Vielä viime syksynä ainakin kolmella eteläpohjalais- ja kahdella keskipohjalaistilalla taisteltiin tartuntoja vastaan. Koko vuonna tautia löytyi yli 15 pohjalaiselta maito- ja karjatilalla.
Salmonella on viime ja toissa vuonna selvästi lisääntynyt nautatiloilla. Viime vuoden tapauksista valtaosa löytyi pohjalaismaakunnista. Molempina vuosina todettiin koko maassa reilut 25 tautitapausta.
Sitä ennen 2010-luvulla tiloilla havaittiin vuosittain vain 10–15 tartuntaa.
Ruokaviraston tietojen mukaan viime vuoden nautatapauksista vain yhden tilan rehunäytteestä löytyi salmonellaa.
Tällä hetkellä koko maassa viiis nautatilaa on vielä aluehallintoviraston päätöksellä karanteenissa salmonellan vuoksi. Näistä yksi sijaitsee Länsi- ja Sisä-Suomen, yksi Lounais-Suomen ja kolme Pohjois-Suomen Avin alueella.
Salmonellasaneeraus voi olla tilalle työläs ja pitkäkin prosessi. Tilojen puhdistaminen voi viedä kuukausia ja kustannukset voivat nousta.
Ainakin osa viime vuoden tartunnoista saatiin taltutettua tiloilla melko nopeasti, noin 2–4 kuukaudessa tartunnan toteamisesta, kerrotaan Ruokavirastosta.
Poliisin on jatkanut esitutkintaa Mikkelissä ilmitulleesta tapauksesta, jossa Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa LUT:ssa työskennellyttä miestä epäillään alaisten seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Tutkinnanjohtajana toimiva rikoskomisario Timo Häkkinen Itä-Suomen poliisilaitokselta kertoo Ilta-Sanomissa, että tutkinta on laajentunut uusiin rikosnimikkeisiin.
Häkkisen mukaan tutkinnan alla ovat samassa kokonaisuudessa myös rikosnimikkeet kiskonnantapainen työsyrjintä ja laitonta uhkaus. Uhreja on useita, ja nimikkeet linkittyvät yhteen, mutta eivät välttämättä liity kaikkiin uhreihin.
Häkkinen korostaa, että kyse on tässä vaiheessa epäilyistä, ja että epäilty on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.
Epäilty ei työskentele enää LUT:ssa, mutta tutkinnanjohtaja Häkkinen sanoo, että miehen asema yliopistossa oli "merkittävä".
LUT:n yksikössä Mikkelissä on noin 60 työntekijää. Yksikkö on osa Mikkelin yliopistokeskusta, joka on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, LUT-yliopiston ja Mikkelin kaupungin väliseen sopimukseen perustuva verkostomallinen tiedeyhteisö. Yliopistokeskuksessa on yhteensä 130 työntekijää.
Tiistaina sairaalasta tiedotettiin, että mahdollisia altistuneita on 18 lasta ja heidän saattajansa. Keskiviikon aikana selvisi, että osa lasten päivystyksessä asioineista on remontin takia istunut eri puolella kuin yleensä.
– Osa muille lasten poliklinikoille jonottaneista on saattanut istua samassa odotustilassa tartunnan saaneen lapsen kanssa, kertoo infektioyksikön ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä.
Varotoimenpiteenä myös näihin perheisiin ollaan sairaalasta yhteydessä.
– Mahdollisia uusia altistuneita on 34 lasta ja heidän saattajansa.
Muutamia ihmisiä rokotettu
Raija Uusitalo-Seppälän mukaan toistaiseksi vailla rokotesuojaa olleita ja nyt rokotettuja on ollut muutamia henkilöitä.
– Sekä aikuisia että lapsia on rokotettu. Lapsia tietysti enemmän, koska kyseessä on lastenpoli.
Uusitalo-Seppälän mukaan riski tuhkarokkotartunnalle on hyvin pieni, etenkin rokotuksen jälkeen.
– Vaikka tartunta olisikin tullut, rokotuksen jälkeen se ei enää leviä eteenpäin.
Patria on tänään keskiviikkona luovuttanut Upinniemessä Merivoimille ensimmäisen peruskorjatun Hamina-luokan ohjusveneen. Ohjusvene Tornion peruskorjaustyöt alkoivat alkuvuodesta 2018.
Kolme Hamina-luokan muuta ohjusvenettä odottaa vielä peruskorjaustaan. Kaikki saadaan käyttöön viimeistään vuonna 2021.
Peruskorjauksen yhteydessä puolustusvoimat hankkii veneisiin torpedoaseen Saab Dynamicsilta. Alusten peruskorjauksesta vastaa Patria Systems.
Hankittava kevyttorpedojärjestelmä on suunniteltu Itämeren saaristoiset rannikko-olosuhteet huomioiden. Asejärjestelmä edustaa alan moderneinta teknologiaa.
Torpedojen hankinta on sovitettu yhteen Ruotsin puolustusvoimien materiaalivirasto FMV:n vastaavien hankintojen kanssa.
Hamina-luokan ohjusveneet muodostavat Merivoimien merellisen operaatiokyvyn rungon 2030-luvulla Pohjanmaa-luokan alusten ohella.
Peruskorjaus parantaa ensivaiheessa erityisesti alusten vedenalaisen sodankäynnin kykyä muun muassa torpedoiden ja syvyytettävän kaikuluotainjärjestelmän avulla, mutta vuoden 2021 aikana myös ilmatorjunta- sekä pintatorjuntakyvyillä.
– Elinkaaripäivitykset luovat Hamina-luokan ohjusveneistä entistä monipuolisemmat ja suorituskykyisemmät alukset. Torpedojärjestelmän myötä käyttöömme tulee jälleen aivan uudenlaista sotilaallista suorituskykyä, jota on rakennettu onnistuneella materiaali-ja koulutusyhteistyöllä Ruotsin kanssa, Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju toteaa tiedotteessa.
Poliisi epäilee, että sairaanhoitaja on tappanut potilaan tammikuun alussa helsinkiläisessä hoitolaitoksessa, kertoo Iltalehti.
Lehden mukaan taposta epäillään 57-vuotiasta naishoitajaa. Poliisi kertoo Iltalehdelle, että sairaanhoidon yhteydessä tapahtunutta potilaan kuolemaa tutkitaan epäiltynä tappona.
Hoitaja on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin työntekijä, vahvistaa Husin hallintoylilääkäri Teppo Heikkilä Ylelle. Asiasta uutisoi ensin Helsingin Sanomat.
Heikkilän mukaan epäilystä ilmoitti poliisille juuri Hus.
– En halua tätä tapausta tarkemmin kommentoida. Poliisitutkinnan suhteen tiedotusvastuu on poliisilla. Sen pystyn vahvistamaan, että tieto poliisin suuntaan lähti meiltä Husista.
Milloin tämä tapahtui?
– Ilmoitus on lähtenyt heti, kun tapaus on tullut tietoon. Kyllä se tammikuun aikana on ollut. Sen voin vahvistaa, Heikkilä sanoo.
Iltalehden mukaan kyseessä on ollut hengityskoneeseen kytketty miespotilas ja sairaanhoitajan epäillään kytkeneen koneen pois päältä. Poliisi ei vahvista Iltalehdelle tietoa tekotavasta.
Yle ei ole tavoittanut tutkinnanjohtajaa kommentoimaan asiaa.
