Quantcast
Channel: Yle Uutiset | kotimaa | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 129223 articles
Browse latest View live

Nelostie on avautunut liikenteelle Lahdessa – rekka on saatu pois tieltä

$
0
0

Valtatie 4 on avattu liikenteelle Lahden kohdalla. Tien tukkinut rekka-auto saatiin tieltä pois, kertoo poliisi.

Valtie 4:llä liikenne oli illalla poikki etelän suuntaan Lahdessa, kertoi Hämeen poliisi Twitterissä. Syynä oli Hartwallin tehtaan kohdalla sattunut liikenneonnettomuus.

Hämeen poliisin mukaan täysperävaunurekka oli tietyömaalla ajanut betoniporsaiden yli ja jäänyt jumiin niiden päälle. Onnettomuuspaikalla rakennetaan Lahden ohitustietä.

Onnettomuus tapahtui iltayhdeksän maissa ja liikenne jouduttiin ohjaamaan kiertotielle.

Kartta.
Tiina Jutila / Yle

Terapiatakuu-kansalaisaloite keräsi 50 000 nimeä ja etenee eduskuntaan – kaikille halutaan nopea pääsy mielenterveysapuun

$
0
0

Terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt vaaditut 50 000 allekirjoitusta myöhään perjantai-iltana. Tämä tarkoittaa, että aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Terapiatakuun tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveysapuun.

Kansalaisaloitteen takana on kaksikymmentäneljä mielenterveysjärjestöä. Aloitteen pani vireille helmikuussa Helsingin kaupunginvaltuutettu Alviina Alametsä (vihr.).

Viime viikkoina vellonut julkinen keskustelu opiskelijoiden mielenterveydestä toi aloitteelle todellisen loppukirin, sillä aloite keräsi reilussa viikossa 10 000 allekirjoitusta.

Terapiatakuulla halutaan puuttua siihen, että vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa, vaikka puolet suomalaisista kärsii mielenterveyden ongelmista jossain kohtaa elämäänsä.

Uudella mielenterveyslakiin kirjattavalla pykälällä pyritään parantamaan mielenterveyshoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta niin, että kaikki mielenterveyden häiriöstä kärsivät saisivat apua ja tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lakimuutoksen myötä mielenterveysavun piiriin pääsisi jo ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Hoitoa saisi perusterveydenhoidossa todetun tarpeen perusteella, eli hoitoon pääsy ei enää vaatisi erikoislääkärin diagnoosia.

Ruutukaappaus kansalaisaloite.fi -sivustosta.
Kuvakaappaus Terapiatakuu-kansalaisaloitteen kannattajatilanteesta torstaina 18.7. kansalaisaloite.fi

Oireen mukainen psykoterapiahoito tai muu psykososiaalinen hoito alkaisi kuukauden sisällä terveyskeskuskäynnistä.

– Terapiatakuu rakentaisi Suomeen tehokkaat perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut, ja täydentäisi nykyjärjestelmää tuomalla avun saataville nopeammin, helpommin ja asiakaslähtöisemmin, aloitteessa kiteytetään.

Mielenterveyspalveluihin yhdenvertaisuutta ja kustannustehokkuutta

Terapiatakuun avulla halutaan parantaa yhdenvertaisuutta niin, että potilas saisi varmuudella hoitoa, vaikkei hänellä olisi taloudellista mahdollisuutta hakeutua yksityiseen psykoterapiaan.

Lakimuutosta perustellaan myös sillä, että se toisi ajan mittaan yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä.

Mielenterveyden häiriöt maksavat OECD:n arvion mukaan Suomessa noin 11 miljardia euroa vuodessa, joten ne ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma.

Aikaisella hoitoon pääsyllä pystyttäisiin esimerkiksi ehkäisemään pitkiä sairauslomia. Aloitteen tekijät arvioivat, että terapiatakuun myötä 7 500 henkilöä kuntoutuisi vuosittain etuuksien piiristä työelämään.

Terapiatakuun vuosikustannukseksi puolestaaan arvioidaan toteuttamistavasta riippuen noin 35 miljoonaa euroa.

Kansalaisaloitteen tekijöiden laskelmien mukaan etuuksien käyttö vähenisi ja ansioverotulot kasvaisivat, mikä johtaisi noin 340 miljoonan vuosittaisiin säästöihin.

– Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujärjestelmä on kustannustehokkaampi kuin erikoissairaanhoitoon perustuva järjestelmä: varhaisen hoidon tiedetään ennaltaehkäisevän oireen tai häiriön syvenemistä ja vähentävän muiden terveydenhuoltopalvelujen käyttöä, aloitteessa todetaan.

Lue lisää:

Yli 100 000 nuorta kärsii mielenterveyden häiriöistä, ja hoito ruuhkautuu – "Jos on itsetuhoisia oireita, kolme kuukautta on pitkä aika"

Ahdistunut nuori voi jäädä yksin ongelmiensa kanssa puoleksitoista kuukaudeksi – Mieli ry:n tiimipäällikkö: "Heinäkuussa avuntarve räjähtää"

Tutkijat tyrmäävät käsityksen opiskelijoista "laiskanpulskeina syöttöporsaina" – mikä on muuttunut, kun yhä useampi uupuu?

Mies kuoli henkilöauton ja maitorekan kolarissa – kolmostie Kurikassa oli poikki koko yön, liikenne kulkee taas normaalisti

$
0
0

Kurikassa kolmostie oli yön ajan kokonaan poikki liikenteeltä, kun raskas ajoneuvoyhdistelmä ja henkilöauto kolaroivat. Henkilöauton kuljettajana ollut nuorehko mies kuoli törmäyksessä.

Tapahtumapaikka oli Kurikassa Vaasantiellä noin sadan metrin päässä Vaasantien ja Kaskisentien risteyksestä Jalasjärven suunnasta.

Poliisin mukaan henkilöauto ajautui toistaiseksi tuntemattomasta syystä vastaantulevan liikenteen kaistalle, jossa se törmäsi ajoneuvoyhdistelmän keulaan.

Törmäyksen seurauksena maitorekka kaatui tielle kyljelleen ja henkilöauto ajautui ojaan. Ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja loukkaantui lievästi. Ajoneuvoissa ei ollut kuljettajien lisäksi muita matkustajia.

Pelastuslaitos sai hälytyksen onnettomuuspaikalle vähän ennen puoltayötä. Tie saatiin auki aamuseitsemän jälkeen, ja liikenne kulkee taas normaalisti.

Maitorekalla oli lastinaan yli 20 000 litraa maitoa ja sen molemmat säiliöt vuosivat. Neljän maissa rekan säiliöt oli saatu tyhjennettyä ja auton nosto tieltä päästiin aloittamaan.

Poliisi ja tutkijalautakunta selvittävät onnettomuuden syitä.

Suomi luottaa neuvoloihin, vaikka Saksa voi sakottaa pian tuhkarokkorokotteesta kieltäytyvää – Kiuru Ylelle: Huolestuttavan moni pohtii rokotuksen välttämistä

$
0
0

Vie lapsesi tuhkarokkorokotukseen, tai saat mojovat sakot!

Tässä hengessä etenee lakiesitys Saksassa. Suomalaisilta asiantuntijoilta se ei saa vastakaikua, vaikka tuhkarokon tartuntatapauksia on havaittu meilläkin.

Rokote voidaan kyllä Suomessa tehdä ihmisille pakolliseksi, tartuntatautilain nojalla, jos kyseessä on kansanterveydellinen uhkatilanne.

– Mutta sen pitää olla pernarutto tai jokin muu isorokkoon verrattava tauti. Näiden muiden, kuten tuhkarokon, kohdalla en näe perusteita pakollisuudelle, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Hän muistuttaa, että pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa hyvä, ja siitä saadaan kiittää neuvoloiden tekemää työtä vanhempien ja lasten kanssa.

– Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka eivät halua rokotteita esimerkiksi maailmankatsomuksensa perusteella. Rokotuspakko on käytössä Italiassa, Australiassa ja osassa Yhdysvaltoja, mutta silti tuota rokotuksia vastustavaa yhtä prosenttia väestöstä ei ole niissäkään saatu rokotettua, Nohynek kertoo.

THL:n mukaan 96 prosenttia vuonna 2006 syntyneistä vauvoista on saanut tuhkarokkorokotteen sisältävän MPR-rokotteen. Rokote on kaikille maksuton ja se kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan.

Hallitus haluaa rokotuskattavuuden paremmaksi

Ylen tavoittama perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) katsoo pakottamisen sopivan kehnosti suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

– Samaan aikaan on huolestuttavaa, kuinka monet ihmiset käyvät keskustelua siitä, että rokotemyönteisyydestä voitaisiin tinkiä.

Ministeri muistuttaa, että hallitusohjelmansa mukaisesti uusi hallitus aikoo entisestään parantaa rokotuskattavuutta ja suomalaisten suopeaa suhtautumista tartuntataudeilta rokottamiseen.

– Rokotemyönteisyyden edistäminen on erityisen tärkeää niillä tietyillä alueilla Suomessa, joissa lipeämistä on tällä saralla on tapahtunut, Kiuru muotoilee.

Tilanteen edistäminen tarkoittaa esimerkiksi vanhempia opastavien keskustelujen lisäämistä neuvoloissa. Täältä voit lukea lisää keinoista, joilla rokotuskattavuus pyritään saamaan entistä aukottomammaksi. Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmä esitteli ne toukokuussa.

Talven tuhkarokkotapaukset säikäyttivät rokotevastaiset piikille

Suomessa säikähdettiin viime talvena, kun useampi rokottamaton pikkulapsi sairastui tuhkarokkoon. Lasten sairastuminen sai monet aiemmin rokottamattomat ottamaan tuhkarokkorokotuksen.

Suomessa diagnosoitiin viime vuonna yhteensä 16 tuhkarokkotapausta. Se on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin riski laajemmalle epidemialle on Pohjanmaalla, jossa on rokotuskriittisyyden takia enemmän rokottamattomia lapsia kuin muualla Suomessa.

Tuhkarokko on tautina yleensä lievä, mutta siihen voi liittyä vakavia lisätauteja (lähde: Terveyskirjasto). Tuhkarokkovirus voi vaurioittaa keskushermostoa tai aiheuttaa aivotulehduksen. Jälkitautina on usein keuhkokuume, ja sairastamisen jälkeen vastustuskyky pysyy alentuneena jopa vuosia.

Noin joka tuhannes tuhkarokkoon sairastunut kuolee tautiin. Suurimmassa vaarassa ovat pienet, rokottamattomat lapset. Tuhkarokko leviää äärimmäisen herkästi.

Korkea rokotuskattavuus on tärkeää, jotta väestölle saadaan niin sanottu laumasuoja. Kun riittävän suuri osa väestöstä on rokotettu, tauti ei pääse tarttumaan eteenpäin ja rokottamattomatkin ovat suojassa. Tuhkarokon kohdalla 95 ihmistä sadasta tulee rokottaa laumasuojan saavuttamiseksi.

Lue lisää:

Tuhkarokkorokotteesta on tulossa pakollinen Saksassa – uusi laki koskee kouluja, päiväkoteja ja vastaanottokeskuksia

Rokotuskattavuutta yritetään parantaa muilla konsteilla kuin pakolla

Tuhkarokkoa ja lääkkeille vastustuskykyisiä bakteereja tavattiin Suomessa edellisvuotta enemmän

Rokotetutkija Hanna Nohynek lumoutuu tautien aiheuttajista – Zikavirus säikäytti silti

Tietoa lasten rokotekattavuudesta (THL)

Ilmaston lämpeneminen patistaa etsimään uusia keinoja tuhohyönteisten torjuntaan – kopterikameralla kuusen tuhoutumisen näkee jo ennen ihmissilmää

$
0
0

Kuvauskopteri surraa peltoaukealta korkeuksiin ja lähtee lentämään valmiiksi ohjelmoitua reittiään kuusimetsän yllä Lappeenrannassa. Meneillään on koe, jossa selvitetään, miten tehokkaasti kopterin kameralla pystyy tarkkailemaan kuusimetsiä uhkaavan tuhohyönteisen, kirjanpainajakuoriaisen leviämistä.

Perinteisesti kirjanpainajan leviämistä seurataan kulkemalla metsässä jalan ja kiinnittämällä huomiota puun ulkokuoressa näkyviin kirjanpainajasta kertoviin merkkeihin. Pienenpienet purukasat puunrungolla ovat ensimmäisiä ihmissilmällä nähtäviä varoitusmerkkejä kirjanpainajasta.

Kirjanpainaja.
Kirjanpainaja on vakavin kuusen runkoja vioittava tuhohyönteinen.Erkki Oksanen / Metla

Ilmakuvaus on kävellen tehtyyn tarkastukseen verrattuna moninkertaisesti nopeampaa. Kamera myös tunnistaa kirjanpainajan tuhot yksittäisessä puussa, jo ennen kuin ihmissilmä pystyy huomaamaan ensimmäiset merkit.

Kuvauskopteri on varustettu multispektri-kameraksi kutsutulla laitteistolla, joka kuvaa puista heijastuvan valon aallonpituuksia. Yksittäisen puun neulasmassasta näkyy, jos kirjanpainaja on alkanut kuivattaa runkoa.

