Kouvolassa toimiva Mehiläisen Mainiokoti Kustaa on saanut aluehallintovirastolta uuden huomautuksen. Mainiokoti Kustaa oli yksi alkuvuoden hoivakotikohussa pahiten ryvettyneistä hoivakodeista.

Huomautus tuli siitä, ettei hoivakodin henkilöstöä ole ollut tarpeeksi. Yksikössä ei myöskään ole huolehdittu lääkehoidon turvallisesta toteuttamisesta. Lisäksi sinne on otettu vammaispalveluasiakkaita yksikön toimiluvan vastaisesti.

Yle uutisoi alkuvuodesta laajasti hoivakodeissa havaituista epäkohdista. Kenties vakavimmat epäkohdat Mehiläisen hoivakodeista havaittiin Mainiokoti Kustaassa, johon Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki arviointikäynnin alkuvuodesta 2017.

Toistakymmentä hoivakodin asukasta oli aliravittuja tai heidän ravitsemuksessaan oli muita puutteita. Yksi letkuruokinnassa ollut asukas oli ollut ilman ravintoa 18 tuntia. Hänen laitteensa pysähtyi ilman hälytystä, ja henkilökunta huomasi asian vasta aamulla. Enemmän kuin joka toisen asukkaan ravitsemuksessa oli ongelmia. Lisäksi hoitajia oli yksikössä liian vähän.

Tällä hetkellä Mainiokoti Kustaa on Kymenlaakson sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kymsoten viikoittaisessa seurannassa.

Uusi asukas

Uusien asiakkaiden sijoittaminen hoivakotiin keskeytettiin alkuvuodesta sen toiminnassa paljastuneiden ongelmien vuoksi. Tällä viikolla hoivakotiin on kuitenkin muuttanut uusi asukas.

– Olemme tehneet yhdessä aluehallintoviraston kanssa päätöksen, jonka myötä hoivakotiin voidaan alkaa sijoittaa uusia asiakkaita. Seuraamme tilannetta yksi asiakas kerrallaan, Kymsoten ohjaus- ja valvontayksikön yhteyspäällikkö Anna Sihvola kertoo.

Sihvolan mukaan on hyvä kysymys, miksei hoivakodin pitkään jatkuneita ongelmia ole saatu kuntoon.

– Olemme pohtineet sitä itsekin. Yksikön kanssa on työskennelty tiiviisti näiden epäkohtien osalta jo pidemmän aikaa. Välillä epäkohdat ovat korjaantuneet, ja välillä toiminta on mennyt huonommaksi. En osaa sanoa, mistä se johtuu.

Sihvolan mukaan Kymsoten ohjaus- ja valvontayksikkö tulee todennäköisesti jatkamaan tiivistä valvontaa myös ensi vuonna.

– Näin tehdään, etteivät asiat lähtisi taas väärille urille yksikössä.

Näin Mehiläinen vastaa

Yle haastatteli Mehiläisen hoivapalvelujen liiketoimintajohtaja Niklas Härusta Mainiokoti Kustaan toiminnassa havaituista ongelmista.

Mistä Mainiokoti Kustaan toiminnassa havaitut ongelmat johtuvat?

– On totta, että Mainiokoti Kustaassa on ollut haasteita keväällä ja kesällä. Nämä asiat on korjattu.

Millä tavalla ongelmat on korjattu?

– Hoivakodissa on ollut haasteita erityisesti henkilökunnan saatavuudessa. Olemme reagoineet siihen rekrytoimalla uusia työntekijöitä, sekä hoitohenkilöstöä että henkilöstöä avustaviin tehtäviin. Olemme ulkoistaneet siivouspalvelut ulkoiselle palveluntuottajalle. Tukitoimintojen uudelleenorganisoinnilla on pyritty siihen, että hoitohenkilöstön aika on saatu paremmin keskittymään hoitotyöhön.

– Olemme käyneet myös lääkehoitoprosessin kokonaisuudessaan läpi. Meillä on hyvin tarkka ja tiukka linja siitä, että meillä toimitaan lääkehoitosuunnitelman mukaisesti, ja lääkehoitoon osallistuu vain lääkeluvallinen henkilöstö.

Yksikköön on otettu vammaispalveluasiakkaita toimiluvan vastaisesti, miksi niin on tehty?

– Jokainen asukassijoitus on sovittu yhteistyössä sijoittavan kunnan kanssa. Kun asiasta on saatu huomautus, olemme käynnistäneet keskustelut kuntayhtymän kanssa siitä, miten asia ratkaistaan.

Hoivakodin toiminnassa on ollut ongelmia jo vuosia. Onko olemassa erityinen syy, miksi toiminta sakannut niin pitkään?

– Me suhtaudumme kyllä hyvin vakavasti siihen. Tällä hetkellä toiminta on kehittynyt erittäin paljon positiiviseen suuntaan. Olemme saaneet sellaista palautetta tässä syksyllä Kymsotelta ja asukkaiden omaisilta. Tärkeintä on se, että keräämme jatkuvasti palautetta. Olemme keränneet asukkaiden läheisiltä palautetta, ja kuuntelemme herkällä korvalla myös työntekijöiden palautetta. Jos epäkohtia ilmenee, niihin reagoidaan nopeasti.

Myös muissa Mehiläisen hoivakodeissa ilmeni alkuvuoden kohun yhteydessä ongelmia, miten muiden hoivakotien tilanne on kehittynyt kohun jälkeen?

– Valvomme palveluiden laatua laadunhallintajärjestelmän ja palautteen kautta. Jos epäkohtia ilmenee, niihin reagoidaan. Olemme tehneet laadunvarmistamistyötä hyvin aktiivisesti koko kevään ajan. Sitä jatketaan niin, että meillä on mahdollisimman hyvä tieto ja pystymme reagoimaan, jos jotain ilmenee.

Oletteko kehittäneet laadunvarmistusta kohun jälkeen?

– Kyllä. Meillä on ollut myös hälytyskanava, jossa kuka tahansa työntekijä voi anonyymisti antaa palautetta. Teemme omavalvontakyselyitä yksiköissämme. Keräämme monipuolisesti palautetta myös sähköisillä kyselyillä, joihin asukkaat, työntekijät ja asukkaiden läheiset vastaavat. Sitä kautta saamme reaaliaikaista palautetta hoivakodeistamme

Ovatko ongelmat jatkuneet muissa hoivakodeissa, vai onko niistä päästy eroon?

– Kaikkiin ilmi tulleisiin epäkohtiin on puututtu. Avin selvityspyyntöihin on annettu selvitykset ja korjaavat toimenpiteet tehty.

Miten kuvailisit tämänhetkistä tilannetta?

– Yleinen keskustelu, jota hoivapalvelujen ympärillä on käyty, on varmasti ollut ihan tarpeellista. Viranomaisvalvonta on nyt hyvin aktiivista. On varmasti hyvä asia, että tarkastuksia tulee, ja sitä kautta voidaan osoittaa, että asiat ovat kunnossa.

Onko Mehiläisen hoivakodeissa asiat nyt kunnossa?

– Meidän pitää jatkuvasti kehittää toimintaamme ja varmistaa laatu kaikissa tilanteissa. Se on se, mitä työtä koko ajan tehdään.

Ei sanktioita

Kymsoten keinot puuttua hoivakotien toimintaan rajoittuvat lähinnä ohjaamiseen ja neuvomiseen. Puutteita havaittaessaainoa keino on lopettaa uusien asiakkaiden sijoittaminen. Varsinaisia sanktioita sopimuksissa ei ole määritelty.

– Se lisää hoivakodin työmäärää, ja jos edellistenkään asiakkaiden asiat eivät ole hoituneet lain ja sopimusten mukaisesti, ei sinne voida uusiakaan ottaa.

Tällä hetkellä Mehiläisen Mainiokoti Kustaassa on 53 asukasta.

Kymsoten ohjaus- ja valvontayksikkö seuraa henkilöstön mitoituksen toteutumista ja sitä, että henkilöstöllä on lääkeluvat kunnossa.

– Molemmat asiat ovat nyt olleetkin kunnossa, Sihvola kertoo.

Kymsotella ei Sihvolan mukaan ole mahdollisuutta vierailla hoivakodissa viikoittain. Asioita seurataan kirjallisena. Yksikköön on myös tehty valvontakäyntejä. Kymsote etsii parhaillaan hoivakotiin toimiluvan vastaisesti otetuille vammaisasiakkaille uusia sijoituspaikkoja.

– Teemme tiivistä yhteistyötä jatkuvasti. Vaikka tilanne on rauhoittunut, ja näyttää siltä, että asiat sujuvat nyt niin kuin pitää, yksiköissä on myös aina jotain parantamisen varaa.

Sihvola pitää vakavimpana Mainiokoti Kustaan toiminnassa havaittuna epäkohtana yksittäisten epäkohtien muodostamaa kokonaisuutta. Hän kuvailee sitä eräänlaiseksi huonoksi kierteeksi.

– Jos on liian vähän henkilökuntaa ja paljon poissaoloja ja toiminta alkaa pyöriä sijaisten ja keikkatyöläisten voimin, hoito ei ole laadukasta. Siellä ei oteta silloin vastuuta, koska asiakkaiden vastuutyöntekijät puuttuvat ja vastuuhoitajien työtehtävät jäävät hoitamatta.

