Kemijärvellä viime joulukuussa tapahtuneen tasoristeysonnettomuuden tutkinta on valmistunut.

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan tasoristeystä lähestyneen jätteenkeruuauton nopeus oli niin suuri, ettei kuljettajalla ollut mahdollisuutta välttää törmäystä tyhjän tavarajunan kanssa.

Alueella oli 80 kilometrin nopeusrajoitus. Kuljettaja ajoi noin 60 kilometriä tunnissa, kun hän havaitsi junan noin 50 metriä ennen risteystä. Hän jarrutti ja yritti väistää tien vasempaan laitaan, jotta olisi saanut vauhdin hidastumaan.

Veturinkuljettaja sen sijaan havaitsi auton noin 100 metriä ennen risteystä ja aloitti hätäjarrutuksen.

Törmäyshetkellä junan nopeus oli 76 kilomeriä ja auton 29 kilometriä tunnissa. Kuljettajan paikka oli autossa poikkeuksellisesti oikealla puolella, kohdassa joka kärsi pahiten onnettomuudessa.

– Hän menehtyi välittömästi, Raideliikenteen erikoistutkija Lasse Laatta kertoi torstaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Junan ohjaamossa oli poikkeuksellisesti kaksi henkilöä veturin koekäytön takia. Heistä mukana ollut koekuljettaja ehti poistua ohjaamosta suojaan veturin laitetilaan. Veturinkuljettaja ei ehtinyt turvaan vaan kaatui ohjaamossa ja mursi kätensä. Veturi suistui törmäyksessä kiskoiltaan.

Laatan mukaan veturinkuljettajat toimivat onnettomuuden jälkeen esimerkillisesti. Pelastuslaitos saapui paikalle puoli tuntia törmäyksen jälkeen.

– Se on syrjäisen sijainnin huomioon ottaen hyvä saavutus.

Kuski varoi jumiin jäämistä

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan tiessä oli jyrkkä nousu ennen tasoristeystä ja näkymä avautui vasta 20 metriä ennen risteystä. Lisäksi tasoristeyksestä puuttui ohjeiden mukainen 50 kilometrin nopeusrajoitus.

Auton olisi pitänyt lähestyä risteystä hyvin hiljaa. Tiellä oli kuitenkin liukkaat talviolosuhteet ja kiinnijäämisen riski olisi ollut hyvin suuri, minkä takia jäteenkeruuauton kuljettajan tilannenopeus oli suuri.

Jotta vastaavanlaiset onnettomuudet vältettäisiin tulevaisuudessa, antoi Onnettomuustutkintakeskus liikenne- ja viestintävirastolle varmistettavaksi listan asioita.

Niihin kuuluu muun muassa varoituslaitteettomien tasoristeyksien nopeusrajoitusten läpikäynti ja tasoristeyksien riskien korjaaminen. Se antoi turvallisuuteen liittyviä suosituksia myös jätehuoltoa järjestävälle Lapecolle sekä Euroopan rautatievirastolle.

Onnettomuus tapahtui kun Rovaniemeltä tullut tavarajuna törmäsi jätteenkeruuautoon vartioimattomassa tasoristeyksessä viiden aikaan aamuyöllä. Kolari sattui Misin ja Kemijärven välisellä rataosuudella lähellä Kuusivaaraa Palojärven tasoristeyksessä.

Kaksi suomalaista ylitti moottoriveneellä Suomen ja Venäjän välisen rajan Suomenlahdella käymättä rajatarkastuksessa. Luvaton rajanylitys sattui Santion saaren eteläpuolella keskiviikkona iltapäivällä.

Rajavartiolaitos havaitsi rajanylityksen välittömästi ja ilmoitti asiasta Venäjän rajavartiopalvelulle. Venäläinen venepartio tavoitti rajan luvatta ylittäneet henkilöt.

Kaakkois-Suomen rajavartioston partio kirjoitti kaksikolle sakon luvattomasta rajanylityksestä, kun he saapuivat illalla takaisin Suomen alueelle Saimaan kanavassa. Veneilijöiden mukaan he olivat ajaneet Santion rajatarkastuspisteen ohi vahingossa.

Suomenlahden merivartiosto muistuttaa veneilijöitä siitä, että Suomen ja Venäjän välillä kulkeva huvialus on aina velvollinen käymään rajatarkastuksessa.

Kanadalainen malminetsintäyhtiö Mawson kertoo löytäneensä lupaavia grafiittiesiintymiä Lapista. Yhtiö on tehnyt Ylitorniolla ja Rovaniemellä yli 14 000 hehtaarin suuruisen varauksen, jonka turvin se voi jatkaa tutkimuksia.

Mawsonilla on aikaisempia varauksia malminetsintään Ylitorniolla. Yhtiö etsii siellä kultaa ja kobolttia.

Nyt Mawsonia kiinnostaa 75 kilometrin mittainen jakso aiempien varauksien tienoilla ja hieman niiden pohjoispuolella. Sieltä on saatu jopa 60 metrin pituisia näytteitä, jotka sisältävät yli kymmenen prosenttia grafiittia.

Helposti hyödynnettävää suuren hiutalekoon vuoksi

Mawsonin mukaan grafiittilöydös on niin lupaava, että sen tutkimista jatketaan.

– Me olemme havainneet siellä grafiittia jo aiemmin, ja nyt me olemme katsoneet sitä tarkemmin. Se on suotuisassa muodossa hyödyntämistä ajatellen ison hiutalekokonsa ansiosta, ja siksi me haluamme tutkia, missä laajuudessa sitä on, sanoo Mawsonin ympäristöjohtaja Noora Ahola.

Grafiitti on tärkeistä akkumineraaleista ainoa, jota ei vielä saada suomalaisista kaivoksista.

– Tänä päivänä, kun akkuteollisuus on hyvin kasvava ala, olemme hyvinkin innoissamme löydöksistä. Meidän mielestämme on tarpeen tutkia tätä aluetta lisää ja selvittää, millainen potentiaali siellä on grafiitin hyödyntämiselle, Ahola sanoo.

Vaasan Onkilahteen valuneen jätevesivuodon syyksi on paljastumassa inhimillinen virhe.

– Olemme eilen ryhtyneet asiassa toimenpiteisiin suunnittelijoiden kanssa. Siellä on todettu suunnitteluvirhe, joka tänään korjataan, sanoo YIT:n aluejohtaja Mikael Snellman.

YIT toimii Vaasassa niin sanotulla Flickiksen alueella sijaitsevien uusien kerrostalojen rakentajana ja rakennuttajana. Vahinko on tapahtunut Asunto Oy Vaasan Priimuksessa. Snellmanin mukaan talossa on yhä tyhjänä olevia asuntoja ja liiketiloja eli se ei ole täydessä käytössä.

Alueen muut taloyhtiöt Lyyra ja Laudatur on tänään torstaina aamulla tarkistettu ja niiden osalta asia on kunnossa.

Kyseisen alueen neljää taloa on rakennettu eri vaiheissa ja Snellmanin mukaan niiden kaukolämmön- ja talotekniikan rakentamista on keskitetty mahdollisimman paljon.

– Liittymät on keskitetty yhteen paikkaan ja tässä liittymässä, johon muutto oli joulukuussa 2018, oli virhe, Snellman sanoo.

Torstaina korjataan

Virheellinen kytkentä korjataan torstaina alkuiltapäivästä. Korjaamisen myötä jäteveden valuminen Onkilahteen loppuu.

Snellman ei muista uraltaan toista vastaavaa tapausta. Kyseessä on Snellmanin mukaan erittäin valitettava tapahtuma.

– Otamme vastuun täydellisesti kaikesta, mitä tämä on aiheuttanut. Korvaamme viranomaisille kaikki kustannukset, mitä on syntynyt ja syntyy, Snellman sanoo.

YIT:llä on tehty torstaiaamuna tapahtuneesta sisäistä selvitystä. Yritys tekee asiasta myös laajemman sisäisen selvityksen varmistaakseen, että samanlaista vahinkoa ei pääse tapahtumaan uudelleen.

"Seurataan, että ei aiheudu terveyshaittaa"

Vaasan Onkilahdessa tapahtunut jätevesivuoto paljastui keskiviikkona ohikulkijan ilmoitettua merialueella olevasta jäteveden hajusta ja meressä kelluvasta epämääräisestä aineksesta.

Ilmoituksen jälkeen asia tutkittiin ja selvisi, että Kirkkopuistikon varrella olevasta kerrostalokiinteistöstä oli valunut asuinjätevettä merenlahteen puolen vuoden ajan. Kerrostalon jätevedet oli virheellisesti kytketty hulevesiviemäriin.

Vaasan kaupungin ympäristötarkastaja Esa Hirvijärvi kertoo, että keskiviikkona, kun vuoto havaittiin, Vaasan Veden toimesta loka-auto kävi imemässä hulevesiputken päässä näkyvää kiinteää ainesta. Tärkeintä on nyt saada vuoto loppumaan.

