Tuoreen kouluterveyskyselyn (THL) mukaan tyttöjen nuuskan käyttö on yleistynyt paikoin jopa räjähdysmäisesti. Erityisen nopeasti nuuskaaminen on yleistynyt ammattiin opiskelevien keskuudessa, mutta myös yläkouluissa tyttöjen nuuskaaminen on yleistynyt.

Kouluterveyskyselyn mukaan ammattikoululaisista tytöistä nuuskaa käytti päivittäin alle prosentti vuonna 2015. Toissavuonna luku oli 2,3 prosenttia ja tämän vuoden kyselyssä jo 6,5 prosenttia tytöistä kertoi nuuskaavansa päivittäin.

Kasvu on paikoin ollut hyvinkin jyrkkää: esimerkiksi Etelä-Karjalassa nuuskaavien tyttöjen osuus nousi kahden viime kouluterveyskyselyn välillä 2,4 prosentista 12,5 prosenttiin. Lapissakin nuuskaavien tyttöjen osuus yli kaksinkertaistui.

Kemiläinen hammashoitaja Annica Marjamaa Mehiläinen Länsipohja Oy:stä on tehnyt pitkään tupakkatuotteiden vastaista ennaltaehkäisevää työtä nuorten parissa. Hänen mukaansa tyttöjen nuuskankäyttö on viime vuosien ilmiö.

– Kun kysyn nuorilta onko nuuskan käyttökokemuksia, niin tyttöjen käsiä nousee ylös. Ja kun tätä työtä on pitkään tehnyt, niin se ei ole missään nimessä kuulunut tyttöjen juttuihin, Marjamaa sanoo.

Nikotiinipussit houkuttelevat tyttöjä nikotiinikoukkuun?

Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista tytöistä 2,4 prosenttia kertoo nuuskaavansa päivittäin. Kaksi vuotta sitten määrä oli 1,4 prosenttia.

Sen sijaan yläkoululaisten poikien nuuskaaminen ei ole kyselyn perusteella yleistynyt. Pojista 7,6 prosenttia ilmoittaa nuuskaavansa päivittäin.

Nuuskapussien rinnalle on viime vuosina tullut myyntiin huulen alle laitettavia pienempiä nikotiinipusseja.

Nuuskateollisuus kieltää, että niillä tavoiteltaisiin erityisesti nuoria ja naisia. Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä tuotteiden kohderyhmää ovat muun muassa tytöt.

Myös hammashoitaja Annica Marjamaa on viime aikoina törmännyt ilmiöön työssään.

– Minusta täytyy olla ehdottomasti vakavissaan tämän ilmiön kanssa. Jos nuuskan käyttöön houkutellaan koolla eli pienemmillä pusseilla ja kauniilla rasioilla, niin onhan se huolestuttava asia, Marjamaa sanoo.

Nuuskaaminen on yleistynyt, mutta tupakointi puolestaan on vähentynyt viime vuosina yläkouluikäisten, lukiolaisten ja ammattikoululaisten keskuudessa.

Käytön merkit näkyvät jo kuudesluokkalaisen suussa

Marjamaan havainnon mukaan nuuskan käyttäjiä löytyy yhä nuoremmista ikäluokista. Tämä näkyy hänen mukaansa jo hammashoitolan vastaanotolla: nuuskan käytön vaikutukset ovat olleet nähtävissä jopa kuudesluokkalaisen pojan suusta.

– Satunnaisia kokeilijoita voi hyvinkin olla jo alakoululaisissa. Onneksi se ei ole hirveän yleinen trendi. Mutta täytyy myöntää, että tuntuuhan se pahalta kun niin nuoria kokeilijoita voi jo olla, kertoo Marjamaa.

Kouluterveyskyselyssä nelos-viitosluokkalaisista 3,1 prosenttia kertoo nuuskanneensa vähintään kerran. Määrä on kasvanut 2,8 prosentista.

Lapissa suunta on kuitenkin ollut alaspäin: muutos kouluterveyskyselyjen välillä oli 5,7 prosentista 5,2 prosenttiin. Ennaltaehkäisevällä työllä nuorten parissa on siis merkitystä.

Marjamaan mielestä ainakin alakoulun viidesluokkalaisille olisi jo syytä kertoa nuuskaamiseen ja tupakointiin liittyvistä asioista.

Annica Marjamaa on huomannut kouluilla vieraillessaan, että etenkin eräs nuuskaamiseen liittyvä asia kiinnostaa nuoria: nuuskaamisen vaarat.

– Nuorten tarkkaavaisuus lisääntyy heti, kun otetaan puheeksi se, kuinka pian nuuskan käyttäminen alkaa näkyä suussa. Ja kyllä nuoret jo aika hyvin tietävät, että nuuskan käyttäminen näkyy limakalvoilla lyhyenkin käytön jälkeen.

Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Nuuska on entistä vahvempaa ja "sätii" kovempaa – "Ei monilla vanhemmilla ole mitään käsitystä tästä tavarasta"

Jopa 11–12-vuotiaat käyttävät jo nuuskaa, nuoret myös myyvät nuuskaa toisilleen – koulut ja Tulli huolestuivat asiasta Turussa

Tippuuko pussi huulesta, jos kaveri pitää sitä ällöttävänä? Tunnille ilmestyvä nuuska-agentti ei vasikoi, mutta yrittää kääntää pääsi

– Eihän täällä korruptiota ole, mutta hyvävelijärjestelmä toimii hirveän hyvin.

Näin tiivistää Mara Kivikallio tuntonsa Ylen MOT:n eilisestä Jyväskylän demareiden asuntosuhmurointeja käsittelevästä jutusta.

Kivikallio itse ei ole sotkussa osallisena muutoin kuin naapurin roolissa. Viereisessä talossa toimii Jyväskylän Hoivapalvelut Oy:n Palvelutalo Pehtorinhoiva.

Jyväskylän Hoivapalvelut Oy:n omistaa Jyväskylän hoivapalveluyhdistys. Se on MOT:n tietojen mukaan syvissä talousvaikeuksissa.

Yhdistyksen oma pääoma on miinuksella yli 700 000 euroa. Lisäksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA vaatii yhdistystä palauttamaan yli puoli miljoonaa euroa konsernin liiketoimintaosista yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Jyväskylän Hoivapalveluyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja on Ahti Ruoppila, ja Hoivapalvelut Oy:n toimitusjohtaja Jari Blom.

Blom ja Ruoppila ovat keskeisiä demarivaikuttajia Jyväskylässä. Ruoppila on valtuustoryhmän puheenjohtaja ja SDP:n puoluehallituksen jäsen. Blom oli pitkään SDP:n Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja, ja siirtyi tehtävästä Jyväskylän Hoivapalvelut Oy:n toimitusjohtajaksi.

Vuokralaiset epätietoisuudessa

Hoivapalvelukonserni on rakentanut Jyväskylään useita palvelutaloja ja se omistaa myös vuokrataloja. Hoivapalveluyhdistyksen taloussotkut lähtivät purkautumaan vuokrataloyhtiön kautta, kun ARA:n tarkastus toi esiin epäselvyyksiä valtion korkotukilainojen käytössä.

Yhdistyksen talousvaikeudet taas johtivat vuokrankorotuksiin, joiden ei korkotukisäädösten vuoksi pitänyt olla mahdollisia. Yhdistyksen toimiin liittyy tukirahojen väärinkäyttöä, ja tapahtumista yhdistyksen omistamassa vuokrataloyhtiössä on menossa poliisin esitutkinta.

Tilintarkastajien mukaan yhtiön taloustilanne ”saattaa antaa merkittävää aihetta epäillä yhdistyksen kykyä jatkaa toimintaansa".

– Olen erittäin huolestunut siitä, mihin me joudumme tästä, jos koko homma menee nurin, sanoo Tuula Rossi.

Rossi asuu Hoivapalveluyhdistyksen 80-prosenttisesti omistamassa taloyhtiössä. Loput omistaa Säynätsalon Työväenyhdistys. Myös sen puheenjohtajana toimii Ahti Ruoppila.

– Tässähän tiedetään, että tehdyt vuokrankorotukset ovat laittomia. Minä pärjään, kun saan asumistukea ja hankin lisätuloja jakamalla lehtiä. Käyhän se kuntoilusta, mutta ei se marraskuun loskassa herkkua ole, Rossi sanoo.

Tuetun asumisen palvelut turvassa

Hoivapalveluyhdistyksellä on viisi palvelutaloa, neljä Jyväskylässä ja yksi Muuramessa. Lisäksi yhdistys tuottaa kotihoidon palveluita.

Yhdistyksen palvelutaloissa asuu Jyväskylässä 133 ihmistä, ja kotihoidon asiakkaita on 81. Kaupunki maksoi palveluista viime vuonna yhteensä neljä ja puoli miljoonaa euroa.

Jyväskylä on ostanut yhdistykseltä myös muun muassa vammaispalveluita, lapsiperheiden kotipalvelua, päivähoitoa ja työllisyyspalveluita.

Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluiden palvelujohtaja Maarit Raappana sanoo, että kävi hoivapalveluyhdistykselle miten tahansa, hoivaa tarvitsevat hoidetaan.

Kaupunki on tiennyt hoivapalvelukonsernin talousongelmista keväästä asti ja on tehnyt valmiussuunnitelmat sen varalle, että yhdistys kaatuu.

– Palveluasumisen asiakkaiden ei tarvitse olla huolissaan tulevaisuudestaan. Kaupungilla on velvoite tuottaa palvelut, eli me joko etsisimme asiakkaille uudet paikat tai ottaisimme hoidon kaupungin omaksi toiminnaksi, Raappana sanoo.

Hoivapalveluyhdistyksen vuokralaisten, kuten Tuula Rossin, asemaan kaupunki ei voi vaikuttaa.

Hoivapalveluyhdistys: Meihin on välillisesti kohdistunut rikollista toimintaa

Jyväskylän hoivapalveluyhdistyksen mukaan se on itse välillisesti joutunut rikoksen kohteeksi. Yhdistyksen hallituksen tiedotteen mukaan sen käyttämä rakennuttajakonsultti Pentti Tossavainen "ei noudattanut sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, antoi virheellisiä ohjeita, hävitti ja väärensi asiapapereita sekä veloitti korvauksia sopimuksenvastaisesti".

– Tossavainen on ainoa, joka tästä on henkilökohtaisesti hyötynyt. Yhdistykselle tästä on tullut kohtuullisen paljon taloudellista haittaa, sanoo Ahti Ruoppila.

Tossavainen kiistää väitteet: hän ei ole saanut henkilökohtaista hyötyä, vain hänen yrityksensä on laskuttanut Iltatuuli-projektin konsultoimisesta sopimuksen mukaisen summan. Myös yhdistyksen hallituksen tiedotteessa olevat väitteet ovat Tossavaisen mukaan asiattomia.

– Ne eivät pidä paikkansa. Yhdistys yrittää minun ja Iltatuulen kautta peitellä konkurssikypsää taloustilannettaan.

Yhdistys sanoo korjaavansa epäkohdat

Hoivapalveluyhdistys kertoo myös korjaavansa ARA:n toteamat taloudelliset epäkohdat tilikauden aikana.

– Heti kun saimme tiedon, että olemme tehneet virheellisiä päätöksiä, aloitimme niiden korjaamisen. Kaikki tullaan korjaamaan ARA:n asettamassa aikataulussa täsmälleen niin kuin ARA on edellyttänyt, Ruoppila sanoo.

Ruoppila vakuuttaa, että yhdistys ei ole menossa nurin.

– Talous on tiukka, mutta me olemme selvinneet menneinä vuosina, ja tulemme tästäkin selviämään. Aiomme jatkaa toimintaa, emme me nurin mene. Rahoituksen järjestelyt ovat menossa, ja uskon, että lähikuukausina on jo positiivista kerrottavaa.