– Lennätys tämän kuvion yllä kestää viisi minuuttia. Jos lähtee kulkemaan jalkaisin tuonne kuusikkoon ja etsimään niitä haavoittuneita puita, niin kyllähän se kestää paljon paljon pidempään, sanoo harjoittelija Saana Pulkkinen metsäyhtiö Stora Ensosta.

Multispektrikameran kuvaa
Ilmakuvasta on mahdollista tunnistaa jokainen yksittäinen puu.Stora Enso

Käyttö yleistyy ehkä jo pian

Stora Enso tekee tänä kesänä ensimmäisiä kokeellisia kuvauslentojaan Suomessa. Yhtiö suunnittelee kehittävänsä ilmakuvauksesta palvelun, jota aletaan tarjota yksityisille metsänomistajille.

– Mitä aiemmin kirjanpainajan iskeytyminen metsikköön pystytään huomaamaan, sitä pienemmiksi metsänomistajan taloudelliset menetykset jäävät, sanoo Stora Enso Metsän ostopäällikkö Jyri Änäkkälä.

Änäkkälä on menetelmän tehokkuuden suhteen toiveikas. Hän arvioi, että kuvauslentoja aletaan käyttää metsänhoidossa yleisesti hyvin pian, ehkä jo vuoden kuluttua.

Saana Pulkkinen
Kuvauskopteri on varustettu viidellä kameralla, jotka kuvaavat valon aallonpituuksia. Puun vesisuonista näkyy, jos kirjanpainaja on alkanut kuivattaa runkoa. Kare Lehtonen / Yle

Metsätalousinsinööriksi opiskelevalle Saana Pulkkiselle Stora Enson kopterikuvaukset ovat opintoihin liittyvä tutkimuskohde ja lopputyön aihe. Hän vertailee Lappeenrannan lähellä Saimaan kanavan varressa sijaitsevassa kuusikossa, miten hyvin ilmasta kuvattu informaatio vastaa todellista tilannetta maastosta käsin arvioituna.

Pulkkinen ja Änäkkälä vakuuttavat, että ohjelman kehittelyssä ollaan jo nyt pitkällä. Kenttäkokeiden perusteella ohjelmaan tehdään pieniä kalibrointeja.

– Ohjelmasta näkyy hyvin heikentyneet puut, ne ikäänkuin loistavat pienten tähtien lailla siinä ohjelmassa, Pulkkinen kuvaa.

Kirjanpainaja kuivattaa puun pystyyn

Kirjanpainajakuoriainen on kuusimetsän pahin tuholainen. Se voi aiheuttaa talousmetsässä merkittävää rahanmenetystä jo yhdessä kesässä.

Tuholaisen mahdollisimman aikainen löytyminen nopeuttaa vaurioituneiden puiden korjaamista pois metsästä niin, ettei kirjanpainaja pääse leviämään puusta toiseen.

Kirjanpainajatoukan jälkiä kuusen rungossa
Kirjanpainajan kohteeksi päätyneen kuusen rungolla näkyy pienenpieniä purukasoja.Kare Lehtonen / Yle

Yksittäisen puunrungon kirjanpainaja tuhoaa kokonaan. Se asettuu nakertamaan kuoren alla sijaitsevaa nilakerrosta ja vaurioittaa samalla vesisuonia, joiden tehtävä on kuljettaa nestettä kohti puun latvaa. Puu kuolee pystyyn.

Yleensä kirjanpainaja iskee tuulen kaatamiin runkoihin tai lumen painosta talvella katkenneisiin latvuksiin. Jos kesän sääolosuhteet ovat kirjanpainalle suotuisat ja yksilöitä on todella runsaasti, se siirtyy myös terveisiin puihiin.

Kirjanpainajatoukkia ja jälkiä kuusen rungossa
Kirjanpainaja munii puun kuoren alle. Toukat käyttävät ravinnokseen kuoren alla olevaa nilakerrosta.Kare Lehtonen / Yle

– Lämpiminä kesinä kirjanpainaja pystyy tekemään toisenkin sukupolven, ja silloin tuhot voivat tulla merkittäviksi, Jyri Änäkkälä kertoo.

Tänä kesänä kirjanpainajaa on havaittu erittäin paljon Itä-Uudellamaalla ja läntisessä Kymenlaaksossa.

Ilmaston lämpeneminen lisää tuhohyönteisten määrää

Kirjanpainaja hyötyy kuivista ja kuumista kesistä, joten ilmaston lämpenemisen tiedetään lisäävän kirjanpainajatuhoja Suomessa tulevina vuosina.

Stora Enso kokeilee kopterikameraa kirjanpainajan havaitsemisessa parhaillaan myös muualla Euroopassa, missä tuhot ovat Suomeen verrattuna paikoin moninkertaisia.

Jyri Änäkkälä
Ostopäällikkö Jyri Änäkkälä Stora Ensosta seuraa kopterikameran lennätystä Lappeenrannassa.Kare Lehtonen / Yle

– Esimerkiksi Tsekissä kirjanpainaja on aiheuttanut todella suuria taloudellisia tappioita metsänomistajille, Änäkkälä kertoo.

.Metsässä tuholaisen tehokkaimpana torjuntakeinona pidetään sen valtaamien puiden kaatamista ja kuljettamista pois. Kirjanpainajaa voidaan tuhotaan myös feromoniansoilla, joilla voidaan jonkin verran vähentää tuhohyönteisen lukumäärää.

Herätys: Rokotuspakko ei sovi Suomeen, Iran otti haltuunsa brittiläis-ruotsalaisen tankkerin, Hitlerin salamurhayrityksestä 75 vuotta

$
0
0

Rokottaminen rangaistuksen uhalla ei sovi Suomeen

Tuhkarokko on vakava tartuntatauti, mutta suomalaiset asiantuntijat pitävät rokotuspakkoa kuitenkin tarpeettomana. Saksa aikoo rokottaa kansalaisiaan sakon uhalla, mutta meillä terveysviranomaiset luottavat neuvoloiden valistustyöhön. Perheministeri Krista Kiuru pitää kuitenkin huolestuttavana, kuinka moni suomalainen epäilee rokottamisen tarpeellisuutta.

Terapiatakuu-kansalaisaloite etenee eduskuntaan

Psykiatrian päivystyspoliklinikan avaytuva ovi.
Hanna Othman / Yle

Terapiatakuu-kansalaisaloite on kerännyt vaaditut 50 000 allekirjoitusta myöhään perjantai-iltana, joten aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Terapiatakuun tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveysapuun. Kansalaisaloitteen takana on kaksikymmentäneljä mielenterveysjärjestöä.

Hitlerin salamurhayrityksestä 75 vuotta – Lapsenlapsi: "Minulta kysytään, olenko ylpeä hänestä"

Karl Schenk Graf von Stauffenberg koira sylissään.
Karl Schenk Graf von Stauffenberg ei pidä siitä, että nykypäivän oikeistopopulistit yrittävät hyödyntää hänen isoisäänsä.Johnny Sjöblom

Adolf Hitlerin salamurhaa Sudenpesässä tällä päivämäärällä vuonna 1944 yrittänyt eversti Klaus von Stauffenberg on kiistanalainen henkilö Saksassa. Oikeistopopulistit ovat nimittäin viime vuosina yrittäneet käyttää hänen tekoaan omiin tarkoituksiinsa. Ylen haastattelema von Stauffenbergin lapsenlapsi on sitä mieltä, että oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle vääristelee salamurhaajan motiiveja omiin tarkoituksiinsa sopiviksi.

Iran otti haltuunsa brittiläis-ruotsalaisen tankkerin

vene ja öljytankkeri
Iranilainen partiovene Persianlahdella vuonna 2017. Taustalla öljytankkeri.Abedin Taherkenareh / EPA

Iranin ja Britannian välinen rahtialusten haltuunottojen kierre jatkuu. Iranin vallankumouskaarti on ottanut nyt Hormuzinsalmessa haltuunsa ruotsalaisen tankkerin, joka purjehtii Britannian lipun alla. Britannian hallituksen kriisikomitea kokoontui hätäkokoukseen tapauksen vuoksi.

Kuun tulevaisuus on kaupallinen

Kaivuukoneita Kuun pinnalla.
Nasan näkemys tulevaisuuden kaivoksesta Kuussa. Nasa

Kuussa on monia mineraaleja, jotka houkuttelevat kaivostoimintaan. Esimerkiksi yttrium on elektroniikkateollisuudelle enemmän kuin kullan arvoista – ja kultaakin Kuussa on. Siellä on myös helium-3:a, tulevaisuuden fuusioreaktorien mahdollista polttoainetta.

Hellelukemia useille paikkakunnille

Sääkartta
Yle

Lauantaina sää on poutainen ja aurinkoinen lähes koko maassa. Sadekuurot ovat harvassa. Sää lämpenee ja hellelukemia mitattaneen laajalti maan etelä- ja keskiosassa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Polta, katkaise tai hukuta – asiantuntija kannustaa sotaan villisti lisääntyviä tappajaetanoita vastaan: "Nyt on aika toimia"

$
0
0

Sateen jälkeen hiekkatiellä luikertelee koirankakan näköisiä, kymmensenttisiä etanoita. Ne kohottelevat sarviaan taivasta kohti ja etenevät hajun perusteella kohti ruokaa.

Etenkin koirankakkakikkareen haju houkuttelee niitä, kuten myös lehtokotiloita.

Viime kesän kuumuus ja kuivuus pitivät huolen, että espanjansiruetanoita ei juuri näkynyt. Myös talven purevat pakkaset kurmuuttivat talvehtivia etanoiden munia.

Silti osa munista selvisi ja kesän edetessä ne ovat ehtineet kuoriutua ja lisääntyä vauhdilla. Kuluneen kesän viileä keskilämpötila ja suht säännöllinen kosteus ovat tienneet etanalle paratiisia.

Tampereen luonnontieteellisen museon museoamanuenssi Tomi Kumpulainen kehottaa toimimaan, ennen kuin on liian myöhäistä.

– Jos espanjansiruetanakantaa ei hillitä nyt, käsissämme on lehtokotiloiden kaltainen ongelma, Kumpulainen toteaa.

Uhka jopa linnunpoikasille

Tappajaetanan lisänimi juontuu siitä, että se kannibaalin elkein syö kuolleita lajitovereitaan ja muita raatoja. Kaikille etanoille oman lajin raadoilla ruokailu on sinänsä yleistä. Harva kuitenkaan tietää, että espanjansiruetanan tiedetään myös vahingoittaneen lintuja.

Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että tappajaetana voi olla myös kirjaimellisesti nimensä veroinen. Puolalaisessa tutkimuksessa selvisi, että espanjansiruetanat ovat raadelleet vastakuoriutuneita linnunpoikasia pesiinsä.

– Tämän tutkimuksen mukaan emolinnut eivät jostain syystä osanneet tunnistaa espanjansiruetanoita vihollisiksi, Kumpulainen kertoo.

Koska kysymys on vieraslajista, ehkä emolinnut eivät ymmärtäneet ennestään tuntematonta etanaa saalistajaksi?

– Näin voi olla, Kumpulainen miettii.

Espanjansiruetana
Tomi Kumpulainen toivoo, että kunnat ja kaupungit helpottaisivat etanakannan suitsimista tarjoamalla asukkaille esimerkiksi etanaroskiksia.Marko Melto / Yle

Lisääntyy jopa yksin

Ilmastonmuutos on tuonut espanjansiruetanat Pohjolaan asti. Ensin ne kulkeutuivat Ruotsiin ja Norjaan. Eteläisimmissä Pohjoismaissa espanjansiruetanoista on tullut riesa, joka vie leivän viljelijältä ja salaatit kotipuutarhureiden pihoista.

Valtioneuvosto lisäsi espanjansiruetanan kansallisesti haitallisten vieraslajien listalle toukokuussa. Yksi syy tähän on se, että jos etanakanta saa levitä holtittomasti, luvassa on suuria rahallisia tappioita viljelijöille myös Suomessa.

Ilmastonmuutos muuttaa Suomen talvet leudoiksi. Jos pakkaset lauhtuvat entisestään myös aikuiset espanjansiruetanat pystyvät talvehtimaan yli talven. Jo nyt se on levinnyt Suomessa ainakin Rovaniemelle saakka.

Espanjansiruetanat ovat lisääntymisen mestareita, sillä ne ovat kaksineuvoisia eli molemmat etanat voivat hedelmöittää toisensa. Jos kaveria ei löydy, ne voivat lisääntyä yksinäänkin.

Tarvitaan siis vain yksi etana, jotta kanta alkaa kasvaa ja levitä. Etanat kulkeutuvat paikasta toiseen etenkin maansiirron ja taimien mukana.

Etana, etana, näytä sarves

Espanjansiruetana
Päivi Mikkonen suosii etanajahdissa pesuaineliuosta ja suljettavaa pulloa. Jos etanat kerää elävinä esimerkiksi ämpärin pohjalle, ne saavat toisistaan ravintoa.Marko Melto / Yle

Viikko sitten tamperelainen Päivi Mikkonen kohtasi koiralenkillä pysäyttävän näyn. Espanjansiruetanat lyllersivät tutulla lenkkipolulla Tampereen Ryydynpohjassa.

Kosteat pensaat lenkkipolun vierellä kuhisevat myös lehtokotiloita.

