SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta pitää Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensimmäistä talousarviota kokonaisuutena onnistuneena, mutta hän olisi halunnut säästää elvytysvaran myöhempään ajankohtaan.
– Budjettiesityksen kokonaisuus oli elvyttävä. Siinä lisättiin enemmän menoja kuin kiristettiin veroja. Ehkä ajattelisin, että elvytys olisi järkevää ajoittaa silloin kun menee huonosti ja mennään taantumaan, Kaukoranta sanoi aamu-tv:n haastattelussa.
Samalla Kaukoranta huomautti, että ennusteet ovat vasta heikentyneet, eikä näissä tuoreissakaan ennusteissa ennusteta taantumaa vaan työllisyyden hidastuvaa kasvua tai pysymistä ennallaan.
– Niin siinä valossa kun suhdannepolitiikkaa miettii, niin olisi ehkä ollut järkevää säästää elvytysvaraa mahdolliseen taantumaan – mikä ehkä vielä tulee joskus, Kaukoranta pohti.
Työperäisen maahanmuuton lisäämiselle kiitoksia
Ekonomistit pitivät erityisesti työperäisen maahanmuuton lisäämisestä. EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen kehuu päätöstä hyväksi satsaukseksi, joka pitkällä aikavälillä kasvattaa Suomen työvoimatarjontaa.
– Työperäisen maahanmuuton helpottaminen oli fiksu päätös. Siinä oli ajatuksena, että sujuvoitetaan ja lyhennetään käsittelyä, Kaukoranta sanoi.
Koulutuksen lisäämisen tarpeellisuudesta ekonomistit olivat yhtä mieltä. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta muistutti Suomen menestyksen rakentuvan osaavan työvoiman varaan.
–Jos nyt saadaan oppivelvollisuutta pidennettyä ja nuorten kouluttautuminen parempaan kuntoon, niin niitä hedelmiä korjataan seuraavat viisikymmentä vuotta.
Saamelaiskäräjävaalit on täyttä vauhtia käynnissä aina syyskuun loppuun saakka. Tällä kertaa vaalit käydään vain postiäänestyksenä. Saamelaiskäräjien seuraavalle nelivuotiskaudelle on syksyn vaaleissa pyrkimässä yhteensä 36 ehdokasta.
Nykyinen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ei ole lainkaan ehdokkaana näissä vaaleissa, joten selvää on, että Saamelaiskäräjät saa uuden puheenjohtajan tulevana vuonna.
Sen lisäksi, että Saamelaiskäräjien puheenjohtaja tulee vaihtumaan, tulee suuria muutoksia kokemaan myös hallitus. Nykyisestä hallituksesta vain kaksi on ehdolla näissä vaaleissa ja viisi hallituksen jäsentä jättäytyy Saamelaiskäräjiltä näin ollen pois. Selvityksessämme kysyimme ehdokkaiden kiinnostusta alkaa puheenjohtajaksi sekä hallitukseen, mikäli he tulevat valituksi Saamelaiskäräjille. Kysyimme myös, että mistä lautakunnista he mahtavat olla kiinnostuneita.
Viisi ehdokasta kertoo avoimesti kiinnostuksestaan puheenjohtajuuteen
Vaalityön ollessa kesken eivät monet vielä halunneet kommentoida lainkaan sitä, että ovatko he kiinnostuneita puheenjohtajan nuijasta. Osa heistä totesi, että odottavat rauhassa vaalien tulosta ennen kuin alkavat pohtimaan mahdollisia puheenjohtajan ja hallituksen paikkoja. Muutamat kertoivat jo kuitenkin suoraan kiinnostuksestaan puheenjohtajuuteen.
Viisi ehdokasta sanoo suoraan, että mikäli he tulevat valituksi Saamelaiskäräjille, he ovat valmiita kilpailemaan puheenjohtajan paikasta. He ovat Anne Nuorgam, Teija Linnanmäki, Pigga Keskitalo, Marko Tervaniemi ja Anu Avaskari.
Sillä ehdolla, että saa tarpeeksi tukea on puheenjohtajuudesta kiinnostunut Tuomas Aslak Juuso. Myös Anni Koivisto kertoo, että mikäli hän saa vahvan tuen aikoo hän tosissaan pohtia mahdollisuutta puheenjohtajuuteen. Samanlaisin ajatuksin vastasi Hanna Guttorm, joka aikoo pohtia asiaa, mikäli häntä tehtävään ehdotettaisiin.
Sammol Lukkari taas toteaa, että hän olisi valmis alkamaan varapuheenjohtajaksi. Kari Kyrö sanoo, että mikäli hän tulee valituksi Saamelaiskäräjille, on hän valmis alkamaan kaikkiin niihin toimiin, joihin hänen äänestystuloksensa vie.
Osa vastaajista on sitä mieltä, että he miettivät asiaa vaalituloksen selviämisen jälkeen tarkemmin. Tauno Ljetoff sanoo, että hän miettii asiaa vasta sitten, kun tietää millaisella mandaatilla tulee valituksi, jos tulee valituksi. Myös Aslak Pekkala aikoo miettiä asiaa myöhemmin. Jouni Äärelä, Niko Valkeapää ja Karen-Anni Hetta eivät vielä ole varmoja asiasta.
Magreta Sara, Irja Seurujärvi-Kari ja Pirita Näkkäläjärvi sanovat, että vielä on liian aikaista pohtia puheenjohtajuutta. Näkkäläjärvi lisää odottavansa hänkin vaalien tulosta.
Ehdokkaista muutama on jo varmoja siitä, että he eivät tavoittele puheenjohtajuutta, vaikka pääsisivätkin Saamelaiskäräjien jäseniksi. Nämä ehdokkaat ovat Veikko Feodoroff, Neeta Jääskö, Ulla-Maarit Magga, Ida-Maria Helander, Asko Länsman, Niina Siltala, Kirsti Kustula, Kaisa-Mari Jama, Raimo Äärelä, Per-Oula Juuso, Janne Hirvasvuopio ja Veikko Porsanger.
Uuteen hallitukseen löytyy innokkaita
Kuten sanottua, Saamelaiskäräjien hallituskin tulee muuttumaan paljon. Hallituksen paikoista kysyessä saatiin myös enemmän selviä vastauksia.
Jo tässä vaiheessa hallituksen paikoista kertoivat olevansa kiinnostuneet Leo Aikio, Anne Nuorgam, Magreta Sara, Veikko Feodoroff, Ulla-Maarit Magga, Pigga Keskitalo, Asko Länsman, Niina Siltala, Jouni Äärelä, Sammol Lukkari, Karen-Anni Hetta, Kaisa-Mari Jama, Teija Linnanmäki, Kirsti Kustula, Hanna Guttorm, Marko Tervaniemi, Raimo Äärelä, Anu Avaskari, Veikko Porsanger ja Aslak Pekkala.
