Lähi-Tapiola-ryhmän uudelta pääjohtajalta Juha Koposelta puuttuu riittävä vakuutusalan tuntemus tehtäviensä hoitamiseen, katsoo Finanssivalvonta (Fiva) heinäkuussa yhtiölle antamassaan ilmoituksessa. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
Koponen nimitettiin Lähi-Tapiolan pääjohtajaksi huhtikuussa, ja hänen on määrä aloittaa tehtävässään ensi vuoden alussa. Hän seuraa pääjohtajana kuluvan vuoden lopussa eläkkeelle jäävää Erkki Moisanderia.
Fiva ottaa vakuutusyhtiöiden johtajanimityksiin kantaa siksi, että yksi sen tehtävistä on turvata vakuutusten ottajien edut, lehti kirjoittaa. HS:n mukaan Fivan hylkäävä lausunto ison vakuutuskonsernin pääjohtajavalinnassa on poikkeuksellinen.
Kauppatieteiden maisteri Koponen, 53, on aiemmin toiminut muun muassa Veikkauksen toimitusjohtajana ja lääkejakelija Tamron konsernijohtajana.
Koponen on HS:n mukaan työskennellyt Lähi-Tapiolan pääkaupunkiseudun yhtiöiden hallituksen jäsenenä vuodesta 2017. Fivan mukaan alueellisen vakuutusyhtiön hallituksen jäsenyyttä ei kuitenkaan voida pitää nyt kyseessä oleviin tehtäviin riittävänä osoituksena vakuutustoiminnan tuntemuksesta.
Hylkäävä ilmoitus ei yllätys
Lehti kertoo, että Lähi-Tapiola on yrittänyt pätevöittää Koposta laatimalla hänelle koulutusohjelman ennen vuodenvaihteessa alkavan pääjohtajan tehtävää. Lähi-Tapiola lähetti Finanssivalvonnalle HS:n mukaan kevään aikana useita vakuutusyhtiön johdon luotettavuus- ja sopivuusselvityksiä sekä Koposelle tarkoitettuja koulutus- ja perehdyttämisohjelmia.
Nämä eivät kuitenkaan vakuuttaneet Fivaa, ja lehden mukaan valvoja muun muassa edellytti yhtiöltä heinäkuussa selvitystä lisätoimenpiteistä, joiden avulla "”Finanssivalvonta voi varmistua siitä, että Juha Koposella on riittävä vakuutustoimialan osaaminen kyseessä olevien tehtävien hoitamiseksi ennen kuin hän aloittaa ao. tehtävissä”, lehti kirjoittaa.
Lähi-Tapiolan henkivakuutusyhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajan Totti Salkon mukaan Koponen on kompetentti, kun hän ottaa tehtävät vastaan vuoden vaihteessa.
– Ei ole syytä epäillä, että hän ei aloittaisi tehtävässä, Salko sanoi tiistaina HS:lle.
Lehden mukaan Finanssivalvonnan hylkäävä ilmoitus heinäkuussa ei tullut Lähi-Tapiolalle yllätyksenä. Fiva oli varoittanut yhtiön ylintä johtoa jo keväällä ennen nimitystä ja siitä tiedottamista.
Pieni pellavapäinen tyttö viilettää pitkin leikkipuistoa ja äidin katse seuraa tytön touhuja. Kaksivuotiasta on pidettävä silmällä jatkuvasti, sillä maailma puiston ulkopuolella vetää puoleensa.
Saila Toivolalle ja hänen tyttärelleen Jalna Isopoussulle päivittäiset leikkipuistossa käynnit ovat arkea. Yleensä he päätyvät lähtemään ulos kahdestaan, kun Jalnan isä on töissä, eikä seuraa ole saatavilla.
Toivola muutti Ouluun Kuusamosta miehensä kanssa pari vuotta sitten, ja pian perheeseen syntyi tyttö. Isovanhemmat asuvat kaukana, eikä perheellä ollut Oulussa ennalta kuin muutama tuttava.
Arjesta tuli yksinäistä, toisin kuin Toivola oli kaupunkielämältä odottanut.
– Minulla oli mielikuva, että tutustun moniin uusiin ihmisiin. Mennään ja tullaan, tehdään paljon asioita eikä ole hetken rauhaa. Mutta ei se sitten ihan niin mennytkään.
Toivolalle on Oulussa asuttaessa käynyt selväksi, että vaikka kaupungissa on paljon ihmisiä, edes samassa kerrostalorapussa asuviin naapureihin ei ole helppo tutustua.
Avoin ja sosiaalinen Toivola on kotoisin Sodankylästä. Hän sanoo, että oululaisten varautuneisuus tuntuu vieraalta. Kontaktia muihin lapsiperheisiin on vaikea saada, vaikka leikittäisiin samalla hiekkalaatikolla.
"Huutava hiljainen avunpyyntö"
Toivolan tavoin moni äiti kärsii yksinäisyydestä.
Iso osa äideistä ei myöskään koe olevansa tärkeä osa mitään yhteisöä. Erityisesti tämä koskee pienten lasten yksinhuoltajaäitejä. Asia käy ilmi THL:n toukokuussa julkaistusta raportista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lapset, nuoret ja perheet -yksikön tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula sanoo, että monet perheet muuttavat juuri silloin, kun perheeseen on tulossa lapsi.
– Tällöin äidit ovat kotona perhevapaalla, eivätkä naapurit ole ennestään tuttuja. Haja-asutusalueella puolestaan naapurit ovat harvemmassa, eikä lähistöllä välttämättä ole samassa elämäntilanteessa olevia perheitä.
Leikkipuistot ovat paikkoja, joissa on hyvä aloittaa tutustuminen muihin perheisiin. Paulus Markkula / Yle
Kun isovanhemmat ja suku jäävät jopa satojen kilometrien päähän, voivat perheet joutua pärjäämään ilman turvaverkkoja ja lastenhoitoapua. Näin kävi myös Toivolalle.
Hän mietti, voisiko apua löytyä sosiaalisen median kautta, ja päätyi perustamaan ryhmän Facebookiin. Se on tarkoitettu vailla tukiverkkoa oleville Oulun seudulla asuville vanhemmille. Ajatus ryhmän tarpeellisuudesta kuitenkin epäilytti.
– Kaikilla muilla tuntui olevan kavereita, harrastuksia, hoitopaikkoja lapsille ja lähellä olevat isovanhemmat.
Toivola perusti Oulun lasten lähipiiri -ryhmän alkukesästä ja se keräsi lyhyessä ajassa yli 400 jäsentä. Suosio tuli yllätyksenä ja kertoo siitä, että samassa elämäntilanteessa olevia on paljon.
– Se on huutava hiljainen avunpyyntö.
Johanna Lammi-Taskula kertoo, että vanhemmille vertaistukea tarjoavat Facebook-ryhmät ovat suhteellisen uusi ilmiö. Niitä alkoi syntyä viitisen vuotta sitten.
Perinteisesti vertaistukiryhmiä ovat organisoineet erilaiset järjestöt, mutta nyt äidit ovat alkaneet tehdä sitä itse.
– Vertaistuen merkitys on hirmu suuri. Sosiaalisessa mediassa asioita voi kysyä myös anonyymisti, mutta livenä kokoontuvassa ryhmässä tuki voi olla vahvempaa, Lammi-Taskula sanoo.
Hänen mukaansa sosiaalisen median ryhmien synty ja suosio kertovat siitä, että perheillä on tarve saada yhteisö perinteisen suvun tilalle. Ennen suvut ja perheet olivat tiiviimmät. Nyt ydinperhe voi olla eristäytynyt ja asua kaukana muusta suvusta. Eikä heidän kanssaan olla välttämättä tekemisissä.
Viranomaisten apua vierastetaan
Toivolan ja hänen tyttärensä kanssa leikkipuistotreffeille tullut Mira Laine pitää omaa tilannettaan hyvänä. Lasten isovanhemmat asuvat lähellä ja ovat tarvittaessa käytettäessä.