ARA väläyttää yleishyödyllisyyden perumista

Hoivapalveluyhdistyksen on syytäkin hoitaa ARA:n huomauttamat asiat kuntoon. Jos asioita ei korjata, ARA voi viime kädessä peruuttaa yhdistyksen ja sen tytäryhtiöiden yleishyödyllisyyden.

Sen jälkeen yhdistys ja sen tytäryhtiöiden muodostama konserni menisivät käytännössä varmasti nurin.

– Sitä on turha spekuloida. Me teemme ARA:n vaatimat korjaukset, ja sen jälkeen asiat ovat kunnossa. Tämän vuoden aikana koitamme saada koko sotkun selvitettyä.

Ruoppilan mukaan yhdistyksen vuokrataloissa ei tarvitse olla huolissaan asumisestaan.

– Heidän tilanteeseensa tämä ei vaikuta, ei tarvitse pelätä, että asunto menisi alta. Jos – ja tämä on spekulaatiota – yhdistys menisi nurin, varmaan joku yleishyödyllinen yhdistys ne ottaisi kontolleen. Mutta niin kuin sanoin, sellaiseen tilanteeseen hoivapalveluyhdistys ei ajaudu.

Korjaus klo 15:55: Jari Blom oli SDP:n Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja, ei puheenjohtaja, kuten jutussa aikaisemmin sanottiin.

Lue myös

MOT: Demarien talobisnes Jyväskylässä jätti asuntoja tyhjäksi ja vuokralaiset laittomien vuokrankorotusten armoille – Tuula jakaa lehtiä ja nostaa toimeentulotukea selvitäkseen

Itä-Suomen poliisilla oli tiistaina iso operaatio Siilinjärven Toivalassa. Paikalla oli runsaasti poliiseja sekä poliisin panssaroitu ajoneuvo. Kyse oli useisiin rikoksiin liittyvästä omakotitaloon tehdystä kotietsinnästä. Poliisi otti etsinnän yhteydessä kiinni useita henkilöitä rikoksesta epäiltynä.

Poliisi tiedotti asiasta, koska kello 11:n maissa alkanut, useita tunteja kestänyt operaatio herätti huomiota. Poliisi myös ohjasi tilanteen aikana liikennettä hetkellisesti pois kotietsinnän kohteena olleen kiinteistön läheisyydestä.

– Vielä emme pysty kertomaan kotietsinnästä tämän enempää. Tapaus ei aiheuttanut vaaraa sivullisille, komisario Markus Taskinen kertoo.

Poliisi tiedottaa tapauksesta lisää myöhemmin, kun jutun tutkinta on edennyt. Taskisen mukaan asiasta kerrotaan lisää aikaisintaan huomenna.

Kelan pääjohtajan paikkaan tuli määräaikaan mennessä 40 hakemusta.

Paikkaa ovat hakeneet muun muassa kaksi Kelassa tällä hetkellä johtotehtävissä olevaa hakijaa: etuus- ja asiakkuuspalveluista vastaava johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma (kok.) ja IT-palveluista ja yhteisistä palveluista vastaava johtaja Nina Nissilä.

Muita tunnettuja hakijoita ovat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskekuksen Aran ylijohtaja Hannu Rossilahti (kesk.), Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio (sd.) ja Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

40 hakijasta kaksitoista ei halunnut nimeään julkisuuteen.

Kelan pääjohtajan tehtäviin kuuluvat muun muassa strateginen suunnittelu, asioiden esittely hallitukselle ja hallitusten päätösten toimeenpano sekä työjärjestyksen valmistelu hallituksen päätettäväksi.

Kelan pääjohtaja on perinteisesti ollut keskustalaistaustainen.

Pääjohtajan paikka tuli hakuun, kun nykyinen pääjohtaja Elli Aaltonen ilmoitti kesällä jäävänsä eläkkeelle tammikuussa 2020. Hänen palkkansa on noin 18 000 euroa kuussa.

Kelan pääjohtajan valitsevat eduskunnan valitsemat 12 valtuutettua. Pääjohtajan nimittää presidentti.

Turun hovioikeus on laskenut Lempäälässä valesairaanhoitajana toimineen naisen maksettavaksi määrättyjä vahingonkorvauksia.

Hovioikeus arvioi Lempäälän kunnalle aiheutuneen vahingon määräksi 18 799 euroa. Summa on kymmenen prosenttia naiselle maksetusta palkasta.

Hovioikeuden mukaan kunnalle aiheutui taloudellinen vahinko perusteettoman palkan maksamisesta epäpätevälle henkilölle.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Hovioikeuden arvio vahingosta on selvästi alhaisempi kuin Pirkanmaan käräjäoikeuden, joka määräsi naisen maksamaan Lempäälän kunnalle 120 000 euroa vahingonkorvauksina.

Hovioikeus oletti, että nainen oli viidessä vuodessa saanut huomattavan käytännön kokemuksen sairaanhoitajan tehtävistä.

Kunnalla ei myöskään ollut moitittavaa naisen työsuorituksessa, joten hovioikeuden mukaan työsuorituksella oli ollut arvoa Lempäälän kunnalle ja naisella oli ollut oikeus vastikkeeseen tekemästään työstä.

Yli vuosi ehdotonta vankeutta

Joulukuussa 2018 Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi naisen vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta ja törkeästä petoksesta.

Nainen työskenteli sairaanhoitajana Lempäälässä kesäkuusta 2012 syyskuuhun 2017.

Nainen oli suorittanut sairaanhoitajan tutkintoon vaadittavista 210 opintopisteestä 92 eli hieman alle puolet. Tämä opintopistemäärä ei oikeuta toimimaan edes tilapäisesti sairaanhoitajan tehtävässä.

Opiskelija voi lain mukaan tilapäisesti toimia sairaanhoitajana, jos opiskeluoikeus on voimassa, opinnoista on suoritettuna kaksi kolmasosaa ja opiskelun aloituksesta on kulunut korkeintaan 10 vuotta.

Valehoitaja oli mielestään ansainnut palkkansa

Nainen vaati hovioikeudelta, että hänen ei tarvitsisi maksaa korvauksia. Toissijaisesti hän vaati, että vahingonkorvausta sovitellaan kymmeneen prosenttiin palkasta.

Naisen mukaan kunnalle ei aiheutunut taloudellista menetystä. Nainen oli mielestään tehnyt työnsä virheettömästi ja maksettu palkka oli vastike hänen kunnalle tekemästään työstä.

Lempäälän kunta vaati, että valitus hylätään. Kunnan mukaan vahinkoa oli aiheutunut, kun kunta oli erehdytetty palkkaamaan tehtävään epäpätevä henkilö.

Lempäälän kunta maksoi naiselle alennettua sairaanhoitajan palkkaa.

Lue lisää:

Valesairaanhoitajalle runsas vuosi ehdollista – ehti toimia Lempäälässä yli viisi vuotta

Ensimmäiset potilaat ovat muuttaneet Tampereen uuteen lasten ja nuorten sairaalaan tänään tiistaina. Aamulla kahdeksalta aukesi päivystys.

Myös Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osasto on aloittanut jo uusissa tiloissa rakennuksen kakkoskerroksessa.

– Oli hienoa päästä muuttamaan. Uusi on aina uutta. Nyt alkaa toiminta. Tuodaan vanhat hyvät tavat ja jätetään ne vanhat huonot tavat sinne vanhoihin tiloihin, sanoo osastonhoitaja Janne Räsänen lasten veri- ja syöpätautien yksiköstä.

Uusi sairaala aukeaa osasto kerrallaan, jotta potilaiden hoito sujuu saumattomasti. Lastensairaalassa hoidetaan niin somaattiset kuin psyykkiset sairaudet.

Orimattilasta kymmenen päivän hoitojaksolleen tullut Mona Saarinen, 6, arvioi, että tilat näyttävät hienolta. Veri- ja syöpätautien osaston vanhat tilat ehtivät tulla hänelle tutuiksi, sillä Saarinen on saanut Taysissa puolitoista vuotta hoitoa neuroblastoomaan.

– Tämä on isompi huone, Saarinen vertaa vanhoihin tiloihin ja antaa huoneelle arvosanaksi yhdeksän.

Hän leikkii, lukee ja pelaa, ja läksyjäkin pitää ekaluokkalaisen välillä tehdä. Onneksi äiti, Teija Saarinen, auttaa.

Vaikka Monan syöpä on vakava, perhe iloitsee.

– Meillä alkoi tänään viimeinen hoitokerta. Sitten hoidot ovat ohi, Teija Saarinen sanoo.

Nyt on kaikille tilaa

Tampereen uudessa lasten ja nuorten sairaalassa korostuu tila. Ovathan neliöt kolminkertaistuneet vanhasta.

Potilashuoneissa on vanhemmillekin sängyt ja huoneeseen myös mahtuu vieraisille niin sisarukset kuin isovanhemmat samaan aikaan.

– Meidän ei tarvitse enää rajoittaa tänne tulijoita. Se on ollut iso ongelma vanhoissa tiloissa, sanoo toiminnallinen projektipäällikkö Kirsi Arvonen Taysista.

Pääosin potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita, mutta muutamat ovat suunniteltu kahdelle potilaalle.

Vanhemmille on varattu huoneisiin seinää vasten kääntyvät varavuoteet eli he ovat hyvin tervetulleita yöpymään, sanoo osastonhoitaja Janne Räsänen.

– Vanhemman on hyvä olla läsnä silloin kun lapsi on herkimmillään ja sairaimmillaan.

Vanhemmille on tehty myös oma lepohuone. Kahvitkin saa keitettyä.

– Kyllä tarvitsee omia huilitaukoja välillä, myöntää Monan äiti Teija Saarinen.

Vaikka tilat kolminkertaistuvat, potilaspaikkojen ja henkilöstön määrä on ennallaan. Projektipäällikkö Kirsi Arvonen vakuuttaa, että hoitavat kädet riittävät.

– Näillä ratkaisuilla, mitä me olemme tänne tehneet, on saatu poliklinikkatoiminta ja osastotoiminta vierekkäin, mikä vähentää liikkumisen tarvetta.

Aiemmin hoitohenkilökunnalta kului paljon aikaa eri kerroksissa juostessa.

Kohua Helsingin Uudesta lastensairaalasta seurattu tarkasti

Muutto on pitänyt lastensairaalan väen kiireisenä, mutta silti tamperelaiset ovat ehtineet seuraamaan uutisointia Helsingin Uuden lastensairaalan tila- ja resurssiongelmista.

– Surullisella mielellä on seurattu. On odotettu uusi rakennus ja sitten tulee pettymyksiä. Me toivomme, että me pystymme välttämään niitä, sanoo Arvonen ja toivoo sairaalan saavan vinkkejä Helsingin suunnasta.

Arvosen mukaan tiedot Helsingistä eivät toistaiseksi ole tuoneet mitään muutoksia Tampereelle.

– Kuuntelemme herkällä korvalla ja varmistamme, jos jokin asia on vielä varmistamatta.

Tampereen Lastenklinikan Tuki ry:n toiminnanjohtaja Susanna Lohiniemi arvioi, että kohu Helsingin Uuden lastensairaalan ympärillä ei vaikuta Pirkanmaalla.

– Ei ole nähty mitään äkillistä lahjoitusten ehtymistä tai muuta. Hyvä, että nämä Helsingin asiat tulivat nyt ilmi, koska nythän tässä on peliaikaa. Voidaan tarttua näihin.

Tukiyhdistys on kerännyt jo miljoona euroa lastensairaalan toimintaan kolmessa vuodessa. Lelujen lisäksi varoja käytetään myös mm. laitekannan parantamiseen.

Tampereen lasten ja nuorten sairaalan rakentaminen alkoi syksyllä 2015. Neljä vuotta myöhemmin muuttotouhut uusiin tiloihin ovat vauhdissa.

Lasten tilojen rakentuminen on osa laajaa hanketta, joka on maksanut kaikkiaan 250 miljoonaa euroa. Koko Taysin uusi sisäänkäynti otetaan käyttöön 28. syyskuuta.

