Uusimmassa huijausviestien ryöpsäyksessä tulee melkeinpä ikävä niitä aikoja, kun sähköpostihuijaukset perustuivat siihen, että vastaanottaja oli muka perinyt miljoonia tuntemattomalta kaukaiselta sukulaiselta.

Kehnot automaattikäännökset oli helppo tunnistaa, ja tuskinpa YK:n pääsihteeri olisi tarjonnut suuria summia rahaa yksityisestä hotmail-sähköpostiosoitteestaan.

Nyt koijarit ovat siirtyneet tekstiviesteihin, jotka saattavat olla personoituja. Esimerkiksi Finnkinon nimissä lähetetyt huijausviestit (Facebook) tarjoavat halpoja elokuvalippuja vastaanottajan asuinpaikkakunnan elokuvateatteriin.

Huijauskampanja on sen verran laaja, että Finnkino laatinut huijausten tunnistamisesta ohjeet (Finnkino).

Sokoksen nimissä viestejä on tullut vastaanottajan nimellä. Huijarit ilmeisesti louhivat verkosta nimiä, puhelinnumeroita ja yhteystietoja, ja yhdistelevät ne personoiduiksi viesteiksi.

Huijausviestejä on lähetetty myös esimerkiksi Gigantin, Postin, Verohallinnon, puhelinoperaattoreiden, Finnairin ja Oikotie-palvelun nimissä.

Esimerkiksi Postin nimissä lähetetyt huijausviestit tulevat samaan ketjuun Postin oikeiden viestin kanssa.

• Postin kärsimysten tie jatkuu kohusta toiseen – nyt palkkakiistan lisäksi riesaksi tulivat tekstiviestihuijaukset

Viestintävirasto: liikkuvat lain harmaalla alueella

Huijausten taustalla on aina raha: joku tienaa niillä. Sähköpostihuijausten yksinkertaisempina aikoina puhuttiin nigerialaiskirjeistä, nyt tietoja rahojen kohtalosta ei juuri ole.

– Ainakin yksi tanskalainen yritys on tehnyt useita tilausansoja, sanoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tietoturva-asiantuntija Juha Tretjakov.

Tämän hetken tyypillinen tekstiviestihuijaus onkin juuri tilausansa.

Huijausviestissä olevan linkin avaaminen ei vielä aiheuta mitään vaaraa. Ansa on linkistä aukeavalla sivulla, ja se laukeaa syöttämällä maksukortin tiedot sivulta löytyvään arvontaan tai tarjoukseen.

Tunnusten antaminen tarkoittaa sitoutumista maksulliseen palveluun, josta eroon pääseminen voi olla erittäin hankalaa.

Jossakin sivulla saattaa olla pieni teksti, jossa kerrotaan mihin tunnukset syöttämällä sitoudutaan.

Vaikka kuluttajaa käytännössä harhautetaan, se voi olla laillista.

– Tilausansa eivät välttämättä suoraan täytä minkään rikoksen tunnusmerkkejä. Ei voida suoraan osoittaa, kuka on tehnyt rikoksen ja missä se on tapahtunut, Tretjakov sanoo.

Tretjakov arvelee, että huijarit ovat oivaltaneet tilausansojen putoavan viranomaisten toimivaltojen rajoille ja lainsäädännön rakoihin.

– Osittain nämä liippaavat arpajaislakia, osittain kuluttajasuojaa, ja osittain poliisia. Lisäksi näissä on tuotemerkkien väärinkäyttöä, ne ovat asianomistajatapauksia, hän sanoo.

• Näin vältät tilausansan – ohjeita kuluttajille (Euroopan kuluttajakeskus)

Tunnista huijaus

Huijausten kohdalla on kyllästymiseen asti jankutettu sitä, että jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se liki varmasti ei myöskään ole totta. Se on hyvä varokeino, mutta ei tahdo enää riittää.

Yksi huijauksen tunnistamisen peruskonsteista on tarkistaa verkkosivun yläreunan osoiteriviltä löytyvä URL-osoite. Se kertoo verkkosivuston tai tiedoston sijainnin internetissä. Esimerkiksi Ylen verkkoetusivun URL näyttää tältä: https://yle.fi.

Jos URL-osoitteessa ei ole yrityksen tai muun toimijan nimeä lainkaan, se on erittäin todennäköisesti huijaus.

Yrityksen nimi URL:issa ei kuitenkaan takaa sitä, että sivusto olisi aito. Huijarit luovat verkko-osoitteita, joissa on toimijan nimi ja lisäksi jotakin muuta. Koska yritykset itsekin käyttävät tämän tyyppisiä muotoja, niiden tunnistaminen voi olla hankalaa.

Jos linkin takaa löytyvä URL epäilyttää, voi sivulle hakeutua hakukoneen avulla ja verrata sen tuomaa URL:ia linkistä avautuneeseen.

Postin nimissä liikkuvissa tekstiviestihuijauksissa väitettiin tullimaksun olevan maksamatta. Jos ei ole tilannut mitään EU-alueen ulkopuolelta, viesti on tietenkin pötyä.

Jos on tilannut EU:n ulkopuolelta, Posti lähettää tullattavan lähetyksen saapumisilmoituksen sekä sähköisenä että paperisena.

Huijaustekstarissa on klikattava linkki, mutta oikeassa tullattavan lähetyksen saapumisilmoituksessa ei ole linkkiä.

Jos taitavasti tehtyyn tilausansaan on kuitenkin tullut astuttua, asian selvittely alkaa tekemällä myyjälle kirjallinen valitus eli reklamaatio.

Jos yritys on suomalainen, reklamaatioissa auttaa tarvittaessa kuluttajaneuvonta. Jos yritys toimi toisessa EU-maassa, Norjassa tai Islannissa, neuvontaa ja apua voi saada Euroopan kuluttajakeskukselta.

Tilausansoissa yhteystietojen löytäminen saattaa kuitenkin olla käytännössä mahdotonta. Silloin kannattaa olla yhteydessä omaan pankkiin, kertoa siellä kuinka on käynyt, ja toimia pankin ohjeiden mukaan.

Kuopion yliopistollisen sairaalan pääovilla nähtiin iltapäivällä hoitajien ulosmarssi. Hoitajat poistuivat työpaikaltaan puoleksi tunniksi.

Ulosmarssilla vastustettiin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin suunnittelemia säästötoimia. Vuoden alusta lähtien käydyissä yt-neuvotteluissa on kerrottu jopa 250 työntekijän irtisanomistarpeesta.

Tehyn Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ammattiosaston puheenjohtaja Sirpa Humaloja sanoo, että työntekijät ymmärtävät ulosmarssista huolimatta tiukan taloudellisen tilanteen. Hänen mukaansa henkilöstöstä säästäminen ei voi kuitenkaan olla ensisijainen tavoite.

– Asioita pitää tarkastella sairaalan arjen kannalta. Henkilöstöä ei ole riittävästi, kertoo Humaloja.

Työtaistelutoimien taustalla ovat Terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehy ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super. Ammattijärjestöjen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin osastot julistivat ulosmarssin yhteydessä viikon kestävän ylityö- ja vuoronvaihtokiellon.

– Kielto kertoo sen, on aikaisemminkin kertonut, että henkilöstöä on liian vähän, Humaloja sanoo.

Kuntatyönantajien mukaan ulosmarssissa on kyse laittomasta työtaistelutoimesta.

– Työtaistelu on työtaistelu, Humaloja vastaa.

Päätökset tehdään loppuvuoden aikana

KYSin henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen seurasi ulosmarssia sairaalan pihalla. Hänen mukaansa ulosmarssi tuli työantajapuolelle aivan puskista.

Työnantaja aikoo kuunnella hoitajien huolta esimerkiksi organisaatiouudistuksen onnistumisesta.

– Organisaatiouudistuksen tarkastelua tullaan varmasti tekemään syksyn aikana, ja arvioidaan, onko siinä onnistuttu, Niemeläinen kertoo.

Niemeläisen mukaan henkilöstön vaihtuvuus on isossa sairaalassa vuositasolla noin 250 työntekijää, ja irtisanomiset tulevat olemaan viimesijainen keino.

– Meillä on eläköityviä paljon ja muuta vaihtuvuutta. Voidaan tehdä erilaisia tehtävänjärjestelyjä. Henkilöstön väheneminen tehdään työn tekemisen vähenemisen kautta, Niemeläinen sanoo.

Aiheesta aiemmin:

Ammattijärjestöjen ulosmarssi sekä ylityö- ja vuoronvaihtokielto KYSissä: henkilökunta vastustaa irtisanomissuunnitelmia

Kuopion yliopistollisen sairaalan yt-neuvotteluissa uusi käänne – saattaa vähentää 250 työntekijää

Vetelin kunta aikoo avata uudelleen jo kertaalleen sulkemansa lukion ovet. Kunnanhallitus oli keskiviikon kokouksessa yksimielinen siitä, että Vetelin lukio on mukana jo tulevan kevään yhteishaussa. Asia menee vielä kuun lopulla valtuuston vahvistettavaksi.

Kunta päätti lakkauttaa lukion, kun vuoden 2016 yhteishaussa sinne ei tullut yhtään hakemusta.

– Silloin painettiin vähän paniikkinappulaa, kun hakijoita ei tullut ja ikäluokka oli muutenkin pieni, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Jussi Torppa.

Nyt Veteli on avaamassa lukion uudelleen, ja kunnassa uskotaan vankasti, että hakijoita on tulevaisuudessa enemmän.

