleen samassa kaupungissa ja kohtaavat joskus sattumalta. Eero kertoo, että erikoisen näistä nopeista kohtaamisista tekee se, ettei vanhin lapsista tervehdi isäänsä tai muuta perhettä. Hän ei edes katso heihin.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kirjoittaa Duodecim-sivustolla julkaistussa artikkelissa, että jokainen lapsi toivoo olevansa hyvien vanhempien lapsi. Vieraannuttamisessa lapsi joutuu torjumaan toisen vanhempansa ja pitämään häntä kelvottomana. Samalla lapsi poistaa elämästään kaiken vanhempaan liittyvän hyvän.

Vieraannuttaminen vaikeuttaa lapsen psyykkistä kehitystä. Tutkimusten mukaan sen kokeneilla lapsilla on muun muassa lisääntynyttä ahdistuneisuutta, itseluottamuksen puutetta, turvattomuuden tunnetta, masentuneisuutta ja itsetuhoisia ajatuksia. Ongelmat voivat ilmetä esimerkiksi syömishäiriöinä ja päihdeongelmina.

Eero on huolissaan lapsestaan, mutta sanoo, ettei voi tehdä mitään. Hän kertoo tuntevansa läpikotaisin lastensuojelun ja perhetyön tarjoamat apukeinot tällaiseen tilanteeseen. Hän on hakenut apua myös poliisilta. Eero sanoo, ettei keinoja ole. Edellisessä lastensuojeluväen selvityksessä todetaan, että lapsen ja isän suhde on kriisissä. Tilanne kuvataan vaikeaksi, mutta lastensuojelun toimenpiteille ei ole tarvetta.

Onnellinen loppu?

Voiko vieraannuttamista pysäyttää?

– Ei aina. Tiedän kuitenkin tapauksia, joissa lapset teini-iässä tai vanhempina äänestävät jaloillaan, ja hakeutuvat tämän kadotetun vanhemman luo. Se on monesti ainoa toivo, sanoo Marianna Stolbow.

Helinä Häkkänen-Nyholm on yhtä lohduton.

– Kokemukset osoittavat, että ei se aina onnistu.

Häkkänen-Nyholmin mukaan vieraannuttamiseen voidaan puuttua niin, että lapsi muutetaan pois sitä harjoittavan vanhemman luota. Hän on todistanut muutamia tapauksia, joissa lapsen asuminen on onnistuneesti siirretty toisen vanhemman luo. Näissä tapauksissa lapsilla on ollut esimerkiksi psyykkisiä ongelmia.

– Minun on pakko sanoa, että toivoisin näiden asumisen siirtojen lisääntyvän. Muutoin tämän pysäyttäminen on mahdotonta.

Toiveen toteutuminen vaatisi esimerkiksi sosiaalityöntekijöiltä entistä tarkempia kirjauksia olosuhdeselvityksiin. Näin vieraannuttamisesta saataisiin todisteita.

Lapsen muuttaminen sen vanhemman luo, josta häntä on etäännytetty, edellyttää oikeanlaista perheenyhdistämisterapiaa. Siitä on Häkkänen-Nyholmin mukaan hyviä kokemuksia Yhdysvalloista, mutta Suomessa osaamista ei vielä ole. Tämän vuoksi oikeusistuimilla voi olla valittavana kaksi huonoa vaihtoehtoa: jättää lapsi asumaan vieraannuttamista harjoittavan vanhemman luo, tai siirtää hänet vanhemmalle, jota lapsi sanoo inhoavansa.

– Kun lapsi ja hänestä etäännytetty vanhempi jollain tavalla saadaan perheenyhdistämisterapiaan, se edistää nopeasti heidän hyvinvointiaan ja suhdettaan, kertoo Häkkänen-Nyholm.

Kouluttaja Marianna Stolbow peräänkuuluttaa sitä, että vieraannuttamista harjoittavia vanhempia kohdeltaisiin ihmisinä, jotka tarvitsevat kipeästi apua.

– Se ei tarkoita toiminnan hyväksymistä, vaan sitä että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset puuttuisivat siihen tarjoamalla apua.

Ongelmana on usein, ettei vieraannuttamista harjoittava vanhempi ole halukas vastaanottamaan minkäänlaista hoitoa. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen toivoi, että lakiin pitäisi lisätä säännöksiä, joiden perusteella vanhemmat voitaisiin velvoittaa ottamaan vastaan ammattiapua. Näin ei ole tapahtunut.

Tavallinen isä

Moni lapsestaan vieraannutettu vanhempi kärsii vakavasta stressiperäisestä häiriöstä. Sen oireita ovat muun muassa masennus ja itsetuhoisuus.

Eero tietää voivansa tällä hetkellä olosuhteisiin nähden hyvin. Hän käy traumaterapiassa ja kykenee tekemään töitä sekä elämään perhearkea. Vapaalla Eero harrastaa ruuanlaittoa ja puuhastelee omakotitalon pihalla.

Omalta kohdaltaan hän vertaa tapahtunutta lapsen katoamiseen.

