Osmo ja Ismo Määttälän yritys Kokkolan keskustan tuntumassa on tullut kokkolalaisille tutuksi kymmenien vuosien aikana. Joku on vaihdattanut liikkeessä renkaansa, joku toinen taas ostanut vesijetin. Joku taas tuntee kaksikon moottorikelkkapiireistä ja poikkeaa muuten vain moikkaamaan.

Yrityksen toimiala on laajentunut alun akkutarvike- ja rengasliikkeestä käsittämään myös miesten harrastuksen moottorikelkkojen, vesijettien ja mönkijöiden parissa. Yritys on muokkautunut omistajiensa näköiseksi, mutta nyt se on myynnissä. Ilmoitus laitettiin myyntisivuille kesän korvalla.

Veljeksistä vanhempi, Osmo Määttälä, kertoo havahtuneensa eräänä päivänä siihen, että ura yrittäjänä on ollut aika pitkä.

– Tuossa saman tiskin takana on oltu nyt varmaan se 38 vuotta. Kyllä se alkaa yhdelle ihmiselle riittää ja muutakin voisi tehdä.

Kun liikkeessä töitä tehnyt oma poika Niko muutti toiselle paikkakunnalle, jatkajan etsiminen tuli ajankohtaiseksi. Nuorempi veli Ismo on samoilla linjoilla.

– Oikeastaan ehkä semmoinen oma väsyminen yrittäjyyteen oli syy. Olen tässä 30 vuotta ollut ja halua katsoa jotain uuttakin, kun on suht koht vielä kunnossa.

Yrityksen myynti monella mielessä

Määttälöiden molemmat vanhemmat olivat aikanaan yrittäjiä. Kumpikaan poika ei kuitenkaan jatkanut heidän liiketoimintaansa.

Osmo meni nuorena miehenä akkutarvike- ja rengasfirmaan töihin. Kun omistajasta aika jätti, Määttälät päättivät ostaa liikkeen itselleen. Vuodesta 1992 onkin paiskittu töitä yrittäjinä. Ympäripyöreitä päiviä tehtiin erityisesti firman alkuaikoina.

Määttälät ryhtyivät yrittäjiksi yrityskaupan kautta. Ehkä siksikin ajatus oman yrityksen myymisestä tuntui luontevalta.

Viime vuosina yhtä useampi eläkepäiviä miettivä yrittäjä harkitsee yrityskauppoja, kertoo yrityskehittäjä Sami Viljanen Kokkolanseudun Kehitysyhtiöstä.

Nykyään jopa yritystä perustettaessa yhtenä kantavana ajatuksena on jonain päivänä myydä se. Yrityskulttuuri on hänen kokemuksensa mukaan muuttunut.

– Varsinkaan nuoret yrittäjät eivät välttämättä aio uhrata koko ikää samassa työssä. Aiemmin saattoi olla pelkoja, että asiakkaat lähtevät ja kaikkea ikävää tapahtuu, jos yrityksen myy. Mutta se ei pidä paikkaansa. Toki myymisessä on paljon uusia asioita, mutta ammattilaisilta on saatavissa apua.

Omistajanvaihdoksia toivotaan

Tuoreimmassa Omistajanvaihdosbarometrissä todetaan, että Suomessa on viime vuosina tehty ennätysmäärä yrityskauppoja. Kauppojen kasvu tarkoittaa sitä, että yhä useampi yritys on jäänyt elämään senkin jälkeen, kun edellinen omistaja on luopunut siitä. Yrittäjä on siis siirtänyt toimintansa eteenpäin, eikä ole vain lopettanut yritystään.

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä elinkeinoelämä ovat muutaman viime vuoden ajan vauhdittaneet yrityskauppoja ja omistajanvaihdoksia. Toive on, että elinkelpoisten yritysten taival jatkuu, vaikka omistaja eläköityy tai lopettaa muista syistä.

Projektipäällikkö Mika Haavisto perustelee, että jos yritys vain lopetetaan, tuhlaantuu omaisuutta ja osaamista.

– Yrityskaupassa uusi yrittäjä saa valmiin asiakaskunnan, tuotteet, palvelut, prosessit, verkostot ja tunnettuuden.

Nykyään puhutaan paljon startup-yrityksistä. Haavisto tunnustaa toki niiden arvon, mutta hän huomauttaa, että yrityksen rakentaminen nollasta on iso ponnistus. Hän nostaakin rinnalle omistajaa vaihtavat yritykset eli restartup-yritykset, joissa hyödynnetään jonkun jo rakentamaa liiketoimintaa.

Omistajanvaihdosbarometrin mukaan Suomessa on nyt yli 70 000 yrittäjää, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta. Heille omistajanvaihdos tulee ajankohtaiseksi seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Mitä myynnin jälkeen?

Arvioiden mukaan vain noin puolet yrittäjien toivomista omistajanvaihdoksista toteutuu. Mika Haavisto kuitenkin kannustaa, että hyvälle yritykselle löytyy aina ostaja.

– Yritys kannattaisikin pitää koko ajan sellaisessa kunnossa, että se kiinnostaa ostajia. Tämä on nykyään yhä useammalla yrittäjällä tiedossa. Aiemmin vielä omistajanvaihdosta alettiin harkita ihan liian lähellä eläkeikää, kun ei enää jaksettu satsata yrityksen kehittämiseen.

Osmo ja Ismo Määttälä ottivat yhteyttä Kokkolanseudun Kehitysyhtiöön, kun myyntiaikeet tulivat mieleen. Jatkoa oli mietitty jo jonkin aikaa.

– Päätös, joka alkutalvesta tehtiin, oli oikeastaan aika vapauttava juttu. Nyt toivotaan, että joku saisi tästä meidän tavalla leivän. Minä kyllä uskon, että tässä on täydet mahdollisuudet jonkun pärjätä, arvioi Ismo Määttälä.

Yritys on ollut osa veljesten identiteettiä pitkän aikaa. Siihen on myös uponnut valtavat määrät aikaa. Mitä myymisen jälkeen on vuorossa?

– Monenlaisia ajatuksia jatkosta on. Haaveena on ehkä, että puoli vuotta saisi olla rennommin. Ehkä en halua enää olla tiskin takana kahdeksasta iltaviiteen, vaan jotain vähän vapaampaa, miettii nuorempi veli.

Osmo Määttälä tietää jo, mitä kaupan jälkeen haluaa tehdä.

– On minulla joitain suunnitelmia, mutta ainakin ajattelin aluksi olla kelkkasafarioppaana Lapissa.

Lue lisää:

Yrittäjän taru ei enää pääty konkurssiin tai kuolemaan – nuori sukupolvi nosti yrityskaupat ennätyslukemiin: "Ei tällaista ole ollut aikaisemmin"

Kysely: 50 000 yritystä omistajanvaihdoksen edessä

Teknologiajätti Google on avannut Helsingin keskustaan, Kluuviin, digitaitojen oppimistilan.

Yhtiö aikoo järjestää kaikille avoimessa ja ilmaisessa tilassa digitaitojen parantamiseen tähtääviä kursseja.

Kurssit lisäävät digitaitojen opiskelumahdollisuuksia Helsingissä: tähän asti digitaitoja on voinut opiskella esimerkiksi kansalaisopistoissa ja kirjastoissa.

Myös Yle Oppimisen sivuilta on voinut saada eväitä nykyajan tietotulvassa navigoimiseen.

Ensimmäinen koulutus käynnistyi jo tänään

Ensimmäinen koulutus alkoi tänään keskiviikkona otsikolla "CV ja LinkedIn työnhakukuntoon".

Työnhakijoille tarkoitettu koulutus oli tiivis tunnin mittainen esitys käytännön esimerkkeineen hyvästä ja nykyaikaisesta ansioluottelosta.

Jatkossa työnhakijoille on tulossa useita muita kursseja ja työpajoja. Lisäksi koulutusta on tarkoitus tarjota yrittäjille, opiskelijoille ja lapsille.

– Digitaaliset perustaidot ovat jatkuvasti tärkeämpiä, oli kyse sitten erilaisista työtehtävistä, yrityksen pärjäämisestä kilpailussa tai lasten ja nuorten hyvinvoinnista. On tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus oppia näitä taitoja esimerkiksi työn ja opiskelun ohessa, sanoo Googlen maajohtaja Antti Järvinen.

Koulutusta järjestetään oppimistilan lisäksi kaikille avoimina ja ilmaisina verkkokursseina. Yhteensä Google on luvannut kouluttaa digitaitoja vähintään 10 000 suomalaiselle ensi vuoden loppuun mennessä.

Helsinki: Tällä haetaan vaikuttavuutta

Työnhakijoille on tulossa oma digikoulutusohjelma yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

Digikoordinaattorikoulutus on tarkoitettu työnhakijoille, jotka ovat kiinnostuneita tekemään sosiaalisesta mediasta, analytiikasta ja verkkomainonnasta itselleen ammatin.

Muista kursseista poiketen koulutukseen haetaan erikseen Helsingin kaupungin verkkosivujen kautta. Tavoitteena on löytää uusi työpolku noin 500 työnhakijalle.

– Helsinki haluaa olla maailman vaikuttavin paikka oppia, ja tällä haetaan nimenomaan vaikuttavuutta. Lisäksi kaupunki haluaa edistää sitä ajattelua, että oppimiseen ei tarvita välttämättä luokkahuonetta, vaan oppimisympäristönä voi olla vaikkapa keskellä kaupunkia tällainen yrityksen kanssa yhteistyössä hankittu tila, sanoo kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari, kokoomuksen Pia Pakarinen.

Ministeri: Digitaitojen puute estää rekrytoimasta

Digitaidot ovat nykyään suorastaan kansalaistaitoja, joita tarvitsee työstä tai työtilanteesta riippumatta.

Mutta mistä tietää, että omat digitaidot eivät ole riittävät?

Työministeri, SDP:n Timo Harakka puhuu tässä yhteydessä jokaisen oikeudesta hyödyntää digitaalisia välineitä.

– Jokaisella on oikeus saada palveluita, toteuttaa itseään ja parantaa omaa ja toisten elämänlaatua digitaalisilla välineillä. Jos tuntuu, että se ei oikein onnistu, niin silloin kyseisen henkilön digiosaamisessa on todennäköisesti puutteita, Harakka sanoo.

Harakan mukaan hänelle tulleiden viestien perusteella suomalaisten digitaidoissa on parantamisen varaa.

– Yrityksiltä tulee kautta maan viestiä, että puute digitaidoissa haittaa jo työntekijöiden rekrytoimista.

Ministerin mukaan hallituksen tavoitteena on lisätä merkittävästi ja määrätietoisesti yritysten kysynnästä kumpuavaa koulutusta. Tässä digitaidot ovat keskeisessä roolissa.

– Tällaiset erilliset koulutukset, kuten Googlen hanke tai Supercellin aloittama koodarikoulutus, ovat erittäin arvokkaita lisiä tähän tarjontaan, Harakka sanoo.

Posti kertoo, että yhtiö pystyy purkamaan lakon aiheuttamat poikkeusjärjestelyt loppuviikon aikana. Toiminta on yhtiön mukaan alkanut palautua normaaliksi lajittelutoiminnoissa. Pieneen määrään paketteja, kirjeitä ja lehtiä saattaa kuitenkin tulla vielä viivettä.

– Olemme iloisia siitä, että olemme poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta saaneet valtaosan lähetyksistä asiakkaille luvatussa ajassa. Teemme kaikkemme, ettei viivettä tulisi eikä siitä aiheutuisi asiakkaillemme harmia, sanoo Postin Ohjauskeskuksen johtaja Jarmo Ainasoja tiedotteessa.

