Lounais-Suomen poliisilaitos pyytää havaintoja ja vihjeitä aseelliseen ryöstöön liittyen Turun Suikkilassa.
K-Market Suikkila joutui ryöstön kohteeksi ennen kaupan sulkemisaikaa. Ryöstö tapahtui poliisin mukaan viime torstaina, 24.lokakuuta hieman ennen ilta kymmentä.
Ryöstöstä epäillään noin 20–35-vuotiasta miestä. Mies on tuntomerkkien mukaan laiha ja noin 180 senttimetriä pitkä. Ryöstöhetkellä hänellä oli päällään musta hupullinen ulkoilutakki, jonka vasemmassa rinnassa on HH-logo.
Poliisi pyytää mahdollisia todistajia tai muita asiasta tietäviä ottamaan yhteyttä sähköpostitse vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi tai puhelimitse. WhatsApp-, teksti- ja kuvaviestit voi lähettää numeroon 050 411 7655.
Tutkinnallisista syistä poliisi ei tiedota asiasta enempää.
Suomalaiset ostivat viime vuonna enemmän vaatteita kuin koskaan, mutta käyttivät niihin myös vähemmän rahaa kuin koskaan. Vaateteollisuuden ongelmat ja pikamuodin ympäristövaikutukset ovat jatkuvasti esillä, mutta miksi kulutamme silti kertakäyttömuotia?
– Ei tiedetä, mistä lähteä etsimään vastuullista muotia, ei osata tehdä vertailua eri merkkien välillä eikä osata erottaa viherpesua aidosti vastuullisesta, sanoo suosittua Pupulandia-blogia kirjoittava Jenni Rotonen. Rotonen oli keskustelemassa pikamuodista Ylen aamussa torstaina.
Samoilla linjoilla on eettisen muodin verkkokaupan Ivalo.comin perustaja ja muotialan edunvalvontajärjestö Fashion Finlandin hallituksen jäsen Matti Lamminsalo.
– Jos kysyttäisiin sadalta suomalaiselta, mistä vastuullista muotia voi ostaa ja miten määrittelen sen, väitän että 95 heistä ei osaisi vastata. Pitäisi kääntää keskustelu siihen, mitä vastuullisuus oikeasti on ja miten se voidaan ymmärtää yksinkertaisesti, Lamminsalo sanoo.
Paljonko vastuullisesti tuotettu t-paita maksaa?
Mistä kuluttaja voi sitten tunnistaa vastuullisen brändin? Yhdestä asiasta sitä ainakaan ei tunnista.
– Vastuullisuus, laatu ja halpuus eivät koskaan tule samassa paketissa. Ihmisten hintamielikuva on tosi vääristynyt. Ei ymmärretä, mitä vastuullinen tai laadukas vaate oikeasti maksaa, Rotonen sanoo.
Konkreettisen esimerkin antaa keskustelun kolmas osallistuja, muotioikeuden tutkija Heidi Härkönen. Hänen mukaansa vastuullisesti tuotettu t-paita ei voi maksaa viittä euroa, vaan ennemminkin noin 30–40 euroa.
Härkösen mukaan jo kaupassa kannattaisi ylipäätään tutkia, millaisen vaatteen on ostamassa ja ostaa kestävää.
– Kuluttajan pitäisi pystyä tunnistamaan näppituntumalla hyvälaatuinen materiaali. Käännä vaate toisin päin ja katso, miten saumat menevät. Onko vaate huolella tehty? Katso pesulapusta, mitä materiaaleja on käytetty. On myös kalliita brändejä, jotka tekevät huonolaatuisia vaatteita, Härkönen sanoo.
Bloggaajan paras vastuullisuusneuvo
Pupulandian Jenni Rotonen haluaisi muuttaa ajatuksia vaatteiden ostamisesta. Rotosen mielestä trendi- ja sesonkiajattelusta pitäisi luopua kokonaan.
– Mun paras vastuullisuusneuvo on, että tunne oma tyylisi. Silloin ei tule hutiostoksia ja uskaltaa tehdä arvokkaampia ostoksia koska tietää, että ne tulevat pitkäaikaiseen käyttöön. Yksinkertaisesti etsii sen oman tyylinsä, ja sen jälkeen on halua panostaa niihin vaatteisiin, jotka hankkii.
Miten vastuullisia valintoja voi tehdä kuluttajalle helpommaksi? Voit katsoa koko keskustelun artikkelin yläosasta.
YK:n ihmisoikeuskomitea puolestaan julkaisi alkuvuodesta kaksi ratkaisua Suomen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä Saamelaiskäräjien vaaliluetteloa koskevassa asiassa ja kehotti, että Suomi muuttaa saamelaiskäräjälakia niin, että äänioikeuden määrittely kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta.
Nyt Euroopan neuvoston neuvoa-antava komitea kehottaa Suomea ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin Saamelaiskäräjien vaaliluettelokysymyksen ratkaisemiseksi sekä saamelaisten osallistumisoikeuksien vahvistamiseksi päätöksenteossa.
Komitea kehottaa Suomen viranomaisia kehittämään saamelaisten vaaliluettelon merkitsemisjärjestelmää yhteistyössä saamelaisten kanssa.
– On löydettävä ratkaisu, jossa vähemmistöön kuuluvien henkilöiden itseidentifikaatioon liittyvä oikeus on tasapainossa sen kanssa, että alkuperäiskansoilla on kollektiivinen oikeus päättää omien itsehallintorakenteidensa jäsenyydestä, neuvoa-antava komitea toteaa.
Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutuminen on puhuttanut Suomessa jo pitkään. Vaaliluetteloon kuuluvat henkilöt voivat sekä asettua ehdolle että äänestää saamelaisten itsehallintoelimen, Saamelaiskäräjien, vaaleissa.
Lisää viranomaiskoulutusta, rahoitusta ja yhteistyötä
Suomalaisia viranomaisia kehotetaan Euroopan neuvoston neuvoa-antavan komitean toimesta myös vahvistamaan Saamelaiskäräjien osallistumisoikeuksia sekä lainsäädännön että käytännön tasolla esimerkiksi varmistamalla Saamelaiskäräjille tarvittavat resurssit.
Viranomaisille esitetään järjestettäväksi koulutusta Saamelaiskäräjiä koskevan neuvotteluvelvoitteen oikeasta tulkinnasta.
Lisäksi komitea kehottaa viranomaisia varmistamaan yhteistyössä saamelaisten kanssa, että saamelaisalueen käytöstä tehtävät päätökset eivät vaikuta kielteisesti saamelaisten mahdollisuuksiin ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan. Myös ILO 169 -alkuperäiskansasopimuksen sekä pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioinnissa kehotetaan etsimään yhteisymmärrystä.
Neuvoa-antava komitea kehottaa Suomen valtiota lisäksi varaamaan rahoitusta lakisääteisiin saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä vahvistamaan saamenkielistä opetusta kiinnittäen erityistä huomiota kielipesiin, etäopetukseen ja opettajakoulutukseen.
Suosituksia myös karjalaisten, romanien ja suomenruotsalaisten osalta
Tuoreessa raportissa käsitellään lisäksi karjalaisten, romanien ja suomenruotsalaisten tilannetta.
Komitea muun muassa kehottaa viranomaisia varmistamaan ruotsinkielisille terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja äidinkielellään sekä virallistamaan vuoropuhelunsa karjalankielisten edustajien kanssa, jotta heidän suojelunsa vahvistuu kansallisessa lainsäädännössä.
Viranomaisia kehotetaan myös tehostamaan työtä romani- ja karjalan kielen elvyttämiseksi edistämällä aktiivisesti niiden äidinkielen opetusta kouluissa.
Sopimus sitoo oikeudellisesti sen ratifioineita maita – Suomen ulkoministeriö odottaa vielä lopullista päätöslauselmaa
Neuvoa-antavan komitean torstaina 31.10.2019 julkaistu raportti koskee Euroopan neuvoston Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen (Framework Convention for the Protection of National Minorities FCNM) toteutumista Suomessa.
Sopimus sitoo oikeudellisesti sen ratifioineita maita. Suomi on ollut sopimuksen osapuoli sopimuksen voimaantulovuodesta 1998 saakka. Nyt julkaistu raportti on osa sopimuksen täytäntöönpanon jatkuvaa seurantaa.
– Suositukset liittyvät sopimusvelvoitteiden täytäntöönpanoon, joten luonnollisesti ne otetaan huolelliseen tarkasteluun ja niiden täytäntöönpanoon pyritään, kertoo ulkoministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikönpäällikkö Krista Oinonen.
Euroopan neuvoston ministerikomitea arvioi sopimuksen toteutumista neuvoa-antavan komitean avustuksella. Näin ollen neuvoa-antavan komitean raportti jatkaa Euroopan neuvostossa matkaansa vielä raportoijakomitean kautta ministerikomiteaan, jossa hyväksytään lopullinen päätöslauselma puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa.
Ministeriö aikoo vielä odottaa lopullista päätöslauselmaa, joka annettaneen loppuvuodesta, ja tiedottaa sitten asiasta tarkemmin, kertoo Krista Oinonen.
Suomen valtio on voinut kommentoida neuvoa-antavan komitean raporttiluonnosta ennen sen julkaisua. Englanninkielisiin kommentteihin voi tutustua täällä.
Halvalla ostettuun T-paitaan on ilmestynyt suuri reikä. Mitä sille pitäisi tehdä? Lähin UFF:in laatikko ei enää ole vaihtoehto ja sekajätepussi perin epäekologinen ratkaisu.
Suomessa syntyy vuosittain kymmeniä miljoonia kiloja tekstiilijätettä, jonka nykyistä tehokkaampaa kierrättämistä testataan Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n alueella marraskuun alusta lähtien.
Rikkinäiset ja loppuun kuluneet vaatteet ja kodintekstiilit voi viedä Sortti-asemille maksutta kolmen kuukauden ajan.
– Kokeilussa selvitämme keräyksen järjestämiseen ja lajitteluun liittyviä asioita sekä kerätyn materiaalin määrää ja laatua, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Marjut Mäntynentiedotteessa.
Keskustelu pikamuodista ja siitä syntyvästä jätteestä on käynyt kiivaana viime vuoden ajan.
Lounais-Suomen Jätehuolto valmistelee parhaillaan Turkuun testivaiheen jalostuslaitosta, jossa kotitalouksilta kerätyt tekstiilit voitaisiin jalostaa kierrätyskuiduksi. Laitos valmistuu ensi syksynä. Turkuun päätyy ainakin alkuvaiheessa myös pääkaupunkiseudulta kerätty tekstiili, joka soveltuu laitoksen prosessiin.