– Hulevesiviemäriä pitkin on valunut jätevesiä wc:sta, pesuvesiä ja pesukoneiden vesiä. Niiden myötä tulee veteen ravinnekuormitusta ja bakteerikuormitusta, mikä aiheuttaa rehevöitymistä ja hygieenistä kuormitusta, Hirvijärvi sanoo.

Nyt tapahtunut vuoto on kuitenkin arvioitu selvästi viime vuotista jätevesivuotoa pienemmäksi. Viime vuonna Onkilahteen valui noin 20 000 kuutiota jätevettä, nyt vuodon määräksi on arvioitu noin 1000 kuutiota.

– Nyt seurataan, että päästöstä ei aiheudu terveyshaittaa, Hirvijärvi sanoo. Myös merialueilla toteutettavaa vedenlaadun tehostettua seurantaa saatetaan jatkaa tämän vahingon takia.

Hirvijärven mukaan tämänkaltaiset vahingot ovat valitettavia, mutta edes hulevesien laadun valvomisella niihin ei välttämättä päästäisi heti kiinni.

– Hulevesien määrä on niin suuri, että noin pieni määrä ei välttämättä siellä näy.

Lisää aiheesta: Jätevesiä valui Onkilahteen Vaasassa puoli vuotta – kerrostalokiinteistön jätevedet oli kytketty virheellisesti hulevesiviemäriin

Särkänniemen Akvaariossa asuvasta anakondakäärmeen poikasesta on tullut karkumatkansa ansiosta pieni julkkis.

Nyt draama on ohi ja karkulaiskäärme sisaruksineen voi keskittyä rauhalliseen käärmeen elämään, Särkänniemen kehitysjohtaja Ville Aarresuo toivoo.

Kaksikolle pitäisi vielä keksiä hyvät nimet. Käärmeelle on ehdotettu nimeksi muun muassa Houdini, kahlekuningas Harry Houdinin (Wikipedia) mukaan.

– Luulen, että se on yksi vahvimmilla olevista ehdotuksista tällä hetkellä, Aarresuo nauraa.

Ville Aarresuon mukaan käärme voi nyt hyvin, vaikka seikkailu on ollut hämmentävä. Käärme on saanut ruokaa ja päässyt uiskentelemaan. Mitään silmin nähden havaittavaa haittaa karkumatkasta ei ole aiheutunut.

Entä koska käärme pääsee yleisön nähtäville?

– Voi mennä jopa syksyyn ennen kun etsinnän takia täysin purettu terraario saadaan uudelleen rakennetuksi.

Poikasen karkumatka päättyi onnellisesti keskiviikkoiltana. Metrin mittainen käärme ehti olla kateissa terraarion rakenteissa pari viikkoa, kunnes se päätti yllättäen pudottautua alas katosta Akvaarion sisäänkäynnin ulkopuolella.

Aarresuo kuvailee keskiviikkoiltaista löytymistilannetta jännittäväksi.

– Kyllä siellä kuulemma kiljahduksiakin ilmoille pääsi.

Lue lisää:

Metrinmittainen käärmeenpoikanen katosi terraariostaan Särkänniemessä

Särkänniemessä kadonnutta anakondaa houkutellaan esiin lämpölampuilla ja hiirillä

Karkuteillä ollut käärmeenpoikanen löytyi Särkänniemen Akvaariosta – Päätti yllättäen pudottautua katosta

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n seuraavan pääjohtajan valinnassa ehdokaskaarti on kutistunut neljään nimeen, kirjoittaa Wall Street Journal. Lehden mukaan kärkiehdokkaiden joukossa on Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Muut esillä olleet nimet ovat eurooppalaisten lähteiden mukaan Hollannin entinen valtiovarainministeri Jeroen Dijsselbloem, euroryhmän nykyinen puheenjohtaja ja Portugalin valtiovarainministeri Mario Centeno sekä Espanjan talousministeri Nadia Calvino.

The Financial Times -lehti puolestaan kertoo, että Euroopan investointipankin EIP:n varapääjohtaja Alexander Stubb on edelleen mukana ehdokasjoukoss. The Financial Timesin mukaan on mahdollista, että Stubb on kärkiehdokkaiden joukossa Dijesselbloemin sijasta.

Aiemmin esillä ollut Britannian keskuspankin pääjohtaja Mark Carney ei sitä vastoin ole enää kärkikahinoissa mukana.

Nykyinen pääjohtaja Christine Lagarde siirtyy Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi.

Valinnoista on keskusteltu eurooppalaisten G7-maiden valtiovarainministerien kesken. Ryhmän valtiovarainministerit ovat olleet koolla Ranskan Chantillyssä. IMF:n johtopaikka on epävirallisesti mutta perinteisesti ollut läänitetty Euroopalle.

WSJ:n mukaan Dijsselbloemin ehdokkuus voi kaatua siihen, että hänen tiukka linjansa euroryhmän johdossa ärsytti eteläisiä euromaita. Centeno ja Calvino ovat etelässä suositumpia. Rehnin ehdokkuus voisi saada enemmän tukea pohjoisilta euromailta, kuten Saksalta.

IMF:n sääntöjen mukaan pääjohtaja ei saa olla nimittämishetkellään yli 65 vuotta vanha.

Lue lisää:

Alexander Stubb voisi olla kiinnostunut IMF:n pääjohtajan tehtävästä

Suomalaisnimet esillä seuraavaksi IMF:n pääjohtajaksi – Katainen, Rehn ja Stubb mainittu tähän mennessä

Sinilevän määrä on kasvanut viime viikosta Suomen merialueilla, ja levää on runsaasti veteen sekoittuneena eteläisillä ja lounaisilla merialueilla, ilmenee Suomen ympäristökeskuksen (Syke) leväkatsauksesta.

Suomen rannikolta sinilevähavaintoja on ilmoitettu Suomenlahdelta, Saaristomereltä ja Selkämereltä. Kansalaishavaintoja sinilevästä on ilmoitettu myös Vaasan seudulta.

Myös järvillä sinilevä on runsastunut, mutta sitä esiintyy edelleen vähemmän kuin tähän aikaan tyypillisesti. Sinilevää on havaittu 33:lla valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla.

Järvillä sinilevää ja pintakukintoja on tavallisesti runsaimmin elokuun alkuviikkoina, ja esiintyminen painottuu runsasravinteisiin järviin.

Brittilaulaja Ed Sheeranin Helsingissä järjestettäviä konsertteja leimaa harvinaisen tiukka protokolla.

Malmin lentokentällä järjestettäviin konsertteihin lipun ostaneet ovat saaneet tuhdin 13-sivuisen infopaketin täynnä ohjeita – ja rajoituksia – konserttiin liittyen.

Ohjeissa kerrotaan muun muassa konserttialueesta, sinne saapumisesta ja sieltä poistumisesta, lippukäytännöistä sekä rajoituksista liittyen konserttialueelle jonottamiseen.

Maailmalla Ed Sheeranin fanit ovat saattaneet jonottaa jopa päiviä konserttiin pääsyä.

Konserttijärjestäjä Fullsteamin mukaan jonottaminen Malmilla on turvallisuussyistä sallittua vasta konserttipäivänä aamuyhdeksän jälkeen.

– Ennen sitä täällä rakennetaan vielä aluetta. Kaikki rakenteet eivät ole välttämättä vielä valmiita, ja sen vuoksi alueen läheisyyteen ei ole mahdollista päästä jonottamaan, konserttien projektipäällikkö Iina Maula Fullsteam Agency Oy:stä kertoo.

Lavan etuosassa tilaa 4 000 katsojalle

Järjestäjätaho viestittää, että heillä on oikeus poistaa konserttialueen läheisyydestä ennen aamuyhdeksää saapuneet, kuten telttailijat.

– Ohjaamme mahdolliset telttailijat ja muut siirtymään kauemmaksi alueesta, jos he pyrkivät portille. Pidämme kiinni ilmoittamastamme jonotusaloitusajasta, Maula sanoo.

Tapahtuma-alueen portit aukaistaan konserttipäivänä kello 16. Maula kertoo, että jo aamulla jonottamaan saapuvista pidetään kyllä huolta: jonotusalueelta löytyy bajamajoja ja vesipiste.

Ensimmäisten paikalle tulleiden on porttien auettua mahdollista päästä aidatulle alueelle lavan eteen. Lavan etuosaan mahtuu noin 4 000 katsojaa.

Maula kertoo, että tälle alueelle pääsemiseen vaaditut rannekkeet jaetaan niille, jotka ovat tulleet jonottamaan hyvissä ajoin.

– Pyrimme järjestämään reilusti niin, että ne, jotka ensimmäisenä ja pisimpään jonottavat, pääsisivät halutessaan sinne etuosaan. Tämä on myös artistin ja artistiorganisaation toive.

