Yksityiskäytössä ollut helikopteri kaatui kesken nousun Oulunsalossa torstaiaamupäivänä. Helikopterin kyydissä kaatumishetkellä olleet kaksi henkilöä selvisivät onnettomuudesta ilman vakavia loukkaantumisia.

Pelastuslaitoksen mukaan henkilöt tarkastettiin eikä tarvetta jatkotoimenpiteille ollut.

Oulu-Koillismaan päivystävä palomestari Vesa Ek kertoo, että helikopteri kaatui kesken nousun oikealle kyljelle noin kahden metrin korkeudelta.

Kone vaurioitui pahoin. Palomestarin mukaan kaatumisen vuoksi rikkoutuneiden lapojen palaset sinkoutuivat suurella nopeudella lähistölle. Palat aiheuttivat vaurioita lähellä olleisiin pienkoneisiin, halliin ja polttoainesäiliöön. Rikkoutunut säiliö jouduttiin tyhjentämään turvallisuussyistä.

Poliisi ja onnettomuustutkintakeskus tutkivat onnettomuuden syytä.

Onnettomuus tapahtui virallisen lentokenttäalueen ulkopuolella.

Hälytys keskisuuresta ilmaliikenneonnettomuudesta tuli kello 11.10 torstaina.

Intiaanikansojen jäänteiden luovuttaminen Suomesta Yhdysvaltoihin tuli julki presidentti Sauli Niinistön Yhdysvaltain vierailun yhteydessä keskiviikkona.

Kansallismuseon Mesa Verde -kokoelmaan kuuluu noin 600 muinaisten pueblo-intiaanien esinettä 500-1300-luvuilta.

– Olemme neuvotelleet 22 vainajan ihmisjäänteiden, kuten luiden ja muumioiden, sekä noin kahdenkymmenen, haudasta löytyneen esineen luovuttamisesta, kertoo Ylen Oslosta työmatkalta tavoittama Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.

Jäämistöt ovat erityisen merkityksellisiä Pohjois-Amerikan intiaanikansojen jälkeläisille.

Löydöt ovat peräisin pueblo-alkuperäiskansan haudoista arviolta 1200-luvulta. Löytöpaikka Mesa Verde sijaitsee Yhdysvalloissa Coloradon osavaltiossa.

Paikka on kiinnostanut tutkijoita. Alueella on käynyt 1800-luvun lopulta lähtien useita arkelogeja. Elina Anttila kertoo, että esineistöä on vuosien saatossa kulkeutunut kokoelmiin Yhdysvalloissa sekä ulkomaille.

– Kansallismuseon kokoelman historia on todella ainutlaatuinen. Esineistö on erittäin kiinnostava ja arvokas, vaikka niitä on muidenkin kokoelmissa, Anttila sanoo.

Myös Siida saa saamelaisten esineitä

Etnografisen kokoelman keräsi ruotsalainen geologi Gustaf Nordenskjöld, joka vuonna 1891 tutki Mesa Verden asuinpaikkalöytöjä. Suomalainen lääkäri ja keräilijä Herman Antell osti Nordenskjöldiltä kokoelman ja testamenttasi sen Suomen valtiolle.

Elina Anttilan mukaan Suomen kansallismuseota lähestyttiin intiaanikansojen jäänteiden luovuttamisesta jo muutama vuosi sitten. Toistaiseksi varsinaista siirtoajankohtaa ei ole päätetty.

Aikaisemmin museo on tehnyt palautuspäätöksen saamelaiskulttuurien noin 2600 alkuperäisesineen siirtämisestä Inarissa sijaitsevaan saamelaismuseo Siidaan.

– Jokainen tällainen luovutusasia on erikseen harkittava. Siida on rakentamassa uutta laajennusta ja se valmistuu 2021. Esineet tulevat sinne.

Ylijohtaja Elina Anttilan mukaan keskustelu esineiden luovuttamisesta alkuperämaahan on maailmalla lisääntynyt.

– Palautuspyyntöjä tehdään huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Jokainen museo harkitsee ja tekee päätöksensä erikseen. Esimerkiksi Tanska on luovuttanut Grönlannille alkuperäisesineistöä.

Juttua päivitetty klo 13.40 kartalla.

Raisiolainen Elina Loponen on vielä toistaiseksi joutunut varaamaan Santeri-poikansa neuvolakäynnille ajan, mutta parin viikon kuluttua nopeisiin asioihin voi saada avun kätevämminkin.

Raision keskustan neuvolassa käynnistyy silloin avoneuvola, johon voi tulla keskiviikkoaamuisin ilman ajanvarausta.

– Se kuulostaa hyvältä, koska lasten sairaudet tai muut murheet voivat tulla niin yhtäkkiä. Arki on hektistä, joten ajanvaraus saattaa joskus olla vähän työlästäkin, Loponen sanoo.

Raision ja Ruskon neuvolapalveluiden ylihoitaja Jaana-Sofia Saarinen kertoo, että avoneuvolan on tarkoitus helpottaa lapsiperheiden arkea.

– Tämä on yksi palvelu lisää. Avoneuvolaan voi tulla vaikka näyttämään pientä näppylää tai jos on ongelmia imetyksen kanssa ja tarvitsee pientä neuvontaa, sanoo Saarinen.

Vastaavia avovastaanottoja on avattu viime aikoina eri puolille Suomea. Vantaalla avoneuvolat aloittivat vuosi sitten, Turussa avoneuvola on toiminut parin vuoden ajan.

– Se on ollut vaihtelevan suosittu, osassa neuvoloista hyvinkin suosittu, kertoo kehittäjäterveydenhoitaja Kirsi Karppinen Turun kaupungilta.

Neuvoja myös sähköisesti

Avoneuvola on askel kohti helpommin saavutettavaa neuvolaa. Siihen suuntaan on menty myös erilaisten sähköisten palveluiden kanssa.

Varsinais-Suomessa toimii 18 kunnan yhteinen neuvolachat, jossa voi kysyä anonyymisti mieltä askarruttavista asioista. Vastaava on käytössä esimerkiksi Torniossa.

Turussa on lisäksi sähköinen asiointipalvelu, jonka viestit menevät suoraan omalle terveydenhoitajalle.

– Se madaltaa kynnystä kysyä asioita. Asiakas pystyy jäsentelemään ajatuksiaan ennen kuin lähettää kysymyksensä terveydenhoitajalle, Kirsi Karppinen sanoo.

Neuvoloissa ollaan valmiita siihen, että koko ajan pitää keksiä uusia keinoja lapsiperheiden palvelemiseen. Sekä Raisiosta että Turusta vakuutetaan, että toiveita otetaan vastaan ja niitä kyllä kuunnellaan.

Koko Suomessa äitiys- ja lastenneuvoloihin tehtiin viime vuonna yhteensä yli 2,7 miljoonaa käyntiä, joten asiakaskuntaa riittää.

– Olemme täällä lapsiperheitä varten, ja palveluiden täytyy vastata tarvetta. Meidän on luovuttava siitä ajasta, että olisi tietty tunti tai puoli tuntia, jolloin saa terveydenhoitajan kiinni, Jaana-Sofia Saarinen sanoo.