Lounais-Suomen Jätehuolto ottaa jo nyt vastaan tekstiilijätettä maksutta. Tekstiilien keräys jatkuu todennäköisesti myös kaikilla HSY:n viidellä Sortti-asemalla kokeilun jälkeen, mutta muuttuu kolmen kuukauden jälkeen maksulliseksi. Esimerkiksi 200 litran säkistä maksu on kaksi euroa.
Mäntysen mukaan tekstiilien kierrätyksen vaativuutta lisää se, että materiaali pilaantuu helposti.
– Sitä joudutaan lajittelemaan käsin, kuljettamaan sekä välivarastoimaan. Tekstiilien kierrätettävyyden kannalta on tärkeää, että materiaali säilyy riittävän hyvänä koko käsittelyprosessin. Tästä syystä keräykseen ei oteta vastaan märkiä, haisevia tai homeisia tekstiilejä, hän selvittää.
Norjalaisen hotellimogulin Petter Stordalenin tavoitteena on omistaa viidessä vuodessa 10–12 hotellia pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa, Stordalen kertoo STT:lle.
Hotellit voisivat sijaita suurilla kaupunkialueilla Tampereella, Turussa ja Oulussa.
– Tulemme tarjoamaan enemmän konseptihotelleja ja enemmän erilaisia kokemuksia vieraille perustuen pohjoismaisiin perinteisiin ja odotuksiin, hän sanoo.
Stordalen omistaa Pohjoismaiden suurimman hotelliketjun Nordic Choice Hotelsin. Suomeen yhtiö alkoi saapua syksyllä 2016, jolloin Helsingin Jätkäsaaressa avattiin Clarionin tornihotelli. Viime kesänä yhtiö osti muun muassa Helsingin luksushotelli Kämpin.
Nordic Choicen toimitusjohtaja Torgeir Silseth myöntää, että yhtiö keskittyi ensin Helsinkiin, kun se saapui Suomeen. Lappi ei toistaiseksi kuulu hotelliketjun laajentumissuunnitelmiin, vaikka yhtiö pitää aluetta silmällä.
– Se on luonnollisesti kiinnostava, mutta se on hyvin kausiluontoinen, joten keskitymme ensin suuriin kaupunkeihin, Silseth sanoo.
Keskiviikkona kerrottiin, että Stordalen ostaa 40 prosenttia matkailukonserni Vingistä, johon Tjäreborg ja sen pohjoismaiset sisaryhtiöt kuuluvat.
Stordalen ei usko, että lentäminen vähentyisi ilmastonmuutoskeskustelun vuoksi. Hän toivoo, että matkustamisen kuormittavuutta voidaan vähentää esimerkiksi polttoainetta säästävillä teknologioilla ja biopolttoaineilla.
– Norjassa muutos polttomoottoriautoista sähköautoihin tapahtui hyvin nopeasti. Vain muutaman hallituksen toimen ansiosta sähköautoja myytiin uskoakseni jo viime vuonna enemmän kuin perinteisiä autoja.
Kuukauden alku häämöttää. Pian postilaatikkoon kolahtaa taas kasa laskuja, jotka pitäisi hoitaa. Varsinkin sähkölasku voi kuumentaa suomalaisten tunteita.
Se oli tuttua myös Etelä-Karjalan pienessä Parikkalassa asuvalle Jukka Heinoselle vielä vuosi sitten. Heinosen nelihenkisen perheen sähkönkulutus on vuodessa noin 12 000 kilowattituntia. Sähkölasku oli kuukaudelta noin 150-250 euroa.
– Kyllä se kallista oli. Harmitti, kun suurin osa hinnasta tuli siirtomaksuista, Heinonen kertoo.
Moni saattaa haaveilla irtautuvansa sähkönjakeluverkosta, ettei tarvitsi maksaa sähkölaskuja. Parikkalalainen kuljetusyrittäjä Heinonen päätti kokeilla, voisiko skenaarion energiaomavaraisesta omakotitalosta oikeasti toteuttaa.
187 neliön suuruinen omakotitalo on ollut nyt reilut puoli vuotta irti valtakunnan sähkönjakeluverkosta.
Aurinkopaneelit lähinnä lisävirtana
Suomessa on noin 1,1 miljoonaa pientaloa, joista osa on jatkuvassa käytössä, osa enemmän vapaa-ajan käytössä. Omakotitalossa asuminen on Suomen yleisin asumismuoto.
Uusiutuvaa energiaa kuten aurinkopaneeleja käytetään ympärivuotisesti asutuissa omakotitaloissa lähinnä lisävirtalähteenä. Kesämökeillä aurinkopaneelit toimivat myös ainoana energian lähteenä.
Sähköyhtiöiden mukaan off grid -järjestelmien – ratkaisujen, joissa omakotitalo on kokonaan irti valtakunnallisesta sähkönjakeluverkosta – toteuttaminen on hyvin harvinaista Suomessa. Tietoa tällaisten talojen lukumäärästä ei ole.
Image may be NSFW. Clik here to view.Aurinkopaneelien kysyntä on kasvanut viime vuosien aikana. Kesämökeillä paneelit toimivat myös ainoana energianlähteenä.Mikko Savolainen / Yle
Jukka Heinonen kiinnostui off grid -järjestelmästä puolivahingossa. Osasyy projektiin oli ilmastonäkökulma.
– Ostin sähköauton, jolla pääsee noin 600 kilometriä akun voimin. Ajattelin, että miksei myös talo voisi olla akun varassa.
Siitä alkoi puolitoista vuotta kestänyt projekti, jossa omakotitalo siirrettiin sähköverkosta pikkuhiljaaaurinkovoiman, akuston ja aggregaatin varaan.
Epäilyksiä pitkin matkaa
Heinoset eivät halunneet lähteä pienentämään omaa sähkönkulutustaan projektin takia. Kodin suurimmat sähkösyöpöt ovat suuret kodinkoneet, kuten pyykin- ja astianpesukone.
– Ideana oli, että kaiken pitää toimia niin kuin tähänkin asti.
Ensimmäiseksi Jukka Heinonen otti yhteyttä paikalliseen sähköurakointiyritykseen ja alkoi suunnitella Jussi Tuunasen kanssa projektia. Lisäksi hän kysyi Savonlinnassa sijaitsevasta Suomen Akut Oy:stä kiinnostusta lähteä mukaan hommaan.
Image may be NSFW. Clik here to view.Jussi Tuunanen oli varovaisen kiinnostunut uudenlaisesta projektista.Mikko Savolainen / Yle
Tuunasen yritys asensi aurinkopaneelit vuonna 2017. Sen jälkeen vuorossa oli akuston asennus ja lopuksi aggregaatin paikalleenlaitto.
– Aluksi epäröin lähteä tähän mukaan.Totesin aurinkopaneelien asennuksen jälkeen, että tässä projektissa kestää jonkin aikaa, hyvä jos saadaan tällainen ylipäätään aikaiseksi, Parikkalan Sähkötaito Oy:n toimitusjohtaja Jussi Tuunanen kertoo.
Myös Jukka Heinonen kertoo epäilleensä koko ajan, onnistuuko muutostyö.
– Varmaan muut ajattelivat, että hulluhan tuo on. Mutta kaikkea pitää kokeilla.
Hybridimalli yleistyy
Sähköyhtiöissä uskotaan, että off grid -järjestelmän sijaan yleistymässä on hybridimalli, jossa asukkaat tuottavat osan sähköstään aurinkopaneeleilla ja saavat sähköverkosta sähköä hetkinä, kun aurinko ei paista.
– Sähköverkko toimii siis mahdollistajana siirryttäessä kohti puhtaampaa energiajärjestelmää, Helen Sähköverkko Oy:n viestintäpäällikkö Petri Vihavainen sanoo.
Pyrkimyksiä omavaraisuuteen kuitenkin on.
– Kansalaisten tietoisuus ja halu kokeilla erilaisia lämmitys- ja sähköjärjestelmiä on kasvanut merkittävästi. Sen todistavat erilaiset lämpöpumppuratkaisut ja kasvava aurinkopaneelien määrä, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.
Hän uskoo kiinnostuksen syyksi sen, ettei kuluttajilla ole juurikaan keinoja vaikuttaa sähkönsiirtohintoihin. Suomen noin 80 sähkönjakeluyhtiöllä on monopoliasema.
Sähkönkulutus pidettiin ennallaan
Nyt Jukka Heinosen autotallin katolla on 18 aurinkopaneelia. Sisällä tallissa 50 kilowattitunnin kokonaiskapasiteetin akusto, johon aurinkoenergia varastoituu. Aurinkopaneelien kokonaiskapasiteetti on 4,8 kilowattia.
Image may be NSFW. Clik here to view.Autotallissa oleva aggregaatti toimii biodieselillä.Mikko Savolainen / Yle
Tallissa seisoo myös varavirtalähteenä biodieselillä toimiva aggregaatti. Massiivinen 30 kilowatin aggregaatti hyrähtää automaattisesti käyntiin, jos akuston varaustaso laskee alle puoleen.
– Kokemuksemme mukaan talossa pärjää maalis-lokakuussa suurimmaksi osaksi aurinkosähköllä. Aggregaattia tarvitaan joulukuusta tammikuuhun, sanoo Jussi Tuunanen.
Heinosten koti on Etelä-Karjalan ensimmäinen kohde, jossa testattiin, onko ylipäänsä mahdollista toteuttaa ympärivuotisessa käytössä oleva sähköverkon suhteen energiaomavarainen omakotitalo.
Sähköverkosta irtautumisen toteuttaminen ei ollut aivan yksinkertaista, sillä valmiita ratkaisuja ei ollut olemassa. Kaikki täytyi suunnitella ja kokeilla itse. Tuunanen on luottavaisin mielin, sillä testaukset ovat sujuneet hienosti.
– Mielenkiintoinen ja pitkä projekti tämä oli. Päästiin kuitenkin tavoitteeseen ja nyt on jännä nähdä, miten talvi menee.
Akustoja voitaisiin asentaa jo enemmän
Aurinkoenergiaa varastoivien akustojen tekniikka on Parikkalan Sähkötaidon toimitusjohtajan Jussi Tuunasen mukaan siinä vaiheessa, että niitä voisi jo asentaa muihinkin omakotitaloihin. Samaa sanoo Freebo Group Oy:n, entisen Pohjolan Energian, toimitusjohtaja Sami Leinonen.