Magreta Sara, Irja Seurujärvi-Kari ja Pirita Näkkäläjärvi sanovat, että asiaa on vielä liian aikaista pohtia.
Tuomas Aslak Juuso sanoo olevansa valmis ottamaan vastuuta hallituksessa, mikäli vain tukea löytyy tarpeeksi. Anni Koivisto toteaa, että jos hän saa vahvan tuen, aikoo hänkin tosissaan pohtia asiaa. Kari Kyrö on sitä mieltä, että mikäli hänet valitaan Saamelaiskäräjille, on hän valmis alkamaan kaikkiin niihin toimiin, mitkä hänelle äänestystuloksen myötä lankeavat. Tauno Ljetoff sanoo, että hän miettii asiaa vasta sitten, kun tietää millaisella mandaatilla tulee valituksi, mikäli valituksi tulee. Janne Hirvasvuopio pitää hallituspaikkaa mahdollisena.
Per-Oula Juuso ja Neeta Jääskö eivät ole kiinnostuneita hallituksen jäsenyydestä.
Ville Fofonoff / Yle
Eniten kiinnostaa elinkeino- ja oikeuslautakunta
Selvityksessä ehdokkailta kysyttiin myös heidän kiinnostustaan Saamelaiskäräjien lautakuntiin. Selkeästi useimmat ehdokkaat olivat kiinnostuneet elinkeino- ja oikeuslautakunnassa toimimisesta. Monet perustelivat tätä nimenomaan sillä, että ovat itse mukana poronhoidossa. Myös sosiaali- ja terveyslautakunta vaikuttaa kiinnostavalta useiden ehdokkaiden mielestä.
Elinkeino- ja oikeuslautakunnasta ovat kiinnostuneita ainakin Leo Aikio, Janne Hirvasvuopio, Magreta Sara, Veikko Feodoroff, Asko Länsman, Niko Valkeapää, Kirsti Kustula, Teija Linnanmäki, Marko Tervaniemi, Anni Koivisto, Anu Avaskari, Veikko Porsanger ja Tuomas Aslak Juuso.
Sosiaali- ja terveyslautakunnasta ovat kiinnostuneita ainakin Ulla-Maarit Magga, Karen-Anni Hetta, Anni Koivisto, Anu Avaskari, Janne Hirvasvuopio ja Aslak Pekkala.
Koulutus- ja oppimateriaalilautakunnasta puolestaan kertovat olevansa kiinnostuneita Magreta Sara, Ulla-Maarit Magga, Pigga Keskitalo, Teija Linnanmäki, Niina Siltala, Niko Valkeapää, Kaisa-Mari Jama, Hanna Guttorm, Marko Tervaniemi, Tauno Ljetoff ja Janne Hirvasvuopio.
Neeta Jääskö ja Magreta Sara ovat kiinnostuneita kielineuvostosta. Kulttuurilautakunnan mainitsivat Magreta Sara, Ida-Maria Helander, Karen-Anni Hetta, Hanna Guttorm, Marko Tervaniemi ja Tuomas Aslak Juuso.
Irja Seurujärvi-Kari ja Pirita Näkkäläjärvi näkevät, että vielä on liian aikaista pohtia lautakunta-asioita. Kari Kyrökään ei vastannut suoraan kysymykseen lautakunnista, mutta painotti sen sijaan vaalituloksen vaikutusta. Raimo Äärelä ei ollut kiinnostunut lautakuntatyöstä. Anne Nuorgam taas ei vielä tiennyt, onko hän valmis tai kiinnostunut lautakunnista. Jouni Äärelä totesi kyllä olevansa kiinnostunut, mutta ei ollut vielä varma, että mistä lautakunnasta.
Vesa Toppari / Yle
Selvitykseen vastasi 31 ehdokasta
Selvitys osoitettiin kaikille Saamelaiskäräjävaalien ehdokkaille, mutta emme yrityksistä huolimatta tavoittaneet aivan kaikkia heistä.
Selvitykseen vastasi 36 ehdokkaasta 31. He ovat Leo Aikio, Anne Nuorgam, Magreta Sara, Veikko Feodoroff, Neeta Jääskö, Ulla-Maarit Magga, Ida-Maria Helander, Pigga Keskitalo, Asko Länsman, Niina Siltala, Irja Seurujärvi-Kari, Jouni Äärelä, Sammol Lukkari, Niko Valkeapää, Karen-Anni Hetta, Kari Kyrö, Kaisa-Mari Jama, Kirsti Kustula, Hanna Guttorm, Pirita Näkkäläjärvi, Marko Tervaniemi, Tauno Ljetoff, Anni Koivisto, Raimo Äärelä, Per-Oula Juuso, Janne Hirvasvuopio, Teija Linnanmäki, Anu Avaskari, Veikko Porsanger, Tuomas Aslak Juuso ja Aslak Pekkala.
Selvitykseen eivät vastanneet Tanja Sanila, Pentti Morottaja, Matti Aikio, Inka Kangasniemi ja Juha Alakorva.
Saamelaiskäräjille valitaan 21 jäsentä ja neljä varajäsentä. Saamelaisalueen neljästä kunnasta valitaan vähintään kolme jäsentä jokaisesta kunnasta. Sen lisäksi valitaan yhdeksän eniten ääniä saanutta jäsentä ympäri Suomen.
Vaalit ovat parhaillaan käynnissä aina syyskuun viimeiseen päivään asti.
Kuluttajan suuri televisiotesti osoitti, että uudet televisiot ovat keskimäärin parempia kuin vanhat, mutta vanhemmat mallit tarjoavat enemmän vastinetta rahalle. Poistumassa olevien mallien hinnat ovat ehtineet jo pudota, mutta monet niistä ovat edelleen erittäin hyviä laitteita.
Testissä oli mukana peräti 196 televisiota. Joukosta löytyi jopa viiden tähden tuotteita, tosin kovaan hintaan. Oikein hyvän saa edullisemminkin.
– Televisiot on sellainen tuoteryhmä, että uutuusmallien hinta on korkea, mutta hinta alkaa pikkuhiljaa tippua. Jos on rahoistaan tarkka, meidän testituloksiamme kannattaa hyödyntää. Vuoden vanha televisio ei ole hapantunut millään tavalla, sanoo Kuluttajan testauspäällikkö Teemu Sysioja Ylelle.