Iitun Tilkun ompelimon oveen Kotkassa on teipattu lappu. Siinä lukee, ettei ompelimo ota vastaan uusia töitä enää loppuvuonna.

Oven lasin läpi näkee, kuinka sisällä hehkuu rivissä kirkkaanvioletteja voimistelupukuja sinisin ja kultaisin yksityiskohdin. Värimaailma tuo mieleen lampun hengen, ja juuri Aladdin-sadusta puvut ovatkin inspiraationsa saaneet.

Ne ovat viittä vaille valmiita Kotkan Kirin Developpe-voimistelujoukkueen esityspuvuiksi. Iitun Tilkun omistajan Iina-Leena Kirin voimistelupuku-urakka ei silti ole lainkaan ohi.

Iina-Leena Kiri lupasi kesällä Kotkan Kirin voimisteluseuralle viiden joukkueen voimistelupuvut marraskuulle. Yhdessä joukkueessa on keskimäärin 10 voimistelijaa.

– Kollegani lupasi tehdä korjaustyöt, mutta hän saikin töitä Lappeenrannasta ja muutti sinne. Minulle jäivät siten pukujen lisäksi myös kaikki muut työt, joten niitä riittää niin paljon kuin vain kerkeän tehdä, nauraa Kiri.

Tästä kiireestä kielii myös lappu ovessa: Kirin on lyhyessä ajassa tehtävä vielä parikymmentä pukua. Koska yhden puvun tekoon uppoaa yhdestä jopa kolmeen päivää, hän on painanut viime aikoina pitkää päivää.

– Jotkut päivät ovat venyneet aamukuudesta jopa iltayhdeksään saakka, viikonloppuisinkin. Intohimoa ompelua kohtaan täytyy olla, jotta jaksaa.

Satoja mittatilauspukuja

Kotkassa asiakkaat tuntevat Iina-Leena Kirin “Iituna ompelimosta”. Hän valmistui pukineiden valmistajaksi 30 vuotta sitten ja yrittäjyyttä hänellä on takanaan 13 vuotta. Ensimmäiset voimistelupukukyselyt hän sai kahdeksan vuotta sitten.

– Joukkueet halusivat teetättää puvut paikallisesti, mutta Kotkassa ei ollut tekijöitä. Nyt olen tehnyt urallani noin 400 pukua. Suosikkini ovat kenties Mimosa-joukkueelle viime vuonna tekemäni viidakkoteemaiset puvut.

Iina-Leena Kirillä on ollut ompelimossaan ajan mittaan kolme eri kollegaa. Hän on kuitenkin aina tehnyt voimistelupuvut yksin, sillä kollegat eivät ole innostuneet pienestä näpertämistä samalla lailla kuin Kiri.

Pukujen teko on pitkä prosessi, sillä jokainen tyttö mitataan erikseen. Heillä saattaa olla kymmeniä senttejä pituuseroa, mutta silti pukujen on näytettävä samalta.

Puvut välittävät tunnelmaa – ja siksi vaihtuvat tiuhaan

Voimistelun kilpailutoimintaan kuuluu useita eri lajeja. Osassa niistä, kuten telinevoimistelussa, käytössä ovat seurapuvut. Niitä myydään usein eteenpäin kun puku jää liian pieneksi, joten sama puku voi kiertää käytössä vuosia.

Kuitenkin esimerkiksi rytmisessä voimistelussa ja joukkuevoimistelussa puvut ovat yksityiskohtaisempia, kuten Iina-Leena Kirin tekemät puvut. Ne saattavat olla voimistelijan käytössä vain yhden kauden.

– Kannustamme etenkin lasten joukkueita käyttämään pukuja kauemmin, sillä jatkuva pukujen vaihtaminen ei ole järkevää eikä kestävän kehityksen mukaista, sanoo Suomen Voimisteluliiton voimistelutoimen johtaja Susanna Porola.

Pukujen tiuha vaihtaminen johtuu siitä, että usein voimistelupuvut liittyvät johonkin teemaan tai tunteeseen, jota esityksellä tahdotaan välittää – esimerkkinä tästä toimivat juuri Aladdin-tyyliset puvut.

Kun esityskorografia vaihtuu, myös pukujen on usein vaihduttava.

Kierrätystä ja tuunausta

Ajan ja vaivan lisäksi pukuihin uppoaa runsaasti materiaaleja ja tuhansia koristeita, kuten muovisia strasseja.

– Uskon, että kestävän kehityksen trendi tulee nousemaan yhä tärkeämmäksi pukuja suunnitellessa. Kannustamme niiden tuunaamiseen, jolloin esimerkiksi pitkät lahkeet leikkaamalla lyhyiksi puvusta saadaan erilaisen näköinen ja se voidaan käyttää uudelleen, kertoo Susanna Porola Suomen Voimisteluliitosta.

Yksittäiset voimistelijat ja joukkueet voivat myydä pukujaan eteenpäin, kun eivät niitä enää tarvitse.

– Tätä näkee tällä hetkellä ilahduttavan paljon. Haasteen tuo kuitenkin se, että joukkueiden pukuja myytäessä niin voimistelijoiden mittojen kuin lukumääränkin tulisi käydä yksiin, Porola sanoo.

Osa voimistelijoista haluaa mieluummin säilyttää pukunsa.

– Niihin liittyy usein rakkaita muistoja.

Voimistelijatytöt ovat Iina-Leena Kirin mukaan ihania asiakkaita. Kun he tulevat sovittamaan pukuja, ompelimo täyttyy naurusta.

– Palkitsevinta on nähdä valmiit, kimmeltävät puvut heidän yllään näytöslavalla.

Voimistelupuvut eivät suinkaan ole ainoita töitä, jotka pitävät Kirin kiireisenä. Pikamuotia ja vaatteiden kertakäyttökulttuuria on arvosteltu paljon viime aikoina, sillä tekstiilijätteen kierrätys on iso ongelma.

On myös olemassa myös toinen ääripää – he, jotka korjauttavat vanhoja vaatteitaan niin pitkään kuin se on mahdollista.

Korjauttamista uuden ostamisen sijaan

Valtaosa Iina-Leena Kirin töistä on korjausompelua. Se on hyvä tapa pidentää tekstiilien käyttöikää, ja etenkin vanhoja ja rakkaita vaatteita korjautetaan paljon.

– Joku saattaa tuoda ompelimooni 20 vuotta vanhan villakangastakin, josta teen täysin uuden takin. Kankaat olivat ennen laadukkaampia ja niistä sai parempia tuotteita. Kun nyt ostaa villakangastakin kaupasta, se on parin vuoden päästä entinen.

Ompelija ja Suomen Käsityöyrittäjät ry:n hallituksen jäsen Riitta Kuusisto on huomannut saman ilmiön.

– Asiakkainani on käynyt muun muassa nuoria miehiä, jotka ovat halunneet laittaa isoisän vanhan nahkatakin vuorin kuntoon, vaikka se olisikin hintavaa. Pitkään kestänyttä vaatetta kunnioitetaan, hän sanoo.

Riitta Kuusisto on myös havainnut, että uusia ja halpojakin vaatteita halutaan nykyään korjauttaa.

– Äskettäin vaihdoin asiakkaan takkiin vetoketjun, mikä maksoi 50 euroa. Samanlaisen takin olisi varmasti saanut sillä hinnalla uutenakin. Nykyään moni kuitenkin ajattelee, että miksi vanha pitäisi heittää pois, jos sen voi korjauttaa.

Ompelimoissa riittää myös muita töitä on laidasta laitaan: tuolien päällysten, vanhojentanssipukujen ja miesten housujen tekoa.

– Kummallisiakin tilauksia on tullut, kuten kynsienleikkuukasseja koirille. Pari viikkoa sitten puolestaan tein teepannulle myssyn, virnistää Iina-Leena Kiri.

Ompelimoiden yksi ruuhkaisimista ajoista on lähestyvä joulusesonki. Toinen kysyntäpiikki ilmenee juhannuksen tienoilla, hää- ja rippijuhlakauden aikoihin. Sitä ennen Iina-Leena Kirillä on tiedossa uusien voimistelupukujen ompelua kevään näytöksiä varten.

Ommellessa ehtii myös unelmoida. Iina-Leena Kiri toivoo, että voisi tehdä vielä enemmän uniikkeja vaatteita alusta asti.

– Haaveenani on aina ollut päästä töihin teatteriin, missä voisin päästää luovuuteni valloilleen. Minulla on vielä 20 vuotta työikää jäljellä joten saa nähdä jaksanko istua täällä vai lähdenkö maailmalle.

Ilmestys on melkoinen. Keskellä pohjoissavolaista peltoa kököttää iso, oljista tehty pukki, sarvineen ja partoineen. Kyseessä on kekripukki, jonka säkäkorkeus on lähes neljä metriä.

Pukkia on rakennettu Tervon Haapamäen kylän pellolle talkoilla jo parin viikon ajan. Ajatuksena on herättää henkiin vanhaa kekriperinnettä, mutta uudella tavalla.