– Akustojen mitoitus talouden sähkönkulutuksen ja oman sähköntuotannon mukaisesti on lähinnä taloudellinen haaste. Teknisesti tämä on jo ratkaistu. Isot akustot vievät myös paljon tilaa, Leinonen toteaa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Heinosille asennettu akusto on avomallia. Normaalisti aurinkopaneelien kanssa käytettävät akut ovat huomattavasti pienempiä ja ne voidaan asentaa seinälle.Mikko Savolainen / Yle
Jussi Tuunanen uskoo, että tulevaisuudessa vastaavanlaiset järjestelmät yleistyvät Suomessa. Seuraavan kohteen toteuttaminen on huomattavasti helpompaa, sillä aikaavievä suunnittelutyö on tehty valmiiksi. Seuraavana haasteena Tuunanen pitää sitä, että asiakkaiden täytyy suunnitella tarkasti, mihin tarkoitukseen he akuston haluavat.
– Toteutus ja akuston malli riippuu siitä, halutaanko siihen ottaa aurinkoenergiaa talteen vai halutaanko akustoa käyttää muilla tavoin.
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen näkee off grid -järjestelmässä yhden huonon puolen. Ne kotitaloudet, jotka jäävät verkkoon, maksavat suhteessa suurempaa ylläpitomaksua, jos monet irtisanovat sähkösopimuksensa.
– On turhaa rakentaa ylijäreää verkkoa paikkoihin, missä sitä ei tarvita. Toisaalta pitää ottaa huomioon, että sähköautot vaativat tulevaisuudessa ehkä järempää verkkoa.
Sähkölasku pian nolla euroa
Jukka Heinonen ei ole vielä irtisanonut sähköliittymää, varmuuden vuoksi. Tulevan talven jälkeen Heinosen on tarkoitus irtautua valtion sähköverkosta lopullisesti. Sen jälkeen sähkölasku on pyöreä nolla. Tällä hetkellä Heinonen maksaa vielä liittymämaksua, joka on vajaa 40 euroa kuukaudessa.
– Jos irtisanon sähköliittymän, saan takaisin 3 000 euron liittymismaksun, jonka aikoinaan maksoin. Toisaalta jos haluan joskus liittyä takaisin sähköverkkoon, se maksaa 5 000 euroa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Järjestelmää voidaan ohjata myös älypuhelimen kautta.Mikko Savolainen / Yle
Muutoksen lopullista hintaa Heinonen ei osaa sanoa, mutta se liikkuu noin 30 000 eurossa. Mies laskee, että investointi ei maksa itseään takaisin hänen elinaikanaan. Silti hän on tyytyväinen lopputulokseen.
– Kaikki on sujunut tähän mennessä todella hyvin. Olen tosi tyytyväinen, että tällainen oli mahdollista toteuttaa.
Yhden asian mies tekisi toisin, jos saisi nyt aloittaa alusta.
– Hankkisin isommat akut. Mutta kyllä noillakin pärjää.
Avotoimistoista tuttuja ongelmia ratkotaan muuttamalla niitä entistä enemmän monitoimitiloiksi.
– Avotoimiston heikkoutena on tyypillisesti se, että siellä yritetään tehdä monenlaista työtä samaan aikaan. Tällöin syntyy häiriöitä ja keskeytyksiä työntekijöille, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki kertoo.
Monitilatoimisto on muunneltava ja joustava tilakonsepti, joka ihannetapauksessa muuntautuu yrityksen ja työntekijöiden tarpeisiin.
– Käytännössä monitilatoimisto ei ole koskaan valmis. Sykli ei ole sellainen, että kerran 15 vuodessa laitetaan kaikki nurin ja tehdään uusiksi, moduulitilaratkaisuja valmistavan Frameryn Suomen myynnistä vastaava Tapani Laitila kertoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Monitilatoimistossa työskennellään avoimessa työtilassa, mutta lisäksi valittavana on esimerkiksi hiljaisia vetäytymistiloja ja vapaamuotoisia kohtaamispaikkoja.Sami Takkinen / Yle
Monitilatoimiston ideana on, että tilan voi valita aina työtehtävän mukaan. Työpaikka jakaantuu ikään kuin erilaisiin vyöhykkeisiin. Keskittymistä vaativaa työtä varten voi vetäytyä hiljaiseen tilaan ja palaverit hoitaa vaikka äänieristetyissä moduuleissa.
Ruohomäen arvioiden mukaan yhä useampi työpaikka siirtyy monitilatoimistoksi, mutta työntekijät tarvitsevat vielä totuttelua uudenlaiseen työympäristöön.
Vaikutuksista työsuoritukseen tarvitaan tieteellistä näyttöä
Alun perin monitilatoimistot kehitettiin teknologia-alan yrityksille, joissa tehdään monipaikkaista ja liikkuvaa työtä.
– Nyt näyttää siltä, että myös muunlaisessa työssä on otettu monitilaratkaisut käyttöön, mutta niiden toimivuudesta tarvitaan tieteellistä näyttöä esimerkiksi vaikutuksista työsuoritukseen tai hyvinvointiin, Virpi Ruohomäki kertoo.
Taloushallintoyhtiö Monetra Pohjois-Savo muutti monitilatoimistoon lokakuun alussa.
– Kun aikaisemmin on oltu omissa huoneissa, on selvää, että työkaverin lähellä oleminen vaatii sopeutumista. Tuntuu, ettei vielä olla edes hoksattu mitä kaikkia tiloja on käytettävissä, Monetra Pohjois-Savon toimitusjohtaja Satu Keskitalo-Makkonen kertoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Monetra Pohjois-Savon toimitusjohtajan Satu Keskitalo-Makkosen mukaan uusissa työtiloissa riittää vielä opettelua.Sami Takkinen / Yle
Uusissa tiloissa on avoimen työskentelytilan lisäksi valittavana on muun muassa hiljaisia vetäytymistiloja ja vapaamuotoisia kohtaamispaikkoja.
Monetra Pohjois-Savon työskentelevä Katja Eskelinen kertoo sopeutuneensa hyvin uudenlaiseen työympäristöön.
– Aiempi työpaikka oli avotoimisto, joten en ole kokenut tätä muutosta mitenkään suurena. Avoimessa työtilassa on tärkeätä tottua ääniin ja niiden poissulkemiseen omassa työssään.
Image may be NSFW. Clik here to view.Katja Eskelinen kertoo sopeutuneensa hyvin uudenlaiseen työympäristöön.Sami Takkinen / Yle
Yhteiset pelisäännöt ovat kuitenkin olleet työpaikalla tarpeen, jotta työrauha säilyy avoimessa työskentelytilassa.
Erityisesti liian koviin äänenvoimakkuuksiin on kiinnitetty huomiota. Työntekijöiden yhteisiä keskusteluja varten on tehty erillisiä tiloja, ettei puheensorina häiritse vieressä olijoita.
"Kun tänne tulee, muu maailma häviää ympäriltä"
Puhemelu aiheuttaa tutkitusti stressiä ja häiritsee työntekoa. Tähän ongelmaan monitilatoimistoihin on kehitetty esimerkiksi erillisiä äänieristettyjä moduuleita, joihin voi vetäytyä pitämään palavereita tai puhumaan puhelimessa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Erilaisissa moduulitilaratkaisuissa voi esimerkiksi pitää palavereita tai soittaa puheluita.Sami Takkinen / Yle
Sähkönmyyntiyhtiö Väreen monitoimitiloissa äänieristetyt moduuliratkaisut on sijoitettu työpisteiden välittömään läheisyyteen. Työskennellä voi muiden keskellä, mutta omassa rauhassa.
– Kun tänne tulee, muu maailma häviää ympäriltä. Mielestäni on hyvä asia, kun nämä ovat läpinäkyviä, niin näkee sitä toimiston muuta elämää täältä käsin, Väreen markkinointipäällikkö Kati Huumo kertoo.
Työtilojen suunnittelulla on tärkeä rooli ylimääräisen hälinän häivyttämisessä. Akustisia ratkaisuja haetaan muun muassa tekstiilimatoilla ja erilaisilla pinnoilla.
Image may be NSFW. Clik here to view.Erilaisilla akustisella ratkaisuilla pyritään vähentämään ylimääräistä hälinää.Sami Takkinen / Yle
Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Virpi Ruohomäen mukaan monitilatoimiston toimivuus lähtee hyvästä suunnittelusta.
– Aluksi täytyy tutustua työhön ja sen vaatimukseen. Pitää ymmärtää millaista työtä tiloissa tullaan tekemään, Ruohomäki kertoo.
Yhtä oikeaa mallia ei ole, vaan monitilatoimisto pitää rakentaa aina vastaamaan kunkin työpaikan tarpeita.
Omat työhuoneet jäämässä historiaan
Muutos kohti monitilatoimistoja on tapahtunut vähitellen samalla, kun työn tekemisen tavat ovat muuttuneet.
– Kaikki työ ei ole sidoksissa aikaan tai paikkaan. Työtä voidaan tehdä tieto- ja viestintäteknologian avulla eri paikoissa ja monenlaisissa työympäristöissä. Etätyö on selkeästi lisääntynyt Suomessa, Virpi Ruohomäki kertoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Väreen toimitusjohtaja Juha Keski-Karhu uskoo, että monitilaratkaisut työpaikoilla ovat tulevaisuutta.Sami Takkinen / Yle
Suunta on kuitenkin selkeä: omiin työhuoneisiin ei näillä näkymin ole enää paluuta.
– Jos muistelen noita vanhoja aikoja, kun kaikilla oli työhuoneet, niin se oli aika yksinäistä ja tiedon kulun kannalta huonompi ratkaisu Monitilaratkaisuilla pystytään löytämään kuhunkin toimenkuvaan sopivat tavat tehdä töitä, Väreen toimitusjohtaja Juha Keski-Karhu sanoo.
Miten haluaisit kehittää omaa työtilaasi? Voit keskustella aiheesta klo 22:een saakka.
Inarinsaamelaisille pyhää Ukonsaarta Inarijärvellä ehdotetaan kokonaan rauhoitettavaksi. Väitöskirjatutkija ja arkeologi Eeva-Kristiina Harlin ja metsäekologi Inka Musta nostivat aiheen keskusteluun kuluneella viikolla Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan. Musta ja Harlin ehdottavat, että maihinnousu Inarissa sijaitsevalle Ukonsaarelle kielletään kokonaan.
Musta ja Harlin viittaavat kirjoituksessaan viimeviikkoiseen uutiseen Australiasta. Australian yksi tunnetuimmista nähtävyyksistä, kivimuodostelma Uluru suljettiin turisteilta pysyvästi viime lauantaina, koska paikka on alueen alkuperäiskansalle pyhä. Vierestä Ulurua saa ihailla, mutta kivimuodostelman päälle kiipeäminen on tästedes kielletty.