Esimerkiksi 49–50-tuumaisten televisioiden kärkikymmenikön laitteissa ei ollut suuria laatueroja, vaan ne kaikki saivat neljä tähteä. Hintaeroja sen sijaan oli: ykköseksi tullut laite maksaa lähes tuhat euroa, kun seitsemänneksi tullut, saman merkin vanhempi malli maksaa vain 380 euroa.
Hifistelijä katsoo television eri ominaisuuksia
Äänenlaadussa on testitulosten perusteella paljon isommat erot kuin kuvanlaadussa. Tyypillisesti pienissä televisioissa on huonoin äänenlaatu.
Teemu Sysiojan mukaan television ostajan kannattaa myös miettiä, minkälaista hänen katselunsa on.
– Eri televisiot nousevat kärkeen riippuen katseltavasta kuvamateriaalista ja sen laadusta. Jos katsoo vain blu-ray-leffoja ja Netflixistä 4K-tarkkuuden ohjelmia, kannattaa valita eri malli kuin jos katsoo pelkästään normaalitarkkuuden tv-kuvaa. Tämä tietysti vaatii sitä, että jaksaa vähän kaivautua testituloksiin, Sysioja sanoo.
Televisiokaupoille lähdettäessä kannattaa testimenestyksen lisäksi tarkistaa tuotteen hintahistoria verkon hintaseurantapalveluista. Pahimmillaan tai parhaimmillaan hinnat vaihtelevat jopa kymmeniä prosentteja, kertoo Kuluttaja.
Pääministeri Antti Rinne vierailee maanantaina Raumalla. Rinne tutustuu UPM Rauman paperitehtaan tilanteeseen ja sen vaikutuksiin kaupungin työllisyyteen. Tehtaalla alkoivat tiistaina yt-neuvottelut.
Metsäyhtiö UPM kertoi viime viikolla sulkevansa yhden tehtaan kolmesta paperikoneesta vuoden loppuun mennessä. Tämän vuoksi kolmasosa tehtaan väestä eli 179 työntekijää menettää todennäköisesti työnsä.
Tehtaan työntekijät ovat hämmästelleet irtisanomisten suuruutta. Työntekijät protestoivat tulevia irtisanomisia viime viikolla vuorokauden kestäneellä työnseisauksella.
Myös työministeri Timo Harakka on luvannut vierailla Raumalla syksyn aikana.
Tampereen yliopisto pyrkii tasapainottamaan taloutensa kolmessa vuodessa. Korkeakoulusäätiö on asettanut tavoitteeksi, että yliopiston tulot kattavat menot vuoteen 2022 mennessä.
Tavoitteeseen pyritään muun muassa rakentamalla tietojärjestelmät valmiiksi ja lisäämällä sähköisiä palveluja. Myös henkilöstön eläköitymisestä voi irrota säästöä.
Henkilöstön vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluja ei ole näköpiirissä.
Yle kysyi Tampereen yliopiston taloustilanteesta yliopiston rehtorilta Mari Wallsilta. Walls kertoo, että Tampereen Korkeakoulusäätiön hallitus hyväksyi pitkän aikavälin taloussuunnitelman keväällä 2019 samalla kun hallitus hyväksyi kuluvan vuoden budjetin.
Vuoden 2019 budjetti on varsinaisen toiminnan osalta 14,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kun sijoitustoiminnan tuotot huomioidaan, yliopiston ennakoitu kokonaistulos jää vuonna 2019 budjetin mukaan 4,9 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls kertoo, että yliopistossa ei ole tiedossa yt-neuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi.Antti Eintola / Yle
Palkkakulut kasvoivat seitsemän miljoonaa
Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät uudeksi yliopistoksi vuoden 2019 alusta lähtien. Vuonna 2018 näiden kahden yliopiston palkkakulut nousivat yhteensä seitsemän miljoonaa euroa. Henkilöstökustannukset olivat yhteensä 207,5 miljoonaa euroa, josta lisäys oli siis 3,4 prosenttia.
Walls kertoo, että nousu johtui useista tekijöistä: palkkojen teknisistä TES-sopimuskorotuksista, yliopiston panostuksista normaaliin tutkimus- ja koulutustoimintaansa sekä korkeakoulufuusion kustannuksista.
Yliopistojen yhdistyminen on rahoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön strategisella lisärahoituksella. Sitä on myönnetty vuosille 2016–2020 yhteensä noin 27 miljoonaa euroa. Vuosille 2019–2020 tästä on osoitettu noin 12 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Tampereen ammattikorkeakoululle on myönnetty opetus- ja kulttuuriministeriön strategista lisärahoitusta.
Ammattikorkeakoulu toimii samassa korkeakoulukonsernissa yliopiston kanssa.
Tampereen yliopiston tavoitteena on ollut lisätä EU-rahoitusta. Wallsin mukaan suunta on myönteinen.
Yliopisto on vuonna 2014 alkaneella Horizon2020-rahoituskaudella saanut maaliskuuhun 2019 mennessä puiteohjelmarahoitusta yhteensä 51 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 yliopisto on saanut ohjelmasta kymmenkunta uutta rahoituspäätöstä, joista suurin on yliopiston itsensä koordinoima 20 miljoonan euron hanke.
– Uskomme, että kehittämällä tutkimuksen tukipalveluita pystymme tarjoamaan tutkijoille asiantuntemusta, jota tarvitaan puiteohjelmasta rahoitettavien kansainvälisten tutkimushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen, Walls sanoo.
Pääosa yliopiston rahoituksesta on valtion perusrahoitusta. Tiistaina hallitus kertoi, että yliopistot saavat ensi vuodelle 40 miljoonan ja ammattikorkeakoulut 20 miljoonan euron lisäyksen perusrahoitukseensa.
Salossa on varastettu useita polkupyöriä alan erikoisliikkeestä. Poliisin mukaan Turuntiellä sijaitsevaan liikkeeseen murtauduttiin keskiviikkona aamuyöllä noin kello kolmen aikaan.
Varkaat veivät mukanaan Ghost- ja Lapierre-merkkisiä pyöriä, joiden kappelehinnat liikkuvat 3 000 – 5 000 euron välissä. Polkupyörät on ilmeisesti lastattu pakettiautoon. Alustavan arvion mukaan kateissa on kymmenkunta pyörää.
Salon poliisi tutkii asiaa törkeänä varkautena. Poliisi pyytää vihjeitä ja silminnäkijähavaintoja asiaan liittyen.
