Keväällä asuntokaupan ennustettiin hiipuvan voimakkaasti koronan myötä. Hidastuminen vaikuttaa kuitenkin väliaikaiselta, koska esimerkiksi Itä-Suomessa eletään nyt asuntokaupan suhteen vilkasta kesää.

Vuoden alkupuoliskon puolivuotiskaudella asuntojen myynti välityskaupassa laski esimerkiksi Joensuussa noin 20 prosenttia ja Kuopiossa puolestaan noin 7 prosenttia. Toisaalta myynti on elpynyt nopeasti: Joensuussa myynti nousi kesäkuussa lähemmäs 14 prosenttia verraten kesäkuuhun 2019, selviää KVKL:n tilastoista.

Myyntijohtaja Mikko Rautiainen OP-Koti Pohjois-Karjalasta kertoo, että huhtikuussa asuntojen myynti pysähtyi hetkeksi kuin seinään, mutta nyt on jopa viime kesää vilkkaampaa.

– Olimme varautuneet töiden vähentymiseen, mutta sitä ei ole tullut eteen. Nyt on taas kädet täynnä töitä, mikä on yllättänyt täysin, Rautiainen sanoo.

Rautiainen nostaa esiin erityisesti yhden syyn.

– Nähdäkseni ihmiset luottavat omaan taloudelliseen tilanteeseensa valtion taloustilannetta enemmän, siksi talolainoja uskalletaan ottaa, Rautiainen sanoo.

Pankit myöntävät lainoja kuitenkin aiempaa nihkeämmin, jos verrataan vaikkapa viiden vuoden taakse.

– Monet pankit edellyttävät vakituista työtä, ennen kuin talolaina myönnetään. Toisaalta on muistettava, että pankeille on tarkka valtiollinen säätely. Lainojen myöntämisen nihkeys johtuu ennen kaikkea siitä, Rautiainen kertoo.

Kevään lyhennysvapailla vältettiin maksuvaikeudet

Pohjois-Savon Nordean toimipaikan johtaja Jari-Pekka Raatikaisen mukaan kevään lyhennysvapailla vältettiin lomautuksista johtuvat maksuvaikeudet. Nordealla on myönnetty kevään aikana koko Suomessa maaliskuun puolen välin jälkeen lyhennysvapaita 28 000 asuntolainaan.

– Ihmiset havahtuivat taloustilanteeseensa keväällä hyvin ja hakivat lyhennysvapaita, Raatikainen sanoo.

Maaliskuussa asuntokaupassa oli hieman hiljaisempaa, mutta varsinaista asuntokauppojen ja lainojen haun notkahdusta ei sähköisistä neuvotteluväylistä johtuen tullut.

Kevään lyhennysvapaiden jälkeen pankissa on eletty kesäkuussa asuntolainojen ennätysviikkoja.

– Koronakevät aiheutti sen, että suurin asuntokaupan buumi oli kesäkuussa, Raatikainen kertoo.

Pohjois-Savo on Nordean asuntolainojen suurimpia kasvualueita. Pohjois-Savoon Nordeassa uusia asuntolainoja myönnettiin yli 12 prosenttia enemmän kuin huhti-kesäkuussa viime vuonna.

Koko Suomen tasolla Nordea myönsi huhti-kesäkuussa yli 8 prosenttia enemmän asuntolainoja kuin viime vuonna samalla ajanjaksolla.

Pohjois-Savossa keskimääräinen asuntolaina pyörii 100 000 euron tuntumassa.

Koronakevät saattaa nostaa maaseutuasumisen arvostusta

OP Koti Pohjois-Karjalan Mikko Rautiainen uskoo, että koronakevät nostaa maakuntien asuntojen arvostusta. Maaseutu saattaa hänen mielestään saada koronalta buustia arvostuksen palautumiseksi.

Rautiaisen mukaan muutosta on ollut asennetasollakin. Etätöihin suhtaudutaan nyt aiempaa myönteisemmin.

– Moni on etätöissä jopa tuottavampi. Jotta maaseutuasuminen nousisi halutummaksi, tarvitaan toki niitä työpaikkojakin ympäri Suomen, Rautiainen pohtii.

Koronakeväänä koti on noussut uuteen arvoon. Rautiainen ei kuitenkaan usko, että suomalaiset alkaisivat ainakaan omakotiasumisessa haaveilla isommista neliöistä.

– Omakotiasumisessa on menty ympäristöystävällisempiin ja kustannustehokkaampiin kompakteihin neliöihin. Ihmiset eivät halua turhia neliöitä lämmitettäväksi, Rautiainen summaa.

OP Koti Pohjois-Savon Oy LKV:n myyntijohtaja Anu Heiskanen puolestaan sanoo koronakevään muuttaneen viihtyisän kodin vaatimuksia.

– Keväällä kotona vietetty aika sai ihmiset miettimään tarkemmin sitä, mitä kodilta halutaan. Esimerkkinä vaikkapa oma piha tai työhuone. Rivitalokauppaa Pohjois-Savon alueella on tehty heinäkuuhun mennessä ylipäätään lähes 10 % enemmän kuin vuonna 2019, Heiskanen sanoo.

Heiskanen ei näe suuria riskejä myönnetyissä lainoissa. Hänen mukaansa pankit ovat olleet erittäin vastuullisia lainoja myöntäessään. Tämä siirsi monen perheen asunnonvaihtohaaveet lomautusten takia keväältä kesään.

– Mahdolliset muutokset maksukyvyssä otetaan pankkien toimesta huomioon ja jokaisen asiakkaan tilannetta arvioidaan tapauskohtaisesti, hän kokoaa.

Kesälomilla on aikaa haaveilla kodista

Suurin osa suomalaisista viettää tänä kesänä lomansa kotona ja Suomessa. Se vauhdittaa OP Pohjois-Karjalan toimitusjohtaja Jaana Reimasto-Heiskasen mukaan asuntokauppaa.

–Meillä kaikilla on nyt paremmin aikaa suunnitella kotiin ja asumiseen liittyviä asioita ja toteuttaa niihin liittyviä unelmia, Reimasto-Heiskanen arvioi.

Toisaalta hän uskoo, että koronan talousvaikutukset tulevat myöhemmin.

– Niiden suuruutta on mahdotonta arvioida ennen koronapandemian päättymistä, Reimasto-Heiskanen arvelee.

Tällä hetkellä ihmisillä on rohkeutta ja halua ottaa lainaa. Asuntokauppoja vilkastuttaa vuosittain sekin, että opiskelijavalinnat on julkistettu heinäkuussa.

– Pienten kerrostalo-osakkaiden myynti vilkastuu joka vuosi tähän aikaan opiskelijoiden asunnonetsinnän myötä. Ostajina on erilaisia perhekuntia, Reimasto-Heiskanen kertoo.

Lue lisää:

Asuntokaupat palasivat kesäkuussa edellisen vuoden tasolle – "Ostajien ja myyjien luottamus markkinaan on nyt palautunut"

Kaikille Ruotsista Suomeen tuleville suositellaan kahden viikon karanteenia, mutta näyttää siltä, että asiassa lipsutaan.

Torstaina Helsingin Sanomat kertoi, että Tukholmasta saapuu Turkuun päivittäin paljon matkustajia, joilla on lupa tulla Suomeen, ja heitä kiertelee Turussa katselemassa nähtävyyksiä.

Uutisen myötä Turun kaupunki on saanut vastata kysymyksiin ruotsalaismatkailijoista.

– Mikäli Suomeen saapuvalla on lainmukainen oikeus tulla maahan, emme voi estää vierailuja matkailukohteissa, toimialajohtaja Riitta Liuksa Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta sanoo kaupungin tiedotteessa.

Tiedotteessa muistutetaan, että koronatilanne on Turussa tällä hetkellä rauhallinen.

Omaa vastuuta korostetaan

Kaupungin toimipisteissä ja kulttuurikohteissa on kävijöiden nähtävillä selkeät vierailuun liittyvät ohjeet. Lisäksi henkilökunta on saanut ohjeistukset siitä, miten koronaepidemiaa matkailijoiden suosimissa kohteissa ehkäistään.

Kaupunki toivoo, että kuntalaiset ja matkailijat huomioivat vallitsevan tilanteen.

– Poikkeusolojen päättymisen myötä olemme tilanteessa, jossa jokaisen tulee omalta osaltaan toimia vastuullisesti ja huomioida epidemian hillitsemiseen liittyvät ohjeet. Huolehdimme, että kohteissa on kävijöille riittävä ja selkeä ohjeistus saatavilla, toimialajohtaja Minna Sartes sanoo.

Lisäohjeistusta saatetaan tarvita

Johtaja Mika Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta arvioi perjantaina Ylen ykkösaamussa, että Ruotsista Turkuun saapuvien ymmärtämys karanteeniohjeistuksesta on puutteellista ja siihen tarvitaan mahdollisesti lisäohjeistusta.

Ruotsista voi saapua Suomeen esimerkiksi kaksoiskansalaisuuden, sukulaissuhteiden tai kiinteistön omistuksen perusteella.

Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Harri Huhtanen kertoo, että jos todettua koronainfektiokontaktia ei ole, ei ruotsalaisturistin vierailuihin matkakohteissa voida puuttua.

– Jos henkilöä ei voida asettaa juridisesti karanteeniin, ei ole kovin paljon mahdollisuuksia puuttua hänen liikkumiseensa.

Turkulaiset suhtautuvat ruotsalaisturisteihin varauksella

Ruotsin kieltä kuulee kaksikielisessä Turussa päivittäin, mutta ruotsalaisia matkailijoita kaupungissa ei oteta vielä kovin avosylin vastaan.

– Ruotsissa valittiin täysin toisenlainen linja, ja mielestäni siten makaa miten petaa. En ainakaan itse toivo, että viruksen leviämisen suhteen otetaan täällä kovin suurta riskiä, Jani Hakonen kommentoi.

Lea Moilanen on samaa mieltä siitä, ettei Ruotsista Suomeen matkustaminen kuulosta vieläkään turvalliselta.

– Maahantulon rajoitusten taustalla on hyvä syy. Vaikka kaikki tuntuu menneen epidemian suhteen vähän liiallisuuksiin, niin ei mikään ole tuulesta temmattua.

Juttuun lisätty kello 14.55 ylilääkäri Harri Huhtasen kommentti.

Juttuun lisätty kello 14.22 turkulaisten kommentteja.

Kylmäkosken vankilan muutamaa työntekijää epäillään virkarikoksesta vankilan historian ensimmäisen vankilapaon takia.

Kylmäkosken vankilasta pakeni pari viikkoa sitten vanki ensimmäisen kerran jälkeen kun vankila aloitti toimintansa vuonna 1993.

Virhe pääsi tapahtumaan, kun vankilasta oli vapautumassa toinen vanki. Karkuri käytti hänen nimeään ja oli samannäköinen kuin vapautumassa oleva vanki, kertoi vankilan johtaja Harri Rämö.

– Yhdennäköisyys on huomattava, mutta siitä huolimatta näin ei olisi saanut käydä, Rämö kertoi.

Sisä-Suomen poliisilaitos tutkii nyt, syyllistyikö henkilökunta virkarikokseen ja toinen vanki avunantoon. Asian vahvistaa Ylelle rikosylikomisario Jari Kinnunen.

Asiasta kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Kinnusen mukaan työntekijöiden ei epäillä tahallaan vapauttaneen väärää vankia. Virkarikostutkinta koskee mahdollista laiminlyöntiä ja selvittää, mikä meni pieleen.

Poliisi otti kiinni seuraavana päivänä

Karannut vanki ei ehtinyt olla kauan pakosalla. Hänestä tehtiin etsintäkuulutus, ja poliisi otti hänet kiinni karkaamisesta seuraavana päivänä.

Vankila vapautti vangin, jonka oli määräkin vapautua. Häntä tutkitaan nyt avunannosta karkaamiseen.

Vuosittain Kylmäkosken vankilasta vapautetaan 400–500 vankia joko tutkintavankeuteen tai rangaistuksen päättymisen jälkeen. Tapaus on harvinainen.