Lue myös:

Neuvoloissa herätellään huoliaan panttaavia vanhempia puhumaan: "Kaikki me tiedämme, että pikkulapsiarki ei ole yhtä auvoa"

Uudessa mallissa kaksivuotistarkistus tehdään neuvolan sijaan kotona – tutussa ympäristössä lapsen kehityksestä saadaan oikeampi kuva

Äitiysneuvolapalvelut ovat parantuneet – odottajien terveystarkastuksissa ja ensisynnyttäjien kotikäynneissä silti puutteita

Rinteen hallitus on tehnyt täyskäännöksen talouspolitiikassa ja elvyttää. Miten entinen valtiovarainministeri arvioi nykyistä taloudenhoitoa ja hallituksen itselleen asettamia tavoitteita?

Neljä viidestä suomalaisesta haluaa, että koko maa pidetään asuttuna, mutta miten se tehdään kun väki vähenee? Miten kokoomus näkee keskustelun Suomen lapsiluvun laskusta ja koko maan pitämisestä asuttuna?

TV1:n Ykkösaamun vieraana lauantaina 5.10. klo 10.05 on kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Pirjo Auvinen haastattelee.

Orpolle voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen tv1.ykkosaamu@yle.fi tai alla olevalla lomakkeella.

Oulun Kellon koulua uhannut teinityttö tuomittiin sakkoihin.

Kouluampumisella uhannut teinityttö tuomittiin 50 päiväsakkoon Oulun käräjäoikeudessa. Hänen tuloillaan sakkosumma on 300 euroa.

Tyttö kirjoitti tämän vuoden tammikuussa uhkauksen verkkoon.

Tekoaikaan 15-vuotias tyttö kirjoitti alkuvuonna keskustelupalstalle myös viestin pommin räjäyttämisestä Oulun keskustassa. Kolmas uhkaus kohdistui poliiseihin ja poliisiasemaan.

Käräjäoikeuden mukaan tyttö syyllistyi nuorena henkilönä kolmeen perättömään vaarailmoitukseen. Tyttö tunnusti teot. Oikeus antoi tuomion keskiviikkona suullisen käsittelyn päätteeksi.

Lue lisää:

Oulun tammikuista koulu-uhkausta puidaan käräjillä – epäilty teini-ikäinen tyttö uhkasi myös poliiseja ja pommin räjäyttämisellä kaupungissa

Oulussa Kellon kouluun on kohdistunut uhkaus – "On suhtauduttava aina niin, että uhkaus pitäisi paikkaansa"

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on antanut ratkaisunsa asiasta tänään torstaina. Puolustusvoimien ajoneuvon kuljettajaa syytettiin kolmesta kuolemantuottamuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja palvelusrikoksesta.

Käräjäoikeus perustelee syytteiden hylkäämistä muun muassa heikolla näkyvyydellä autotieltä lähestyvän junan suuntaan. Tapahtuma-aikaan satanut räntä heikensi näkyvyyttä entisestään.

Henkilöjunan kuljettaja varoitti lähestyvää ajoneuvoa pillillä, mutta käräjäoikeuden mukaan on mahdollista, että ääni ei kuulunut ajoneuvon sisään.

Käräjäoikeus huomauttaa myös, että kyseistä tasoristeystä ei ole huomioitu puolustusvoimien riskianalyyseissä, eikä varusmiehiä ole varoitettu risteyksen ylittämiseen liittyvistä vaaroista.

– Tuomioistuinhan on tässä päätynyt siihen, että kyse on ollut tapaturmasta, eikä päämieheni moitittavasta menettelystä. Olen tähän ratkaisuun päämieheni puolesta erittäin tyytyväinen, puolustuksen asianajaja Mikko Puhakka iloitsee.

Varusmiesliitto paheksui syytteitä jo oikeudenkäynnin aikana. Myös liitto on tyytyväinen käräjäoikeuden ratkaisuun.

– Syytteiden hylkääminen on tärkeä viesti siitä, että syitä tälle ikävälle tapahtumalle oli monia, mutta varusmies tai hänen toimintansa ei ollut niistä suurin tai missään nimessä ainoa. Tuomio olisi tarkoittanut sitä, että hän olisi ollut yksin vastuussa tästä tilanteesta, Varusmiesliiton puheenjohtaja Matias Pajula huomauttaa.

Syyttäjä vaati kuljettajalle ensin tuntuvaa sakkorangaistusta tai ehdollista vankeutta. Hän kuitenkin pyörsi rangaistusvaatimuksensa kaksipäiväisen oikeudenkäynnin aikana.

Turma sattui, kun VR:n kiskobussi törmäsi vartioimatonta tasoristeystä ylittäneeseen puolustusvoimien miehistönkuljetusajoneuvoon Raaseporin Skogbyssä 26.10.2017. Onnettomuuspaikka sijaitsee noin 10 kilometriä Tammisaaren keskustasta länteen.

Onnettomuudessa kuoli neljä ihmistä, heistä kolme oli varusmiehiä ja yksi junamatkustaja, jonka kuolinsyyllä ei lopulta ollut yhteyttä törmäykseen.

Puolustusvoimien auto oli matkalla Syndalenin harjoitusalueelle ja kiskobussi niin ikään Hangon suuntaan.

Juttua muokattu 3.10.2019 klo 16:11. Lisätty Puhakan kommentti.

Lue myös

Mitä tarkoittaa, että syyttäjä luopui rangaistusvaatimuksesta Raaseporin tasoristeysonnettomuudessa? Professori: Ei sido tuomioistuinta, mutta käytännön vaikutus on merkittävä

Vuosi Raaseporin tasoristeysonnettomuuden jälkeen – uusi "hätänumero" ja neljä muuta asiaa, joihin Raaseporin tasoristeysonnettomuus vaikuttaa

Onnettomuustutkintakeskus Raaseporin turmasta: Vaarallisin tutkimamme tasoristeys, maastokuorma-auton kuljettajan oli lähes mahdotonta nähdä takaviistosta lähestyvää junaa

Raaseporin tuhoisan onnettomuuspaikan tasoristeys suljetaan tänään

Tämän tiedämme Raaseporin onnettomuudesta nyt – juna törmäsi varusmiehiä kuljettaneeseen kuorma-autoon

Hämeenlinnan vanhaa, suljettua vankilaa Paroisilta myydään parhaillaan verkossa. Kiinteistön omistaja Senaatti-kiinteistöt myy samalla vankilan ympärillä olevaa runsaan kymmenen hehtaarin tonttia.

Vankila koostuu nimensä mukaisesti pääosin vankiselleistä, pitkistä käytävistä, vankien yhteisistä tiloista sekä vartijoiden toimitiloista ja normaaleista toimistotiloista.

Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikön Asko Taskilan mukaan vankilalle on vaikea kuvitella etukäteen ostajaa. Jos ostajaa ei saada, vaihtoehtona on vanhan, suljetun vankilan purkaminen.

– Sen myynti on erittäin haasteellista. En osaa oikein sanoa, mihin tarkoitukseen se voisi jatkossa soveltua, koska se on rakennettu juuri vankilaksi, pohtii Taskila.

Vankilan yli 10 hehtaarin tontille Senaatissa uskotaan kuitenkin olevan kysyntää.

Vuonna 1972 valmistunut keltatiilinen Hämeenlinnan vankila on herättänyt jo Senaatti-kiinteistön verkkosivulla huomiota. Pari asiasta kiinnostunutta on siitä myyntipäällikälle soittanut.

Vankila on hyvin kookas rakennus, siinä on pinta-alaa 17 000 neliömetriä. Vankila on myynnissä marraskuun puoliväliin asti.