Alkoholin myynti päivittäistavarakaupoissa laski tammi–elokuussa vuodentakaisesta. Litroissa myynti väheni kaksi prosenttia ja absoluuttisena alkoholina mitattuna 1,8 prosenttia. Asia käy ilmi Taloustutkimuksen ennakkotiedoista.
Myynti väheni erityisesti kesäkuukausina. Lukuun heijastuvat vuodentakaiset helteet, jolloin olutta, siideriä ja lonkeroa kannettiin kaupasta paljon. Sään vaikutus näkyi tuolloin myös virvoitusjuomien myynnissä.
Kahdeksan kuukauden ennakkotietojen perusteella alkoholin vähittäismyynti on siis palaamassa tänä vuonna laskevalle trendille. Viime vuonna absoluuttialkoholin kotimaan myynti kasvoi 0,1 prosenttia.
– Näyttää edelleen siltä, että alkoholilain kokonaisuudistus ei ole lisännyt alkoholin vähittäismyyntiä Suomessa. Sen sijaan oluen ja lonkeroiden matkustajatuonti on elokuussa julkistetun tutkimuksen mukaan kääntynyt taas selvään kasvuun, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto toteaa tiedotteessa.
Uusi alkoholilaki tuli voimaan viime vuonna. Nyt kaupassa saa myydä enintään 5,5 prosentin vahvuisia alkoholijuomia, mikä toi muun muassa lonkerot hyllyihin.
Selvityksen teki Taloustutkimus Oy syyskuussa Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta. Taloustutkimus on kerännyt tammi–joulukuun myyntitiedot Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyrityksiltä, lisäksi lähteitä ovat Valviran alkoholin kulutustilastot ja Alkon myyntitilasto. Työ on jatkoa vuosina 2017 ja 2018 tehdyille selvityksille.
Urjalalainen Greetta Rantanen on juuri täyttänyt 80 vuotta. Hän ajaa autoa päivittäin, eikä usko ajokykynsä vielä heikentyneen.
– Tunnen itseni vielä aika varmaksi liikenteessä, Rantanen toteaa ja kertoo asuvansa vähän kauempana Urjalan keskustasta.
77-vuotias Asko Viholainen istuu myös ratin taakse lähes joka päivä.
– Täällä on liikuttava autolla, kun kaikki palvelut on keskitetty yhteen paikkaan.
Viholainen kuitenkin myöntää, että ikä näön heikkeneminen on tuonut muutoksia omaan ajokykyyn.
– Onhan se huonontunut ilman muuta. Esimerkiksi pimeässä en aja, jos ei ole pakko.
Ikäihmisten määrä kasvaa liikenteessä
Suomalaiset vanhenevat, joten myös ajokortillisten ikäihmisten määrä on kasvussa. Seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana yli 75-vuotiaiden määrä yli kaksinkertaistuu. 80 vuotta täyttäneitä ajokortillisia on silloin peräti nelinkertainen määrä tähän päivään verrattuna.
Greetta Rantanen toivoo, että myös hänen ajonsa jatkuvat.
– Jännitän kuinka käy, kun 85-vuotiaana on seuraava ajokortin uusiminen.
Rantasen 90-vuotias naapuri oli kertomansa mukaan saanut uusittua ajokorttinsa.
Ajokortillisten ikäihmisten määrän kasvu selittyy osittain sillä, että seniorit ovat entistä terveempiä, kerrotaan Liikenneturvasta. He myös haluavat ja pystyvät liikkumaan omalla autolla.
Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara pitää autoileville ikäihmisille tarkoitettuja kursseja ympäri Pirkanmaata. Anne Savin / Yle
Iäkkäät autoilijat eivät muodosta erityistä riskiä liikenteessä, sillä monet heistä ovat kokeneita kuljettaja ja ajokokemusta on kertynyt vuosikymmeniä. Ikäihmiset ovat myös rauhallisia kuljettajia, eivätkä ota tietoisesti riskejä ja välttävät ylinopeuksia.
Jännitän, jos satun elämään 85-vuotiaaksi, että kuinka sitten käy, kun 85-vuotiaana on seuraava ajokortin uusiminen. Greetta Rantanen
Liikenteessä loukkaantuu vuosittain yli 800 64 vuotta täyttänyttä. Menehtyneitä iäkkäitä on vuosittain noin 70. Heistä auton kyydissä tai kuljettajina kuolee kaksi kolmesta. Luku on pysynyt ennallaan viimeiset kymmenen vuotta.
Vaikka iäkkäät pärjäävät suhteellisesti hyvin liikenteessä, onnettomuudet koituvat yli 75-vuotiaiden kohtaloksi muita useammin. Heidän kuolemanriskinsä on kaksinkertainen suhteutettuna koko väestöön.
– Iäkkään keho ei kestä enää kolarivoimia samalla tavalla kuin nuorempana, muistuttaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara.
Eniten kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtuu kohtaamistilanteissa.
– Risteysajo on kaikista hankalinta ikäihmisille. Liikenteessä tilanteet muuttuvat jatkuvasti, eikä aina ehditä reagoimaan siten kuin liikenteessä kuuluisi.
Toiseksi eniten ikäihmisten kuolemia onnettomuuksissa aiheuttavat tieltä suistumiset.
Liikenneturvan kuntokurssit kertaavat ja kannustavat
Syyskuun alussa Greetta Rantanen ja Asko Viholainen kurvailivat Urjalan terveyskeskuksen tuntumassa toimivalle Lähitorille, jonne oli saapunut myös yli kolmekymmentä muuta ikäihmistä kertaamaan liikenteeseen liittyviä asioita.
– Iäkkäillä on halu kerrata niitä asioita, mitä me tässä kurssilla koulutuksen aikana käydään läpi, selittää suuren suosion syytä Ari-Pekka Elovaara Liikenneturvasta.
Kahden päivän koulutuksessa kerrataan muun muassa liikennemerkkejä ja erilaisia liikennesääntöjä.
– Yleinen huolenaihe on välinpitämätön liikennekulttuuri ja kiire, joka heijastuu myös iäkkäisiin. Ikäihmiset kokevat ehkä vähän olevansa jaloissa.
Kurssilaisten ikähaarukka on 60 ja 100 vuoden välillä. Kurssin tärkein tavoite on kannustaa ja opastaa ikäihmisiä selviytymään liikenteessä mahdollisimman pitkään.
Liikenneturvan ikäautoilijoille suunnatulle kurssille osallistui ennätysmäärä väkeä Urjalassa. Anne Savin / Yle
Toki kurssilla puhutaan myös ajokunnosta ja siitä, että jokainen joutuu jossain vaiheessa luopumaan ajokortistaan.