Malmille rakennetaan infra lähes nollasta

Sheeranin keikka on ensimmäinen tämän mittaluokan konsertti, joka järjestetään Malmilla.

Maula kertoo esityspaikan olevan erityinen, sillä kaikki alueelle tuleva infra – kuten sähköt ja vedet – pitää rakentaa alusta asti. Esiintymislava tulee keskelle terminaalialuetta.

Konserttijärjestäjien on pitänyt myös pohtia parhaat kulkureitit syrjäiselle Malmille. Maula kertoo, että konserttijärjestäjä suosittelee saapumaan Malmille lähijunalla.

Helsingin seudun liikenne eli HSL tiedotti eilen järjestävänsä ylimääräisiä vuoroja lähijuniin, busseihin ja metroon tiistaille ja keskiviikolle. Sekä konserttijärjestäjä että HSL kuitenkin muistuttavat varaamaan liikkumiseen tarpeeksi aikaa.

Konserttijärjestäjä ohjeistaa keskustan suunnasta saapuvia jäämään pois Malmin juna-asemalla ja pohjoisesta saapuvia jäämään pois Tapanilan juna-asemalla. Molemmilta asemilta on konserttipaikalle noin kahden kilometrin kävelymatka.

Konserttipaikkaa lähellä asuvia kannustetaan saapumaan paikalle jalan tai pyörällä.

Lue myös:

Laulajatähti Ed Sheeran kopiointikohun keskellä – tuomari määräsi kiistan valamiehistön päätettäväksi

Huippusuosittu Ed Sheeran tekee lisäkeikan Suomessa – toiset 60 000 lippua tulevat myyntiin maanantaina

Ed Sheeranin Suomen-konsertti myytiin loppuun 20 minuutissa

Ed Sheeran konsertoi Helsingissä ensi kesänä

Syyriassa al-Holin leirillä olevilla lapsilla on oikeus tulla Suomeen ja sen tavoitteen mukaisesti on toimittava, kommentoi presidentti Tarja Halonen Porissa.

Halonen ei pidä myöskään lasten edun mukaisena sitä, että heidät erotettaisiin leirillä olevista äideistään.

Halonen pohtii, että pitkällä aikavälillä lapselle voi olla erittäin turhauttava kokemus, jos kaiken muun lisäksi lapsi menettää yhteyden äitiinsä.

– Siinä on tietysti yhtenä isona haasteena, jonka kaikki myöntävät, tämä turvallisuus, että minkälaisia aktiviteetteja nämä jotkut äidit heistä ovat saattaneet tehdä, Halonen sanoi. Hän korosti kommentoivansa tilannetta kansalaisena.

Halonen kertoo, ettei kadehdi Suomen hallitusta siinä, millainen tilanne sillä on ratkaistavanaan.

– Tiedän hyvin nämä tiukat säännöt, millä tavalla ihmisiä yleensäkään pääsee "konsulin kyydillä". Siinä on näitä maksusitoumuksia ja kaikkea muuta.

Halonen huomauttaa, että samaan aikaan kun pohditaan lasten ja naisten kotiinhakemista, pitäisi miettiä keinoja, joilla voisi parantaa ihmisten tilannetta paikan päällä leirillä.

Vaikeat olot leirillä

Julkisuudessa on puhuttu paljon Syyriassa al-Holin leirillä olevista naisista ja lapsista, joilla uskotaan olevan kytköksiä äärijärjestö Isisiin. Ylen toukokuussa haastattelemien naisten mukaan leirillä olisi 11 suomalaista naista ja 33 lasta.

Al-Holin oloja on kuvattu hengelle ja terveydelle vaarallisiksi. Esimerkiksi avustusjärjestö Punaisen Ristin mukaan tilanne on "apokalyptinen", ja ihmiset leirillä ovat nälkiintyneitä, sairaita ja traumatisoituneita.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) ilmoitti kesäkuussa, ettei Suomi aktiivisesti evakuoi kansalaisiaan leiriltä.

Viime perjantaina Rinne tapasi naisten ja lasten omaisia ja kuuli heidän kuvauksiaan leirillä olevien läheisten tilanteesta.

Rinteen mukaan Suomen valtio on tehnyt tiiviisti työtä, jotta tilanteeseen löytyisi ratkaisu.

Viime viikonloppuna STT:n haastattelussa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kuvaili tilannetta monimutkaiseksi, sillä naisia ei välttämättä saataisi Suomessa rikosvastuuseen. Ohisalon mukaan lasten hakeminen ilman äitejä ei onnistu.

Lue myös:

Ulkoministeri Haavisto Isis-leirillä olevista: Suomalaisilla on aina oikeus palata kotiin

Pääministeri Rinne tapasi al-Holin leirillä olevien läheisiä

Suojelupoliisi: Al-Holin leirillä olevien suomalaisten tapaukset tutkitaan yksitellen – palaajat viranomaistoimien piiriin "tavalla tai toisella"

Kansallisarkiston pääjohtaja, dosentti Jussi Nuorteva kertoo saaneensa ala-arvoisia viestejä ja uhkauksia suomalaisista SS-vapaaehtoisista tehdyn selvityksen takia. Nuorteva kertoo asiasta torstaina julkaistussa kannanotossaan.

Nuorteva sanoo, että uhkaukset toimitetaan poliisille.

Nuorteva kirjoitti kannanottonsa vastauksena tällä viikolla käytyyn keskusteluun Kansallisarkiston selvityksestä. Helmikuussa julkistetussa selvityksessä todettiin, että suomalaiset vapaaehtoiset osallistuivat hyvin todennäköisesti juutalaisten, muiden siviilien ja sotavankien surmaamiseen osana saksalaista SS-sotilasjoukko-osastoa.

Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina, että SS-miesten omaiset vaativat Kansallisarkistoa korjaamaan selvitystään. Omaiset kirjoittivat Kansallisarkistolle osoittamassaan kirjeessä muun muassa, että selvityksen johtopäätökset häpäisevät heidän isiensä muiston.

Nuorteva kirjoittaa, että vaadittuun oikaisuun ja anteeksipyyntöön ei ole syytä, ja asiasta on ilmoitettu Kansallisarkiston aiemmin omaisille antamassa vastauksessa.

Väkivaltaisuuksista tiedettiin

Selvityksessä tuotiin esille tapauksia, joissa suomalaiset kertoivat väkivaltaisuuksista ja osallistumisesta niihin. Niiden pohjalta pääteltiin, että tieto näistä asioista oli suomalaisten keskuudessa yleinen, Nuorteva kirjoittaa.

– Useimpien suomalaisten SS-vapaaehtoisten kokemuksista ei kuitenkaan ole säilynyt tietoja. Se ei silti merkitse sitä, etteivätkö he olisi saattaneet osallistua väkivaltaisuuksiin, Nuorteva sanoo.

Selvitys ei ottanut kantaa siihen, olisivatko suomalaisten teot täyttäneet sotarikoksen määritelmän. Nuortevan mukaan pyrkimyksenä ei ollut arvioida tekojen luonnetta, vaan luoda suomalaisista SS-vapaaehtoisista yleiskuva kansainväliselle yleisölle.

– Asiaa koskevat kirjoitukset ja saapuneet viestit säilytetään Kansallisarkiston tietojärjestelmässä kiinnostavana esimerkkinä siitä, millaisia reaktioita selvitys aiheutti Suomessa vuonna 2019, Nuorteva lisää.

Lue myös:

HS: SS-miesten läheiset vaativat Kansallisarkistoa oikaisemaan "häpäisevän" selvityksen

Puolustusministeri Niinistöltä haukut SS-miesten tekoja kaivelleelle selvitykselle – "Heidän päälleen heitetään epäilyksen varjo ilman todisteita"

Varastettujen pyörien myyminen on netin kirpputoreilla iso bisnes. Pelkästään Helsingin poliisilaitoksen alueella ilmoitetaan varastetuksi keskimäärin kymmenen pyörää päivässä, ja niistä iso osa myydään laillisia kanavia pitkin.

Fillariharrastajat ovat jo oppineet bongaamaan merkkejä, joista varastetun pyörän myynti-ilmoituksen tunnistaa. Mitä useampi kohta seuraavalta listalta toteutuu, sitä äänekkäämmin pitäisi hälytyskellojen soida käytetyn pyörän ostajalla.