Riitta Raatikaisen mukaan kyläläisten tarkoituksena on tehdä asioita yhdessä, nyt myös perinteen vaalimisen merkeissä.

– Me haluamme tällä pukilla nostaa esille vanhaa ja hienoa kekri- ja köyriperinnettä, vuoden jakoaikaa, jolloin satokausi päättyy ja syksy muuttuu talveksi.

Vastaisku Halloweenille?

Kekriä on perinteisesti vietetty suomalaisella maaseudulla sadonkorjuun juhlana, mutta viime vuosina sen tilalle on tullut amerikkalaisperäinen Halloween.

Tervossa Halloweenia ei vastusteta, mutta omasta, sukupolvelta toiselle kulkeutuneesta perinteestä halutaan pitää kiinni.

– Se on meille edelleen arvokasta perinnettä. Me haluamme, että meidän lapsemme oppivat tuntemaan sen, Raatikainen muotoilee.

Tervon ensimmäinen kekripukki pystytettiin vuosi sitten, joten nyt kyseessä on jo alkava perinne. Raatikaisen mukaan pukkeja rakennetaan niin kauan kuin se tuntuu hyvältä ja intoa riittää.

– Emme haluta sitoutua pukkiperinteeseen ikuisesti, mutta toivotaan, että niin kauan kuin pukki elää, se toisi valoa ja iloa ja lämpöä ympärilleen.

"Puolessa tunnissa ohitse"

Kekripukin rakentamisella on Kajaanissa jo parinkymmenen vuoden perinne. Ilmiö on levinnyt sieltä muutama vuosi sitten myös Ouluun, ja nyt vuorossa on Tervo.

Pyhäinpäivän aattona kekripukille käy Tervossa samoin kuin kaikille muillekin kekripukeille: se poltetaan.

Tervolaisen talkooporukan joukossa on eläkkeellä oleva palomies Seppo Matilainen, jota omin käsin rakennetun pukin polttaminen hieman pohdituttaa.

– Tuntuu joskus ihan hullulle, että me teemme tätä viikon, kaksi, ja sitten se on puolessa tunnissa ohitse, hän virnistää.

Matilaisen mukaan säästä riippuu, kuinka nopeasti pukki lopulta palaa. Jos tuulee, se voi palaa hyvinkin nopeasti, mutta jos ei tuule, palo hidastuu ja muuttuu kytöpaloksi.

Ei nauloja eikä rautalankaa

Pukin olkien alla on hirsistä tehty kehikko, jonka on suunnitellut hirsiä jo kymmenkunta vuotta veistänyt Jukka Korhonen.

Hänen mukaansa polttaminen on otettu jo alun perin huomioon. Pukin rakentamisessa ei ole käytetty lainkaan rautalankaa eikä nauloja, vaan runko on koottu tappiliitoksilla.

– Kun se palaa tähän pellolle, niin ei tarvitse ruveta etsimään nauloja tuhkan seasta, että eivät olisi traktorin renkaissa, hän selittää.

Olkipukin rakentaminen on perinteenä myös Ruotsin Gävlessä, jossa pukki on lähes yhtä perinteisesti tuikattu tuleen ilkivaltaisesti.

Tervossa pukin palaminen ennen aikojaan ei talkooväkeä pelota.

– Ei pelota. Tervo on hyvien ihmisten kylä, vakuuttaa Riitta Raatikainen.

Kyläläiset kokoontuvat pyhäinpäivän aattoiltana kekrikekkereihin, joissa kekriperinteisen mukaisesti syödään ja juodaan. Ei kuitenkaan lammasta, kuten satoja vuosia sitten, vaan lähilihaa sämpylän välissä. Juomaksi puolestaan kelpaa puolukkamehu.

Lue lisää:

Nelimetrinen kekripukki suihkusi tulta ilmaan Kajaanissa, näin kekriperinne toi valoa pimeyteen

Kekripukki palaa, mutta ensiksi sen kanssa voi ottaa kekrien

Suojatieturvallisuus on ollut murheenkryyni pitkään Seinäjoella.

Seinäjoen katuverkolla tapahtuu Destian tilaston mukaan 50 prosenttia enemmän suojatieonnettomuuksia asukasta kohden kuin vastaavan kokoisessa kunnassa keskimäärin.

Suojatiemerkin tolppaan kiinnitettävien vilkkuvien valojen avulla onnettomuuksia on kuitenkin pystytty vähentämään. Ensimmäiset merkit kiinnitettiin koemielessä suojatietolppiin vuonna 2011.

– Ne vähentävät suojatiellä tapahtuvia onnettomuuksia 20 prosenttia ja ovat siis yhtä tehokkaita kuin hidastetöyssyt, mutta välkyissä ei ole pomppuefektiä. Kutsummekin niitä virtuaalitöyssyiksi, sanoo Välkkyjen kehittäjäyrityksen Innotrafik Oy:n Jouni Hänninen.

Hännisen mukaan vilkkuvalot voi siirtää toiseen paikkaan, jos esimerkiksi koulu muuttaa.

– Töyssyä voi olla vaikea repiä mukaan, mutta Välkky lähtee sujuvasti liikennemerkistä uuteen koulupaikkaan.

Valaistu suojatiemerkki esiteltiin Seinäjoella

Seuraavaa Innotrafikin kehittämää älyliikenteen innovaatiota, valaistua suojatiemerkkiä, odotetaan katujen varsille piakkoin.

Liikenneviraston hyväksymä merkki esiteltiin tänään keskiviikkona Seinäjoella liikenneturvallisuusammattilaisille Traficomin seminaarissa.

Hännisen mukaan merkki parantaa suojatieturvallisuutta erityisesti pimeällä ja huonon näkyvyyden aikana.

– Kun jalankulkija tulee suojatielle, niin liikennemerkki valaistuu ja vilkkuu. Samalla se valaisee jalankulkijaa. Merkissä on paljon älykkyyttä.

Älykäs liikennemerkki ilmoittaa tienpitäjälle, jos merkki on vinossa tai sitä on kolaroitu.

– Merkissä olevat sensorit mittaavat esimerkiksi lämpötiloja. Siinä oleva vikadiagnostiikkaa voi lähettää signaalin ylläpitäjän puhelimeen, jos liikennemerkki menee kolaroinnista rikki, Hänninen sanoo.

Kustannustehokas turvallisuusparannus

Hännisen mukaan suojatievilkut maksavat noin 5000 euroa nelikaistaiselle tielle. Hidastetöyssyjen rakentaminen samaan paikkaan maksaa noin 10-20000 euroa.

Tienpitäjä ottaakin kustannuksia karsivat älyliikennekeksinnöt ilolla vastaan.

– Meillä on yhteensä yli tuhat suojatietä kolmessa pohjalaismaakunnassa. Vilkut eivät tietenkään jokaiselle suojatielle sovi, mutta sinne missä liikkuu paljon lapsia, kuten koulujen ympäristössä, niitä on hyvä asentaa, sanoo liikenneturvallisuusasiantuntija Kjell Lind Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Törnävän koulun rehtori Kimmo Rantanen toimii Seinäjoen kaupungin liikenneturvaryhmän puheenjohtajana. Hän toivoo kaupunkilaisilta palautetta liikenteen ongelmapaikoista.

– Me tarvitsemme asiakaspalautetta. Kun ihmiset kertovat itse vaaratilanteista, niihin pyritään reagoimaan. Sitten tutkitaan missä tarvitaan toimenpiteitä. Kiireellisimmät ongelmapaikat pyritään laittamaan kuntoon ensin.

Vihreiden mielestä laittomien päihteiden käytöstä ja pienten määrien hallussapidosta ei pidä rangaista, kirjoittaa puolueen puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo Facebookissa.

Ohisalo kommentoi kannabiksen käytön dekriminalisointia vaativaa kansalaisaloitetta, joka sai eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta kasaan viime viikolla. Kannabisaloite ehdotti rangaistavuuden poistamista kannabiksen käytöltä, muutaman kannabiskasvin kasvattamiselta omaan käyttöön ja omaa käyttöä varten tapahtuvan pienen kannabismäärän hallussapidolta.

Vihreiden kanta laittomien päihteiden käytön ja pienten määrien hallussapidon rangaistavuudesta on linjattu muun muassa puolueen poliittisessa ohjelmassa, Ohisalo muistuttaa.

– Pelkästään nykyiset keinot eivät ole toimineet ja huumausainepolitiikan suuntaa on muutettava, hän kirjoittaa.

Huumekaupan vihreät pitäisi rangaistavana, Ohisalo kirjoittaa.

Vihreät kertoi jo maaliskuisessa Ylen kyselyssä kannattavansa kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamista.

Ei vastakaikua hallituksessa

Vihreiden kanta on suopeampi kuin suuremmilla hallituskumppaneilla keskustalla ja SDP:llä. Viime viikolla molempien eduskuntaryhmien johtajat linjasivat STT:lle, että huumeiden myynnin, hallussapidon ja käytön tulee olla jatkossakin rangaistavaa. Myöskään oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ei halunnut dekriminalisoida huumeiden käyttöä.

Tuolloin Ohisalo ei ennättänyt kommentoida asiaa STT:lle.