Lue lisää Helsingin Uuden lastensairaalan tilanteesta:

Husin johto käynnistää lisäselvitykset Uudesta lastensairaalasta

“Tässä meillä on peiliinkatsomisen paikka” – HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuominen harmittelee Uuden lastensairaalan hoitajien pelkoa puhua epäkohdista

MOT: Vastasyntyneen kuolema oli senteistä kiinni – hoitajat kertovat vakavista potilasturvallisuuden puutteista Uudessa lastensairaalassa

Lue lisää Taysin mittavasta uudistuksesta:

Tays sai hädin tuskin valmiiksi kalliin remontin ja nyt odottaa jo uusi: Osa sairaalasta purkukunnossa

Uudessa Tampereen lasten ja nuorten sairaalassa lähes kaikki saavat oman huoneen ja vanhemmillekin on sänky – enää kuukausi odotusta

Tampereella otetaan käyttöön leikkaussali, jossa voidaan leikata kolmea potilasta yhtä aikaa – Pohjoismaiden ensimmäisellä "latosalilla" haetaan tehoa toimintaan

Valtion kehitysyhtiö Vaken tulevaisuus on pian hallituksen pöydällä.

Jo Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaan kirjattiin, että Juha Sipilän (kesk.) pääministerikaudellaan pystyyn laittaman yhtiön roolia on selkeytettävä.

Eilen selvitysmies Jouni Hakala esitti, että Vake tulisi yhdistää toiseen valtion sijoitusyhtiöön Suomen Teollisuussijoitukseen.

Hakala esittää kolmea vaihetta, joiden kautta valtion pitää tavoitella yhtä organisaatiota tekemään sijoituksia listaamattomiin yrityksiin. Hänen mukaansa ensimmäisessä vaiheessa Vake tulee liittää Suomen Teollisuussijoitukseen ja palauttaa Vakelle annettu pääoma valtiolle.

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) näkee yhdistämisessä "puolensa".

– Ajatus siitä, että työnjako tehtäisiin selväksi, on perusteltua.

Paateron mukaan Hakalan raporttia ei ole kuitenkaan vielä ehditty tarkemmin käsitellä.

– Asiaa pohditaan viimeistään siinä vaiheessa, kun omistajapoliittinen periaatepäätös tehdään, Paatero sanoi hallituksen budjettiriihen alla.

Periaatepäätös tehdään hallituksessa lokakuussa.

Vaken hallitus näkee yhtiön roolin toisin

Jouni Hakalan raportin mukaan toisessa vaiheessa tulee arvioida Suomen Teollisuussijoituksen ja Business Finland Venture Capitalin yhdistämisen edut ja haitat.

Kolmannessa vaiheessa Teollisuussijoituksen ohjeistus tulee päivittää ja arvioida mahdolliset lainsäädännölliset muutostarpeet.

Vaken hallitus puolestaan esittää itse, että yhtiö saisi päivitetyn roolin digi- ja ilmastoinvestointien vauhdittajana. Edellinen hallitus perusti Vaken vuonna 2016 innovaatioon ja teknologiaan keskittyväksi sijoitusyhtiöksi.

Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja Taneli Tikka jätti pestinsä keväällä. Hän katsoi, että uusi hallitus vie Vakea toisenlaiseen suuntaan kuin mihin yhtiötä alunperin kaavailtiin.

Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin entinen Sitran strategiasta ja ennakoinnista vastaava johtaja Paula Laine.

"Suomen valtio ei ota saamelaisten oikeuksia huomioon riittävissä määrin ja valtion tulee pyytää anteeksi historiassa saamelaisiin kohdistamiaan suomalaistamispyrkimyksiä." Tätä mieltä on selkeä enemmistö Yle Sápmin vaalikoneeseen vastanneista saamelaiskäräjävaalien ehdokkaista. Suomen saamelaiskäräjävaalit käydään 2.-30.9.2019.

80 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista näkee, että valtio ei ota saamelaisten oikeuksia huomioon riittävissä määrin. 72 prosenttia myös toivoisi valtiolta anteeksipyyntöä historiassa koetuista suomalaistamispyrkimyksistä.

Vaikka ehdokkaat suhtautuvat kriittisesti valtion ja saamelaisten suhteisiin, eivät he silti innostu itsenäisen saamelaisvaltion perustamisesta. Vain yksi ehdokas tukee ajatusta.

Vuoden 2019 saamelaiskäräjävaaleissa on ehdolla 36 ehdokasta. Heistä 34 on vastannut Yle Sápmin vaalikoneeseen.

Saamelaisten oikeuksien parantamiseksi löytyy useita kehittämisehdotuksia

25 ehdokasta on eri mieltä siitä, että valtio ottaa saamelaisten oikeudet huomioon riittävissä määrin. Vaalikoneväittämään on vastannut 34 ehdokasta.

Vain kolme ehdokasta eli 12 prosenttia on varovaisesti samaa mieltä: ehdokkaat Veikko Porsanger, Tanja Sanila, Irja Seurujärvi-Kari.

– Suomessa on hyvät alkuperäiskansaa ja sen oikeuksia suojaavat ja turvaavat lait; voi sanoa, että maailman alkuperäiskansoista parhaat. Lakien käytännön toteuttamista tulee kuitenkin entisestään parantaa, toteaa Seurujärvi-Kari.

Myös Sanilan mielestä tilanteessa on parantamisen varaa.

– Valtion budjetista lohkaistaan vuosittain määrärahoja myös saamelaisille. Tosin summa voisi olla suurempikin, sanoo Sanila.

Selvästi eri mieltä saamelaisten oikeuksien huomioimisesta ovat ehdokkaat Leo Aikio, Matti Aikio, Juha Petteri Alakorva, Ida-Maria Helander, Karen-Anni Hetta, Kaisa-Mari Jama, Per-Oula Juuso, Tuomas Aslak Juuso, Neeta Jääskö, Anni Koivisto, Tauno Ljetoff, Asko Länsman, Ulla-Maarit Magga, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Magreta Sara, Niina Siltala, Marko Tervaniemi ja Niko Valkeapää.

Ehdokkailla on useita esimerkkejä näkemyksensä tueksi. Matti Aikio, Kaisa-Mari Jama, Anni Koivisto ja Pirita Näkkäläjärvi mainitsevat muun muassa saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisen.

– Saamelaisten itsemääräämisoikeus alkuperäiskansana ei toteudu Suomessa ollenkaan, toteaa Näkkäläjärvi.

– Suomessa on toki 1950-luvulta lähtien tapahtunut kehitystä saamelaisten oikeuksien osalta. Silti edes sellaista oikeudellista perustasoa, mikä suojaisi saamelaiskulttuuria sulautumiselta suomalaiseen kulttuurin, ei mielestäni ole koskaan saavutettu, pohtii Aikio.

Jama nostaa esimerkeiksi itsemääräämisoikeuden polkemisesta muun muassa ratifioimattoman ILO 169 -sopimuksen sekä Suomen korkeimman hallinto-oikeuden päätökset hyväksyä äänestäjiä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon käräjien päätösten vastaisesti. Tämä puolestaan liittyy kysymykseen siitä, onko saamelaisilla itsellään oikeus määritellä, kuka on saamelainen. Nykytilanteessa ei ole, toteavat ehdokkaat Matti Aikio ja Tauno Ljetoff.

Niko Valkeapään mielestä valtio voisi tehdä enemmänkin saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi esimerkiksi toimeenpanemalla YK:n alkuperäiskansajulistuksen ja turvaamalla saamelaisten oikeudet itsemäärittelyyn, elämäntapaan, kulttuuriin ja kielen edistämiseen.

YK:n alkuperäiskansajulistuksen ja kansainvälisten sopimusten toimeenpanemisen puolesta puhuvat myös ehdokkaat Tuomas Aslak Juuso ja Asko Länsman.

– Suomen valtio ei noudata kansainvälisiä sopimuksia ja rikkoo saamelaisten ihmisoikeuksia. Siitä hyvä esimerkki on saamelaiskäräjälain uudistamisen edistyminen, ILO-sopimuksen ratifioimattomuus, Tenon sopimus ja metsähallituslaki. Poronhoitolaissa ei tunnisteta saamelaista poronhoitoa, perustelee Länsman.

Karen-Anni Hetta, Neeta Jääskö, Anni Koivisto, Tauno Ljetoff ja Anne Nuorgam nostavat esille saamelaisten oikeuden ylläpitää kulttuuriaan. Siihen liittyvät myös saamelaisten maa- ja vesioikeudet.

– Saamelaisilta puuttuu oikeus omiin maihinsa ja vesiinsä. Suomen valtion tulisi yhdessä saamelaiskäräjien kanssa säätää lait, jotta perustuslain saamelaiskulttuurin suoja toteutuu. Erityisesti meidän tulisi voida pyytää Tenoa omien perinteidemme mukaan, sanoo Anne Nuorgam.

Neeta Jääskö mainitsee myös saamelaisten kielelliset oikeudet, jotka hänen mukaansa laahaavat kaukana hyvien aikomusten perässä.

Anni Koiviston mukaan saamelaisten oikeudet on kyllä turvattu Suomen perustuslaissa, mutta samat periaatteet eivät näy alemmassa lainsäädännössä tai niiden toteutuksessa.

– Hyvänä esimerkkinä on varhaiskasvatuslain kirjaus, jonka mukaan saamelaislapsilla on oikeus saamenkieliseen varhaiskasvatukseen, mutta oikeudesta joudutaan usein taistelemaan erityisesti saamelaisalueen ulkopuolella, perustelee Koivisto.

Ehdokkaat Anu Avaskari, Hanna Guttorm, Pigga Keskitalo ja Kari Kyrö eivät ole merkittävästi samaa tai eri mieltä saamelaisten oikeuksien huomioimista koskevan väitteen kanssa.

Anteeksipyynnön lisäksi toivotaan tekoja

Saamelaiskäräjävaalien ehdokkaat vastaavat hieman maltillisemmin kysymykseen siitä, tulisiko valtion pyytää anteeksi historiassa saamelaisiin kohdistamiaan suomalaistamispyrkimyksiä. Tämänkin väittämän 32 vastaajasta kuitenkin 72 prosenttia on yhtä mieltä siitä, että näin valtion tulisi toimia. 16 prosenttia vastaajista on eri mieltä.

Selvästi samaa mieltä väittämän kanssa ovat Leo Aikio, Karen-Anni Hetta, Tuomas Aslak Juuso, Neeta Jääskö, Anni Koivisto, Tauno Ljetoff, Asko Länsman, Ulla-Maarit Magga, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Magreta Sara, Irja Seurujärvi-Kari ja Marko Tervaniemi.

– Maailmalla on tullut tavaksi, että valtiot pyytävät anteeksi historiassa tapahtuneita vääryyksiä alkuperäiskansoja ja vähemmistöjä kohtaan näiltä kansoilta ja ihmisiltä itseltään, perustelee Seurujärvi-Kari.

– Kaikki saamelaisryhmät ovat lähihistoriassa saaneet ihmisarvoon kohdistuneita negatiivisia kokemuksia valtion taholta. Tästä syystä asia on tärkeä heille, joita se koskee, toteaa Tervaniemi.

Karen-Anni Hetan ja Tuomas Aslak Juuson mielestä anteeksipyynnöllä olisi symbolinen merkitys. Tuomas Aslak Juuso, Anni Koivisto, Tauno Ljetoff, Asko Länsman ja Anne Nuorgam tuovat esille myös sen, että anteeksipyyntö ei yksistään riitä, vaan tarvitaan myös tekoja.

Koivisto ja Nuorgam ovat lisäksi sitä mieltä, että ennen anteeksipyyntöä on läpikäytävä saamelaisten ja valtion välinen totuus- ja sovintoprosessi.

– Valtion tulee myöntää historialliset vääryydet ja alkaa korjaamaan niitä. Samalla täytyy pysäyttää kaikki sellaiset toimet, jotka rikkovat saamelaisten oikeuksia. Pelkkä anteeksi pyytäminen yksin ei auta ketään, sanoo Anni Koivisto.

