Nokia ilmoittaa saaneensa yhteistoimintaneuvottelut päätökseen.

Yhtiön mukaan henkilöstön vähennystarve on enintään 148 työtehtävää ja vähennykset pyritään toteuttamaan vielä tämän vuoden aikana.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita väistämättä irtisanomisia kaikkien osalta. Nokia kertoo, että vähennyksen kohteeksi joutuville aiotaan tarjota tukiohjelmaa, jonka avulla uusi työ voisi löytyä yhtiön sisältä, sen ulkopuolelta tai yrittäjyydestä.

Vähennystarve koskee yhtiön mukaan kaikkia toimipaikkoja Suomessa, paitsi 5G-tuotekehitystä ja Oulun-tehdasta. Suurin vaikutus kohdistuu Espooseen.

Yt-neuvotteluiden aloittamisesta ilmoitettiin tammikuun 14. päivä. Tuolloin vähennystarpeeksi arvioitiin noin 180 työpaikkaa.

Neuvottelut ovat yksi osa mittavaa säästöohjelmaa, josta Nokia ilmoitti vuonna 2018. Tuolloin yhtiö kertoi tavoittelevansa maailmanlaajuisesti satojen miljoonien eurojen säästöjä vuoden 2020 loppuun mennessä. Kulukuuri koskee Nokian toimintoja muuallakin kuin Suomessa.

Osana säästöohjelmaa Suomessa oli yt-neuvottelut myös vuosi sitten. Tuolloin Nokia ilmoitti vähentävänsä 280 työtehtävää vuoden 2019 aikana.

Nokialla on Suomessa noin 6 000 työntekijää.

Yhtiö on kamppaillut viime aikoina erityisesti 5G-teknologian kehityksen kanssa. Eilen maanantaina uutisoitiin Nokian toimitusjohtajan vaihdosta. Yhtiö ilmoitti nykyisen toimitusjohtajansa Rajeev Surin jättävän tehtävänsä. Suri ehti olla Nokian johdossa yli 10 vuotta. Tilalle on nimetty Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark.

Lue lisää:

Nokia aloittaa yt-neuvottelut – voi johtaa Suomessa noin 180 työpaikan vähennykseen

Nokian säästöohjelma iskee myös Suomeen – vaarassa 350 työpaikkaa

Nokian jättimäinen säästöohjelma vie läjän työpaikkoja, mutta mistä nyt säästetään? Luottamushenkilö: "Heikennys suomalaisen asiantuntijuuden kilpailukykyyn"

Analyysi: Nokian Rajeev Suri valmistautui kymmenen vuotta 5G:n tuloon, mutta myöhästyi – Vähemmästäkin on toimitusjohtajia irtisanottu

Hurriganesin alkuperäisen kitaristin Ile Kallion ei tarvitse kovin kauaa miettiä, miksi Hurriganesista tuli 1970-luvulla yksi Suomen suosituimmista ja hurjimmista bändeistä.

– Ensinnäkin se alkuvoima, mikä siinä oli. Hurriganes kulki omaa tietään – ei kumarrellut mihinkään suuntaan, vaan teki omaa juttuansa. Se oli ensimmäinen bändi, jolla oli selkeästi oma, todella stydi "imitsi". Hurriganes perusti suomalaisen rock'n' rollin, luettelee Kallio.

Rumpali Remu Aaltonen oli jättänyt Kalevala-bändin vuonna 1971. Uuteen kokoonpanoonsa hän otti kitaristiksi vasta 16-vuotiaan Ile Kallion ja basistiksi vanhan ystävänsä Cisse Häkkisen.

Nimi uudelle yhtyeelle matkittiin yhdysvaltalaisesta Johnny and the Hurricanes -yhtyeestä. Ensimmäinen keikka oli vuoden 1971 viimeisenä päivänä Helsingin työväentalon rappukäytävässä.

Aluksi Ile Kallio soitti Hurriganesissa kaksi vuotta, minkä jälkeen hänet korvasi Albert Järvinen. Myöhemmin Kallio oli mukana Hurriganesissa vielä vuosina 1975–1979 ja 1983–1984.

Ile Kallion mielestä ei ollut mikään onnenkantamoinen, että juuri Hurriganesista tuli suosittu. Siihen oli syynsä.

– Hurriganesin musiikki on energiamusiikkia. Kun tekemisessä on energia mukana, se elää niin kauan kuin siinä on energia mukana.

Yksikertaista mutta vaikeaa

Nopeasti kuunneltuna musiikki saattaa kuulostaa yksinkertaiselta ja helpolta. Vasta perehtyminen itse musiikkiin ja sen osa-alueisiin paljastaa, miten monesta eri elementistä se koostuu.

Ile Kallion mielestä ihmiset luulevat, että Hurriganesia on helppo soittaa, koska Hurriganesin musiikki on hänen mukaansa aika yksinkertaista ja koostuu vain muutamasta soinnuista.

– Hurriganesin musiikkia ei todellakaan ole helppo vetää niin, että se toimii ja kulkee. Siinä pitää olla se ajo, jota ei tuosta vaan oteta, vaikka osaisi mitä.

Kaiken edellytyksenä on soittajien hyvä yhteishenki. Ile Kallio painottaa, että vaikka kaikki muusikot olisivat alansa huippuja, on turha kuvitella menestystä ellei yhteistyö toimi.

– Bändi on sellainen jengi, että jos siellä on yksikin kusipää, niin ei toimi ja siitä ei vaan tule mitään. Tämä pätee mihin tahansa työyhteisöön. Jos siellä on yksikin mätä omena, se tekee tosi isoa tuhoa.

Nostalginen kortti

Ile Kallio katsoo keräilykorttia, johon bändin alkuperäiset jäsenet Remu Aaltonen, Cisse Häkkinen ja Ile Kallio ovat vuonna 1975 raapustaneet nimikirjoituksensa. Kortti löytyi Yle Lappeenrannan toimittajan Sirkka Haverisen kätköistä.

– Tämähän on keräilykamaa. Älä hävitä sitä, saat siitä vielä joskus isot rahat. Siihen rintanappi mukaan, niin hinta nousee tonnilla, naurahtaa Kallio.

Kuva on melkein sama kuin vuonna 1975 ilmestyneen Crazy Days -levyn kansi. 19-vuotias Ile Kallio rötköttää nojatuolilla ja Remu Aaltonen maassa. Cisse Häkkinen seuraa heitä katseellaan pöydän äärestä tupakka huulillaan.

– Muistaakseni kuva otettiin Jamlo-nimisen kaverin kotona. Kaikki luulevat aina, että se on otettu Remun kotona, jossa oli vähän samanlaista. Siksi Remu varmaan halusi, että mennään Jamlon kämppään, kertoo Kallio.

Toukokuussa 1975 Ile Kallio oli rutiköyhä, kävi iltaoppikoulua ja oli juuri lopettanut postissa puolipäivätyön. Hän kertoo olleensa epätoivoinen eikä tiennyt, miten selviäisi.

– Pari päivää myöhemmin Remu Aaltonen soitti ja hyppäsin suoraan tähän maailmaan. Tulin bändiin takaisin.

Sitten alkoi todellinen meno läpi suomalaisen rock-kansan. Ile Kallio tunsi olevansa onnellinen. Nyt tapahtui se, mihin hän oli elämässään tähdännyt.

– Eka keikka oli 16. kesäkuuta, ja sen jälkeen keikkoja oli todella paljon, sellaiset neljä keikkaa viikossa. Tapahtui niin paljon, että muistikuvia on jäänyt todella vähän, kertoo Kallio.

Vaikka Hurriganes hajosi vuonna 1988, ei sen suosio ole sammunut.

Jälleen Hurriganesia

Ile Kallio halusi pitkään kieltäytyä erilaisista Hurriganes-aiheisista kutsuista ja esiintymisistä. Niitä tuli vuosien varrella useita.

– Minä olin bändissä mukana silloin, kun se oli parhaimmillaan. En halunnut löytää itseäni stagelta ja huomata, että tämä ei toimi. Kieltäytyminen oli hyvä tapa välttyä tällaisilta tilanteilta.

Sitten tapahtui jotain.

Lappeenrantalainen Black Devils oli soittanut Hurriganes-musiikkia jo 25 vuotta. Bändin nokkamies ja rumpali JP Kakkola oli jo vuosia pyytänyt bändin keikalle mukaan sekä Ile Kalliota että Janne Louhivuorta, joka oli ollut Hurriganesin kitaristina 1980-luvun alkupuolella.

– Janne Louhivuori meni keikalle jätkien kanssa, ja tapasin hänet keikan jälkeen. Janne kehui, että oli ollut todella hyvä ryhmä ja hyvä meininki, kertoo Ile Kallio.

Kun Black Devilsin JP Kakkola seuraavan kerran vuonna 2017 pyysi Ile Kalliota mukaan, ei hän enää tohtinut kieltäytyä. Ensimmäinen esiintyminen oli Imatran ajojen aikana järjestetty rock-festivaali.

– Ei pidetty edes yhteisiä treenejä. Sovittiin vain biisilista ja sitten lavalle. Toimi todella hyvin, kertoo Kallio.

Black Devilsin JP Kakkolalle Ile Kallion saaminen mukaan keikalle oli unelmien täyttymys. Yhteistyö on jatkunut siitä lähtien.

– Me elämme omaa unelmaamme. Kun olemme 25 vuotta tehneet intohimoisesti ja intensiivisesti duunia, ja sitten se tapahtuu. Emme ole turhaan tehneet tätä juttua.