Helinä Häkkänen-Nyholm kommentoi vieraannuttamista vain yleisellä tasolla, mutta pitää Eeron kertomaa tunnetta tyypillisenä. Kyseessä on komplisoitunut suru. Sitä esiintyy esimerkiksi silloin, kun läheinen katoaa. Katoamistapauksissa perhe ei tiedä, mitä ihmiselle on tapahtunut, eikä suruprosessi pääse kunnolla alkamaan. Näin tapahtuu vakavimmissa vieraannuttamistapauksissa.

– Tiedän vanhempia, jotka etsivät netistä tietoa omasta lapsestaan, se on ainoa keino, kuvailee Häkkänen-Nyholm.

Eerolla on oma nahkainen muistikirja, jonne hän kirjaa omia ajatuksiaan. Muistikirjan välissä on muistoja, kuten ystävänpäiväkortti, joka palautui takaisin Eerolle. Eero sanoo kirjoittavansa muistikirjaa siksi, että hän saisi sanottua rankimmat ajatukset jonnekin. Ne, joita ei kotona halua puhua.

Eeron terapeutti on ohjeistanut Eeroa laittamaan lapselleen yhden viestin viikossa. Näin hän tekeekin.

Eero pohtii isyyttä sanomalla, että vanhempien tärkein tehtävä on saattaa lapset turvallisesti maailmalle. Tämän lapsen kohdalla tuo tapahtui liian nopeasti.

– En mä ole mikään huono iskä, ihan tavallinen.

Keskustele vieraannuttamisesta artikkelin alla.

Ammattikoululaisten työllistyminen vaikuttaa taas paremmalta

Ammattiin valmistuvien työnäkymät ovat muuttuneet koko maassa paremmiksi usean heikon vuoden jälkeen. Tämä selviää Opetushallituksen tilastosta, jossa seurataan ammattiin valmistuneiden työllistymistä vuosi tutkinnon jälkeen. Esimerkiksi Tuisku Sydänmaa sai vakituisen työsopimuksen jo ennen levyseppähitsaajaksi valmistumista.

Ylen amiskoneesta löydät tutkinnon suorittaneiden nimet

Yli 80 000 ammattiin valmistuvaa opiskelijaa saa todistuksensa viikonloppuna. Valmistuneiden nimet löydät Ylen amiskoneesta, joka aukeaa kello 10. Amiskoneessa ovat mukana toisen asteen oppilaitoksissa tutkintonsa suorittaneet nuoret ja aikuiset.

Uusi laki ehkäisee vanhemman vieraannuttamista

Kun äiti tai isä sulkee toiselta vanhemmalta oven lapsen elämään, kyse on vieraannuttamisesta. Joulukuussa tulee voimaan uudistettu laki lapsen huollosta ja tapaamisesta. Sen toivotaan antavan lisää keinoja vieraannuttamista vastaan.

Trump rankaisee Meksikoa tullimaksuilla

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump asettaa Meksikolle viiden prosentin tullimaksun saadakseen siirtolaisvirrat tyrehtymään. Maksut voivat nousta jopa 25 prosenttiin.

Aurinkoa, sateita ja puuskaista tuulta

Päivällä sää selkenee maan etelä- ja keskiosassa lännestä alkaen ja aurinko ilmestyy näkyviin. Sateita tulee Lapin lisäksi vielä Itä-Suomessa. Tuuli on yhä puuskaista suuressa osassa maata. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Jackrusselinterrieri Elvi on joensuulaisen kennel Suakkunan palkintorohmu. 3-vuotias narttu kisaa näyttelykehien lisäksi rally tokossa ja agilityssä, joten palkintokaappiin on kertynyt pokaaleja, ruusukkeita, leluja ja koiranruokaa.

Mitään arvokasta Elvi ei tänä vuonna ole voittanut, mutta se ei haittaa koiran omistajaa Satu Kovasta. Jo muutaman kymmenen euron arvoinen koiranruokasäkki voidaan katsoa verotettavaksi tuloksi.

Yllättävä menoerä on seurausta vuoden alussa käyttöön otetusta tulorekisteristä.

Kansalaisjärjestöt unohtuivat tulorekisterin valmistelussa

Tulorekisterin tavoitteena oli yksinkertaistaa palkkatietojen ilmoittamista. Se toteutui, mutta kaikkia rekisterin vaikutuksia ei osattu ennakoida.

Etenkin vapaaehtoisvoimin toimiville yhdistyksille tulorekisteri on ollut työläs. Lainvalmistelussa kansalaisjärjestöt jäivät kuulematta, ja se näkyy lopputuloksessa.

Pohjois-Karjalan seurakoirat ry:n rahastonhoitajana toimiva Satu Kovanen kertoo, että suurin muutos entiseen on ilmoitusajan lyheneminen. Kun yhdistys aiemmin pystyi ilmoittamaan maksamansa palkat ja päivärahat yhdellä kertaa vuoden lopussa, nyt tiedot pitää viedä rekisteriin viiden päivän sisällä maksupäivästä.

Toinen harrastusseuroja kismittävä muutos on kilpailupalkintojen 100 euron alarajan poistuminen. Sen seurauksena kaikki rahanarvoiset palkinnot on ilmoitettava tulorekisteriin.

Isossa koiranäyttelyssä voidaan jakaa kymmeniä palkintoja. Ilmoitusten kirjaaminen käsin on työlästä, etenkin kun jokaisesta voittajasta tarvitaan yksityiskohtaiset tiedot henkilötunnuksesta lähtien.