Kunta on tehnyt alustavan kartoituksen Vetelin ja Halsuan 9.-luokkalaisten keskuudessa lukiokoulutuksen kiinnostavuudesta. Veteliläisistä nuorista vain 30 prosenttia valitsee lukio-opinnot, kun koko maassa puolet nuorista valitsee lukion.

Oppilaita tarvitaan jokaiselle vuosikurssille 15–20. Tänä vuonna kunnassa oli 41 yhdeksäsluokkalaista, lisäksi oppilaita uskotaan tulevan naapurikunnasta Halsualta.

– Näyttää siltä, että kiinnostus lukiota kohtaan on kasvanut. Se lähtee siitä, että meillä on laadukasta opetusta, joka oppilaita kiinnostaa. Lisäksi tarvitsemme hyvää markkinointia, toteaa kunnanjohtaja Hannu Jyrkkä.

Veteli oli keväällä 2018 Keski-Pohjanmaan paras suomenkielinen lukio.

"Oma lukio on kannattava"

Vetelin laskelmien mukaan oma lukio on kunnalle kannattava. Alle 60 oppilaan lukiot saavat valtionavustuksen kaksinkertaisena.

Vetelissä lasketaan, että lukion nettokustannukset nousevat noin 200 000 euroon. Tästä noin puolet on sisäisiä vuokria.

Lisäksi asiaa selvittänyt työryhmä huomauttaa, että perusopetuksen kulut ovat nousseet lukion lakkauttamisen jälkeen, koska lukio ei ole jakamassa hallintokuluja. Tämän lisäksi kunnasta hävisi useita opettajien työpaikkoja.

– Kannattavuus on hyvin monisäikeinen asia. Jos lasketaan lyhytaikaista kannattavuutta, niin eihän lukion ylläpitäminen ole rahallisesti tuottavaa. Kunnan imagon ja palveluiden kannalta oma lukio on kuitenkin tärkeä, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Jussi Torppa.

Lukion lakkauttamisesta valitettiin hallinto-oikeuteen.

Tämän vuoden huhtikuussa hallinto-oikeus kumosi lakkauttamispäätöksen, koska kuntalaisia ei oltu kuultu riittävästi. Sen takia Vetelin kunnalla on yhä hallussaan lukiokoulutuksen järjestämislupa.

Lue lisää:

Aaro Åivosta tulee synnyinkuntansa lukion viimeinen ylioppilas

Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi torstaina sakkoihin kokoomuksen entisen Porin-varavaltuutetun.

Mies soitti maaliskuussa aamuyöstä hätäkeskukseen ja kertoi, että hän kävelee viiden minuutin päästä perussuomalaisten Laura Huhtasaaren talon eteen ja polttaa sen. Tosiasiassa hänellä ei ollut aikomustakaan tehdä niin.

Suivaantui vaalivideosta

Oikeudessa mies tunnusti teon mutta perusteli sitä sillä, että tarkoituksena oli tuoda esiin "erään puolueen" julkaiseman vaalivideon "väkivaltaa koskeva epäkohta".

Porilaismies pyysi sittemmin tekoaan anteeksi ja erosi puolueesta.

Käräjäoikeus tuomitsi hänet perättömästä vaarailmoituksesta 30 päiväsakkoon, joista kertyy hänen tuloillaan maksettavaa 180 euroa. Kun otettiin huomioon se, että mies oli asian takia jonkin aikaa kiinni otettuna, maksettavaksi jäi 144 euroa.

Paksut ilmastointiputket risteilevät katossa. Niiden alla olevat suuret yhtenäiset tilat on jaettu osiin siirrettävillä väliseinillä.

– Onhan täällä paljon äänekkäämpää entiseen kouluun verrattuna, mutta ei se hirveästi ole haitannut, Lappeenrannan Kesämäen koulun 7U-luokan oppilas Maisa Luostarinen kertoo.

Hän yrittää keskittyä kirjan lukemiseen yhden väliseinän vierellä.

Lappeenrannan Hyrymäen Family Center -kauppakeskus on toiminut syyslukukauden alusta väistötilana Kesämäen koululle, joka on yksi Lappeenrannan suurimmista kouluista.

Lappeenrannan kaupunki on vuokrannut kauppakeskuksesta lähes 5000 neliömetriä tiloja. Niissä opiskelee 460 Kesämäen yläkoulun ja kuuden luokan oppilasta kahden vuoden ajan Kesämäen koulun peruskorjauksen aikana.

Koululuokat kesän aikana

Kesämäen koulun rehtorin Petri Huovilan mukaan entinen kauppakeskus on muuntunut hyvin koulutiloiksi.

– Pystyimme rakentamaan tänne kohtuullisen toimivat tilat kesällä vain parissa kuukaudessa.

Väliseinistä rakennetut, osin muunneltavat, luokat tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia.

– Voimme käyttää vapaammin tätä tilaa. Ei tarvitse aina istua siinä penkissä ja pulpetin ääressä, äidinkielen opettaja Mirva Löfma**n** kertoo.

Kauppakeskukseen siirtyminen säästi rahaa

Family Center -kauppakeskus on kärvistellyt tyhjenevien tilojen kanssa jo vuosia. Nykyään kauppakeskuksessa toimii vain viisi yritystä, joista suurin on lasten liikuntaleikkipuisto HopLop.

Kauppojen sijaan Lappeenrannan kaupungista on tullut kauppakeskuksen tilojen suurin vuokralainen. Kaupunki on jo aiemmin vuokrannut liikuntatiloja kauppakeskuksesta.

Kesämäen koululle kauppakeskuksen tilat olivat sopivan suuret.

– Meitä uhkasi siirtyminen jopa kolmeen eri väistötilaan eri puolille Lappeenrantaa. Se olisi aiheuttanut sellaisen rumban, että siihen verrattuna tämä on huomattavasti parempi vaihtoehto, Kesämäen koulun rehtori Petri Huovila kertoo.

Myös tilojen hinta on parempi kuin esimerkiksi siirrettävien väistötilojen eli niin sanottujen parakkien vuokraaminen olisi ollut.

– Parakkien vuokra olisi tullut 2-3 kertaa suuremmaksi, Lappeenrannan toimitilat Oy:n projektijohtajana aiemmin toiminut Jukka Mielikäinen kertoo.

Lappeenrannan kaupunki vuokraa Family Center kauppakeskuksesta 4900 neliömetriä tilaa koululle kahdeksi vuodeksi. Hinta on noin 2,15 miljoonaa euroa. Hintaan sisältyvät vuokra- ja muutostyöt sekä kuljetuskustannukset.

Kaikki tilat käyttöön

Väistötilojen etsiminen koululaisille on saanut epidemian luonteen Suomessa. Ylen vuosi sitten tekemän kyselyn mukaan ainakin noin 48 600 peruskoululaista opiskeli Suomessa joko kokonaan tai osittain väistötiloissa. Tämä tarkoittaa hieman yli yhdeksää prosenttia kunnallisten ala- ja yläkoulujen oppilaista.

Sisäilmaongelmien levitessä väistötiloja etsitään mitä erilaisimmista paikoista. Esimerkiksi Loviisassa lukiolaisia sijoitettiin viime vuonna jopa elokuvateatteri Kino Marilynin tiloihin.

Lisää väistötiloja tarvittiin vielä muualta kaupungista ja vuokrattavista parakeista.

Siirrettävien rakennusten vuokraaminen ei yleensä kannata, jos vuokra-aika jää lyhyeksi.

Kunnat ovatkin arvostelleet siirrettävien rakennusten markkinoita vähäisestä kilpailusta, joka vetää hintoja ylös.

– Minulla on sama käsitys. Ei siellä monta tarjoajaa ole, Jukka Mielikäinen sanoo.

Äänieristystä lisätään

Erikoisemmissa väistötiloissa voi olla myös omat ongelmansa. Kauppakeskukseen siirtyneelle Kesämäen koululle uusien tilojen hälyisyys tuli yllätyksenä. Osasyynä siihen on se, että siirrettävät väliseinät eivät ylety kattoon saakka.

Äänet leviävät näin avoimen katon kautta opetustilojen välillä.

Rehtorin mukaan tilanteeseen ollaan jo puuttumassa..

– Olemme lisänneet tänne kokolattiamattoja, akustiikkaverhoja ja nyt on kattoon on tulossa vielä akustiikkalevyjä, rehtori Petri Huovila kertoo.

Rajavartiolaitoksen uudeksi päälliköksi on valittu kenraalimajuri Pasi Kostamovaara.

Kostamovaara työskentelee tällä hetkellä Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkönä. Hän on toiminut syyskuun alusta Rajavartiolaitoksen päällikkön, kenraaliluutnantti Ilkka Laitisen sijaisena. Laitinen jäi työkyvyttömyyseläkkeelle sairautensa vuoksi.

Kostamovaara on työskennellyt Rajavartiolaitoksessa vuodesta 1986. Hän on toiminut muun muassa Suomen pysyvän EU-edustuston rajaturvallisuusasiantuntijana, komentajana Kaakkois-Suomen rajavartiostossa, sekä meriosaston ja henkilöstöosaston osastopäällikkönä Rajavartiolaitoksen esikunnassa.

Lapista, Tervolasta kotoisin oleva Kostamovaara aloittaa Rajavartiolaitoksen johdossa lokakuun alusta. Virallisesti nimityksen vahvistaa tasavallan presidentti perjantaina.

Rajavartiolaitoksen apulaispäälliköksi nimitetään kontra-amiraali Markku Hassinen. Myös hänen virkakautensa kestää vuoden 2024 loppuun saakka.

