Helsingin käräjäoikeus on hylännyt latvialaismiehen syytteen, joka koski pommi-iskun valmistelua Helsingin keskustaan.
Syytteen mukaan parikymppisen miehen tarkoituksena oli iskeä toissa vuoden uudenvuodenaattona väkijoukkoon, jossa olisi paljon ulkomaalaisia ja muslimeja.
Mies oli syyttäjän mukaan valmistanut jo koeräjähteen.
Syyttäjä vaati vankeustuomiota 22-vuotiaalle latvialaismiehelle pommi-iskun suunnittelusta.
Syytetty kertoi poliisikuulustelussa kannattavansa kansallissosialismia. Hän on myöntänyt valmistaneensa hallustaan löytyneen räjähteen, mutta kiistänyt aikoneensa käyttää sitä väkivaltaisiin tarkoituksiin.
Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että syytetyllä oli ajatuksia ja jonkinasteisia suunnitelmia pommi-iskun toteuttamisesta. Ne eivät kuitenkaan oikeuden mukaan olleet laissa tarkoitettu yksityiskohtainen suunnitelma.
– Rikoksen valmistelua koskevalla säännöksellä ei ole tarkoitettu säätää rangaistavaksi pelkkiä pahoja ajatuksia tai puheita eikä teon pääpiirteittäinen suunnitelma vielä ole riittävä tunnusmerkistön toteuttamiseksi. Käräjäoikeus on myös katsonut, että vaara rikoksen toteutumisesta on tekohetkellä ollut vähäinen, sanotaan oikeuden tiedotteessa.
Näin oikeus päätyi hylkäämään syytteen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Sen sijaan mies tuomittiin sakkorangaistukseen toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidosta. Hän oli pitänyt julkisella paikalla hallussaan kääntöveistä.
Länsi-Uudellamaalla on sattunut tänään useita kolareita ja ulosajoja, kertoo poliisi. Räntä- ja lumisateet ovat tehneet ajokelistä huonon. Liikenneonnettomuuksia on sattunut muun muassa Vihdissä ja Espoossa.
Länsi-Uudenmaan poliisi varoittaa autoilijoita huonosta ajokelistä ja neuvoo varaamaan kunnolla aikaa matkantekoon.
Tieliikennekeskuksesta Tampereelta kerrotaan, että sakeimmat räntä- ja lumisateet liikkuvat tällä hetkellä Kanta-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaan alueella.
Valtateillä liikenne on toistaiseksi sujunut pääasiassa hyvin, kertoo liikennepäivystäjä Marko Kolattu.
Lounaasta saapuneet sateet liikkuvat koillisen suuntaan. Tieliikennekeskuksen kartalla lumi- ja räntäsateiden rintama hipoi kello 15 aikaan Vaasa–Imatra–Lappeenranta -akselia.
Lounaassa ja Uudellamaalla räntäsateet olivat vaihtumassa jo vesisateeksi, mikä helpottanee autoilijoita teiden päällä.
Ylen meteorologi Nina Karustoennusti puoliltapäivin saderintaman saapuvan Kokkolan korkeudelle kello 18:n maissa.
– Varsinkin pohjoinen-etelä-suunnassa ajavan pitää olla varovainen. Ajokeli voi vaihdella rajusti jopa vain kymmenen kilometrin matkalla, Karusto sanoo.
Turun sataman matkustajaterminaaleihin on pystytetty infopisteet koronaviruksen takia.
Sataman verkkosivujen mukaan infopisteissä Suomeen saapuville matkustajille tarjotaan tietoa siitä, miten heidän tulee toimia ja mihin ottaa yhteyttä, mikäli epäilevät saaneensa tartunnan.
Tällä hetkellä satamassa ei ole suunnitteilla mitata matkustajilta kuumetta, vaan infopisteen luonne on yleinen ohjaus ja neuvonta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti viime viikolla, että se tukee tänä vuonna urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten toimintaan reilusti aikaisempia vuosia enemmän.
Suurin kehittämisavustus, 900 000 euroa, meni yhteisesti Pääkaupunkiseudun urheiluakatemialle ja Kisakallion valmennuskeskukselle. Suurta pottia selittää muun muassa Helsinkiin valmistuva uusi olympiavalmennuskeskus.
Lisäksi Helsingissä on eniten aikuisten ja nuoren maajoukkueryhmiin kuuluvia urheilijoita, joka nostaa myös avustuspottia.
Kaakkois-Suomessa akatemia-avustukset olivat Suomen pienimpiä. Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemia, Kouvolan urheiluakatemia ja Etelä-Karjalan urheiluakatemia saivat kaikki tälle vuodelle 40 000 euroa. Kaakossa ollaan sitä mieltä, että rahanjaon pitäisi olla tasapuolisempaa.
– Mielestäni rahaa pitäisi jakaa tasapuolisemmin. Minua huolettaa pienten akatemioiden kohdalla iso ero verrattuna muihin. Moni huippu-urheilija kuitenkin tulee tulevaisuudessakin maakunnista, Kouvolan Urheiluakatemian akatemiajohtaja Timo Pahkala toteaa.
Kouvolan urheiluakatemian akatemiajohtaja Timo Pahkala.Pyry Sarkiola / Yle
Pahkala muistuttaa, että isojen paikkakuntien suuret akatemiat saavat valtionapua muutakin kautta. Esimerkiksi akatemiatoimintaan kuuluvat urheilulukiot saavat erillistä avustusta.
Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemian toiminnanjohtaja Jiri Aurasen mukaan nykyistä avustusjakoa tulisi tarkastella kriittisesti pelkästään jo viimeaikaisen huippu-urheilumenestyksen vuoksi.
– Emme pääse kehumaan menestymisellä suomalaisessa urheilussa. Kyllä pieneltäkin paikkakunnalta voi nousta kansainväliselle huipulle. Isoilla paikkakunnilla on helpompi saada sponsorirahaa ja siellä on kuntataloudet kunnossa. Meille se on haastavampaa, Auranen sanoo.
Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemian toiminnanjohtaja Jiri Auranen.Antro Valo / Yle
Valtakunnallisen akatemiaohjelman johdosta kerrotaan, että kehittämisavustuksissa erot Kaakon ja isojen paikkakuntien välillä tulevat siitä, että yksikään lajiliitto ei ole päättänyt keskittää valtakunnallista toimintaansa Kaakkois-Suomeen. Lisäksi alueella ei juurikaan ole päätoimisia valmentajia ja maajoukkuetason urheilijoita on vähän.
Luokittelu vaikuttaa tukieuroihin
Kaikki Kaakkois-Suomen urheiluakatemiat on luokiteltu kasvattaja-akatemioiksi, jotka sijoittuvat pääasiassa maakuntien keskuskaupunkeihin. Olympiakomitea on tyytyväinen työhön, joka Kaakkois-Suomen akatemioissa on tähän asti tehty.
Seuraava taso akatemioissa ovat alueelliset urheiluakatemiat, jotka toimivat alueellisissa keskuskaupungeissa kuten Kuopiossa, jonka urheiluakatemia sai kehittämisavustusta tänä vuonna 100 000 euroa.
Kouvolan urheiluakatemian järjestää aamuharjoituksia niin yläkouluikäisille kuin lukio- ja ammattikouluopiskelijoille.Pyry Sarkiola / Yle
Korkeimmalla tasolla ovat valtakunnalliset urheiluakatemiat. Tähän kategoriaan kuuluvat muun muassa Turun seudun urheiluakatemia ja Jyväskylän urheiluakatemia, jotka saivat kumpikin 280 000 euron tukipotin. Korkeimmalle tasolle kuuluvat myös Helsingin ja Tampereen akatemiat. Lisäksi valtakunnallisia urheiluakatemioita ovat myös Vuokatin ja Kuortaneen urheiluakatemiat.
– Suurin panostus on siellä, missä on suurin massa ja volyymit. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö maailman huippunimi voisi tulla mistä päin Suomea tahansa. Siksi olemme halunneet pitää urheiluakatemiaverkoston laajana. Mielestäni tämä on erittäin tasapuolista, Suomen Olympiakomitean akatemiaohjelman johtaja Antti Paananen toteaa.
Tällä hetkellä akatemioita on valtakunnallisessa verkostossa 19.
Kaakkois-Suomen akatemiat käyttävät kehittämisavustuksia muun muassa opiskelevien urheilijoiden tuki- ja asiantuntijapalveluihin. Näillä palveluilla tarkoitetaan muun muassa urheilijoiden psyykkistä valmennusta ja ravintoneuvontaa. Antro Valo / Yle
Kehittämisavustuksia ohjataan tarkasti
Opetus- ja kulttuuriministeriö linjaa tarkasti, mihin urheiluakatemiat saavat kehittämisavustusta käyttää.
Kaakkois-Suomen akatemiat käyttävät kehittämisavustuksia muun muassa opiskelijoiden harjoittelun koordinointiin sekä opiskelevien urheilijoiden tuki- ja asiantuntijapalveluihin. Palveluilla tarkoitetaan panostuksia muun muassa urheilijoiden psyykkiseen valmennukseen ja ravintoneuvontaan luennoilla.
Kaakossa haluttaisiin ohjata kehittämisavustusta lajiharjoitteluun.
– On järkevää tarkastella, kuinka paljon nuori oikeasti tarvitsee psyykkistä valmennusta. He tarvitsisivat tuossa iässä juuri laadukasta lajivalmennusta enemmän, Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemian toiminnanjohtaja Jiri Auranen sanoo.
Erityisesti valmennuksen kohdentamista toivotaan yläkoulu-, lukio- ja ammattikouluikäisten nuorten lajiharjoittelun tukemiseen.
– Jos 13–18-vuotiaiden harjoittelu ei ole laadukasta, ei tule myöskään huippu-urheilijoita, Etelä-Karjalan urheiluakatemian koordinaattori Elina Sinisalo sanoo.
Toiveissa on nuorten olympiavalmentaja
Kaakkois-Suomessa ajatellaan, että yksi rahoitusvaakaa tasaava tekijä olisi mahdollisuus olla mukana nuorten olympiavalmentajatuen piirissä. Tuki on Suomen olympiakomitean jakamaa rahaa lajiliitoille, eikä sisälly ministeriön kehittämisavustuksiin.
Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemialaisilla on aamuisin fysiikka- ja nopeusketteryysharjoituksia.Antro Valo / Yle
Olympiakomitea on antanut lajiliitoille päätösvallan siitä, mihin nuorten olympiavalmentajat sijoittuvat.
– Pääosin nuorten olympiavalmentajat työskentelevät näissä lajien valtakunnallisissa keskittymissä, Antti Paananen kertoo.
Kouvolassa tavoiteltiin tänä vuonna koripallon nuorten olympiavalmentajaa.
Koripalloliitto haki tukea tänä vuonna kolmelle uudelle nuorten olympiavalmentajalle. Olympiakomitea myönsi 15 000 euron tukisumman kahdelle valmentajalle. Koripalloliitto päätti sijoittaa valmentajat Jyvväskylään ja Tampereelle, koska siellä urheiluakatemiatoimintaa on ollut pidempään koripallon parissa.
Koripalloliitolla on nyt kahdeksan nuorten olympiavalmentajaa. Neljä on Helsingissä, yksi Kisakalliossa, yksi Turussa, yksi Tampereella ja yksi Jyväskylässä.