Hurriganes syvimmällä

Viime viikolla Ile Kallio ja Black Devils olivat Lappeenrannassa treenaamassa konserttikiertuetta varten. Se alkaa Tampereelta perjantaina 6. maaliskuuta. Lisäksi hiljattain ilmestyivät yhteinen CD ja LP.

– Vinyylissä alkaa se pieni rahina, kun neula löytää uran. Rahinaa kuuluu hetken aikaa, ja sitten lähtee musa. Kaikki nämä ohjaavat mielen musiikkiin ennen kuin siitä tulee ääntäkään. Olet ikään kuin valmistautunut siihen, että kohta tulee, pohtii vinyylin hienouksia Ile Kallio.

Ile Kallio hehkuttaa yhteistyötä Black Devilsin kanssa.

– Todella hyvä ryhmä ja henki. Hyviä jätkiä ja kaikki on hyvin. Tekeminen on niin huoletonta, että voi keskittyä olennaiseen.

Alun perin oli tarkoitus soittaa yhdessä enemmän vain viime kesänä, mutta nälkä kasvoi Ile Kalliollakin.

– Keikat menivät todella hyvin ja vastaanotto oli fantastinen, joten eihän sitä malttanut siihen jättää.

Nykyisin Ile Kallio soittaa Black Devilsin lisäksi muun muassa yhdessä vaimonsa Kaija Kärkisen kanssa.

– Se on kuitenkin toinen maailma, sanoo Kallio.

Mutta Ile Kallio on hurjan iloinen, että on voinut tehdä ja on saanut tehdä hyvin monenlaista musiikkia. Uran alkumetrit ovat kuitenkin suurimmassa arvossa.

– Hurriganes on se, mistä minä olen lähtenyt liikkeelle. Se on syvimmällä minussa, ja kaikki muu on tullut sen myötä, sanoo Ile Kallio.

Lentoyhtiö Finnair ilmoittaa peruvansa useita Helsinki-Vantaan lentoasemalta lähteviä lentojaan keskiviikkona sääolosuhteiden vuoksi. Yhtiön mukaan ennustetut lumi- ja räntäsade sekä kova tuuli rajoittavat liikennettä ja vaikeuttavat toimintoja lentoasemalla.

Lentojen peruminen on yhtiön mukaan varotoimi, jolla liikenne pyritään pitämään mahdollisimman sujuvana. Finnairin perumat lennot ovat kotimaan- ja Euroopan lentoja. Näiden joukossa on muun muassa Tukholman, Brysselin, Lontoon ja Kööpenhaminan yhteyksiä.

Myös peruuntuneiden lentojen paluulennot Helsinki-Vantaalle jätetään lentämättä. Finnairin mukaan viivästykset ovat keskiviikon lentoliikenteessä perumisista huolimatta mahdollisia.

Ilmatieteen laitoksen mukaan eteläisessä Suomessa tuulee koko keskiviikon ajan kovaa ja päivän aikana etelässä voidaan saada lunta tai räntää noin 4–8 senttimetriä.

Finnair listaa perumiaan lentoja tiedotteessaan.

Kelan etuusjohtaja Anne Neimalan mukaan toimeentulotuki on alkuvuonna tullut osalle asiakkaista päivän myöhässä. Kelan mukaan tilanne on pahin sitten vuoden 2017, jolloin perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta kelan vastuulle ja aiheutti viikkojen viivästyksiä asiakkaille.

– Vuoden vaihteessa hakemuksia tuli normaalimäärä, mutta työpäiviä oli huomattavasti vähemmän esimerkiksi jouluviikolla vain kaksi päivää. Se on kumuloitunut aika pitkälle kevääseen, sanoo Neimala.

Kaikkiaan perustoimeentulotukea sai tammikuussa 211 000 suomalaista. Saajia on 20 000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Toimeentulotuella on tarkoitus turvata ihmisen tai perheen välttämätön toimeentulo tilanteessa, tulot eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.

Kasautuvaan työmäärään ei ole osattu täysin varautua Kelassa vuoden alussa. Nyt Kela on palkkaamassa sata määräaikaista työntekijää purkamaan hakemusruuhkaa. Kela myös aikaistaa kesätyöntekijöiden palkkaamista. Osalle toimeentulotukiasiakkaille on myös tehty pidempiä 2–3 kuukauden mittaisia päätöksiä tilanteen helpottamiseksi.

Edellisen kerran Kelan toimeentulotukihakemukset ruuhkautuivat vuonna 2017, jolloin toimeentulotuen maksujen myöhästyminen kiristi satojen tuhansien ihmisten taloutta.

– Eihän tämä tilanne ole hyvä tällä hetkellä. Silloin maksujen viiveet olivat pidempiä ja myöhästymiset koskivat huomattavasti suurempaa joukkoa. Siinä mielessä tilanne ei ole yhtä paha, mutta vuoden 2017 jälkeen varmasti pahin tilanne, myöntää Neimala.

Neimalan mukaan valtaosalle tuki on kuitenkin maksettu oikea-aikaisesti. Jos viivästyksestä on aiheutunut vahinkoa asiakkaalle, hänen kannattaa olla yhteydessä Kelaan, neuvoo etuusjohtaja.

Myös muiden tukihakemusten käsittely pitkittynyt

Myös muiden tukien käsittelyajat ovat venyneet vuoden alussa. Tämä johtuu Neimalan mukaan lakimuutoksista. Vuoden alussa myös lähes kaikkiin etuuksiin tehdyt indeksikorotukset ovat tuottaneet lisätyötä Kelassa.

Viivästykset ja samaan aikaan verkkopalveluiden hidastelu on vaikeuttanut muun muassa asiakkaiden ajanvarausta ja ruuhkauttaneet asiakaspalvelua.

– Toivomme, että maaliskuun aika asia saataisiin korjattua. Tällä hetkellä tarkkaa ajankohtaa ei pysty varmuudella ennustamaan, sillä näemme sisääntulevien hakemusten määrän aika lyhyen matkaa eteenpäin, kertoo Neimala.

6.38 Miten demokraattiehdokkaiden supertiistaissa kävi?

6.56 Koko Italia koronaviruksen epidemia-alueeksi - mitä matkustajan pitää tietää?

7.12 Suomessa on tuhansia kilometrejä huonokuntoisia teitä

7.25 EU:n sisäministerit koolle pakolaistilanteen takia

7.43 Jälkidigi

8.12 Porissa harjoitellaan kaupunginjohtajan suojaamista

8.50 Tuure Kilpeläisen elämässä on valoa ja romantiikkaa

Juontajina Milla Madetoja ja Juha Hietanen

Selvä enemmistö Suomen tieverkosta on tilaston perusteella hyvässä tai jopa erittäin hyvässä kunnossa. Väyläviraston kokoamissa kuntotiedoissa kahteen parhaaseen luokkaan kuuluu päällystetyistä tiemetreistä yli 60 prosenttia. Mutta vastaako tilasto todellisuutta? Ei välttämättä, myönnetään virastosta.

Väylävirasto luokittelee tiet viiteen kuntoluokkaan. Parhaassa viitosluokassa tie on uutta vastaava. Huonoimmassa, nurinkurisesti ykköseksi nimetyssä luokassa tie ei ole enää hyväksyttävässä kunnossa ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia myös käyttäjälle.

Huonoja tai erittäin huonoja teitä on Suomessa tuhansia kilometrejä. Eikä ongelma koske vain hiljaisia sivuteitä. Myös osa pääväylistä on huonossa kunnossa.

Kerromme tässä jutussa neljä tarinaa siitä, miten tieverkon kunto näkyy tienkäyttäjien arjessa. Alempana jutun kartasta voit katsoa, kuinka paljon kotikunnassasi on huonoimpiin luokkiin kuuluvia tieosuuksia.

Heiluvassa ambulanssissa eivät mittaukset onnistu

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoitaja Marko Mikkonen tasapainoilee tärisevän ja heittelehtivän ambulanssin peräosassa ja kaivaa esille monitoria. Vanhassa asvalttitiessä on kuoppia ja kolhuja.

Ambulanssin koneet, laitteet ja tavarat pitävät korvia huumaavaa kolinaa.

– Avunsaanti viivästyy, sairaalaan pääsy viivästyy, me työntekijät ja potilaat kärsimme, ja myöskin kalusto kärsii. Pitkässä juoksussa tällaisella tiellä autokaan ei pysy kunnossa, luettelee Mikkonen huonojen teiden aiheuttamia ongelmia.

Kehnolla tiellä kaikkia toimenpiteitä ei voida edes tehdä.

– Emme saa huonokuntoisella tiellä potilaasta luotettavia mittauksia, kuten otettua monitorilla sydänkäyrää tai sydänfilmiä. Tippaa ei tarvitse laittaa, koska kädet eivät pysy paikallaan, kertoo Mikkonen.

Kenttäjohtaja Harri Äijälä sanoo, että huonokuntoiset tiet eivät sinällään vaaranna potilasturvallisuutta, mutta esimerkiksi sivuun ajaminen hidastaa matkaa ja saattaa siten olla riski potilaalle.

– Huonot tiet aiheuttavat yksiköille pysähdyksiä, kun joudutaan vetämään sivuun, jos hoitaminen on autossa hankalaa. Jos tiessä on isoja reikiä, niin rengasrikot ja kaikki tällaiset ovat konkreettisia uhkia.

Surkeimpia teitä on yli 3500 kilometriä

Päällystettyä, valtion ylläpitämää tietä on Väylän tilastossa yhteensä noin 55 000 kilometriä. Kahteen huonoimpaan luokkaan kuuluu tästä yli 7600 kilometriä. Jos nämä pistettäisiin yhteen jonoon, ajettavaa riittäisi viisi kertaa Hangosta Nuorgamiin ja vielä melkein Rovaniemelle asti takaisinpäinkin.

Kaikkein huonoimmassa luokassa on yli 3500 tiekilometriä. Käytännössä nämä tiet ovat niin huonossa kunnossa, että vähintään niillä liikkuvien omaisuus on vaarassa. Suurin osa huonoimmista teistä on yhdysteitä, eli neli- ja viisinumeroisia.

Vilkkaasti liikennöidyistä valtateistä kahteen huonoimpaan luokkaan kuuluu 872 kilometriä, eli sama matka kuin Nelostietä Helsingistä Pelloon.

Kartasta voit valita oman kotimaakuntasi ja vertailla kunnittain kuinka suuri osa teistä kuuluu huonoimpiin luokkiin. Juttu jatkuu kartan jälkeen.

Moottoritien monttu oli katkaista Tuubakimalaisen lennon

Lahtelaisduo Tuubakimalainen kiertää maata vuosittain 50 000 kilometriä. Missiona on tutustuttaa koululaiset klassiseen musiikkiin. Usein kohteena ovat Lapin kyläkoulut, joten soitinlastissa olevalla farmari-Mersulla on ajettava myös syrjäisiä teitä.

– Me näemme tosi paljon teitä ja suurin osa niistä on hyvässä kunnossa, tuubisti Harri Lidsle kehuu.

– Aina on perille päästy, toteaa kosketinsoittaja Matti Hussikin.

Tämän talven Lapin-kiertueella tosin perille pääsy oli ensi kerran uhattuna, kun miehet nousivat Keminmaassa moottoritien ramppiin kohti Rovaniemeä.

– Iltahämärässä ajettiin ja ehkä puoli sekuntia ennen näin sen montun. Tiesin että kohta kolahtaa ja sitten kuului ihan mahtava pum, ratissa ollut Lidsle kertaa.

Tien laidassa odotti samaan kuoppaan ajaneita ja hinausta odottaneita autoja. Kaksikko jatkoi soikeilla vanteilla mateluvauhtia Rovaniemelle ja korjaamolle. Korvaushakemus Lapin ELY-keskukselle on jo lähetetty.

ELY-keskuksesta kerrotaan, että rampin päällyste oli lähtöjään huono, ja rankka vesisade, sahaava lämpötila ja vilkas hiihtolomaliikenne viimeistelivät kohtalokkaan montun. Hyvä uutinen on, että kesällä koko rampin päällyste uusitaan.

"Mustasaaressa ajetaan siellä, missä on tietä"

Laura Torkkelin työmatka Mustasaaren Koivulahdesta Vaasaan Kosköntietä pitkin muistuttaa perunapeltoa. Paikkauksia erittäin kuoppaisella Kosköntiellä on tehty useaan otteeseen, mutta tie kaipaisi kunnon asfaltointia. Torkkeli on ajanut tietä päivittäin jo kymmenen vuoden ajan.

– Ehkä tähän on jo tottunutkin.

Turhautuminen tien kuntoon sai kuitenkin Torkkelin lataamaan Facebookiin videon perheen työmatkan varrelta. Video kirvoitti paljon keskustelua.

– Joku oli mielestäni hyvin kommentoinut, että Kiinassa ajetaan vasenta puolta, Mustasaaressa siellä, missä on tietä.

Mustasaaren Kosköntietä käyttävät ovat tehneet lukuisia ilmoituksia tien huonosta kunnosta. Suurempia kunnostustöitä ei ole kuitenkaan tehty, vaikka tie johtaa uudelle asuinalueelle.

Moni pohtii, pysyykö auto ehjänä vai olisiko vaihtoehtoisia reittejä.

– Koskön kautta päästään kotiin, jos me halutaan. Se on tietysti pitempi, hiekkatie ja hitaampi kuin Kokkolantie, jota tullaan yleensä, Torkkeli pohtii.

Ammattikuskeille sovellus tien kunnon raportoimiseen?

Kuljetusliike Haverisen toimitusjohtaja Janne Haverinen kuulee kuljettajiltaan jatkuvasti heikentyneestä tienpidosta. Kunnossapito on havaintojen mukaan laskenut ja korjausvelka kasvaa. Reikiä on tien pinnassa enemmän kuin ennen.

– Tämän tästä törmäämme huonoon tienpitoon tai jopa tilanteeseen, ettei tietä ole hoidettu ollenkaan. Raskaan liikenteen ajoneuvojen alustarakenteissa tämä tuntuu ja renkaat ovat kovilla, kertoo Haverinen.

Kuljetusliikkeen pomolla olisikin vinkki tienpitäjälle, jotta reiät asfaltin pinnassa saataisiin korjattua nopeammin.

Muutama vuosi sitten otettiin käyttöön Porokello-applikaatio, jonne pystyi ilmoittamaan tiellä olevista poroista. Käyttäjiä Porokello varoitti mahdollisesta porotokasta ja -vaarasta.

– Nyt vastaavanlaista voitaisiin kokeilla niin, että ammattikuljettaja ilmoittaisi tienpitäjälle tieosuudesta, jossa on liikennettä haittaava este, kuten reikä asfaltissa, kertoo Haverinen.

Kuntotilasto laahaa todellisuudesta jäljessä

Väyläviraston kokoama data teiden kunnosta ei ole ajantasainen, mikä johtuu siitä, että teiden kuntoa mitataan sitä harvemmin, mitä vähemmän liikennettä tieosuudella on.

– Jos jokin tie – varsinkin vähäliikenteinen – on esimerkiksi tänä talvena reikiintynyt pahasti, niin voi olla, että se näkyy Väylän järjestelmissä ja sitä kautta tilastoissa vasta vuosien päästä, sanoo tienpidon asiantuntija Juho Meriläinen.

Esimerkiksi neli- ja viisinumeroisista yhdysteistä lähes kaikki tarkastetaan vain neljän vuoden välein.

Tilastovinoumaa syntyy myös siitä, että kaksiajorataisista teistä kuten moottoriteistä tilastoidaan jokainen kaista erikseen, kun taas yksiajoratainen tie luokitellaan koko leveydeltä, molemmat kaistat mukana.

Näin esimerkiksi kilometri hyväkuntoista nelikaistaista moottoritietä näkyy tilastossa neljänä kilometrinä hyväkuntoiseksi luokiteltua tietä. Jos yksi kaista on huonokuntoinen koko kilometrin matkalta, tulee tilastoon kolme hyvää ja yksi huono tiekilometri.

Samanpituinen pätkä kaksikaistaista kantatietä tilastoidaan vain yhteen kertaan. Juho Meriläinen Väylästä kertoo, että tarkempaan tilastointiin ollaan siirtymässä tulevaisuudessa myös kaksikaistaisten teiden osalta.

Keskustele aiheesta torstaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Rikkoutuneet vanteet ja renkaat voivat olla pian historiaa – Suomessa testataan ainetta, joka paikkaa teiden kuopat rajullakin pakkasella

Tänä kesänä rahaa riittää vain vilkkaimpien teiden korjaamiseen – Maanteitä päällystetään merkittävästi vähemmän kuin edellisvuosina

Biden voittamassa monessa osavaltiossa – ovensuukyselyt povaavat Sandersille voittoa Kaliforniassa

Yhdysvalloissa entinen varapresidentti Joe Biden on rynninyt supertiistain esivaaleissa useissa osavaltioissa ja etenkin etelässä. Demokraattien vasenta laitaa edustava Bernie Sanders on viemässä voiton ainakin kolmessa osavaltiossa, muun muassa Kaliforniassa. "Supertiistaina" ratkaistaan kolmasosa ehdokasnimitykseen tarvittavista valitsijaäänistä, kun 14 osavaltiossa äänestetään esivaaleissa samaan aikaan.

Kuoppaisella tiellä ambulanssikyytikin kestää kauemmin – katso kartasta oman kuntasi teiden tila

Huonot tiet aiheuttavat ylimääräisiä kuluja niin tienpitäjälle kuin -käyttäjällekin. Ongelma koskee sivuteiden lisäksi myös osaa pääväylistä. Kuoppaisten teiden takia esimerkiksi avunsaanti viivästyy, kun heiluvassa ambulanssissa kaikki hoitotoimenpiteet eivät onnistu ja ambulanssi on ajettava välillä tien sivuun. Katso kartasta, kuinka paljon kotikunnassasi on huonoimpiin luokkiin pudonneita tieosuuksia.

Kelan toimeentulotukihakemusten käsittely on ruuhkautunut

Toimeentulohakemuksista jopa neljännes on ylittänyt seitsemän päivän lakisääteisen määräajan alkuvuonna. Kelan mukaan tilanne on pahin sitten vuoden 2017, jolloin perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan vastuulle ja aiheutti viikkojen viivästyksiä asiakkaille. Tällä kertaa viivästykset ovat kuitenkin olleet lyhyempiä.

EU:n sisäministerit puivat Turkin ja Kreikan rajan tilannetta

Turkin ja Kreikan välisellä rajalla on yhä tuhansia ihmisiä odottamassa unionimaihin pääsyä. Euroopan maat yrittävät estää vuoden 2015 tapahtumien kaltaista pakolaiskriisiä toistumasta ja vaativat Turkkia edelleen huolehtimaan pakolaisista. Kokosimme viisi kysymystä, miten tilanne eroaa viiden vuoden takaisesta ja voivatko edellisen maahanmuuttokriisin tapahtumat toistua.

Pohjoisessa paistaa, etelässä sataa

Tänään Suomeen saapuu etelästä uusi matalapaine sateineen, ja samalla itätuuli voimistuu. Aamulla on vielä koko maassa poutaista, mutta iltapäivää kohden sää muuttuu rajusti. Etelärannikollakin sade voi alkaa lumena, mutta muuttuu melko nopeasti rännäksi ja vedeksi. Sisämaassa ja etenkin maan keskiosassa lunta voi pyryttää sakeastikin. Ajokeli muuttuu huonoksi.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Kokkolan raatihuoneen seiniä korostavat halkeamat joka kerroksessa. Ne johtuvat siitä, että rakennus painuu hiljalleen alaspäin, mutta ei tasaisesti.

Syynä on se, että raatihuone on rakennettu hirsiarinan päälle. Lahotessaan arina on antanut periksi ja talo sen mukana.

Hirsiarinan lahoaminen taas johtuu pohjaveden laskemisesta, kun raatihuoneen ympäristöä on muokattu ja uutta rakennettu.

– Puu pysyy hyvänä pysyy, jos se on koko ajan veden alla. Siinä on perussyy, sanoo projekti-insinööri Eetu Pulkkinen.

Lähes 200 vuotta vanha rakennustekniikka ei hänen mukaansa silti ole ollut virheratkaisu.

– Aikansa kutakin. Varmasti parasta tietämystä ja osaamista on käytetty silloin. Periaatteessa se on ihan toimiva ratkaisu, mutta toisenlaisessa sijainnissa toimisi paremmin.

Hirsiarinaongelman paljastivat jo alustavat kuntotutkimukset vuonna 2015. Viime vuoden lopulla sekä sisä- että ulkopuolella on kaivettu koekuoppia, jotta saadaan selville perustusten tarkempi kunto. Kunnostustöihin on tarkoitus päästä loppuvuonna.

– Jos asialle ei tehtäisi mitään, vauriot kasvaisivat suuriksi. Nyt tilanne ei ole vielä vakava, arvioi Pulkkinen.

Vuonna 1842 valmistunut raatihuone on Kokkolan neljäs, mutta silti niin vanha, että se on harvoja autonomian ajalta säilyneitä raatihuoneita. Sen suunnitelmat hyväksyi silloinen intendentinkonttori johtaja Carl Ludwig Engel.

Raatihuoneet olivat 1800-luvun alussa kaupunkien näkyvin ja edustavin julkisen rakentamisen muoto. Kaupan vilkastuminen toi vaurautta, jonka porvaristo halusi näkyvän esimerkiksi Pohjanlahden rannikolla Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Raahessa, kertoo museotoimenjohtaja Kristina Ahmas julkaisemattomassa raportissaan Kokkolan raatihuoneen rakennusvaiheista.

Kivisiä raatihuonesuunnitelmia tehtiin esimerkiksi Helsinkiin, Poriin ja Kokkolaan. Kivisiä siksi, että vuonna 1752 kruunu oli määrännyt julkiset rakennukset tehtäväksi kivestä. Puutavara piti säästää vaurauden kannalta tärkeään tervanpolttoon.

Raatihuoneet erottuivat kaupunkiikuvasta jo kaksikerroksisuudellaan: rakentaminen oli muuten matalaa toistuvien tulipalojen takia.

Engelin suunnittelemat Porin ja Kajaanin raatihuoneet rakennettiin melko samoihin aikoihin Kokkolan kanssa. Ne muistuttavatkin toisiaan monelta osin, mutta Porin raatihuone on julkisivultaan koristeellisempi ja Kajaanin rakennus poikkeuksellisesti puusta.

Kokkolasta puuttuu myös raatihuoneille usein tyypillinen kellotorni, joka Kajaanissa oli suunnitteluvaiheessa mukana koko ajan ja Poriin tehtiin kaupunkilaisten toiveen takia.

Raatihuoneisiin satsattiin paljon senkin vuoksi, että ne olivat aikanaan harvoja julkisia rakennuksia: koulutkin rakensi kirkko aina 1800-luvulle asti.

Toisaalta niiden merkitys tilana oli suuri: raatihuoneessa toimivat raastuvanoikeus ja kaupungin hallinto.

– Raatihuone piti sisällään kaikki ne palvelut, joita nykyään on todella monessa virastossa: kaupungintalossa, virastotalossa, elyssä, avissa... luettelee museotoimenjohtaja Kristina Ahmas.

Jo keskiajalla anniskelupaikan ylläpitäminen oli määrätty kaupunkien tehtäväksi. Niinpä monessa raatihuoneessa toimi kaupunginkellari. Sellaista ei Kokkolan nykyisessä raatihuoneessa ole ollut, mutta jo ensimmäisen, 1620 valmistuneen rakennuksen kellarissa säätyläiset kokoontuivat oluen ja viinin äärelle – ja lukemaan maan ainoaa lehteä.

Kaupunginvankilakin raatihuoneelta löytyi, kistuksi kutsuttu. Kadulla riehuminen ja kiroilu saati kirkossa toilailu saattoi viedä sinne pitkäksikin aikaa. Ja koska raatihuone rakennettiin aina parhaalle paikalle eli torin laidalle, sai kistun asukas katsella luukusta torielämää päivisin.

Raatihuone oli pitkään myös porvariston juhlatila, jossa nähtiin teatteria, kuultiin konsertteja ja järjestettiin naamiaisia. Juhlinta keskittyi sinne, kunnes ilonpito alkoi vaatia erilliset tilat ja syntyi nykyisen ravintolaverkoston itu: seurahuonelaitos.

Vuoden 1875 uusi laki lakkautti kaupunginraadit ja toi -valtuustot. Tehtäviä ja virkamiehiä tarvittiin enemmän, ja siksi alettiin rakentaa suurempia kaupungintaloja.

Esimerkiksi Pietarsaaren nykyinen raatihuone on rakennettu kaupungintaloksi. Sen kellarissa havaittiin halkeamia jo vuonna 2004, mutta rakennuksen kunnostus alkoi vasta yli kymmenen vuotta myöhemmin, kun raatihuoneen katsottiin jo olleen sortumisvaarassa.

Museovirasto valvoi kaivutöitä (Museoviraston tutkimusraportti).

Syy painumiseen oli sama kuin Kokkolassa: hirsiarinan pettäminen pohjaveden laskettua ympäröivän rakentamisen takia. Viiden vuoden aikana tehdyt kunnostustyöt ovat nyt valmiit.

Kaupungintaloissa hoituu osa raatihuoneiden entisistä tehtävistä, mutta raatihuoneen funktio komeana maanmerkkinä voi olla katoamassa, ja siitä museotoimenjohtaja Kristina Ahmas on huolissaan.

– Olisi tärkeää pitää kiinni raatihuoneista siellä, missä niitä vielä on, sanoo Ahmas.

Esimerkiksi Oulussa on kaupungintalo, mutta ei raatihuonetta. Vaasassa raatihuone on muutettu koulukäyttöön.

Raahessa taas 1830-luvulta olevaa raatihuonetta on alettu restauroida: ulkoasu säilyy, mutta rappaus tehdään nykytekniikalla. Kajaanissa raatihuone avattiin viime kesänä kuntalaisten käyttöön, kun kaupungin asiakaspalvelupiste siirtyi sinne.

Kokkolassa raatihuoneessa harjoittelee ja toimii Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, mutta muuhunkin olisi mahdollisuuksia.

Restauroinnin jälkeen 1995 ajatuksena oli ottaa raatihuone taas kaupungin edustustilaksi, ja sinne jopa hankittiin 1800-luvun huonekaluja. Hanke kuitenkin jäi.

– Potentiaalia juhla- ja edustuskäyttöön olisi paljon nykyistä enemmän.

Jutun lähteinä on käytetty muun muassa Kristina Ahmaksen raporttia Kokkolan raatihuoneen rakennusvaiheista. Museoviraston julkaisuja sekä Kokkolan historiaa _Merestä noussut kaupunki._

Maa- ja metsätalousministeriöllä ei ole huomauttamista Metsähallituksen menettelystä, joka koskee Metsähallituksen entisen pääjohtajan erokorvausta ja irtisanomisajan palkkaa.

Ministeriön mukaan Metsähallituksen hallitus on toimitusjohtajasopimuksen päättämissopimuksella pyrkinyt turvaamaan Metsähallituksen toimintaedellytykset ja sopimusta on pidettävä Metsähallituksen edun mukaisena.

Ministeriö kertoo katsovansa asiaa kokonaisuutena ja ottavansa tarkastelussaan huomioon irtisanomisprosessista ja asian pitkittymisestä Metsähallitukselle aiheutuvan mainehaitan sekä entisen pääjohtajan kilpailukiellon pituuden.

Asia käy ilmi ministeriön apulaisoikeuskanslerille antamasta lausunnosta, jonka STT pyysi.

Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen erosi tehtävästään elokuun lopulla henkilökohtaisiin syihin vedoten. Hyttinen erosi vain hetkeä ennen Metsähallituksen hallituksen kokousta, jossa oli tarkoitus käsitellä hänen johtamistapojaan koskevaa selvitystä.

Selvitystä ei Hyttisen eron vuoksi vielä tuolloin käsitelty. Syyskuun loppupuolella Metsähallituksen hallitus kuitenkin katsoi selvitystä käsiteltyään, ettei Hyttinen olisi nauttinut sen luottamusta. Selvityksessä tuli esille, että Hyttisen johtamisessa oli merkittäviä puutteita ja kehittämistarpeita. Lisäksi selvitystä varten haastatellut kertoivat useista epäasialliseksi koetuista johtamistilanteista.

Kultaisen kädenpuristuksen päälle vielä tulospalkkiot

Maa- ja metsätalousministeriö sanoo apulaisoikeuskanslerille toimittamassaan lausunnossa, että sen tietojen mukaan Hyttisen irtisanoutumisesta ja toimitusjohtajan tehtävän päättymiseen liittyvistä seikoista sovittiin yhteisymmärryksessä Metsähallituksen hallituksen ja Hyttisen kesken.

– Hyttinen on muodollisesti irtisanoutunut, mutta hänelle on sovittu maksettavaksi tehtävän päättymiseen liittyviä korvauksia siten kuin hänet olisi irtisanottu, ministeriö kirjoittaa.

Ministeriö lisää, että Hyttiselle maksettavien erokorvausten maksuaika ei ylitä kilpailukieltorajoitteen pituutta ja että toimivalta toimitusjohtajasopimuksen päättämisestä kuuluu Metsähallituksen hallitukselle.

Toimitusjohtajasopimuksen päättävässä sopimuksessa sovittiin, että Hyttisen työvelvoite päättyy syyskuun alussa, mutta hän sitoutuu perehdyttämään seuraajansa erikseen sovitulla tavalla irtisanomisaikana.

Hyttinen sai irtisanoutuessaan kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan ja kuuden kuukauden palkan suuruisen erokorvauksen. Päälle tulevat vielä lomakorvaukset ja puhelinetu.

Kultainen kädenpuristus erokorvauksesta ja irtisanomisajan palkasta nousee yli 200 000 euroon. Tähän päälle tulevat vielä tulospalkkiot.

Asiasta on kanneltu oikeuskanslerille.

– Maa- ja metsätalousministeriöllä ei ole huomauttamista Metsähallituksen menettelyyn. Kantelut eivät ministeriön näkemyksen mukaan anna aihetta enempiin toimenpiteisiin, ministeriö sanoo lausunnossaan.

Luottamuspulaa Hyttiseen on ollut aiemminkin

Pentti Hyttisen ympärillä on kuohunut myös aikaisemmin. Vuonna 2015 Hyttinen erosi Pohjois-Karjalan maakuntajohtajan tehtävästä. Tuolloin Pohjois-Karjalan maakuntahallitus kertoi, että Hyttisen ja alaisten välillä vallitsi luottamuspula.

Myös Hyttisen pääjohtajanimitykseen vuonna 2016 liittyi erilaisia käänteitä. Tuolloin maatalous- ja ympäristöministerinä toiminut Kimmo Tiilikainen (kesk.) esitti Hyttistä Metsähallituksen pääjohtajan tehtävään. Keskustan kansanedustajat puolestaan toivoivat, että pitkäaikainen keskustan jäsen Esa Härmälä olisi saanut jatkaa tehtävässään.

Tiilikainen sai puolueeltaan harvinaisen kirjallisen varoituksen. Nykyisin Tiilikainen toimii keskustan ministeriryhmän valtiosihteerinä.

Lue myös:

Metsähallituksen Hyttinen saa läksiäisiksi yli 200 000 euroa ja tulospalkkiot

"Ihan tavanomainen toimintamalli" – näin Hyttisen erorahaa perustelee puheenjohtaja Timo Laitinen Metsähallituksen hallituksesta

Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen irtisanoutuu

Tämä on yrittäjä Sami Karjalaisen, 40, tavallinen työpäivä. Hän herää kodissaan Nokialla kahdeksalta. Aamu on leppoisa ja aamupalan mainostoimistoyrittäjä syö yhdeksältä.

Kymmeneltä Karjalainen menee kotitalonsa päädyssä olevaan toimistoon ja avaa tietokoneensa.

– Teen töitä tietokoneella neljä tai viisi tuntia päivässä, Karjalainen sanoo.

Päivällä hän kokkailee itselleen lounaan ja nukkuu päiväunet, jos väsyttää.

– Tämä ei ollut tietoinen ratkaisu, vaan ajauduin tähän, luova suunnittelija kertoo työajastaan.

Uusia kokeiluja Suomessa

Vastaavat kokeilut näyttävät yleistyvän. Markkinointiviestintää tekevä Vapa kertoi tällä viikolla, että se aloittaa ensimmäisenä suomalaisena asiantuntijayrityksenä huhtikuussa kuuden tunnin työpäivän. Kokeiluun osallistuu 45 työntekijää. Palkka säilyy samana ja tavoitteena on säilyttää sama tuottavuus kuin 7,5 tunnin työpäivän aikana.

Helsingin Sanomat kertoi helmikuun lopussa, että mainostoimisto Wörksissä työntekijät siirtyvät kahdeksi kuukaudeksi nelipäiväiseen työviikkoon täydellä palkalla.

Viime kesänä tuolloin liikenne- ja viestintäministerinä ollut Sanna Marin (sd.) mietti, voisiko Suomessa olla tulevaisuudessa tällainen lyhennetty työviikko. Moni tyrmäsi tämän utopiaksi.

Esimerkkejä on myös maailmalla

Ohjelmistoyhtiö Microsoft kokeili viime syksynä Japanissa nelipäiväistä työviikkoa. 2 300 työntekijää sai viisi peräkkäistä perjantaita vapaaksi ilman että palkka pieneni. Yrityksen mukaan tuottavuus nousi 40 prosenttia.

Vuonna 2018 uusiseelantilainen kiinteistösijoitusyritys kokeili nelipäiväistä viikkoa 240 työntekijällään. Kokeilusta tehdyn tutkimuksen mukaan työntekijöiden stressi väheni 7 prosenttia. Työn ja muun elämän tasapaino parani huomattavasti.

Lisää esimerkkejä löytyy Harvard Business Reviewistä.

Viiden vuoden kokemus

Nokialainen Sami Karjalainen on kokeillut lyhennettyä työaikaa viisi vuotta. Silloin hän perusti Vehree-nimisen mainostoimiston.

Yrittäjä huomasi heti, että on tehokkaimmillaan, jos tekee töitä vähemmän kuin kahdeksan tuntia.

– Työtehoni on parempi, kun keskityn töihin oikeasti enkä vain roiku Facebookissa. Nukun hyvin, mikä on myös tärkeää.

Ennen omaa yritystä Sami Karjalainen oli kuusi vuotta töissä palkansaajana. Hän kävi töissä kyllä kahdeksan tunnin ajan, mutta myöntää, ettei tehnyt koko ajan täysillä töitä. Työt hoituivat työaikaa nopeammassa ajassa.

– Palkkatyössä piti välillä esittää, että on koko ajan ahkera. Nyt minun ei tarvitse esittää. Kun pääsin kokeilemaan yrittäjän vapautta, en ikinä vaihtaisi tätä pois.

Monessa työssä työvire katkeaa tutkimuksien mukaan kymmeniä, ellei satoja kertoja päivässä sähköposteihin tai puheluihin. Toisaalta jos saa keskittyneen flow-tilan päälle, työn tehokkuus paranee ilmiömäisesti.

Työn ja vapaa-ajan ero on kaventunut. Välillä on vaikea tietää, mikä on työaikaa ja mikä ei. Karjalaisen päässä syntyy ideoita, kun hän kantaa klapeja sisään tai käy uimassa.

– Luovalla alalla tarvitaan vapaata ja laiskottelua, että ideoita syntyy.

Karjalaisen mukaan työaika perustuu Suomessa liikaa maatalousyhteiskunnan käytäntöihin tai tehdastyöhön, vaikka työn luonne on muuttunut oleellisesti.

Hänkin tunsi ensin huonoa omaatuntoa, kun ei ollut tietokoneella heti aamusta. Sitten mies huomasi, että saa saman liikevaihdon, vaikka herää myöhemmin. Sami Karjalainen kertoo tienaavansa sen verran, että tulee toimeen.

– Pointti on tehdä hommat. Kellonajalla ei ole merkitystä.

"On yrittäjiä, joita ei saa pois töistä"

Suomessa noin kaksi kolmasosaa yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Vuonna 2018 yksinyrittäjiä oli 182 000.

Pirkanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen sanoo, että läheskään kaikilla aloilla Karjalaisen työaika ei onnistuisi.

Tämä johtuu siitä, että yrittäjät tekevät usein pienillä tuntiveloituksilla pitkiä päiviä. Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan jopa 16 prosenttia alle tuhat euroa kuukaudessa tienaavista yrittäjistä tekee yli 50 tunnin työviikkoa.

– On yrittäjiä, joita ei saa pois töistä. Sitten on yrittäjiä, jotka näkevät keskeiseksi asiaksi vapauden.

Suuri osa yrittäjistä haluaa kasvattaa yritystään. Tämäkin ajaa pitkiin päiviin. Mäkinen muistuttaa kuitenkin, että asiakas ostaa lopputuloksen, eikä aikaa.

Yrittäjät pitävät yleensä harvoin lomaa

Yksinyrittäjistä vain joka viides kertoi viettävänsä vähintään neljä viikkoa lomaa vuodessa. Joka viides on lomalla viikon tai vähemmän.

Sami Karjalainen tekee tässäkin eri tavalla. Hän pitää kesäisin viiden viikon kesäloman.

Lisäksi hän on ollut useana vuonna marras-joulukuussa kuukauden Espanjassa. Sitä Karjalainen kutsuu työlomaksi.

– Viihtyisin Espanjassa pidempäänkin, koska en pidä Suomen marraskuusta.

Sami Karjalainen ei tee iltaisin tai viikonloppuisinkaan töitä. Sen sijaan hän käy uimassa, taidenäyttelyissä ja elokuvissa, näkee kavereita, remontoi 120-vuotiasta taloaan tai osallistuu yhdistystoimintaan.

Jos asiakas soittaa hänelle, eikä hän pääse vastaamaan, hän soittaa myöhemmin takaisin. Hänestä asiakkaat ymmärtävät tilanteen.

Osa kummeksuu valintaa

Karjalainen ei ole juuri puhunut asiakkaidensa kanssa työajastaan. Moni hänen asiakkaistaan on uusi yrittäjä, joka haluaa logon ja verkkosivut. Tapaamisessa puhutaan työasioista, ei henkilökohtaisia asioita.

Sen sijaan toiset yrittäjät ovat kummeksuneet valintaa.

– Toinen yrittäjä on sanonut suoraan minulle olevansa niin rahalle ahne, että haluaa tienata enemmän rahaa. Se on minusta jokaisen oma asia.

Suomessa yrittämisestä annetaan helposti raskas kuva. Sami Karjalainen toivoo, että hänen tarinansa rohkaisee nuoria ryhtymään yrittäjiksi.

1980-luvulla tai sen jälkeen syntyneet millenniaalit haluavat työltä muuta kuin vanhempansa. Rahan merkitys vähenee: tärkeämpää on merkityksellinen työ kuin hyvä palkka.

– Uskon, että työaika on nuorille tärkeä asia.

Voit keskustella aiheesta 4.3. kello 22. asti.

Lue lisää:

Kuusituntista työpäivää kokeiltiin Suomessa jo 1990-luvulla ja kaikki tuntuivat hyötyvän siitä – miten ihmeessä kokeilu ei jatkunut tähän päivään?

Keskustelu kuuden tunnin työpäivästä käy kuumana: “Se kertoo tästä ajasta, että muutos herättää tunteita"

Nuoret työntekijät ovat epälojaaleja ja kärsimättömiä – mutta paljon parempia työntekijöitä kuin vanhempansa

Lihavuuden uudistetussa hoitosuosituksessa korostuvat kannustavuus ja myönteinen ilmapiiri. Kaikenlaisesta ylipainoon ja lihavuuteen yhdistyvästä syyllistämisestä halutaan eroon.

– Karsitaan pois kaikki huonoa oloa tuottava ilmapiiri, jota lihavuuden hoitoon on mahdollisesti aiemmin liittynyt, sanoo hoitosuosituksen tekemiseen osallistunut professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopiston Lihavuustutkimusyksiköstä.

Uudistetussa Käypä hoito -suosituksessa painotetaan valmentavaa otetta sen sijaan, että potilaalle annettaisiin ylhäältäpäin ohjeita. Myös yksilöllisyys korostuu.

– 90-lukulaisesta neuvontailmapiiristä ollaan kokonaan siirtymässä valmentavaan ja tukea antavaan menettelytapaan, Kirsi Pietiläinen sanoo.

Hyvä uni osaksi lihavuuden hoitoa

Elintavat ovat tärkeä osa lihavuuden hoitoa. Ruuan ja liikunnan lisäksi hoitosuositukseen on nostettu ensimmäistä kertaa unen ja stressinhallinnan merkitys.

– On turhaa vain terhakkaasti valistaa, että pitäisi ruveta syömään terveellisesti tai liikkumaan enemmän, jos samalla omat voimavarat ja psykologinen pohja puuttuvat, Kirsi Pietiläinen toteaa.

Aikuisille on tehty aiempaa käytännöllisemmät ohjeet myös esimerkiksi erittäin niukkaenergisten pussidieettien eli ENE-dieettien käyttöön. Niiden käytössä ongelmina saattavat olla lihaskato ja se, että paino voi nousta uudelleen kuurin jälkeen. ENE-dieetit terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa kuitenkin auttavat monia painonhallinnassa.

Lue myös: 50 kiloa, korkea verenpaine ja diabetes katosivat – Lihavuusleikkauksessa Satu Launonen-Tiala sai takaisin elämänilon ja laskuvarjohypyt

Kova hinta rajoittaa uusien lihavuuslääkkeiden käyttöä

Lihavuuden hoitoon on parin viime vuoden aikana tullut myös uusia lääkkeitä. Pidempään käytetyn, rasvan imeytymistä estävän lääkkeen lisäksi käytössä on myös ruokahalua vähentäviä lääkkeitä.

– Nämä uudet lääkkeet ovat todella hyvä lisä ja uudistus lihavuuden hoitoon. Ne pureutuvat oikeaan asiaan, sillä suurimmalla osalla potilaista on vähän liian korkealle virittynyt ruokahalu. Huono puoli on se, ettei Kela korvaa niitä ja hoidosta tulee kallista, Kirsi Pietiläinen sanoo.

Ruokahalua hillitsevien lääkkeiden päiväannoksen hinta voi olla jopa 10 euroa. Kaikilla potilailla ei siten ole mahdollisuutta niiden käyttöön.

Lasten ja nuorten hoidossa perheen elintavat tärkeitä

Uusi Käypä hoito -suositus korostaa lihavuuden ehkäisemistä ja hoitoa läpi koko elämänkaaren, lapsuudesta lähtien.

Lasten lihavuuden hoito on tärkeää, koska lapsuusiän lihavuudella on taipumus jatkua aikuisuuteen. Lihavilla lapsilla terveyshaittoja voivat olla esimerkiksi kohonnut verenpaine tai rasvamaksa. Ylipainoiset lapset kokevat myös muita lapsia useammin kiusaamista ja heillä on muita enemmän masennusta ja ahdistuneisuutta.

Lasten ylipainon ja lihavuuden hoidossa keskitytään tavallisimmin perheen elintapoihin: ruokatottumuksiin, liikuntaan ja esimerkiksi riittävään uneen.

– Lasten lihavuudessa hoidettava yksikkö on perhe. Lapsihan ei voi lähteä yksinään asioitaan hoitamaan, Kirsi Pietiläinen sanoo.

Yhdeksi erityiseksi kohderyhmäksi uudessa hoitosuosituksessa nostetaan raskautta suunnittelevat ja odottavat äidit.

Lihavuus voi vaikeuttaa raskaaksi tulemista sekä hedelmöityshoitoja. Äidin lihavuus on lisäksi sikiön vakavien epämuodostumien riskitekijä. Se lisää myös esimerkiksi keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä.

Painoindeksi ei yksin kerro hoidon tarpeesta

Yli 30-vuotiaista suomalaisista arviolta 2,5 miljoonaa on vähintään ylipainoisia ja heistä miljoona on eriasteisesti lihavia.

Ylipainon rajaksi on määritelty kansainvälisesti painoindeksi 25. Lihavuuden raja-arvona pidetään painoindeksiä 30. Kirsi Pietiläisen mukaan pelkkä painoindeksi ei kuitenkaan kerro siitä, milloin lihavuutta on tarpeen hoitaa, vaan ratkaisevaa on potilaan terveydentilan kokonaistilanne. Lisäksi vyötärölle kertynyt lihavuus on erityisen haitallista.

– Varhainen puuttuminen olisi kaiken a ja o. Sitten kun ollaan siellä merkittävän tai sairaalloisen lihavuuden puolella, hoidosta tulee hirveän paljon vaikeampaa, Kirsi Pietiläinen sanoo.

Lihavuuden ehkäisemistä ja hoitoa halutaan tehostaa lihavuuden monien terveysriskien vuoksi. Lihavuus voi olla yhteydessä esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen, rasvamaksaan, nivelrikkoon ja uniapneaan.

Voit keskustella jutun aiheesta 5.3. kello 23 asti.

Koronaviruksen pelko on saanut osan ihmisistä hamstraamaan ruokaa varastoon. Useat perheet ovat kertoneet esimerkiksi somekeskusteluissa ostaneensa kuivamuonaa siltä varalta, että tauti eristäisi perheenjäsenet neljän seinän sisälle.

Myös K-ryhmästä kerrotaan, että viime päivinä ruokakaupoissa on havaittu pientä kysynnän kasvua säilyvissä elintarvikkeissa, kuten säilykkeissä ja viljatuotteissa.

Yksi hamstraajista on Helsingin Pohjois-Haagassa asuva Jenni Häyrinen, 39. Hän kirjoittaa työkseen Liemessä-ruokablogia.

Häyrinen aloitti tavaroiden ostamisen jo ennen kuin koululaiset ja juniorijalkapalloilijat asetettiin karanteeniin Helsingin Viikissä koronauhan takia.

Häyrisen parveke on nyt täynnä ruokalaatikoita. Ravintoa on 2–3 viikoksi.

Häyrinen myöntää suoraan, että kyse on pelosta: pelosta, että ruokatarvikkeet loppuvat kaupasta ja pelosta, että sairastuu ja tartuttaa ihmisiä, jotka kuuluvat riskiryhmään.

Tyttären koulussa on hieman alle 1 000 oppilasta, joten hän uskoo taudin leviävän helposti sieltä, jos on levitäkseen.

– Toiminta rauhoittaa minua. Se, että teen asialle jotain, vaikka sairastuminen ei olekaan omissa käsissä.

Harva puhuu julkisesti varautumisesta, vaikka samaan aikaan asiasta keskustellaan suljetuissa Whatsapp-ryhmissä tai kavereiden kesken Facebookissa. Kun Häyrinen mainitsi hätävararuokavarastostaan blogissaan, hän sai omien sanojensa mukaan paljon yksityisviestejä aiheesta.

– Siihen liittyy pieni häpeä. Ei haluta kertoa muille, että pelottaa, Häyrinen sanoo.

Kolmen päivän varasto kannattaa, sanoo asiantuntija

Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen pitää usean viikon ruokavarastoja ylimitoitettuna.

Sen sijaan kolmen vuorokauden "hätävara" on hänestä hyvä ajatus. Sitä voi tarvita milloin tahansa, esimerkiksi pitkän sähkökatkon aikana.

– Ei meillä ole mitään sellaista hätätilaa, joka vaatisi sen yli hamstraamisen, Kumpulainen sanoo.

72 tunnin kotivarasta ovat puhuneet pitkään esimerkiksi martat. Olennaista varautumisessa on, että varastoa käytetään ja kierrätetään silloinkin, kun kaikki on hyvin. Jos varastoon ostaa paljon säilykkeitä, joita ei normaalisti syö ollenkaan, riskinä on, että tuotteet menevät turhaan pilalle.

Tätä ajatusta Jenni Häyrinenkin käytti tilatessaan ruokaa. Jos perheen aikuiset sairastuisivat, Häyrinen haluaa, että saatavilla olisi niitä tuttuja ruokatuotteita, joita perhe muutenkin käyttää.

Ruokaihmisenä hän halusi ostaa aivan tiettyä pastalaatua ja mieluisaa ruisleipää. Hän osti myös varastoon esimerkiksi MSC-sertifioitua tonnikalaa, jota pidetään eettisempänä kuin tavallista tonnikalaa.

Häyrinen pelkää, että jos koronavirus leviää laajalle, kauppoihin tulee toimitusvaikeuksia. S-ryhmän riskienhallintayksikön päällikkö Mikko Koskinen sanoo, että sellainen tilanne ei ole näköpiirissä. Yleisesti ottaen kauppaketjuilla on isot varastot sekä tuhansia tavarantoimittajia.

Jos sairastuisi niin, että joutuu jäämään kotiin eristyksiin, ruoan verkkokaupan kautta voi tilata kotiinkuljetuksen. Kotiinkuljetus onnistuu suurimmissa kaupungeissa.

Koskinen kertoo, että S-ryhmässä on mietitty tarkkaan, miten ruokaa voi toimittaa sairaalle asiakkaalle niin, että ruokalähetti ei itse sairastu.

Tavallisesti ruoka toimitetaan kotioven kynnyksen yli, mutta jos asiakas on ilmoittanut tilausta tehdessä olevansa sairaana, lähetti voi jättää ruoan oven ulkopuolelle. Maksukin voidaan hoitaa laskulla tai verkon kautta.

Lietsonko hysteriaa? Häyrinen miettii

Jenni Häyrisen perheeseen kuuluu puolison lisäksi yksi päiväkoti-ikäinen ja yksi kouluikäinen lapsi.

– Lasten puolesta en ole huolissani. Kaikki olemme perusterveitä, hän sanoo.

Silti: rahaa on kulunut koronaepidemian varalle ostettuun ruokaan noin 550 euroa. Häyrinen sanoo, että tuotteet aiotaan käyttää joka tapauksessa. Lisäksi hän osti muutamalla kympillä hengityssuojaimia ja käsidesinfiointiainetta.

– Ehkä käsidesivarasto on vähän ylimitoitettu. Nyt on koko loppuiäksi käsidesiä, Häyrinen vitsailee.

Tarkalleen ottaen käsidesiä on kaksi pulloa jokaista perheenjäsentä kohti.

– Eikä niistä hengityssuojaimistakaan ei ole välttämättä hyötyä, mutta onpahan nyt ostettu varmuuden vuoksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön Tuija Kumpulainen muistuttaa, että terveydenhuollon ammattilaisten käyttämät kasvomaskit ovat erikoistuotteita. Tavalliset kaupoissa myytävät hengityssuojaimet ovat heikkolaatuisempia, jolloin niiden ohi voi päästä pöpöjä.

Jenni Häyrisen puoliso pyöritteli ensiksi silmiään, mutta kun Häyrinen ryhtyi laatimaan ostoslistaa, puolisokin osallistui ideoimalla, mitä voisi hankkia.

– Hetken aikaa mietin, lietsonko hysteriaa, kun kerron tästä julkisesti, Jenni Häyrinen sanoo.

– En kuitenkaan levitä mitään disinformaatiota. Tämä on varautumista omasta henkilökohtaisesta näkökulmastani.

Lue lisää:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Italia sulkemassa koulut yli viikoksi, ensimmäinen tartunta EU-virastossa

THL luokittelee koko Italian koronaviruksen epidemia-alueeksi

Ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustamista Pohjois-Italiaan – Finnair peruu kaikki lennot Milanoon kuukaudeksi

Aiheesta voi keskustella 5.3. kello 23.00:een asti.

Turun yliopiston ja San Diegon yliopiston yhteinen tutkimus osoittaa, että äidimaidon sokereilla on mahdollisesti vaikutusta varhaislapsuuden kasvuun.

Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti maidon oligosakkarideihin. Ne ovat sokeriyhdisteitä, jotka ovat laktoosin ja rasvan jälkeen äidinmaidon kolmanneksi yleisin ainesosa.

Äidinmaidon koostumus on yksilöllistä. Maidon oligosakkaridikoostumukseen vaikuttavat muun muassa perinnölliset tekijät.

Äidin ylipainolla yhteys lapsen ylipainoriskiin?

Nyt julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että myös äidin raskautta edeltävä painoindeksi vaikutti maidon oligosakkaridikoostumukseen.

Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että rintamaidon oligosakkaridikoostumus voi osaltaan selittää äidin ylipainon, imetyksen ja lapsen ylipainoriskin välisiä yhteyksiä.

Vaikka yhteyttä olisikin, ei imetystä kannata sen takia lopettaa, toteaa tutkimusta johtava Turun yliopiston dosentti Hanna Lagström.

– Toivon, että tästä ei vedetä sellaisia johtopäätöksiä, että ylipainoisten äitien ei kannattaisi imettää. Äidinmaito on kuitenkin lapselle parasta ruokaa, Lagström toteaa.

Erityistarkkailussa kaksi sokerityyppiä

Turun yliopiston Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimukseen osallistui noin 800 äitiä ja heidän vauvaansa. Äidinmaitonäytteet kerättiin vauvojen ollessa noin kolmen kuukauden ikäisiä. Sen jälkeen maidon oligosakkaridipitoisuus analysoitiin San Diegon yliopistossa Kaliforniassa.

Tutkittavana oli myös kaksi oligosakkaridia, joita lisätään joihinkin kaupallisiin äidinmaidonkorvikkeisiin.

Tulosten perusteella pidempien ja painavampien lasten saamassa äidinmaidossa oli korkeampi 2’FL-pitoisuus ja matalampi LNnT-pitoisuus. Lisäksi heidän juomansa äidinmaidon oligosakkaridikoostumuksen monimuotoisuus oli vähäisempää kuin muilla lapsilla.

Oligosakkarideja on löydetty noin 200 erilaista. Hanna Lagströmin mukaan onkin vielä liian varhaista sanoa, millaisia vaikutuksia niistä kaikilla on.

Mahdollisia hoitokeinoja kasvuongelmiin

Tästä tutkimuksesta saadut tulokset ovat Turun yliopiston mukaan yhdenmukaisia ja vahvistavat aiempien pienempien tutkimusten tuloksia.

Hanna Lagström kehottaa silti suhtautumaan varauksella siihen, että äidinmaidon oligosakkaridikoostumus ja sen vaihtelut aiheuttaisivat yksinään eroja lasten kasvussa.

– Mikäli lisätutkimukset vahvistavat nämä havainnot, on mahdollista, että tietyt oligosakkaridit voivat tulevaisuudessa tarjota yhden hoitomahdollisuuden varhaislapsuuden kasvuongelmien ja lihavuuden hoitoon, Lagström toteaa yliopiston tiedotteessa.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on jo havaittu, että äidinmaidon oligosakkaridit voivat suojata vauvoja sairauksia aiheuttavilta mikrobeilta.

Turun yliopiston ja San Diegon yliopiston yhteistutkimus on julkaistu The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Kello 13:52 juttuun on lisätty Hanna Lagströmin kommentti, jossa hän toivoo, että tutkimustulos ei vaikuttaisi naisten imetyshalukkuuteen.

Lounais-Suomeen jo rantautunut myräkkä saattaa tehdä keskiviikon ajokelistä paikoin jopa hyvin huonon. Ihan etelärannikolle myräkkä tuo sadetta. Mukana voi olla jonkin verran märkää, loskaantuvaa lunta, joten ratissa kannattaa olla tarkkana.

Pääkaupunkiseudulla myräkkä on pahimmillaan puolen päivän jälkeen aina iltapäiväruuhkaan asti.

– Varsinkin pohjoinen-etelä-suunnassa ajavan pitää olla varovainen. Ajokeli voi vaihdella rajusti jopa vain kymmenen kilometrin matkalla, varoittaa Ylen meteorologi Nina Karusto.

Sunnuntain vastaavassa loskakelissä ajettiin noin 150 kolaria, joten varovaisuus kannattaa.

– Kännykkä taskuun ja molemmat kädet rattiin, Karusto muistuttaa.

Kaikkiaan Karusto pitää nyt Suomen ylle tulleen myräkän sateiden ja sen olomuodon ennustamista hyvin hankalana.

Myräkkä kulkee nopeasti etelän yli

Rintama saapui lounaaseen jo aamulla. Nyt se liikkuu kohti koillista niin, että jo iltapäivällä pahimmat sateet ovat ylittäneet Lounais-Suomen. Kuuden aikaan illalla sateet ovat jo vähentymässä.

Kokkolan korkeudella rintaman etuosa on kello 18:n maissa. Kuitenkin niin, että esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on edelleenkin poutaista.

Alkuyön aikana rintama leviää myös noille alueille. Etelä-Lappiin myräkkä yltää yöllä, ja Lappiin vasta huomenna torstaina. Siihen asti Lapissa voidaan nauttia jopa hyvästä säästä.

Torstaina idässä voi sataa jopa 15 senttiä lunta

Myräkästä voi sataa pelkkää vettä tai sitten hyvin märkää räntää. Jos sade tulee vetenä, sitä kertyy noin kymmenen millimetriä. Jos taas räntänä, sitä jää maahan alueesta riippuen viidestä kymmeneen senttimetriä.

Kun rintama huomisen puolella yltää itään ja pohjoisemmas, voi idässä paikoin sataa lunta kymmenen, jopa 15 senttimetriä.

– Etelässä sade on lähinnä vettä, mutta heti sisämaassa saattaa loskaa kertyä paljonkin. Esimerkiksi Helsingissä voi sataa räntää tai vain vettä, mutta jo Vantaalla sade voi tulla enemmän räntänä, Karusto kertoo.

Toisaalta ilma on aika lämmin, joten maahan jäänyt loska sulaa nopeasti, kun lämpötilan nollalinja yltää huomenna aina Oulun korkeudelle.

Huomenna rintama on jo Lapissa, jossa sade tulee kylmyyden myötä lumena.

Myräkän tuulet ovat etelärannikolla alkuvaiheen puuskissa myrskylukemissa eli yli 21 metriä sekunnissa. Keskituuli jää keskiviikkona eteläisillä merialueilla aamulla ja aamupäivällä 15–19 metriin sekunnissa.

Etelän maa-alueilla voi puhkua puuskissa jopa 18 metriä sekunnissa, mutta keskituuli jää noin kymmeneen metriin sekunnissa.

Aiheesta voi keskustella 5.3. kello 23:een asti.

Helsingin kaupunki valmistelee Kampissa sijaitsevan Alvar Aallon suunnitteleman Sähkötalon myyntiä.

Kauppaan sisältyy vuonna 1973 valmistuneen Aallon Sähkötalon lisäksi samalla tontilla sijaitseva vuonna 1939 valmistunut Kampin sähköasema, jonka Aalto yhdisti suunnittelemaansa Sähkötalon kanssa arkkitehtoniseksi kokonaisuudeksi.

Rakennuksissa on yhteensä lähes 20 000 neliötä. Suurin vuokralainen on kaupungin sähköyhtiö Helen, jonka pääkonttorina kiinteistö toimii. Talo liittyy 2000-luvulla rakennettujen maanalaisten tilojen kautta Kampin keskukseen.

Myyntiä valmisteleva projektipäällikkö Risto Heikkinen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta toteaa, että myynti on Helsingin strategian mukaista. Heikkinen kertoo, että kaupunki luopuu keskustassa niistä kiinteistöistä, joita se ei tarvitse omassa palvelutuotannossaan.

Talon ostamisesta ovat olleet kiinnostuneita sekä kansainväliset että kotimaiset sijoitusyhtiöt.

Kauppa toteutuu aikaisintaan elokuussa. Sähkötalon myynti olisi yksi kaupungin kaikkien aikojen suurimmista kiinteistökaupoista.

Sähkötalon myynti edellyttää valtuuston päätöksen, koska kauppahinta ylittänee laissa määritellyn 10 miljoonan euron rajan useilla kymmenillä miljoonilla.

Kaupunki myi viime vuonna osuutensa Lasipalatsista ja valmistelee parhaillaan myös Tennispalatsin myyntiä.

Tampereen yliopiston viestintä- ja brändijohtaja Camilla Lindforsin työsuhde on päätetty. Asiasta kertoi ensin Aamulehti.

Yliopiston tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan, että työsuhde on päätetty yhteisymmärryksessä. Työsuhde päättyy välittömästi 4. maaliskuuta.

– Tässä on rakentumassa Suomen toisiksi suurin yliopisto ja muutostilanteessa viestintään kohdistuu monenlaisia paineita. Olemme sopineet Camilla Lindforsin työsuhteen päättämisestä yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, kertoo yliopiston rehtori Mari Walls.

Brändin ympärillä monta kohua

Ennen Lindforsin työsuhteen päättämistä Tampereen yliopiston brändin ympärillä on ollut useita kohuja.

Yle kertoi helmikuussa, että brändiosasto pyysi poistamaan Tampereen yliopiston logosta tehdyn vanhan pilapiirroksen. Kiellon jälkeen piirroksia alkoi virrata nettiin solkenaan.

Muutamaa viikkoa aikaisemmin kohun aiheena oli Tampereen yliopiston rekrytointiilmoitus, jossa yliopisto haki viestintäasiantuntijaa. Ilmoituksessa tehtävään haettiin "monikanavaisen tarinankerronnan huippuosaajaa", jolla on supervoimia ja joka luo sanoitusta ja visualisointia.

Kolmas kohu syntyi Tampereen yliopiston Kauppalehdessä julkaistusta mainostekstistä (siirryt toiseen palveluun). Siihen oli haastateltu yliopiston uutta innovaatiojohtajaa Taru Pilveä. Eniten huomiota herätti tämä kohta:

– Yliopisto on luovien, itseohjautuvien ja intohimoisesti alaansa suhtautuvien ihmisten yhteisö. Sen sisälle tarvitsemme kuitenkin Future Findersin kaltaisia, eri alojen rajapinnoilla itsensä likoon laittavia ihmisiä, jotka ikään kuin sytyttävät pieniä innostuksen tulipaloja, Taru Pilvi sanoi.

Henkilökunta ja opiskelijat vaativat muutosta

Pilapiirroskohun jälkeen yliopiston opiskelijat ja henkilökunta vaativat muutosta brändäykseen. Vetoomus keräsi alle viikossa yli viisisataa nimeä.

Vetoomuksessa todettiin, että Tampereen yliopiston brändin pakonomainen suojelu kriittiseltä käsittelyltä on lopetettava, yliopiston nettisivuja on muokattava paremmiksi ja pöhinäretoriikka pitää lopettaa.

Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin totesi vetoomuksen jälkeen, että viestinnän linjaan tulee muutoksia.

– Se viestinnän kulttuuri on tullut ihan muusta maailmasta Tampereen yliopistoon, jossa muutenkin ollaan sovittamassa eri yliopistojen kulttuureja yhteen. Se ei ole toiminut. Tämä on aivan ilmeistä, Herlin totesi Suomen Kuvalehden (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa.

Nykyinen Tampereen yliopisto syntyi vuoden 2019 alussa, kun vanha Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät. Uusi yliopisto on säätiöyliopisto, jonka hallituksessa on muun muassa liike-elämän edustajia.

Yliopiston viestintä-, brändi ja markkinointiyksikköä vetää väliaikaisesti viestinnän kehittämispäällikkö Katja Ayres.

Mari Wallsin mukaan viestintä- ja brändijohtajan paikan täyttämisellä ei ole nyt kiirettä.

– Meillä on hyvä väliaikainen järjestely. Otetaan tähän paikan täyttöön nyt ihan rauhallinen näkymä, hän sanoo.

Lue myös:

Tampereen yliopiston opiskelijat ja tutkijat vaativat muutosta brändäykseen: "Pöhinäretoriikka rapauttaa yliopiston uskottavuutta"

Brändiosasto pyysi poistamaan Tampereen yliopiston logosta tehdyn vanhan pilapiirroksen, nyt niitä virtaa nettiin solkenaan

Tampereen yliopiston rekryilmoitus pillastutti Twitterin – brändikohu on jo kolmas: "Bisnesbullshittiä luetaan kuin piru raamattua"

Korjattu juttua klo 15.28: Muutettu työsuhteen purkaminen työsuhteen päättämiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti iltapäivällä koronavirusta koskevan infotilaisuuden. Tilaisuuteen osallistuivat sekä sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

Lue myös:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Italia sulkemassa koulut yli viikoksi, ensimmäinen tartunta EU-virastossa

SRV on vuokrannut Wood Cityyn rakentuvan puisen hotellin Meininger-hotelliketjulle. Kyseessä on Euroopassa toimivan ketjun ensimmäinen hotelli Suomessa.

Wood City -korttelin rakentamista halinnoiva SRV odottaa vielä kiinteistösijoittajaa, jotta hotellin rakennustyöt alkaisivat. Hotellin rakennus kestää SRV:n arvion mukaan noin kaksi vuotta.

Puukortteliin rakentuu myös toimistotilaa, johon tulee ainakin Supercell-peliyhtiön uusi pääkonttori. Korttelin puukerrostalot valmistuivat noin vuosi sitten.

Meininger on Euroopassa toimiva hotelliketju, joka haluaa laajentaa Pohjoismaihin. Suomen jälkeen yhtiö suunnittelee laajennusta myös Ruotsiin ja Norjaan.

Ketju mainostaa itseään edullisena, ja yksi kohderyhmä ovat nuoret matkustajat, joita varten Jätkäsaarenkin hotelliin on tarkoitus rakentaa esimerkiksi yhteiskäyttöinen keittiö.

Poliisi aloittaa esitutkinnan Vaasassa paperinkeräyksestä löytyneisiin kirjeisiin liittyen. Lähes 80 avaamatonta kirjekuorta sisälsivät muun muassa laskuja ja perintäkirjeitä. Kirjeet tuotiin Ylen Vaasan toimintakeskukseen, josta poliisi kävi ne hakemassa.

Poliisi tutkii asiaa tietoliikenteen häirintänä. Tietoliikenteen häirinnästä voidaan tuomita sakkoja tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistus.

Tutkinta on alkutekijöissään. Poliisi aikoo selvittää, kenen toimesta kirjeet ovat joutuneet väärään paikkaan, kertoo rikoskomisario Joanna Österblad.

– Aloitamme esiselvityksen yhteistyössä asiaan liittyvien toimijoiden kanssa. Tässä voi olla kyse postiliikenteen estämisestä, Österblad toteaa.