Järvenpääläisen Janne Kuuselan ja hänen kaverinsa kotimatka loppui viime joulukuun 16. päivänä lyhyeen. Molemmat kiidätettiin ambulansseilla sairaalaan vakavien palovammojen vuoksi.
Alempana jutussa on palovammoista valokuva, joka voi järkyttää herkimpiä.
Kuusela ja hänen kollegansa ovat baarimestareina Helsingin ydinkeskustassa saman työnantajan eri hotelleissa. He olivat sopineet tapaavansa yövuoron jälkeen ja vaihtavansa kuulumisia ennen Kuuselan aamujunan lähtöä Järvenpäähän.
– Ei sitä osaa kuvitella, että ydinkeskustassa on 100-asteista vettä kadulla. Varsinkin kun näki, että vettä oli myös ajotiellä. Sitä ajatteli, että viemäristä on ennenkin tulvinut vettä, ettei sitä tule enempää ja pääsee jatkamaan kuivin jaloin suorinta tietä matkaa, Kuusela kertoo.
Kuusela kavereineen osui paikalle hetkenä, jolloin aluetta ei oltu vielä ehditty rajata kokonaan.
Energiayhtiö Helenin johtaja Heikki Hapulin mukaan kyse on harvinaisesta tapauksesta. Helenille on jätetty kolme korvausvaatimusta ohikulkijoille syntyneistä palovammoista.
Kaukolämpöputkissa kulkeva vesi on 40–115-asteista (Energiateollisuus) riippuen siitä, onko kyseessä meno- vai paluuputki ja siitä, millainen sää on.
Nahkakengät suojasivat hiukan
Ulkopuolelta tullut vesi oli syövyttänyt Uudenmaankadun kaukolämpöputken. Tulikuumaa vettä pulppusi yöllä tuntien ajan kadulle ja jalkakäytäville. Kyseessä oli harvinaisen suuri vuoto, joka aiheutti lämmöntuotannossa ongelmia eri puolilla Helsinkiä. Lisäksi Uudenmaankatu suljettiin kokonaan liikenteeltä päiväksi.
– Vähän oli tuuria matkassa, kun olin nahkakengissä. Ne olivat kuitenkin lyhyet, joten nilkat olivat paljaana. Kengät suojasivat varpaita ja osittain jakateriä, mutta kiehuvaa vettä valui myös kenkien sisälle, Janne Kuusela sanoo.
Palovammoja Janne Kuuselan jaloissa.Janne Kuusela
Kuuselalta paloivat molemmat nilkat, jalkojen ulkosyrjät ja osin myös jalkapöydät. Hänen työkaverilleen kävi vielä huonommin ja palovammat ovat laajemmat, sillä hänellä oli jaloissaan kankaiset lenkkarit.
– Kuulin puskaradion kautta, että siellä olisi ollut myös yksi pariskunta liikkeellä. Naisella oli ollut niin suojaavat kengät, ettei hänelle tullut vahinkoa, mutta miehellä ei ollut yhtä hyvä tuuri matkassa, Kuusela kertoo.
Helen: yhtiö kantaa vastuun
Helenin johtaja Heikki Hapuli kertoo, että yhtiö kantaa vastuun tapahtuneesta ja yhtiön vakuutus korvaa vammoista aiheutuneet vahingot.
– Saimme häiriön jälkeen kolme ilmoitusta tapaturmista sen vuodon yhteydessä ja otamme tietysti vastuun niistä. Pahoittelumme tapaturmaan joutuneille. Vakuutusyhtiö selvittää, mitä on tapahtunut ja hoitaa sitten korvaukset asianmukaisesti kyseessä oleville henkilöille, Hapuli sanoi.
Neljä vuotta Helenillä töissä ollut Hapuli ei muista tuolta ajalta vastaavia tapauksia. Hän tarkisti myös pidemmältä aikaa, kuinka usein kaukolämpöputken rikkoutuminen on aiheuttanut vastaavanlaisia tapaturmia: edelliset tapaukset ovat yli 10 vuoden takaa.
Vuonna 2007 pyöräilijä kaatui kuumaan veteen ja sai palovammoja. Viisi vuotta aiemmin Unioninkadulla sattuneessa putkirikossa loukkaantui useita ja yksi ihminen menehtyi vakaviin palovammoihin (Turun Sanomat).
Kovat kivut ja edessä ihonsiirtoleikkaus
Tapaturman jälkeen Janne Kuusela sai hoitoa ja hän on sairaslomalla. Hän ei kuitenkaan pysty liikkumaan vielä kuin lyhyitä matkoja.
– Palovammat aiheuttavat todella kovat kivut. En ole päässyt liikkumaan kotoa muutoin kuin autokyydeillä. Avopuoliso on auttanut, kun hänellä on ollut vapaapäivä, muutoin on liikuttava taksilla.
Laajat vammat vaativat jatkohoitoa.
– Ei tullut ihan kolmannen asteen palovammat, mutta erittäin lähellä se oli. Nyt neljä viikkoa tapahtuneen jälkeen joudun ihonsiirtoleikkaukseen, sillä iho ei ole parantunut normaalisti.
Kuuselan jatko selviää leikkauksen jälkeen. Hän toivoo pääsevänsä palaamaan työpaikalleen huhtikuussa, mutta se ei ole vielä varmaa. Palovammojen paraneminen vie vielä kauan, ja tapahtumasta jää myös pysyvät jäljet.
– Luultavasti liikkumiseen ei jää rajoitteita, mutta melko isot arvet jalkoihin ja värierot. Nämä eivät koskaan rusketu ja joudun muutenkin välttelemään pitkään auringossa olemista.
– Harmittaa paljon, sillä tykkään matkustella ja teen monta reissua vuosittain. Nyt joutuu sitten varomaan, Kuusela jatkaa.
Janne Kuusela tykkää matkustella, mutta jalkojen palovammojen vuoksi matkustelu tulee muuttumaan tulevaisuudessa.Janne Kuuselan kotialbumi
Myös tapahtuman selvittely on kesken.
– Valitettavasti Kelalla on verkkopalvelussa ongelmia ja ruuhkaa, joten en ole saanut hoidettua asioita vielä. Se taas vaikuttaa kaikkiin muihin korvaushakemuksiin, Kuusela toteaa.
Hänen kaverillaan on sama tilanne.
Helenin kanssa asiat ovat hoituneet hyvin. Yrityksessä on Kuuselan mukaan ymmärretty tilanteen vakavuus ja korvausasia on vireillä, mutta vielä kesken.
Etelä-Lapin Simossa on talven aikana törmätty outoon linturiesaan: Navettaan sisälle päässeet talitiaiset (parus major) ovat nokkineet lehmien utareet avohaavoille, niin että lehmiä on jouduttu tautien vuoksi jopa lopettamaan.
Asiasta uutisoi ensin Maaseudun Tulevaisuus. Lehden mukaan Lapista tapauksia tiedetään kolme.
– Kolmetoista vuotta on pihattonavetta ollut, ja satunnaisesti ennenkin on talitiaisia ja muita lintuja tullut sisälle. Mutta mitään tällaista ei ole ennen tapahtunut, Parpala ihmettelee.
Hänen mukaansa tiaisparvi pölähti sisään navettaan marraskuun pakkasilla tehdyn remontin aikana avoimista ovista.
– Ei mennyt montaa päivää, kun lehmillä alkoi tulla oireita. Ja pian sitten päästiin omin silmin näkemäänkin, että tiaiset hakkasivat lehmien vetimiä.