Leo Aikio, Tauno Ljetoff ja Pirita Näkkäläjärvi näkevät, että valtion assimilointitoimet jatkuvat yhä. Näkkäläjärven mukaan sitä tapahtuu muun muassa yhteiskunnan rakenteissa kuten koulussa ja terveyspalveluissa. Hän suhtautuu kuitenkin varauksellisesti totuus- ja sovintoprosessiin.

– Jos Suomeen perustetaan niin kutsuttu totuus- ja sovintokomissio, niin sen tulee perustua faktatietoon, ei disinformaatioon, linjaa Näkkäläjärvi.

Janne Hirvasvuopio ja Tanja Sanila ovat selvästi eri mieltä siitä, että valtion tulisi pyytää saamelaisilta anteeksi historian sulauttamispyrkimyksiä. Sanila nostaa esille sen sijaan kiitollisuuden valtiota kohtaan siitä, että se sotien jälkeen tuki kotiseutunsa menettäneitä kolttasaamelaisia. Hirvasvuopio puolestaan on sitä mieltä, että vaikka anteeksipyyntö olisikin symbolisesti merkittävä teko, tarvitaan ensin tekoja saamelaisasioiden edistämiseksi.

Matti Aikio, Anu Avaskari, Pigga Keskitalo ja Kari Kyrö eivät ole merkittävästi samaa tai eri mieltä vaalikoneen väittämän kanssa.

Avaskari ja Keskitalo kuitenkin toteavat, että Suomessa ei ole kohdistettu virallista sulauttamispolitiikkaa saamelaisiin. Kyrön mielestä taas Suomen luterilaisen kirkon tulisi pyytää anteeksi sitä, että se 1700-luvulla pakotti inarinsaamelaisia suomenkielisiksi. Matti Aikion mielestä tällä hetkellä Suomessa toteutuva saamelaisten suomalaistamispolitiikka on vakavampi asia kuin menneisyyden tapahtumat.

Ehdokkaat eivät tue ajatusta yhdestä saamelaisvaltiosta

Historiassa koetuista vääryyksistä ja saamelaisten oikeuksien heikosta toteuttamisesta huolimatta ehdokkaat eivät tue ajatusta yhden saamelaisvaltion perustamisesta. Vaalikoneväittämään vastasi 30 ehdokasta.

Selvän "ein" saamelaisvaltiolle sanovat Matti Aikio, Anu Avaskari, Veikko Feodoroff, Hanna Guttorm, Ida-Maria Helander, Janne Hirvasvuopio, Kaisa-Mari Jama, Per-Oula Juuso, Inka Kangasniemi, Pigga Keskitalo, Teija Linnanmäki, Pirita Näkkäläjärvi, Veikko Porsanger, Tanja Sanila, Irja Seurujärvi-Kari, Marko Tervaniemi ja Niko Valkeapää.

Saamelaisvaltiota ei nähdä tarpeellisena, ajankohtaisena tai realistisena. Anu Avaskarin mielestä koko kysymys on epäasiallinen.

– Kysymys ei ole mitenkään ajankohtainen. Saamelaisten kanssakäymiselle Pohjoismaissa ei ole rajaesteitä ja Venäjän saamelaisten kanssa yhteydenpitoa varten voi vapaasti hankkia viisumin, perustelee Avaskari.

Irja Seurujärvi-Karin mielestä nyt tulisi keskittyä saamelaisten itsehallinnon vahvistamiseen. Monet ehdokkaat korostavat myös saamelaisten rajat ylittävän yhteistyön merkitystä ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen toteuttamista.

– Ei ole tarvetta perustaa saamelaisvaltiota. Yhteistä itsehallintoa neljän valtion alueella sen sijaan tulee kehittää lisäämällä kolmen maan saamelaiskäräjien yhteistyötä, sanoo Hanna Guttorm.

Pirita Näkkäläjärvi ehdottaa yhteistä parlamenttia yli rajojen. Inka Kangasniemi taas keskittyisi mieluummin Suomen saamelaisyhteisön sisäisen rauhan edistämiseen.

Vain yksi ehdokas, Asko Länsman, tukee selvästi ajatusta saamelaisvaltiosta.

– Olemme yksi kansa neljän valtion rajojen halkomalla alueella, perustelee Länsman.

Ehdokkaiden vastaukset mahdollisine perusteluineen löytyvät Yle Saamen vaalikoneesta.

Lue myös: Valtaosa saamelaiskäräjävaalien ehdokkaista luopuisi saamelaismääritelmän polveutumiseen perustuvasta lappalaispykälästä

Pari viikkoa sitten eteläsavolaisen Puumalan kunnanjohtaja Matias Hildén esitti Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien yhdistämistä Saimaan maakunnaksi. Näin syntyisi 270 000 asukkaan maakunta Suomen suurimman järven Saimaan ympärille.

Nyt ehdotus on laajentunut entisestään, ja ilmoilla on ajatus kolmen kaakkoissuomalaisen maakunnan yhdistymisestä. Yhteen liittyisivät Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso.

Näin syntyisi yhteensä noin 450 000 asukkaan Kaakkois-Suomen maakunta, josta tulisi väkiluvulla mitattuna Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen jälkeen Suomen neljänneksi suurin maakunta.

– On helppo ymmärtää, miten paljon enemmän painoarvoa vaikuttamisessa tällaisella maakunnalla olisi, sanoo aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n asiantuntija Timo Aro.

Timo Aro haluaa katsoa reilusti tulevaisuuteen.

– Alueiden väestörakenteeseen on tulossa suuria muutoksia, kun väestö ikääntyy ja varsinkin työikäisten määrä vähenee. Nyt olisi tärkeää lähteä miettimään puhtaalta pöydältä, millainen on Kaakkois-Suomi 20 vuoden kuluttua, sanoo Timo Aro.

Väki kaikkoaa

Etelä-Savossa on nykyisin reilut 140 000 asukasta. Etelä-Karjalassa asukkaita on noin 128 000 ja Kymenlaaksossa noin 172 000.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat ovat pinta-alaltaan lähes samankokoisia. Etelä-Savo on pinta-alaltaan kolme kertaa Etelä-Karjalaa tai Kymenlaaksoa isompi.

MDI:n ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä asukasmäärä vähenee Kaakkois-Suomessa noin 64 000 henkilöllä. Suurinta väestökato tulee olemaan Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa.

– Kyllähän tämä väestökato on elinvoimaa alaspäin vievä asia. Juuri siksi kannattaisi selvittää maakuntien yhdistämistä, että saataisiin ne keihäänkärjet ja kehittämisen painopistealueet yhdistettyä poistamalla hallinnolliset rajat, sanoo Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva.

Maakuntien välillä on jo nyt paljon erilaista yhteistyötä. Siksi asiantuntija kannustaa pohtimaan, tarvitaanko rajoja ollenkaan.

– Maakuntien nykyiset hallinnolliset rajat ovat keinotekoisia, koska on jo olemassa yhteistyömalleja maakuntien välillä ja maakuntien sisällä. Tässä piilee valtava mahdollisuus lisätä Kaakkois-Suomen painoarvoa, muistuttaa asiantuntija Timo Aro.

Neljä keskuskaupunkia

Konsulttitoimisto MDI:n asiantuntijan Timo Aron mielestä kolmen maakunnan suurmaakunta purkaisi jännitteitä, joita nykyisten maakuntien sisällä olevien kaupunkien välillä on.

– Suurin vahvuus ja heikkous piilee nykyisessä keskus- ja kakkoskaupunkien rakenteessa. Alueesta voisi tulla monikeskuksisten kaupunkien verkko, jossa olisi neljä vahvaa ykköskaupunkia Kouvola, Kotka, Lappeenranta ja Mikkeli. Alueella olisi myös vahva seutukaupunkien joukko.

Uudella Kaakkois-Suomen maakunnalla olisi moniin muihin maakuntiin verrattuna poikkeuksellisen monipuolinen elinkeinorakenne. Etelä-Savossa se painottuu maa- ja metsätalouteen ja ruokaketjuihin, kun Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat Suomen teollistuneimpia maakuntia erityisesti metsäteollisuuden osalta.

– Monipuolinen elinkeino- ja toimialarakenne olisivat uuden alueen suuri vahvuus. Samalla olisi riittävästi kokoa pärjätä maakuntien välisissä kilpailussa, sanoo Timo Aro.

Matkailulle iso piristysruiske

Etelä-Savo ja Etelä-Karjala ovat jo muutamien vuosien ajan markkinoineet Saimaata yhteisesti ulkomailla.

Hiljattain Järvi-Suomen maakunnat ja matkailutoimijat sopivat laajasta koko Järvi-Suomen alueen yhteismarkkinoinnista. Tarkoituksena on saada Saimaan alueelle lisää matkailijoita ja matkailutuloa.

Kaikkia nykyisiä maakuntia yhdistää Venäjän läheisyys ja sieltä tulevat matkailijat.

– Savonlinnasta 300 kilometrin säteellä asuu kymmenen miljoonaa ihmistä. Näemme siinä suuren mahdollisuuden kaiken elinkeinoelämän kehittämisessä, mutta ennen kaikkea matkailun kehittämisessä, sanoo Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.).

Lisäksi suorat lennot Keski-Euroopasta Lappeenrantaan tuovat vuosittain tuhansia turisteja Kaakkois-Suomen alueelle.

– Matkailu on yksi niistä tulevaisuuden aloista, joissa kasvumahdollisuudet ovat lähes rajattomia. Järvi-Suomi ja merellinen Kymenlaakso yhteisesti markkinoituna lisäisivät moni-ilmeisyyttä, muistuttaa konsulttitoimiston MDI:n asiantuntija Timo Aro.

Sote-uudistus yksin tai erikseen

Laaja 450 000 asukkaan väestöpohja antaisi Timo Aron mielestä paremmat mahdollisuudet varautua myös suuriin haasteisiin, joihin väestön ikärakenteen muutos johtaa seuraavan 20 vuoden kuluessa.

Yksi merkittävimmistä muutoksista on, että työikäisten määrä vähenee jopa neljänneksellä nykyisestä.

Uuden maakunnan syntyessä olisi aluksi ratkaistava, säilyykö nykyinen alueellinen jako sosiaali- ja terveyspiireillä vai muodostuisiko yksi suuri alue.

Etelä-Karjala ja Kymenlaakso kuuluvat Helsingin yliopistollisen sairaalan erikoisvastuualueeseen. Etelä-Savossa olevat kaksi sairaanhoitopiiriä ovat puolestaan osa Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualuetta.

– Etelä-Karjalassa Eksote ja Etelä-Savossa Essote ovat tehneet valtakunnallisesti uraauurtavaa työtä. Siinä mielessä hyöty olisi suurempi, jos osaaminen yhdistettäisiin, kuin että molemmat sairaanhoitopiirit tekisivät tahoillaan samaa kehitystyötä, sanoo Aro.

Aron mielestä Etelä-Karjala ja Etelä-Savo ovat jopa kymmenen vuotta edellä monia muita alueita sote-uudistukseen liittyvien rakenteiden ja toimintamallien kehittämisessä. Kymenlaakson ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit Kymsote ja Sosteri hyötyisivät naapurimaakunnissa tehdystä kehitystyöstä.

– Toimivia käytäntöjä ja malleja kyettäisiin siirtämään helposti laajemman väestöpohjan alueelle.

Etua olisi myös siitä, että uuden maakunnan laajan päivystyksen sairaala sijaitsisi alueen keskellä Lappeenrannassa, mutta ympäri vuorokauden päivystäviä toimipisteitä olisi muuallakin, kuten Mikkelissä, Savonlinnassa, Kotkassa ja Kouvolassa.

Etelä-Karjalan liitto selvittää yhdistymishalut

Etelä-Karjalan liiton maakuntahallitus on valtuuttanut maakuntajohtaja Matti Viialaisen aloittamaan selvitystyön maakuntien yhdistymishalukkuudesta.

– Etelä-Karjalan liitto ei ainakaan ole tyrmäämässä ajatusta, linjaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.).

Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) sanoo, että Savonlinna ei lämpene Kaakkois-Suomen suunnalle maakuntana, mutta matkailuyhteistyössä nähdään potentiaalia.

Kymenlaaksossa ehdotus suurmaakunnasta on herättänyt tuoreeltaan ristiriitaisia mielipiteitä.

Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka on luonnehtinut avausta Saimaan maakunnasta raikkaana. Alueet tekevät jo nyt yhteistyötä, jotta uusi itään suuntautuva junarata kulkisi Kouvolan kautta.

Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö sen sijaan pitää ajatusta yhteisestä maakunnasta Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kanssa vieraana.

Suuri osa nuorista pystyy puhumaan omista asioistaan vanhempiensa kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) Kouluterveyskyselyn mukaan kokemus hyvästä keskusteluyhteydestä vanhempien kanssa on yleistynyt aiempiin vuosiin verrattuna.

Niin kertovat varsinkin pojat. Kyselyyn vastanneista yläkoulun, lukion ja ammattioppilaitosten pojista yli puolet on sitä mieltä, että heillä on vanhempiensa kanssa hyvä keskusteluyhteys. Aiemmin niin ajatteli selvästi harvempi.

– Ilojen jakaminen on tosi tärkeää, mutta erityisesti jos nuoren elämässä on haasteita tai huolenaiheita, on tärkeää, että hän kokee pystyvänsä puhumaan niistä omille vanhemmilleen, THL:n erikoistutkija Riikka Ikonen sanoo.

Tyttöjen kokemus puheväleistä vanhempien kanssa on kyselyn mukaan hieman kehnompi kuin poikien. Silti heistäkin entistä suurempi osa pitää keskusteluyhteyttä hyvänä.

Pasilan peruskoulun kahdeksannen luokan oppilaat keksivät helposti, mistä hyvä keskustelu nuorten ja vanhempien kesken syntyy.

– Ettei huuda toiselle ja pystyy keskustelemaan rauhallisesti, Alex Masalin sanoo.

– Keskitytään vain keskusteluun eikä niin, että vanhemmalla on koko ajan kännykkä kädessä eikä hän oikeasti kiinnitä huomiota siihen, mitä nuori sanoo. Jos on sanaharkkaa, niin ei ajatella, että minun mielipiteeni on kaikkein tärkein, vaan yritetään nähdä asia toisenkin ihmisen näkökulmasta, Liisa Cederlöf sanoo.

– Kyselet vanhempien päivästä ja kerrot omasta päivästäsi, ihan normaalisti, Annika Haarela toteaa.

Tytöt ovat poikia herkempiä henkiselle väkivallalle

Kouluterveyskyselystä nousee esiin myös nuorten ja heidän vanhempiensa välisten suhteiden ongelmia.

Yläkoulun, lukion ja ammattioppilaitosten tytöistä runsas kolmasosa kertoo kokeneensa vanhempien taholta henkistä väkivaltaa vuoden aikana. Kyselyssä viitataan esimerkiksi haukkumiseen, nolaamiseen tai väkivallalla uhkaamiseen. Pojat kokevat henkistä väkivaltaa tyttöjä harvemmin.

– Yksi selittävä tekijä voi olla se, että tytöt saattavat olla sensitiivisempiä huomaamaan henkisen väkivallan. He huomaavat paremmin esimerkiksi haukkumisen tai sen, että vanhempi on pitkän aikaa puhumatta heille. Toki voi olla niin, että tyttöihin kohdentuu enemmän henkistä väkivaltaa, erikoistutkija Riikka Ikonen sanoo.

Tytöillä on perheissään poikia enemmän myös fyysisen väkivallan kokemuksia. Kyselyyn vastanneista yläkoulun tytöistä niin kertoo 15 prosenttia, lukion ja ammattioppilaitosten tytöistä hieman harvempi. Moni kertoo, että vanhempi on esimerkiksi tarttunut kiinni niin, että nuoreen sattuu.

Vakavaa fyysistä väkivaltaa, kuten nyrkillä lyömistä tai potkimista, on kokenut hyvin harva vastaaja, sanoo THL:n erikoistutkija Riikka Ikonen.

– Sitä ei saisi kokea yksikään. Pienenkin prosentin takana on nuoria, jotka tarvitsevat järeää apua perheeseensä. Toki lieväkin väkivalta pitäisi saada perheistä loppumaan ja saada vanhemmille ja nuorille erilaisia tapoja konfliktitilanteiden käsittelyyn, Riikka Ikonen sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskysely toteutettiin keväällä 2019. Kyselyyn vastasi eri luokka-asteilla 70–82 prosenttia oppilaista, yhteensä noin 250 000 lasta ja nuorta. Kyselyyn osallistui peruskoulun neljättä ja viidettä luokkaa käyviä lapsia, kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa käyviä nuoria sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita.

Lue lisää:

Kouluterveyskysely: tyttöjen seksuaalinen häirintä somessa on selvästi lisääntynyt

Tuore kouluterveyskysely: tyttöjen nuuskaaminen yleistyy hurjaa vauhtia – ammattikouluissa käyttö lähes kolminkertaistunut parissa vuodessa

Kymmenen kilon painonpudotus. Paniikkikohtausten pysäyttäminen. Iltakaljoittelun lopettaminen.

Tällaisia seurauksia lukijat kertoivat tulleen unen tai hyvinvoinnin mittaamisesta teknologialla. Kysyimme aiheesta elokuussa.

Saimme kyselyyn muutamassa päivässä lähes 200 vastausta.

Mittaamista tehdään esimerkiksi rannekkeilla, sormuksilla ja kännykkäsovelluksilla.

27-vuotias Eetu Jokela on yksi vastaajista. Hän on ollut urheilullinen ja aktiivinen liikkuja pienestä pitäen. Mittaaminen on silti auttanut häntä lisäämään virkeyttä.

– Urheilukellossani on on ominaisuus, joka antaa arvion nukkumisesta. Havaitsin, että joskus luulen nukkuneeni 7 tai 8 tuntia, mutta olenkin nukkunut vain 5 tai 6, hän kertoo.

Kellonkäytön seurauksena Jokela alkoi selvittää, mitä kaikkea uneen liittyy. Hän alkoi mennä aikaisemmin nukkumaan.

– Vaikutus on ihan selvä. On hienoa, kun heti aamusta ei väsytä. Jaksan myös treenata pidempään ja rankemmin.

Moni muukin kuvaili, miten mittaaminen oli auttanut parantamaan unta. Tässä saamiamme kokemuksia:

"Satunnaiset iltakaljat ovat jääneet väliin, koska pienikin määrä alkoholia vaikuttaa seurannan mukaan unen laatuun. Lisäksi nukkumaanmenoaika on aikaistunut riittävän unen saannin takia ja älylaitteiden sekä television katsominen iltaisin on vähentynyt. " Mies, 30v.

"Erityisen ravistelevaa oli tajuta, miten paljon iltatreenit vaikuttavat unenlaatuun. Askeltilastojen seurailu tsemppaa kulkemaan töihin julkisilla, jolloin tulee enemmän kävelyä. Noita älykellomittauksia isoimmat seuraukset on siitä, että asensin puhelimeen ruutuajanseuraamisaplikaation. Sen antama data on tosi järkyttävää luettavaa. Yritän nyt asettaa itselleni rajoja puhelimenkäyttöön ja aloitin poistamalla someapplikaatiot. " Nainen, 35

Suurin osa kertoo mittaamisen tuoneen hyviä seurauksia. Mittaaminen sinänsä ei muuta elämäntapoja mutta on kannustanut niihin.

"Lopetan tietokonepelit arkisin kello kymmeneltä, jotta saisin vähintään 7 tunnin yöunet. Puhelimen käyttöä en ole onnistunut rajoittamaan."-Mies, 26

"Elämä tuntuu kiireiseltä pienlapsiperheen arjen oravanpyörässä, eikä tavoitteelliseen liikkumiseen tunnu riittävän aikaa tai jaksamista. Arjen aktiivisuustasoa seuraamalla tulee liikuttua enemmän, jotta saa päivän tavoitteet täyteen. Myös nukkumaan tulee käytyä vähän aikaisemmin, jotta unitilasto näyttää paremmalta." Mies, 34

"Olen huomannut että liikun liikaa ja juon liikaa kofeiinipitoisia juomia, jotta saisin hyvät yöunet. Olen sitten muuttanut elämäntapojani." Mies, 42

"Sairastan fibromyalgiaa. Unen puute tai sen huono laatu pahentavat sairauden oireita. Unen laadun ja määrän mittaaminen auttavat myös hahmottamaan stressin ja mahdollisen depression syitä ja seurauksia. Unihygieniani on parantunut, ja ymmärrän paremmin unen merkitystä hyvinvoinnin perusteena." Nainen, 53

"Alkoholinkäyttöni loppui lähes kokonaan." Nainen, 50

Paniikkikohtaukset kuriin

Osalle lukijoista mittaaminen oli suorastaan käänteentekevää. Heille mittaaminen on ollut sysäys elämäntapojen tunnistamiseen ja muuttamiseen.

"Yksi iso syy mittaamiseen on ollut paniikkikohtausten ensimmäisten oireiden löytäminen sekä säännöllisemmän elämäntavan ylläpitäminen. Kunto on kohonnut, olen oppinut tunnistamaan paniikkikohtausten alkuoireita ja siten ehkäisemään kohtausten pääsyä pahoiksi." Nainen, 26

Nelikymppinen mies alkoi mitata liikuntaa ja elämänrytmiä osana painonpudotusurakkaa. Se onnistui.

"Painoni on pudonnut noin 10 kiloa", hän kertoo.

Tällaisia seurauksia luettelee 62-vuotias nainen:

"Elämäntapamuutos, unen määrän normalisoituminen, painon putoaminen, diabetes-, uni- ja masennuslääkkeitä en enää tarvitse."

Kesällä tehdyn laajemman kyselytutkimuksen mukaan jo runsas kolmasosa suomalaisista on mitannut terveyttään tai hyvinvointiaan teknologian avulla. Mittaajista runsas puolet on kokenut siitä hyötyä. Vajaa puolet taas ei ole kokenut hyötyä. Kyselyn tilasivat useat terveysjärjestöt ja yritykset Kantar TNS:ltä.

"Pelkään tietosuojaa"

Osa vastaajista kertoo luopuneensa mittaamisesta ikävien seurausten vuoksi. Toinen syy luopua olivat olemattomat seuraukset.

"Liian stressaavaa, jos ei saavutakaan tavoitteita. Uusliberalistinen talouskäsitys on valunut jo tavallisten ihmisenkin elämään. Pitäisi mitata jatkuvasti, jotta voisi olla yhä tehokkaampi ja taloudelle hyödyllisempi työntekijä. Pelkään myös tietosuojaa, mitä kaikkea terveyteen tai liikkumisreitteihini liittyvillä tiedoilla voitaisiinkaan tehdä, jos ne päätyisivät vääriin käsiin? On onnellisempi ja rauhallisempi elämä ilman jatkuvaa tarkkailua." Nainen, 26

"Yöunta en mittaa enää, sillä koin sen lisäävän ärsytyksen määrää siitä, että uni ei ole niin hyvää kuin haluaisin (kotona lapsi joka heräilee ja herättää minua). Minulle riittää, että uni on kohtuullista määrällisesti ja laadullisesti." Nainen, 47

"Ei ole seurannut mitään. Olen havainnut, että rannesykemittaukseen perustuva unen mittaus on aika hölynpölyä. Monesti mittari on ilmoittanut, että olen ollut syvässä unessa ,vaikka olen lukenut kirjaa sängyssä. Tai ilmoittaa unen alkaneeksi melkein siitä, kun asettuu paikoilleen sänkyyn, vaikka olisin ollut vielä yli tunnin hereillä." Nainen, 40

"Tulisi turhia paineita"

Osa lukijoista kertoi myös, miksi he eivät edes ole kiinnostuneita mittaamisesta.