Inarinsaamelainen Inka Musta on kotoisin Inarista ja katsellut Ukonsaarta kotitalonsa ikkunasta lapsesta saakka. Toissa kesänä Musta osallistui venematkalle, joka vei ihmisjoukon inarinsaamelaisten pyhälle saarelle. Matka herätti hänessä monenlaisia tunteita.
– Tulin hyvin surulliseksi, kun näin miten ihmiset käyttäytyivät saarella. He eivät kunnioittaneet paikkaa ollenkaan. Ukonsaari on minulle pyhä paikka, niin kuin myös muille saamelaisille, kertoo Musta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Inarinsaamelainen Inka Musta haluaa, että myös Suomessa kunnioitettaisiin alkuperäiskansan pyhiä paikkoja.Helga West / Yle
Keskustelua on käyty 2000-luvun alusta
Inarissa sijaitseva Ukonsaari, inarinsaameksi Äijih, on tunnetuin saamelaisten pyhä paikka Suomessa. Arkeologisissa tutkimuksissa Ukonsaarelta on löydetty muun muassa uhrieläinten luita, sarvia sekä metalliesineitä. Ukonsaari on tutkimusten mukaan ollut rituaalisessa käytössä viimeistään 1300-luvulta lähtien.
Ehdotus Ukonsaaren rauhoittamisesta ei ole kuitenkaan uusi asia, sillä aiheesta on keskusteltu jo 2000-luvun alusta lähtien. Oulun yliopiston Giellagas-instituutin väitöskirjatutkija ja arkeologi Eeva-Kristiina Harlin ehdotti saaren täydellistä rauhoittamista jo vuonna 2007.
– Aihe oli minulle jo tuolloin hyvin tärkeä. On hyvin surullista, että saamelaisten pyhät paikat on varastettu ja viety. Se on saamelaisille hyvin kipeä asia, sanoo Harlin.
Harlinin mielestä saamelaisen kulttuuriperinnön hallinta pitäisi olla saamelaisten omissa käsissä.
– Saamelaiskäräjät ja Saamelaismuseo Siida voisivat yhdessä hallita saamelaisten kulttuuriperintöä, ehdottaa Harlin.
Image may be NSFW. Clik here to view.Gielllagas-instituutin väitöskirjatutkija ja arkeologi Eeva-Kristiina Harlin on tutkinut Ukonsaarta ja sen historiaa.Anneli Lappalainen / Yle
Metsähallitus ei voi kieltää rantautumista
Inarijärven Ukonsaarella vierailee vuosittain satoja ellei tuhansia ihmisiä. Kesäisin saareen pääsee veneellä ja talvella kelkalla tai vaikka hiihtämällä. Merenkulkulaitos rakensi Ukonsaareen betonilaiturin 1980-luvulla, joten saarelle on helppo rantautua. Saaren laelle voi nousta portaita, jotka Metsähallitus on rakentanut vuonna 2002.
Vaikka muinaismuistolaki suojelee Ukonsaarta, se ei yksinään mahdollista saaren täydellistä rauhoittamista ja maihinnousukieltoa, sanoo Metsähallituksen puistojohtaja Pirjo Seurujärvi.
– Asiaa on selvitelty eri keskusteluissa. Koska Ukonsaari ei ole luonnonsuojelualueella, Metsähallitus ei voi rajoittaa ihmisten liikkumista. Ihmisten oikeus liikkua ja rantautua on niin vahva, sanoo Seurujärvi.
Image may be NSFW. Clik here to view.Metsähallituksen puistojohtaja Pirjo Seurujärvi sanoo, että Metsähallitus ei voi kieltää ihmisiä rantautumasta Ukonsaareen.Anja Kaarret / Yle
Seurujärven mielestä on kuitenkin hyvä, että asiasta keskustellaan.
– Nykypäivänä alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön suojelu koetaan todella tärkeäksi asiaksi. Ehkä mielipiteet ja ajatukset ovat näinä aikoina vähän erilaisia.
Puistojohtaja Seurujärvi ei näe Ukonsaaren täydellistä rauhoittamista kuitenkaan mahdottomana ajatuksena.
– Lakeja säädetään joka päivä. Jos kulkeminen saareen halutaan kieltää, niin kyllä se jollakin tavalla varmasti voi onnistua. Metsähallituksella ei kuitenkaan tällä hetkellä ole minkäänlaista keinoa kieltää kulkemista, sanoo Seurujärvi.
Seurujärvi väläytteleekin ajatusta uudenlaisesta matkailutuotteesta, jossa Ukonsaarta pääsisi ihailemaan ilman, että saareen astuu jalallaan.
– Talvella ja sulan veden aikana saaren kiertäminen ja tarinan kertominen olisi toimiva matkailutuote. Vaikka tästä on puhuttu jo kauan, ei tällaisia uusia matkailutuotteita ole tainnut kukaan kehittää. Saareen on niin helppo kulkea ja rantautua, sanoo Seurujärvi.
Image may be NSFW. Clik here to view.Ukonsaari sijaitsee Inarijärvellä noin 11 kilometriä Inarin kirkonkylältä itäkoilliseen.Esko Jämsä / AOP
”Saamelaisia täytyy kuunnella”
Ukonsaaren rauhoittamisella olisi Mustan ja Harlinin mukaan suuri merkitys saamelaisyhteisölle. Kyse on saamelaisten oikeuksista, sanoo Musta.
– Toivoisin, että virkamiehillä ja matkailuyrityksillä olisi halua edistää asiaa ja kunnioittaa saamelaisten oikeuksia. Saamelaiset, matkailuyritykset ja Metsähallitus pitäisi saada keskustelemaan, ehdottaa Inka Musta.
Mustan mielestä matkailu on hyvin tärkeää Inarin kunnalle, eikä hän missään nimessä vastusta sen kehittymistä. Saamelaisten ääni vain pitäisi saada kuulumaan paremmin.
– Kaikkien alueen yritysten, jotka hyödyntävät saamelaiskulttuuria toiminnassaan, pitäisi käydä vuoropuhelua saamelaisten kanssa. Yritysten pitäisi kysyä saamelaisten mielipidettä, jos aikomuksena on hyödyntää saamelaisten pyhiä paikkoja. Saamelaisia täytyy kuunnella, sanoo Musta.
Viranomainen on nyt virallisesti määrännyt Heinolan kylmilleen jääneet arvorakennukset lämmitettäväksi.
Kiinalaistaustainen Fin-China Business Center on lämmittänyt viittä omistamaansa rakennusta Heinolassa viimeksi keväällä. Syynä laiminlyöntiin on yhtiön rahapula ja se, että bisneidea terveydenhuollon ammattilaisten kouluttamisesta ei toteutunut.
Hämeen ely-keskus on vastikään lähettänyt yritykselle määräyksen, että rakennukset on lämmitettävä välittömästi ja rikkoutuneet ikkunat pitää korjata. Toimenpiteet olisi tehtävä 15. marraskuuta mennessä. Jos näin ei tapahdu, ely vaatii yritykseltä selvityksen ja käynnistää lämmitystoimenpiteet yhtiön kustannuksella.
Ikkunoita rikki ja paikkoja sotkettu
Ely-keskuksen lakimies Jonna Lahdelma ei ole aiemmin törmännyt moiseen tapaukseen. Asiassa sovelletaan lakia rakennusperinnön suojelemisesta. Yle ei tavoittanut yhtiön edustajaa kommentoimaan tilannetta Heinolassa.
Suojellut rakennukset ovat olleet aikoinaan opettajankoulutuksen käytössä. Viime aikoina rakennuksille on tehty ilkivaltaa: ikkunoita on rikottu ja paikkoja sotkettu. Rakennukset ovat parhaillaan myynnissä, mutta ostajaa ei ole löytynyt.
Pohjoissavolainen Keiteleen kunta aikoo kumota lähes kuusikymmentä vuotta vanhan voin käyttöä koskevan päätöksen.
Keiteleen kunnanvaltuusto päätti vuonna 1961, että kunnan kouluissa ja laitoksissa siirrytään käyttämään paistinrasvoja lukuun ottamatta yksinomaan voita.
Nyt Keiteleen kunnanvaltuuston 140-vuotisjuhlakokouksessa aiotaan viimein kumota kyseinen päätös ja siirtyä kunnan päättäjienkin virallisella vahvistuksella noudattamaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia.
Keiteleen ruokapalvelupäällikkö Ritva Hytönen sai tietää vuoden 1961 päätöksestä vasta pari viikkoa sitten. Hänen mukaansa kunnassa on noudatettu jo vuosikymmeniä virallisia ravitsemussuosituksia ja kouluissa on näin ollen käytetty pehmeää rasvaa.
– Vanhusten hoivakodeissakin on hiljalleen siirrytty käyttämään pehmyttä rasvaa, mutta siellä on vielä Oivariiniakin tarjolla leivän päälle ja puuron voisilmäksi.
Hytösen mukaan voin käyttöä koskevan päätöksen kumoaminen on tietynlainen vitsi juhlavaltuuston kokoukseen.
– Tässä on tietämättään koko työuran toiminut kunnanvaltuuston päätöksen vastaisesti, Hytönen nauraa.
Verottajan analyysin mukaan lyhytaikaisesta asuntovuokraamisesta saaduista tuloista jää ilmoittamatta jo 15 miljoonaa euroa. Summa on kaksinkertaistunut vuoden aikana. Verohallinnon mukaan vuokraajat jättävät tulonsa kertomatta usein tietämättömyyttään: Mutta usein kyse on ammattimaisista vuokraajista, jotka pyrkivät veroja kiertämällä kasvattamaan tulojaan.
Melatoniinin käyttö jyrkässä kasvussa
Image may be NSFW. Clik here to view.Melatoniinia kulutetaan vuosi vuodelta enemmän. Varsinaisten unilääkkeiden kulutus taas laskee.Simo Pitkänen/Yle
Unensaantia helpottavan melatoniinin myynti on kasvanut selvästi sekä apteekeissa että marketeissa. S-ryhmässä myynti on kappaleissa lähes kolminkertaistunut vuoteen 2015 verrattuna. Yliopiston Apteekista kerrotaan samanlaista viestiä, ja myynnin odotetaan kasvavan vielä lisää. Varsinaisten unilääkkeiden käyttö puolestaan vähenee.