Viisi lehmää jouduttiin lopettamaan
Parpala kertoo törmänneensä vastaavanlaisiin havaintoihin myös muilta merilappilaisilta maatiloilta aiempina vuosina.
Tiaiset nokkivat ilmeisesti maitorasvan houkuttamana lehmien utareiden vetimet avohaavoille, mistä seurasi tulehduksia ja lehmien sairastumista. Parpalan tilalla viisi lehmää jouduttiin laittamaan teuraaksi tai lopettamaan.
Parpala ihmettelee sitä, että lehmät eivät reagoineet nokkimiseen millään tavalla. Vasta lypsyrobotille mennessään ne näyttivät, että tulehtuneisiin utareisiin sattuu, Parpala kertoo.
Kovin pitkään Parpalat eivät voineet katsella lehmiä ahdistelevaa tiaisparvea navetassaan.
– Ne oli pakko poistaa sieltä, Parpala sanoo.
Tintti on kekseliäs ja tarkkanäköinen
Oulun yliopiston eläintieteen professorin Arja Kaitalan mukaan on harvinaista, että tiaiset kävisivät elävän eläimen kimppuun ravinnonhankinnassaan.
– Englannista tosin tiedetään 1950–1960 -luvuilta tapauksia, joissa ne oppivat avaamaan portaille jätetyn maitopullon korkit, eli ne ovat hyvin kekseliäitä ruuanhankinnassaan, Kaitala muistuttaa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentin Aleksi Lehikoisen mukaan tinttien kekseliäisyyden vuoksi niiden torjuminen voi olla vaikeaa.
– Erityisesti pohjoisen talvessa talitiaiset valitsevat usein yhden ruokintapaikan, eivätkä liiku kovin paljoa. Jos puolen kilometrin säteeltä onnistuisi vähentämään tiaisten talviruokintapaikkoja, voisi lintuja vähentää alueelta ja samalla navettaan eksyviä yksilöitä voisi olla vähemmän, Lehikoinen neuvoo.
Lehikoisen mukaan erityisesti talitiaiset voivat käyttäytyä hyvinkin opportunistisisesti ruuanhankinnassaan. Kolmisen vuotta sitten Kanta-Hämeessä Hausjärvellä tiaiset nokkivat eläviä lampaita verille ja vuonna 2013 Mäntyharjulla Etelä-Savossa tiaisten kerrottiin tappaneen urpiaisia ja syöneen näiden aivoja.
"Kymmenen tuhatta ei riitä"
Professori Arja Kaitalan mukaan talitiaisilla on erittäin hyvä näkö ja näkyvän valon lisäksi lintujen silmä aistii ultaviolettivaloa. Navetasta lämpöä tavoittelevat tiaiset ovat siis saattaneet päätyä nokkimaan lehmien utareita havaittuaan niistä tihkuvia maitopisaroita.
Virpi Parpalan mukaan kovin runsaita aterioita lehmien utareista ei ole tiaisille herunut. Maitotilallisille nokkimistaipumuksesta koitui kuitenkin isot vahingot.
– Lehmiä jouduttiin lääkitsemään tulehdusten aikana ja maitotuotosta meni paljon hukkaan. Neljä teuraaksi vietyä lehmää oli vielä kantavia. Ei tässä kymmenen tuhatta euroa riitä, arvioi Virpi Parpala.
Parpalat aikovat hakea vahingoista korvausta ELY-keskukselta. Rauhoitettujen eläinlajien aiheuttamista vahingoista korvataan tutummin muun muassa runsaiden kanadanhanhi- tai kurkipopulaatioiden viljelmille aiheuttamia vahinkoja.
– Talitiaisten aiheuttamia vahinkoja ei ilmeisesti vielä koskaan ole korvattu, huokaa Virpi Parpala.
15.1. kello 16.48 Korjattu juttua. Kolme tapausta tiedetään Lapista, ei Simosta.
Suomalaisille tutuksi tullut Elovena-tyttö uudistuu ja vaihtaa kansallispukunsa uuteen, siniseen mekkoon. Raision mukaan uudella ilmeellä halutaan korostaa brändin suomalaisuutta ja ajassa elämistä.
– Uusi sininen mekko viestii ajassa elämisestä, moderniudesta ja suomalaisuudesta, Raision markkinointijohtaja Mikko Lindqvist sanoo.
Raisio halusi päivittää 95-vuotiaan Elovena-tytön tähän päivään samalla, kun yhtiö lähtee kasvattamaan kansainvälistä kauraliiketoimintaansa.
Pintamuotiin tytön ei haluttu pukeutuvan, sillä Raisio halusi aikaa kestävän ja selkeän valinnan. Raision Suomessa sekä muun muassa Ruotsissa ja Puolassa tekemät kuluttajatutkimukset vahvistivat, että kansallispuvusta voidaan kuitenkin nyt luopua.
– Sininen väri ja Elovena-tyttö nousivat tärkeiksi brändin ominaisuuksiksi, mutta kansallispukua kukaan ei spontaanisti maininnut, Raision markkinointipäällikkö Jennifer Krook sanoo.
Itse Elovena-tyttöä ei haluta lähteä vaihtamaan, sillä kun on jo symbolista arvoa.
– Koimme, että Elovena-tytön historialla on tietty arvo, ja sen vuoksi halusimme pitää tytön hyvin samanlaisena ja siten viestiä pitkistä juurista, Mikko Lindqvist sanoo.
Elovena-tyttö ilmestyi kaurahiutalepakkausten kuviin vuonna 1925.Raisio
Vaalean Elovena-tytön historia ulottuu vuoteen 1925, viipurilaisen Karjalan Myllyn mainoskilpailuun, jolla haettiin kuvitusta kaurahiutalepakkaukseen. Kilpailun voitti Joel Viktor Räsäsen luoma vaalea kansallispukuinen tyttö, joka pääsi aluksi ekstra priima höyrytettyjen Elovena Kaurahiutaleiden pakkauksen kylkeen.
Tyttöä on 95-vuotisen historian aikana uudistettu vähin erin.
– 95 vuoden aikana kuvitustyyli on elänyt ajan mukana, ja pieniä muutoksia on tehty vuosien varrella, Mikko Lindqvist sanoo.
Alkuperäisellä Elovena-tytöllä oli eri kasvot kuin nykyisellä. Tyttö istuskeli kaurapellolla ja piteli kädessään sirppiä. Myöhemmin tyttö on esiintynyt pakkauksissa seisten, välillä toinen käsi on ollut koholla. Välillä Elovena-tyttö poistui pakkauksista kokonaan.
Uudistetun brändin mukainen Elovena-tyttö ilmestyy kuluttajapakkauksiin tämän vuoden aikana.
Turun hovioikeus on määrännyt Valkeakosken kaksoissurmasta syytetyt miehet mielentilatutkimukseen. Hovioikeus katsoo, että on aihetta epäillä, etteivät syytetyt ole olleet tekoa tehdessään täydessä ymmärryksessä.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi kesällä kaksi miestä elinkautisiin vankeusrangaistuksiin kahdesta murhasta ja muista rikoksista.
1980-luvulla syntyneet uhrit löytyivät kuolleena vuosi sitten tammikuussa kerrostaloasunnosta Valkeakoskella.
Pelastuslaitos sai palohälytyksen kerrostaloasuntoon, josta miehet löytyivät kuolleena.
Miehet yrittivät poliisin mukaan peitellä tapahtunutta sytyttämällä asunnon tuleen. Samassa taloyhtiössä asunut henkilö havaitsi tulipalon ja soitti hätäkeskukseen.