"Miksi pitäisi? Tuntemus on tärkeintä. Oman kehon kuuntelu antaa kaiken oleellisen tiedon." Nainen, 45

"Ahdistavaa. Aika hyvin tietää muutenkin esim. aamulla herätessään, miten on nukkunut. Tulisi turhia paineita siitäkin, jos huonon yön jälkeen vielä konkreettisesti näkisi vähäiset unitunnit. Samoin urheilleissa koen, että pääasia, että liikkuu ja hiki irtoaa, ei niin väliä sykealueilla. Ehkä tavoitteellisessa urheilussa asia on erikseen." Nainen, 40

"Mittaaminen lisäisi stressiä. Elämästä tulee helposti ohjelmoitua ja mittaustulokset, niiden saaminen ja tulkinta ottavat vallan niin liikunnasta kuin unestakin. Suurin osa esimerkiksi liikuntasuorituksia mittaavista ovat aivan neuroottisia siitä, että kaikki varmasti tulee mitattua. Tämä ei enää edistä terveyttä." Mies, 46

Kokemukset sai kertoa nimettömänä. Toimituksella on kuitenkin tiedossa lukijoiden nimet ja yhteystiedot.

Lue ja katso lisää:

Testasin 4 tapaa mitata unta - mitä siitä seurasi ?

A-studiossa pohditaan, onko nukkumisesta, syömisestä ja liikunnasta tullut stressiä aiheuttavaa suorittamista? Vieraina Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Pantzar sekä cheerleading-maajoukkueen päävalmentaja Maria Wahlroos. A-studio TV1 klo 21 ja Yle Areena.

Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajaksi on valittu kansanedustaja Arto Satonen (kok.). Varapuheenjohtajaksi valittiin Ari Torniainen (kesk.)

Ylen uusi hallintoneuvosto järjestäytyi syksyn ensimmäisessä kokouksessa tiistaina Isossa Pajassa Pasilassa. Eduskunta valitsi jäsenet 18.6.

Hallintoneuvosto on Ylen ylin päättävä elin, jossa on 21 jäsentä. Hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu mm. päättää yhtiön strategiasta sekä huolehtia ja valvoa, että Ylen julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi. Hallintoneuvosto kokoontuu kalenterivuoden aikana noin 6–7 kertaa.

Ylen henkilöstöllä on hallintoneuvostossa kaksi edustajaa, joilla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Henkilöstön edustajiksi hallintoneuvostoon valittiin jo aiemmin syksyllä Ylen toimittajat Pirjo Auvinen ja Risto Mattila.

Pallivahan kirkon sali ei kutsu hiljentymään.

Urut on kääritty humisevaan, ylipaineistettuun muovipakettiin. Myös korkea seinävaate on muovin peitossa. Keskellä lattiaa on syvä reikä.

Sisäilmaongelmista kärsivä kirkko on ollut käyttökiellossa vuodesta 2016 lähtien.

Tällaiseen retkikohteeseen tutustui joukko Turun päättäjiä tiistaina. Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet kiersivät kiinteistön puheenjohtajansa Saara Ilvessalon (vihr.) vanavedessä.

Ilvessalon mielestä rakennus on syytä säilyttää, koska se on alueensa helmi.

Ville Lintunen (sd.) puolestaan pitää purkamista Pallivahan tapauksessa järkevänä.

– Jos rakentamisen kulttuuri on 60- ja 70-luvulla ollut tätä tasoa kuin täällä on nähty, kuinka paljon tällaisia pommeja on vielä odottamassa? Lintunen taivastelee.

Kirkon lattioiden alla on kosteutta ja itiökasvustoa. Rakennusaikaiset laudoitukset on jätetty umpinaisen pohjarakenteen sisään.

Purkamisen kannattajat enemmistönä

Katselmuksen jälkeen lautakunnan jäsenet pitivät kokouksensa ja päättivät osaltaan purkutuomiosta. Vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät suojelun puolesta, muut olivat purkamisen kannalla.

Seurakuntakeskuksen tilalle on tulossa kerrostaloja.

Tiistain kokouksessa kaupunkiympäristölautakunta tarkensi asemakaavamuutosta hiukan. Kerrostaloista tehdään ainakin kerroksen verran matalampia kuin aiemmin on suunniteltu.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on jo aiemmin ollut kirkon purkamisen kannalla. Kirkkoa on yritetty turhaan peruskorjata jo 1,7 miljoonalla eurolla.

Suojelua vaativat Museovirasto ja Ely-keskus. Ne pitävät vuonna 1968 valmistunutta rakennusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaana esimerkkinä aikansa arkkitehtuurista.

Samoja arvoja puolusti osa kuntapäättäjistä. Seurakuntakeskus kirkkosaleineen on arkkitehti Pekka Pitkäsen moderni luomus.

Pääurakoitsija valmis lyömään hanskat naulaan

Pallivahan kirkon remontteihin 1980-luvulta asti osallistunut Jukka Ronkanen Martekka Oy:sta pitää tilannetta toivottomana. Huono ilma leviää ilmanvaihdon kautta kaikkialle rakennukseen.

– Jossain vaiheessa tulee raja vastaan, jolloin ei enää kannata korjata.

Ronkasen mielestä kirkko pitäisi rakentaa melkein kokonaan uudestaan, jos se vielä haluttaisiin säilyttää. Lattia pitäisi purkaa ja maa sen alla vaihtaa.

Hän pohtii myös sitä riskiä, että sisäilmaoireilu jatkuisi silti.

Seurakuntayhtymän kannalta kerrostalokaava on houkutteleva ratkaisu. Korvaavat tilat se voisi saada Runosmäkeen suunnitellusta monitoimitalosta.

Runosmäki on suuri lähiö lähellä Pallivahaa. Seurakunta haluaisi monitoimitaloon kirkolliset tunnukset eli kirkonkellot ja urut.

Asuinalueen nimi tunnetaan

Vieraspaikkakuntalaiset ovat toistuvasti repineet huumoria Pallivahan nimestä. Jokin siinä naurattaa, vaikka asuinalue on saanut nimensä pyöreähkön siirtolohkareen mukaan.

Vuonna 2010 näyttelijä Aku Hirviniemen sketsihahmo Marja Tyrni leipoi Pallivahan Suomen kartalle.

Tamperelainen verkkokauppa puolestaan viimeisteli imagotyön tuomalla markkinoille asuinalueen nimeä kantavan intiimivoiteen.

Lue lisää:

Seurakuntayhtymä haluaisi Turun Runosmäen monitoimitalon vuokralaiseksi

Arkkitehtikisan voittaja sijoittaisi Turun Pallivahan seurakuntakeskuksen tilalle kolme seitsenkerroksista asuintaloa

Kalastajilta hukkaan menneitä pyydyksiä eli niin sanottuja haavuverkkoja on etsitty elokuusta lähtien Merikarvian ja Pyhärannan väliseltä merialueelta. Apuna on ollut kaksi kalastusalusta, jotka pystyvät haraamaan meren pohjaa.

Alukset ovat kulkeneet Selkämeren alueella hara meren pohjassa noin 300 kilometrin matkan. Kadonneita verkkoja on löytynyt noin kilometrin verran.

– Ne ovat talviverkkoja ja mitä todennäköisimmin kotitarve- ja virkistyskalastajien pyydyksiä, sanoo vanhempi tutkija Pekka Kotilainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Iso haitta ympäristölle

Mereen jääneistä verkoista on monenlaista haittaa. Niihin voi edelleen tarttua kaloja ja myös esimerkiksi lintuja tai hylkeitä. Ne voivat myös jäädä potkureihin ja haitata ammattikalastusta.

– Haamuverkot takertuvat kalastajien pyydyksiin ja se aiheuttaa ongelmia, Kotilainen sanoo.

Maailmanlaajuisesti haamuverkkojen osuus on jopa kymmenen prosenttia kaikesta meressä olevasta muovijätteestä. Esimerkiksi Norjassa haamuverkkoja etsitään vuosittain.

Myös Itämerellä asiaa on tutkittu Ruotsin johdolla, ja haamuverkkoja on havaittu olevan ainakin Itämeren eteläosissa. Suomessa haamuverkkojen määrää tutkitaan nyt ensimmäistä kertaa.

Iso haaste on tietää, mistä verkkoja kannattaa etsiä. Suomen ympäristökeskus on kerännyt ennakkotietoja muun muassa kalastajia ja muita asiantuntijoita haastattelemalla.

Jos paikka on oikea, mereen jäänyt kalapyydys on helppo nostaa ylös.

– Haraa vedetään ylös määrätyn väliajoin ja katsotaan, onko mitään tarttunut kiinni, kertoo troolari Kalkaksen kapteeni, kalastaja Juha Stolt Pyhärannasta.

Selkämerellä ongelma näyttää oletettua pienemmältä

Selkämerellä olevalla tutkimusalueella on tehty tähän mennessä noin sata harausmatkaa. Niistä noin joka kymmenes kerta on tuottanut tulosta, eli haraan on jäänyt kiinni vanhoja kalapyydyksiä.

Urakka on nyt loppusuoralla. Vanhempi tutkija Pekka Kotilainen Suomen ympäristökeskuksesta arvoi, että haamuverkkoja on löytynyt vähemmän kuin alun perin oletettiin.

Kotilainen kuitenkin pohtii, onko etsintää tehty oikeissa paikoissa.

– Olemme viisaampia sitten, kun saamme analysoitua nämä tulokset, Kotilainen sanoo.

Selkämerellä tehtyä etsintää on rahoittanut Euroopan kalatalousrahasto. Kotilainen toivoo, että tulevaisuudessa haamuverkkoja voitaisiin etsiä myös muilta Suomen merialueilta.

Antti Rinteen (sd.) hallituksen tuore budjettiehdotus saa oppositiosta kritiikkiä.

Toiseksi suurimman oppositiopuolueen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo, että budjettiehdotuksessa on monia hyviä asioita, mutta todelliset työllisyystoimet jäävät kevyiksi.

– Hallituksella näyttäisi olevan piikki auki. Rahaa kyllä näyttää olevan ja sitä käytetään paljon eri tarkoituksiin, vaikka ei ole tietoakaan pysyvistä tuloista. Tämä kaikki johtaa siihen, että valtion velkaantuminen lähtee kasvuun. Tämä johtaa siihen, että kokoomuksen on tehtävä hallituksen työllisyyspolitiikasta välikysymys lähiaikoina, Orpo sanoo.

Orpo sanoo, että budjettiehdotuksessa hyviä asioita tehdään velkarahalla, eikä pysyvistä tuloista ole konkretiaa. Budjettiehdotuksessa valtion budjetti on kaksi miljardia euroa alijäämäinen. Orpon mukaan velka voi todellisuudessa kasvaa paljon suuremmaksi.

– Lisätään etupainotteisesti paljon menoja, ja menolisäykset tehdään ilman pysyviä tuloja. Ensimmäinen huomioni on se, että valtion omaisuutta myydään tässä vaiheessa 1,37 miljardilla ja sitä suunnataan menoihin, eli tosiasiassa alijäämä on paljon suurempaa. Varsinkin jos näitä myyntituloja ei käytetä pysyviin investointeihin, velkaantuminen tulee kasvamaan todellisuudessa paljon enemmän.

Orpo katsoo, että työllisyystoimet ovat sinänsä oikeanlaisia, mutta liian kevyitä. Palkkatuen uudistamisen tai työvoimapalveluiden parantamisen kaltaiset keinot eivät Orpon mukaan luo yrityksille uskoa tulevasta.

– Tarvittaisiin yrityksille uskoa tulevasta ja ihmisille kannusteita ottaa työtä vastaan, ja esimerkiksi työn verotuksen kiristyminen toimii päinvastaiseen suuntaan. Tarvittaisiin niitä rakenteellisia uudistuksia, millä tässä tilanteessa saataisiin työpaikkoja aikaan. Sellaisia työllisyystoimia, joilla pysyviä tuloja saataisiin aikaan, ei oikeasti ole. Eli kyllä tämä näyttää erittäin huolestuttavalta, Orpo toteaa.