– Täytyy olla rehellinen siinä, että jos joskus tuntuu siltä, ettei ole oikein ajokuntoinen, niin silloin täytyy tehdä se ratkaisu olla ajamatta, muistuttaa Ari-Pekka Elovaara.
Ajokortista luopuminen ei kuitenkaan ole helppo asia. Urjalalainen Asko Viholainen myöntää, että se tulee vielä eteen.
– Se on miehelle kamala paikka luopua kortista.
Mutta miksi se on niin vaikeaa miehille?
– No, kun miehet ovat yleensä maailman parhaita ajajia.
Ei sitä pysty itse oikein arvioimaan, kun pää on nuori vaikka kroppa on vanha. Asko Viholainen
Kurssilla kannustetaankin pohtimaan asiaa jo ennakkoon. Silti moni päätyy luottamaan ulkopuolisten arvioon.
– Varmaan lapsenlapset ja minun poikakin ehkä huomaa, jos alkaa olla haparointia. Kyllä ne pistävät ojennukseen sitten, uskoo Greetta Rantanen.
Myös Asko Viholainen aikoo luottaa lähimmäisten havaintoihin.
– Ei sitä pysty itse oikein arvioimaan, kun pää on nuori vaikka kroppa on vanha.
Satamatyöntekijöiltä puuttuu nykyisin paikka, jossa he voisivat harjoitella turvallisesti mahdollisia työssä tapahtuvia vaaratilanteita varten.
Rakennusalan työntekijät pääsevät harjoittelemaan työturvallisuuteen liittyviä vahinkotapauksia kolmessa eri turvapuistossa Suomessa. Euroopan ensimmäinen rakennusalan turvapuisto perustettiin Espooseen vuonna 2009.
Satama- ja logistiikka-alalla sattuu tapaturmia toiseksi eniten rakennusalan jälkeen, minkä takia vaaratilanteita pitäisi pystyä harjoittelemaan etukäteen.
Nyt Kotkaan on suunnitella ensimmäinen turvapuisto satamien työturvallisuuskoulutusta varten.
Uusi turvapuisto vanhaan satamahalliin
Ongelmana on, että satamat ovat suljettuja alueita, eikä niihin pääse kuka tahansa. Turvapuisto tarjoaisi todellista tilannetta muistuttavan ympäristön koulutukselle. Esimerkiksi satamissa toimivat yritykset, viranomaiset ja opiskelijat pääsisivät harjoittelemaan satamien kuljetuksiin liittyvien vaaratilanteiden varalle.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Kotkan kaupunki aikovat selvittää Suomen ensimmäisen satamalogistiikan turvapuiston perustamista vanhalle satama-alueelle kaupungin keskustan tuntumaan. Turvapuistossa voi opetella työturvallisuutta käytännön esimerkkien kautta.
Turvapuisto sijoittuisi yli 8 000 neliön kokoiseen kaupungin varastohalliin Kantasatamaan. Uusi turvapuisto toimisi alueelle nousevan tapahtumakeskuksen lähettyvillä.
Halliin junanvaunu ja kontteja
Kotkan teknisen johtajan Vesa-Jukka Vornasen mukaan varastohalliin voisi tuoda esimerkiksi junanvaunun ja kontteja, joiden avulla kouluttautujat voisivat harjoitella mahdollisten vaaratilanteiden varalle. Hallissa on junaratarakenteet valmiiksi olemassa.
– Siellä voisi esimerkiksi harjoitella, miten junan oven voi avata turvallisesti, kertoo Vornanen.
Kyseessä on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Kotkan kaupungin kolmevuotinen hanke, jolle haetaan EU-rahaa. Kotkan kaupunki osallistuu turvapuiston selvitystyöhön 24 500 eurolla.
Tarkoitus on selvittää liiketoimintamallia ja muun muassa se, kuka voisi pyörittää uutta turvapuistoa.
Suomessa on entuudestaan kolme rakennusalan turvapuistoa Espoossa, Oulussa Kuopiossa. Esimerkiksi Espoon turvapuistossa käy vuosittain rakennusalaa harjoittelemassa lähes 7 000 rakennusalan ihmistä.
THL:n kouluterveyskyselyn tulokset kohahduttivat Haminaa kaksi vuotta sitten.
Kyselyssä selvisi, että haminalaiset kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset nuuskasivat enemmän kuin ikätoverinsa muualla Suomessa – viidesosa jopa päivittäin. Nuuskaajien määrä oli ponnahtanut kattoon muutamassa vuodessa.
Ikäluokasta lähes neljäsosa kertoi kokeilleensa kannabista. Vielä neljä vuotta aiemmin luku oli ollut yli kolme kertaa pienempi.
Nuuskaavien nuorten määrä on parissa vuodessa yli puolittunut Haminassa. Tiistaina julkaistuun kouluterveyskyselyyn vastanneista haminalaisista kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista enää vajaa kymmenen prosenttia ilmoitti nuuskaavansa päivittäin.
Myös nuorten huumekokeilut ovat vähentyneet. 8.- ja 9.-luokkalaisista kannabista ilmoitti kokeilleensa noin joka kuudes.
Vielä vuonna 2017 liki 20 prosenttia nuorista kertoi käyttäneensä kannabista viimeisen kuukauden sisällä. Nyt niin ilmoitti reilu 7 prosenttia haminalaisnuorista.
Tänä vuonna nuorten päihdepääkaupunki vaihtui, ja Hamina tippui kärjestä sekä nuorten nuuskan käytössä, että huumekokeiluissa. Tämän vuoden kouluterveyskyselyn perusteella päivittäin nuuskaavat eniten ylitorniolaisnuoret. Eniten huumekokeiluja on hartolalaisilla.
Moni haminalaisvanhempi on sivuuttanut kaupungissa jyllänneen päihdeongelman. Lopulta nuoret ovat kuitenkin oivaltaneet päihteiden käytön riskit.
Vääriä luuloja huumeista
Haminan nuorisopalveluissa päihteiden käytön uskotaan vähentyneen, koska keskustelua nuorten kanssa on lisätty, ja asenneilmapiiriä on pyritty muuttamaan.
– Olemme miettineet aiempaa enemmän sitä, miten ja missä vaiheessa oppilaille näistä asioista puhutaan, kertoo nuorisokoordinaattori Jenny Amperla.
Esimerkiksi Vehkalahden koululla seiskaluokkalaisten syksyiseen tutustumispäivään on viime vuosina yhdistetty päihderasti. Tarkoituksena on haastaa oppilaita keskustelemaan päihteistä ja niiden haittavaikutuksista, sekä kartoittaa nuorten asenteita ja ajatuksia päihteistä.