Lämpökamerat otettiin satamassa käyttöön osana Viron hallituksen ja terveysviranomaisten koronaviruksen torjuntaohjelmaa. Ne hälyttävät, mikäli Helsingistä Tallinnaan saapuvan matkustajan ruumiinlämpö on yli 38 astetta.
Matkantekoa ne eivät kuitenkaan merkittävästi hidasta. Kuumeinen matkustaja pyydetään terveysneuvontaan, mutta se on vapaaehtoista. Eli halutessaan siitä voi kieltäytyä ja jatkaa matkaa.
Mikäli kuumeinen henkilö suostuu neuvontaan, häneltä tiedustellaan muun muassa mahdollisesta oleskelusta riskialueella ja kontaktista koronavirukseen sairastuneiden kanssa.
– Jos näihin kysymyksiin vastataan "kyllä", arvioimme potilaan tilan. Mikäli tila on vaikea, hälytämme ambulanssin. Mikäli ei, meiltä saa mukaan tietopaketin muun muassa vapaaehtoiseen karanteeniin jäämisestä. Ketään ei pakoteta mihinkään, Viron terveysviraston kriisitoimikunnan jäsen Ragnar Vaiknemets toteaa.
Itse lämpökamera on pieni ja huomaamaton.Siim Lóvi / ERRSatamassa ja lentokentällä lämpökameran rinnalla päivystävät Viron Punaisen Ristin vapaaehtoiset.Siim Lóvi / ERR
Vuonna 1958 varakas porilainen liikemies Rafael Mellin (1886–1965) lahjoitti Pori-Seuralle sinetöidyn kirjekuoren, jonka päällä luki, että sen saa avata aikaisintaan vuonna 2020.
Tänään kirjekuori avattiin yleisötilaisuudessa Satakunnan Museossa. Kirjekuoren päällä ollut teksti antoi viitteen siitä, että se sisältää muistikirjan. Tämä piti paikkansa, mutta muistikirjan sisältö oli yllättävä: pikaisella silmäyksellä muistikirjasta löytyi taloudellisia paljastuksia tunnettujen porilaisten sukujen jäsenistä.
Pankinjohtaja Mellin ei itse ole asioita kirjannut, vaan tiedot ovat hänen kahden edeltäjänsä kokoamia, joita Mellin oli säilyttänyt.
Se, miksi pitkään Porissa pankinjohtajana toiminut Mellin halusi nämä tiedot jälkipolville jakaa, ei tilaisuudessa täysin selvinnyt. Saatetekstissä tosin vihjaistiin, että tiedot on jossain vaiheessa saatu pelastettua tulipalosta.
Pori-seura ja Satakunnan museo pohtivat nyt yhdessä, mitä muistikirjan tiedoille jatkossa tehdään. Yhtenä ajatuksena ehdittiin jo esittää, että ruotsiksi kirjoitetut tiedot käännettäisiin ja kirjoitettaisiin kaunokirjoitusta helpommin luettavaan muotoon.
Mellinin lahjoittama arkku avataan vasta 2056
Pitkä odotus on edessä Mellinin toisen mystisen lahjoituksen kanssa. Massiivinen matka-arkku saapui Poriin vuonna 1966, kun Mellin testamenttasi sen Satakunnan museolle. Testamentissa todettiin, että arkun saa avata vasta noin 90 vuotta myöhemmin, Porin 500-vuotisjuhlien kynnyksellä.
Testamentin mukaan arkussa olisi postimerkkejä. Arkun paino on saanut monet kuitenkin arvuuttelemaan, että sisällä olisi muutakin. Myös tiukat ehdot ja pitkä odotusaika lisäävät epäilyjä.
Helsinkiläisessä Savoy-teatterissa varaudutaan koronavirukseen ripottelemalla käsidesipulloja eri puolille taloa: käymälöihin, lipunmyytiin ja auloihin.
– Olemme tehneet erityisen hygieniaan liittyvän varautumissuunnitelman. Meidän pitää varjella henkilökuntaa, esiintyjiä ja asiakkaita kaikilta mahdollisilta tartunnoilta, sanoo Savoy-teatterin johtaja Päivi Loponen-Kyrönseppä.
Käsidesipulloilla ja siivousta tehostamalla pyritään estämään tautien leviäminen.
– Kaikki ovenkahvat ja valokoskettimet pestään monta kertaa päivässä. Totta kai myös muistutetaan käsienpesusta.
– Ohjeistamme työntekijöitä pysymään kotona olipa sitten mikä tahansa flunssa, kuume tai pärskimistauti. Myös etätyöt ovat mahdollisia, Loponen-Kyrönseppä muistuttaa.
– Savoy-teatterissa seurataan päivittäin THL:n sekä Helsingin kaupungin koronaviruksesta antamia ohjeita, kertoo teatterin johtaja Päivi Loponen-Kyrönseppä. Jani Saikko / Yle
Savoyssa vierailee vuosittain noin 200 esiintyjäryhmää, joista useita kymmeniä tulee ulkomailta. Torstaina alkavan jazztapahtuman mahdollisiin esiintyjämuutoksiin on varauduttu.
– Olemme tarkistaneet heidän tuloreittinsä. He eivät saavu Suomeen tämänhetkisistä epidemiamaista. Olemme myös varautuneet siihen, että joku saattaa haluta perua tulonsa ja tiedämme, mitä siinä tapauksessa teemme.
Oopperan johtaja: "On pysyttävä rauhallisena"
Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Kadambi sanoo, että koronavirukseen suhtaudutaan vakavasti, mutta toimintaan se ei ole toistaiseksi vaikuttanut.
– Meillä on ollut hyvin rauhallista. Työntekijät pesevät käsiä ja käsidesiä käytetään tavallista enemmän. Olemme miettineet, pitäisikö talossa ottaa käyttöön kättelykielto.
Teattereissa näytännöt hoidetaan normaalisti. Sinivalaan ensi-ilta on Kansallisteatterissa keskiviikkona. Esityksessä näyttelevät muun muassa Markku Maalismaa, Heikki Pitkänen ja Elena Leeve.Tommi Mattila / Kansallisteatteri
Kadambin mukaan oopperan ja baletin henkilökunnalla ei ole ollut tarvetta matkustaa Suomesta epidemia-alueille.
– Tilanne on toki poikkeuksellinen, koska ei voi tietää, mihin se johtaa. On pysyttävä rauhallisena, mutta kuitenkin samalla on osattava varautua riittävän hyvin.
Muualla Euroopassa koronavirus on jo sulkenut kulttuurilaitoksia ja suuria massatapahtumia on tartuntariskin vuoksi peruttu.
Esimerkiksi Pariisissa maailmankuulu taidemuseo Louvre oli tällä viikolla kiinni varotoimenpiteenä. Museossa on vuosittain lähes 10 miljoonaa vierailijaa.
Ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvalin johtamalla Göteborgin sinfoniaorkesterilla piti olla kaksi viikkoa kestävä kiertue Japanissa. Se peruuntui samasta syystä.
Suomessa suurimmat konserttijärjestäjät eivät ole vielä ryhtyneet toimiin koronaviruksen takia. Maaliskuu on tänä vuonna massakonserttien osalta hiljainen.
Keikkajärjestäjät kertovat seuraavansa tilannetta. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole vielä tiedossa sellaista riskiä, mikä vaatisi toimenpiteitä esimerkiksi konserttien perumiseksi.
Teatterit ovat varautuneet viruksia vastaan laittamalla käsidesipulloja yleisön saataville.Jani Saikko / Yle
Myöskään Helsingin kaupunginteatteri ja Kansallisteatteri eivät aio perua ainakaan toistaiseksi näytöksiä.
Kaupunginteatterin johtaja Kari Arffmanin mukaan koronaviruksen leviäminen pääkaupunkiseudulle ei ole heijastunut lipunmyyntiin, eikä asiakkailta ole tullut huolestuneita tiedusteluja.
Samaa sanoo Kansallisteatterin tuotantojohtaja Päivi Isosaari.
– Koronavirus ei vaikuta ensi-iltoihimme ja ihan normaalisti valmistelemme esityksiä. Tällä hetkellä influessa on se suurin riski.
Päivi Isosaari muistuttaa, että teatteri suhtautuu ylipäätään ymmärtäväisesti asiakkaiden sairastumisiin ja lipun voi vaihtaa toiseen näytökseen.
Vetoaminen koronaviruksen pelkoon ei kulttuuritilaisuuksien järjestäjien mukaan ole syy saada takaisin rahoja jo maksetusta lipusta.
Kansallisteatterin tuotantojohtaja Päivi Isosaaren mukaan teatterin asiakkaat eivät toistaiseksi ole olleet huolissaan koronaviruksesta. Myöskään lipunmyyntiin sillä ei ole ollut vaikutusta.Jani Saikko / Yle
– Päivittäin tulee aina muutaman kerran kurkattua, onko uutta oheistusta tullut, Kansallisteatterin tuotantojohtaja Päivi Isosaari sanoo.
Finland Festivals on saanut tilanteen takia muutamia kyselyjä festivaalijärjestäjiltä. Toiminnanjohtaja Kai Amberla on ohjeistanut heidät seuraamaan viranomaisten toimenpidesuosituksia.
– Meidän ohje on ollut, että otetaan ihan rauhallisesti. Erityisesti THL:n nettisivuilta saa päivitettyä tietoa. Ei kannata uskoa Twitteriä tai Facebookia, vaan luottaa viranomaisten tiedotukseen.
Muistatteko vielä joulun alla perustetun Silakkaliikkeen?
Se on ryhmä suomalaisia, joiden tavoite on vastustaa rasismia, fasismia, vihapuhetta ja ilmastodenialismia. Tähän liike pyrkii esimerkiksi rakentavalla keskustelulla, osoittamalla mieltä, ja viljelemällä kalahymiöitä somessa.
Kyynisen on helppo nauraa. Jälleen uusi somekerho, jossa muutetaan maailmaa peukuttamalla “oikeita” mielipiteitä?
Hämmästyttävän nopeasti muodostunut kansanliike kertoo kuitenkin muustakin, kuin suomalaisten tarpeesta päivitellä maailmanmenoa samanmielisten kanssa.
Silakkaliike on protesti Perussuomalaisten nousulle
Oman ilmoituksensa mukaan Silakkaliike on puoluepoliittisesti sitoutumaton "rivikansalaisen" liike.
Erityisesti Perussuomalaiset epäilevät Silakkaliikkeen olevan “vihervasemmistolainen peitehanke” perussuomalaisia vastaan.
Epäilys on ymmärrettävää. Silakkaliikke käytännössä sai alkunsa Twiitistä, jossa liike määritellään “vastavoimaksi erityisesti Perussuomalaisille”.
Silakkaliike on kopio Italian Sardiiniliikkeestä, joka syntyi protestina poliitikko Matteo Salvinille ja hänen maahanmuuttovastaiselle Pohjoinen liitto -puolueelleen (La Lega). Sardiiniliikkeen voimavara on liberaalien italialaisten pelko siitä, että oppositiossa oleva Salvini nousee maan johtoon.
Teimme kyselyn Silakkaliikkeen tavoitteista liikkeen suurimpaan Facebookryhmään. Saimme vuorokaudessa yli 1500 vastausta. Kyselyn vastaukset näet tämän jutun lopusta.
