– Kouluruoka on pahaa ja perunatkin ovat kumisia!

Tällaisia kommentteja voi kuulla perheissä, varsinkin jos jälkikasvu on teini-iässä.

Samoja ajatuksia voivat pyöritellä päässään myös perheen aikuiset. Heillä kun omat kokemukset 20-30 vuoden takaa voivat olla huonoja. Puhutaan limamakaroneista ja pakkoruokailusta, kun "lautanen piti syödä tyhjäksi".

Näitä mielikuvia vastaan on lähdetty taistelemaan Kannuksessa. Kannuksen kaupungin ruoka- ja puhdistuspalvelupäällikkö Sirpa Maliniemellä on kunnianhimoinen ajatus:

– Minusta olisi ihanaa, että kun oppilaat siirtyvät täältä toiselta asteelta vaikka ammattikorkeakouluun, yliopistoon ja maailmalle, he muistelisivat, että meidän ruokamme oli todella hyvää.

Ne lapsuuden perunat

Kotien mahdollisesti virheellisiä mielikuvia vastaan on lähdetty taistelemaan kutsumalla aikuiset syömään kouluruokaa. Avoimen ruokailun viikkoa on vietetty nyt viikolla 41.

Kannuslainen Pekka Rossi otti tilaisuudesta vaarin ja lähti ekaluokkalaisen Venlan kouluun syömään. Ruokalistalla oli kinkkukiusausta.

– Oikein hyvää ruokaa! Tämä on ihan perusruokaa, josta itse ainakin tykkään.

Ruoka maistui myös Takalon koulua käyvälle Venla-tyttärelle, joka isän mukaankin syö kyllä yleensä kaikenlaisia ruokia reippaasti.

Myös Heli Tuorila käytti hyväkseen tilaisuutta tutustua lasten kouluruokaan. Listalla ollut broileripaella maistui.

– Oli herkullista ja salaattipöytä oli tosi monipuolinen. Omasta lapsuudesta muistan huonot perunat, jotka mielellään jätti syömättä. Muuten kouluruuasta on hyvät muistot. Omat lapset yleensä kiittelevät kouluruokaa, Tuorila sanoo.

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö ELO on suositellut kouluruoka-tasting -tilaisuuksien järjestämistä oppilaiden vanhemmille.

Helsingin kaupunki järjesti Kouluruokapäivän viimeksi syksyllä 2018. Silloin kouluruokailun periaatteita avattiin esimerkiksi aikuisille.

Entä jos toteutetaan toiveet?

Pelkkä kouluruokalan ovien avaaminen ei muuta mielikuvaa, jos itse ruoka ei ole maukasta.

Kannuksessa on yritetty miettiä, miten kouluruoka saataisiin parhaiten maistumaan oppilaille. Yksi keino saattaisi olla ruokatoiveiden noudattaminen.

Ruoka- ja puhdistuspalvelupäällikkö Sirpa Maliniemi ei kuitenkaan lähde sille linjalle, sillä kouluruokailun on noudatettava kansallisia suosituksia.

– Oppilaat toivovat nugetteja, roskaruokaa ja tortilloja lisää. Kouluruokasuosituksen mukaan koululla ei kuitenkaan saisi olla leivitettyjä tuotteita, joten nugetit lähtivät ruokalistalta. Niitä voidaan tarjoilla ehkä kerran-kaksi vuodessa.

Avoimen ruokailun viikolla on esillä palautelaatikoita, joihin lounastajat voivat laittaa kommentteja ja toiveita. Muutamissa toivelapuissa haluttiin ruokaan lisää mausteita. Mausteet ovat myös hankala kysymys.

– Tämä on ikuisuuskysymys. Toisten mielestä maustetaan liikaa ja toisten mielestä liian vähän. Tilanteen voi ratkaista lisämausteilla, joita jokainen voi käyttää toiveensa mukaan.

Laatu ja vaihtoehdot maksavat

Kouluruokailun taustalla on myös arvokysymyksiä. Kunnissa tuskaillaan rahapulassa, mutta Kannuksessa ei haluta, että säästöt osuvat kouluruokaan ja sen raaka-aineisiin.

– Kyllähän hinta ja laatu ainakin raaka-aineissa kulkevat käsi kädessä. Me satsaamme tasokkaisiin raaka-aineisiin, eikä tavoite ole esimerkiksi, että aterian raaka-aineiden pitäisi maksaa vaikka kahdeksankymmentä senttiä.

Kouluruokailussa noudatetaan valtakunnallisia suosituksia, joiden viesti on, että kasvisruuan osuutta tulisi lisätä.

– Nyt kasvisruokaa tarjotaan kerran viikossa. Lisää pitäisi saada ruokalistalle. Kuitenkin se, että joka päivä kaikkien ruokailijoiden valittavana olisi myös kasvisvaihtoehto, vaatisi meiltä nykyistä enemmän resursseja, miettii Maliniemi.

Kasvisvaihtoehtojen määrän lisääminen tarkoittaisi keskuskeittiölle lisähenkilökunnan tarvetta. Arkipäivien 1100 ateriaa pitäisi koota kahdesta eri ruuasta, tavallisesta ja kasvisvaihtoehdosta. Lisäksi tarjoilupöydissä pitäisi olla nykyistä enemmän tilaa.

Huolena on myös, että jos vaihtoehdot lisääntyvät, ruokahävikki kasvaa.

Salaattia ja kasvisruokaa, mutta kuinka usein?

Kannuksen kouluruokaa maistelleet aikuiset sekä kouluruokailun veteraanit eli koululaiset ovat kiitelleet tapaa, jolla salaatti tarjoillaan. Salaatti ja eri lisukkeet ovat eri osastoissa, joista jokainen voi valita lautaselleen haluamansa.

– Täällä on paljon salaattivaihtoehtoja ja erilaisia leipiä. Minä valitsen salaattipöydästä aina mieluisat osat. Minusta näyttää, että se toimii muillekin hyvin, koska tuntuu että kaikki ottavat sieltä jotain, kiittelee lukion ensimmäisellä luokalla opiskeleva Tinka Pelttari. Hän syö kasvisruokaa, jota erityisruokavaliota noudattavalle on aina tarjolla.

Lukion ensimmäisellä luokalla opiskeleva Iita Nybacka kommentoi, että kinkkukiusaus oli herkullista. Hänen lautasellaan oli tällä kertaa myös raejuustoa ja persikkaa.

– On kiva, että salaatin voi valita, eikä se ole sekotettuna.

Ruokapalveluista vastaava Sirpa Maliniemi on myös huomannut, että eri astioista tarjottava salaatti kelpaa entistä paremmin oppilaille. Se helpottaa myös allergikkoja, jotka voivat valita itselleen sopivat lisukkeet.

– Yleensäkin ruokaa on tänä vuonna mennyt aiempaa paremmin. Yläkoulusta tai lukiosta ei ole lähdetty ostamaan välipalaa yhtä paljon kuin ennen, mikä on pääasia. On tärkeää, että valmistettu ruoka syödään, eikä se päädy jätteisiin.

Laivojen suunnitteluun erikoistunut turkulainen Deltamarin on solminut suunnittelusopimuksen Rauman telakan kanssa.

Rauma Marine Constructionin kanssa tehty sopimus koskee telakalla rakennettavan Tallinkin shuttle-aluksen suunnittelua. Alus tulee liikennöimään Helsingin ja Tallinnan välillä.

Deltamarin suunnittelee alukseen runko-, koneisto ja sähköjärjestelmiin liittyvää tekniikkaa. RMC kertoi aikaisemmin ostavansa myös Meyer Turun telakalta alukseen liittyvää suunnittelua, koska aluksen sisaralus on rakennettu Turussa.

Sopimuksen arvo on Deltamarinin mukaan noin 7,5 miljoonaa euroa.

Rauman telakka luovuttaa aluksen Tallinkille vuonna 2022. Sopimus aluksen rakentamisesta tehtiin aikaisemmin keväällä. Tilauksen arvo on 250 miljoonaa euroa ja sen työllisyysvaikutus Rauman telakalle on yli 1 500 henkilötyövuotta.

Yhteistyösopimus ei ole ensimmäinen laatuaan. Deltamarin tekee suunnittelutyötä myös RMC:lle Kvarken Link -yhtiön Vaasa-Umeå-lautasta. Lautan on tarkoitus valmistua vuonna 2021.

Lue lisää:

Deltamarinille miljoonasopimus Rauman telakalla rakentuvan uuden autolautan suunnittelusta

Rauman ja Turun telakat tekevät yhteistyötä – RMC osti Meyerilta Tallink-laivan suunnitteluaineiston

Rauman telakan isolle tilaukselle sinetti – Tallinkille uusi matkustaja-autolautta

Kansainvälisessä yrityksessä työskentelevän Maria Luukkaisen ei tarvitse aprikoida pomon ovelle menoa. Hän voi koputtaa viereisen huoneen oveen ja käydä heti kertomassa makustelemansa idean vaikkapa kirjanpidon kehittämiseen liittyen.

Esimies varaa oveen koputtaneelle aikaansa ja ottaa kaikki ajatukset vastaan, sekä hyvät että ne hieman huonommat. Päällikkö pystyy kuuntelemaan alaisiaan, sillä tiimissä on hänen lisäkseen vain kourallinen ihmisiä.

– Minua motivoi se, että saan omat ajatukseni kuuluville. Jos päätämme toteuttaa ehdotukseni, tämä tapahtuu todella nopeasti, ja ideat saadaan heti käytäntöön, Luukkainen kertoo.

Luukkaisen työpaikassa iLOQissa pidetään pomoista kiinni, vaikka Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan moni suuri firma vähentää nykyään keskijohtoa.

– Uskomme, että esimiehiä tarvitaan edelleen, vahvastikin, iLOQin henkilöstöjohtaja Minna Tuomikoski sanoo.

Lukitusyritys ILOQ:ssa joka kuudes työntekijä on johtoporrasta: Yrityksellä on 116 työntekijää, joista esimiehiä on parikymmentä. Yhdessä tiimissä työskentelee keskimäärin viidestä kymmeneen alaista.

Suomessa vielä perinteinen tapa johtaa

Asiantuntijayrityksissä työntekijöiden itseohjautuvuus näyttää olevan päivän sana. Johtajilta odotetaan tukevaa, ei määräävää otetta. Äärimmäistä esimerkkiä edustavat Suomessa eräät it-firmat, joissa työskennellään täysin ilman lähiesimiehiä. Myös esimerkiksi Helsingin keskustakirjasto Oodissa kirjastonhoitajilla ja muilla työntekijöillä on poikkeuksellisen paljon valtaa (HS).

