Elämässä mikään ei ole varmaa. Perustukset voivat hävitä alta aivan yllättäen, kun läheinen ihminen kuolee.

Maaliskuussa 2016 Pia Vesterbacka, 48, ja Jukka Keski-Jaskari, 43, kohtasivat syvän surun, kun molempien puolisot menehtyivät äkillisesti peräkkäisinä päivinä.

– Se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, Keski-Jaskari muistelee menetystään.

Mutta elämä voi johdattaa myös uusiin, ennalta arvaamattomiin suuntiin.

• Jutun pääkuvaa klikkaamalla voit katsoa videon, jossa Keski-Jaskari ja Vesterbacka kertovat parisuhteestaan ja seitsenhenkisestä uusperheestään.

Kohtalotoverit perustivat uusperheen

Keski-Jaskari ja Vesterbacka tiesivät toisensa jo parinkymmenen vuoden takaa, koska Vesterbackan mies oli ollut Keski-Jaskarin nuoruuden ystävä.

Vesterbacka ja Keski-Jaskari olivat tavanneet satunnaisesti esimerkiksi yhteisten tuttavien häissä, mutta he eivät tunteneet toisiaan kovinkaan hyvin.

Kun puolisoiden menetys teki heistä kohtalotovereita, Keski-Jaskari soitti edesmenneen ystävänsä vaimolle ilmaistakseen osanottonsa.

Vertaistuesta tuli ensin ystävyyssuhde kahden lesken välille. Kesään mennessä ystävyys syveni parisuhteeksi. Parisuhteesta syntyi uusperhe.

– Elämässä alkoi uusi luku, Keski-Jaskari kiteyttää uusperheen tilanteen.

Uutta elämää varten rakennettiin "Uusi unelma"

Uusperheeseen kuuluu viisi poikaa, jotka ovat iältään 12, 14, 17, 18 ja 20 vuotta, sekä kaksi koiraa.

Tällainen perhe tarvitsee tilavan kodin, vaikka vanhin poika asuu jo omillaan.

Pariskunta hankki tontin Tuusulan Rykmentinpuistosta, jonne suunnitellaan asuinaluetta yli 10 000 asukkaalle. Rykmentinpuisto on suurin rakenteilla oleva alue noin 40 000 asukkaan Tuusulassa. Alueelle tulee sekä kerros- että omakotitaloja, päiväkoteja, koulu ja lukio.

Jos uudelle alueelle saadaan houkuteltua asukkaita kunnan ulkopuolelta, kunnalla on hyvät mahdollisuudet kasvattaa väkilukuaan.

Viime vuosina on puhuttu paljon kaupunkiasumisen suosiosta, ja esimerkiksi Helsingissä rakennetaan tiiviistä asumista ratojen varsille muun muassa tonttimaan puutteen ja ekologisuuden vuoksi. Siitä huolimatta monet haluavat edelleen omakotitalon suurten kaupunkien kehyskunnista.

Ensimmäiset satakunta taloa ovat jo valmistuneet Tuusulan asuntomessualueelle.

Siellä myös Vesterbackan ja Keski-Jaskarin uunituore koti sijaitsee. Talo sai nimekseen "Uusi unelma", koska se edustaa koko perheen uutta elämänvaihetta.

Tämä talo on uusperheen ensimmäinen yhteinen koti.

Rakentajasta tuli rakennuttaja

Keski-Jaskarilla on kokemusta talonrakentamisesta jo entuudestaan. Rovaniemellä hän osti keskeneräisen talon ja rakensi sen loppuun vuonna 2002.

Muutamaa vuotta myöhemmin Seinäjoella hän rakensi omin käsin talon alusta loppuun saakka.

– Sen jälkeen totesin, että minä voin rakennuttaa taloja, mutta minä en rakenna taloja. Se vie liikaa aikaa muusta elämästä pois. Se on vain yksi elämän osa-alue, jonka pitää olla vähän niin kuin harrastustoimintaa.

Seuraavassa taloprojekteissaan vuonna 2014 jyväskyläläisellä asuntomessualueella Keski-Jaskari siis rakennutti talonsa.

Hän vastasi kokonaisuudesta ja hankki urakoitsijat toteuttamaan työt. Hänelle itselleen jäi kuitenkin paljon myös käytännön hommia, kuten kiintokalusteiden asennusta ja pihan laittoa.

Näin toimittiin myös Tuusulan uuden talon kohdalla, joka on Keski-Jaskarin neljäs rakennusprojekti.

– Olemme olleet täällä kaiken vapaa-aikamme Pian kanssa koputtelemassa taloa valmiiksi, Keski-Jaskari kertoo.

Vähemmän neliöitä, enemmän tehokkuutta

Aiemmista rakennusprojekteistaan viisastuneena Keski-Jaskari suunnitteli uusimman talon viimeisen päälle ennen kuin rakentaminen alkoi.

– Vuosien varrella neliöt ovat vähentyneet ja tilojen tehokkuus on parantunut. Tämä talo on tehty sillä tavalla, että jokainen asia on harkitusti juuri semmoinen kuin se on.

Vesterbacka on talon rakennuttajana ensikertalainen. Hän osallistui silti aktiivisesti talon suunnitteluun.

– Olen oppinut tästä todella paljon, mutta tämä on ollut minulle turvallista, koska Jukalla on niin vahva kokemus. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, Vesterbacka toteaa.

Talon rakentamisessa ei tullut vastaan mitään yllättäviä takapakkeja. Talo valmistui suunnitelmien mukaan aikataulussaan, vaikka ovia jouduttiin odottamaan pitkään kuljetusalan lakon vuoksi. Koronatilanne ei ennättänyt pilata "Uutta unelmaa", koska talo oli jo keväällä valmistumassa hyvää vauhtia.

Pihasauna sopii rentoutumiseen ja etätyöhön

Viisihenkisen perheen talossa on huoneistoalaa 166 neliömetriä.

Sauna oleskelutiloineen on päätalosta erillisessä rakennuksessa. Siellä perheen nuoriso voi rauhassa viettää aikaa ystävien kanssa.

Toisaalta samaa oleskelutilaa voi käyttää myös etätyöpisteenä.

Etätyö on tullut tutuksi pariskunnalle jo ennen korona-aikaa. Vesterbackan työpaikka Säteilyturvakeskuksessa ympäristön säteilyvalvonnasta vastaavana johtajana on Helsingissä, mutta tähän saakka hän on asunut Keravalla.

Keski-Jaskari on Puolustusvoimien lentoupseeri. Hänen toimipaikkansa on Jyväskylässä, jossa hän on myös asunut. Tuusulasta käsin hän voi työskennellä osittain etänä.

Äänet eivät kantaudu talosta erilliseen pihasaunatilaan kovin helposti, eivätkä myöskään saunailtaa viettävät häiritse talossa olevia ihmisiä.

Omaa rauhaa ja yhteistä tilaa

Keittiö, ruokailutila ja olohuone ovat yhtä avaraa tilaa, jossa koko perhe mahtuu kokoontumaan yhtä aikaa. Vanhemmat pitävät tätä tärkeänä, että uusperhe hioutuu yhteen.

Poikien omat makuuhuoneet ovat lähellä yhteisiä tiloja. Näin jokaisella on oma nurkkaus, johon voi vetäytyä omaan rauhaan, mutta lapset ovat silti vanhempien lähellä.

Tarvittaessa makuuhuoneita pystyy myös yhdistämään isommiksi tiloiksi. Se voi olla kätevää siinä vaiheessa, kun pojat tulevat siihen ikään, että lähtevät kotoa kokeilemaan omia siipiään.

Autotalli, kuntosali ja askarteluhuone samassa tilassa

Autotalliin pääsee kulkemaan suoraan talosta sisäkautta. Tällaisessa ratkaisussa asuintilojen ja autotallin väliin kuuluu rakentaa sulkutila paloturvallisuussyistä.

Keski-Jaskari on huomannut, että usein rakennusyhtiöt laittavat sulkutilaan automaattisena ratkaisuna myös teknisen tilan, joka vie noin kolme neliömetriä tilaa. Teknisessä tilassa on esimerkiksi lämmönsäätelyyn ja vedenjakeluun liittyviä laitteita.

Uuteen taloon Keski-Jaskari vaati toisenlaista ratkaisua, jotta kaikki mahdolliset neliöt säästyvät itse asumiseen.

Tekniset laitteet on nyt asennettu kodinhoitohuoneen yhteyteen noin puolikkaan kuutiometrin kokoiseen tilaan.

– Se on putkimiehen taidonnäyte. Kun kaikki yksityiskohdat on suunniteltu, talosta voidaan tehdä pienempi. Silti mukavuudesta ei ole luovuttu yhtään, Keski-Jaskari sanoo.

Autotalliin pariskunta aikoo hankkia painoja, jotta sitä voi käyttää myös kuntosalina, sillä liikunta on molemmille tärkeää.

Siksi he arvostavat myös sitä, että alueella on hyvät ulkoilumaastot.

Lisäksi autotallista tulee askartelutila. Käsistään taitava Keski-Jaskari tykkää "väkästellä", kuten puutöitä ja nikkarointia pohjanmaalaisittain kutsutaan.

Tämä talo on se oikea

Juuri tuo Keski-Jaskarin mieltymys puutöihin on saanut hänet rakentamaan ja rakennuttamaan kaikkiaan neljä taloa.

– Se on rakkautta lajin, mies toteaa.

Uusimpaan luomukseensa hän on niin tyytyväinen, että uskoo viihtyvänsä siinä vielä pitkään.

– "Uusi unelma" on meidän uuden elämämme alku eli myös uusi normaali. Tästä se lähtee eteenpäin.

Myös Vesterbacka tahtoo jäädä tähän taloon.

– Jos vaan kaikki asiat menevät hyvin ja terveyttä piisaa, niin kyllä tämä on meidän loppuelämämme koti.

Lue myös:

Mäkelän perhe valitsi Porvoon pääkaupunkiseudun sijaan – Kaupunki on satsannut yli 120 miljoonaa lapsiperheisiin, ja se tuottaa nyt tulosta

Neljä väitettä maallemuuton kasvusta: Onko Nurmijärvi-ilmiö täällä taas? Osittain on, sanoo asiantuntija, mutta kahden auton malli ei

Omakotikauppa romahti monissa suurissa kaupungeissa huhtikuussa – parissa jopa nousi: katso oman kaupunkisi tilanne tästä

Omakotitalon saa muutamalla kymppitonnilla – tai siitä saa maksaa satoja tuhansia euroja: Katso lista kalleimmista ja halvimmista kunnista

Suomalaiset suosivat entistä pienempiä omakotitaloja – yleisin koko 120-159 neliötä

Suomalaiset haluavat omakotitalonsa yhä valmiimpina – avaimet vain käteen ja muuttamaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Helsingin kaupunki selvittivät kahdessa helsinkiläisessä koulussa todettujen koronatartuntojen altistus- ja jatkotartuntojen määrää. Toisessa koulussa ensimmäinen tartunnan saanut henkilö oli lieväoireinen lapsi ja toisessa koulussa ensimmäisen tartunnan saaja oli oireinen aikuinen.