1. Sama myyjä kaupittelee pyöriä sarjatyönä. Parhaimmillaan samalta myyjältä voi tulla toistakymmentä pyörää myyntiin viikon aikana. Jotkut meistä harrastavat pyörien kunnostamista ja myymistä tietysti laillisestikin – katso, ovatko ilmoitukset muuten luotettavia.
2. Myyjä panttaa tietoja itsestään. Jos pyörä on myynnissä Facebookissa, onko myyjä omalla vai keksityllä nimellä? Onko hänellä Facebook-ystäviä? Onko hänellä prepaid-liittymä? Eikö hän suostu kertomaan tilinumeroaan, vaan haluaa maksun käteisellä? Haluaako hän tavata vaikkapa asemalla mieluummin kuin kotikulmillaan? Mitä vähemmän myyjä paljastaa itsestään, sitä enemmän häntä on syytä epäillä.
3. Hinta on epäilyttävän halpa. Ota selvää, minkä verran myytävästä pyörästä pyydetään muualla. Monesti varastettuja pyöriä myydään selvästi alle markkinahinnan. Sille on syynsä: varas tarvitsee rahaa nopeasti, ja kun itse ei ole maksanut pyörästä euroakaan, voi huoletta myydä halvalla.
4. Myyjällä ei ole tarvittavia papereita. Onko myyjällä kuittia pyörän ostamisesta tai edes alkuperäisiä huolto-ohjeita? Varkaalla niitä ei ainakaan ole. Hän saattaa myös vastata kierrellen ja kaarrellen, kun kysyt häneltä lisätietoja pyörästä.
5. Myyjä ei tunne pyörää muutenkaan. Usein pyörävaras ei tiedä tarkkaan pyörän ominaisuuksia tai mallia. 21-vaihteista pyörää saatetaan esimerkiksi kaupitella seitsemänvaihteisena, jos siinä on seitsemän takaratasta. Tai sitten uudennäköinen pyörä on ilmoituksessa vain "maastopyörä", eikä esimerkiksi "Nishiki 29" Bigfoot".
6. Kuvissa on jotain epäilyttävää. Hätäinen pyörävaras ei viitsi panostaa kuviin, vaan ottaa ne sarjatyönä vaikkapa kerrostalon kellarikäytävässä samaa taustaa vasten. Entä näkyykö kuvissa jotain erityistä tuntomerkkiä? Joku saattaa tälläkin hetkellä kysellä pyörän perään Facebookin fillariryhmissä.
7. Avain on hävinnyt tai lukko on rikki. Jos myyjä sanoo kadottaneensa avaimen, hälytyskellojen pitäisi kilkattaa. Tökeröimmillään varas on voinut peittää murtamansa lukon muovipussilla pyörää kuvatessaan.
8. Myyjällä on kiire. Niin kuin nettihuijarit yleensä, varastetun pyörän myyjä haluaa solmia kaupat mahdollisimman nopeasti. Muita kyselijöitä on tietysti aina jonoksi asti, ellet juuri sinä osta. Uskoo ken tahtoo.

Juttua varten on haastateltu pyörävarkauden kokeneita ihmisiä Facebookin pääkaupunkiseudun pyörävarkaudet -ryhmästä sekä poliiseja Helsingin ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksista.

Lue myös: Pyörävarkauksista tuli rikollisten raha-automaatti, koska kiinni jää niin harvoin – perheenisä ei luovuttanut, vaan paljasti varkaan ovelalla juonella

Suomalaisista nuorista joka viidennellä on jokin mielenterveyden häiriö, joka tarvitsisi hoitoa. Viime vuonna mielenterveyspalveluja tarvitsevia 13–24-vuotiaita nuoria oli siis yli 100 000.

Tällä hetkellä takaraja hoidon odottamiselle on kolme kuukautta. Kaikkialla sekään ei toteudu, esimerkiksi Turussa nuorisopsykiatriseen hoitoon pääsyssä kestää toisinaan kauemmin.

Mielenterveysjärjestöjen tekemän terapiatakuu-kansalaisaloitteen tarkoitus on, että pitkä odottaminen jäisi historiaan. Psykoterapiaan tai muuhun hoitoon pitäisi päästä kuukauden sisällä ensimmäisestä terveyskeskuskäynnistä, ja hoidontarpeen arviointi pitäisi tehdä heti ensimmäisen avunpyynnön yhteydessä.

Aloitteen on kirjoittanut alle liki 50 000 ihmistä, mikä vaaditaan siihen, että se päätyisi eduskunnan käsittelyyn.

Kansalaisaloitteen takana olevan Mielenterveyspoolin projektipäällikkö Alviina Alametsän mukaan apua pitäisi saada välittömästi.

– Jos ihmisellä on itsetuhoisia oireita tai hyvin paha olla, niin kolme kuukautta on valtavan pitkä aika.

Arviolta vain puolet mielenterveyden häiriöitä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa.

Potilaiden määrä kasvaa, lääkärien ei

Nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä on kasvussa: pääkaupunkiseudulla lähetteiden määrä on noussut 40 prosenttia kymmenessä vuodessa.

Samassa ajassa erikoissairaanhoidon piirissä olevien nuorten määrä on kasvanut puolitoistakertaiseksi koko maassa.

Hyksin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Laura Häkkinen kertoo, että noin 15 prosenttia mielenterveyspalveluja tarvitsevista nuorista kuuluisi peruspalvelujen piiriin, eli heidän sairautensa on lievä tai keskivaikea.

Kuitenkin joka kymmenes nuori on erikoissairaanhoidon piirissä. Häkkisen mukaan ongelmana on, että perustason palvelut eivät toimi niin nopeasti kuin pitäisi.

– Nuorten mielenterveyden häiriöt ovat kohtuullisen helppoja tunnistaa ja hoitaa, eli hoito pitäisi aloittaa aikaisemmin, hän sanoo.

Hoitoon pääsemisen hitaus johtuu pitkälti työvoiman puutteesta.

Onko aikaisempaan hoitoon varaa?

Kansalaisaloitteella tavoiteltavan terapiatakuun tarkoituksena on varhaistaa hoitoa ja tehdä esimerkiksi nopeasti vaikuttavasta lyhytterapiasta paremmin saatavaa.

Takuun toteuttaminen vaatii uusien työntekijöiden palkkaamista ja nykyisten täydennyskoulutusta.

Nyt erikoissairaanhoidossa on pulaa työvoimasta. Viime vuonna Husin 68:sta nuorisopsykiatrian erikoislääkärin virasta 10–15 oli täyttämättä.

Kansalaisaloitteen tekijät ovat arvioineet terapiatakuun vuosittaisiksi kustannuksiksi 35 miljoonaa euroa.

Mielenterveysjärjestöjen mukaan satsaus maksaisi muutamien vuosien kuluessa itsensä moninkertaisena takaisin, koska mielenterveysongelmista johtuvat työpoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenisivät.

Viime vuonna mielenterveyden ongelmat olivat yleisin syy 20–29-vuotiaiden sairauspoissaoloille.

– Erikoissairaanhoito on kalliimpaa kuin varhainen puuttuminen, sikäli myös taloudelliset syyt puoltavat terapiatakuun mukaista, aikaisessa vaiheessa alkavaa hoitoa, Häkkinen sanoo.

"Palveluihin pääsy on luokattoman huonoa"

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) ovat molemmat terapiatakuun kannalla.

– Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pääsy on ihan luokattoman huonoa osassa Suomea, eikä se ole missään optimaalinen, Laiho sanoo.

Kiuru kertoo, että hallitusneuvotteluissa harkittiin terapiatakuun kirjaamista hallitusohjelmaan.

Nyt mielenterveyspalvelujen hoitotakuuta suunnitellaan osana tulevaisuuden sote-mallia, jonka valmistelu on käynnissä.

Kiurun mukaan takuun toteuttaminen onnistuu. Hän toteaa, että keskustelu kääntyy usein erityistason palveluihin, mutta niitä tarvitsevien ihmisten ongelmiin olisi pitänyt puuttua jo paljon aiemmin.

– Kun on hätä, olipa kyseessä polvivaivat tai mielen vaivat, ne pitää saada nopeammin hoidettua. Sekä perusterveydenhuoltoon että erityistasolle tarvitaan näitä palveluja, Kiuru sanoo.

Lue myös:

Terapiassa käymisestä tuli ylpeydenaihe – mutta vain osalla on voimia taistella omasta hoidostaan

Nuori räppäri kamppailee masennuksen kanssa ja yllättyi vastaanotolla: "Ammattiauttaja pisti Kummeli-videon pyörimään"

Keravan verran suomalaisia sai viime vuonna terapiaa mielenterveyden ongelmiin – vaikka hoitoa saa yhä useampi, moni jää sitä vaille

Reima Leinonen viettää kesät mielellään mökillään Suomussalmella ja luonnossa samoillen. Useimmiten miehen löytää sieltä, missä surina ja ininä käy kaikkein kovimmin. 58-vuotiaan hyönteistutkijan haavi heiluu tottuneesti ilmassa ja nappaa ötököitä kyytiinsä. Perhoset, hyttyset ja pistiäiset ovat Leinoselle intohimo. Niiden parissa hän viettää sekä työ- että vapaa-aikansa.