Oululaisen lukitusyrityksen ratkaisu onkin vain osa sitä johtamisen kirjoa, joka maassamme tällä hetkellä on. Yrityksissä on tällä hetkellä useita johtamistapoja, sanoo Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Vesa Puhakka.

Nyt eletään johtajuuden murroskautta yhteiskunnan jatkuvien muutosten keskellä ja teknologian kehittyessä yhä kiihtyvää tahtia. Vaikka käskyttävä johtamistapa on pikku hiljaa väistymässä, pomoja tarvitaan edelleenkin: antamaan työn suuntaviivat ja tavoitteet.

– Minun mielestäni on ongelmallista sanoa, että tulevaisuudessa ei tarvita johtajia. Itsensä johtaminen on tärkeässä roolissa, mutta johtajia tarvitaan aina, sanoo pitkän linjan HR-asiantuntijan Marjut Kumpulampi-Santos konsulttiyritys Korn Ferrystä.

Lukkoyrityksessä halutaan olla mukana johtamistapojen kehityksessä. Keskijohdon runsas läsnäolo ei tarkoita sitä, että työntekijöitä käskytettäisiin. Päinvastoin, pienessä tiimissä esimies kuulee työntekijän äänen, koska tuntee hänet paremmin. Esimiehen tehtävänä on lisätä rohkeutta puhua.

– Kun voi olla oma itsensä porukassa, syntyy ideoita ja innovaatioita. Tällaisen ilmapiirin synnyttämiseksi tarvitaan esimiehiä, Minna Tuomikoski iLOQista kertoo.

Haastattelemamme asiantuntijat kertovat suunnan olevan, että johtajia tarvitaan työntekijän valmentajaksi ja kannustajaksi. Näitä sanoja käytetään myös iLOQissa kuvailemaan johtajia ja esimiehiä.

Pomo tukee myös myllerryksessä

Professori Vesa Puhakan mukaan yhä useammin asiantuntijaorganisaation johtaja on työntekijän tukena, kun maailma ympärillä on monimutkainen, jatkuvasti muuttuva ja vaikeasti ennustettavissa.

– Varsinkin tietotyössä erilaiset tunteet ja tuntemukset ovat yhä enemmän läsnä.

Esimiehiltä odotetaan enemmän ihmisten kuin asioiden johtamista. Asiantuntijat voivat tehdä työnsä hyvin itsenäisesti, mutta menestyvä johtaja antaa työlle merkityksen, johtamisen konsultti Marjut Kumpulampi-Santos kertoo.

– Tämä pätee myös tuotannon puolella. Kun työn tekemiselle antaa merkityksellisyyttä, se tuo itseohjautuvuutta.

Työelämän suuri muutos on myös se, että asiantuntija voi tehdä osin esimiehen tehtäviä. Tai esimies voi hypätä asiantuntijan rooliin, vaikkapa silloin, kun suuren yrityksen eri osat tekevät samaa projektia yhdessä.

Tällaisessa asetelmassa johtajia helposti karsitaan ja johdettavat ryhmät voivat olla suuria. Tuolloin ihmisten kehittämisestä ja valmennuksesta on pidettävä erityistä huolta.

Missä hyvä johtaminen näkyy?

Yleensäyritys on valinnut tämän hetken johtamistapansa sen mukaan, mikä sen toiminnalle ja työntekijöille on parasta. Johtajuuden onnistumista voidaan mitata monella tavalla. Keinoja voivat olla muun muassa henkilöstökysely ja henkilöstön vaihtuvuuden seuraaminen, kertoo johtamista tutkinut yliopettaja Tiina Gallén Oulun ammattikorkeakoulusta.

ILOQissa perustellaan heidän johtajajärjestelynsä toimivuutta lähinnä henkilöstökyselyjen tuloksilla. Viimeisimmässä kartoituksessa työntekijät totesivat, että johtoa on helppo lähestyä, esimieheen on helppo luottaa ja hän antaa riittävästi vastuuta.

– Minulle sopii pieni tiimi, sillä se on tukena ja helposti lähestyttävä, financial accountant Maria Luukkainen miettii työnsä hyviä puolia.

Mekaniikkasuunnittelija Riku Lambackan tiimissä keskustellaan työstä usein ja ratkaisuja tuotekehityksen ongelmiin etsitään tarvittaessa vaikka henkilöstöä kouluttamalla.

– Väittäisin, että pienessä tiimissä tieto välittyy ja se toimii paremmin kuin suuri.

Pelkästään henkilöstökysely ei välttämättä kerro kaikkea. Näkemyksiä johtamisesta voidaan kysyä myös sidosryhmiltä, kuten yhteistyökumppaneilta ja asiakkailta, Tiina Gallén kertoo.

Tutkimuksissa on huomattu, että hyvä johtaminen näkyy myös yrityksen taloudellisessa tuloksessa ja kannattavuudessa. Esimerkiksi iLOQilla tilinpäätösluvut näyttävät, että toiminnasta viivan alle jääneet eurot ovat neljänä viime vuonna olleet vahvasti plussan puolella.

Erilaisia johtamistyylejä joka tapauksessa tarvitaan, sillä myös käskyttävällä johtamistavalla voi joskus olla paikkansa esimerkiksi kriisitilanteessa. Vaikka joustavampaan johtamismalliin mennäänkin, ei ole vielä pystytty aukottomasti osoittamaan, ettei esimiehiä tarvittaisi, sanoo Korn Ferryn Marjut Kumpulampi-Santos.

Jutun lähteenä on käytetty myös puhelinkeskustelua rekrytointiyritys Mercuri Urvalin senior consultant Sanna Aikion kanssa.

Lue seuraavaksi:

Esimiehet eivät välttämättä tiedä, mitä alaiset tekevät työkseen – Nämä itsensäjohtamisen taidot sinun kannattaa ainakin hallita

Uutta tietoa johtamisesta: Hyvä pomo antaa palautetta muustakin kuin työn tuotoksista – ”Sinä olet se liima, joka pitää tiimin yhdessä”

Kaipaatko sinä pomoa työssäsi? Aiheesta voi keskustella kello 22:een saakka.

Helsingin keskusta-alueen keikkapaikkojen tarjonta köyhtyy entisestään, kun 1 500 asiakaspaikan The Circus ja hieman pienempi Virgin Oil lopettavat. Aiheista uutisoivat Helsingin Sanomat ja Soundi.

Elävän musiikin yhdistyksen operoima Nosturi Telakkarannassa sulkee myös ovensa vuoden lopussa, ja Helsingin kaupungin nuorisopalvelun kulttuurikeskus Gloria lopetti toimintansa toukokuussa. Glorian toiminta jatkuu nyt Suvilahdessa Tiivistämössä.

Muutokset kuuluvat kulttuurialaan kasvavassa kaupungissa, arvioi Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja Mari Männistö.

– Kantakaupunkiin on syntynyt myös uusia pienempiä paikkoja, kuten G Live Lab Kampissa tai Kallion alueelle muodostunut musiikkikeskittymä. On luonnollista, että tapahtumien tarjonta ja kiinnostus erilaisia tapahtumia kohtaan muuttuu kaupungissa nopeastikin, Männistö kertoo.

The Circus ei halunnut toteuttaa kallista remonttia

The Circuksen kohdalla lopettamisen syynä on, ettei ravintola halua tehdä äänieristykseen vaadittavia usean miljoonan euron remontteja. Toiminta klubilla loppuu ensi kesänä.

Arkadiankatu 4-6, jossa Circus sijaitsee, muuttuu yhä selkeämmin toimistotaloksi. Kiinteistön omistava Sponda valmistautuu Helsingin Sanomien mukaan siihen, että kiinteistön toimistoissa tullaan työskentelemään myös virka-ajan ulkopuolella. Tämän takia ravintolan äänieristykselle olisi täytynyt tehdä kallis remontti.

Kaivopihalla sijaitsevan Virgin Oilin vuokrasopimus päättyy vuoden loppuun, eikä ravintolaan ole varattu keikkoja enää 14. joulukuuta eteenpäin. Ravintolaa operoiva SOK on kertonut musiikkilehti Soundille vuokrasopimuksen päättyvän, mutta ei ole kommentoinut asiaa muutoin.

Hotelli Seurahuoneen ja Uuden Ylioppilastalon kiinteistöt omistava Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta suunnittelee Kaivopihan kortteliin uutta hotellia, joka yhdistää Seurahuoneen ja Uuden Ylioppilastalon tilat.

Lue lisää: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta osti Seurahuoneen talon – Ydinkeskustaan syntyy uusi iso hotelli

Nosturin keikoille etsitään yhä uusia tiloja

Elävän musiikin yhdistys tarjosi Nosturissa keikkojen lisäksi treenitiloja bändeille. Soittotilojen tarjonta on siirretty Roihupellon teollisuusalueelle, mutta uutta yhdistyksen havittelemaa keikkapaikkaa ei ole löytynyt.

Kulttuurijohtaja Mari Männistön mukaan korvaavia tiloja Nosturille tuskin löytyy enää ennen sen sulkemista. Kaupunki jatkaa uusien tilojen etsimistä.

Oriveden opistolle on löytynyt ostaja. Kulttuuriosuuskunta Pro Orivesi ostaa opiston tilat Ahlmanin säätiöltä.

Tilat ovat olleet tyhjillään reilun vuoden, sillä Oriveden opiston toiminta siirtyi Tampereelle kesäkuussa 2018.

Kulttuuriosuuskunta haluaa pitää tilat kunnossa ja pyörittää orivesiläisiä hyödyttävää toimintaa. Nyt on jo tiedossa vuokralainen, joka pyörittäisi keittiö- ja majoitustoimintaa opiston tiloissa.

Muussa toiminnassa kulttuuri on osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan Reijo Kahelinin mukaan avainasemassa. Moni asia on vielä suunnitelmavaiheessa, eikä hän halua kertoa tarkemmin toiminnasta tai sen eri pyörittäjistä.

– Entäpä jos herätämme henkiin Oriveden opistolla aikanaan pidetyt kuoro- ja yhtyelaulutapahtumat, musiikkileirit, myös kuvataidetoimintaa? Tarjoamme tiloja kuvataiteilijoille. Ateljeetilat ovat hyvät ja voi olla residenssejä. Toteutamme myös lyhytkursseja sekä tarjoamme tiloja muille, Kahelin kuvailee.

Oriveden opistolla on yli 8000 neliötä rakennettua tilaa noin 3,5 hehtaarin tontilla.

Osuuskunta aikoo kattaa ylläpitokulut vuokratuloilla. Rakennusten ylläpidon kustannusarviot vaihtelevat Kahelinin mukaan 80 000 ja 600 000 euron välillä.