Sanomalehtien varhaisjakeluun tai Postin palvelupisteiden toimintaan lakot eivät ole Posti ja logistiikka-alan unionin PAU:n mukaan vaikuttaneet. Häiriöt eivät ole koskeneet rahtipalveluja tai varastopalveluja.

PAU keskeytti tiistai-iltana lakkonsa, koska järjestö sai lisäselvityksen omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) vaatimasta aikalisästä kiistassa.

Aiheesta aiemmin:

Postilakko päättyy – PAU keskeyttää työtaistelutoimet

Pääministeri Antti Rinne arvostelee Postia: Johdon palkat ovat nousseet järkyttävällä tavalla

Oululaisen kodittoman Markku Korhosen teltta paloi tänään puolen päivän jälkeen. Korhonen sai tietää asiasta iltapäivällä.

Mies on ymmärrettävästi surullinen ja vihainen tapahtuneesta. Korhosen koko omaisuus paloi: teltta, makuupussi ja muutamat vaatteet.

– Kaikki meni. Nyt otan kaljan tai kaksi.

Korhosen mukaan kaksi lasta oli polttanut teltan. Hän ei itse ollut paikalla polton tapahtuessa, mutta lähistöllä oli hänen mukaansa ollut useita silminnäkijöitä.

– Jos saan ne lapset kiinni, raahaan ne vanhempiensa luo vaikka käsiraudoissa.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen päivystävä paloesimies kuitenkin kertoo, että palon syytä ei viedä tiedetä, eikä heillä ole tietoa että paikalla olisi ollut silminnäkijöitä. Teltta oli täysin tulessa, kun palokunta saapui paikalle. Myöskään poliisilla ei ole tietoa asiasta.

Korhonen kertoo olleensa koditon nelisen vuotta. Viime vuonna hän nousi julkisuuteen, kun koki leimautuneensa ihmisroskaksi asunnottomiin liittyvän lehtijutun vuoksi.

Yöpaikkaa ei ole tiedossa

Markku Korhonen ei tiedä, mihin suuntaa seuraavaksi yöksi.

– En tiedä mihin menen yöksi. Ehkä rappukäytävään, roskikseen tai johonkin pahvilaatikkoon.

Korhonen sai aiemmin kesällä lahjoituksia tuntemattomilta ihmisiltä, jotka halusivat auttaa koditonta miestä. Myös ne tuhoutuivat palossa. Korhonen sanoo, ettei aio kieltäytyä avusta jatkossakaan.

– Jos uudet kamat saan, niin laitan sinne riistakameran. Jäävätpähän ensi kerralla kiinni.

Markku Korhoselle tarjottiin kesällä myös taloa Haminasta, mutta hän on kieltäytynyt tarjouksesta.

– En lähde Haminaan. Minulla olisi niin pitkät matkat tänne hoitelemaan asioita.

Kaleva uutisoi tulipalosta aiemmin päivällä.

Lue myös:

Markku Korhonen, 52, asuu sillan alla, peseytyy kirjaston vessassa ja voi olla neljä päivää syömättä – tällainen on hänen päivänsä

Vantaalainen Airi Väisänen on täynnä kiukkua.

Valkohäntäpeurat ovat vierailleet hänen pihassaan kuluneena kesänä lähes päivittäin.

– Syövät kaiken, repivät kaiken. Aamusella et tiedä, mitä on jäljellä kasveista ja kukista!

Väisäsen omakotitalon pihamaalla Vantaalla on kukka- ja puuistutuksia sekä marjapensaita.

– Viinimarjoja saimme nyt vain kahvikupillisen! Kaikki pensaat on revitty, tuohtunut vantaalaisrouva kertoo.

Väisänen on yrittänyt hätistää valkohäntäpeuroja.

– On laitettu verkkoja roikkumaan ja sitä sun tätä. On laitettu hajusteita ja mitä ikinä mahdollista mutta ei!

Auttaako peuran ampuminen pihamaalta?

Väisänen pyysi lopulta apuun Vantaan riistanhoitoyhdistyksen.

Yhdistyksen toiminnanohjaaja Juhani Laitinen väijyi maastoteltasta peuroja Väisästen takapihalla.

Tarkoituksena oli ampua valkohäntäpeura pelokkeeksi.

– Tällaista ei ole aikaisempina vuosina ollut, Laitinen sanoo.

Ampuminen tehdään sääntöjen mukaan – ottaen huomioon etäisyydet, lähiympäristö ja naapurusto.

Tovin odottelun jälkeen Laitinen ampuu pihamaalta valkohäntäpeuran vasan.

Onko tällaisella vaikutusta peurojen vierailuihin?

– Varmasti säikäyttää. Uskon että vierailut vähenevät. Naaras osaa yhdistää nyt vaaran ihmiseen, Laitinen sanoo.

Katso kartasta peurakolarit

Puutarha- ja pihavahinkojen lisäksi peurojen aiheuttamat kolarit ovat kasvussa.

Alla olevassa kartasta voit katsoa, missä peurojen ja metsäkauriiden kolareita on tapahtunut.

Vuonna 2018 tapahtui 6 353 ilmoitettua peurakolaria. Kasvua edellisvuodesta on 23 prosenttia.

Metsäkauriiden aiheuttamia kolareita oli 4052 vuonna 2018. Määrä kasvoi peräti 35 prosenttia.

Tiedot ovat peräisin Riistakeskukselta.

Pyyntiluvat vapaiksi?

Valkohäntäpeurakanta on tällä hetkellä Luonnonvarakeskuksen mukaan 111 500yksilöä.

Alla oleva kartta esittää valkohäntäpeuran levinneisyyden Suomessa.

Kasvanutta peurakantaa halutaan karsia nyt kovalla kädellä.

Riistakeskuksen arvion mukaan kaatolupia myönnettiin peräti 30 prosenttia enemmän alkaneelle metsästyskaudelle.

Maataloustuottajien keskusliitto, MTK, on esittänyt vieläkin kovempia keinoja – muun muassa pyyntiluvista vapauttamista tiheimmillä kanta-alueilla.

Erätalousneuvos Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä kommentoi Ylen A-studion haastattelussa MTK:n ehdotusta.

Ruusilan mukaan kymmenien tuhansien hirvieläinten metsästämiseen lyhyessä ajassa tarvitaan toimivaa organisaatiota.

– Metsästyseuratoiminta on ainoa oikea toimiva työkalu. Pyyntiluvat ovat siinä oikea ohjausväline, Ruusila totesi A-studion haastattelussa.

Voit keskustella aiheesta alla keskiviikkona 4.9. klo 22 asti.

Katso myös A-studion juttu peuran metsästyksestä vantaalaisella pihamaalla.

Monilta osin Euroopan komission elokuussa antamat esitykset ensi vuoden kiintiöiksi ovat tieteellisten suositusten mukaisia ja muodostavat tähän asti parhaan pohjan valtioiden välisille neuvotteluille. Tätä mieltä ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Coalition Clean Balticin ja Fisheries Secretariatin -järjestöt.

Järjestöt kyseenalaistavat siis osan Euroopan komission esityksistä ensi vuoden Itämeren kalastuskiintiöiksi. Luonnonsuojeluliiton, Coalition Clean Balticin ja Fisheries Secretariatin mukaan esitykset eivät noudata tieteellisiä neuvoja esimerkiksi lohen, läntisen silakan ja itäisen turskan osalta.

– Pohjanlahden ja Itämeren pääaltaan lohenpyyntiin esitetään vain viiden prosentin vähennystä, mutta olisimme toivoneet isompaa leikkausta, luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola sanoo.

Ensi vuoden kiintiöksi on näille merialueille määritelty noin 86 500 lohen kiintiö. Suomenlahdelle lohikiintiö on vajaa 10 000 kalaa.

Järjestöt ovat huolissaan myös siitä, että komissio sallisi itäisen turskan sivusaalispyynnin, vaikka esittääkin kohdistetulle kalastukselle nollatoleranssia. Fisheries Secretariatin asiantuntija Lindsay Keenan huomauttaa, että kanta on kriisissä ja mahdollinen porsaanreikä voisi huonontaa tilannetta entisestään.

Hyvääkin komission esityksestä löytyy, jopa turskalle

– Pidämme hyvänä sitä, että komissio esittää itäisen turskan kalastuksen lopettamista. Kannatamme myös esitettyjä turskan lisääntymisajan rauhoituksia. Ne ovat tärkeä osa Itämeren molempien turskakantojen elvyttämistä, Keenan toteaa järjestöjen yhteisessä tiedotteessa.

Suomalaiset alukset kalastavat hyvin vähän turskaa. Vain Ahvenanmaalla muutama alus kalastaa sikäläistä turskakantaa. Tämä kalastus saattaa Tapani Veistolan mukaan silti jatkua sivusaalispyyntinä, vaikka itäinen turskakanta rauhoitettiin jo heinäkuussa loppuvuodeksi tänäkin vuonna.

– Tämä komission epäselvä sivusaaliskiintiö saattaisi hyvin koskea Ahvenanmaata, Veistola sanoo Ylen haastattelussa.

Komissio antoi esityksensä elokuun lopussa, ja Itämeren maiden kalatalousjohtajat keskustelevat siitä tänään ja huomenna Baltfish-kokouksessa Helsingissä. Kiintiöt päätetään EU:n kalastusministerien kokouksessa lokakuussa.

Järjestöjen mielestä esitys on muutamista puutteistaan huolimatta parempi ja lähempänä tieteellisiä suosituksia kuin koskaan aiemmin.

Ratkaisevat päätökset tehdään nyt

Turskan ohella järjestöjä huolettaa Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen tilanne. Komission esityksessä lohikiintiö on yli 86 000 yksilöä, kun tieteellisen neuvonannon mukaan kaupallisen kalastuksen saalis saisi olla alle 60 000 lohta. Järjestöjen ehdotus on vieläkin alhaisempi, koska niiden mielestä on huomioitava myös Venäjän kalastus.

– EU:n lokakuun ministerineuvoston tulee noudattaa tieteellistä neuvonantoa eikä komission esitystä, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola.

Ulappalajien eli silakan ja kilohailin kiintiöesityksessä ei järjestöjen mukaan ole huomioitu muiden kalojen riittävyyttä hupenevan turskakannan ruoaksi.

– Itämeren monet kalalajit ovat kriisissä, ja ilmastonmuutos pahentaa tilannetta. EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteen saavuttaminen, eli ylikalastuksen lopettaminen vuoteen 2020 mennessä, riippuu ratkaisevasti päätöksistä, jotka tehdään Suomen ollessa nyt EU:n ja Baltfishin puheenjohtajana, Veistola painottaa.

Itämeren eteläosissa tapahtuva lohen salakalastus halutaan myös saada kuriin. Etupäässä Puolassa on otettu saaliiksi alamittaisia lohia, jotka sitten on ilmoitettu meritaimensaaliiksi.

Tämä on saatu selville, koska samalla alueella puolalaisalusten kanssa on ollut saksalaisia ja tanskalaisia aluksia, joiden saalis on pääasiassa ollut lohta. Puolalaisten saalisilmoituksissa taas on ilmoitettu suuret määrät meritaimenia.

– Komissio on nyt huomattavasti tehostanut valvontatoimia ja näyttää siltä, että ne myös iskevät ja toimivat, Tapani Veistola arvioi.

Meritaimenen kalastukselle onkin haluttu asettaa rajoitus, joka sallisi sen kalastuksen vain neljän mailin säteellä rannikosta. Tämä estäisi lohisaaliiden kirjaamisen meritaimeniksi avomereltä.

Tornionjokeen noussut runsaasti lohia

Lohia on noussut kutemaan Tornionjokeen hyvin tänä kesä. Kymmenvuotisen noususeurannan aikana nyt havaittu 65 000 lohta on toiseksi suurin määrä.