Lue myös:

Rajavartiolaitoksen päällikkö vaihtuu – nykyinen päällikkö jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vakavan sairauden takia

Syksyn ensimmäinen nahkiaisten pyyntikuukausi on ollut Kemijoella Isohaaran voimalaitoksen alapuolella hiljainen. Kunnon saaliita ei ole tullut.

Kemijoki on ollut vähävetinen kuivan kesän jäljiltä ja Keminmaan nahkiaisenpyytäjät kaipaisivat jokeen kunnon virtaamia ja juoksutuksia paremman saaliin toiveissa. Syysmyrskykin voisi tuoda nahkiaisen Perämerelle.

Yön saalis on jäänyt jälleen laihaksi, kertoo Keminmaan nahkiaisenpyytäjien puheenjohtaja Jouko Rantamaula.

– Sieltä tuli nelisenkymmentä kiloa. Se on aika heikko saalis – kyllä tähän aikaan pitäisi olla vielä numeroja edessäkin. Jos tulisi 250 kiloa yössä, niin silloin se alkaisi jo vaikuttamaan joltakin, Rantamaula harmittelee.

Esimerkiksi Kemijokisuulla saatiin yli 400 000 nahkiaisen saaliita vielä 1980-luvun alussa. 2000-luvun alussakin saatiin vielä yli 200 000 nahkiaista. Iijoella parhaat saalismäärät saattoivat nousta jopa toiselle miljoonalle, kertoo jakokuntien esimies Risto Tolonen.

Viime vuonna Kemijoen Isohaarasta saalis oli vain 70 000 nahkiaista. Myös Iijoella nahkiaisten saalismäärät ovat pudonneet huomattavasti: saalismäärä on vaihtelevasti 100 000 paremmalla puolella.

Nahkiainen on vaikea tutkittava

Nahkiaisten pyytäjät toivovat, että nahkiaiskadon syytä ryhdyttäisiin selvittämään tarkemmin. Nahkiaiskadon tarkemmasta tutkimisesta on puhuttu jo vuosikymmen, mutta asia ei ole edennyt.

– Pitäisi alkaa tutkia, mitä nahkiaiselle tapahtuu merellä. Vai onko se kutu, joka epäonnistuu vai mistä tämä kaikki johtuu, miettii Jouko Rantamaula.

Myös Iijoella on mietitty samaa.

– Varsinkaan nahkiaisen merivaiheista ei ole tietoa tarpeeksi: missä se käy ja missä se kulkee, Risto Tolonen sanoo.

Luonnovarakeskuksessa tiedostetaan, että nahkiaiskantojen kehitys on ollut aleneva pitkällä aikavälillä. Suomessa uhanalaisempien lajien kuten lohen, meritaimenen tai siian tutkimus on mennyt nahkiaisen edelle.

– Suurempia tutkimusulottuvuksia nahkiaisesta ei ole tällä hetkellä meneillään. Nahkiainen on myös haastavampi tutkimuskohde kuin esimerkiksi kalat, sanoo Luonnonvarakeskuksen johtava asiantuntija Petri Heinimaa.

Heinimaan mukaan Itämeren vesistöalueella Latvian rannikolla on vahva nahkiaiskanta. Siellä ympyräsuisella menee paremmin.

Ylisiirtoja jää rästiin

Nahkiaisen pyynnin tulevaisuus huolestuttaa myös Keminmaan nahkiaisenpyytäjien nuorinta jäsentä Antti Kunnaria.

– Saaliit ovat tippuneet joka vuosi. Hyvistä saaliista on toistakymmentä vuotta. Viime vuonnakaan ei päästy ylisiirtovelvoitteeseen, eikä edellisenäkään vuonna. Kyllä tämä vähän heikolta näyttää, Kunnari suree.

Keminmaan nahkiaisenpyytäjät hoitaa Kemijoen säännöstelyssä vesivoimayhtiöille määrättyä 100 000 nahkiaisen ylisiirtovelvoitetta. Nahkiaisia pyydetään Isohaarassa ja siirretään voimalaitospatojen ohi Kemijokeen lisääntymään.

Ylisiirtovelvoitetta ei ole saatu täyteen viime vuosina, joten rästejä on kertynyt jo lähes 300 000 nahkiaisen verran.

Perämeren jokien osuus koko Suomen nahkiaissaaliista on jopa yhdeksänkymmentä prosenttia. Lisäksi nahkiaista pyydetään muun muassa Satakunnassa Kokemäenjoesta ja Pohjanmaalla Perhonjoesta.

Voit keskustella aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Tykkäätkö nahkiaisesta? Kurjia uutisia, sillä syksyn erikoisherkun saatavuus on tänä vuonna surkea

Nahkiaissaaliit ovat surkeimpia vuosikymmeniin – "Muutaman sadan nahkiaisen keräämiseen menee lähes viikko"

Tampereen ylimmältä johdolta vaaditaan lisäselvityksiä SDP:n keskeiseen poliitikkoon Atanas Aleksovskiin liittyvässä jupakassa.

Aleksovski valittiin kaupungin omistaman pysäköintifirman Finnparkin hallitukseen keväällä 2018, vaikka häntä epäiltiin rikoksesta. Kotilinnasäätiön tonttijärjestelyyn liittyvä epäily oli kaupungin ylimmän johdon tiedossa.

Selvityksiä pyydetään pormestari Lauri Lylyltä (sd.), konsernijaoston puheenjohtajalta Kalervo Kummolalta (kok.) ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajalalta.

Kaupunginhallituksen täytyy arvioida, ovatko Kummola, Lyly ja Yli-Rajala toimineet virkavelvollisuuksiensa vastaisesti toimiessaan vastoin hyvää hallintoa. Kaupungin oma ohje kieltää nimittämästä kaupungin omistaman yhtiön hallitukseen tutkinnan kohteena olevia henkilöitä.

Samalla punnitaan, nauttivatko poliitikot luottamusta ja pitääkö konsernijohtajalle antaa huomautus tai varoitus.

Asia on kaupunginhallituksen käsittelyssä maanantaina.

Poliisi ei aloittanut esitutkintaa

Lyly ja Kummola kommentoivat asiaa yhteisessä tiedotteessa.

– On hyvä, että asia selvitetään vielä kaupungin ohjeiden ja sisäisen toiminnan näkökulmista ja pitkään jatkunut prosessi saadaan myös tältä osin käsiteltyä loppuun, Lyly sanoo.

Lylyn mukaan tarvittaviin toimiin ryhdyttiin heti, kun Aleksovskia koskeviin tietoihin oli saatu täysi varmuus niiden tultua julkisuuteen syksyllä 2018.

– Kysymys on nyt kaupungin oman ohjeen tulkinnasta. Olemme toimineet kulloinkin käytettävissä olleiden tietojen perusteella ja pyytäneet lisäselvityksiä, Kummola sanoo.

Kaupunginhallituksen esityslistan mukaan Kummolalta, Lylyltä ja Yli-Rajalalta on pyydetty lisäselvityksiä tapahtuneesta. Heidän antamansa yhteinen selvitys on saatu 16. elokuuta 2019.

Kaupunginhallitukselle esitetään kuitenkin vielä yksilöidympien selvitysten pyytämistä.

Myös poliisille tehtiin tutkintapyyntöjä Aleksovskin valinnasta Finnparkin hallitukseen. Poliisi on päättänyt jo aiemmin, että ei aloita asiassa esitutkintaa Tampereen kaupungin viranhaltijoiden toiminnasta.

Tieto rikosepäilystä pimitettiin konsernijaostolta

Huhtikuussa 2018 Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto esitti Aleksovskia kaupungin omistaman pysäköintifirman Finnparkin hallituksen puheenjohtajaksi. Poliisi kuitenkin epäili Aleksovskia rikoksesta Kotilinnasäätiön Muotialantiellä sijaitsevan tontin vuokraoikeuden myyntiin liittyen. Aleksovski on Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja.

Ennen konsernijaoston esitystä Aleksovski ilmoitti kaupungin konsernijohdolle, että ei ole esitutkinnan kohteena. Kuitenkin vielä ennen varsinaista hallitusnimitystä kaupungin ylin johto sai poliisilta tiedon Aleksovskiin kohdistuvasta epäilystä.

Tieto rikosepäilystä meni sekä Lylylle, Kummolalle että Yli-Rajalalle. Kukaan heistä ei kuitenkaan tuonut tietoa konsernijaoston tietoon ennen Aleksovskin nimittämistä.

Aleksovskille ehdollista vankeutta

Konsernijaosto käsitteli asiaa seuraavan kerran vasta yli puoli vuotta myöhemmin, kun Aleksovskia vastaan oli jo nostettu syyte luottamusaseman väärinkäytöstä.

Myöhemmin Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Aleksovskin seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.

Syytteen vuoksi Aleksovski siirtyi syrjään Finnparkin hallituksesta, Tampereen kaupunginhallituksesta ja SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan tehtävästä.

Maanantaina Tampereen kaupunginvaltuusto päätti, että Aleksovski voi jatkaa valtuustossa käynnissä olevasta oikeusprosessista huolimatta.

Lue lisää:

Poliisi ei tutki virkamiesten toimintaa Finnpark-valinnassa

Kummola, Lyly ja Tampereen muu ylin johto saavat kritiikkiä rikosepäilyn pimittämisestä – ”Ei tästä kukaan saa tyylipisteitä"

Tampereen johto tiesi demarivaikuttajan rikosepäilystä ja rikkoi kaupungin ohjeita – myös Kummolan ja Lylyn pitää antaa selvitys tekemisistään

Venäläisen Fontanka-uutissivuston saamien viranomaistietojen mukaan uudella nettiviisumilla voisi matkustaa Suomen ja Venäjän välisessä junaliikenteessä aikaisintaan ensi vuoden puolella.