Keväällä ja kesällä Leinosen puhelin käy kuumana, kun medioiden edustajat soittavat hänelle. Leinonen on Kainuun ELY-keskuksen ympäristöasiantuntija sekä hyönteistutkija. Hän on tullut tunnetuksi hyttysasiantuntijana, joka arvioi tulevien säiden perusteella, kuinka suuri riesa inisijöistä on kesällä tulossa.

Miestä kutsutaan leikkisästi jopa hyttysguruksi.

Palo alalle kehittyi jo lapsuudessa

Leinonen on ollut kiinnostunut hyönteisistä aina. Jo pienenä hän konttasi naama muurahaiskeossa tutkailemassa ötököiden elämää.

Viimeistään yläkoulussa hän tajusi, että hyönteisten tutkimisesta voisi saada ammatin.

– Kuhmon peruskoulun yläasteelle tuli biologian opettajaksi Ilmari Mäkisalo. Hän piti biologian kerhopäivän, jossa aloin oivaltaa, miten hyönteisiä voi tutkia ja siitä harrastus varsinaisesti lähti.

Leinonen sai kannustusta alalle myös kotoaan. Hänen isänsä oli metsuri sekä maanviljelijä ja äiti toimi maatilan emäntänä. Luonnon ympäröimänä elänyt perhe ajoi tulevaa hyttysmiestä omalle polulleen.

Leinonen kertoo isänsä tietäneen luonnosta niin paljon, että olisi varmasti peitonnut tietoisuudellaan useat biologitkin. Isä myös jakoi tietoaan luonnosta innostuneelle pojalleen.

Leinonen sai vanhemmiltaan hyväksynnän unelmalleen joskus työskennellä hyönteisten parissa. Yksi kommentti on erityisesti jäänyt Leinosen mieleen.

– Isä totesi, että enpä ainakaan ole sitten muualla pahanteossa. Ilmeisesti hän näki, että olin aika vilkas poika ja halusi minulle jotain mielekästä tekemistä, Leinonen nauraa.

Harrastusmielellä tohtoriksi

Leinonen valmistui ympäristötieteiden maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2012 ja on tällä hetkellä tohtorikoulutettavana.

Hän kävi aikanaan lukion sijaan teollisuuslaborantin koulutuksen, eikä yliopisto käynyt nuorempana mielessäkään. Työelämä kiinnosti opiskelua enemmän.

Kun työnkuva alkoi suuntautua yhä voimakkaammin hyönteisiin, heräsi myös ajatus maisterin papereista. Opiskelun olisi kuitenkin onnistuttava työn ohessa suurilta osin etänä. Leinoselle ykkösprioriteetti, perhe, ei saisi kärsiä.

Sopiva mahdollisuus opiskeluun löytyikin Kuopiosta. Kun maisterin tutkinto oli taskussa, Leinonen päätyi jatkamaan vielä tohtorikoulutukseen.

– Se ei ole minulle mikään pakkomielle, ennemminkin harrastus. Elämääni tohtorin tutkinnolla ei ole merkitystä, mutta teen sen mielenkiinnosta. Haluan katsoa mihin pystyn.

Lupsakka kainuulainen osaa kansantajuistaa

Reima Leinosesta tuli Suomen tunnetuin hyttysasiantuntija, kun Juhani Itämies jäi tehtävästä eläkkeelle vuonna 2008.

Itämiehen mukaan rooli koko kansan hyttysguruna vaatii tietynlaista persoonaa, sillä hyttyset herättävät voimakkaita tunteita. Itämiehen mukaan Leinoselta löytyy tarvittavat ominaisuudet.

– Reima on kovanahkainen, mutta lupsakka kainuulainen. Hän on pärjännyt siinä roolissa todella hyvin.

Ennen Leinosta hyttystiedon yleistajuistajana tunnettu Itämies sanoo Reiman kyvyn ja halun puhua ilman tieteellistä kapulakieltä olleen suuri syy, miksi juuri hän valikoitui uudeksi kasvoksi.

– Se sekä sairas ja huono huumori, Itämies hekottaa.

Reima Leinonen paljastaa, ettei hän omasta mielestään ole välttämättä kaikkein pätevin tutkija kertomaan hyttysistä tieteellisessä mielessä. Suomessa on tutkijoita, joiden erityisalaa ovat nimenomaan hyttyset. Leinoselle on kuitenkin erityisen tärkeää kertoa asiat niin yksinkertaisesti, että hyönteisiin vähemmän perehtyneetkin ymmärtävät mistä puhutaan.

Myös Itämies sanoo työn olevan yleisön palvelua.

– Jos on niukkasanainen ja puhuu vain vaikeaselkoista kieltä, ei se annan kovin hyvää kuvaa. Reima osaa supliikkina miehenä heittää tekstiä niin, että jokainen voi sen ymmärtää.

Leinonen komppaa Itämiestä. Hänen mukaansa pääpointti ei ole kertoa kaikkea mahdollista faktaa virallisilla termeillä, vaan antaa tietoa hyönteisistä helposti ymmärrettävässä muodossa.

Siihen, miksi hyttysguruja on Suomessa aina paavinomaisesti aina yksi, Leinonen ei osaa vastata. Hyttysasiantuntijan roolin ja sen valinnan yhdistäminen paaviin huvittaa häntä.

– Ei siinä vaihdossa sentään mitään valkoista savua päästetty ilmoille valinnan merkiksi, hän naurahtaa.

Tappouhkaukset olivat viimeinen niitti

Jo vuosia ennen eläköitymistään Juhani Itämies oli kertonut hyönteistutkija Reima Leinoselle, että tämä saisi jatkaa hänen työtään, kun työelämä tulisi päätökseen. Viimeinen niitti Itämiehelle olivat häneen kohdistuneet tappouhkaukset.

Rooli yleisenä hyttystietäjänä on siitä erikoinen, että hyttyset ovat poikkeuksellisen tunteita herättäviä. Harva suomalainen varsinaisesti pitää verenimijöistä. Sen huomasi uransa aikana myös Itämies.

Eräänä keväänä hänen ollessa vielä hyttysguruna, tunteet leimahtivat toden teolla. Sääolot, kosteus ja lammikoiden määrä antoivat odottaa suurta hyttysmäärää etenkin Lappiin. Näin Itämies myös kertoi eri medioille, kun häneltä totuttuun tapaan kysyttiin, miltä tuleva hyttyskesä vaikuttaa.

Itämies mainitsi myös, että mahdollinen pitkä kuiva jakso voisi vielä kääntää kelkkaa. Tämä ei lehtien otsikoihin päätynyt. Ennen kesää koitti pidempi kuiva ja lämmin jakso, joten hyttysmäärät jäivät odotettua pienemmiksi.

Lehdissä oli kuitenkin jo ehditty kirjoittaa isoin otsikoin Lappia piinaavasta itikka-aallosta. Paikalliset yrittäjät kokivat, että Itämies oli ennustuksillaan karkottanut Lapista turisteja ja näin vienyt heiltä tuloja.

– Eihän Juhani tietenkään mitään ennustanut, kun ei se ole ennustamista. Luotettava arvio hyttyskesästä voidaan tehdä seuraamalla esimerkiksi lammikoita ja säätä.

Itämiehelle sanottiin, ettei hänellä ole enää asiaa Lappiin ja hurjimmillaan hän sai jopa tappouhkauksia. Pian tämän jälkeen hän päätti jättäytyä eläkkeelle ja antoi Leinosen astua puikkoihin.

Leinonen itse ei ole huolissaan, vaikka hyttyset saattavat toisinaan nostattaa suurempaakin äläkkää.

– Jos jotain väärinymmärryksiä tulee, pitää vain rauhallisesti kertoa, miten asiat ovat. Itämieskin oli Lapissa tutkimushommissa vain hetki uhkailujen jälkeen, Leinonen selventää.

Hyönteiset hämmästyttävät kerta toisensa jälkeen

Itikoissa Reima Leinosta kiehtovat sitkeys ja mielenkiintoiset yksityiskohdat niiden elinkierrossa.

– Esimerkiksi hyttysen kärsä on kiehtova. Se, että niin pieni otus saa kärsänsä ihon läpi ja voi imeä tarvitsemansa määrän verta, on ihmeellistä

Leinonen kertoo hämmästyvänsä jatkuvasti löytäessään eri hyönteisistä uusia puolia ja kykyjä.

– Luonnosta löytyy paljon monipuolisia ja hämmästyttäviä veijareita, hän tohkeilee.

Hyönteisten lisäksi Leinosen alaa ovat levähaitat, kasvitarkastukset, ympäristökasvatus sekä viestintä. Leinonen kertoo tuntevansa itsensä etuoikeutetuksi, kun on saanut rakkaasta harrastuksestaan itselleen ammatin.