Jonkin verran lohissa on havaittu sairauksia ja kuolleita kaloja on löydetty Tornionjoesta. Aiheesta tarkemmin Yle Uutisten jutussa.

Pohjanlahden ammattikalastajien lohen saaliskiintiö on miltei täyttynyt ja kalastuskausi on muutenkin ohi. Myös Suomenlahdella saaliit ovat olleet hyviä ja kiintiön käyttöaste on lähes 80 prosenttia, vaikka kalastajien määrä on rajusti laskenut.

Niin kalastajia kuin ympäristöjärjestöjä ihmetyttää mereen siirtyvien lohenpoikasten katoaminen. Syyksi on on epäilty meren ympäristömyrkkyjä sekä kaloja syöviä hylkeitä ja merimetsoja.

Lue myös

Uutta tietoa Tornionjoen kalakuolemista: "Melkein kaikilla tutkituilla kaloilla kuolinsyy on vesihome" – Tuntemattomia kalatauteja ei voida vielä sulkea pois

Tehostettu kalastusvalvonta Itämerellä vähentänyt laitonta lohenkalastusta

Turskan tilanne Itämerellä on katastrofaalinen – "Pohjassa ui nääntyneitä zombikaloja, joissa on vain pää ja ruoto"

EU päätti Itämeren kalastuskiintiöistä – Suomi etujoukoissa laittoman lohenkalastuksen kimppuun

Juho Urhemaan yrittäjän ura alkoi turhautumisesta keväällä 2015. Tuolloin 15-vuotias tamperelainen päätti saada itselleen kesätöitä. Hän lähetti monia työhakemuksia, mutta mikään ei napannut.

– Mua alkoi ärsyttää se, ettei ole töitä saatavilla. Menin sellaiselle 4H-yrityskurssille. Se lähti oikeastaan sitä kautta.

Urhemaa perusti Piha-apuri-nimisen yrityksen. Tampereen 4H-yhdistys auttoi löytämään puutarha-apua tarvitsevia, ja siitä Urhemaa on kiitollinen. Asiakkaita oli alussa kymmenkunta.

Ensimmäiset yrittäjänä tienatut eurot tuntuivat hienolta.

– Oli tosi siistiä, että pystyi menemään kavereiden kanssa syömään ja ostamaan omilla rahoilla mopobensat.

Toisena kesänä töitä oli jo sen verran, että tarvittiin joku tuuraamaan yrittäjää lomapäivien ajaksi.

– Mun veli perusti siihen rinnalle oman yrityksen. Molemmat laskuttaa asiakkaita erikseen, mutta tehdään kuitenkin yhdessä hommia.

Nyt takana on viides yrittäjäkesä puutarhatöissä eikä loppua näy. Markkinointia ei ole tarvittu, sillä uudet asiakkaat ovat löytyneet vanhojen asiakkaiden suosittelujen kautta.

Mitäs yrittäjä, kaverit sanovat

Juho Urhemaan vanhemmat eivät ole yrittäjiä eikä lähipiiristä löydy muitakaan esikuvia. Silti yrittäjyys on kiinnostanut pienestä pitäen.

– Muistan, että olen jo alakoulussa ajatellut, että vitsi, yrittäjänä olisi siisti olla. Saisi päättää mitä tekee ja kenties myös työajat. Ja sitähän se on. Se on ihan huippusiistiä.

Vuoden 2018 alusta Urhemaa on ollut arvolisäverovelvollinen eli yrityksen liikevaihto on yli 10 000 euroa vuodessa.

Vaikka Urhemaa ansaitsee kavereitaan enemmän kesäyrittäjänä, ei hän ole törmännyt kateellisiin reaktioihin. Kaverit ovat ennemminkin olleet todella kiinnostuneita ja kyselleet vinkkejä, josko heistäkin olisi yrittäjiksi.

– Mitäs yrittäjä, ne sanovat. Miten tuo homma toimii ja miten olen onnistunut, sitä ne kysyvät.

Uskallusta ja päättäväisyyttä

20-vuotiaan Urhemaan kokemukset yrittäjänä kiinnostavat. Hän on antanut haastatteluja ja käynyt puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa. Torstaina hän on mukana valtakunnallisen Yrittäjän päivän päätapahtumassa Tampereella.

Yrittäjän päivää on vietetty vuosittain syyskuun 5. päivä vuodesta 1997 lähtien. Tänä vuonna teemana on lapset ja yrittäjyys.

Yle lähettää Areenassa torstaina kello 12 alkaen suorana tunnelmia tilaisuudesta, jossa 240 alakoululaista tutustuu yrittäjyyteen erilaisissa tehtäväpisteissä.

Juho Urhemaa neuvoo muita yrittäjäksi haluavia nuoria olemaan rohkeita ja päättäväisiä.

– Pitää uskaltaa vaan mennä. Mikään ei ole ollut parempaa kuin uskaltaa tehdä. Virheistä oppii. Ei kukaan voi hoitaa hommia täydellisesti aina.

Viime syksynä ylioppilaaksi kirjoittanut Urhemaa on aloittanut yrittäjyyden ja tiimijohtamisen opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa tänä syksynä.

– Siellä opetellaan juuri niitä asioita, joita haluan oppia, lisää yrittäjyydestä ja liiketaloutta. Musta tulee tradenomi. Sitten täytyy katsoa uusiksi, missä mennään.

Haaveena itsensä ja muiden työllistäminen

Juho Urhemaa tietää jo, mikä yrittäjyydessä on hienointa – vapaus päättää omasta aikataulusta ja tekemisistään.

– Jos onnistuu, niin kyllä se kantaa poikaa. Se on motivoinut eteenpäin.

Hyvä palaute auttaa jaksamaan. Tosin joskus tulee pyyhkeitäkin, jos esimerkiksi aikataulu muuttuu sääolosuhteiden takia ja projekti venyy. Toisinaan sattuu virheitä, josta pitää sopia asiakkaan kanssa.

– Ne aiheuttavat kyllä stressiä, mutta kyllä siitä selviää.

Urhemaa sanoo, että hänellä on nälkä yrittäjyyteen.

– Ihan unelma olisi, ettei tarvitsisi mennä kenellekään muulle töihin. Vaikka välillä on tosi haastavaa ja rankkaa, niin kyllä tää on mun juttu.

Urhemaa haluaa kasvattaa yritystään hallitusti niin pitkälle kuin mahdollista.

– Ehdottomasti haluaisin joku päivä palkkalistoille tyyppejä töihin. Asiakkaita ja töitä alkaa olemaan sen verran. Siihen vähän markkinointia lisää, niin olisi kyllä mahdollisuutta viedä hommaa eteenpäin.

Piha-apuri Urhemaa voisi toimia jatkossa talviaikaankin. Yrittäjä on pohtinut investointia aurauskalustoon.

– Toinen mitä olen miettinyt, että jos tähän ottaisi kylkeen siivouspalvelua niin yksityisille kuin yrityksille tai taloyhtiöille rappukäytäväsiivousta.

Lue myös:

Koululaisten yrittäjyyskasvatus alkaa kantaa hedelmää – kaverukset kehittivät vesiurheilusta itselleen kesätyön

Mitä tapahtuisi, jos lapset johtaisivat yhteiskuntaa? Sitä testataan pienoiskaupungeissa ympäri maata

Kuvitellaan tilanne. Kosmetologiyrittäjä tekee pitkän työpäivän, asiakkaita käy päivän mittaan useita. Jokainen lähtee kasvohoidon, ripsienpidennyksen tai jalkahoidon jälkeen tyytyväisenä ja kiittelee tekijää. Yrittäjä sulkee liikkeen, lähtee kotiin ja menee illalla nukkumaan.

Aamulla hän avaa puhelimensa ja huomaa yrityksen Facebook-sivuilla ja paikkakunnan puskaradio-ryhmässä haukkuja yhdeltä eilen käyneeltä asiakkaalta. Päivityksissä haukutaan kosmetologin tekemän työn jälki, liike ja tekijä itse. Kommentteja on kertynyt jo kymmeniä, ellei satoja.

Suurin piirtein näin kävi kosmetologi Salla Vinholle. Hänellä on liike Eurassa, runsaan 12 000 asukkaan pikkukaupungissa Satakunnassa.

– Minulla on ollut kolme haastavaa tapausta, joissa kaikissa tilanne on lähtenyt leviämään nimenomaan sosiaalisen median kautta.

Viimeisin tapaus on tältä keväältä. Asiakas lähti hoidon jälkeen tyytyväisenä, mutta alkoi pian lähetellä Vinholle viestejä, joissa kertoi olevansa tyytymätön ja haluavansa rahat takaisin. Viestejä tuli kymmeniä ja niiden sävy oli aggressiivinen.

– Yritin selittää asiakkaalle, että minulla on oikeus nähdä tekemäni virhe ja korjata se. Tämä hänelle ei kuitenkaan sopinut. Neuvoin häntä lopulta riitauttamaan asian, jolloin hän kirjoitti päivityksen Euran puskaradioon.

Päivitys on sittemmin poistettu, mutta se sai aikaan tapahtumaketjun, joka on edelleen vailla loppua.

Huonot kokemukset menevät ihon alle

Sosiaalinen media on tänä päivänä yrittäjälle tärkeä viestintäkanava. Yrityksen markkinointi, mainonta ja asiakashankinta tapahtuvat voimakkaasti somen eri kanavissa.

Myös Salla Vinho on sitä mieltä, että some on ennen kaikkea positiivinen asia yrittäjän kannalta.

– Jos laitan vaikkapa Instagramiin kuvan, että yksi pakkaus jotakin tuotetta jäljellä, se menee heti.

Somemaailmalla on kuitenkin nurja puolensa. Negatiivisia kokemuksia jaetaan pääsääntöisesti herkemmin kuin positiivisia.

– Ihmiset tuntuvat myös uskovan kaiken lukemansa. Jos joku kirjoittaa, että minun liikkeessäni on epäpätevää palvelua, ei Euran kokoisella paikkakunnalla kestä kauaakaan, kun koko kylä tietää asiasta, Vinho miettii.

Vinho kertoo olevansa erityisen kiitollinen vakituisista asiakkaistaan, jotka ovat merkinneet häntä somessa leviäviin postauksiin ja luottaneet omiin, hyviin kokemuksiinsa. Hankalien asiakkaiden kanssa taistelulla on silti ollut vaikutuksensa.

– Pahimmillaan en saanut syötyä tai nukuttua, olin niin stressaantunut. Yrittäjäkin kun on vain ihminen, vaikeaa tällaista asiaa on estää menemästä tunteisiin. Tuntuu siltä, kuin koko kaupunki tietäisi ja tuijottaisi.

Laki ei yletä Facebook-kirjoitteluihin

Suomen yrittäjien sosiaalisen median asiantuntija Lotta Tammelin sanoo, etteivät ongelmat somessa korostu yrittäjien tekemissä yhteydenotoissa. Puheluita tulee epäsäännöllisen säännöllisesti.

– Yrittäjät aika paljon puivat asioita keskenään omissa yhteisöissään. Vertaistukea haetaan muilta yrittäjiltä, jotka ovat mahdollisesti kokeneet samanlaisia tilanteita.

Yhdistyksellä on neuvontapuhelin, johon yrittäjät voivat ottaa yhteyttä kinkkisissä tapauksissa. Soitot saattavat koskea esimerkiksi tilanteita, joissa asiakas kirjoittelee asiattomuuksia sosiaaliseen mediaan.

– Juridisesti keinoja ei juuri ole, jos puhutaan esimerkiksi Facebook-kirjoitteluista. Eri asia sitten on, jos mennään vakavampiin tapauksiin, eli mahdollisiin kunnianloukkauksiin, Tammelin sanoo.