Löyhien aselakien Yhdysvalloista salakuljetetaan aseita Meksikoon
Image may be NSFW. Clik here to view.Volutary Disarmament -ohjelman avulla Meksikossa kerättyjä aseita. Suuri osa ohjelman puitteissa poliisille luovutetuista aseista on Yhdysvalloista salakuljetettuja.AOP
Meksikossa on erittäin vaikea hankkia laillisesti aseita. Ainoa kauppa sijaitsee pääkaupungissa Méxicossa, puolustusministeriön tiloissa. Silti huumerikollisuuden ja rikolliskartellien väkivallan piinaamassa maassa riittää aseita, niitä salakuljetetaan Yhdysvalloista vuosittain arvioiden mukaan 200 000. Rikolliset vievät Yhdysvaltoihin huumeita ja ostavat voitoilla sieltä aseita. Nyt maat ovat sopineet, että salakuljetukselle pannaan piste.
Trump muuttaa New Yorkista Floridaan
Image may be NSFW. Clik here to view.Kuvassa Trumpin perheen Mar-a-Lagon kartano, joka sijaitsee Floridan Palm Beachilla. Ilmakuva on otettu maaliskuussa 2017.AOP
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut muuttavansa pysyvän osoitteensa New Yorkista Floridaan. Hän siirtyy asumaan Palm Beachissa sijaitsevaan Mar-a-Lagon kartanoon. Trump kertoi tviitissään maksavansa New Yorkille veroina miljoonia dollareita, mutta kaupungin johto kohtelee häntä silti huonosti. New Yorkin kuvernööri Andrew Cuomo vastasi Twitterissä todeten, ettei Trump maksa veroja kaupunkiin.
"Tuhkarokon uhka ihmisille on paljon aiemmin ajateltua suurempi" – Voi heikentää lapsen immuunijärjestelmää muita tauteja vastaan
Image may be NSFW. Clik here to view.Keväällä valmistui viime hallituskaudella käynnistetty selvitys rokotustoiminnan kehittämisestä. Sen mukaan Suomeen ei ole tulossa rokotuspakkoa.Lukas Schulze / AOP
Suomessa diagnosoitiin viime vuonna yhteensä 16 tuhkarokkotapausta, mikä on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin riski laajemmalle epidemialle on Pohjanmaalla, jossa on rokotuskriittisyyden takia enemmän rokottamattomia lapsia kuin muualla Suomessa.
Poutapäivä tulossa, lännessä ja Lapissa aurinkoakin
Image may be NSFW. Clik here to view.Matti Huutonen / Yle
Suuressa osassa maata on tänään pilvipoutaa, aivan idässä voi tulla vähäisiä lumikuuroja. Maan länsiosassa ja Lapissa on melko aurinkoista. Etelässä ja lännessä lämpötila on vähän plussalla. Yöllä Inarissa mitattiin kunnon pakkaslukemat 26 celsiusta astetta. Lapissa terminen talvi on jo alkanut.
Olen kärsinyt vauvakuumeesta kohta kaksi vuotta. Se alkoi, kun olin täyttänyt kolmekymmentä. Sydämeni sulaa melkein joka kerta, kun näen vauvan tai taaperon. En ole kuitenkaan puhunut aiheesta julkisesti paitsi nyt.
Pohdin, miten äidiksi tuleminen vaikuttaa uraan. Ajatus on pelottava, koska en ole kuukausipalkalla vakituisessa työssä, vaan teen silppu- ja pätkätöitä freelancerina.
Tällä hetkellä mietin, kuinka monta työmahdollisuutta juuri pilasin sillä, että kerroin vauvakuumeesta.
Miksi emme uskalla sanoa ääneen, että haluamme lapsia?
Haluan lapsia ja uran, ja sen pitäisi olla Suomen kaltaisessa maassa mahdollista - mutta onko se?
Julkisessa keskustelussa hämmästellään syntyvyyden laskua ja syyllistetään erityisesti naisia siitä, että lapsia ei synny. Sen lisäksi, että kaikki aikuiset eivät yksinkertaisesti halua lapsia, niin väitän, että yksi syy syntyvyyden laskuun on nuorten aikuisten taloudellinen epävarmuus. Uskon, että tämä huoli on totta erityisesti kaltaisteni pätkätyöläisten keskuudessa.
Kysyin Instagramissa, millaisia huolia lapsia haluavilla ihmisillä on, ja sain pysäyttäviä vastauksia. Monet niistä liittyivät uraan. Useat kertoivat, etteivät ikimaailmassa puhuisi töissä lapsihaaveista. Lapsihaaveensa salaavien joukossa oli sekä pätkätyöläisiä että vakituisessa työssä olevia naisia.
Sain viestiä eräältä naiselta, joka kertoi, että melkein oksensi jännityksestä, kun kertoi pomolleen raskaudestaan. Miksi emme uskalla sanoa ääneen, että haluamme lapsia?
Moni miettii myös, kuinka kauan uskaltaa olla kotona lapsen kanssa. Entä kelpaako enää pätkätyömarkkinoille, jos on ollut pitkään poissa työelämästä? Jaan tämän huolen. Ajatus äitiyslomasta ja sen jälkeen paluusta työelämään pelottaa todella paljon.
Uskon, että parisuhteelle tekee hyvää, jos vauvan molemmat vanhemmat voivat elää vauva-arkea kotona.
Näin vauvakuumeen kourissa huomaan jokaisen vanhemmuuteen liittyvän uutisen. Kesällä luin, että uusi hallitus kaavailee vanhempainvapaauudistusta. Siitä asti olen seurannut silmä kovana kirjoituksia aiheesta. Olen yllättynyt, että myös naisista löytyy uudistuksen vastustajia.
Vanhempainvapaauudistus on mielestäni hyvä kaikille, mutta varsinkin naisille.
Suomessa on 1,6 miljoonaa äitiä. Tilastojen valossa lapset ja koti ovat edelleen äitien valtakuntaa, sillä äidit käyttävät valtaosan perhevapaista. Kelan mukaan äidit pitävät vanhempainpäivärahapäivistä 90,5 prosenttia ja isät 9,5 prosenttia. Lasten kotihoidon tuen saajista 93 prosenttia on äitejä.
Tämä vaikuttaa muun muassa nuorten naisten työllistymiseen. Tilastot kertovatkin, että naisten ja miesten työllisyysasteet eroavat toisistaan eniten 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä. Vuonna 2018 naisten työllisyysaste oli 71,1 prosenttia ja miesten taas 82,2 prosenttia.
Naiset, jotka vastustavat vanhempainvapaauudistusta, vetoavat muun muassa siihen, että kumppani tienaa enemmän. Herää kaksi kysymystä. Miksi juuri miehet tienaavat enemmän? Entä eikö nimenomaan sen, joka tienaa enemmän, kannattaisi jäädä kotiin? Tuskin vanhempainvapaiden tarkoitus on vain parantaa lapsiperheiden taloudellista tilannetta. Olennaista vanhempainvapaassa on vauvan mahdollisuus viettää aikaa vanhempiensa kanssa.
Itse peukutan vanhempainvapaan uudistusta, koska oletan, että se parantaisi tasa-arvoa niin perheiden sisällä kuin työelämässäkin.
Uskon, että parisuhteelle tekee hyvää, jos vauvan molemmat vanhemmat voivat elää vauva-arkea kotona. Jos vapaat jaettaisiin tasan vanhempien kesken, ymmärtäisivät vanhemmat paremmin toisiaan, koska molemmat olisivat olleet tasapuolisesti kotona lapsen kanssa sekä käyneet töissä.
Syntyvyyskeskusteluun sisältyy paljon syyllistämistä. Se on turhaa. On turha keskittyä nokkimaan niitä aikuisia, jotka eivät halua lapsia. Sen sijaan meidän tulee tukea niitä aikuisia, jotka haluavat lapsia, mutta eivät syystä tai toisesta uskalla niitä hankkia.
On aika keskittyä muuttamaan rakenteita sekä asenteita ja lopettaa nuorten aikuisten ja erityisesti nuorten naisten syyllistäminen.
Yagmur Özberkan
Kirjoittaja on Turussa asuva toimittaja jaMahadura&Özberkanradio-ohjelman juontaja. Blogissaan hän käsittelee erityisesti naiseutta.
Koekuvausten jälkeen Ilona Huhdasta tuntui, ettei hänellä ole mitään mahdollisuuksia saada roolia. Tamperelainen 16-vuotias oli varma, ettei häntä valittaisi Koirat eivät käytä housuja -elokuvaan.
– Suljin jo sen vaihtoehdon, että olisin voinut saada roolin.
Ohjaaja Jukka-Pekka Valkeapään mukaan koekuvaukset kuitenkin menivät nappiin. Valkeapää vakuuttui Huhdan taidoista.
– Ajattelin, että tämä on tässä. Ilona Huhta oli jotain täysin poikkeuksellista, ohjaaja sanoo.
Elokuva Koirat eivät käytä housuja on levinnyt kymmenille festivaaleille ja saanut ulkomailla tunnustusta. Se on esimerkiksi valittu parhaaksi elokuvaksi muun muassa Sitgesin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla Espanjassa, Fantastic Fest -elokuvajuhlilla Yhdysvalloissa Texasissa sekä Slash-festivaaleilla Itävallassa.
Elokuva tulee Suomen ensi-iltaan 1. marraskuuta. Elokuva on myyty teatterilevitykseen kymmeniin maihin.
Sadomasokistinen maailma
Elokuva kertoo siitä, miten yksinhuoltaja Juha (Pekka Strang) toipuu surusta ja menetyksestä. Ilona Huhta näyttelee elokuvassa Elli-tytärtä.
Juha uppoutuu elokuvassa BDSM-yhteisöön dominan (Krista Kosonen) avulla. BDSM tarkoittaa sadomasokistisia seksuaalifetissejä eli sidontoja, alistamisia ja rankaisua. Elokuvassa tästä näyttäytyvät rankimmat muodot eli elokuva on välilllä hyvin väkivaltainen.
Image may be NSFW. Clik here to view.Elokuva kertoo siitä, miten yksinhuoltaja Juha (Pekka Strang) toipuu vaimonsa kuolemasta. Helsinki-filmi 2019
Elokuvan tekijöillä oli kaksi konsulttia, joista toinen oli 20 vuotta dominana toiminut Villi-Ira.
Miltä tämä kaikki tuntui nuoresta?
– Onhan tässä rajuja asioita, mutta ne kohtaukset eivät varsinaisesti koske minua, Ilona Huhta sanoo.