– Eli tulorekisterin lisäksi on tunnettava tietosuojalaki. Mitä tietoja saa kerätä ja miten kauan niitä saa säilyttää, Satu Kovanen huomauttaa.

Alkuvuodesta otsikoihin nousivat parin euron vinkulelut, joita koirakilpailuissa on totuttu antamaan palkinnoksi. Maaliskuussa verottaja tarkensi ohjeistusta linjaamalla, ettei vähäisiä palkintoja tarvitse ilmoittaa. Tällaisia ovat esimerkiksi mitalit, pokaalit, kahvipaketit ja pienet tavarapalkinnot, kuten lippalakit.

Joensuulaisissa koiraharrastusseuroissa rajanveto on koettu vaikeaksi.

– Raja on vaarallisen häilyvä. Tarkkaa summaa on mahdoton sanoa, mutta jos nyt on saatu sponsorilta peruslahjoituksena pieni namupussi, niin ei sen takia kerätä henkilötunnusta ja tehdä ilmoitusta verottajalle, Satu Kovanen sanoo.

Naapuriseura Joensuun agilityurheilijoiden rahastonhoitaja Laura Tukiainen huomauttaa, että mikäli palkinto ilmoitetaan tulorekisteriin tulona, pitäisi osallistumismaksu ja matkakulut voida vähentää tulonhankintakuluna.

– Verottaja voi vielä olla koiraihmisten kanssa hätää kärsimässä, koska palkintojen arvot ovat hyvin pieniä verrattuna kilpailusta koituviin osallistumiskustannuksiin.

Lahjakorttien tilalle alennuksia, tavarapalkintoihin seuran tarroja

Koirakilpailuissa palkinnot ovat tyypillisesti pieniä leluja ja herkkuja, joten kovin usein palkinnoista ei jouduta ilmoittamaan. Arvokkaampia 50–90 euron arvoisia koiranruokasäkkejä on palkintona lähinnä suurissa koiranäyttelyissä ja -kilpailuissa.

Sääntöjä myös sovelletaan.

Verottajan silmissä käypä arvo ratkaisee eli se, mitä tavarapalkinnosta saataisiin, jos se myytäisiin nyt. Koirakilpailujen järjestäjät ovat soveltaneet sääntöä kiinnittämällä palkintoon seuran tarran. Näin esimerkiksi ruokasäkkiä ei voi myydä uutena eteenpäin.

– Enää ei anneta lahjakortteja, jotka tulkitaan rahapalkinnoksi ja ilmoitettavaksi tuloksi. Tilalle on tullut starttikortteja, joilla voittaja saa alennusta seuraavan kilpailun osallistumismaksusta, Satu Kovanen kertoo.

Viranomaisten tiedon tarve säännösten takana

Verotuksen kannalta muutamien kymppien palkinnoilla ei ole suurta merkitystä, mutta toimeentulotukea myöntävälle Kelalle pienilläkin summilla on väliä.

Tulorekisteriyksikön johtaja Terhi Holmströmin mukaan säädösten taustalla on viranomaisten tiedon tarve.

– Verohallinnolla on samat säädökset kuin tähänkin saakka eli se, mikä katsotaan verotettavaksi tuloksi, ei ole muuttunut. Mutta esimerkiksi etuuspäätöksissä jokaisella ansaitulla eurolla voi olla vaikutusta etuuden suuruuteen, Holmström huomauttaa.

Viiden päivän määräaika on säädetty tulotietojärjestelmästä annetussa laissa. Holmströmin mukaan taustalla on etuuspäätöksille asetetut käsittelyajat.

– Viranomaisten on tehtävä päätös tietyssä ajassa ja reaaliaikaisella tiedolla on iso merkitys, että päätös tulee tehtyä oikein, Holmström sanoo.

Yhdistysten tiedoissa valtavat erot

Osalle yhdistyksistä tulorekisteri on edelleen tuntematon.

Soittokierros pohjoiskarjalaisiin yhdistyksiin ja urheiluseuroihin paljasti, ettei osa toimijoista ollut kuullutkaan esimerkiksi rahanarvoisten kilpailupalkintojen ilmoittamisesta.

Yhdistykset moittivat heikkoa tiedottamista. Joensuun agilityurheilijoiden rahastonhoitaja Laura Tukiainen kertoo, että tietoa tihkui vasta tämän vuoden puolella eli auttamatta liian myöhään.

Lisäksi alkuvuodesta niin tulorekisterin kuin verottajan asiakaspalvelut ruuhkautuivat, joten apua oli vaikea saada. Nyt palvelu on saatu toimimaan paremmin.

Satu Kovasen mukaan yhdistykset pitävät tulorekisteriä turhankin suurena peikkona. Kun ensimmäisen ilmoituksen saa tehtyä, seuraavat onnistuvat jo nopeammin.

Silti Kovanen iloitsee siitä, että tulorekisteri näyttää lisänneen kevytyrittäjyyttä. Kouluttajat ja tuomarit ovat hankkineet y-tunnuksia, jolloin he voivat periä matkakulut ja korvaukset laskuttamalla ja vastata itse veroistaan.