Fontankan tietojen mukaan Venäjä aikoo mahdollistaa sähköisellä viisumilla matkustamisen myös Allegro-junilla, mutta aluksi se olisi mahdollista ainoastaan Viipuriin saakka.

Nettiviisumin tarkastaminen ei ole vielä mahdollista liikkuvissa junissa, sillä rajatarkastajat eivät tämän hetkisen tekniikan puitteissa pysty olemaan suojatussa, reaaliaikaisessa internet-yhteydessä tarvitsemiinsa tietokantoihin. Ongelma pyritään ratkaisemaan.

Viipurin rautatieasemalle puolestaan asennetaan parhaillaan laitteita, joilla sähköinen viisumi voidaan tarkastaa. Nettiviisumilla matkustavien pitäisi näin ollen käydä rajatarkastuksessa Viipurin asemalla. Suunnitelmien mukaan laitteiston pitäisi olla käyttövalmiudessa ensi vuoden alkupuolella.

Suomessa asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Matkailun odotetaan lisääntyvän

Venäjän on määrä ottaa ilmainen nettiviisumi käyttöön ensi kuussa. Kahdeksan päivän nettiviisumilla voisi jatkossa matkustaa Pietariin ja Leningradin alueelle. Viisumin käyttööntuloa pidetään varmana, ellei viime metreillä tapahdu odottamatonta käännettä.

Maantieliikenteessä uusi viisumi kelpaa näillä näkymin Kaakkois-Suomen kolmella rajanylityspaikalla, eli Vaalimaalla, Nuijamaalla ja Imatralla. Rajan voisi ylittää henkilöautolla, bussilla tai moottoripyörällä.

Myös lentoliikenne eli Pulkovon kansainvälinen lentoasema Pietarissa on mukana. Uusi viisumi kelpaisi esimerkiksi Finnairin lennoilla Helsingistä Pietariin.

Laivaliikenteessä uusi viisumi kävisi Pietarin matkustajasatamissa ja Viipurin edustalla sijaitsevassa Uuraan satamassa. Uudistus laajentaa Venäjän-laivaliikenteen nykyistä 72 tunnin viisumitonta käytäntöä. Se on vielä avoinna, koskeeko laajennus Saimaan kanavaristeilyjen päätepistettä, Viipurin kaupungin satamaa.

Nettiviisumin voisivat saada kaikkiaan 53 maan kansalaiset.

Pietarin matkailuviranomaiset odottavat matkailijamäärien kasvavan peräti 50 prosentilla. Odotusten toteutuessa Pietarissa vierailisi 12 miljoonaa matkailijaa vuodessa.

Kokoomus aikoo jättää välikysymyksen hallituksen talouspolitiikasta.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen (kok.) kertoi torstaina, että kokoomus katsoo hallituksen päättäneen menolisäyksistä ilman että työllisyystoimilla olisi kunnon vaikutusarvioita.

– Työllisyysteot jäivät tekemättä ja meidän mielestämme tämä on äänestäjien pettämistä, että tehdään menolisäykset ennen kuin tienataan rahat, Mykkänen sanoi medialle eduskunnassa.

Kokoomus tiedottaa perjantaina tarkemmin välikysymyksen sisällöstä. Mykkäsen mukaan muut eduskuntaryhmät ovat tervetulleita liittymään kokoomuksen välikysymykseen, jos niillä on sama huoli menolisäyksistä. Kokoomus ei kuitenkaan ollut käynyt keskusteluja vielä muiden ryhmien kanssa voimien mahdollisesta yhdistämisestä, Mykkänen kertoi.

Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät vuoden alussa uudeksi Tampereen yliopistoksi. Sen johtamisesta väännettiin pitkään jo ennen fuusiota, ja keskustelu jatkuu.

Keskeinen asia on TTY:llä käytössä olleen säätiömallin tuominen uuteen yliopistoon. Sen seurauksena henkilöstöllä ei ole enää paikkaa yliopiston hallituksessa.

Henkilöstölle tehty kysely kertoo, että tämä hiertää edelleen.

– Siellä näkyy aika vahvasti se, että henkilöstö haluaisi enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja vahvempaa edustusta yliopiston päättävissä elimissä, kertoo tutkimushankkeen johtaja Hanna Kuusela Tampereen yliopistosta.

Henkilöstön mielipiteitä johtamisesta kysyttiin viime keväänä Kohti parempaa yliopistomaailmaa -tutkimushankkeessa. Tutkimukseen vastasi 1 900 ihmistä eli noin puolet henkilöstöstä. Vastaajissa oli suunnilleen yhtä paljon vanhan yliopiston ja entisen TTY:n väkeä.

Lähes kahdeksan kymmenestä vastaajasta oli sitä mieltä, että yliopiston hallituksessa pitäisi olla yliopistoyhteisön edustus. Aiemmin yliopiston väki muodosti enemmistön hallituksessa.

Uuden yliopiston seitsemän hengen hallituksessa ei ole lainkaan henkilöstön edustajaa. Hallitus koostuu erilaisten sidosryhmien edustajista.

"Miten käy henkilöstön työmotivaation?"

Hanna Kuuselan mukaan uudessa johtamistavassa yliopistoa johdetaan ulkoa ja ylhäältä päin. Tämä on uutta monelle.

– Vanhalle Tampereen yliopistolle muuttui paljon. Henkilöstön edustajat poistuivat kokonaan hallituksesta.

– Teknillisen yliopiston henkilöstölle tämä oli tutumpi asia. Kysely kuitenkin osoittaa, että myöskään tämä henkilöstö ei ole selkeästi asettunut säätiöyliopistoissa omaksutun mallin kannalle.

Nykyisen hallituksen ainoa yliopistoyhteisöön liittyvä jäsen on Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela. Suomela opiskelee Tampereen yliopistossa.

Tutkija Hanna Kuusela näkee tilanteessa riskejä.

– Hiljainen tieto on vaarassa. Onko hallituksella riittävästi tietoa ja ymmärrystä arjen asioista? Myös linkki hallituksen ja henkilöstön välillä puuttuu.

– Huolestuttaa myös, miten käy henkilöstön työmotivaation, jos kuilu johtamismallin ja henkilöstön näkemysten välillä on tämän kokoinen.

Tampereen yliopistossa työskentelee lähes 4 000 ihmistä.

Opiskelijat ovat kumartuneina näyttöpäätteidensä ääreen. Taustalla hurisee seinällinen laitekaappeja ja suurella näytöllä pyörii ohjelma, joka kertoo muun muassa kyseisen tilan kosteuden, lämpötilan ja hiilidioksidimäärän.

Ohjelma liittyy Green Datacenter -hankkeeseen, jolla Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto pyrkii edistämään kestävää kehitystä – aivan kuin Datacenterin esikuva, viiden kilometrin päässä sijaitseva Googlen palvelinkeskus.

Riku Kujala on kolmannen vuoden datanomi-opiskelija Etelä-Kymenlaakson Haminan kampuksella. Tietotekniikka on kiehtonut Kujalaa pienestä pitäen.

– Peruskoulun jälkeen oli ihan selvä, mihin lähden opiskelemaan. Tietokoneiden parissa menee koulun lisäksi päivittäin muutama tunti vireystasosta riippuen, laskeskelee Kujala.

Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ylimmäiseen kerrokseen Haminaan noin kolme vuotta sitten rakentunut Datacenter toimii oppimisympäristönä muun muassa tuleville sähkö-, automaatio- ja ICT-asentajille sekä datanomeille.

Datacenterin toiminnan on mahdollistanut suurelta osin Google, joka on rahoittanut mm. laitehankintoja. Tukisummat ovat olleet 10 000–50 000 euroa projektia kohden. Viime vuonna rahaa tuli yli 70 000 euroa.

– Rahoitus mahdollistaa meille nykytekniikan ottamisen opetukseen mukaan, ja näin saamme hyvän yhteyden yrityksiin. Ilman Googlen tukea meidän opetustilamme olisi varmasti pienimuotoisempi, valottaa ICT-puolen lehtori Kalevi Laine.

Verkko laajenee

Datacenter on yksi esimerkki siitä, mitä Google on tuonut Haminan alueelle seitsemässä vuodessa. Hakukoneyhtiö on toiminut Haminassa vuodesta 2011 lähtien, ja se on vuosien mittaan laajentanut verkkojaan alueen yrityksiin ja yhteisöihin.

Se on viimeisten seitsemän vuoden aikana jakanut noin 1,7 miljoonaa euroa tukea yhteisöprojekteille, jotka ovat teknologia- tai matemaattispainotteisia, tai sitten ympäristöhankkeita.

Hakukoneyhtiön satsaukset alueelle ovat merkittäviä, sillä keväällä Google ilmoitti 600 miljoonan euron investoinnista uuteen palvelinkeskukseen Haminassa. Rakentaminen työllistää parhaimmillaan jopa 1700 henkilöä.

Mutta kuinka tähän on oikein tultu?

Vuoden 2009 alussa pieni Haminan kaupunki oli ahdingossa. Se yritti toipua edellisen vuoden kovasta iskusta, jolloin Stora Enso oli lakkauttanut Summan paperitehtaan ja irtisanonut 450 työntekijää.

Paperitehdas ehti toimia Summassa yli 50 vuotta.