– Se on selvää, että osuuskunta ei tule tuottamaan ensimmäisinä vuosina voittoa. Jos voittoa tulee, se käytetään kiinteistöjen ja toiminnan kehittämiseen. Kyllähän ne ylläpitokustannukset ovat suuret, mutta on siihen mahdollisuuksiakin.

Mitä mahdollisuuksia? Sen Kahelin lupaa kertoa vasta myöhemmin.

Kulttuuripiireissä legendaarista mainetta niittäneessä Oriveden opistossa ovat aikanaan opiskelleet esimerkiksi Päivi Alasalmi, Hannu Salama, Mari Mörö ja Saila Susiluoto.

Sen siirtäminen Tampereelle sai aikaan kansanliikkeen.

Lue lisää:

Oriveden Opiston tiloille ei vain löydy käyttöä

Oriveden Opiston tilat ja tontti myynnissä yhdellä eurolla

Oriveden havittelema vanha opistorakennus on kohtuukunnossa

Oriveden opisto siirtyy Tampereelle – syynä rahoitusleikkaukset

Rakennus on laatikon mallinen. Tasainen katto ja terävät reunat. Sisääntulolle johtavat leveät rappuset. Ovien yläpuolella on lippakatos, jonka reunat ovat pyöreät. Harmaa betonitalo edustaa funktionalistista tyylisuuntausta.

Ruskeat puukarmiset ovet on suljettu. Rakennuksessa on kiinni lisäosa, joka on rakennettu myöhemmin. Sen ovien yläpuolella on teksti: ruokala. Ovista ei voi astua sisään, sillä koko rakennus on käyttökiellossa.

Syy on se tavallinen: allergiaoireet, jatkuvat nuhat ja loputtomat päänsäryt. Sisäilmaongelmat, jotka oireilevat eri ihmisillä erilaisin tavoin.

– Rakennus on tehty 1930-luvulla, sieltä löytyy rakennusmateriaaleista todennäköisesti asbestia ja kreosoottia. Lisäksi tuolla rakennusten alla kulkee käytävä ja sieltä nousee maapohjasta sädesieniä. Ongelmia on sekä rakenteissa että maapohjassa, kertoo eteläisten alueiden kiinteistöpäällikkö Eero Ahonen Rajavartiolaitoksen esikunnasta.

Vanhimpien ongelmarakennusten lisäksi vaivoja on ilmennyt myös uudemmissa taloissa. Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnan työpäivät kuluivat vielä reilu vuosi sitten 1960-luvulla tehdyssä rakennuksessa, joka sairastutti ihmisiä.

Nyt esikunta työskentelee parakkiväistötiloissa. Everstiluutnantti Esa Veikkanen Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnasta sanoo, ettei itse saanut oireita, mutta tulevaisuus mietitytti.

– Kun joku rakennuksessa työskentelevä oireilee, alkaa miettiä että missä vaiheessa se aiheuttaa minullekin jotakin. Tuntuu varmasti kaikkien mielestä vapauttavalta, kun tiloista on päästy pois.

Toiminnalliset muutokset

Immolassa, Kaakkois-Suomen rajavartioston varuskunta-alueella Imatralla, on odotettu pitkään päätöksiä korjaustoimenpiteistä. Alue rakennettiin alunperin vuosina 1935-1938 Suomen ilmavoimille. Rakennukset omistaa Senaatti-kiinteistöt, joissa Rajavartiolaitos on vuokralla.

Uusissa suunnitelmissa on runsaasti toiminnallisia muutoksia. Muutosten rahoitus on kuitenkin epäselvä.

Pelkästä peruskorjauksesta ei voida puhua, sillä Immolan alueella on rakennuksia eri vuosikymmeniltä ja niillä on erilaisia tarpeita. Kolme rakennusta peruskorjataan ja kahden puretun tilalle nousee uudisrakennuksia. Kahdesta kiinteistöstä luovutaan.

Pisimmällä on suunnitelma uudesta esikuntarakennuksesta. Vanha talo purettiin keväällä 2019 ja uuden rakentamisen on määrä alkaa 2020.

Kun esikunta pääsee muuttamaan uusiin tiloihin syksyllä 2021, lähtee Raja- ja merivartiokoulu vuorostaan evakkoon parakkeihin. Koulun vanha rakennus peruskorjataan.

Mikään ei ole varmaa

Päteviltä vaikuttavat suunnitelmat ja Senaatti-kiinteistöjen tiedottaminen antavat mielikuvan siitä, että korjaukset ovat tekemistä vaille valmiita. Todellisuudessa ongelmia on vielä rutkasti ratkottavana. Suurin niistä on rahoitus.

Kesäkuussa Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja Ismo Kurki kommentoi Twitterissä uutisia korjausten aloittamisesta tiukkasanaisesti:

– Positiivisuus on hienoa. Mutta jos annos realismia: yhtään tarjousta rakennusliikkeiltä ei ole saatu, yhtään investointipäätöstä ei ole tehty, Rajavartiolaitos ei ole sitoutunut maksamaan yhdenkään rakennuksen vuokran nousua. Ja mistä rahat jopa 1,4 miljoonan lisävuokriin?

Nykyisellään Immolan vuokrat ovat 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Uudistusten jälkeen vuokra-arvio on 1,4 miljoonaa euroa enemmän. Hinnalla katetaan remontin kustannuksia.

Nyt tyhjillään olevien 1930-luvun rakennusten toiminnot muutetaan peruskorjauksen jälkeen täysin. Kaikkein vanhimpaan esikuntarakennukseen muuttaa paljon puhuttanut Rajamuseo. Rajamuseon tulevaisuutta on selvitetty ja sen sijainniksi on maalailtu Lieksaa. Nykyisessä paikassaan museo ei voi olla huonokuntoisen rakennuksen vuoksi.

Uuden Rajamuseon yläkertaan tehdään majoitustiloja. Entinen ruokalarakennus muunnetaan liikunta- ja sosiaalitiloiksi. Remonttipaletin pyöriessä ruokala on ollut evakossa upseerikerholla.

Koska Rajamuseo on tarkoitettu kaikille Rajavartiolaitoksen historiasta kiinnostuneille, muutto siirtää tulevaisuudessa myös varuskunta-alueen aitalinjaa. Siten museo jää aidatun alueen ulkopuolelle.

Aitojen ulkopuolelle sijoitetaan myös toinen uusi rakennus, sotilaskoti, ruokala ja lisää liikuntatiloja. Porttien ulkopuolella sijaitseva Rajavartiolaitoksen käytössä oleva kerrostalo ja upseerikerho myydään ja nykyinen rajamuseorakennus puretaan.

Tällä hetkellä tilanne junnaa paikoillaan, sillä ahoituksen tilanne on käytännössä sama kuin kesäkuussa.

– Rajavartiolaitos ei ole sitoutunut vielä mihinkään. Minkäänlaisia vuokrasopimuksia uusista tiloista ei ole tehty, kertoo everstiluutnantti Veikkanen.

Tie kokonaan uudistuneeseen Immolaan voi olla vielä hyvin pitkä ja mutkikas. Kun rahat ovat tiukalla, voi työvaiheissa mennä aikaa. Ensin määritetään budjetti, sitten pyydetään tarjouksia. Jos tarjoukset eivät mene yksiin budjetin kanssa, joudutaan palaamaan arkkitehtisuunnitelmiin ja rahoitukseen. Rahoituksen ja toteutuksen välissä voidaan joutua soutamaan ja huopaamaan pitkiäkin matkoja.

Veikkanen on kuitenkin luottavainen, että vuosia jatkuneen epäröinnin on jossain vaiheessa loputtava.

– Rajavartiolaitos tulee pysymään Immolassa ja näille asioille on pakko tehdä jotakin, jotta voimme elää, olla ja työskennellä täällä. Tämän hetken suunnitelmien mukaan rahoitus näille korjauksille ja uudisrakennuksille hankitaan jostain Rajavartiolaitoksen toimintamenoista, Veikkanen sanoo.

Aikansa ongelma

Senaatti-kiinteistöt vastaa valtion kiinteistöistä. Ongelmia on laajasti myös muualla valtion- ja kunnanhallinnon rakennuksissa. Julkisuudessa nostetaan esiin usein kysymys siitä, miksi koulut, varusmiesten kasarmit ja sairaalat ovat sisäilmaongelmaisia ja miksi niiden on annettu rapistua.

– Sormella ei voi osoittaa pelkästään Senaattia tai muitakaan tahoja. Ongelma on rakennustapa. On käytetty aikansa parhaita materiaaleja, jotka nykyisin tiedetään terveydelle haitallisiksi. Yksi niistä on asbesti, kiinteistöpäällikkö Eero Ahonen sanoo.

Alueen saneerauksen on tarkoitus valmistua helmikuussa vuonna 2023. Hinta on noin 30 miljoonaa euroa.

Yle ei tavoittanut Senaatti-kiinteistöjen Itä-Suomen aluejohtajaa kommentoimaan asiaa.

Puolustusministeriö ryhtyy valmistelemaan vapaaehtoista yhteismajoituskokeilua varusmiespalveluksessa oleville miehille ja vapaaehtoisessa asepalveluksessa oleville naisille.

Kokeilu toteutettaisiin ensi vuoden alusta lähtien määräaikaisena joissakin joukko-osastoissa.

Pääesikunnan mukaan varusmiehille tehtyjen kyselyiden perusteella naiset tuntevat jäävänsä nyt joukon ulkopuolelle, kun he majoittuvat omiin tupiinsa.

Kyselyjen mukaan yhteismajoitus parantaisi tiedonkulkua ja mahdollistaisi tilojen tehokkaamman käytön

Tällä hetkellä yhteismajoitus toteutuu maastoharjoituksissa ja laivapalveluksessa.

Pääesikunta esitti syyskuussa puolustusministeriölle, että yhteismajoitusta kokeiltaisiin joissakin kasarmeissa ensi vuoden alusta lähtien.

Puolustusministeriö ilmoitti perjantaina, että ministeriössä on aloitettu kokeilua koskevan asetusehdotuksen valmistelu.

Lisää aiheesta:

Yli 12 000 uutta alokasta astui palvelukseen, 18-vuotias Nea Vainio on heistä yksi – katso kuvatarina ensimmäisestä päivästä kasarmilla

Varusmiesliitto esittää kaikille pakollista asevelvollisuutta: "Nykyinen malli koetaan epätasa-arvoiseksi"

Vuonna 1992 syntynyt mies on tuomittu törkeästä kuolemantuottamuksesta ja muista rikoksista 3 vuoden ja 6 kuukauden vankeuteen.

Miestä syytettiin taposta, kun hän hyökkäsi viime kesänä yllättäen ohikulkijan kimppuun Ylöjärvellä. Syyttäjä vaati miehelle 10 vuoden vankeusrangaistusta taposta.