– Viime vuonna tein verottajalle 69 ilmoitusta, matkakulukorvauksia ja päivärahoja. Tänä vuonna ilmoituksia on tarvinnut tehdä toukokuun loppuun mennessä alle viisi, Kovanen kertoo.

Geeni- ja viruslääkkeitä valmistava FinVector alkaa koevalmistaa Kuopiossa virtsarakon syöpälääkettä. Yhtiö on käynnistänyt lääkkeen kaupallisen valmistuksen varastoon, ja sille on haettu myyntilupaa.

Lääkettä on testattu Yhdysvalloissa kolmessa vaiheessa ihmiskokeissa. Lisäksi myös Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on aloitettu ensivaiheen testaus potilailla. Tulokset ovat olleet lupaavia.

FinVectorin toimitusjohtaja Timo Ristolan mukaan virtsarakon syöpälääkkeellä on kova kysyntä Yhdysvalloissa.

– Kysyntä on sitä luokkaa, että joka vuosi Yhdysvalloissa tulee 20 000 uutta potilasta. Tämähän on sellainen lääke, ettei se saa koskaan loppua hyllystä, oli potilaita yksi tai 10 000.

Sen vuoksi lääkettä alettiin valmistaa jo ennen myyntiluvan saamista.

– Kun lupa tulee, niin sitten meillä on olemassa aloitusvarasto. Kyllä me ajetaan täällä niin sanotusti putket punaisina, Ristola kuvaa.

Tuotantoa varten Kuopioon on investoitu 25 miljoonaa euroa. FinVector palkkaa 50 uutta työntekijää. Kaikkiaan yhtiön palveluksessa on 160 työntekijää.

Kuudes geeniterapialääke maailmassa

Geeniterapialääkkeiden kehityksen ja tuotannon ennakoidaan tulevaisuudessa kovasti lisääntyvän. Kuopiossa nyt kehitetty virtsarakon syöpälääke on kuudes geeniterapialääke koko maailmassa.

Lisäksi FinVectorilla on tuotantolinjalla tulossa myös munasarjan- ja keuhkopussin syöpälääkkeet.

FinVectorin omistaa sveitsiläinen Frederik Paulsenin säätiö, joka omistaa myös lääkeyhtiö Ferringin. Virtsarakon syöpälääke on lisensioitu Ferringille. FinVector toimii kuitenkin irrallisena Ferringin organisaatiosta.

Tamperelainen erikoistehosteita tekevä yritys on saanut sopimuksen Netflixin kanssa.

– Ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä suora sopimus Yhdysvaltojen Netflixin kanssa, VFX-tuotantotalo Troll Visual Effects kertoo.

Troll tekee jatkossa Tampereella digitaalisia erikoistehosteita Netflixin omaan alkuperäistuotantoon ja sitä kautta miljoonille katsojille eri puolilla maailmaa.

– Tämä kertoo suomalaisen VFX:n tasosta ja asemasta maailmalla. Tärkein tekijä kauppojen saamisessa oli työn jälki, ja siinä me olemme osoittaneet olevamme kansainvälisellä tasolla, Trollin toimitusjohtaja Antti Kulmala kertoo.

Antti Kulmala kertoo, että ensimmäinen työ on jo työn alla ja se valmistuu ehkä parin kuukauden kuluttua. Kulmala ei saa paljastaa esimerkiksi tuotannon nimeä tai budjettia sopimuksen vuoksi.

Hyvistä artisteista pulaa

Kulmalan mukaan alalla on työvoimapulaa ja hyvistä artisteista on pulaa. Myös suomalaiset osaajat saattavat olla ulkomailla töissä, mutta yritys pyrkii työllistämään kaikki hyvät kotimaiset tekijät.

Vielä on epäselvää, paljonko sopimus työllistää uusia työntekijöitä.

Kansainvälisen sopimuksen syntyä edesauttoi Kulmalan mukaan myös hintataso. Suomen ja Tampereen AV-alan tuotantokannustimien ansiosta Troll pystyy toimimaan kilpailukykyisesti ja työllistämään ihmisiä paikallisesti.

– Tampereen elokuvakomissio Film Tampereen näkökulmasta tämä on yksi hieno merkkipaalu kansainvälisiin avauksiin, joita haluamme olla Tampereella edistämässä, toteaa Business Tampereen kehitysjohtaja Ilkka Rahkonen.

Rahkosen mukaan kyseessä on ensimmäinen suora yhteistyösopimus Yhdysvaltain Netflixin kanssa. Suomalaisia sarjoja ja sisältöjä on myyty kokonaisina jo aiemmin Netflixille.

– Suomi on lähtenyt nousemaan maailmankartalle sen ansiosta, että on ollut Suomen tuotantokannustin ja sen lisäksi on rakennettu Tampereen kannustin, Rahkonen sanoo.

Kansallinen tuki on Rahkosen mukaan 25 prosenttia tuotannon arvosta. Lisäksi Tampere maksaa kymmenen prosentin kannustinta siitä summasta, mitä yritys maksaa Tampereella tehdystä työstä ja paikallisilta tehdyistä ostoista.

Uusia työpaikkoja

Troll oli myös Tuntemattoman sotilaan elokuvan erikoistehosteiden takana. Yhä suurempi osa elävästä kuvasta on vähintään käsitelty digitaalisesti tai luotu tietokoneella alusta loppuun.