Ohisalo perustelee dekriminalisointia esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksella.

– On kansainvälistä näyttöä siitä, että rangaistavuuden poisto vähentää huumausaineisiin liittyviä ongelmia, koska käyttäjät uskaltavat hakeutua hoidon äärelle, hän kirjoittaa.

Rangaistavuuden poistamisen ohella Ohisalo vaatii päihdeongelman ennakoivaa hoitoa siten, että nuoret eivät aloita laittomien päihteiden käyttöä laisinkaan.

Aiheesta aiemmin:

Vihreä aalto etenee maailmalla, mutta milloin kannabis laillistetaan Suomessa? Näin vastaavat puolueet

50 000:n allekirjoituksen raja ylittyi – Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi etenee eduskunnan käsittelyyn

Mitä kannabiksen dekriminalisointi tarkoittaisi Suomen tapauksessa? Asiantuntija pitää keskustelua tervetulleena

Hovioikeudessa ensimmäistä kertaa kuultu Ilja Janitskin kertoi muistavansa kehnosti asioita ajalta, jolloin MV-julkaisu oli vielä Janitskinin omistuksessa.

Kun syyttäjä kysyi Janitskinin selitystä vuosien takaiselle kirjoitukselle, jossa tämä sanoo kostavansa Ylen toimittajalle Jessikka Arolle aina kuolemaan asti, kieltäytyi Janitskin kommentoimasta. Kirjoituksessa todetaan syyttäjän mukaan: "Miksi minä kostan sen hänelle? Kostan hänelle siksi, että Jessikka teki minusta jonkun Venäjä-trollin."

– Mistä tässä kirjoituksessa kuvaillussa kostossa oli kyse? Miksi Jessikka Aron jahdin piti kestää hänen koko loppuelämänsä?

– En kommentoi, totesi Janitskin ykskantaan.

Kiistää päätoimittajan vastuun

Helsingin käräjäoikeuden aiemman tuomion mukaan MV-lehti ja Über Uutiset oli valjastettu asiattoman ja useiden henkilöiden kunniaa loukkaavan keskustelun julkaisupaikaksi. Janitskin oli käräjäoikeuden mukaan vastuussa julkaisujen toiminnassa tehdyistä rikoksista.

Hovioikeudessa Janitskin koetti heittää päätoimittajan vastuuta niskastaan.

– En ollut päätoimittaja. Se oli suomalaisten medioitten keksimä pilkkaava nimitys. En ollut vastaava. Eikä sitä ollut kukaan muu.

MV:n taannoinen nokkamies myönsi kuitenkin perustaneensa MV- ja Über-julkaisut.

Julkaisun toimittajia hän sanoo olleen nimimerkkien taustalla useampia. Janitskin väitti, että lähes kuka tahansa pääsi kirjoittamaan MV-lehden palstoille.

– Kirjoittajia tunki lehteen ovista ja ikkunoista. Kukaan kirjoittajista ei ollut työsuhteessa.

Poliittisesti eri linjoilla olo johti "lähempään tarkasteluun"

Yksi MV-kunnianloukkausjutun asianomistajista eli taannoinen sosialidemokraattisen opiskelijajärjestön puheenjohtaja Hanna Huumonen oli aikoinaan masinoimassa kampanjaa, joka lopulta tyrehdytti MV:n mainosrahat.

Rahahanojen sulkemisen vuoksi Huumonen oli Janitskinin mukaan syytä "ottaa lähempään tarkasteluun".

– Oli syytä tarkastella, mitkä hänen motiivinsa olivat. Hän edusti täysin vastakkaisia mielipiteitä. Olimme poliittisesti eri kannoilla, kertoi Janitskin oikeudessa.

Myös toisen MV-julkaisun lokakampanjan kohteeksi joutuneen eli Jessikka Aron toimintaa Janitskin kertoi "tarkastellun hiukan lähemmin".

– Ei ollut tarkoitus maalittaa Aroa. Ei ollut mitään suunniteltua.

Janitskin ei muistanut oikeudessa, oliko hän saanut Jessikka Aron vanhan, MV-lehdessä häpäisytarkoituksessa julkaistun tuomion jutun toiselta syytetyltä, Johan Bäckmanilta.

Lisäksi Janitskin kiisti oikeudessa esimerkiksi tekijänoikeusrikokset. MV-julkaisussa on käytetty luvatta muiden medioiden tekstejä ja kuvia.

– Luulin, että lähdemerkintä riittää lainauskäytäntöön.

Janitskin ei halunnut kommentoida asioita oikeussalin ulkopuolella.

Helsingin käräjäoikeus on antanut aiemmin asiassa tuomion lokakuussa 2018. Ilja Janitskin tuomittiin tuolloin vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeuteen 16 eri rikoksesta.

Hovioikeuskäsittelyssä on jäljellä loppulausunnot.

Lue lisää:

MV-oikeudenkäynti: Bäckman kiisti valtaosan syytteistä, Janitskin ei ehtinyt ääneen lainkaan

Hovioikeus pui MV-kirjoittelua: “Koko elämän kestävä kosto” vaiko vain “pikaistuksissa kirjoittelua”?

Janitskin ei tullut hovioikeuteen – vaatii MV-jutussa saamansa vankeustuomion kumoamista

Ilja Janitskinille ehdoton vuoden ja 10 kuukauden vankeustuomio MV-jutussa – syyttäjä tyytyväinen poikkeuksellisen ankaraan rangaistukseen

Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta kommentoitiin keskiviikkoiltana Ylen uutista aktiivimallin vaikutuksista.

Valmisteilla olevan raportin mukaan aktiivimalli ei lisännyt työllistymistä työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saaneiden osalta. Ansiosidonnaista päivärahaa saavien osalta raportti arvioi aktiivimallilla olleen mahdollisesti positiivisia vaikutuksia.

Johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari EK:sta sanoo pitävänsä hyvänä asiana aktiivimallin työllistämisvaikutuksia, vaikka ne näyttyvätkin kohdistuvan vain erityisesti ansiopäivärahan saajiin.

Rantahalvari pitää harmillisena sitä, että tutkijat eivät kyenneet antamaan konkreettisia lukuja siitä, mikä aktiivimallin leikkurin työllisyysvaikutus oli.

– Olennaista on kuitenkin se, aktiivimallilla on ollut työllisyyttä kohentava vaikutus, vaikka tutkijat eivät kyenneetkään erottamaan, mikä osa työllisyyden kasvusta on mallin vaikutusta, hän katsoo.

– Aina pitäisi olla tietenkin niin, että vaikutusarviot tehdään etu- ja jälkikäteen. Tutkijoilta pitäisi kysyä, miksi he eivät pystyneet erottamaan työllisyyden kasvusta aktiivimallin vaikutusta, Rantahalvari sanoi.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:sta ei ole tavoitettu toistaiseksi ketään kommentoimaan asiaa.

Vastuuministerien eli työministeri Timo Harakan (sd.), sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) ja valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) esikunnista sanottiin, etteivät ministerit ole halukkaita kommentoimaan keskeneräistä asiaa.

Aiheesta aiemmin:

Ylen tieto: Aktiivimallin vaikutuksista osa jäämässä arvoitukseksi – Loppuraportin mukaan ansioturvan saajien työllisyys on voinut lisääntyä

Suomeen kaavaillaan kuolonuhrikeskusta, jolla voitaisiin varautua lukuisia kuolonuhreja vaativiin onnettomuuksiin, kertoo Helsingin Sanomat.

Tällaista keskusta tarvittaisiin poikkeuksellisen vakavissa tilanteissa, kuten terrori-iskussa tai suuronnettomuudessa, joista seuraisi kymmeniä tai satoja kuolonuhreja.

Pohdinnassa on, miten kuolonuhrien huolto voidaan järjestää suuronnettomuuksien ja poikkeusolojen aikana.

Poliisiylitarkastaja Timo Kerttula sisäministeriöstä kertoo, että kuolonuhrikeskus olisi olennainen myös kansan henkisen kestävyyden kannalta.

– Omaisille ja kansakunnalle on tärkeätä, että vainajista huolehditaan asiallisesti. Tässä ei ole kyse pelottelusta, sanoo Kerttula Helsingin Sanomien haastattelussa.

Kuolonuhrikeskuksen perustaminen ja toiminta vaatisivat monen viranomaisen yhteistyötä, mutta hankkeella ei toistaiseksi ole virallista työryhmää.

Aihetta on sivuttu keväällä perustetussa sosiaali- ja terveystoimen poikkeusolojen neuvottelukunnassa.

Lue lisää: HS: Suomeen kaavaillaan kuolon­uhri­keskusta, jolla varaudutaan terrori-iskun tai onnettomuuden uhreihin – ”Tässä ei ole kyse pelottelusta”

Paljon julkisuutta saanut valtion peliyhtiö Veikkaus pitää torstaina aamupäivällä tiedotustilaisuuden pääkonttorillaan Helsingin Haagassa. Yle seuraa tiedotustilaisuutta, jonka on määrä alkaa kello 9.30. Tilaisuutta voi katsoa suorana tämän jutun pääkuvana olevan videon kautta sekä Areenassa.