Päihderastin aluksi nuorten mieliin on palautettu kutosluokalla opetettua päihdetietoisuutta, ja heille on näytetty päihdevalistusvideo. Niiden pohjalta päihteistä on käyty keskustelua nuorten kanssa.
Amperla on myös esittänyt nuorille erilaisia päihteisiin liittyviä väittämiä, ja nuoret ovat saaneet äänestää, onko väite totta vai ei. Äänestyksissä on käynyt ilmi, että nuorilla on päihteistä vääriä kuvitelmia. Esimerkiksi kannabikseen liittyy kaikenlaisia uskomuksia ja myyttejä, joita oikaistaan.
– Netistä löytyy paljon dokumentteja kannabiksen lääkekäytöstä, ja nuoret saattavat ajatella, että he voisivat käyttää kannabista lääkkeenä. Olemme oikaisseet nuorten käsityksiä siitä ja kertoneet, että kannabiksen käyttö lääkkeenä ja päihteenä ovat eri asioita.
Osa nuorista yllättyy kuullessaan, kuinka paljon eri kemikaaleja nuuskassa on.Antti Heikinmatti / Yle
– Olemme kertoneet myös siitä, että myös nuuskan lahjoittaminen on laitonta, eikä sitä saa edes antaa kaverille. Jotkut yllättyvät myös siitä, kuinka paljon eri kemikaaleja esimerkiksi nuuskassa on, kertoo Amperla.
Amperlan mukaan nuoret ovat keskustelujen myötä oivaltaneet esimerkiksi sen, että nuuskan myyjä voi kiinnijäädessään ilmiantaa ostajia, jolloin nuori voi joutua maksamaan veromätkyjä.
Muiden nuorten kokemukset herättivät
Toinen oivallus on ollut se, että kun nuuska laitetaan ylähuulen alle suoraan limakalvolle, kaikki sen aineet imeytyvät siitä elimistöön.
– Osa nuorista on myös kertonut omia kokemuksiaan siitä, millaisia seuraamuksia jollekin omalle läheiselle tai kaverille on tullut päihteiden käytöstä. Toisten nuorten kokemukset voivat herättää nuoria ajattelemaan.
Hyvää keskustelua on Amperlan mukaan käyty myös alkoholin haitoista.
– Esimerkiksi nuorisotilamme ovat ehdottoman päihteettömiä. Sinne ei tulla minkään päihteen kanssa. Se varmaan antaa esimerkkiä nuorelle siitä, ettei olekaan ihan ok, että taskussa on nuuskapurkki, pohtii Amperla.
''Ei koske meidän nuorta''
Haminassa on yritetty järjestää päihdeaiheisia vanhempainiltoja, mutta vanhempia on ollut vaikeaa saada osallistumaan niihin.
– Se saatetaan sivuuttaa ajatuksella, että ei koske vielä meidän nuorta. Vaikka voi hyvin koskeakin. Olen jutellut seiskaluokkalaisten kanssa, ja vaikka omaa kokemusta päihteistä ei nuorella olisikaan, tosi moni on ainakin kaveri- tai perhepiirissä nähnyt päihteiden käyttöä, ja on sillä tavalla kosketuksissa päihteisiin, toteaa Amperla.
Amperlan mukaan vanhempien olisi hyvä osata kohdata nuori positiivisesti ja olla läsnä oman nuoren elämässä.
– Heidän pitäisi olla kiinnostuneita siitä, missä oma nuori liikkuu ja kenen kanssa, ja mitä he puuhailevat.
Nuoret haluavat puhua päihteistä
Nuorisokoordinaattori Jenny Amperlan mukaan seiskaluokkalaisten ajatukset ja tietämys päihteistä vaihtelevat paljon.
– Osalle päihteet ovat vielä aika vieraita asioita, mutta osa tietää niistä jo tosi paljon. Seiskaluokka on aika hyvä aika puhua, ja haastaa ajatuksia ja uskomuksia päihteistä. Oppilaat kuuluvat ikäryhmään, jossa sosiaaliset paineet alkavat kasvaa.
Juuri sosiaalinen paine on Amperlan mukaan iso tekijä nuorten päihdekokeilujen taustalla.
– Jos kaveriporukassa joku tarjoaa, niin nuoren on ehkä vaikea kieltäytyä. Voi olla myös sellaista kapinahenkeä, että rikotaan sääntöjä vastaan. Kai se kuuluu nuoruuden kokeiluun myös osittain.
Vaikka nuuskan käyttö onkin vähentynyt, sitä näkyy Haminan kouluissa yhä.Mikko Savolainen / Yle
Amperlan mukaan nuoret haluavat selvästi keskustella päihteistä. Nuoret etsivät tietoa internetistä, mutta riski väärän tiedon omaksumiseen on olemassa. Amperlan mukaan nuoret saattavat kyseenalaistaa tietojensa oikeellisuuden itsekin.
– He saattavat esittää jotain väitteitä, ja katsoa samalla vähän kysyvällä ilmeellä, että onkohan tämä nyt näin. Olen kokenut, että nuoret ottavat tietoa hyvin vastaan. Heidän kanssaan pitäisi puhua näistä asioista enemmänkin. Nuorilla on tosi kova aikuisen tarve.
Vaikka päihteiden käyttö Haminassa onkin kouluterveyskyselyn mukaan vähentynyt, toimenpiteitä tarvitaan vieläkin. Amperlan mukaan nuuskaa näkyy koulumaailmassa edelleen.
– Seiskaluokkalaiset juuri viime viikolla kertoivat, että sitä näkyy koulun roskiksissa ja pihalla. Kyllä meillä on vielä tehtävää.
Ranitidiinia sisältävät lääkkeet vedetään Suomessa pois apteekeista, kertoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea tiedotteessa.
Ranitidiini on lääkeaine, jota käytetään hoitamaan ja estämään mahan liikahappoisuudesta aiheutuvia vaivoja, kuten närästystä ja mahahaavaa. Euroopan ja Yhdysvaltojen viranomaiset selvittävät paraikaa ranitidiinia koskevaa laatuongelmaa.
Akuuttia riskiä potilaille ei ole, ja Fimea kehottaa heitä jatkamaan lääkkeenkäyttöä. Halutessaan potilas voi kuitenkin pyytää lääkäriä vaihtamaan lääkkeen toiseen.
Suomessa myyntikieltoon menevät Inside, Inside Brus, Ranisan, Ranitidin Mylan, Ranixal ja Zantac.