VFX tarkoittaa digitaalisia erikoistehosteita ja animaatioita, joita tehdään muun muassa mainoksiin, yritysvideoihin, TV-sarjoihin ja elokuviin.

VFX-taitajille on Tampereen seudulla lähitulevaisuudessa kysyntää, joten alan toimijat toivovat tilanteen näkyvän muun muassa alan koulutuksen opetussisällöissä.

– Rakennamme tästä Suomeen vakavaa teollisuuden muotoa. Maailmalla suurimmat VFX-yritykset työllistävät tuhansia ihmisiä ja Pohjoismaissakin alalla on töissä satoja, Troll Visual Effectsin Kulmala sanoo.

Tulli epäilee kahden miehen tuoneen Suomeen yli 2 200 kiloa nuuskaa ja kaupanneen sen pääkaupunkiseudulla. Tapaukseen liittyy myös rahanpesua.

Nuuskan salakuljetuksesta on epäiltynä kaksi pääkaupunkiseudulta kotoisin olevaa noin 30-vuotiasta miestä. Tullin esitutkinnan mukaan nuuskaa on salakuljetettu yli 30:llä eri kerralla Ruotsista Suomeen viime kesästä alkuvuoteen 2019. Nuuska on hankittu pohjoisruotsalaisesta nuuskakaupasta.

Nuuskan salakuljettamiseen on käytetty epäiltyjen omia, vuokrattuja ja autoliikkeestä koeajossa olevia autoja. Nuuskaa on levitetty jälleenmyyjille ja kuluttajille pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Levityksessä on käytetty muun muassa sosiaalista mediaa.

Tulli paljasti epäiltyinä olevat miehet, ja heidät otettiin kiinni nuuskan salakuljetusmatkan päätteeksi tammikuussa 2019. Silloin miesten käyttämästä autosta takavarikoitiin nuuskaa noin 150 kiloa.

Myös nuuskan tilaajille tulossa syytteitä

Tulli tutkii tapausta törkeänä veropetoksena ja salakuljetuksena. Nuuskaa tilanneita henkilöitä epäillään törkeästä veropetoksesta ja veropetoksesta sekä salakuljetuksesta.

Vältettyjen valmisteverojen määrä on yhteensä noin 850 000 euroa. Tulli on tutkinut myös useita rahanpesurikoksia nuuskakaupan rahaliikenteestä.

Tapauksen esitutkinta valmistuu pian, ja se siirtyy lähiaikoina syyteharkintaan Lapin syyttäjänvirastoon.

– Minulle ei makseta siitä, että uskon mitä ihmiset minulle sanovat, sanoi Euroopan parlamentin turvamies evätessään minulta pääsyn rakennukseen eurovaalien jälkeisenä maanantaina.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä.

Ongelma oli tv-kamera, jota olin tuomassa turvatarkastuksen läpi taloon. Turvamies oli sitä mieltä, että kameraa ei saa tuoda sisään ilman kuvauslupaa.

Minä olin sitä mieltä, että kuvauslupaa ei tarvita kameran tuomiseen vaan kuvaamiseen rakennuksen sisällä, mikä ei ollut suunnitelmissani.

Miten sitä paitsi pääsen hakemaan lupaa, jos en pääse rakennukseen sisään?

Vaalitulokset saatiin turvamiehestä huolimatta lopulta kerrottua. Se oli hyvä, sillä Eurooppa heräsi maanantaina uuteen aikaan. Tuolloin päättyi 20 vuotta kestänyt apatian ajanjakso, jonka ajan alle puolet eurooppalaisista oli vaivautunut äänestämään eurovaaleissa.

Äänestysvilkkaus kohosi peräti kahdeksan prosenttiyksikköä 50,5:een. Viimeksi se oli ylittänyt 50 prosentin haamurajan vuoden 1994 vaaleissa. Silloin jäsenmaita oli 12 ja Euroviisut oli ainoa eurooppalainen äänestys, johon Suomikin sai osallistua. Suomen edustaja CatCat sai muuten tuolloin 11 pistettä, joista 10 Kreikasta.

Vuoden 2019 vaaleissa eurooppalaisilla oli siis asiaa, mutta kansan viesti oli monitulkintainen.

Osa äänestäjistä halusi palkita kansallismielisiä ja EU-kriittisiä puolueita esimerkiksi Italiassa, Saksassa, Unkarissa, Puolassa ja Britanniassa. Tätä ajatusmaailmaa edustavat puolueet päätyivät ykkössijalle neljässä EU:n kuudesta väkirikkaimmasta maasta.

Toisaalta Pohjoismaissa nationalismi ei maistunut. Ruotsidemokraatit sai vain yhden lisäpaikan, perussuomalaisten paikkamäärä pysyi ennallaan ja Tanskan kansanpuolueen kannatus romahti.

Osa äänestäjistä siirtyi puolestaan kohti liberaalimpaa ajatusmaailmaa. Vihreät nousivat kakkossijalle Saksassa ja Suomessa, ja kolmoseksi Ranskassa. Liberaaliryhmä Alde kasvoi parlamentin kolmanneksi suurimmaksi.

Perinteiselle oikeisto-vasemmisto-akselille profiloituvat isot puolueet ottivat takkiin. Sekä keskustaoikeiston EPP että sosiaalidemokraatit hävisivät paikkoja.