Millaisia tunteita hyttyset herättävät sinussa? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

Hyvinkään vanhassa kirkossa oli viime yönä palonalku, jota poliisi tutkii tuhotyönä.

– Alustavan tutkinnan perusteella on syytä epäillä, että tulipalo on tahallaan sytytetty. Asiaa tutkitaan tällä hetkellä tuhotyönä, rikoskomisario Leif Malmberg Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta kertoo Ylelle.

Malmberg toteaa, että tutkinta on vielä pahasti kesken, ja sen vuoksi poliisi ei voi vielä kertoa tapauksesta tarkempia tietoja. Malmbergin mukaan tulipalolle ei löydetty luonnollista syttymissyytä.

– Tämä perustuu tekniseen tutkintaan, missä todetaan sellaisia olosuhteita, jotka antavat syytä epäillä tulipalon olleen tahallaan sytytetty. Rikoksesta epäiltyä ei vielä tässä vaiheessa ole, Malmberg toteaa.

Poliisi puhutti yöllä paikan päälle olleita ihmisiä. Poliisi pyytää tiedotteessaan yleisöhavaintoja tapauksen selvittämiseksi.

Ohikulkija hälytti pelastuslaitoksen paikalle

Ohikulkija teki hälytyksen Uudenmaankadulla sijaitsevan Hyvinkään vanhan kirkon varastorakennuksen palosta perjantaiaamuna noin klo 2.30.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen saapuessa paikalle 30-neliöinen varastorakennus oli täydessä tulessa. Sen sisällä oli puutarhanhoitoon liittyviä työkaluja ja tarvikkeita, kertoo päivystävä palomestari Harry Häyrinen.

Varasto ja tarvikkeet tuhoutuivat palossa täysin.

1800-luvun lopulla rakennetun hirsirakenteisen kirkon seinässä ikkunanpielessä havaittiin myös paloalku, jonka palomiehet saivat sammutettua.

– Ikkunanpieli raivattiin auki, siellä oli sellaista hamppua eristeenä. Kirkon sisään oli päässyt savua, se tuuletettiin, kuvailee Häyrinen.

Häyrisen mukaan kirkko on noin 15 metrin päässä varastosta ja sen palamaan syttynyt ikkunanpieli noin 25 metrin päässä.

Hän pitää epätodennäköisenä, että kirkon palonalku olisi peräisin varastosta lentäneistä kipinöistä.

Palossa ei sattunut henkilövahinkoja. Pelastuslaitokselta tehtävää oli hoitamassa 10 yksikköä.

Hyvinkään vanha kirkko on hirsirakenteinen, alunperin vuonna 1896 ruokoushuoneeksi tehty kirkko, joka tehtiin arkkitehti Yrjö Sadeniuksen piiirustusten pohjalta. Rukoushuonetta laajennettiin vuonna 1923 Heikki Siikosen piirustusten mukaan. Rakennus on vihitty kirkoksi vuonna 1978.

Hyvinkään seurakunnan verkkosivujen mukaan vanha kirkko on suosittu vihkikirkko.

Poliisitutkinta jatkuu ja seuraavaksi alueelta kerätään valvontatallenteet.

Viron ja Latvian välinen viinaveronokittelu sai uusia kierroksia keskikesällä. Ensin Viro laski alkoholiveroaan 25 prosenttia heti heinäkuun alussa. Ei mennyt kuin viikko, kun Latvia päätti laskea omaa veroaan 15 prosentilla.

Suomenlahtea edestakaisin kyntävät laivayhtiöt eivät jääneet odottamaan sormi suussa, miten kahden maan viinataistossa käy.

Esimerkiksi Tallink Silja vastasi huutoon ja kertoi laskevansa lähes 700 alkoholituotteen hintoja heinäkuussa. Laivayhtiöt käyttävät Viron valmisteverotusta alkoholin hinnoittelussaan.

Ensimmäiset merkit vaikutuksista ovat nähtävillä.

– Alustavat myyntiluvut alkoholin suhteen näyttävät hyviltä. Meillä on muutenkin vilkkain matkustuskuukausi meneillään:laivat ovat täysiä ja ihmiset tekevät paljon ostoksia. Vielä on vaikea vetää johtopäätöksiä siitä, mikä johtuu hintojen alennuksista ja mikä korkeasta sesongista, kertoo Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd.

Hänen mukaansa alkoholin hinnanalennusten todelliset vaikutukset nähdään luultavasti vasta syksyllä, kun huippusesonki on ohi ja normaali arki palaa.

Nöjd uskoo, että moni suomalainen ei välttämättä tiedä, että alkoholin hinta on muuttunut, jos ei ole kovin valveutuneesti seurannut uutisointia.

– Varmasti on se porukka, joka on tästä tilanteesta hyvin perillä, ja sitten on niitä, joille alennukset eivät merkitse mitään. He kyllä huomaavat, että tuote on halvempi laivalla kuin maissa.

Viking Line: Viron veronalennus pitää laittaa oikeaan perspektiiviin

Myös Tallink Siljan kilpailija Viking Line hilasi vajaan 200 alkoholituotteen hintoja alaspäin Viron veroalennuksen aikaan heinäkuun alussa.

Viking Linen markkinointijohtaja Kaj Takolander sanoo, että alkoholin myynti kesällä on pysynyt suunnilleen samoissa luvuissa kuin vuosi sitten. Mitään suurta ostoryntäystä ei ole havaittavissa.

– Tulemme näkemään plusmerkkisen myynnin meidän laivoilla kesällä, mutta se on vaatimatonta kasvua. Kilpailu Helsingin ja Tallinnan välillä on todella kovaa asiakkaista. Se on kuluttajien etu, koska kilpailu pitää hinnat alhaalla.

Takolander muistuttaa, että Viro on parin vuoden aikana lähinnä nostanut radikaalisti alkoholiverotustaan ja sitä kautta hintoja.

Hänen mukaansa alkoholijuomien valmistevero on loppujen lopuksi pieni osuus hinnan muodostuksessa ja nyt tehty veronalennus on vaatimaton.

– Oluttölkin kohdalla puhutaan noin kymmenen sentin laskusta hinnassa. Kymmenen senttiä ei vielä vallankumouksesta tee.

Kokenut markkinointijohtaja on huomannut vuosien aikana, että alkoholin merkitys Baltian matkailussa on vähentynyt.

– Ihmisillä on paljon muita motiiveja matkustaa Viroon kuin alkoholi. Jos parikymmentä vuotta sitten Viron matkailu on ollut votkaturismia, niin nyt maa on enemmän perhematkailukohde.

Samaa mieltä ollaan Tallink Siljalla.

– Olemme tutkineet asiaa, jaylivoimaisesti selkein syy laivalle lähtöön on irtiotto arjesta. Hyvin harvalla perimmäinen syy matkaan on alkoholin ostaminen, kuvailee viestintäjohtaja Marika Nöjd.

Lue lisää:

Latvia nokitti Viroa – parlamentti hyväksyi 15 prosentin leikkauksen viinaveroon

Alkoholiveron laskun toivotaan tuovan suomalaisasiakkaat takaisin Tallinnaan – tällaiset ovat kolmen kauppiaan odotukset

Näin paljon oluen ja viinan hinta laskee – ensi viikolla Baltian viinaralli ottaa uusia kierroksia

Säästöt iskivät kovaa Tullin tehovalvontaan: Ei tarpeeksi työntekijöitä käräyttämään suuria viinalasteja

Päijänteen vesi lainehtii verkkaisesti, kun asikkalalainen Mikko Vesterinen käy tankkaamassa venettään. Edessä on matka mökille perheen kanssa. Vesterinen on lomalla, mutta kertoo silti vilkuilevansa välillä työsähköpostiaan.

– Se on vähän tullut huono tapa. Joskus yritän olla lukemattakin, mutta kerran päivässä tulee vilkaistua, Vesterinen myöntää.

Samaan aikaan venesatamaan rantautuu myös espoolainen Anu Kuusela. Myös hän kertoo lukevansa työmeilejään, mutta rajoitetusti. Kuusela sanoo lukevansa niitä kaksi kertaa loman aikana.

– Loma on mulle sellainen, että täytyy päästä eroon kaikista työasioista niin pitkälle kuin mahdollista. On kuitenkin tiettyjä vastuita, joiden takia täytyy kurkata, Kuusela perustelee.

Seuraavaksi toimittajan haaviin osuu muuramelainen Janne Knuutinen. Hän toteaa, että lomalla pitäisi olla erossa työstä, mutta yrittäjänä se ei ole helppoa. Kotona työmeilien lukemisesta tulee kuitenkin sanomista.

– Luen, mutta ainoastaan silloin kun avopuolison silmä välttää. Sähköpostin lukeminen helpottaa töihin paluuta, joten olen kokenut sen järkeväksi, Knuutinen puntaroi.