Ohikulkija kaatui lyöntien takia ja löi päänsä maahan. Uhri kuoli pahoinpitelyssä saamiinsa vammoihin sairaalassa seitsemän päivää myöhemmin. Tilannetta edelsi sanaharkka ohikulkijan ja lyöjän välillä.

Käräjäoikeus hylkäsi syytteen taposta näytön puutteessa.

Mies tuomittiin kuitenkin muun muassa törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä pahoinpitelystä. Hänellä on rikostaustaa ja hän oli ehdonalaisella.

Rikos tapahtui Ylöjärvellä heinäkuussa.

Lue lisää:

Syyttäjä vaatii Ylöjärvellä ohikulkijan kimppuun käyneelle miehelle vähintään 10 vuotta vankeutta – pahoinpidelty kuoli vammoihinsa

Ylöjärvellä pahoinpitelyn uhri kuoli myöhemmin vammoihinsa, syyttäjä nosti syytteen taposta

Jarmo Mustosen kalaverkkoon tarttui keskiviikkona erikoinen saalis Kotkan edustalla.

– Katselin, että mikähän tonnikalan poikanen sinne verkkoon on eksynyt, Mustonen nauraa.

Mustosella oli Santalahden edustalla kolme verkkoa. Vain yhteen niistä oli tullut saalista – kala oli tuon verkon ainoa saalis. Kymmenen vuotta kalastusta harrastaneella Mustosella ei ollut aavistustakaan, mikä kala oli kyseessä.

– Vahva kala se oli, koska se oli pyörittänyt verkon pään niin sotkuun, että se oli kuollut verkkoon.

Tavataan harvoin

Kotkan Maretariumissa kala tunnistettiin makrilliksi. Makrillia esiintyy normaalisti Itämeressä Gotlannin eteläpuolella. Suomessa se on harvinainen näky.

– Suomen vesialueilla sitä tavataan harvoin, ei edes joka vuosi, Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen kertoo.

Saukkosen mukaan Maretariumiin saadaan usein tunnistettavaksi erikoisia kala- ja rapusaaliita. Nyt saatu kala oli kuitenkin myös kokonsa puolesta erityislaatuinen.

– Makrilli osoittautui todennäköisesti suurimmaksi makrilliksi, joka Suomesta on saatu, sillä se painaa 610 grammaa ja on 40 senttimetriä pitkä.

Normaalisti makrilli on noin 20 senttimetriä pitkä.

Pakastimeen odottamaan tutkimuksia

Ennätyskala ei päätynyt pannulle, vaan se jäi Maretariumiin tutkittavaksi.

– Laitoimme sen pakastimeen säilöön, että sen suomut säilyisivät, Saukkonen kertoo.

Kalan suomuista voidaan tutkia esimerkiksi kalan ikä. Makrilli viedään myös Suomen ennätyskalalautakunnan tarkastettavaksi, jossa varmistetaan virallisesti, onko kyseessä ennätyskala.

Lautakunta kokoontuu vain kaksi kertaa vuodessa, joten kala täytyy säilöä hyvin ennen seuraavaa kokoontumista.

Saukkonen ei osaa sanoa syytä sille, miksi makrilli on päätynyt Kotkaan.

– Nyt ei ole ollut sellaista suolapulssiakaan, jonka mukana kaloja kulkeutuu yleensä eteläiseltä Itämereltä ja Atlantin suunnalta.

Saukkosen mukaan erikoista on myös se, että verkkoon jäi vain yksi makrilli.

– Yleensä makrillit liikkuvat parvissa.

Suomen pitäisi entistä nopeammin ryhtyä toimiin al-Holin leirillä olevien suomalaislasten kotiuttamiseksi, sanovat Ylen haastattelemat oikeusoppineet.

Al-Holin leirillä Koillis-Syyriassa on noin kymmenkunta suomalaista naista ja heidän noin 30 lastaan, jotka ovat eläneet ääri-islamilaisen Isis-järjestön mailla. Ylen tietojen mukaan kaksi leirin suomalaislapsista on orpoja.

Tilanne on kestänyt käsittämättömän pitkään ja muuttuu kiireellisemmäksi koko ajan. Päivi Leino-Sandberg

Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi torstaina, että turvattomuus leirillä on lisääntynyt Turkin Syyrian kurdialueilla aloittaman hyökkäyksen jälkeen. Leiri ei ole sotatoimialueella, mutta kurdit hallinnoivat sitä. Hyökkäys voi pakottaa kurdit tinkimään leirin valvonnasta.

– Mitä turvattomammassa asemassa lapset ovat, sitä suurempi on suomalaisten viranomaisten velvollisuus pyrkiä toimimaan niin, että lapset voidaan noutaa sieltä, oikeustieteen professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta sanoo.

Lasten edun ja oikeuksien näkökulmasta al-Holin leirillä olevien suomalaislasten kysymys on Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan ollut koko ajan selvä: lasten ei kuulu olla siellä. Tähän nojasi myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti tuoreessa ratkaisussaan.

Kansleri otti kantaa al-Holin tilanteeseen keskiviikkona – juuri ennen kuin Turkki hyökkäsi Syyrian kurdialueille.

– Tilanne on kestänyt käsittämättömän pitkään ja muuttuu kiireellisemmäksi koko ajan, sanoo eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg Helsingin yliopistosta.

• Lue myös: Pääministeri Rinne varoittaa merkittävän pakolaisuuden riskistä Turkin sotatoimien vuoksi – "Sieltä lähtee varmasti ihmisiä liikkeelle"

Professorilla ehdotus marssijärjestyksestä

Kotiuttamisen tiellä on ainakin kaksi estettä. Suomen viranomaisilla ei ole toimivaltuuksia Syyriassa, ja jos lasten äiditkin tulevat Suomeen, he saattavat olla turvallisuusriski. Terrorismitutkijat ovat suhtautuneet paluuseen kriittisemmin kuin oikeusoppineet.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mielestä kumpikaan este ei ole ylitsepääsemätön. Hänestä leirillä olevat suomalaislapset pitäisi kaikin keinoin yrittää tuoda sellaisiin olosuhteisiin, joissa voidaan kunnolla selvittää, mitä lapsen etu vaatii.

Tämä voi käytännössä tarkoittaa huoltajan pysymistä ainakin aluksi lapsen mukana. Sen jälkeen suomalaiset viranomaiset selvittäisivät, vaatiiko lapsen etu ja oikeus esimerkiksi huostaanottoa.

Leirille lastensuojelua ei voi lähettää, joten selvitys pitäisi käytännössä tehdä jossakin EU-maassa. Ojanen korostaa myös, että jokainen tapaus pitää tutkia erikseen: on eri asia puhua vauvaikäisestä kuin lähes täysi-ikäisestä lapsesta.

– Julkisella vallalla, viranomaisilla, on korostettu toimintavelvollisuus tehdä kaikkensa leirillä olevien suomalaislasten eteen. Ei voi jäädä liikaa levittelemään käsiään sen takia, että leiri on Suomen lainkäyttövallan ulkopuolella. On kuitenkin muitakin konsteja saada lapset sieltä pois kuin oikeudellisten toimivaltuuksien käyttöön perustuvat mekanismit, hän jatkaa.

Mainitsemiaan "muita konsteja" Ojanen ei halua eritellä tarkemmin, kuten eivät muutkaan Ylen haastattelemat oikeusalan professorit. Oikeuskanslerin ratkaisussa kuitenkin viitataan siihen, että valtioneuvosto on jo selvittänyt "ja selvittää asiaan liittyviä toimintavaihtoehtoja ja -edellytyksiä".

Osa maista on noutanut orpolapsia, osa myös muita

Ruotsi, Norja, Hollanti ja Ranska ovat noutaneet Syyriasta orvoiksi jääneitä lapsia. Entisen Neuvostoliiton maat ovat kotiuttaneet orpojen lisäksi myös muita lapsia ja naisia.

SPR:n mukaan olot leirillä ovat erittäin karut. Pulaa on sairaanhoidon lisäksi esimerkiksi puhtaasta vedestä ja ruuasta.

Oikeuskanslerin päätöksen mukaan kesän jälkeen tulleiden tietojen perusteella olot olisivat sittemmin joiltakin osin parantuneet, joskin kansleri teki arvionsa ennen Turkin hyökkäystä.

Leirillä olevien aikuisten paluuta Suomeen ei voi kieltää

Oikeuskanslerille on tehty al-Holin vankileirillä olevien Suomen kansalaisten tilanteesta useita kanteluita. Osassa pyydetään kansleria ryhtymään toimiin suomalaisten kotiuttamiseksi.

Toisissa vedotaan, että leirillä olevien pääsy Suomeen pitäisi estää sisäisen turvallisuuden vuoksi. Perustuslain mukaan Suomen kansalaista ei kuitenkaan saa estää saapumasta maahan tai karkottaa maasta.

Yle on haastatellut leirillä olevia suomalaisnaisia. Haastatelluista suurin osa toivoo palaavansa kotimaahan, mutta pitkään Isisin alueella asunut nainen kertoi menevänsä "mieluummin sharia-valtioon kuin Suomeen". Suomeen on myös jo palannut ihmisiä Syyrian ja Isisin sota-alueelta.

Kansleri antoi ratkaisunsa kanteluista keskiviikkona. Ratkaisun mukaan perus- ja ihmisoikeudet puoltavat sitä, että valtioneuvosto pyrkii kotiuttamaan ainakin suomalaiset ja heihin rinnastuvat lapset.

Kansleri kuitenkin myöntää ratkaisussaan, että viranomaiset tosiasialliset mahdollisuudet toimia tilanteessa eivät ole samat kuin jos kyse olisi maan sisäisestä tilanteesta. Oikeuskanslerin toimivaltaan ei myöskään kuulu määrätä viranomaisia ryhtymään mihinkään tiettyihin toimenpiteisiin.

Jokainen vauva itkee joskus. Kun selittämätön itku kestää tuntikausia päivässä, monena päivänä viikossa, useiden viikkojen ajan, puhutaan koliikista.

Sen aiheuttaja on jäänyt toistaiseksi hämärän peittoon, eikä vaivaan ole lääketieteellistä hoitoa.

Koliikki helpottaa useimmiten noin kolmen, viimeistään kuuden kuukauden iässä.

Se on laiha lohtu itkuisen vauvan kanssa sinnitteleville vanhemmille, tietää lehtori Leena Hannula Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Hän on paitsi terveystieteiden tohtori, myös äiti, joka on itsekin aikanaan hoitanut omaa koliikkivauvaansa.

– Koliikki aiheuttaa vanhemmille hirvittävää stressiä. Lisäksi koliikkivauvojen äidit ikään kuin eristäytyvät kotiinsa, koska ei ole kivaa mennä mihinkään vauvan kanssa, jota ei saa rauhoitettua millään.