Miehet poistuivat rikospaikalta toisen uhrin autolla. Auto löytyi myöhemmin poltettuna naapurikaupunki Akaasta. Tamperelaiset miehet saatiin kiinni samalta paikkakunnalta.
Poliisi pääsi epäiltyjen jäljille omien tutkimustensa ja auton polttamiseen liittyneiden havaintojen ansiosta.
Myös hovioikeuden mukaan miehet ovat toimineet syytteessä todetulla tavalla. Hovioikeus pitää kuitenkin mielentilan tutkimista tärkeänä, koska kysymys on kahdesta murhasta, joista voi seurata elinkausi vankeutta.
Syytetyt ovat itse ilmoittaneet suostuvansa tutkimukseen. Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa sen jälkeen, kun THL on toimittanut lausuntonsa syytettyjen mielentilasta.
Pyhärannan Ihoden päiväkodissa lapsia hoidetaan yhä puutteellisissa oloissa Ihoden koulussa. Aluehallintovirasto on saanut hoidosta lukuisia huomautuksia, ja kunnalla oli aikaa asioiden korjaamiseen vuodenvaihteeseen. Vieläkään puutteita ei ole korjattu.
Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lisäselvityksiä ja pohtii uuden tarkastuskäynnin tekemistä. Lapsia hoidetaan väistötiloissa, sillä entinen päiväkoti tuhoutui tulipalossa joulukuussa 2017. Päätös uuden päiväkodin rakentamisesta on viivästynyt pahoin.
– Ongelma on puutteellisen väistötilan pitkäaikainen käyttö. Kunta olisi voinut järjestää kevään 2018 ajaksi vaikka parakkitilat siksi ajaksi, kun uusi päiväkoti valmistuu. Nuo tilat eivät ole soveltuvat, etenkin, kun vasta nyt ruvetaan suunnittelemaan uutta päiväkotia, kertoo ylitarkastaja Ulla Soukainen.
Aluehallintovirasto pitää Ihoden päiväkodin tiloja koulussa läpikulkupaikkana. Ylitarkastaja Ulla Soukainen on itse käynyt tarkastuskäynnillä väistötiloissa.
Vessat ovat ruokasalin vieressä, huonekalut ovat sopimattomia pienille päiväkotilapsille. Henkilökuntaa ei ole riittävästi, ja se on puutteellisesti koulutettua.
– Varhaiskasvatuslain 25. pykälän mukaan päiväkodissa pitää olla toiminnasta vastaava johtaja, jota Ihoden päiväkodissa ei ole. Lisäksi joka kolmannen henkilökunnan jäsenen pitää olla joko kasvaustieteen kandidaatti tai sosionomi, kertoo Soukainen.
Hän kertoo ymmärtävänsä, että varhaiskasvatuksen opettajia on vaikea saada, mutta Soukaisen mukaan myöskään henkilökunnan rekrytointia ei ole suoritettu.
– Kunta on vastannut, että osaamispalvelupäällikkö tullaan rekrytoimaan. Asia oli esillä kunnanvaltuustossa ennen joulua, mutta rekrytointi siirtyi tämän vuoden puolelle. Lasten eteen pitäisi tehdä nyt jotakin ja äkkiä, painottaa Soukainen.
Aleksi Hakala / Yle
Päiväkodissa yritetään parantaa oloja
Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Ulla Soukainen on tyytyväinen päiväkodin työntekijöiden asenteeseen. Hän on saanut viestejä ja kysymyksiä sieltä, miten asioita voitaisiin parantaa.
– He ovat menossa oikeaan suuntaan. Yritämme yhdessä saada varhaiskasvatusta laadukkaammaksi, kertoo Soukainen.
Lapsia hoidetaan luokkahuoneissa.Minna Rosvall / Yle
Myös kahden päiväkotilapsen äiti Tiia Niemi kiittää työntekijöiden asennetta, mutta pitää hoitotiloja epäasianmukaisina.
– Tilojen puolesta tilanne ahdistaa varsinkin kuopuksen osalta. Luotan hoitohenkilökuntaan, mutta he joutuvat työskentelemään epäinhimillisissä oloissa, pohtii Niemi.
Koululaisten istuimet ovat liian korkeita päiväkotilapsille.Minna Rosvall / Yle
Alueen asukkaat perustavat yhdistyksen
Uusi päiväkoti rakennetaan Ihoden koulun viereen. Sen pitäisi olla valmis aikaisintaan keväällä 2021. Tiia Niemen kuopus on 9 kuukauden ikäinen. Hän pelkää, että lapset joutuvat vaaraan liian lähellä työmaan isoja työkoneita.
Päiväkotilasten äidit toivoivat hirsipäiväkotia, sillä se olisi ollut heidän mielestään tarpeeksi iso kunnan tarpeisiin. Hirsipäiväkodille ehdittiin tehdä jo perustukset. ArkistokuvaMinna Rosvall / Yle
Niemi puolusti vahvasti hirsipäiväkodin rakentamista Pyhärantaan. Sen rakentaminen aloitettiin, mutta työ keskeytyi. Kunnassa pelättiin, että isoon päiväkotiin ei riitä lapsia. Niemi arvioi, että tuleva päiväkoti saattaa olla liian pieni.
– Meidän varhaiskasvatuksen erityisopettajamme on sanonut, että tämän vuoden maaliskuussa täällä on laskennallisesti yli 40 lasta. Uusi päiväkoti on 30-paikkainen.
Naulakot ovat niin korkealla, ettei lapsi voi pukeutua omatoimisesti.Minna Rosvall / Yle
Niemi kertoo, että kunnan toimintaan tuskastuneet perustavat yhdistyksen ajamaan muutosta Pyhärannan päätöksentekoon.
– Sen nimeksi tulee Yhteinen Pyhäranta, ja se on täysin puoluepoliittisesti sitoutumaton yhdistys. Tarkoituksena on edistää Pyhärannan päätöksenteon avoimuutta ja sitä, että päätöksenteko on perusteltua.
Kaappisänkyjä on saatu entisestä päiväkodista.Minna Rosvall / Yle
Pohjois-Savon käräjäoikeus määräsi joulukuussa Kuopion kouluhyökkäyksestä epäillyn miehen mielentilan tutkittavaksi.
Mielentilatutkimuksen tekevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuspsykiatriset asiantuntijat. He selvittävät, oliko epäilty rikoksentekohetkellä täydessä ymmärryksessä eli syyntakeinen, vai ymmärrystä vailla, eli syyntakeeton.
Syytteen nostamispäiväksi ilmoitettiin syksyllä 13.2.2020.
Pohjois-Savon käräjäoikeuden laamanni Juha Nieminen kertoo, että he ovat saaneet syyttäjänvirastosta hakemuksen syytteennostamisajan pidentämiseksi.
Päätöstä ei ole vielä kuitenkaan tehty.
– Tällä hetkellä arvioidaan, että mielentilatutkimus valmistuu vasta loppukeväästä ja siihen saadaan kesän aikana loppulausunnot, sanoo Nieminen.
Itä-Suomen syyttäjänviraston apulaispäällikkö kihlakunnansyyttäjä Ulla Oinonen kertoo, että hakemus syytteennostamisajan pidentämiseksi tehtiin, koska esitutkinta ei ole valmis.
– Mielentilatutkimus on osa esitutkintaa. Asian käsittely näillä näkymin siirtyy. Odotamme käräjäoikeuden päätöstä hakemukseen, sanoo Oinonen.