– Se koettiin turvalliseksi, koska se oli ison metsäyhtiön omistuksessa ja vakaa. Tehdas työllisti paljon ihmisiä myös sen ulkopuolella. Lakkauttaminen oli valtava järkytys, muistelee Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

Järkytyksen keskellä kaupunki alkoi pohtia yhdessä Storan Enson ja kehitysyhtiö Cursorin kanssa, mitä tehtaan tilalle. Ideoita oli paljon. Tehtaan tiloihin kaavailtiin muun muassa teollisuuskylää.

Aluksi ei tiedetty edes nimeä

Sitten tuli tieto, että myös yksittäinen yritys on kiinnostunut tehtaan ostamisesta. Alueen kehittämisen kannalta kuulosti hyvältä, että tilat olisivat yksissä käsissä.

– Aluksi ei tiedetty, mikä yhtiö se oli. Oli konsultteja välissä ja ensimmäiset tapaamiset olivat sellaisia, joissa ei käyntikortteja vaihdettu, kertoo Muhonen.

Sitten Googlen nimi selvisi ja alkoi valtava selvitystyö. Lopulta kaupat Stora Enson ja hakukoneyhtiön välillä syntyivät. Haminan kaupunki tunnisti heti hakukoneyhtiön potentiaalin aueelle.

– Se oli kansainvälinen yhtiö, joka tunnettiin jo merkittävänä kasvuyrityksenä ja taloudellisesti vakaana. Tietysti sillä oli myös myönteinen vaikutus kaupungin imagolle.

Google kertoi myöhemmin etsineensä sopivaa paikkaa palvelinkeskukselle eri puolilta pohjoismaita. Suomen sen toi tuolloin työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toiminut Invest in Finland.

Helmikuisena aamupäivänä vuonna 2009 moni suomalainen hieraisi silmiään, kun kuuli päivän uutiset.

Hakukoneyhtiö Google ilmoitti perustavansa Suomeen tärkeän hermokeskuksen.

– Se on aika pitkälle tämän meidän tekemisemme selkäranka. Se tarkoittaa palvelinpuistoja, joissa käyttäjien tietoja pidetään ja ohjelmia ajetaan, kertoi Googlen silloinen Suomen maajohtaja Petri Kokko.

Sijoituspaikka oli pieni Hamina. Asukkaiden korviin uutinen kuulosti lähinnä aprillipilalta.

– Asukkaat olivat hyvin yllättyneitä. Ajateltiin, että eihän Google voi tulla näin pieneen kaupunkiin, kertoo kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

Muhonen muistaa itsekin tunteneensa suurta iloa.

– Minulla oli hymy naamalla. Googlen tulo kaupunkiin edusti tulevaisuutta. Sitä, että nyt lähdetään eteenpäin.

Uuden polven "tehdas"

Googlessa oli Muhosen mielestä paljon samaa kuin paperitehtaassa, mutta se oli osittain myös ikäpolvikysymys. Etenkin lapset ja nuoret ymmärsivät, että kyseessä oli jotain suurta.

– Kaikki olivat iloisia siitä, että tulee työtä. Mutta Google herätti eri tavalla eri sukupolvia. Google oli uuden polven tehdas, jos näin voi sanoa.

Vuonna 2019 Google on Muhosen mukaan toteutunut huomattavasti isompana kuin alussa informoitiin.

– Silloin luvattiin ainakin 50 työpaikkaa. Nyt siellä on noin 300 vakituista. Isot rakentamisvaiheet tuovat elinvoimaa, tuloja ja toimintaa hyvin laajalla sektorilla.

Yksi esimerkki siitä on uudenlainen pubikulttuuri, jonka edellisen rakennusvaiheen mukana Haminaan tulleet britin ja irlantilaiset toivat mukanaan.

– Pubikulttuuri koki ihan uuden kukoistuksen Haminassa ja myös Kotkassa. Olutmerkkejä tuli paljon lisää.

Nyt Googlen uuden palvelinkeskuksen rakennustyöt ovat alkamassa. Jännitystä on ilmassa, sillä yhtiön toimitusjohtaja Sundar Pichai saapuu perjantaina Helsinkiin. Hän pitää aamupäivällä lehdistötilaisuuden yhdessä pääministeri Antti Rinteen (sd.) kanssa.

Tilaisuuden sisällöstä ei ole tietoa. Se saattaa kuitenkin liittyä esimerkiksi Googlen Haminassa sijaitseviin palvelinkeskuksiin.

Muhosen mukaan uusin palvelinkeskus on suurin koskaan tehty yksittäinen investointi Haminan historiassa. Google on investoinut Haminaan kokonaisuudessaan 1,4 miljardia euroa.

– Kaupungissa on ollut aina kolme elinvoiman kivijalkaa: satama, puolustusvoimat ja Summan tehdas. Nyt voi sanoa niin, että Google on ehdottomasti korvannut paperitehtaan.

Yhtiö on Muhosen mukaan tehnyt kaupungille myös paljon taloudellista hyvää, joka ei näy suoraan ulospäin. Kun yhtiö rakentaa, kiinteistöverot tulevat suoraan kaupungille. Iso firma ei myöskään tarvitse taloudellisia tukia.

– Kun uusi, iso rakennus on valmistunut, se näkyy aina kertymässä. Teemme myös hirveän paljon isoja kaava-, viemäröinti ja energiaratkaisuja. Rahavirrat sitä kautta ovat massiivisia ja meille merkittäviä.

Ei ketään töissä

Google on pidetty alueella hieman salamyhkäisenä paikkana, sillä sen tiloihin ei ulkopuolisilla ole asiaa. Alkuvuosina oli vaikea saada ketään myöntämään olevansa Googlella töissä.

Lue lisää: Vuosikausiin kukaan ei myöntänyt olevansa Googlella töissä – nyt yhtiö avaa toimintaansa ja toi näytille valokuvia, joissa ei näy ketään

Muhosen mielestä Google on muuttunut avoimemmaksi vuosien myötä. Viime viikolla se kiersi Kaakkois-Suomea esittelemässä toimintaansa.

– Enää se ei ole vain työpaikkojen tuoja vaan osa yhteisöä.

Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolle Google on tarjonnut rahan lisäksi laitelahjoituksia, ohjausta, koulutusta ja tietoa uusista tekniikoista ja tulevaisuuden näkymistä. Niistä ovat hyötyneet niin opettajat kuin oppilaatkin.

Suuri osa koulun opiskelijoista voi hyödyntää Data Centeriä opinnoissaan.

– Myös tekninen puoli on meille tärkeää, eli miten meidän pitäisi rakentaa ja millainen työnjälki oppilailla on. Lisäksi Google luo meille tavoitteita ja päämäärän, sanoo lehtori Kalevi Laine.

Google ei suoraan työllistä opiskelijoita Ekamista, mutta heitä työllistyy jonkin verran sen alihankkijoille. Opiskelijoita on työssäoppimassa esimerkiksi sähköasennusyrityksissä, turvatekniikka-alan yrityksissä, sekä myynnin ja asiakaspalvelun yrityksissä.

Osa Ekamin opiskelijoista jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa.

– Viime keväänä puolet valmistuvista opiskelijoista lähti jatko-opintoihin eli tämä Data Center toimii hyvänä innostajana ja oppimisympäristönä opiskelijoille, ICT-puolen lehtori Kalevi Laine kehuu.

Kestävän kehityksen kampus

Viime vuonna Google allekirjoitti kolme uutta uusiutuvan energian hankintasopimusta kolmen suomalaisen tuulipuiston kanssa.

Kestävän kehityksen ajatusmaailma on pinnalla tällä hetkellä, eikä sitä voi sivuuttaa myöskään oppilaitoksessa. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistokin haluaa profiloitua Googlen avulla nimenomaan kestävän kehityksen kampukseksi.

ICT-puolen tuntiopettaja Jukka Ylipiha on vastuussa Haminan Ekamin Green Data Centeristä, joka on kansainvälinen yhteistyöhanke Googlen kanssa. Suomen lisäksi mukana ovat Hollanti,Tanska ja Unkari.

– Kaikki palvelinkeskukset ympäri maailmaa kiinnittävät huomioita kestävään kehitykseen. Kun kulutetaan sähköä ja tuotetaan lämpöä, niille on tehtävä jotain eikä antaa mennä taivaan tuuliin, sanoo Ylipiha.

Green Data Center -hanke luo siis oppimisympäristön opiskelijoille, mutta myös hyödyttää koulun energiankulutusta.

– Meillä on täällä aurinkopaneeleita ja tuulivoimala, sekä maalämpö. Näistä kaikista kerätään dataa, seurataan kulutusta ja tietysti mietitään, voisiko jotain tehdä paremmin, luettelee Ylipiha.

Datanomiksi opiskelevan Riku Kujalan ammattihaaveet eivät tässä vaiheessa opintoja ole vielä tarkentuneet. Opinnot ovat kuitenkin valmentaneet vahvasti työelämään.

– Koulu on antanut kyllä valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn. Se toimii, jos taustalla on tarpeeksi hyvät ohjeistukset, mutta kyllä lähiopetus on vielä tässä vaiheessa se mistä itse pidän enemmän, kertoo Kujala.

Koulu tekee paljon yhteistyötä eri yritysten kanssa. Löytyisikö niistä mahdollisesti myöhemmin työpaikka?

– Mahdollisesti. Mehän teemme paljon projekteja eri yritysten kanssa, joten eihän se mahdottomalta tunnu, pohtii Kujala.

Oulussa elokuussa hotellin parkkialueen alta löytyneen vanhan hylyn ajoitus on varmistunut 1600-luvun lopulle. Hylyn rakennuspuiden vuosilustoja tutkimalla nuorimmat puut on ajoitettu vuoteen 1684.