Kauneudenhoitoalalla palautteita annetaan montaa muuta alaa herkemmin. Se on huomattu myös Suomen kosmetologien yhdistyksestä (SKY).

– Aihe on herkkä. Ihmiset ovat tarkkoja ihostaan ja ulkonäöstään, ja aina toiveet ja realiteetit eivät ehkä kohtaa, sanoo SKY:n palvelupäällikkö Erika Kuoppa.

Kosmetologien yhdistyksellä ei ole varsinaista ohjeistusta ikävien tilanteiden varalle, mutta jäsenille on järjestetty sosiaaliseen mediaan liittyviä koulutuksia. Yhdistyksen lakimies hoitaa hankalimmat tapaukset.

– Neuvoisin käyttämään niin sanottua kärjenkatkaisumallia. Ikäviltä huhuilta täytyy katkaista siivet ja joskus kommentointi on tarpeen, mutta kaikkiin tilanteisiin ei välttämättä tarvitse puuttua. Tärkeää on seurata keskustelua ja myös tehdä asiakkaalle selväksi, että häntä on kuultu.

Juoruilu täytti varauskirjan

Tuorein tapaus tyytymättömän asiakkaan kanssa tapaus on edelleen vireillä. Salla Vinho ei tiedä, mitä tuleman pitää.

Mustamaalausyrityksistä seurasi silti jotain hyvääkin.

– Tämä kyseinen henkilö ei suoraan paljastanut, että kyse on minun liikkeestäni. Ihmiset alkoivat sitä kuitenkin selvitellä ja liikkeeni nousi Googlen hakutuloksissa ykköseksi. Varauskirja oli seuraavat kolme viikkoa täynnä, nuori nainen nauraa.

Yrittäjän on oltava hyvin tarkkana siitä, lähteekö puolustamaan itseään sosiaalisessa mediassa. Myös Vinho on nähnyt tilanteita, joissa yrittäjän puolustusyritykset vain lisäävät vettä myllyyn ja somekohu on entistä suurempi. Hän ihmettelee, miksi huonot kokemukset halutaan heti kertoa kovaan ääneen somessa, usein värityskynän kera.

– Kannattavintahan se olisi kaikkien kannalta, että asiat sovitaan yhdessä. Jos esimerkiksi minä olen tehnyt virheen, haluan ehdottomasti nähdä työni jäljen ja saada mahdollisuuden korjata sen. Ihan pelkästään jo oppiakseni.

Jos koet saavasi huonoa palvelua, kerrotko siitä kavereille, yrittäjälle vai kenties koko sosiaaliselle medialle? Aiheesta voi keskustella tämän artikkelin lopussa kello 22 saakka. Keskusteluun osallistuminen vaatii Yle Tunnuksen.

Lue lisää:

Huono palvelu johtaa helposti somemyrskyyn, jolta yrittäjän on vaikea suojautua – haukkuja joutuu sietämään sananvapauden nimissä

Nuoret yrittäjät voivat käyttää some-päivitykseen monta päivää – ja juuri niin some-markkinointia pitää tehdä

Facebookin puskaradio-ryhmät voivat olla yrittäjän tuho tai pelastus

– Olin lähellä totaalista loppuunpalamista vuonna 2011, kun tein blogia päivätyön ohessa, suosittua Pupulandia-blogia pitävä Jenni Rotonen muistelee.

Kyseessä ei ole ainut hetki, jolloin bloggaajan työ on tuntunut raskaalta.

Tänä kesänä Rotonen piti lähes kuukauden kesäloman, ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen. Loman lopun lähestyessä burnoutin oireet palasivat, hän kärsi univaikeuksista ja oli ahdistunut.

– Tajusin, että jos sisällöllisesti kivan työn pariin palaaminen ahdistaa niin paljon, on tehtävä muutoksia arkeen.

Niinpä Rotonen päätti tehdä tietoisen elämänmuutoksen. Työnarkomaaniksi itseään kuvaileva Rotonen vaatii nyt itseltään vähemmän. Hän on myös leikannut kaupallisten yhteistöiden määrää, jotta voisi tehdä sisältöjä halutessaan harvemmin kuin ennen.

Rotosen reilu 12 vuotta sitten perustama blogi on palkittu Suomen parhaana muotiblogina vuonna 2016. Se kerää Rotosen mukaan noin 50 000 kävijää kuukaudessa.

Somevaikuttajat uupuvat työssään

Jenni Rotonen ei ole ainut sosiaalisen median vaikuttaja, joka on kokenut uupuvansa työssään. Keskiviikkona julkaistun somevaikuttaja 2019 -barometrin mukaan lähes joka kolmas somevaikuttaja on harkinnut lopettamista. Syyksi kyselyyn vastanneet bloggaajat, vloggaajat, tubettajat ja Instagram-vaikuttajat kertoivat työn olevan uuvuttava, ansaintamallin haastava ja kärsivänsä ajanpuutteesta.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun väitöskirjatutkija Hanna Reinikainen tunnistaa ilmiön.

– Tavallisesta seuraajasta tai varsinkin sellaisesta henkilöstä, jolle somemaailma ei ole tuttu, saattaa tuntua tosi oudolta, miten sellainen mikä ei vaikuta edes työltä, voi olla jollain tavalla raskasta, Reinikainen kertoo.

Useat tubettajat ovat kuitenkin kertoneet viime vuosina kokevansa suoranaista burnoutia.

Voi miettiä, miltä tuntuisi lukea jatkuvasti itsestä tai omasta työnjäljestä jotain negatiivista. Jenni Rotonen

Yleistölle näkymätöntä työtä on paljon, kertoo Jenni Rotonen. Aikaa kuluu sähköposteihin, viesteihin ja kommentteihin vastaamiseen, kirjanpitoon, asiakaspalavereihin sekä asioiden suunnitteluun ja organisointiin. Työpäivät venyvät usein pitkiksi.

– Olen joskus sanonut, että tämä on kuin yhden ihmisen mediatalo: kuvaan ja editoin itse, ideoin sisällöt ja tuotan ne, Rotonen luettelee.

– Someammattilaisena on varmasti vaikeaa tehdä töitä toimistoaikojen puitteissa, Reinikainen vahvistaa.

Koko ajan saatavilla

Hanna Reinikaisen mukaan sosiaalinen media kuluttaa, koska siellä tapahtuu jatkuvasti. Jenni Rotonen on samaa mieltä.

– Ajan henki on, että pitäisi olla koko ajan saatavilla. Jos et ole, voi myrsky nousta esimerkiksi väärinkäsityksestä hetkenä minä hyvänsä.

Myös loman pitäminen on vaikeaa, vaikkeivät seuraajat katoaisikaan.

– Kun ansainta perustuu siihen, että esittelet omaa elämääsi, voitko olla kokonaan offline tiettyjä aikoja? Reinikainen pohtii.

Rotonen on monien muiden someammattilaisten tavoin joutunut pohtimaan samaa. Joillakin bloggaajilla on assistenttejä, mutta Rotonen kokee vaikeaksi delegoida töitä, henkilöytyyhän tekeminen häneen itseensä.

– Tällaisessa työssä ei voi palkata lomasijaista. Samaan aikaan tuntuu huonolta ratkaisulta bisneksen näkökulmasta, jos pitää taukoa päivittämisestä.

Ei helppoa rahaa

Jenni Rotosen ei ole tarvinnut enää aikoihin stressata rahapuolesta. Tähän pisteeseen pääseminen on kuitenkin vaatinut vuosien varrella suuren määrän ilmaisia työtunteja.

Moni somevaikuttaja joutuu silti miettimään, pystyykö työllä elättämään itsensä. Tulot kertyvät useista palasista: esimerkiksi kaupallisista yhteistöistä, Youtube-mainoksista ja tapahtumista.

Hanna Reinikaisen mukaan vaikuttajat tekisivät mielellään pidempiaikaisia yhteistöitä. Ne ovat kuitenkin vielä harvinaisia.

Rotonen tietää, että yrittäjänä menestys on pitkälti omissa käsissä: tulot ovat usein suoraan verrannollisia siihen, miten paljon ja hyvin tekee.

– Ihmiset helposti ajattelevat, että bloggaaminen on helppoa rahaa, mutta jos haluat ansaita rahaa niin suosittelen tekemään jotain ihan muuta. Mitä enemmän on rahaduuneja, sitä enemmän pitää tuottaa myös omaa ei-kaupallista sisältöä.

Kriittistä arvostelua

Somevaikuttaja 2019 -barometrin mukaan somevaikuttajia uupumuksen partaalle ajavat kiire sekä paineet laadukkaasta sisällöstä, eikä tilannetta helpota sisällön julkisuus ja alttius kriittisellekin arvostelulle.

Väitöskirjatutkija Hanna Reinikaisen mukaan seuraajat saattavat kritisoida somevaikuttajia ankarastikin. Monen kohdalla voidaan puhua jo kiusaamisesta.

Hänen mukaansa etenkin keskustelupalvelu Jodel on aiheuttanut vaikuttajille pahaa mieltä viime vuosina.

– Siellä puhutaan tosi rumasti melkein kaikesta, mikä liittyy vaikuttajiin. Jopa iloitaan, jos vaikuttaja saadaan kiinni sanomisten ja toiminnan ristiriidasta.

Lisäksi vaikuttajat saavat epäasiallisia kommentteja ja jotkut epäasialliset lähestymiset saavuttavat vaikuttajan yksityisviestein.

Yli 12 vuotta bloganneen Jenni Rotosen mukaan yleisöstä on tullut yhä vaativampaa.

– Välillä tuntuu, että teit niin tai näin, joku on aina tyytymätön.

Palaute on suoraa, raadollista ja hetkittäin julmaakin. Ihmisillä on voimakkaita mielipiteitä. Netissä käytävä keskustelu kantautuu usein myös bloggaajan korviin. Se on kuluttavaa.

– Voi miettiä, miltä tuntuisi lukea jatkuvasti itsestä tai omasta työnjäljestä jotain negatiivista.

Aito mutta virheetön

Hanna Reinikaisen mukaan kiinnostus somevaikuttajaa kohtaan kumpuaa siitä, että tämä on aidosti oma itsensä ja avaa elämänsä seuraajilleen. Näin he voivat kokea samaistuvansa vaikuttajaan.

Tällainen elämänsä avaaminen tekee vaikuttajan hyvin haavoittuvaiseksi, kertoo Reinikainen.

– Seuraajamäärien kasvaessa vaikuttajan tajuntaan voi äkkiä iskeä tietoisuus siitä, että tuhannet ihmiset tietävät minusta kaiken, vaikken itse tiedä heistä juuri mitään.

Jenni Rotosen mukaan bloggaajalta kyllä odotetaan aitoutta ja ihmillisyyttä, mutta myös virheettömyyttä. Ne ovat ristiriidassa keskenään.

Ihmiset helposti ajattelevat, että bloggaaminen on helppoa rahaa, mutta jos haluat ansaita rahaa niin suosittelen tekemään jotain ihan muuta. Jenni Rotonen

Someraivo voi nousta mistä ja milloin tahansa. Ihmiset ovat herkkiä pahastumaan ja tuloksena saattaa olla kärkkäitäkin kommentteja.

– Oma ilmaisu on puutteellista. Vaikka kuinka yrittää miettiä kaikkia mahdollisia näkökulmia ja potentiaalisia väärintulkintoja, se on mahdotonta. Jokainen lukee tekstejä omista lähtökohdistaan ja aina joku ymmärtää väärin, Rotonen selittää ja myöntää kokevansa jatkuvaa ahdistusta ja pelkoa siitä, ettei voi tietää, mistä nousee haloo.

Bloggaajia muistutetaan nykyään paljon heidän vastuustaan esikuvana ja suunnan näyttäjänä. Rotosen mukaan heidät nostetaan esiin etenkin vastuullisuus- ja ekologisuuskeskusteluissa.

– Bloggaajat nähdään symbolina sille, mikä maailmassa on pielessä: kulutuskeskeinen kulttuuri ja elämäntavat. Odotetaan, että bloggaaja ottaisi kantaa. Sitten kritisoidaan, ettet voi ottaa kantaa, koska et itse elä täydellisesti, Rotonen kuvaa seuraajien odotusten ristitulessa olemista.

Herättikö juttu ajatuksia? Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lue lisää:

Peleillä, blogeilla ja tubella kuukausipalkoille – Sekä Counter-Strikella että lifestyle-blogilla voi tienata 100 000 euroa vuodessa

"Käytin kerran vahingossa eläintestattua kosmetiikkaa ja seuraajat huomasivat heti" – tubettaja Mmiisas miettii tarkkaan, mitä tubessa julkaisee

Tiktok on hiipinyt myös tubemaailmaan: "Nopea ja lyhyt video voi levitä mihin maailmankolkkaan tahansa"

Syyskuun ensimmäinen viikko jatkuu epävakaassa säässä. Torstaista on tulossa koko viikon sateisin päivä.

Lännestä saapuu torstaina sadealue, jonka myötä etelätuuli voimistuu puuskaiseksi. Lännessä voi myös ukkostaa. Päivällä sateet ja matalapaine liikkuvat kohti koillista.

Perjantai on Lapissa tuulinen ja sateinen, maan keskiosissa poutainen. Etelässä saadaan perjantaina sadekuuroja, mutta iltaa kohti selkenee.

– Lauantaina aamu alkaa pitkälti aurinkoisena, mutta lännestä saapuu iltapäivällä jo lisää sateita, kertoo Ylen meteorologi Anne Borgström.

Sateet eivät kuitenkaan huuhdo pois lämpöä, vaikka kuun vaihteen miltei helteisiä lukemia ei ole enää loppuviikosta luvassa. Borgströmin mukaan viikko jatkuu vielä hieman tavallista lämpimämmissä lukemissa, Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.

– Muutoin pohjoisessa ollaan samoissa lukemissa kuin maan keskiosissa.

Aivan eteläisimmässä osassa maata päästään näillä näkymin torstaina ja perjantaina jopa nippa nappa ylittämään 20 asteen raja. Myös yölämpötilat pysyttelevät hieman tavallista lämpimämpinä pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Moottoripyöräilijä törmäsi edellä ajaneen rekan perävaunuun ohitustilanteen jälkeen ja kuoli Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla.

Liikenneonnettomuus sattui keskiviikkona kello 16 jälkeen.

Moottoripyöräilijä oli ajamassa Kajaanintietä kohti Kokkolaa. Hän ohitti henkilöauton ja palasi ajokaistalleen, mutta törmäsi sen jälkeen samaan suuntaan kulkeneen rekan perävaunun takaosaan. Mies kuoli välittömästi.

Onnettomuuspaikalla on 100 kilometrin nopeusrajoitus. Tie oli tapahtumahetkellä kuiva.

Poliisi ja onnettomuustutkintalautakunta jatkavat liikenneonnettomuuden selvittämistä.

Anttilanmäen asuinalue Lahdessa pyrkii entistä ympäristöystävällisemmäksi ja yrittää tuoda kiertotalouden osaksi asukkaiden arkea. Ideana on vähentää kulutusta ja uusien tavaroiden ostamista. Samalla kartoitetaan, mitä tarvikkeita ihmisillä ja asukasyhdistyksellä on.

– Aluksi tarkoitus on perustaa tarvikelainaamo. Kaikkien ei välttämättä tarvitse omistaa esimerkiksi peräkärryä, työkaluja tai koneita, sanoo Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen sihteeri Maria Hyvönen.

Noin 400 asukkaan ja monien puutalojen alue sijaitsee muutaman sadan metrin päässä Lahden rautatieasemasta, lähellä ydinkeskustaa.

Alue syntyi 1900-luvun alussa, ja historiasta periytyviä ominaispiirteitä ovat muun muassa sokkeloiset kadut ja monimuotoiset päärakennukset. Uudemmat talot sulautuvat yli satavuotiaisiin rakennuksiin.

Hyvönen muutti 1980-luvulla rakennettuun taloon perheensä kanssa vähän yli vuosi sitten. Hän on jo sulautunut yhteisölliseen arkeen mukaan.

– Itse vaihdoin viime viikolla avomaankurkut ompeluosaamiseen. Naapureilta olemme lainanneet painepesuria. Lainaamista ja vaihdantaa täällä on jo, mutta siitä on tarkoitus tehdä entistä järjestelmällisempää.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran mukaan 68 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonepäästöistä voidaan jyvittää tavallisille kansalaisille. Kuormituksesta noin neljäsosa syntyy asumisesta ja kahdeksasosa kodin kulutustavaroista.

Anttilanmäen asuinalue pääsi viime keväänä mukaan Sitran hankkeeseen, jossa asiantuntijat tarjosivat ideointiapua entistä kestävämmän arjen rakentamiseen.

Jäteautoralli kuriin

Lahtelainen Minna Laherto on muuttanut kymmenisen vuotta sitten takaisin lapsuuden kotiinsa Anttilanmäelle, kun vanhemmat muuttivat sieltä pois. Talon vanhimmat osat ovat vuodelta 1906, ja jatkuvaa remontoitavaa on riittänyt hänen vanhemmilleen ja myös Laherron lapsiperheelle.

Hänelle tavaroiden yhteisomistus ja lainaaminen on jo tuttua.

– Meillä on ollut lähinaapureiden kanssa yhteinen ruohonleikkuri yli kuusi vuotta. Yhdessä maksetaan sen huoltokulut. Lainataan myös peräkärryä, vaikka se ei yhteisessä omistuksessa olekaan.

Laherto kertoo, että moni asuinalueen asukas haluaa elää ekologista elämää.

– En ole mikään malliyksilö, mutta yritän kierrättää ja liikkua polkupyörällä. Auto on tuossa pihassa arkipäivät, kun kuljemme mieheni kanssa työmatkat julkisilla liikennevälineillä tai kävellen. Vaihdoimme auton puolisen vuotta sitten kaasuautoksi, johon tankataan biokaasua.

Alueen jätehuollon järjestämisessä on hänen mielestään kehitettävää.

– Täällä kaduilla on käynnissä melkoinen jäteautoralli, kun kolmen jäteautofirman autot käyvät tyhjentämässä asukkaiden jäteastioita. Välillä jopa saman päivän aikana.

Asukasyhdistys miettii, että se kilpailuttaisi jätehuollon yhdessä. Vastuuhenkilöt projektiin on jo valittu.

"Yhden ihmisen teoilla on merkitystä"

Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys on saanut sparrausapua Sitran rahoittamassa Maailmanjalotus-hankkeessa, joka edisti entistä ekologisempaa elämäntapaa.

Yhdistys kävi pitämässä lahtelaisille muun muassa työpajoja, joissa ideoitiin kestävän arjen toimintasuunnitelmaa asuinalueelle.

– Kiertotaloudesta puhutaan nyt paljon. Me painotamme, että muutos lähtee ihmisistä ja että yhden ihmisen teoilla on merkitystä, sanoo Jalotus ry:n luova päällikkö Anna Evilä.

Yhdistys on rakentanut kestävän arjen aluetta ja koulutuskeskusta Keravalle.

– Ruuantuotannossa edistämme esimerkiksi kaupunkiviljelyä. Liikkumisessa haluamme kehittää pyöräilyä. Kestävä kuluttaminen tarkoittaa turhan ostamisen vähentämistä. Kestävässä asumisessa pyrimme energiaomavaraisuuteen.

Jalotus-yhdistys on edistänyt ekologista elämäntapaa muun muassa Tyrnävällä, Jyväskylässä ja Iisalmessa. Lahdessa haussa on malli, josta on hyötyä asukasyhdistyksille eri puolilla maata.

Ketään ei pakoteta kestävyystalkoisiin mukaan

Anttilanmäellä työ kestävän arjen parissa jatkuu. Syksyksi on luvassa vaihdantatapahtuma ja jotkut asukkaat ovat ainakin kiinnostuneita jakamaan autojaan yhteiskäyttöön.

Ruokahävikin vähentämiseksi mietitään satunnaisia Whatsapp-ryhmiä laajempia tapoja. Tänä vuonna omenasadosta on tulossa laiha, mutta runsaiden satojen käsittelyyn asukasyhdistys saattaa varata ajan mehuasemalle.

Asukasaktiivit korostavat, ettei ketään pakoteta mukaan.

– Täällä voi asua aivan rauhassa, vaikka nämä asiat eivät ihmistä kiinnostaisikaan. Kestävään arkeen pyrkiminen varmasti lisää kuitenkin meidän yhteisöllisyyttämme ja yhdessä tekemistämme, mikä on tietysti myös meidän toiveemme, sanoo Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen sihteeri Maria Hyvönen.

Anttimäen asukasyhdistyksen kiertotalousideoista myös Yle Areenassa.

Kolme nuorta miestä on kuollut rajussa henkilöauton ulosajossa Raumalla. Turma tapahtui Kodisjoentiellä Rauman eteläosassa keskiviikkona yöllä noin kello 23.25.

Poliisin mukaan poliisipartio oli paikalla noin kuuden minuutin kuluttua hälytyksestä. Onnettomuusauto oli jo täyden palamisen vaiheessa eikä auton lähelle pystynyt menemään kuumuuden ja liekkien vuoksi.

Paikalla oli sivullisia henkilöitä, joista yksi oli yrittänyt pelastaa autoon jääneitä siinä kuitenkaan onnistumatta. Itse ulosajolle ei löytynyt onnettomuuspaikalta silminnäkijöitä.

Autossa oli poliisin mukaan kolme nuorta raumalaista miestä, jotka menehtyivät tapahtumapaikalla.

Poliisi: Auto ajoi ylinopeutta

Onnettomuuspaikka on nelisen kilometriä Kodisjoelta Rauman suuntaan. Poliisin mukaan ylinopeutta ajanut henkilöauto suistui ojaan ja syttyi palamaan.

Auto oli ajanut Kodisjoentietä Rauman suunnasta ja suistunut luisuun suoran tieosuuden jälkeen oikealle kaartuvassa mutkassa.

Auto oli luisunut piennarta pitkin pientareen reunalle, jossa se oli törmännyt betoniseen ojarumpuun ja puihin. Auton syttymissyy ei ole vielä poliisin tiedossa.

Kaikki autossa olleet olivat täysi-ikäisiä nuoria miehiä. Uhrien omaiset on tavoitettu ja heille on tarjottu kriisiapua. Poliisin käsityksen mukaan uhrit olivat keskenään tuttuja toisilleen.

Poliisilla on käsitys ajoneuvon kuljettajasta ja tapausta tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksina.

Lisäksi poliisi suorittaa kaikkien uhrien osalta kuolemansyyntutkinnan.

Rauman Pyhän Ristin kirkossa järjestetään uhrien muistoksi suruhartaus tänään kello 18. Kirkossa on paikalla pappeja, diakoniatyöntekijöitä ja nuorisotyöntekijöitä keskustelua varten hartauden jälkeen.

Vaasan keskussairaalaan viime viikolla perustettu potilasturvallisuuskeskus on ensimmäisen toimintaviikkonsa aikana saanut runsaasti julkisuutta, johon se ei osannut varautua.

Potilasturvallisuuskeskus sai nimekseen No-harm Center.