Selvitykset liittyvät havaittuun epäpuhtauteen, N-nitrosodimetyyliamiiniin (NDMA), jonka on eläinkokeissa todettu nostavan syöpäriskiä. Sitä on myös joissakin ruoka-aineissa ja vedessä, eikä sen oleteta olevan ihmiselle haitallista hyvin pieninä pitoisuuksina. Lääkkeissä raja-arvot epäpuhtauksille ovat kuitenkin erittäin tiukat.
Euroopan komissio, Euroopan lääkevirasto EMA ja kansalliset lääkeviranomaiset tutkivat parhaillaan NDMA:n määriä lääkkeissä ja mahdollisia vaikutuksia potilaisiin. Fimea jatkaa asian selvittelyä yhdessä muiden Euroopan lääkeviranomaisten kanssa.
Suomen Kennelliiton hallitus jatkaa edelleen Norjassa asuvien koirien osallistumiskieltoa Kennelliiton alaisiin koiratapahtumiin Suomessa. Kielto on voimassa tällä tietoa syyskuun loppuun asti. Kiellon syynä on Norjassa ilmennyt vakava koirien veriripulitautitilanne.
Norjassa tautiin on kuollut lähes 30 koiraa ja ainakin parisataa on sairastunut. Nopeasti hoitoon saadut koirat ovat toipuneet.
Tautitapaukset Norjassa sairastuneilla koirilla ilmenevät verisenä ripulina, oksennuksena ja nopeasti heikkenevänä yleiskuntona.
Suomessa Ruokavirasto on saanut ilmoituksia vain yksittäisistä koirien veriripulitapauksista Suomessa.
Ruokaviraston mukaan koirien verenvuotoista suolistosairautta esiintyy yksittäisinä tapauksina melko säännöllisesti ympäri vuoden. Tauti voi olla tavallista yleisempää lämpimänä loppukesänä ja syksynä. Taudin laukaisevat syyt tunnetaan vielä huonosti, mutta se ei ole koirasta toiseen tarttuva.
Myöskään Ruotsissa tai Tanskassa ei ole raportoitu vastaavanlaisia tarttuvia tautitapauksia, kertoo Suomen Kennelliitto verkkosivuillaan.
Ylen alueellisessa uutislähetyksessä 17.9. kerroimme virheellisesti, että Jyväskylän hoivapalveluyhdistykseen kohdistuneet talous- ja rikosepäilyt herättävät suurta hämmennystä.
Poliisi ei epäile yhdistystä rikoksesta eikä siihen kohdistu rikostutkintaa.
Talon toisena omistajana on Säynätsalon työväenyhdistys, jonka entistä puheenjohtajaa poliisi epäilee useista talousrikoksista. Sisä-Suomen poliisin rikoskomisario Toni Peuha kertoo, että Jyväskylän hoivapalveluyhdistys liittyy meneillään olevaan esitutkintaan vain omistajana konsernirakenteessa.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut 11 vuoden vankeuteen miehen, joka tappoi vakavasti sairaan tytön Nurmijärvellä viime vuoden marraskuussa. Mies oli tytön isäpuoli.
Juttu käsiteltiin käräjillä suljetuin ovin. Käräjäoikeuden antamasta lyhyestä julkisesta selosteesta ei selviä, mitkä tapahtumat edelsivät henkirikosta.
Syyttäjä haki miehelle tuomiota murhasta. Käräjäoikeus tuomitsi kuitenkin miehen lievemmästä rikoksesta eli taposta.
Mielentilatutkimuksen mukaan mies oli teon aikaan syyntakeinen eli ymmärsi tekonsa merkityksen.
Saudi-Arabian öljyntuotantolaitoksiin kohdistuneet iskut alkavat näkyä bensiinin ja dieselin hinnoissa suomalaisilla jakeluasemilla. Autoilijoiden havaintojen mukaan polttoaineiden hinnat ovat monin paikoin nousseet eilisestä.
Pääkaupunkiseudulla bensan hinta on noussut paikoin jopa yli 10 senttiä litralta ja dieselin hinta paikoin jopa 20 senttiä litralta.
Energiayhtiö St1:n toimitusjohtajan Mika Wiljasen mukaan Saudi-Arabian öljyntuotannon ongelmat aiheuttavat korotuspaineita hintoihin. Sitä kuinka paljon hinnat saattavat nousta, hän ei halua lähteä arvioimaan.
– Kyllä tässä on selkeästi nähtävissä maailmanmarkkinatilanteen kiristyminen. Jossain vaiheessa tulee vastaan se kipuraja, jolloin hintoja on välttämätöntä nostaa.
Bensa- ja dieselpumpuilla korotuspaineet alkavat Wiljasen mukaan näkyä todennäköisesti tänään tai viimeistään huomenna.
– Toki on hyvä pitää mielessä että pumppuhintaan vaikuttavat myös monet muut asiat, kuten paikallinen kilpailu, ja ne liikkuvat omalla syklillään aika nopeastikin, mutta kyllä tälläiset häiriöt maailmanmarkkinoilla vaikuttavat kohtuullisen nopeasti.
Wiljanen kertoo, että Saudi-Arabian tuontantovaikeudet nostivat raakaöljyn maailmanmarkkinahintaa ja ST1:n ostamien öljytuotteiden hintaa maanantaina noin 50 dollaria tonnilta. Tiistaiaamuna hinta nousi lähes 70 dollaria tonnilta, mutta laski keskiviikona jälleen maanantain tasolle.
Markkinoiden rauhoittumisen taustalla on Saudi-Arabiasta tiistai-iltana tullut viesti siitä, että iskujen vuoksi katkennut öljyntuotanto saadaan todennäköisesti aikaisemmin käyntiin kuin alun perin kerrottiin, sanoo Wiljanen Radio Suomen Päivän haastattelussa.
– Toivon että tämä viesti rauhoittaa tilannetta, mutta kaikki riippuu siitä mitä seuraavaksi tapahtuu.
Maailman suurimman öljynviejämaan Saudi-Arabian öljyntuontanto puolittui maan tuotantolaitoksiin viikonloppuna tehtyjen iskujen vuoksi. Iskun tuhojen korjaamisen on arvioitu kestävän useita kuukausia.
Saudi-Arabian öljyntuotannon putoaminen puoleen tarkoittaa noin viiden miljoonan tynnyrin päivätuotannon vähentymistä. Se on viitisen prosenttia koko maailman tuotannosta.
Poliisi on tiedottanut lisää operaatiostaan Tampereen Puu-Tammelassa.
Tiistaina iltakahdeksan jälkeen tulleen hälytyksen mukaan paikalla oli useita henkilöitä naamioituneina, ja hälytyksen tehneen asuntoon kuului kovaa pauketta.