Selvityksessä ilmeni, että koulussa, jossa lieväoireinen lapsi oli ensimmäinen tartuttaja eli indeksitapaus, jatkotartuntoja ei ollut lainkaan. Koulussa, jossa indeksitapaus oli oireinen aikuinen, tartuntoja havaittiin 16 prosentilla altistuneista ja myös tartunnan saaneiden perheenjäsenistä 42 prosenttia oli saanut tartunnan.

Selvityksessä testattiin sekä koronatartunnalle altistuneita koululaisia että koulujen henkilökuntaa. Selvityksen tulokset ovat linjassa aiempien raporttien kanssa siitä, että lapset tartuttaisivat koronaa vähemmän kuin aikuiset. Se ei kuitenkaan sulje pois lapsen aiheuttaman jatkotartunnan mahdollisuutta.

– Sellaista johtopäätöstä ei voi tehdä, että lapset eivät tartuta ja aikuiset tartuttavat. Löydös on kuitenkin samansuuntainen kuin mitä muualta maailmasta on raportoitu, THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi korostaa.

Haasteena on se, että asiaa ei voi tutkia kontrolloidun, kokeellisen tutkimusasetelman avulla, vaan kokemus karttuu käytännön tilanteista.

Selvityksessä altistuneilta tutkittiin koronaviruksen vasta-aineet varhaisimmillaan kaksi viikkoa altistumisen jälkeen. Toisessa koulussa otettiin myös nenänielunäytteet PCR-testillä juuri ennen kuin karanteeni päättyi eli noin kaksi viikkoa altistumisen jälkeen.

Sen sijaan toisessa koulussa näytteet kerättiin yli neljä viikkoa altistumisen jälkeen, eikä nenänielunäytteitä siksi kerätty.

– Selvitetyt altistustilanteet eivät olleet identtiset, vaan toisella indeksitapauksella oli lievät oireet ja aikuisella selkeämmät oireet. Myös altistuksen kesto oli erilainen. Tapahtumat ovat elävästä elämästä, jossa on löydetty koulussa koronatapaus. Altistuneet asetettiin karanteeniin, kuten tällaisessa tilanteessa tehdään. Nyt keräsimme altistuneilta lisäksi näytteitä, Sarvikivi kertoo.

Selvitykset jatkuvat syksyllä, kun koulut jälleen alkavat

THL:n suunnitelmissa on seurata kouluja ja koululaisia normaalia tarkemmin myös tänä syksynä, kun koulut avataan. Myös viime keväänä, kun koulut jälleen avattiin, korona-altistuksista pyydettiin ilmoittamaan.

– Kouluissa tapahtuneita altistumisia oli Uudellamaalla noin parikymmentä, missä altistuneet asetettiin karanteeniin. Oireettomia altistuneita ei tutkittu, kuten selvityksessä, mutta oireiset altistuneet ohjattiin hakeutumaan testiin. Tietoomme ei kuitenkaan ole tullut jatkotartuntoja näiden altistumisten jälkeen, Sarvikivi kertoo.

– Tämän tyyppistä selvittämistä tarvitaan ja sitä on tarkoitus tehdä enemmän kouluissa, jos tällaisia tilanteita tulee, hän lisää.

Sarvikivi muistuttaa, että vaikutelma kuitenkin on, että oireiset tartuttavat enemmän kuin oireettomat.

– Epidemian torjunnassa on hirveän tärkeää, ettei oireisena lähde liikkeelle. Se on ihan jokaisen yksilöllinen vastuu, Emmi Sarvikivi toteaa.

Selvitys on lähetetty vertaisarvioitavaksi, ja se on julkaistu ennakkoon vertaisarvioimattomana medRxiv-palvelussa.

Korjattu 31.7.2020 klo 13.37: Artikkelissa luki aiemmin, että altistuneiden perheenjäsenistä 42 prosenttia oli saanut tartunnan. Korjattu: Tartunnan saaneiden perheenjäsenistä 42 prosenttia oli saanut tartunnan.

Lue seuraavaksi:

Tutkijat löysivät geenivirheen, joka altistaa nuoria miehiä vakavalle COVID-19-taudille – suomalaistutkija: tärkeä löytö koronan vastaisessa työssä

Vähänkään oireilevat pitäisi testata, mutta ulkopaikkakuntalaisia käännytetään koronatesteistä – THL:n Salminen: Säästetään väärässä kohtaa ja se voi kostautua

Suomessa keskustelu käy kuumana siitä, pitäisikö maahan antaa kansallinen maskien käyttösuositus.

Mikäli maskia käyttää, on tärkeää, että sitä käyttää oikein.

Porin perusturvan hygieniahoitaja Katri Vuori vastaa työssään infektioiden torjunnasta, hygieniaohjeiden välittämisestä sekä hoitohenkilökunnan ja asiakkaiden ohjaamisesta koronaan liittyen.

Vuori ohjeistaa maskin käyttöön viidellä simppelillä ohjeella.

• Tästä voit katsoa, miten Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä neuvoi aiemmin keväällä maskien käytöstä

1. Maskin on peitettävä nenä ja suu

Käyttääpä sitten kirurgista suu-nenäsuojaa, kankaista maskia tai kotoa löytynyttä huivia on tärkeintä, että sillä saa peitettyä suun ja nenän alueen.

Molemmista kulkee ilmaa, minkä vuoksi nämä tulee olla peitettynä. Tällä tavoin ehkäistään mikrobien leviämistä.

Maskin tärkeys korostuu Vuoren mukaan varsinkin tilanteissa, joissa on paljon ihmisiä lähekkäin eikä turvaväleistä pystytä huolehtimaan. Maski voi vähentää mikrobien leviämistä muihin.

– Terveydenhuollon piirissä työskentelevillä on sitten omat kriteerit omiin maskeihinsa, Vuori sanoo.

2. Muista hygienia: älä koske likaisin käsin maskiin

Hygieniahoitaja Katri Vuori rummuttaa hygienian tärkeyttä maskia käytettäessä. Yksi oleellinen seikka on puhtaat kädet.

– Käsien tulee olla puhtaat. Maskia tai suun ja nenän aluetta ei tule koskea likaisin käsin.

Hiusten, nenän ja silmälasien koskettelua pitäisi välttää. Koskettelu lisää mikrobien pääsyä suuhun.

Uusi maski laitetaan aina siis päälle puhtain käsin niin että suu ja nenä peittyvät.

3. Pidä huoli maskistasi

Jos käytössä on kankainen maski, tulee sen puhtaudesta huolehtia jokaisen käyttökerran jälkeen. Käytetty maski pestään 90 asteessa.

Maskin tulee olla puhdas, kun sen ottaa käyttöön ja se täytyy huoltaa huolellisesti aina käytön jälkeen.

Kostea suoja pitää aina vaihtaa heti.

Maskia siis käytetään kerran, jonka jälkeen se joko hävitetään tai pestään asianmukaisesti.

4. Maski tulee pitää paikoillaan

Yleisin käyttövirhe Vuoren mukaan on, ettei maski peitä nenää.

– Ilma kulkee myös nenän kautta. Sekä suun että nenän tulee olla peitettynä, hän painottaa.

Toinen merkittävä virhe on, että suojaa käytetään molemmin puolin.

– Käytettyä maskia ei saa laittaa esimerkiksi välillä taskuun ja siitä takaisin kasvoille.

Vuori kertoo, että maskeja myös käännellään.

– Sitä tulee selkeästi pitää samoin päin kasvoja vasten koko käytön ajan, Vuori sanoo.

5. Jos liikutat maskin pois kasvoilta, vaihda se

Vuoren mukaan kiusaus liikutella maskia otsalle tai leuan alle on monella käyttäjällä suuri.

– Se ei ole infektioiden torjunnan kannalta hyvä asia. Kun maskia pitää, niin sitten pitää. Jos sitä liikuttelee, niin sitten ottaa sen pois ja vaihtaa uuteen. Muuten pöpöt suojasta liikkuvat helpommin itseen, Vuori huomauttaa.

Vuori kertoo huomanneensa ihmisten heränneen maskien käyttöön tartuntalukujen hieman kasvettua.

Hän muistuttaa, että myös maskin kanssa tulisi noudattaa koronavirukseen liittyviä terveys- ja turvallisuusohjeita.

– Turvavälejä, käsihygieniaa tai yskimis- ja aivastamistekniikkaa ei saa unohtaa.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 1.8. kello 23.

Lue lisää:

Tutkijaryhmän tulokset kumoavat STM:n aiemmat tiedot kasvomaskien hyödyttömyydestä – jopa itse tehdyistä kangasmaskeista voi olla apua

Lääkärit eri mieltä maskisuosituksen hyödyistä – "Asia on täysin epäselvä, tieteellistä näyttöä suuntaan tai toiseen ei ole", sanoo infektiolääkäri

THL:n Salminen: Maskisuosituksen muuttaminen harkinnassa – syksyllä vaanii takaisku epidemian torjunnassa

Star Trek -televisiosarjasta tuttu kanadalaisnäyttelijä William Shatner, 89, saapuu maaliskuussa Suomeen. James T. Kirkiä esittävän Shatnerin Live on Stage -tapahtuma järjestetään Helsingin Kulttuuritalolla, kertoo RH-Entertaintment.

Shatner nähtiin roolissa ensimmäisen kerran vuonna 1966 sarjan saatua ensi-iltansa. Shatner on näytellyt James T. Kirkin roolin kaikissa tv-sarjan jaksoissa sekä seitsemässä Star Trek -elokuvassa.

Kulttuuritalolla katsotaan 25.3. illan aluksi Star Trek II: The Wrath of Khan -elokuva. Sen jälkeen William Shatner kertoo tarinoita yli 50-vuotisen uransa varrelta. Yleisöllä on myös mahdollisuus esittää Shatnerille kysymyksiä.

Kyseessä on Shatnerin ensimmäinen Suomen-vierailu.

Lue myös:

Leonard Nimoy sai muistokirjoituksen avaruudesta

Pluton kuut saivat nimet, Star Trek -fanien suosikki ei kelvannut

Viimeisenä kuvauspäivänä ammattikorkeakoulun Xamkin studiossa Mikkelissä on vilinää. Meneillään ovat kirjailija Sirpa Kähkösen kirjoittaman, sota-aikaan sijoittuvan kertomuksen kuvaukset.

Kähkösen tarinassa Kasperi Hulkkosen esittämä parikymppinen Api on lomalla rintamalta. Eletään kesää 1944, jolloin karjaa ajettiin Karjalasta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alta.

Apin mielitiettyä Sirkkaa näyttelee Johanna Tapio. Nuoret puhuvat toiveikkaina tulevaisuudestaan.

Kähkösen lisäksi kertomuksia ovat kirjoittaneet kirjailija, toimittaja Lasse Lehtinen, kirjailija Petri Tamminen,tutkija Leena Hangasmaa ja kirjailija Ira Vihreälehto. Päähenkilön näkökulmasta kirjoitetut tositarinat perustuvat historiallisiin aineistoihin.