Löytöpaikkansa mukaan Hahtiperän hylyksi nimetty alus on ollut aikanaan seitsemän metriä leveä ja sitä on käytetty tavaran kuljetuksessa.

Alus on tyypiltään limilautainen lotja eli matalassa vedessä käyttökelpoinen kuljetusalus. Se on todennäköisesti veistetty Oulun Pikisaaressa olevalla veistämöllä.

Hylkyä on säilytetty väliaikaisesti Oulussa. Torstaina se pakattiin rekkojen kyytiin ja kuljetetaan Vantaalle Museoviraston konservointitiloihin.

Vantaalla aluksen jäänteet kuivataan laboratorio-oloissa. Osa aluksen rakenteista syväjäädytetään ja käsitellään tarvittaessa kemikaaleilla, jotta niiden rakenne saadaan säilymään.

Vantaalla aluksen jatkokäsittelystä vastaavat Museoviraston konservaattorit.

Oulussa hylkyä ei ole päästy laajasti tutkimaan.

– Ei ole juuri muuta ehditty täällä tehdä kuin kastella hylkyä, että se säilyisi mahdollisimman hyvänä, kertoo Museoviraston arkeologi Matleena Riutankoski, joka oli mukana, kun alus paljastui.

– Yhdestä lohkopalasta käytiin myös profiilikuva piirtämässä, mutta muuten ei ole tutkimusta päästy vielä tekemään, Riutankoski jatkaa.

Edessä vielä iso työ

Hylyn jäänteiden pakkaamista valvoneen Oulun yliopiston arkeologian laitoksen konservaattori-tutkijateknikko Jari Heinonen pitää hylyn konservointia haasteellisena muun muassa sen koon takia, vaikka sitä käsitelläänkin osina.

– Lisäksi siellä voi olla eriasteisesti vaurioitunutta puuta. Kaikki pitää pystyä käsittelemään niin, että lopulta jäänteet säilyvät ja pysyvät jatkossa myös stabiilina.

Heinosen mukaan käytännössä puhutaan jopa vuosien mittaisesta konservointityöstä.

– Riippuu tietysti myös siitä, miten prosessi saadaan käyntiin ja ensinhän näitä myös puhdistetaan ja dokumentoidaan, eli kyllä tässä pitkä aika vielä menee.

Näytteille Ouluun

Käsittelyn jälkeen laivahylystä irrotetut näyttelykappaleet tulevat näytteille Pohjois-Pohjanmaan museoon sekä löytöpaikan vieressä olevaan Radisson Blu -hotelliin.

– Kyllä siinä vielä aikaa menee, mutta kyllä olemme jo katsoneet hylylle paikkaa valmiiksi, kertoo Oulun perinnetyönjohtaja Pasi Kovalainen.

Kovalaisen mukaan hylky antaa hyvät edellytykset Oulun merellisen historian kertomiseen. Lisäksi hylky tarjoaa ainutlaatuisen kurkistuksen 1600-lukuun – ajanjaksoon, josta on vain vähän kirjallisia lähteitä.

– Myöhemmästä ajasta meillä on olemassa aika hyvin aineistoa, erilaisia kauppa- ja lastikirjoja, mutta kun tässä mennään 1600-luvulle, niin tällaisia lähteitä on paljon vähemmän tai ne puuttuvat kokonaan, Kovalainen sanoo.

Hauhon yhtenäiskoulun piha on niin hieno, että sitä tullaan ihailemaan kauempaakin. Koululaiset ovat itse päässeet vaikuttamaan pihan suunnitteluun ja rakentamiseen.

Yhtenäiskoulun remontoidulle pihalle on rakennettu peliareena, keppihevosrata, kota, leluvarasto, pingispöytiä sekä perinteiset kiipeilytelineet. Pihalle on kuitenkin jätetty myös keskeneräisiä hiekkakasoja, autonrengaspinoja ja puupölkkyjä.

– Koulun pihoja on liian kauan ajateltu huollon ja valvonnan ehdoilla. On haluttu, että valvoja näkee yhdellä silmäyksellä mahdollisimman kattavasti oppilaat, sanoo Hauhon yhtenäiskoulun rehtori Pekka Paappanen.

Hänen mielestään Suomessa on edelleen turhan paljon kouluja, joiden parhaat alueet on varattu koulun henkilökunnan autoja varten.

Tähän halutaan muutos. Kesän aikana tehtiin loppuun uudistus, jossa päiväkotien ja koulujen pihojen rakentamiseen annettiin uudet ohjeet. Niissä nähdään tontilla olevat puut ja pensaat mahdollisuuksina, joiden parissa voidaan olla vaikka oppitunnilla.

Hauholta on haettu oppia muihin kouluihin. Yhtenäiskoulun pihaan tutustui syksyllä useita kymmeniä opettajia ja rehtoreita, tarkoituksena saada vinkkejä ja inspiraatiota pihan kehittämiseen omilla kouluillaan.

Ylitarkastaja Kristian Åbacka Etelä-Suomen aluehallintovirastosta on silminnähden innoissaan.

– Nyt kylvetään siemeniä luonnonmukaisemmalle ajattelulle. Koulun pihaa voi rakentaa kierrätysmateriaaleista, ennen kaikkea oppilaiden kanssa, hän kuvaa.

Pihalla oltava mutaa, vettä ja piilopaikkoja

Pihaa ei pitäisi ajatella koulurakennuksesta erillisenä saarekkeena, vaan samanlaisena oppimisen paikkana, jossa on rajattomasti oivaltamisen ja rakentamisen mahdollisuuksia. Jos rakenteilla on kokonaan uusi koulu, tontilla sijaitsevat puut, pensaat ja kivet ovat mahdollisuuksia uhkien sijaan.

Hauhon yhtenäiskoululla on 250 oppilasta, ja pihalta pitää löytyä tekemistä kuusivuotiaista neljätoistavuotiaisiin.

Rehtori Pekka Paappanen sanoo, että koulun pihan pitää olla tarpeeksi turvallinen.

– Mutta ei mahdollisimman turvallinen. Jos kaikki sotkemisen ja kastumisen mahdollisuudet siivotaan pois, se on lapsen kannalta aika tylsää ajattelua, hän pohtii.

Paappanen muistuttaa, että eri ikäkausiin kuuluvat erilaiset leikit. On tärkeää, että lapsi saa sotkea, mennä piiloon tai olla rauhassa oman ikäkautensa mukaisesti. Yläkoululaisille on tärkeää saada pieniä ja rauhallisia vetäytymispaikkoja, minne voi vetäytyä puhumaan kaikessa rauhassa.

Tapoja energian purkamiseen

Koulun pihassa onkin kyse nimenomaan energian purkamisesta. Pihalla on oltava tekemistä niin paljon, että keskittyminen tunnilla onnistuu. Jos pihaa rakennetaan yhdessä, ilkivaltaa ei käytännössä juuri esiinny, kertoo Pekka Paappanen. Harva nuori haluaa heti rikkoa juuri rakentamaansa.

Aiemmin tänä vuonna Hauhon yhtenäiskoululla rakennettiin yhteisvoimin hiekkalaatikko esikoululaisille.

Rehtori tilasi hiekkaa, mutta pyysi jättämään kuorman hiukan kauemmaksi. Hänellä oli idea: hän pyysi 1.–2.-luokkalaisilta apua kasan siirtämisessä. Ilman oppilaiden panosta pienten hiekkalaatikko jäisi tyhjäksi.

– Oli se hienoa katsoa, millä innolla hiekkaa kärrättiin hiekkalaatikkoon. He pystyivät auttamaan, eskarit saivat tervetuliaistoivotuksen ja samalla purettiin vähän energiaa, Paappanen naurahtaa.

Koulun pihat omistaa yleensä kunta tai kaupunki, joten pihamuutoksiin täytyy olla omistajan lupa. Leikki- ja liikkumisvälineiden rakentamista määrittävät alan standardit, muistuttaa ylitarkastaja Kristian Åbacka.

Ei vain oppilaiden temmellyskenttä

Miten pihaa sitten rakennetaan yhdessä? Pyytämällä talkooapua ja pitämällä silmät ja korvat auki, kun kunta tekee jossain remonttia. Pajumajan rakentamiseen tarvittavia oksia voi kysyä esimerkiksi tekniseltä toimelta, jos talkooapu ei onnistu.

Hauhon yhtenäiskoulun takana on metsää ja pieni suo. Koulun taakse on rakennettu opetuslampi ja tekeillä on myös kasvimaa. Pihan reunaan on tuotu muutamia pölkkyjä, joihin oppilaat ovat tehneet hyönteishotelleja.

Kolot olisi helppo ollut tehdä valmiiksi akkuporakoneella, mutta osallistavan ajattelun mukaisesti oppilaat poraavat reiät pölkkyihin käsipelillä itse.

Suomessa on satoja kouluja, joista moni on kerrostalojen ja kadun välissä. Ovatko lammet ja kasvimaat vain pienten maaseutukoulujen ulottuvilla?

Lahtelainen liikunnanopettaja Juha Himanen näkee mahdollisuuksia kaikille. Hänen mukaansa kyse on asenteesta ja hoksaamisesta.

– Suuremmissa kouluissa lupaketju voi olla pidempi, eli on enemmän ihmisiä, joilta pitää kysyä lupa. Monet täälläkin nähdyt asiat onnistuisi myös meidän kouluilla, hän sanoo.