Tiedotustilaisuudessa Veikkaus kertoo, miten se edistää pakollista tunnistautumista sekä sitä, miten se aikoo vähentää peliautomaattiensa määrää ja linjata uudelleen markkinointiaan. Veikkauksesta ovat paikalla toimitusjohtaja Olli Sarekoski, liiketoimintajohtaja Nora Vähävirta ja laki- ja vastuullisuusjohtaja Pekka Ilmivalta.

Veikkausta on viime aikoina arvosteltu muun muassa siitä, että se on sijoittanut rahapeliautomaatteja suhteellisesti enemmän sellaisille aluille, joilla asuu vähävaraisia ja työttömiä. Myös yhtiön mainontaa on kritisoitu.

Veikkauksen valvojilla on ollut vaikeuksia saada tietoa yhtiön toiminnasta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto totesi hiljattain selvityksessään, että Veikkauksen valvontaa on tehostettava.

Yhtiö kertoi syyskuun alussa aloittavansa ohjelman, jonka avulla se parantaa toimintaansa. Siihen kuuluu muun muassa rahapeliautomaattien vähentäminen ja mainonnan suitsiminen.

Lue lisää:

Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Veikkauksen valvontaa tehostettava – sitten vasta selvitetään, onko monopoliasema aiheellinen

MOT:n selvitys: Veikkauksen todellinen liikevaihto on 13 miljardia

Helsinki Seagullsin urheilutoimenjohtaja Toni Leppänen ei osannut arvata, millaisen ilmiön tulikaan aloittaneeksi.

Koripalloseura kertoi lokakuun alussa, että jatkossa Korisliigassa pelaavan Seagullsin otteluita pääsee seuraamaan kirjastosta lainattavalla kausikortilla.

Nyt – vain vajaassa kuukaudessa – idea on levinnyt ympäri Suomen.

Kausikortteja kirjastoihin ovat lahjoittaneet eri sarjatasoilta niin koripallo-, jääkiekko-, salibandy- kuin lentopallojoukkueet. Mukana on sekä naisten että miesten joukkueita.

Vaikka hyvillä ideoilla onkin tapana levitä, on tahti ollut melkoinen.

– Olimme organisaatiossamme yhtä mieltä siitä, että tämä on hyvä ja kokeilun arvoinen idea. Myös kirjasto lähti avoimin mielin mukaan, mutta ei meistä silti kukaan uskonut, että tämä näin suuren suosion saisi, Leppänen hämmästelee.

Ajatus kirjastosta lainattavista kausikorteista syntyi Leppäsen mukaan viime keväänä Seagullsin toimistolla "yllättävänä päähänpistona". Koripallokausi oli tuolloin lopuillaan, joten idea jätettiin muhimaan kesän yli.

Leppänen sanoo, että lainattavilla kausikorteilla seura haluaa tarjota mahdollisimman monelle mahdollisuuden tulla koripallo-otteluun.

Tosin siitäkään ei ole haittaa, jos samalla tulee houkutelleeksi lajin pariin uusia katsojia ja ehkä jopa harrastajia.

– Hienointa olisi, että joku Seagullsin tai minkä tahansa muun urheilujoukkueen matsia katsomaan tullut innostuisi harrastamaan itsekin lajia, Leppänen pohtii.

Irtiotto pienituloiselle

Köyhyyttä tutkinut Anna-Maria Isola pitää erityisen hienona sitä, että urheiluseurat ovat antaneet kausikorttinsa lainattavaksi nimenomaan kirjastoon.

Kirjastossa käyminen ei leimaa ketään.

– Kirjasto on universaali tila, joka ei katso, käykö siellä rikas vai köyhä, sillä siellä käyvät kaikki. Näin ollen kortin voi käydä lainaamassa tasa-arvoisesti ilman, että tarvitsee todistella tarvitsevansa sitä, Isola sanoo.

Isola työskentelee tutkimuspäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikössä.

Hänen mukaansa urheiluseurojen eleellä voi todella olla vaikutusta pienituloisen ihmisen arkeen.

– Köyhän elämä on usein yksitoikkoista sekä rutiininomaista ja siinä on se ongelma, ettei se katkea mihinkään juhlaan. Ei ottelussa käyminenkään vastaa viikon lomaa, mutta on se kuitenkin irtiotto arjesta, Isola kuvailee.

– Ihmiselle tulee myös kokemus siitä, että hänet kohdataan arvokkaana yksilönä ja että hänen on mahdollista tehdä jotain arjesta poikkeavaa, mitä muillakin.

Tosin isommassa kuvassa yhteiskunnan pitäisi ottaa Isolan mielestä enemmän vastuuta: pienituloisten osallisuus ja yhdenvertaisuus eivät voi olla hyväntekeväisyyden varassa.

Urheiluseurojen ele on tärkeä myös symbolisena

Mistä kertoo se, että idea kirjastosta lainattavista kausikorteista on levinnyt niin nopeasti? Isola nostaa esille kolme seikkaa.

Hänen mukaansa ihmiset tiedostavat sen, että on olemassa tiettyjä etuoikeuksia, joihin kaikilla ei ole mahdollisuuksia. Siksi "omasta hyvästä" halutaan jakaa muille.

Toisaalta ihmisten on helppo antaa eteenpäin jotain konkreettista, kuten tässä tapauksessa kausikortteja. Isola vertaa tätä veroihin. Niistä on vaikeampi hahmottaa, mihin ne käytetään.

– Konkreettisen lahjoittaminen on ihmisille tärkeää.

Lisäksi jos katsomossa on kerran tilaa, voi Isolan mukaan ajatella, että urheiluseuroilla tai toimijoilla on ylijäämää, josta on mahdollista jakaa muille. Ja etenkin sellaisille, jotka eivät siihen muuten pääsisi käsiksi.

– Laitetaan resurssit ikään kuin tehokkaaseen ja vaikuttavaan kiertoon.

Muutamilla lainattavilla kausikorteilla ei vielä liikuteta massoja, mutta Isolan mukaan urheiluseurojen ele on hyödyllinen myös symbolisena. Sen avulla julkiseen keskusteluun voi nousta uusia, pienituloisten ihmisten arkeen vaikuttavia oivalluksia ja ideoita.

Halpa keino tehdä, mutta myös saada hyvää

Jos mietitään urheilumarkkinointia, vastaavanlaisia esimerkkejä ei tule Jyväskylän ammattikorkeakoulussa urheiluliiketoiminnan lehtorina työskentelevän Aila Ahosen mieleen.

Ahonen pitää ideaa lainattavista kausikorteista hyvänä markkinointikeinona seuran imagon kannalta.

– Tällä tavoin tarjotaan useille ihmisryhmille mahdollisuus tutustua lajiin, ja eihän tämä varmastikaan maksa paljoa – muutaman kausikortin kun laittaa kirjastoon.

Ahonen ei näe, että seurat voisivat tässä jollain tavalla hävitä.

Ja kuten Helsinki Seagullsin urheilutoimenjohtaja Toni Leppänen toteaa, palaute lainattavista kausikorteista on ollut pelkästään myönteistä.

Se ei Ahosen mukaan ole mitenkään poikkeuksellista, että urheiluseurat pyrkivät tekemään hyvää. Hyväntekeväisyyttä eri seuroissa on tehty paljon jo aiemminkin.

Viime aikoina on keskustelu myös siitä, minkälaisia yhteiskunnallisia vaikuttajia urheiluseurat ovat. Pitäisikö niiden ottaa enemmän kantaa vai ei? Esimerkiksi jääkiekon SM-liigajoukkueet Ilves ja TPS pelaavat ensi lauantaina Pride-teemaisessa ottelussa.

– Mielestäni urheiluseuroilla on iso merkitys tällaisissa kysymyksissä, sanoo Ahonen.

Hänen mukaansa suomalaiset ovat "urheiluhullua kansaa" ja siksi urheiluseurat saavat äänensä helposti kuuluviin.

– Ei tarvitse miettiä kuin maahanmuuttokysymyksiä, niin kyllähän urheilu on yksi parhaista yhteiskuntaan sopeuttajista esimerkiksi nuorten ja lasten kohdalla.

Leviääkö malli ulkomaille?

Vaikka kirjastot eivät enää hetkeen ole olleet pelkästään kirjoja varten, on yhteistyö urheiluseurojen kanssa monella tapaa uutta. Siitä on innostunut myös Helsingin kaupunki.

Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan johtaja Tommi Laitio on nimittäin ollut Seagullsiin yhteydessä.

Laitio vierailee parhaillaan Yhdysvalloissa, jossa hän aikoo esitellä urheiluseuran ja kirjaston välistä yhteistyötä kaupunkikehityksen konferenssissa.

Voi olla, että Seagullsin Leppänen tuli keksineeksi mallin, josta häntä kiitellään vielä Suomen rajojen ulkopuolellakin.

Voit keskustella aiheesta tämän jutun alla tänään torstaina kello 18 asti.

Kohun keskellä oleva Veikkaus kertoo, miten se aikoo parantaa toimintaansa

Paljon kritiikkiä saanut valtion peliyhtiö Veikkaus pitää torstaina aamupäivällä tiedotustilaisuuden pääkonttorillaan Helsingin Haagassa. Yhtiö kertoi syyskuun alussa aloittavansa ohjelman, jonka avulla se parantaa toimintansa vastuullisuutta muun muassa rahapeliautomaatteja vähentämällä ja mainontaa suitsimalla. Yle seuraa tiedotustilaisuutta, jonka on määrä alkaa kello 9.30.

Yhdysvaltain edustajainhuone äänestää Donald Trumpin virkarikostutkinnasta

Yhdysvaltain kongressin edustajainhuone äänestää tänään torstaina presidentti Donald Trumpin virkarikostutkinnan jatkamisesta. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun koko edustajainhuone pääsee ottamaan kantaa tutkintaan. Tutkinta on samalla muuttumassa aiempaa julkisemmaksi.

Unescon maailmanperintökohde tuhoutui tulipalossa Japanissa

Japanissa Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluva 600 vuotta vanha Shurin linna on tuhoutunut lähes täysin tulipalossa. Historiallinen Shurin linna sijaitsee Okinawan saarella. Tulipalon syttymissyystä ei ole toistaiseksi tietoa. Linna on tuhoutunut ja rakennettu uudelleen lukuisia kertoja viime vuosisatojen aikana Viimeisin versio linnasta rakennettiin uudelleen valokuvien ja vanhojen asiakirjojen pohjalta vuonna 1992.

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto etsivät loppuhetken ratkaisua työehtokiistaan

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton työehtosopimukset umpeutuvat tänään. Järjestöjen neuvottelijat kokoontuvat iltapäivällä etsimään viime hetken ratkaisua avoinna oleviin kysymyksiin. Elokuun lopulla aloitettuja neuvotteluja on hidastanut kiista kilpailukykysopimukseen sisältyneiden 24 lisätyötunnin kohtalosta. Palkankorotuksista ei ole neuvotteluissa vielä edes keskusteltu.

Yhä useampi urheiluseura on jo lahjoittanut kausikorttinsa kirjastoon lainattavaksi

Koripalloseura Helsinki Seagulls kertoi vajaa kuukausi sitten, että joukkueen kausikortteja voi jatkossa lainata kirjastosta. Nyt sen esimerkkiä on seurannut jo toistakymmentä eri lajia edustavaa urheiluseuraa ympäri Suomen. Tampereen kirjastossa tarjolla on myös kortteja kulttuurimenoihin. Malli saa kiitosta köyhyyttä tutkineelta Anna-Maria Isolalta: urheiluottelu voi olla irtiotto pienituloisille ja toisaalta kirjastoon on kenen tahansa helppo mennä.

Lumi ja räntä tekevät ajokelistä huonon idässä ja pohjoisessa

Torstai alkaa lumisateilla maan itäosissa ja pohjoisessa ja vesisateilla eteläisimmässä osssa maata. Ajokeli voi olla monin paikoin huono idässä ja pohjoisessa. Iltapäivään mennessä sateet väistyvät itään ja sää poutaantuu lännestä alkaen.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

“Sulla ei ole oikeutta käyttää tota sanaa! Sulla ei ole N-word passia!” sanoo 13-vuotias tyttö. Kielletty n-sana on “nigga”, olen juuri lukenut sen lapusta, johon sen on kirjoittanut luokan toinen oppilas, tummaihoinen poika.

Termi ”n-word pass” on alun perin Martin Luther Kingin käyttämä käsite, jolla hän kuvasi rasismiin liittyviä luokkaeroja. Sanan merkitys muuttuu, kun luen sen valkoihoisena miehenä, ja oppilaat huomaavat muutoksen välittömästi. Minun suussani sana on törkeä, toisin kuin pojan, joka sen on kirjoittanut.

Keskustelemme yläkoululaisten kanssa erilaisten sanojen merkitysyhteyksistä. Jokainen luokan nuori käsittää tasa-arvoisuutta kyseenalaistavat kielen nyanssit perusteellisen selvästi. Tuo nuori tyttö on niistä niin tietoinen, että hän opettaa koko muuta luokkaa. 150 senttiä pitkä lapsi osoittaa sellaista viisautta ja inhimillistä suuruutta, että en voi kuin ihailla häntä.

Oppilaat ovat sitä suomalaista nuorisoa, josta julkisuudessa ollaan erityisen huolissaan – heillä kaikilla on vaikeuksia pärjätä koulussa.

Seuraavaksi puhumme räppiin liittyvästä misogyniasta. Keskustelu siirtyy pettymyksen tunteeseen, joka ihmisellä on, kun hän tietää epäonnistuneensa. Puhumme metaforista, joita ihmiset käyttävät kuvaamaan toivottomia tilanteita ja siitä, miten kyky tehdä itsensä ymmärretyksi, on ihmisyyden tärkein tarve. Tällaista on kirjallisuuden opettaminen yläkoulussa nykyään.

Kaikki tämä tapahtuu yhden oppitunnin aikana. Oppilaat ovat sitä suomalaista nuorisoa, josta julkisuudessa ollaan erityisen huolissaan – heillä kaikilla on vaikeuksia pärjätä koulussa.

Kun luemme nuorten kanssa lyriikkaa, he tunnistavat siitä merkityksiä ehtymättömästi. He ovat ilmiselvästi sivistyneitä. Silti he eivät useinkaan pärjää koulussa tai tiedä, mitä haluavat elämällään tehdä.

On mahtava paradoksi, että nämä samat nuoret ovat suurenmoisia opettajia. He osaavat ajatella maailmaa monipuolisesti erilaisten ihmisen näkökulmista. Tuntuu käsittämättömältä, miten tällaiset ihmiset voivat ovat vaarassa elämässä pärjäämisen kanssa.

Tämä epäsuhta paljastaa etäisyyksiä, joita sukupolvien välille on syntynyt parissa vuosikymmenessä. Kun luemme nuorten kanssa lyriikkaa, he tunnistavat siitä merkityksiä ehtymättömästi. He ovat ilmiselvästi sivistyneitä. Silti he eivät useinkaan pärjää koulussa tai tiedä, mitä haluavat elämällään tehdä.

Suurin osa 15-vuotiaista pojista käsittää rap-lyriikan kielikuvia, metaforia ja terminologiaa paremmin kuin kirjallisuuden professorit yliopistoissa. Se on varma merkki siitä, että kirjallisuus ei ole ehtymässä, nääntymässä tai edes kitumassa. Silti näitä taitoja ei osata tunnistaa tai soveltaa nuorten elämässä.

Ennen vanhaa tällaista aikuisten ja lasten välistä katkosta kutsuttiin sukupolvien väliseksi kuiluksi. Nykytilanteessa on kyse jostain vakavammasta. Nykyiset nuoret ovat syntymäturisteja, joilla ei tunnu olevan mitään varmuutta omasta paikastaan maailmassa. He eivät ylipäätään tunne kuuluvansa mihinkään.

Jokainen, joka on joskus tullut sivuutetuksi, tietää miten turhauttavaa ylenkatse on. Se synnyttää etäisyyksiä, joiden seurauksena nuoret alisuoriutuvat.

Ongelma syntyy siitä, kun nuori ihminen sivuutetaan. Kun häntä kohdellaan objektina tai kun hänet jätetään oman onnensa nojaan. Aivan liian moni nuori joutuu elämään ilman turvallisia aikuisia lähipiirissään. Lapset päätyvät laitoksiin ja tulevat tietoisiksi siitä, että he ovat ongelmatapauksia. Moni heistä alkaa käyttäytyä sen mukaisesti. Tämä on toistuvin tarina, kun keskustelen rikostaustaisten nuorten kanssa. He kertovat ajautuneensa syvempiin ongelmiin siksi, että heistä tuli käsiteltäviä tapauksia viranomaisten kirjoissa. He olivat diaaritiedostoja tietokoneissa ja merkintöjä kansioissa. He lakkasivat olemasta tavallisia lapsia.

Jokainen, joka on joskus tullut sivuutetuksi, tietää miten turhauttavaa ylenkatse on. Se synnyttää etäisyyksiä, joiden seurauksena nuoret alisuoriutuvat. Suomessa tämä on epidemian kaltainen ongelma – olemme Pohjoismaiden pahimmin syrjäytyvä yhteiskunta. Selvästi vika ei ole nuorissa, me olemme vain lakanneet kuuntelemasta heitä.

Nuoret osaisivat opettaa meille osallistumisen ja itse tekemisen merkityksen. He etsivät konkreettista maailmaa abstraktien rakennelmien takaa. Aivan samoin kuin uimaan oppii vedessä, kaikki oppiminen vaatii omakohtaista osallistumista. On hyvin mahdollista, että ainoa tapa, jolla ihminen ylipäätään oppii mitään, tapahtuu kantapään kautta.

On myös erinomaisen paljastavaa, että tavat, joilla nuoret katsovat kulttuuria, vaatii perusteellista taustatietoa. On tärkeää, että oppisimme nuorilta lukemaan tekstejä niillä tavoilla, jotka he itse ovat omaksuneet ja joita he itse kirjoittavat. Se on edellytys sille, että voimme ylipäätään ymmärtää heitä – mutta ennen kaikkea se on edellytys sille, että voimme oppia heidän tapansa katsoa maailmaa.

Kaikkiin kysymyksiin löytyy vastaus, taito ja halu kysyä on se, mikä aivan liian usein näyttää puuttuvan.

Aleksis Salusjärvi

Kirjoittaja on Helsingissä asuva kirjallisuuden ja kuvataiteen kriitikko, kulttuuritoimittaja ja päätoimittaja. Hän opettaa sanataidetta kaikilla oppiasteilla.

Aiheesta voi keskustella 31.10. klo 16.00 asti.

Lue myös:

Aleksis Salusjärven kolumni: Kärpästen herran uutta lukua kirjoitetaan Vantaan lähiöissä

Roope Lipastin kolumni: Lukemista voi treenata siinä missä jalkapalloa tai pianon soittoa

Aleksis Salusjärven kolumni: Rapistuva lukutaito sai uusia ratkaisuja, mutta hyvinvointivaltion rei’istä vuotaa yhä ihmisiä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL pyrkii saamaan Turun kaupungin tytäryhtiö Arkean taipumaan paikalliseen sopimiseen liittyvässä kiistassa lakon avulla. JHL:n hallitus päätti työtaistelutoimista keskiviikkoiltana. Samalla alkoi lakon valmistelu.

JHL kertoo lakon ajankohdasta ja kestosta tarkemmin perjantaina. Päätös koskee yli 600:tta liittoon kuuluvaa Arkean työntekijää. Jos julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty liittyy lakkoon, sen piiriin kuuluu noin tuhat henkilöä.

Kiista sai alkunsa, kun ruoka-, siivous-, ja kiinteistönhoitopalveluja tarjoava Arkea ilmoitti syyskuussa vaihtavansa henkilöstönsä halvemman työehtosopimuksen piiriin. Työntekijät vastustavat hanketta. Neuvottelut katkesivat tiistaina.

Lue lisää:

Turun omistama Arkea kiistää JHL:n väitteet neuvotteluhaluttomuudesta sopimuskiistassa

JHL:n ja Turun Arkean väliset neuvottelut poikki – lakkoon valmistautuminen alkaa uudelleen

Turun Arkea ja JHL etsivät nyt yhdessä säästöjä – Turkuun tulossa paikallisesti sovittu työehtosopimus tuhannelle työntekijälle

Petäjävedellä viiden lapsen äiti Matleena Ylikoski huuhtaisee nopeasti tuttipullon hanan alla. Ylimääräinen vesi valuu tiskialtaan pohjalla olevaan vatiin. Tuttipullon huuhteluvettä voidaan käyttää myöhemmin vaikka puurokattilan pesuun. Seitsenhenkisessä perheessä on vaadittu pinnaa ja luovuutta jo lähes kuukauden kestäneen vesikriisin keskellä.

Vedenkulutuksen puolittaminen kolmen alakouluikäisen ja kahden alle kouluikäisen lapsen kanssa ei ole ollut helppoa.

Petäjäveden kolmesta vedenottamosta suurin on jouduttu sulkemaan alhaisten pohjavesien ja epäpuhtauksien vuoksi. Koko kylä on haastettu vedensäästötalkoisiin lokakuun alkupuolelta lähtien. Asukkaita on kehotettu välttämään suihkussa käyntiä ja vessan vetämistä.

– Monet asiathan on vaan pakko tehdä. Meidän on pestävä pyykkiä, astioita on tiskattava ja vauvan pylly pitää myös pestä. Olemme eläneet arkea mahdollisimman normaalisti, mutta vettä säästäen. Kaikenlaisia kikkoja on keksitty, kertoo Matleena Ylikoski.

Ylikosken perheessä ei olla vettä tuhlailtu aiemminkaan. Suomalaisilla kuluu keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa henkeä kohden (Ympäristöosaava). Normaalioloissa Ylikoskilla sitä käytetään koko perheessä ainoastaan reilut 300 litraa päivässä. Perheen isä Hannes Ylikoski on mitannut perheen veden kulutusta viime viikot tarkasti.

Peseytyminen nielee selvästi eniten vettä.

– Vessanpöntön huuhtelussa iso painallus vie neljä ja puoli litraa ja pieni painallus kolme litraa vettä. Suihkussa, jos oikein nopeasti suihkuttaa, kuluu toistakymmentä litraa ja vauvan pyllyn pesussa kolme tai neljä litraa vettä. Tavallaan pieniä lukuja, mutta siten siitä kertyy valtavia määriä.

Juomavesi kanistereista ja vessanpöntön huuhtelu käsienpesuvedellä

Hannes Ylikoski valuttaa kahvinkeittoon tarvittavaa vettä kanisterista. Ylikosket ovat hakeneet juoma- ja ruokaveden koko vesikriisin ajan kanistereilla kunnan vedenjakelupisteiltä. Talousvettä kuluu kaksi kymmenen litran kanisterillista vuorokaudessa.

Puolittamistarpeen lisäksi kunnassa on ollut voimassa vedenkeittokehotus viimeisen viikon ajan. Keittotarve ei ole Ylikosken perhettä liiemmin haitannut, koska he käyttävät juomapisteeltä saatua kantovettä juomavetenä joka tapauksessa.

Ulkona säilytettävissä kanistereissa vesi pysyy kylmänä.

– Hanasta kun ottaa juomavettä, sitä tulee valutettua pitkään ennen kuin se on sopivan kylmää. Siinä tuhlaantuu paljon vettä hukkaan. Kanistereissa se on aina heti sopivan kylmää juotavaksi, sanoo Hannes Ylikoski.

Vettä yritetään pihistellä kaikessa. Astioita pestään ainoastaan täysiä koneellisia. Samoja juomalaseja pyritään käyttämään mahdollisimman pitkään. Vaatteita pestään vasta, kun on pakko. Puskapissille perheessä ei sentään olla ryhdytty, vaikka kunnanjohtaja on siihen kuntalaisia kehottanutkin.

Vessan vetämiseen on sen sijaan kehitelty aivan oma viritelmänsä. Aluksi koko perhe yritti käyttää samaa vessaa ja huuhdella WC-pöntön ainoastaan joka toinen kerta. Sitten perheenisä sai neronleimauksen: hän irroitti vessan hanan viemäriputken ja laittoi sen viemärin sijaan valumaan pesualtaan alla olevaan muovisankoon. Kouluikäiset lapsetkin osaavat nyt tarvittaessa tyhjentää käsienpesuveden sangosta WC-istuimen huuhteluun.

– Kaikista hulluinta on käyttää puhdasta juomavettä vessan huuhteluun, sanoo Matleena Ylikoski.

Peseytymistä järvivedellä rantasaunassa

Ylikosket pakkaavat pyyhkeitään ja kylpytakkejaan saunakasseihin. He ovat käyneet peseytymässä kerran viikossa kunnan tarjoamassa rantasaunassa, jonne pesuvesi kannetaan järvestä.

Kunta on antanut saunan maksutta kuntalaisten käyttöön vesikriisin ajaksi. Naisille ja miehille on omat saunavuoronsa sekä uikkarisaunavuoro kaikille halukkaille päivän päätteeksi. Sauna on ollut kovassa käytössä.

Matleena Ylikoski odottaa vesitilanteen paranemista ja perheen yhteisiä saunahetkiä omassa saunassa. Hän haluaisi myös päästä pesemään mattoja sekä lasten syys- ja talvivaatteita. Hänen mielestään poikkeustilanteessa jaksamista auttaisi tieto siitä, milloin kriisi päättyy

– Sinnikkyys ja huumorintaju loppuu varmasti aikanaan. Muutamia aikoja voi olla poikkeustilanteessa, mutta jos siitä tulee pysyvä olotila, elämä muuttuu hankalaksi. Arjessa on muutenkin puuhaa ja huolia, tämä on aivan ylimääräinen kuormitus.

Petäjävedellä Ylikoskien lisäksi 2100 muuta asukasta odottaa vesikriisin päättymistä enemmän kuin joulua. Kyläläisillä on ollut tähän saakka hyvä tsemppihenki päällä. Naapureita ei olla alettu kylällä kyttäämään, vaikka eivät Ylikosketkaan kehtaisi autoaan alkaa pihalla pestä.

Vesikriisi on muuttanut Ylikoskien suhtautumista veden kulutukseen pysyvästi.

– Kun on laskettu vesilitroja mittojen kanssa, niin varmasti se vaikuttaa veden käyttöön jatkossakin. Hanaa ei ole pakko laskea täysillä. Kymmenen minuutin suihkut ovat täysin poissuljettuja. Vaikka tilanne normalisoituu aikanaan, niin käsitys veden arvosta tulee säilymään.

Valoa vesiputken päässä

Petäjäveden kunnassa on mietitty kuumeisesti keinoja vesikriisin ratkaisemiseksi. Kylälle on tehty uusi porakaivo, joka pystyy tuottamaan neljäsosan Petäjäveden koko veden tarpeesta. Kaivo saadaan todennäköisesti käyttöön seuraavan kahden viikon aikana, kunhan sen veden laatu on varmistunut.