Reilut 20 vuotta sitten Mikkonen asui Etelä-Ranskassa Cannes´ssa ja ihmetteli, miten tien pinnat täyttyivät sateen jälkeen ruskeista kotiloista.

– Nehän ovat ulkonäöltään varsin viehättäviä, kuin lorusta Etana, etana, näytä sarves. Kun ne sitten vuosien jälkeen rantautuivat myös Suomeen ja valtasivat pihat, puskat ja pellot, viehätys loppui, Mikkonen kertoo.

Nyt hän taistelee espanjansiruetanoita vastaan, jotta niistä ei tulisi samanlaista riesaa kuin kaikkialle levinneistä lehtokotiloista. Mikkonen jätti näköhavainnostaan merkinnän osoitteeseen vieraslajit.fi ja kertoi asiasta tamperelaisessa Facebook-ryhmässä.

– Toivon, että kaikki keräisivät etanoita niitä nähdessään. Halusin ihmisten tietävän, että nyt nämä ovat jo Tampereella. Etanakannan suitsiminen on kansalaisvelvollisuus, Mikkonen sanoo ja hymyilee.

Mikkonen lenkkeilee nykyään aina korkillinen muovipullo kädessään. Pullo sisältää Fairya ja takataskussa on kertakäyttöhanskat.

Espanjansiruetana ja sen lima sisältävät muun muassa ripulia ja ruokamyrkytystä aiheuttavia koli- ja listeriabakteereja sekä koirille erittäin haitallisia loisia. Etanoita ei siis pidä käsitellä paljain käsin.

Näin tapat espanjansiruetanan

Museoamanuenssi ja biologi Tomi Kumpulainen neuvoo, että espanjansiruetanat voi polttaa, pakastaa tai vaikkapa katkaista kuoliaaksi. Etikka-, suola- ja pesuaineliuokset käyvät myös.

Etanat voi myös kerätä esimerkiksi ämpäriin ja kaataa kiehuvaa vettä päälle.

Kumpulainen neuvoo hautaamaan raadot syvälle maahan. Ne voi laittaa myös sekajätteeseen, kunhan pussi tai pullo on kunnolla suljettu.

Riihimäellä kaupunki on osallistunut tappajaetanataistoon kiinnittämällä kävelypolkujen varsille etanaroskiksia. Monet kaupunkilaiset ovat jo ryhtyneet hillitsemään etanakantaa ja se on tuottanut tulosta.

– Kannustan kaikkia kuntia ja kaupunkeja samaan. Nyt on aika toimia, Kumpulainen toteaa.

Espanjansiruetanoita kannattaa tuhota etenkin keväällä, jotta ne eivät ehdi munia uutta etanasukupolvea. Yksi etana voi munia kerrallaan satoja munia.

Tappajaetanat liikkuvat tavallisesti aamu- ja iltahämärissä, mutta juuri sateen jälkeen ne luikertelevat esiin piiloistaan. Sadekuuro saa etanat myös munimaan.

Espanjansiruetana
Espanjansiruetanaa ei pidä sekoittaa ukkoetanaan, joka on vaaraton ja Suomen suurin etanalaji. Espanjansiruetanalla hapenottoaukko on kilven etupuolella, ukkoetanalla taaempana. Ukkoetanalla on usein myos juovia värityksessään, kun espanjansiruetana on yksivärinen, punaruskeasta aina mustaan saakka.Marko Melto / Yle

Jos espanjansiruetanaa ei tahdo omalle pihalle, puutarha kannattaa pitää siistinä. Lyhyeksi ajettu nurmi ja rojujen siivous auttavat. Espanjansiruetanat tarvitsevat suojaa auringolta ja kuivuudelta, joten jos niille ei jätä piilopaikkoja, kotipuutarhuri on jo pitkällä.

Luontaisia vihollisia tappajaetanoilla on vain muutamia, mutta esimerkiksi siilin houkuttelu pihan pysyväksi vieraaksi voi auttaa.

Lue lisää:

Tappajaetanoiden hävittäminen on järjestelmällistä työtä – Riihimäki on haitallisen vieraslajin hävittämisessä pioneeri

Puolalaistutkijat: Jättietanat tappavat linnunpoikasia

Kaupunki ottamassa niskalenkkiä tappajaetanasta? Yksinkertaisella keinolla kerätään viikossa jopa satoja litroja tuhottavaa

Burmalaiset keräsivät vuosikausia rahaa buddhalaisluostarin perustamiseksi Savoon – munkki Ven Pannasami: "Me tavoittelemme myös suomalaisia"

$
0
0

Kuopion Syvänniemellä sijaitsevalta katetulta terassilta kuuluu tasainen vuororukous. Paikalla on useita kymmeniä ihmisiä, lapsia, naisia ja miehiä, jotka kaikki ovat asettuneet polvilleen kullanvärisen Buddhan patsaan eteen.

Patsaan edusta on täynnä kukkia ja kynttilöitä, joita ihmiset ovat tuoneet Buddhan patsaalle. Sitä ennen ihmiset ovat kiertäneet terassin ja sen takana olevan keltaisen omakotitalon kolmesti ympäri.

Mies rukoilee buddhalaisluostarissa.
Kuopion burmalaisyhteisöön kuuluu kolmisensataa ihmistä, joista satakunta on buddhalaisia.Sami Takkinen / Yle

Omakotitalo on uusi buddhalainen Ratanasukhan luostari, jossa on meneillään Kuopion burmalaisyhteisön waso pan -juhla.

– Me buddhalaiset tarvitsemme buddhalaisen luostarin, jotta voimme saada lisää tietoa buddhalaisuudesta, selittää kuopiolainen Wine Wine.

Burmalaisyhteisö joutui aiemmin vuokraamaan kokoontumistilat aina erikseen. Nyt Wine Wine toivottaa luostariin tervetulleeksi myös buddhalaisuudesta kiinnostuneet suomalaiset.

– Tänne voi tulla ja esittää kysymyksiä buddhalaisuudesta.

Viiden vuoden keräys

Suomessa on arviolta 10 000 buddhalaista, joilla on nelisenkymmentä eri yhteisöä.

Suomen buddhalaisen unionin puheenjohtajan Irma Rinteen mukaan kaikilla maahanmuuttajayhteisöillä on oma temppeli, joka on samalla luostari. Thaiyhteisöllä esimerkiksi on temppeli Nurmijärvellä ja vietnamilaisilla Turussa, Vantaalla ja Keravalla.

Ratanasukhan luostarin perustamiseen Kuopiossa ovat osallistuneet eri puolilla maata asuvat burmalaiset eli nykyisestä Myanmarista tulleet. Rahaa on kerätty viiden vuoden ajan siten, että perheettömät ovat antaneet luostarirahastoon kuukausittain viisitoista euroa ja perheet kaksi kertaa enemmän.

Wine Wine ja Chu Chu Kyaw sytyttävät kynttilöitä
Kuopiolaiset Wine Wine ja Chu Chu Kyaw osallistuivat burmalaisyhteisön waso pan -juhlaan Karttulassa.Sami Takkinen / Yle

Kuopiolaisen Chu Chu Kyawin mukaan lopputulos on hyvä. Hän on Wine Winen tavoin viime kevään ylioppilas.

– Minusta on tärkeää, että voin Suomessa kokea jotain omasta kulttuurista ja uskonnosta, Kyaw toteaa.

"Kaikki ovat tervetulleita"

Luostarin sielu on englantia puhuva, tohtoriksi väitellyt burmalainen munkki Ven Pannasami, jonka tehtävänä on opettaa ja kertoa buddhalaisuudesta.

– Me tavoittelemme kaikkia. Ei ainoastaan burmalaisia, vaan myös suomalaisia. Kaikki ovat tervetulleita, Pannasami hymyilee.

Munkki asuu luostarissa toistaiseksi yksin. Entisestä olohuoneesta on tehty vierashuone, jossa on tavallisesti esillä terassille väliaikaisesti sijoitettu Buddhan patsas.

Munkki Ven Pannasami opettaa buddhalaisluostarissa.
Luostarin apotin Ven Pannasamin tehtäviin kuuluu kertoa Buddhan opetuksista.Sami Takkinen / Yle

Huoneen kirjahyllyssä on suuri määrä kirjoja, jotka sisältävät Buddhan opetuksia alkuperäisellä paalin kielellä.

– Kokoelma ei ole vielä täydellinen. Keräämme kirjoja pikkuhiljaa, Ven Pannasami sanoo.

Talosta löytyy myös sauna, mutta sen munkki jättää mielellään väliin.

– Olen täällä yksin. Kun olen ikävystynyt, en halua saunaan.

Suomalaismunkkeja Syvänniemelle?

Burmalaisyhteisölle oma munkki on välttämätön. Luostaria ylläpitävän Buddha Dhamma Ramsi -yhteisön sihteerin Win Zayyarin mukaan munkkia tarvitaan esimerkiksi silloin, kun joku kuolee.

– Jos meillä ei ole Suomessa munkkia, hänet pitää hakea Burmasta. Siitä tulisi aika paljon kustannuksia, sillä meidän olisi kustannettava hänelle lentoliput ja ruoka.

Ihmiset rukoilevat buddhan patsaan edessä.
Ratanasukhan luostari edustaa buddhalaisuuden theravada-suuntausta.Sami Takkinen / Yle

Luostarin apotti Ven Pannasami on syyskuussa lähdössä loppuvuodeksi takaisin Myanmariin. Hän haluaisi saada luostariin avukseen toisen munkin, sillä buddhalaisyhteisö kasvaa, eikä yhden munkin aika enää riitä kaikkeen.

Entä voisiko Syvänniemen luostarissa olla joskus tulevaisuudessa myös suomalaisia munkkeja?

– Jos he haluavat työskennellä kanssani, he ovat tervetulleita, Pannasami rohkaisee.

Naapurit toivottavat luostarin tervetulleeksi

Nyt luostarissa valmistaudutaan viikonloppuna vietettäviin virallisiin avajaisiin, joihin odotetaan satoja buddhalaisia ympäri maata.

Juhliin on tulossa Suomen ulkopuolelta myös munkkeja ainakin Ruotsista, Norjasta ja Britanniasta.

Luostaria vastapäätä asuvaa Matti Partasta uudet naapurit eivät hätkähdytä.

– Mukavaa, että tänne kylälle tulee lisää elämää, hän virnistää.

Matti Partanen
Matti Partanen on käynyt opettamassa naapureille raivaussahan käyttöä.Sami Takkinen / Yle

Partasen mukaan naapurit ovat ahkeria ja iloisia ihmisiä. Hän on myös itse aikoinaan käynyt työkomennuksella Burmassa, eli nykyisessä Myanmarissa.

Uusien naapureiden luona Partanen on sen sijaan toistaiseksi käynyt vain kerran.

– Kävin neuvomassa raivaussahan käyttöä. Se oli heille ilmeisesti vähän tuntemattomampi väline.


Hunajasato uhkaa jäädä pieneksi – mehiläiset ovat parveilleet tavallista enemmän

$
0
0

Tarhamehiläisten talvi sujui hyvin ja mehiläisten määrä on suurempi kuin koskaan, kerrotaan Suomen Mehiläishoitajien liitosta (SML). Liiton puheenjohtaja Hannu Luukinen harmittelee kuitenkin kevään ja kesän säiden kylmyyttä, sillä mehiläisten kannalta tärkeät kasvit eivät ole menestyneet.

– Mehiläiskasvina suosittu ja tärkeä horsma ei ole tänä kesänä pärjännyt. Horsma vaatii lämpimiä öitä, ja jos lämpötila laskee alle kahdentoista, siitä ei tule juuri minkäänlaista satoa, Luukinen sanoo.

Hänen mukaansa myös parveilu on ollut tänä vuonna tavallista runsaampaa. Pois lentänyt parvi on menetys tarhaajalle ja mahdollinen harmi muille. Kun toistakymmentätuhatta tarhamehiläistä ottaa hatkat ja pesiytyy naapurin petäjään, voi parveilusta syntyä säröjä naapurisopuun.

– Parvia on otettu kiinni, etteivät sivulliset joudu kärsimään. Jos mehiläiset saadaan hyvävointisina talteen, ne tuottavat ihan kohtalaisen hyvin hunajaa vielä samana kesänä, Luukinen sanoo.

Kaikkiaan SML kuitenkin pelkää, että kesän hunajasato jää pieneksi.

Pesämäärät kasvussa

Liiton laskelmien mukaan Suomessa on tällä hetkellä 70 000 tarhamehiläispesää. Liitossa on 2 800 jäsentä, ja Luukisen mukaan kaikkiaan tarhureita on kolmisen tuhatta.

– Yli 90 prosenttia on harrastajia, täysammattilaisia on noin sata. Ammattilaisilla on kuitenkin puolet pesistä, Luukinen laskeskelee.

Hän kertoo, että valtiolta tukea saavat mehiläistarhaajat, joilla on yli 15 pesää. Apurahalla pyritään turvaamaan esimerkiksi mehiläisten talvehdintaa. Vaikka Luukinen luonnehtii tukia varsin mitättömiksi, niillä katetaan kuitenkin tärkeää maatalouden osa-aluetta.

– Pelkkien luonnonpölyttäjien armoilla vuosivaihtelut ovat aika isoja. Tarhamehiläisillä saadaan tasattua pölytystä.