Poliisi lähetti paikalle useita partioita ja otti kiinni kolme epäiltyä.
Aamulehden mukaan poliisi olisi tarkistanut alueella useita asuntoja koiran kanssa. Poliisilaitokselle tuotiin myös kolme asianomistajaa ja yksi todistaja. Ulkopuolisille ei ole aiheutunut vaaraa tilanteesta.
Poliisi kertoi tutkivansa muun muassa törkeää kotirauhan rikkomista, törkeää pahoinpitelyä, ryöstöä ja vapaudenriistoa. Rikosnimikkeet voivat muuttua kuulustelujen edetessä.
Poliisi kertoi keskiviikkona puolenpäivän jälkeen, että esitutkinta on edistynyt vain vähän, eikä asiasta vielä tiedoteta enempää.
Voimankäytön opettajana Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella toiminutta ylikonstaapelia epäillään epäasiallisesta käytöksestä.
Poliisia epäillään naispuolisten opiskelijoiden kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta ja virka-aseman väärinkäytöstä. Poliisi on pidätettynä virastaan.
Asia on siirtynyt nyt Sisä-Suomen syyttäjänviraston syyteharkintaan.
Kuuden epäillyn seksuaalisen ahdistelun osalta esitutkinta on lopetettu. Kolmessa niistä on perusteena se, että asianomistaja ei ole esittänyt rangaistusvaatimusta, ja kolme epäiltyä rikosta on vanhentunut.
Luonnonvarakeskus Luke uudistaa tutkimustaan jaottelemalla toimintansa neljän päätavoitteen alle. Tutkimusympäristöjen keskittäminen vaikuttaa vuosina 2020-2025 lähes sataan työntekijään, joiden toimenkuva saattaa muuttua. Lukella on yhteensä noin 1300 työntekijää.
Yksittäisiä työntekijöitä voi joutua muuttamaan paikkakunnalta toiselle, mutta siirroista ja muutoksista käydään keskustelu henkilökunnan kanssa.
– Tämä ei ole irtisanomisohjelma. Kaikille löydetään töitä Luken organisaatiosta, toteaa hallintojohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskuksesta.
Luke vahvistaa erityisesti Kuopion Maaningan, Siikajoen Ruukin ja Jokioisten peltotutkimusalustoja. Parkanon tutkimustoiminnot sulautetaan Jokioisiin ja Otaniemeen. Piikkiötä kehitetään Luken puutarhatutkimuksen pääpaikaksi.
Hallintojohtaja Ilkka P. Laurila tyrmää Maaseudun Tulevaisuuden tiedot (Maaseudun Tulevaisuuden nettisivut), että Kuopion Maaningan tutkimusnavetta oltaisiin lakkauttamassa.
– Maaningan lypsykarjanavettaan etsimme yhteistyökumppania, yritystä, jonka vastuulla olisi navetan operointi ja joka olisi kiinnostunut tutkimuslaitoksen kanssa tekemään yhdessä töitä, toteaa Laurila.
Sen sijaan Siikajoen Ruukin lihakarjanavetasta Luke on luopumassa, kun suunnitellut hankkeet viedään päätökseen vuonna 2021. Tuolloin Luke hakee kumppania lihakarjantutkimukseen.
Jokioinen on jatkossa nautatutkimuksen pääpaikka ja sinne rakennetaan kansainvälisen tason tutkimusnavetta.
– Jotta pysymme kilpailukykyisenä tutkimustoimijana, meidän on mietittävä, missä kehitämme infraamme. Suunnitelmissamme on investoida 3 miljoonan euron vuosivauhtia kaiken kaikkiaan, toteaa Laurila.
Laurila sanoo, että Luken tarkoitus on säilyä jatkossakin alueellisena toimijana eri puolilla Suomea sijaitsevien 24 toimipisteen turvin. Viime vuosina Luke on löytänyt eri tutkimusaloille kumppaneita ja näin käytännössä ulkoistanut eläintenhoitoaan.
Myös laboratoriotoimintoja keskitetään
Muutoksen taustalla on Laurilan mukaan se, että tutkimuksen pitää seurata paikallisesti ja globaalisti esimerkiksi ilmastonmuutosta.
– Päätavoitteitamme ovat jatkossa hiilenkierron tutkimus, sopeutumis- ja palautumiskykyinen biotalous, kannattava ja vastuullinen alkutuotanto sekä biokiertotalous, kertoo hallintojohtaja Ilkka P. Laurila Lukesta.
Peltotutkimuksen lisäksi laboratoriotoimintoja keskitetään neljälle paikkakunnalle, eli pääkaupunkiseudulle, Jokioisiin, Joensuuhun ja Ouluun. Lisäksi esimerkiksi Savonlinnassa metsäpuiden kasvullisen lisäyksen laboratorioon on näillä näkymin tulossa lisää henkilökuntaa.
Laurila kertoo, että tutkimusmetsien pinta-alaa pienennetään noin viidenneksellä. Nykyään Lukella on tutkimusmetsää noin 32 000 hehtaarin verran.
Enonkoskella jatketaan työtä Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten kalakantojen säilyttämiseksi, mutta Enonkoskelta siirtyy siellä väliaikaisesti sijoitettuna ollut kalojen valintajalostus Laukaaseen.
Etelä-Savoon etsitään peltotutkimukseen parhaillaan kumppania tutkimustoiminnan pyörittämiseen. Siinä yhteydessä saattaa tarjoutua mahdollisuus hyödyntää Mikkelin Karilan peltoja. Kumppanin etsintä liittyy Luken aiempaan, kolme vuotta sitten käynnistyneeseen toimipistehankkeeseen. Päätös asiassa syntyy vuoden loppuun mennessä.
Poliisihallitus varoittaa viallisesta patruunaerästä. Kyseessä ovat Winchester-merkkiset patruunat, joiden kaliiperi on .17HMR. Niiden käyttö on lopetettava välittömästi ja ne on palautettava ostopaikkaan.
Poliisihallituksen mukaan erässä on mahdollisesti ruudittomia patruunoita. Patruunan ollessa ruuditon voi luoti lähteä liikkeelle nallimassan voimalla ja jäädä piippuun jumiin.
Jos tukkeutuneeseen piippuun ammutaan uusi patruuna, seurauksena voi olla aseen rikkoutuminen ja ampujan vahingoittuminen, Poliisihallitus kertoo.
Viallisen patruunaerän valmistajan tuotenumero on X17HMR1 ja vialliset latauserät ovat NB51 ja NB61.