Miltei 40 prosenttia lukee työpostejaan lomalla, kertoo kyselytutkimus

Vesterinen, Kuusela ja Knuutinen eivät ole tilanteensa kanssa yksin, sillä suomalaisista 38 prosenttia kertoo lukevansa työsähköpostia lomalla. 34 prosenttia myös vastaa työmeileihin, vaikka samanaikaisesti moni haluaa tietoisesti välttää digilaitteiden käyttöä vapaalla.

Tämä selviää teleoperaattori Moin Kantar TNS:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi 1 104 henkilöä.

Ilmiö on tunnistettu työhyvinvoinnin tutkijoiden parissa. Erityisesti asiantuntijatehtävissä työskentelevillä on paineita hoitaa työasioita vapaalla.

Mieli kaipaa levon lisäksi myös vaihtelua. Kirsi Ahola

Työterveyslaitokselta ei suositella työmeilin lukemista lomalla. Työterveyspsykologian dosentti, johtaja Kirsi Ahola sanoo, että työstä pitää irtautua sekä fyysisesti että psyykkisesti.

– Työhyvinvoinnin näkökulmasta lomien yksi tehtävä on edistää työkuormituksesta palautumista. Mikäli henkilö seuraa työsähköpostia myös lomalla, palautuminen ei toteudu kunnolla etenkin työstä irtautumisen näkökulmasta.

Riskinä on, että luovuus ja reagointikyky haastaviin tilanteisiin heikkenee, jos työt ovat koko ajan mielessä. Dosentti varoittaa, että pahimmillaan siitä voi seurata työssä uupumista pitkällä aikavälillä.

Lue myös: Miten tiede auttaa saamaan lomasta eniten irti – Aivotutkija Katri Saarikiven 10 vinkkiä hyvään latautumiseen ja työhuolten unohtamiseen

Keinoina kohdistaa huomio muualle, myös työpaikalla voidaan vaikuttaa

Kirsi Aholan mukaan jokainen voi edistää omaa palautumistaan, kun tekee vapaalla mahdollisimman erilaisia asioita kuin töissä ja arkena. Irtautumista voi tehostaa suunnittelemalla loman kulkua siten, että työasiat voi jättää mahdollisimman nopeasti pois mielestä.

– Mieli kaipaa levon lisäksi myös vaihtelua. Mikäli on mahdollista lähteä reissuun, kannattaa se ajoittaa loman alkuun, Ahola neuvoo.

Mikäli maisemanvaihdos ei onnistu, kannattaa rutiineja rikkoa muilla tavoin. Loman onnistumista voidaan edistää myös työpaikoilla.

– Sovitaan, että on kiertävä sijaistus. Silloin jokainen voi lomailla rauhassa, kun tietää, että työkaveri tuuraa ja vastaa sähköposteihin. Työkaverin nimen voi laittaa myös automaattivastaajaan sähköpostiin.

Yritysjohtajien ja muiden vastuuasemissa olevien kohdalla työpaikoilla voidaan sopia, että ongelmatilanteissa soitetaan. Silloin johtajakin voi lomailla ilman paineita. Esimerkiksi yrittäjille täysi irtautuminen ei kuitenkaan ole aina mahdollista.

– Silloin voi käyttää tietyn ajan päivästä ikään kuin huolituntina, jonka ulkopuolella ei työmeilejä lueta, Ahola neuvoo.

Oletko sinä kiinni työasioissa kesälomallakin? Mikä ajaa työsähköpostin ääreen? Osallistu keskusteluun ja kerro vinkkisi. Keskustelu on avoinna kello 22 saakka.

Lue myös: Loma alkoi vai alkoiko kuitenkaan? – Asiantuntija neuvoo välttämään työpostien tsekkailua

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen ei ole tullut Suomen suurimpaan lobbaustapahtumaan varsinaisesti lobbaamaan. Tai näin hän sanoo ainakin itse.

Olisi kuitenkin naiivia ajatella, ettei hänellä olisi jonkinlaista agendaa.

– Totta kai tämä on paikka, jossa pääsee vaikuttamaan ja kertomaan näkemyksiä. Uusi hallitus on myös luvannut lukiokoulutukseen 18 miljoonaa euroa, joten haluamme kertoa, miten se pitäisi meidän mielestämme käyttää, Pajunen sanoo.

Lähdetäänpä siis vaikuttamaan.

Keskustelutilaisuuksia ja cocktail-kutsuja

Vuoden vaihteessa SLL:n puheenjohtajana aloittanut 21-vuotias Pajunen on Suomi-areenassa haluttu keskustelija, sillä sen lisäksi, että hän edustaa nuoria, hän edustaa ennen kaikkea ryhmää, josta on keskusteltu vaalikevään aikana paljon.

Tuoreeseen hallitusohjelmaan on kirjattu maksuton toinen aste. Lisäksi ohjelmaan on kirjattu oppivelvollisuuden pidentäminen koskemaan myös toista astetta – siis lukio- ja ammattikoulutusta.

Keskiviikko onkin Pajusen kiireisin päivä Suomi-areenassa. Hän osallistuu kolmeen keskustelutilaisuuteen, mikä on hänen mukaansa hieman enemmän kuin tavallisesti.

Tämän lisäksi kalenteriin on merkitty parit "kokkarit" eli cocktail-tilaisuudet sekä lounastapaaminen Suomen Kustantannusyhtiön johtajan kanssa.

Päivän tärkein tapahtuma on kuitenkin iltapäivän paneelikeskustelu hallituksen koulutuspolitiikasta. Keskusteluun osallistuu myös tuore elinkeinoministeri Katri Kulmuni.

Saavumme kauppatorille hyvissä ajoin. Pajunen kertoo vihaavansa myöhästymistä.

– Koen, että on toisten kunnioittamista tulla ajoissa. Mulle myös sanottiin pestini alussa, että tulen olemaan puheenjohtajana aina myöhässä sen viisi minuuttia. Haluan näyttää, että pystyn olemaan ajoissa, Pajunen kertoo.

Pajunen käy nappaamassa kivennäisveden, istuu pöydän ääreen ja avaa läppärinsä. Hän kertoo käyvänsä läpi taustamateriaaleja keskusteluja varten.

Tähtäin on erityisesti iltapäivän paneelikeskustelussa. Pajunen on keskustelun ainoa nuori ja teemana on uuden hallituksen koulutuspolitiikka.

Lukiolaisia koskevat viestit on pystyttävä tiivistämään ja kertomaan silloin, kun aiheesta keskustellaan.

Mitä sitten ovat ne keskeisimmät asiat, joihin SLL:n ja Pajusen pitäisi pystyä vaikuttamaan?

– No me ei esimerkiksi kannateta tätä oppivelvollisuuden pidentämistä, Pajunen kertoo.

– Lukio ei voi olla uusi peruskoulu. Kyse on saatavuudesta eli siitä, pystytäänkö tasokasta lukiokoulutusta oikeasti tarjoamaan kaikkialla. Enemmän kannattaisi keskittyä nuorten jaksamiseen, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Suomessa on yksi Pohjoismaiden huonoimmista koulumotivaatioista, Pajunen latoo.

Hän korostaa myös, että kokonaan toisen asteen ulkopuolelle jäävien määrä on hyvin pieni.

– Se on joitain prosentteja. Toki pitää lähteä siitä, että kukaan ei saisi jäädä ulkopuolelle, mutta tämä ei ole niin laaja ongelma kuin annetaan ymmärtää.

Pajunen latoo nämä pointit säntillisesti myös iltapäivän paneelikeskustelussa, vaikka keskustelun valokeilassa tuntuvat olevan ministeri Kulmuni, Suomen laskevat Pisa-tulokset, tutkimus- ja innovaatiorahoitus sekä varhaiskasvatus.

Pajunen kokee, että hän pääsi kuitenkin sanomaan sanottavansa, vaikka ei ollutkaan äänessä montaa kertaa.

– Siinä täytyy olla myös vähän pelisilmää. Otin kantaa aiheisiin, jotka koskettivat osa-alueita, joihin meillä on sanottavaa. En viitsinyt ohjata keskustelua pakottamalla, Pajunen kertoo paneelikeskustelun jälkeen.

Pajusen kommentti lukiolaisten ja nuorten jaksamiseen panostamisesta sai yleisöltä kuitenkin jopa aplodit.

Lue lisää:Onko oppivelvollisuusiän pidentämisessä järkeä? 4 kysymystä ja vastausta

Ilmaisella lounaalla puhuttiin miljoonista

Paneelikeskustelun jälkeen Pajunen lähtee metsästämään SLL:n varapuheenjohtajiston ja työntekijöiden kanssa Akavan cocktail-tilaisuutta.

Yhtäkkiä Pajusen puhelin soi. Puhelimessa on Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja.

Nyt Pajunen on myöhässä. Tapaamisen olisi pitänyt alkaa noin vartti sitten.