Keskiviikkoiltana kuntarakennelautakunnassa päätettiin myös rakentaa yhdysvesiputki kahden ja puolen kilometrin päästä Kintaudelta. Petäjäveteen kuuluvalla Kintauden kylällä on oma vesiosuuskuntansa ja siellä on säästytty vesikriisiltä. Neljäsosan veden tarpeesta tuottavan varavesiyhteyden pitäisi olla valmiina kunnanjohtaja Eero Vainion mukaan muutaman viikon kuluttua, jos hanke menee läpi valtuustossa.

– Helpotusta on lupa odottaa arviolta marraskuun lopulla, kun porakaivo ja yhdysvesiputki on saatu käyttöön, silloin vesitilanne jälleen normalisoituu. Sinne saakka pitäisi nyt jaksaa noudattaa veden puolittamiskehotusta, sanoo Vainio.

Kun vedenkulutuksen puolittamiskehotus annettiin lokakuun alussa, sitä noudatettiin aluksi kuuliaisesti ja kulutus saatiin puolitettua. Viime viikkoina veden kulutuksessa on kuitenkin lipsuttu: kulutus on noussut 75 prosenttiin.

Vedenkulutuksen kasvaessa on vaarana koko vedentuotannon loppuminen.

Petäjäveden kuntaan on päätetty myös rakentaa kokonaan uusi vedenottamo. Sen rakentamisen aloitus viivästynee kuitenkin helmikuulta ensi kesään hitaiden luvanhakuprosessien vuoksi.

Rakennusyhtiö SRV kertoo aloittavansa yt-neuvottelut, jotka koskevat yhtiön työntekijöitä Suomessa. SRV arvioi vähennystarpeeksi 90 henkilötyövuotta. Yhtiön mukaan tämä vastaa noin kuuden miljoonan euron vuosittaisia säästöjä.

Suunnitellut vähennykset ovat osa SRV:n tervehdyttämisohjelmaa, jonka aloittamisesta yhtiö kertoo tiedotteessa. Ohjelman tavoitteena on muun muassa varmistaa, että SRV saa ensi vuonna nostettua liiketuloksensa plussalle.

SRV antoi kolme viikkoa sitten tulosvaroituksen, jossa yhtiö sanoi tämän vuoden liiketuloksensa jäävän tappiolliseksi.

Yhtiön ongelmien syynä on muun muassa Majakan tornitalon viivästyminen Helsingin Kalasatamassa. Tulosvaroituksessa SRV kertoi, että Majakan viivästyminen aiheuttaa aiemmin arvioitua suuremmat lisäkustannukset.

Kolmannella vuosineljänneksellä SRV:n operatiivinen liiketulos painui seitsemän miljoonaa euroa tappiolle. Vuosi sitten vastaava tulos oli noin kolme miljoonaa miinuksella. Yhtiön mukaan tulosta heikensivät Venäjän sijoituksiin tehdyt arvonalennukset ja hankkeiden katteiden heikentyminen.

"Tulostaso on ollut pettymys"

Toimitusjohtaja Saku Sipolan mukaan SRV:n tämän vuoden tulostaso on ollut pettymys.

– Haasteemme ovat selkeästi rajattavissa tiettyihin toiminnan osiin, mutta niiden syvyys vaikuttaa koko yhtiön toimintaan laajasti, Sipola sanoo tiedotteessa.

SRV:n mukaan tervehdyttämisohjelmalla pyritään yhtiön kannattavuuden parantamiseen ja likviditeettiaseman vahvistamiseen. Ohjelmassa keskitytään kulusäästöihin, taseen keventämiseen ja kassavirran vahvistamiseen. Yhtiö aikoo myös uudistaa toimintakulttuuriaan ja organisaatiotaan.

Keskusrikospoliisi (KRP) on muuttanut rikosnimikettä kadonneen somerolaisnaisen tutkinnassa. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jarkko Toivosen mukaan kyse on nyt murhasta. Aiemmin asiaa tutkittiin tappona.

21-vuotias nainen on ollut kateissa kesäkuun alkupuolelta asti. Teosta epäillään vuonna 1995 syntynyttä miestä, joka vangittiin elokuun lopussa.

– Esitutkinnassa esiin tulleiden tietojen perusteella olemme päätyneet käsitykseen, että tekoon on liittynyt suunnitelmallisuutta ja harkintaa, ja siksi rikosnimike muuttui. Epäilty on tavoitellut itselleen taloudellista hyötyä käyttämällä uhrin henkilötietoja hankkiakseen pikaluottoja ja kirjautuessaan tämän verkkopankkiin, kertoo Jarkko Toivonen KRP:n tiedotteessa.

Syytteen nostamisen määräaika on siirretty ensi vuoden tammikuuhun. Naisen ruumista ei ole löydetty. Nainen oli suorittamassa asepalvelusta Porin prikaatissa katoamisen aikaan.

– Poliisi tekee edelleen etsintöjä Somerolla ja lähialueilla. Lisäksi jatkamme teknistä tutkintaa ja kuulusteluita, Toivonen sanoo.

Erityisesti poliisia kiinnostaa harmaa Volvo V70 CZN-808 ja sen liikkuminen Somerniemen ja Oinasjärven alueella 8.–9. kesäkuuta sekä Someron keskustassa sunnuntaiaamuna 9. kesäkuuta.

Vihjeitä voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen rikosvihje.krp@poliisi.fi.

Lue myös nämä:

Poliisi etsii edelleen kesäkuussa kadonneen 21-vuotiaan naisen ruumista Somerolla – syyte määrä nostaa lähiaikoina

KRP tutkii epäiltyä henkirikosta Somerolla – varusmiespalvelusta suorittanut nainen nähtiin viimeksi kotipihallaan kesäkuussa

Kuopion koulusurmasta ja muista väkivallanteoista epäilty mies on siirretty Kuopion yliopistollisesta sairaalasta vankisairaalaan Hämeenlinnaan, keskusrikospoliisi tiedottaa. Epäilty saa vankisairaalassa tarvitsemaansa jatkohoitoa.

Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa kuulusteluilla ja teknisellä tutkinnalla. Esitutkinta kestää arviolta alkuvuoteen 2020.

Keskusrikospoliisi kertoo tiedottavansa esitutkinnan etenemisestä lisää, kun siitä on lisää kerrottavaa.

Poliisi ampui miestä jalkaan

Hyökkäyksessä kauppakeskus Hermanissa sijaitsevissa Savon ammattiopiston luokkatiloissa kuoli nainen ja haavoittui epäillyn lisäksi yhdeksän muuta.

25-vuotiasta miestä epäillään muun muassa murhasta ja yhdeksästä murhan yrityksestä.

Nopeasti paikalle tullut poliisi pysäytti miehen ampumalla tätä. Tutkinnanjohtaja Olli Töyräs on kertonut, että mies haavoittui poliisin luodista jalkaansa. Poliisi ampui tilanteessa kaksi laukausta.

Aseenkäytön arvioinut syyttäjä totesi, että poliisin ampumiselle oli perusteet, sillä murhasta epäilty mies lähestyi poliisia teräaseella ja ilmapistoolilla aseistautuneena eikä totellut käskytystä.

Lue lisää:

Kuopion kouluhyökkäystä tutkitaan valmistelurikoksena, murhana ja murhan yrityksinä – lisäksi syyte tulipalosta

Pohjanmaan käräjäoikeus on antanut tuomion erikoisessa kiristysvyyhdissä. Kaikkiaan käräjäoikeus katsoi vaasalaismiehen syyllistyneen kolmen vuoden aikana 41 kiristykseen ja 37 kiristyksen yritykseen. Hänet tuomittiin vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen sekä 60 tunnin yhdyskuntapalveluun.

Lisäksi hänet tuomittiin menettämään rikoshyötynä valtiolle yli 30 000 euroa sekä maksamaan korvauksia osalle asianosaisista yli 26 000 euroa.

Tuomittu lähestyi miehiä teksti-tv:n ja netin deittipalveluiden kautta esittäytyen yleensä ensin 18-vuotiaaksi. Tämän jälkeen hän viestitti olevansa nuorempi tyttö ja lähetti asianomistajille kuvia ja viestejä.

Seuraavaksi hän esiintyikin tytön vanhempana ja alkoi kiristää miehiä ilmiantamisen uhalla. Osa tapauksista jäi yrityksiksi, mutta usealta asianomistajalta syytetty sai kiristettyä rahaa erikokoisia summia, enimmillään 15 000 euroa. Teot ajoittuvat vuosiin 2014-2017.

Joissakin tapauksissa oli syytettynä myös toinen mies. Hän syyllistyi käräjäoikeuden mukaan yhdeksään kiristyksen yritykseen ja kahteen kiristykseen. Hänet tuomittiin 20 päivän vankeuteen, joka suoritetaan 20 tunnin yhdyskuntapalveluna.

Syyttäjä vaati kovempaa, kolmen ja puolen vuoden vankeustuomiota, koska katsoi yhden tapauksen olevan törkeä kiristys. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että törkeän kiristyksen tunnusmerkit eivät täyttyneet.

Lue lisää:

Vaasalaismies tekeytyi alaikäiseksi tytöksi ja kiristi kymmeniä miehiä – syyttäjä vaatii kovaa tuomiota