Mielentilatutkimus saa mielenterveyslain mukaan kestää korkeintaan kaksi kuukautta. THL voi myöntää tutkimukselle perustellusta syystä jatkoaikaa enintään kaksi kuukautta.
Mielentilatutkimus ei ala heti käräjäoikeuden määräyksestä.
– Kestää yleensä muutaman viikon, ennenkuin päästään aloittamaan. Ei ole poikkeksellista, että jatkoaikaa myönnetään, mutta selvä enemmistö saadaan kahdessa kuukaudessa tehtyä, sanoo THL:n ylilääkäri Petteri Joelsson.
Tukitoimet jatkuvat edelleen
Savon ammattiopisto sai valtiolta 400 000 euron avustuksen kouluhyökkäyksen jälkihoitoon. Rahat on käytettävä kevääseen 2023 mennessä.
Avustusta on käytetty tähän mennessä muun muassa väistötilojen järjestämiseen ja uusiin tiloihin siirtymiseen. Savon ammattiopisto sulki kauppakeskus Hermanissa sijainneet toisen kerroksen opetustilat, joissa kouluhyökkäys tapahtui.
Työntekijöille ja opiskelijoille on tarjottu tukitoimia työterveyden kautta.
– Tukitoimia jatketaan niin kauan kuin tarvitsee, sanoo Sakkyn tulosaluejohtaja Timo Lampinen.
Kuopiossa syksyllä 2019 tapahtunutta kouluhyökkäystä tutkitaan murhana, murhan yrityksinä ja törkeänä vahingontekona. Törkeä vahingonteko liittyy paikalla sytytettyyn tulipaloon. Hyökkäystä tutkitaan myös törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmisteluna.
Kouluhyökkäyksessä kuoli nainen ja loukkaantui kymmenen ihmistä. Yksi loukkaantuneista on epäilty, joka haavoittui poliisin luodeista.
Tammikuun alun sää on ollut Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa lämpimämpi kuin sataan vuoteen, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.
Koko maassa on ollut lämmin alkuvuosi. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tammikuun tähänastinen keskilämpötila on kuitenkin ollut jopa kymmenen astetta tavallista korkeampi.
Pitkän ajan keskiarvo tammikuussa on Kajaanin lentoasemalla –11,3 astetta ja Oulun lentoasemalla -9,7 astetta. Toistaiseksi tammikuun keskilämpötila tänä vuonna Kajaanissa on ollut –1 astetta ja Oulussa 0,4 astetta.
– Kyseessä on hyvin merkittävä tilanne, sillä tämä on uusi ennätys, Kotakorpi sanoo.
Jääkö kunnon lumipeite tulematta kokonaan?
Myös joulukuu oli pohjoisessa poikkeuksellisen lämmin. Jatkossakaan selkeää kylmenemistä ei ole odotettavissa.
Lunta on vain paikoin. Sitäkään ei ole Kainuuseen tai Pohjois-Pohjanmaalle enempää näkyvissä niin kauan kuin lämpötilaa pysyy nollassa tai sen yläpuolella. Lumipeite ei kuitenkaan ole vielä hupenemassa. Esimerkiksi Kajaanissa on lunta Paltaniemellä noin 10 senttiä, Oulunsalon Pellonpäässä 21 senttiä.
Sähköliitto ilmoitti keskiviikkona kolmannesta neljän viikon pituisesta lakosta. Liiton mukaan lakko alkaa 30. tammikuuta ja on siten mahdollisesti suoraa jatkoa jo meneillään olevalle lakolle.
Sähköliitto aloitti lakkoilun 2. joulukuuta ja on jatkanut sitä 2. tammikuuta alkaen. Nyt vuorossa olisi siis jo kolmas lakkojakso. Lakon piirissä on 12 Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritystä, kuten muun muassa Konecranes, Valmet, Meyerin Turun telakka ja Uudenkaupungin autotehdasta pyörittävä Valmet Automotive.
Neljän viikon lakkoon osallistuvat liiton mukaan lakon kohteina olevien 12 yrityksen teknologiateollisuuden työehtosopimuksella työskentelevät sähköliittolaiset työntekijät sekä niissä esimerkiksi huolto- ja kunnossapitotöitä muilla työehtosopimuksilla töitä tekevät sähköliittolaiset. Lakossa ovat niin työntekijät kuin heidän tekemänsä työtkin.
Sähköliitto on julistanut yrityksiin jo marraskuusta alkaen myös ylityökiellon.
Sähköliitto haluaa omat pääluottamusmiehet
Työriidassa ei ole kyse työehdoista vaan siitä, kenellä on oikeus edustaa Sähköliiton jäseniä työpaikoilla.
Työnantajaa edustava Teknologiateollisuus pitää Sähköliiton lakkoa laittomana.
Teknologiateollisuuden mukaan sen yritysten palkkalistoilla työskentelee kaikkiaan reilut tuhat sähköliittolaista, joiden työehdot määritetään Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisellä työehtosopimuksella.
Teknologiateolisuuden mukaan Teollisuusliiton luottamusmies edustaa työehtosopimusjärjestelmän mukaisesti myös Sähköliiton jäseniä paikallisissa neuvotteluissa.
Sähköliitto haluaa, että sen jäseniä edustaisivat Sähköliiton omat pääluottamusmiehet.
Teknologiateollisuus pitää Sähköliiton vaatimusta omista luottamusmiehistä juridisesti mahdottomana.
Moottoriteiden ajonopeuksien nostamishankkeista on luovuttu Suomessa toistaiseksi. LVM:n liikenneturvallisuusyksikön päällikön Elina Immosen mukaan suurempien nopeuksien säästyneen matka-ajan ja liikenteen sujuvuuden hyötyjä tulisi suhteuttaa siihen, mitkä olisivat vaikutukset liikenneturvallisuuteen, päästöihin ja meluun.
– Väylävirastossa selviteltiin alustavasti vaikutuksia, mutta hankkeen toteuttamista ei sielläkään kuitenkaan käynnistetty, kertoo Immonen.
130 kilometriä tunnissa -kokeilun valmistelun käynnisti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen liikenneministeri Anne Berner (kesk.) syksyllä 2018.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana Suomi on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin. Lisäksi Marinin hallitus painottaa raideliikenteen kehittämistä.
Moottoritienopeudet puhuttivat 2010-luvulla
Julkinen keskustelu moottoriteiden ajonopeuksien nostamisesta on ollut tasaisen vilkasta Suomessa kymmenkunta vuotta. Yle kysyi asiaa vuonna 2013 eduskunnan liikennevaliokunnan silloisilta jäseniltä. Valiokunnan vastanneiden jäsenten enemmistö oli tuolloin ajonopeuden nostamisen kannalla.
Autokannan parantuminen ja teiden kunto olivat yleisiä perusteita vastauksissa.
Tero Sivula / AOP
Ylelle tuolloin vastannut tamperelainen kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk.) oli vastauksensa mukaan suorastaan turhautunut "köröttelemään" maaliskuisilla Tampere–Helsinki-moottoritien talvinopeuksilla.
Liikennevaliokunnan jäsenten ohessa myös Liikenneturva osallistui keskusteluun vuonna 2013. Ymmärrystä tuli parantuneesta ajoneuvokannasta, mutta ajonopeuksien kasvun epäiltiin samalla voivan lisätä myös onnettomuuksia.
Nopeuskokeilun valmistelu alkoi 2018
Liikenneasiat ovat olleet 2010-luvulla monen uudistuksen kohteena. Sipilän hallituksen aikana suurin hanke oli Liikennekaari, joka kuitenkin karsiutui sittemmin pienemmiksi uudistuksiksi.