Anita Mäkelä on voittanut kiihdytysautoilun Euroopan mestaruuksia vuodesta 1994 alkaen. Ensin kaksi mestaruutta Top Alcohol -sarjassa ja sitten neljä lajin kuninkuusluokassa Top Fuelissa. Uusin mestaruus sinetöityi puolitoista viikkoa sitten Englannin osakilpailussa.

Mäkelä on ollut myös neljä vuotta nopein kilpa-ajaja Euroopassa. Hänen viime kesänä tehty oma ennätyksensä 510 kilometriä tunnissa ei kuitenkaan riittänyt Euroopan nopeimman titteliin, mestaruuteen kylläkin.

– Kaksi viikkoa sitten yksi norjalainen nainen ajoi kilpailumatkan ajassa 3,80 sekunta ja minä 3,82, eli kaksi sadasosaa jäi puuttumaan. Ja toinen, sveitsiläinen nainen ajoi loppunopeudeksi 513 km/h ja minun parhaani oli 510 km/h. Eli nämä kaksi nuorta tyttöä petrasivat viimeisessä kilpailussa niin paljon. Mutta koska ne olivat vain yksittäisiä ajoja, tuli kauden Euroopan mestaruus meille.

Tasa-arvoinen laji

Kiihdytysajon Euroopan huipulla on tällä hetkellä useampikin naisajaja. Mäkelä näkeekin lajin hyvin tasa-arvoisena.

– Juniori-dragstereista alkaen, kahdeksanvuotiaista, siellä tytöt ja pojat ajavat samassa sarjassa. Ihan sama, onko siinä Kati ja Jukka, mutta kun he laittavat kypärät päähän, he ovat tasa-arvoisia kilpa-ajajia. Se leimaa meidän lajiamme kokonaan. Ja jo 1970-luvulla Shirley Muldowney voitti Yhdysvaltojen NHRA:n Top Fuel mestaruuden. Eli esikuvia on, ja kiihdytysajo on erittäin tasa-arvoinen laji.

Koko perhe mukana kisatiimissä

Anita Mäkelän kilpailutiimiin kuuluu 12 mekaanikkoa, heistä yksi australialainen ja 11 suomalaista. Ja suomalaisista seitsemän asuu Mäkelän kotikunnassa Vilppulassa. Mukana seuraa myös oma perhe, aviomies, tytär ja poika.

– Poika Heikki hoitaa kytkintä, tytär Hanna vastaa sylinterikansista ja samalla auttaa minua sosiaalisessa mediassa. Aviomieheni Tommi vastaa siitä, että auto on aina valmis silloin kun pitää olla.

Kilpaura jatkuu niin pitkään kuin on hauskaa

Nyt 58-vuotias Mäkelä on valmis jatkamaan menestyksekästä kilpauraa niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Uusi kausi alkaa ensi vuoden toukokuussa.

– Eihän me nyt voida lopettaa kun meillä on mestaruusauto. Jossei sitä olisi, niin enhän minä sittenkään voi lopettaa. Jatkan niin kauan kuin olen kilpailukykyinen ja pystyn ajamaan voitosta. Ja että tämä kilpaileminen on hauskaa.

Katso Anita Mäkelän koko haastattelu Yle Areenassa:

Maailman terveysjärjestö WHO varoittaa, että väkivaltaisuudet Kongon demokraattisen tasavallan koillisosassa vaikeuttavat huomattavasti ebolan vastaista taistelua. Samaan aikaan tarttuvan verenvuotokuumeen leviäminen näyttää kiihtyvän.

Esimerkiksi Pohjois-Kivun ja Iturin maakunnissa paljastui lähes 60 uutta tartuntaa viime viikon lopulla ja tämän viikon alussa, kun viikkoa aiemmin määrä oli 40.

Väkivaltaisuudet muun muassa vaikeuttavat turvallisten hautajaisten järjestämistä. Kuolleen ihmisen eritteissä on paljon ebola-virusta. Lisäksi rokotteiden toimittamisessa joillekin alueille on vaikeuksia.

Yhdellä alueella ebolan vastaiset toimet on päätetty keskeyttää toistaiseksi kokonaan yhteenottojen vuoksi.

Tauti tunnettu vuodesta 1976

Viime vuoden elokuussa alkaneen epidemian aikana ebolaan on kuollut yli 2 100 ihmistä. Tartunnan saaneita on yli 3 100.

Meneillään oleva ebola-aalto on pahin sitten vuosien 2014–2016. Tuolloin yli 11 000 ihmistä kuoli tautiin Guineassa, Sierra Leonessa ja Liberiassa.

Ebola on saanut nimensä Kongon pohjoisosassa virtaavasta joesta, jonka lähellä tautia tavattiin ensimmäisen kerran vuonna 1976.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Kongossa käytetään laajalti kokeellista rokotetta, josta saatiin lupaavia tuloksia kenttätutkimuksessa Guineassa vuonna 2015. WHO toistaiseksi sallinut rokotteen käytön vain hätätilanteissa, THL kertoo.

Poliisi kertoi viime viikolla laajasta iskusta, joka kohdistui rikollisjärjestö United Brotherhoodiin.

Järjestöltä takavarikoitiin iskussa huumeiden ja aseiden lisäksi 2,6 miljoonaa euroa rikoshyötyä.

Poliisi on satsannut viime vuosina kovasti rikoshyödyn keräämiseen.

Poliisin tilastoissa rikoshyöty tarkoittaa sitä, kuinka paljon rikoksella on saatu taloudellista hyötyä tai aiheutettu vahinkoa.

Viime vuosi oli ennätysvuosi pitkiin aikoihin poliisin rikoshyötyjahdissa.

– Vuonna 2018 koko Suomen poliisissa saatiin pakkokeinoilla haltuun rikoshyötyä yhteensä 36,5 miljoonaa euroa, kertoo Kai Lakio keskusrikospoliisista.

Poliisi satsaa rikoshyötyyn

Rikoshyödyn kerääminen on tehokas toimenpide rikollisuuden torjunnassa, uskoo poliisi.

Kun rahaa ja omaisuutta viedään, se kirpaisee usein huomattavasti enemmän kuin sakkorangaistus tai esimerkiksi ehdollinen vankeustuomio.

Tilastojen mukaan talousrikostutkinnoista saadaan eniten rikoshyötyä.

Poliisi pohtii rikoshyödyn merkitystä myös silloin, kun se priorisoi tutkintoja.

– Rikoshyöty liittyy rikostorjunnan vaikuttavuuteen, niin sen vuoksi tämä voi olla yksi tekijä, mikä poliisivirastoissa otetaan huomioon juttuja priorisoitaessa, Kai Lakio sanoo.

Poliisi ei voi takavarikoida omaisuutta mielin määrin

Poliisin takavarikkoon voi päätyä esimerkiksi käteistä rahaa, huumeita, alkoholia, autoja, asuntoja, aseita, ja arvokkaita koruja.

– Takavarikko liittyy sellaiseen omaisuuteen, jolla on kiinteä kytkös tutkittavan olevaan rikokseen, Kai Lakio kertoo.

Tämän lisäksi poliisi voi päästä käsiksi epäillyn omaisuuteen myös niin sanotulla vakuustakavarikolla.

Tällöin on kyse siitä, että jo tutkintavaiheessa halutaan turvata mahdollisten myöhemmin tuomittavien vahingonkorvausten tai rikoksella saadun hyödyn maksaminen.

Poliisi ei kuitenkaan voi tehdä epäillyn omaisuudella mitä haluaa.

Poliisi joutuu hakemaan päätökselleen tuomioistuimen hyväksynnän.

Tuomioistuimissa poliisi joutuu esittämään arvionsa siitä, kuinka paljon tutkinnan kohteena olevalla rikoksella on saatu taloudellista hyötyä ja kuinka paljon mahdollista vahinkoa on aiheutettu.

Jos tuomioistuin on samaa mieltä kuin poliisi, epäillyn omaisuus pidetään takavarikossa tai vakuustakavarikossa niin kauan, kunnes rikosprosessi on päättynyt.

Jos tuomioistuin ei ole vapauttanut takavarikoita tai vakuustakavarikoita aiemmin, niiden kohtalosta päätetään viimeistään silloin, kun tuomioistuin antaa ratkaisunsa rikosasiassa.

Jos tuomioistuin määrää tuomitulle maksettavaksi vahingonkorvauksia ja rikoksella saatua hyötyä valtiolle, tällöin omaisuus myydään valtion toimesta.

Poliisihallitus ei ole julkaissut rikoshyötytilastoja tältä vuodelta. Tilanne näyttää kuitenkin hyvälle, sanoo Kai Lakio.

– Vaikuttaa siltä, että tämän vuoden rikoshyötykertymä on positiivisesti nousujohteinen.

Lue myös:

Poliisin viimeviikkoiset operaatiot olivat harvinaisen iso isku United Brotherhoodia vastaan – katso video poliisin tiedotustilaisuudesta

Google aikoo investoida Haminan datakeskukseen Suomessa aiemmin kerrottua enemmän. Pääministeri Antti Rinne (sd.) kertoi asiasta aamupäivällä tiedotustilaisuudessa yhdessä Googlen toimitusjohtajan Sundar Pichainin kanssa.

Haminan datakeskukseen tulee 600 miljoonan euron lisäinvestointi toukokuussa kerrotun, uuden datakeskuksen rakentamisen lisäksi. Näin Googlen investointi Haminaan tuplaantuu aiemmasta ja tuo kaupunkiin uusia työpaikkoja.