Heinäkuussa kuvatut kertomukset tulevat yleisön nähtäville ensi keväänä avautuvaan Sodan ja rauhan keskukseen Muistiin.

Ohjaaja on pitkän linjan teatteriammattilainen Pekka Laasonen, joka antaa ohjeita Apia näyttelevälle, mikkeliläislähtöiselle Kasperi Hulkkoselle.

– Ota reteesti hattu pois päästä. Ja muista Karjalan murre, kehottaa Laasonen.

Sisälle sodan aikaisen ihmisen kokemuksiin

Tiedekeskus Muisti avautuu samaan tilaan, jossa sijaitsee jo Päämajamuseo (Mikkelin kaupungin sivut). Suomen armeijan päämaja toimi Mikkelissä ja sen lähiympäristössä sotien aikana vuosina 1939–1940 ja 1941–1944.

Tiedekeskus Muistissa yleisö astuu tarinoiden päähenkilöiden saappaisiin liikkuvan kuvan, äänen ja digitaalisten lavasteiden avulla.

Muistin näyttelytuottaja Jenni Korhosen mukaan ihmiset voivat eläytyä sota-ajan ihmisten elämään.

– Halusimme tuoda tarinoihin erilaisista lähtökohdista olevia ihmisiä, jotta saadaan monipuolinen kuva sodan kokemuksesta. Tarinoissa on miehiä ja naisia, ylemmässä yhteiskunnallisessa asemassa olevia sekä tavallisia ihmisiä, kertoo Korhonen.

Kuvauksissa tunteet olivat läsnä

Kirjailija Lasse Lehtisen tarina kertoo suomalaista poliittista historiaa talvisodan aikaisen ulkoministeri Väinö Tannerin silmin.

Kirjailija Ira Vihreälehdon tarina kertoo venäläisestä sotilaasta, joka joutui vangiksi jatkosodan aikana syksyllä 1941. Sotavanki lähetettiin töihin Otavan koulutilalle Mikkelin lähelle. Siellä hän tutustui vuonna 1943 Vihreälehdon isoäitiin Lempiin.

Vihreälehto on venäläisen vangin pojantytär.

– Isoisän etsintä on tosi tarina. Hyvin mielenkiintoinen tilanne oli, kun kirjailija ja isoisää näyttelevä mies kohtasivat ensimmäisen kerran, kertoo ohjaaja Laasonen.

Sotimisen ulkopuolella oleva kaipuu sodassa oleviin nuoriin miehiin ja epätietoisuus tulevasta olivat kuvauksissa käsinkosketeltava.

– Olen ollut aina kiinnostunut sotahistoriasta. Mutta nämä kertomukset ovat avanneet myös uusia näkökulmia sodan aikaisiin kokemuksiin, Laasonen toteaa.

Tiedekeskuksen tekniikka asetti omat haasteensa kuvauksiin. Tarinat esitetään jatkossa tiedekeskuksessa huoneissa, joissa on kaksi, kapeaa pystynäyttöä.

– Käytännössä saadaan yksi näyttelijä kuvaan kerrallaan. Toisaalta tämä tiedettiin jo ennen kuin kuvaukset aloitettiin, joten asia on otettu huomioon, kertoo Laasonen.

Kuvausryhmä rakensi ennen kuvauksia eräänlaisen koehuoneen. Näin konkretisoitui se muoto, miten tarinat tulevat esille yleisölle.

Laasonen kehuu kuvausten teknistä henkilökuntaa, näyttelijöitä ja maskeeraaja-puvustajia.

– Tässä on mukana upeita ihmisiä pienestä lapsesta aina koviin ammatti-ihmisiin. Mahtava jengi, sanoo Laasonen.

31.7.2020 klo 19.38 korjattu Kähkösen kertomuksen ajankohta kesäksi 1944, jolloin karjaa ajettiin Karjalasta Neuvostoliiton hyökkäyksen alta.

12-tiellä eli Turuntiellä sattui perjantaina vakava kuorma-auton ja henkilöauton onnettomuus.

Onnettomuus sattui puoliltapäivin Maatialan liittymästä noin 300 metriä Nokian suuntaan.

Henkilöauton kuljettaja kuoli onnettomuudessa. Matkustajia ei ollut kyydissä.

Kuorma-auton kuljettaja ei loukkaantunut, mutta kuorma-auto vaurioitui merkittävästi. Henkilöauto tuhoutui.

Henkilöauto oli ajanut Nokian valtatieltä liityntäramppia pitkin Turuntielle, kohti länttä. Liityntäkaistan loppuessa auto ajautui vastaantulevien kaistalle, jossa se törmäsi vastaan tulleen kuorma-auton etuosaan.

12-tie oli yli kolme tuntia suljettuna. Paikalla oli kiertotie Nokian keskustan kautta. 12-tie ruuhkautui pahasti.

Poliisi jatkaa onnettomuuden tutkintaa.

Ravintola Amarillo Kotkassa on saanut yhteydenottoja huolestuneilta asiakkailta tällä viikolla paljastuneeseen koronavirustapaukseen liittyen.

– Joitakin yksittäisiä kyselyitä on tullut siitä, onko mahdollista, että on itse altistunut. Olemme ohjanneet heidät viranomaisten puoleen, hotellinjohtaja Olli Järvinen sanoo.

Kotkan Amarillossa viikko sitten perjantaina asioineella henkilöllä varmistui käynnin jälkeen koronavirustartunta. Hän oli ravintolassa 24. heinäkuuta kello 23–01. Ravintolassa oli samaan aikaan noin 200 asiakasta.

Tartunnan saanut henkilö on saattanut myös levittää tartuntaa. Kymen Seudun Osuuskauppa tiedotti tapauksesta keskiviikkona.

Lue lisää: Ravintola Amarillon asiakkaalla todettiin koronavirus Kotkassa – ravintolassa oli noin 200 ihmistä

Asiakkaiden käytös muuttunut

Hotellinjohtaja Olli Järvisellä ei ole tietoa siitä, onko muilla Amarillossa samaan aikaan käyneistä asiakkaista todettu koronavirusta.

Sote-kuntayhtymä Kymsoten mukaan alueella ei ole maanantain jälkeen todettu uusia koronatartuntoja. Tähän mennessä Kymenlaaksossa on todettu yhteensä 53 koronavirustartuntaa.

Olli Järvisen mukaan Kotkan Amarillon asiakkaan koronatartuntatapaus on jo muuttanut asiakkaiden käytöstä siten, että he pitävät entistä paremmin huolta käsihygieniasta ja turvaväleistä. Tapaus voi näkyä myös ravintolan asiakasmäärissä.

– Tämä varmaan nähdään viikonloppuna. On ymmärrettävää, että omaa asiointia eri paikoissa varmasti miettii tarkemmin. Se on kovin inhimillistä tässä vaiheessa. Tämä on hyvä muistutus siitä, että virus on olemassa ja sitä voi kantaa kuka tahansa eikä se näy ulospäin, kuka sitä kantaa, Järvinen sanoo.

Kesän aikana on monin paikoin ollut nähtävillä, että suomalaisten koronapelko on haihtunut. Samalla myös turvavälit ovat unohtuneet.

Lue lisää: Huolettomuus kasvoi, kun rajoitusten purku ei näytä lisänneen koronatartuntoja – "Kesän aikana tautiryppäitä voi tulla"

Viime vuoden helmikuussa Lohjalla koira hyökkäsi sitä katsomaan tulleen naisen kimppuun. Asunnon ovesta ulos syöksynyt iso ja voimakas sekarotuinen koira aiheutti naiselle vakavia vammoja, muun muassa useita rasvatasolle ulottuvia puremajälkiä.

Koirassa oli sekä kanariandoggia että pyreneittenmastiffia. Omistaja on tiennyt, että kanariandogeja käytetään taistelukoirina.

Länsi-Uudenmaan kärjäoikeus tuomitsi koiran omistajan sakkoihin. Oikeus katsoi näytetyksi, että omistajamies oli oven avatessaan aikonutkin päästää koiran vapaana ulos.

Tuomion mukaan mies ei ollut pitänyt koiraa lieassa ja päästänyt sen ulos tarkoituksellisesti, vaikka miehen on täytynyt ymmärtää noin 60 kiloa painaneen koiran aikaisemman käytöksen perusteella, että eläin saattaa olla vaarallinen ja sen suhtautuvan vieraisiin agressiivisesti.

Koiran omistaja ja nainen olivat ennen koiran hyökkäystä puhuneet siitä, että nainen voisi joskus auttaa koiran hoidossa.

Omistaja lopetti koiran tapahtuneen jälkeen.

Keski-ikäinen mies tuomittiin eläimen vartioimatta jättämisestä sekä törkeästä vammantuottamuksesta 70 päiväsakkoon, mikä tekee hänelle maksettavaa 630 euroa. Miehen on maksettava naiselle erilaisia korvauksia noin 9 000 euroa sekä oikeudenkäyntikulut.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Rivitalon pihan penkillä on ruuhkaa Pöytyän Riihikoskella. Tämän asuinalueen asukkaat ovat pääasiassa ikäihmisiä ja heillä on tapana istua päivittäin pihan penkillä vaihtamassa ajatuksia.

Heinäkuussa asukkaat saivat tutustua Marika Hakkaraiseen ja Juha Pihlajamäkeen.

Juha on päivisin etätöissä, mutta kesälomaa viettäneellä Marikalla on ollut runsaammin aikaa osallistua päivittäisiin istuntoihin naapureiden kanssa.

Helsingistä kuukauden ajaksi Varsinais-Suomeen Pöytyälle muuttaneet Marika ja Juha saavat naapureilta ylistäviä sanoja. Uusien asukkaiden sanotaan olevan mukavia ja sosiaalisia.

Marikalla on ollut tapana viedä taloyhtiön ikäihmisiä lenkille. Kunto ja liikunnan into ovat kasvaneet sen myötä monilla.

– Hauskaa seuraa ovat olleet. Kun vain seuraavatkin asukkaat olisivat samanlaisia, tiivistää 90-vuotias Kerttu Luola.

Hakkarainen ja Pihlajamäki olivat ensimmäiset henkilöt Pöytyän kesäkoti-kampanjassa. Kampanjalla Pöytyä pyrkii saamaan kuntaan uusia asukkaita.

Tulijalle tarjotaan edullinen kalustettu asunto kuukaudeksi. Ei ihme, että hakemuksia tuli reilusti toista sataa, lähinnä Helsingistä.

Heinäkuun lopussa helsinkiläisperheen asumisjakso päättyy, edessä on paluu Helsinkiin ja johtopäätösten teko.

Kiireetön elämänmeno lämmitti

Juhannuksen alla julkaistun Maaseutubarometri 2020 -tutkimuksen mukaan monipaikkainen asuminen yleistyy tuoden maaseudun yhä useamman suomalaisen elämään.

Tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta kommentoi heinäkuun alussa Pöytyän kampanjaa kehuen sitä tuoreeksi ja reippaaksi avaukseksi.