Suomessa muutoksen kaipuu ei ollut lopulta valtavaa. Enemmistö vanhoista euroedustajista säilytti paikkansa.

Eurooppalaisia siis kiinnostaa EU, ja he haluavat muutosta – mutta mihin suuntaan, ja kenen johdossa? Sitä asettuivat pohtimaan jäsenmaiden johtajat illallisen äärellä tiistai-iltana Brysselissä.

Yhden asian illallinenkin on EU:ssa huolellisesti lavastettu show, jossa jäsenmaiden johtajat astelevat yksi kerrallaan neuvoston uuteen Europa-rakennukseen kameroiden surratessa. Toimittajat on sullottu ahtaaseen karsinaan kyselemään pääministereiltä kommentteja.

Pari minuuttia ennen pääministeri Juha Sipilän saapumista EU-huippukokoukseen tilanne näytti suomalaisten kannalta kehnolta. Toimittajakarsinan eturivi oli täynnä belgialaisia ja bulgarialaisia.

Belgialaisilta liikeni puoli metriä tilaa Sipilän kaartaessa jo pitkin punaista mattoa. Viesti oli, että Suomi lobbaa EU:n huippunimityksissä Olli Rehniä ja Erkki Liikasta Euroopan keskuspankin johtoon. Ranskan Emmanuel Macron taas vaati tasa-arvoa nimityksiin.

Kokouksen jälkeen Sipilä tulkitsi vaalitulosta niin, että kansa haluaa keskittyä samoihin asioihin kuin Suomi EU:n puheenjohtajamaana: vapaakauppaan, turvallisuuteen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

– Nämä kysymykset ovat myös tärkeitä ryhmille jotka näissä vaaleissa pärjäsivät, Sipilä sanoi.

Aikakauden loppu koitti myös Sipilälle itselleen, jolle kokous oli hyvin todennäköisesti viimeinen. Hän neuvoi seuraajaansa keskittymään verkostoitumiseen.

Sipilä itse sai Ranskan presidentiltä Emmanuel Macronilta spontaanit kehut tämän poistuessa illalla paikalta.

– Hän on rakentava kollega, Macron luonnehti.

Sipilä lähtee, Macron jatkaa. Kesäkuun huippukokouksessa Suomen paikalla istuu todennäköisesti Antti Rinne.

#SOMESSA: Sotkuja EU-vaaleissa siellä täällä

Moni EU-kansalainen ei päässytkään äänestämään Britanniassa. Äänioikeuteen tarvittiin kaksinkertaista rekisteröintiä. Jos sitä ei ollut tehnyt tai viranomaiset eivät olleet vieneet rekisteröintiä loppuun, vaaliuurnilla odotti ikävä yllätys. Nyt Twitterissä leviää #DeniedMyVote -hashtag, jonka kautta twitteristit purnaavat brittibyrokratiaa vastaan.

Myös ulkomailla äänestäneet romanialaiset suuttuivat monissa Euroopan kaupungeissa, koska he joutuivat jonottamaan tuntikaupalla äänestämään. Ainakin esimerkiksi Lontoossa ja Brysselissä jonottaneet epäilivät, että hallitus ruuhkautti äänestyskopit tahallaan, koska romanialaiset äänestivät samalla myös korruption vastaisista toimista.

#FAKTA Suomessa ikäihmisiä EU-keskiarvoa vähemmän

Suomessa ollaan huolissaan väestön ikääntymisestä ja huoltosuhteen heikkenemisestä. Vanheneva väestö ei koske ainoastaan Suomea, sillä kyseessä on pitkäaikainen eurooppalainen kehityssuunta. Itse asiassa Suomessa 80 vuotta täyttäneitä on vielä toistaiseksi EU-keskiarvoa vähemmän.

EU:ssa on tällä hetkellä hieman yli kolme työikäistä jokaista 65 vuotta täyttänyttä kohti. Huoltosuhde heikkenee, sillä väestö elää yhä pidempään ja lapsia tehdään vähemmän. Ennusteen mukaan 80 vuotta täyttäneiden osuus yli tuplaantuu EU-maissa. Vuonna 2080 heitä on jo 12,7 prosenttia väestöstä.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Kuka oikeastaan voitti eurovaaleissa ja mureneeko vanha valta?

Miltä eurovaalien tulos näyttää Suomen kartalla? Sitä pohtii analyysissaan politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta. Valta eurovaaleissa valuu etelän kaupunkeihin maaltamuuttoa nopeammin ja Pohjois-Suomi katosi kokonaan meppikartalta, Hakahuhta kirjoittaa. Valta eurovaaleissa valuu etelän kaupunkeihin jopa maaltamuuttoa nopeammin. Kaupunkilaiset ja koulutetut olivatkin eurovaalien voittajia.

Yle julkaisi myös ensimmäistä kertaa interaktiivisen jutun, josta voit tutkia, miten eri suomalaisten alueiden tulo- tai koulutustaso heijastui vaalitulokseen. Esimerkiksi SDP keräsi kannatusta pienituloisemmilta alueilta kuin perussuomalaiset. Pääset tutkimaan alueita ja tuloksia täältä.