– Tukiverkossa ei ole montaa ihmistä, mutta riittävästi.
Laine sanoo tuntevansa paljon perheitä, joilla ei ole apuna ketään. Sen vuoksi hän kertoo toimivansa Toivolan apuna Facebook -ryhmän ylläpitäjänä.
Laine sanoo monen vanhemman vierastavan avun pyytämistä viranomaisilta, ja sen vuoksi he etsivät lastenhoitoapua mieluummin somesta.
Mira Laine on yksinhuoltaja ja saa lastenhoitoapua tyttärensä Milja Kärkkäisen isovanhemmilta. Paulus Markkula / Yle
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lapset, nuoret ja perheet -yksikön tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskulan mukaan vanhemmat eivät välttämättä kerro tarpeistaan ammattilaisille. Varsinkaan omaan jaksamiseen tai parisuhteeseen liittyviä asioita ei tuoda esille.
– Lapsiin liittyvät avuntarpeet kerrotaan, mutta itselle apu jää usein pyytämättä. Ajatellaan, että on hyvä vanhempi, kun hankkii apua lapselleen.
Lammi-Taskulan mukaan syynä tähän voi olla neuvoloiden niukat resurssit. Avunpyyntiä vältetään viimeiseen asti, sillä palvelu on tiukassa. Toisaalta vanhemmat pelkäävät lastensuojelua ympäri Suomea.
Avunsaanti vaihtelee paljon myös kunnittain. Lisäksi vanhusväestö vie paljon sosiaali- ja terveystoimen resursseja, Lammi-Taskula sanoo.
Hänen mukaansa apua pitäisi saada ajoissa ja tarjolla tulisi olla etenkin varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluita.
Lammi-Taskulan mukaan tiedossa on, että jos pienten lasten kohdalla päästään tukemaan perheitä ajoissa, myös tulokset ovat parempia. Tämä näkyy myöhemmin esimerkiksi murrosikäisten huostaanotoissa, joita tehdään nyt paljon.
– Suurelle osalle vanhemmista tärkeintä on kuitenkin epävirallinen apu, kuten isovanhemmat. Tilanne on kuitenkin eriarvoinen, sillä kaikilla ei ole isovanhempia, sisaruksia tai hyvää parisuhdetta tai naapuriapua.
Somen kautta tutustuminen vaatii viitseliäisyyttä
Saila Toivola sanoo kertoneensa perheensä tilanteesta neuvolasta, mutta ei muista saaneensa sitä kautta apua.
– Meille ehdotettiin jonkin harrastuksen aloittamista.
Mira Laine uskoo, että vertaistukea voisi löytyä myös kaupungin kautta, mutta ehkä sitä ei osata mainostaa.
– Toisaalta kavereita ei neuvolalla ole tarjolla ja sitähän haetaan: kavereita lapsille ja myös vanhemmille.
Moni yksinhuoltajaäiti kokee itsensä yksinäiseksi, eikä tunne kuuluvansa mihinkään yhteisöön. Paulus Markkula / Yle
Toivola ja Laine uskovat molemmat, että yhä useampi perhe etsii itselleen turvaverkkoja somen kautta. Helppoa se ei kuitenkaan välttämättä ole.
Toivola kertoo tutustuneensa ryhmänsä kanssa muutamiin vanhempiin, mutta syvempään ystävyyteen ne eivät ole vielä johtaneet.
– Minulle yhteiset arvot ovat tärkeitä, eikä kaikkien kanssa ajatukset heti kohtaa.
Laine sanoo, ettei itse uskaltaisi jättää lastaan hoitoon vieraille, vaan se vaatisi ensin kunnon tutustumisen. Hänen mukaansa on hyvä aloittaa tutustuminen vaihtamalla ensin viestejä ja sen jälkeen tapaamalla neutraalissa paikassa, kuten leikkipuistoissa.
Sosiaalisen median kautta ystävystyminen vaatii oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, eikä se onnistu kaikilta, Lammi-Taskula sanoo.
– Jos on synnytyksen jälkeistä masennusta tai jaksamisen kanssa ongelmia, ei silloin jakseta lähteä ulos ja tehdä tuttavuutta.
Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen arvioi Maaseudun Tulevaisuudelle, että kirjeliiketoiminnassa lähivuodet ovat todella vaikeita. Malinen arvioi lehdelle, että paperisia lehtiä toimitetaan pidempään kuin kirjeitä. Posti kuljettaa painettuja lehtiä toimitusjohtajan mukaan ainakin vuosiin 2025–2030 saakka.
Postin mukaan tätä lausuntoa ei pidä tulkita niin, että lehdenjakelu oltaisiin lopettamassa vuonna 2025. Tiedotteessaan Posti tarkentaa, että sillä on pitkäaikaisia sitoumuksia lehtijakelussa ja että se kuljettaa lehtiä niin kauan kuin asiakkailla on siihen tarvetta.
Kirje- ja lehtikuljetusten vähentyminen on tehnyt vuosittain 70 miljoonan euron loven Postin liikevaihtoon, lehti kertoo.
Posti ja logistiikka-alan unioni PAU aloitti työtaistelun jakelun ja käsittelyn tehtävissä sunnuntai-iltana vastalauseena Postin aikeille siirtää työntekijöitä Teollisuusliiton ja Medialiiton työehtosopimukseen. Liiton mukaan siirto aiheuttaa työntekijöille 30–50 prosentin ansionalennukset ja lukuisia muita heikennyksiä työehtoihin.
Tiistaina PAU ilmoitti keskeyttävänsä postilakon, koska järjestö sai lisäselvityksen omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) aikalisäviestiin.
PAU kertoi edellyttävänsä, että Posti siirtää Paketti- ja verkkokauppaliiketoimintaryhmän lajittelutoimintojen henkilöstön takaisin Postin osakeyhtiöön, jotta työehtosopimusneuvotteluihin voidaan lähteä puhtaalta pöydältä.
Malisen mukaan Posti hakee työehtosopimuksen vaihdolla joustavuutta, kun liiketoiminta muuttuu koko ajan pakettikuljetusten ja logistiikan suuntaan.
Paketit kuljetetaan pääosin loppuviikosta, ja kirjepostia yhtiö jakaa käytännössä enää neljänä päivänä viikosta, Maaseudun Tulevaisuus kertoo.
Vaikka pakettiliiketoimintamarkkina kasvaa, kilpailu sillä on lisääntynyt merkittävästi. Malinen kertoo lehdelle, että yhtiöllä on jakeluliiketoiminnassa nyt 16 kilpailijaa kotimaasta ja pakettijakelussa lukuisa joukko ulkomailta. Jakeluun on tullut alustatalouden tapaista toimintaa, joka on tullut tutuksi muun muassa taksiyritys Uberista, lehti kirjoittaa.
Tarkennus: Juttua muokattu kello 12.03. Posti ei ole lopettamassa lehtien jakelua, vaan pitkäaikaisten sitoumustensa myötä se jatkaa jakelua niin kauan kuin asiakkailla on siihen tarvetta.
Ensiapukurssien järjestäminen on nykyisin miljoonien eurojen arvoista liiketoimintaa. Bisnes on houkutteleva, koska lain mukaan työnantajien täytyy tarjota ensiapukursseja työntekijöilleen.
Työnantaja saa osan kuluistaan takaisin Kansaneläkelaitokselta, jos työpaikan ensiapukoulutuksen järjestää Suomen Punainen Risti. Alalla toimivat yritykset pitävät tätä järjestelyä epäreiluna monopolina, kertoo Yle Svenska.
SPR:n hallinnoima Punainen Risti Ensiapu Oy vastaa ensiapukurssien järjestämisestä. Yhtiön liikevaihto oli yli neljä miljoonaa euroa viime vuonna. SPR käyttää ensiapukurssien tuottoja toimintansa rahoittamiseen.