– Se vastaa nousevaan kysyntään, jossa maaseutuasumista pääsee kokeilemaan laittamatta likoon suuria summia tai joutumatta tekemään suuria päätöksiä, Vihinen sanoi.

Marika Hakkarainen ja ja Juha Pihlajamäki ovat jo pitkään pohtineet muuttoa Helsingistä avarampien maisemien äärelle. Tämä kesä oli hyvä testi kokeilla maalaiselämää.

Pöytyän peltomaisemat viehättivät, samoin Kurjenrahkan kansallispuiston ja maisemapolkujen läheisyys.

Myös kirpputorien ja tilamyymälöiden runsaus ilahdutti. Suuremmat kaupat ovat kauempana kotoa, mutta Juhan mukaan matka sujui joutuisasti ja hyvin ruuhkattomilla teillä.

Marika ja Juha ovat iloisia, että heidät otettiin niin lämpimästi vastaan – vieraatkin ihmiset morjenstivat kylän raitilla.

– Kyläänkin on kutsuttu ja lämmintä leipää saatu tuliaisiksi, Marika iloitsee.

Etätyötä tekevälle Juhalle esiteltiin heti tulopäivänä kunnan etätyöpiste, joka sijaitsee Yläneen vanhassa kunnantalossa. Siellä oli Juhan mukaan hyvä työskennellä ja vieressä oli mukava lounasravintola.

Perheen 12-vuotias mäyräkoira sopeutui myös hyvin seudulle. Se oppi nopeasti rapsuttelemaan naapurin ovea, sillä sieltä karvaturri sai karjalanpiirakkaa.

Lopulta koira oppi vierailemaan rivitalon kaikissa asunnoissa.

Monilla muillakin kesäkotilaisilla on ollut lemmikkieläin tullessaan Pöytyälle.

Muutto maalle sai uutta puhtia

Pöytyällä Hakkarainen ja Pihlajamäki ehtivät katsastaa mahdollisia asuinpaikkoja, mutta ihan sopivaa ei vielä löytynyt. Perhe kuitenkin myöntää, että ajatus maallemuuttamisesta sai lisäpotkua tämän kesän kokemusten myötä.

Juha arvelee, että uusi koti löytyy Pöytyältä tai lähiseudulta viiden vuoden sisällä.

Marikan mielessä on muutto jo ensi kesänä. Lähivuosina nähdään, kumman veikkaus osuu lähemmäs.

Lue lisää:

Kiinnostus kokeilla maaseutuasumista kasvussa – helsinkiläispari tarttui Pöytyän kunnan tarjoukseen kesäkodista 200 eurolla

Helsingin ja Oulun poliisilaitokset sekä Tullin rikostorjunta ovat yhteistyössä paljastaneet lukuisten törkeiden huumausainerikosten kokonaisuuden, tiedottaa poliisi.

Poliisi epäilee latvialaisen miehen järjestäneen Suomeen huomattavia määriä huumausaineita, joita on levitetty ja myyty ainakin pääkaupunkiseudulla ja Oulussa. Toiminnan epäillään alkaneen viime syksynä ja jatkuneen tämän vuoden kevääseen. Kokonaisuuden tutkinta aloitettiin viime vuoden lopulla.

Yhteensä Suomeen on salakuljetettu noin 50 000 Subutex-tablettia, 10 000 ekstaasitablettia, yksitoista kiloa amfetamiinia ja kaksi kiloa kokaiinia.

Esitutkinnan aikana Helsingin poliisilla on ollut vangittuna ja pidätettynä yhteensä kymmenen henkilöä. Heitä kaikkia epäillään rikoksista, ja keskeiset epäillyt ovat edelleen vangittuna. Myös Oulun poliisilaitoksen tutkinnassa vangittiin useita henkilöitä.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Nikkanen kertoi STT:lle, että kokonaisuudessa on yhteensä lähes 20 epäiltyä.

Nikkanen kertoo, että latvialaismiehen on ottanut kiinni Helsingin poliisi ja mies on edelleen vangittuna. Mies on noin 30–40-vuotias. Muut Helsingin poliisin tutkinnassa kiinni jääneet epäillyt ovat suomalaisia.

– Näillä henkilöillä on sekä Suomessa että ulkomailla rikostaustaa, Nikkanen sanoo STT:lle.

Poliisi takavarikoi huumeita, aseita ja käteistä rahaa

Nikkanen kuvailee poliisin tiedotteessa, että huumeita levittäneen ryhmän toiminta on ollut suunnitelmallista, ja sitä on yritetty huolellisesti piilottaa. Tästä kertoo muun muassa se, että huumausaine-eriä on säilytetty useissa asunnoissa eri puolilla Helsinkiä.

– Asunnot on hankittu käyttöön vain huumausaineiden säilyttämistä ja levittämistä varten. Ryhmän jäsenet ovat käyttäneet viestinnässään vahvasti suojattuja älypuhelimia ja sovelluksia, joiden hankkiminen ja käyttö on maksanut tuhansia euroja, Nikkanen sanoo.

Poliisi kertoo takavarikoineensa tutkinnan yhteydessä noin 3,8 kiloa amfetamiinia, 800 grammaa kokaiinia, 8 000 ekstaasitablettia, neljä ja puoli kiloa marihuanaa ja 3 000 Subutex-tablettia. Lisäksi poliisi takavarikoi kaksitoista luvatonta käsiasetta ja lähes 150 000 euroa käteistä rahaa.

Aseet on poliisin mukaan takavarikoitu jutun keskeisten epäiltyjen hallitsemista tiloista. Joukossa on ollut sekä varastetuiksi ilmoitettuja että laittomia aseita.

Poliisin mukaan ryhmä on toimittanut Ouluun kolmella eri kerralla Subutex-tabletteja, amfetamiinia ja kokaiinia. Oulun poliisin tutkinnassa vangittiin useita ihmisiä ja takavarikoitiin muun muassa kymmeniätuhansia euroja käteistä.

Nikkasen mukaan ryhmän levittämä huumausaineiden määrä vastaa lähes 200 000 käyttöannosta.

– Käyttökertojen välittömänä seurauksena on lukematon määrä oheisrikoksia, yleisen turvallisuuden häiriöitä, väkivaltaa ja onnettomuutta, Nikkanen toteaa.

Juttu siirtyy tällä viikolla syyteharkintaan.

Lue seuraavaksi:

Poliisi paljasti laajan huumevyyhden – takavarikoitujen huumeiden arvo satoja tuhansia euroja

Suomen ja Viron välille suunnitteilla olevan Tallinna-tunnelin rakentaminen saa jälleen uusia käänteitä.

Viron julkishallintoministeri Jaak Aab aikoo ehdottaa maan hallitukselle (Ärileht), ettei se aloita liikemies Peter Vesterbackan vetämän tunneliyhtiön Finest Bay Area Developmentin Tallinna-tunnelihankkeen suunnittelua.

Aab kertoo sen sijaan tukevansa hanketta, jonka takana ovat Viron ja Suomen julkiset viranomaiset. Asiasta Suomessa kertoi ensimmäisenä Taloussanomat.

Suomen liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Sabina Lindström toteaa Ylelle, että Suomessa ei ole sellaista edes vireillä.

– Julkisrahoitteista hanketta ei ole tällä hetkellä vireillä, Lindström sanoo.

Viron julkishallintoministeri Jaak Aab kertoo Ärileht talouslehden haastattelussa, että rajat ylittävän yhteyden luominen on mahdollista vain kahden maan välisellä yhteishankkeella ja kummankin maan yhteisestä tahdosta.

Aabin mukaan Vesterbackan hankkeesta on löytynyt puutteita. Ministerin mukaan tunnelihankkeen turvallisuuspuoli on jäänyt hyvin epäselväksi. Hakemuksessa esitetyt matkustaja- ja rahtimäärät Aab näkee liian optimistisina.

Ylijohtaja: Suomessa ei ole vireillä kilpailevaa hanketta

Liikenne- ja viestintäministeriön johtajan Sabina Lindströmin mukaan virolaisministeri tarkoittanee valtioiden välisellä hankkeella virkamiesten parisen vuotta sitten tekemää esiselvitystä.

Suomen ja Viron liikenneministeriöt, Suomen väylävirasto, Helsingin ja Tallinnan kaupungit sekä Uudenmaan liitto tekivät parisen vuotta sitten tunnelia koskevan esiselvityksen.

Lindströmin mukaan tuolloin johtopäätös oli, että tunnelihanke on mielenkiintoinen, mutta ei ajankohtainen.

– Tämän jälkeen viranomaispuolella asian kanssa ei ole edetty millään tavalla, Lindström sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa ei siis ole vireillä tunneliyhtiö Finest Bay Area Developmentin Tallinna-tunnelihankkeen kanssa kilpailevaa projektia.

Lindströmin mukaan aiempien hallitusten aikana maiden välisissä keskusteluissa on todettu, että valtioiden olisi tärkeää olla jollakin tavalla hankkeessa mukana. Tunneli on kuitenkin suuri ja kallis, joten se voisi mahdollisesti olla yksityisen ja julkisen sektorin yhteishanke.

– Suomen nykyinen hallitus ei ole antanut linjausta tunnelihankkeesta, Lindström toteaa.

Tunneliyhtiö: OIemme toimittaneet kattavat dokumentit

Finest Bay Area Developmentin tunnelihankkeen johtajan Kustaa Valtosen mukaan virolaisministerin ulostulo yllätti täysin.

– Tavanomaisempi tapa olisi, että ministeri kertoo ensin näkemyksensä kahdenvälisissä keskusteluissa meille ja neuvottelee kanssamme ja pitää sitten tiedotustilaisuuden.

Valtonen hämmästelee sitä, että ministeri Aab ei usko Finest Bay Area Developmentin toimittamia dokumentteja, mutta kannattaa hanketta, jota ei edes ole.

Tunneliyhtiö kertoo toimittaneensa kattavat selvitykset hankkeen turvallisuudesta ja kannattavuudesta Viron valtiolle

– Mihin perustuu näkemys, että julkinen hanke on kannattavampi, Valtonen ihmettelee.

Tunnelin rakentaminen työllistäisi 30 000 ihmistä

Vesterbackan vetämän tunneliyhtiön mukaan Tallinna-tunnelin rakentaminen työllistäisi jopa 30 000 ihmistä kuuden vuoden ajan. Tunneliyhtiön mukaan jättihankkeen työllisyysvaikutus olisi jopa 24 000 henkilötyövuotta Suomessa ja 6 000 Virossa joka vuosi koko kuusi vuotta kestävän rakennusajan.

Tunneli rakennettaisiin yksityisellä rahoituksella. Viime vuonna tunneliyhtiö ja kiinalainen yhteistyökumppani Touchstone Capital Partners solmivat 15 miljardin aiesopimuksen rahoitukselle. Tunnelihankkeen rakennustöistä on solmittu suunnittelusopimus kiinalaisen maailman suurimman rakennusyhtiön CREC kanssa.