Investoinnit Haminaan tehdään ensi vuoden aikana. Uusien investointien myötä Googlen kokonaisinvestoinnit Haminaan nousevat 2 miljardiin euroon. Google rakensi ensimmäisen palvelinkeskuksensa Haminaan vuonna 2011.

Uuden palvelinkeskuksen odotetaan työllistävän esimerkiksi 1 500 rakennusalan ammattilaista ensi vuoden alkupuolella, kertoo Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

Muhonen ei osaa sanoa aika-arviota rakentamiselle tai sitä, onko lisäinvestoinnissa kyse erillisen datakeskuksen rakentamisesta. Investoinnit tulevat kuitenkin samalle tontille, ja ne kestävät Muhosen mukaan useampia vuosia.

– Tässä ehdottomasti astuttiin uudelle tasolle. Kokonaisuus on niin valtava, että Haminaa voi jo sanoa Google-kaupungiksi Euroopassa, Muhonen sanoo Ylen haastattelussa.

Uudet investoinnit ovat osa Googlen yhteensä 3 miljardin investointeja sen eurooppalaisiin palvelinkeskuksiin.

Google: Kaksi uutta tuulivoimaprojektia Suomeen, toinen Kainuuseen

Google hankkii Suomesta myös lisää tuulivoimaa. Tulossa on kaksi tuulienergiaprojektia, joista tuleva sähkö kattaa Haminan laajenevan palvelinkeskuksen sähköntarvetta. Tuulivoimalat tulevat tuottamaan 250 megawattia sähköä.

Toinen tuulivoimaprojekteista tulee Kainuuseen. Google ostaa 125 megawattia Piiparinmäen 211,4 megawatin tuulivoimapuistossa tuotettavasta sähköstä Ilmatar Energyltä.

Piiparinmäen tuulivoimapuisto sijaitsee Kajaanin kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaahan kuuluvan Pyhännän kunnan alueilla. Voimaloita rakennetaan vuosina 2019–2021 ilman valtion tukea, ja alue alkaa tuottaa sähköä jo ensi vuonna, tiedotti Ilmatar Energy.

Toisen uuden tuulivoimapuiston sijainnista ei kerrottu perjantaina aamupäivällä.

Google kertoi vuosi sitten syyskuussa ostavansa Suomesta kolmen tuulipuiston tuotannon 10 vuoden sopimuksella. Tuolloin ilmoitettiin tuulivoimapuistojen tulosta Pohjanmaalle Närpiöön, Etelä-Pohjanmaalle Isojoelle ja Keski-Pohjanmaalle Kannukseen.

Koulutusohjelma SAK:n kanssa tulossa

Rinteen mukaan Googlen investoinnit jälleen osaltaan osoittavat, että Suomi on erinomainen kohde investoida. Rinne kertoi, että tuulivoimainvestointien jälkeen Googlen hankima päästöttömän sähkön tuotanto vastaa lähes kokonaan Suomen datakeskuksen sähkönkulutusta.

Rinteen mukaan Suomen vahvuuksia ovat vakaus ja turvallisuus, korkea osaaminen, hyvin toimiva ja tehokas hallinto ja korkea luottamus yhteiskunnassa.

– Nämä ovat merkityksellisiä tekijöitä kansainvälisessä kilpailussa investoinneista, Rinne totesi tiedotteen mukaan.

Google aloittaa myös yhteistyöprojektin SAK:n kanssa. SAK kertoo tiedotteessaan, että se käynnistää digitaitojen koulutusohjelman kymmenillä työpaikoilla. Rahoitus koulutuksiin saadaan Googlen hyväntekeväisyysorganisaatiolta Google.orgilta.

– Ohjelma tulee tarjoamaan koulutusta työntekijöille, joiden työ muuttuu nopeimmin automatisaation tai digitalisaation takia. Esimerkkejä tällaisista työtehtävistä ovat hallinnolliset työt, tuotanto ja palvelusektori, Pichai toteaa tiedotteessa.

Uutta energiantuotantoa Eurooppaan

Pichai kertoi torstaina julkaisemassaan blogikirjoituksessa, että yhtiö on tehnyt historiansa suurimman sopimuksen uusiutuvan energian alalla.

Kyse on Pichain mukaan yhteensä 18 uudesta energiasopimuksesta, ja energiantuotannossa mitattuna kyse on 1 600 megawatin paketista. Määrä vastaa Olkiluodon rakenteilla olevan ydinvoimalan reaktorin tehoa, joskaan ei sähköntuotannon määrää.

Lähes puolet uudesta energiantuotannosta on Euroopassa.

Näiden sopimusten myötä Googlen tuuli- ja aurinkovoiman käyttö kasvaa 40 prosenttia 5 500 megawattiin, Pichai kertoo. Kauppa sisältää yli kahden miljardin dollarin edestä uusia energianlähteitä, kuten miljoonia aurinkopaneeleita ja satoja tuulivoimaloita kolmella eri mantereella.

Sopimukset sisältävät investointeja Yhdysvalloissa, Chilessä ja Euroopassa.

Googlen päätös käyttää tuulivoimaa Haminan laajanevassa palvelinkeskuksessa lisää merkittävästi tuulivoiman käyttöä Suomessa.

Tällä hetkellä Suomen tuulivoimaloiden yhteenlaskettu kapasiteetti on hieman yli 2000 megawattia, ja Googlen tilaama tuotanto lisää kapasiteettia 250 megawatilla.

Google kertoi tänään, että osa hankittavasta uusiutuvan energian kapasiteetista sijoittuu Suomeen. Yksi hankkeista on Ilmatar Energyn Kainuuseen rakennettava tuulipuisto.

Tuulivoima joudutaankin tuottamaan Kainuussa ja Pohjois-Suomessa, sillä puolustusvoimien mahdollisten tutkahäiriöiden takia uusia tuulivoimahankkeita ei voida käynnistää esimerkiksi Kaakkois-Suomessa.

Googlen investointi saattaa kuitenkin vauhdittaa selvitystä, joka sallisi uudet tuulivoimapuistot myös Suomenlahden rannikolla.

Jättisakkoja toisensa jälkeen

Google on ollut useampaan otteeseen otsikoissa erilaisten ongelmien vuoksi. Tämän kuun alussa kerrottiin, että yhtiö sopi maksavansa 170 miljoonan dollarin sakot Yhdysvalloissa. Yhtiötä syytettiin laittomasta lapsikäyttäjien datan keräämisestä ja jakamisesta Youtubessa.

EU-komissiolta Google sai maaliskuussa lähes puolentoista miljardin euron sakot, koska komissio katsoi yhtiön käyttäneen väärin johtavaa asemaansa verkkohakujen mainonnassa.

Vuosi sitten heinäkuussa EU asetti Googlelle ennätykselliset yli neljän miljardin euron sakot määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Päätös koski Googlen palveluiden asentamista Android-puhelimiin.

Vuonna 2017 EU iski Googlelle 2,4 miljardin euron sakot. Sakko tuli verkko-ostoksiin liittyvien nettihakujen manipuloinnista.

Lue myös:

Googlen toimitusjohtajalla on asiaa suomalaisille – Millainen mies on Sundar Pichai?

Paperitehtaan raunioille pyrki 10 vuotta sitten yritys, jonka nimi pidettiin visusti salassa – sitten Google löi ällikällä koko Suomen

Kokkolan kaupunki kannustaa työntekijöitään irti tupakasta, mutta vasta harva on tarttunut työnantajan kädenojennukseen.

Kaupunki on kohta vuoden ajan maksanut tupakoinnin lopettavalle kaikki vieroitustuotteet tai -lääkkeet. Hoito kustannetaan puoleksi vuodeksi.

Viime vuoden lopulta tuotteita on maksettu yhteensä reilulla 900 eurolla ja vain seitsemälle työntekijälle.

– Toistaiseksi tukea on käytetty harmillisen vähän. Tupakointi on kuitenkin riskitekijä monille sairauksille ja tilastollisesti tupakoitsijoilla on myös enemmän sairauspoissaoloja, kertoo Kokkolan henkilöstöjohtaja Eija Pienimäki.

Tarpeen ja soveltuvat tuotteet arvioi työterveys.

Lääkehoito tehoaa, mutta ei estä retkahduksia

Kokkolan kaupungin työterveyshoitaja, Työplussan Maarit Marttila kertoo, että lääkehoidosta on saatu hyviä tuloksia.

– Useimmat lääkehoidon aloittaneet Kokkolan kaupungin työntekijöistä ovat päässeet irti tupakasta. Lääke tekee siitä epämiellyttävää eli tupakka alkaa maistua pahalta ja mielihyvän tunne häviää. On havaittu, että lääkkeillä pystyy lyhyemmässä ajassa lopettamaan kuin korvaustuotteilla, sanoo Marttila.

Retkahduksia lääkekään ei estä, myöntää Marttila.

Nikotiinikorvaustuotteiden ja lääkkeiden lisäksi tarjolla on myös yksilö- ja ryhmätukea. Niitä käytetään kuitenkin selvästi vähemmän.

Tupakoinnin lopettamisen tukea on markkinoitu jokaisessa Kokkolan henkilöstölle tehdyssä terveystarkastuksessa. Viime vuonna niitä tehtiin miltei 900.

– Tupakointi on niin iso terveysriski, että siitä on kysyttävä kaikilla tarkastus- tai sairaanhoitokäynneillä, sanoo Marttila.

Kokkola on pitkään kustantanut työntekijöilleen kuukauden lopetuspaketin. Viime vuonna sitä laajennettiin puolen vuoden mittaiseksi.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston mukaan miehistä keskimäärin 13 prosenttia ja naisista 10 prosenttia tupakoi päivittäin.