Moottoriteiden ajonopeuksien nostaminen 130 kilometriin tunnissa kesällä ja 110 kilometriin tunnissa talvella tulivat agendalle vuonna 2018, kun kokoomuksen loppilainen kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) kysyi asiasta eduskunnassa.
Heinonen oli kysymyksessään sitä mieltä, että nopeuden nostaminen tulisi kyseeseen sellaisilla ruuhkattomilla tieosuuksilla, joissa suurempi nopeus ei vaarantaisi liikenneturvallisuutta. Ministeri Berner otti vastauksessaan asiaan myös myönteisen kannan ja sai valmistelun liikkeelle loppuvuodesta 2018.
Hanketta valmisteltiin aluksi Väylävirastossa. Tarkoitus oli, että 130 kilometrin tuntinopeutta olisi voitu kokeilla Helsinki–Tampere-moottoritiellä mahdollisesti kesästä 2020 alkaen. Ylen tietojen mukaan valmistelu kuitenkin päättyi jo vuonna 2019, vaikka hankkeen hiljentämistä ei tuotu julkisuuteen.
Kokeiltu olisi Helsingin ja Tampereen välillä
Helsinki–Tampere-moottoritieyhteys on 175 kilometriä pitkä. Kokeilupätkiä olisi voinut olla moottoritiellä esimerkiksi Nurmijärveltä Hyvinkäälle, Riihimäeltä Hämeenlinnaan ja taas Hattulasta edelleen pohjoiseen.
Derrick Frilund / Yle
Mietinnässä oli myös vaihtuvia nopeuksia näyttäviä valotauluja tien varteen, mutta näitäkään ei ehditty hankkia ennen kokeilusta luopumista. Jos hanke alkaisi uudelleen, se kyllä näkyisi ja kuuluisi, vakuuttaa liikenneturvallisuusosaston päällikkö Elina Immonen.
Auringonnousut ja -laskut ovat viime päivinä olleet komeata katseltavaa.
Punaisen ja keltaisen – tai kultaisen – sävyissä hohtava taivas on ikuistettu moniin Ylelle lähetettyihin sääkuviinkin, tietää Ylen meteorologi Matti Huutonen.
Huutosen mukaan auringonlaskuihin eli iltaruskoon Suomessa voivat vaikuttaa esimerkiksi Saharasta Eurooppaan ajautuva hiekka tai voimakas tulivuorenpurkaus jossain.
– Joku voimakas tulivuorenpurkaus jossain voi tupsauttaa ilmakehään hiukkasia, jonka johdosta myös meillä voi näkyä näyttäviä auringonlaskuja.
– Australian maastopalojen suhteen olen skeptinen, koska ne tapahtuvat eteläisellä pallonpuoliskolla ja pallonpuoliskojen välillä sekoittuminen on harvinaisempaa ja tapahtuu hitaammin. Filippiinien osalta tulivuorenpurkaukset vaikutukset meille eivät ole poissuljettuja, riippuen siitä, miten itse purkaus kehittyy.
Auringonnousua kuvaamaan
Vaasalainen Heikki Hongisto harrastaa valokuvaamista. Hän on aktiivinen sääkuvien lähettäjä, jonka kuvauskohteita ovat maisemien lisäksi myös mm. eläimet.
Hongisto kertoo nappaavansa kameran mukaan ja lähtevänsä ulos kuvaamaan, jos näkee ikkunasta komean ja värikkään auringonnousun tai -laskun.
Auringonnousu VaasassaHeikki Hongisto, katsojan kuva
Pirkko Hautamäki ikuisti auringonnousun Pietarsaaressa 14. tammikuuta kello 9.36.
Kirkasvärisen taivaan värit vaihtelivat niin nopeasti keltaisesta oranssiin, punaiseen ja purppuraan, että Hautamäki kertoo kiirehtineensä kuvaamaan pihalle sen huomatessaan.
Hautamäki kuvaa mielellään taivasta ja muuta luontoa. Aamurusko-kuvansa yhteydessä hän halusi testata vanhaa uskomusta siitä, että aamurusko tuo sadetta mukanaan. Näin se teki ainakin tällä kertaa, sillä Pietarsaaressa satoi koko päivän komean aamutaivaan jälkeen.
Vuoden alussa käyttöön tulleet osakesäästötilit voivat vaikuttaa joihinkin Kelan maksamiin etuuksiin. Tilille maksettavat osingot ja osakkeiden myynnistä saadut voitot otetaan tulona huomioon muun muassa yleisessä asumistuessa, vaikka tililtä ei nostaisi rahaa.
– Osinko- ja korkotulot otetaan huomioon, jos ruokakunnan jäsenen osinko- ja korkotulot yhteensä ovat yli 10,87 euroa kuukaudessa, Kelan suunnittelija Mirja Peltonen sanoo
Osakesäästötili on uusi sijoittamisen muoto, jossa tilille kertyneestä tulosta maksetaan veroa vasta, kun rahat nostetaan tililtä.
Kela kuitenkin katsoo, että osakesäästötilille maksetut osingot ovat tuloa, vaikka asiakas ei nostaisi rahaa tililtä. Tämän vuoksi tilille kertyvät tulot voivat vaikuttaa Kelan maksamien etuuksien suuruuteen.
Esimerkiksi opiskelijan on siis hyvä muistaa, että osakesäästötilin tulot voivat laskea yleistä asumistukea. Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin elokuussa 2017.
Opintotukeen osakesäästötilin tulot vaikuttavat kuitenkin vain siinä tapauksessa, jos tili on voitolla ja opiskelija nostaa sieltä rahaa.
– Vahva neuvo on, että osakesäästötililtä ei kannata nostaa rahaa opiskelun aikana, sanoo Kelan vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen.
Kelan sivuilta voit katsoa, miten osakesäästötili vaikuttaa muihin Kelan maksaamiin etuuksiin.
Kun lentokone nousi korkealle ilmaan Sydneyn ylle, Sanna Reeves ei nähnyt sen pienistä ikkunoista yhtään tulipaloa. Näkyi vain sankka savuverho, joka peitti kaiken alleen.
Reevesin perhe oli matkalla toiselle puolelle maapalloa Suomeen. Lentokone laskeutui Rovaniemelle.
– Lähtöpäivänä meillä oli 46 astetta lämmintä, Rovaniemellä 20 astetta pakkasta. Oli vähän erilaista.
Matkan tarkoitus oli tavata ystäviä ja sukulaisia Kotkassa. Reissu oli varattu jo vuosi sitten. Suomalaissyntyinen Sanna Reeves ei kuitenkaan osannut riemuita kuukauden lomasta.
– Olin ollut sammuttamassa tulipaloja koko syksyn. Oli aika kauheaa lähteä siinä tilanteessa, Reeves kertoo.
Sanna Reeves on ollut sammuttamassa tulipaloja Sydneyn lähialueilla koko syksyn.Sanna Reeves
Paikallisen VPK:n kapteeni
Jervis Bayssa kolmen tunnin ajomatkan päässä Sydneystä asuva Reevesin perhe on aktiivisesti mukana paikallisessa Huskisson rural fire brigade -ryhmässä, joka toimii samalla periaatteella kuin suomalaiset sopimuspalokunnat. Sanna Reeves toimii ryhmän kapteenina. Töitä on riittänyt.