Tunneliyhtiön mukaan Tallinna-tunneli voisi valmistua vuoden 2025 alussa, jos reittivaihtoehto saadaan vielä tänä vuonna valittua. Varsinaisten poraustöiden on arvioitu vievän runsaat kaksi vuotta.

– Yhteistyö liikenne- ja viestintäministeriön ja ympäristöministeriön kanssa on toiminut Suomen puolella varsin hyvin, Valtonen kiittelee.

Useiden asiantuntijoiden mukaan tunneliyhtiön esittämä aikataulu on epärealistinen. Myös Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok) on sanonut pitävänsä aikataulua liian optimistisena.

Lue lisää:

Vesterbackan yksityisen tunneliyhtiön johto antaa tänään lisäselvityksiä Tallinna-tunnelista Viron päättäjille Tallinnassa

Finest Bay Area Development on solmimassa aiesopimuksen maailman suurimman rakennusfirman, kiinalaisen CREC:n kanssa.

Kiinasta miljardipotti Helsingin ja Tallinnan väliselle tunnelille

Kokiko Vesterbackan visio takaiskun? Poliitikot: Tallinna-tunnelin pitää kulkea Helsingin päärautatieaseman kautta

Jos Helsinki–Tallinna-tunneli toteutuu, Suomesta tulee osa Kiinan arktista silkkitietä – Peter Vesterbacka toivoo rahoitusta myös länsimaista

Poliisi tutkii Helsingissä tapahtunutta henkirikosta, jota tutkitaan murhana. Helsingin poliisi kertoo tiedotteessa, että henkirikoksen uhri oli aikuinen mies.

Henkirikos tuli poliisin tietoon tämän viikon keskiviikkona. Poliisi kertoo ottaneensa samana päivänä kiinni rikoksesta epäiltyinä 12 ihmistä.

STT:n käräjäoikeudesta saamien tietojen mukaan epäiltyjen joukossa on sekä miehiä että naisia. Heidän joukossaan on 70-, 80- ja 90-luvuilla syntyneitä.

Heitä kaikkia esitetään viikonlopun aikana vangittavaksi Helsingin käräjäoikeudessa, kertoo poliisi tiedotteessa.

Poliisi ei kerro henkirikoksesta, sen uhrista tai epäillyistä enempää, koska se vaarantaisi poliisin mukaan keskeneräisen tutkinnan.

Heini Siltalan jääkaapin ovessa oli pitkään vaaleanpunainen tarralappu, jossa oli päivämäärä: 8.1.2018.

Sinä päivänä tulisi kuluneeksi tuhat päivää siitä, kun hänen veljensä ammuttiin pikkuriidan vuoksi. Mieletön teko oli saanut Siltalan täyteen vihaa ja epätoivoa.

– Aluksi olin aivan varma, että menen itse perässä, hän sanoo.

Siltalasta tuntui kuin kukaan ei voisi auttaa. Sitten hän päätti, että jos selviää tuhat päivää, selviää mistä vain. Lappu oli keittiössä muistutuksena tavoitteesta.

Kun kävelin sieltä ulos, oli helpompi hengittää. Heini Siltala

Alkuvuonna Suomessa surmattiin keskimäärin kaksi ihmistä joka viikko. Se oli muutos pitkään jatkuneeseen tasaiseen laskuun henkirikollisuudessa.

Suurimmasta osasta näitä veritekoja ei juuri puhuta. Mitä tyypillisempi surma on päihteineen, teräaseineen ja toisille tuttuine osapuolineen, sitä vähemmän siitä herää yhteiskunnallista keskustelua.

Kuitenkin lähes kaikilla tapetuilla tai murhatuilla on perhettä tai ystäviä, jotka ovat jääneet kaipaamaan läheistään. Joillekin heistä takaisku on elämän pahin.

Heini Siltalan tavoin moni rikosuhrin läheinen jää ilman tarvitsemaansa apua yhteiskunnalta. Oikeus ammattilaisen tarjoamaan kriisiapuun on kirjattu lakiin, mutta se toteutuu rikosuhrien parissa työskentelevien järjestöjen mukaan vain osittain.

Kenties vielä suurempi puute on siinä, mitä tapahtuu alun sokkivaiheen jälkeen. Omainen saattaa tarvita esimerkiksi psykoterapiaa vasta sitten, kun rikos on käsitelty oikeudessa. Siinä vaiheessa ei kukaan yleensä tarjoa apua eikä omainen voi myöskään enää vaatia korvauksia terapiakuluista.

– Tässä mielessä rikoksen tekijästäkin pidetään parempi huoli kuin uhrin läheisistä, sanoo puheenjohtaja Leila Heininen henkirikosten uhrien läheisten Huoma ry:stä, itsekin läheisen väkivaltaisesti menettänyt.

Tässä jutussa kaksi henkirikoksen uhrin omaista kertoo elämästä läheisen väkivaltaisen kuoleman jälkeen. Heidän tarinansa valaisee sitä, miten kylmältä ja kovakouraiselta ympäröivä yhteiskunta voi näyttää trauman keskellä elävän ihmisen silmissä.

Vihainen aika

Hollolalaisen Katja Nokkasen mieleen on jäänyt outoja yksityiskohtia ajasta kymmenen vuotta sitten. Sairaanhoitajan epävarma kuiskaus lääkärille: "Pitäisikö jotain kriisiapua?" Tai sitten poliisin harkitsematon tokaisu isän kuoleman jälkeisessä kuulustelussa.

– Hän sanoi epäillystä tekijästä, että hän oli "kunnon poika", Nokkanen muistelee.

Se satutti. Nokkasen isä oli kuollut satunnaisen katuväkivallan seurauksena. Auto oli pysähtynyt kohdalle, mies oli noussut autosta ja lyönyt kerran. Isä oli menehtynyt vammoihinsa.

Epäilty oli saatu kiinni vasta kun hän oli itse kävellyt kamarille asianajajansa kanssa. Syy tekoon ei selvinnyt. Tekijällä ei ollut taustaa yhtä vakavista rikoksista.

Siitä alkoi Nokkasen sanoin "vihainen aika", joka vei häneltä luottamuksen viranomaisiin pitkäksi aikaa. Osa perheenjäsenistä masentui, osa näki isästä takaumia ja painajaisunia.

Käräjäoikeuteen pääsy kesti lähes vuoden, eivätkä haavat päässeet arpeutumaan. Kriisiapua tai muutakaan ammattiapua ei lopulta tarjottu. Rikosuhripäivystyksestä Nokkanen käännytettiin, koska hän ei ollut rikoksen uhri. Nykyään näin ei tehtäisi.

– Meidät jätettiin yksin. Äidin kanssa mietittiin paniikissa arkisia asioita, kuten että mitä tehdään isän laskujen kanssa.

"Painukaa vittuun, eipä voisi vähempää kiinnostaa"

Nokkasen kokemuksista on kulunut hieman yli kymmenen vuotta. Hän on itsekin nähnyt, että moni asia on parantunut henkirikosten uhrien omaisten kohtelussa.

Rikosuhripäivystyksen mukaan turvaverkossa on silti aukkoja. Tilanteesta riippuen uhrin omainen voi tarvita akuuttia kriisiapua, pidempikestoista terapiaa, apua käytännön arjen pyörittämisessä tai vaikkapa rikosprosessin kanssa. Avun saaminen on yhä liian sattumanvaraista, varsinkin pienillä paikkakunnilla.

Toinen parantamisen kohde on osaaminen uhrin omaista kohdattaessa. Hyvää tarkoittava mutta taitamaton auttaja voi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

– Heillä ei välttämättä ole kokemusta. Ja jos ei ole kokemusta, ei aina ole ymmärrystä siitä, kuinka laajasta asiasta on kysymys. On myös huomioitava se, että omaiset eivät ole aina heti kykeneviä ottamaan apua vastaan, sanoo Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukangas.

Tämän vuoksi esimerkiksi Helsingin poliisissa kuolinviestien vieminen on keskitetty kokeneille rikostutkijoille. Mukana voi olla tilanteesta riippuen myös kriisityöntekijä, kuten poliisipastori.

On tärkeää, että omaiselle kerrotaan suoraan ja rehellisesti, mitä on tapahtunut. Jari Koski

Kokenut poliisi osaa lukea tilannetta ja arvioida, miten omainen mahdollisesti suhtautuu suruviestiin. Joku omainen voi mennä täysin sokkiin, toinen on ehkä osannut odottaa kuolemaa tapahtuvaksi.

– Sellaistakin on sattunut, että on menty hattu kourassa ilmoittamaan ja sieltä on vastattu, että "painukaa vittuun, eipä voisi vähempää kiinnostaa", kertoo rikostarkastaja Jari Koski Helsingin poliisista.

Kosken mukaan poliisi pyrkii viimeiseen saakka välttämään tilannetta, jossa ihminen saa tiedon läheisensä kuolemasta mediasta.

– Kohtaamisessa on tärkeää, että omaiselle kerrotaan suoraan ja rehellisesti, mitä on tapahtunut. Toinen tärkeä asia on varmistaa, että tarvittava apu lähtee käyntiin saman tien. Sen jälkeen pyritään irrottautumaan ja keskittymään meidän tehtävään eli rikosten selvittämiseen.

"Tämä ihminen on kuollut"

Kun Heini Siltalan veljeä oli ammuttu, tämä kiidätettiin leikattavaksi Meilahden sairaalaan Helsinkiin. Poliisi soitti ja kertoi menevänsä kuulustelemaan uhria. Tämä makasi koomassa.

Siltala pyysi sairaalan henkilökuntaa ilmoittamaan ajoissa, jos hoidot päätettäisiin lopettaa. Sisarukset asuivat eri puolilla Suomea ja pikkusisko olisi halunnut nähdä veljensä vielä kerran elävänä.

Matkalla sairaalaan Siltala luki Iltalehdestä, että veli oli kuollut.

– Taisin myöhästyä puoli tuntia.

Sairaalassa Siltala vietiin pieneen huoneeseen. Siellä oli hän, hänen äitinsä, sairaanhoitaja ja kuollut veli. Sairaanhoitaja katsoi Siltalaa, osoitti tämän veljeä ja sanoi: "Tämä ihminen on kuollut". Uudestaan ja uudestaan. Ja Siltala huusi takaisin: "Se vain nukkuu!"

– En voinut ymmärtää hoitajan käytöstä. Mutta kun sokkivaihe oli myöhemmin mennyt ohi, käsitin että hänhän teki juuri niin kuin piti.

Rikosuhripäivystyksen Koivukangas sanoo, että jokaisella henkirikoksen uhrilla on yleensä viisi tai kuusi lähiomaista. Järjestelmän silmissä lähiomaisia ovat kuitenkin vain uhrin puoliso ja lapset.

Siltala ei siis ollut surmatun veljensä lähiomainen, vaikka sisarukset olivatkin hyvin läheisiä. Kenties tämän vuoksi Siltalan piti itse etsimällä etsiä apua sen sijaan, että sitä olisi hänelle tarjottu. Pahimman traumavaiheen keskellä hän kävi kolme kertaa tapaamassa kriisipsykologista sairaanhoitajaa.