Halla-aho: Hallitus nojaa epärealistisiin ennusteisiin

Suurimman oppositiopuolueen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pitää valtion omaisuuden myyntiä vastuuttomana. Hänen mukaansa budjettiehdotus on tehty epärealististen ennusteiden pohjalta.

– Hallituksen käsitys julkisen talouden pidosta on alusta asti nojannut epärealistisiin ennusteisiin. Sekä Lintilä että pääministeri Rinne viittasivat puheissaan moneen kertaan globaalin talouden synkkeneviin näkymiin, mutta kyllähän nämä olivat tiedossa jo ennen vaaleja, Halla-aho sanoo.

Halla-aho kritisoi myös työllisyyden tukitoimia.

– Työministeri Harakan työllisyysreseptit vaikuttivat aika sosialistisilta. Niissä valtiolla oli hyvin keskeinen rooli esimerkiksi palkkatuen muodossa. Ilmeisesti hallitus aikoo lisätä halpatyövoiman maahantuontia puhkomalla lisää reikiä saatavuusharkintaan.

Positiivisena puolena Halla-aho nostaa esiin 200 miljoonan euron tuloveron kevennyksen pieni- ja keskituloisille, joskin toteaa, että polttoaineveron korotukset vesittävät hyödyn.

Halla-aho nostaa esiin myös sen, että pelkkä työllisyysasteen tuijottaminen ei kerro koko totuutta.

– Työllisyysasteen nousu on tärkeä asia, mutta se ei ole ainoa relevantti mittari. Paljon tärkeämpää on, tulevatko ihmiset toimeen sillä palkalla, jota he työstään saavat. Kun työlliseksi lasketaan henkilö, joka tekee muutaman tunnin viikossa töitä, on selvää, että hänen toimeentulonsa perustuu pääasiassa erilaisiin tukiin ja tulonsiirtoihin. Se on julkisen talouden kannalta huono asia.

Kritiikkiä tuli myös kristillisdemokraateilta: puheenjohtaja Sari Essayah kirjoitti Twitterissä, että budjettiehdotus syö kuluttajien ostovoimaa eikä työllisyystoimia ole sidottu konkreettisiin lukuihin.

Lue myös:

Lisää palkkatukea, kalliimpaa tupakkaa ja bensaa – Hallitus julkaisi ensimmäisen budjettinsa: katso, mihin valtio käyttää rahaa ensi vuonna

Hallitus sai budjettiriihensä puitua: Korkeakoulut saavat rahansa heti ensi vuonna, yritystuista pois 120 miljoonaa euroa, aktiivimallin leikkuri puretaan

Analyysi: Hallituksessa rahaa on helpompi jakaa kuin leikata menoja – Työttömiä ei budjettiriihessä juuri kepitetty

Poliisilla oli tiistai-iltana operaatio Tampereen Tammelassa. Sisä-Suomen poliisi kertoi operaatiosta Twitterissä.

Paikalla oli useita partioita. Poliisin mukaan operaatiosta ei aiheutunut vaaraa sivullisille. Poliisi tutkii tapahtunutta.

Aamulehden tietojen mukaan paikalla oli viisi poliisiautoa ja ambulanssi. Lehden mukaan poliisit kävivät koiran kanssa läpi alueella sijaitsevia puukerrostaloja.

Tiistain myöhäisiltaan mennessä poliisi ei ollut tiedottanut asiasta enempää.

Israelin vaalit äärimmäisen tiukat

Israelin parlamenttivaalit ovet ovensuukyselyiden mukaan päätymässä lähes tasapeliin pääministeri Benjamin Netanjahun Likud-puolueen ja Benny Gantzin johtaman Sininen ja valkoinen -vaaliliiton välillä. Kumpikaan ehdokkaista ei ole myöntänyt vaalitappiota tai julistautunut voittajaksi. Israelin keskusvaalilautakunta on varoittanut, että ääntenlasku saattaa kestää tällä kertaa huomattavasti pidempään kuin huhtikuun vaaleissa.

Hallitus julkaisi ensimmäisen budjettinsa

Hallitus esittää koulutukseen mittavia panostuksia. Palkkatuen käyttöä lisätään merkittävästi ja työttömien aktiivimallin leikkuri poistetaan ensi vuoden alusta alkaen. Yliopistot saavat ensi vuodelle 40 miljoonan ja ammattikorkeakoulut 20 miljoonan euron lisäyksen perusrahoitukseensa. Luonnonsuojeluun on varattu ensi vuodelle 100 miljoonaa euroa lisärahaa ja kävelyä ja pyöräilyä tuetaan. Eläkeputken alaikäraja nousee odotetusti. Virvoitusjuomien ja tupakan verotusta kiristetään. Poliisien määrää lisätään. Lue kooste ensi vuoden tuloista ja menoista täältä.

Trump on Lähi-idässä puun ja kuoren välissä

Lähi-idän tilanne on viime viikkoina kuumennut. Iranin syytetään kaapanneen öljytankkereita ja ampuneen alas yhdysvaltalaisen tiedustelulennokin. Iranin sanotaan myös olevan vastuussa Saudi-Arabian öljyntuotantoa vastaan tehdystä pommi-iskusta. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin on tehtävä jotain, vaikka hän vaikuttaa haluttomalta voimatoimiin, arvioi Ylen Washingtonin-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen.

Mestarien liiga jyrähti käyntiin – puolustavalle mestarille tyly tappio, norjalaisdebytantti hurjana

Mestarien liigan puolustava mestari Liverpool koki tylyn tappion Napolin vieraissa. Kotijoukkue voitti ottelun maalein 2-0. Liverpoolia harmitti erityisesti ottelun ensimmäiseen maaliin johtanut kevyesti tuomittu rangaistuspotku. Norjalainen Erling Braut Håland sen sijaan yltyi liki ihmetekoon iskemällä kolme osumaa, kun hänen joukkueensa Salzburg murskasi belgialaisen Genkin peräti lukemin 6-2.

Sää on tavanomaista viileämpää

Keskiviikko on poutainen suuressa osassa maata. Kaakkois-Suomesta maan keskiosaan ulottuvalla alueella tulee paikoin sadekuuroja, Pohjois-Lapissa satelee ajoittain vähän räntää. Muualla on poutaista ja vaihtelevan pilvistä. Illalla sää selkenee suuressa osassa maata ja lämpötila painuu yöllä laajalti pakkasen puolelle. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Välillä väki väittää, että nykyajan somekeskustelu ja erityisesti Twitter ovat jotakin ennennäkemättömän kamalaa, jolle ei ole vertailukohtia.

Yleensä näin väittävät ihmiset, joilta jäi huomaamatta internetyhteisöjen kehityskulku 1980-luvulta tähän aikaan. Suomi-Twitter on kuin mikä tahansa näistä, mutta parhaiten sitä ymmärtää, kun ajattelee, että Twitterissä räyhäävä suomalainen "eliitti" on Suomi-fandom, jonka keskustelu on aika lailla samalla tasolla kuin Harry Potter -kirjasarjan tai tv-sarja Supernaturalin fandomeissa.

Fandom tarkoittaa siis fanaatikkojen valtakuntaa, jonkun tietyn asian kovimpien fanittajien alakulttuuria, jotka ovat vuosikymmeniä pitäneet yhteyttä yleensä jossain tietyssä internetpalvelussa.

Aivan samalla tavalla kuin suurin osa muistakin fandomeista, Suomi-Twitter on lohduton helvetinmaisema, jossa samaa asiaa fanittavat ihmiset kiusaavat itku kurkussa toisiaan, koska eivät pysty hyväksymään toisten fanifiktiota heille niin rakkaasta Suomesta. 

Fandomeissa fanaatikot keskustelevat innosta pinkeänä fanittamastaan asiasta, juuri kuten suomalaisten miehittämässä osassa Twitteriä keskustellaan lähinnä Suomesta. Fandomeissa yleensä eivät ole juuri mukana satunnaisemmat seuraajat, vaan ne jotka ovat tosissaan paneutuneet aiheeseen. Samoin Suomenkin Twitter-skenessä vaikuttavat lähinnä poliitikot, toimittajat, yhteiskunnalliset vaikuttajat ja muut wannabet.

Aivan samalla tavalla kuin suurin osa muistakin fandomeista, Suomi-Twitter on lohduton helvetinmaisema, jossa samaa asiaa fanittavat ihmiset kiusaavat itku kurkussa toisiaan, koska eivät pysty hyväksymään toisten fanifiktiota heille niin rakkaasta Suomesta.

Melkoista fanifiktiota Suomi-fandomissa tuotetaankin. Lähellä sydäntäni oli esimerkiksi kesäisen lennokas kuvitelma Laiskojen opiskelijoiden suuri puhallus: 3 kk. palkallista kesälomaa.

Fandomeissa keskustellaan hekumallisesti usein siitä, mikä on fanituksen kohteen only true pairing, OTP, eli kenen kanssa vaikkapa Harry Potterin pitäisi olla silleen tiiättekö. Samalla kiimalla Suomi-Twitterissä riidellään siitä, pitäisikö meidän shipata, elitoivoa parisuhdetta, Suomen ja Greta Thunbergin vai Suomen ja Viktor Orbánin välille.

Keskustelu asiasta on yhtä tulista kuin Potter-fandomissa vuosia jatkunut riita siitä, onko ok toivoa, että kaksoisveljillä Fredillä ja Georgella olisi insestinen suhde.

Fandomeissa riidellään myös jatkuvasti siitä, mikä sarjan kausi, kirja tai elokuva oli paras. Samalla tavalla toisille Suomen tosifanittajille sarja on nyt ottanut yhden kauden jälkeen oikean suunnan, kun pääohjaaja Sipilästä päästiin eroon. Toisille taas uusi käsikirjoittajatiimi Rinteen johdolla ei ymmärrä yhtään, mitä fanit ihan oikeesti haluavat Suomelta.

Sitten tietysti on sellaisia fandom-persoonia, jotka kaikki tietävät, eivätkä yleensä hyvällä. Kyseessä on fanien sakein kerma, eli esimerkiksi elektronisen maineensa kokoa kärkkäällä kommentoinnilla kasvattelevat persoonat. Heillä on usein mahtipontisia lempinimiä, kuten Lapin puolustaja, tai JaniMakelaFI.

Twitter on pullollaan samanlaisia trolleja kuin fandomitkin, jotka luulevat ilkeämielisen päänaukomisen olevan älykästä keskustelua fanien välillä ja olisivat joka viikko porttikiellossa Vuotavaan noidankattilaan, jos Twitterissä olisi samanlainen moderaatio kuin muinaisissa nettifoorumeissa.

Fandomeissa on myös tapana kokoontua erilaisiin tapahtumiin, coneihin, joissa tavataan toisia fanaatikkoja niin hyvässä kuin pahassa. Suomi-Twitterilläkin on omansa, kesäinen SuomiAreena, jossa on myös sarjan tavallisempia seuraajia ja sen luojia. Valitettavasti SuomiAreenasta puuttuu fanituksen kohteiksi pukeutumisen kulttuuri, cosplay.

Jos se joskus tulee kuitenkin osaksi tätä Suomi-fandomia, lupaan esittää sieluneläintäni Paavo Väyrystä. Väyrynen itse varmaan cossaisi Kekkosta, kuten hänellä on tapana.

En ole itse kovinkaan aktiivinen Twitterissä juuri siksi, että olen nähnyt saman kehityskaaren jo aika monessa internetyhteisössä viimeisen 20 vuoden aikana. Tämäkin roihuava roskakori sammuu ennemmin tai myöhemmin, fanit menettävät kiinnostuksensa ja siirtyvät uusiin fandomeihin, kuka Eurostoliiton ja kuka Neljännen Valtakunnan tosifaneiksi.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta laitan tähän lopuksi jakoon linkin sarjaan hauskoja giffejä, jotka selittävät kaikille helpon kuvallisesti popkulttuuriviittauksin, mistä on kyse.