– Alueemme on 300 kilometriä pitkä ja siellä on aika monta eri tulipaloa. Lisäksi olen ollut apuna sammuttamassa tulipaloja tuhannen kilometrin alalla Sydneystä ylöspäin.
Reeves onkin pelännyt Suomessa ollessaan kotinsa puolesta.
– Tulipalot pelottavat, kun paljon eläimiäkin on kuollut. Oma koti on toistaiseksi ollut turvassa, mutta tulipalot leviävät helposti, kun on ollut yli 40 astetta lämmintä ja tuullut aika paljon.
Reeves on miehensä Matthew Reevesin ja poikansa Alexin kanssa tavannut Kotkassa ystäviään ja sukulaisiaan ja pyrkinyt nauttimaan lomastaan, vaikka huoli ystävistä ja omasta kodista onkin kova. Hän on pitänyt yhteyttä paloja sammuttaviin kavereihinsa sosiaalisen median välityksellä.
– Siellä on onneksi meidän kannaltamme kaikki hyvin. Emme voi tehdä täältä käsin mitään. Yritämme rentoutua vähän, koska kotona joudun varmasti töihin heti, kun pääsen lentokoneesta pois.
Reevesit ovat käyneet muun muassa moikkaamassa kollegoitaan Kotkassa toimivan Tiutisen vapaapalokunnan tiloissa.
– Oli hauskaa nähdä, mitä he tekevät eri tavalla. Siellä oli yksi paloauto, joka on isompi kuin meidän, ja vehkeet oli sijoiteltu eri paikkoihin. Meillä ei ole saunaa paloasemalla.
Sateita luvassa
Sanna Reevesin varsinainen ammatti on hieroja, mutta hän on ollut mukana sopimuspalokunnan toiminnassa 16 vuotta. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun hän joutuu pelkäämään kotinsa puolesta: kodin lähistöllä on ollut pahoja tulipaloja ennenkin.
– Alueellamme oli pahat tulipalot viimeksi 15 vuotta sitten. Sitä ennen 1990-luvulla asuimme lähempänä Sydneytä ja siellä oli silloin aika pahat tulipalot.
Perhe lähtee Suomesta perjantaina.
– On hyvä mennä kotiin. Haluan tietää, että kaikki on varmasti kunnossa.
Nyt Australian kaakkoisosan maastopaloalueille on luvattu vihdoin runsaita sateita, mutta Reeves uskoo, että niistä on vain hetkellinen apu. Hän pelkää tulipalojen jatkuvan vielä viikkoja tai jopa kuukausia.
– Tutut palomiehet Australiassa ovat tosi väsyneitä, joten on hyvä että voivat nyt sateen alkaessa vähän huilata. Sadetta pitäisi tulla tosi paljon ja pitkään, jotta ne loppuisivat kokonaan.
Helsingin Kauppatorin ikonisen Havis Amanda -patsaan eli Mantan suojelua koskeva aloite jätettiin keskiviikkona Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Aloitteen jätti vihreiden kaupunginvaltuutettu Fatim Diarra, joka kertoo, että aloite keräsi 15 allekirjoittajaa. Diarran mukaan aloitteen tarkoitus on suojella patsasta Kauppatorilla tapahtuvien suurten juhlien aikana.
Havis Amandan kestävyys nousi keskusteluun viimeksi, kun Suomen jalkapallomaajoukkueen EM-kisapaikan varmistuminen riehaannutti ihmiset juhlimaan ja kiipeämään patsaan päälle.
Diarra toivoisikin, että alkuperäinen patsas siirrettäisiin muualle tai se kunnostettaisiin ja kyettäisiin suojelemaan juhlahumulta.
Ennen kuin asia tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi, sitä käsitellään asiaan kuuluvissa lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa.
Työmarkkinoilla jatketaan tänään ratkaisun etsimistä moniin työehtosopimuksiin.
Valtakunnansovittelijan toimistolla teknologiateollisuuden toimihenkilöille sopimusta tavoittelevat työntekijöitä edustava Ammattiliitto Pro ja työnantajajärjestö Teknologiateollisuus.
Lisäksi kemian alalla sopimusta etsivät Teollisuusliitto ja Kemianteollisuus. Kemian tilannetta käytiin läpi valtakunnansovittelijan johdolla tiistaina, mutta osapuolet päättivät jatkaa neuvotteluja keskenään.
Työmarkkinaneuvotteluja varjostaa sunnuntaina ilmoitettu mittava lakkouhka, jonka piiriin kuuluisi noin 40 000 työntekijää. Lakot alkaisivat tammikuun lopulla ja kestäisivät kaksi viikkoa.
Kynsitaiteilija Sari Vuoren kasvoille on piirtynyt keskittynyt ilme, kun hän hioo asiakkaan rakennekynsiä. Vain silmät näkyvät, sillä kasvojen alaosa on hengityssuojaimen peitossa.
Kerros vaaleanpunaista tomua on laskeutunut mustille suojakäsineille jo muutaman minuutin hiomisen jälkeen.
Vuori kävi viime syksynä lääkärillä tukkoisuuden vuoksi, jonka hän arveli johtuvan pölystä ja rakennekynsien sisältämistä akrylaateista.
– Hän määräsi minulle antihistamiineja ja nenäsumutetta. Toinen vaihtoehto olisi ollut töiden lopettaminen.
Tähän mennessä lääkkeet eivät ole auttaneet oireisiin – eikä Vuori ole oireidensa kanssa yksin. Työterveyslaitos on aloittanut selvityksen akrylaattien aiheuttamista sairauksista kauneudenhoitoalalla ja kokoonpanoteollisuudessa.
Sari Vuori suojautuu akrylaateilta hengityssuojaimen, suojakäsineiden ja ilmanpuhdistimen avulla.Tiina Karppi / Yle
Näkyvillä jäävuoren huippu
Työterveyslaitoksen mukaan etenkin kosketusallergiat ovat lisääntyneet viime vuosina kauneusalalla.
TTL perustaa arvionsa muun muassa muualla Euroopassa havaittuun ilmiöön: keuhko- ja ihotautilääkärien potilasaineistossa on nähtävillä, että akrylaateille herkistyy yhä useampi työntekijä ja myös kuluttaja.
Vanhempi asiantuntija Katri Suuronen TTL:ltä uskoo, että Suomessa näkyvillä on vain jäävuoren huippu. Hänen mukaansa kauneudenhoitoalalla työskentelevistä kaikki eivät tiedä tai ymmärrä, että esimerkiksi rakennekynsien ja ripsiliimojen sisältämät akrylaatit voivat aiheuttaa terveyshaittoja.
Tietämättömyys voi johtaa aineiden huolimattomaan käyttöön ja sitä kautta niille herkistymiseen.
– Ongelman laajuutta on vaikea arvioida, sillä emme tiedä kuinka moni ammattia harjoittaa. Monet kosmetologeista ovat pienyrittäjiä. Jos he herkistyvät aineille, he todennäköisesti vain vaihtavat alaa hakeutumatta lääkärin tutkimuksiin, sanoo Katri Suuronen.
Pöytäimuri imee osan kynsien hiomisesta syntyvästä pölystä, mutta sitä kertyy silti myös hengitysilmaan.Tiina Karppi / Yle
Altistumista ei tunneta tarpeeksi
Akrylaateille herkistyminen tapahtuu usein pitkäaikaisen käytön jälkeen, mutta voi ilmetä jo toisella käyttökerralla, jos akrylaatteja sisältävää tuotetta pääsee uudelleen iholle tai hengitysteihin. Siksi aineiden käsittelijän tulisi suojautua asianmukaisesti.