Pesäkenno lähemmässä tarkastelussa.
Pesäkenno lähemmässä tarkastelussa.Kalevi Rytkölä / Yle

Kolea sää haittaa muitakin hyönteisiä

Villejä pölyttäjähyönteisiä kiusaavat samat ongelmat kuin tarhamehiläisiä.

– Kolealla kelillä hyönteiset ovat vähemmän aktiivisia, tutkija Ari Järvinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo. Tänä kesänä Järvinen on tutkinut härkäpavun ja rypsin sekaviljelyä sekä näiden kasvien pölyttäjiä.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN arvioi, että lähes kymmenen prosenttia villimehiläisistä on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Pölyttäjäkato on maailmanlaajuinen ongelma.

– Suomessa havaintojen mukaan määrät ovat tänä kesänä pienemmät, mutta tämä menee vielä vuosittaisvaihtelun nimiin. Lajit ovat normaalit, en ole huomannut, että joitakin puuttuisi tai olisi tullut uusia, Järvinen sanoo.

Tutkijan mukaan kimalaisia on surkeasta kesästä huolimatta havainnoitu hyvin. Pölyttäjien raskassarjalainen on sen verran järeää tekoa, että Järvisen mukaan kimalaiset pystyvät pörräämään sateellakin.

Pölyttäjinä tärkeitä kimalaisia on eri lajeja. Niiden herkkuruoka voi määrittyä esimerkiksi kimalaisen kielen pituuden perusteella. Katovuosina jotkin lajit pärjäävät juonikkuudella.

– Bombus lucorum, mantukimalainen, on opetellut ryöstäjäksi. Sen kieli ei muuten riittäisi keräämään mettä härkäpavusta, mutta kimalainen pystyy puraisemaan reiän kukkaperän juureen.

Järvinen ei ole havainnut, että tarhamehiläiset vaikuttaisivat paikallisten villien pölyttäjien menestymiseen.

– Lähinnä ajatellaan, että tarhamehiläiset keräisivät mettä niin tehokkaasti, että tulisi vajausta. Tarhamehiläisiä on tarjottu myös tautien tai loisten itse vastustuskykyisiksi levittäjiksi. Ei todennäköistä, muttei myöskään mahdotonta, Järvinen pyörittelee.

Mesikämmen ei nauti hunajasta vain sadussa

Jopa 300 mehiläispesää joutuu vuosittain karhujen ryöstämiksi, Luukinen kertoo. Mehiläishoitajien liitto kerää havaintoja karhuvahinkokarttaan.

– Karhujen aiheuttamat vahingot voivat olla todella suuria. Näin pystymme kätevästi välittämään tietoa mehiläistarhaajille.

Hänen mukaansa iso tila voi kärsiä kerralla kymmenien tuhansien eurojen tappiot. Vuositasolla vahingot ovat Suomessa satojatuhansia. Eivätkä tarhuritkaan halua päätyä karhun yllättämiksi.

– Kun omalla mehiläistilallani sattui karhuvahinko, eläin kävi aivan pihapiirissä.

Karhut syövät erityisesti proteiinipitoisia toukkia. Hunaja kuitenkin houkuttelee tuoksullaan karhuja.

Luukinen korostaa, etteivät mehiläishoitajat aja karhunkaatolupien lisäystä, vaan toivovat tarkennettua metsästystä.

– Karhuongelma saataisiin minimoitua, jos nykymääräiset luvat saataisiin kohdistettua rohkeisiin yksilöihin, jotka ylipäätään ymmärtävät hunajan päälle ja liikkuvat asutuksen lähellä.

SML:ssä pelätään karhujen kulkeutumista idästä mehiläisfarmeille Lounais-Suomeen, jonne hyönteisten tarhaus painottuu.

– Silloin tilanne räjähtää käsiin, Luukinen arvioi.

Lue lisää:

Tiedätkö mitä tehdä, jos mehiläsparvi pölähtää pihaasi? Parvia liikkuu poikkeuksellisen paljon tänä kesänä

Helvetin enkelien pomo vangittiin epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta – "Poikkeuksellinen kokonaisuus suomalaisessa rikoshistoriassa"

$
0
0

Helsingin käräjäoikeus vangitsi lauantaina todennäköisin syin epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta miehen, jonka oletetaan olevan Helvetin enkelien johtaja Suomessa.

Tutkinnanjohtaja kuvailee tapaukseen liittyvää rikoskokonaisuutta poikkeukselliseksi.

Epäillyn rikoksen tekoaika on tammikuusta 2018 tiistaihin 16. heinäkuuta 2019.

Vangitsemisoikeudenkäynti pidettiin suljetuin ovin. Myös istunnon asiakirjat määrättiin salaisiksi lopputulosta lukuun ottamatta.

STT:n mukaan vangittu mies on tunnettu vuosien takaa Helvetin enkelien johtohahmona Suomessa. Tutkinnanjohtaja ei vahvistanut Ylelle miehen tämänhetkisiä yhteyksiä jengiin.

Tutkinnanjohtaja: Kokonaisuus poikkeuksellisen laaja

Helsingin käräjäoikeus vangitsi jo perjantaina iltapäivällä useita henkilöitä epäiltynä muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta. Helsingin Sanomien tietojen mukaan ainakin osa perjantaina vangittujen epäillyistä rikoksista sijoittuu samalle aikavälille kuin lauantaina vangitun miehen epäilty törkeä huumausainerikos.

Tutkinnanjohtaja Helsingin poliisin rikoskomisario Kaarle Lehmus ei ota kantaa siihen, liittyikö lauantainen vangitsemisoikeudenkäynti perjantain vangitsemisiin. Hänen mukaansa kyseessä on kuitenkin laaja, poikkeuksellinen rikoskokonaisuus, johon liittyy useita henkilöitä.

– Kyllä tässä on vähintäänkin sellaisia elementtejä, jotka tekevät tapauksesta aika poikkeuksellisen ehkä jopa suomalaisessa rikoshistoriassa, Lehmus sanoi medialle vangitsemisen jälkeen.

rikoskomisario kaarle lehmus helsingin poliisi
Helsingin poliisin rikoskomisario Kaarle Lehmus.Jouni Immonen / Yle

Siitä, mikä tekee epäillystä huumausainerikoksesta törkeän, Lehmus oli vielä vaitonainen.

– Puhutaan erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi luokitellusta huumausaineesta. Laatua, määrää, tai mitään muita yksityiskohtia en tutkinnallisista syistä ota esille, Lehmus sanoi.

Seuraavaksi tapaus etenee syyteharkintaan. Syytteiden nostamisen määräpäivä on 16. tammikuuta 2020.

Kadonneeksi ilmoitettu 8-vuotias tyttö löytyi hukkuneena Kangasniemellä

$
0
0

Kadonneeksi ilmoitettu 8-vuotias tyttö löytyi tänään menehtyneenä järvestä Kangasniemellä Etelä-Savossa, kertoo Itä-Suomen poliisi.

Tyttö oli ilmoitettu kadonneeksi puolen päivän aikaan. Kyläläiset sekä pelastusviranomaiset etsivät häntä laajasti useamman tunnin ajan.

MTV Uutisten mukaan tytön etsintään osallistui muutamia kymmeniä omaisia ja muita vapaaehtoisia, jotka olivat kuulleet etsinnöistä somessa.

Pelastuslaitoksen sukeltajat löysivät tytön menehtyneenä katoamispaikan läheisyydessä sijaitsevasta Puula-järvestä laiturin vierestä. Poliisi kiittää kaikkia etsintöihin osallistuneita.

Komissio rajoitti Kataisen työtehtäviä Sitra-hakemuksen takia

$
0
0

EU-komissio on rajoittanut varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen työtehtäviä, koska tämä on hakenut Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamieheksi.

Tiukka suhtautuminen jo hakemusvaiheessa herättää kysymyksen siitä, miten komissio suhtautuu, jos Katainen valitaan tehtävään. Komission tiedottajan mukaan mahdollisia ongelmia itse tehtävän hoitamisessa arvioidaan vasta sen jälkeen, jos Katainen tulee valituksi.

Tehtävänsä jättävän komissaarin on kahden vuoden ajan konsultoitava komissiota, jos hän aikoo työskennellä sellaisilla aloilla, jotka liittyvät hänen salkkuunsa. Tarkkailuaikaa pidennettiin viime vuonna 18 kuukaudesta kahteen vuoteen.

Komissiosta kerrotaan STT:lle, ettei Katainen tällä hetkellä koordinoi projektiryhmänsä kokouksia, jos pöydällä on Sitran toimintaan liittyviä aiheita. Kataisen projektiryhmä komissiossa vastaa työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä eli pitkälti samoista alueista, joista Sitra on kiinnostunut.

Katainen ei myöskään saa olla tekemässä sellaisia päätöksiä, jotka voivat johtaa eturistiriitaan tai niiden voidaan perustellusti tulkita johtavan sellaiseen.

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kerrotaan konsultoineen Kataisen tilanteesta riippumatonta eettistä komiteaa. Hän on myös informoinut perjantaina Euroopan parlamenttia järjestelyistä, joihin komissiossa on ryhdytty.

Komission eettisten ohjeiden rikkominen voi johtaa esimerkiksi eläke-etuuksien menettämiseen.

Sitra tekee tulevaisuuden visioita

Sitra on asiantuntijaorganisaatio, joka käynnistää ja toteuttaa hankkeita yhdessä yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa. Sen tavoitteena on selvittää reittejä parempaan tulevaisuuteen.

Sitran peruspääoman markkina-arvo oli viime vuoden lopussa noin 776 miljoonaa euroa.

Sitran yliasiamiehen tehtävä vapautuu tammikuussa 2020. Kataisen pesti nykyisessä komissiossa on päättymässä lokakuun loppuun.

Yliasiamiehen tehtävää ovat hakeneet myös muun muassa työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ja Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.

Lue lisää:

Kovia hakijoita Sitran yliasiamiehen pestiin: Jyrki Katainen, Suvi-Anne Siimes, Pekka Sauri, Johanna Karimäki

70-luvun trendilaji ei houkuttele nuoria harrastajia: "Kyllä lentokirja takataskussa olisi paljon hienompi kuin mopokortti!"

$
0
0

Ilmailulajien harrastajien määrä on hiljalleen vähentynyt koko maassa. Näin on käynyt myös purjelentämisessä. Vielä 70-luvulla laji oli trendikäs.

Esimerkiksi Lapissa aktiivisia lentäjiä on enää kourallinen. Perämeren ilmailuyhdistyksen puheenjohtaja Lars Janzon on huolissaan lajin tulevaisuudesta.

– Tällä hetkellä näyttää tosi heikolta. Nuorta kasvua ei enää ole, Janzon toteaa.

Purjelentämistä on verrattu kolmiulotteiseen shakkiin. Laji vaatii harrastajaltaan rohkeutta ja sitoutumista harjoitteluun. Vaikeaksi lennonopettaja ei kuitenkaan purjelentämistä suostu kuvailemaan.

– Jokainen koulutettavani on oppinut lentämään. Mutta kun lupakirjan saa, niin kyllä se vaatii pari ensimmäistä vuotta sitoutumista ja harjoittelua. Hommaan ei oikein muuten pääse sisälle, jo 25 vuotta purjelentämistä opettanut Jukka Kotajärvi miettii.

Suhtautuminen harrastuksiin muuttunut

Lajin hiipuvaa suosiota on selitetty väitetyllä kalliilla hinnalla ja harvoilla harjoituspaikoilla, mutta kokenut opettaja epäilee, että harrastuksiin ei välttämättä haluta enää sitoutua kovin tiukasti.

– Semmonen kuva on syntynyt tässä yli 25 vuoden aikana, että ihmisten suhtautuminen harrastuksiin on muuttunut. Ihmiset hakevat asioita, joista saadaan elämys nopeasti. Ei haluta uhrata aikaa siihen, että joskus pääset nauttimaan toiminnasta, Kotajärvi pohdiskelee.

Lars Janzonin mielestä purjelentäminen olisi ihanteellinen harrastus nuorille. Purjelentäjän lupakirjan voi hankkia jo 16-vuotiaana.

– Kyllä lentokirja takataskussa olisi paljon hienompi kuin mopokortti!

Maisema purjelentokoneen ohjaamosta
Purjelentokone hinataan noin 500 metrin korkeuteen ja maasta nousevan lämpimän ilman nosteella koneella voidaan lentää jopa kolmen kilometrin korkeudessa.Emma Sarsila / Yle

Ilmailuliiton purjelentotoimikunnan puheenjohtaja Antti Koskiniemi on luottavainen lajin tulevaisuuteen. Suomessa koulutetaan vuosittain noin 80 uutta purjelentäjäoppilasta ja aina joku niistä jää aktiiviseksi harrastajaksi.

Jukka Kotajärvi on samaa mieltä.

– Uskon että laji tulee säilymään, jos kustannukset pysyvät kurissa ja sääntelyä vähän helpotetaan. On tämä sen verran hieno laji, Kotajärvi sanoo.

Laskuvarjopakko poistui

Viime viikolla Suomessakin astui voimaan Euroopan unionin ilmailuturvallisuusviranomaisen EASA:n uudet määräykset. Määräysten myötä Suomesta ja Ranskasta poistui laskuvarjopakko purjelennon aikana. Muissa maissa pakkoa ei ole ollut enää vuosiin.