– Vihaan tätä. En tykkää olla myöhässä, vaikka tämä toki kuuluu välillä Suomi-areenaan, Pajunen harmittelee.

Tapaamme Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laihon porilaisen hotellin lipan alla.

Hyväntuulinen Laiho tervehtii Pajusta tuttavallisesti ja ehdottaa lounasta vastapäisessä pihviravintolassa.

Pajunen ja Laiho astuvat sisään ravintolaan.

Laiholla on selvästi homma hallussa. Ensin hän puhuu hieman Porin seudusta – tai niin kuin hän itse sanoo – Suur-Ulvilasta. Ulvilalainen Laiho siirtyy seuraavaksi tiedustelemaan Pajusen kotiseudusta, Peräseinäjoesta.

Pääruokien saapuessa puhe on siirtynyt jo keskusteluun ilmaisesta toisen asteen koulutuksesta.

Laiho esittää huolensa erityisesti edustamansa alan näkökulmasta: kenellä on oikeus tulevaisuudessa tehdä oppimateriaaleja; miten koulukirjoja kierrätetään lukioissa tulevaisuudessa, jos kirjojen kierrätysmyynti katoaa; miksi oppimateriaalien hinnasta ylipäätään kohkataan, vaikka toisen asteen menoista oppimateriaalit muodostavat selvitysten mukaan vain pienen osan.

Ilmassa alkaa viuhua sanoja: "vaikuttaa", "yhdessä", "opetusministeri Andersson", "valtiosihteeri Kelhä".

Viereisessä pöydässä istuva mies vilkuilee ja jää välillä jopa tuijottamaan intensiivisesti höpöttävää Laihoa.

Pajunen taas kertoo, että ei ole vakuuttunut siitä, että lukiokoulutukselle luvatut 18 miljoonaa euroa käytetään oikein. Oppivelvollisuuden pidentäminen saattaa ohjata rahaa vääriin asioihin.

Jälkiruokaan mennessä kalentereihin on merkattu yhteinen tapaaminen elokuulle, jossa sovitaan syksyn tarkemmista askelmerkeistä ja tiedotteen laatimisesta ministerille.

Laiho maksaa lounaan, minkä jälkeen poistumme ravintolasta.

Pajunen kuvailee lounasta perinteiseksi lobbauslounaaksi.

– Tämä oli aika geneerinen lounas. Periaatteessa puhuimme vain noin kymmenen minuuttia asiasta, josta olimme sopineet jo sähköpostitse, Pajunen hymähtää.

– Mutta näin nämä jutut yleensä sinetöidään.

Nuorena setien keskellä

Pajusen päivän viimeinen etappi on Porin kaupungin ja valtioneuvoston kanslian järjestämä kutsuvierastilaisuus.

Paikalla on Suomen kerma. Ministereitä, kansanedustajia, toimitusjohtajia ja julkkiksia. Siis ihmisiä, joille kannattaa puhua, jos haluaa muuttaa jotain yhteiskunnassa.

Pajunen ottaa tilaisuuden enemmän siltä kannalta, että hänen on hyvä näyttäytyä paikalla.

– Olisi se ehkä vähän outoa, jos en osallistuisi liiton puheenjohtajana. Ja onhan se toki hienoa saada myös kutsu tänne, Pajunen sanoo.

Hän on kuitenkin yllättynyt siitä, kuinka vähän nuoria on paikalla. Hän pitää nuorten vähäistä määrää laajemminkin Suomi-areenan ongelmana.

– Täällä keskustellaan nuoria koskevista asioista, mutta lähes kaikki täällä ovat keski-ikäisiä. Joudun usein olemaan se henkilö, joka edustaa keskusteluissa kaikkia nuoria, Pajunen sanoo.

– Mutta muutos on hidasta. Välillä sitä vaan toivoisi, että se olisi nopeampaa.

Toimittajan silmään tilaisuuden tunnelma on odottava, ehkä hieman piinaavan pönöttävä.

Alkumaljan ja ministeri Mika Lintilän sekä ministeri Krista Kiurun puheiden jälkeen Pajunen päättää poistua valmistautumaan seuraavaan päivään. Päivä on ollut kuitenkin pitkä.

Hän osallistuu vielä torstaina keskustelutilaisuuteen nuorten mielenterveydestä.

Matkalla ulko-oville Pajunen moikkaa vielä muutamia vastaan tulevia tuttuja.

– Onneksi huomenna on vapaa ilta, Pajunen naurahtaa ja katoaa kesäisen Porin iltaan.

Lue lisää:

Professori Anu Kantola: Nyt ensi kertaa kyseenalaistetaan lobbarien rooli hallitusneuvotteluissa

Hallitusneuvotteluiden loppusuoran suurin kysymys ratkaistu: Oppivelvollisuus pitenee toisen asteen tutkinnon suorittamiseen

Sunnuntaina eli 21. heinäkuuta käynnistyvästä ravustuskaudesta ennustetaan valtakunnallisesti hyvää, Kalatalouden Keskusliitosta kerrotaan.

Tiedottaja Tapio Gustafssonin mukaan lämmin alkukesä aiheutti sen, että etenkin täplärapua pyydettäneen nyt enemmän kuin vaikkapa viime vuonna, jolloin saalis jäi keskivertoa heikommaksi.

– Täpläravut ovat ehtineet vaihtaa kuoren nyt jo kesäkuussa, ja uusi kuori on kovettunut, joten ravut ovat lähteneet liikkeelle, hän arvioi.

Miljoonia yksilöitä vuodessa

Pelkät vapaa-ajan kalastajat nostavat Suomen järvistä vuodessa noin 3 miljoonaa täplärapua ja 1–2 miljoonaa jokirapua.

Ravuista maksettavat hinnat vaihtelevat lähinnä sen mukaan, onko kyseessä Pohjois-Amerikasta Suomeen levitetty täplärapu vai kotimainen jokirapu – myös yksilön koko ratkaisee.

– Noin 10 senttimetrin pituiset ravut ovat edullisimpia, mutta hinta nousee nopeasti jokaisesta sentistä. Suurikokoisesta ravusta saa pulittaa jo useampia euroja, Gustafsson sanoo.

Lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomesta saatavia jokirapuja arvostetaan usein niiden harvinaisuuden vuoksi, joten niistä maksetaan helposti enemmän kuin täpläravuista.

– Kauden alussa jo pienestä eli kymmensenttisestä jokiravusta voi saada 2–3 euroa yksilöltä. Hinta on perinteisesti korkeimmillaan heinäkuun lopulla ja elokuun alussa, Pohjois-Savon ely-keskuksen johtava kalatalousasantuntija Jorma Kirjavainen tietää.

Viileät säät ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että ainakaan itäsuomalaisia jokirapuja ei heti nähdä herkuttelijoiden ruokapöydässä.

– Osa naaraista on yhä vaihtamatta kuorta, jolloin ne eivät juuri liiku eivätkä syö. Myös kylmä vaikuttaa rapujen liikkumiseen, minkä vuoksi niitä ei jää mertoihin, Kirjavainen toteaa.

Saaliin koko näkyy hinnoissa

Kirjavaisen mukaan lähiviikkojen sää ratkaisee, paljonko jokirapuja tänä vuonna saadaan.

– Jos keli ja vedet lämpenevät helteiden myötä, jokiravunkin suhteen on vielä toivoa.

Ravustajien kannalta niukkuus olisi hyväkin asia, sillä rapujen hinta vaihtelee paljon niiden saatavuuden mukaan.

– Kysyntää yleensä riittää erityisesti heinäkuun lopulla, kun ihmiset haluavat pitää ensimmäiset rapukekkerit. Jos rapuja on tarjolla vähän, näkyy se toki hinnoissakin, Kirjavainen tietää.

Suomalaisista hieman yli puolet eli 51 prosenttia kertoo vastustavansa Natoon liittymistä, selviää Maaseudun Tulevaisuuden, Verkkouutisten ja Hufvudstadsbladetin tilaamasta kyselytutkimuksesta.

Kielteisimmin jäsenyyteen suhtautuvat vasemmistoliiton kannattajat, joista 69 prosenttia vastustaa liittymistä.

Natoon liittymistä kertoo kannattavansa 26 prosenttia suomalaisista. Myönteisimmin jäsenyyteen suhtautuvat kokoomuksen kannattajat, joista 57 prosenttia on liittymisen kannalla.

Korkeatuloiset, itsensä poliittisesti oikealle sijoittavat ja akateemisesti koulutetut suhtautuvat Natoon myönteisemmin kuin vain peruskoulun suorittaneet, vasemmistolaiseksi itsensä luokittelevat ja pienituloiset.

Kyselyn toteutti markkinatutkimusyritys Kantar TNS, ja siihen vastasi kesäkuun alussa 1 106 henkilöä, jotka olivat 15–74-vuotiaita. Virhemarginaali kyselyssä on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.