Leena Hannula on toiminut tutkijana Lohjalla toteutetussa tutkimushankkeessa, joka kartoittaa koliikkivauvojen vanhempien kokemuksia vyöhyketerapiasta.

Tutkimuksessa mukana olleiden 35 vauvan päivittäinen itkuaika oli keskimäärin neljä tuntia, mutta osa vauvoista itki jopa kahdeksan tuntia päivässä.

15 vauvan koliikkioireilu loppui vyöhyketerapiahoitojen jälkeen kokonaan.

Muilla tutkimusvauvoilla oireilu jatkui, mutta useimmilla heistä huomattavasti lievempänä. Tuloksen saavuttamiseen riitti kolme tai neljä hoitokertaa.

Koliikki-itkun lisäksi vyöhyketerapia vähensi tutkimuksessa mukana olleiden vauvojen levotonta liikehdintää ja kehon jännitystiloja.

Koliikkioireiden osittainenkin heikkeneminen auttoi myös vanhempia. Sekä vanhemmuuteen liittyvä stressi että äitien kokema yksinäisyyden tunne hälveni tutkimusjakson aikana. Lisäksi imettäminen helpottui, kun vauvan koliikkioireet loppuivat.

"Eihän se hyvältä tunnu kun oma lapsi itkee"

Jouluaattona kaksi vuotta täyttävä Niila tervehtii iloisesti vierasta. Vauvana poika oli hyvin itkuinen, joten neuvolassa suositeltiin äidille osallistumista Lohjalla käynnissä olleeseen koliikkitutkimukseen.

Hoitomuoto oli Iina Salmiselle entuudestaan vieras, mutta päätös tutkimukseen osallistumisesta helppo.

– Eihän se hyvältä tunnu kun oma lapsi itkee. Olin kyllä kuullut vyöhyketerapiasta, mutta en tiennyt siitä etukäteen oikeastaan yhtään mitään, Iina Salminen muistelee.

Niila rauhoittui selvästi jokaisen hoitokerran jälkeen.

– Se auttoi sekä vauvaa että vanhempia. Itkuisuus väheni ja itsellekin tuli hyvä olo, kun lapsi oli hereillä ollessaan entistä tyytyväisempi. Häneen sai paremmin kontaktin ja pystyin tekemään enemmän asioita hänen kanssaan.

Itkuhälyttimestä kuuluu vaativaa äännähtelyä: Niilan pikkuveli Nuutti on herännyt päiväunilta. Hän on huomattavasti isoveljeään leppoisampi tapaus.

– Tietenkin kaikki on muutenkin erilaista toisen lapsen kanssa, mutta tällä kertaa ei tarvitse ihan koko ajan keskittyä siihen vauvan itkuisuuteen, Salminen vertaa.

Koulu- ja luonnonlääketiede samalla asialla

Lohjan tutkimuksessa on mukana sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri että luonnonlääketieteen edustajia. Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kuvaa asetelmaa poikkeukselliseksi.

– Hus on yliopistosairaala ja meillä täytyy olla kykyä ja valmiutta lähteä mukaan myös uudenlaisiin tutkimuksiin silloin, kun ne ovat hyvin suunniteltu ja perusteltu.

Nyt tehdyn tutkimuksen otanta oli suhteellisen pieni, eikä esimerkiksi verrokkiryhmää ollut. Tutkimusasetelma on kuitenkin Mäkijärven mukaan uskottava ja tutkimus on jo hyväksytty julkaistavaksi pohjoismaisessa tiedelehdessä.

Eri osapuolet saman pöydän ääreen saattanut vyöhyketerapeutti, niin ikään koliikkivauvan äiti Irene Äyräväinen toivoo, että hoitomuoto kirjattaisiin kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin.

– Siihen tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa, mutta ei se mahdotonta ole, Mäkijärvi arvioi.

Tutkimustieto on toistaiseksi vähissä

Neuvoloista ohjataan äitejä vauvoineen vyöhyketerapiaan vaihtelevasti. Yleensä hoitoa kokeillaan siinä vaiheessa, kun mitään selkeää syytä itkuisuudelle tai levottomuudelle ei löydy. Koliikkivauvoille suositellaan usein myös maitohappobakteereja.

Suurin osa tutkimuksessa mukana olleista vauvoista oli täysimetettyjä, eikä eri ruokintatavoilla havaittu yhteyttä koliikin ilmenemiseen.

Kotimaista tutkimustietoa vyöhyketerapian hyödyistä ei aikaisemmin ole juuri ollut, joten aiheeseen liittyy runsaasti epäluuloja. Itse asiassa vaihtoehtohoidot ylipäätään jakavat tiedemaailmaa jyrkästi.

Niin tai näin, Iina Salminen on tyytyväinen vyöhyketerapian tuloksiin ja nauttii arjestaan vauvan ja taaperon kanssa.

– Välillä on parempia ja välillä huonompia päivä, mutta mitään en vaihtaisi pois!

Lue myös:

Keskosena syntynyt Alisa käy vauvahieronnassa – selittämättömät itkut ja huonot unet saattavat helpottua lempeällä kosketuksella

Turun kaupunki ja ammattiliitto JHL keskustelivat perjantaina kiinteistö- ja ruokapalveluyritys Arkean tulehtuneesta tilanteesta.

Arkea ilmoitti pari viikkoa sitten siirtävänsä henkilöstönsä halvemman työehtosopimuksen piiriin. Työntekijät, joita on yli tuhat, vastustavat suunnitelmia.

Tilaisuuden päätteeksi JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kertoi, että työtaistelutoimien valmistelu keskeytetään. Hänen mukaansa uudet neuvottelut käynnistetään maanantaina. JHL lähtee siitä, että nykyisestä työehtosopimuksesta pidetään kiinni.

Arkean nykyinen työehtosopimus on Avaintyönantajat Avainta ry:n Avaintes. Turku on ilmoittanut vaihtavansa työehtosopimukset matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan ja Kiinteistötyönantajien KITA ry:n työehtosopimuksiin.

– Lähdemme katsomaan Avaintaa siitä kulmasta, jossa työpaikoista ja talosta voidaan pitää hyvä huoli, Niemi-Laine sanoo.

– Sisällöistä ei ole sovittu sinänsä mitään. Kun neuvottelupöytään mennään, ollaan avoimia ja katsotaan, löytyykö ratkaisua.

Jos neuvotteluyhteyttä ei olisi syntynyt, JHL olisi aloittanut maanantaina kaksipäiväisen lakon. Se olisi koskenut yli 600:aa henkilöä ruokahuollossa, siivouksessa ja kiinteistönhoidossa.

Lue lisää:

Turun kaupungin Arkea muuttaa 1 000 työntekijän työehtosopimuksen halvempaan, koska "se on ainoa vaihtoehto" – JHL syyttää lain rikkomisesta

Kiista tuhannen työehtosopimuksen muuttamisesta – JHL syyttää Turun kaupungin Arkeaa työntekijöiden painostuksesta, toimitusjohtaja kiistää

Fokus Media harkitsee nuorille naisille suunnattujen aikakauslehtiensä Cosmopolitanin ja Ellen lakkauttamista, kirjoittaa Journalisti. Lehtiä on tarkoitus tämänhetkisten kaavailuiden mukaan julkaista enää parin numeron verran.

Lehtien toimituksia koskevat yt-neuvottelut alkavat ensi viikolla. Työvoiman vähennystarve on yhdeksän henkilötyövuotta.

Fokus Medialla on myös yli 50-vuotiaille suunnattu Oma Aika -lehti. Sen yt-neuvottelut on saatu valmiiksi jo aiemmin syksyllä, ja lehti lakkautetaan.

Omaa Aikaa ilmestyy tänä vuonna vielä kaksi numeroa ja ensi vuonna kaksi numeroa. Ilmestyminen loppuu helmikuussa.

Fokus Media osti vuoden 2017 lopussa Cosmopolitanin Sanomalta ja Ellen, Oman Ajan sekä Koti & Keittiön Allerilta. Se julkaisee kaikkiaan kahtatoista erikoisaikakauslehteä.

– Firmalla on ollut vaikeaa alusta saakka, Fokus Median pääluottamusmies Petri Laulajainen sanoo Journalistille.

Korjattu kello 17.32: Journalisti korjaa, että Omaa Aikaa ilmestyy vielä yhteensä neljä numeroa.

Nuorten ilmastoliikkeen aloittanut Greta Thunberg ripitti taannoin maailman johtajia tulevaisuuden ja unelmien murskaamisesta, eikä hän ollut yksin.

Samaan aikaan YK:n päämajan ulkopuolella New Yorkissa, Yhdysvalloissa sadat nuoret eri puolilta maailmaa toivat esiin huoltaan ilmastonmuutoksesta.

Yksi heistä oli ecuadorilainen Helena Sirén Gualinga, jonka kantama kyltti vaati, ettei alkuperäiskansojen verta enää vuodatettaisi.

Ilmastokokouksen jälkeen muun muassa uutiskanava CNN sekä Insider nostivat hänet esiin Thunbergin taustalta nuorten vaikuttajien kärkikastiin.

17-vuotiaan kansalaisaktivistin kotikylä on uhannut jäädä suurten öljy-yhtiöiden sekä kaivosten runtelemaksi.

Sarayakun kylän mannut Ecuadorin sademetsäalueella eivät kuitenkaan ole Helena Sirén Gualingan ainoa koti. Toinen koti löytyy Suomesta.

Isänsä kautta hänellä on siteitä Suomeen, ja Gualinga on asunut suurimman osan teinivuosistaan täällä. Parhaillaan hän käy lukiota Turun Katedraalikoulussa Paraisilla vietettyjen varhaisempien vuosien jälkeen.

Öljy-yhtiöt tulivat kertomatta kylään

Helena Sirén Gualinga on seurannut kansansa taistelua suuryhtiöitä ja Ecuadorin valtaapitäviä vastaan pienestä pitäen. Konflikti äityi veriseksi, ja pahimmillaan yhteisön keulahahmot menettivät henkensä.

– Tunnen, että tämä ei ollut valinta, vaan synnyin tämän keskelle. Minusta tämä on mahdollisuus, joka täytyy käyttää.

Argentiinalainen CGC havitteli Ecuadorin hallituksen tuella alueen öljyvarantoja, mutta alkuperäiskansa kampitti kaavailut lopulta lakituvassa.

Amerikan valtioiden ihmisoikeustuomioistuin linjasi vuonna 2012, että alkuperäiskansoja on kuultava heitä koskevissa asioissa. Tuomio ei kuitenkaan ole taannut alueen koskemattomuutta.

Etenkin Helena Sirén Gualingan äidin puoleinen suku on tehnyt aktiivisesti työtä turvatakseen kansansa ja kulttuurinsa olemassaolon.