Svenska Ylen mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto sai ensimmäisen valituksen SPR:n asemasta alalla jo yli kymmenen vuotta sitten. Tuorein valitus tuli pari vuotta sitten.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Max Jansson kertoi Svenska Yle, että sosiaali- ja terveysministeriö selvittää nyt vaihtoehtoja ensiapukoulutuksen järjestämiseen.
Kelan maksama palautus työnantajille perustuu SPR:n ja Suomen valtion sopimukseen vuodelta 1970. Ministeriön virkamiehet pohtivat nyt, kuinka pätevä sopimus on nykypäivänä.
Lakkojen päättymisestä huolimatta pieni osa Postin kirjeistä, paketeista ja lehdistä saattaa päätyä saajilleen myöhässä.
– Poikkeustilanteen vuoksi lähetyksiä voi olla normaalia enemmän jakelutoimipaikoissamme, ja se saattaa aiheuttaa paikallisia ja lyhytaikaisia viiveitä jakelussa joidenkin lähetysten osalta, Postin Ohjauskeskuksen johtaja Jarmo Ainasoja kertoo.
Lähetysten lopullinen kuljetusaika selviää keskiviikkoiltaan mennessä.
Postin mukaan lajittelutoimintaa on yön aikana saatu palautettua normaaliksi ja poikkeusjärjestelyt saadaan purettua loppuviikon aikana.
Poliisin sähköisissä palveluissa oli keskiviikkona aamupäivällä ongelma, joka hankaloitti verkkoasiointia. Poliisi kertoi asiasta muun muassa Twitterissä.
Poliisi tiedotti ennen puolta päivää, että ongelmat näyttäisivät olevan ohi.
Esimerkiksi nopeiden passien myöntäminen Helsinki-Vantaan lentoaseman lupapalvelupisteessä ei onnistunut valtakunnallisten tietojärjestelmäongelmien vuoksi. Poliisi pahoitteli tilannetta ja siitä matkustajille mahdollisesti koituvia ongelmia.
Esimerkiksi Itä-Suomen poliisi kehotti siirtämään lupapalveluissa asioinnin toiseen päivään, jos asialla ei ole kiire.
Eri puolille Tamperetta on maalattu lintuja sähkökaappeihin. Kyseessä on katutaidehanke, jossa taiteilija Elliina Peltoniemi ikuistaa alueen lintuja.
Teosten linnut on valittu yhdessä talojen asukkaiden kanssa sekä sen perusteella mitä pihoilla, puistoissa ja lähimetsässä voi livenä nähdä.
Kyseessä on SirkusRakkausPumPum ry:n, Tampereen Sähkölaitoksen, Tampereen taidemuseon ja Tampereen kaupungin yhteishanke.
Myös yritykset ja taloyhtiöt ovat innostuneet tilaamaan taidetta sutattuihin sähkökaappeihin. Peltoniemi maalaa vielä syksyllä esimerkiksi Rajaportin saunan edustalla. Lintukin on valittu.
– Pääsen tekemään tilhiä, se on herkutteluhomma, Peltoniemi sanoo.
Harakka.SirkusRakkausPumPum
Punarinta huutoäänestyksellä
Tiistaina Muotialantielle Tampereen Nekalaan valmistui mustarastas. Ennen maalaamista Peltoniemi kysyi lähiasukkailta, mitä lintuja alueella liikkuu. Esille nousivat mustarastas ja varis.
– Pikkulikat olisivat halunneet variksen, mutta tuli ongelma, miten saan sen mahtumaan tähän pönttöön. Rastas on tähän pönttöön esteettisesti kivempi.
Punarinta.SirkusRakkausPumPum
Punarinta päätyi taas Nekalan siirtolapuutarhan pönttöön huutoäänestyksellä.
– Siellä oli tosi rohkeita punarintoja. Asukkaat kertoivat, että kukkamaata kääntäessä ne kyttäävät vieressä, nouseeko sieltä ötököitä. Linnut käyvät hakemassa safkat päältä, Peltoniemi sanoo.
Kaappeja ei ole juuri sotkettu
Ympäri Tamperetta tulee sata pönttöä. Osan niistä ovat tehneet lapset yhdessä taiteilija Tomi Lastusen kanssa.
Lehtopöllö.SirkusRakkausPumPum
Peltoniemi maalaa yleensä akryyleillä, mutta nyt hän on käyttänyt peltikattomaaleja. Sähkökaapit ovat saaneet olla rauhassa graffiteilta.
– Yhden pöntön päälle on tullut juttuja, mutta yleisesti ottaen nuoret ovat tulleet sanomaan, että kiva saada erinäköistä. Palaute on ollut positiivista. Täytyy toivoa, että minullekin on tilaa kaduilla.
Jo valmistuneiden kaappien sijainnit:
Punarinta, Nekalan Siirtolapuutarha
Tervapääsky, Vehmaisten koulu
Harakka, toisella puolella Pähkinähakki, Vehmainen, urheilukentän laita
Lehtopöllö, Vehmainen, Kaukaniemi
Tiaisia, toisella puolella pihalintuja, varpusia ja peippo, Vehmaisten urheilukenttä
''Turha laittaa uutta tilalle ku mie sotken senki.''
Näin viestittää nimimerkki ''07'' pesäpallokentän anniskeluterassin seinään raapustetussa viestissä.
Kouvolan Urheilupuistossa toimivat urheiluseurat KPL ja KooKoo ovat joutuneet ilkivallan kohteeksi. Pesäpallokentän ja jäähallin aluetta on töhritty tusseilla ja spray-maalilla.
KPL:n myyntipäällikön Simo Pyöriän mukaan töhrimistä tapahtui jo viime kauden alussa, mutta tänä kesänä se on lisääntynyt. Töhrimistä on ollut viikonloppuisin, todennäköisesti yöaikaan.
– On töhritty anniskeluterassin ympäristöä ja jäähallin seinää. Uudessa katoksessa on kirjoiteltu mainoksiin. Korpeaahan se, kun niiden teettäminen maksaa aina, toteaa Pyöriä.
KooKoon runkosarjan kotiottelukalenteri on sotkettu spray-maalilla.Pyry Sarkiola / Yle
Viime vuonna spray-maalilla tehtyjä töherryksiä ilmestyi takakentän mainoksiin pesäpallokentällä. Uusimisesta aiheutui useiden tuhansien eurojen kulut.
Simo Pyöriä uskoo, että ilkivallan takana on nuorisojoukko.
– Kirjoitusten jutut eivät tunnu aikuisten ihmisten touhulta. Luulen, että taustalla on useampia tekijöitä, koska töhryjä on tehty sekä tusseilla että spray-maalilla.
Myös lipunmyyntikoppi on töhritty.Pyry Sarkiola / Yle
''Nuoret ampuvat omaan jalkaansa''
Töhrimisen lisäksi KPL:n anniskeluterassin koppiin murtauduttiin kesällä. Simo Pyöriän mukaan kopin riippulukko oli katkaistu pulttisaksilla.
– Sieltä vietiin tyhjiä tölkkejä. Muuta viemisen arvoista siellä ei ollutkaan. Olen tyytyväinen, ettei sentään särjetty paikkoja.
Lukon uusimisesta tuli tappiota kolmenumeroinen summa, mutta sen kanssa voidaan Pyöriän mukaan elää.
Pesäpallokentän anniskeluterassin ympäristössä on paljon töhryjä.Pyry Sarkiola / Yle
Tänä vuonna KPL ei ole alueelle ilmestyneitä töhryjä enää siivonnut.
– Kaikki raha mitä näihin joudutaan käyttämään, on pois muusta meidän toiminnastamme. Tapahtumien järjestämisestä kouvolalaisille ja lähialueen ihmisille, sekä KPL:n junioritoiminnasta. Siinä nuoret ampuvat omaan jalkaansa, toteaa Pyöriä.