Roolihahmoa kävi sääliksi
Ilona Huhta näyttelee elokuvassa tyttärenä järjen ääntä. Elli oli leffassa se, joka yrittää pitää isästä huolta ja kannatella häntä.
Oikeassa elämässä Ilona Huhdan perhetilanne on ihan päinvastainen. Hän asuu äitinsä, isänsä ja siskonsa kanssa, eikä hänen tarvitse taistella huomiosta.
– Minulla on itselläni niin onnellinen perhetilanne, että olen onnekas. Minun piti eläytyä Ellin asemaan. Häntä kävi sääliksi, kun hän on niin yksin perheessään.
Image may be NSFW. Clik here to view.Pekka Strang (vas.) ja ohjaaja Jukka-Pekka Valkeapää kehuvat Ilona Huhdan näyttelemistä. Marko Melto / Yle
Huhta sanoo, että elokuvan rankka maailma herätti perheessä ensin keskustelua, mutta missään vaiheessa vanhemmat eivät kieltäneet osallistumasta elokuvaan. Elokuva on K16, eli ikänsä puolesta Ilona pääsisi sitä katsomaan.
Käsikirjoitus hätkähdytti
Ohjaaja lähetti käsikirjoituksen ensin Ilonan äidille ja tämä lähetti sen eteenpäin tyttärelleen. Äiti ajatteli, ettei tytär ehdi lukea sitä kuitenkaan koulupäivänä.
Ilona Huhta luki kuitenkin käsikirjoituksen jo koulussa.
– Oho, sanoin kun luin käsikirjoituksen. Ensin olin järkyttynyt. Suhtautuminen muuttui elokuvan teon mukana.
Kuvaukset Riiassa
Koirat eivät käytä housuja -elokuva kuvattiin Latvian pääkaupungissa Riiassa. Ilona Huhta teki maahan kolme reissua. Yhden äidin, yhden isän ja viimeisen lyhyen reissun yksin.
Huhdalle oli järjestetty oma asunto. Ilona Huhta oli iloinen, kun sai työskennellä ammattilaisten kanssa. Vanhemmat eivät tulleet kuvauspaikalle, mutta heidän läsnäolonsa asunnossa oli mukavaa.
– Oli tosi hienoa asua siellä syksyn ajan. Oli mahtavaa, kun osasin liikkua siellä ja paikat tulivat tutuiksi. Minulla oli lempiravintolakin siellä.
Matka oli samalla kokemus itsenäistymisestä ja teki hyvää itsetunnolle.
Cannesissa tähtien kanssa
Ilona Huhta opiskelee Tampereen yhteiskoulun lukiossa Tykissä. Lukio on keskittynyt ilmaisutaitoon ja suhtautui elokuvan tekoon hyvin.
– Tein pari kurssia itsenäisesti Riikasta käsin. Koulujutut vähän edistyisivät, ja sain sovittua opettajien kanssa hyvin poissaolot.
Elokuva poiki myös muita ulkomaan matkoja.
Cannesin Filmifestivaaleilla Huhta oli pukeutunut iltapukuun ja käveli punaisella matolla. Rantakadulla oli palmuja.
Huhdan vieressä Instagram-kuvassa seisovat Suomen eturivin näyttelijät Krista Kosonen ja Oona Airola.
Tämän on pakko olla unta, Huhta ajatteli. Mutta ei se ollut.
– Se oli uskomatonta, ei tuollaisesta osaa melkein edes unelmoida. Minusta tuntui välillä, että tämä on jostain Disney-leffasta.
Me rosvolat
Näytteleminen on Ilona Huhdalle iso unelma. Hän sanoo rakastavansa sitä.
– On ihana eläytyä toisen henkilön rooliin. Jokin tässä kiehtoo. Näytteleminen tuntuu luontevalta, mutta samalla siinä on haastetta.
Ensimmäisen elokuvaroolinsa Huhta teki Me rosvolat -elokuvan Hele-rosvotyttönä 11-vuotiaana.
– Lasten elokuvan tekeminen oli erilaista, koska silloin olin niin paljon pienempi. Sain silloin tarkempia ohjeita, että näin kannattaa tehdä. Uudessa elokuvassa minulla oli ehkä vapaammat kädet. Teemankin kannalta tässä leffassa oli haastavampia ja raskaampia kohtauksia, Huhta pohtii.
Me rosvolat -elokuvassa oli myös Huhdan roolihahmon isää elokuvassa näyttelevä Pekka Strang.
Strangin mukaan Ilona Huhta oli tasavertainen työkaveri. Hän kehuu nuoren näyttelijän keskittymistä.
– Näyttelijän ammatissa on tärkeää, että pystyy sulkemaan hälinän pois. Se vaatii paineensietokykyä.
Pekka Strang kävi tapaamassa Huhdan vanhempia ennen kuvauksia Tampereella. Vanhempien kannustus teki vaikutuksen.
Lävistys ja rummut
Elokuvassa Ellille laitetaan kielilävistys. Sellainen löytyy nyt myös Ilona Huhdalta.
– Otin elokuvaa varten oikean kielilävistyksen. Ensin jännitti sikana, enkä olisi etukäteen voinut kuvitella ottavani sellaista.
Image may be NSFW. Clik here to view.Ilona Huhta otti elokuvaa varten kielilävistyksen.Helsinki-filmi 2019
Kieli turposi ensimmäisen parin päivän ajan mutta siitäkin selvittiin. Huhta olisi voinut luopua lävistyksestä leffan jälkeen, mutta hän ei tehnytkään niin.
– Tykästyin siihen, ja minulla on se edelleen, hän näyttää kieltään.
Ilona Huhta harrastaa viulun soittoa, laulamista ja tanssia. Elokuvassa hän pääsee soittamaan rumpuja.
– Sain sitä varten rumpuopetusta, se oli tosi hauskaa.
Kaverit tulossa katsomaan elokuvaa
Tänä syksynä Ilona Huhta pääsee lukiossa tekemään musikaalia. Uutta elokuvaa ei ole vielä tiedossa, mutta hän haluaa ehdottomasti jatkaa näyttelemistä.
Vanhemmat ovat jo nähneet elokuvan, samoin pari kaveria Sodankylän leffafestareilla. Ensi-illassa sen näkevät muut Ilona Huhdan kaverit.
– Vähän jännittää, kun tää on rankka leffa. Toisaalta se on tosi hyvä ainakin minun mielestäni. Onneksi minulla on ihanan kannustavia kavereita.
Helsingin yliopiston alainen Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Krimo, julkaisi pari viikkoa sitten henkirikoskatsauksen. Ylekin uutisoi näyttävästi tutkimuksen, jonka mukaan henkirikokset ovat lisääntyneet.
Vähemmälle huomiolle Henkirikoskatsauksessa jäi se, että siinä eroteltiin romanit muista suomalaisista. Krimon tilaston mukaan romanit syyllistyvät henkirikoksiin kuusitoista kertaa useammin kuin muut suomalaiset.
Image may be NSFW. Clik here to view.Paula Collin / Yle
Loukkaa romaneja
Romanijärjestöt ovat tyrmistyneitä tilastointitavasta, jossa romanit erotellaan omaksi ryhmäkseen. Heidän mielestään tutkimus antaa kuvan, että romanit eivät olisi suomalaisia.
– Minusta tämä on loukkaus koko romaniväestöä kohtaan. Tämä täyttää lähes kaikki rasismin merkit, sanoo Romaniasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, sosiaalineuvos Väinö Lindberg.
Romanijärjestöt saivat tietää Krimon tilastointitavasta tällä viikolla Ylen pyydettyä haastatteluja aiheesta.
– Vaikea sanoa, onko se tarkoituksellista rasismia, vai onko vain niin, että kerta kaikkiaan ei ole ajateltu tarpeeksi asioita, jotka yhteiskunnassamme vaikuttavat, sanoo Suomen Romaniyhdistyksen projektipäällikkö Päivi Majaniemi.
Tilastointitapaa ihmettelee myös etnisten suhteiden professori Suvi Keskinen Helsingin yliopistosta.
– Yleensä etnisyyttä ei Suomessa tilastoida ja sen takia ihmettelen, miksi romanit on haluttu erotella muusta suomalaisesta väestöstä nimenomaan rikollisuuden pohjalta, Keskinen sanoo.
Epäreilua vähemmistöjä kohtaan
Väinö Lindberg sanoo, että useat Suomessa toimivat romanijärjestöt pohtivat parhaillaan, miten Krimon tilastointitapaan pitäisi suhtautua. Lindberg on lähestynyt järjestöjä asian tiimoilta jatkotoimenpiteitä varten.
– Aion kyllä pyytää selvityksen tästä tutkimuksesta, Lindberg sanoo.
Päivi Majaniemi sanoo, että Krimon tekemä henkirikoskatsaus on epäreilu pieniä vähemmistöjä kohtaan. Suomessa asuu vain noin 12 000 romania, joten Majaniemen mukaan myös aineisto on silloin pieni ja antaa vääristyneen kuvan.
– Jos osaa lukea tätä tilastoa oikein, se ei ole näin kammottava kuin miltä se näyttää. Siinä nyt todella pieni luku leimaa jälleen kerran kaikki romanit.
Majaniemi viittaa siihen, että vuodessa vain muutama romanimies kuolee henkirikoksen uhrina. Tilannetta pahentaa tosin se, että useimmiten syyllinen on toinen romanimies.
Professori Suvi Keskisen mielestä romanien tilastointi muista suomalaisista erikseen voi olla pidemmän päälle haitallista romaniväestölle.
– Sen tyyppisiä näkökulmia, joissa rikollisuus liitetään romaneihin, pitäisi harkita vahvasti. Tällä voi olla sellaisia seurauksia, että vahvistetaan ennakkoluuloja, joita valtaväestön piirissä on romaneja kohtaan.
Perusarvojen vastaista
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti on ihmeissään rasismisyytöksistä. Kriminologian yksikön johtaja Janne Kivivuori sanoo, että instituutti on valmis keskustelemaan romanijärjestöjen kanssa tutkimuksistaan.
– Krimo ja sen edeltäjä Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on tutkinut rasismia, rasistisia rikoksia sekä toiminnallaan pyrkinyt johdonmukaisesti tukemaan rasismin vastaista työtä. Rasismi tai sen tukeminen on instituutin perusarvojen vastaista.
Rasismisyytöksistä nousseen kohun tekee oudoksi se, että Krimo ja sen edeltäjä Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ovat julkaisseet henkirikostilastoja vuodesta 2002 alkaen. Etniset ryhmät, kuten romanit, on tilastoitu erikseen vuoden 2008 jälkeen.