Suomen laissa vangin karkaaminen on rikos, josta voi seurata sakkoja tai vankeutta enintään yksi vuosi.

Lue lisää:

Poliisi otti kiinni Kylmäkosken vankilasta karanneen vangin

Vankien yhdennäköisyys sekoitti: Kylmäkosken vankilasta pakeni ensimmäinen vanki koskaan – on yhä pakosalla

Yli 20 vuotta sitten kadonneen Raisa Räisäsen etsinnät jatkuvat Hervantajärvellä Tampereella.

Vapaaehtoiset etsivät jo viikonloppuna jälkiä Hervantajärvestä, joka on noin kymmenen kilometrin päässä Räisäsen katoamispaikasta Tampereen keskustasta.

Tällä viikolla selvisi, että etsijät etsivät jälkiä väärästä paikasta järvestä, koska heillä oli väärää tietoa paikasta. Koiraharrastajan havainto oli järven eri osassa ja etsijät aikovat palata sinne.

Tamperelainen Raisa Räisänen katosi jälkiä jättämättä lokakuun 16. päivä vuonna 1999. 16-vuotiaan koripalloilijan katoaminen on yksi Suomen tunnetuimmista ratkaisemattomista tapauksista. Katoamista tutkitaan nyt murhana.

Uudet etsinnät liittyvät koiraharrastajan havaintoihin.

Aamulehti kertoi viime marraskuussa koiraharrastajan havainnoista katoamispäivän jälkeisenä aamuna. Koiraharrastaja kuuli varhain aamulla kovaa moottorin ääntä Hervantajärven läheiseltä metsätiellä. Auto ohitti koiranulkoiluttajan kovalla vauhdilla, kuljettaja oli riskinoloinen ja vaaleahiuksinen.

Rannassa koirat ilmaisivat jotain. Mitään erikoista ei näkynyt, joten mies lähti rannasta pois. Hän ei tiennyt vielä Räisäsen katoamisesta, koska etsinnät käynnistyivät vasta myöhemmin.

Havainto tuli miehen mieleen 20 vuotta Räisäsen katoamisesta, kun poliisi julkisti uusia kuvia tapaukseen mahdollisesti liittyvistä autoista.

Myös poliisi tutkii järven

Viikonlopun etsintöjen takana oli Pääkaupunkiseudun etsintä ry ja ihmisiä rikosfoorumi Hejacista.

Hejacin puheenjohtaja Heikki Heinonen kertoi Ylelle perjantaina, että tietojen tarkentuessa he aikovat tutkia järveä uudestaan.

Keskusrikospoliisin rikoskomisario Paavo Tuominen kertoi aiemmin Ylelle, että myös poliisi tutkii Hervantajärven. Tutkinta tehdään Tuomisen arvion mukaan lokakuussa tänä vuonna.

Lue lisää:

Nuori koripalloilija Raisa Räisänen katosi 20 vuotta sitten – Poliisilla on kolme eri teoriaa, mitä tapahtui: "Uskon, että syyllinen löytyy"

Raisa Räisäsen katoamiseen etsitään vihjeitä uudesta paikasta Tampereelta: Noin 400 ihmisen olinpaikka on mysteeri Suomessa, moni katoaa kesällä

Tästä järvestä etsittiin viikonloppuna Raisa Räisäsen korua tai kelloa – tai edes jotain vihiä 20 vuotta vanhasta katoamisesta

Osa vanhusten asumis- ja hoivayksiköissä vierailevista omaisista ei noudata koronavirusohjeita.

Välinpitämättömyys on lisääntynyt esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten hyvinvointiasemien yhteydessä olevilla vuodeosastoilla ja asumisen yksiköissä kesän aikana.

Suuria vierasjoukkoja on saapunut useamman hengen potilashuoneeseen ilman ennakkoon sopimista. Potilasvierailut ovat venyneet pitkiksi eivätkä vierailijat ole käyttäneet käsihuuhdetta.

Vieraat ovat myös kuljeskelleet yhteisissä tiloissa, vaikka heitä on ohjeistettu kutsumaan hoitajakutsulla hoitajat paikalle, jos heillä on jotakin kysyttävää. Joissakin yksiköissä osa vieraista ei välitä koronavarotoimista lainkaan.

– Meillä on vieraillut omaisia, jotka ymmärtävät hyvin tilanteen vakavuuden ja sitten on heitä, jotka hermostuvat ja uhmaavat ohjeita ja aiheuttavat lisätyötä yksiköissämme, kertoo hoivan ja palveluasumisen palvelupäällikkö Hanna Rönkkönen Eksotesta.

Säännöistä lipsumista on tapahtunut myös muualla maassa. Esperi Caresta ja Attendosta kerrotaan, että vanhusten omaiset ovat pääsääntöisesti suhtautuneet rajoituksiin ymmärtäväisesti sekä noudattaneet ohjeistusta, mutta joissakin hoivakodeissa ohjeistusta on kyseenalaistettu.

– Tapaamisen sopiminen etukäteen on saattanut unohtua. Joskus myös suu-nenäsuojus on voinut unohtua tai omainen ei ole katsonut sen käyttöä välttämättömäksi, kertoo Esperi Caren laatu- ja kehityspäällikkö Mia Wesanko.

Wesangon mukaan kaikista tilanteista on selvitty neuvottelemalla omaisten kanssa. Omaiselle on esimerkiksi annettu hoivakodista suu-nenäsuojus, jos hänellä ei ole ollut omaa suojusta mukanaan. Esperi myös suosittelee, että tapaamiset järjestettäisiin edelleen ensisijaisesti ulkona tai erillisessä tapaamistilassa.

– Kun rajoituksia nyt puretaan, hygienia on entistäkin tärkeämpää. Vierailijan on myös oltava täysin oireeton.

Yhdellä laiminlyönnillä voi olla vakavat seuraukset

Myös Attendon hoivakodeissa jotkut omaiset ovat kyseenalaistaneet rajoitusten tarpeellisuutta, mutta tilanteet on ratkottu keskustelemalla. Attendon ikäihmisten palveluiden Itä- ja Keski-Suomen aluejohtaja Tuija Haatainen korostaa, että vierailijoiden on noudatettava erityistä varovaisuutta tartuntojen kokonaismäärän rauhoittumisesta huolimatta.

– Koska tiedämme koronaviruksen tarttuvan myös oireettomilta kantajilta, toivomme vierailijoiden suhtautuvan hygieniaan ja suojavarusteiden käyttöön vakavasti, sanoo Haatainen.

Hoivan ja palveluasumisen muutoskoordinaattori Kaija Ruskeepää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä muistuttaa, että koronavirustartunnat voivat lähteä liikkeelle jo yhdestä laiminlyönnistä.

– Se voi vaarantaa koko yksikön asukas- tai potilasturvallisuuden. Jos koronavirus pääsee esimerkiksi hoivakotiin, sen leviämistä ja hoivakotikuolemia on todennäköisesti mahdotonta estää.

Edes kesäflunssassa ei saa tulla

Ruskeepää sanoo, että vuodeosastoilla potilaat ovat hyvin haavoittuvassa asemassa eikä vierailijalla saa olla esimerkiksi kesäflunssaoireita. Hän muistuttaa, että vierailijoiden ohjeistamiseen kuluva työaika on pois vanhuksilta.

– Työaikaa siirtyy potilailta vierailijoiden ohjeistamiseen. Tämän vuoksi haluamme nostaa asian keskusteluun.

Pelkäättekö, että koronavirustilanne heikkenee ihmisten piittaamattomuuden vuoksi?

– Huoli on olemassa, Ruskeepää myöntää.

Myös Eksoten infektioylilääkäri Pekka Suomalainen muistuttaa, että mikäli ohjeita ei noudateta, juuri heikoimmat ovat suurimmassa vaarassa.

— Ohjeiden tarkoituksena on estää viruksen leviäminen ja suojata ikäihmisiä, siis erityisesti niitä, jotka heikkoutensa takia eivät itse pysty suojelemaan itseään. On ymmärrettävä, että ohjeet on tehty koko yksikön ja kaikkien siellä olevien suojaamiseksi, muistuttaa Suomalainen.

Valtaosa omaisista tuntuukin ymmärtävän riskit hyvin. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireistä kerrotaan, ettei niissä ole havaittu välinpitämättömyyttä, vaan omaiset ovat noudattaneet koronavirusohjeita hyvin.

Syitä omaisten piittaamattomuuteen juuri Etelä-Karjalassa voi vain arvailla. Toisaalta juuri Etelä-Karjala on yksi niistä maakunnista, joka on ainakin toistaiseksi selvinnyt koronavirusepidemiasta hyvin pienillä tartuntamäärillä.

Testeillä varmistettuja tartuntoja on ollut Etelä-Karjalassa koko epidemian aikana yhteensä 24, kun muissa edellä mainituista sairaanhoitopiireissä luvut ovat huomattavasti suuremmat.

Helsingissä on valkoposkihanhia enemmän kuin koskaan, kertoo tuore laskelma.

Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden yhteislaskennassa havaittiin kaikkiaan 6 150 valkoposkihanhea Helsingissä ja Espoon itäosissa.

Aiempien vuosien suurin kokonaismäärä, noin 6 000 yksilöä, laskettiin kesällä 2015. Viime vuodesta Helsingin valkoposkihanhikanta on kasvanut noin kymmenen prosenttia.

Kantaa kasvattaa runsas lisääntyminen. Poikasia on nyt 400 enemmän kuin viime kesänä. Aikuisten lintujen osuus koko kannan kasvusta on vain kolme prosenttia.

Runsaan poikastuotannon selitys löytyy kolmen vuoden takaa. Silloin syntyi niin ikään paljon hanhia, ja ne pesivät nyt ensimmäistä kertaa.

Valkoposkihanhikanta kasvaa myös maanlaajuisesti ja laji pesii koko rannikolla aina itärajalta Perämerelle asti. Suomenlahden länsiosissa kanta on paikoin heikentynyt merikotkien takia.

Sama ilmiö on tänä kesänä havaittu myös Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Merikotkapariskunta pesii alueella eikä siellä havaittu tämän kesän laskennoissa yhtään valkoposkihanhea. Hanhenpoikasia on tänä kesänä päätynyt myös harmaalokkien ja kettujen saaliiksi.

Yksi havainnoija todisti myös koiran hyökkäyksen hanhenpoikasen kimppuun.

Helsingin poliisin tietoon ei ole tullut aikaisempaa enempää ilmoituksia ihmisten ja hanhien vihamielisistä kohtaamisista kannan kasvusta huolimatta.

Espoon itäosissa valkoposkihanhia havaittiin noin 600 yksilöä, mikä on 300 yksilöä vähemmän kuin edelliskesänä.

Lue myös:

Komissio vastasi mepille: Valkoposkihanhi pysyy suojeltuna

Ministeriöiltä "hanhinyrkki": tuhojen ehkäisyyn odotetaan esityksiä kesän loppuun mennessä

Kansalaisaloite valkoposkihanhien metsästämisen sallimiseksi keräsi yli 50 000 allekirjoitusta – peltovahingot ovat tuplaantuneet

Vajaat kaksi viikkoa sitten päättyneestä Suomen suurimmasta junioreiden jalkapalloturnauksesta Helsinki Cupista ei tullut viruslinkoa.

Näin voidaan päätellä siitä, että järjestäjien tietoon ei ole tullut yhtään tartuntaa, altistusta tai edes jäljitystä.

– Ei tultu sairaana turnaukseen. Se voi olla yksi syy, arvioi turnauksen toimitusjohtaja Kirsi Kavanne.

Koronaviruksen itämisaika on 1–14 päivään, mutta keskimäärin se on viisi päivää. Oireet alkavat 97,5 prosentissa tapauksista 11,5 päivän sisällä tartunnasta. Tänään on kulunut 13 päivää turnauksen päättymisestä.

Täysin varmoja viruksettomasta tapahtumasta ei siis voida vielä olla, mutta näyttää vahvasti siltä, että laajoja tartuntaketjuja viheriöiltä ei lähtenyt leviämiään ympäri Suomea.

