Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut tänään uudet matkustussuositukset. THL on päivittänyt liikennevalomallinsa, joka auttaa ihmisiä arvioimaan ulkomailla matkustamiseen liittyvää koronatartunnan riskiä.

Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, lukuun ottamatta Tanskaa, Baltian maissa sekä Puolassa ja Saksassa tämän hetkinen riski tartunnalle ei ole merkittävästi korkeampi kuin Suomessa. Näihin maihin siis voi matkustaa ilman rajoituksia.

Sen sijaan korkeampi riski sairastua tällä hetkellä on valtaosassa Eurooppaa, kuten Iso-Britannia, Tanska, Ranska, Italia ja Espanja. Näistä maista Suomeen saapuville suositellaan 14 päivän omaehtoista karanteenia. Terveydenhuollon ammattilainen saattaa myös tarkistaa näistä maista Suomeen saapuvien terveydentilan.

Euroopan ulkopuolisten maiden osalta Suomeen voi matkustaa ilman rajoituksia esimerkiksi Kanadasta ja Australiasta.

Suomen pandemiatilanne on pahentunut viime viikkoina

– Suomen tautitapausten määrä on erityisesti viime viikon aikana nousseet, tämä herättää huolestusta, THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen sanoo.

Tällä hetkellä todettuja tautitapauksia on todettu 8 750.

– Tämän hetken ennakkotietojen mukaan siihen tulee tänään hieman yli 40 tapausta lisää.

Ilmaantuvuus 10,1 on selvästi aiempaa korkeampi, sillä kesällä ilmaantuvuus oli noin 2 tautipausta per 100 000 asukasta kahden viikon aikana. Tartuttavuusluku on tällä hetkellä 1,2.

Puumalaisen mukaan tautitilastoissa näkyvät nyt yksittäiset ryppäät, joita on todettu eri puolilla Suomea viime aikoina. Päivittäisten tartuntatapausten määrä on 30–40 välillä.

Tautitapausten kasvu näkyy myös tehdyissä testeissä.

– Kun pitkään noin 0,2 prosenttia, eli kaksi tuhannesta, otetusta näytteestä oli positiivinen, niin tällä hetkellä tuo luku on 0,5, eli viisi tuhannesta, Puumalainen kertoo.

Puumalaisen mukaan tautitapaukset saadaan hyvin kiinni testauksella kansainvälisestikin.

Tällä hetkellä tautia sairastavat nuoret aikuiset.

– Onneksi ikääntyneet sairastavat tällä hetkellä vähemmän ja tämä pitää sairaalahoidon tarpeen vähäisenä, Puumalainen sanoo.

– Alueilla saattaa olla väestömäärään nähden paljonkin tapauksia ja tämä on muuttunut viime viikkojen aikana, sanoo johtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

Määrällisesti kuitenkin tautitapauksia todetaan yhä eniten Uudenmaan alueella.

Joukkotartuntatapauksia syntyy nyt esimerkiksi opiskeluympyröissä, harrastuksissa, ravintoloissa ja yksityisissä tilaisuuksissa. Iso osa tartuntatautitapauksista on nyt kotimaisia tartuntalähteitä.

– Ulkomailta tulleiden tartuntojen osuus on vähentynyt, Pohjola sanoo.

Maskisuositus on voimassa lähes koko maassa

THL on päivittänyt myös maskisuosituksensa. Kasvomaskin käyttöä suositellaan toisten ihmisten suojaamiseksi niiden sairaanhoitopiirien alueella, joissa on esiintynyt koronatartuntoja kahden viime viikon aikana. THL:n ylläpitämää karttaa suosituksesta voi katsoa täältä.

Maailmanlaajuisesti tilanne on yhä huono

Maailmanlaajuisesti koronaviruspandemia leviää edelleen, kertoo THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen. Hänen mukaansa Euroopan tautitilanne on alkusyksyn aikana mennyt huonompaan suuntaan.