Itse hän toimii viemällä viestiä eteenpäin muun muassa puhumalla kouluissa ja keskustelemalla asioista paikallisten nuorten kanssa. Sarayakut eivät ole ongelmineen yksin.

– Vanhempana ymmärsin, mikä valta ja voima minulla on puhua näistä ongelmista. Olen koittanut innostaa nuoria osallistumaan omissa kylissään, ja tekemään yhteistyötä ympäri Ecuadoria.

Helena Sirén Gualinga toteaa, että samaiset suuryhtiöt ovat suuressa vastuussa ilmastonmuutoksen kiihtymisestä.

Vanhukset ovat nähneet suuren muutoksen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Ecuadorin Amazon-alueella niin aavikoitumisena ja metsäpaloina kuin vuorien lumihuippujen sulamisena.

Gualingan isovanhemmat ovat kertoneet, että hävitystä ja tauteja aiheuttavia tulvia oli aikoinaan parin vuosikymmenen välein. Nyt ne voivat pyyhkiä kylän yli jopa neljä kertaa vuodessa.

– Etenkin vanhempi väki on huomannut, että jotain tapahtuu, he näkevät suuren muutoksen. Heillä ei ole ehkä tieteellistä tietoa yhtä paljoa kuin meillä, mutta heillä on varmasti ensikäden tietoa muutoksista.

Helena Sirén Gualingan viesti on tutun kuuloinen: muutokseen on tartuttava nyt.

Hänen mielestään jokainen voi vaikuttaa omaan kulutukseensa, ja yhteistyöllä voidaan painostaa poliitikkoja parempaan päätöksentekoon. Näillä taas on valta vaikuttaa luonnonvaroja tuhlaavaan teollisuuteen.

Nuoret antavat toivoa tulevaisuudesta

Greta Thunberg on Helena Sirén Gualingan mielestä hyvin inspiroiva henkilö. Hän kuitenkin huomauttaa, että Thunbergin ohella on paljon muitakin nuoria, jotka ovat tehneet yhtä tärkeitä asioita.

Itse Gualinga ei koe olevansa ilmastoaktivisti. Hän sanoo vain seisovansa näkemystensä takana.

Suomessa hän ei ole sanomaansa tuputtanut. Ystävät toki tietävät hänen taustansa, mutta hän arvelee sen olevan hämärän peitossa valtaosalle koulukavereista.

– Equadorissa olen paljon aktiivisempi kuin Suomessa. Mutta kun saan tilaisuuden avata suuni, teen sen.

Sanottavansa hän saa kuuluville kichwan ja ruotsin kielen ohella ainakin englanniksi ja espanjaksi, mutta suomi ei vielä oikein suju.

Tavoitteena on käydä lukio loppuun Suomessa, ja palata sitten Ecuadoriin – se on hänelle kuitenkin rakkaampi koti. Taistelu alkuperäiskansojen kulttuurin säilyttämiseksi jatkuu, ehkä entistäkin voimallisemmin.

New Yorkin kokouksessa Helena Sirén Gualinga tapasi runsaasti hengenheimolaisiaan ja kohtalontovereitaan Etelä-Amerikasta ja muualta maailmasta.

– Kaikkien niiden nuorten näkeminen antoi minulle todella paljon toivoa tulevaisuudesta. Jos teemme yhteistyötä, voimme hidastaa ilmastonmuutoksen etenemistä.

Artikkeli perustuu Svenska Ylen toimittajan Jasmine Nedergårdin tekemään haastatteluun.

Lue lisää:

Ecuadorissa ainakin yksi mielenosoittaja on kuollut väkivaltaisissa yhteenotoissa

Ecuadorin hallitus pakeni pääkaupungista mellakoiden takia – polttoaineen hinnannousu suututti alkuperäiskansat

Åbobon Helena Sirén Gualinga: "Vi måste stoppa den fossila industri"

Lastensuojelu on tuottoisaa bisnestä Suomen suurimmille yksityisille lastensuojeluyrityksille. Kaksi suurinta toimijaa, Familar ja Arjessa, ovat takoneet viime vuosina miljoonavoittoja.

Yle uutisoi keskiviikkona, että valvontaviranomainen on havainnut epäkohtia ainakin 50 suomalaisessa lastensuojelulaitoksessa ja ammatillisessa perhekodissa viime vuosina. Mukana oli useita Familarin ja Arjessa-konsernin yksiköitä.

Valvontaviranomaisen ojentamista lastenkodeista vain muutama on julkinen laitos, loput yksityisiä. Suomessa yritykset tuottavat valtaosan lastensuojelulaitosten palveluista.

Lastensuojelualan markkinat Suomessa ovat paisuneet jo yli miljardiin euroon, kun huostaanottojen määrä on noussut hurjaa vauhtia.

Tämä on näkynyt monien alan yritysten kukkarossa: ne ovat olleet keskimäärin hyvin tai kohtalaisen kannattavia, ja käyrä on ollut viime vuosina nouseva.

Samalla on noussut esiin kysymys: Saako lasten ongelmilla tehdä rahaa?

Suurissa kaupungeissa yhden lapsen vuorokausi laitoksessa maksaa yli 300 euroa päivässä, mikä tekee toistasataa tuhatta euroa vuodessa.

Familarin ja Arjessa-konsernin pääomistajat ovat ulkomaisia sijoitusyhtiöitä. Familar kuuluu terveysjätti Mehiläiseen, jonka isoin omistaja on Luxemburgissa sijaitsevan CVC Capital Partnersin hallinnoima rahasto.

Arjessa on pohjoismaisen hoivapalveluyhtiön Humanan Suomen-yhtiö. Tukholman pörssiin listatun Humanan suurin omistaja on ruotsalainen sijoitusyhtiö Impilo.

Mehiläinen ja Humana ovat isoilla panoksilla Suomessa mukana vanhusten hoivabisneksessä.

Ja kuten vanhusten hoivassa, ne kasvavat kovaa vauhtia myös lastensuojelun puolella ostamalla pienempiä kilpailijoitaan.

Familar käänsi tappiot miljoonavoitoiksi

Familar muodostettiin vuosina 2015–2016, kun Mediverkon, MilaPron ja Mehiläisen lastensuojelupalvelut yhdistettiin yhdeksi toimijaksi.

Kasvu on ollut sittemmin vauhdikasta. Pelkästään 2018 Familar osti tai siihen sulautui toistakymmentä yhtiötä, selviää Familarin viime vuoden tilinpäätöksestä.

Kolmessa vuodessa Familarin liikevaihto on kohonnut yli 50 miljoonaan ja tulos miljoonaluokkaan.

Viime vuoden liikevoitto oli 5,6 miljoonaa, mutta koska Familar antoi Mehiläiselle konserniavustuksina 4,3 miljoonaa, viivan alle jäi vain kymppitonni.

Familarin toimitusjohtaja Harri Pomell sanoo Ylelle, että lastensuojelun kysyntä on kasvanut paljon parin viime vuoden aikana. Samaan aikaan monet yrittäjät ovat luopuneet yrityksistään.

– Tuloksemme on mahdollistanut sen, että olemme pystyneet merkittävästi investoimaan esimerkiksi toimitiloihin, henkilöstön osaamiseen ja laadun kehittämiseen. Lastensuojelutoimialalla nämä ovat isoja investointeja, Pomell kertoo sähköpostitse.

Vielä 2015 Familar teki tappiollisen tuloksen. Pomellin mukaan kysyntä vaihtelee voimakkaasti lastensuojelussa.

– Tänä vuonna palveluiden kysyntä on ollut hidastumaan päin, eikä yritysjärjestelyjä ole aktiivisesti käynnissä.

Arjessa: Tehokkuutta syntyy, kun karsitaan byrokratiaa

Myös Arjessa-konserni on kasvanut tasaisesti. Viime vuonna yhtiön liikevaihto nousi yli 60 miljoonaan ja tulos lähes neljään miljoonaan.

Konsernin liikevaihdosta ja tuloksesta noin puolet tulee lastensuojelusta. Lastensuojelun laitospalveluiden lisäksi Arjessa tarjoaa mielenterveys-, hoiva-, vammais- ja avopalveluja.

Yhtiön hyvinvointipalvelujen johtaja ja toimitusjohtajan sijainen Janne Telén sanoo, että laadukkaille sijaishuollon palveluille on kysyntää.

– Olemme ottaneet rohkeita askelia ja investoineet merkittävästi toiminnan kasvuun, uusiin yksiköihin, rakennuksiin ja henkilökuntaan. Kasvaa ei voi laadun kustannuksella. Taloudellinen onnistuminen on yksi asia, joka kertoo, että onnistumme tekemään laadukkaasti mutta tehokkaasti.

Yksityiset lastenhoitolaitokset järjestävät usein hoitovuorokaudet julkista halvemmalla. Telénin mukaan tehokkuutta syntyy, kun karsitaan byrokratiaa ja satsataan työhyvinvointiin, mikä vähentää sairauspoissaoloja.

– Lastensuojelu ei yleisesti ole hirveän hyvää liiketoimintaa, koska kiinteät kulut ovat korkeat eikä takeita asiakasvirrasta ole. Laadukkalla työllä on mahdollista pärjätä.

“Jos epäkohtia havaitaan, niihin puututaan välittömästi”

Ylen selvityksen mukaan valvontaviranomainen on löytänyt viime vuosina epäkohtia kahdeksasta Familarin ja neljästä Arjessa-konsernin yksiköstä. Katso lista puutteista taulukosta jutun lopusta.

Molempien yritysten mukaan palautteeseen suhtaudutaan vakavasti, siitä on keskusteltu niin yksiköissä kuin johdossakin, ja epäkohdat on korjattu.

Familarin Pomell sanoo yhtiön satsaavan omavalvontaan, mutta jos epäkohtia havaitaan, niihin puututaan välittömästi.

– Olemme varmistaneet koko organisaation tasolla muun muassa koulutuksin ja ohjeistuksia selkeyttäen, ettei vastaavia epäkohtia synny muissa yksiköissä, hän sanoo.

Arjessa-yhtiön Telénin mukaan yhteistyö valvontaviranomaisten kanssa on toimii hyvin.

– Jos on asioita, joita pitää muuttaa, niitä muutetaan hyvässä hengessä. Arjen kasvatustyössä tulee eteen tilanteita, joita on aika ajoin syytä tarkastella, Telén sanoo.

Hän kertoo, että lasten ääni yritetään saada yhä paremmin kuuluviin. Lasten kokemuksia voinnistaan kirjataan säännöllisesti, ja tehdyt rajoitustoimet käydään tarkasti läpi.