Nyt on alettava keskustelu siitä, kuinka paljon ja mitä asioista kannattaa hoitaa EU:n kautta ja mitä asioita kannattaa hoitaa jäsenmaissa ja miksi. Ja mukaan tähän keskusteluun on syytä saada sekä niin sanotut EU-myönteiset että EU-kriittiset tahot. Näin arvio Turun yliopiston erikoistutkija Kimmo Elo Brysselin koneen haastattelussa. Elon mielestä tässä keskustelussa etenkin EU:n ja sen jäsenmaiden roolia ja linjaa puolustusasioista on alettava vakavasti miettiä uudella tavalla muuttuneen globaalin tilanteen takia.

Suomen uudet mepit on nyt valittu. Etenkin uusille mepeille edessä on melkoinen tulikaste. Testaa tästä jutusta, miten itse pärjäisit meppinä. Vinkkejä saa esimerkiksi täältä. Uuden mepin kannattaa ryhmäytyä Euroopan parlamentissa. Satu Helinin video näyttää, miten mepit voivat vaikuttaa parlamentin päätöksentekoon.

Täältä löydät eurovaalien kaikki tulokset Suomesta

Euroopan parlamenttiin uudelleen valitut Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kertovat Politiikkaradiossa arvionsa, miksi vanhat valtaryhmät Euroopan parlamentissa menettivät meppipaikkoja.

Kumpula-Natri ja Pietikäinen pohtivat myös kansallismielisten puolueiden tekeillä olevaa ryhmää, joka kokoontuu tänään keskiviikkona Brysselissä. Keitä ovat nämä Euroopan kansallismieliset, joiden kanssa Jussi Halla-ahon perussuomalaiset ovat lyöttäytymässä yhteen?

ENSI VIIKOLLA: Kaksi Donaldia ja yksi Theresa

Euroopan huomio kääntyy ensi viikolla Britanniaan, kahdestakin syystä. Maanantaina Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapuu valtiovierailulle saarivaltioon, jonka pääministeri Theresa May emännöi Trumpia viime töikseen ennen kuin eroaa tehtävästään virallisesti perjantaina.

Trump ja May ehtivät myös osallistua Normandian maihinnousun 75-vuotisjuhlallisuuksiin torstaina Kanaalin toisella rannalla. Samaan aikaan mantereella jatketaan eurovaalituloksen perkaamista: Puolueet keskustelevat järjestäytymisestään, ja Euroopan Donald eli Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tusk ryhtyy selvittämään, kuka kelpaisi sekä jäsenmaille että parlamentille seuraavaksi EU-komission puheenjohtajaksi.

Suomalaisten lempiaihe eli kesäaika on esillä loppuviikosta ministerikokouksessa Luxemburgissa, mutta asia tuskin nyt etenee.

Käsillä alkavat olla viimeiset ministerineuvoston kokoukset ennen Suomen puheenjohtajakauden alkamista heinäkuun alussa. Kotimaisista hallitusneuvotteluista riippuu, ehtivätkö uudet suomalaisministerit kokouksiin mukaan vai joutuvatko he kylmiltään johtamaan niissä puhetta vuoden loppupuoliskolla.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä.

Vehmaan kunta on yksi neljästä kunnasta, jotka joutuvat valtion kriisikuntamenettelyyn.

Asiasta kertoo valtiovarainministeriö. Varsinais-Suomessa sijaitsevan Vehmaan lisäksi kolme muuta kuntaa joutuu myös kriisikuntamenettelyyn. Kriteerit täyttyivät valtiovarainministeriön mukaan myös Satakunnan Honkajoella, Keski-Suomen Kyyjärvellä ja Etelä-Savon Rantasalmella.

– Näissä kunnissa talous on heikentynyt liian pitkään. Kriisikuntamenettelyssä valtiovarainministeriö ja kunta yhdessä asettavat selvitysryhmän, joka selvittää, mitä kunnan taloudessa voidaan tehdä toisin, jotta kelkka kääntyisi, kertoo ministeriön Kunta- ja Aluehallinto-osaston hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen.

Kunta päätyy arviointimenettelyyn, kun sen taloudellinen tilanne on pitkään ollut vaikea. Valtiovarainministeriön mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää jos kunnan talous olennaisesti ja toistuvasti on koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja jos talous on kahtena vuonna peräkkäin alittanut säädetyt raja-arvot.

Kriisikuntastatus pienoinen yllätys

Vehmaan talous painui lähes puolitoista miljoonaa miinukselle tuoreessa tilinpäätöksessä. Kunta yritti vielä aikaisemmin keväällä välttää arviointimenettelyyn joutumisen käynnistämällä säästöohjelman. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Anna Kaskinen (kesk) oli yllättynyt kriisikuntalistalle joutumisesta.

– Vehmaa saavutti positiivisen tilinpäätöksen edellisvuonna. Lisäksi kunta on tehnyt pitkään töitä palveluverkon ja rakenteellisten uudistusten aikaansaamiseksi. Niiden vaikutus alkaan näkyä taloudessa muutaman vuoden päästä.

Kaskinen kaipaa myös valtiolta ymmärrystä kuntien kurjiistuvaa taloustilannetta kohtaan. Viime vuonna 2/3 kunnista teki alijäämäisen tilinpäätöksen. Joukossa oli myös suuria kaupunkeja.