Suomessa ilmailuviranomaisena toimiva Traficom jäi yksin mielipiteensä kanssa, kun uusia määräyksiä kirjattiin. Traficomin mielestä laskuvarjon tulisi olla pakollinen varuste purjelennon aikana.

Purjelentäjät itse pitävät uudistusta hyvänä. He luottavat harrastuskavereidensa maalaisjärkeen. Varjon käyttöä pidetään tärkeänä, mutta siitä ei haluttu viranomaismääräystä.

Suomalaiset tyytyväisiä uuteen linjaan

Ilmailuliiton purjelentotoimikunnan puheenjohtaja Antti Koskiniemi on tyytyväinen EASA:n tekemään linjaukseen. Hänen mielestään onnettomuustilastot puoltavat varjon käyttöä, mutta ei pakkoa siihen.

– Kun varjoa lennolla käyttää, tulee sen edelleen olla hyväksyttyä mallia sekä käyttökunnossa eli asianmukaisesti huollettu ja tarkastettu, Koskiniemi huomauttaa.

Kilpailujen järjestäjät ja kouluttavat seurat voivat vaatia harrastajiltaan laskuvarjoa lentojen aikana.

Purjelentokone ja vetokone Pudasjärven lentokentällä
Pudasjärven lentokenttä on niin sanottu korpikenttä, jonka ympärillä on paljon valvomatonta ilmatilaa. Näin ollen se on ihanteellinen paikka lähteä purjelentämään. Siellä ei tarvitse varoa reittilentoja, mutta hornetteja kylläkin.Jutta Huovinen / Yle

Koskiniemen lentouran aikana kaksi henkeä on pelastunut puhtaasti varjon ansiosta Suomessa.

– Ideana ei ole, että purjelentäjien pitäisi luopua laskuvarjoistaan. Niiden käyttö voidaan kuitenkin hoitaa vapaaehtoisin keinoin, koska se on viisasta, Koskiniemi toteaa.

EASA:n kokoamien tilastojen mukaan vuosina 2012–2016 Suomessa purjekoneita oli 359 ja lentotunteja 35 500. Suomessa sattui tuona aikana 11 onnettomuutta, joista yhdessä kuoli lentäjä. Hän menetti koneensa hallinnan Piikajärvellä lentokonehinauksessa alku­nousun aikana.

Nettihuijarin uhri on odottanut vuosia, että kymmeniätuhansia suomalaisia koskeva tietoturva-aukko paikattaisiin – "Olisin valmis maksamaan siitä"

$
0
0

Elämä ei ole samanlaista sen jälkeen kun omat tiedot ovat joutuneet vääriin käsiin.

Keravalaisen Petri Kaupin ja hänen vaimonsa henkilötunnukset ja osoitteet päätyivät rikollisille muutama vuosi sitten. Siitä lähtien varkaat ovat pystyneet käyttämään niitä tilauspetosten tekemiseen periaatteessa milloin vain.

– Nykyään melkein jokainen vähänkin epäilyttävä asia nostaa niskakarvat pystyyn. Jos tulee jokin erikoinen tekstiviesti, tarkistan heti kaikki mahdolliset lähteet, onko nimissäni esimerkiksi tilattu jotain, mitä en ole itse tilannut, hän sanoo.

Suomessa on kymmeniä tuhansia henkilötunnuksia, jotka ovat päätyneet rikollisille. Kahdeksan vuoden takaisen oppilaitosten tietovuodon saalis on edelleen ahkerassa käytössä, mutta tunnuksia joutuu vääriin käsiin myös hukatuista korteista, postilaatikoista ja paperinkeräyksestä.

Tietoturva-asiantuntijoiden mukaan pelkän hetun ja osoitteen ei pitäisi enää missään nimessä riittää tunnistautumiseen. Kuitenkin ne riittävät: esimerkiksi kertaluonteisia luotto-ostoksia voi tehdä edelleen ilman vahvaa tunnistautumista. Tällaisia tietoturva-aukkoja on varsinkin luottoyhtiöillä ja teleoperaattoreilla.

– Niin kauan kuin tilauspetoksista ei ole riittävästi haittaa, yritykset eivät ole valmiita puuttumaan, sanoo rikoskomisario Hannu Kortelainen Helsingin poliisista.

Uhrin tehtävä on selittää, että en ole ostanut, en ole käyttänyt, en ole tilannut. "Markus"

Syksyllä uhrien asema paranee – mutta ei tarpeeksi

Syyskuussa tietomurtojen uhrien asema paranee jonkin verran, kun EU:n uusi maksupalveludirektiivi tulee voimaan. Verkkokauppojen on otettava käyttöön vahva tunnistus, eli asiakkaalta vaaditaan esimerkiksi salasana tai PIN-koodi ja avainlukusovellus.

– Esimerkiksi pelkkä luottokortin numero ja kortin pinnalla oleva turvakoodi eivät enää riitä maksamiseen, vaan siihen on lisättävä elementtejä, joilla asiakas tunnistetaan vahvasti, sanoo Finanssivalvonnan johtava lakimies Sanna Atrila.

Sanna Atrila
Sanna Atrilan mukaan uusi maksupalveludirektiivi parantaa maksamisen turvallisuutta monella tavalla.Seppo Ahava / Yle

Keravalaisen Petri Kaupin kaltaiset identiteettivarkauden uhrit eivät kuitenkaan pääse pälkähästä. Direktiivi ei nimittäin koske tilanteita, joissa ostetaan vaikkapa vain yksi puhelin kertaluotolla. Lakiin jo kymmenen vuotta sitten säädetyn poikkeuksen mukaan hyödykesidonnaiset kertaluotot eivät vaadi vahvaa tunnistautumista.

– Poikkeus perustuu tilanteeseen vuosia sitten eivätkä sen perusteet ole ihan tätä päivää. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että tämä on jonkinlainen puute, Atrila sanoo.

Suomeksi sanottuna "jonkinlainen puute" tarkoittaa sitä, että vääriin käsiin joutunut henkilötunnus on edelleen riski. Jos esimerkiksi luottoyhtiöllä ei ole käytössä vahvaa tunnistautumista, pelkkä henkilötunnus auttaa luomaan tilin. Tällöin varas voi tilata kertaluontoisen luottosopimuksen avulla vaikkapa puhelimen, jota hänellä ei ole aikomustakaan maksaa.

Yksi yhtiö, joka identiteettivarkauksien uhrien haastattelujen ja oikeuden ratkaisujen perusteella nousee usein esille, on ruotsalainen luottoyritys Klarna.

"Hän vähän hiiltyi"

Lounaissuomalaisen "Markuksen" tarina identiteettivarkaan uhrina on tuskallisen tuttu. Hänen henkilötunnuksensa päätyi pimeille markkinoille vuoden 2011 suuren hetudump.txt-tietovuodon yhteydessä.

Kahdeksaan vuoteen siitä ei seurannut mitään, kunnes ensimmäinen outo lasku tuli alkuvuodesta 2019. Kirjeen mukaan Markus ei ollut maksanut hänen nimissään tilattua matkapuhelinta.

Kun hän soitti matkapuhelimen myyneeseen yritykseen, hänet ohjattiin ottamaan yhteyttä Klarnaan, jonka luottosopimuksella puhelin oli ostettu. Tietojärjestelmiä työkseen tekevä Markus tenttasi Klarnan tietoturvasta vastaavalta henkilöltä, miten he voivat luottaa pelkkään henkilötunnukseen asiakkaan tunnistamisessa.

– Hän vähän hiiltyi ja sanoi, että ei se ole ainoa, mitä he käyttävät.

Ylelle lähettämässään sähköpostissa Klarna kertoo käyttävänsä asiakkaiden tunnistamiseen "tuhansia datapisteitä, joista henkilötunnus ja osoite ovat vain kaksi". Niihin kuuluvat muun muassa laite- ja tilaustiedot sekä asiakashistoria.

Yhtiön mukaan "äärimmäisen alhainen prosentti" sen avulla tehdyistä ostoksista on huijauksia ja "ehdoton enemmistö kaikista huijausyrityksistä" havaitaan ja estetään.

Jos helppoutta haetaan, riskien ei pitäisi kaatua kuluttajan niskaan. Leena Romppainen

Joka tapauksessa Klarnan suojaus petti paitsi "Markuksen" tapauksessa, myös Petri Kaupin ja hänen vaimonsa tapauksissa. Lisäksi tälläkin hetkellä Helsingin käräjäoikeudessa on käsittelyssä tilauspetosten sarja, jossa yhtiö on asianomistajana. Klarnaa on hiillostettu tietoturvasta ennemminkin.

Identiteettivarkaan uhrin ei tarvitse maksaa ostoksia, joita rikollinen on hänen nimissään tehnyt. Uhrin on kuitenkin selviteltävä itse asiat poliisin, kauppojen ja luottofirmojen kanssa. Usein hänen on myös hankittava vapaaehtoinen luottokielto, joka maksaa.

– Uhri on se, joka kärsii. Uhrin tehtävä on selittää, että en ole ostanut, en ole käyttänyt, en ole tilannut. Yritykset, jotka mahdollistavat rikokset, eivät siltikään taivu, Markus sanoo.

Miksi vahvaa tunnistusta ei vaadita kaikilta?

Miksi maksupalveluyritykset eivät yksinkertaisesti ota käyttöön vahvaa tunnistusta? Syy löytyy keskustelusta, jota myös suomalaiset verkkokaupat ovat käyneet EU:n maksupalveludirektiivin voimaantulon lähestyessä.

Yritykselle vahvan tunnistuksen käyttöönotto maksaa. Lisäksi se tekee asioinnista usein hieman monimutkaisempaa, mikä voi olla yrityksen liikeideaa vastaan. Esimerkiksi juuri Klarna on houkutellut asiakkaita maksamisen helppoudella – "smooth payments" on sen tunnetuimpia markkinointilauseita.

– Ymmärrän sen helppouden, mutta jos helppoutta haetaan, riskien ei pitäisi kaatua kuluttajan niskaan, arvostelee kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustavan Effi ry:n puheenjohtaja Leena Romppainen.

Minusta on hyvin pieni vaiva antaa muutama tunnusluku järjestelmään. Petri Kauppi

Parhaillaan Suomessa valmistellaan henkilötunnusten uudistamista. Siitäkään on turha odottaa helpotusta henkilötunnuksensa vääriin käsiin menettäneille. Uudistusta valmistelleen Väestörekisterikeskuksen johtajan Timo Salovaaran mukaan ongelma ei ole henkilötunnuksessa, vaan sen käytössä.

– Jos kaikilta vaihdettaisiin henkilötunnus, ei olisi mitenkään ylivoimaista rikollisille kerätä niitä lisää. Ongelma poistuisi, jos missään tilanteessa ei enää pidettäisi henkilötunnusta riittävänä tunnistamiseen.

"Olisin valmis jopa maksamaan"

Petri Kauppi
Petri Kauppi päätyi ottamaan vaimonsa kanssa vapaaehtoiset luottokiellot, jotta tilauspetokset loppuisivat.Seppo Ahava / Yle

Petri Kaupista tuntuu oudolta, että kymmeniätuhansia hänen kaltaisiaan koskevaa tietoturva-aukkoa ei haluta tukkia. Verkko-ostoksia tekevänä asiakkaana ja identiteettivarkauden uhrina hän maksaisi mielellään hieman ylimääräistä siitä hyvästä, että vahva tunnistus olisi käytössä kaikissa luottoyrityksissä ja puhelinoperaattoreissa.

– Minusta on hyvin pieni vaiva antaa muutama tunnusluku järjestelmään. Ei se minun mielestäni lisää vaivaa turvallisuuteen nähden. Olisin valmis jopa maksamaan siitä.

Hänen kohtalotoverillaan "Markuksella" on oma teoria, miksi näin on. Pelkkä pankkitunnusten kaivaminen esiin voi antaa asiakkaalle riittävästi aikaa harkita ostosta ja mahdollisesti perua se.

– Ja kun se on joillakin yrityksillä liikeidea, he taistelevat viimeiseen asti, että toimintaa ei tarvitsisi muuttaa.

Vapaamielisyys luikertelee kirkkosaliin naisten kautta, uskovat jotkut – ja siksi Emilia Teerikangas ei vieläkään pappina kelpaa kaikille

$
0
0

Emilia Teerikangas katseli raskaan työputken päätteeksi väkeä, jota valui Kokkolan kirkosta messun jälkeen. Oli ollut ihanat virret, hyvä tunnelma ja paljon porukkaa.

Ja pelkkiä miespappeja. Penkissä istuikin ihmisiä, joita Teerikangas ei koskaan näe ollessaan itse työvuorossa.

– Silloin tuli sellainen olo, että mitä tässä sitten raadetaan. Pitäkää tunkkinne.

Teerikangas on työssä, johon hän ei koskaan kaikkien mielestä kelpaa. Näin siitä huolimatta, että 2000-luvulla Suomessa papiksi vihityistä yli puolet on ollut naisia.

Koska Teerikangas on naispappi – tai nainen pappina, kuten yhteisestä virasta puhuttaessa pitäisi sanoa – hänen uskotaan olevan empaattinen ja siksi väylä vapaamielisyyden lisääntymiselle. Näin kokevat esimerkiksi raamattupiireissä käyvät miehet arkkipiispan erityisavustajan Petri Merenlahden tutkimuksessa, joka on vielä työn alla (Helsingin Sanomat, juttu maksumuurin takana).

Paitsi että Teerikangas ei ole mielestään sen empaattisempi kuin mieskollegansakaan eikä jaksa enää kantaa syyllisyyttä siitä, että hänen pappeutensa aiheuttaa joillekin pahaa mieltä.

Joskus aiemmin mielessä on käynyt ajatus: jospa se onkin niin? Että naispappeuden vastustajat ovatkin oikeassa?

– Mutta ei Jumala voi olla niin pieni, että hänen työnsä tekeminen olisi kiinni sukupuolesta kaavun alla.

Teerikangas on pappi, joka pitää jopa kirkon byrokratiasta ja kokee “älyttömän hienoksi” sen, että saa olla tärkeissä hetkissä Jumalan edustajana. Tehdä työtä, johon kuuluu kipuilua ja kysymyksiä, mutta myös paljon iloa ja yhteenkuuluvuutta.

Pappi hän on nytkin, kun opettaa yhteisöpedagogeille kirkollisten asioiden perusteita ammattikorkeakoulussa. Ja tuntee jopa olonsa hieman oudoksi, sillä pappeus on enemmän kuin pelkkä ammatti: vaikka hän tekee muuta, hän on yhä myös pappi.

Toisten mielestä ei kuitenkaan ihan oikea pappi.

Emilia Teerikangas.
Papin työ antaa, mutta myös kuluttaa, sillä siinä antaa niin paljon itsestään, Teerikangas sanoo.Kalle Niskala / Yle

Kun ensimmäiset naispapit vihittiin Suomessa vuonna 1988, Emilia Teerikangas ei ollut siitä moksiskaan. Hän oli 9-vuotias.

Myöhemmin Teerikangas on oivaltanut, ettei opiskeluaikoinaan koskaan edes ajatellut "nais"pappeutta. Ilmapiiri oli Joensuussa erilainen kuin myöhemmin länsirannikolla Kokkolassa, ja sama jatkui ensimmäisessä virassa Pieksämäellä. Siellä korviin osuivat kyllä ensimmäiset keskustelut siitä, onko nainen pappina nyt ihan ok.

Oman ammatti-identiteetin vasta rakentuessa Teerikangas muistaa ajatelleensa itsekin joskus, onko se nyt niin vakavaa, jos nainen väistää häneen nihkeästi suhtautuvan miehen rinnalta kirkon tehtävistä. Nyt vastaus on selvä.

– On se, se on juuri niin vakavaa. Siinä ymmärtää, että on kuitenkin toisenlainen toinen.

Synnyinkaupunkiinsa Kokkolaan Teerikangas palasi kymmenen vuotta sitten. Seurakuntapastorin työssä hän alkoi nähdä käytännössä, että kirkon hyväksymä yhteinen virka on osalle vain teoriaa.

Kollegan kalenterissa saattoi näkyä merkintä: toivottu miespappia. Hän myös hoksasi, että ei koskaan näe omissa messuissaan tiettyjä seurakuntalaisia, vaikka tietää nämä hyvin aktiivisiksi.

Monella alalla voi naisella olla vaikeaa, mutta hyväksynnän voi lunastaa kovalla työllä. Tässä ei.

On toki heitäkin, jotka haluavat nimenomaan naispapin, eikä se ole Teerikankaasta juuri sen mukavampaa: toivoa pappia oletettujen ominaisuuksien perusteella. Että nainen on lempeämpi ja rennompi, sopiva kastejuhlaan. Mies taas edustaa kirkkoherra-ainesta, hyvää saarnamiestä ja jämäkkää johtajuutta.

Teerikangas ymmärtää jotenkin sen, että ennen naispappeuden aikaa papiksi vihityt miehet saavat kieltäytyä yhteistyöstä naisten kanssa. Enää pappisvihkimystä ei anneta miehille, jotka poissulkevat tuon yhteistyön. He kokevat sen syrjinnäksi.

Teerikankaan mukaan on myös heitä, jotka sanovat suostuvansa yhteistyöhön saadakseen vihkimyksen, mutta toimivat käytännössä rimaa hipoen. Ja heitä, jotka näyttävät kantansa huonolla käytöksellä: tulevat messuun viime tipassa, ohittavat naisen pappina ja osoittavat kaikin tavoin, että tilanne ei ole heistä oikein.

– Monella alalla voi naisella olla vaikeaa, mutta hyväksynnän voi lunastaa kovalla työllä. Tässä ei. Jos ei kelpaa, ei kelpaa.

Emilia Teerikangas.
Ykspihlajan kirkko on Emilia Teerikankaalle rakas: siellä hänen vanhempansa vihittiin, ja siellä hän itsekin on mennyt naimisiin.Kalle Niskala / Yle

Emilia Teerikangas jaksaa lyödä päätään seinään, sillä epäreiluutta hän ei ole sietänyt koskaan. Kirkko on päättänyt yhteisestä virasta ja laki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella.

– Silloin ei voi hiljaa hyväksyä rakenteellista vääryyttä. Sillä allekirjoittaisi sen.

Silti ei ole aina helppoa kantaa syytöstä siitä, että seisoo jonkun pelastuksen tiellä. Teerikankaalle on sanottu, että hän on armoton ja kova, kieltää ihmiseltä ehtoollisen seisomalla sitä asettamassa naisena papin kaavussa.

Ehtoollinen on luterilaisessa kirkossa pyhä toimitus, syntien anteeksiantamisen paikka ja hetki, jolloin ihminen on lähimpänä Jumalaa.

Emilia Teerikankaan on vaikea kestää ajatusta siitä, että olisi este tuolle yhteydelle vain siksi, että joku ei voi ottaa ehtoollista naispapilta.

Miten sen asettaminen voisi olla kiinni papista ja tämän pätevyydestä? hän kysyy. Pappi on vain välittäjä, sakramentti tulee Jumalalta.

Syyllistyä hän ei halua, vaikka välillä on tehnyt tiukkaa.

– En minä ole se, joka estää ketään tulemasta, joka vetää kirkon oven kiinni.

Emilia Teerikangas.
Ehtoollinen on naispappeuskiistan keskiössä. Jyrkimmin suhtautuville kyse ei ole ehtoollisesta lainkaan, jos sen asettaa nainen.Kalle Niskala / Yle

Kirkon mukaan naisten pappeuden vastustajat ovat kirkossa pieni vähemmistö. Kirkon jäsenistä ja työntekijöistä heitä oli vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa viisi prosenttia, luottamushenkilöissä yhdeksän prosenttia. Uusi tutkimus tehdään syksyn ja ensi vuoden aikana.

Teerikangas uskoo, että kategorisesti vastaan olevia on kaikkiaan vähän. Heitä on toisilla alueilla hyvin vähän, toisilla isompina kasaumina.

Aste-eroja löytyy: on heitä, jotka hyväksyvät täysin. Tai hyväksyvät, mutta hyväksyvät myös vastustuksen. Tai hyväksyvät, koska kirkko on hyväksynyt, mutta suhtautuvat silti varauksella. Nainen voi olla yhdelle oikea pappi, toiselle ihan ok ja kolmannelle lähinnä siedettävä.

On myös heitä, joita Teerikangas kutsuu henkisiksi naispapeiksi. He ovat miespappeja, jotka hyväksyvät täysin ja surevat sitä, etteivät voi ymmärtää, mitä nainen pappina voi joutua käymään läpi.

Koska he hyväksyvät naispappeuden, hekin ovat siis joidenkin silmissä harhaantuneita. Silti tällainenkin miespappi kelpaa useammalle kuin nainen.

Teerikangas pohtii, onko kyse todella Raamatusta vai yleisemmästä pelosta. Pitäisihän Raamatun mukaan papin olla myös esimerkiksi yhden vaimon mies, raitis, harkitseva, rauhallinen ja vieraanvarainen ja kasvatettava lapsensa tottelevaisiksi.

– Jos luettaisiin yhtä tarkasti kaikkea, mitä papilta vaaditaan, aika vähän pappeja olisi.

En minä ole se, joka estää ketään tulemasta, joka vetää kirkon oven kiinni.

Jyrkimmin suhtautuvat pelkäävät vapaamielisyyden johtavan muun muassa siihen, että yhä useampi pappi on valmis vihkimään homopareja kirkossa. Se taas jakaa luterilaista kirkkoa nyt vahvimmin, vaikka Teerikankaan mielestä myös suhtautumisessa naispappeuteen on menty viime vuosina taaksepäin.

Pelolle on sinänsä pohjaa: Kirkon akateemisten jäsentutkimus kertoo, että papeista naiset kannattavat samaa sukupuolta olevien parisuhteiden kirkollista siunaamista ja vihkimistä useammin kuin miehet. Sama ilmiö näkyy kysyttäessä koko kansalta.

Ero on selkein, kun kysytään, pitäisikö samaa sukupuolta olevilla pareilla olla oikeus kirkkovihkimiseen. Naispapeista 71 prosenttia vastaa kyllä, miespapeista vain 36 prosenttia.

Ensi vuonna valitaan uusi kirkolliskokous, jolla on iso rooli linjata kirkon suuntaa jatkossa.

Suhtautuminen samaa sukupuolta olevien avioliittoon on saanut aikaan sen, että paheksunnan rajoja piirretään osittain uudestaan.

– Se on vain ratkaistava. Suuri ongelma on se, ettei asiaa hoidettu ajoissa, sanoo Emilia Teerikangas.

Kaikki parit samalle viivalle

Teerikankaan mielestä sukupuolinen suuntautuminen ei ole virhe, vaan luotu ominaisuus. Vastapuolelle homous on synti.

"Mieheksi ja naiseksi hän loi heidät." Tarkoittaako se, että toiset miehiksi ja toiset naisiksi? Vai että ihminen on yhdistelmä molempia ja sukupuolen ja seksuaalisuuden kirjo on laajempi kuin kapeimmin tulkitsevat ajattelevat?

Teerikangas muistuttaa, että avioliittoon vaaditaan vain rippikoulun käynti ja evankelisluterilaisen kirkon jäsenyys – muita ehtoja ei ole. Vaikka esimerkiksi samaa sukupuolta olevien parisuhde tuntuisi itselle vieraalta, se ei ole peruste tuomita asiaa vääräksi.

– Avioliittoon vihittäessä pyydetään parin elämään Jumalan siunausta: läsnäoloa, rakkautta ja huolenpitoa. Miksi emme pyytäisi tätä kaikille pareille? Emmehän me ketään siunaa, vaan asia on kuitenkin Korkeimman kädessä.

Teerikangas sanoo, että työkseen vihkivä vihkii ilolla kaikki, koska jokaisen parin elämään tarvitaan Jumalan siunausta. Vihkii nekin parit, joille kirkollisella siunauksella ei ole mitään merkitystä, mutta kirkko on juhlapaikkana kaunis. Siksi homoparien poissulkeminen tuntuu väärältä.

– Taas tehdään jako vain sukupuolen ja seksuaalisuuden perusteella.

Emilia Teerikangas.
Keskustelua erimielisten kanssa on vaikea käydä, koska kohtaamiselle ei ole paikkoja, sanoo Emilia Teerikangas.Kalle Niskala / Yle

Suuri kysymys on se, saako Raamattua ylipäänsä tulkita. Teerikangas ei ymmärrä ajatusta: kaksi lukijaa tulkitsee aina eri tavalla.

Puhumattakaan siitä, miten on tulkittu, kun on kirjattu, käännetty, kopioitu. Tai sanan merkityksestä yhdessä kulttuurissa 2000 vuotta sitten ja toisessa kulttuurissa nykyhetkessä.

Piispat antoivat vuonna 1972 julkilausuman, jossa he kirjoittavat, että Raamatun sana on tehtävä ymmärrettäväksi nykyihmiselle: pyrittävä sanomaan, mitä teksti tarkoittaa tämän päivän tilanteessa – eli tulkittava.

Luterilaisen kirkon tulkinta on pelastushistoriallinen: Raamatusta otetaan se, mikä "ajaa Kristusta". Silti tulkitsemisen mahdollisuutta kiistetään yhä kirkonkin sisällä ja Raamattu nähdään muuttumattomana, ihmettelee Teerikangas.

– Jos sana kutistetaan vain kirjaimeksi, se kavennetaan.

Kirkon kanta homoparien vihkimiseen ryöpsähti keskusteluun taas, kun osallistuminen Helsinki Prideen sai kansanedustaja Päivi Räsäsen ja arkkipiispa Tapio Luoman sanasotaan.

Repeääkö kirkko tasa-arvoiseen avioliittoon – ja vähän naispappeuteenkin? Ja jos, niin mitä sitten? Olisiko kirkon pitänyt käyttää viime vuodet esimerkiksi ilmastotyöhön, maapallon konkreettiseen pelastamiseen?

Teerikankaan mielestä pakolaiskriisi, Välimereen hukkuvat lapset ja ilmastokatastrofi ovat paljon olennaisempia asioita kuin sukupuoli ja seksuaalisuus.

– Täällä askarrellaan yhä sen kanssa, onko pappi nainen vai mies. Se saa oikeudentunnon kuohahtamaan.

Kaatuiko virantäyttö vapaamielisyyteen?

Suvaitsevaisuus on ilmeisesti johtanut siihen, että Kokkolan kappalaisen viran täytössä kävi niin kuin kävi.

Kirkkoherra esitti neljästä hakijasta tehtävään seurakuntapastori Emilia Teerikangasta. Seurakuntaneuvosto äänesti silti valitsi virkaan porvoolaisen naispapin, joka ilmoitti kuitenkin pian ottavansa vastaan viran toisaalta (Keskipohjanmaa-lehti).

Teerikangasta ei valittu edes varalle, ja Kokkola onkin nyt ilman kappalaista, kunnes asiaan saadaan jonkinlainen ratkaisu.

Vähemmistöön jääneet neuvoston jäsenet ovat paheksuneet sitä, ettei Teerikankaan ohittamiselle esitetty mitään perusteluja.

Kuohuntaa aiheesta on käyty maakuntalehden yleisönosastoa myöten, ja puheenvuoroissa päätöksen syyksi on nähty se, että Teerikangas oli vuosi sitten ensimmäisen Kokkola Priden yhteydessä avaamassa ovia sateenkaariväen osallistumiselle jumalanpalvelukseen.

Päätös oli mahdollinen, koska herätysliikkeiden rooli neuvostossa on suuri. Vs. kirkkoherra näpäyttikin liikkeitä muistuttamalla, että niiden pitäisi ajaa kaikkien seurakuntalaisten etua oman liikkeensä aatteen sijasta.

Herätysliikkeiden painoarvo seurakunnassa on olennainen tekijä siinäkin, miten naisiin suhtaudutaan. Vanhoillislestadiolaisten lisäksi tiukimmin naispappeutta vastaan ovat Sley ja Kansanlähetys. Herättäjäyhdistyksen kanssa taas ongelmia ei ole.

Liikkeetkään eivät ole yksiäänisiä: saman herätysliikkeen suhtautuminen voi vaihdella sadan kilometrin matkalla. Ja yhdellä paikkakunnalla samassa liikkeessä on monella tavalla ajattelevia.

Toisaalta herätysliikkeiden väki pyörittää pitkälti monen seurakunnan toimintaa. Kirkko siis hyväksyy heidätkin, jotka eivät hyväksy kaikkea kirkossa. Niin kuin naispapinkin on arjessa hyväksyttävä heidät, jotka eivät hyväksy häntä.

Papin työ tuo merkityksellisyyttä

PIM! Sitä ei koskaan kuulunut. Äkillistä herätystä papiksi ryhtymiseen. Vihkimyksessä Teerikangas muistaa ajatelleensa, että siihen päätymisen täytyy olla Jumalan tahto.

Silti tarvitaan vielä kutsu työhön seurakunnalta. Silloin alkavat ongelmat.

– Ei voi olla niin, että sinut on kutsuttu melkein papin virkaan. Se on joko tai. Ei ole välimuotoa.

Teerikangas ei silti ole ajatellut muuttaa jonnekin, missä olisi helpompaa. Kotiseurakunta on rakas, ja siinä on paljon ihmisiä, joita hän tietää palvelleensa hyvin.

Papin työ itsessään on erilainen kuin mikään muu työ. Vaihtelevaa ja itsenäistä tunnetyötä. Uuden elämän, avioliiton tai kuoleman äärellä kokee nöyryyttä, mutta myös merkityksellisyyttä. Ennen toimituksia pappi rukoilee aina: olen tässä paikallani, nyt voit Jumala hoitaa hommat.

Silloin Teerikangas ei ajattele niitä, joiden mielestä hänen ei pitäisi olla työssään. Joskus tosin mielessä voi vilahtaa tieto siitä, että penkissä istuu joku vastustaja.

Tilannetta ei saa päästää ihon alle. Hyvä ryhti, vähän happea.

– Nyt jos koskaan olisi kiva, jos tämä menisi hyvin.

Vaikka ei kai sekään mitään auttaisi.

Emilia Teerikangas.
Kun konservatiivi näyttää Raamatusta kohdan, jonka mukaan asia on synti ja kauhistus, vaatii paljon pystyä sanomaan, että oman uskon valossa näkee asian toisin, sanoo Emilia Teerikangas.Kalle Niskala / Yle

Ravustuskausi käynnistyy tänään – saaliista odotetaan kohtalaista tai hyvää

$
0
0

Ravustuskausi alkaa tänään puolilta päivin. Rapusaaliista odotetaan tänä vuonna keskimääräistä tai jopa hyvää, arvioi Luonnonvarakeskus.

Etelä-Suomessa rapusaaliit nousevat vähintään kohtalaisiksi heti kauden alusta lähtien. Pohjoisempana kauden alku voi olla heikompi.

Vuosittain täplärapuja pyydetään 2-3 miljoonaa ja jokirapuja alle miljoona yksilöä.

Saksiniekkoja saa pyytää lokakuun loppuun saakka.

Kalastusta ja ravustusta valvotaan tehostetusti tänä vuonna. Tehovalvonta on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa kalastuksenvalvontakampanjaa. Kampanjan toteuttavat Kalatalouden Keskusliitto ja sen jäsenjärjestöt.

Täpläravuilla istutuskielto

Vain rekisteröityneet kaupalliset kalastajat saavat nykyisen kalastuslain mukaan myydä rapusaaliitaan. Rekisteröitymistä ei kuitenkaan vaadita, jos ravustaja myy yhden ravustuskauden aikana korkeintaan 300 rapua suoraan kuluttajille.

Ravustajien kannattaa muistaa, että täplärapu on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi. Niitä ei saa istuttaa edes sellaisiin vesistöihin, joissa niitä on jo ennestään. Kiellolla halutaan ehkäistä täpläravun sekä sen mukana kulkevan rapuruton leviäminen.

Harvinaistuneita jokirapuja on vielä Itä- ja Pohjois-Suomen vesistöissä.

Jos saa ravun rauhoitusaikana, se tulee vapauttaa välittömästi pyyntiveteen. Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä jokiravun suojeluarvo maksettavaksi. Jokiravun suojeluarvo on 50 euroa per yksilö.

Lue lisää:

Katso asiantuntijan 5 vinkkiä rapukauteen – täplärapua saataneen hyvin, kotimaisesta jokiravusta joutuu pulittamaan useita euroja yksilöltä

Kaksi ihmistä kuoli Luumäellä – nousivat autosta rekan eteen Kuutostiellä

$
0
0

Valtatiellä 6 Luumäen Jurvalassa kaksi ihmistä on kuollut jäätyään rekka-auton alle. Onnettomuus tapahtui hieman ennen kahta yöllä, kun henkilöauto pysähtyi valtatiellä ja autosta nousi kaksi ihmistä tielle. Takaa tullut rekka-auto törmäsi heihin sekä pysäköityyn autoon.

Tiellä olleet kaksi ihmistä menehtyivät välittömästi. Lisäksi yksi henkilöautossa sisällä ollut ihminen loukkaantui. Poliisi tutkii asiaa ja tiedottaa lisää sunnuntaina päivästä.

Palomestari Arto Tainan mukaan sää on ollut yön aikana Luumäellä hyvä, ja tie onnettomuuspaikalla on kuiva.

Pelastuslaitokselta kerrotaan, että tiellä on onnettomuuspaikan kohdalla kaksi kaistaa kumpaankin suuntaan. Onnettomuus sattui Kouvolan suuntaan menevillä kaistoilla. Tie onnettomuuspaikalla on suora.

Kuutostiellä on ollut onnettomuuspaikan kohdalla koko ajan toinen kaista käytössä. Palomestari Taina kertoi hieman ennen neljää aamuyöllä, että myös toinen kaista on saatu auki.

Kouvolan suuntaan kulkeva ajokaista suljettiin kuitenkin vielä uudelleen sunnuntaiaamuna liikenteeltä.

HS: Venäjä pohti Karjalan myymistä vuonna 1991, suomalaisille ei kerrottu

$
0
0

Venäjä pohti vakavissaan Karjalan myymistä Suomelle Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991, kertoo silloinen varaulkoministeri Andrei Fjodorov Helsingin Sanomille. Fjodorovin mukaan keskusteluista ei kuitenkaan kerrottu suomalaisille.

Venäjän uusi johto oli Fjodorovin mukaan laatinut heinäkuussa 1991 listan alueista, joissa voi nousta esiin autonomiaa vaativia ääriliikkeitä ja joiden asema pitäisi ratkaista kansainvälisesti. Listalla oli myös Karjala, ja Fjodorovin mukaan Venäjällä pelättiin karjalaista nationalismia.

Myöhemmin samana vuonna Venäjän johto havaitsi, että luhistuvan Neuvostoliiton kassa oli tyhjä. Tuolloin venäläiset laskivat Karjalalle 15 miljardin dollarin kauppahinnan. Fjodorov kertoi hintalaskelmasta jo vuonna 2007, mutta tuolloin hän arveli, että pohdinnoista tiesivät ainakin Suomen presidentti Mauno Koivisto ja ulkoministeri Paavo Väyrynen. Nyt hän sanoo, ettei keskusteluista kerrottu suomalaisille.

– Olin syksyllä 1991 Suomessa, ja me varmaan keskustelimme tästä asiasta. Mutta nämä keskustelut Venäjän hallinnossa käytiin suljettujen ovien takana, Fjodorov sanoo.

Fjorodovin mukaan Venäjän johdossa päätettiin vuonna 1994, että Karjalan kysymys on suljettu.

21-vuotias EM-mitalisti löysi valmentajan pitkän etsinnän jälkeen – kaikki eivät ole yhtä onnekkaita: ''Urheilijamme ovat lähinnä vanhempiensa valmennuksessa''

$
0
0

Juho Oksman asettelee jalkansa huolellisesti lähtötelineeseen ja kätensä lähtöviivalle. Urheilija hengittää syvään ja kohottautuu lähtöasentoon. Lähtölaukaus kajahtaa ilmoille, ja Oksman lähtee kiitämään punaista juoksurataa pitkin.

– Se meni ihan hienosti, toteaa Oksman telineille palattuaan.

Viikon päässä siintävät ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävät down-yleisurheilun EM-kisat. Harjoitukset keskittyvät niiden alla juoksutekniikan ja nopeuden parantamiseen.

Juho Oksman
Sadan metrin matka on taittunut Juho Oksmanilta nopeimmillaan 16,10 sekunnissa. Down-yleisurheilun Euroopan ennätys on 13,84 sekuntia. Juulia Tillaeus / Yle

21-vuotiaalla urheilijalla on takanaan kolmet kansainväliset arvokilpailut, ja menestystäkin on tullut. Portugalin EM-kisoissa vuonna 2017 Oksman oli voittamassa hopeaa 4 x 100 metrin viestistä.

Heinäkuun lopussa Tampereella järjestettävät EM-kisat ovat kuitenkin ensimmäiset, joihin Oksman valmistautuu oman valmentajan kanssa.

Yleisurheilu vei mukanaan

Juho Oksman innostui liikunnasta jo lapsuudessaan. Talvella hän hiihti ja lumikenkäili, kesällä puolestaan juoksi metsässä ja pelasi pallopelejä.

– Menin pienestä asti pallon perässä, muistelee Oksman.

Viisi vuotta sitten kotkalaisnuori aloitti kokin opinnot Kuusankoskella Kouvolassa, ja muutti koulun asuntolaan arkiviikoiksi.

Vanhemmilla heräsi huoli, ettei Oksman pääsisi viikolla liikkumaan. Ajatus kuitenkin väistyi, kun selvisi, että asuntolan lähistöllä järjestettiin kehitysvammaisille ohjattua yleisurheilua.

Juho Oksman
Juho Oksman aloitti yleisurheilun harrastamisen viisi vuotta sitten. Juulia Tillaeus / Yle

Oksman alkoi käydä harjoituksissa pari kertaa viikossa. Ryhmän vetäjä huomasi pian nuoren miehen innostuksen, ja ehdotti vanhemmille hänen ohjaamistaan syvemmälle yleisurheilun pariin.

Ryhmäohjauksen siivittämänä Oksman alkoi käydä kilpailuissa. Mitalisijoitus tuli heti ensimmäisistä SM-kisoista tammikuussa 2015. Urheilija sai kaulaansa SM-pronssia pituushypystä ja 60 metrin juoksusta.

Isä Risto Oksman rakensi kirjahyllyyn orren mitalien ripustusta varten. Se alkoi täyttyä kunniamerkeistä.

Valmentajan löytämisen vaikeus

Keväällä 2018 Oksmanin opinnot Kuusankoskella päättyivät. Nuori urheilija muutti pois asuntolasta takaisin Kotkaan vanhempiensa luokse.

Liikuntaryhmä jäi taakse, mutta halu urheilla säilyi.

Ohjattua liikuntaa oli Kotkassa kuitenkin vaikea löytää. Oksman oli aiemmin käynyt jonkin aikaa Karhulan Katajaisten nuorisovalmennusryhmässä, jossa äiti oli hänen apunaan. Ryhmä ei kuitenkaan ollut Oksmanille sopiva.