Puhdas turnaus ei yllätä järjestäjiä, jotka pitivät sitä alusta lähtien mahdollisena, kertoo toimitusjohtaja Kirsi Kavanne, mutta suuri helpotus uutinen kuitenkin on.

– Olen äärettömän iloinen, tyytyväinen ja huojentunut. Kiitos turnausväelle ja kaikille, jotka ovat olleet osallisia siihen, että saimme vedettyä turnauksen läpi näin hienosti poikkeusoloissa. Nyt voimme jatkaa kesälomaa hyvillä mielin.

Kavanne kertoo, että koronavirustartunnat ovat mietityttäneet häntä turnauksen jälkeenkin joka päivä – eikä ihme, sillä olihan turnauksen kokoluokka valtava. Vaikka ulkomaalaisia seuroja ei ollut tänä vuonna mukana, Helsinki Cupiin osallistui yli 1 000 joukkuetta, joissa pelasi noin 16 000 lasta ja nuorta.

Turnauksessa desinfioitiin jopa pelipallot

Korona-ajan Helsinki Cup oli korostetusti vain pelitapahtuma eli esimerkiksi avajaismarssia ja discoa ei järjestetty, eivätkä joukkueet majoittuneet yhteismajoituksissa kouluilla. Viruksen leviäminen turnauksessa estettiin lukuisilla poikkeusjärjestelyillä, joihin järjestäjät saivat ohjeet terveysviranomaisilta.

– Turvavälit, käsienpesu, rajattu katsojamäärä, väljä otteluohjelma, luettelee erityistoimia toimitusjohtaja Kavanne.

Desinfiointi ulottui käsien lisäksi jopa pelivälineisiin ja turvaetäisyyksistä huolehdittiin myös palkintojenjaossa.

– Pallot desinfioitiin ja palkintojenjaoissa ei laitettu mitaleja pelaajien kaulaan.

Suurin syy onnistumiseen löytyy toimitusjohtaja Kavanteen mukaan laajasta ja hyvästä yhteistyöstä terveysviranomaisten kanssa sekä siitä, että joukkueet ja taustahenkilöt todella noudattivat erityisohjeita.

– Kiitos kuuluu niille, jotka tekivät meille ohjeistukset eli THL:lle, Helsingin kaupungin koronaryhmälle sekä tietenkin Helsinki cupin työntekijöille, pelaajille ja vanhemmille, jotka tulivat terveenä turnaukseen.

Helsinki Cup rohkaisee järjestämään turnauksia myös korona-aikana

Koronaturnauksen käytännöistä Helsinki Cupiin jää pysyväksi parempi hygieniasta huolehtiminen, sanoo toimitusjohtaja Kavanne.

– Onhan se merkittävä asia muidenkin tautien leviämisen kannalta, sitä jatketaan. Meidän turnauksissa tullaan pitämään huoli siitä, että käymälöissä, kenttäalueilla, kioskeilla onnistuu käsien desinfiointi, on vesipisteet ja saippuaa.

Entä mitä opittavaa muilla koronavirusaikana jalkapalloturnauksia järjestävillä ja niihin osallistuvilla on Helsinki Cupilta?

– Kannattaa ehdottomasti olla rohkea ja järjestää turnauksia, koska ne tuottavat lapsille ja nuorille niin paljon iloa, mutta pitää noudattaa viranomaisten ohjeita, korostaa Kavanne.

Lue myös:

Helsinki Cupissa yleisö kiipesi aitojen yli Sexypöxyjen ja LePan peliin – Poliisi: Tilanne ei järjestyksenvalvojien hallinnassa

"Aika huonosti ois mennyt, jos tätä ei olisi järjestetty", totesi Espen Lindström ennen ensimmäistä Helsinki Cup -peliään – näin alkoi Euroopan suurin jalkapalloturnaus

Tule mukaan!

Näin kutsuu länsivantaalainen järjestö nimessään.

Yhdistyksen tavoitteena on ennaltaehkäistä monikulttuuristen lapsiperheiden syrjäytymistä ja sopeuttaa maahanmuuttajataustaisia suomalaiseen yhteiskuntaan koulutuksen ja leiritoiminnan avulla.

Ongelmana on, että suomalaisen yhteiskunnan rakenteet estävät mukaan pääsyn.

Keväällä 2019 perustettu järjestö ei ole onnistunut lukuisista yrityksistään huolimatta vieläkään avaamaan yhdistykselle pankkitiliä.

Yle on saanut nähdä pankkien ja yhdistyksen välistä sähköpostikirjeenvaihtoa. Niistä selviää, että pankit ovat ensin vaatineet tiettyjä asiakirjoja, jotka yhdistyksen puheenjohtaja Idiris Hassan Farah kertoo toimittaneensa asianmukaisesti.

Farahin mukaan yhdistys on saanut hylkäävän vastauksen kuudesta eri pankista. Pankkien viesteistä ei selviä lopullista syytä.

Aktia: “Valitettavasti emme tällä kertaa avaa asiakassuhdetta yhdistyksellenne kokonaisharkintaan perustuen.”

Nordea: “Olemme tarkastelleet asiaa uudemman kerran ja valitettavasti Nordean päätös pitää, emmekä voi avata tilisuhdetta ry:lle.”

– Järjestön rekisteröimisen jälkeen haimme ensin Nordean tiliä. Emme saaneet edes päätöstä. Meille sanottiin vain, että emme pysty avaamaan. Kun kysyimme miksi, he sanoivat, etteivät kerro miksi. Sen jälkeen haimme tiliä muistakin pankeista ja kaikista tuli yksi toisensa jälkeen kielteinen vastaus, Farah kertoo.

Pankit vetoavat kokonaisvaltaiseen riskiarvioon

Pankit eivät voineet pankkisalaisuuden vuoksi kommentoida Ylelle yksittäistapausta. Yleisellä tasolla kerrottiin, että päätös avata tai olla avaamatta pankkitiliä perustuu kokonaisvaltaiseen riskiarvioon.

– Finanssivalvonnan alaisuudessa toimivat valvottavat, joihin myös pankit lukeutuvat, suorittavat tilihakemusta käsiteltäessä yksilöllisen riskiarvion kaikissa tapauksissa. Osana tätä prosessia noudatamme voimassa olevaa lainsäädäntöä, Danske Bankista Aada Lätti kertoo.

– Laissa on listattu tarkasti, mitä tietoja ja dokumentaatiota esimerkiksi yhdistyksen hallituksen jäsenistä, yhdistysrekisteriin merkityistä vastuuhenkilöistä sekä yhdistyksen toiminnasta ja rahaliikenteestä pankeilla pitää olla. Nordea ei tee eroa maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten järjestöjen välillä näiden tietojen ja dokumenttien selvittämisessä, Nordean viestintäpäällikkö Satu Ryynänen sanoo.

– Aktia ei erottele asiakkaitaan vaan kaikkia koskee sama sääntely esimerkiksi järjestöjen tilin avaamisen osalta, Aktian viestintäpäällikkö Katja Korsinkin toteaa.

Korsinkinin mukaan maahanmuuttajataustaisia järjestöjä ei epäillä esimerkiksi rahanpesusta sen enempää kuin muitakaan. Myös OP:n pankkitoiminnan henkilöasiakkaista vastaava johtaja Sari Heinonen kertoo, että heillä noudatetaan hyvää finanssitapaa ja syrjintäkieltoa.

– Etnisellä tai kansallisella alkuperällä ei ole merkitystä tehtäessä päätöstä asiakkuuden avaamisesta, Heinonen vakuuttaa.

Säästöpankin yhteisöpäällikkö Sanna Korkeamäki kuitenkin sanoo, että mikäli asiakkaalla on esimerkiksi kytköksiä korkean riskin maihin, sääntely edellyttää pankilta tarkempaa asiakkuuden seurantaa.

Somalia, jossa Tule mukaan -yhdistys tukee toiminnallisesti ja rahallisesti Waaberi-peruskoulua, ei kuitenkaan kuulu Financial Action Task Forcen määrittelemiin korkean riskin maihin. Yhdistys on maksanut muun muassa Waaberi-koulun opettajan palkan, materiaaliavustuksia ja lähettänyt Somaliaan tänä vuonna kontin, jossa oli erilaisia koulutarvikkeita.

Pankit viittasivat sähköpostivastauksissaan myös viranomaisohjeisiin, kuten Finanssivalvonnan ohjeisiin.

Suomen kansalaisuus ei riitä tilin avaamiseen

Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle selviää, että pankkipalveluissa on Suomessa käyty oikeutta siitä, millaiset ja minkä maiden henkilöllisyystodistukset kelpaavat verkkopankkipalveluiden saamiseksi. Eduskuntakertomuksen mukaan syrjintäepäilyt liittyvät usealla alalla tyypillisesti juuri henkilöllisyyden todentamiseen.

Pankeilla on lain mukaan velvollisuus asiakkaansa tuntemiseen, mikä edellyttää pankilta tuntemistietojen keräämistä aina uutta asiakassuhdetta aloitettaessa. Ennen tilin avaamista pankin on varmistettava muun muassa tilinavaajan, tilinomistajan ja tilin käyttöön oikeutetun henkilön henkilöllisyys, olemassaolo ja oikeuskelpoisuus.

– Rekisteröityjen yhdistysten tilin avauksissa pankki tarkistaa sopimusehtojen määrittelyä varten vastuuhenkilöiden luottotiedot ja yritysyhteydet ja voi niissä ilmeneviin häiriötietoihin perustuen kieltäytyä avaamasta pankkitiliä, OP:n Sari Heinonen kertoo.

– Mikäli asiakas ei esimerkiksi vastaa pyydettyihin tietoihin tai toimita pyydettyjä dokumentteja useammasta yhteydenotosta huolimatta, seurauksena voi olla, ettei Nordea voi tarjota asiakkaalle kaikkia palveluita tai antaa asiakkaan tarvitsemaa neuvontaa, Nordean tiedottaja Satu Ryynänen toteaa.

Idiris Hassan Farahilla on Suomen kansalaisuus ja myös pitkä koulutus- ja työhistoria Suomessa. Tule mukaan -järjestön puheenjohtajan pestin lisäksi hän työskentelee Helsingin diakonissalaitoksella Vamos-hankkeessa, jossa tuetaan monikulttuuristen lasten ja nuorten koulunkäyntiä Vantaalla sekä neuvotaan maahanmuuttajataustaisten koululaisten vanhempia.

Farah on asunut Suomessa lähes 30 vuotta ja hänellä on ollut yhtä kauan tili Nordeassa. 90-luvun alussa Nordean nimi oli Suomen Yhdyspankki. Pankit eivät kertoneet Farahille kielteisen vastauksen syytä tai että tilin evääminen olisi liittynyt hänen tai jonkun toisen vastuuhenkilön tietoihin. Farah kertoo toimittaneensa pankeille myös vaadittavat asiakirjat.

Käyttöön jouduttiin ottamaan puheenjohtajan henkilökohtainen tili

Lopulta ainoa keino saada yhdistykselle pankkitili oli tehdä se Farahin henkilökohtaisen tilin alle Nordeaan. Kyseisen järjestötilin liikevaihto on rajattu vuodessa 30 000 euroon.

– Sehän on epäilyttävää, jos jäsenmaksuja tai lahjoituksia maksetaan puheenjohtajan tilille. Maksaessa näkyy minun nimi eikä järjestön nimi. Se on ongelmallista, Farah sanoo.

Niin yhdistys- ja yritystilinkin ideana on, että yhteiset tulot ja menot olisivat samassa paikassa. Se luo myös uskottavuutta erilaisia avustuksia haettaessa. Esimerkiksi Aktiassa yhdistyksen vastuuhenkilölle tai rahastonhoitajalle voidaan avata henkilöasiakkaan tili silloin, jos yritys ei ole rekisteröity.

Tule mukaan -yhdistys rekisteröitiin jo vuonna 2019.

– Emme voi hakea tukia tai avustuksia ilman tiliä, Farah harmittelee.

Yhdenvertaisuuslain mukaan henkilöön liittyvät tekijät, kuten alkuperä tai kansalaisuus, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin saada koulutusta, työllistyä tai saada erilaisia palveluja. Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate liittyy sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä.

– Peruspankkipalveluiden tarjoamisvelvoitetta, yksityisasiakkaiden tapaan, ei ole yritys- ja yhteisöasiakkaille, Säästöpankin yhteisöpäällikkö Sanna Korkeamäki huomauttaa.

Myös kansalaisuus vaati 20 vuoden taistelun

Idiris Hassan Farah uskoo, että Tule mukaan -järjestöllä olisi mahdollisuus auttaa maahanmuuttajanuoria ja antaa heille tukea paremman elämän ja tulevaisuuden tavoittelussa.

– Osallistumme suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen ja nuorten tulevaisuuden parantamiseen. Miksi emme voi toimia samalla tavalla kuin kantasuomalaiset ja miksi meitä estetään osallistumasta suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen, hän kysyy.

– Olemme myös veronmaksajia, Farah huomauttaa.

Vaikka maahanmuuttajataustaisten kohtaama syrjintä on edelleen Suomessa iso ongelma, Farahin mielestä maassa on menty parempaan suuntaan.

Farah lähti aikoinaan Somaliasta pakoon sisällissotaa. Neuvostoliiton kautta hän päätyi lopulta Suomeen 1990-luvun alussa.

Myös kansalaisuuden saaminen vaati aikoinaan Farahilta isoja ponnisteluja, sillä suojelupoliisi (Supo) antoi hänelle toistamiseen kielteisen lausunnon.

Vuonna 2006 Farah oli vieraana Ylen MOT-ohjelmassa, jossa keskusteltiin siitä, uhmaako suomalainen käytäntö salata Supon lausuntojen perusteet turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia. Supon kielteisistä lausunnoista Farahin kansalaisuushakemuksiin ja "värväyksestä vinkkimieheksi" uutisoi vuonna 2010 myös Helsingin Sanomat.

Kansalaisuus myönnettiin Farahille viimein vuonna 2011.

– Rakastan Suomea ja täällä on hyvä kansa. Haluan osallistua ja panostaa suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Maahanmuuttajataustaisiin kohdistuvia ongelmia vastaan pitää taistella, sillä muuten tilanne ei parane, Idiris Hassan Farah toteaa.

Juttua korjattu 24.7.2020 klo 17:07 OP:n vastaukset antoi pankkitoiminnan henkilöasiakkaista vastaava johtaja Sari Heinonen eikä viestintäpäällikkö Susan Patronen, kuten jutussa aiemmin luki.

Lue seuraavaksi:

Maahanmuuttajataustaisten lasten heikko koulumenestys harmittaa poliitikkoja – suomen opetus viedään ministerille, opettajien käytöstä pahoitellaan

"En olisi odottanut tätä sinulta", sanoi opettaja – Suomessa maahanmuuttajataustaiset oppivat huonommin kuin muut, tutkijan mukaan syrjintä rehottaa

Valtaosa afrikkalaistaustaisista kokee Suomessa syrjintää ihonvärinsä vuoksi, kertoo tuore selvitys – lapsillekin saatetaan huudella törkeyksiä

– Et muuten tule saamaan takuuvuokraa ikinä takaisin.

Naapurin varoitus kuulosti eteläsuomalaisen Minnan korviin oudolta. Vuokranantajan erikoisesta käytöksestä liikkui kyllä juttuja, mutta Minna oli tullut tämän kanssa toimeen varsin hyvin.

Vielä vähän ennen muuttoa yksityinen vuokranantaja oli vakuuttanut ystävälliseen sävyyn, ettei tällä ollut mitään erityistä syytä tyytymättömyyteen huoneiston kunnossa.

Mutta kun muutto oli tehty, Minna sai listan vaatimuksia. Talon yhteinen sauna oli pesty huonosti. Pihaa ei ollut hoidettu tarpeeksi. Muutto oli myöhästynyt sovitusta.

Olin epäuskoinen ja järkyttynyt. "Minna"

Lista oli pitkä ja jokaisen puutteen kohdalle vuokranantaja oli kirjoittanut rahasumman. Lopputulos oli, että vuokranantajan mielestä Minnalle kuuluisi palauttaa yli tuhannen euron takuuvuokrasta ainoastaan satanen.

Minna oli eri mieltä lähes koko listasta. Hänestä vaatimukset eivät perustuneet vuokrasopimuksiin eivätkä yleisiin vuokrakäytäntöihin. Hän ajatteli olleensa ihan tavallinen vuokralainen, joka oli pitänyt huoneiston kunnossa ja siistinä.

– Olin epäuskoinen ja järkyttynyt. Olen pienituloinen ja minulla oli monta käyttökohdetta mietittynä niille rahoille. En ole saanut edes sitä satasta, jonka hän lupasi minulle palauttaa.

"Enemmän tai vähemmän tekaistuja vaatimuksia"

Muuton jälkeen Minna mietti uudelleen naapurinsa sanomisia. Hän alkoi selvittää asiaa ja kuuli kuudesta muusta vuokralaisesta, joista kukaan ei ollut saanut takuuvuokraa takaisin. Kaava oli yleensä sama, kertoo yksi vuokralaisista, Kati.

– Vuokranantaja lähettää listan asioista, jotka ovat vialla ja hinnoittelun niistä. Enemmän tai vähemmän tekaistuja vaatimuksia. Minun kohdallani juristi totesi listan täysin perusteettomaksi, Kati sanoo.

– Olen itsekin ollut vuokranantaja. Tämän tapauksen yhteydessä olen ihmetellyt, että näinkö helppoa vuokravakuuksien pimittäminen on.

Takuuvuokriin liittyvissä riidoissa vuokranantajan on pystyttävä näyttämään, että vahingot ovat johtuneet vuokralaisista. Tavallisista elämisen jäljistä takuuvuokraa ei voi pidättää. Selkein peruste ovat maksamattomat vuokrat.

• Lue myös: Normaalia kulumista vai ei? Vuokralaista syytettiin parin sentin naarmusta

Mediassa leviää ajoittain kauhutarinoita vuokralaisista, jotka ovat jättäneet asunnon kaameaan kuntoon. Minna ja Kati vakuuttavat, että heidän tapauksissaan kyse ei ole tästä.

Yle on nähnyt vuokranantajan Minnalle ja Katille lähettämät vaatimuslistat saatesanoineen sekä tutustunut myös muihin kirjallisiin dokumentteihin tapauksista.

Vuokralaiset hankkivat oikeudellista apua ja laativat pitkät vastineet vuokranantajalle. Katin oikeusavustaja laati vielä erikseen kirjeen, jossa vuokranantajaa kehotettiin palauttamaan rahat. Ei vastausta.

Yhteiskunta on heidän edessään aika voimaton. Anne Viita

Tarina on osoitus siitä, miten ahtaalla vuokralainen on, jos vuokranantaja ei yksinkertaisesti suostu palauttamaan takuuvuokraa. Vuokralaisten oikeuksia ajavan Vuokralaiset ry:n mukaan vastaavia tapauksia on tullut vastaan muutamia. Epärehellisen vuokranantajan riski jäädä kiinni on pieni.

– Yhteiskunta on heidän edessään aika voimaton. Joku saattaa pidättää esimerkiksi sata euroa säännöllisesti siinä toivossa, että kukaan ei käytä aikaa niin pienen rahan takaisin saamiseksi, Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita sanoo.

Räikeimmistä tapauksista voi tulla rikostuomio

Takuuvuokraan liittyvät kiistat ovat yleensä siviilioikeudellisia riita-asioita. Laiton takuuvuokran pimittäminen voi kuitenkin täyttää myös kavalluksen tunnusmerkit.

Kavallus on virallisen syytteen alainen rikos. Syyttäjä voi siis nostaa syytteen, vaikka asianomistaja ei sitä vaatisikaan.

Tällaisessa tapauksessa pitäisi ainakin esitutkintakynnyksen ylittyä. Matti Tolvanen

Helsingin hovioikeus tuomitsi yhdessä Minnan tarinaa muistuttavassa jutussa vuokranantajan neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen petoksista ja kavalluksista vuonna 2019. Tuomio ei ole lainvoimainen, sillä vuokranantaja on saanut valitusluvan korkeimmasta oikeudesta.

Mutta vaikka tapaus vaikuttaisi ilmeisen lainvastaiselta, voi poliisi olla haluton tutkimaan asiaa rikoksena. Näin kävi aluksi myös eteläsuomalaisen Minnan tapauksessa.

Hän sanoo kertoneensa poliisille, että vuokranantaja oli pimittänyt takuuvuokran useilta muiltakin vuokralaisilta. Rikosilmoituksen vastaanottaja oli kuitenkin kuitannut tapauksen yksittäisenä riita-asiana.

– Kun hän kuuli sanan "vuokravakuus", hän sanoi, ettei asia kuulu poliisille ollenkaan, hän kertoo.

Rikosoikeuden professori: "Ihan väärä vastaus" poliisilta

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta kummastelee poliisin väitettyä reaktiota. Jos vuokranantaja todella jättää takuuvuokran säännöllisesti palauttamatta ilman laillisia perusteita, se pitäisi vähintään tutkia.

– Jos poliisi on sanonut, että tällainen asia ei kuulu poliisille, se on ollut ihan väärä vastaus. Poliisi pyrkii näitä aika helposti torjumaan, mutta tällaisessa tapauksessa pitäisi ainakin esitutkintakynnyksen ylittyä. On eri asia, riittääkö näyttö tuomioon, Tolvanen sanoo.

Myös Katille on jäänyt hämmentynyt olo poliisin suhtautumisesta tapaukseen. Hän oli vuokralla asunnossa ennen Minnaa ja häneltäkin jäi takuuvuokra saamatta. Hänen tapauksessaan poliisi kuitenkin otti yhteyttä vuokranantajaan, jolloin tämä palautti rahat lähes kokonaan. Minnan kohdalla poliisi ei samaan suostunut.

"Tuhannen euron vakuudesta riitely voi maksaa 3 000 euroa"

Jos Minnan tapaus ei etene rikosasiana, hänen on haettava rahojaan muuta kautta.

Kuluttajariitalautakunta on maksuton ja se voi antaa suosituksen kiistan ratkaisusta. Mutta jos vuokranantaja ei noudata suositusta, osoite on käytännössä siviiliriita käräjäoikeudessa.

Uusimaa-lehdessä kerrottiin eräästä tällaisesta tapauksesta viime vuonna. Siinä vuokranantaja joutui maksamaan vakuudet takaisin neljälle vuokralaiselle. Oikeuteen haastamisessa on kuitenkin omat riskinsä.

– Tuhannen euron vakuudesta riitely voi maksaa 3 000 euroa oikeudenkäyntikuluina. Joskus häviäjä määrätään maksamaan molempien kulut, mutta joskus kumpikin vastaa omistaan. Se on kuluriski, Vuokralaiset ry:n Anne Viita sanoo.

Lakimiesliiton puheenjohtaja Tuula Linnan mielestä Suomesta puuttuu väline, jossa takuuvuokrakiistojen kaltaisia juttuja voitaisiin käsitellä nopeasti, halvalla ja velvoittavasti. Nykymallissa osa unohtaa mieluummin koko asian kuin lähtee käräjöimään muutaman satasen tai tuhannen euron saatavasta.

"Toivon, että poliisi tutkii tämän"

Minna ei aio jättää asiaa kesken. Niin hän sanoo päättäneensä jo aivan alussa. Yhteys talossa aikaisemmin asuneeseen Katiin on merkinnyt paljon: he eivät ole koskaan tavanneet, mutta ovat pitäneet yhteyttä ja kannustaneet toisiaan vaikeassa asiassa.

Katin tapauksessa tarinassa on vielä yksi käänne. Hän on joutunut myöhemmin osalliseksi vielä toiseen samankaltaiseen vyyhtiin. Siinä toinen vuokranantaja jätti takuuvuokrat palauttamatta ainakin kahdelle vuokralaiselle, ilman perusteluita. Siitäkin Kati ilmoitti poliisille.

Ihan näin härskejä tapauksia tulee onneksi harvoin. Anne Viita

Myös Minna otti uudelleen yhteyttä poliisiin kesällä 2020. Hän jätti kirjallisen rikosilmoituksen, jossa kertasi vuokranantajan toiminnan itsensä ja edellisten vuokralaisten kanssa.

– Toivon, että poliisi tutkii tämän. Minulta on viety rahaa väärin perustein ja odotan saavani ne takaisin. Ennen kaikkea haluan, että tällaisen toiminnan täytyy loppua. Teen tätä myös tulevien vuokralaisten takia.

Nyt paikallinen poliisi vahvistaa Ylelle tutkivansa kahta epäiltyä kavallusta takuuvuokriin liittyen. Toisessa on kyse Minnan, toisessa Katin jälkimmäisestä tapauksesta.

Minna ja Kati eivät esiinny tässä jutussa omilla nimillään heidän suojaamisekseen. Heidän tapauksessaan ei ole pelkästään kyse yksittäisen vuokranantajan toiminnasta, vaan vuokralaisen asemasta laajemmin.

Kaksi hyvää neuvoa takuuvuokrariitojen välttämiseksi

Kuluttajaliiton mukaan vuokralaisella ja vuokranantajalla on keinoja ehkäistä takuuvuokrien palauttamiseen liittyviä epäselvyyksiä. Yksi niistä on perusteellisen katselmuksen tekeminen vuokrasuhteen alkaessa ja loppuessa.

– Otetaan valokuvia ja kirjataan ylös, missä on kolhuja ja kulumia. Vuokrasuhteen päätyttyä huoneiston kuntoa on helppo verrata muistiinpanoihin, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell sanoo.

Toinen hyvä konsti on takuuvuokran tallettaminen erilliselle vuokravakuustilille. Vuokralainen avaa tilin, siirtää sille sovitun summan ja tili pantataan vuokranantajalle. Näin kumpikaan osapuoli ei voi käyttää rahoja sellaiseen, mihin ne eivät kuulu.

– On tärkeä muistaa, että takuuvuokra ei ole vuokranantajan omaisuutta. Sitä ei pidä sekoittaa omaan omaisuuteensa ja käyttää, Beurling-Pomoell sanoo.

Kuluttajaliitto saa keskimäärin 2 500 yhteydenottoa joka vuosi. Niistä karkeasti puolet koskee asunnon vuokrausta. Luvut kertovat siitä, että asunnon vuokraamiseen liittyy paljon epätietoisuutta.

Näiden vinkkien noudattaminen säästää vuokralaiset ja vuokranantajat harmilta isossa osassa takuuvuokrakysymyksistä. Ne eivät kuitenkaan ratkaise tilanteita, joissa jompikumpi osapuoli kieltäytyy kaikesta yhteistyöstä.

– Ihan näin härskejä tapauksia tulee onneksi harvoin, sanoo Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.

Mitä on tavallinen kuluminen? Lue täältä Vuokralaiset ry:n ohje

Lauantaina Suomeen saapuu lisää sateita maan etelä- ja itäosiin. Kuurot ovat mahdollisia muuallakin.

Lämpötila jää lauantaina alle 20 asteen. Lämpimintä on Lapin itäosissa.

– Huominen sää ei ilahduta lomalaisia, Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi summaa.

Sunnuntaina sää alkaa taas lämmetä ja paikoin nautitaan poutasäästä. Lämpötila kohoaa yli 20 asteen. Maan etelä- ja keskiosissa se voi nousta jopa 22 asteeseen. Sadekuuroja esiintyy jälleen, mutta ne painottuvat maan itä- ja pohjoisosiin.

– Vaikka sataa, on myös sateettomia alueita, Kotakorpi muistuttaa.

Alkuviikosta lämpötila pysyttelee laajalti 20 asteen yläpuolella. Paikoin voidaan päästä jo lähelle hellelukemia.

Sadekuuroista ei päästä eroon ensi viikollakaan. Kuurosateiden sademäärät vaihtelevat paikoitellen, ja vettä voi tulla lähipäivinä jopa 20–30 milliä.

Heinäkuun sademäärät paikoin hyvin suuria

Heinäkuu on ollut tähän mennessä keskivertoa sateisempi. Joillain paikkakunnilla sadetta on tullut lähes 100 millimetriä kuukauden keskiarvoa enemmän.

Esimerkiksi Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa sadetta on tullut 154 millimetrin edestä, kun heinäkuun keskiarvo on paikkakunnalla 57 milliä.

Yli 140 millimetriä on satanut lisäksi ainakin Kajaanissa, Isojoella, Porissa ja Ilomantsissa. Suuret sademäärät eivät siis ole keskittyneet vain tiettyyn osaan maata, vaan niitä on mitattu eri puolilla Suomea.

Kotakorpi pohtii sademäärän syyksi sitä, että heinäkuuhun ei ole osunut pitkää poutajaksoa.

– Kun kesäisin sataa, sataa paljon.

On lisäksi normaalia, että säässä tapahtuu kesäisin isoja vaihteluita.

Normaalisti kesäisin Euroopan yllä vallitsee korkeapaine. Tänä kesänä Suomenkin yli on kuitenkin pyyhkinyt useampi matalapaineen alue.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Tunturi-Lapissa sataa kaatamalla vettä, ja talojen räystäät notkuvat vedestä Ounasjärven rannalla. Satamassa viittoilee käsillään mies, jolla on stetsonhattu päässä ja niiden alta pilkistävät pitkät valkoiset hiukset. Hän poimii taskustaan paperiarkin, jossa on pitkä lista nimiä. Useita autonavaimia kilisee taskussa, enemmän kuin tavallisella kulkupelin omistajalla.

Yrittäjä Tuomo Laakso suunnittelee asiakkaidensa autojen siirtoa, joka alkaa kello 17 jälkeen. Päivällä on viety jo useita vaeltajia veneellä Ounasjärven yli, Hetta–Pallas -vaellusreitin lähtöpaikalle.

– Tämä kesähän on ollut huitsin hyvä, kun kotimaan matkailu on nyt in. Sitä pyöritään nyt täällä kotimaassa ja luontomatkailu on nyt pop, iloitsee Laakso Hetan sataman venelaiturin kupeessa.

Vanhat kävijäennätykset murskaantuvat

Autojen siirtelyn ohella Tuomo Laakso on kultaseppä ja hänellä on yhdessä vaimonsa Rauna Näkkäläjärven kanssa koruliike, jossa sijaitsee kahvio. Autonsiirrot ja venepalvelu matkailijoille on Laakson päätyö kesällä, talvella valmistetaan koruja.

Hetassa pahin korona-aika oli yrittäjälle hiljainen, kuten muuallakin Suomessa. Kotimaan matkailun virkistyminen on ollut yritykselle valtava piristys.

– Tuossa kävin luontokeskuksessa viemässä avaimia, niin sanoivat, että viime kesän ennätys meni umpeen jo toista viikkoa sitten. Kesää on vielä jäljellä ja syyskuussa ruska-aika tulossa, niin kyllä tämä menee yli reilusti. Huippukesä tästä tulee.

Autonsiirtely on kasvava bisnes

Laaksolla on useita kuskeja siirtämässä autoja. Hän ajaa itse letkan perässä ja hakee minibussilla kuskit takaisin Hettaan. Sama toistuu iltaisin muutaman kerran.

– Joskus kiusaan kuskeja, kun Pallaksen hotellin respassa on keppihevosia. Varoittelen porukkaa, että nyt tullaan tunturin yli sitten ratsastaen. Sitä päivää ei ole vielä tullut, naureskelee Laakso.

Autonsiirtelystä on kasvamassa iso bisnes Lapissa. Tuomo Laakso ei uskalla tämän kesän tarkkoja autonsiirtolukuja arvailla, mutta paljon niitä hänen mukaansa on, kun lasketaan kaikki kolme alueen autonsiirtoyrittäjää mukaan.

– Määrää on vaikea sanoa, kun meitä on kolme venekuskia ja kaikki siirtävät myös autoja. Kyllä niitä huikea määrä sinne kuskataan: satoja, jopa tuhansista puhutaan, laskee Tuomo Laakso.

Hetta–Pallas -vaellusreitti (55 km) jännittää ensikertalaisia

Hetan pihaan saapuu lisää autoja. Yhdestä nousevat tamperelaiset Vilma Koskinen ja Ville Korhonen. Molemmat venyttelevät muutaman minuutin autonsa vierustalla, sillä takana on useiden tuntien ajomatka. Nuuhkaisu Lapin ilmaa ja raikas sade virkistävät kummasti matkalaisia Hetan rannalla.

– Sade harmittaa sen verran, että maisemat eivät ole parhaasta päästä, mutta muuten sillä ei ole vaikutusta. Varauduttiin pitkän automatkan aikana siihen, että koko reissu voi olla pahimmillaan sadetta, tokaisee Ville Korhonen hymyssä suin.

Vilma Koskiselle Lapin vaellus on uusi kokemus, ja Hetta–Pallas on uusi reitti myös Korhoselle. Pariskunta aikoo yöpyä reissullaan teltassa.

– Tosi paljon kehuttu reitti, ja varmasti on rankka, mutta uskon, että sen väärti.

Autonsiirron onnistuminen vaivatta ja venekuljetus lähtöpaikalle helpottavat vaelluksen järjestelyjä.

– Kyllä se oli tärkeä tekijä, kun näitä vaihtoehtoja pohdittiin. Toinen olisi ollut rengasreitti, mutta sopivaa ei meinannut löytyä. Täältä pääsee yhdensuuntaisen reitin ja auto odottaa valmiina, joten onhan se aivan mahtavaa, pohtii Vilma Koskinen ja Ville Korhonen järjestelee rinkkaa venematkaa varten.

Vaellusvinkit kaupan päälle

Laakso ottaa asiakkaansa vastaan iloisella mielellä ja antaa ohjeita vaellukselle. Lapin kairat ja varsinkin Hetta–Pallastunturin ympäristö on tuttu jo nuoresta pitäen, sillä aikoinaan vierähti vuosia Hetta hotellin oppaana. Vesineuvo on se yksi tärkeimmistä.

– Vettä kannetaan turhaa, täällä virtaavat vedet ovat juotavia. Olen ollut täällä ikäni, enkä ole täällä ikinä vettä kantanut. Se on jo huono tuuri, jos sinne on joku elukka kuollut puron varteen. Katsokaa vaan, ettei siellä veden seassa seilaa karvoja, niin siitä sen voi päätellä, Laakso neuvoo rannalle saapuneita vaeltajia.

Tällä kerralla pihalle jää siirrettäväksi kaksi autoa lisää, ja neljä vaeltajaa hyppää venematkalle toiselle puolelle Ounasjärveä. Jännitys, sen voi tuntea Hetan rannalla.

– Tästä jatketaan järven yli venekuljetuksella ja sieltä on tarkoitus vaeltaa yöksi Pyhäkerolle. Seuraavana päivänä jatketaan eteenpäin noin 10 kilometriä, suunnittelee Vilma Koskinen hänen ja Ville Korhosen alkumatkaa.

Tavallisia ihmisiä, napapiirin sankareita

Viisi autoa odottaa pihalla venematkan jälkeen siirtoa Pallakselle. Toistakymmentä autoa jää vielä odottamaan pihaan. Välitön yrittäjä Tuomo Laakso osaa arvostaa kotimaassa matkailevia ja suomalaisiin iskenyttä Lapin vetovoimaa, Lapin ”hulluutta”. Asiakkaita on saapunut tänä kesänä kaikista Suomen kolkista.

– Ne on ihan syrjää myöten joka puolelta, ja ihan tavallista väkeä. Ei ne sen kummempia ole, napapiirin sankareita.

Kansallisteatterin Kiertuenäyttämö on jälleen päässyt tien päälle koronakevään tauon jälkeen.

Sirkustaiteilijat Kai Kuutamo ja Kalle Lehto kertovat kaivanneensa kovasti esiintymisiä. Kevät oli luonnollisesti kaksikollekin sirkuksen saralla hyvin hiljainen.

– Kyllä sitä on kaivannut, koska on ollut pitkä tauko koronan takia. Itselläni on ollut joitakin esityksiä, mutta mukava päästä kunnolla tien päälle, Kuutamo sanoo.

Kansallisteatterin Sisäpiha-sirkuksen esityksen ensi-ilta nähtiin tällä viikolla Pakilakodin pihamaalla Helsingissä.

• Katso tunnelmia Pakilakodin esityksestä jutun pääkuvaa klikkaamalla.

– Ideana on viedä taidetta keskelle terveydenhuollon, sosiaalityön ja vankeinhoidon yksiköiden arkea, Kansallisteatterin kiertuenäyttämön taiteellinen suunnittelija Jussi Lehtonen kertoo.

Koronakevään vuoksi esitykset järjestetään ulkotiloissa. Ulkona esiintyminen on taiteilijoille mieleen, koska esityksissä saa ottaa uusia tiloja haltuun.

Taiteilijat Kuutamo ja Lehto kertovat, että temput suunnitellaan siten, että ne on mahdollista toteuttaa tarvittaessa varsin erilaisissa ympäristöissä. Maasto ja tilat otetaan huomioon ja ne nähdään enemmän mahdollisuutena kuin esteenä.

Ulkoilmaesityksillä on kuitenkin säävaraus, koska tuuli ja sade vaikeuttavat tekemistä. Jos sataa kovaa, esitys on keskeytettävä ja siirrettävä toiselle päivälle.

– Eipä taida yleisökään mielellään kovassa sateessa istuskella, Lehto naurahtaa.

Lehto uskoo koronan korostaneen taiteen merkitystä ylipäätään.

– Kun on oltu yksin kotona, eikä ole päästy katsomaan mitään, niin on huomattu, että se kulttuuri on tärkeää.

Kaksikon mukaan syksy näyttää paremmalta, koska keikkojen määrä on lisääntymässä.

– Esityksiä varaillaan nyt yhä enemmän ja kalenteri täyttyy, Kuutamo iloitsee.

Vuonna 2019 Kiertuenäyttämö järjesti yhteensä 76 esitystä, joista 57 Helsingissä ja 19 muualla Suomessa.

Lue myös:

Turvallisuudesta ei tingitä, vaikka taloustilanne on tukala – sinfoniaorkesterit valmistautuvat poikkeukselliseen syyskauteen

Ilosaarirockin Petri Varis tietää, miksi kesä ilman festareita ottaa niin lujille – katso kuvat: festarihumu vastaan tämän kesän todellisuus

Tapahtumat peruuntuivat ja rokkikeikat hiljenivät – ääni- ja valotekniikan yrittäjä: Roudareitten työtilanne näyttää epävarmalta ensi kesänäkin

Jaakko Salolle Merenkurkku on tuttua aluetta.

Hän on veneillyt ja mökkeillyt alueella yli 50 vuotta.

Salo osasi odottaa – pelkäsi – että jossain vaiheessa sinilevä voi vallata myös Merenkurkun. Silti ensimmäinen oma havainto siitä alueella oli kolme vuotta sitten järkytys. Ja kun levää sitten löytyi omasta mökkirannasta, Salo oli pettynyt.

– Se tuli kuin salama ukkospilvestä. Olin kuullut, että sitä on, mutta en ollut nähnyt – ja sitten se oli kohdalla, Salo kertoo.

Pahimmillaan koko ranta oli levän peitossa.

– Koko ranta oli myrkynvihreä ja lainehti kuin hidastetussa elokuvassa, Salo sanoo.

Tällä hetkellä Salojen mökkirannassa ei uida eikä leikitä. Sinileväisen veden lähelle ei päästetä pieniä lapsenlapsia.

– Tarkkana on oltava. Lapsenlapsia ei voida oikein tuoda tänne, ennen kuin ollaan varmoja, että sinilevää ei enää ole.

Katso seuraavaksi: Merenkurkun levätilanne esilä Ylen aamussa 24.7.2020

Kun on sinilevää, veden tilaan voidaan reagoida

Jaakko Salo kertoo ajatelleensa toiveikkaasti, että sinilevä jäisi Merenkurkkua etelämmäksi. Toisin siis kävi.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen levävastaava Ella Oksan mukaan sinilevähavaintoja on tehty Merenkurkussa nyt enemmän kuin viime vuonna. Havaintojen määrä on suunnilleen sama kuin kesällä 2018.

Ilmastonmuutoksen ja lämpimän kesäkuun ohella tämän kesän sinilevätilannetta selittävät leuto talvi ja vähäinen routa.

– Se on tarkoittanut paljon valumia, jolloin vesistöihin on kulkeutunut paljon ravinteita, Oksa sanoo.

ELY-keskuksessa seurataan meren ravinnetasoja, joiden avulla sinilevätilannetta voidaan ennakoida. Vaikka sinilevää ei vesistöihin toivota, Oksa löytää sen esiintymisestä myös jotain positiivista.

– Jos positiivisesti ajatellaan, sinileväesiintymät ovat hyviä, sillä ne kertovat meille, että veden tila on huolestuttava. Silloin me voimme reagoida siihen.

Oksan mukaan Merenkurkussa on ongelmia, joihin pitää pureutua. Kuten ravinnekuormitus. Ratkaisukeinoja voisivat olla erilaiset ravinnestopparit, kuten esimerkiksi kosteikot ja pohjapadot.

– Ja päästöjä pitää vähentää rajoittein.

"Jokainen pienikin asia on tärkeä"

Jaakko Salon mökillä merivettä ei käytetä nyt mihinkään. Sadevesitynnyrit huolehditaan kuntoon pihamaalle vettä keräämään ja käyttövettä tuodaan kaupungista.

Esimerkiksi matot mökkiläiset ovat pesseet jo vuosia kaupungissa eikä mökkirannassa.

Vaikka Salo on vähän epäileväinen sen suhteen, onko yhden ihmisen tai perheen toimilla vaikutusta kokonaisuuteen, Oksa vakuuttaa, että on.

– Jokainen meistä on kuormittaja. Periaate ja jokainen pienikin asia on tärkeä, Oksa sanoo.

Lue seuraavaksi: Sinilevä valtasi puhtaista vesistään tunnetun Merenkurkunkin – tutkija toivoo, että hälytyskellot soivat viimeistään nyt: "Meri ei kestä enää lisää kuormitusta"

"Paremmasta on toivoa"

Osa sinilevistä on myrkyllisiä, osa ei.

Ella Oksan mukaan sinilevä on vesistöissä luontainen, mutta sen kukinnat ja laajat massaesiintymät eivät ole.

Vaikka sinilevää ei näkisi, sitä voi olla silti olla vedessä.

– Asian voi testata vaikka ottamalla vesilasiin vettä. Kun sen antaa tunnin seisoa, sinilevä tulee pintaan, jos sitä on, Oksa vinkkaa.

Vaikka sinilevälautta mökkirannassa hajoaisi, Jaakko Salo varoo käyttämästä vettä samantien.

– Siinä on useiden päivien kirkas vaihe ja levä painuu pohjaan. Silloin pitäisi malttaa odottaa.

Nähtäväksi jää, onko sinilevä Salon mökillä jatkossa jokakesäinen riesa. Näin hän vähän pelkää.

Ella Oksa toteaa, että tilanteen muuttamiseksi on tehty ja tehdään töitä.

– Tulokset tulevat aina viiveellä. Yritämme parantaa tilannetta ja paremmasta on toivoa, Oksa sanoo.

Suomenkielisessä Tiktokissa esiintyy runsaasti rasismia, kiusaamista ja vihapuhetta, vaikka ne kaikki on selväsanaisesti kielletty alustan yhteisösäännöissä.

Tiktokin yhteisösäännöissä todetaan, että sovellus poistaa sisällön, joka on ristiriidassa sen yhteisösääntöjen kanssa. Esimerkiksi etnisyyteen, rotuun tai muuhun suojattuun ominaisuuteen väheksyen kohdistetut halventavat ilmaisut ovat kiellettyjä.

Käyttäjät, jotka rikkovat sääntöjä hyvin räikeästi tai useasti, estetään palvelusta joko väliaikaisesti tai pysyvästi.

Yle lähestyi Tiktokia sen suomenkielisen sisällön rasismiongelmista 6. heinäkuuta. Yhtiö kertoi tuolloin aloittavansa yhteydenoton perusteella selvityksen sääntöjä rikkovasta sisällöstä.

Tiktok myöntää: Asiaan olisi pitänyt puuttua aiemmin

Vielä 6. heinäkuuta yksittäinen Tiktokissa tehty sanahaku löysi palvelusta runsaasti rasistisia ilmaisuja sisältävää, yhteisösääntöjä rikkovaa sisältöä. Osa rasistisesta sisällöstä jää myös haun ulkopuolelle, sillä toisten käyttäjien videoihin jätetyt kommentit eivät nouse siinä esille.

Yhteisösääntöjen perusteella esimerkiksi neekeri-sanan käytön pitäisi olla kiellettyä, sillä säännöt kieltävät etnisyyteen ja rotuun kohdistuvat halventavat ilmaisut. Tästä huolimatta vielä heinäkuun alussa Tiktokin haku-toiminto tarjosi n-sanalla tehdyn haun tulokseksi runsaasti sisältöä. Hakutuloksena tarjotun neekeri-aihetunnisteen sisältämät videot olivat tuolloin keränneet lähes 800 000 näyttökertaa.

Aihetunnisteella merkittyjen videoiden lisäksi haku ehdotti myös käyttäjänimiä, videoita ja ääniraitoja. Sen sijaan englanniksi tehty vastaava haku tuottaa tulokseksi vain alle kymmenen käyttäjää ja hiukan yli sata ääniraitaa.

Noin viikkoa myöhemmin, 15. heinäkuuta, suomenkielisen haun tulokset näyttävät Tiktokissa erilaisilta. Haku tarjoaa tuloksena vain käyttäjänimiä ja ääniraitoja. Aihetunnisteita ja videoita ei enää näytetä.

Tiktok kertoi Ylelle 17. heinäkuuta, että se poisti selvityksensä tuloksena alustalta satoja videoita ja kommentteja, jotka rikkoivat Tiktokin yhteisösääntöjä. Tiktok kertoi asiasta kirjallisesti. Sen tiedottajalla ei ollut aikaa haastattelulle.

Lausunnossaan Tiktok myöntää, että tässä tapauksessa toimiin olisi pitänyt ryhtyä paljon aikaisemmin.

Yhtiön mukaan sen tuore raportti kuitenkin osoittaa, että maailmanlaajuisesti 98,2 prosenttia yhteisösääntöjä rikkovista videoista poistettiin jo ennen, kuin käyttäjä ehti ilmiantaa ne. Samassa raportissa Tiktok kertoo, että se valvoo yhteisösääntöjen noudattamista teknologian ja sisältömoderoinnin avulla.

"Mä en ole törmännyt kehenkään, joka ei saa mitään vihaa"

Ylen haastattelemat Tiktokin käyttäjät kertovat kaikki saaneensa osakseen vihakommentteja. Haastateltavat ovat nähneet myös muihin käyttäjiin kohdistuvaa epäasiallista kommentointia.

Ayesha (@crybabysweeties) sai vihakommentteja eniten silloin, kun hän oli juuri aloittanut tiktokkaamisen. Nyt ikäviä kommentteja tulee vähemmän, ja videoista sanotaan myös paljon hyvää. Kun vihakommentteja tulee, ne ovat joko rasistisia tai homofobisia.

Ayesha tekee tiktokkeja enimmäkseen omasta seksuaalisuudestaan: joko hauskoja videoita, jotka naurattavat muita seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjä edustavia ihmisiä, tai vakavampia videoita, jotka kertovat esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen kokemasta vihasta. Lisäksi Ayesha tekee tiktokkeja tyylistään.

Ayesha esiintyy tässä jutussa etunimellään, sillä kaikki hänen lähipiirissään eivät tiedä, millaista sisältöä hän tekee Tiktokiin.

Ayeshan mielestä Suomi-Tiktokin käyttäjät saavat vihaa niskaansa aivan pienistä asioista. Ilmapiiri on hyvin erilainen esimerkiksi Yhdysvaltojen Tiktok-piireihin verrattuna.

Suomi-Tiktokissa vihakommentit kohdistuvat esimerkiksi käyttäjän ulkonäköön, sukupuoleen tai harrastuksiin. Vihaa voi saada pelkästään siksi, että on eri mieltä kuin muut. Harva välttyy kommentoinnilta täysin.

– Mä en ole törmännyt kehenkään, joka ei saa mitään vihaa. Ihmiset keksii aina jotain sanottavaa, Ayesha sanoo.

– Ihan sama oletko tumma- vai vaaleaihoinen, ihan sama mitä sisältöä teet, saat varmasti vihaa.

Vihaan vastataan julkisuudella

Unna-Leena Karppinen (@unnahadia) alkoi saada vihakommentteja, kun kertoi Tiktokissa enemmän itsestään. Karppinen kertoo esimerkkeinä sen, että hän ei vastusta maahanmuuttoa. Ikäviä kommentteja sateli myös silloin, kun Karppinen kertoi, että hänen miehensä on ulkomaalainen. Kommenteissa häntä saatetaan esimerkiksi nimitellä tai toivoa, että hän joutuisi raiskatuksi.

Karppinen vastaa saaminsa törkykommenteihin tekemällä niistä videoita. Hän haluaa näin tuoda laajemmin esille sitä, millaisia kommentteja ihmiset sovelluksessa kirjoittavat.

Myös Ayesha on kokeillut tekniikkaa ja huomannut sen vähentävän kommentoinnin määrää.

– Ihmiset ei enää uskalla sitten laittaa mitään rasistisia kommentteja.

Toiset käyttäjät päättävät jättää vihakommentit kokonaan ilman huomiota. 18-vuotias Anne Wima (@annewima) vastaa ikäviin kommentteihin positiivisilla ajatuksilla.

– Mä oon aina positiivinen. Se [kommentointi] ei vaikuta muhun mitenkään, koska oon tottunut siihen.

Myös muut Tiktokin käyttäjät yrittävät päihittää negatiivisen positiivisella. Wima on huomannut, että kun yksi käyttäjä kommentoi jotain rasistista, toiset käyttäjät tulevat paikalle kommentoimaan positiivisia asioita.

Ayesha on pohtinut myös sitä, että hän voisi estää yksittäisten sanojen käytön omien videoidensa kommenteissa.

Ilmiantamisen vaikutukset eivät ole käyttäjille selviä

Sääntöjen vastaista sisältöä voi myös ilmiantaa Tiktokille. Yhtiö kertoo läpinäkyvyysraportissaan, että sen moderaattorit arvioivat, mikäli ilmiannettu sisältö rikkoo sääntöjä. Jos näin on, sisältö poistetaan. Viime vuoden heinä-joulukuussa Tiktok poisti maailmanlaajuisesti yli 49 miljoonaa videota, mikä edustaa yhtiön mukaan alle yhtä prosenttia kaikista käyttäjien luomista videoista.

Ayesha kertoo, ettei ole koskaan ilmiantanut saamiaan kommentteja, vaan antanut asian olla tai vastannut siihen videolla.

– En mä tiedä, musta tuntuu, että niitä tulee kuitenkin joka tapauksessa.

Karppinen sen sijaan sanoo ilmiantaneensa joitakin kommentteja ja käyttäjäprofiileja, jotka rikkovat sääntöjä. Lisäksi hän on huomannut, että rasismia sisältäviä videoita on poistettu Tiktokista.

Hän ei kuitenkaan tiedä, onko ilmiantaminen johtanut sisällön poistamiseen, sillä Tiktok ei kerro käyttäjälle, onko se ryhtynyt toimenpiteisiin ilmiannon vuoksi. Esimerkiksi Facebookissa näin toimitaan. Tiktokin läpinäkyvyysraportissa ei myöskään puhuta tarkemmin poistetuista käyttäjäprofiileista tai kommenteista, vaan pelkästään videoista.

Kommentoijat luultavasti hyvin nuoria

Sekä Wima että Karppinen arvioivat, että ilkeitä kommentteja jättävät käyttäjät ovat nuoria. Wimman mukaan vihakommentteja jättävät käyttäjät voivat olla hyvin nuoria, noin 10–11-vuotiaita lapsia. Myös Karppinen ajattelee, että kommentoijat voivat olla nuoria lapsia.

Wimman mukaan kommenteista paistaa läpi, että käyttäjät eivät ymmärrä rasismia. Hänestä siitä pitäisi opettaa koulussa lapsille enemmän.

– Mun mielestä ne [kommentoijat] ei vain tajua, Wimma sanoo.

– Netissä on helppoa kirjoitella tuollaista, kun ei ole omaa kuvaa tai nimeä esillä, Karppinen taas toteaa.

Karppinen arvioi, ettei Tiktok ole puuttunut ongelmaan kovin hyvin.

Ayesha toivoo, että sääntöjä rikkovaan, esimerkiksi rasistiseen sisältöön puututtaisiin aidosti.

– Mä toivoisin, että Tiktok ottaisi [asian] tosissaan.

Lue myös:

Yritykset vetävät Yhdysvalloissa mainoksia Facebookista – vaativat somejättiä suitsimaan rasistisia ja väkivaltaisia sisältöjä

Instagramista ja Facebookista poistettiin satoja tilejä – rasistisiin viharyhmiin linkittyvillä tileillä pohdittu menoa aseistautuneina BLM-protesteihin

Rasismikeskustelu paljastaa somen parhaimmat ja pahimmat puolet – Instagramissa jaetaan solidaarisuutta, kun Twitterissä pilkataan vainajaa

7.10 Polttoaineiden verotus kiristyy viikonloppuna

7.41 Turistihitti Sompasauna saunottaa nyt suomalaisia

7.45 Jälkiviisaat

8.12 Somen voima – voiko somehaasteilla vaikuttaa?

8.50 Balettitanssija Atte Kilpisen yllätyspesti Hampurissa

Juontajina Juha Hietanen ja Milla Madetoja

Koskelta kotoisin oleva Johanna Liipola teki tänä kesänä uudenlaisen kesäretken. Hän hyppäsi SUP-laudalle ja matkasi sen kanssa neljän päivän ajan.

Liipola teki samoin kuin moni muukin: kotimaanmatkailu on saavuttanut tänä vuonna poikkeuksellista suosiota.

Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistyksen Suoma ry:n toiminnanjohtaja Hannu Komun mukaan kotimaanmatkailu vetää erittäin hyvin pitkän alavireisen koronakauden jälkeen.

Sen lisäksi, että lähimatkailu tukee paikallisia yrityksiä, sen kehutaan olevan kauas lentämistä ekologisempaa ja kulkuvälineestä riippuen myös hyvää fyysistä harjoitetta.

Johanna Liipolalle lähimatkailu oli luonteva ratkaisu.

– Aloin miettiä onko kaikkea lähimatkailun kapasiteettia vielä havaittu. Onko tarpeellista matkustaa pitkä matka pohjoiseen päästäkseen retkeilemään? Kenties aina ei tarvitse lähteä kauas päästäkseen seikkailulle, Liipola toteaa.

Lähimatkailun suosimista

SUP-lautailua aiemmin vain muutaman kerran kokeillut Liipola retkeili teltta ja makuupussi mukanaan.

Paimionjoki oli sen verran tuttu Varsinais-Suomessa kasvaneelle, että hän tiesi siellä olevan voimalaitoksia, joiden yli esimerkiksi kanootti olisi liian raskas kantaa.

– Otin mukaan vaihtovaatteita sekä välipaloja, ja selvitin etukäteen reitin varrella olevia palveluntarjoajia. Villapaidalle ja -sukille oli kyllä käyttöä iltaisin, Paimionjoen tuntumassa telttaillut Liipola kuvailee.

Liipolan kulkupeli oli vuokrattu, mutta moni on ostanut sellaisen myös omaksi: SUP-lautojen kysyntä on tänä vuonna huipussaan. Lautoja ostetaan sekä aktiviteetiksi mökille että retkikäyttöön ja niitä myytiin paljon varsinkin juhannusta edeltäneillä hellekeleillä.

Tuttu alue uudesta perspektiivistä

Paimionjoki on yksi Etelä-Suomen pisimmistä joista. Liipola kiinnostui suunnittelemaan matkan jo olemassa olevalle reitille, jota hyödynnetään verrattain vähän.

– Paimionjoessa on harvinaista se, että koko joen varrella on asutuskeskuksia ja mahdollista kävellä joelta kauppoihin tai nähtävyyksiin. Mielestäni joen infrastruktuuri mahdollisti hyvän matkakokemuksen, vaikka kunnostamattomien kohtien nokkoset polttivatkin jalkoja.

Luonnon helmassa

Vaikka Liipola suppaili joessa yksin, näki hän matkalla esimerkiksi kalastajia, harmaahaikaroita, peuroja ja lehmiä.

Sää suosi suurimman osan matkasta, joka kesti lauantaiaamusta tiistai-iltapäivään. SUP-lautailu aiheutti tuulen voimakkuudesta riippuen ajoittain pientä ”jokisairautta”, mutta retki oli kaikkiaan opettavainen kokemus.

– Suomessa on myös hienoa erämaata, mutta reittejä voi rakentaa ihan lähellekin. Kuntien ja matkailuyrittäjien yhteistyö mahdollistaisi ja aktivoisi kulkuväylien paremman saavutettavuuden ja helpottaisi reittien suunnittelua, Liipola sanoo.

Sisä-Suomen poliisilaitoksen paljastavat rikostorjuntaryhmät ovat saaneet päätökseen esitutkinnan Case Öllölän nimeä kantaneessa huumausainerikoskokonaisuudessa. Poliisi kertoo tiedotteessaan, että tutkinta aloitettiin maaliskuussa 2020.

Kokonaisuudessa on kirjattu 21 rikosilmoitusta törkeistä ja perusmuotoisista huumausainerikoksista, omaisuusrikoksista ja törkeästä rahanpesusta sekä rekisterimerkintärikoksesta.

Epäiltyjä on kaikkiaan 21. Seitsemän henkilöä on tai on ollut vangittuna, kymmenen pidätettynä ja neljää kuultu niin sanotusti vapaalta.

Poliisin mukana epäillyt ovat levittäneet amfetamiinia, mutta myös 150 kappaletta Subutexia on kaupattu Pirkanmaalle. Levitystoiminnan keskus oli Valkeakoskella.

Ääkkösiä ja öökkösiä

Laajuuden lisäksi kokonaisuudessa hätkähdyttää sen nimi "Case Öllölä". Rikosylikomisario Jari Kinnunen kertoo, että tutkinnalle koitetaan antaa sellainen nimi, joka ei paljasta sen sisällöstä.

– Ajattelin, että näyttää komealta, kun tulee kansainvälisiä tietopyyntöjä, ja on paljon ääkkösiä ja öökkösiä, sanoo Kinnunen.

Esitutkinnan yhteydessä on selvinnyt myös seitsemän varkausjuttua. Osa ostajista on rahoittanut käyttöään omaisuusrikoksilla.

Poliisi on saanut takavarikoiduksi hieman yli 1 300 grammaa amfetamiinia, vähäisiä määriä MDMA:ta, lakkaa sekä marihuanaa.

Esitutkinnan mukaan amfetamiinia on myyty noin 1 800 grammaa. Kokonaismäärä, hieman yli 3 100 grammaa, tarkoittaa noin 15 000 käyttöannosta. Sen katukauppa-arvo on noin 110 000 euroa. Subutexit on myyty 30 euron kappalehintaan.

Syytteennostamisen määräpäivä on 13.8.

Päijänteen ja Kymijoen pohjoisosien välillä avautuu maanantaina uusi veneilyreitti, kun Kimolan kanava avautuu veneilijöille.

Entisen puunuittokanavan kunnostus avaa vesireitin Pyhäjärven ja Päijänteen välille. Noin 5,5 kilometriä pitkä kanava mahdollistaa veneilyn Kouvolasta Pohjois-Savoon Keiteleelle saakka.

Kimolan kanavan rakentaminen aloitettiin kesällä 2018. Konniveden ja Iitin Pyhäjärven välinen Kimolan uittokanava muutettiin veneilykäyttöön sopivaksi, ja kanavan ylittävät sillat uusittiin.

Kunnostuksessa kanavan vanha nippunosturi purettiin, ja sen tilalle rakennettiin 12 metriä korkea, Suomen suurimpiin lukeutuva venesulku. Sulun pudotuskorkeus on samaa luokkaa Saimaan kanavassa sijaitsevan Mälkiän sulun kanssa. Myös Mälkiän sulun pudotuskorkeus on noin 12 metriä, ja se on tällä hetkellä Suomen korkein.

Alun perin kanavan oli tarkoitus avautua jo kesäkuun alussa, mutta avaaminen viivästyi teknisten ongelmien takia. Sulkuporteissa huomattiin rakentamisen loppuvaiheessa kohtia, jotka vaativat korjaamista.

– Tämä on ollut mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen hanke myös tekijöilleen. Vaikka kanava on näyttänyt valmiilta jo jonkin aikaa, ei teknisissä testauksissa ole voitu ottaa oikoreittiä. Sulkuporttien toimivuuden varmistaminen vei jonkin verran ennakoitua pidempään, mutta nyt odotus palkitaan, kun uusi vesireitti otetaan käyttöön, Väyläviraston projektipäällikkö Harri Liikanen sanoo tiedotteessa.

Tunneli on maailmanluokan harvinaisuus

Kanavan erikoisuus on venesulun 70 metriä pitkä kalliotunneli, joka on harvinaisuus koko maailman mittakaavassa. Venereittiä varten tunneliosuutta levennettiin ja korotettiin louhimalla sekä lujitettiin. Tunneli sijaitsee nippunosturin alapuolella Pyhäjärven puolella. Sen kautta puut uivat Kymijoen tehtaille 2000-luvun alkuun saakka.

Alun perin kustannussyistä rakennettu tunneli päätettiin säilyttää paikallisten asukkaiden ja matkailuyrittäjien toiveesta. Tunnelin säilyttäminen tuli myös halvemmaksi kuin sillan rakentaminen sen tilalle.

Kanavaa on toivottu pitkään

Kimolan kanavan kunnostamisesta on keskusteltu 90-luvulta saakka. Kunnolla kanavaa on yritetty saada vesiliikennekäyttöön joidenkin vuosien ajan, mutta hanke on takunnut esimerkiksi byrokratian, lainsäädännön ja rahoitusongelmien vuoksi.

Moni uskoo kanavan tuovan uutta elinvoimaa sen lähikunnille. Kanavan toivotaan luovan uusia työpaikkoja esimerkiksi sen varrelle perustettavien majoitus- ja ravintolapalveluiden myötä.

Hankkeella on ollut myös vastustajansa. Julkisessa keskustelussa on kritisoitu sekä hankkeen kannattavuutta että hintaa. Hankkeen rakennusluvista on myös valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Oikeus kuitenkin hylkäsi valitukset.

Kimolan kanavan muuttaminen veneilykäyttöön maksoi 20,8 miljoonaa euroa. Valtio maksoi kustannuksista noin kaksi kolmasosaa ja alueen kunnat loput. Valmistuttuaan kanava jää Kouvolan kaupungin omistukseen.

– Pitkään odotettu hanke valmistuu. Kanava on työllistänyt paikallisia ja tuonut alueelle sitä kautta myös lisää elinvoimaa. Uusi reitti avaa mahdollisuudet veneilyn lisääntymiselle, ja myös matkailulle tilaisuuden luoda ja kehittää uudenlaisia palveluita. Onhan kanava jo itsessään hieno nähtävyys jylhine maastoineen, jonne voi tulla pistäytymään ja samalla käydä vaikkapa läheisellä luontopolulla, Kouvolan kaupungin rakennuttajapäällikkö Antti Nyberg sanoo tiedotteessa.

Kanava avataan liikenteelle maanantaina kello 10.

Lue lisää:

Suomi saa uuden venereitin – 70-metrinen kanavatunneli on harvinaisuus koko maailmassa

40 järvipelastajaa treenaa jatkuvasti Suomen uusimman venereitin ongelmia varten: "Kanava on ihmeellinen, vastaavaa ei ole muualla"

500 asukkaan pikkukylä sai unelmiensa jättipotin – vuosikausia suunniteltu kanava valmistuu ja vaikutukset näkyvät jo

Kimolan kanavan uskotaan lisäävän veneilijöiden määrää – vapaaehtoiset järvipelastajat ovat valmiina

Sosiaali- ja terveysministeriön keväällä teettämä selvitys kasvomaskien hyödyttömyydestä saa kritiikkiä suomalaiselta tutkijaryhmältä.

Uudessa tutkimuksessa on käytetty samaa aineistoa kuin STM:n aikaisemmassa. Nyt aineistolle tehty meta-analyysi on osoittanut tutkimuksen mukaan kasvomaskien hyödyt.

Meta-analyysissä yksittäisten julkaisujen tuloksia voidaan yhdistellä laskennallisesti, jolloin tutkimukselle saadaan suurempi tilastollinen merkittävyys.

Toisin sanoen voidaan siis tarkastella aihetta laajemmin kuin yksittäisillä tutkimuksilla, jolloin mahdollisuus löytää näyttöä hyödyistä tai haitoista on suurempi.

Tutkijaryhmään kuuluvan Helsingin yliopiston tutkija Hanna Ollilan mukaan kasvomaskit selvästi suojaavat käyttäjäänsä. Selvityksen perusteella ylähengitystieinfektioiden riski pienenee noin kolmasosalla, kun kasvomaskia käytetään.

Analyysi tukee myös kasvomaskien suojavaikutusta muihin. Maskin käyttäjä ei tartuta kanssaihmisiä yhtä tehokkaasti.

Uusia työkaluja tarvitaan Suomessa, kun koulut aukeavat ja lomat loppuvat

Tutkimus on nyt vertaisarvioitava. Prosessi saattaa kestää kuukausia, joten ennakkotietoa tutkimuksesta on jo jaettu poikkeuksellisen tilanteen takia.

Ollilan mukaan nyt saatua tietoa kannattaisi hyödyntää päätöksenteossa jo ennen vertaisarvioinnin valmistumista.

– Eihän tämä ole ainoa tutkimus, joka puoltaa maskien käyttöä. Viimeisen kahden kuukauden aikana uutta tietoa on kertynyt niin runsaasti, että olisi hyvä, jos suojainten käyttöä suositeltaisiin, Ollila sanoo.

Ollilan mukaan Suomessa pandemian torjuntaan tarvitaan uusia työkaluja käsihygienian ja turvavälien lisäksi. Etenkin, kun koulut jälleen alkavat ja monet, jotka eivät voi työskennellä etänä, palaavat lomilta työpaikoilleen.

– Olisi todella hyvä, jos maskeista tulisi suositus julkisiin kulkuvälineisiin, vaikkei toista aaltoa tulisikaan. Kannattaisi reagoida ajoissa, sillä infektioiden lisääntyminen saattaa tulla hyvin yllättäen. Parasta olisi, jos pystyisimme välttämään maaliskuisen tilanteen, Ollila toteaa.

Maskisuositukset sopisivat myös esimerkiksi elokuvateattereihin ja muihin sisätiloihin, joissa etäisyyden pitäminen on vaikeaa.

Tutkimuksen mukaan maskien vaikutus on kaikista voimakkain, kun niitä käytetään muiden turvatoimien rinnalla. Jopa itse tehdyt kangasmaskit ovat Ollilan mukaan tyhjää parempi vaihtoehto, sillä niidenkin on osoitettu antavan jonkin verran suojaa sekä käyttäjälleen että kanssaihmisille.

Tutkimusnäytön perusteella oikein käytetystä kasvomaskista ei ole ainakaan haittaa. Monet raportoivat aluksi vaikeuksia tottua maskin käyttöön, pitemmällä aikavälillä maskit häiritsivät vähemmän.

Maskit suojaisivat myös muilta taudeilta, jotka kuormittavat terveydenhuoltoa

Selvityksessä on käytetty aineistona kahta yhdysvaltalaisiin opiskelija-asuntoloihin sijoittuvaa tutkimusta ja kolmea Lähi-idän pyhiinvaeltajilla tehtyä tutkimusta.

Aineistot ovat peräisin ajalta ennen koronaa, mutta osoittavat maskin vaikutuksen muihin oireenkuviltaan samanlaisiin hengitystieinfektioihin.

Ollila myös muistuttaa, että kasvomaskin suojavaikutus esimerkiksi influenssalta on myös merkittävä, sillä muut taudit kuormittavat terveydenhuoltoa ja testaamista koronaepidemian aikana.

Juttu päivitetty tutkijan haastattelulla ja kuva vaihdettu. 31.7. kello 16.45.

Lue myös:

Mikä ero on hengityssuojaimella ja kasvomaskilla? Vaatealan yritykset alkoivat tehdä maskeja, mutta niiden hyödyllisyydestä on ristiriitaisia näkemyksiä

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n johtaja Petri Murto on huolissaan polttoaineveron korotuksen seurauksista kuljetusalalle. Lauantaina voimaan astuva veronkorotus nostaa dieselin ja bensiinin hintoja yleisesti 6–7 senttiä litralta.

Yksittäiselle ajoneuvoyhdistelmälle Murto arvioi muutoksen tarkoittavan noin 10 000 euron lisälaskua vuodessa.

– Kyllä se oli pettymys, että hallitus heti ensitöikseen lähti jälleen polttoaineveron korotuksen tielle. Ajatus on se, että jälleen korotetaan Suomessa kuljetuskustannuksia, ja heikennetään sillä tavalla maamme kilpailukykyä, Murto arvosteli Ylen aamun haastattelussa perjantaina.

Koronakriisi on Murron mukaan ajanut niin kuljetusyrityksiä kuin niiden asiakasyrityksiä ahtaalle, ja sen vuoksi tämä veronkorotus on ajankohdaltaan erityisen haitallinen.

– On selvää, että sillä on kilpailukykyä heikentäviä vaikutuksia tällaisessa tilanteessa, jossa yhteiskunnassa kaikin keinoin yritetään miettiä sitä, miten pystyisimme talouden kasvua lähteä uudelleen rakentamaan.

Murron mielestä polttoaineveron korotus olisi koronatilanteen vuoksi vaatinut uudelleen tarkastelua, nyt kun kriisin aiheuttamat seuraukset ovat paremmin selvillä.

Lisäkustannukset alalle useita kymmeniä miljoonia

Se kuinka paljon korotus vaikuttaa ammattikuljettajien elinkeinoon, pystytään Murron mukaan laskeman jo melko hyvin.

– Jos mietimme koko suomalaista kuljetusmarkkinaa kyse on kuitenkin massiivisesta muutoksesta. Tämä veronkorotus yksin tarkoittaa lähes 80 miljoonan euron lisäkustannuksia vuodessa kuljetusalalle, mikä vastaa yli prosentin kustanussnousua kuorma- ja pakettiauto liikenteeseen.

Murron mukaan SKAL selvitti kevään aikana koronakriisin vaikutuksia yrityksiin ja silloin yhdistys sai yrityksiltä huolestuttavia viestejä konkurssiriskin kasvusta.

– On selvää, että tämän kaltaiset kansalliset päätökset, joilla suoraan kasvatetaan kuljetusyritysten kustannuksia ovat tässä ajassa hyvin haitallisia ja osaltaan vaarantavat myös kuljetusyritysten taloudellisia toimintaedellytyksiä, Murto kommentoi.