KPL on harkinnut kameravalvonnan asentamista kentälle, mutta päätöksiä ei ole toistaiseksi tehty. Pesäpallokentän kokoista aluetta on Pyöriän mukaan vaikea valvoa.
– Jos päätämme investoida satoja euroja siihen, että mitään ei jatkossa tapahdu, niin ei sekään oikein tunnu köyhästä urheiluseurasta mukavalta, toteaa Pyöriä.
KPL:n anniskeluterassin myyntikopin seinää on sotkettu mustalla tussilla. Pyry Sarkiola / Yle
KPL on yrittänyt vedota suoraan ilkivallan tekijöihin. Noin kuukausi sitten seura vei pesäpallokentälle viestin.
''Sinä nuori, joka koristelet öisin Areenan seiniä. Olet ilmeisesti paremman harrastustoiminnan puutteessa. Tervetuloa Koplan toimistolle (ma-pe klo 10-15 tai sopimuksen mukaan) juttelemaan katutaiteen ja pesäpallon suhteesta. KSS Energia Areenalla on paljon harmaita spotteja, jotka kaipaavat väriä pintaansa – tarjoamme sinulle mahdollisuuden toteuttaa taiteellista puoltasi luvan kanssa, yhdessä sovitusti. Kouvolalainen graffitikulttuuri kaipaa piristysruiskeita. Kukaan ei ole virtuoosi syntyessään, mutta stadionimme ei ole oikea paikka tägien heittelemiselle. Tehdään yhdessä kunnon piissi.''
Simo Pyöriän mukaan viesti ei ole poikinut yhteydenottoja, eikä hän usko, että niitä tuleekaan. Viesti ei kuitenkaan ollut mikään vitsi.
– Pääkatsomon taustalla on harmaita levyjä. Ottaisimme mielellämme osaavia nuoria taiteilemaan sinne. Haluamme tarjota nuorille mahdollisuuksia hyödyttää seuraa, ja toteuttaa itseään samalla. Voisimme tehdä yhdessä jotain hienoa, sanoo Pyöriä.
KPL:n viesti töhrijöille ei ole ainakaan toistaiseksi tuottanut yhteydenottoja.Pyry Sarkiola / Yle
Poliisiin seura ei ole ilkivallan vuoksi ollut yhteydessä. Pyöriä uskoo, ettei tutkintaa olisi aloitettu kuitenkaan.
– En ole varma, onko terassin ympäristöä edes vakuutettu, mutta olisimme kuitenkin joutuneet maksamaan omavastuun. Ei siitä olisi mitään saatu. Tässä on resurssit aika vähissä ja kiire aika kova. Ylimääräiseen paperisotaan ei olisi aikaa.
Torstaiaamuna matkaan lähtee kuusihenkinen logistiikan hätäapuyksikkö, johon kuuluu viisi suomalaista jäsentä ja yksi tanskalainen. Bahamasaarille torstaiaamuna lentävä tiimi on kasattu nopealla aikataululla.
Yksi suomalaisista lähtijöistä on avustustyön konkari Jussi Halonen, jolla on kokemusta jo paristakymmenestä komennuksesta Punaisen Ristin delegaattina.
– Kyse on nyt aika isosta operaatiosta, sen näkee tuhon määrästä, Halonen arvioi.
Tiimi hoitaa logistiikkaa tuhojen keskellä
Logistiikkatiimin tehtävä on ottaa tavaroita vastaan ja lähettää niitä oikeille paikoille. Tehtävä ei ole helppo tuhoja kärsineessä satojen saarten valtiossa.
Tampereen Kalkun logistiikkakeskuksesta lähtee keskiviikkona kohti Helsinkiä muun muassa majoitus- ja toimistotarvikkeita sekä tietokoneita ja satelliittipuhelimia.
Hurrikaani Dorian tuhosi rakennuksia ja aiheutti laajoja tulvia Bahamasaarilla.Coast Guard Air Station Clearwater Handout/ Epa
Viikonloppuna tai ensi viikon alussa Tampereelta on vielä tarkoitus lähettää Bahamasaarille järeämpää kalustoa, kuten generaattoreita ja toimistotelttoja. Niiden kuljettamiseen tarvitaan rahtikuljetusta.
Tarvikkeet tulevat Punaisen Ristin logistiikkatiimin käyttöön. Kuuden hengen tiimin on tarkoitus saapua Bahamalle torstai-iltana paikallista aikaa.
– Nyt ollaan niin sanotussa hätätilavaiheessa. Koetamme tarjota ihmisille mahdollisimman paljon apua, että he selviävät hengissä. Kun on menty x kuukautta eteenpäin, alamme keskittyä enemmän jälleenrakentamiseen, Halonen sanoo.
Kuolonuhrien määrä kasvaa
Hurrikaani Dorianin aiheuttamien vahvistettujen kuolonuhrien lukumäärä on noussut seitsemään. Kuolonuhrien määrän pelätään kasvavan.
Pahimmin kärsineiltä saarilta otetuissa ilmakuvissa näkyy satoja taloja vailla kattoja. Kuvissa on myös laajoja tulvia ja tulvavesien keskellä näkyy veden kuljettamia autoja ja muuta tavaraa. Pelastustoimet ovat vaikeita laajojen tulvien vuoksi.
Tällä hetkellä Hurrikaani Dorian etenee hitaasti pitkin Yhdysvaltain kaakkoisrannikkoa. Hurrikaani ei kuitenkaan välttämättä rantaudu ollenkaan Yhdysvaltoihin vaan etenee merellä jonkin matkan päästä rannikosta.
Yksi Suomen pisimmistä oikeustaisteluista on johtanut nälkälakkoon. Ikaalisissa asuvat Marketta ja Jari Hautakorpi aloittivat nälkälakon tiistaina vakuutusyhtiö Turvan konttorin edustalla Tampereella.
Hautakorvet ovat käyneet oikeutta 25 vuotta kaikissa mahdollisissa oikeusasteissa useaan kertaan.
Hovioikeuden mukaan Marketta Hautakorpi on kolarin takia työkyvytön, mutta tapaturmavakuutusyhtiö Turvan mukaan työkykyinen.
Kaikki alkoi 16. syyskuuta 1993, kun Marketta Hautakorven perään ajettiin. Silloin 26-vuotias Hautakorpi oli ajamassa Tampereelta töistä kotiin.
Hautakorven niskaan tuli retkahdusvamma. Aluksi peräänajajan liikennevakuutusyhtiö maksoi korvauksia, mutta sitten se lopetti, koska katsoi, etteivät kivut johdu kolarista.
Sen jälkeen riitaa on käyty useissa oikeusasteissa kahta vakuutusyhtiötä ja Hautakorpien juristia vastaan.
Pariskunta päätyi tällä viikolla nälkälakkoon, koska katsoo, ettei sillä ole muuta vaihtoehtoa. He kokevat tilanteen niin epäoikeudenmukaiseksi.
– Meille riittää. 25 vuotta tuli täyteen, kun olen taistellut oikeustaistelua peräänajokolarista. Silti saan 15 prosenttia eläkettä, eikä sillä ihminen elä, Marketta Hautakorpi kertoo Ylelle.
Hautakorpi kertoo kipujen olevan yhä päivittäisiä, ja hän joutuu syömään vahvoja lääkkeitä.
Hautakorvet ovat olleet esimerkiksi korkeimmassa oikeudessa kuusi kertaa, mikä kuvaa oikeustaistelun poikkeuksellisuutta.
Pariskunta on menettänyt oikeustaisteluissa kaiken omaisuutensa. He ovat eläneet yhteensä 1 500 euron työkyvyttömyyseläkkeillä. Nälkälakko on hengenvaarallinen miehen terveyden takia.
Hautakorvet kertovat nälkälakosta autonsa teippauksissa. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Aiemmin kilpa-ajajana toiminut Jari Hautakorpi sairastaa kakkostyypin diabetestä.