– Tuntuu, että kuntakentän velvollisuudet kasvavat koko ajan, mutta valtion rahahanat pysyvät kiinni. Tällä tavalla ei voida jatkaa, painottaa Kaskinen.

Viimeisenä keinona kuntaliitos

Hallitusneuvos Minna-Maija Jokisen mukaan kriisikuntamenettelyn selvitysryhmässä on riippumaton, ulkopuolinen puheenjohtaja, kunnasta yleensä kunnanjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja ja valtiovarainministeriön virkamiehiä.

– Yhdessä selvitämme, miten kunta selviää. Katsotaan eri vaihtoehtoja, mitä voidaan tehdä säästöjen ja muiden toimenpiteiden osalta. Pienissä kunnissahan yleensä veroprosentti on jo niin korkea, että sen nostamista ei enää voida tehdä, Jokinen kuvailee.

Jos kriisikuntamenettely ei tuota tulosta, niin seuraavana etappina on kuntajakoselvittäjä.

– Silloin ulkopuolinen selvittäjä katsoo, onko kuntaliitos edessä. Tämä on viimeinen keino ja siitä tehdään erillinen päätös.

Viimeksi pakkokuntaliitokseen päätyi varsinaissuomalainen Tarvasjoki, joka arviointimenettelyn jälkeen pakkoliitettiin naapurikunta Lietoon vuonna 2015 ja satakuntalainen Lavia, joka liitettiin Poriin.

Yhä useampi kunta lähenee kriittistä rajaa

Hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen alleviivaa, että yhä useamman kunnan talous on tiukilla.

– Signaali on siitä, että kuntatalous on vaikeuksissa. Kriisimenettelyn kriteerejä lähestyy jo parisenkymmentä kuntaa, Jokinen sanoo.

Valtiovarainministeriön mukaan kuntatalouden menot ovat lähteneet jälleen voimakkaaseen kasvuun tuoreimpien tilinpäätöstietojen perusteella. Kuntien menot ovat kasvaneet erityisesti sosiaali- ja terveyshuollossa.

Lisäksi Jämijärvi ja Teuva täyttävät yhä kriisikunnan kriteerit VM:n mukaan, mutta arviointimenettely aloitettiin näissä kunnissa edellisvuonna ja toimenpiteet ovat edelleen käynnissä.

Lue lisää:

Vehmaa laatii säästöohjelman – tavoitteena välttää kriisikuntamenettely

Kuntaliitto ja Manner-Suomen kunnat: Valtion budjettirahoitusta liikenneinfraan nostettava 800 miljoonalla eurolla

Ylen kysely: Positiivinen rakennemuutos ei näy Lounais-Suomen kuntien taloudessa – tilanne on hyvä vain neljässä kunnassa

Opetushallituksen arvion mukaan ammatillisen tutkinnon suorittaa tänä vuonna yhteensä 81 600 opiskelijaa. Se on yli 5 000 opiskelijaa enemmän kuin viime vuonna – uusien ylioppilaiden määrä on sen sijaan ollut laskussa.

Ammattiin valmistuvista lähes 66 000 suorittaa tutkintonsa oppilaitoksissa ja melkein 16 000 oppisopimuskoulutuksessa. Kaikista ammattiin valmistuvista noin kolme ja puoli tuhatta on ruotsinkielisiä.

Suurin osa ammattiin valmistuvista on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneita lähihoitajia tai liiketalouden perustutkinnon tehneitä merkonomeja.

Kolme tasoa ja näyttötutkinto

Ammatillisia tutkintoja on kolme: ammatillinen perus-, ammatti- sekä erikoisammattitutkinto. Näiden kaikkien lopuksi on näyttötutkinto, jossa opitut taidot pääsee näyttämään käytännössä.

Perustutkinnon suorittajia on tänä vuonna yli 57 000 ja ammattitutkinnon suorittajia 16 500. Molemmissa on lisäystä parisentuhatta viime vuotiseen verrattuna.

Erikoisammattitutkinnon suorittajia on 7 900, ja siinäkin on lisäystä noin tuhat viimevuotiseen verrattuna.

Yle julkaisee ammattiin valmistuneiden nimet amiskoneesta, johon tiedot saadaan kouluilta. Konetta päivitetään sitä mukaa, kun tietoja tulee. Amiskoneessa ovat mukana toisen asteen oppilaitoksissa ammatillisen tutkinnon suorittaneet nuoret ja aikuiset.

Ihan kaikkia valmistuneita ei koneesta kuitenkaan löydy, sillä osa on kieltänyt nimensä julkaisemisen.

Talouselämän uudeksi päätoimittajaksi on nimitetty Jussi Kärki. Hän siirtyy Talouselämään MTV:n talous- ja politiikan toimituksen esimiehen paikalta.

Kärki ehti olla MTV Uutisissa päällikkönä ja toimittajana vuodesta 2009 alkaen. Sitä ennen hän oli Kauppalehdessä taloustoimittajana.

Talouselämän edellinen päätoimittaja Emilia Kullas siirtyi Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan toimitusjohtajaksi.

Lue lisää:

Etlan toimitusjohtajaksi Aki Kangasharju, Evan johtoon Emilia Kullas