Tuukka Tervonen

Kirjoittaja on Jyväskylän Ylioppilaslehti Jylkkärin päätoimittaja, joka kirjoittaisi mieluummin synkeää fanifiktiota Suomesta kuin oikeita uutisia.

Aiheesta voi keskustella 18.9. klo 16.00 asti.

Lue myös:

Tuukka Tervosen kolumni: Tappelemme aivan vääristä asioista

Sanna Ukkola: Kuvitteletko olevasi älykäs – otan osaa: saatat hyvinkin olla väärässä

Katri Saarikiven kolumni: Ongelmanratkaisu politiikassa tyssää jengimentaliteettiin

Lasten ja nuorten elämä sujuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tiistaina julkaiseman kouluterveyskyselyn mukaan monien asioiden suhteen mukavasti.

Valtaosa lapsista ajattelee, ettei koulunkäynnissä ole mitään vikaa ja kotona keskusteluyhteys vanhempien kanssa toimii. Ylipäänsä lapset ja nuoret kokevat pääosin olevansa tyytyväisiä elämäänsä.

Nyt katsotaan tarkemmin, missä asioissa lapsilla ja nuorilla menee erityisen hyvin tai muutos aiempaan on positiivinen:

1. Yli puolet lapsista ja nuorista kertoo pitävänsä koulunkäynnistä

Sen lisäksi, että pääosa lapsista ja nuorista katsoo, että kouluelämä on kivaa, he kokevat opettajien olevan kiinnostuneita heidän elämästään ja kuulumisistaan.

Etenkin koulunkäynnistä pitävät perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaiset tytöt, heistä yli 80 prosenttia piti koulunkäyntiä mukavana. Myös ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien poikien osalta päästiin samoihin lukemiin eli yli 80 prosenttia piti koulunkäynnistä.

Alhaisin tyytyväisyys koulunkäyntiin oli 8.- ja 9.-luokkalaisten keskuudessa, mutta heistäkin lähes kaksi kolmesta ajatteli, ettei koulunkäynti ole sen hassumpaa.

2. Tyytyväisyys omaan elämään on suurta

Kyselyyn vastanneista 4. ja 5. luokkaa käyvistä lapsista yhdeksän kymmenestä ilmoitti kyselyssä olevansa tyytyväinen elämäänsä.

Vanhemmissa ikäluokissa tyytyväisyys oli hieman vähäisempää, mutta noin 75 prosenttia 8. ja 9. luokkaa käyvistä, lukiolaisista ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista nuorista oli tyytyväisiä elämäänsä tällä hetkellä.

Alakouluiän ohittaneista pojat kertoivat tyttöjä yleisemmin olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Tyytyväisyys oli suurin piirtein samalla tasolla kuin edellisessä kouluterveyskyselyssä vuonna 2017.

3. Keskusteluyhteys vanhempiin toimii

Lasten ja nuorten keskusteluyhteys vanhempiin oli parantunut kahden vuoden takaiseen verrattuna. Etenkin perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvät, lukiossa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat pojat kokivat hieman aikaisempaa yleisemmin, että heillä on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa.

Alakouluikäisistä keskusteluyhteyttä piti hyvänä yli 60 prosenttia, mutta nuoristakin lähes puolen mielestä keskusteluyhteys toimi. Keskusteluvaikeudet olivat suurimpia 8. ja 9. luokkaa käyvillä ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla tytöillä, joista yli seitsemän prosenttia kertoi, ettei juuri koskaan keskustele omista asioistaan vanhempiensa kanssa.

– Lapsen ja vanhemman välinen avoin vuorovaikutus suojaa lasta monella tapaa ja edistää hyvinvointia. Kun nuorella on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa, hänen on helpompi ottaa myös vaikeampia, mahdollisesti mieltä painavia asioita esiin ja saada niihin tukea vanhemmiltaan, toteaa THL:n erikoistutkija Riikka Ikonen.

4. Humalajuomisen trendi jatkaa laskuaan

Nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana etenkin ammattiin opiskelevilla nuorilla. Yhä harvempi ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva nuori juo myös tuoreen kouluterveyskyselyn perusteella alkoholia tosi humalaan asti.

Kuitenkin 27 prosenttia ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista, 18 prosenttia lukiolaisista ja 10 prosenttia peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista kertoi juovansa itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa, pojat yleisemmin kuin tytöt.

Viikoittain tai pari kertaa kuussa alkoholia käyttävien osuus ammatillisissa oppilaitoksissa, lukioissa ja 8.- ja 9.-luokkalaisten keskuudessa on toisaalta laskenut hieman kahden vuoden takaisesta.

Täysin raittiiden osuus on säilynyt samalla tasolla vuoteen 2017 verrattuna. Ammattikoululaisista noin 29 prosenttia ja lukiolaisista noin 35 prosenttia sekä 8.- ja 9.-luokkalaisista noin 60 prosenttia kertoi, ettei käytä lainkaan alkoholia.

5. Koulukiusaamisen vähentymisessä suunta on oikea

Koulukiusaaminen on vähentynyt kymmenessä vuodessa etenkin perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisten keskuudessa.

Koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa kertoo silti joutuneensa seitsemän prosenttia perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista, kuusi prosenttia perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista, prosentti lukiolaisista sekä neljä prosenttia ammattiin opiskelevista.

Kuitenkin 4.- ja 5.-luokkalaisten sekä 8.- ja 9.-luokkalaisten ja lukiolaisten keskuudessa niiden osuus, joita ei ole kiusattu lainkaan lukukauden aikana, on kasvanut joillakin tuhansilla kahden vuoden takaisesta.

– Aika yleinen mielikuva on, että vain pankkitilille kilahtavasta summasta pitää maksaa verot, yli 100 000 euroa viime vuonna tienannut someyrittäjä Sita Salminen miettii.

Näin ei kuitenkaan ole. Vloggaajan tai muun somevaikuttajan veronalaisiin tuloihin kuuluvat myös rahan arvoisena saadut etuudet kuten tavarat ja palvelut. Tällöin verotukseen ilmoitetaan etuuden käypä arvo, eli hinta, jolla sen saisi ostettua itsekin.

– Ainut poikkeus ovat tavanomaiset mainoslahjatyyppiset tavarat. Niissä on yleensä mainostajan logo, ne ovat arvoltaan vaatimattomia eikä niitä voi helposti muuttaa rahaksi, kertoo Verohallinnon johtava veroasiantuntija Tero Määttä.

Jos ilmoitat veronalaisena tulona kaikki saamasi tuotteet, jäät pahimmassa tapauksessa itse maksupuolelle. Hanna Reinikainen

Viestintätoimisto Manifeston vuotuisen somevaikuttaja-barometrin mukaan 94 prosenttia somevaikuttajista saa käyttöönsä tuotteita ja palveluita. Rahapalkkaa saa 81 prosenttia vaikuttajista.

Ilmaisesta tavarasta pitää maksaa verot

Bloggaajat, tubettajat ja muut somevaikuttajat tekevät usein kaupallisia yhteistöitä yritysten kanssa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että yritys saa vaikuttajan kautta näkyvyyttä palkkiota vastaan. Palkkio taas voi olla esimerkiksi rahaa, tuotteita tai palveluita.

Verottajan mukaan niistä kaikista tulisi maksaa veroa. Samaa mieltä on Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun väitöskirjatutkija Hanna Reinikainen.

Järjestely ei ole kuitenkaan ongelmaton, sillä vaikuttajat saavat usein ilmaiseksi näytetuotteita. Yritykset voivat lähettää niitä suoraan kotiin tai antaa tapahtumissa, jolloin niistä on vaikea kieltäytyä.

– Jos ilmoitat veronalaisena tulona kaikki saamasi tuotteet, jäät pahimmassa tapauksessa itse maksupuolelle, etkä ole välttämättä saanut minkäänlaista korvausta siitä, että esittelet tuotetta, Reinikainen sanoo.

Hän tietää joidenkin somevaikuttajien kieltäytyvän tavarasta. Varsinkin, jos heillä ei ole sille käyttöä.

Näin toimii myös bloggaaja, vloggaaja, ASMR-tubettaja, podcast-tekijä ja somevaikuttaja Sita Salminen.

– En ota vastaan kaikkea mitä tarjotaan, koska toiveena on että niitä esiteltäisiin jossain. Tiedän oman tavoittavuuteni. Se on paljon isompi kuin ilmainen shampoopullo.

Tulorekisteri helpottaa verottajan työtä

Väitöskirjatutkija Hanna Reinikaisen mielestä on selvää, että arvokkaat, jälleenmyyntiarvoa omaavat lahjat tulee ilmoittaa verottajalle, mutta pohtii, missä raja menee.

– Pitääkö huulipunakin ilmoittaa? hän miettii.

Samoilla linjoilla on vuosia somebisneksessä pyörinyt Sita Salminen.

– Oma mielikuva on, että verotettavaa tuloa olisi esimerkiksi arvokkaampi tavara, joka olisi mahdollista myydä eteenpäin ja muuttaa rahaksi.

Tuntuu, että aika harva niitä ilmoittaa. Tai tietää, että ne voisivat olla jotain, mistä pitäisi ilmoittaa. Sita Salminen

Reinikainen miettii, onko verottajallakaan resursseja käydä läpi kaikkia somevaikuttajien yrityksiltä saamia etuuksia.

Veroasiantuntija Tero Määtän mukaan vuoden alusta käyttöön otettu tulorekisteri on helpottanut tätäkin työtä. Jatkossa etuuksien antajien täytyy nimittäin ilmoittaa antamansa veronalaiset ansiotulot Verohallinnolle. Ilmoitusten perusteella tulot kohdistetaan esimerkiksi somevaikuttajille.

Mikäli tuloja ei ole kirjattu veroilmoitukseen, voi verottaja ottaa yhteyttä.

– Kehotetaan ilmoittamaan puuttuvat tulot. Jos siihen ei reagoi, määrätään veronkorotusta, Määttä selittää.

Harva ilmoittaa

Verohallinto loi viisi vuotta sitten ohjeistuksen siitä, miten blogikirjoituksista saatuja korvauksia ja etuja verotetaan. Sen jälkeen kysymystulva loppui.

Taho kuitenkin tietää, etteivät kaikki ohjeistuksesta huolimatta vielä hallitse verotusasioita.

– Enemmän tai vähemmän satunnaisesti bloggaavien voi olla vaikea ymmärtää, että saatu tuote tai palvelu voi olla verotettavaa tuloa ja siitä pitäisi ilmoittaa veroilmoituksella, Verohallinnon Tero Määttä tiedostaa.

– Tuntuu, että aika harva niitä ilmoittaa. Tai tietää, että ne voisivat olla jotain, mistä pitäisi ilmoittaa, Sita Salminen myöntää.

Salminen on ilmoittanut verottajalle vuosien saatossa esimerkiksi saamansa kannettavan tietokoneen sekä matkan Costa Ricaan.

Matkan kustantamisen ehtona oli, että siitä pitää maksaa verot. Ohjeistus oli tarkka ja sen myötä myös nuori yrittäjä oppi ilmoittamaan etuuksistaan verottajalle.

Tero Määttä uskoo, että myös yritykset haluavat vaikuttajien maksavan veronsa asianmukaisesti.

– Ei ole kauhean hyvää mainosta, jos heidän tuotteensa tai palvelunsa tulee ilmi tilanteessa, jossa henkilö onkin jättänyt kaiken ilmoittamatta.

Herättikö juttu ajatuksia? Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lue lisää:

Tuore kysely: Joka kolmas somevaikuttaja harkinnut lopettamista – bloggaaja Jenni Rotonen: "Olin lähellä totaalista loppuunpalamista"

Kun Sara Vanninen otti suttuisia peilikuvia työpaikan vessassa, kukaan ei osannut vielä kuvitella, miten iso juttu blogeista tulisi

Tubettaja Katariina Räikkönen,18, ei häpeä, vaikka rumat sanat ja oudot oireet herättävät huomiota koulussakin: "Lääkäri epäili heti Touretten syndroomaa"