Esimerkiksi Espanja on kauttaaltaan korkean ilmaantuvuuden aluetta. Myös Ranskan tilanne on hankaloitunut. Sen sijaan Ruotsi on saavuttamassa parempaa tautitilannetta vaikean kevään ja kesän jälkeen. Ruotsissa kuitenkin taudin ilmaantuvuus on noin kolme kertaa suurempi kuin Suomessa.

Tanskassa on erityisen vaikea tautitilanne Kööpenhaminassa ja maassa on otettu käyttöön taas uusia rajoituksia, kuten ravintoloiden aukioloaikoja koskevia rajoituksia.

Norjassa on useita merkittäviä tautiryppäitä erityisesti nuorten opiskelijoiden parissa.

Islannin tautitilanne on sen sijaan parantunut.

Siirtymäkauden liikennevalot tulevat voimaan 19.9.2020.

– Raja-arvo 25 tarkoittaa sitä, että Islanti, Norja, puola, Ruotsi alittivat arvon, jolloin matkustaminen näihin maihin vapautuu, Taneli Puumalainen sanoo.

– Tavoitteena on pitää Norjan, Ruotsin ja Suomen rajaliikenne auki, Puumalainen toteaa.

Korjaus 17.9. kello 13.24: Siirtymäkauden liikennevalot -maailmankarttaan korjattu vihreäksi Ruoanda, kun aiemmin kartassa vihreänä oli Uganda.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Oli yksi viikonloppu, ja yli 40 nuorta sairastui – selvitimme, miksei kaikkia pantu karanteeniin eikä testattu heti korona-altistumisen jälkeen

Jo kymmenet resurssiopettajat kurovat etäopetuksen jälkiä umpeen korona-avustuksilla – rehtori: "Tukiopetusta annettu huomattavasti enemmän"

Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa neljä koronatartuntaa – opiskelijat etäopetukseen, kaikki harjoittelut peruttu

Satamayhtiö Euroports aloittaa yt-neuvottelut Raumalla.

Yt-neuvottelujen piiriin kuuluvat Euroports Rauma Oy, Euroports Breakbulk Oy, Euroports Containers Oy ja Euroports Bulk Terminal Oy. Vähennystarve on noin sata henkilöä.

Euroports Oy:n hallituksen puheenjohtaja Sari de Meulder kertoo syyksi tuotannolliset ja taloudelliset syyt.

– Töiden väheneminen alkoi koronasta. Myös Kaipolan paperitehtaan sulkeminen heijastuu meihin.

Henkilöstöneuvottelut koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä.

Viimeksi Europortsissa käytiin yt-neuvottelut viime vuoden elokuussa. Tuolloin neuvottelut eivät johtaneet irtisanomisiin.

Lue myös:

Satamaoperaattori Euroports aloittaa yt-neuvottelut Raumalla – irtisanomisia ei tiedossa

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella on todettu neljäs kuolemantapaus koronaviruksen takia.

TAYSin erityisvastuualueeseen kuuluvat Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme.

TAYSin johtajaylilääkäri Juhani Sand vahvistaa kuolemantapauksien lukumäärän kasvun. Hänen mukaansa kuolema liittyy aiemmin todettuihin tartuntaketjuihin. Muuta hän ei kommentoi.

TAYSin erityisvastuualueella on ollut Suomen sairaanhoitopiireistä vähiten kuolemia ja on selvästi yhä. Pitkään kuolemantapauksia oli kolme, mutta nyt tapahtui käänne pahempaan.

TAYSin erityisvastuualueella on sairaalahoidossa kuusi potilasta, kun pitkään heitä ei ollut yhtään. Tilannetta on heikentänyt esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa vanhusten kuntoutuksessa tapahtuneet vanhusten vakavat koronasairastumiset.

Pirkanmaalla ei pitkään ollut uusia tartuntoja, mutta syksyllä määrät ovat lisääntyneet selvästi. Esimerkiksi keskiviikkona todettiin kahdeksan uutta koronatartuntaa, joista osa juuri Mänttä-Vilppulassa. Lisää työntekijöitä on asetettu karanteeniin.