– Siellä oli joka kerralla eri ihminen, jolle piti aina selittää kaikki alusta. Ei siitä ollut mitään apua.

Työterveyslääkäri kirjoitti kuusi päivää sairauslomaa. Myöhemmin Siltala pyysi lääkäriltä rauhoittavaa lääkettä oikeudenkäyntiä varten, koska Rikosuhripäivystyksestä oli rohkaistu tekemään niin. Lääkäri ei suostunut.

– Hän sanoi, että "elämässä pitää kohdata asiat niin kuin ne tulee".

Kohtasi tappajan silmästä silmään

Tutkinnan aikana Siltala yritti turhaan rakentaa yhteyttä rikostutkijoihin ja syyttäjään, jotta olisi saanut tietää, mitä surmailtana oli tapahtunut.

– Sain tietää totuuden vasta, kun kävin tapaamassa ampujaa hovioikeuden tuomion jälkeen. Siellä hän kertoi minulle ihan eri asioita kuin oikeudessa. Olen varma, että hän puhui totta, Siltala sanoi.

Tapaaminen järjestyi Kriminaalihuollon tukisäätiön Vakavien rikosten jälkisovittelu -hankkeen kautta. Siltalasta tuli ensimmäinen jälkisovitteluun Suomessa hakenut ja päässyt omainen.

Kaikki eivät ymmärtäneet päätöstä. Siltalan täytyi selittää, ettei hän mene tapaamaan tappajaa antaakseen tälle anteeksi.

– Se oli maailman järkyttävin paikka. Mutta kun kävelin sieltä ulos, oli helpompi hengittää.

Lääkäri sanoi, että "elämässä pitää kohdata asiat niin kuin ne tulee". Heini Siltala

Vakavien rikosten jälkisovittelussa tai -käsittelyssä uhri ja rikoksentekijä voivat tavata toisensa sen jälkeen, kun asia on käsitelty loppuun oikeudessa. Malli ei ole vakiintunut Suomessa, toisin kuin esimerkiksi Britanniassa tai Belgiassa.

Jonkin aikaa tapaamisen jälkeen tuli kuluneeksi tuhat päivää Siltalan veljen kuolemasta. Kun hän sinä aamuna käveli keittiöön, vaaleanpunainen tarralappu oli jääkaapin ovessa odottamassa.

– Näin sen ja itkin keittiön lattialla.

"Voivottelu tai kauhistelu eivät auta mitään"

Henkirikosten uhrien omaiset sanovat joskus, että vain toinen saman kokenut ihminen voi kunnolla asettua heidän asemaansa. Ulkopuolisen on vaikea ymmärtää esimerkiksi sitä, että omainen voi olla täynnä vihaa – ei surua.

– Voivottelu, kauhistelu tai lohtusanat eivät auta mitään, jos toisella on sillä hetkellä vahva vihan tunne, sanoo Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystyksestä.

Monilla omaisilla on hyviä kokemuksia vertaistukitoiminnasta. Yksi vertaistukea tarjoavista toimijoista on Huoma – henkirikoksen uhrien läheiset ry. Sekä Heini Siltala että Katja Nokkanen ovat osallistuneet yhdistyksen toimintaan.

– Kun otin Huomaan yhteyttä, huomasin ajattelevani ensimmäisiä kertoja, että pystyn jatkamaan elämässä eteenpäin. Siihen meni minun kohdallani kahdeksan vuotta, Nokkanen sanoo.

"Kuin synkkä kuoppa, johon putoaa"

Pian isän kuoleman jälkeen Nokkanen sai lapsen. Arki pienen lapsen kanssa vei yli syvimmän kriisivaiheen – mutta samalla se aiheutti sen, että jotain jäi käsittelemättä.

– Pystyn suurin piirtein muistamaan, miten täysin toivottomassa tilassa aluksi olin. Se on kuin synkkä kuoppa, johon putoaa. Jos yritän tavoittaa sitä tilaa, elimistöni ei anna minun mennä sinne, hän kertoo.

– Luulen, että isän kuolema iski meihin läheisiin niin kovaa sen vuoksi, että hän oli niin rauhallinen. Emme kuvitelleet, että hänelle voisi tapahtua mitään tällaista. Se on vieläkin meidän lähipiirissä arka aihe. Pelätään, miten muut reagoivat, jos tästä sanoo jotain.

Ja tässä on tärkeä seikka, huomauttavat rikosuhrien parissa työskentelevät asiantuntijat. Läheisen väkivaltaisen kuoleman aiheuttama trauma voi palaa hiljaisella liekillä kymmeniä vuosia.

– Jos näitä traumoja ei hoideta, se aiheuttaa yhteiskunnalle paljon kuluja. Olisi tärkeää katsoa pidemmällä tähtäimellä näitä asioita ja tarjota apua eri vaiheissa, hankekoordinaattori Arja Konttila Rikosseuraamuslaitoksesta sanoo.

Se on vieläkin meidän lähipiirissä arka aihe. Katja Nokkanen

Rikosuhripäivystyksessä alkaa syksyllä hanke, jonka tarkoituksena on osaltaan paikata aukkoja uhrien omaisten turvaverkossa.

Aiemmin on koottu eri puolilla Suomea yhteen toimijoita, jotka saattavat työssään kohdata henkirikosuhrien omaisia. Nyt on tarkoitus rakentaa paikkakuntakohtaisia palveluketjuja, joissa jokainen auttaja osaa ohjata omaiset kaikkiin palveluihin, joista nämä voisivat hyötyä.

– Ja omainen ohjataan sinne saattaen. Siten, että varmistetaan, että joku ottaa hänet vastaan. Ei siis vain anneta puhelinnumeroa, että soita tuonne ja mene tuonne, Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystyksestä sanoo.

Tämä ilahduttaa Katja Nokkasta. Hän huomauttaa, että monelle läheisen väkivaltainen kuolema voi olla ensimmäinen lähelle osunut kuolemantapaus ylipäänsä. Silloin esimerkiksi hautajaisten järjestäminen on vielä tavallista suurempi stressin aihe.

Omaisten asema huomioitu hallitusohjelmassa

Henkirikosuhrien omaisten tilanne on huomioitu myös hallitusohjelmassa. Siihen on kirjattu maininta rikosten uhrien ja henkirikosten uhrien omaisten "paremmasta tuesta" sekä mahdollisuudesta saada korvausta Valtiokonttorilta.

Vielä ei ole kerrottu, mistä kirjauksessa on kyse. Uhrien parissa työskentelevät järjestöt ovat kuitenkin toivoneet parannusta ainakin kärsimyskorvauksiin.

Nykyään uhrin lähiomainen voi saada Valtiokonttorilta korvauksen kaikista rikoksen vuoksi aiheutuneista kuluista. Erillistä kärsimyskorvausta valtio ei kuitenkaan enää maksa, vaan se peritään tekijältä. Käytännössä iso osa rahoista jää saamatta, koska tekijät eivät pysty niitä maksamaan.

– Monet luulevat, että uhrien läheiset voivat saada suuriakin summia, kun ne on oikeudessa määrätty. Sieltä saattaa kuitenkin tulla vain muutamia kymppejä silloin tällöin, sanoo Arja Konttila.

Heini Siltalan mielestä korvauskysymys on iso asia, koska läheisen kuolema voi horjuttaa omaisen taloutta monellakin tavalla.

Hänelle suurin apu on ollut veljensä tappajan kohtaamisesta jälkisovittelun kautta. Myös muihin kohtalotovereihin tutustuminen Huoma ry:n kautta on auttanut.

Nyt hänellä on elämässä muutakin kuin selviytymistä veljen kuoleman aiheuttamasta traumasta. Hän kertoo metallinetsinnästä ja lentokoneista, kahdesta hänelle tärkeästä harrastuksesta.

– Joskus huomaan, että on mennyt päiviä ilman, että olen muistellut asiaa ollenkaan.

Lisää aiheesta:

Silmästä silmään (Yle Areena)

Kun henkirikos koskettaa. Käsikirja henkirikoksen uhrien läheisten kohtaamiseen (Rikosuhripäivystys)

Kymenlaakson käräjäoikeus on vanginnut nuoren miehen Haminassa tapahtuneesta ammuskelusta epäiltynä. Tapausta tutkitaan tapon yrityksenä.

Poliisi sai keskiviikkoiltana noin kello 20 ilmoituksen, jonka mukaan Pitkienhiekkojen leirintäalueella Haminan Vilniemessä oli ammuttu laukauksia.

Lue lisää: Haminalaisella leirintäalueella mahdollinen ammuskelu, kukaan ei loukkaantunut

Poliisi oli selvittämässä tapahtunutta keskiviikkoiltana paikan päällä. Tapahtumien epäillään liittyvän seurueen väliseen riitelyyn, eikä tilanteesta aiheutunut tämänhetkisten tietojen mukaan vaaraa ulkopuolisille.

Kukaan ei vahingoittunut välikohtauksessa.

Poliisi ei halua tässä vaiheessa tutkintaa kertoa, minkä verran ihmisiä oli tapahtuma-aikana paikalla.

Kaakkois-Suomen poliisi jatkaa tapahtumien selvittelyä.

– Selvittelemme tapahtuman kulkua kuulustelemalla. Asia päätyy aikanaan syyteharkintaan, rikoskomisario Kai Virtanen sanoo.

Hintavertailun mukaan Inarin Kaamasessa tankataan litrahinnaltaan yli 50 senttiä kalliimpaa bensaa kuin halvimmalla bensatankilla.

Polttoaine.net-sivuston mukaan halvimmillaan 95E10:n hinta on Lahdessa, 1,318 euroa litralta, kun se kalleimmillaan eli Kaamasessa on ollut 1,870. Valtaosalla asemista, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Keski-Suomessa, hinnat pyörivät runsaan 1,3:n ja runsaan 1,4:n välillä.

Lauantaina voimaantuleva veronkorotus nostaa dieselin ja bensiinin hintoja yleisesti 6–7 senttiä litralta.

Veikko Aikio asuu talvet Ivalossa ja keväästä syksyyn lapsuudenkodissaan Iijärvellä, jonne Ivalosta on matkaa on noin 230 kilometriä. Korkeimmalla 95:n hinnalla Aikion kauppareissun bensakulut omalla autolla nousisivat reilusti yli 50 euroon, kun halvimmalla bensataksalla kuluja syntyisi noin 35 euroa.

– Kipurajoilla mennään polttoaineen hinnan kanssa. Mutta ei auta valittaa, ostettavahan se on, Aikio tuumii.

Ainoa keino säästää olisi vähentää ajamista, mutta helppoa se ei näillä selkosilla ole. Julkista liikennettä ei juuri ole, mutta töissä, kaupassa ja muilla asioilla on päästävä käymään.

– Ei täällä ole mahdollisuutta raitiovaunuihin hypätä. Aina pitää jokin kone käynnistää, että pääsee paikasta toiseen. Soutaahan tietysti voisi, mutta kun Iijärvikin on 22 kilometriä pitkä, niin aika pitkiä tulisi reissuista, Aikio lohkaisee.

Aikiolta ei löydy ymmärrystä veronkorotukselle, joka väistämättä nostaa polttoaineiden hintaa elokuun alussa.

– Se on minusta tässä tilanteessa pikkuisen hölmöläisen hommaa. Juuri kun aletaan koronan kurimuksesta jollain tavalla toipua, ei olisi kyllä nyt tarvinnut hallituksen tuollaisia päätöksiä tehdä.

Bensatuotot eivät elätä huoltoasemaa

Inarissa huoltoasemaa pyörittävän Raimo Waseliuksen asemalla bensan hinta on maltillisempi kuin vajaan puolen tunnin ajomatkan päässä Kaamasessa. Heinäkuun lopussa 95E10-mittarissa on litrahintana 1,45.

Waselius ei usko, että autoilijatkaan pitävät korotusta kovin pahana, koska polttoaineiden hinnat ovat olleet jo tovin tavallista alempana.

– Eihän me sille mitään voida, tämähän on päätetty jo viime kesänä. Valtio tarvitsee rahaa.

48 vuotta huoltoasemaa pyörittäneen Waseliuksen mukaan yrittäjä ei omin toimin voi hintaan paljon vaikuttaa. Hän myös huomauttaa, että mittarikentän tuotoilla yritystä ei voisi pyörittää.

– Kyllä se on sisäkauppa ja ruoan myynti, siinä vielä katetta on.

Ruokapuolta on Waseliuksen asemalla pyöritetty 15 vuotta.

Taksiyrittäjä laittaa ajoon vähäruokaisimman auton

Inarilaisen taksiyrittäjän Markku Arrelan kahdeksan taksia ajavat vuodessa noin 600 000 kilometriä, joten muutokset dieselin ja bensiinin hinnassa tuntuvat yrityksen taloudessa voimakkaasti.

– Eihän tämä korotus tietenkään ole hyvä kuljetusalalle. Se vaikuttaa paljon, kustannukset kasvavat.

Arrela käyttää kustannusten hillitsemiseen niitä keinoja, joita on käytettävissä.

– Kyllä tulee katsottua halvempaa polttoaineen hintaa, ja jos kaikki autot eivät ole menossa, valitsee auton, joka syö vähemmän.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on huolissaan polttoaineveron korotuksen seurauksista kuljetusalalle. SKAL arvioi, että yksittäiselle ajoneuvoyhdistelmälle muutos voi merkitä noin 10 000 euron lisälaskua vuodessa.

Hintaerot voivat juontaa kustannuseroista ja korona-ahdingosta

Polttoaineiden hintaa syrjäisillä seuduilla nostavat kuljetuskustannukset ja oma vaikutuksensa lienee kilpailijoiden vähyydelläkin.

Kustannuseroja voi syntyä esimerkiksi siitä, miten kaukana jakelupiste sijaitsee ja millainen on aseman säiliöiden kapasiteetti eli paljonko polttoainetta kerralla toimitetaan.

Yleistä hintatasoa korkeammille hinnoille voi osaselitys löytyä tällä hetkellä koronavaikutuksista. Huoltoasemillekin tilanne äityi vaikeaksi ja ne kärsivät isoja tappioita. Osa yrityksistä joutui keväällä sulkemaan ovet kokonaan ja lomauttamaan henkilöstöä.

– Saattaa olla, että kun korona on tuonut vaikeuksia, niin hetkellisesti yritetään saada isompaa katetta, varsinkin jos kilpailijoita ei ole likellä, sanoo Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto SBL:n puheenjohtaja ja toimitusjohtajan tehtäviä hoitava Juha Yli-Kesäniemi.

Hintakisa on öljy-yhtiöiden käsissä

Yli-Kesäniemi painottaa, että itsenäisillä bensiinikauppiailla ei juuri ole mahdollisuuksia kilpailla hinnalla, vaan kilpailu on pääsääntöisesti öljy-yhtiöiden välistä. Taistelu markkinaosuuksista voi Yli-Kesäniemen mukaan olla ajoittain kovaakin alueellisesti.

– Ei meillä ole mahdollisuuksia olla hintakilpailussa mukana. Öljy-yhtiöiden automaattijakelupisteissä ulosmyyntihinta on alempi kuin hinta, jolla yhtiö myy ketjunsa kauppiaalle.

Yli-Kesäniemi arvioi veronkorotus on niin suuri, että se on siirrettävä pumppuhintoihin nopeasti.

– Ensi yönä voimaantuleva nosto on 2000-luvun suurin veronkorotus. Järkyttävän iso, sanoo Yli-Kesäniemi.

Yli-Kesäniemen mielestä varsinkin maaseutualueille veronkorotus on kova isku. Julkinen liikenne on lähes olematonta, joten useimmille oma auto on välttämätön.

Mikä olisi sopiva bensanhinta? Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23 saakka.

Helsingin Olympiastadionin uudistus on valmis, ja kohde luovutettiin tänään rakennuttajana toimineelle Helsingin kaupungille.

Helsingin kaupunki kertoo stadionin läpäisseen palo-, pelastus- ja rakennustarkastuksen.

Viimeisen kuukauden aikana stadionilla on tehty muun muassa sähkötöiden viimeistelyjä. Palotarkastus Olympiastadionilla tehtiin eilen ja tänään perjantaina.

Alkuvalmisteluineen urakka on kestänyt kaikkiaan yli 11 vuotta.

Projektijohtaja Aulis Toivonen myöntää, että kyseessä on ollut melkoinen ponnistus.

– Ei näin monimutkaisia ja isoja kohteita tule usein vastaan. Ainutlaatuinen kokemus. Kohdetta voi esitellä ylpeydellä, Toivonen sanoo.

"Vaikenta oli päästä haastavaan tavoitteeseen"

Erot uudistetun ja vanhan stadionrakennuksen välillä huomaa parhaiten ylhäältä katsottuna. Täältä voi havaita muun muassa uuden katoksen.

– Uskoisin, että positiivisimman yllätyksen uudisrakennukseen tutustuja kokee kuitenkin, kun tutustuu sisätiloihin, Toivonen sanoo.

Tornitilan alle on rakennettu isot liikuntatilat. Lisäksi uutta on iso logistiikkakeskus. Kentän alle on rakennettu myös harjoitusjuoksurata. Uudistilaa on kaikkiaan 19 700 neliötä.

Toivonen oli varautunut haasteisiin heti urakan alusta asti, ja niitä myös riitti aivan loppuun asti.

Koronaepidemian takia tavaratoimitukset olivat monesti myöhässä. Vielä kesäkuun lopussa luovutus lykkääntyi kuukaudella, koska esimerkiksi pelastuslaitoksen tarkastusta ei ollut päästy tekemään.

Toivonen ei kuitenkaan osaa eritellä mitään yksittäistä asiaa, vaan haastavinta oli kokonaisuus.

– Vaikeinta oli päästä haastavaan tavoitteeseen. Tilat piti saada kaksinkertaistettua ja samalla piti huolehtia rakennuksen suojelusta niin, että rakennuksen yleinen ilme säilyy samana, Toivonen sanoo.

"Kallista tai halpaa, mutta tavoite saavutetiin"

Stadionin remontin kustannuksista on käyty vuosien varrella aika ajoin vilkastakin keskustelua. Loppulaskun on kerrottu kipuavan yli 300 miljoonaan euroon.

Remontin hinta ja stadionin käyttö remontin jälkeen on herättänyt paljon keskustelua, muun muassa miesten koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann on osallistunut keskusteluun.

Toivonen ei vahvista vielä urakan lopullista hintaa, mutta korostaa, että urakka on toteutettu hankesuunnitelman mukaisesti markkinahintaan.

– Kallista tai halpaa, mutta tavoite saavutettiin, Toivonen sanoo.

Uusitun Olympiastadion avataan elo-syyskuussa

Uusittu stadion avataan ja vihitään käyttöön televisiolähetyksessä 22. elokuuta.

Palloliitto on kaavaillut miesten jalkapallomaajoukkueen Kansojen liigan syksyn kotiotteluiden pelaamista Olympiastadionilla.

Jalkapallomaajoukkueen Wales-peli 3. syyskuuta olisi uusitun Olympiastadionin ensimmäinen iso urheilutapahtuma.

Palloliitto ei ole kuitenkaan vielä vahvistanut Huuhkajien syksyn otteluiden pelipaikkaa.

Lue myös:

Helsingin Olympiastadionin remontissa alipalkkausta ja maksamattomia ylityökorvauksia – "Työntekijälle menetykset voivat olla satoja tai tuhansia euroja"

MOT:n tekemä selvitys paljastaa, miten Olympiastadionin työmaalla rakennusmiehille on jätetty maksamatta lisiä, heitä on uhkailtu, ja oikeuksiaan penänneet on irtisanottu tai lomautettu.

Koronapandemia kuritti teattereita kuukausien ajan.

Maaliskuussa ovet suljettiin, esityksiä peruttiin ja väkeä lomautettiin. Kesäteattereistakin suurin osa laittoi kesäksi lapun luukulle.

Nyt tilanne näyttää jo valoisammalta.

Helsingin kaupunginteatterissa harjoitellaan parhaillaan Päiväni murmelina-musikaalikomediaa. Näyttelijöistä voi aistia pitkän tauon jälkeisen innostuksen.

– Tunnelma on todella jännittynyt, odottava ja toiveikas. Meillä kaikilla on kova halu palata ihmisten luokse, sanoo Helsingin kaupunginteatterin johtaja Kari Arffman.

"Nyt odotetaan putoavaa taivasta." Kari Arffman

Viime syksystä moni asia on muuttunut.

– Nyt odotetaan putoavaa taivasta, Arffman nauraa ja viittaa Asterix-albumin nimeen.

Se tarkoittaa, että teattereissa seurataan tarkkaan koronauutisia ja viranomaisten tiedotteita tautitilanteesta. Ne vaikuttavat siihen, minkälainen esityskaudesta tulee.

– Tällä hetkellä on mielekästä avata teatterit, koska koronatilanne on Suomessa niin hyvä, Suomen Teatterit ry:n toiminnanjohtaja Tommi Saarikivi toteaa.

Teattereiden ohjelmistoja ja aikatauluja on suunniteltu uusiksi.

Esimerkiksi Päiväni murmelina -ensi-iltaa jouduttiin siirtämään. Näin saatiin tilaa Pienelle merenneidolle. Sen esitykset keskeytyivät keväällä.

Samoin helsinkiläisessä KOM-teatterissa keskeytynyt Poika-näytelmä jatkaa lisäesityksin elokuussa.

Katsomoja ei myydä tupaten täyteen

Teattereiden syyskausi alkaa tänä vuonna poikkeusjärjestelyin.

Espoon Kaupunginteatterissa saa Suomen kantaesityksensä Stefano Massinin menestysnäytelmä Lehman-trilogia heti elokuun alussa.

Vaikka rajoituksien purku mahdollistaa yli 500 henkilön tilaisuudet erityisjärjestelyin, teatterit ottavat varman päälle turvavälien takaamiseksi.

Espoossa katsomopaikoista täytetään vain kolmasosa.

Helsingin kaupunginteatterissa suuren näyttämön saliin mahtuu normaalisti 900 katsojaa, nyt katsojamäärän raja tulee olemaan 500. Kansallisteatterissa reilusti alle sen.

Kaikki teatterit vakuuttavat, että näytöksiin voi tulla luottavaisin mielin. Käytössä ovat tehostetut turvatoimet ja teattereiden saamat tuoreet turvallisuusohjeistukset.

Löydät ne täältä.

Teatterit ovat joutuneet pohtimaan suhtautumistaan myös vilkkaana käyvään kasvomaskikeskusteluun.

– Maskien käyttöä on mietitty. Toistaiseksi on päädytty siihen, ettei katsojilta niitä edellytetä, teatterinjohtaja Kari Arffman sanoo.

Pärskijöiden jäätävä kotiin

Oireettomuuden vaatimuksesta ei kuitenkaan tingitä.

– Lähtökohta on, että sairaana ei tulla töihin eikä sairaana tulla yleisöön. Lipun saa toiseen esitykseen, jos on oireita, muistuttaa Tommi Saarikivi.

Hän myöntää, että näyttelijälle voi olla erityisen vaikeaa jäädä kotiin harmittomalta vaikuttavan flunssaoireen takia.

– Teatterialalla on perinteisesti tultu niin sanotusti pää kainalossa töihin. Se on meille iso kultuurin muutos, kun nyt täytyy ottaa pienetkin oireet huomioon.

Tartuntojen estämiseksi Helsingin kaupunginteatterissa työntekijöiden kulkureittejä on mietitty uusiksi. Eri esitysten näyttelijät muodostavat tiimin, jonka jäsenet pysyvät yhdessä.

Myös näyttämöllä lähikontaktit minimoidaan sekä kättelemistä, halaamista ja pussailua vältetään.

Pelkona koronan toinen aalto

Yleisö on teatteriin jo kaivannut.

Ryhmäteatterin Suomenlinnassa esittämän Ellingin lipunmyynti on ollut vilkasta. Kansallisteatterissa Seela Sellan tähdittämän Hitler ja blondi-näytelmän kaikki syksyn esitykset on jo loppuunmyyty.

Teattereiden harras toive on, ettei koronan mahdollista toista aaltoa tule. Se laittaisi ennestään vaikean taloustilanteen koville ja näkyisi myös lipputuloissa.

– Jos vajaita katsomoita myydään vuoden loppuun asti, siitä tulee 1-2 miljoonaa euroa tappiota, teatterinjohtaja Kari Arffman sanoo.

– Kyllä tästä jännittävä syksy tulee. Taloudellinen epävarmuus on melkoinen, toteaa Suomen Teatterit ry:n toiminnanjohtaja Tommi Saarikivi.

Keväällä koronakriisi teki teattereiden talouteen noin 20 miljoonan euron loven ja syksyllä summa voi kasvaa suuremmaksi, jos mahdollinen toinen aalto pakottaa taas sulkemaan teattereita.

Arffman haluaa olla luottavainen.

– Uhkakuvat on olemassa, mutta pakko on uskoa siihen, että tästä selvitään.

– Ei lyödä hanskoja tiskiin ja katsota, tuleeko rokote vuoden vai kahden päästä. Sovitetaan toiminta siihen tilanteeseen mikä se kulloinkin on. Tehdään se mitä pystytään, Saarikivi jatkaa.

Pinnan alla näkyvyys on noin kaksi metriä eteenpäin, ja sukeltajan maski kaventaa näkökenttää. Siksi sukeltajan on lähes mahdotonta nähdä kovaa vauhtia lähestyvää venettä pinnalle noustessaan.

– Vene on liian lähellä, jos sen pinnalla näkee. Moottorin äänethän kuuluvat hyvin tuonne pinnan alle, joten kannattaa pysyä pohjassa syvemmällä, jos kuulee että vene on tulossa lähelle, sanoo Kymenlaakson pelastuslaitoksen palomies Kalle Koskela.

Kymenlaakson pelastuslaitos on huolissaan veneilijöiden käytöksestä Kotkan edustalla. Sen mukaan tänä kesänä moni veneilijä on jättänyt huomioimatta sukeltajan lipun, joka kertoo vesilläliikkujille että alueella on sukeltajia.

Pelastuslaitoksen veneen viereen saatetaan myös ajaa katsomaan, mitä se on tekemässä. Tämä aiheuttaa riskin vakavalle venekolarille.

Kymenlaakson pelastuslaitoksen työsuojelupäällikkö Jukka Ruuskanen kertoo, että vaara vaanii erityisesti sukeltajan noustessa pintaan. Veneilijän on vaikeaa havainnoida sukeltajaa ennen kuin pää näkyy pinnalla.

– Moottoriveneen potkuri tekee pahaa jälkeä, jos se osuu pintaan nousevaan sukeltajaan, sanoo Ruuskanen.

Henkilövahingoilta on vältytty

Suomessa sukeltajan lipun huomiotta jättäminen ei ole tänä kesänä johtanut yhteenkään tapaturmaan.

– Suomesta ei ole tiedossa tapauksia, joissa sukeltajanlippuun liittyvä laiminlyönti olisi johtanut vakavampiin seurauksiin, sanoo Sukeltajaliiton koulutuspäällikkö Mika Rautiainen.

Kymenlaakson pelastuslaitokselta arvioidaan huolimattomien lipun sivuuttamisien johtuvan lisääntyneestä veneliikenteestä.

Palomies Kalle Koskelan mukaan tänä vuonna veneitä liikkuu tavallista enemmän Kotkan edustalla.

– Veneiden määrä on huomattavasti lisääntynyt.

Kymenlaakson pelastuslaitoksen työsuojelupäällikkö Jukka Ruuskanen sanoo, että kaikilla uusilla vesilläliikkujilla kaikki varoitus- ja vesiliikennemerkit eivät ole hallussa.

– Ei olla perehdytty riittävästi veneilyyn ja merkkeihin. Ei ole käyty veneilykursseja vaan ruvetaan umpimetsästä veneilijäksi, Ruuskanen sanoo.

Kymenlaakson pelastuslaitoksen mukaan tänä kesänä lippu on ohitettu liian läheltä, mutta tapaturmia ei ole sattunut.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloesimies Antti Pennanen kertoo, että hänen tietoonsa ei ole tullut tapauksia, jossa vene olisi aiheuttanut sukeltajalle vaaratilanteen tänä kesänä. Pennanen on tehnyt pelastus- ja harjoitussukelluksia Uudenmaan alueella 15 vuoden ajan. Sukeltajan lipun huomiotta jättämisestä johtuvat riskitilanteet ovat olleet harvinaisia.

– Yksittäisiä tapauksia on ollut, että vene on tullut katsomaan meidän venettämme lähelle. Silloin on pitänyt osoittaa lippua ja viittoa venettä kauemmas. Se on toiminut, Pennanen sanoo.

Myös Sukeltajaliitosta kerrotaan, että kyseessä ei ole yleinen ilmiö muualla Suomessa.

– Silloin tällöin tulee tapahtumaraportteja tilanteista, joissa vene on tullut liian lähelle sukeltajia, mutta ei kuitenkaan edes joka vuosi, sanoo Sukeltajaliiton koulutuspäällikkö Mika Rautiainen.

Kymenlaakson pelatuslaitoksen sukeltajan Kalle Koskelan mukaan veneilijän olisi hyvä pitää ohitustilanteessa sukeltajan lippuun etäisyyttä noin sata metriä.

– Sukelluskaapeli on 70 metriä pitkä, eli sukeltaja voi olla aika etäällä veneessä olevasta avustajasta, Koskela sanoo.

Meri- ja sisävesillä sukeltajan lippua käyttävät niin sukellusta harrastavat urheilusukeltajatkin kuin viranomaisetkin.

Kymenlaakson pelastuslaitoksella on sukelluksia meressä viikoittain. Pelastuslaitoksen sukeltajien tulee tehdä vuodessa vähintään kymmenen harjoitussukellusta taitojen ylläpitämiseksi.

Harjoitussukelluksessa tehdään etsintäharjoituksia veden pohjassa. Sukellusvarusteisiin kuuluvat painesukelluslaitteet, märkäpuku, puukko ja valaisin.

– Sektorietsintää harjoitellaan eniten. Siinä etsitään sektoroidulta alueelta esimerkiksi veteen joutunutta ihmistä tai ajoneuvoa, sanoo palomies Koskela.

Todellisia pelastustilanteita Kymenlaakson pelastussukeltajille tulee vuodessa noin kymmenkunta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) muistuttaa Twitterissä, että riski koronaviruksen uudelleen kiihtymiseen on olemassa ja jokaisen on huomioitava tämä omassa elämässään.

– Niiden inhimillinen ja taloudellinen hinta on kuitenkin kova. Eli muistetaan pitää hygieniasta huolta ja turvavälit erityisesti tuntemattomien ihmisten kanssa asioidessa, hän kirjoittaa.

Koronaepidemian tilanne on pysynyt Suomessa rauhallisena viikkoja. Samalla koronatestejä on tehty aiempia viikkoja enemmän.

Suomessa ei ole raportoitu uusia koronavirukseen liittyviä kuolemantapauksia, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Kuolemantapauksia on yhteensä 329. Sairaalahoidossa on tällä hetkellä kahdeksan ihmistä. Koronaviruksen aiheuttaman taudin vuoksi kukaan ei ole tällä hetkellä tehohoidossa. Suomessa on yhteensä 7 432 varmistettua koronavirustartuntaa.

Euroopassa useissa maissa virustartunnat ovat kuitenkin kääntyneet uuteen nousuun.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Pääministeri Marinin mukaan rajoituksia voidaan laittaa uudestaan, Tanska suosittaa kasvomaskeja julkisessa liikenteessä, Englanti lykkää rajoitusten purkamista

Helsingin Kruununhaassa Mariankadulla ja Liisankadulla sijaitsevaan neljään rakennukseen tulee uusi hotelli. Myös asuntotuotantoa selvitetään.

Kiinteistösijoitusyhtiö Samla Capital on ostanut neljä historiallisesti arvokasta kiinteistöä ICON Corporation Oy:n konkurssipesältä 15 miljoonalla eurolla. Kolme rakennusta neljästä uudistetaan hotelliksi oheispalveluineen.

Neljäs rakennus osoitteessa Liisankatu 8A saneerataan joko asumis- tai hotellikäyttöön riippuen syksyn aikana käytävistä tarkentavista neuvotteluista hotellioperaattoreiden kanssa.

Korttelinkokonaisuus on valmistunut vuonna 1885. Siellä on aiemmin sijainnut muun muassa upseerien asuinrakennuksia sekä maa- ja metsätalousministeriön toimisto. Rakennukset on suunnitellut arkkitehti Evert E. Lagerspetz.

Rakentaminen voisi alustavan suunnitelman mukaan alkaa ensi vuonna, kertoo kiinteistösijoitusyhtiö tiedotteessaan.