Tämän jälkeen Senaatissa katsotaan, onko harvoin tarjolla olevasta erikoisesta tilasta saatu ostotarjouksia ja mitä niille tehdään.

Vankilan maine on ikäväksi tunnettu

Hämeenlinnan vankila on aikanaan ollut maan ainoa naisvankila. Lisäksi miehiä on ollut siinä rangaistusta kärsimässä omilla osastoillaan. Varustetasoltaan heikohko vankila sai mainetta laajasti muun muassa siitä syystä, että vankilan selleistä puuttuivat wc-tilat. Sellit ovat hyvin karuja ja puutteellisia, niin sanottuja paljusellejä, joissa wc:n tilalla vangilla on ollut itse tyhjennettävä yöastia kumppaninaan.

Asiaan kiinnitti huomiota muun muassa Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea ja moitti Suomea paljuselleistä.

Hämeenlinnan vanhassa vankilassa on edelleen lämmöt ja virrat päällä. Senaatti-kiinteistöt haluaisi kovasti vanhasta eroon, mutta helppoa se ei ole.

– Ei voi varmuudella sanoa, löydetäänkö vankilalle käyttöä, vai onko se purettava, kertoo myyntipäällikkö Asko Taskila.

Hämeenlinnan vanha vankila suljettiin kokonaan alkuvuodesta huonon sisäilman takia. Parhaillaan Hämeenlinnaan rakennetaan uutta modernia naisvankilaa, joka otetaan käyttöön vuoden päästä, syksyllä 2020. Uusi vankila tulee vanhan läheisyyteen.

Lounais-Suomen poliisi kertoo tiedotteessaan Pohjois-Satakunnassa Kankaanpäässä tiistaina iltapäivällä sattuneesta vakavasta läheltä piti -tilanteesta. 8-vuotias koululainen lähti pyöräilemään noin klo 14 maissa kohti kotia Kangasmetsän koulun pihasta.

Näin tapahtumat etenivät poliisin kertomana tämän jälkeen:

Kangasmoisionkadun ja Niementien risteyksessä suojatiellä ollut pieni pyöräilijä huomasi linja-auton tulevan häntä kohti. Linja-auton kuljettaja ei huomannut pyöräilijää, vaan jatkoi kääntymistä vasemmalle kohti Niementietä.

Neuvokas pyöräilijä hyppäsi pois pyöränsä päältä ja välttyi itse jäämästä linja-auton renkaiden alle. Pyörä jäi linja-auton renkaiden alle ja vaurioitui korjauskelvottomaksi.

Koululainen palasi takaisin koululle ja kertoi asiasta koulun opettajalle, joka alkoi selvittämään asiaa ja soitti muun muassa hätäkeskukseen.

Kankaanpään poliisipartio sai vähän myöhemmin linja-autonkuljettajan puhelimitse kiinni. Kuljettaja oli ennättänyt ajaa jo noin 50 kilometrin päähän Poriin. Kuljettaja kertoi poliisille, että ei ollut huomannut tilannetta ollenkaan.

Poliisi kiittää koulua hyvästä jälkipuinnista

Poliisi kiittää Kangasmetsän koulun rehtoria ja henkilökuntaa erittäin hyvin hoidetusta jälkitilanteesta. Rehtori järjesti keskiviikkona koululle tapaamisen, jossa kaikki tilanteen osalliset olivat paikalla.

Poliisi muistuttaa kaikkia tienkäyttäjiä, että etenkin koulujen läheisyydessä on syytä erityiseen varovaisuuteen ja tarkkaavaisuuteen.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on määrännyt Pro Manors Oy:n keskeyttämään Iitin kunnassa sijaitsevan Loikalan kartanon toiminnan.

Viranomainen on havainnut laitoksen toiminnassa useita vakavia puutteita.

Avin mukaan laitoksen kasvatuskäytännöt ovat olleet epäasianmukaisia, eivätkä laitoksessa käytetyt rajoitustoimet ja niitä koskevat kirjaukset ole olleet lastensuojelulain mukaisia. Laitoksessa ei myöskään ole riittävästi alan ammatillista henkilökuntaa eikä henkilökunnan koulutustaso ole riittävä.

Toiminta ei Avin mukaan ole kaikilta osin luvanmukaista eikä se täytä sijaishuollon järjestämiseltä vaadittavia toimintaedellytyksiä. Aluehallintovirasto teki yllätyskäynnin laitokseen kesäkuussa.

Nyt viranomainen määrää laitoksen toiminnan keskeytettäväksi marraskuun alusta alkaen. Aluehallintoviraston tietojen mukaan laitoksessa on tällä hetkellä kolme lasta, joille pystytään ensi viikolla osoittamaan korvaava sijaishuoltopaikka.

Laitoksen johto ei kommentoi

Lastensuojelulaitoksen johtaja Heidi Rauha ei halua kommentoida tuoretta päätöstä.

– Pöyristynyt toki olen, pidän asiaa tässä oikeusvaltiossa ihmeellisenä ja tilannetta erikoisena. Jos viranomaiset tekevät tällaisia ratkaisuja, niin tokihan niiden mukaan täytyy asioita eteenpäin viedä, Rauha sanoo.

Rauha harkitsee vielä, käyttääkö hän valitusoikeuttaan asiassa.

– Olemme paljon korjanneetkin toimintaa, ja odotettukin ratkaisuja. Prosessi on kestänyt käytännössä melkein vuoden. En kuitenkaan ole valmis vielä tänään kommentoimaan asiaa.

Poliisitutkinta käynnissä

Aluehallintovirasto sai toukokuussa eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä pyynnön tarkistaa Loikalan kartanon luvanmukaisuus sekä toimintakäytäntöjä. Pyyntö tehtiin sen jälkeen, kun oikeusasiamiehen kanslia teki tarkastuksen laitokseen vuosi sitten.

Oikeusasiamiehen kanslian tarkastuksessa selvisi, että laitoksessa oli esimerkiksi riisutettu alasti ja eristetty nuoria. Alasti riisuttaminen ei perustu lakiin. Laitokseen sijoitetut olivat tarkastushetkellä 14–17-vuotiaita.

Loikalan kartanon lapset kertoivat tarkastuksessa, että heidät oli käsketty riisuutumaan alasti saavuttuaan laitokseen. Lisäksi heidät eristettiin muista ihmisistä käytännössä kokonaan. Sijoitetut lapset eivät saaneet liikkua oman yksikkönsä sisällä ja he joutuivat pyytämään lupaa päästäkseen ulos omasta huoneestaan koputtamalla oveen oman huoneensa sisäpuolelta.

Lisäksi lapset eivät saaneet puhua ruokailujen aikana.

Apulaisoikeusasiamies käytti ratkaisunsa pohjana paitsi lasten kertomuksia, myös laitoksen toimittamia rajoituspäätöksiä, henkilöntarkastuspäätöksiä ja lapsista tehtyjä asiakirjamerkintöjä.

Kaakkois-Suomen poliisilla on käynnissä tutkinta Loikalan kartanon toimintaan liittyvistä epäkohdista. Loikalan kartanon johtoa epäillään vapaudenriistosta, pakottamisesta ja pahoinpitelystä. Rikosnimikkeet täsmentyvät tutkinnan edetessä. Poliisilla on kaksi pääepäiltyä, joista toinen on laitoksen johtaja.

Kerromme kohta lisää.

Kolmekerroksinen kerrostalo palaa Vanhassa Vaasassa Kuningattarenpolulla. Pelastuslaitoksen mukaan yksi henkilö on kuljetettu sairaalahoitoon. Myös toinen henkilö on hengittänyt savua. Talosta on evakuoitu kymmeniä ihmisiä Variskan koululle.

Pelastuslaitos sai hälytyksen paikalle iltapäivällä kello 14 jälkeen. Paikalla on useita pelastuslaitoksen yksiköitä.

Savunmuodostus alueella on voimakasta. Pelastuslaitos kehottaa alueen ihmisiä pysymään sisällä ja sulkemaan ilmanvaihdon.

Palo lähti ensimmäisen kerroksen huoneistosta

Ylen haastatteleman silminnäkijän mukaan tulipalo olisi näkynyt ensin talon yhdellä parvekkeella. Savua ja liekkejä nousee katon rajasta eli palo on levinnyt varsin laajalle.

Pelastuslaitos vahvistaa, että palo on lähtenyt ensimmäisen kerroksen huoneistosta ja levinnyt sieltä välikattoon.

– Sammutetaan tällä hetkellä yläpohjaa pistosuihkuputkilla, joten sieltä tulee nyt sekä savua että vesihöyryä, sanoo päivystävä palomestari Aatu Isotalo.

Koko rakennus palaa todennäköisesti käyttökelvottomaksi. Sammustustyöt jatkuvat vielä tunteja.

Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) ja konsernijaoston puheenjohtaja Kalervo Kummola (kok.) ovat saamassa kaupunginhallitukselta huomautuksen hyvän hallintotavan vastaisesta toiminnasta. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa ensi maanantaina.

Esityksen mukaan Lylyä ja Kummolaa huomautetaan siitä, että kaupungin ohjeita, hallintosääntöä ja hallintolain säännöksiä on noudatettava. Huomautusta perustellaan sillä, että kaupungin ylin johto antaa omalla toiminnallaan esimerkkiä koko kaupunkiorganisaatiolle.

Kaupunginhallitus on saanut Lylyltä ja Kummolalta selvitykset pysäköintifirma Finnparkin hallitusvalintaan liittyvistä tapahtumista. Lisäksi Kuntaliitolta pyydettiin lausunto.

Taustalla tonttisotku

Keväällä 2018 SDP:n johtava poliitikko Atanas Aleksovski nimitettiin kaupungin omistaman pysäköintifirman hallituksen puheenjohtajaksi, vaikka häntä epäiltiin luottamusaseman väärinkäytöstä Kotilinnasäätiön tontin vuokraoikeuden myynnissä. Säätiö myi vuokraoikeuden rakennusyhtiölle ilman kaupungin virallista lupaa. Aleksovski on Tampereen kaupungin omistaman Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja.

Myöhemmin Aleksovski sai seitsemän kuukauden ehdollisen vankeustuomion Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Asian käsittely jatkuu Turun hovioikeudessa.

Ennen lopullista hallitusnimitystä Kummola ja Lyly sekä konsernijohtaja Juha Yli-Rajala saivat tietää rikosepäilystä poliisilta. Aleksovski oli itse ilmoittanut, että ei ole epäiltynä rikoksesta.

Myös Yli-Rajalalta pyydettiin selvitys samasta asiasta. Yli-Rajalan mahdollista huomautusta tai varoitusta ei käsitellä kaupunginhallituksessa julkisesti.

Esityksen mukaan Lyly ja Kummola ovat kumpikin menetelleet velvollisuuksiensa vastaisesti. Lisäksi luottamusta heidän toimintaansa on heikentänyt se, että he ovat keskustelleet nimittämisasiasta Aleksovskin kanssa. Näin Lyly ja Kummola ovat antaneet Aleksovskin vaikuttaa häntä itseään koskevan asian käsittelyyn.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että se saattaisi Lylylle ja Kummolalle annetut huomautukset tiedoksi valtuustolle.

Lue lisää:

Yhdestä tontista alkanut sotku heijastuu jo Tampereen pormestariin ja Kalervo Kummolaan: Miesten ensimmäiset selitykset eivät riittäneet

Tampereella vellonut tonttisotku ulottuu pormestariin asti – nyt selvitetään, toimiko ylin johto virkavelvollisuuksien vastaisesti

Poliisi ei tutki virkamiesten toimintaa Finnpark-valinnassa

Kummola, Lyly ja Tampereen muu ylin johto saavat kritiikkiä rikosepäilyn pimittämisestä – ”Ei tästä kukaan saa tyylipisteitä"

Tampereen johto tiesi demarivaikuttajan rikosepäilystä ja rikkoi kaupungin ohjeita – myös Kummolan ja Lylyn pitää antaa selvitys tekemisistään

Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut miehen 4 vuoden ja 5 kuukauden ehdottomaan vankeuteen muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta, ampuma-aserikoksista ja rattijuopumuksesta.

Mies otettiin kiinni heinäkuussa Tampereen Tesomalla sen jälkeen, kun hän oli törmännyt autolla pienkerrostalon seinään. Huumetestissä hänen verestään löytyi kokaiinia ja amfetamiini.

Autosta löytyi laukku, jossa oli lähes 500 grammaa amfetamiinia. Lisäksi miehen asunnosta löytyi Subutex-tabletteja, dopingaineita ja kaksi käsiasetta.

Aamulehden mukaan tuomion saanut mies on United Brotherhoodin Tampereen osaston pitkäaikainen jäsen.

Miestä syytettiin myös vuonna 2018 Ylöjärvellä tapahtuneesta ryöstöstä, pahoinpitelystä ja vapaudenriistosta. Nämä syytteet kuitenkin hylättiin näytön puutteen vuoksi.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Lue lisää:

Mies ajoi huumeissa autolla päin seinää, laukusta löytyi iso lasti amfetamiinia – syyttäjä vaatii 4 vuotta vankeutta

Perjantaina aamulla teillä kannattaa liikkua erityisen varovasti. Etelä-Suomeen torstaina sateita tuonut matalapaine liikkuu yön aikana Kaakkois-Suomesta pohjoiseen ja tuo mukanaan räntä- ja lumisateita.

– Pohjois-Karjalassa Pielisen itäpuolella voi tulla jopa 10 senttiä lunta, sanoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Kovin pitkäksi aikaa maa tuskin jää valkoiseksi, sillä päivällä lämpötila nousee plussalle, Huutonen sanoo. Räntää voi hänen mukaansa tulla perjantaina Tampereella saakka.

Sateiden takia ajokeli muuttuu huonoksi ensi yöstä alkaan, varoittaa Ilmatieteen laitos. Varoitus on annettu Etelä-Karjalaan, Pohjois-Karjalaan, Etelä-Savoon, Pohjois-Savoon ja Kainuuseen.

Lisäksi yöllä pakkasen puolelle laskeva lämpötila muuttaa tienpinnat liukkaiksi, Huutonen huomauttaa. Liukasta voi olla Keski-Suomessa saakka.

Sää on keskimääräiseen lokakuuhun nähden noin viisi astetta tavallista viileämpi, eikä lämpimämpää jaksoa ole näkyvissä.

Viikonlopusta näyttäisi tulevan selkeä, mutta kylmä.

– Viimeistään viikonloppuna yöpakkasia on koko maassa, joten etelässäkin kannattaa varautua liukkauteen, erityisesti silloilla ja rampeilla, Huutonen sanoo.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Petäjävedellä keskustan asukkaita kehotetaan vedensäästötalkoisiin, jotta käyttövesi ei lopu kokonaan.

– Kuntalaisten vedenkäytön tulee puolittua, jotta jäljellä olevat vedenottamot eivät kuivu. Tällöin vesi loppuisi kokonaan, varoittaa Petäjäveden tekninen johtaja Matti Varis.

Syynä on yhden vedenottamon sulkeminen toistaiseksi.

Kunnanjohtaja Eero Vainio kertoo, että kunnan suurin vedenottamo jouduttiin sulkemaan alkuviikosta.

Tilanne on Vainion mukaan ainutlaatuinen.

– Pitkään jatkunut kuivuusjakso on madaltanut pohjavesien pintaa Keski-Suomessa. Tiistaisen rankkasateen seurauksena yhteen kolmesta vedenottamosta pääsi todennäköisesti maaperän epäpuhtauksia.

Vesijohtovesi on todettu puhtaaksi eli huolta veden laadusta ei tällä hetkellä ole. Varotoimenpiteenä vesijohtoveteen lisätään pieni määrä klooria laadun varmistamiseksi. Tämä voi aiheuttaa maku- ja hajuhaittoja, mutta ei estä veden käyttöä talousvetenä.

Kuntalaisia kehotetaan rajoittamaan vedenkäyttöä jäljellä olevien vedenottamoiden toiminnan varmistamiseksi.

– Toivomme, että petäjävetiset rajoittavat toistaiseksi pesuvedenkäyttöä ja hakevat juoma- ja ruokaveden jakelupisteistä. Kahden jäljellä olevan vedenottamon vesi ei riitä, mikäli vettä käytetään yhtä paljon kuin ennenkin, sanoo Varis.

Kunta järjestää torstai-iltapäivästä alkaen varavedenjakelua kolmessa pisteessä: palolaitos, kunnanvarikko ja Kyläsepän piha-alue. Jakelupisteistä voi hakea vettä omiin puhtaisiin astioihin.

Veden käytön säännöstely ei koske Kintauden vesiosuuskunnan jakelualuetta.

Petäjävedellä on suunniteltu heinäkuusta alkaen uuden vedenottamon rakentamista. Ottamon yleissuunnitelmat ja alustava kustannusarvio ovat valmistuneet syyskuussa. Vedenottamon valmistuminen on mahdollista aikaisintaan helmikuussa.

Vesitilanne on kunnanhallituksen käsittelyssä ensi maanantaina.

Lue myös: Petäjäveden kunta pitämässä vesilaitoksensa – luottamusmiehet eivät lämmenneet Pisara-hankkeelle

Pieniä vesilaitoksia patistetaan yhteen, jotta vesikriisin sattuessa toiminta olisi varmempaa – "Leveämpiä hartioita tarvitaan"

Siinä vaiheessa, kun verkkoon liitetyt jääkaappi ja leivänpaahdin välittävät salaisuuksia kyberrikollisten tarkoituksiin, on jo myöhäistä pohtia digitalisoituvan maailman uhkia.

Siksi Suomessakin on laadittu kyberturvallisuusstrategioita, jollaisen päivitetty versio hyväksyttiin torstaina valtioneuvostossa. Uuden strategian on tarkoitus vastata alati kehittyvän digitaalisen ympäristön muutokseen.

Uutena ja konkreettisena uudistuksena strategiassa mainitaan kyberturvallisuusjohtajan tehtävä. Se perustetaan liikenne- ja viestintäministeriöön. Kyberturvallisuusjohtaja koordinoi kansallisesti digiuhkiin liittyviä toimia.

Edellinen strategia eri aikakaudelta

Edellinen versio kyberturvallisuusstrategiasta oli vuodelta 2013. Millainen oli sen hetken kyberympäristö?

Ajan laukkaa kuvaa hyvin se, että esimerkiksi hybridivaikuttamisesta ja trollitehtaista puhuttiin vielä silloin kovin vähän. Niistä uutisoitiin laajemmin vasta pari vuotta myöhemmin.

Sen jälkeen on muuttunut paljon. Uutta strategiaa perustellaan juuri sillä, että "digitaalisen toimintaympäristön kehitys tarjoaa uusia merkittäviä mahdollisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi alustatalouteen, ekosysteemeihin, uusien palveluiden tuotantomalleihin ja päätelaitteiden sekä tietoliikenteen kehittämiseen.

Strategian johdannossa todetaan myös, että vanhojen riskien, kuten ihmisten tekemien virheiden lisäksi on "kehittyviä ja muuttuvia uhkia, jotka voivat vaarantaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja erityisesti kyberrikollisuuden, vakoilun, valtiollisen tiedustelun ja erilaisin hybridivaikuttamisen keinoin".

Koulutusta ja koordinointia

Kyberuhkien torjumisen keinovalikoimassa on kolme eri linjausta: kansainvälinen yhteistyö, johtamisen, suunnittelun ja varautumisen koordinointi sekä koulutus.

Kansainvälinen yhteistyö toteutuu osana EU:ta ja keskeisten kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n, läntisen teollisuusmaiden järjestön OECD:n, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin ja Nato-kumppanuuksien välillä. Koulutukseen strategia kuuluttaa lisäpanostuksia.

Koordinointia pitäisi saada aikaiseksi myös sellaisten alojen kanssa, joiden ydinosaamiseen kybertorjunta ei varsinaisesti kuulu, mutta joiden toiminta voi olla haavoittuvaa. Tällaisia aloja ovat muun muassa tietoliikenne, energiantuotanto ja -jakelu, finanssi- ja vakuutusala ja terveydenhuolto.

Kyberturva vaatii uusia lakeja

Strategia on melko lyhyt paperi ja siinä linjataan seuraavaksi käynnistyvän kansallisen kyberturvallisuuden kehittämisohjelman valmistelua.

Valmistelusta voi odottaa kiinnostavaa keskustelua, sillä nyt hyväksytty strategia ulottaa toimia myös lainsäädäntöön. Siinä todetaan, että "kyberrikollisuuden torjunnan mahdollistavaa lainsäädäntöä kehitetään siten, että lainsäädäntö mahdollistaa tehokkaan kyberrikosten ennaltaestämisen ja tutkinnan".

Kun ihmisten välinen viestintä ja ihmisten identiteetit ovat yhä enemmän riippuvaisia digitaalisesta maailmasta, sen valvontaan tähtäävän lain laatiminen ei ole yksinkertaista.

Useimmat Euroopassa viime vuosina tapahtuneet joukkoampumistapaukset eivät ole liittyneet terrorismiin, ilmenee belgialaisen Flaaminkielisen rauhantutkimuslaitoksen torstaina julkistamasta raportista.

Kahdessa kolmasosassa joukkoampumistapauksista ei ollut raportin mukaan mitään erityistä poliittista tai ideologista motiivia.

Raportissa huomautetaan, että vaikka joukkoampumisia on tapahtunut julkisilla paikoilla kuten tekijän koulussa tai työpaikalla, useasti tapausten pontimena on ollut kotoa lähtenyt perheriita, joka on eskaloitunut nopeasti ammuskeluksi julkisella paikalla ilman erityistä motiivia.

Raportissa kuitenkin myönnetään, että terroristien tekemien joukkoampumisten määrä näyttää lisääntyneen Euroopassa viime vuosina. Myös niissä tulleiden kuolonuhrien määrä on kasvanut.

Raportin mukaan terroristien hyökkäykset ovat olleet usein tarkoin kohdennettuja joukkomurhia. Iskuja on tehty esimerkiksi juutalaisiin kohteisiin, Charlie Hebdo-lehden toimitukseen ja poliittisen puolueen kesäleiriin Norjassa.

Tuli avattu ostoskeskuksissa, yökerhoissa tai konserttisaleissa

Raportissa selvitettiin, missä joukkoampumiset yleensä tapahtuivat. Hyvin usein joukkoampumiset tapahtuivat esimerkiksi supermarketeissa, ostoskeskuksissa, ravintoloissa, baareissa, yökerhoissa, joulumarkkinoilla tai jopa konserttisaleissa.

Joukkoampumisten takana oli yleensä vain yksi tekijä, useimmiten mies. Poikkeuksena olivat Pariisissa vuonna 2015 tehdyt terrori-iskut, joiden molempien taustalla oli rikollisryhmiä.

Tekijöiden ampuma-aseiden hankkimistapa on ollut raportin mukaan aivan erilainen ei-terroristisissa joukkoampumistapauksissa. Näissä joukkoampumistapauksissa noin puolet tekijöistä oli hankkinut aseensa laillisia teitä pitkin. Joissakin tapaukissa ampuma-aseiden laillisuuskysymys oli epäselvä, koska tekijällä tai tekijöillä saattoi olla hallussaan sekä laillisia että laittomia aseita.

Raportissa kiinnitetään huomiota siihen, että jotkut joukkoampumisten tekijät olivat pystyneet hankkimaan aseita siitä huolimatta, että heillä oli pitkäaikaisia mielenterveysongelmia. Aseita oli hankittu usein esimerkiksi harrastusten kuten urheiluammunnan tai metsästyksen varjolla.

Tutkimuslaitos käsitteli raportissaan kaikkiaan 23 Euroopassa vuosina 2009–2018 tapahtunutta joukkoampumista. Jokaisella joukkoampumistapauksella oli vähintään neljä kuolemaan johtanutta uhria tekijä pois lukien. Kuolonuhreja tapauksissa oli kaikkiaan 341, joista lähes puolet tulee Pariisin terrori-iskuista.

Raportissa on mukana yksi Suomessa tapahtunut joukkoampumistapaus: Espoossa kauppakeskus Sellossa vuonna 2009 uudenvuodenaattona sattunut ampumavälikohtaus, jossa kuoli kaikkiaan 6 ihmistä.

Kainuun kunnat pyytävät sote-hallitusta kutsumaan ylimääräisen soten yhtymävaltuuston koolle johtajan luottamuspulan vuoksi. Pyynnön taustalla on soten taloudessa, johtamisjärjestelmässä, palveluissa sekä kuntien ja soten rajapinnoissa todetut ongelmat.

Ongelmat tulivat selville kuntien vakavan taloustilanteen seurauksena tilatussa ulkopuolisessa arvioinnissa.

– Taustalla on pidempiaikainen epäluottamus sotejohdon kykyyn saada muutoksia aikaan Kainuun soten toiminnassa, mutta se on jäänyt soteuudistuksen takia taustalle, sanoo Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen.

Kainuun kuntien taloudellinen tilanne on vakava. Tolosen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin menee nyt rahaa selvästi enemmän kuin kuntien tulopohjan kasvu on.

– Sote on keskeinen palvelu ja palvelutarve on kasvanut vuosittain, joten tarvitsemme riuskoja ja nopeita ratkaisuja. Tämä on iskenyt pahasti kuntien talouteen.

Tolonen sanoo, että Kainuun kunnissa on laaja yksimielisyys asiasta. Jokainen kunta käsittelee asiaa omien kokousaikataulujen mukaisesti. Perussopimuksen 9. pykälän mukaan ylimääräinen yhtymävaltuusto on pidettävä, jos jäsenkunta sitä vaatii kirjallisesti tietyn asian käsittelyä varten.

– Muutostarve on johtamisessa ja taloushallinnossa emmekä usko, että nykyinen sote kykenee siihen. Tilanne on kestämätön ja siksi kunnat hakevat ratkaisua virallista reittiä.

Kainuun sote-kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto ei kommentoi asiaa millään tavalla.

Kainuun kunnat ovat tuottaneet sotepalvelunsa kuntayhtymän kautta vuodesta 2005 lähtien.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän irtisanoo kymmeniä työntekijöitä. Yhtymän yt-neuvottelut päättyivät tänään iltapäivällä.

Irtisanottavien määrä on 51. Luvassa on myös lomautuksia. Hyvinvointiyhtymä pitää parhaillaan tiedotustilaisuutta Päijät-Hämeen keskussairaalassa.

Irtisanomisten lisäksi säästöjä haetaan eläköitymisistä. Eläköitymisiä on 27 ja runsaan 40 henkilötyövuoden vähennys tulee, kun määräaikaisia virka- ja työsuhteita jätetään täyttämättä.

Myös sijaisten käyttöä vähennetään ja liikkeenluovutuksilla karsitaan yli 60 henkilötyövuotta. Henkilöstösupistukset kohdistuvat hyvinvointiyhtymän kaikkiin toimintoihin ja koko henkilöstöön.

Hyvinvointiyhtymän säästövalikoimassa on myös lomautukset. Määräaikaisia viikon tai kahden kestoisia lomautuksia on ensi tammikuusta alkaen syyskuun loppuun välisenä aikana. Lomautukset koskevat noin 3500 työntekijää tai viranhaltijaa.

Ammattijärjestöt: Neuvotteluvelvoite ei täyty

Tehyn pääluottamusmies Kirsi Lehtimäki sanoo, että neuvottelutavoite ei ole täyttynyt:

– Työnantaja ei ole esittänyt miten lomautukset kohdentuvat. Henkilöstöllä ei ole ollut vaikuttamismahdollisuutta.

Lehtimäki kritisoi myös sitä, että tilat ja vuokrat jätettiin pois neuvottelupöydästä.

– Kahdesta kolmeen miljoonaa olisi voitu vähentää sieltä.

Tehy ja Super ovat jättäneet kannanoton, jossa kerrotaan, että henkilökunta tekee työtään jaksamisen äärirajoilla.

Järjestöt kritisoivat sitä, ettei yt-neuvotteluissa tarkasteltu organisaatiorakennetta tai toimialojen välisiä siiloja.

– On turha puhua hallinon tuulettamisesta, kannanotossa sanotaan.

Elokuun alkupuolella alkaneiden neuvottelujen tavoitteena on ollut löytää 15 miljoonan euron säästöt sekä kuluvalle että ensi vuodelle. Kuntien omistama hyvinvointiyhtymä on maakunnan suurin työnantaja. Sen palveluksessa työskentelee noin 7 000 henkilöä.

Kerromme pian lisää.

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on vahvistanut saamelaiskäräjävaalien 2019 tuloksen. Aiemmin ilmoitettuun epäviralliseen äänestystulokseen ei tullut muutoksia.

Ahkerimmat äänestäjät löytyivät tälläkin kertaa Enontekiöltä ja Sodankylästä. Enontekiöllä äänesti 63,04 prosenttia äänioikeutetuista. Sodankylässä äänestäjiä oli vain sadasosan verran vähemmän, 63,03 prosenttia.

Utsjoella saamelaiskäräjävaaleissa äänensä antoi 60,88 prosenttia äänioikeutetuista. Saamelaisalueen laiskimmat äänestäjät löytyivät Inarista, missä äänestysprosentti jäi 54,83 prosenttiin.

Suomen saamelaisalueen ulkopuolella asuvien äänestysprosentti jäi kuitenkin pienimmäksi, muualla Suomessa ja ulkomailla äänioikeuttaan käytti vain 41,4 prosenttia äänestäjistä.

Vaalilautakunnan puheenjohtaja Janne Näkkäläjärvi on tyytyväinen saamelaisalueen äänestysvilkkauteen, mutta huolissaan muualla asuvien saamelaisten äänestysinnosta.

– Äänestysprosentti jäi alhaiseksi saamelaisalueen ulkopuolella.

– Äänestysprosentteihin voi vaikuttaa myös se, että Enontekiöllä ja Sodankylässä ei ole niin paljon äänioikeutettuja kuin Inarissa, arvelee Näkkäläjärvi.

Myös vuoden 2015 saamelaiskäräjävaaleissa ahkerimmat äänestäjät olivat enontekiöläisiä, tosin heidänkin äänestysintonsa laski näihin vaaleihin lähes kuusi prosenttia. Myös utsjokelaisten äänestysinnokkuus laski viime vaaleista yli viisi prosenttia, inarilaisten lähes kuusi prosenttia ja saamelaisalueen ulkopuolella reilun prosentin. Ainoastaan Sodankylässä äänestysprosentti nousi hieman edellisiin vaaleihin verrattuna.

Juuri käytyjen saamelaiskäräjävaalien kokonaisäänestysprosentti on 48,58. Viime vaaleissa se oli 51,63 prosenttia.

Uudet jäsenet ovat huolissaan äänestysprosentista ja vaativat uudenlaista äänestystapaa

Saamelaiskäräjävaalit suoritettiin tällä kertaa pääosin postiäänestyksellä. Saamelaiskäräjien nyt valitut, uudet jäsenet kokevat äänestystavan ongelmalliseksi.

Juuri toimitettujen vaalien ääntenlaskussa jätettiin huomiotta kaiken kaikkiaan 297 ääntä. Suurin osa niistä jäi ääntenlaskun ulkopuolelle allekirjoitetun saatekirjeen puuttumisen vuoksi.

Vastavalitut Saamelaiskäräjien jäsenet haluavat, että äänestystapaa parannetaan tulevaisuudessa.

Yle Sápmi kysyi kaikilta valituiksi tulleilta uusilta jäseniltä ajatuksia äänestysprosentista. Vain kolme jäsentä jätti vastaamatta kyseelyyn, inarilaiset Inka Kangasniemi, Aslak Pekkala ja Tanja Sanila.

Vaikka kaikki ovat samaa mieltä vaalitavan uudistamisesta, jäsenillä on erilaisia näkemyksiä siitä, miksi äänestysprosentti oli niin alhainen.

Jäsenten vastausten perusteella äänestysintoon vaikuttivat negatiivisesti muun muassa postiäänestyksen ongelmat, saamelaisten vähäinen kiinnostus Saamelaiskäräjien toimintaa kohtaan ja vaalien alla esitetyt boikotointikehotukset.

Utsjoella äänestämistä vaikeutti sekaannus vaalikirjeiden kanssa

Postin oli tarkoitus säilyttää äänestyskirjeitä Pohjois-Suomen alueella viime hetkiin saakka. Utsjoelta vaalikirjeet kuitenkin palautettiin vaalilautakunnalle liian aikaisin inhimillisen virheen vuoksi. Lopulta vaalikirjeet palautettiin taksikyydillä takaisin Utsjoelle.

Utsjoen ääniharava Anne Nuorgam on harmissaan alhaisesta äänestysprosentista. Hän arvelee yhdeksi syyksi nimenomaan postivaalisotkun.

– Utsjoella äänestysaika lyheni sen vuoksi kolmella päivällä, ja ihmiset eivät ehtineet äänestää. Koko äänestystapaa tulee pohtia uudestaan seuraavassa saamelaiskäräjälaissa.

Toinen utsjokelainen jäsen Anni Koivisto arvelee, että äänestysprosenttiin vaikutti ihmisten kiinnostus Saamelaiskäräjien toimintaa kohtaan.

– Saamelaiskäräjien toiminta ei kiinnosta tarpeeksi. Olen itse pohtinut listavaaleja ja sitä, miten voisimme parantaa tiedotusta ja lisätä ihmisten kiinnostusta vaaleihin. Suren varsinkin sitä, että niin moni ääni jouduttiin hylkäämään puuttuvien liitteiden vuoksi. Ihmisillä ei ole ollut tarpeeksi tietoa siitä, miten äänestetään oikein.

Utsjokelaisen Asko Länsmanin mielestä postiäänestys tuo haasteita erityisesti pitkien välimatkojen saamelaisalueella, jossa Postin toimispisteitä ei ole joka kylässä. Esimerkiksi sevettijärveläiset juotuivat hakemaan kirjatut vaalikirjeensä yli sadan kilometrin päästä.

– Syrjäkylien asukkailla on pitkä äänestysmatka, siksi äänestysprosentti jää niin alhaiseksi.

Veikko Porsanger pelkää, että ihmiset ovat menettäneet uskonsa Saamelaiskäräjiin.

– Jotain pitäisi tehdä, jotta ihmiset alkaisivat taas uskoa Saamelaiskäräjiin ja siihen, että se ajaa saamelaisten asioita.

Enontekiöllä halutaan herättää nukkuvat äänestäjät

Vaikka Enontekiöllä äänestettiinkin muita alueita ahkerammin, myös Enontekiön ääniharava Tuomas Aslak Juuso pitää äänestysprosenttia liian alhaisena.

– Olisi hyvä, että äänestysprosentti olisi suurempi, ja että ei olisi niin paljon ääniä, joita ei oteta huomioon. Olisi tärkeää, että jokainen ääni pääsisi perille.

Enontekiöläinen Pigga Keskitalo on huolissaan saamelaisyhteisön nukkuvien äänestäjien määrästä.

– Äänestäjät eivät pidä Saamelaiskäräjien toimintaa itselleen merkittävänä. Sen suhteen Saamelaiskäräjillä olisi paljon parannettavaa. Ihmisiä pitäisi innostaa äänestämään ja saada heidät näkemään toiminta itselleen merkittävänä. Se on todella suuri ongelma ja tulevalle Saamelaiskäräjille suuri haaste.

Enontekiöläinen Ulla-Maarit Magga moittii haastavaa postiäänestystapaa.

– Meillä pohjoisessa on pitkät matkat postiin ja vanhemmalle väelle on haastavaa saada äänestyspaperit haltuunsa. Olen saanut yhteydenottoja myös siitä, että joidenkin äänestyspaperit eivät ole edes saapuneet postiin. Se on aika erikoinen tilanne.

Sodankylässä huolestuttaa päätös olla äänestämättä

Saamelaiskäräjät olisi halunnut siirtää juuri käytyjä vaaleja, jotta kiistelty kysymys äänioikeudesta olisi saatu ratkaistua ennen vaaleja. Kun oikeusministeriö ilmoitti, että vaaleja ei siirretä, Saamelaiskäräjien entisen puheenjohtajan, Klemetti Näkkäläjärven, johtama Sámi Árvvut -yhdistys kehotti saamelaisia boikotoimaan vaaleja.

Sodankylän ääniharava Juha Alakorva pohtii, josko boikotointikehotus olisi vaikuttanut äänestysintoon.

– Tietenkin siihen voi olla monia syitä. Olen kuitenkin erityisen huolissani siitä, jos ihmiset ovat jostain syystä tarkoituksella jättäneet äänestämättä.

Toinen sodankyläläinen jäsen, Karen-Anni Hetta, näkee, että vuodesta 1996 voimassa olleseen saamelaiskäräjälakiin kirjattu äänestystapa ei ole enää tätä päivää.

– Äänestysprosentin olisi pitänyt olla suurempi. Postiäänestys on liian hankala, minullakin oli vaikeuksia sen kanssa. Se ei ole nykyaikainen, sanoo Hetta.

Sodankyläläinen Jouni Äärelä on samaa mieltä.

– Äänestysprosentti on liian pieni, varsinkin kun kyse on vähemmistökansasta. Toivon, että saisimme äänestyksestä sujuvamman.

Inarilainen ehdokas ehdottaa ratkaisuksi äänestysautoa

Inarin ja samalla koko vaalien ääniharavan, Kari Kyrön, mielestä Saamelaiskäräjien tulisi motivoida ihmisiä äänestämään.

– Pitäisi keksiä jokin keino siihen, että saamelaiset aktivoituisivat käyttämään äänioikeuttaan laajemmin. Myös monimutkainen äänestystapa liittyy tähän.

Toinen inarilainen jäsen, Anu Avaskari, on samaa mieltä.

– Äänestysprosentti ei kovin paljoa poikkea aiemmista vaaleista. Tällä kertaa vaikutti olevan postitusongelmia, ja meidän vaalijärjestelmä on ehkä vähän hankala. Äänestysprosentti oli kuitenkin ihan hyvä siihen nähden, että vaaleja haluttiin etukäteen boikotoida.

Inarilainen Veikko Feodoroff puolestaan uskoo muun muassa boikotointipuheiden ja korkeimman hallinto-oikeuden vaaliluettelopäätösten vaikuttaneen ihmisten suhtautumiseen.

– Myös KHO:n päätökset ovat voineet saada ihmiset ajattelemaan, että asiat eivät ole enää saamelaisten käsissä.

Inarilainen jäsen Pirita Näkkäläjärvi ehdottaa äänestysongelmiin ratkaisuksi äänestysautoa.

– Saamelaismääritelmää ei voi enää käyttää perusteluna sille, etteikö saamelaiskäräjälakia voisi uudistaa. Meidän täytyy uudistaa vaalijärjestelmää ja varmistaa, että vaalilinja-auto pääsee kulkemaan saamelaisalueen kunnissa ja vaalit tulevat ihmisten luo.

Magreta Sara Inarista sanoo olevansa pettynyt siihen, kuinka vähän saamelaiset äänestävät. Hänestä Saamelaiskäräjien tulee panostaa tilanteen parantamiseen.

– Postiäänestys on todella monimutkainen. Syrjäkylien ihmisille se voi olla jopa mahdoton. Meidän tulisi Saamelaiskäräjillä kasvattaa ihmisten kiinnostusta ja painottaa, miksi äänestäminen on tärkeää.

Inarilaisen Leo Aikion mielestä on myös ehdokkaiden vastuulla innostaa äänestäjiä.

– Ihmisistä on varmaan tuntunut, ettei äänestämisellä ole mitään merkitystä. Ehdokkaat eivät ole osanneet aktivoida äänestäjiä.

Myös Tauno Ljetoff Inarista uskoo, että äänestäjien suhtautuminen vaaleihin on vaikuttanut äänestysintoon.

– Uskon, että siihen on vaikuttanut moni asia, mutta esimerkiksi ihmisten henkilökohtaiset näkemykset vaaleista.

Ulkosaamelainen edustaja pelkää Saamelaiskäräjien menettäneen arvovaltansa ihmisten silmissä

Uudessa Saamelaiskäräjien kokoonpanossa on yksi edustaja saamelaisalueen ulkopuolelta, helsinkiläinen Irja Seurujärvi-Kari. Hän näkee, että Saamelaiskäräjien on reagoitava alhaiseen äänestysprosenttiin.

– Saamelaiskäräjien täytyisi nähdä vaivaa sen eteen, että ihmiset kiinnostuisivat Saamelaiskäräjien toiminnasta ja arvostaisivat sitä. Saamelaiskäräjien tehtävänä on nyt palauttaa sille se arvovalta, mikä saamelaisten parlamentaariselle elimelle kuuluu.

Saamelaiskäräjävaalien tulokset ovat nähtävissä Yle Saamen vaalitulospalvelussa.

Kaikkien Yle Sápmille vastanneiden 18 uuden saamelaiskäräjäjäsenen ajatuksia vaalituloksesta ja äänestysprosentista voi kuunnella Yle Areenasta saamenkielisestä Yle Sámi iđit -lähetyksestä.

Lue myös:

Uusi Saamelaiskäräjät: yhdeksän nykyistä jäsentä jatkaa, neljä vanhaa jäsentä palaa ja kahdeksan ensikertalaista aloittaa

Saamelaiskäräjien uusi kokoonpano seurannee nykyisen jalanjäljissä – “ei” rautatielle ja kaivoksille, “kyllä” valtion anteeksipyynnölle

Kauppakeskus Herman avattiin torstaina. Poliisi on edelleen eristänyt toisen kerroksen, eivätkä kaikki liikkeet ole vielä avanneet oviaan. Toiseen kerrokseen päästetään ainoastaan liikkeiden omistajia ja henkilökuntaa.

Asiakkaita liikkui Hermanin ensimmäisen kerroksen käytävillä iltapäivällä vain vähän. Suurin osa heistä suuntasi kirpputorille.

Myös Aksel Antosov tuli käymään Hermanin kauppakeskuksen kirpputorilla. Hän kävi katsomassa, onko paikka vielä avattu. Antosov on vuokrannut kirpputorilta pöydän tavaroiden myyntiä varten.

– Surullistahan täällä on ollut, mitä on sattunut, Antosov kuvailee.

Stadium Outletin myymäläpäällikkö Aki Turunen pääsi avaamaan liikkeensä kahden aikaan iltapäivällä. Turunen ja muut työntekijät ovat saaneet kriisiapua asian läpi käymiseen.

Turunen sopi tiiminsä kanssa, että työpaikalla pyritään tekemään tavallisia asioita ja palaamaan arkeen.

– Tapahtuma oli surullinen, mutta eteenpäin on mentävä, Turunen sanoo.

Merplastin liike sijaitsee kauppakeskuksen toisessa kerroksessa. Johanna Karhunen ja Taina Niemelä olivat työpaikallaan kouluhyökkäyksen aikana.

– Oli omasta pojasta hätä, kun hän on samassa koulussa. Onneksi hän oli työharjoittelussa samana päivänä, Karhunen kertoo.

Karhunen ja Niemelä palasivat työpaikalleen torstaina. Vielä aamulla ei ollut varmuutta, avataanko kauppakeskusta vielä tänään. Lupa työpaikalle menemiseen annettiin puolilta päivin.

Karhunen kuvailee kauppakeskuksen tunnelmaa jännittyneeksi. Niemelän mukaan olo on huono.

– Työhön ei pysty vielä keskittymään. Se on ollut niin lähellä meitä. Koskettanut meitä, vaikka meillä ei ollut ketään tuttuja siellä tapahtuneessa, Niemelä sanoo.

Lue myös:

KRP: Kouluiskusta epäillyn vangitsemisvaatimus käsitellään huomenna aamulla, epäilty osallistuu sairaalasta videon välityksellä