Lapset myös voivat osallistua oman arkensa suunnitteluun, mikä voi vähentää ristiriitatilanteita.

Lapsi laitoksessa maksaa 300 euroa päivässä

Lastensuojelun kulut Suomessa ovat kasvaneet räjähdysmäisesti runsaassa vuosikymmenessä.

THL:n viime vuoden laajasta raportista selvisi, että kun lapsi otetaan Suomessa huostaan, huostaanotto puretaan harvoin.

Viime vuonna kunnat käyttivät nettona lähes 780 miljoonaa laitos- ja perhehoitoon ja 280 miljoonaa avohuoltoon.

Lapsen yhden laitosvuorokauden hinnat alkavat tavallisesti noin 300 eurosta ja ammatillisessa perhehoidossa noin 160 eurosta, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.

– Mitä vaikeammin oirehtiva lapsi tai nuori on kysymyksessä, sitä korkeampaa hintaa hoitamisesta pyydetään, Puustinen-Korhonen toteaa.

Lastensuojeluun ohjataan resurssipulan vuoksi myös lapsia, jotka tarvitsevat täysin muunlaista apua.

Kuntaliiton viime vuoden kyselyssä paljastui, että noin kolmasosa vastanneista kunnista ottaa usein lapsia huostaan, koska heille ei pystytä järjestämään mielenterveyspalveluita.

– Suomi katsoo olevansa kehittynyt länsimainen hyvinvointivaltio. Onko tosiaan näin, jos ainoa vaihtoehto auttaa lasta, jonka mieli on järkkynyt, on laittaa hänet kymmeneksi vuodeksi lastensuojelulaitokseen?

Puustinen-Korhonen sanoo, että lastensuojelupalvelujen markkinoilla julkisen pitäisi hallita, mutta nyt tilanne on toisinpäin.

Hänen mielestään yksityiset eivät välttämättä sitoudu lasten hoitoon samalla tavalla kuin julkinen puoli.

– Lapsilla ei pitäisi tehdä lainkaan voittoa.

Lue lisää:

Yle seurasi päivän lastensuojelun arkea – yllättävä tieto puhelimessa sai jähmettymään: "Onhan tämä työ henkisesti raskasta"

Mirosta, 21, tuli lastenkodissa narkomaani – Joka kymmenes lastenkoti on rikkonut lakia, katso millaisia pulmia laitoksista on löytynyt

“Hellou, meitsi on Paqpa” tervehtii 24-vuotias Beata Rodas tuttavallisesti kameraa ja ryhtyy pelaamaan Minecraftia.

Rodas on tubettaja, jonka Paqpa-kanava muodostuu pääsääntöisesti hauskoista pelivideoista ja joskus vlogin tapaisista videoista naisen näkökulmasta.

Rodas on opiskellut kokiksi, mutta ei ole tehnyt päivääkään töitä alalla. Itseoppineella tubettajalla on tällä hetkellä yli 200 000 tilaajaa ja harrastuksesta on muodostunut työ. Palkkansa hän saa mainostuloista.

Tänään vuorossa on kalastusfarmilla onkimista ja luolastojen tutkimista. Fanien antamien vinkkien perusteella Rodas etenee pelissä.

– Kerääkö teistä kukaan näitä kiviä? Jos te keräätte, niin mitä te teette näillä kivillä? Rodas kyselee.

Videon julkaisun jälkeen Youtuben kommenttikenttä täyttyy vastauksista ja kommenteista. Vajaassa vuorokaudessa videota on katsottu 85 000 kertaa ja kommentteja on kertynyt toista tuhatta.

“oot parrrrraaaasss pqp :3 <3”

“seiso siin arkun päällä ja kalasta "normisti" sen laatan päällä”,

“Tosi hyvä video :) <3 kiitos päivän pelastuksesta <3”

“OOT MAAILMAN PARHAIN TUBETTAJA!!! <3”

Nimi periytyi CounterStrikea pelanneelta isältä

Beata Rodas perusti Paqpa-kanavansa neljä vuotta sitten. Kanavan nimi periytyi hänelle Counter-Strikea pelanneelta isältä. Nimen lyhyys ja muoto ihastuttivat.

– Kun hän ei enää tarvinnut nimimerkkiä, niin varastin sen, Rodas naurahtaa.

Nousu suomenkielisten tubettajien kärkijoukkoihin ei ole tapahtunut yhdessä yössä, vaan askel askeleelta.

Erityisesti uusien pelien testaamiset ovat kasvattaneet katsojien määriä. Ensimmäisen kerran videoiden katsojamäärissä oli nousua Sister Location -pelin ilmestymisen myötä, seuraavaksi Hello Neighbor- ja Granny-pelien jälkeen. Viimeisin piikki on tapahtunut Minecraft-pelin uudelleen tulemisesta.

Pelimaailma on hyvin poikavoittoinen ja Paqpa kuuluu siellä pieneen tyttöjen joukkoon.

– Olen pienestä pitäen pelannut mun isän ja veljen kanssa, niin siitä se sitten lähti, Rodas kertoo.

Sekä tyttöjen, että poikien suosikki

Paqpan Youtube-kanavalle on muodostunut laaja ja uskollinen fanijoukko. Uusia faneja kanavalle tulee noin tuhat viikossa. Tilaajat ovat keskimäärin 6–15-vuotiaita, mutta ääripäitäkin löytyy.

– Nuorimmat ovat jopa neljävuotiaita, mikäli se on uskottavaa, jotkut harvat kolmekymppisiä.

Vaikka Paqpan fanit ovat iältään nuoria, ei se aseta Rodakselle suurempia haasteita.

– Aivan uran alussa olin aikamoinen rääväsuu. Ehkä nykypäivänä se lisää painetta, että jos nuoret katsoo niitä liian vanhoja videoita.

Rodas on harvinainen tubettaja, sillä hänen kanavansa tavoittaa sekä miehiä ja naisia.

– Olen nainen, joka pelaa pelejä. Se on varmasti tytöille kiinnostavaa, koska tytöt tekevät yleensä meikki- ja hiusvideoita ja pojat tykkäävät pelivideoista. Kai se on sitten se.

Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin yliopisto-opettaja Usva Friman tekee parhaillaan väitöskirjaa suomalaisesta naispelaamisesta. Tutkimustaan varten hän toteutti kyselytutkimuksen, johon osallistui 737 suomalaista naispelaajaa.

Frimanin mukaan sisältö ratkaisee, mitä youtubessa katsotaan. Välttämättä edes pelillisellä osaamisella ei ole väliä katsojalle.

– Videossa ratkaisee se mitä pelataan, minkä tyyppistä sisältöä tuotetaan, esiintyminen ja esiintyjän persoona. Esimerkiksi, miten hän reagoi pelin tapahtumiin ja onko hänellä esimerkiksi hyvin vahvat ja viihdyttävät reaktiot. He ovat nykypäivän viihdetyöläisiä, joiden tehtävä on esiintyä katsojille, Friman kertoo.

Ennakkoluulojen keskeltä tienraivaajaksi

Rodas on kokenut urallaan ennakkoluuloja. Aluksi hän sai osakseen paljon vihaa, sillä joidenkin mielestä pelit on tarkoitettu vain pojille ja tytöt eivät osaa pelata.

– Jo nuorena jos kerroin joillekin, että pelaan, sain kuulla epäsuoraa vähättelyä: ''Eihän tyttöjen pitäisi pelata?'', '' Ihme nörtti, eikö sun pitäisi olla kiinnostunut meikeistä ja vaatteista'', ''En ikinä haluaisi naista, joka pelaa pelejä''.

Negatiivista palautetta tulee edelleen, mutta harvemmin. Rodas on raivannut tiensä suosittujen pelitubettajien joukkoon.

Frimanin kyselyvastaajista 75 prosenttia koki, että heidän sukupuolensa on vaikuttanut omaan peliharrastukseen.

– Monilla oli negatiivisia kokemuksia. He kertoivat, että sukupuolen vuoksi oletetaan, että on huono pelaaja. Osa joutuu kuuntelemaan seksistisiä kommentteja, Friman kertoo.

Frimanin mukaan naispelaajat eivät pidä itsestään melua pelatessaan juuri sukupuoleen kohdistuvan häirinnän vuoksi.

– Monet heistä eivät halua osallistua äänichatteihin, joita peleihin usein liittyy. Naiset valitsevat usein myös nimimerkkejä, joista ei käy ilmi sukupuoli, Friman kertoo.

Positiivisiakin kokemuksia Frimanin tutkimuksesta löytyy, sillä osa naistubettajista koki saavansa osakseen ihailua stereotypioiden rikkomisesta.

Fanilahjoja ja laatikkokaupalla kirjeitä

Kaksikin videota päivässä julkaiseva Rodas tunnistetaan jo Vaasan katukuvassa ja fanit tulevat juttelemaan.

Suosiosta kertoo muun muassa se, että fanit käyvät kurkkimassa Rodaksen asunnon ikkunoista sisään. Yksityisyyttään suojellakseen Rodas pitääkin päivisin verhot asunnossaan kiinni.

Myös Postille Paqpan suosio on tullut tutuksi, sillä fanit lähettävät hänelle jopa sata kirjettä viikossa. Kirjeet ovat sisältäneet piirustuksia, itse tehtyä koruja ja karkkeja.

Aluksi Rodas keräsi kirjeet työhuoneensa seinälle, mutta nyt kaikki eivät enää mahdu esille. Työhuoneen lattialla on isoja laatikoita, johon on kasattu faneilta tulleita pehmoleluja ja koriste-esineitä.

Usva Frimanin tutkimuksen mukaan kommunikaatio fanien kanssa lisää tubettajan suosiota. Rodas haluaa vastata faniensa kysymyksiin ja toteuttaa sellaisia videoita, joita fanit toivovat.

– Välillä videoiden kommentteihin vastaaminen on kestänyt kolmekin tuntia päivästä.

Rodas toivoo pystyvänsä työllään vaikuttamaan peleihin liittyviin mielikuviin. Pelaaminen ei ole vain poikien juttu.

– Haluaisin, että kanavani videoineen rohkaisee tyttöjä pelaamaan enemmän avoimesti, ja poikia oppimaan, että tytötkin pelaavat pelejä ja siinä ei ole mitään noloa, että katsoo tyttöjen tekemiä pelivideoita.

Tulevaisuudessa 24-vuotias Rodas haaveilee vielä opiskelevansa alaan liittyviä asioita. Se on kuitenkin varmaa, että videoita hän tekee vielä pitkään.

“Muistakaa painaa Moti Moti ja jos ootte uusi kanavalla, niin painakaa tilausnappulaa. Sieltä löytyy 1800 videota. Mutta se olisi tällä erää moikkaa”

Kemiin mahdollisesti rakennettavalla Metsä Groupin biotuotetehtaalla voisi olla suuri positiivinen vaikutus alueen taloudelliselle kehitykselle. Paitsi uusia työpaikkoja, tehdas voisi tuoda Lappiin myös aluetaloutta elvyttäviä valtion liikenneinvestointeja.