– Se on nähty tärkeäksi sen takia, että nähtäisiin eroja näissä etnisissä ryhmissä, muun muassa maahanmuuttajien rikollisuudessa, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin yliopistotutkija Martti Lehti sanoo.
– Olemme halunneet tuoda esiin, että meillä on tällainen ryhmä, jonka kuolleisuus henkirikoksiin on aivan valtavan korkea, Lehti perustelee romanien erottamista omaksi ryhmäkseen tilastoissa.
Tilastot kertovat yhteiskunnan ongelmista
Tilastojen mukaan romanien henkirikoskuolleisuus kantasuomalaisiin verrattuna on kymmenkertainen.
Image may be NSFW. Clik here to view.Paula Collin / Yle
Päivi Majaniemi ei ymmärrä valtaväestön ja romanien välisen erottelun tarpeellisuutta.
– Jos me olemme Suomen kansalaisia, en ymmärrä, miksi meidät pitää vielä etnisesti erotella rikostilastoissakin ongelmaksi. Mitä lisäarvoa se tuottaa, että siellä on Suomen kansalaiset ja romanit omana ryhmänään?
Kriminologisen yksikön johtaja Janne Kivivuori sanoo, että rikollisuutta koskevan tutkimuksen keskeinen tehtävä on selvittää uhriksi joutumisen ja rikollisuuden jakautumista eri väestöryhmissä. Myös etninen tausta otetaan huomioon.
– Jos johonkin väestöryhmään kohdistuu väkivaltaa keskimääräistä enemmän, kyseessä on perusoikeusongelma, johon voidaan etsiä ratkaisuja tutkimustiedon avulla, Kivivuori selittää.
Noin 60-sivuinen Krimon julkaisema Henkirikoskatsaus ilmestyy kerran vuodessa. Siinä käsitellään laajasti henkirikollisuuden sosiaalisia piirteitä. Nyt huomiota saanut romanien osuus, on nostettu esiin kahdessa taulukossa.
Kivivuoren mukaan etniset vähemmistöt henkirikosten uhreina ja tekijöinä on merkittävä yhteiskunnallinen kysymys. Erot eri ryhmien henkirikoskuolleisuudessa kertovat syvemmistä ongelmista yhteiskunnassa.
– Jatkossa olisi hyvä pohtia myös tutkimustiedon lisäämistä ja syventämistä, Kivivuori sanoo.
Varsinainen ongelma on syrjintä
Suomen Romaniyhdistyksen projektipäällikkö Päivi Majaniemi sanoo, että asiaa on todellakin syytä pohtia.
– Kun julkaistaan tutkimuksia, pitäisi olla vähän tarveharkintaa, miten ne kohdistuvat. Tällainen pieni aineisto on epäreilua pienille väestöryhmille.
Romanien henkirikoskuolleisuus on prosenttien valossa suurta, mutta lukumääräisesti pientä.
– On vähän loukkaavaa, että romanit nousevat sieltä esiin matemaattisesti oikein, mutta suhteutettuna väärin, Päivi Majaniemi sanoo.
– 2000-luvulla on keskimäärin vuosittain surmattu kaksi romanimiestä. Se on aika erikoista, että se henkirikollisuus on pelkästään miesten välistä, sanoo Krimon tutkija Martti Lehti.
Väinö Lindberg toivoo, että jatkossa romanien henkirikoksia ei kirjattaisi muista suomalaisista erikseen.
– En minä kiellä, etteikö ikäviä asioita tapahtuisi, mutta pitääkö tällä tavalla leimata?
Päivi Majaniemen mielestä tutkimuksen antama kuva romaneista on väärä.
– Romanit kokevat halveksuntaa, syljeskelyä, syrjintää julkisissa tiloissa kantasuomalaisen väestön taholta. Se on varsinainen ongelma, ei se, että me olisimme kauhean väkivaltaisia tai tapettaisiin toisiamme kaiken aikaa.
Romaneja etsitään nimen perusteella
Yksi ihmetystä herättänyt seikka on ollut myös se, miten tutkimus on tehty, sillä poliisit eivät kirjaa rikosilmoituksiin epäiltyjen etnistä taustaa.
Henkirikoskatsaus 2018 -tutkimuksen tekijä Martti Lehti kertoo, miten romanit eroteltiin muista rikoksentekijöistä.
– Nämä ovat meidän itsepoimimiamme tietoja, ja ne perustuvat romanien suku- ja etunimistöön sekä rikosilmoitusten selostusosiin. Näin romanit pystytään aika hyvin poimimaan, ja se on ihan laillisesti sallittua tutkimustarkoitukseen.
Lehden mukaan rikostietojen kerääminen romaneista auttaa arvioimaan sosiaalisten ongelmien kasautumista ja etsimään keinoja romaniväestön aseman ja olosuhteiden korjaamiseksi.
– 1970-luvulle saakka oli vielä aika helppo tehdä romanitutkimusta. Sen jälkeen romaniyhteistön asenne on muuttunut aika tutkimuskielteiseksi.
Suomen hävittäjähankinnat nytkähtivät perjantaina yhden askeleen eteenpäin, kun puolustusvoimien logistiikkalaitos kertoi lähettäneensä eilen tarkennetut tarjouspyynnöt Hornetit korvaavista hävittäjistä.
Tarkennettu tarjouspyyntö koskee seuraavia monitoimihävittäjiä sekä niihin liittyviä järjestelmiä ja aseita: Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).
Tarkennetun tarjouspyynnön vastauksia pyydetään 31.1.2020 mennessä. Tämän jälkeen pyydetään lopulliset tarjoukset vuoden 2020 aikana.
Kyseessä on hävittäjähankinnan toinen vaihe. Tarjouskilpailuvaihe käynnistyi keväällä 2018. Puolustusministeriö kertoo, että nyt lähetetyn tarkennetun tarjouspyynnön myötä kutakin tarjoajaa pyydetään kokoamaan alustavassa tarjouksessa ja neuvotteluissa antamansa tiedot selkeäksi, päivitetyksi ja parannetuksi kokonaisuudeksi.
Tarjouspyyntö on tarjoajakohtainen, eli kunkin tarjoajan tarjouspyyntö perustuu jo tarjottuun kokonaisuuteen ja sen tarkennustarpeisiin.
Tarkennukset vähäisiä
Puolustusministeriön mukaan kaikkia tarjoajia kohdellaan edelleen tasapuolisesti. Alustavassa tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin on tehty vain vähäisiä tarkennuksia, jotka ovat samoja jokaiselle tarjoajalle
Koneiden valmistajan on sisällytettävä konekauppaan lentokoneiden lisäksi muut tekniset järjestelmät, kuten koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot.
Kokonaisuuden pitää myös kytkeytyä suomen puolustusjärjestelmään, joten kauppaan kuuluvat myös johtamis- ja tietojärjestelmien muutokset sekä "turvallisuuskriittisen infrastruktuurin rakentaminen", kuten puolustusministeriö asian ilmaisee.
Päätös vuonna 2021
Suomen nykyinen kalusto koostuu Hornet-hävittäjistä, jotka otettiin suomessa käyttöön 1995–2000. Niiden elinkaareksi arvioitiin tuolloin 30 vuotta ja viimeiset Hornetit poistuvat käytöstä 2030 mennessä. Uusien hävittäjien pitäisi olla käytössä vuonna 2025.
Suomen hallitus tekee päätöksen Hornet-kaluston seuraajasta vuonna 2021. Hankkeen budjetin enimmäismäärä on 10 miljardia euroa.
Korkein oikeus on myöntänyt Postin Tampereen lajittelukeskuksen työntekijöille valitusluvan työaikakiistassa.
Posti lyhensi elokuussa 2016 raskaan lajittelun työntekijöiden päivittäistä taukoaikaa runsaat 20 minuuttia. Työntekijöiden mukaan Posti ei olisi saanut muuttaa taukoaikaa, koska tauot olivat vakiintuneet työsopimuksen ehtoon rinnastettavaksi käytännöksi.
Työntekijät hävisivät kiistan Pirkanmaan käräjäoikeudessa maaliskuussa 2018. Oikeus katsoi, että Postilla oli oikeus muuttaa työntekijöiden taukoaikoja. Vaikka taukokäytäntöä oli noudatettu pitkään, Posti ei ollut sitoutunut siihen niin, ettei taukoja olisi voinut muuttaa uudella työnjohtomääräyksellä.
Turun hovioikeus piti tuomion muutoin ennallaan, mutta poisti korvaukset, jotka käräjäoikeus oli määrännyt työntekijöiden maksettavaksi.
Lahtelaista keskustassa sijaitsevaa etnistä ravintolaa epäillään ihmiskaupparikoksista.
Poliisin esitutkinnassa saadun selvityksen perusteella lahtelaisessa ravintolassa on vuosina 2016–2018 työskennellyt kaksi ulkomaalaistaustaista henkilöä epäselvissä olosuhteissa. Heidän tosiasiallinen työaikansa on ollut keskimäärin 12 tuntia päivässä ilman viikoittaisia vapaita tai lomapäiviä. Käytännössä he ovat työskennelleet viikon jokaisena päivänä.
Työntekijöille ei ole maksettu lain ja työehtosopimuksen edellyttämää palkkaa heidän tekemästään työstä, vaan korvaukset ovat olleet minimaaliset tehtyyn työhön nähden, kertoo poliisi tiedotteessaan.
Toinen työntekijöistä on kertomansa mukaan pitänyt vain yhden vapaapäivän noin viiden kuukauden mittaisen työsuhteensa aikana. Hänen saamatta jäänyt palkkansa on esitutkinnassa saatujen tietojen perusteella noin 23 000 euroa.
Toinen työntekijä on työskennellyt ravintolassa 16,5 kuukautta, jona aikana hän on kertomansa mukaan saanut pitää yhteensä yhdeksän vapaapäivää. Hänen osaltaan saamatta jääneet palkat niihin liittyvine lisineen ovat esitutkinnassa saadun selvityksen perusteella noin 77 000 euroa.
Yhteisasumista ahtaasti
Työntekijät ovat asuneet työnantajan ja tämän perheen kanssa samassa asunnossa, joka on ollut kooltaan kaksi huonetta ja keittiö. Heillä ei kertomansa mukaan ole käytännössä ollut lainkaan vapaa-aikaa, vaan he ovat työskennelleet ravintolassa ja viettäneet illat työnantajan kotona.
– Myös työnantaja on ulkomaalaistaustainen, kertoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Minna Riski Ylelle.