Englanninkielinen nimi viittaa Hippokrateen valaan “do no harm” ja “no harm” on käsitteenä potilasturvallisuuden parissa toimiville hyvin tuttu, sanoo Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnunen.

– Tavallisten ihmisten näkökulmasta, jotka eivät tunne sanastoa, termi näyttäytyy eri tavalla, Kinnunen toteaa nyt, kun nimestä on kohistu viikon verran.

No-harm Center -nimeen puuttui kannanotossaan myös Kotimaisten kielten keskus (Kotus).

Kotuksen palautteen johdosta Vaasan sairaanhoitopiiri kehittää nyt keskukselle uuden nimen, joka vastaa suosituksia ja lainsäädännön vaatimuksia.

– Kotus ei vaatinut meitä vaihtamaan nimeä kokonaan, vaan tuomaan sen eteen suomen- ja ruotsinkieliset nimekkeet, Kinnunen sanoo.

Kotus: Epäonnistunut nimi

Kotuksen erityisasiantuntija, nimistönhuoltaja Ulla Onkamo toteaa No-harm Centerin nimen olevan Kotuksen näkökulmasta monelta osin epäonnistunut.

– Pelkästään englanninkieltä oleva viranomaisen nimi ei ole hyvää virkakieltä eikä hyvän hallinnon mukainen, Onkamo perustelee.

Onkamo toteaa, että kielilain mukaan valtion ja kaksikielisten kuntien on palveltava suomeksi ja ruotsiksi. Hallintolain mukaan taas on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

– Englanninkielinen nimi ei voi olla ymmärrettävä. Lisäksi, vaikka osaisi englantia, tämä nimi ei yhdisty selvästi potilasturvallisuuteen. Asiantuntijoille ehkä, mutta ei suurelle yleisölle, Onkamo sanoo.

Lisäksi nimessä olisi hyvä käyttää loppuosaa, joka viittaa selvästi kohteeseensa. Esimerkiksi, jos kyse on keskuksesta, “keskus” olisi sopiva myös nimen loppuosaksi.

Viranomaisten ja julkishallinnon organisaatioiden pitäisi jo nimeltään erottua kaupallisista nimistä.

– Nimi auttaa kansalaisia hahmottamaan yhteiskunnan rakenteita ja parantaa yhteiskunnan luotettavuutta, Ulla Onkamo toteaa.

Monenlaisia nimiongelmia

Vaasan No-harm Center ei ole nimiongelmansa kanssa yksin.

Onkamon mukaan julkishallinnon nimissä on ollut viime vuosina ongelmia. Yksi ongelmallinen nimityyppi ovat yritysnimiä muistuttavat nimet.

– Esimerkiksi liikenne- ja viestintävirasto käyttää Traficom-oheisnimeä, joka ei hahmotu pelkästään viranomaisen nimeksi, Ulla Onkamo sanoo.

Toisena esimerkkinä Onkamo mainitsee Postin. Posti otti Itellan jälkeen käyttöön vanhan nimensä, mutta ei kielilain edellyttämää ruotsinkielistä nimeä suomenkielisen rinnalle.

Myös sanojen merkitykset voivat aiheuttaa ongelmia. Onkamon mukaan sanan merkitys voi olla liian abstrakti tai laaja – kuten “elinvoimapalvelut”.

Sanaa voidaan myös käyttää niin, että sen merkitys poikkeaa yleiskielessä ymmärretystä merkityksestä. Onkamo viittaa esimerkiksi keskusteluun Rikosseuraamuslaitoksen Jyväskylän kampuksesta, minne ovat tulossa avovankila ja yhdyskuntaseuraamustoimisto.

– Kampus-sanan merkitys on ehkä laajenemassa niin, että sitä käytetään yleensä rakennusten ryhmittymästä, mutta yleiskielessä se viittaa ainoastaan korkeakoulualueeseen.

Keskustelua myös potilasturvallisuudesta

Kotuksella on alkamassa hyvän nimistön oppaan kokoaminen. Julkishallinnon – ja muidenkin – toimijoiden käyttöön se on tarkoitus saada ensi vuoden aikana.

Vaasassa No-harm Center saanee sitä ennen suomenkielisen ja ruotsinkielisen lisukkeen nimensä eteen.

Marina Kinnunen sanoo, että ei arvannut nimestä nousevan tällaista kohua, mutta kun nyt on kohistu, toivottavasti julkisuutta saadaan myös itse työlle. Kinnunen toivoo, että keskustelu toisi potilasturvallisuuden kehittämiseen kansallisia resursseja.

– Olemme nyt saaneet ilmaista mainosta keskukselle. Toivon, että se johtaa myös siihen, että kansallisesti voidaan resurssoida ja saada potilasturvallisuutta paremmalle tasolle.

Mitä mieltä olet julkisten toimijoiden ja viranomaisten nimistä? Jääkö ymmärrettävyys kikkailun jalkoihin? Aiheesta voi keskustella 5.9.2019 kello 22 asti.

Aiheesta aiemmin: Vaasan keskussairaalaan perustettiin valtakunnallinen potilasturvallisuuskeskus

"Työssäkäyvä mies nosti Kelan tukia 20 000 eurolla, eläkeläinen nosti työttömyyspäivärahoja 32 000 euron edestä" – uutisotsikoihin päätyvät Kelaan kohdistuneista tukien väärinkäytöksistä vain suurimmat tapaukset. Niitä tapahtuu kuitenkin vuosittain yli 2 000 ja määrä on viime vuosina ollut kasvussa.

Perusteetta maksettujen tukien määrä nousee lähes kymmeneen miljoonaan euroon vuodessa, kertoo Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen. Vuonna 2016 tapauksia tuli Kelan tietoon 1953, seuraavana vuonna 1150 ja viime vuonna jo 2344.

– Määrissä on vuosittain pientä heittoa, mutta tilastossa vuodelta 2017 näkyy toimeentulotuen aiheuttama ruuhka ja töiden priorisointi Kelassa.

Suurimmat huijaukset kymmeniä tuhansia

Perusteetta maksetut tukisummat ovat yleensä muutamia satasia tai joitakin tuhansia euroja. Isoimmat tukihuijaukset nousevat jopa kymmeniin tuhansiin, kertoo Onninen. Näitä tapauksia on vuosittain joitakin kymmeniä.

Kelan tilastojen mukaan oikeudessa käsiteltyjen tukihuijausten summat ovat viime vuosina nekin kasvaneet hieman. Keskimäärin näissä tapauksissa Kelalta on pumpattu noin 20 000 euroa.

– Kun huomioidaan Kelasta maksettavat etuussummat, väärinkäytösten osuus on suhteellisen pieni, muistuttaa Suvi Onninen.

Kela maksoi erilaisia sosiaalietuuksia esimerkiksi vuonna 2018 yli 14,3 miljardia eli 14 300 miljoonaa euroa. Väärinkäytösepäilyjen yhteenlaskettu summa oli samana vuonna runsaat 9,6 miljoonaa euroa eli 0,67 promillea maksetuista tuista.

Tulorekisteri helpottaa seurantaa

Väärinkäytökset paljastuvat Kelalle esimerkiksi viranomaisyhteistyön avulla tai tarkistushakemusten käsittelyn yhteydessä. Kela tekee myös tukivalvontaa eli se vertaa tukien maksutietoja verottajan tietokannoissa oleviin tietoihin. Jonkin verran tapauksia paljastuu myös ilmiantojen perusteella.

Tämän vuoden alusta voimaan tullut tulorekisteri helpottaa väärinkäytösten valvontaa ja tutkintaa, sanoo Suvi Onninen.

– Kelassa pystytään tämän tiedon perusteella tarkistamaan maksussa olevia etuuksia nopeammin ja näin vähentämään syntyviä liikamaksuja. Tulorekisteristä saatavan tiedon vaikutus asiakkaan etuuteen tutkitaan aina tapauskohtaisesti, Onninen sanoo.

Ylivoimainen enemmistö aiheettomasti maksetuista tuista ja väärinkäytöstapauksista liittyy työttömyysetuuksiin. Onnisen mukaan perustoimeentuloturvaan liittyvät väärinkäyttötapaukset ovat kuitenkin jatkuvasti kasvussa.

5.9. klo 10.40 Korjattu tukien kokonaismäärä 14 300 miljoonaan euroon.

Lue myös:

Uusi tulorekisteri kerää miljoonien suomalaisten tietoja yhteen paikkaan – Verottaja rauhoittelee: Tietojen käyttäminen tarkkaan rajattua

Kela maksaa eniten asumistukia maakuntakeskuksiin

Rengasvalmistaja Nokian Renkaat aikoo vähentää henkilöstöä Nokialla. Yt-neuvotteluiden piirissä on 500 henkilöä.

– Arvioitu henkilöstön vähennystarve on noin 50 henkilöä, yhtiö kertoo tiedotteessa.

Yt-neuvottelut koskevat Nokian Renkaat Oyj:n Nokian tehtaan tuotantoa ja kunnossapitoa sekä tuotantoon liittyvää koetoimintaa. Nokian Raskaat Renkaat Oy:n väki ei ole neuvottelujen piirissä.

– Irtisanomiset yllättivät. Lomautuksia joudutaan tällä hetkellä perumaan ja ihmisiä hätistellään ylitöihin. On kosolti määräaikaisia, joiden työsuhteet loppuvat tämän kuun lopussa ja joulukuun lopussa. Jos näidenkin jälkeen tarvitsee tavoitella kymmenien vähennyksiä, niin kovin on rajua, mutta ah niin tuttua Nokian Renkailla, sanoo Nokian Renkaiden Nokian tehtaan pääluottamusmies Petri Sorvali.

Irtisanomisten lisäksi voi tulla lomautuksia, jotka voivat olla enintään 90 päivää vuodessa. Lomautettavien tarkka määrä ja lomautusten pituus ratkeavat neuvotteluissa.

Neuvottelut alkavat 11. syyskuuta ja kestävät vähintään kuusi viikkoa.

Nokian Renkaat perustelee vähennystarpeita Euroopan auto- ja rengasmarkkinan heikolla kehityksellä.

– Jotta Nokian Renkaat pystyisi vastaamaan rengasmarkkinoiden hiljentymiseen, pitäisi Venäjän tehdas panna välittömästi kokonaan toppiin. Silloin niitä renkaita ei jäisi tuonne taivasalle säilöön, sanoo Sorvali.

Rengastuotanto alkaa USA:ssa

Nokian Renkaat valmistautuu parhaillaan kaupallisen rengastuotannon aloittamiseen Yhdysvalloissa. Yhtiön ensimmäinen Pohjois-Amerikan tuotantolaitos valmistuu Daytoniin.

Renkaiden koevalmistus alkoi heinäkuun alussa, ja kaupallinen tuotanto alkaa alkuvuonna 2020.

Nokian Renkaiden tavoitteena on kaksinkertaistaa myyntinsä Pohjois-Amerikassa vuoteen 2023 mennessä.

Lisäksi yhtiö rakentaa uutta testikeskusta Espanjaan.

Liikevoiton odotetaan laskevan

Elokuun alussa Nokian Renkaat tiedotti, että se odottaa liikevoiton laskevan hieman vuonna 2019 vuodesta 2018. Samalla liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman.

– Vuonna 2018 päivitetyn strategian mukaisesti Nokian Renkaat hakee lisäkasvua Venäjällä, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, yhtiö kertoi pörssitiedotteessa.

Joka kymmenes ikäkuljettaja ei mieti ajokuntoaan koskaan, selviää Liikenneturvan teettämästä kyselystä. Yhdeksän kymmenestä yli 65-vuotiaasta kuljettajasta kuitenkin miettii ajokuntoaan edes joskus. Miehet miettivät ajokuntoaan hieman naisia harvemmin.

Lähes joka kolmas ikäkuljettaja on ollut epävarma ajokunnostaan väsymyksen takia. Myös sairaus, alkoholi, lääkitys tai voimakas tunnetila ovat saaneet pohtimaan ajokuntoa. Kahta prosenttia vastaajista ajokunto on mietityttänyt lääkkeen ottamatta jättämisen takia.

Ikääntyneistä kuljettajista yli kolme neljästä pitää maltillista ajamista vahvuutenaan. Myös tunteiden hallintaa pidetään vahvuutena.

Taloustutkimuksen lokakuussa 2018 toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 790 iältään 65–84-vuotiasta ihmistä, joista autoilevia oli 643.

Aulavirkailija kertoo, että Ence-niminen yritys ei kuulosta tutulta.

Puhelimitse saamme ohjeet mennä hätäuloskäyntiportaikkoon ja kellariin. Olemme Telian rakennuksessa Vallilassa, Helsingissä.

Ei arvaisi, että täällä toimii miljoonaluokan liikevaihtoa pyörittävä yritys. Kellaritilassa on iso sohva ja paljon tietokonepöytiä. Eteinen on täynnä kenkiä.

Toisella puolella tiloista toimii Assembly-tapahtumaa pyörittävä firma. Toisella puolella on Suomen menestynein ja tunnetuin e-urheiluseura Ence.

Seiniä koristavat kuvat kilpailumenestyksestä, eikä ihme. Kolme vuotta sitten nykymuodossaan perustetun seuran pelaajat ovat nousseet nopeasti maailman kärkikastiin.

Seuran pelaaja Joona “Serral” Sotala on strategiapeli Starcraft II:n hallitseva maailmanmestari. Taktisessa ammuntapelissä CS:GO:ssa Encen joukkue on maailman rankingissa tällä hetkellä kolmantena.

Seura on luonut ympärilleen myös valtavan fanikulttuurin. Pelkästään Encen kannatusbiisiä EZ4ENCE on katsottu Youtubessa yli 5 miljoonaa kertaa.

Jani “Aerial” Jussila ja Sami “xseveN” Laasanen treenaavat toimistolla Berliinin major-turnausta varten. Eletään elokuun loppua ja lähtö koittaa pian. Ennen sitä on myös haettava viisumit, sillä matka jatkuu Berliinistä Moskovaan.

Jussila kertoo, että Berliinin koitoksessa on kyse vuoden suurimmasta turnauksesta. Vielä ei kuitenkaan jännitä.

– Sitten varmaan paikan päällä, kun on pelit siinä edessä, alkaa ehkä vähän jännittää, Jussila myöntää.

Tänään torstaina Jussila on jo Berliinissä ja iltapäivällä Encen joukkuetta odottavat pudotuspelit.

Veikkaus kiinnostui sponsoroinnista

Samalla kun Encen menestys pelikentillä on kasvanut, on kasvanut myös seuran liikevaihto. Vielä 2017 liikevaihtoa oli noin neljännesmiljoona. Tänä vuonna liikevaihdon ennustetaan nousevan kahteen miljoonaan.

Yksi iso kehitysaskel ammattimaisempaan toimintaan tapahtui viime vuonna, kun seura palkkasi ulkopuolelta itselleen toimitusjohtajan.

Nyt myös suomalaiset yritykset ovat alkaneet kiinnostua Encen toiminnasta. Ruotsalainen teleoperaattori Telia alkoi sponsoroida Enceä jo vuonna 2017.

Viikko ennen juhannusta rahapelijätti Veikkaus julkisti lähteneensä Encen sponsoriksi.

Miten tähän pisteeseen päästiin?

– Tätä duunia on tehty verellä ja kyynelillä, start up -hengessä, Encen markkinointipäällikkö Joona “Natu” Leppänen tokaisee.

Syy, miksi Veikkaus on kiinnostunut e-urheilusta, löytyy vedonlyönnistä. Se on jo pitkään tarjonnut esimerkiksi pitkävedossa e-urheilukohteita. Veikkaus kertoi tänään torstaina tiedotustilaisuudessa vähentävänsä merkittävästi markkinointia, sillä rahapelaamisen hyväksyttävyys on laskussa.

Osa e-urheilua seuraavista faneista on alaikäisiä. Lain mukaan Veikkaus ei saa kohdistaa heille mainontaansa. Miten tämä onnistuu nuorten suosiman lajin parissa?

Veikkaus ei ole ensimmäinen vedonlyöntifirma, jonka kanssa Ence on tehnyt yhteistyötä. Aiemmin seuraa sponsoroivat ulkomaiset rahapeliyhtiöt NordicBet ja Rizk.

Yhteistyö ei ole aina ollut ongelmatonta, sillä ulkomaisten rahapeliyhtiöiden markkinointi Suomessa on laitonta.

“BET ON ENCE”

Ence perustettiin nykymuodossaan tammikuussa 2016. Ilmoitus oli kunnianhimoinen.

– Meillä on yksinkertainen tavoite. Aiomme luoda ensimmäisen aidosti ammattimaisen e-urheiluorganisaation Suomeen, tiedotteessa julistettiin.

Encen perustajajoukossa oli mukana entisiä pelaajia, pelikommentaattoreita ja muun muassa yksi Suomen suurimman verkkopelitapahtuman Assemblyn perustaja.

Pian huhtikuussa 2016 Ence julkisti saaneensa sponsoriksi ulkomaisen vedonlyöntiyhtiön NordicBetin. NordicBet kuuluu Betsson Groupiin, joka on rekisteröity Maltalle.

Tiedotteesta käy ilmi, että yhteistyö sai alkunsa Encen silloisen managerin, nykyisen markkinointipäällikön Joona Leppäsen kanssa. Leppänen oli toiminut jo muutama kuukausi ennen sponsorisopimusta NordicBetin brändilähettiläänä.

Brändilähettiläs tarkoittaa usein julkisuuden henkilöä, joka saa palkkaa siitä, että hän mainostaa yhtiön tuotteita tai palveluita.

Tiedote kiinnitti huomiota Poliisihallituksessa.

Syynä on se, että Suomen lakien mukaan ulkomaisten rahapeliyhtiöiden kuten NordicBetin Suomeen kohdistuva markkinointi on laitonta. Vielä samalla viikolla Poliisihallitus oli yhteydessä Suomen elektronisen urheilun liittoon (SEUL).

SEUL pyysi Poliisihallitusta linjaamaan, toimiiko Ence lainvastaisesti. Liitto muistutti julkisesti, että se voi rajoittaa seuran oikeuksia osallistua turnauksiin Suomessa ja äärimmäisenä keinona jopa erottaa liitosta.

Poliisihallitus totesi kesäkuussa 2016, että Ence oli jo yhteistyön alkumetreillä sortunut laittomaan markkinointiin.

Laitonta oli esimerkiksi sen että Ence julkaisi Facebook-tilillään päivityksiä, joissa NordicBetin logo oli näkyvästi esillä.

Ence oli kuitenkin aiemmin luvannut poliisille, ettei se markkinoi vedonlyöntiyhtiötä Facebookissa, koska merkittävä osa seuraajista tuli Suomesta.

Poliisihallituksen mielestä myös Encen kaksi englanninkielistä julkaisua olivat Suomeen suunnattuja. Niissä viitattiin Suomessa sijaitseviin paikkoihin, tapahtumiin tai suomalaisiin artisteihin.

Poliisihallitus vaati Enceä lopettamaan lainvastaisen markkinoinnin.

Ence julkaisi kuitenkin edelleen Facebookissa ja Twitterissä päivityksiä, joissa NordicBetin logo oli esillä. Kyseisiä päivityksiä löytyy yhä Encen sometileiltä.

Myös Encen markkinointipäällikkö Joona Leppänen kehotti lukijoita vedonlyöntiin suomenkielisessä blogissa vedonlyöntiyhtiön sivuilla.

– En henkilökohtaisesti saanut mitään noottia mistään, niin sillon oletan, että siinä ei ollut mitään sen kummempaa. En oikeastaan muuta voi siihen sanoa, Leppänen kommentoi.

Vedonlyöntikertoimia ja lentävä rahatukku

Vuoteen 2018 saakka Encen kotisivuilla luki, että Ence haluaa olla roolimalli suomalaisessa e-urheilukentässä.

Samana vuonna Encen sponsoriksi vaihtui toinen ulkomaalainen vedonlyöntiyhtiö, Rizk. Rizkiä pyörittävä yhtiö MT SecureTrade Limited on rekisteröity Maltalle.

Poliisihallitus lähestyi Enceä uudelleen ja lähetti silloiselle toimitusjohtajalle sähköpostin 20. elokuuta 2018. Viestissä muistutettiin, että ulkomaisten rahapeliyhtiöiden markkinointi Suomessa on laitonta.

Samassa viestissä Poliisihallitus totesi, että Ence itse määritteli kotisivuillaan toimintakentäkseen Suomen.

Sen jälkeen Ence muutti kotisivuillaan olevaa määritelmää ja poisti viittauksen Suomeen.

Ence vastasi Poliisihallitukselle, ettei se katso toimintansa olevan lainvastaista ja katsoo voivansa jatkaa yhteistyötä Rizkin kanssa arpajaislain puitteissa.

Poliisihallituksen viestin vaikutukset jäivät vähäisiksi. Jälkikäteen tarkasteltuna Encen Facebook-sivuilla esiintyi sen jälkeen jopa aiempaa enemmän ja suorempia Rizkiin liittyviä päivityksiä.

Myös näitä päivityksiä on yhä edelleen löydettävissä Encen sometileiltä.

Poliisihallitus: Toiminta vaikuttaa laittomalta

Ylen A-studio keräsi päivityksistä esimerkkejä ja näytti ne Poliisihallitukselle. Poliisihallitus myöntää, että toiminta vaikuttaa laittomalta.

Poliisihallituksen mukaan syy, miksi mainontaan ei puututtu on se, etteivät tapaukset tulleet viranomaisten tietoon.

Ylitarkastaja Sanna Leinonen ei halua suoraan vastata, oliko Enceen kohdistunut valvonta liian lepsua.

– Poliisihallituksella on paljon rahapelitoimintaan liittyvää valvottavaa. On paljon mahdollista, että jotain on jäänyt huomaamatta, Leinonen muotoilee.

Encen mukaan menneissä sponsorikuviossa ei ole ollut ongelmia ja toiminta on ollut Suomen lain mukaista. Esimerkiksi Suomessa pelatessaan pelaajat ovat käyttäneet pelipaitoja, joissa ei ole ollut ulkomaisten rahapeliyhtiöiden logoja.

– En koe, että siinä on tapahtunut mitään sellaista mainitsemisen arvoista, ainakaan meidän näkökulmasta, markkinointipäällikkö Leppänen toteaa.

Kuinka tärkeää oli seuran alkutaipaleella, että oli näitä ulkomaisia vedonlyöntiyhtiöitä sponsoreina?

– Siinä alkuvaiheessa oli tärkeää, että oli sponsoreita. Koska silloin mentiin hyvin kortilla. En koe, että se on mitenkään sen erityisempi, että mikä se (sponsori) on. Se on minusta merkityksetöntä, Leppänen toteaa.

Nyt kun yhteistyökumppanina on Veikkaus, mainontaa rajoittavat enää alaikäiset.

Alaikäisten seuraajien määrästä eri lukuja

“Veikkaus kiinnitti suomalaiset maailmantähdet: yhteistyö Encen kanssa alkaa heti”, julisti Veikkauksen kesäkuinen tiedote, viikko ennen juhannusta.

Veikkaus ei paljasta sponsorisopimuksen summaa julkisuuteen, mutta yhteistyötä luonnehditaan merkittäväksi. Veikkauksen kerrotaan myös olevan yksi Encen neljästä pääsponsorista.