Kaksi vuotta sitten valmistuneen Metsä Groupin Äänekosken tehtaan selluntuotanto on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Kemiin suunniteltu tehdas on hieman suurempi, eli 1,5 miljoonaa tonnia.

Äänekosken kokemusten perusteella Kemissä rakentaminen kestäisi vähän yli kaksi vuotta, ja rakentaminen vaatisi kymmenen tuhatta henkilötyövuotta, josta yli puolet tehtäisiin Kemissä.

Yhtiössä on laskettu, että yli 15 000 eri henkilöä tulisi työskentelemään rakentamisvaiheessa. Äänekoskella rakennustyömaalla oli 13 500 henkilöä töissä ja heistä 64 prosenttia oli suomalaisia.

– Äänekoskella paikallisia eli keskisuomalaisia yrityksiä oli noin 340 ja henkilöitä noin 2200, sanoo Kemin biotuotetehtaan projektijohtaja Jari-Pekka Johansson.

Yrityksiä työmaalla oli tuhat. Niistä yhdeksän kymmenestä oli suomalaisia.

Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen Liitosta on seurannut Äänekosken tehtaan vaikutuksia.

– Rakentamisen vaikutus näkyi ostovoimassa ja siinä, että rakentajat majoittuivat noin 50 kilometrin säteellä Äänekoskelta. Eli Jyväskylässäkin oli Äänekosken rakentajia majoittuneena, Päivänen sanoo.

Metsä Group suunnittelee parhaillaan Kemin sellutehtaan korvaamista modernilla biotuotetehtaalla. Yhtiö tekee päätöksen rakentamisesta aikaisintaan ensi kesänä.

Työpaikkoja syntyisi eri puolille Pohjois-Suomea

Metsä Groupin Kemin tehtailla työskentelee nyt noin 250 ihmistä. Projektijohtaja Jari-Pekka Johanssonin mukaan uudelle tehtaalle ei aiota palkata lisää väkeä, kuten ei tehty myöskään Äänekoskella.

– Olemme arvioineet, että uusi Kemin tehdas luo 1500 uutta työpaikkaa suoraan arvoketjuun Suomessa. Näistä työpaikoista valtaosa tulee puunhankintaan, korjuuseen ja kuljetuksiin. Nyt siinä arvoketjussa työskentelee noin tuhat ihmistä, Johansson sanoo.

Pohjoisessa työpaikkoja syntyisi sen sijaan Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen, joista puu pääasiassa tuodaan tehtaalle. Tarvittaessa puuta voidaan tuoda puuta myös Venäjältä, Ruotsista ja Baltian maista.

– Me tutkimme puunhankintaa muun muassa Ruotsista, mutta ensi sijassa puu halutaan Suomesta, Johansson sanoo.

Äänekosken tehdas nielee puuta 5,6 miljoonaa kuutiota ja Kemin tehdas peräti kaksi miljoonaa kuutiota enemmän.

Tehtaan porttien sisäpuolelle on kuitenkin Äänekoskella tullut uutta väkeä muun muassa Metsä Woodin kokonaan uudelle koivuviilutehtaalle. Metsä Group on myös investoinut 40 miljoonaa euroa demolaitokseen, jossa tutkitaan miten sellua voisi hyödyntää vaatetuotannossa.

– Metsä Groupin investointien lisäksi alueelle on syntynyt muuta yritystoimintaa. Kaupunki on investoinut lukioon, terveyskeskukseen, liikuntahalliin ja kaupungin keskustan kehittämiseen useita kymmeniä miljoonia, Päivänen sanoo.

Keski-Suomi elpyi tehtaan myötä

Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen Liitosta sanoo, että kun Keski-Suomi joutui syvään taantumaan vuonna 2009, se menetti noin miljardi euroa vientituloja ja sen myötä 7500 henkilötyövuotta. Nyt uusi tehdas tuottaa puoli miljardia lisää vientituloja vuosittain.

– Tällä biotuotetehdasinvestoinnilla oli erittäin iso merkitys siihen, että Keski-Suomi nousi ensimmäisten joukossa lamasta, Päivänen sanoo.

Meri-Lapissa on odotettu muun muassa Ajoksen väylän syventämistä ja Laurila-Tornio -radan sähköistämistä. Keski-Suomeen tehdasinvestointi toi valtion liikenneinvestointeja.

– Vuoden 2015 keväällä valtio päätti sijoittaa 170 miljoonaa euroa teiden parantamiseen. Siinä tuli Äänekosken ohitustie ja alempiasteisen tiestön kehittämistä ja Jyväskylä–Äänekoski -radan peruskunnostus ja sähköistys, Päivinen luettelee.

Kemin seutu on kärsinyt väestökadosta ja alueen kunnat ovat taistelleet talousvaikeuksissa. Uutta nostetta on toivottu muun muassa Kaidin biodieseltehtaasta, mutta toistaiseksi suurinvestoinnit eivät ole sataneet Meri-Lapin laariin.

Päivänen sanoo, että psykologinen noste oli Keski-Suomessa kaikkein merkittävin asia. Alue oli taantumassa ja yhtenä vaihtoehtona oli uhkaamassa koko entisen tehtaan alasajo.

– Keski-Suomen kasvu lähti liikkeelle heti syksyllä 2015, kun tehtaan investointipäätös tehtiin keväällä. Muulla Suomessa kasvu alkoi vasta vuotta myöhemmin.

Viime vuonna Äänekosken seudun liikevaihto kasvoi peräti yli 12 prosentilla, kun koko maan keskiarvo oli alle puolet siitä.

– Puolen miljardin euron lisävienti tuottaa noin 10–15 miljoonaa euroja lisäveroja vuodessa ja valtioveroja 5–10 miljoonaa. Eli hyvässä lykyssä voi sanoa, että jopa 25 miljoonan euron verotulot vuodessa on tullut lisää, Päivänen laskee.

Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Finnpulp lisäsi Kuopion havusellutehtaan suunnitelmaan biohiilitehtaan ja korotti kustannusarvion 1,6 miljardiin euroon

Analyysi: Metsä Group pani muille sellunkeittäjille luun kurkkuun – Kemiin nouseva uusi jättitehdas vie puut toisten käsistä

Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan: "Äänekosken biotuotetehdas lisää vientituloa puoli miljardia"

Kaksi ihmistä on kuollut kuorma-auton ja henkilöauton välisessä nokkakolarissa Kuusamossa. Onnettomuus tapahtui Viitostiellä lähellä Rukajärventien risteystä perjantaina päivällä noin puoli kahdentoista aikaan.

Oulun poliisin mukaan pohjoisesta kohti Kuusamoa matkalla ollut henkilöauto oli ajautunut vastaan tulleen kuorma-auton keulaan. Onnettomuudessa kuolivat heti henkilöautossa olleet, vuosina 1966 ja 1963 syntyneet miehet. Kuorma-auton kuljettaja loukkaantui turmassa.

Tapahtumapaikalla oli onnettomuuden aikaan sateinen keli ja tiellä oli useita senttejä loskaa. Valtatie 5 oli suljettuna onnettomuuden vuoksi noin viisi tuntia.

Poliisi tutkii onnettomuuden syytä.

Porin keskustassa ravintolan edustalla Antinkadulla on ammuttu, kertoo Lounais-Suomen poliisi. Polisiin mukaan mies ampui toista käsiaseella useita kertoja kello 20:n jälkeen tänään perjantaina. Uhri toimitettiin sairaalaan.

Poliisi kertoo olleensa kohteessa nopeasti. Se otti epäillyn kiinni ilman vastarintaa.

Poliisi tiedottaa asiasta lisää aikaisintaan huomenna lauantaina.

Välikohtaus sattui ravintola Jolenen ulkopuolella Antinkadulla. Porilaisen Ylen toimittajan mukaan paikalla oli paljon poliiseja vielä iltakymmenen aikaan.

– Täällä on poliiseja tekemässä tutkintaa ravintolan edessä. Tunnelma on rauhallinen, ja jonkin verran on ihmisiä pysähtynyt paikalle juttelemaan, toimittaja Antti Laakso kertoi.

Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan merkittävä osa kuntapäättäjistä ja kansanedustajista on ollut vihapuheen kohteena. He myös kertoivat, että vihapuhe oli vaikuttanut heidän toimintaansa melko vahvasti.

Yksi isosti häiritty ryhmä oli maahanmuuttajataustaiset poliitikkomiehet, kuten Helsingin kaupunginvaltuutettu Abdirahim Hussein (sd.).

– Vihapuhe on minulle todellinen asia. Olen vaihtanut jopa sukunimeni, jotta perhettäni ei yhdistettäisi minuun.

Hussein keskusteli aiheesta Sannikka&Ukkola -ohjelmassa laajaa sananvapautta puolustavan toimittaja Ivan Puopolon kanssa.

Puopolon mukaan törkeäänkään puheeseen ei pidä puuttua, jos se vain on laillista. Poliitikon pitää kestää painetta: jos ei siedä Twitter-trollia, ei ole pätevä toimimaan politiikassa.

– Jos poliitikko sanoo, että laillinen vihapuhe pitää lopettaa, niin hän yrittää sanoa, että kansalaiset saavat osoittaa kritiikkiä minua kohtaan vain niin kuin minä sanon. Ja se on erittäin vaarallista.

"Vihainen puhe pitää erottaa vihapuheesta"

Husseinin mielestä keskustelussa pitäisi erottaa vihainen puhe ja vihapuhe. Vihainen puhe on sellaista, jossa kritiikki kohdistuu poliitikon toimintaan. Vihapuhe taas kohdistuu henkilön uskontoon, ihonväriin tai seksuaalisuuteen.

Sellaisen puheen hyväksyminen on Husseihin mielestä sama kuin hyväksyisi rasismin.

– Tai kuin seisoisi kiusatun vierellä ja hyväksyisi kiusaamisen.

Hussein ei usko, että ongelmaa saadaan kuriin pelkällä lainsäädännöllä, vaan hän toivoo julkisia puheenvuoroja vihapuhetta vastaan.

– Ongelma tällä hetkellä Suomessa on se, että osa ihmisistä vähättelee vihapuhetta ja ylläpitää rasismia hyväksymällä sen.

Katso Abdirahim Husseinin ja Ivan Puopolon koko väittely Sannikka&Ukkola -ohjelmassa Yle Areenasta. Mukana lähetyksessä myös opetusministeri Li Andersson, joka perustelee miksi oppivelvollisuus laajennetaan 18-vuotiaisiin saakka: