Vuonna 1993 syntynyttä naista epäiltiin miesystävänsä taposta Joensuussa kesällä 2018, mutta syyttäjä päätyi arvioon, että uhri puukotti itsensä kuoliaaksi.

Tapaus sattui 15. kesäkuuta 2018. Nainen soitti kerrostaloasunnosta Joensuun Niinivaaralla hätäpuhelun. Asunnon lattialta löytyi vatsallaan makaamasta mies, jonka ylävartalossa oli yhteensä 20 pistohaavaa. Elvytyksestä huolimatta mies todettiin sairaalassa kuolleeksi. Hätäpuhelun soittanutta seurustelukumppania epäiltiin myöhemmin taposta.

Poliisi pyrki esitutkinnassa selvittämään, oliko nainen puukottanut miesystäväänsä vai oliko tämä aiheuttanut kohtalokkaat vammat itse. Kuulusteluissa nainen kertoi miehen tappaneen itsensä. Poliisi ei myöskään löytänyt kamppailun jälkiä.

Miehen vammojen vakavuus ja runsaus puolestaan eivät tukeneet teoriaa itsemurhasta.

Kihlakunnansyyttäjä teki asiassa elokuun lopussa syyttämättäjättämispäätöksen. Päätöksen mukaan naisen syyttömyyttä tukee se, ettei tapahtumaan näyttänyt liittyvän kamppailua. Vainajan alta löytyneessä veitsessä oli ainoastaan vainajan itsensä DNA:ta.

Sekä nainen että mies olivat tapahtumahetkellä huumeiden vaikutuksen alaisena. He olivat käyttäneet ainakin LSD:tä.

Syyttämättäjättämispäätöksestä kertoi ensimmäisenä sanomalehti Karjalainen.

Lue myös:

Joensuulaisen naisen epäillään tappaneen miesystävänsä lyömällä tätä useita kertoja veitsellä – poliisi tutki myös itsemurhan mahdollisuutta

Hallitus ja ministerit ovat noudattaneet lakia Syyriassa leireillä olevien suomalaisten naisten ja lasten kotiuttamisasiassa, toteaa oikeuskansleri Tuomas Pöysti.

Pöysti sanoo ratkaisussaan, että kysymys on oikeudellisesti monitahoinen ja että tilanne Syyriassa muuttuu jatkuvasti. Hän näkee perusteita, jotka puoltaisivat ainakin lasten kotiuttamista. Hän kuitenkin toteaa, että Suomen viranomaisten on käytännössä mukauduttava Syyriassa olevien leirin hallinnoijien ja muiden toimijoiden asettamiin ehtoihin.

Oikeuskanslerille tehtiin useita kanteluita, joissa arvosteltiin Suomen hallitusta sekä pääministeri Antti Rinnettä (sd.), ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr.) ja sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.) siitä, että he eivät ryhtyneet toimiin suomalaisten kotiuttamiseksi al-Holin leiriltä Syyriassa. Myös ulkoministeriötä moitittiin siitä, että se ei auttanut suomalaisia kotiin.

Pöysti toteaa ratkaisussaan, että maan tilanteen takia Syyriassa ei ole mahdollista tarjota konsulipalveluja tavalliseen tapaan. Tästä on kerrottu matkustustiedotteissa, Pöysti huomauttaa.

Ulkoasiainhallinnolle ei näin ollen voida katsoa syntyneen yleistä velvoitetta pyrkiä kotiuttamaan suomalaiset tai Suomessa asuneet ihmiset leireiltä.

– Muun muassa kesällä 2011 annetussa matkustustiedotteessa on annettu maastapoistumissuositus ja alkuvuodesta 2013 on tiedotettu, että lähetystöllä ei ole mahdollisuuksia avustaa mahdollisen evakuoinnin järjestämisessä, Pöysti linjaa.

Turvallisuusuhkia syntyy

Oikeuskansleri huomauttaa, että leirillä olevien kotiuttamiseen voi liittyä turvallisuusuhkia Suomessa asuville ja oleskeleville.

– Kysymys on kiperästä perus- ja ihmisoikeuksien punninnasta, johon ei voida ottaa kantaa pelkästään laillisuusvalvonnan keinoin. Tämä johtuu siitä, että punninnassa on otettava huomioon se, missä määrin aikuisista palaajista aiheutuva turvallisuusuhka on hallittavissa kohtuullisin toimenpitein, Pöysti puntaroi.

Laillisuusvalvonnan keinoin ei voida Pöystin mukaan myöskään arvioida, mitkä ovat Suomen viranomaisten tosiasialliset mahdollisuudet kotiuttaa leirillä olijat vaarantamatta viranomaisten turvallisuutta tai selvittää kotiutettavien henkilöllisyys.

Lasten kotiuttamiselle on perusteita

Keskusteluissa on ollut esillä ajatus lasten kotiuttamisesta ilman huoltajiaan. Pöysti toteaa, että tähänkin liittyy oikeudellisesti vaikeita näkökohtia.

– Jos Suomen viranomaiset pystyisivät auttamaan pelkästään lapset pois leiriltä, on kysyttävä, mihin lainsäädäntöön perustuen lapset voitaisiin erottaa huoltajistaan. Suomen lainsäädännössä huostaanoton edellytyksistä ja menettelytavoista säädetään lastensuojelulaissa, Pöysti toteaa.

Lastensuojelulakia ja muita määräyksiä ei ehkä ole mahdollista noudattaa vieraan valtion maaperällä.

– Tässä tilanteessa oikeudellisesti selkeä toimintatapa olisi pyrkiä kotiuttamaan sekä lapset että heidän huoltajansa. Kotiuttamisen jälkeen ryhdyttäisiin Suomen lainsäädännön mahdollisesti edellyttämiin toimenpiteisiin, kuten huostaanottoihin.

Pöystin mukaan perus- ja ihmisoikeudet puoltavat sitä, että hallitus pyrkisi kotiuttamaan ainakin lapset. Käytännössä se voi kuitenkin olla vaikea toteuttaa.

– Oikeudellisella arviolla on rajallinen merkitys, koska viranomaisten tosiasialliset mahdollisuudet toimia Suomen rajojen ulkopuolella ovat erilaiset kuin jos kyse olisi Suomen sisäisestä tilanteesta.

Pöysti muistuttaa myös, ettei hänen toimivaltaansa tai tehtäväänsä kuulu määrätä viranomaisia ryhtymään mihinkään tiettyihin toimenpiteisiin.

Aiheesta aiemmin:

Isis-leirin suomalaisnaiset haluavat kotiin, omaiset maksaisivat matkan, miksi edes lapsia ei haeta? Rinne: "Emme voi vain mennä leirille ja viedä ihmisiä pois"

Analyysi: Isis-leirin suomalaislapset ovat ensisijaisesti poliittinen ongelma, johon on tarjolla kaksi epäsuosittua ratkaisua

Jo viisi kantelua oikeuskanslerille Isis-leirin suomalaisten lasten ja naisten palauttamisesta

Keskisuomalainen Oyj suunnittelee sanomalehtipainamisen uudelleenjärjestelyä. Sen tytäryhtiö Hämeen Lehtipaino Oy on käynnistämässä tähän liittyviä yt-neuvotteluita.

Neuvotteluissa tutkitaan mahdollisuuksia tehdä rakenteellisia muutoksia ja uudelleenjärjestelyjä Keskisuomalainen-konsernin sanomalehtipainojen toimintaan.

Konserni suunnittelee lehtipainojen määrän vähentämistä ja toiminnan tehostamista.

Toteutuessaan suunnitelma johtaa Hämeenlinnan sanomalehtipainon sulkemiseen. Uudelleenjärjestelyllä tavoitellaan noin miljoonan euron tehostamishyötyjä, jotka toteutuisivat täysimääräisesti vuonna 2021. Mahdolliset osa-aikaistamiset ja irtisanomiset koskevat enintään 22 henkilöä.

Keskisuomalainen Oyj:llä on tällä hetkellä kuusi sanomalehtipainoa kolmessa yhtiössä. Lehtisepät Oy:llä on painot Jyväskylässä, Pieksämäellä, Tuusulassa sekä Lahdessa. Hämeen Lehtipaino Oy:llä on paino Hämeenlinnassa ja Kaakon Viestintä Oy:n paino sijaitsee Kouvolassa.

Hämeen Lehtipainossa painetaan nyt muun muassa Aamupostia sekä ilmaisjakelulehtiä Turkulainen ja Tamperelainen.

Suomen puolustustarvikkeiden vienti Turkkiin on noussut nopeasti viime vuosina. Vuonna 2018 Turkki oli myönnetyissä vientiluvissa Suomen tärkein kohdemaa euromääräisesti mitattuna.

Aseviennin eettisyys on noussut keskusteluun, kun Turkki on hyökännyt Syyriaan. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan valtioneuvosto ei tule myöntämään uusia asevientilupia Turkkiin tai muihin sotaa käyviin maihin.

Suomi on kuitenkin vienyt muutaman vuoden aikana kymmenien miljoonien eurojen edestä puolustustarvikkeita nyt toiseen maahan hyökänneeseen valtioon. Luvut selviävät puolustusministeriön asevientitilastoista.

Uusien vientilupien jäädyttäminen ei tarkoita, että Suomen asevienti Turkkiin lakkaa välittömästi, vaan se voi lähtökohtaisesti jatkua tähän asti myönnettyjen asevientilupien turvin. Tuotteesta ja sopimuksesta riippuen vienti on voitu jaksottaa toteutumaan esimerkiksi 3–4 vuoden aikana.

Sen voin todeta, että aivan yksinkertaista lupien peruuttaminen ei ole. puolustusministeri Antti Kaikkonen

Kaikki vientiluvat eivät johda toteutuneisiin kauppoihin. Asekauppaa seuraavan SaferGlobe-tutkimusverkoston seurannan mukaan esimerkiksi vuosina 2004–2014 lupia myönnettiin noin 1,7 miljardin euron arvosta, mutta toteutunutta vientiä oli 1,2 miljardin euron arvosta.

Ministeriö: Kasvu ei välttämättä tietoisen politiikan seurausta

Puolustusministeriön mukaan Turkin-viennin kasvu ei niinkään tarkoita sitä, että Suomi olisi tehnyt tietoisen päätöksen viedä Turkkiin enemmän puolustustarvikkeita. Vientiä säätelevät kysynnän ja tarjonnan lait.

Lisäksi Suomen asevienti on sen kokoista, että jo yksittäinen iso suojausteräksen vientitoimitus voi mullistaa yhden vuoden tilastot.

– Silloin näyttää ulospäin siltä, että politiikassa olisi jotakin muuttunut, mutta se ei välttämättä ollenkaan ole niin, sanoo erityisasiantuntija Selina Kangas puolustusministeriöstä.

Viimeisin asevientilupa Turkkiin myönnettiin vasta kolme viikkoa sitten. Luvan sai miehittämättömiin ilma-aluksiin erikoistunut tamperelainen Robonic Oy.

Yhtiölle myönnettiin viedä ilma-alusten lähetysalustoja varaosineen ja tukipalveluineen. Vientiluvan mukaan tarvikkeita käytetään lennokkien lähettämiseen ilmapuolustusjärjestelmien käyttöä harjoiteltaessa. Sen perusteella lennokeita ei käytetä esimerkiksi drooni-iskuihin.

Lisäksi heinäkuussa vientiluvan sai oululainen laseretäisyysmittareita valmistava Noptel. Yhtiö vie Turkkiin valvontalaitteissa ja -järjestelmissä käytettäviä mittausmoduuleita. Noptel nousi otsikoihin myös vuonna 2015, kun sen kerrottiin vieneen mittareitaan sotaa käyvään Ukrainaan.

Ammusfirman hakemus evättiin syyskuussa

Ennen kuin yritys voi saada luvan viedä puolustustarvikkeita Suomesta, puolustusministeriö selvittää esimerkiksi tuotteiden käyttötarkoituksen tarkkaan. Viimeksi syyskuussa suomalaisyrityksen hakemus viedä ampumatarvikkeita Turkkiin hylättiin.

– Mutta yleisesti ottaen kielteisiä päätöksiä tulee harvoin. Hakijat yleensä selvittävät itsekin, millaiset edellytykset luvan saamiselle on, Selina Kangas sanoo.

Suomi on vienyt suurimmaksi osaksi tarvikkeita, jotka on luokiteltu "panssarointi- tai suojavarustukseksi sekä suojarakenteiksi ja -komponenteiksi".

Luokitteluun kuuluvat myös kypärät ja suojavarusteet, mutta Suomen viennistä valtaosa on ollut suojausteräksestä, jota käytetään esimerkiksi panssaroituihin autoihin.

On eri asia viedä panssarivaunuja kuin kiikareita. Puolustusministeri Antti Kaikkonen

Suojausterästä ovat vieneet Suomesta Turkkiin ainakin SSAB Europe ja Miilux. SSAB:n vuoden 2015 vientiluvissa loppukäyttäjänä oli turkkilainen yritys, joka valmistaa luodinkestäviä ovia.

Lisäksi Suomi on vienyt pienessä määrin tarvikkeita erilaisten myrkyllisten kemiallisten, biologisten tai radioaktiivisten aineiden tunnistamiseen.

Lapua sai luvan ammusten myymiseen erikoisjoukoille 2015

Suomen viemä materiaali ei kuitenkaan ole pelkästään puolustuksellista. Esimerkiksi vuonna 2015 Nammo Lapua sai luvan viedä 76 200 patruunaa.

Jos kauppa toteutui, ammukset päätyivät Turkin erikoisjoukkojen käyttöön. Kun tutkimusverkosto SaferGlobe kysyi Nammo Lapualta patruunaviennistä Turkkiin, yhtiö kieltäytyi kommentoimasta. Tätä juttua varten yhtiötä ei tavoitettu. Vuoden 2015 tilastojen mukaan Suomesta vietiin patruunoita Turkkiin, mutta tilastosta ei selviä, oliko kyseessä sama erä.

Vuonna 2018 Turkin osuus Suomen puolustustarvikkeiden toteutuneesta viennistä oli 13,23 prosenttia. Vielä 2010-luvun alussa Turkki ei kuulunut lähellekään Suomen tärkeimpiin kohdemaihin puolustustarvikkeiden viennissä.

EU:ssa periaatteena on, että aseita ei myydä kohteeseen, jossa niitä käytetään ihmisoikeuksien loukkaamiseen. Rauhanpuolustajien ja SaferGloben mukaan periaatetta ei ole kuitenkaan aina noudatettu käytännössä, esimerkiksi Jemenin suhteen.

Kaikkonen: Selvitämme, voiko vanhoihin lupiin vielä puuttua

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoo Suomen selvittävän nyt, onko jo myönnettyjä lupia mahdollista tarkastella uudelleen.

– Mutta sen voin todeta, että aivan yksinkertaista lupien peruuttaminen ei ole. Seuraamme tässä myös muiden EU-maiden käytäntöjä.

Kaikkonen muistuttaa, että kotimainen puolustustarviketeollisuus on tärkeää myös Suomen oman puolustuskyvyn kannalta. Ja kun tarvikkeita viedään, on merkitystä kohdemaan lisäksi myös vietävällä tuotteella.

– On eri asia viedä panssarivaunuja kuin kiikareita.

Lue myös:

Tuhannet siviilit paenneet rajaseudun kodeistaan Syyriassa – "Näimme kaksi panssarivaunua kylän edustalla, pelkäsimme lastemme puolesta ja lähdimme"

Mitä tiedämme nyt: Yön aikana Turkin maahyökkäys eteni, Isis-vankeja siirretty toiseen paikkaan pakojen estämiseksi

Suomen asekauppa Lähi-itään moninkertaistunut – "eletään poikkeuksellisia aikoja"

Itälappilainen Savukoski on Suomen harvaan asutuin kunta, jossa ihmisiä on nipin napin tuhat, mutta erämaata ja poroja sitäkin enemmän. Kirkonkylällä on yksi ruokakauppa ja pankki, joka on avoinna kaksi tuntia viikossa. Työttömyysluvut ovat Lapin korkeimmat.

Numeroiden perusteella Savukoski vaikuttaa äkkiseltään kunnanjohtajan painajaiselta.

– Minä olen nauttinut Savukoskella olosta ihan suunnattomasti, sanoo vs.kunnanjohtaja Esko Rautiainen itse. Luonto on täällä aina lähellä ja Rautiainenkin kipaisee aamuisin pihan poikki Kemijokeen uimaan. Tänä aamuna ovi tosin loksahti lukkoon kunnanjohtajan värjötellessä uimahousuissa oven väärällä puolen, mutta se häntä vain naurattaa.

Väestöennusteet ovat kyllä synkkiä, sen Rautiainen tunnustaa. Savukosken asukasluvun arvioidaan putoavan tuhannesta noin kahdeksaansataan vuoteen 2040 mennessä. Koko Itä-Lapissa asukkaita katoaisi Rautiaisen mukaan noin 4000.

– Se on ehdottomasti liikaa. Täällä ei riitä tekijöitä turvaamaan palveluja eikä pitämään yllä yksityistä palveluntarjontaa. Myös kauppojen ja ravintoloiden kohtalo on silloin vaakalaudalla.

Uusille asukkaille tilaa kyllä riittäisi, henkeä kohden jopa monituhatkertaisesti Helsinkiin verrattuna.

Historian kallein investointi

Savukoski ei ole ongelmineen yksin. Mitä pienempi kunta, sitä nopeammin väki vähenee. Alle 5000 asukkaan kuntiin Tilastokeskus ennustaa samaa viidenneksen vähennystä kuin Savukoskellekin.

Ennusteet ovat vain ennusteita, toteaa kunnanjohtaja kuitenkin ja aikoo tehdä kaikkensa osoittaakseen ne vääriksi.

Savukoskella ei olla sammuttamassa valoja, päinvastoin. Kunnassa on päätetty sen historian suurimmasta investoinnista, yli 4 miljoonaa euroa maksavasta koulurakennuksesta.

– Me uskomme, että tulevaisuutta on olemassa, Rautiainen toteaa.

Rakennustöiden on määrä alkaa vielä lokakuun aikana. Korvatunturin koulun ja Savukosken lukion käytössä oleva rakennus nousee nykyisten sisäilmaongelmaisten koulurakennusten viereen. Vanhat puretaan kun uusi on valmis.

Neliöitä uusissa tiloissa on 1500, mikä on kolmasosa nykyisistä tiloista. Enempään ei näillä väestöennusteilla ole tarvetta.

Työtä on, vaikkei välttämättä työpaikkoja

Uuden koulun ja muiden palvelujen maksajiksi tarvitaan kipeästi veronmaksajia mutta kovin harvoin he ovat Savukoskelle tulleet. Petri Tarkka kuitenkin palasi Rovaniemeltä lapsuusmaisemiin viisi vuotta sitten vaimonsa ja lapsensa kanssa. Puuseppä nauttii siitä, että verstaalla ei tarvitse hosua.

– Kaikki asiakkaat sanovat että ei tällä ole kiire, teet sitten kun kerkiät, Tarkka kertoo.

Tarkan valmistamia tilaustöitä lähtee Matkahuollon kyydissä pitkin Suomea. Puusepän työ ei yksin riitä, vaan Tarkka tekee töitä myös urheiluhierojana. Hän arvelee, että töitä ei olisi ellei hän olisi niitä itse keksinyt.

– Ihmisten pitäisi muuttaa se ajatusmallinsa. Ei täällä valmiita työpaikkoja ole, mutta kun katsoo markkinoita, niin kyllä täältä työtä löytyy. Se vaan vaatisi oman yrityksen perustamista.

Kysyntää olisi Tarkan mukaan esimerkiksi kiinteistöhuollon osaajille. Muitakin markkinarakoja hän havaitsee, mutta ei paljasta. Vaikuttaa siltä, että Tarkka saattaa tarttua itse jälleen uuteen toimeen.

– En tiedä, katsotaan, Petri Tarkka myhäilee.

"Once in a lifetime"

Savukoskella on seurattu, kuinka naapurikunta Sodankylä on saanut kosolti mukavaa julkisuutta houkuteltuaan helsinkiläisen tubettajan Inari Fernandezin asumaan perheineen vuodeksi Sodankylään. Omaa tubettajaa Savukoskella ei ole varaa palkata, mutta ideoita vs. kunnanjohtaja aikoo lainata.

– Kun vaikkapa opettajan määräaikaisia tehtäviä tulee auki, aiomme ryhtyä houkuttelemaan tekijöitä muualta Suomesta. Sanomme että tervetuloa kokeilemaan elämää tänne napapiirin pohjoispuolelle ja nauttimaan lappilaisuudesta, Rautiainen visioi.

Hän puhuu "Once in a lifetime"- mahdollisuudesta.

Toiveissa tietysti on, että joidenkin osalta kokeilu muuttuisi pysyväksi lappilaisuudeksi. Uusia savukoskelaisia aiotaan kalastella myös itärajan takaa.

– Olemme käynnistämässä samaa, mitä Salla ja Posio jo tekevät. Tähtäämme siihen että lukiosta tulee kansainvälinen lukio, jonne tulee uusia opiskelijoita Venäjältä ja kenties muultakin.

Robotti siivoaa halvemmalla

Uusia veronmaksajia ja huoltosuhteen paranemista odotellessa kunnanjohtaja Rautiaisen on etsittävä alati säästöjä. Entistä pienemmän koulurakennuksen valmistuttua kunta laskee säästävänsä ylläpitokustannuksissa 130 000 euroa vuodessa.

Esimerkiksi lämmityskulut ovat kylmien ja pitkien talvien vuoksi Itä-Lapissa toista luokkaa kuin Etelä-Suomessa.

Myös uuden koulun siivousta on pohdiskeltu kukkaron kannalta.

– Sisällä ollaan sukkasillaan tai sisäkengissä, se vähentää siivouksen tarvetta. On suunniteltu myös, että liikuntatilat ja käytävät siivoaisi robotti, Rautiainen kertoo.

Säästöjä haetaan myös henkilöstömenoista ja kunta päätti tällä viikolla koko henkilöstöä koskevista yt-neuvotteluista. Rautiainen ei pidä irtisanomisia todennäköisenä mutta selvää on, että eläköityvien tilalle ei aina palkata uutta. Yt-neuvottelujen tavoitteena on 190 000 euron vuosittaiset säästöt.

"Ehkä joku ilonpilkahdus tulee"

Savukoski on monen muun kunnan tavoin hakenut valtionosuuden korotusta heikkojen talousnäkymiensä vuoksi. Jos talouskehitys jatkuisi nykyraiteilla, Savukoski putoaisi kriisikuntien joukkoon viimeistään vuonna 2022. Kunnanjohtaja uskoo, että siltä vältytään.

Uskoa tulevaisuuteen tuovat Jalmari Harjun kaltaiset asukkaat. Lukiolainen ja nuorisovaltuuston puheenjohtaja aikoo opiskelun jälkeen jatkaa perheen maitotilan pitoa.

– Tämä on rakasta kotiseutua, eihän täältä mihinkään osaisi lähteä. Täällä on kaikkea mitä oikeastaan ihminen vain voi tarvita, Harju sanoo. Se tarkoittaa luontoa ja omaa rauhaa.

Väestöennusteet apeuttavat nuorenkin mielen, mutta Harju ajattelee että "ehkä joku ilonpilkahduskin vielä tulee". Monille työttömille se ilonpilkahdus olisi Soklin fosfaattikaivos.

Tuleva maatilallinen Harju ei siitä innostu ja vielä vähemmän luonnonrauhan perässä Savukoskelle muuttanut Petri Tarkka. Tarkka arvelee, että kaivosrekkaralli saattaisi ajaa hänen perheensä kokonaan pois Savukoskelta.

Keskustele aiheesta kello 22 saakka.

Lue myös:

Savukoski karsii menojaan vähentämällä kunnan henkilöstöä – yt-neuvottelut alkavat

Uusin väestöennuste: Väkikato kiihtyy monissa Lapin kunnissa – Posion ja Sallan asukasluvusta lähtee melkein kolmannes 20 vuodessa

Maa on peittynyt saniaisiin, ja puut kurottavat kohti taivasta virolahtelaisessa metsässä.

Kyse ei ole mistä tahansa pusikosta. Tällä paikalla Venäjän viimeinen keisari Nikolai II perheineen huvitteli heille rakennetussa huvipuistossa ja tenniskentällä.

Keisari Nikolai II vietti melkein kymmenen kesää Suomen etelärannikolla Virolahdella. 100 vuotta sitten kuolleen keisarin ajasta alkaa olla jäljellä vain muisto. Viimeisetkin merkit alkavat olla maatuneet ja kadonneet ajan myötä.

Huvipuiston ja tenniskentän paikan löytää vain, jos tietää niiden sijainnin.

Nyt alue halutaan herättää henkiin.

Kohteet ja kävijät vaarassa

Noin kolmentoista kilometrin päässä keisarin kesänviettopaikasta sijaitsee graniitistaan kuulu Pyterlahden Heponiemen kivilouhos. Sieltä on louhittu graniitti Pietarin Iisakin kirkon pylväisiin ja Aleksanteri I:n monoliittiin.

Kiinnostus Venäjän keisari Nikolai II:n rakennuttamaa huvipuistoa ja graniitistaan kuulua kivilouhosta kohtaan on kasvanut jatkuvasti. Virolahden kunnan projektiasiantuntija Siru Ahopellon mukaan paikkoja käsittelevät uudet teokset, jutut ja ohjelmat nostavat ne aina ajoittain uudelleen ihmisten mieliin.

– Sitten kävijämäärät lisääntyvät siellä. Se on ollut vähän ongelmallista, koska paikat eivät ole sellaisessa kunnossa, että ne olisivat järkeviä vierailukohteita tai edes turvallisia matkailijoille.

Paikalla on Ahopellon mukaan huonot opasteet, ja paikalla vierailleita ihmisiä on harhaillut lähellä asuvien pihoille. Myös kohteet ovat vaarassa.

– Varsinkin keisarin huvipuisto on hyvin herkkä merenranta-alue. Paikat tallautuvat, kun ei ole ohjattua kulkureittiä. Siellä sitten mennään ihan vapaasti sinne tänne. Siinä voi kohde pahimmassa tapauksessa vaikka tuhoutua.

Modernia tekniikkaa ja historiaa

Nyt ongelmaan aiotaan puuttua. Huvipuiston ja kaivoksen alueelle on tarkoitus tehdä selkeät kulkureitit. Hankaliin paikkoihin voidaan tehdä esimerkiksi portaita ja kaiteita. Opastusta parannetaan infotaulujen ja kylttien avulla.

– Kerromme, mitä eri paikoissa on tapahtunut, ja mikä niiden historia on, Siru Ahopelto sanoo.

Tarkoituksena on ottaa alueen kehitykseen mukaan myös modernia tekniikkaa.

– Meillä on kivaa historiallista materiaalia, kuten valokuvia. Keisarin lomanvietoista on olemassa jopa liikkuvaa kuvaa. Niitä olisi kiva saada esimerkiksi kännykkäsovelluksen avulla ihmisten näkyville.

Huvipuisto, jossa keisariperhe reilut sata vuotta sitten huvitteli, on nykyään hyvin luonnontilainen alue. Aikoinaan siellä oli ainakin puusta tehty pienempi karuselli lapsille ja iso aikuisille, keinu sekä minigolf.

Huvipuiston laitteita ei ole tarkoitus rakentaa uudelleen, eikä alueella ole muitakaan rakennuksia. Siru Ahopellon mukaan tiedonvälitys eri keinoin onkin juuri siksi erityisen tärkeää.

– Tarkoituksena on kertoa alueen tarinaa. Seutu on hyvin kaunista, ja myös siksi se on kiva retkeily- ja luontomatkailukohde.

Tavoitteena on luoda kaksi Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa esittelevää nähtävyyttä, jotka tukevat matkailuelinkeinon kasvua ja kehittymistä seudulla.

Siru Ahopelto pitää keisarillista huvipuistoa ja kivilouhosta potentiaalisina matkailukohteina.

– Kohteet kiinnostavat sekä paikallisia että ulkomaalaisia vierailijoita. Venäläiset tuntevat oman lähihistoriansa hyvin, ja osaavat jo tässä vaiheessa löytää tiedon ja hakeutua kohteisiin, ilman että niitä on edes mainostettu mitenkään erityisesti.

Työt käyntiin ensi kesänä

Kohteiden kunnostus on tarkoitus aloittaa ensi kesänä. Alustavasti on kaavailtu, että käsittelyyn otettaisiin ensimmäisenä Pyterlahden Heponiemen kivilouhos.

– Kesällä on tarkoitus tehdä kovasti töitä. Uskon, että ainakin toinen kohteista valmistuu jo ensi kesän aikana, projektiasiantuntija Siru Ahopelto kertoo.

Viimeistään vuonna 2021 molempien kohteiden pitäisi olla valmiina.

Kaakkois-Suomen Ely-keskus on myöntänyt hankkeelle rahoitusta lähes 165 000 euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat reilut 235 000 euroa.

Kauppakeskus Triplan työmaalla on sattunut vesivahinko eilen keskiviikkona. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Uutiset.

YIT:n tuotantojohtaja Pekka Luukkonen kertoo Ylelle, että vesivahinko tapahtui kauppakäytävällä kauppakeskuksen ylimmässä kerroksessa, jossa alakatosta oli rikkoutunut sprinkleriputki.

Vesivuoto sattui noin kahdeksan aikaan illalla, jolloin työmaalla oli vielä työntekijöitä. Luukkosen mukaan vuoto havaittiin heti ja vettä ehti valua käytävälle vain joitakin minuutteja ennen kuin sulut saatiin kiinni. Myös kuivaustyöt aloitettiin tiloissa välittömästi.

– Oli onni, että se tapahtui tällaiseen aikaan, jolloin siellä oli täysi miehitys päällä, eikä yöaikaan. Tietenkin harmillinen tapahtuma näin viikko ennen avausta.

Luukkosen mukaan sprinkleriputki valui yhdestä ainoasta kohdasta. Hän arvelee, että vettä ehti vuotaa ehkä joitakin satoja litroja. Vettä valui myös yhden kerroksen alaspäin. Luukkonen kuitenkin arvioi vahinkojen jääneen verrattain pieniksi.

– Vuotokohdassa oli betoni- ja graniittilattiaa, vesi oli siitä kohtuullisen helppo imuroida.

Vesivahingolla ei vaikutusta avajaisiin

Luukkosen mukaan työmaalla vielä kartoitetaan, kuinka pahasti rakenteet ovat kastuneet. Silmämääräisesti kastuneeksi havaitut rakenteet on jo poistettu ja vuotokohdan alueen rakenteita kuivatetaan.

Syytä sprinkleriputken rikkoutumiselle ei ole vielä löytynyt.

Vesivahingolla ei Luukkosen mukaan ole kuitenkaan vaikutusta Triplan ensi viikon avajaisiin. Hän uskoo, että rakenteet ehditään kuivata ennen avajaisia. Muussa tapauksessa kuivausta jatketaan avajaisista huolimatta.

– Kuivataan niin kauan kuin on tarpeellista. Ei me avajaisten takia kuivausta lopeteta. Se käytävä, missä vettä tuli, ei ole ihan ensimmäisenä näkyvällä paikalla. Vähän lisää työtä, mutta ei voi mitään.

Digilaitteet ovat tulleet osaksi pientenkin lasten arkipäivää.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi viime keväänä suosituksen pienten lasten päivittäisestä ruutuajasta. Sen mukaan 2–4-vuotiaiden ruutuaika tulisi rajoittaa tuntiin päivässä. Tätä pienempien ei pitäisi käyttää digilaitteita lainkaan.

Suomesta vastaavat suositukset puuttuvat, osin sen vuoksi että aihetta ei ole juurikaan tutkittu.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnassa on tänä syksynä alkamassa tutkimus 2–6-vuotiaiden digilaitteiden käytöstä. Tutkimus on osa monitieteistä, kansainvälistä kokonaisuutta, jossa ruutuajan määrää sekä sen vaikutuksia pienten lasten liikkumiseen ja hyvinvointiin tutkitaan yli 20 Aasian ja Euroopan maassa.

Tällä hetkellä Suomessa ei tiedetä, kuinka paljon aikaa pikkulapset viettävät päivässä digilaitteiden äärellä. Tutkijoita kiinnostaa esimerkiksi perheen asuinpaikan, taloudellisen tilanteen sekä kulttuuritaustan vaikutus ruutuaikaan. Saatua tietoa tullaan vertaamaan kansainvälisiin tietoihin ja suosituksiin.

– On kiinnostavaa nähdä, miten suomalaislapset sijoittuvat ruutuajan osalta esimerkiksi Aasian maihin verrattuna. Sekä Suomessa että Aasiassa teknologiaan suhtaudutaan myönteisesti, sanoo yliopiston lehtori Hanna Vehmas.

Kaikki ruudun ääressä vietetty aika myöskään ole pahasta, muistuttaa yliopistotutkija Arja Sääkslahti. Sääkslahti ja Vehmas ovat tutkimuksen vastuulliset johtajat.

Digilaitteita voi käyttää esimerkiksi oppimisen apuvälineenä. Pääasia Sääkslahden mukaan on, että digilaitteita käytetään viisaasti eikä päivittäinen käyttö paisu liian suureksi.

– Lasten elämäntyyli on muuttumassa. Ruutuaikaa pitää rajoittaa, jotta lapsen päivään jää riittävästi aikaa myös liikkumiselle ja leikille.

Pienten lasten pitäisi suosituksen mukaan liikkua päivittäin kolme tuntia. Digilaitteiden parissa käytetty aika on Sääkslahden mukaan tunnistettu yhdeksi merkittäväksi liikunnan määrän vähentäjäksi.

Tutkimukseen kutsutaan mukaan tuhansia päiväkotilasten vanhempia ympäri Suomen. Tietoa kerätään lasten vanhemmilta kolmena syksynä peräkkäin tehtävällä kyselyllä.

Kyselyssä selvitetään muun muassa, missä iässä ja mihin tarkoitukseen erilaisia digitaalisia laitteita käytetään. Lisäksi kysytään vanhempien käsityksiä laitteiden käytön vaikutuksista lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointiin. Huomiota kiinnitetään myös pikkulasten unen laatuun ja määrään.

Kouvolan kaupunki joutuu päättämään poikkeuksellisen laajasta säästöpaketista.

Kaupunginjohtaja Marita Toikka ehdottaa esimerkiksi koulujen ja liikuntapaikkojen karsimista.

Syynä on Kouvolan nopeasti heikentynyt talous. Syyskuussa paljastui, että kaupungin alijäämä kasvaa tänä vuonna jo 34 miljoonaan euroon.

Toinen syy on Kouvolan paheneva asukaskato. Tilastokeskuksen uusin ennuste povaa, että kaupungin väkimäärä hupenee yli 14 000 asukkaalla parinkymmenen vuoden aikana. Se tarkoittaa, että Kouvola menettää Kaakkois-Suomen suurimman kaupungin aseman Lappeenrannalle.

• Lue lisää: Kouvolan miinus on jo 34 miljoonaa euroa – kaupunginjohtaja pitää veronkorotusta välttämättömänä

• Lue lisää: Joka kuudes lähtee Kouvolasta – 24-vuotias Sanna Kettunen saapui ja aikoo jäädä: "Ei tämä kovin betoniselta näytä"

Yle kokoaa tähän juttuun kaupunginjohtaja Marita Toikan uudet säästöehdotukset. Ne päätyvät kaupunginhallituksen pöydälle lokakuun 28. päivä.

– Tässä muutoksessakin lähipalvelut turvataan joka puolella kaupunkia. Dramaattisesta lähipalvelujen karsimisesta ei ole nyt kyse, Marita Toikka sanoo.

Koulut

Kaupunginjohtaja ehdottaa, että Anjalan koulu lakkautetaan samaan aikaan kuin Kaipaisten, Pilkanmaan, Tehtaanmäen ja Ummeljoen koulu eli elokuussa 2020.

Anjalaan ei siis rakennettaisikaan uutta koulua, vaan oppilaat jatkaisivat koulunkäyntiä vajaan kolmen kilometrin päässä Inkeroisissa. Anjalan koululaiset ovat viime vuodet käyneet koulua Inkeroisissa entisen lukion tiloissa, koska Anjalan koulu pantiin käyttökieltoon pahojen sisäilmaongelmien takia.

Anjalan uuden koulun rakentamatta jättäminen säästäisi investointimenoissa 6,5 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtajan mukaan esitystä puoltaa myös se, että oppilasmäärät ovat voimakkaassa laskussa sekä Anjalassa että Inkeroisissa – alueelle ei tarvita kahta koulua.

Voikkaan koulu lakkautettaisiin, kun Kuusankosken uusi yhtenäiskoulu olisi rakennettu.

Elimäen yläkoululaiset siirtyisivät opiskelemaan Korialle siinä vaiheessa, kun Korialle on rakennettu uusi yhtenäiskoulu. Alakoulu jatkuu Elimäen kirkonkylässä nykyisissä tiloissa.

Kaupunginjohtaja perustelee yläkoulun siirtoa Elimäen kirkonkylästä Korialle sillä, että tällä hetkellä noin 180 oppilasta kuljetetaan päivittäin Korialta Elimäelle ja takaisin. Jatkossa Elimäeltä kuljetettaisiin Korialle noin 50 oppilasta päivittäin.

Korialla on siis enemmän lapsia kuin Elimäen kirkonkylässä, ja siksi yläkoulun pitäisi Toikan mukaan olla Korialla. Lisäksi bussikuljetusten kääntäminen toiseen suuntaan säästäisi kuljetuskustannuksissa lähes 400 000 euroa vuodessa.

Kaupunginjohtajan mukaan Kouvolaan riittäisi tulevaisuudessa 17 peruskoulua. Tarkoitus ei ole pelkästään sulkea kouluja, vaan myös rakentaa uusia isoja yhtenäiskouluja keskeisille paikoille.

Suuri osa Kouvolan nykyisistä peruskouluista on huonossa kunnossa.

Liikunta ja kulttuuri

Kaupunginjohtaja ehdottaa Kuusankosken uimahallin sulkemista jo vuoden 2021 alussa. Aiemmin uimahallia esitettiin suljettavaksi sitten, kun kaupunkiin rakennetaan uusi uimahalli.

Uuden uimahallin on tarkoitus valmistua vuonna 2026. Se korvaisi Kuusankosken uimahallin lisäksi Urheilupuiston ja Korian uimahallit sekä tänä vuonna suljetun Haanojan uimahallin.

Vuoden 2020 aikana uimahalleille suunnitellaan tehokkaampaa käyttöä. Valkealan, Urheilupuiston ja Inkeroisten uimahallien aukioloaikoja aiotaan tarkastella. Lisäksi aiotaan selvittää vuorojen myöntämistä uimahalleihin niiden kiinnioloaikana. Vesiliikuntaryhmiä ohjataan uimahallien hiljaisille ajankohdille.

Uimahalleissa saatetaan myös ottaa käyttöön edullisemmat maksut aamupäivinä.

Esityksen mukaan alle 18-vuotiailta aletaan jatkossa periä varausmaksut liikuntatilojen käytöstä. Jäävuorot maksavat 30 euroa tunnilta ja muiden liikuntatilojen käyttö maksaa 15 euroa alkavalta tunnilta. Varausmaksut tulisivat voimaan kesäkuussa 2020.

Jäähallien määrärahoista vähennetään 450 000 euroa vuoden 2021 taloussuunnittelusta. Määrärahaleikkaus tarkoittaa sitä, että jääurheilua koskeviin linjauksiin haetaan laajempaa rakenteellista ratkaisua.

Lisäksi kaupunginjohtaja ehdottaa kulttuuriavustusten leikkaamista. Kouvolan teatterin, Kymi Sinfonietan ja Pohjois-Kymen musiikkiopiston avustuksiin esitetään ensi vuodelle 10 prosentin vähennystä.

Valkealan uuteen monitoimitaloon aiotaan tehdä kirjasto, joka on nykyistä kirjastoa huomattavasti pienempi. Tilojen pienentyminen säästäisi ylläpitokuluissa vuosittain noin 60 000 euroa. Kirjastotila palvelee asiakkaita omatoimikirjastona myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Puistot ja jalkakäytävät

Kaupunginjohtaja ehdottaa, että puistojen hoitoluokituksia laskettaisiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että puistoja hoidettaisiin nykyistä vähemmän. Myös leikkipaikoista ja venepaikoista aiotaan säästää. Tavoitteena on karsia kunnossapitokustannuksia vuosittain vähintään 290 000 euroa sekä vähentää investointeja kahdella miljoonalla eurolla.

Ehdotuksena on myös käydä läpi matonpesupaikkojen ja koirapuistojen tarve. Tavoitteena on säästää niistä 20 000 euroa vuodessa ja karsia investointeja 300 000 eurolla.

Jalkakäytävien talvikunnossapitovastuuta aiotaan siirtää kiinteistöjen omistajille. Näin kaupunki voisi säästää vähintään 100 000 euroa. Asia tulee päätettäväksi myöhemmin syksyllä.

Lisäksi kaupunginjohtaja esittää yksityistieavustuksiin vähintään 300 000 euron leikkausta.

Kymmenien miljoonien euron säästötalkoot

Kouvolan kaupunginhallitus asetti huhtikuussa talouden sopeuttamistavoitteeksi 20 miljoonaa euroa.

Säästöjä haetaan palveluverkkojen muutosten lisäksi henkilöstökuluista. Viimeisin päätös yt-neuvotteluista tehtiin maanantaina.

Kaupunginjohtajan lisäsäästöehdotusten lisäksi kaupunki tavoittelee 10 miljoonan euron pysyviä säästöjä vuodesta 2023 alkaen. Ajatuksena on välttää kuntaverojen merkittävät korotukset ja Kouvolan päätyminen kriisikunnaksi.

Mahdollisia keinoja on esimerkiksi yhdenmukaistaa koulujen alkamisaikoja, jotta kaupunki säästäisi kuljetuskustannuksissa. Muita keinoja voisi olla tiivistää kaupungin organisaatiota ja yhtiöittää tai ulkoistaa kaupungin palveluja.

Tähän työhön kaupunginjohtaja esittää ohjausryhmän perustamista kaupunginhallituksen kokouksessa 28. lokakuuta. Ryhmän esitys olisi tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Voit keskustella aiheesta alla kello 22 saakka.

Sinä iltana Senja Raappana oli taas kipeä. Hän pelasi kuitenkin innoissaan lautapelejä äitinsä Varpu Hintsasen, tämän miehen Sami Hintsasen ja tyttären Amandan kanssa.

Senja halusi pelata vielä Afrikan tähteä. Kello alkoi kuitenkin olla yöllä jo kaksitoista.

– Nyt tytöt oikeasti pitää siirtyä jo unten maille, vaikka on kesäloma. Jatketaan huomenna, äiti Varpu Hintsanen sanoi.

Senja halusi pelata heti aamulla Afrikan tähteä. Näin sovittiin ja peli jätettiin pöydälle.

Peliä ei koskaan ehditty pelata. Senja kuoli aikaisin seuraavana aamuna viime kesäkuussa.

Elämä oli yhtäkkiä säpäleinä

Senjan syöpä tuli yllätyksenä kolmisen vuotta sitten. Yksityinen lääkäri luuli, että vatsakivut johtuvat umpisuolesta. Sairaalan päivystyksessä selvisi hyvin pian, että sairaus on jotakin ihan muuta.

Yhtäkkiä Varpu Hintsanen makasi lapsensa vieressä patjalla lasten syöpäosastolla. Sitä yötä hän ei ikinä unohda. Miten ihmeessä tässä näin kävi?

– Elämän piti olla kaikilla tavoilla hirvittävän hyvin, mutta se olikin täysin säpäleinä. Elämässä ei ollut mitään sellaista, mitä siinä luulin olevan vielä aamulla.

Varpu Hintsanen oli tavannut vuosi aikaisemmin ihanan miehen, musiikista ja teatterista tutun Sami Hintsasen. Yläkerran remontti Akaassa oli valmistunut ja kaikilla uusperheen lapsilla oli omat huoneet.

Elämän piti tasoittua ja hymyillä ja sitten tapahtui se pahin mahdollinen.

Iloa surun keskelle

Varhaisessa vaiheessa hoitoa Hintsaset tekivät päätöksen. Senja rakasti ihmisiä ja juhlia, värejä, naurua, huumoria ja iloa. Perhe halusi tuoda niitä hänen elämäänsä.

– Minun tehtäväni äitinä on tukea lasta ja muuta perhettä ja tuoda iloa surun keskellä lapselle, Varpu Hintsanen päätti.

Perhe päätti nauttia jokaisesta päivästä ja tehdä jokaisena päivänä jotain kivaa niillä reunaehdoilla kuin hoidosta oli.

Joka päivä Hintsaset miettivät, mitä kivaa tänään voitaisiin tehdä. Tämä oli samalla keino olla musertumatta surun alle.

Psykiatrisena sairaanhoitajana Varpu Hintsanen tiesi, että surua on pakko pilkkoa. Mitä suurempi suru, sitä enemmän sitä pitää palastella. Joskus riittää, että selviää minuutin eteenpäin hajoamatta.

Lapsen sairaus näytti, ettei elämää voi suunnitella.

– Yhdessä hetkessä kaikki hienot viisivuotissuunnitelmat voivat olla mennyttä. Riittää kun selviän hetkestä ja selviän tästä päivästä. Sen enempää minun ei tarvitsekaan.

500 perhettä menettää lapsensa vuosittain

Vuosittain vajaat 500 perhettä menettää alaikäisen lapsensa. Näistä noin 160 on kohtukuolemia.

Näin sanoo toiminnanjohtaja Susanna Uittomäki valtakunnallisesta vertaistukijärjestöstä Käpy-Lapsikuolemaperheet ry:stä.

– Kaikilla on lupa surra omalla tavallaan. Joku haluaa puhua asiasta paljon esimerkiksi vertaistukiryhmässä, toinen purkaa suruaan yksin metsässä tai työtä tehden. Suru ei noudata mitään tiettyä kaavaa tai aikataulua, Uittomäki sanoo.

Varsinkin akuutissa tilanteessa yhdestä hetkestä ja yhdestä päivästä eteenpäin meneminen on tärkeää.

– Voi ajatella, että keskityn hengittämiseen ensin aamupalasta lounaaseen saakka ja mietin vasta sitten seuraavaa hetkeä. Kun huomaan, että selvisin lounaaseen saakka, voin ajatella, että seuraava etappi on iltapala.

Surun alussa on tärkeää yrittää huolehtia ihan perusasioista: siitä että syö ja nukkuu niin hyvin kuin mahdollista.

– Läheiset voivat tehdä surevalle ruokaa tai käydä kaupassa ja tarjota tällaista konkreettista apua. Pikku hiljaa helpommat hetket lisääntyvät.

Asiantuntijoiden mukaan lapsen kuoleman jälkeen vanhempien toimintakyvyn palautumiseen voi mennä 3–4 vuotta. Suru ei kuitenkaan katoa tämänkään jälkeen.

Yksin on vaikea jaksaa

Varpu Hintsanen kertoi rehellisesti tilanteesta blogissaan ja Instagramissa. Hän tiesi, ettei selviäisi surusta yksin.

– Jos yhdelle annetaan jäävuoren kokoinen kivi syliin, sen alle tuupertuu. Sama on tässä. Jos annetaan järisyttävä taakka kantaa, on vaikea kantaa sitä yksin. Sitten kun siinä on tutut ja jopa tuntemattomat kantamassa taakkaa, se on huomattavasti kevyempi kantaa.

Miehensä julkisuutta seurannut Varpu Hintsanen oli varautunut siihen, että tapa ei miellytä kaikkia. Puhumalla julkisesti asioista avaa oman tragediansa ja antaa ihmisille aseet satuttaa.

– Tästä syystä moni ei halua jakaa liiaksi omistaan. Mieluiten kerrotaan julkisesti hyviä asioita.

Kun Varpu Hintsanen kertoi lapsen syövästä, ihmiset välittivät ja alkoivat tarjota apua. Juhlia rakastavalle Senjalle järjestettiin omat festivaalit, järjestyi yö sviitissä ja matkoja.

Kun Varpu Hintsasen omat voimat eivät riittäneet, löytyi aina joku, joka jaksoi. Viimeisimmät juhlat vietettiin päivä ennen Senjan kuolemaa.

– Niihinkin juhliin hän jaksoi valita tarkkaan vaatteensa ja korvakorunsa ja laittoi saamansa kukkaseppeleen päähän. Voimat olivat vähissä ja kipuja paljon. Siitä huolimatta hän halusi juhlia. Niin kuin jokaisena muunakin päivänä, Hintsanen kertoi blogissaan.

Senjan viimeisten viikkojen aikana oli esimerkiksi koulunpäätösjuhlat, stipendijuhlat, markkinat omassa pihassa, pizzajuhlat ja puutarhajuhlat.

"Keskitymme elämään, emme kuolemaan"

Varpu Hintsanen laskee kuvanneensa tyttärestään lähes 50 000 kuvaa. Ne kertovat eletystä elämästä.

– Me keskitymme elämään, emme kuolemaan, Hintsanen kertoi blogissaan lokakuussa 2018.

Annoin ohjeet, jos Senja kuolee ja sekoan. Minut pitää toimittaa hoitoon, vaikka vastustaisin. Varpu Hintsanen

Samalla kertaa hän oli täysin musertunut, koska hän oli kuullut tyttärensä syövän uusiutuneen. Tyttären haaveiden toteuttamisesta tuli yhä tärkeämpää.

Varpu Hintsanen työnsi mielessään vihan, surun, katkeruuden, pelon ja pettymyksen pois kuin laatikon kaappiin. Välillä tunteet pyrkivät ulos.

– Päättäväisesti työnnän ne takaisin tietäen, että jonakin päivänä ne sieltä väkisin tulevat ja minun on annettava niiden tulla, painittava ja katsottava kumpi voittaa – minä vai ne. Mutta sen aika ei ole nyt, Hintsanen kirjoitti blogiinsa.

Lopulta toivoa ei enää annettu. Varpu Hintsanen halusi saattohoitaa lapsensa kotona. Niin hän tekikin aina siihen aamuun asti, kun Afrikan tähti jäi pöydälle.

Senja Raappana menehtyi 18. kesäkuuta 2019 kahdeksanvuotiaana.

Suunnitelma, jos äiti romahtaa

Syöpäsairaalla on usein pahoja kipuja, niin Senjallakin. Oman lapsen tuskan seuraaminen oli äärimmäisen raskasta.

– Kun kaikki päättyy, eikä ole kipuja ja laskeutuu rauha, ensimmäinen primääritunne on helpotus; nyt minun lapseni ei kärsi enää. Se tunne menee äkkiä ohi ja iskee loputtomuus ja lohduttomuus. Nyt tämä oli tässä.

Varpu Hintsanen oli tehnyt puolisolleen ja läheisille kavereilleen etukäteen suunnitelman, miten he toimivat. Psykiatrian ammattilaisena hän tiesi, että vaikka kuinka on päättänyt selvitä, voi tapahtua jotain yllättävää.

– Olin tehnyt suunnitelman jos flippaan, kun pahin on tapahtunut. Annoin ohjeet, jos Senja kuolee ja sekoan. Minut pitää toimittaa hoitoon, vaikka vastustaisin.

Näin ei onneksi käynyt. Ystävät tulivat kotiin jättämään Senjalle jäähyväisiä. Valmistelut tehtiin yhdessä.

– Missään vaiheessa en ole ollut yksin. Se on niin iso asia, että en tiedä, miten olisin selvinnyt ilman apua.

Surevalle voi sanoa, että minulla ei ole sanoja tähän tilanteeseen, mutta haluan olla tukenasi, mitä voin tehdä. Susanna Uittomäki

Käpy ry:n toiminnanjohtaja Susanna Uittomäki sanoo, että surevan kohtaamisessa tärkeää on aito läsnäolo, kiireettömyys ja myötätunnon osoittaminen. Tietoa surevan kohtaamisesta löytyy esimerkiksi järjestöjen sivuilta.

– Aina sanoja ei tarvita, vaan myötätuntoa voi osoittaa myös muilla tavoin. On tärkeää kunnioittaa surevan toiveita, ja häneltä voikin kysyä, mitä toivot minulta, Uittomäki sanoo.

Monesti kohtaamisia jännitetään juuri sen vuoksi, ettei tiedetä mitä voi sanoa tai tehdä. Kohtaamisissa jännitetään myös tunteita, jotka nousevat pintaan.

– Surevalle voi sanoa, että minulla ei ole sanoja tähän tilanteeseen, mutta haluan olla tukenasi, mitä voin tehdä.

Ilo surun rinnalla

Senjan hautajaisissa ei pukeuduttu mustaan, koska Senjan mielestä musta oli tyhmä ja tylsä väri. Monilla hautajaisvierailla oli kukkaseppeleet päässään. Vieraat kirjoittivat ilmapalloihin terveiset Senjalle ja ne laskettiin ilmaan.

Muistojuhlassa oli Senjalle tärkeä Elsa-poni. Muistojuhlat olivat yhtä kauniit ja ikimuistoiset kuin lapsikin.

Lapsen kuolemasta on kohta neljä kuukautta. Varpu Hintsasella on hyviä hetkiä, huonoja hetkiä ja erittäin huonoja hetkiä. Hän yrittää löytää joka päivä myös sellaista hyvää, jolle voi hymyillä, jopa nauraa.

Hän yrittää hyväksyä surun osana loppuelämää.

– Ajattelen, että minun on nyt tultava sen kanssa mahdollisimman hyvin toimeen. Siinä se on suru, ilon rinnalla, hän kirjoitti blogiinsa.

Muiden auttaminen tuo voimaa

Varpu Hintsasen unelma ennen lapsen sairastumista oli auttaa muita. Hän on opiskellut vuosia sitten mielenvalmentajaksi. Nyt hän aloittaa ensimmäisen verkkovalmennuksensa.

– Olen valmentanut omaa mieltäni joka päivä. Sitä haluan olla jakamassa myös muille.

Ihminen voi väsyä tai tarvita apua monesta syystä.

– En usko ihmisten ongelmien arvottamiseen. Jokaisella on oikeus kokea haaste isoksi tai pieneksi. Toiselle valon väheneminen syksyisin voi olla niin uuvuttava asia, että tarvitsee apua. Siinä ei ole mitään pahaa.

Käpy ry:n toiminnanjohtaja Susanna Uittomäki sanoo, että surujärjestöissä toimivat vapaaehtoiset ovat esimerkki siitä, miten akuutista kriisistä on päästy askel kerrallaan eteenpäin.

– Läheisen kuolema on nyt voimavara, jonka avulla vapaaehtoiset pystyvät tukemaan muita saman kokeneita. Monet kokevat, että haluavat antaa eteenpäin sitä hyvää, jota itse akuutissa kriisissä saivat. Toisaalta jollain voi olla kokemus, että ei itse tullut kohdatuksi eikä saanut tukea ja haluaa vapaaehtoisena toimimalla varmistaa, ettei muille käy samalla tavalla, Uittomäki sanoo.

Senja on äidin mielessä jatkuvasti. Yhdestä asiasta Varpu Hintsanen on kiitollinen.

– Yhtään päivää ei kuolemalle etukäteen annettu. Ei yhtään.

Kun Senjalta kysyi, mitä kuuluu, hän vastasi hyvää.

– Kyllä minä äiti tänkin kestän, en ole luovuttajaihmisiä, hän lohdutti äitiään.

Senjalle terveisiä. Äiti on päättänyt kestää myös.

Ulkomaailman ärsykkeet ovat vaimentuneet ja ihminen on nukahtamaisillaan. Juuri sillä hetkellä traumaattiseen kokemukseen liittyvät muistot tunkeutuvat mieleen flashbackeinä eli välähdysmäisinä kuvina. Tuntemukset voivat olla todella fyysisiä, eli keho ikään kuin elää uudelleen kyseisen tilanteen, vaikka järki yrittäisi sanoa, että se on jo ohi.

Tällaiset flashbackit eli takaumat ovat traumaperäisen stressireaktion tyypillisin oire, kertoo kriisipsykologi Eija Palosaari.

– Takaumat voivat olla todella voimakkaita. Jotkut jopa pelkäävät tulleensa hulluksi. Ne eivät kuitenkaan ole harhoja, vaan kehon luonnollinen tapa käsitellä traumaa, Palosaari painottaa.

Jotkut elävät traumaattisia muistoja uudelleen unissaan. Yhtä lailla välähdykset saattavat kuitenkin ilmaantua myös täysin valveilla ja hyvinkin satunnaisen oloisista aistiärsykkeistä. Ne eivät siis vaadi esimerkiksi traumaattisen tilanteen muistelua, vaan välähdys voi aktivoitua vaikkapa tietystä hajusta tai äänestä.

– Välähdykset ovat usein lyhyitä ja kestävät yleensä muutamasta sekunnista minuuttiin, mutta kun ne alkavat toistua, ne koetaan todella rasittaviksi ja ahdistaviksi, Palosaari kertoo.

Kaikille traumaperäinen stressireaktio ei aiheuta takaumia. Sillä on Palosaaren mukaan myös kaksi muuta ilmenemismuotoa.

Välttämiskäyttäytymisessä ihminen alkaa karttaa asioita, jotka saattaisivat muistuttaa häntä tilanteesta. Tämä voi johtaa eristäytymiseen ja elämän kaventumiseen.

Kolmas reaktio on hyvin fyysinen: Ihminen on jatkuvasti varuillaan, säpsähtelee, eikä saa keskityttyä kunnolla. Keho ikään kuin odottaa seuraavaa traumakokemusta. Traumaperäiseen stressireaktioon voi myös sekoittua oireita kaikista näistä kolmesta.

Taustalla usein esimerkiksi auto-onnettomuus tai fyysinen tai seksuaalinen väkivalta

Tampereen yliopiston psykologian professori Raija-Leena Punamäki kertoo, että tyypillisimpiä traumaperäisen stressireaktion aiheuttajia ovat esimerkiksi auto-onnettomuudet tai fyysinen tai seksuaalinen väkivalta. Traumaksi määritellään yllättävä, järkyttävä kokemus, joka todennäköisesti aiheuttaisi voimakasta ahdistusta kenelle tahansa.

– Noin 20–30 prosentille uhreista traumaattinen kokemus aiheuttaa traumaperäisen stressireaktion. Raiskauksen uhrien osalta luku on korkeampi, Punamäki toteaa.

Trauman jälkeen ihminen prosessoi tapahtumaa. Jos kokemuksen läpikäyminen juuttuu tai epäonnistuu, seurauksena voi Punamäen olla traumaperäinen stressireaktio.

Palosaaren mukaan voi riittää, että ihminen näkee jotakin hirvittävää, vaikka hän pysyisi itse turvassa. Esimerkiksi läheisen ihmisen onnettomuuden todistaminen voi aiheuttaa todella vaikean stressireaktion.

– Ulkopuoliset usein sanovat: "Olisit onnellinen, että olet elossa." Eloonjääneen syyllisyys on kuitenkin hyvin todellinen ja yleinen ilmiö tällaisissa tilanteissa, Palosaari kertoo.

Palosaaren mukaan tutkimukset osoittavat, että noin viisi prosenttia ihmisistä on kokenut jossakin elämänsä vaiheessa traumaperäisen stressireaktion.

Jos stressireaktion oireet alkavat alle kuukauden sisällä traumaattisesta kokemuksesta, puhutaan akuutista stressireaktiosta. Kun ne jatkuvat tai alkavat kuukauden jälkeen tai myöhemmin, puhutaan traumaperäisestä stressireaktiosta.

Traumaattinen kokemus tallentuu ihmisen mieleen palasina

Takaumat eli välähdysmäiset kuvat voivat toistua säännöllisesti. On kuitenkin mahdollista, että ne jäävät yhteen kertaan. Olennaista on se, miten ihminen niihin suhtautuu. Jos voimat vain riittävät, vanha sananlasku "härkää sarvista" saattaa toimia todella hyvin, kertoo Palosaari.

Traumaattinen kokemus tallentuu ihmisen mieleen palasina. Tätä pirstaleisuutta voi olla todella vaikea sietää.

– Takaumat antavat ihmiselle mahdollisuuden katsoa asiaa uudestaan. Stressireaktio helpottaa, kun ihminen ymmärtää, missä hän on ollut mukana ja mitä on tapahtunut ja pystyy liittämään asian osaksi oman elämänsä käsikirjoitusta, Palosaari toteaa.

Palosaaren mukaan takaumat loppuvat yleensä itsestään muutaman kuukauden kuluessa. Jos näyt toistuvat usein ja herättävät voimakasta ahdistusta, joka ei tunnu ajan kuluessa helpottavan, olisi tärkeä hakea apua.

Muista ilmenemismuodoista, eli välttämiskäyttäytymisestä tai jatkuvasta varuillaan olemisesta, päästään usein eroon vasta ammattilaisen avustuksella.

Punamäen mukaan psykoterapia on todettu tehokkaaksi traumaperäisen stressireaktion hoidossa.

– Parhaita tuloksia on saatu traumakeskeisellä käyttäytymispsykoterapialla ja EMDR-psykoterapiamenetelmällä, Punamäki sanoo.

Mittausteknologia ja tekoäly voivat mullistaa metsäpalojen torjunnan jo lähivuosina.

Suomessa kovimmat odotukset kohdistuvat miehittämättömiin ilma-aluksiin ja metsistä kerättyyn tietoon.

Fotoniikan professori Jyrki Saarinen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että nykyaikaisten mittausteknologioiden ansiosta tiedämme metsistämme valtavasti.

Tietämys on lisääntynyt pitkälti fotoniikan kehityksen seurauksena.

Fotoniikka tutkii valoa ja sen hyödyntämistä. Käytännössä lähes kaikki metsien kuvantamismenetelmät pohjautuvat jollain tapaa fotoniikkaan.

Esimerkiksi laserkeilauksen ansiosta pystymme arvioimaan, miten kuivaa metsä on ja miten herkästi se syttyy.

Tekoäly voi havaita palon ennen ihmistä

Metsäpalojen torjunnassa tieto on ratkaisevaa.

Tällä hetkellä valtaosa paloista vaatii sen, että paikan päälle sattuu ihminen. Tulevaisuudessa havainnon voi tehdä tekoäly.

Esimerkistä käy ukonilman sytyttämä maastopalo. Kun salamatutkan havainnot yhdistetään metsävaratietoon, voidaan nopeasti huomata, jos salama iskee kuivaan metsään.

Tutkijoiden visioissa tekoäly seuraisi jatkuvasti mahdollisia vaaratilanteita ja hälyttäisi automaattisesti droonin tarkastuslennolle. Mikäli laite havaitsisi maastossa palon, kutsuisi se pelastuslaitoksen paikalle.

Tietoa on, hyödyntäminen ontuu

Tarvittava tieto on olemassa, mutta ongelmana on, miten se saadaan viranomaisten käyttöön.

Jyrki Saarisen mukaan pelkästään tiedon paljous aiheuttaa haasteita. Uutta dataa kertyy jatkuvasti ja sen siirtoon ja yhdistämiseen tarvitaan tehokkaat verkkoyhteydet. Saarinen puhuu jo 6G-verkosta, kun Suomessa 5G-verkkokin on vielä alku kantimissa.

Lisäksi oleellisen tiedon erottamiseksi dataa täytyy käsitellä valtavia määriä. Ihmiselle työ on mahdoton, joten siihen tarvitaan tekoälyä.

Mikäli nämä ongelmat pystytään selättämään, metsäpaloihin reagointi voi nopeutua huomattavasti.

Drooni välittää tilannekuvan

Pelastuslaitoksilla uusista mahdollisuuksista on saatu vasta esimakua.

Noin puolella maamme pelastuslaitoksista on käytössä miehittämättömiä ilma-aluksia eli drooneja.

Laitteet ovat ylivertainen apu tilannekuvan hahmottamisessa.

Kehityspäällikkö Teemu Veneskari Kymenlaakson pelastuslaitokselta kertoo, että ilmakuvasta selviää hetkessä, miten isosta palosta on kyse sekä miten paljon väkeä ja välineistöä sen sammuttamiseen tarvitaan.

Veneskari toivoo, että uusia sovelluksia kehitettäessä viranomaiset otettaisiin mukaan jo alkuvaiheessa. Näin heidän tarpeensa tulisi paremmin huomioiduksi.

Jyrki Saarinen pitää yhteistyötä sovelluskehittämisen elinehtona. Ilman sovellutuksia fotoniikasta on vähän iloa.

– Fotoniikka itsessään ei ole oikein mitään. Meidän täytyy tietää, millaista teknologiaa ihmiset tarvitsevat, ettei me tehdä tyhmiä juttuja.

Metsäpalot tuhoavat hiilinieluja

Suomessa on toistaiseksi vältytty laajoilta metsäpaloilta, mutta maailmalla ongelma on akuutti.

Ilmastonmuutoksen seurauksena kuivat jaksot ovat pidentyneet ja metsäpalot voimistuneet.

Tänä vuonna metsäpalot ovat tuhonneet ennätysmäärän Amazonin sademetsää. Myös Siperiassa kesän maastopalot levisivät ennätyksellisen laajalle.

Kaakkois-Aasiassa tuhansia kouluja suljettiin elokuussa maastopalojen aiheuttamien myrkkykaasujen takia.

Metsäpalot tuhoavat arvokkaita ekosysteemejä, kiihdyttävät ilmastonmuutosta sekä aiheuttavat taloudellista vahinkoa ja inhimillistä hätää. Siksi palojen torjuminen on koko maailman kiinnostuksen kohteena.

Suomi tähtää palontorjunnan edelläkävijäksi

Suomessa metsien rakenne suojaa laajoilta vahingoilta. Metsämaamme on pääosin pienten palstojen ja metsäautoteiden tilkkutäkkiä, missä palot leviävät hitaasti.

Ilmastonmuutoksen myötä metsäpalokausi eli aika, jolloin palojen syttymisriski on korkea, pitenee.

Tutkijayliopettaja Henrik Lindberg Hämeen ammattikorkeakoulusta huomauttaa, ettei tästä voi vetää suoraa johtopäätöstä, että laajat metsäpalot lisääntyvät Suomessa. Takana nimittäin on muutamia superkuivia vuosia, eikä metsäpalojen koko ole kasvanut.

Lindberg myöntää, että osin kyse on ollut onnesta. Tuli ei ole päässyt irti pohjoisen suurissa kansallispuistoissa.

– Se voidaan kuitenkin sanoa, että metsien rakenne ja teknologian kehitys voivat torjua ilmastonmuutoksen aiheuttaman lisäriskin. Oletuksella, että valmiutemme säilyy nykyisellään, Lindberg toteaa.

Toisekseen viennin näkökulmasta kaikki palontorjuntaa edistävät teknologiat ja sovellukset ovat tervetulleita.

Niistä voi tulla Suomen uusi myyntivaltti ja ne voivat pelastaa palan maailmaa.

Lue lisää:

Metsät roihuavat nyt Amazonilla, Indonesiassa ja Siperiassa – mikä maastopaloja selittää?

Amazonian sademetsää tuhoutunut tänä vuonna ennätystahtiin – metsäpalojen määrä on vähentynyt syyskuun alussa

Venäjä aloitti Siperian valtavien metsäpalojen ilmasammutuksen – yli kolmen miljoonan hehtaarin roihut uhkaavat nopeuttaa ilmastonmuutosta

Tarvitsemme aivan uudenlaista ruokaa ja uusia tapoja ruuan tuotantoon, sanoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter. Ruokajärjestelmän on muututtava, jotta maapallon väestö voi jatkossa syödä kestävästi.

– Ruokavalioiden on oltava paljon nykyistä kasvipainotteisempia. Uudet innovaatiot voivat tehdä kulutuksen muutoksesta helppoa. Kun kehitetään esimerkiksi pihvi, muna tai maitoa, joka vastaa ominaisuuksiltaan eläinperäistä, meidän onkin yllättäen helppoa tehdä muutos, Lauri Reuter sanoo.

Osa ruuasta pitää jatkossa tuottaa aivan uusilla tavoilla tai raaka-aineista, joita ei vielä ole käytössä. Mutta tuotettiinpa ruoka millä tavalla tahansa, yksi asia on varmaa: ihmiset haluavat tulevaisuudessakin ruokaa, joka maistuu, tuoksuu ja näyttää hyvältä.

Tutkija hyppäsi sijoittajaksi

Tulevaisuuden syömistä visioiva Lauri Reuter lopetti kesällä työnsä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkijana ja strategina. Nyt hän hyppää sijoittajan rooliin.

Uudenlaista ruokaa kehitetään nyt maailmalla kiihkeästi. Pohjoismaissa on erityisen paljon osaamista, josta olisi hyötyä maailmanlaajuisesti. Reuterin mielestä ruokajärjestelmän uudistamisen esteenä ei ole hyvien ratkaisuideoiden puute. Pullonkaulana on se, että ratkaisuja on työlästä saada vietyä lautaselle asti.

Reuterin ja kolmen muun ruokainnovaatioiden tuntijan, Mika Kukkuraisen, Pekka Siivonen-Uotilan ja Jari Tuovisen Nordic FoodTech Venture Capital -yhtiö on rakentamassa rahastoa, joka aikoo investoida ruokajärjestelmää merkittävästi uudistaviin, aivan alkuvaiheessa oleviin yrityksiin. Startup-yritysten kehitystyötä on tarkoitus rahoittaa kymmenenkin vuoden ajaksi niin, että niiden on mahdollista saada aikaan jotain oikeasti uutta.

– Pelkästään yksi uusi tuote ei vielä hirveästi muuta maailma. Mutta esimerkiksi teknologia, jolla voidaan valmistaa tuotteita uudella, merkittävästi kestävämmällä tavalla, voi muuttaa paljon, Reuter sanoo.

Vastaavaa, erityisesti foodtechiin sijoittavaa pääomarahastoa Pohjoismaissa ei aiemmin ole ollut. Tavoitteena on 50 miljoonan euron rahasto. Jos se suunnitellusti toteutuu, mukana on suurimpana sijoittajana valtion omistama Business Finland VC ja investointeja tehdään jo lähikuukausina.

Parhaillaan myös S-ryhmässä on suunnitteilla pääomarahasto, joka keskittyy tulevaisuuden ruokaan.

Ratkaisuja löytyy, mutta niitä pitää etsiä

Lauri Reuter katsoo tulevaisuuteen positiivisesti. Ratkaisuja pitää kuitenkin kehittää aktiivisesti. Jos maapallolla syödään ja tuotetaan ruokaa niin kuin nyt, tulevaisuus näyttää synkältä.

– Jos ruokajärjestelmä ei muutu, emme tule mitenkään pääsemään puolentoista asteen ilmastotavoitteeseen, Reuter sanoo.

Lue lisää: Ilmaston lämpeneminen hätyyttelee maa-alueilla jo 1,5 asteen rajaa – Suurraportti: Kasvava ihmiskunta tärvelee maata ja hotkii liikaa lihaa

Ilmaston lämpenemisen lisäksi luonnon monimuotoisuus köyhtyy nopealla vauhdilla.

Lue lisää: Synkkä YK-arvio valmis: Luonnon tila heikentyy nyt ennennäkemätöntä vauhtia – kolmannes maapallon luonnosta tuhoutuu vuoteen 2050 mennessä

Maailmassa on valtava määrä aliravittuja ihmisiä, mutta samaan aikaan suuri osa maapallon väestöstä syö niin paljon ja epäterveellisesti, että sairastuu. Myös väestönkasvu on maailmassa niin nopeaa, ettei nykyisellä tavalla tuotettua ruokaa riitä kaikille.

– On tietenkin iso ongelma, että on enemmän suita ruokittavina. Mutta vielä isompi ongelma on se, miten väestö ruokaa kuluttaa. Elintason parantuessa erityisesti eläinperäisen ruuan kulutus kasvaa rajusti, Lauri Reuter sanoo.

Suklaata kaakaosoluista, proteiinia ilmasta

Mitä kaivatut ruokateknologian keksinnöt sitten voisivat olla?

Reuter heittää ideoita: Uudentyyppinen ruuan raaka-aine, jota voitaisiin hyödyntää samaan tapaan kuin vaikkapa proteiinivalmiste quornia. Uusi tapa hyödyntää kasviproteiineja. Uusi mittari, jolla juuri sopivan ruokavalion koostaminen on helpompaa. Myös suolistomikrobien parempi ymmärtäminen voi synnyttää uusia innovaatioita.

Ratkaisuja tarvittaisiin lisää myös teknologiaan, joka edistäisi kestävää kalankasvatusta suljetuissa kasvattamoissa, sillä maailmanlaajuisesti ylikalastus on suuri ongelma. Tarpeen olisi myös esimerkiksi sisäviljelyä helpottavan teknologian kehittäminen.

Aivan viime vuosina uudenlaisen ruuan kehitys on ollut todella nopeaa. On jo lihan kaltaisia kasvispihvejä ja paljon muuta on tulossa. Lauri Reuter visioi, että seuraava läpimurto on juusto, joka maistuu samalta kuin nykyisetkin, mutta on valmistettu täysin ilman eläinperäisiä ainesosia.

VTT:llä työskennellessään Reuter päätyi itse tutkimaan marjasolujen kasvattamista syötäväksi marjamassaksi. Marjasolujen kasvattaminen onnistui bioreaktorissa, jollaisen voisi tulevaisuudessa hankkia vaikkapa omaan keittiöön.

Suomessa marjoja kannattaa tietenkin kerätä metsistä, joten täällä marjojen solukasvattamossa ei ainakaan tällä hetkellä liene järkeä. Menetelmää voitaisiin sen sijaan hyödyntää muualla maailmalla tai raaka-aineisiin, joiden saannissa voi tulla ongelmia.

– Sveitsiläiset kollegat kasvattivat kaakaon soluja bioreaktorissa ja tekivät niistä suklaata. He saivat aikaiseksi ihan oikean suklaan makuista suklaata, Lauri Reuter kertoo.

Maallikon korvissa mahdottomiltakin kuulostavia ideoita on jo saatu vietyä pitkälle.

Esimerkiksi suomalaisten tutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan valmistaa vedestä ja ilman hiilidioksidista aurinkosähkön avulla ruuan raaka-aineeksi kelpaavaa proteiinia. Solar Foods -yritys valmistelee mahdollisuutta proteiinin kaupalliseen hyödyntämiseen.

Ruuan turvallisuus tärkeintä

Elintarviketeollisuudessakin teknologinen kehitystyö, sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, nähdään välttämättömänä, jotta vastuu ilmastosta ja ympäristöstä voidaan kantaa.

Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitosta korostaa, että ruokaan liittyvä teknologia poikkeaa monista muista aloista.

– Kaiken kulmakivi on koko ajan elintarviketurvallisuus. Vaaditaan pitkäaikaista tutkimusta sen varmistamiseksi, että teknologiat takaavat elintarvikkeiden turvallisuuden, Marleena Tanhuanpää sanoo.

Ruuan kohdalla myös lainsäädäntö määrää paljon sitä, miten uusia keksintöjä voidaan hyödyntää.

– Aina kun jotain keksitään, lainsäädäntö laahaa tietyllä tavalla perässä. On tärkeää, että kehittäjät osaavat ottaa lainsäädännön huomioon ja toisaalta viranomaiset ovat ajan hermolla niin, että he pystyvät edistämään lainsäädännön kehittämistä, Tanhuanpää sanoo.

Tanhuanpää uskoo, että parhaita innovaatioita saadaan aikaan tuomalla yhä enemmän eri alojen osaajia yhteen. Myös pohjoisia vahvuuksia, kuten luonnonvarojen puhtautta, on hänen mielestään hyödynnettävä vahvasti jatkossakin.

Lue lisää: Suomessa onnistuttiin valmistamaan proteiinia ilmasta – mullistava keksintö voi olla yksi ratkaisu maailman ruokapulaan

"Ei katastrofi, vaan iso muutos"

Ruokatottumusten muuttaminen on vaikeaa, mutta Lauri Reuterin mielestä kestävien valintojen ei tarvitse merkitä luopumista, kärsimistä ja päänvaivaa.

Hän uskoo, että lautasille saadaan tulevaisuudessa niin hyvää ruokaa, että ihmiset haluavat yhdistää ilmaston hyvinvoinnin ja oman hyvinvointinsa. Teknologia voi tehdä valintojen tekemisestä helppoa ja jopa huomaamatonta.

– Ongelmat näyttäytyvät aina mahdottomilta ratkaista. Kunnes ratkaisu löytyy. Edessä ei ole katastrofi, vaan iso muutos kohti tervettä ja kestävää vihreälle planeetalle mahtuvaa ruokajärjestelmää, Lauri Reuter sanoo.

Vuoden poliisiksi on valittu vanhempi konstaapeli Vesa Jauhiainen Lounais-Suomen poliisilaitoksesta.

Hän on tuttu paikallisesti aluepoliisina. Hän on työskennellyt Varissuolla aluepoliisina vuosien ajan. Jauhiainen on työskennellyt myös nuorisopoliisina.

Jauhiainen on työskennellyt erilaisissa kenttätehtävissä lähes 40 vuotta. Tällä hetkellä hän toimii Poliisihallituksen tiedotteen mukaan Turun pääpoliisiasemalla kenttävalvontaryhmässä, jonka pääkohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat nuoret.

Poliisin läsnäolo Jauhiaiselle tärkeää

Varissuo on Turussa lähiö, jossa on noin 9000 asukasta, joista noin puolet on ulkomaalaistaustaisia.

Jauhiainen korostaa tiedotteessa poliisin läsnäoloa.

– Poliisityön ydinajatus Varissuolla on poliisin kasvollisuus. Poliisi on se sama henkilö, jonka nuori kohtaa elämänsä eri vaiheissa. Hän on tuttu ja turvallinen. Nuoret tietävät, että minä tiedän. Salassa eivät asiat juurikaan pysy. Läheiskontrolli säilyy, Jauhiainen sanoo.

Varissuolla nuorten ikäluokkien vieraskielisten osuus on 70 prosenttia. Tämä vaikuttaa Jauhiaisen työhön, koska varsinkin aikuisilla ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä on hyvin erilaisia käsityksiä poliisista.

– Ulkomaalaistaustaiset nuoret arvostavat vanhempaa ihmistä, joten tässä työssä yli 60 vuoden iästä ja karusta ulkomuodosta on selvästi höytyä, Jauhiainen sanoo tiedotteessa.

Poliisimies, jota kaivataan

Tällä hetkellä Turussa on kolme aluepoliisia. Varissuon lisäksi palvelua saavat Perno-Pansio sekä Halinen. Tehtävään on palkattu määräaikaisesti kaksi poliisia.

Valinnan perusteluiden mukaan Jauhiainen on toiminut vuosia esimerkillisesti valvonnan ja kenttätoiminnan poliisimiehenä. Valitsijoiden mukaan hän on juuri sellainen poliisimies, jota kaivataan kasvollisesti paikalle nykyaikaisessa haastavassa ja moniulotteisessa yhteiskunnassa.

Vuoden Poliisi valittiin nyt 44. kerran. Valinnan tekevät yhteistyössä Helsingin Nuorkauppakamari, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto sekä Poliisihallitus.

Lue lisää:

Lisää poliiseja suuriin lähiöihin? – Seurasimme aluepoliisin työpäivää Turun Varissuolla: "Tämä on yhteisö, jota voisi verrata entisaikojen kylään"

Turussa lähipoliisina toimiva Vesa Jauhiainen saa yhteyden somalinuoriin islamin opettajan avulla – sai aikoinaan ruotsalaiskollegoilta ihmettelyä: Eivätkö polttopullot lennä niskaan?

Suomen ja Viron välille merenalaista rautatietunnelia toteuttavan suomalaisyhtiön johto tapaa Ylen tietojen mukaan Viron poliittista johtoa tänään perjantaina.

Tapaamisen yhteydessä liikemies Peter Vesterbackan vetämä Fin-est bay area -tunneliyhtiö antaa Viron poliittiselle johdolle lisätietoa tunnelin kannavuusarvioista ja ympäristövaikutusselvitysten etenemisestä.

Viron johto tapaa myös hankkeen kiinalaiset rahoittajat

Tunneliyhtiön johdon ja Viron poliitisen johdon lisäksi tapaamiseen osallistuu myös hankkeen kiinalaisia rahoittajia.

Virossa on suhtauduttu kriittisesti yksityiseen rahoitukseen perustuvaan tunnelihankkeeseen ja vaadittu yhtiöltä lisäselvityksiä.

Tunnelia toteuttavan yhtiön mukaan tunnelin rakentaminen kestäisi noin kuusi vuotta. Hanke työllistäisi joka vuosi Suomessa arviolta jopa 20 000 ihmistä ja Virossa arviolta 6 000.

Tunnelihanketta toteuttava Finest Bay Area Development yhtiö solmi kesällä aiesopimuksen kiinalaisen maailman suurimman rakennusfirman CREC:n kanssa. Kiinalainen rakennusjätti on erikoistunut nimenomaan rautatiehankkeisiin, ja sillä on myös erikoisosaamista suurista porausurakoista.

Hankkeen suomalaiset yhteistyökumppanit ovat A-insinöörit, Pöyry ja Fira. Tallinna-tunnelin kustannusarvio on kokonaisuudessaan 15 miljardia euroa.

Tunnelihankkeen veturina toiminut liikemies Peter Vesterbacka kumppaneineen on ilmoittanut olevansa valmis toteuttamaan hankkeen heti kun luvat ovat kunnossa. Tunnelin avulla maiden välisen matkustusajan on tarkoitus lyhentyä noin kahteenkymmeneen minuuttiin.

Viro vaatii lisäselvityksiä suuresta tunnelihankkeesta

Tunneli vaatisi Viron puolella niin sanotun valtiollisen erikoiskaavamenettelyn, joka on lain mukaan käynnistettävä aina kun kyseessä on iso kansainvälinen projekti. Erikoismenettelyn sallimisesta päättää hallitus.

Viron hallitus ei ole toistaiseksi vakuuttunut, täyttääkö Finest Bay Area -projekti erikoiskaavamenettelyn edellytykset.

Viron eri ministeriöt kaipaavat hankkeen vetäjiltä lisäselvityksiä. Avoimia kysymyksiä ovat ainakin riittävä rahoitus, kannattavuus ja ympäristövaikutukset. Virossa myös hankkeen aikataulua on pidetty epärealistisena.

Tunnelin rakentamisesta kilpailee kaksi projektia

Helsingin Tallinnaan yhdistävän tunnelin rakentamisesta kilpailee kaksi projektia. Vesterbackan Finest Bay Arean lisäksi omaa, tosin huomattavasti hitaampaa vauhtia etenee virkamiesvetoinen Finest Link. Siinä mukana ovat Uudenmaan liitto, Helsingin kaupunki, Liikennevirasto, Tallinnan kaupunki sekä Viron elinkeino- ja viestintäministeriö.

Lue myös:

Finest Bay Area Development on solmimassa aiesopimuksen maailman suurimman rakennusfirman, kiinalaisen CREC:n kanssa.

Jos Helsinki–Tallinna-tunneli toteutuu, Suomesta tulee osa Kiinan arktista silkkitietä – Peter Vesterbacka toivoo rahoitusta myös länsimaista

Kiinasta miljardipotti Helsingin ja Tallinnan väliselle tunnelille

Peter Vesterbackan Tallinna-tunneli on saanut 100 miljoonan euron rahoituksen – dubailaisen perheyhtiön rahat käytetään suunnitteluun ja lupiin

Korkein hallinto-oikeus on tänään perjantaina antanut päätöksensä noin 130 valituksesta, jotka koskevat Saamelaiskäräjien vuoden 2019 vaaliluetteloon hakemista.

KHO ei kommentoi päätöstensä sisältöä, mutta on julkaissut yhden ratkaisun vuosikirjapäätöksenä. Sillä korkein hallinto-oikeus kumoaa Saamelaiskäräjien hallituksen tekemän päätöksen olla ottamatta henkilöä vaaliluetteloon.

Vuosikirjapäätöksellään korkein hallinto-oikeus palauttaa asian Saamelaiskäräjien hallitukselle uudelleen käsiteltäväksi. Saamelaiskäräjien hallituksen päätöksen perustelut eivät KHO:n mukaan täyttäneet hallintolain vaatimuksia.

KHO kumoaa edelleen Saamelaiskäräjien päätöksiä, vaikka on saanut siitä kritiikkiä

Noin 200 henkilöä on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen Saamelaiskäräjien hallituksen päätöksistä olla hyväksymättä heitä syksyn saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon. Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvat henkilöt voivat sekä asettua ehdolle että äänestää saamelaiskäräjävaaleissa. Vaaliluetteloon voi hakeutua saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän perusteella.

Korkein hallinto-oikeus antoi ensimmäiset päätöksensä näistä valituksista syyskuun lopulla. Myöskin silloin julkaistulla vuosikirjapäätöksellään KHO kumosi Saamelaiskäräjien hallituksen päätöksen ja määräsi valittajan lisättäväksi syksyn vaalien vaaliluetteloon äänioikeutettuna.

Päätös sai kritiikkiä sekä saamelaisten itsehallintoelimeltä, Saamelaiskäräjiltä että lainoppineilta. Myös YK:n ihmisoikeuskomitea on moittinut Suomea saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta tällaisissa tapauksissa. Sen mukaan Suomen korkein hallinto-oikeus on aiemmissa tapauksissa toiminut väärin hyväksyessään Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon sellaisia henkilöitä, joita Saamelaiskäräjät itse ei ole pitänyt saamelaisina. Ihmisoikeuskomitea lausui helmikuussa Suomen valtion olevan velvollinen huolehtimaan siitä, etteivät vastaavat loukkaukset toistu vuoden 2019 vaaleissa.

Nyt tehdyillä päätöksillä on merkitystä tulevissa vaaleissa

Suomen Saamelaiskäräjien vaalit toimitettiin 2.–30.9. ja vaalien tulos julkaistiin 1.10.

KHO ei ehtinyt käsittelemään kaikkia vaaliluetteloon liittyviä valituksia vaalien aikana. Tuoreessa vuosikirjapäätöksessään korkein hallinto-oikeus toteaakin, että koska lain mukaan Saamelaiskäräjien vaalilautakunta laatii äänioikeutetuista vaaliluettelon edellisten vaalien vaaliluettelon ja väestötietojärjestelmän tietojen pohjalta, on valittajan merkitsemisellä vuoden 2019 vaaliluetteloon edelleen itsenäistä merkitystä tulevissa vaaleissa.

KHO tiedottaa asianosaisia päätöksistään joko postitse tai sähköpostitse.

Korkein hallinto-oikeus antaa päätökset vielä jäljellä olevista valituksista lokakuun aikana. KHO:sta ei kerrota, kuinka paljon valituksia on vielä käsittelemättä.

Tiedotteessaan Latvala haluaa selventää tämän hetken tilannettaan mediassa viime aikoina esiintyneiden, yksityiselämää koskevien juttujen takia.

– Kuluneet viikot ovat olleet erityisen vaikeita, ja on valitettavaa, että yksityiselämääni koskevat viimeaikaiset tapahtumat ovat vaikuttaneet perheeseeni, ystäviini ja tiimiini, tiedottaa Latvala ja haluaa panna pisteen kaikelle lisäspekuloinnille yksityiselämästään.

– Hääni Maisa Torpan kanssa on päätetty perua. Haluan nyt keskittyä sataprosenttisesti rallin MM-sarjan kahteen jäljellä olevaan kilpailuun ja auttaa tiimiäni varmistamaan toisen perättäisen valmistajien MM-tittelin.

Latvala ei aio antaa tilanteestaan haastatteluja eikä kommentoi tiedotettaan tämän enempää.

Jari-Matti Latvala kilpailee rallin MM-sarjassa Tommi Mäkisen johtamassa Toyota-tiimissä. Tiimiä johdetaan Tommi Mäkinen Racingin pääkonttorista Puuppolasta.

Jari-Matti Latvalan mangeri Timo Jouhki kommentoi, että urheilijoiden henkilökohtaiset asiat eivät kuulu managerin tehtäviin, mutta pitää Latvalan julkituloa järkevänä toimena.

– Nyt on kaikin mahdollisin keinoin rauhoitettava tilanne henkisessä mielessä.

Timo Jouhki toimii myös Kalle Rovanperän managerina ja on aiemmin hoitanut myös Tommi Mäkisen ja Juha Kankkusen uraa.

Jouhki pitää Latvalan ympärillä vellonutta kohua jopa naurettavana.

– Mitä ne kenellekään kuuluu toisten parisuhdeasiat.

Sosiaalisen median aikakaudella huippu-urheilijat altistuvat samanlaiselle julkiselle arvostelulle kuin poliitikot, muusikot ja näyttelijät. Urheilupsykologi Hannaleena Ronkainen Suomen Olympiakomiteasta kiteyttää, että kun on riittävän menestynyt urheilija, niin henkilö kiinnostaa sekä urheilijana että muuten.

– Riippuu urheilijasta itsestään kuinka avoimesti jakaa elämäänsä vaikka sosiaalisessa mediassa, siinä kyllä pystyy tekemään rajauksia.

Oman työkokemuksen perusteella Ronkainen arvioi, että kiinnostavilla urheilijoilla ja muilla julkisuuden henkilöillä kolikon kääntöpuoli on se, että ikävät elämäntilanteet nostetaan myös esiin.

– Henkilön näkökulmasta tämä on jopa äärimmäisen epäinhimillistä ja lisää henkilökohtaista kuormitusta.

Kaikki urheilijat eivät esiinny sosiaalisessa mediassa, mutta päätyvät usein sinne median kertoessa urheilijan hyvästä tai huonosta menestyksestä.

– Arvostelijoita ja kommentoijia riittää aina. Se on osa huippu-urheilijana tai muilla aloilla huipulla olemista. Kommentit eivät aina ole henkilökohtaisia, vaan liittyvät monesti lajiin tai alaan ilmiönä.

Ronkainen korostaa, että urheilijan on hankittava työkalut provokatiivisten mielipiteiden käsittelyyn.

– Osa jättää lukematta itseään koskevat kommentit ja pitää isojen kisojen alla tietoisesti mediapaastoa, ettei altistu arvosteluille.

Sisällissodan aikainen mahdollinen joukkohauta on paikannettu Vierumäellä keskellä Versowoodin tehdasaluetta. Museoviraston tutkijat löysivät torstaina kaivannon, joka on 13 metriä pitkä ja kolme metriä leveä.

– Teimme siihen pienen koekuopan ja näyttää, että hauta on nyt paikannettu. Tutkimme vielä ympäristöä, Museoviraston tutkija, arkeologi Johanna Seppä kertoo.

Vielä on tosin varhaista sanoa, onko kyseessä varsinainen joukkohauta. Koekaivauksissa hautaa ei ole avattu, mutta alueelta on löydetty merkkejä vainajasta. Seppä kertoo, että vainajien määrä selviää vasta, kun hauta avataan.

Kenttätutkimukset voidaan saada päätökseen jo maanantaina, mikäli alueelta ei torstaisen löydön lisäksi havaita muita merkkejä vainajista.

Museoviraston tutkijoiden tehtävänä on ollut selvittää, missä hautapaikat sijaitsevat.

Siirto viimeistään ensi kesänä

Historiatiedot viittaavat siihen, että vuonna 1918 punaisia olisi haudattu Vierumäelle. Vainajien lukumäärästä ei ole tarkkoja tietoja.

Arviot ovat vaihdelleet muutamasta kymmenestä muutamaan sataan.

Vierumäen koetutkimuksissa tarkoitus ei ole ollut kaivaa mahdollisia vainajien luujäännöksiä esiin.

Museoviraston tutkijat merkitsevät maastoon hautojen paikat ja esittävät syksyllä valmistuvassa loppuraportissaan mahdollisesti myös arvion vainajien määrästä.

Heinolan kaupunki ja Versowood-yhtiö ovat saaneet luvan joukkohaudassa lepäävien vainajien siirtämiseksi pois tehdasalueelta seurakunnan kirkkomaalle.

Vainajien siirto vaatii vielä monen asiantuntijan apua. Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra sanoo, että siirto on tarkoitus tehdä viimeistään ensi kesänä.

Kustannuksista vastaava yhtiö etsii myös tukea ainakin valtion ja säätiöiden suunnasta.

Museoviraston tutkija Johanna Seppä kertoo koetutkimuksista Vierumäellä.

Poliisi varoittaa mahdollisesti viallisesta erästä haulikonpatruunoita, jotka voivat ammuttaessa aiheuttaa vahinkoa ampujalle ja aseelle.

Takaisinveto ja käyttökielto koskee Kärkkäinen oy:n myymälöissä ja verkkokaupassa myytyjä haulikonpatruunoita ARMUSA 12/76 lataus 50g.

Viallinen erä on saapunut maahan heinäkuun alussa ja patruunoita on ollut myynnissä heinäkuusta alkaen. Ennen heinäkuuta 2019 ostetut tuotteet ja saman valmistajan muut patruunat eivät sisällä vastaavaa vikaa.

Viallisten tuotteiden haulikoot ovat no3, no4, ja no5 ja EAN-koodit 8436534390577, 8436534390508 ja 8436534390591.

Poliisi tiedottaa, että viallisten patruunoiden käyttö on lopetettava välittömästi ja ne on palautettava Kärkkäinen Oy:lle.

Käräjätuomari Paula Virrankoskea on uhattu hirttämisellä, hänen osoitetietojaan on urkittu ja häntä on solvattu sosiaalisessa mediassa muun muassa lahtariämmäksi ja natsisiaksi.

Virrankoski on myös Varsinais-Suomen käräjäoikeuden työsuojelupäällikkö, joten hänen tietoonsa tulee koko ajan ilmoituksia tilanteista, joissa on väkivallan uhkaa.

“Tullaan järeillä aseilla istuntoon ja pannaan paikat matalaksi.” “Tiedän, missä koulussa sun lapset käy.” “Raiskaan sun lapsen.”

Virrankoski sanoo, että on paljon on ihmisiä, jotka pyrkivät ottamaan yhteyttä tuomareihin ja vaikuttamaan asiansa käsittelyyn. Epäasiallisia yhteydenottoja vireillä olevissa asioissa tulee puhelimella ja sähköpostilla. Lisäksi sosiaalisessa mediassa pyritään vaikuttamaan.

– Sosiaalinen media on laaja suo. Ei voi tietää, kuka viestejä lähettää. Maalittaminen on rankkaa vaikuttamista lainkäyttöön, se on pelottavaa.

“Maalittaminen on tullut jäädäkseen”

Virrankoski huomauttaa, että tuomarin on ratkaistava jokainen juttu, joka tulee pöydälle. Päätösten kirjoittaminen on puhdasta lain soveltamista eivätkä tuomarit itse "keksi mitään", korostaa hän.

– Maalittaminen on ilmiö, joka on tullut jäädäkseen. En usko, että se mihinkään häipyy. Jos sille ei tehdä jotakin, niin se tulee vain pahenemaan ja lisääntymään.

– Mikä on se viimeinen pisara, joka vaaditaan, että asialle tehdään jotakin? Pitääkö tapahtua jotakin todella vakavaa ennen kuin aletaan miettiä näitä asioita?

Virrankoski sanoo, että koskaan ei voi tietää, mikä käynnistää häirinnän. Hän ottaa kaikki uhkaukset vakavasti.

Virrankoskea hirttotuomiolla uhannut tuomittiin vankeusrangaistukseen. Virrankosken osoitetietoja urkkinut henkilö surmasi pari vuotta myöhemmin poliisin.

Tuomareiden maalittamisesta voit lukea lisää tästä jutusta:

Ulostetta ja tuhkaa postipaketissa kotiin – Tuomareiden häirintä ja painostaminen on koventunut

Lakimiesliitto haluaa kiireellisiä toimia

Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä on huolissaan maalittamisen kohteeksi joutuvien jaksamisesta ja viranomaisten toiminnan uskottavuudesta.

Lakimiesliitto kiirehtiikin Lakimiespäivillä Helsingissä maalittamisen säätämistä rangaistavaksi teoksi.

Rytkölä haluaa, että lainsäätäjä asettaa selkeät rajat. Viranomaisten toimintaa saa arvostella kun pysytään asiassa. Mutta henkilön ja hänen läheistensä loukkaaminen ja tietojen urkkiminen ja levittäminen eivät ole sallittua, korostaa Rytkölä.

Oikeusministeriölle on tehty jo kaksi esitystä lainsäädännön muuttamiseksi, mutta asia ei ole edennyt.

Toisessa niistä korostetaan, että maalittamisessa ei ole kyse vain virkamiehiin kohdistuva ilmiöstä, vaan kohteeksi joutuu työnsä vuoksi myös muita.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ei ole ottanut kantaa mahdollisiin lakimuutoksiin.

Syyttäjiä leimataan tolloiksi

Maalittamisen kohteeksi ovat joutuneet tuomareiden lisäksi muun muassa poliisit ja syyttäjät.

– Nimeäni on levitetty netin keskustelupalstoilla ja ihmisiä on pyydetty kertomaan ja levittämään minua koskevaa tietoa. Kanssani käytyjä puhelinkeskusteluja on striimattu Youtubeen, kertoo aluesyyttäjä Heikki Stenius omista kokemuksistaan.

Yksi maalittajista laati tietojen saamiseksi Steniuksesta etsintäkuulutuksen sosiaaliseen mediaan.

– Minusta on myös kirjoitettu halventavaan tyyliin keskustelupalstoilla ja toiminnastani on tehty useita perättömiksi osoitettuja rikosilmoituksia.

Stenius sanoo, että etenkin isojen juttujen syyttäjistä pyritään luomaan kuvaa täysinä tolloina.

Syyttäjien maalittamisesta voit lukea lisää tästä jutusta:

Kysely: Syyttäjät joutuvat yhä useammin vihapuheen ja maalittamisen kohteeksi – oikeussalissa on jopa käyty päälle

Maalittamisen vaikutuksista voidaan vihjailla

Antero Rytkölä ei usko, että viranomaisten häirintä olisi vaikuttanut heidän päätöksiinsä.

– En usko, että maalittamisella tosiasiallisesti on vaikutusta tällä hetkellä. Mutta olen huolestunut tilanteesta jatkossa koko yhteiskunnan kannalta.

Rytkölä huomauttaa, että erilaiset järjestäytyneet tahot voivat vihjailla, että poliisi, syyttäjät ja tuomarit eivät ole ottaneet tiettyjä juttuja käsittelyyn tai ovat tehneet heille suotuisia ratkaisuja painostuksen vuoksi.

– Jos ihmisille syntyy tällainen käsitys, se rapauttaa luottamusta viranomaistoimintaan.

Rytkölä: Vastuun tulisi olla työnantajalla

Rytkölä korostaa, että maalittamisen kriminalisointi olisi tehokas viesti siitä, että se ei ole hyväksyttävää.

Hän sanoo, että kyse on myös työsuojelusta – valtiolla työnantajana tulisi olla vastuu työntekijöistään.

– Maalittamisesta tulee tehdä yleisen syytteen alainen rikos. Velvollisuus puuttua siihen olisi työnantajalla, ei yksittäisellä virkamiehellä.

Tällä hetkellä maalittamistapaukset käsitellään rikosoikeudellisesti esimerkiksi kunnianloukkauksena, laittomana uhkauksena tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisenä. Maalittamisen kohteeksi joutuvien on itse tehtävä rikosilmoitus.

Rytkölä on huolissaan esimerkiksi tuomareista, jotka kokevat työnsä jo nyt raskaaksi.

– Maalittaminen voi aiheuttaa sen, että kamelin selkä katkeaa.

Asianajajille maalittaminen ei ole iso ongelma

Tuomariliiton ja Syyttäjäyhdistyksen lisäksi myös Asianajajaliitto on selvittänyt jäsentensä kokemuksia maalittamisesta.

Liiton varapuheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju sanoo, että vain pieni osa vastasi kyselyyn.

Hänen mielestään tämä viittaa siihen, että maalittaminen ei ole niin iso ongelma kuin esimerkiksi tuomareilla ja syyttäjillä.

– Asianajajien rooli on erilainen, koska ajamme asiakkaan asiaa. Maalittamista ilmenee jossakin määrin, mutta ei voi puhua laajamittaisesta ongelmasta.

– Pahinta on se, jos maalittamiseen päästään siihen tulokseen, mitä sillä haetaan. Vaikka yksittäisessä asiassa ei voida vaikuttaa, mutta jos maalittaminen aiheuttaa sen, että ihmisiä siirtyy toisiin tehtäviin, se on vakavaa.

Asianajajia uhkaillaan

Räihä-Mäntyharju sanoo, että maalittamista enemmän asianajajat kokevat suoria vihamielisiä purkauksia ja aggressiivista käytöstä. Räihä-Mäntyharjun tavoin perheoikeudellisia asioita hoitavat asianajajat voivat joutua uhkaaviin tilanteisiin.

– Joskus lasten huoltoriidat voivat kärjistyä hyvinkin pahoiksi. Omaisuuden ositukset avioerotilanteessa, kuolinpesän pesänselvitykset ja perinnönjaot sekä konkurssipesän pesänhoitajat, niissä riski on suurempi.

– Urallani on ollut kaksi tapausta, joissa minua on uhattu väkivallalla, jos en toimi tietyllä tavalla.

Toisessa niistä toimistolle palkattiin vartija pesänselvityksen ja perinnönjakokokouksen ajaksi.

Räihä-Mäntyharju sanoo, että asianajajat ovat kokemansa uhan vuoksi jättäneet jonkin verran toimeksiantoja vastaanottamatta eikä tällaista saisi tapahtua oikeusvaltiossa.

Lue myös:

Työryhmä esittää kansallista vihapuheen vastaista toimintaohjelmaa – Ehdotuksissa mukana myös lakimuutoksia

Nyt "maalitetaan" tuomareita ja syyttäjiä – Vaaliehdokkaat haluavat vihapuheen rikoslakiin, mutta kaikille linjan kiristäminen ei sovi

Poliisi esittää lakimuutosta kiusaamisen ja uhkailun estämiseksi: Poliisin nimi pois virkapuvusta ja virkamerkistä

Oikeusministeri: Jos joutuu pelkäämään oman työnsä tekemistä, mennään sananvapauden vaarantamisen rajalle