Vastausten perusteella on selvää, että Silakkaliike on ainakin osittain vihreitä, Vasemmistoliittoa ja SDP:tä äänestävien reaktio Perussuomalaisten nousuun.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahoon epäillyt, että Silakkaliikkeen tavoitteena on “häiritä demokraattista osallistumista maalittamalla somekeskustelijoita, ilmiantamalla näitä työnantajille, rähinoimällä laillisissa poliittisissa tilaisuuksissa, ehkä jopa suttaamalla persujen vaalijulisteita”.
Ylen kyselyn perusteella Silakkaliike on kuitenkin kaukana suoran toiminnan antifasisteista. Enemmistö vastanneista ilmoittaa olevansa hyviä tapoja kunnioittavia ja ja keskimääräistä koulutetumpia keski-ikäisiä, jotka eivät koe jääneensä marginaaliin.
Silakkaliike ei myöskään vaikuta Arabikevään, Occupy Wall Streetin, tai Hommafoorumin kaltaiselta altavastaajan protestiliikkeeltä, joka tähtää vallassa olevan instituution kumoamiseen.
Pikemminkin liike haluaa muuttaa kieltä, jolla politiikka käydään.
Silakkaliike on vastareaktio “öyhötykseen”
Vihapuhetta on ollut aina. Vihapuhe ei kuitenkaan ole ollut koskaan aiemmin näin näkyvää, eikä sitä ole ollut näin helppo harrastaa.
Vasta pari vuosikymmentä tiedotusvälineet päättivät, mitä aiheita julkinen keskustelu koskee, mistä näkökulmasta keskustelua käydään, ja mihin sävyyn keskustelua käydään. Internet mursi asetelman. Se toi julkaisukanavan puheelle, joka aiemmin jäi kahvipöytiin, tai korkeintaan lehtien yleisönosastolle.
Sosiaalinen media palkitsee raivoa herättävän puheen huomiolla. Tämä on osasyy siihen, miksi provosointi somessa houkuttelee poliitikoita: somehuomiota voi seurata valtamedian huomio, mikä antaa poliitikolle mahdollisuuden ohjata julkinen keskustelu haluamaansa aiheeseen.
Silakkaliike on merkki siitä, että yhä useampi suomalainen on kyllästynyt keskustelun sävyyn. Ylen kyselyn perusteella rakentava keskustelu ei liikkeelle vain toiminnan keino, vaan päätavoite itsessään.
Ei ole yllättävää, että sosiaalisen median kautta syntyy ruohonjuuritason kansanliikkeitä “dialogin puolesta ja vastakkainasettelua vastaan”. Tavoite on niin suosittu, että se kelpaa jo kokismainoksen iskulauseeksi.
Tavoite on kuitenkin hyvin vaikea saavuttaa.
Silakkaliikkeen pitäisi päästä puheesta toimintaan, mutta miten?
Monia menestyneitä someliikkeitä yhdistää se, että toiminnalla on selkeä maali.
Aiempia esimerkkejä tästä ovat Vuoden 2014 kansalaisaloite sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta ja tänä vuonna virinnyt kansalaisaoite, joka vastusti vesihuollon yksityistämistä Jyväskylässä. Sukupuolineutraali avioliittolaki hyväksyttiin, Jyväskylän kaupunki luopui vesihuoltoa koskevista myyntisuunnitelmistaan.
Silakkaliikkeen tavoitteet on monen helppo hyväksyä, mutta käytännön toteutus synnyttää ristiriitoja. On helppo kannattaa "rakentavaa keskustelua", mutta vaikeampaa määritellä, mitä rakentava keskustelu on.
Se mikä on toiselle vihapuheen ja turhan provosoinnin sensurointia, on toiselle erimielisten syrjintää. Mikä on toiselle pyrkimystä rakentavaan keskusteluun ja dialogiin, on toiselle “rasismin normalisointia”. Silakkaliikkeen Facebookryhmien moderaattorit tietävät, kuinka uuvuttavaa näkemysten välillä tasapainoilu on.
Toisaalta Silakkaliikkeen jäsenet toivovat liikkeen siirtyvän keskustelua koskevan keskustelun tasolta kouriintuntuviin tekoihin. Se voi olla huomattavasti vaikeampaa, kuin Facebookryhmän moderointi.
Joukkovoiman kerääminen ja parin mielenosoituksen järjestäminen on helppoa verrattuna pitkäjänteiseen aktivismiin. Etenkin kun kyseessä on Silakkaliikkeen kaltainen spontaanisti somessa syntynyt kansanliike, jossa on tuhansia mielipiteitä, mutta ei organisaatiota päätöksentekoa varten.
Silakkaliikkeen näytön paikka on kuntavaalit, mutta siihen on ikuisuus
Jos Silakkaliikkeen toiminta jää keskustelun asteelle, alkuinnostus voi lopahtaa nopeasti. Ainakin nykymuodossaan liikkeen kasvun rajat näyttäisivät jo tulleen vastaan. Silakoiden Facebook-ryhmät eivät ole kasvaneet viikkoihin.
Silakkaparvessa on ihmisiä, jotka näyttäisivät olevan valmiita tekemään työtä liikkeensä eteen. Se tarkoittaa järjestäytymistä. Silakkaliike on perustanut yhdistyksen, mikä mahdollistaa rahankeruun aktivismia varten. Ylen tietojen mukaan liike aikoo myös selventää, miten se käytännössä pyrkii toistaiseksi epämääräisiin tavoitteisiinsa.
Kun toimintasuunnitelma kirkastuu, osa porukasta todennäköisesti toteaa, ettei liike ole heitä varten. Toisaalta osa sivusta seuranneita voi innostua liittymään uuteen suomalaisten heimoon.
Ehkä Silakkaliike profiloituu Italian Sardiinien tapaan yhä selkeämmin yhtä puoluetta – Perussuomalaisia – vastustavaksi kansanliikkeeksi. Ehkä liikkeestä kehittyy lobbauskoneisto, jonka mielipidettä puolueet kuuntelevat herkällä korvalla.
Se nähdään vuoden kuluttua kuntavaalien alla. Ellei liike ole hiipunut jo sitä ennen.
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa LUT:ssa avattiin kolme vuotta sitten juhlallisesti Soletair-laitteisto, jolla tutkittiin synteettisten polttoaineiden valmistamista ilmasta kaapatusta hiilidioksidista.
LUT:in yhdessä VTT:n kanssa tekemä tutkimus on poikinut jo useita lupaavia hiilidioksidin kaappaamista soveltavia liikeyrityksiä.
Yksi niistä on Solar Foods, joka pyrkii valmistamaan ruoaksi kelpaavaa proteiinia ilman hiilidioksidista. Yritys aikoo aloittaa Solein-proteiinin tuotannon vuonna 2021.
Toinen tutkimuksen hedelmä on Finnsementin ja Kemiran aikomus perustaa Lappeenrantaan metanolitehdas. Metanolia valmistettaisiin Finnsementin ja Kemiran jätekaasuista.
Soletair-projektissa vedyn erotteluun käytettävä kontti.Yle
Edullista polttoainetta sisäilmasta
Käyntiin on lähdössä myös kolmas yritys, jonka taustalla on LUT:in tutkimus.
Lappeenrantalainen Soletair Power ilmoittaa keksineensä keinon tehdä rakennusten sisäilmasta poistetusta hiilidioksidista synteettistä polttoainetta, joka pystyy kilpailemaan hinnassa fossiilisten polttoaineiden kanssa.
– Liiketoimintamallimme on kannattava jo nyt ilman mitään tukia, Soletair Powerin toimitusjohtaja Petri Laakso vakuuttaa.
Tähän mennessä ilmasta kaapatusta hiilidioksidista valmistetut synteettiset polttoaineet ovat olleet kalliimpia kuin fossiiliset polttoaineet.
Kyseessä olisi siis suuri edistysaskel, jos Soletair Powerin väite pitää paikkaansa.
Soletair Powerin toimitusjohtaja Petri Laakso.Kare Lehtonen / Yle
Päätuote hyvä sisäilma
Soletair Powerin ratkaisu on rakennusten ilmanvaihtojärjestelmään liitettävä laitteisto, joka poistaa sisäilmasta hiilidioksidia ja valmistaa siitä synteettistä polttoainetta.
Polttoaine ei ole kuitenkaan järjestelmän päätuote, joka toisi eniten rahaa.
– Järjestelmän kannattavuuden kannalta se on vähän niin kuin lisätuote. Pääosa kannattavuudesta tulee vähemmän hiilidioksidia sisältävän ilman myymisestä rakennukseen, toimitusjohtaja Laakso korostaa.
Hiilidioksidia poistetaan tällaisella laitteella.Kare Lehtonen / Yle
Soletair Powerin mukaan tällaiselle sisäilmalle on markkinat, koska se parantaa rakennuksessa olevien ihmisten vointia ja lisää tuottavuutta.
Liiallisen hiilidioksidin kielteinen vaikutus sisäilmassa tunnetaan yleisesti. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira varoittaa, että hiilidioksidin suuri pitoisuus sisäilmassa voi aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä ja työskentelytehon huononemista.
Maksu hyvästä sisäilmasta
Soletair Power aikoo sekä myydä laitteistojaan että tarjota hiilidioksidin poistoa sisäilmasta palveluna.
Yritys laskee, että palveluna tuotettuna hiilidioksidin poistosta sisäilmasta voisi laskuttaa noin euron päivässä työntekijää kohden.
Asiakkaita olisivat erityisesti toimistotalot, jotka haluavat pitää huolta työntekijöiden työkunnosta.
Yritys uskoo, että kiinnostusta löytyy laajalti myös muualta.
– Tämä olisi erinomainen järjestelmä myös kouluissa parantamaan lasten oppimistuloksia, Petri Laakso sanoo.
Kilpailukykyistä synteettistä polttoainetta
Sisäilmasta poistetusta hiilidioksidista valmistetun synteettisen polttoaineen myyminen tuo järjestelmälle vielä lisää kannattavuutta.
Yrityksen mukaan näin valmistetun synteettisen polttoaineen hinta saadaan kilpailukykyiseksi fossiilisten polttoaineiden kanssa.
– Halvalla aurinkosähköllä tuotettuna tällaisen synteettisen polttoaineen tuotantokustannus olisi noin 25 senttiä litralta, Petri Laakso sanoo.
Hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi polttoaine pitää valmistaa esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimalla. Soletair Power näkeekin järjestelmälle laajat markkinat erityisesti maissa, joissa on tarjolla paljon tällaista edullista sähköä.
Professori: Fiksua
LUT-yliopiston professorin Jere Aholan mielestä synteettisten polttoaineiden valmistaminen ilman hiilidioksidista saattaa olla hyvä aloittaa juuri oheisliiketoimintana rakennuksissa. Valmistamisen korkeampia kustannuksia voidaan näin kompensoida toisella liiketoiminnalla.
– Tämä on mielestäni fiksua, koska pääbisnes tässä on parempien olosuhteiden tarjoaminen kiinteistössä oleville ihmisille. Tämä voi luoda suuremman markkinan synteettisille polttoaineille, jolloin niiden valmistaminen tulee kannattavaksi myös omana liiketoimintana.
Soletair Powerin Petri Laakson mukaan yrityksen järjestelmillä voitaisiin tuottaa merkittävät määrät erilaisia synteettisiä polttoaineita, esimerkiksi lentokerosiinia.
Hän sanoo, että järjestelmästä saadaan vielä lisää kustannustehokkuutta käyttämällä synteettisen polttoaineen valmistuksen elektrolyysissä syntyvä lämpö rakennuksen lämmitykseen.
Patentit kiinteistöratkaisusta
Soletair Powerin järjestelmän ydin ei ole niinkään uusi teknologia hiilidioksidin poistossa vaan kiinteistöihin liittyvä liiketoimintamalli.
– Patenttimme suojaavat meitä juuri tässä kiinteistöratkaisussa. Olemme myös kehittäneet hiilidioksidin kaappaamisen energiatehokkuutta, toimitusjohtaja Petri Laakso kertoo
Laivamoottoreita ja voimalaitoksia valmistava suomalainen teknologiayhtiö Wärtsilä on ollut mukana rahoittamassa Soletair Powerin järjestelmän kehittämistä.
Sitä kiinnostaa järjestelmässä erityisesti mahdollisuus saada markkinoille kustannuskilpailukykyisiä synteettisiä polttoaineita, joita voitaisiin käyttää sen nykyisissä tuotteissa.
– Tällöin moottori, joka nykyisin käyttää fossiilista polttoainetta, voisi tulevaisuudessa käyttää synteettisiä polttoaineita, Wärtsilän strategiasta ja liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja Matti Rautkivi huomauttaa.
Wärtsilän liiketoiminta- ja strategiajohtaja Matti Rautkivi.Kare Lehtonen / Yle
Wärtsilä katsoo, että nopein ja kustannustehokkain tie pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä on käyttää jo olemassa olevaa teknologiaa. Se näkee Soletair Powerin järjestelmälle suuret markkinat.
– Tässä puhutaan valtavasta bisnespotentiaalista, kun synteettiset polttoaineet saadaan kannattaviksi. Muita vaihtoehtoja korvata nopeasti fossiilisia polttoaineita esimerkiksi lento- ja meriliikenteessä ei yksinkertaisesti ole, Wärtsilän Matti Rautkivi sanoo.
Tiia Kumpumäki tuijottaa keskittyneesti kännykän näytöltä Yle Luonnon Ahmaliveä.
Ruudulla piipahtaa pikaisesti Matti tai Julia. Ähtärin eläinpuiston ahmapariskunnan elämää on voinut tarkkailla verkossa hemikuusta 2020 alkaen.
Kumpumäki on intohimoinen luontofani, joka katselee eläimiä mielellään myös livekameroiden kautta.
– Seurasin esimerkiksi WWF Suomen Metsäpeura- ja Sääksiliveä. Molemmat olivat mielenkiintoisia.
Ähtärin eläinpuisto/Timo Ahopelto
Tiia Kumpumäki on ehtinyt vilkuilla jonkin verran myös vuoden 2020 talvilintuliveä.
Hän ei ole kuitenkaan onnistunut näkemään yhtään siivekästä, vaikka WWF:n mukaan katsojat ovat bonganneet ainakin sini-, kuusi-, tali- ja hömötiaisen, sekä närhiä, käpytikoja ja puukiipijän.
Jos talvilinnut ovat mysteeri, ja lintutietous muutenkin vähän hukkateillä, kannattaa kokeilla, selviäisikö edes tuurilla läpi Ylen lintutestistä.
Luonnonystävän päivä ei ole pilalla, vaikka puhelimen näytön livessä näkyisi vain maisemaa.
Metsäpeurojen kamera vei katsojan 2019 ihastelemaan Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajalla sijaitsevan Lauhavuoren kasallispuiston näkymiä, ja Sääksilive samana vuonna Saimaan Haukiveden maisemia.
Norpan pään pärskähtäminen pinnalle on katsojalle bonusta
Tiia Kumpumäen mielestä parasta on, kun näytöllä liplattelee hiljalleen Saimaa, ja harmaa kivi odottaa norppaa makoilemaan.
– Siinä on jotakin meditatiivistä, hän huokaa.
Bonusta tietysti on, jos norpan pää yhtäkkiä pärskähtää pinnalle, ja eläin kiipeää kivelle köllöttelemään.
Hyljefani tunnustaa heräävänsä talvihorroksesta vasta, kun WWF:n Norppalive toukokuun alussa taas avautuu.
Se on hänen mielestään lupaus kesästä ja keväästä. Siitä, että nyt alkaa tapahtua.
Saimaannorpat ovat keränneet miljoonia katselukertoja verkossa.
Norppalive syntyi 2016 osana Itä-Suomen yliopiston tutkimusta, jossa Saimaan rannalle laitetun kameran avulla haluttiin tunnistaa mahdollisimman monta norppayksilöä.
Pasi Takkunen / Yle
Moni luontolive Suomessa ja maailmalla välittää kuvaa harvinaisista ja uhanalalaisista eläinlajeista, joiden suojelemiseksi on tehtävä töitä.
Saimaannorppia on jäljellä nelisensataa. Ahmojen määräksi arvioidaan luonnossa 250-280 yksilöä.
Yle Luonnon Ahmalivessä jännitetään, onko ahmanaaras Julia raskaana, ja näyttääkö pesäkamera pian pentujen syntymän.
Ystävänpäiväksi 2020 uumoiltu aikaraja jo ylitettiin, mutta Ähtärin eläinpuiston intendentti Heini Niinimäki ei ole vielä luopunut toivosta. Ahmoista kun ei ikinä tiedä.
Ykkössuosikin asema on vankkumaton, se on Pullervo
Tiia Kumpumäen katse hakeutuu taas puhelimelle.
Pesäkamerassa on hiljaista, samoin ulkona hangella ja kivien keskellä. Matti ja Julia eivät näyttäydy tällä kertaa.
Nelivuotiaat ahmat eivät kuitenkaan onnistu syrjäyttämään vannoutuneen norppafanin ykkössuosikkeja eli saimaannorppa Pullervoa ja muita Norppaliven tähtiä.
Kotiväki vihjailee äidin viettäneen viime vuosina Norppaliven parissa tuntikausia, ja naureskelee hyväntahtoisesti tämän Pullervo-jutuille.
– Hyvällä omallatunnolla voin sanoa, etten ole koskaan katsellut työaikana mitään luontolivejä, mutta norpista on kyllä tullut puhuttua paljon, Kumpumäki nauraa.
Muutama Yhdysvalloissa asuva ja työskentelevä kollega on myös hurahtanut Suomen Norppaliveen.
Kumpumäki uskoo, että työviestittelyn ohessa toukokuussa 2020 kirjoitetaan taas säännöllisesti muutama sana norppahavainnoista.
– On jotenkin hienoa, että autiomaan vieressä, käärmeiden ja skorpionien maisemissa, asuvat rakastuivat hylkeeseen, joka elää vain Suomessa.
Kaupunkiluonnossakin voi olla nähtävää luonto-livelle
Kumpumäki ei seuraisi skorpioniliveä, jos joku sellaisen verkkoon laittaisi. Myös WWF:n Kyylive sai jäädä häneltä rauhaan. Liito-oravat ja Kalalive jäivät välistä ajanpuutteen takia.
Jäikö muiltakin Kalalive 2019 väliin? Kalatietäjä selvinnee siitä huolimatta ketterästi Ylen kalatestistä.
Äänilive 2019 Helsingin edustalla sijaitsevasta Vallisaaren lehdosta teki kokkolalaiseen luonnonystävään vaikutuksen, ja poiki toiveen:
– Mikrofonin voisi seuraavaksi viedä kaupunkipuistoon, ja livekamerassa variksen kootut seikkailut voisivat olla jännä juttu.
Kun Jyrki Keto, 52, oli teini-ikäinen, parasta mitä hän tiesi olivat mökkimurrot ja nopeat kulkupelit. Varkaudet ja muut tihutyöt saivat aikaan valtavan adrenaliinipiikin ja hyvän olon tunteen: silloin Keto tunsi elävänsä.
Keto oli impulsiivinen, ja levoton elämä kiehtoi.
1980-luvun Pohjanmaalla hän sai nopeasti häirikön ja nuorisorikollisen leiman. Peruskoulu meni penkin alle, autonasentajaopinnoissa motivaatio riitti paremmin.
Mutta kun kuvaan tulivat päihteet, suunta oli jyrkästi alaspäin: amfetamiinin käyttöä ja kauppaa, ja lopulta vankilakierre.
Tarina on tavallinen rikollispiireissä. Vasta kaksi vuotta sitten Jyrki Keto sai yhden selityksen sille, miksi tavallinen arki on ollut hänelle aina niin hankalaa. Lopulta ADHD-diagnoosi ei ollut yllätys.
– Voi olla, että elämä olisi mennyt eri tavalla, jos asiaan olisi puututtu jo kouluiässä. Mutta ei näistä silloin puhuttu, Keto sanoo.
Tärkein käänne Jyrki Kedon elämässä tapahtui 36-vuotiaana, kun hän monien vaiheiden jälkeen raitistui.Heikki Haapalainen / Yle
Poliisi ei tunnista erityispiirteitä
Neurokirjon häiriöt, kuten ADHD ja erilaiset autismin muodot, ovat Suomessa alidiagnosoituja rikollista elämäntapaa elävillä. Tutkimusten mukaan nuorisovangeista lähes kolmannes ja aikuisvangeista noin neljännes kärsii ADHD-oireista.
ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, joka ilmenee esimerkiksi ylivilkkautena ja impulsiivisuutena.
Vangeilla ADHD on jopa kymmenen kertaa yleisempi kuin muulla väestöllä. Siitä huolimatta ADHD:tä ja muita neurokirjon häiriöitä ei tunnisteta rikosoikeudellisessa järjestelmässä. Henkilön oikeusturva voi vaarantua poliisikuulusteluissa ja oikeudenkäynnissä, sillä viranomaiset eivät osaa huomioida ominaispiirteitä. Myös kuntoutusta on vaikea saada.
– Käyttäytymisen perusteella saatetaan tehdä vääriä johtopäätöksiä henkilöstä esimerkiksi kuulusteluissa. Henkilö voi myös itse puhua asioita, joita ei tarkoita, jos kysymykset ovat liian johdattelevia tai monimutkaisia, sanoo projektipäällikkö Sanna Kara Autismisäätiöstä.
Hän vetää hanketta, jonka tavoitteena on edistää neurokirjon henkilöiden oikeusturvan toteutumista rikosoikeudellisessa järjestelmässä.
Jyrki Kedon entisestä elämästä muistuttaa valokuva hänen vanhasta vankilan sellistään.Heikki Haapalainen / Yle
Levoton käytös tai oudot puheet
Neurokirjon henkilöt stressaantuvat usein herkemmin kuin muut. Suoriutuminen pitkistä poliisikuulusteluista tai oikeudenkäynnistä voi olla hankalaa.
– Tauot helpottavat jaksamista. Tilanteista pitäisi tehdä mahdollisimman ennakoitavia, eli kertoa, mitä missäkin vaiheessa tapahtuu. Myös muistin toiminta ja tapahtumien mieleen palauttaminen voi neurokirjon henkilöillä olla erilaista kuin muilla ihmisillä, Sanna Kara kertoo.
Poliisikoulutuksessa ei opeteta neurokirjon häiriöiden tunnistamista. Viranomaiset eivät välttämättä ymmärrä, että kyse voi olla siitä, jos henkilö käyttäytyy levottomasti, nauraa epäsopivissa tilanteissa tai puhuu poikkeavasti.
Autismisäätiön Sanna Karan mukaan kansainväliset tutkimukset kertovat, että oikeusturva ei välttämättä toteudu neurokirjon henkilöillä. Suomalaista tutkimusta aiheesta ei ole, mutta se tiedetään, että viranomaiset tarvitsevat asiassa rutkasti lisää koulutusta ja häiriöstä kärsivät rikolliset täsmällisempää kuntoutusta.
“Voisitko olla vähän aikaa hiljaa?”
Jyrki Keto on viettänyt elämästään useita vuosia vankiloissa. Hän muistaa, että ADHD mainittiin jossakin yhteydessä, mutta asia jäi siihen, eikä tarkempia tutkimuksia tehty.
– Tavallaan olen aina tiennyt, että sehän minulla varmaan on, Keto sanoo.
Oireet ovat tuttuja: häirikön leima koulussa, impulsiivinen ja vastuuton käytös, päihdeongelmat.
Tärkein käänne Jyrki Kedon elämässä tapahtui 36-vuotiaana, kun hän monien vaiheiden jälkeen raitistui. Keto opiskeli päihdetyöntekijäksi ja työskentelee nykyisin tukiasunto-ohjaajana Joensuussa. Monien hänen asiakkaidensa ongelmat kuulostavat tutuilta.
Päihderiippuvaisten ja ADHD-ihmisten vertaisryhmät ovat nykyään tärkeä osa Jyrki Kedon arkea.Heikki Haapalainen / Yle
ADHD on aiheuttanut Kedolle haasteita raitistumisen jälkeenkin. Vastuun kantaminen uusissa tilanteissa on hankalaa. Keto on ajanut itsensä uupuneeksi niin töissä kuin urheilussa. Ruuhkavuodet perheessä pienten lasten kanssa lisäsivät kuormitusta.
Ajatus pomppii usein paljon ja lavealle.
– Ex-vaimo puuskahti joskus suhteemme alkuvaiheessa, että “voisitko olla vähän aikaa hiljaa”, Keto sanoo.
Toisaalta levottomuuden kääntöpuolena on superkeskittyminen. Kun Keto sulkeutuu autotalliinsa ja aloittaa auton maalausurakan, ajantaju katoaa täysin. Myös tämä ominaisuus on aiheuttanut hankaluuksia perhe-elämässä.
ADHD on Ferrarin moottori polkupyörän jarruilla
Tutkimusten mukaan ADHD altistaa rikolliselle käytökselle. Monelta vangilta puuttuu kuitenkin diagnoosi selvälle oireilulle. Ilman diagnoosia ei myöskään voida suunnitella kuntoutusta tai oireita helpottavaa lääkitystä.
Autismisäätiön vetämässä hankkeessa on testattu uudenlaista täsmäkuntoutusta 100 vangille Etelä-Suomen vankiloissa. Suurimmalla osalla heistä ei ole virallista diagnoosia. Tulokset ovat lupaavia.
– Yksilökuntoutuksessa opetellaan paljon impulsiivisuuden hallintaa ja tunnesäätelyä. ADHD-ihmisellä on sisällään Ferrarin moottori, mutta polkupyörän jarrut. Kuntoutuksessa opetellaan tunnistamaan se hetki, kun yllyke meinaa ottaa vallan, Sanna Kara kuvailee.
Monelle vangille on silmiä avaavaa, kun he saavat tietoa ADHD:stä.
– Tosi moni sanoo, että “tuohan kuulostaa aivan multa”, kertoo vankien kanssa työskentelevä oppimisvalmennuskoordinaattori Riina Pieviläinen Kriminaalihuollon tukisäätiöstä.
Velvollisuuksien hoitaminen voi olla lähes mahdotonta, parisuhteissa on ongelmia, samoin rahankäytössä. Myös riskien ottaminen liikenteessä on tyypillistä osalle ADHD-ihmisistä.
Kuntoutuksessa opetellaan pilkkomaan tehtäviä osiin, ja mietitään kompensaatiokeinoja: esimerkiksi muistutukset kännykässä arjen aikatauluista voivat auttaa. Myös itselle luvattu palkinto voi helpottaa velvollisuuteen tarttumista. Oma motivaatio on välttämätöntä kuntoutumisessa.
– Vapautumisvaihe vankilasta on erityisen haastava. Silloin pitäisi pystyä ottamaan vastuu elämästään, Riina Pieviläinen sanoo.
Moni vanki ei pääse edes ADHD-tutkimuksiin, koska heillä on oireyhtymälle tyypillisesti myös päihdeongelma. Terveydenhuollossa ajatellaan, että päihdeongelma täytyy hoitaa ennen tarkempia tutkimuksia. Myös ADHD-lääkitys on ongelmallinen, koska osa lääkkeistä on amfetamiinijohdannaisia aineita.
Vastamelukuulokkeet tasoittavat Jyrki Kedon pään sisäistä kaaoksen tunnetta esimerkiksi arkiaskareita tehdessä.Heikki Haapalainen / Yle
Lääkitys arvelutti raitistunutta
Jyrki Kedon ADHD-tutkimukset käynnistyivät työterveyshuollon kautta. Työssä uupuminen johti tarkempiin tutkimuksiin. Aluksi Keto ei itsekään tiennyt, haluaako hän tutkimuksiin vain ei. Lopulta diagnoosi oli helpotus.
Kynnys lääkityksen aloittamiseen oli vielä korkeampi. Keto empi sitä päihdetaustansa vuoksi. Sopiva lääke löytyi kokeilemalla, ja siitä on ollut suuri apu oireisiin.
– Lääke auttaa selviämään työpäivistä. Iltaa kohden sen vaikutus vähentyy. Vapaapäivinä pidän joskus välipäiviä lääkkeestä, Keto kertoo.
Viime vuosina Jyrki Keto on löytänyt muitakin käytännön keinoja arjen hallintaan. Keto pitää vastamelukuulokkeita autolla ajaessaan, välillä töissä ja usein kotona puuhaillessaan. Ne tasoittavat pään sisäistä kaaoksen tunnetta.
Arkea helpottaa myös se, että kotona kaikille tavaroille on oma paikka. Psykoterapia on tuonut valtavasti itsetuntemusta ja ymmärrystä omasta elämänkulusta. Päihderiippuvaisten ja ADHD-ihmisten vertaisryhmät ovat tärkeä osa arkea.
Autismisäätiön tavoitteena on, että viranomaiset oppisivat tunnistamaan paremmin neurokirjon häiriöt. Täsmäkuntoutusta tarvitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta rikoskierre saataisiin katkaistua.
– Aihepiiri on aivan liian huonosti tunnettu. Myöskään tieteellistä tutkimusta suomalaisesta vankipopulaatiosta ei juuri ole, Sanna Kara Autismisäätiöstä huomauttaa.
Janne Kokko oli helmikuisena perjantai-iltana kotonaan katsomassa jääkiekkoa.
Yhtäkkiä sähköt katkesivat.
– Lähdin selvittämään miksi sähköt hävisivät. Huomasin, että samassa pihapiirissä olevan Sulkamajan piipusta tulee savua, Kokko kertoo.
Sulkamajan isäntänä ja yrittäjänä Kokko tiesi, että Sulkamajaan ei ollut tehty tulia. Pelissä oli paljon, sillä Janne ja Tarja Kokko olivat remontoineet majoituskäytössä olevaa sekä kokous- ja juhlatilana toimivaa Sulkamajaa seitsemän vuoden ajan, kaikkiaan kymmenillä tuhansilla euroilla.
Janne Kokko haki rakennuksen avaimet.
– Avasin oven, ja näin jo tuulikaapissa kipinöitä lattialla. Juoksin hakemaan lumilapion, ja heitin kipinöihin lunta. Samalla huomasin, että savu oli jo laskeutunut alakerrassakin puoleentoista metriin. Silloin soitin hätänumeroon.
Toivo eli vain tunnin
Pelastuslaitos oli paikalla pikaisesti, Kokon arvion mukaan 10–15 minuutissa.
Ensimmäisen tunnin aikana Kokko elätteli vielä toiveita, että rakennus selviäisi korjattavissa olevilla vahingoilla. Hän ehti lähettää asiakkaallekin viestin, että Sulkamajaan sovittu juhla oli peruttava savu- ja vesivahinkojen vuoksi.
– Sitten näimme liekkien lyövän katosta läpi ja tiesimme, että Sulkamajaa ei voi enää pelastaa.
Sulkamajan sammutus ja viereisten rakennusten suojaus jatkuivat lauantain aamuun saakka. Palo hohkasi niin kuumana, että naapurin vinyyliseinäkin kärsi vaurioita.
Kokon palon syyn tutkijoilta saaman tiedon mukaan palo sai alkunsa sähkökeskuksen oikosulusta.
Rauniot ovat edelleen tontilla
Sulkamaja jäi palossa jäljelle vain mustunut kasa hirsiä. Ne ovat edelleen pihapiirissä muistuttamassa tapahtuneesta.
– Olisimme halunneet ne mahdollisimman pian pois. Toivottavasti vakuutusyhtiöltä tulee pian viestiä, että paikat voi siivota, pääsisimme jatkamaan elämää eteenpäin, Kokko sanoo.
Sulkamajan jäänteet eivät juuri taloa muistuta.Sari Ursin / Yle
Janne ja Tarja Kokolla on jo suunnitelmia tulevaan, aikeissa on rakentaa. Kunhan tontti on saatu raivattua.
– Kenties vähän isompi sali, jossa voisi järjestää teatteria ja konsertteja, mutta katsotaan nyt mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ehkä tuhkasta nousee jotain parempaa, Janne Kokko sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo selvittää alueellisen valmiustason mahdollisen epidemian varalta jo etukäteen. STM ja Kuntaliitto ovat antaneet tänään kunnille ja aluehallintovirastolle ohjeet siitä, että niiden on mahdollisimman pian selvitettävä karanteeniin soveltuvat tilat ja väistötilat jo ennakkoon mahdollisen epidemian varalta.
Lain mukaan kunnat vastaavat tartuntatautien torjunnasta alueellaan, ja sairaanhoitopiirit tukevat kuntia asiantuntemuksellaan. Kunnan tehtävänä on myös muun muassa huolehtia karanteeniin määrätyn ruokahuollosta.
Koska koronavirus on nykytiedon mukaan riski erityisesti ikääntyneille ja monisairaille, on varautumissuunnitelmissa otettava huomioon palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon vaatimukset.
Myös yksityisten hoitolaitosten valmius selvitetään
Ministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan aluehallintovirastot ovat käyneet läpi kuntien ostopalvelusopimuksia yksityisten hoito- ja hoivayritysten osalta selvittääkseen, onko niissä varauduttu lain vaatimalla tavalla.
– Ensinäppituntuma on, että aika heikosti sitä on siellä huomioitu, hän sanoo.
Kunnat ostavat yksityiseltä sektorilta terveyden- ja sosiaalihuoltopalveluita huomattavan osan, joten Varhilan mukaan on tärkeää, että myös niissä esimerkiksi suojavarusteita tarvittaessa riittää.
Vielä ei syytä rajoittaa yleisötilaisuuksia Suomessa
Suomessa ei ole tällä hetkellä tarvetta yleisötilaisuuksien rajoittamiselle. Mutta asiaa tarkastellaan Varhilan mukaan päivittäin.
– Yleisötilaisuuksien rajoittamisessa on kyse vain ja ainoastaan siitä että hidastamme taudin leviämistä, se on käyttökelpoinen siinä tilanteessa kun siirrytään epidemiavaiheeseen, kertoo Varhila.
Niin kauan, kun tartuntojen alkuperä pystytään tunnistamaan ei rajoittamisia aiota tehdä.
– Ensi viikolla saattaa jo ehkä olla tilanne, että emme tautiketjua enää tiedä, hän toteaa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ja sosiaali- ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekonen (vas.) kertoivat taustatilaisuudessa, että kuntia on ohjeistettu selvittämään jo etukäteen mistä tarvittaessa kunnissa löytyvät tarvittavat karanteenitilat.Pekka Tynell / Yle
Suomi on varautunut eri skenaarioihin ja jopa epidemiaan
Sosiaali- ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekosen (vas.) mukaan koronavirustilanteessa viruksen torjunta ja rajoittaminen ovat edelleen keskeisin toimintatapa Suomessa.
Henkilöiden karanteeneista päättävät edelleen kunnan terveysviranomaiset ja kunnissa myös toistaiseksi tehdään päätökset yksittäisten koulujen tai laitosten sulkemisesta mahdollisten virustartuntojen sattuessa.
Pekosen mukaan Suomessa on kuitenkin varauduttu siihen, että jos koronavirus äityisi epidemiaksi, ensimmäinen aalto kestäisi noin kahdeksan viikkoa, ja sen aikana jopa 35 prosenttia suomalaisista voisi sairastua.
– Täytyy muistaa, että kaikki eivät sairastu samaan aikaan, ja kaikilla taudinkuva ei ole samanlainen, sanoo Pekonen
Arvio pohjaa kansalliseen pandemiasuunnitelmaan, joka on tehty influenssan varalle. Koronavirus ei välttämättä käyttäydy samalla tavalla kuin influenssa. Pekonen korosti, että Suomessa ei kuitenkaan vielä ole epidemiaa.
Kansalaisviestintää lisätään
STM on avannut neuvontapuhelimen johon ihmiset voivat soittaa ja kysyä koronavirukseen liittyviä kysymyksiä. Terveysneuvontaa palvelu ei tarjoa, vaan se on tarkoitettu niille, joilla ei ole mahdollisuutta seurata netin kautta ajantasaisinta koronavirustietoja. Palvelunumero on 0295 535 535. Neuvonta on auki arkipäivisin kello 8–21 ja lauantaisin kello 9–15. Lisäksi matkustajasatamiin ja lentokentille on pystytetty infotauluja ja -pisteitä.
Kaupungintalon toimiston pöydän alla seisova roskakori näyttää erilaiselta kuin vielä viime viikolla. Roskiksesta on kadonnut muovipussi.
– Päädyimme poistamaan pussit, koska niihin tulee toimistossa lähinnä kuivaa jätettä, kertoo palvelupäällikkö Leena Järvinen Kotkan kaupungin puhtauspalveluista.
Näin on käynyt muissakin kaupungin kiinteistöjen toimistotiloissa: muoviset jätepussit ovat saaneet lähteä. Koska pusseja ei enää ole, roskiksiin ei saa jatkossa heittää mitään kosteaa. Esimerkiksi hedelmien kuoret ja kannat on heitettävä biojätteisiin.
– Toivomme, ettei roskiksiin laiteta purkkaa. Jos laitetaan, niin ne pitää kääriä pieneen paperiin, sanoo Järvinen.
20 000 rullaa muovipusseja
Muovipusseista luopuminen liittyy kaupungin uuteen kampanjaan, joka pyrkii vähentämään muovin käytön minimiin. Järvisen mukaan kaupungin puhtauspalveluihin ostettiin viime vuonna 26 000 eurolla muovipusseja. Summaan mahtui yli 20 000 rullaa erikokoisia roskapusseja ja -säkkejä.
– Toimistojen roskapusseista luopuminen voi kuulostaa pieneltä asialta, mutta kun on paljon toimistohuoneita, määrä nousee suureksi.
Kotkan toimistotiloissa kokeiltiin muovipussitonta elämää ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten. Kokeilu ei ollut pitkäikäinen, koska työntekijät heittivät roskakoreihin purkkaa, ruuantähteitä ja nesteitä.
– Laitoshuoltajat joutuivat pesemään niitä kovastikin pois. Toivon, että nyt jokainen työntekijä miettii, mitä jätettä tuottaa ja miksi. Sitten ei tarvitsisi laittaa roskapussia roskapussin sisään.
Leena Järvinen toivoo, ettei toimistojen roskiksiin enää heitetä hedelmien kuoria eikä purkkaa.Pyry Sarkiola / Yle
Muovipussiton Kerava
Muovin käytön vähentämistä pohditaan myös muissa kunnissa.
Esimerkiksi Keravalla on käynnissä Muovipussiton Kerava -hanke, ja kaupunki on sitoutunut vähentämään muovipussien käyttöä huomattavasti.
Jos muovin käyttöä voi helposti vähentää, se kannattaa tehdä. Näin sanoo ympäristötekniikan professori Mika Horttanainen LUT-yliopistosta. Hän on perehtynyt jätehuoltotekniikkaan.
– Kannatettavia ovat kaikki toimenpiteet, jotka voidaan toteuttaa helposti ja nopeasti ja jotka vähentävät muovin käyttöä kohteissa, joissa muovista ei ole suurta hyötyä esimerkiksi tuotteen kestävyydelle, Horttanainen sanoo.
Kaupoista mallia?
Suurempia vaikutuksia jätepussien vähentämisellä voi olla, jos tieto toimivasta käytännöstä saadaan leviämään. Tähän suuntaan ovat matkalla esimerkiksi kaupat, joissa muovipussien kulutus on saatu kääntymään laskuun.
– Kunnat voivat myös toimia esimerkkeinä tavallisille kansalaisille ja kuluttajille, että näin voidaan toimia, Horttanainen sanoo.
Hän kannustaa myös tarkastelemaan sitä, missä muovia kuluu eniten. Löytyisikö niistä turhaa muovinkäyttöä, jota voisi vähentää?
Esimerkiksi Kotkassa muovipussittomuus ei koske kaikkia tiloja, sillä taukotiloissa ja vessoissa roskapussit säilytetään. Myöskään isoista jätesäkeistä ei luovuta. Tähän on syynsä.
– On helpompaa ja turvallisempaa viedä jätteet ulos isoissa tukevissa jäteastioissa. Laitoshuoltajien työkään ei lisäänny niin paljon, jos he voivat koota jätteet yhteen isoon pussiin, sanoo palvelupäällikkö Leena Järvinen.
Kotkan kirjastossa aiotaan vähentää kirjojen muovittamista.Pyry Sarkiola / Yle
9 kilometriä muovia kirjoihin
Muoviton Kotka -työryhmässä on mietitty muitakin tapoja vähentää muovin käyttöä kuluvan vuoden aikana. Ideoita on pyydetty myös koululaisilta ja työntekijöiltä.
Esimerkiksi Kotkan kirjasto alkaa vähentää kirjojen muovittamista. Kaupungin laskelmien mukaan kirjojen päällystämiseen kuluu tällä hetkellä yhdeksän kilometriä muovia vuodessa.
Ympäristötekniikan professorin Mika Horttanaisen mukaan muovin osuus kaikesta yhdyskuntajätteestä on 15–20 prosenttia. Jätteet muodostavat yhteiskunnan hiilijalanjäljestä 3–5 prosenttia, ja muovi on osa tuota siivua.
– Kun otetaan huomioon myös muovin valmistaminen, muovin osuus on hiilidioksidipäästöistä on merkittävämpi.
Journalistiliiton ja Palvelualojen työnantajien Paltan välille syntyi neuvottelutulos MTV:n sisällöntekijöiden osalta. Asiasta kertoi valtakunnansovittelijan toimisto.
Nyt odotellaan osapuolten hallintojen siunausta. Mikäli ne hyväksyvät neuvottelutuloksen, peruuntuu lakko, jonka on määrä alkaa 10.3. Viikon kestävään lakkoon osallistuisi Journalistiliiton mukaan noin 160 työntekijää ja se vaikuttaisi muun muassa MTV:n uutisiin, verkkosivuihin ja ajankohtaisohjelmiin.
Valtakunnansovittelijan toimiston mukaan osapuolet päättävät lähipäivinä neuvottelutuloksen hyväksymisestä.
Työnantajapuolta edustavan Paltan mukaan sopimuksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin neuvottelutuloksen hyväksymisen jälkeen.
Journalistiliitto puolestaan kertoo, että neuvottelutuloksessa palkkoja korotetaan 3,7 prosenttia 28 kuukautta kestävällä sopimuskaudella. Korotukset ovat hieman suuremmat kuin yleinen 3,3 prosentin linja, mutta vastaavasti sopimuskausi on pidempi.
– Tämän ratkaisun jälkeen MTV:ssä ei tehdä kikyn mukaista työaikaa, sanoo Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainentiedotteessa.
Manu, amerikanakita, on tottunut verenluovuttaja. Se luovutti verta ensimmäisen kerran jo pentuna, vaikka yleensä verenluovuttajakoirat ovat iältään kahdesta seitsemään vuotta. Poikkeuksen selittää, että nelivuotiaan Manun omistaja on eläinlääkäri.
– Oli sellainen potilas, joka tarvitsi hädässä keskellä yötä verta, eikä ollut muita luovuttajia, kertoo Tiia Alakahri.
Koirille löytyy Suomesta jo useampi veripankki. Kissoille niitä on ainakin kaksi ja hevosille yksi. Veripankit ovat lisääntyneet 2000-luvulla.
Verta tarvitaan aiempaa enemmän, koska omistajat haluavat pitää lemmikkejään mahdollisimman kauan elossa.
– Onhan se lemmikki tänä päivänä entistä enemmän kuin oma perheenjäsen, sanoo toimitusjohtaja Johanna Lantto-Salovaara oululaisesta Eläinlääkäriasema Kamusta.
Lantto-Salovaaran kokemuksen mukaan potilaalle annetaan välillä kaikki mahdollinen hoito, jotta lemmikki voidaan pitää perheenjäsenenä mahdollisimman pitkään.
Toinen syy veripankkien tarpeelle on se, että eläinlääketiede on kehittynyt, kertoo klinikan johtaja, eläinlääkäri Juha Virolainen Vethaus Hattulasta. Eläinlääketiede seuraa hyvin paljon ihmislääketiedettä muun muassa hoitojen osalta, joten veripankit ovat luontainen jatkumo tässä kehitykseen.
Vastaan tulee luonnollisesti tilanteita, jolloin eläinlääkärin pitää ajatella eläimen etua.
– Jos tilanne alkaa näyttää siltä, että hoidot eivät riitä ja eläimelle aiheutetaan turhaa kärsimystä ja tuskaa, silloin eläinlääkärin velvollisuus on ilmoittaa siitä myös asiakkaalle ja keskustella tilanteesta vakavasti, Virolainen sanoo.
Oma veripankki helpottaa tilannetta pohjoisessa
Amerikanakita Manu luovuttaa verta Evidensiaan kuuluvassa Vethaus Hattulassa. Manun verta voidaan käyttää tuoreverenä eli veri siirretään saman tien potilaalle.
Jos Manun verta ei tarvita heti, erotetaan verestä punasolut ja plasma veripankkiin odottamaan tarvitsijaa.
Punasolut ja plasma säilyvät kokoverta pidempään. Kun verituotteita on valmiina saatavilla veripankista, nopeutuu potilaan hoito.
Manun ansiosta apua saa esimerkiksi loukkaantunut tai vakavasti sairas koira.
Amerikanakita Manu on tottunut verenluovuttaja.Tiina Kokko / Yle
Viime kesänä jyväskyläläinen AlmaVet ja oululainen Eläinlääkäriasema Kamu aloittivat yhteistyön. Kamussa verta luovuttavien koirien veri kuljetetaan Jyväskylään, jossa verestä erotetaan plasma ja punasolut. Sitten verituotteet palaavat Ouluun.
Veripankille on ollut kova tarve, kertoo Johanna Lantto-Salovaara.
– Aikaisemmin, jos koira on tarvinnut verivalmisteita, on omistajien täytynyt matkata Jyväskylään saakka. Nyt on voitu aika monta kilometriä katkaista tästä välistä, kun pystymme Kamusta tarjoamaan veripankin valmistamia punasoluja ja plasmaa.
Lantto-Salovaaran mukaan koirien verentarve on tällä hetkellä kuukausittaista.
– Päivittäistä se ei vielä ole, mutta kuukausittain tulee vastaan potilas, joka jostakin syystä tarvitsisi verta.
Yliopistollisessa eläinsairaalassa Helsingissä verentarve vaihtelee. Viime vuonna käytettiin noin 90 yksikköä koirien punasoluja, kertoo klinikkaeläintenhoitaja Henna Kemppainen.
Hattulan Vethausista arvioidaan, että punasoluja tai plasmaa tarvitsevia potilaita on joka toinen viikko.
Verenluovutus on voittoa tavoittelematonta toimintaa
Veripankkitoiminta on eläinlääketieteen ammattilaisille tuttu asia. Yleinen tietoisuus on vähäisempää.
– Monessa tapauksessa eläinten omistajat tulevat kosketuksiin ensimmäisen kerran veripankkitoiminnan kanssa siinä tilanteessa, kun oma tai lähipiirin lemmikki on vakavasti sairas ja tarvitsee verensiirtoa, sanoo Kemppainen.
Veripankkitoiminta on Suomessa voittoa tavoittelematonta toimintaa. Verenluovutus perustuu vapaaehtoisiin luovuttajiin, joten verta luovuttavia koiria, kissoja ja hevosia tarvitaan aina.
Verenluovutuksesta jää Manulle toviksi jälki: karvaton kohta kaulalla. Palkinnoksi Manu saa koiranruokaa.Tiina Kokko / Yle
Verenluovutuksesta ei aiheudu kuluja luovuttajalle. Vastaanottaja puolestaan maksaa vain veren keräyksestä aiheutuvat kulut.
Veripankeista ei löydy verituotteita kuin koirille, kissoille ja hevosille. Joskus jokin muukin eläin voi tarvita verensiirtoa.
– Olemme tehneet esimerkiksi kerran verenluovutuksen ja -siirron kanille, mutta yleensä se vaatii, että meiltä löytyy ehdokas, jota voidaan käyttää hätätilanteessa, kertoo Henna Kemppainen Yliopistollisesta eläinsairaalasta.
Lumettomalla rinteellä nukkuu rivi keskieurooppalaisia viiniköynnöksiä. Näky ei ole ihan tavallinen täällä uusmaalaisessa kylässä, lähempänä pohjoista napapiiriä kuin Euroopan viinialueita.
– Mutta ei tämä paljon poikkea Ranskan samppanja-alueen talvista, viljelykset omistava Keijo Pihlström sanoo.
Nuorena Pihlström maalasi. Yhdessä öljyvärityössä oli terttu rypäleitä pöydällä. Siihen aikaan Suomessa ei juuri kukaan viitsinyt yrittää kasvattaa viiniköynnöksiä avomaalla – ei ainakaan Pinot noir -rypälettä, joka selviää nykyään Vaasan korkeudella asti.
Nyt innokkaimmat puhuvat, että kotimaisille viinirypäleille on tapahtumassa sama kuin mansikalle. Sata vuotta sitten mansikan viljeleminen elannoksi oli yhtä erikoinen ajatus kuin viiniköynnöksen nyt.
Jos kelit pysyvät tällaisina, näkymät ovat aika herkulliset. Keijo Pihlström
Lämpenevä ilmasto ruokkii viljelijän toiveikkuutta. Viime vuosikymmeninä talvet ovat lyhentyneet huomattavasti – varsinkin Keijo Pihlströmin asuinseudulla eteläisessä Suomessa.
Kun 1960-luvulla Uudenmaan termiset talvet kestivät keskimäärin yli neljä kuukautta, 2010-luvulla ne ovat kestäneet keskimäärin noin kolme kuukautta. Tänä talvena termistä talvea – eli ajanjaksoa, jolloin vuorokauden keskilämpötila putoaa pysyvästi nollan alapuolelle – ei tule osassa maata välttämättä laisinkaan.
Näin talvet ovat muuttuneet
Selvitimme Ilmatieteen laitoksen keräämän lämpötila-aineiston avulla, miten talvet ovat muuttuneet 1960-luvulta nykyhetkeen. Seuraavasta animaatiosta voit nähdä muutoksen omalla kotiseudullasi.
Valitse ensin alue. Sen jälkeen piirrämme sinulle 57 kaarta, jotka näyttävät, mistä talvi alkoi ja mihin se loppui.
Keskiarvotalvi on merkitty sinertävällä taustavärillä. Se kuvaa, kuinka pitkä tavanomainen talvi on ollut kotiseudullasi ilmastollisen vertailukauden 1981–2010 aikana. Mitä lähemmäksi pääset animaation loppua, sitä useammin talvet jäävät keskivertoa lyhyemmiksi.
Jos valitsit alueen pohjoisesta, huomasit varmaan, että muutos 1960-luvulta tähän päivään ei ollut erityisen raju. Mutta jos valitsit alueen etelä- tai lounaisrannikolta, näkymä oli tyystin toinen.
Etelässä talvet ovat lyhentyneet huomattavasti ja myös vaihtelut talvien pituuksien välillä ovat kasvaneet. Mistä se johtuu?
Keskilämmön nousu lyhentää erityisesti leutoja talvia
Itämeren rannoilla talven lämpökäyrä on kuin laakea ruokalusikka. Lämpötila laskee loivasti pakkasen puolelle eikä sukella syvälle sydäntalven aikanakaan. Siitä pitää huolen sulasta merialtaasta huokuva lämpö, jota virtaukset kuljettavat koilliseen.
Etelässä terminen talvi alkaa lähellä lusikan pohjaa, ja pienikin keskilämpötilan nousu voi lyhentää talvea huomattavasti. Pohjoisessa lämpökäyrä on kuin jyrkkäreunainen malja, eivätkä pienet lämpötilan vaihdokset heiluta talven pituutta.
– Tästä syystä talvet lyhentyvät Etelä-Suomessa enemmän kuin Lapissa, vaikka ilmastomallien mukaan Lapissa lämpötilat nousevat enemmän, sanoo tutkija Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitoksesta.
Sama ilmiö selittää myös sen, miksi termisten talvien pituudet vaihtelevat enemmän etelässä kuin pohjoisessa.
Arvaamattomat talvet
Seuraavat kuvat näyttävät etelän nykytalvien arvaamattomuuden vielä selvemmin. Pylväät kuvaavat eri vuosikymmenten poikkeaman pitkän ajan 1981–2010 keskiarvosta, pisteet yksittäisten vuosien.
Mitä enemmän hajallaan pisteet ovat, sitä suurempaa on ollut talvien pituuden vaihtelu päivissä. Jokaisen alueen kohdalla lukee myös, kuinka pitkä terminen talvi on keskimäärin ollut vuosina 1981–2010.
Pilvet tuovat sateet
Kun seisoo lumisella kamaralla ja katsoo kohti sulan avoveden selkää, taivas on tumma. Tällaisesta näystä naparetkeilijät tiesivät, missä suunnassa on avovettä, selittää Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja.
– Koska vesi ei heijasta valoa niin paljon kuin lumen peittämä merijää.
Tämä on yksi tulevaisuuden talvien ominaisuuksista: tummuus. Lumeton maa imee valonsäteet, ja koska vesihöyryä nousee ilmaan lämmön mukana enemmän, pilvet lisääntyvät ja paksuuntuvat.
Pilvien mukana tulevat sateet. Etelässä ne tulevat yhä useammin vetenä, pohjoisessa aina vain runsaampana lumena. Toisaalta Lapissakin ensilumi sataa nykyistä myöhemmin ja lumet sulavat aiemmin.
Eräänä aamuna Keijo Pihlström käveli ulos punaisesta hirsituvastaan Lohjalla – eikä voinut kuin nauraa. Kalenterin perusteella oli talvi, mutta taivaalta tuli taas vettä kuin saavista.
Viiniköynnökset kestävät kyllä sadetta. Mutta jos pakkanen puree vailla lumen suojaa olevia kevätversoja, koko sato saattaa mennä kerralla. Siltä varalta Pihlström on rakentanut oman lumetuskoneen.
– Jotkin lajikkeet ovat mini-ilmaston kanssa niin tarkkoja, että niille pitäisi olla mielellään lämmin rinnepaikka, hän sanoo.
2010-luvun talvet ovat olleet poikkeuksellisen lyhyitä
Maailmalla ilmastonmuutos tarkoittaa sulavia jäätiköitä, kuivuutta ja eläinlajien sukupuuttoa. Viinitilalla pohjolassa se tarkoittaa pieniä ilmiöitä. Rypäleet, joiden ainoa hyve on kova pakkasenkestävyys, vaihtuvat eteläisempiin serkkuihinsa.
Nyt Pihlström innostuu puhumaan Muscariksesta. Se on lajike, joka tuoksuu käydessään sitruunaiselle ja persikkaiselle. Sellaisesta viinistä voi joku maksaakin, ainakin jos nuori polvi ottaa Pihlströmin työn jatkaakseen.
– Jos kelit pysyvät tällaisina, näkymät ovat aika herkulliset.
Vanhoille ihmisille tämä talvi ei tule olemaan tyypillinen. Mutta kun nykypäivän nuoret vanhenevat, he kokevat näitä useammin. Kimmo Ruosteenoja
Tämän talven ikuinen marraskuu on esimakua tulevaisuuden talvista etelässä. Ensi talvi on todennäköisesti taas kylmempi, mutta kun vuosikymmenet kuluvat, talvista tulee yhä leudompia. Ilmastomallien mukaan Suomen lounaisosissa jopa joka kolmas vuosi vierähtää ilman kunnollista termistä talvea, kun ollaan vuosisadan puolivälissä.
– Riippuu tietysti siitä, miten ilmastopolitiikka onnistuu ja päästöjä leikataan. Vuosisadan puolivälin ilmasto määräytyy hyvin pitkälle sen perusteella, kenen komennossa mennään, tutkija Kimmo Ruosteenoja sanoo.
– Vanhoille ihmisille tämä talvi ei tule olemaan tyypillinen. Mutta kun nykypäivän nuoret vanhenevat, he luultavasti kokevat näitä paljon useammin.
Näin analyysi tehtiin
Käytimme tämän jutun aineistona Ilmatieteen laitokselta vuonna 2019 hankkimaamme dataa. Aineistossa on päivittäiset lämpötilatiedot eri puolilta Suomea vuosilta 1961–2018. Samaa aineistoa käytimme Mikä on elinaikasi lämpimin päivä -jutussa.
Määritimme termisen talven alku- ja loppupäivämäärät jokaiselle vuodelle Ilmatieteen laitoksen ohjeiden mukaan.
Jokaiselle mittauspisteelle ja vuodelle laskimme ensiksi lämpösumman syyskuusta seuraavan vuoden kesäkuuhun. Lämpösumman laskemisessa käytimme päivän keskilämpötilaa. Tämän jälkeen katsoimme, minä päivänä lämpösumma saavutti suurimman ja pienimmän arvonsa. Talvi alkaa seuraavasta päivästä, jolloin lämpösumma on korkeimmillaan, ja viimeinen päivä on päivä, jolloin lämpösumma saavuttaa pienimmän arvonsa.
Laskimme jokaiselle alueelle talven pituuden pitkän ajan (vuosien 1981–2010) keskiarvon. Valitsimme kyseisen aikajakson, koska se on Ilmatieteen laitoksen käyttämä virallinen vertailukausi.
Vertasimme alueittain vuosikymmenien keskiarvoa ja yksittäisen vuoden talven pituutta pitkän ajan keskiarvoon.
Keskimääräiset alku- ja loppupäivämäärät määrittelimme seuraavasti: laskimme ensin pitkän ajan keskilämpötilan jokaiselle päivämäärälle ja tasoitimme aikasarjaa liukuvalla keskiarvolla. Tämän jälkeen määrittelimme lämpösumman. Talven keskimääräiseksi alkupäivämääräksi tuli näin päivä, jota edeltävänä päivänä lämpösumma saavutti suurimman arvonsa. Keskimääräiseksi loppupäivämääräksi valitsimme päivämäärän, jona lämpösumma saavutti pienimmän arvonsa.
Konsultoimme laskutavasta Ilmatieteen laitosta.
Keskimääräinen talven pituus ja keskimääräiset alku- ja loppupäivämäärät on siis laskettu eri tavalla, joten niissä on tältä osin eroavaisuuksia.
Ylen uusi puoluekannatusmittaus osoittaa, että perussuomalaiset on edelleen selvästi suosituin puolue, mutta sen kannatushuippu on ohitettu. Tällä kertaa perussuomalaisten kannatus laski vajaan prosenttiyksikön 22,4 prosenttiin. Keskusta nousi eniten 12,4 prosenttiin, ja myös SDP sekä kokoomus piristyivät.
Kirjeenvaihtajan analyysi: Demokraattien presidenttikisa on uutistapahtuma, jossa #esivaalikone käynnistyy joka aamu uudestaan
Demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Joe Biden voitti supertiistain esivaaleissa kymmenessä osavaltiossa.AFP
Yhdysvaltain esivaalit ovat kuin kone, joka käynnistyy joka aamu uudestaan. Ja koska 2020 ovat somevaalit, niitä osuvimmin kuvaava sana voisi olla vaikka tunniste #esivaalikone, kirjoittaa Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Hänen mukaansa demokraattien esivaaleissa on kyse siitä, kuka saa kerätyksi riittävästi rahaa, kootuksi kansanliikkeen, ja tuulta siipiensä alle.
Koirien veripankkeja on Suomessa aiempaa enemmän
Tiina Kokko / Yle
Eläinlääketieteen kehittyminen ja omistajien halu auttaa lemmikkiään viimeiseen asti ovat lisänneet koirien veripankkeja Suomessa. Kun verituotteita on valmiina saatavilla veripankista, nopeutuu potilaan hoito. Veripankkitoiminta on Suomessa voittoa tavoittelematonta toimintaa. Verenluovutus perustuu vapaaehtoisiin luovuttajiin.
Animaatio näyttää, mitä talvelle on tapahtunut
Tältä näytti helmikuun lopun talvipäivä Keijo Pihlströmin viiniviljelyksillä Lohjalla. Ilmaston lämmetessä keskieurooppalaiset viiniköynnöksetkin selviävät Suomen talvesta.Antti Haanpää / Yle
Selvitimme, miten talvet ovat muuttuneet 1960-luvulta tähän päivään. Etelän talvet ovat lyhentyneet yli kuukaudella 1960-luvulta. Uusi talvi tuo lämpöä, vettä, lunta, pimeyttä – ja viinirypäleitä.
Runsaita sateita liikkeellä pohjoiseen
Kerttu Kotakorpi / Yle
Etelästä on saapunut matalapaine, johon liittyy runsaita sateita ja puuskaista tuulta. Lunta on monin paikoin kertynyt maan keskiosassa 5–10 cm. Lumisateet leviävät tänään pohjoiseen hieman heikentyneinä. Sää lauhtuu maan keskivaiheilla monin paikoin suojan puolelle ja yhä voi tulla vesi- tai räntäkuuroja. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.
Koronaviruksen leviäminen maailmalla on alkanut vaikuttaa kielteisesti suomalaisten koneiden ja laitteiden valmistamiseen.
Italialaiseen Prima Industrie -konserniin kuuluva ohutlevytekniikkayritys Finn-Power Oy Seinäjoella on jo joutunut etsimään uusia toimittajia osille. Joidenkin komponenttien kohdalla saatavuus on ollut heikkoja ja monilla toimittajilla toimitukset ovat viivästyneet koronaviruksen vuoksi.
– Etsimme koko ajan korvaavia vaihtoehtoja osille. Teemme asian kanssa joka päivä töitä ja pyrimme minimoimaan riskejä, Finn-Powerin operatiivinen johtaja Jarmo Mursula kertoo.
Finn-Powerin tuotteista 95 prosenttia menee vientiin. Italian lisäksi myös Manner-Kiinassa ja Etelä-Koreassa olisi luvassa yritykselle asennuksia, mutta maihin ei pystytä lähettämään asentajia matkustuskieltojen vuoksi.
– Konsernin sisäisissä ohjeissa Italiaan ei nyt matkusteta, eikä Italiasta matkusteta mihinkään. Emme saa toimitettua lopputuotteita asiakkaillemme.
Mursulan mukaan yrityksen isojen konejärjestelmien asennusporukkaan saattaa kuulua sekä suomalaisia että italialaisia työntekijöitä.
–Kun italialaiset eivät matkusta, asennukset venyvät ja vaikeutuvat.
Tyhjistä merikonteista on pula, koska tavara ei liiku Kiinasta
Italian, Kiinan ja Etelä-Korean osuus Finn-Powerin viennistä on Mursulan arvioiden mukaan 20 prosenttia. Koneet tehdään tällä hetkellä valmiiksi odottamaan lähtöä. Varastotilat ovat täyttyneet nopeasti, mutta vielä tilanne ei Mursulan mukaan näytä uhkaavalta.
– Sitten pitää vain löytää välivarastopaikkoja.
Myös merikonttien saatavuudessa on haasteita. Koska tavara ei liiku Kiinasta Eurooppaan, puuttuu Euroopasta tyhjiä kontteja. Markkinoilla tilanne on huomattu.
– Eilenkin yksi konttifirma ilmoitti, että heillä on koronaviruslisä, Mursula toteaa.
Puskurivarastot ovat pitäneet tuotannon lähes normaalina
Finn-Power ei ole ainut yritys, jonka tuotantoon koronavirus vaikuttaa. Vaasassa toimivalla Wärtsilällä koronavirustilanne hankaloittaa tehdashyväksyntätestauksia.
– Eri maiden matkustusrajoitusten vuoksi kaikki asiakkaat eivät pysty osallistumaan tehdashyväksyntätestehin, joihin asiakkaat normaalisti osallistuisivat. Tämä ei kuitenkaan vaikuta moottoritoimituksiin, kertoo Wärtsilän viestintäpäällikkö Sari Luhanka.
Koronavirusta on havaittu Triestessä Pohjois-Italiassa lähellä yrityksen moottoritehdasta. Tämä ei ole toistaiseksi vaikuttanut tehtaan toimintaan.
Luhangan mukaan Wärtsilä on jossain määrin riippuvainen osien toimituksista koronavirukselta kärsiviltä alueilta, pääasiassa Kiinasta.
– Koska näiden komponenttien toimitusketjun läpimenoajat ovat melko pitkät, olemme onnistuneet hyvin normaalien puskureiden kanssa ja meillä on ollut aikaa reagoida häiriöihin siirtymällä muille toimittajille Euroopassa, Luhanka kertoo.
Keskuskauppakamarin kansainvälisistä asioista vastaavan johtajan Timo Vuoren mukaan Kiinan osuus maailman teollisesta tuotannosta on jopa 28 prosenttia. Korvaavia hankintaverkostoja ei ole helposti ja nopeasti löydettävissä muualta useiden tuotteiden ja komponenttien osalta.
Euroopan kauppakamarin julkistamassa selvityksessä arvioitiin koronaviruksen vaikutuksia eurooppalaisille yrityksille. Selvitykseen osallistuneista 577 yrityksestä yli 90 prosenttia ilmoitti liiketoimintansa jo kärsivän merkittävästi. Tuotanto seisoo, alihankkijat eivät pysty toimittamaan tavaraa ja logistiikan järjestäminen on erittäin vaikeata Kiinassa sisäisesti sekä konttipulan takia.
Vanhojen omakotitalojen hinta nousi selvästi pääkaupunkiseudulla loka-joulukuussa vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Tilastokeskus.
Hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 8,8 prosenttia. Muualla maassa ne laskivat 2,3 prosenttia. Koko maassa hinnat laskivat keskimäärin 1,2 prosenttia vuodentakaisesta.
Vanhojen omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli runsaat 1 570 euroa. Pääkaupunkiseudulla neliöhinta oli yli 3 100 euroa, kun muualla maassa se oli runsaat 1 430 euroa.
Keskimäärin koko maassa vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat kaksi prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä. Tilastokeskus käyttää sen laadintaan kiinteistöjen kauppahintarekisteristä, jota ylläpitää Maanmittauslaitos. Tilasto kattaa omalla tontilla sijaitsevat omakotitalot.
Koko vuoden hintamuutos maltillinen
Koko vuoden aikana vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat prosentilla koko maassa. Pääkaupunkiseudulla nähtiin yli kahden prosentin nousu ja muualla maassa runsaan prosentin lasku.
Myös pientalotonttien hinnoissa pääkaupunkiseudun ja muun maan hintakehitys poikkesivat toisistaan. Vuonna 2019 pientalotontin keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudun ulkopuolella oli vajaat 17 euroa ja pääkaupunkiseudulla yli kymmenkertainen, 180 euroa.
Omakotitalojen kauppoja tehtiin vuonna 2019 koko maassa yli neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pääkaupunkiseudulla kasvua tapahtui yli viidenneksen verran, ja muuallakin maassa lisäystä tuli runsaat kolme prosenttia.