– Mieheni on ollut yli kaksi vuotta dialyysipotilas. Hän kieltäytyi eilen hoidoista, Marketta Hautakorpi sanoo.
Työkyvystä kiista
Pitkässä kiistassa on kyse siitä, onko Marketta Hautakorpi työkykyinen.
Vuonna 2000 Turun hovioikeus päätti, että Marketta Hautakorpi on kokonaan työkyvytön kolarin takia. Hän sai 340 euroa kuukaudessa liikennevakuutusyhtiöltä. Tapaturmakuutusyhtiö Turvan lausunnon mukaan Marketta Hautakorpi on kuitenkin työkykyinen.
Yksi monimutkaisen oikeusvyyhdin ongelma on siinä, että asianajaja vaati Hautakorven puolesta 15 prosenttia ansionmenetyskorvausta liikennevakuutusyhtiöltä ja 85 prosenttia tapaturmavakuutusyhtiöltä. Kun Hautakorpi hävisi oikeuskäsittelyn tapaturmavakuutusyhtiötä vastaan, hän ei saanut valtaosaa korvauksista.
Asianajajaliitto antoi asianajajalle varoituksen huolimattomuudesta, mutta oikeudessa tapaus todettiin vanhentuneeksi.
Vuonna 2013 korkein oikeus katsoi, että Hautakorpien juttu vakuutusyhtiötä ja juristia vastaan oli vanhentunut. Ennakkoratkaisun mukaan vanhentumisaika alkoi jo kanteen vireillepanosta eli vuodesta 1997.
Turvan palvelujohtaja Loviisa Itäkannas sanoo Ylelle, että salassapitovelvollisuuden takia he eivät voi kommentoida tapausta.
– On hyvin valitettavaa, että he ovat päätyneet näin äärimmäiseen ratkaisuun. Yhtiönä olemme aina noudattaneet oikeuslaitoksen päätöksiä ja ohjeistamme asiakkaita, miten muutoksenhakuprosessi voidaan korvauspäätösten osalta käynnistää tarvittaessa, Itäkannas sanoo.
Vakuutusoikeudessa vireillä
Pariskunta käy oikeutta tällä hetkellä Turvaa vastaan vakuutusoikeudessa. Lisäksi toista vakuutusyhtiötä vastaan on tehty kantelu oikeusasiamiehelle.
– Ei ole kuin yksi toivomus, että saamme sopimuksen aikaan. Että Turvan yläkerrasta tullaan ja lopetetaan meidän 25 vuotta kestänyt kärsimys, Marketta Hautakorpi sanoo.
Hautakorpien mukaan he haluavat näyttää, etteivät ihmiset antaisi periksi vakuutusyhtiöille, jos on omasta terveydestä kysymys.
– Toivottavasti tämä päättyy hyvin vielä, Hautakorpi sanoo ja puhkeaa itkuun.
Kauhavalaiselta maito- ja lihatilalta on löytynyt yksi uusi salmonellatartunta Etelä-Pohjanmaalla.
Viime viikolla Kauhavalta löytyi salmonella kolmelta maito- ja lihakarjatilalta. Tällä viikolla tutkituista näytteistä yksi tilanäyte on ollut positiivinen.
Salmonellaa on löytynyt myös Jalasjärvi-Kurikka -suunnalla yhdestä eläinsuojasta, mutta ei tilan eläimistä.
Seinäjoen alueen johtava hygieenikko Seppo Kangas on huolissaan siitä, että tilanäytteiden lisäksi salmonella löytyi naakan ulosteesta. Kangas epäileekin, että salmonella leviää naakkojen välityksellä.
– Pidän todennäköisenä, että salmonella on lähtöisin naakoista ja ne saattavat levittää tautia. Tilat ovat lähellä toisiaan ja siinä ympärillä on naakkaparvia, Kangas sanoo.
Kankaan mukaan naakkojen ulosteista on tarkoitus ottaa lisää näytteitä ja selvittää, paljonko linnuilla ja ympäristössä on salmonellaa.
Jos salmonellaa linnuista löytyy, joudutaan harkitsemaan niiden hävittämistä.
– Ei siinä mikään muu auta, Kangas toteaa.
Puhdistaminen tulee kalliiksi
Salmonella on ulosteen mukana leviävä bakteeri. Tilat, joilla tartunta on todettu, joutuvat läpikäymään merkittävän salmonellasaneerauksen. Tartunta aiheuttaa tilan toimintaan myös erilaisia rajoituksia.
– Se vaatii paljon töitä ja voi aiheuttaa niin suuria kustannuksia, että heikentää tilan kannattavuutta huomattavasti, Seppo Kangas sanoo.
Kankaan mukaan salmonellatartunta ei nautaeläimillä kuitenkaan automaattisesti tarkoita niiden teurastamista.
– Salmonella häipyy yleensä eläimistä itsestään, kun paikat pidetään puhtaina.
Otaniemen kampuksen kainalossa on työmaa, jossa tavoitellaan vähäpäästöistä lämpöä läpi sen kuuluisan harmaan kiven. Eikä se ole ollut helppoa: aikataulu on moninkertaistunut, budjetti paisunut ja maa järissyt Länsi-Helsinkiä myöten.
Nyt arvio on, että yksi energia-alan kiinnostavimmista pilottilaitoksista on käytössä loppukesästä 2020. Ja tällä kertaa arvio pitää, uskoo ST1 Deep Heatin tuotantojohtaja Tero Saarno.
– No kyllä sitä nyt on sen verran harjoiteltu ja tiedetään mitä tehdään, että kyllä tämä toinen reikä menee helpommin.
Syvyyksissä kiehautetaan 100 litraa vettä sekunnissa
Kesällä 2018 reikään pumpattiin vettä, jotta nähtiin mihin suuntaan se lähtee kallion halkeamissa etenemään. Tämä vaihe aiheutti myös pieniä maanjäristyksiä.
Nyt on jäljellä toisen, jo puoleen väliin poratun reiän vieminen sinne, minne vesi on tiensä raivannut.
Kun koko homma on valmis, ensimmäiseen reikään pumpataan vettä, joka tulee kuumana ylös toisesta. Vettä virtaa joka sekunti sata litraa, eli kymmenen ämpärillistä.
Kuva esittää geotermisen voimalan toimintaperiaatteen. Toinen kaivoista vie veden kuuden kilometrin syvyyteen, jossa sitä kulkeutuu kuuman kivikerroksen läpi kaivoon, joka tuo veden ylös.St1 Deep Heat Oy
Poraamisen vaikeus oli "jonkin sortin yllätys"
Vaikka kyse on suomalaisittain ennennäkemättömästä energiatekniikasta, ongelmien ydin on poraaminen. Vastaavia laitoksia on käytössä ympäri maailmaa, mutta missään muualla ei ole tarvinnut porata yhtä syvälle.
– Me olimme varautuneet siihen, että joudumme keksimään uusia juttuja. Mutta tokihan se oli jonkin sortin yllätys, että miten kauan se vei aikaa. Tämä on tyypillistä insinöörityötä: insinööri kyllä ratkaisee ongelmat, siihen vain menee aikaa, sanoo tuotantojohtaja Saarno.
Reiän pohjalla odottaa edullinen lämpö
Syvyyksin on porattava, jotta saavutetaan 120 asteen lämpötila. Kuumuuden ansiosta laitos tuottaa niin kuumaa vettä, että se kelpaa kaukolämpöverkkoon ilman kalliita ja sähköä syöviä lämpöpumppuja.
Vertailun vuoksi: tavanomaiset maalämpöpumput tuottavat yleensä kolminkertaisen määrän lämpöä kuluttamaansa sähköön verrattuna. Otaniemessä lämpöä syntyy yhdeksänkertainen määrä sähkönkulutukseen verrattuna.
Siksi St1 vie projektin loppuun, vaikka budjetista kerrotaan ainoastaan se, että se on ylittynyt.