Veikkauksen kanssa tehtyyn sopimukseen kuuluu, ettei Encellä ole muita rahapeliyhtiöitä enää kumppanina.

– Se kuuluu hyvin normaaliin sponsorointiyhteistyöhön, että pyrimme aina yhteistyökumppanuuksista ostamaan yksinoikeuden, sponsorointipäällikkö Johanna Kozul Veikkauksesta kertoo.

Veikkaus on ainoa rahapeliyhtiö, jonka mainostaminen on Suomessa sallittua. Siitä huolimatta siihenkin sisältyy rajoituksia. Veikkauksen mainontaa ei saa kohdistaa alaikäisille.

Suomen elektronisen urheilun liitto arvioi, että e-urheilua harrastaa Suomessa satoja tuhansia alaikäisiä. Tarkkoja lukuja siitä, kuinka moni alaikäisistä varsinaisesti seuraa e-urheilua, on kuitenkin vaikea sanoa.

Veikkauksen ja Encen arviot aikuisten seuraajien määrästä vaihtelevat.

Encen ja Aalto-yliopiston tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan Encen omien kanavien tavoittamasta yleisöstä yli 70 prosenttia on 18–40-vuotiaita. Ence ei erittele, kuinka suuri osa seuraajista on alaikäisiä.

Veikkaus puolestaan arvioi, että yli 90 prosenttia Encen seuraajista on täysi-ikäisiä.

Sponsorointipäällikkö vakuuttaa, että he ovat pystyneet luotettavasti selvittämään seuraajakunnan ikäjakaumaa.

– Me emme perusta arvioitamme yleensä ainoastaan yhteen lähteeseen, vaan yritämme tutkia käyttäjädataa laajasti, sponsorointipäällikkö Johanna Kozul Veikkauksesta kertoo.

Alaikäisiä löytyy kuitenkin Encen ammattipelaajista.

Nuorin ei mukana markkinoinnissa

Yksi CS:GO-huippujoukkueen viisikosta, Jere "sergej" Salo, on vasta 17-vuotias. Salo aloitti Encen riveissä keväällä 2018, jolloin hän oli vasta 16-vuotias.

– Hän ei näy meillä kuvissa eikä ole mukana missään yhteistyössä eikä markkinoinnissa. Myös logo on hänen paidastaan poissa. Meidän näkökulmasta heillä on neljä pelaajaa tässä vaiheessa, Kozul kuvailee.

Ence kertoo linjanneensa jo ulkomaisten sponsoreiden aikaan, ettei Salo osallistu vedonlyöntiyhtiöiden markkinointiin.

– Se on tärkeää, että se oma moraalinen kompassi on oikeassa suunnassa, Encen markkinointipäällikkö Joona Leppänen sanoo.

Vaikka virallisissa seuraajamäärissä alaikäisten fanien määrän kerrotaan olevan pieni, näkyvät nuoret ihailijat esimerkiksi tuotemyynnissä. Koulureppu on yksi Encen myydyimmistä fanituotteista.

Lisäksi Ence on järjestänyt vuodesta 2017 lähtien Vierumäellä e-urheiluleirejä, jotka on tarkoitettu 13–17-vuotiaille Overwatch- ja CS:GO-pelaajille.

Leppänen pitää yhtenä seuran suurimmista saavutuksista sitä, että seura on saanut luotua ympärilleen vahvan fanikulttuurin. Twitterissä ja Instagramissa Ence on Suomen seuratuin urheiluseura.

Instagramissa Enceä seuraa yli 88 000 ihmistä. Esimerkiksi jääkiekkoseura Jokereilla seuraajia on 66 000. HIFK:llä luku on 48 000.

– Se kertoo enemmän siitä, kuin mistään muusta, että meidän kenttä on digitaalinen ja me olemme diginatiiveja siinä mielessä, Leppänen perustelee.

Mielikuva digitaalisemmasta brändistä on myös se, mitä Veikkaus Encen sponsoroinnilla tavoittelee.

Kohderyhmänä nuoret miehet

Veikkaus on tarjonnut vedonlyönnissä e-urheilukohteita jo pitkään, vuodesta 2014 lähtien. Viimeisten vuosien aikana lajiin liittyvä vedonlyönti ja asiakasmäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Euromääriä ei paljasteta.

– Olemme huomanneet, että meidän asiakasmäärät kasvavat e-urheilussa ja varsinkin silloin, kun Ence pelaa, Kozul kertoo.

Encen entinen yhteistyökumppani NordicBet ilmoitti heinäkuussa lakkauttavansa e-urheilun vedonlyöntikohteet. Yhtiö perusteli päätöstä sillä, ettei se kokenut toimintaa vastuulliseksi lajin alaikäisten seuraajien takia.

Tällä viikolla NordicBet kuitenkin yllättäen ilmoitti palauttavansa e-urheilukohteet vedonlyöntitarjontaan. Samassa tiedotteessa NordicBet näpäytti Veikkausta painottamalla, että on tehtävä selkeä ero vedonlyöntikohteiden tarjoamisen ja lajin sponsoroinnissa välille.

NordicBet viittaa sen toimintaa valvovaan Maltan viranomaiseen (Malta Gaming Authority), joka kieltää yhteistyön joukkueiden ja tapahtumien kanssa, joissa suuri osa pelaajista tai osallistujista on alaikäisiä.

– Tulkitsemme, että esimerkiksi yksi alaikäinen pelaaja esports-joukkueessa on jo liikaa vastuullisuuden näkökulmasta, Betsson Groupin markkinointipäällikkö Jussi Nurmi toteaa tiedotteessa.

Veikkaus ei ole harkinnut e-urheilukohteista luopumista vedonlyönnissä.

– Pelihaittoja arvioidaan sen mukaan kuin normaaliakin urheilua. Se on yksi vedonlyöntilaji muiden joukossa, Kozul perustelee.

Yhtiö ennustaakin e-urheilun kasvavan muutamassa vuodessa Suomen kolmanneksi veikatuimmaksi lajiksi heti jääkiekon ja jalkapallon jälkeen. Tällä hetkellä Veikkauksella voi lyödä muun muassa CS:GO:sta, LoL:sta, Dota 2:sta, Starcraftista ja Overwatchista.

Encen avulla Veikkaus tavoittaa vaikean kohderyhmän: nuoret miehet.

– Nuoret miehet ovat haastava ja kutkuttava kohderyhmä siinä mielessä, että he eivät ole kiinnostuneita mainonnasta ja ovat hyvin mediakriittisiä, Kozul myöntää.

Tuoreen Sponsor Insightin tutkimuksen mukaan e-urheilu kiinnostaa lajina nuoria miehiä jopa enemmän kuin jääkiekko. Myös vedonlyöntiin käytettävien summien ennustetaan kasvavan. Ensi vuonna esports-vedonlyöntiin ennustetaan käytettävän maailmanlaajuisesti jopa 23,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Myös Poliisihallituksessa ja Suomen elektronisen urheilun liitossa on huomattu, että e-urheilu herättää voimakasta kiinnostusta vedonlyöntifirmoissa. Jopa liitolle tulee useita kertoja vuodessa epämääräisiä tarjouksia “sisältöyhteistyöstä”.

– Kun hieman kaivelee, niin paljastuu, että tarjouksen tekijä on joku Maltalla tai Gibraltarilla sijaitseva vedonlyöntitoimisto, SEUL:n puheenjohtaja Joonas Kapiainen kertoo.

Pelaaja on huolissaan alaikäisistä faneista

Encen toimistolla sponsorit ovat näkyvästi läsnä.

Redbull-kaapit hohkaavat sinisenkelmeää valoa. Eteisen kenkärykelmässä on edelleen muutama pari vanhan sponsorin Rizkin punaisia muovisandaaleja. Seinällä on kattoon saakka ulottuva Samsungin mainoskyltti.

Vierailuhetkellä toimistolle rakennetaan studiota Berliinin major-turnausta varten. Samassa rakennuksessa toimiva Telia on ostanut turnauksen lähetysoikeudet.

Ence myöntää, että sponsorisopimukset ovat seuralle elinehto.

– Ihan samalla lailla kuin missä tahansa urheilubisneksessä, Encen markkinointipäällikkö Leppänen toteaa.

Redbullia hörppäävä Jani “Aerial” Jussila pelaa toimistolla musta Encen huppari päällä. Turnausten aikana pelipaitaa koristavat useiden sponsoreiden logot. Kiinnittääkö pelaaja huomiota siihen, kuka seuraa sponsoroi?

– No tavallaan sieltä tulee jotain geareja (varusteita), mitä käyttää. Logitech sponssaa meidän näppäimet ja kuulokkeet sun muut, eli siinä mielessä, mutta ei muuten, Jussila toteaa.

Yhteistyö esimerkiksi Veikkauksen kanssa on ollut muun muassa somevideoiden tekemistä. Samoin yhtiö on juuri kuvannut videosarjan Woltille.

Jussila myöntää, että yhteistyö vedonlyöntiyhtiöiden kanssa mietityttää.

– Iso osa meidän faniyhteisöstä on alaikäisiä. Siinä mielessä se on vähän ikävää, että toivottavasti he oppivat silleen, että eivät lähde itse sinne ainakaan veikkaileen noin nuorena, Jussila kuvailee.

Kuinka isoa vastuuta koet roolimallina, jonka e-urheilijatähteys asettaa?

– Tietty kun on paljon faneja, jotka ihailevat ja ottavat mallia, niin varmaan aika iso vastuu näille nuorille, tuleville pelaajille.

Counter-Strike:Global Offensiven Berliinin major-turnauksen pudotuspelit käynnistyvät 5. syyskuuta. Ence on mukana pudotuspeleissä.

Katso A-studion tv-juttu aiheesta:

Lue myös:

Veikkaus vähentää peliautomaattien määrää 3 000:lla, tunnistautuminen pakolliseksi, markkinointia karsitaan – pelituotot laskevat merkittävästi

Suomalaiset liekeissä Berliinissä! ENCE jyräsi pudotuspeleihin – Otto Sihvo pelaa jatkosta lauantaina

Berliinin majorin järjestäjät tiukkana – kiista lähetysoikeuksista ajoi suomalaiset selostajat vetämään "rallienglanniksi"

Uusi hallitus ei vielä ole joutunut kovan paikan eteen. Mistä kehkeytyvät kiperimmät kysymykset: työllisyys, sote, velka. Mitä sanottavaa pääministerillä on Postista, Veikkauksesta tai omistajaohjauksesta? Miten sopu säilyy hallituspuolueiden välillä?

TV1:n Ykkösaamu alkaa lauantaina 7. syyskuuta klo 10.05. Vieraana on pääministeri Antti Rinne. Pirjo Auvinen haastattelee.

Rinteelle voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen tv1.ykkosaamu@yle.fi tai alla olevalla lomakkeella.

Mitä haluat kysyä

Kimolan kanavan tunneli on valmistunut.

Entisen puunuittokanavan seitsemänkymmentä metriä pitkä kalliotunneli on harvinaisuus koko maailman mittakaavassa.

Se rakennettiin aikoinaan kustannussyistä, mutta päätettiin säilyttää paikallisten asukkaiden ja matkailuyrittäjien toiveesta. Tunneli levennettiin ja korotettiin louhimalla veneille sopivaksi.

Veneellä Kouvolasta Keiteleelle

Kimolan kanavaa kunnostetaan parhaillaan veneilyreitiksi.

Kunnostus avaa vesireitin Pyhäjärven ja Päijänteen välille. Se mahdollistaa veneilyn Kouvolasta Pohjois-Savoon Keiteleelle saakka.

Kanava on tarkoitus avata veneilykaudelle 2020.