TTL:n uuden tutkimuksen tavoitteena onkin laatia yhdenmukaiset ohjeet työtavoista ja suojautumisesta, sillä selkeää linjaa siihen ei ole.
– Altistumista ei tällä hetkellä tunneta riittävän hyvin, jotta voitaisiin antaa ohjeita turvallisista työtavoista ja suojautumisesta, vanhempi asiantuntija Katri Suuronen kertoo.
Herkistymisen riski ei koske pelkästään ammattilaisia, sillä akrylaatteja sisältäviä tuotteita myydään myös suoraan kuluttajille.
Geelin sisältämät akrylaatit auttavat kovettamaan rakennekynnet.Tiina Karppi / Yle
Markkinointi voi johtaa harhaan
Kuluttajille myytävät rakennekynsisetit sisältävät usein kovettumattomia akrylaatteja. Iholle joutuessaan ne voivat aiheuttaa reaktioita.
TTL:n Katri Suuronen on havainnut, että osa markkinoinnista johtaa kuluttajaa harhaan. Hänen mukaansa esimerkiksi asennusliimoihin ja kosmetiikan tuotteisiin liittyy markkinointiväittämiä, joiden perusteella tuotteiden voisi kuvitella olevan riskittömiä.
– Joitakin liimoja mainostetaan terveystuotteina ja kosmetiikassa puolestaan käytetään termejä kuten “hypoallergeeninen” ja “dermatologisesti testattu”, jotka tässä yhteydessä eivät tarkoita mitään.
Kosmeettisista valmisteista on olemassa väittämäasetus, jonka mukaan tuotetta ei saa kutsua hypoallergeeniseksi jos siihen on lisätty allergisoivaa ainetta.
– Koko ainesosaluettelo tulee merkitä selkeästi pakkauksiin, painottaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylitarkastaja Emma Tarvainen.
Sari Vuori arvelee, että suojautumisesta huolimatta juuri akrylaatit ja pöly ovat aiheuttaneet hänelle tukkoista oloa.Tiina Karppi / Yle
Osa kuluttajista epätietoisia – tai välinpitämättömiä
Akrylaatteja sisältävien tuotteiden myyntiin ei ole Suomessa rajoitteita. Vaaramerkintää kuitenkin edellytetään, jos aineen pitoisuudet ylittävät raja-arvot. Vaaralliseksi luokitelluille kemikaaliseoksille on ollut merkintävaatimus jo 80-luvusta lähtien.
– Tietojemme mukaansuomalaiset toimijat ovat noudattaneet näitä luokitus- ja merkintävelvoitteita hyvin. On kuitenkin kuluttajan vastuulla noudattaa ohjeita, sillä tuotteet ovat turvallisia vain niiden käyttötarkoitukseen, sanoo Emma Tarvainen Tukesilta.
Kynsitaiteilija Sari Vuori arvelee, että kuluttajat eivät välttämättä ymmärrä tai välitä akrylaattien tuomista riskeistä.
– Herkistymisestä ei puhuta tarpeeksi. Se kenties johtuu osittain turhamaisuudesta ja siitä, että kauneuspalveluita halutaan mahdollisimman halvalla. Olen poistanut monia huonosti asennettuja niinsanottuja lomakynsiä, Vuori kertoo.
Hän toivoo, että asiakkaat luottaisivat ammattilaisten neuvoihin.
– Jos ammattilainen huomaa asiakkaan ihossa allergisoitumista, on syytä kehoittaa ettei rakennekynsiä oteta enää – vaikka niistä luopuminen olisi kuinka ikävää.
Kuitenkaan edes kaikki ammattilaiset eivät tunne akrylaattien riskejä täysin.
Työterveyslaitokselta arvioidaan, että läheskään kaikki rakennekynsien tekijät eivät käytä työssään suojakäsineitä.Tiina Karppi / Yle
Suojautuminen puutteellista
Kynsien hiomisen, viilaamisen ja pohjustamisen jälkeen Sari Vuori upottaa pienen siveltimen geeliin, josta rakennekynnet muotoillaan. Geeli kovettuu akrylaattien avulla.
Vuori tietää, kuinka tärkeää suojautuminen on – kiitos oma-aloitteisen tiedonhankinnan.
– Koulutuksien aikana akrylaattien riskeistä puhuttiin vain vähän, ja ne käytiin läpi nopeasti. Tämänhetkiset ohjeistukset turvalliseen käyttöön eivät ole riittäviä, sillä tietoa pitää kaivaa usein itse.
TTL:n Katri Suurosen mukaan akrylaateilta suojautuminen on monesti juuri työntekijän oman arvioinnin varassa.
– Meillä ei ole selkeää käsitystä esimerkiksi siitä, kuinka moni kosmetologeista käyttää suojakäsineitä – suinkaan kaikki eivät käytä. Saatetaan ajatella, että käsineet ovat tiellä tarkkaa työtä tehtäessä. Paljas iho on kuitenkin herkistymisen väylä.
Rakennekynnet kuivatetaan minuutissa. Kun akrylaatit ovat kovettuneet, ne eivät enää allergisoi.Tiina Karppi / Yle
Hammashuoltoalalla herkistymiset ovat vähentyneet
Kauneudenhoito ja kokoonpanoteollisuus eivät ole ainoita aloja, joilla akrylaatit ovat aiheuttaneet ongelmia. Esimerkiksi hammaslääkärit ja -hoitajat kärsivät 2000-luvun alussa hampaiden muovipaikkojen akrylaattien aiheuttamista ongelmista.
Työskentelytapojen kehittäminen on kuitenkin vähentänyt herkistymisiä huomattavasti. Hammashuoltoalalla käytetään akrylaateilta suojaavia käsineitä, vaihdetaan niitä tarpeeksi usein ja pystytään jopa välttämään aineisiin koskemista, sillä monet aineista ovat annosteltuina yksittäisiin ampulleihin.
Työskentelytapojen kehittämiseen tähtää myös TTL:n käynnissä oleva tutkimus. Sen aikana vieraillaan viidessä kauneudenhoitoyrityksessä ja viidessä kokoonpanoyrityksessä seuraamassa niiden tämänhetkisiä työskentelytapoja.
Lisäksi tutkitaan suojakäsinemateriaalien ja hengityksensuojainten soveltuvuutta akrylaattitöihin.
– Tarkoitus ei ole kieltää aineiden käyttöä, vaan ohjeistaa riskien hallinnassa ja parantaa mahdollisuutta työskennellä näiden aineiden parissa pidempään, vanhempi asiantuntija Katri Suuronen sanoo.
"Tuskin loppuelämän ammatti"
Ilmassa leijuu makea, tunkkainen tuoksu. Sari Vuori levittää yhä geeliä asiakkaan kynsille. Työ on tarkkaa, ja rakennekynsien huoltoon kuluu kerralla useita tunteja.
Ilmanpuhdistin hurisee taustalla.
Etukäteen on mahdotonta tietää, kuka akrylaateille herkistyy ja missä määrin. Jos näin käy, paluuta niiden parissa työskentelyyn ei monesti ole. Oireet eivät poistu ennen kuin altistuminen päättyy.
Sari Vuori kokee, että akrylaatit ovat suuri riski hänen työterveydelleen. Hän on kuitenkin ollut tietoinen mahdollisita peruuttamattomista vaikutuksista jo aloittaessaan kynsien teon kuusi vuotta sitten.