– Pilottiprojektin luonteeseen kuuluu se, että aikaa kuluu enemmän, päätä raavitaan enemmän ja rahaakin kuluu enemmän. Oppirahat on maksettava, sanoo Saarno.
"Kaksi vuotta on ihan realistinen"
Varsinkin pääkaupunkiseudulla etsitään nyt kiivaasti uusia tapoja tuottaa lämpöä, koska kivihiilen käyttö on päätetty kieltää kymmenen vuoden kuluttua. Ellei parempaa keksitä, kivihiilen jättämä aukko täytetään suurelta osin puuta polttamalla.
St1 uskoo, että geoterminen lämpö ehtii vielä ilmastotalkoisiin mukaan vaikeuksista huolimatta. Kun tekniikka on kypsä, projekteja voi tehdä useampia samanaikaisesti ja porausten aloittamisesta pitäisi kulua vain kaksi vuotta laitoksen valmistumiseen.
– Näiden oppien jälkeen aikatauluun sisältyy huomattavasti vähemmän epävarmuuksia kuin aikaisemmin. Uskoisin että kaksi vuotta on ihan realistinen, kun vielä vähän aikaa harjoitellaan joka tapauksessa, vakuuttaa Saarno.
Tavoitteena kukistaa hakekattilat
Poratessakin aika on rahaa: mitä nopeammin poraus sujuu, sitä halvemmalla laitos valmistuu. Kahden vuoden aikatavoite tarkoittaa euroissa sitä, että laitos maksaa miljoonan jokaista megawattia kohden. Otaniemeen rakennettavan 40 megawatin kokoinen laitos maksaisi siis 40 miljoonaa euroa. Laitoksella katetaan kymmenesosa Espoon vuotuisesta kaukolämmön tarpeesta.
Vertailun vuoksi: Helen suunnittelee Vuosaareen biolämpölaitosta, jossa poltetaan pääasiassa metsähaketta. 250 megawatin laitoksen rakennuskustannuksiksi yhtiö arvioi 250 miljoonaa euroa.
– Tämä pystyy kilpailemaan tämän tiedon valossa parhaiden bioenergialaitosten kanssa, sanoo Matti Pentti, joka johtaa St1:n Maasta lämpöä -liiketoimintayksikköä.
St1 tarvitsee vielä kokeilunhaluisia kumppaneita - ja lisää oppirahoja
Mutta kuinka kaukana St1 on tavoitteestaan?
– Sen tiedon perusteella, mitä me olemme saaneet jo tähän asti, me pystymme merkittävästi vähentämään kokonaisinvestointeja. Mutta toki seuraavat laitokset tuovat lisää oppia ja ymmärrystä, että muutaman laitoksen päästä lopulta päästäisiin siihen noin miljoona per megawatti kustannusluokkaan, sanoo Pentti.
Yhtiöllä on aiesopimukset laitoksista Turkuun ja Ruotsiin Malmöseen, jossa kumppanina on kansainvälinen suuryhtiö E.ON. Uusilta kumppaneilta kaivattaisiin kokeilunhalun lisäksi rahaa.
–Tämä Otaniemen laitosinvestointi on ollut meidän vastuulla ja tuotekehityshankkeena onnistunut, kun listataan kaikki opit. Seuraavissa laitoksissa jää nähtäväksi, miten kustannuksia jaetaan kumppanien kanssa, sanoo Pentti.
Poliisi epäilee, että Kolarista etelään matkalla ollutta junaa kohti ammuttiin tiistaina aseella Ylitorniolla. Poliisin mukaan kyseessä voi olla jopa isohaulinen haulikko. Laukausten epäillään tulleen Tornionjoen suunnalta.
Osumia on löytynyt yhdestä junavaunusta, jossa särkyi ikkunoita. Vaunun ikkunoista oli ensin kuulunut kova räpsähdys ja sen jälkeen ikkunalasia oli rikkoutunut ulkopuolelta.
Tapahtuma ei aiheuttanut junamatkaan keskeytystä.
Jutun tekninen tutkinta on kesken. Sitä hoitaa Helsingin poliisi.
Edit 4.9.2019 klo 15.05: Poliisi korjasi antamiaan tietoja ja kertoi, että ravintolavaunuun ei ollut syntynyt vaurioita.
Suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta yli 60 prosenttia on kiinni asunnoissa ja mökeissä. Niiden arvon kehitykseen vaikuttaa yhä enemmän se, missä asunto sijaitsee.
Kylät tyhjenevät ja väki siirtyy kiihtyvään tahtiin suurempiin keskuksiin. Monilla edellisten sukupolvien vaalimilla taloilla ei ole käyttöä edes suvun kesämökkeinä.
Jos perheellä taas on asunto-omaisuutta isoimmissa kaupungeissa ja erityisesti Helsingin seudulla, omaisuus ei todennäköisesti ole menettämässä arvoaan.
Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen varallisuus kasvaa muuta maata nopeammin, sillä Uudellamaalla varoja myös sijoitetaan innokkaammin rahastoihin ja osakkeisiin.
Oletko perinyt asunto-omaisuutta kaupungissa tai maalla, ja mietit, miten sen kanssa toimisit? Onko perinnöstä ollut sinulle enemmän haittaa vai hyötyä?
Kerro meille kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla anne.ali-hokka@yle.fi
Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että kaikki uimahallit sallisivat burkinien käytön.
Valtuutetun tietoon on tullut useita tapauksia uimahalleista, joissa ei ole sallittu uimista burkinia käyttävälle naiselle. Burkini on joidenkin musliminaisten käyttämä koko vartalon peittävä uima-asu.
Valtuutetun mukaan burkinikielto voi olla syrjintää. Koska burkinia käyttävät ovat naisia, syrjintä liittyy uskonnon lisäksi myös sukupuoleen, valtuutettu linjaa.
Valtuutettu suosittelee myös yksityisten suihkutilojen rakentamista uimahalleihin, koska ne edistäisivät erilaisten ihmisryhmien yhdenvertaisuuden toteutumista.
Esimerkkeinä mainitaan erilaisista kulttuurisista tai uskonnollisista taustoista tulevien lisäksi ihmiset, joilla on jokin vamma tai sairaus tai jotka kuuluvat sukupuolivähemmistöihin.
Keskusrikospoliisi kaipaa yleisöltä apua poliisiampumisten tutkintaan. Jotta poliisi saa mahdollisimman tarkan kuvan takaa-ajosta, pyydetään tapahtuman nähneitä olemaan yhteydessä Keskusrikospoliisiin.
Havaintoja pyydetään sunnuntailta 25. elokuuta kello 20.00–20.40 väliseltä ajalta Tampereen Rantatunnelin ja Ikaalisten väliltä VT3:lta pohjoisen suuntaan. Erityisen tärkeässä roolissa on takaa-ajotilanteesta taltioitu materiaali, KRP kertoo.
Poliisi otti Ikaalisista kiinni kaksi miestä, joita epäillään poliisien murhan yrityksestä. Poliiseja ammuttiin Porvoossa elokuun lopussa.
Kuvia ja videoita takaa-ajosta pyydetään lähettämään WhatsAppin kautta numeroon 050 306 8875. Lisäksi KRP vastaanottaa vihjeitä osoitteeseen rikosvihje.krp@poliisi.fi ja virka-aikana (kello 8–16) numeroon 0295 418 622.
Oulun kaupunki on kertonut kahdesta uudenlaisesta viestintätempauksesta: verkkomediasta ja toimittajan palkkaamisesta MustRead -mediaan. Näiden avulla kaupungin viestintä haluaa muun muassa kirkastaa seksuaalirikosten tahrimaa julkisuuskuvaansa (Kaleva).
Molemmat tempaukset ovat herättäneet kärjekkäitä kommentteja sekä viestinnän ammattilaisten että kaupunkilaisten keskuudessa.
Kaupunkilaiset ovat erityisesti kritisoineet sitä, että paikallinen elinkeinovaikuttaja S-ryhmän Arina ja Oulun kaupunki ovat yhdessä esiintyneet viestintätoimisto MustReadin toimittajan rahoittajina. Arinan ja Oulun yhteys on puhututtanut kaupungissa aiemminkin.
Oulun kaupunginhallituskin on jo joutunut julkisuudessa täsmentämään Oulun viestintäjohtajan Mikko Salmen lanseeraama viestintälinjaa.
Ensimmäinen kohu: Mun Oulu
Oulun kaupunki aikoo siis perustaa Mun Oulu -nimisen verkkomedian, joka toisi kaupunkia paikallisesti ja valtakunnallisesti esille. Ihmetystä tämä on herättänyt erityisesti siksi, että Mikko Salmi kertoi ensin, että julkaisu olisi sitoutunut journalistin eettisiin ohjeisiin (HS), vaikka olisikin markkinointihenkinen.
Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola puhui tämän jälkeen pääkirjoituksessaan Oulusta Suomen trumpilaisimpana kaupunkina.
Oulun kaupunginhallitus vetikin rajat maanantai-iltaisessa kokouksessaan. Kalevan mukaan Mun Oulu ei ole kaupunginhallituksen näkökulmasta riippumaton verkkolehti vaan kaupungin markkinoinnin lehti.
Tiistaiaamupäivällä Mikko Salmi kertoi Ylelle antamassaan haastattelussa saman asian, Julkisen sanan neuvoston jäsenyyden hakemisesta päätettiin vetäytyä. Hän kuitenkin näkee edelleen Mun Oulun tulevan tarpeellisena lisänä nimenomaan mediakenttään.
– Mun Oulu on journalistinen kaupunkimedia. Uutta resurssia tarvitaan, koska media keskittyy Etelä-Suomeen.
Mikko Salmi ajattelee, että Mun Oulu kertoo niistä asioista, joita muut paikalliset tiedotusvälineet eivät kerro. Ylen aluetoiminnan hän näkisi mielellään vahvempana.
– En näe, että journalistinen päätösvalta pitäisi luovuttaa vain kaupalliselle medialle.
Toinen kohu: MustRead
Tällä viikolla esiteltiin Mun Oulun lisäksi uusi viestintäavaus.
Oulun kaupunki maksaa puolipäiväisen toimittajan kirjoittamaan yhteiskunnallista journalismia MustRead -mediaan seuraavan neljän kuukauden aikana. Kyseessä on joukkorahoitus.
Toinen pilottiprojektin rahoittaja on S-ryhmään kuuluva Arina, joka on paikallisesti hyvin merkittävä elinkeinovaikuttaja. Nämä kaksi rahoittajaa esiintyivät julkisesti yhdessä asiaan liittyvässä uutisoinnissa.
Kunta- ja itsehallinto-oikeuden professori Asko Uoti Itä-Suomen yliopistosta näkee, että yhteistyössä Arinan kanssa voi nähdä jopa rakenteellisen korruption piirteitä.
Haasteena on se, että lahjoittajia ei ole vielä useampia. Sen sijaan esiin tulee yhdessä kaksi lahjoittajaa, joiden mahdollisia kytköksiä on arvuuteltu Oulussa jo pitkään.
– Jos lahjoittajatahoja olisi useampia, yksittäinen lahjoittaja hukkuisi helposti massaan. Esimerkiksi julkisissa hankinnoissa tällainen niin sanottu yhteistyö vain yhden toimijan kanssa olisi ongelmallista, Asko Uoti selittää.
Arina ja Oulu: Olemme erilliset lahjoittajat
Arinan viestintäjohtaja Pasi Ruuskanen korostaa, että aloite ja rahoituspyyntö tulivat verkkomedian puolelta. Arinaa pyydettiin mukaan yhdeksi lahjoittajakandidaatiksi.
– Emme ole toivoneet, että lahjoittajina olisivat vain osuuskauppa ja Oulun kaupunki. Päinvastoin toivomme mukaan enemmän lahjoittajia.
Oulun viestintäjohtaja Mikko Salmi korostaa, etteivät he käyneet neuvotteluja Arinan kanssa. Hänen mukaansa ei ole olennaista kuka on lahjoittajana.
– Pääasia on, että Oulun teemoja tuodaan pääkaupunkiseudulle ja muiden medioiden saataville. Saamme esille asioita, jotka muuten jäävät näkymättömiin.
Salmi on aiemmin kertonut viestintätoimistoyhteistyön yhdeksi tavoitteeksi, ettei Oulusta tulisi mieleen vain seksuaalirikokset. Hän vahvistaa tämän myös Ylelle.
Vuonna 2016 Oulun keskustaan avattu Arinan kauppakeskus valkea herätti vilkasta keskustelua. Arina muutti jatkuvasti rakennussuunnitelmiaan ja kaupunkilaisista vaikutti siltä, että Oulun kaupunki toimii vain kumileimasimena muutoksissa.Timo Sihvonen / Yle
Arinan ja Oulun kaupungin yhteisestä ulostulosta on joka tapauksessa ehtinyt viritä vilkas keskustelu muun muassa lehtien keskusteluosioissa (Kaleva). Ihmisiä on huolettanut muun muassa se, onko eri organisaatioissa samoja päätöksentekijöitä.
– Se on huomattavan vanhakantaista ajattelua, faktat ovat helposti tarkistettavissa. Ymmärrän kuitenkin, että tällaisia ajatuksia voi syntyä siitä, onko päätöksenteko liikaa samoissa käsissä, Pasi Ruuskanen pohtii.
Ruuskasen mukaan Arinassa käytiin keskustelua siitä, voivatko he olla lahjoittajina MustReadin viestinnälle.
– Emme nähneet tällaista huolta, joka nyt on noussut esille.
Keskiviikkona Oulun viestintäjohtaja Mikko Salmikin pohti, voisiko pelkästään kahden rahoittajan malli jatkossa toimia.
– Kaupunginhallituksessa linjattiin niin, että emme lähde pilottijakson jälkeen mukaan, jos lahjoittajina ovat vain Arina ja Oulu.
Voiko julkisen vallan käyttäjä arvioida itseään?
Palataan vielä hetkeksi Mun Oulu -verkkomediaan. Kysyimme Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aholta, miten hän näkee sen, että Oulun kaupungin verkkomedia tekisi kriittistä journalismia.
Ahon mielestä Mun Oulun rinnastaminen journalistisiin tuotteisiin on ontuva.
– Julkinen toimija voi toki kertoa julkaisevansa journalististen periaatteiden mukaan. Toinen asia on, onko tällainen ilmoitus uskottava.
Ongelmana on, että vallankäyttäjä ei voi valvoa itseään.
– Yksi median tärkeistä tehtävistä on julkisen vallankäytön valvonta ja sen tarkastelu, mihin yhteisiä verovarojamme käytetään. Onko uskottavaa, että Oulun kaupunki valvoo itseään julkisten varojen käytössä? Aho pohtii.
Mun Oulu -verkkomedia perustettiin virkamiespäätöksenä. Professori Asko Uoti näkee kuitenkin, että tämänkaltainen toiminta pitäisi käsitellä myös luottamushenkilötasolla.
– Kunnallisen päätöksenteon idea on, että luottamushenkilöhallinto tekee tällaiset strategiset ja periaatteelliset linjaukset.
Mikko Salmen mukaan hän esitteli asian tietoiskun tapaisesti kaupunginhallitukselle. Päätöksiä ei tilanteessa tehty, vaan asia eteni virkamiesvalmisteluna. Tämän laajempaa käsittelyä ei ole vielä tässä vaiheessa nähty tarpeelliseksi.
– Sinänsä tämä olisi huomioitava strategiaprosessissa. Mutta maailma on mennyt ohi, jos odotamme viemistä strategiaan, Salmi pohtii.