Työntekijät eivät ole rikosten tapahtuma-aikaan osanneet suomen kieltä. Poliisitutkinnassa on ollut myös pahoinpitelyjä, joiden kohteena työntekijät ovat olleet.
Esitutkinta on valmistunut kahdessa työperäistä ihmiskauppaa koskevassa rikosasiassa ja rikosasiat on siirretty esitutkinnasta syyteharkintaan aluesyyttäjälle Itä-Suomen syyttäjäalueen Lahden toimipaikkaan. Rikoksesta epäilty on molemmissa rikosasioissa sama henkilö ja epäillyt teot ovat tapahtuneet samassa ravintolassa.
Poliisi sai tiedon epäilyttävistä työoloista työntekijöiltä itseltään.
Teknologian tutkimuskeskus VTT perustaa Turkuun tytäryhtiön kehittämään autonomisen liikkumisen innovaatioita. VTT SenseWay -niminen yhtiö tähtää kansainvälisille markkinoille.
Turku valittiin toimintapaikaksi, sillä kaupungissa on entuudestaan johtavaa osaamista autonomisen meriliikenteen järjestelmistä Rolls Roycen ja sittemmin Kongsbergin omistukseen siirtyneen yksikön muodossa.
VTT katsoo, että autonomiset järjestelmät ovat tulossa vahvasti myös muulle liikenne- ja logistiikkasektorille sekä liikkuviin työkoneisiin.
– Haluamme varmistaa, että huippututkimuksen tulokset pääsevät aiempaa nopeammin markkinoille, osaksi yritysmaailmaa ja ihmisten arkea. Samalla autamme suomalaista teollisuutta ja yhteiskuntaa ottamaan käyttöön uuden teknologian mahdollistamat muutokset toimintatapoihin ja liiketoimintaan, kertoo VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.
Uuden yhtiön toimitusjohtajaksi siirtyy Jere Laaksonen Kongsbergin Turun yksikön johtajan paikalta. Palvelutuotannosta vastaa alkuvaiheessa 15 alaan erikoistunutta asiantuntijaa.
VTT on valtio-omisteinen voittoa tavoittelematon yhtiö.
Kun neulanvaihtopiste viimein kesäkuussa perustettiin, kahden kuukauden aikana Kajaanin pisteellä vastaanotettiin 5 500 likaista huumeneulaa ja -ruiskua. Lokakuun loppuun mennessä likaisia neuloja oli tuotu yli 8 000. Tämä on reilusti enemmän kuin esimerkiksi Kokkolan neulanvaihtopisteelle tuotiin puolessa vuodessa.
– Hyvä, etteivät Ikea-kasseilla tuoneet likaisia neuloja, toteaa Kajaanissa aulaemäntänä pisteellä toimiva Anne Matilainen.
31-vuotias Anna on käyttänyt suonensisäisiä huumeita seitsemän vuotta ja käy Kajaanin terveysneuvontapisteellä joka viikko. Anna vie pisteelle noin 200 neulaa ja ruiskua kerralla. Samalla hän saa myös muuta sosiaalista ja terveydellistä apua.
– Olen älyttömän iloinen tästä pisteestä. Siellä on aivan ihania ihmisiä, joille voi puhua muistakin terveysasioista ja oikeastaan ihan kaikesta. Sieltä saa muutakin apua kuin puhtaita neuloja.
Anna ei esiinnny artikkelissa oikealla nimellään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.
Image may be NSFW. Clik here to view.Likaisten neulojen tilalle saatavat puhtaat neulat estävät vaarallisten tautien leviämisen. Timo Sihvonen / Yle
Puhtaat neulat ovat kuitenkin Annalle tärkeitä, sillä hän on useasti joutunut kärsimään muun muassa erilaisista tulehduksista, joita likaiset neulat ovat aiheuttaneet.
– Minulla on nytkin jalassa tulehdus, kun olen piikittänyt valtimoon likaisella neulalla. Minä olen kyllä kaikille tutuille sanonut, että käykää hakemassa puhtaita neuloja, kun tällainen paikka on Kajaaniin saatu.
Huumeiden käyttäjille neulojen vaihtoa tarjoavia terveysneuvontapisteitä on Suomessa 66 kappaletta (vinkki.info), vaikka kuntia ja kaupunkeja on yli 300. Tämä antaa vihiä siitä, että päihdehuollossa ja tartuntatautien ehkäisemisessä on vielä tekemistä. Tartuntatautilakiasetuksen mukaan neulojen vaihto pitäisi olla järjestetty jokaisessa Suomen kunnassa.
– Varsinkaan haja-asutusalueilla tällaisia palveluja ei ole riittävästi, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päihdetyöhön erikoistunut erikoissuunnittelija Sanna Kailanto.
Kainuussakin rikottiin lakiasetusta yhteensä kaksi vuotta. Tarve on kuitenkin ilmeinen, kuten Kajaanin neulanvaihtopisteellä huomattiin.
Kolme pistettä ei riitä
25 vuotta huumeita piikittänyt 51-vuotias Severi on käynyt Kajaanin terveysneuvontapisteellä vasta kerran, mutta pitää pistettä erittäin hyvänä asiana kaltaisilleen narkomaaneille. Severi arvostaa helposti saatavilla olevia rokotuksia, testejä ja muuta terveysapua, mutta jo pelkät puhtaat neulat ovat iso juttu.
– Jos käyttää jossain kämpässä isolla porukalla, siinä mielentilassa ei tiedä, mikä neula on oma, Severi toteaa.
Annan tavoin myös Severi esiintyy jutussa nimettömänä.
Severi kertoo vihaavansa monia virkamiehiä, mutta terveysneuvontapisteen henkilökunta oli hänen mielestään ystävällistä.
– Tämä on ehdottoman hyvä juttu. Ihan priima. Toivoisin, että paikalla olisi enemmän valistusta, varsinkin nuoremmille.
Vaikka Kainuussa on tehty selvä hyppäys parempaan suuntaan, asiantuntijat näkevät, että vieläkään toiminnalla ei tavoiteta kaikkia alueen käyttäjiä. Kajaanin lisäksi Kainuussa puhtaita neuloja saa Kuhmon ja Suomussalmen terveysneuvontapisteistä.
– Pisteillä käy arviolta vain noin kolmasosa siitä porukasta, joiden pitäisi käydä. Mikäli Kainuuseen saataisiin liikkuva terveysneuvontapiste, uskon, että asiakkaiden määrä moninkertaistuisi, 16 vuotta päihdetyötä Kajaanissa tehnyt Anne Matilainen sanoo.
Kuhmon ja Suomussalmen pisteillä kävijöitä on Kajaanin verrattuna vain murto-osa. Kemppainen uskoo, että tämä saattaa johtua siitä, että terveysneuvontapisteet toimivat terveyskeskuksen aukioloaikoina. Kajaanissa piste toimii virka-ajan ulkopuolella.
– Terveyskeskuksen aukioloaikoina tämä käyttäjäkunta ei uskalla sinne tulla. Pelätään esimerkiksi, että jos lääkäri näkee, hän ei enää määrää tiettyjä lääkkeitä tai ihminen menettää saamansa korvaushoidon, Kemppainen sanoo.
Terveysneuvontapisteistä käyttäjät saavat puhtaiden käyttövälineiden lisäksi muun muassa rokotuksia ja lähetteitä esimerkiksi HIV-testeihin.
Image may be NSFW. Clik here to view.Likaiset huumeneulat säilötään esimerkiksi vanhoihin pesuainepurkkeihin, ettei niistä olisi vaaraa. Timo Sihvonen / Yle
Lokakuun loppuun mennessä Kajaanin pisteellä oli käynyt jo yli sata asiakasta, rokotuksia oli annettu 15 ja lähetteitä erilaisiin testeihin oli kirjoitettu myös useita.
Terveysneuvontapisteellä ei ole tarkoitus helpottaa huumeiden käyttämistä, vaan estää muun muassa vaarallisten tartuntatautien leviäminen. C-hepatiitti tarttuu pääasiassa likaisista neuloista ja ruiskuista (Väestöliitto). Esimerkiksi Kajaanissa 80 prosenttia C-hepatiittitartunnoista johtuu likaisista neuloista. Myös B-hepatiitti ja HIV voivat tarttua likaisten neulojen välityksellä.
– Toivoisin, että riskikäyttäjät saataisiin vaihtamaan neuloja, niin hiljalleen päästäisiin koko taudeista eroon, Kajaanin keskussairaalan tartuntatautien ylilääkäri Olli-Pekka Koukkari sanoo.
Kajaanin terveysneuvontapisteen kustannukset ovat hyvin minimaaliset, sillä toiminta toteutetaan tällä hetkellä olemassa olevissa tiloissa, olemassa olevalla henkilöstöllä. Koukkarin mukaan yhden C-hepatiittia sairastavan asiakkaan lääkekuuri maksaa yhteiskunnalle vähintään 10 000 euroa, ja HIV-tartunnan hoitaminen jopa 15 000 euroa vuodessa. Kyseessä on siis myös pitkäjänteisesti ajateltuna selvä rahallinen säästö.
Tulevaisuus Kajaanissa vielä täysin ilmassa
Kukaan ei vielä tiedä, miten neulanvaihtopisteelle tulevaisuudessa käy. Tällä hetkellä Kajaanin terveysneuvontapiste toimii pääterveysasemalla, jonka on tarkoitus siirtyä toimimaan uuden keskussairaalan yhteyteen. Terveysneuvontapisteen siirtämisestä sen sijaan ei ole vielä päätöksiä. Näkemyksiä sen tulevasta olinpaikasta on useita.
– Ajatuksissa on sellainen kokonaisuus, johon tulisi korvaushoito, terveysneuvonta ja neulojen vaihto. Toivoisin, että nämä kaikki muodostaisivat oman kokonaisuuden, Koukkari sanoo.
– Tämä toiminta ei siirry meidän kanssa, vaan todennäköisesti se jäisi omaksi pisteekseen jonnekin lähemmäs keskustaa, Kemppainen sanoo.
Paikalliset asiantuntijat vakuuttavat, että nyt kun asia on kerran saatu käyntiin, neulojen vaihtoa ja päihteiden käyttäjien terveysneuvontaa järjestetään Kainuussa jatkossakin. THL:n erikoissuunnittelija Sanna Kailannon mukaan kyse on myös inhimillisestä kohtelusta.
– Kaikista ihmisryhmistä tulee pitää yhtä lailla huolta. Onneksi näitäkin asioita on tuotu enemmän esille, ja näytetty, että tämä on taloudellisesti ja ihmisyyttäkin ajatellen kannattavaa.