– Juho ei aina pysynyt muiden tahdissa, koska häntä piti neuvoa ja ohjata, jotta hän pärjäsi tietyissä asioissa. Lisäksi nuorimmat ryhmäläiset olivat vasta kymmenvuotiaita, ja Juho kuitenkin jo nuori mies. Aikuiselle toivoisi omanlaistaan ohjausta, sanoo Anne Oksman.

Anne ja Juho Oksman
– Vanhemmat ovat olleet minulle erittäin hyvä tuki, sanoo Juho Oksman.Juulia Tillaeus / Yle

Niinpä koulun päätyttyä Juho Oksman harjoitteli yleisurheilua äitinsä kanssa. Anne Oksmanin yleisurheilutaustasta oli apua, mutta hänellä ei kuitenkaan ollut valmennusosaamista.

Oksmanit olisivat halunneet pojalleen henkilökohtaisen valmentajan, mutta sellaista ei meinannut löytyä millään.

– Putosimme vähän tyhjän päälle, sanoo Anne Oksman.

Arvostuksen puutetta ja tietämättömyyttä

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n vapaaehtoisvalmentaja Jukka Lahti tunnistaa valmentajaongelman.

– Valmentajan saaminen voi olla vammaisurheilussa vaikeampaa kuin vammattomien urheilussa. Meidän urheilijamme ovat lähinnä vanhempiensa valmennuksessa, parilla on ihan oma valmentaja, sanoo Lahti.

Lahti arvelee, että valmentajien puutteen taustalla voi olla arvostuksen puutetta ja tietämättömyyttä.

– Voidaan kokea, että kehitysvammaisten valmentaminen on vaikeaa, tai että siinä on joitain hankalia erityispiirteitä. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Samanlaista yleisurheiluvalmennusta se on kuin muukin. Tietysti joitain asioita pitää ottaa huomioon, mutta ei se ole mitään rakettitiedettä.

Juho Oksman
Risto ja Anne Oksman ovat seuranneet poikansa kehitystä urheilussa tyytyväisinä.Juulia Tillaeus / Yle

Myös viikottaista ohjattua toimintaa on Jukka Lahden mukaan kehitysvammaisille tarjolla hyvin vähän. Lahti arvelee, että seuroissa ei välttämättä olla tietoisia siitä, millaista toimintaa kehitysvammaisille voitaisiin järjestää.

– Olisi kuitenkin todella tärkeää, että kehitysvammaisille olisi mahdollisuuksia liikuntaan. Säännöllinen liikuntaharrastus voi olla heille vielä tärkeämpää kuin monelle vammattomalle. Kaikilla ei välttämättä ole kavereita tai muuta sosiaalista elämää oikeastaan ollenkaan, ja urheilu voi monesti olla ainoa väylä sosiaalisuuteen.

Down-yleisurheilussa käytetään 4 kilon kuulaa
Down-yleisurheilussa miehet työntävät neljän kilon kuulaa, naiset kolmen kilon kuulaa. Vammattomilla urheilijoilla miesten kuula painaa 7,26 kiloa ja naisten kuula neljä kiloa.Juulia Tillaeus / Yle

Lahden mielestä muutoksen pitäisi lähteä huippu-urheilupuolelta.

– Vieläkin urheiluliitoissa voi olla sellaista, että vammaiset urheilijat eivät ole samalla viivalla vammattomien kanssa. Siitä huolimatta, että meillä on hyviä uranuurtajia kuten Leo-Pekka Tähti, joka on valittu vuoden urheilijaksi ja saanut paljon hyvää julkisuutta.

Jukka Lahti kuitenkin uskoo, että down-urheilu on Suomessa kasvamassa.

– Down-urheilu on Suomessa vielä hyvin tuoretta. Yleisurheilu on pioneerilaji. Viime vuosina meille on tullut myös down-uimari, -voimistelija sekä -laskettelija. Kaikille kehitysvammaisille tarkoitetussa Special Olympics -toiminnassa down-urheilijoita on ollut jo vuosia.

Pitkä etsintä päättyy

Viime talvena Oksmanit kävivät harjoittelemassa SM-hallikisoja varten Ruonalan urheiluhallilla Kotkassa. Samassa paikassa Karhulan Katajaisten valmentaja Jari Syvelä veti harjoituksia nuorille.

– Satuimme satasen lähtötelineille samaan aikaan. Vaihdoimme muutaman sanan ja kerroimme lähestyvistä SM-kisoista. Seuraavalla kerralla Jari tuli kysymään, miten kisat menivät. Juttelimme siitä, ettei Juholla ole valmentajaa ja yks kaks Jari tokaisi, että jospa hän yrittäisi.

Valmentaja oli pitkän etsinnän jälkeen löytynyt.

Down-yleisurheilija Juho Oksman
Juho Oksman ja Jari Syvelä löysivät yhteisen sävelen nopeasti.Juulia Tillaeus / Yle

Juho Oksman on treenannut Jari Syvelän valmennuksessa keväästä saakka. Oksman on ensimmäinen Syvelän valmentama urheilija, jolla on Downin syndrooma.

– Otin Juhon valmennuksen haasteena vastaan. Olen valmentanut eriasteisia urheilijoita 25 vuotta. Samat lainalaisuudet pätevät Juhoon kuin kaikkiin muihinkin urheilijoihin. Harjoittelutaso on tosin alhaisempi, kuin vammattomilla urheilijoilla, sanoo Syvelä.

Down-yleisurheilun käytännöt poikkeavat hieman vammattomien urheilusta. Eroavaisuuksia löytyy esimerkiksi heittovälineiden painosta. Juoksussa urheilija saa itse valita, hyödyntääkö lähtötelineitä vai ei.

Juho Oksman ja valmentaja Jari Syvelä
– Juho on innostunut tekemään, oppimaan ja tulemaan harjoituksiin. Kaikille urheilijoille se ei ole itsestäänselvyys, sanoo Jari Syvelä.Juulia Tillaeus / Yle

Syvelä keskittyy Oksmanin valmennuksessa urheilun perusasioihin, kuten motoriikkaan, lihasten käskytykseen, lihaskuntoon, tasapainoon ja koordinaatioon. Valmennus on jo alkanut tuottaa tulosta.

– Hän on ollut erittäin hyvä opettaja. Nyt pikkuhiljaa virittäydytään seuraaviin MM-kisoihin. Pitää treenata huolella, toteaa Juho Oksman.

Tähtäimessä EM-mestaruus

Ennen MM-kisoja edessä ovat kuitenkin Tampereen EM-kisat. Niihin Juho Oksman suuntaa tavoitteet korkealla.

– Tavoittelen kisoissa ainakin henkilökohtaisia ennätyksiä ja EM-pistesijoitusten parannusta. Ja olisihan se hienoa tuoda seuralle ensimmäinen EM-mestaruus, toteaa Oksman.

Juho Oksman
Juho Oksmanin suosikkilaji on pituushyppy. Hän pitää sen lennokkuudesta.Juulia Tillaeus / Yle

EM-kisoissa Oksman aikoo kilpailla 100 ja 200 metrin matkoilla, 4 x 100 metrin viestissä, kuulantyönnössä ja pituushypyssä. Down-yleisurheilussa urheilijat osallistuvat tyypillisesti useisiin eri lajeihin. Tampereen kisoissa aktiivisin kilpailija on ilmoittautunut kymmeneen eri lajiin.

– Siinä on keskityttävä aika paljon. Satasella etenkin pitää koota ajatukset. Lähtölaukauksen tullessa pitää sitten rentoutua ja nauttia, toteaa Oksman.

Juho Oksman, isä Risto Oksman ja valmentaja Jari Syvelä
– Mikään urheiluun liittyvä ei tunnu olevan Juholle vastenmielistä, sanoo Risto Oksman.Juulia Tillaeus / Yle

Elämässä eteenpäin

Vanhemmat ovat seuranneet poikansa kehittymistä tyytyväisinä.

– Kyllähän se on liikuttavaa, varsinkin kun näkee, kuinka omistautunut Juho on urheilulle. Urheilu on myös tuonut järjestystä Juhon elämään. Hänelle on tärkeää, että kaikki sujuu aikataulujen mukaan. Urheilulla on ollut pelkästään positiivinen vaikutus Juhon elämään, kertovat Anne ja Risto Oksman.

Juho Oksman
Juho Oksmanin ajatukset ovat jo syksyllä 2020 Lontoossa järjestettävissä MM-kisoissa. Hän aikoo osallistua ainakin samoihin lajeihin, kuin Tampereen EM-kisoissa. Juulia Tillaeus / Yle

Urheilun ohella Oksman työskentelee viitenä päivänä viikossa kotkalaisessa lounaskahvilassa ja harrastaa musiikkia. Nuori mies asuu vielä vanhempiensa luona, mutta unelmissa siintää muutto tukiasuntoon.

Hakemus on jo laitettu vetämään.

– Odotan muuttoa erittäin kovasti. Elämässä pitää mennä eteenpäin ja etsiä uusia haasteita, toteaa Juho Oksman.

Herätys: Testamentti patjan alla riski oikeusturvalle, kaksi kuoli onnettomuudessa, Ukrainassa vaalipäivä, hellerajat rikkoutuvat

$
0
0

Vainajan viimeinen tahto voi löytyä patjan alta tai ruokakomerosta

Mikä on paras tapa säilöä testamentti niin, että se varmasti löytyy kuoleman jälkeen? Paremman puutteessa suomalaiset kätkevät testamenttinsa esimerkiksi liinavaatekaappiin tai patjan alle. Asianajajaliiton mukaan testamenttien rekisteröinti ehkäisisi perintöriitoja ja parantaisi vainajan oikeusturvaa.

Kaksi ihmistä kuoli Luumäellä noustuaan autosta rekan eteen

Kartta
Luumäellä kaksi henkilöä jäi rekka-auton alle.Kalevi Rytkölä / Yle

Onnettomuus tapahtui hieman ennen kahta yöllä, kun henkilöauto pysähtyi Kuutostiellä Jurvalan kohdalla ja autosta nousi kaksi ihmistä tielle. Takaa tullut rekka-auto törmäsi heihin sekä pysäköityyn autoon. Tiellä olleet menehtyivät heti. Lisäksi henkilöautossa ollut ihminen loukkaantui. Poliisi tiedottaa onnettomuudesta lisää sunnuntaina päivästä.

Ukrainassa valitaan uusi parlamentti – yhden puolueen vetonaulana rocktähti

Vaalilautakunnan työntekijä valmistelee äänestyspaikkaa 20. heinäkuuta Kievissä.
Vaalilautakunnan työntekijä valmistelee äänestyspaikkaa 20. heinäkuuta Kievissä.Sergei Dolzhenko / EPA

Poliittiseen eliittiin kyllästyneet ukrainalaiset äänestävät sunnuntaina parlamenttivaaleissa. Vaalien ennakkosuosikin, keväällä presidentiksi nousseen, entisen tv-koomikon Volodymyr Zelenskyin puolueen uskotaan voittavan enemmistön edustajapaikoista. Parlamenttiin pyrkii myös uuden Holos-puolueen johtaja, rock-tähti Svjatoslav Vakartšuk, joka veti perjantai-iltana Kiovassa laajan aukion täyteen fanejaan. Parlamenttiin valitaan viideksi vuodeksi 450 valtiopäiväedustajaa. Lue vaalien asetelmat täältä.

Millainen mies on Britannian todennäköinen tuleva pääministeri Boris Johnson?

Boris Johnson
Boris Johnson rakasti julkisuustemppuja Lontoon pormestarina.Alamy Stock Photo / AOP

Tiistaina julkistetaan Britannian konservatiivipuolueen jäsenäänestyksen tulos, joka määrittää Britannian uuden pääministerin. Ennakkosuosikki on eliittikoulujen kasvatti, entinen Lontoon pormestari Boris Johnson. Taustajuttumme Johnsonista paljastaa muun muassa, miten kaukana todellisuudesta jotkin hänen toimittajana kirjoittamansa lehtiartikkelit olivat ja mitä hän ajattelee brexit-kaaoksesta.

Ilo katosi harjoittelusta – suomalaisuimari hylkäsi täyden stipendin Floridassa ja palasi Suomeen

Ida Hulkko pelleilee altaassa uintimaajoukkueen mediatilaisuudessa Leppävaaran maauimalassa, Espoossa, 26. kesäkuuta
Ida Hulkko pelleilee altaassa uintimaajoukkueen mediatilaisuudessa Leppävaaran maauimalassa, Espoossa, 26. kesäkuuta.Jussi Nukari / Lehtikuva

Uinnin huippulupaus Ida Hulkko valmistautuu uransa toisiin MM-kisoihin. Vielä viime syksynä hän oli onnellinen täydellisen kauden jälkeen ja siirtyi urheilemaan täydellä stipendillä Yhdysvaltoihin. Mutta pian hän sai huomata, että oli tehnyt väärän valinnan.

Koko maassa aurinkoista

Sääkartta
Yle

Sää poutaantuu ja muuttuu aurinkoisemmaksi myös maan itäosassa. Idän sadekuurot ovat hyvin harvassa ja sunnuntaina on koko maassa poutaa sekä aurinkoista. Sää lämpenee ja hellelukemia mitattaneen laajalti maan etelä- ja keskiosassa, paikoin myös pohjoisessa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Viewing all 129223 articles
Browse latest View live
<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>