Seuraavan kerran Oulun kaupunkistrategia päivitetään kahden vuoden päästä.
"Jokainen on oman elämänsä päätoimittaja"
Oulun kaupungin viestintäjohtaja Mikko Salmi näkee, että sosiaalinen media on muuttanut tiedonvälitystä.
– Jokainen on oman elämänsä päätoimittaja sosiaalisessa mediassa.
Salmi kokee, että ihmiset haluavat saada tietoa muualtakin kuin perinteisistä medioista. Hän käyttää tässä yhteydessä termiä pehmeä journalismi, jota Mun Oulu voisi tarjota.
Hänen mukaansa nyt käydään keskustelua siitä, mitä media on tulevaisuudessa ja miten se määritellään. Mun Oulun osalta hän näkee, että murrosvaiheessa on tärkeää olla tarkka riippumattomuuden suhteen.
Suomen journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho näkee murroksen hieman erilaisena. Hänen mukaansa verovaroja kanavoidaan jo nyt kansainvälisille jäteille, kun kunnat ja kaupungit ovat siirtyneet lehtien sijaan mainostamaan sosiaalisissa medioissa.
– Samalla riippumattoman median toimintamahdollisuuksia kavennetaan entisestään. Pahimmassa skenaariossa tämä siirtää tiedonhallinnan ja vallankäytön niille, joilla on rahaa. Sen myötä joukkorahoitettavat mediat, kuten nykyinen vapaa media Suomessa, katoavat.
Yksityinen terveysjätti Terveystalo pyrkii nostamaan päivystyslääkäripalveluista kunnilta perittäviä hintoja. Syynä on lääkäripula.
Terveystalo on ehdottanut roimaa hinnankorotusta esimerkiksi Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa ja Pohjois-Kymen sairaalassa Kuusankoskella.
– Tilanne on vastaava ollut ympäri Suomen – niin julkinen kuin yksityinenkin puoli on ollut vaikeuksissa saada lääkäreitä päivystykseen, kertoo Suomen Terveystalon yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja.
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava Kymsote ostaa Terveystalo Julkiset Palvelut Oy:ltä päivystyslääkäreitä nykyisin noin kuudella miljoonalla eurolla vuodessa.
Kymsoten palvelupäällikkö Kimmo Salmio arvioi, että hinnankorotus vähintään kaksinkertaistaisi summan ja Kymsote joutuisi maksamaan Terveystalolle päivystyslääkäreistä ainakin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Pahimmillaan hinnat nousisivat jopa 250 prosenttia.
Toiminta on muuttunut tappiolliseksi
Terveystalo järjestää Kymenlaakson sairaaloissa 12–14 yleis- tai erikoissairaanhoidon tasoista lääkärityövuoroa vuorokaudessa. Kymsote ostaa suurimman osan ulkopuolisista lääkäreistä Terveystalolta.
Terveystalon mukaan hinnankorotuksen syynä on se, että toiminta on muuttunut tappiolliseksi. Lääkäreiden rekrytointi on vaikeutunut, mikä on nostanut rajusti kustannuksia.
– Sopimus on yli kolme vuotta vanha ja sinä aikana kustannustaso on noussut melkoisesti, sanoo yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja.
– Etenkin työkuorma, tietojärjestelmäongelmat ja seniorituen puute ovat lääkärien esiin nostamia ongelmia. Hyvästä yhteistyöstä huolimatta Terveystalolla ei ole edellytyksiä jatkaa yhteistyötä nykyehdoin, hän sanoo.
Virkalääkäreitä ei saada palkattua
Terveystalo on irtisanonut voimassa olevan sopimuksen. Se päättyy viimeistään maaliskuussa 2020. Siihen asti Kymsote maksaa lääkäripalveluista nykyisen hinnan.
Kuntayhtymän toimitusjohtaja Annikki Niiranen ehdottaa perjantaina kokoontuvalle Kymsoten hallitukselle, että hinnan korottamista ei hyväksytä ja että yhtiö käynnistäisi kilpailutuksen lääkärityövoiman hankinnasta.
Kymsote on ostanut lääkäripalveluita terveysalan yrityksiltä, koska myös sillä on ollut vaikeuksia saada rekrytoitua lääkäreitä.
Lastentarhanopettaja on vastannut tänään keskiviikkona syytteisiin lapseen kohdistuneesta pahoinpitelystä, kertoo Uutisvuoksi.
Syytteen mukaan nainen puri häntä kohtaan aggressiivisesti käyttäytynyttä 5-vuotiasta poikaa vasempaan olkavarteen toukokuussa 2018. Pojalle aiheutui kipua ja mustelmainen puremajälki.
Uutisvuoksen mukaan nainen oli päiväkodissa määräaikaisessa työsuhteessa.
Nainen myönsi poliisikuulusteluissa purreensa poikaa. Syyttäjä vaatii naiselle vähintään 30—50 päiväsakon suuruista sakkorangaistusta.
Asiaa käsiteltiin Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa Imatralla. Käjäräoikeus antaa tuomion 13. syyskuuta.
Englannin Valioliigassa Norwichin joukkueessa pelaavan Teemu Pukin sukunimi herättää riemua sosiaalisessa mediassa ja jalkapallofoorumeilla. Valioliigan Facebookissa pukki-sana on huvittanut viime päivinä etenkin malesialaisia:
– Hillittömän hauska nimi, kun sen sanoo Kaakkois-Aasiassa.
– Malesiassa fanit todella pitävät tästä pelaajasta.
– Älä tule Malesiaan ja tee maaleja meitä vastaan.
Sana pukki viittaa malaijiksi naisen sukuelimiin. Teemu Pukin kasvattiseurassa KTP:ssä on pantu irvailu merkille.
– Kyllä tuohon kyseiseen merkitykseen on tullut törmättyä keskustelufoorumeilla. Malesialaiset hehkuttavat sitä Valioliigan Facebookissa peräkkäin, kertoo FC KTP:n media- ja markkinointivastaava Jesse Ojala.
Male goat
Brittiläinen tabloidi Daily Star kertoo, että Pukin edesottamusten uutisointi aiheuttaa päänvaivaa malesialaisella Stadium Astro -urheilukanavalla, joka näyttää Valioliigan pelejä.
Kanavalla työskentelevä entinen Liverpool-tähti Stan Collymore on myös avannut nimen malaijinkielistä merkitystä Twitterissä. Collymore twiittasi asiasta elokuun lopussa sen jälkeen, kun asia oli noussut esiin kanavan tuotantopalaverissa Kuala Lumpurissa.
Sosiaalisessa mediassa on innostuttu viime aikoina myös goat-sanasta, jonka merkitys valkeni monille ulkomaalaisille vasta muutama viikko sitten.
Caversham United FC kannustaa Teemu Pukkia Twitterissä.Kuvakaappaus Twitteristä
Joulupukki
Pukkia alettiin joissakin piireissä kutsua nimellä "Goat" jo viime vuonna hänen pelatessaan Tanskassa ja maaleja alkoi tulla. "Goat" viittaa sanoihin "greatest of all time", ja ilmaisua on käytetty eri urheilulegendojen kuten Cristiano Ronaldon ja Lionel Messin yhteydessä.
Pari viikkoa sitten englantilaiset huomasivat, että suomen sana "pukki" on suoraan englanniksi käännettynä "male goat". Esimerkiksi amatöörijoukkue Caversham United FC, jonka logossa on vuohi, tiedusteli vahvistusta asiaan helsinkiläiseltä HJK:lta.
Riemu oli suuri, kun HJK vastasi ettei pukki ole vain male goat vaan myös Santa Claus eli joulupukki. Caversham United on muistanut Teemu Pukkia sen jälkeen useaan otteeseen Twitterissä.
Suomifutis.com-sivustolla kerrotaan, että goat-keskustelu sai lisää vettä myllyynsä, kun Pukista löydettiin kuva poseeraamassa pukin kanssa.