Lue lisää:

Pirkanmaalla kahdeksan uutta koronatartuntaa: Mänttä-Vilppulassa lisää tartuntoja

Muutama koronapotilas sairaalahoidossa Etelä-Pohjanmaalla

Tukholmassa pappina työskentelevä Robert Ojala saapui torstaiaamuna Viking Amorellalla Turkuun perhettään tapaamaan.

Alkumatka Tukholmasta oli sujunut rauhallisesti saariston suojassa, ennen kuin Aila-myrsky pääsi kunnolla tuivertamaan.

– Kun tultiin avomerelle, alkoi laiva keinua oikein kunnolla. Yritin nukkua, mutta se ei onnistunut, koska tuli niin huono olo. Kävin kannella katsomassa, ja oli vaikea pysyä pystyssä, kuvailee Ojala yön tunteja.

Laivalla ei Ojalan mukaan ollut kovin paljoa matkustajia. Yleisissä tiloissa vallitsi rauhallinen tunnelma keinutuksesta huolimatta.

Irtotavarat, kuten tax-free-myymälän pullot oli hänen mukaansa muovitettu, jotta ne eivät pääsisi lentelemään laivan keinuessa.

Robert Ojala kertoo katsoneensa pelastusveneiden paikat varmuuden vuoksi. Hänen hyttinsä oli yhdeksännellä kannella.

– Laskin, että ehdin kyllä sinne ja pystyn vaikka uimaan sitten jollekin Ahvenanmaan saarelle. Ei ollut yhtään pelottavaa, naurahtaa Ojala.

Ojala kertoo saaneensa unen päästä kiinni Amorellan saavuttua Ahvenanmaan vesille.

Suomi on syyllistynyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomiseen Kauhajoen koulusurmaa edeltäneissä tapahtumissa, toteaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT). EIT:n mukaan Suomen viranomaiset epäonnistuivat varotoimenpiteissä suojella koulusurman uhreja.

Äänin 6-1 tuomioistuin katsoo, että Suomi on rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa numero 2, jossa turvataan jokaiselle oikeus elämään. Tuomio koskee toimenpiteitä ennen koulusurmaa. Sen sijaan tuomioistuin katsoi yksimielisesti, että tapauksen tutkinnassa ei ilmennyt rikkomusta.

Lue seuraavaksi: Kauhajoen koulusurman uhrien omaisten vuosikausia kestänyt oikeustaistelu saa päätepisteensä: "Voin aloittaa vihdoin varsinaisen surutyön"

Vaasan hovioikeus tuomitsi tekijää edellisenä päivänä puhuttaneen komisarion varoitukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, kun hän ei ottanut tekijältä väliaikaisesti asetta pois. Omaiset vaativat rangaistusta tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksista. Korkein oikeus ei myöntänyt heille valituslupaa.

Ihmisoikeustuomioistuin katsoo, että viranomaiset eivät voineet tietää uhreja koskevasta välittömästä uhasta. Aseen takavarikointi olisi ollut kuitenkin järkevä ja lain sallima varotoimenpide, ja sen tekemättä jättäminen rikkoi huolellisuusvelvoitetta.

Suomen valtio määrätään maksamaan korvauksia jokaiselle perheelle 30 000 euroa ja lisäksi prosessiin koituneita kuluja vajaat 7000 euroa perhettä kohti.

Omaisten asianajaja: iso kolaus Suomelle

Omaisten asianajaja Esa Puranen on huojentunut päätöksestä. Hän uskoo, että päätös herättää kritiikkiä ja keskustelua valtion toimista. Purasen mukaan suomalainen oikeuslaitos ei pystynyt tunnistamaan ihmisoikeuden loukkausta.

– EIT ratkaisee ihmisoikeuskysymyksen kansalainen vastaan valtio. Se oli sata nolla, ei ole kahta puhetta.

Puranen arvioi, että tämänpäiväinen tuomio on iso kolaus Suomelle oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta.

Omaiset kantelivat korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen vuonna 2012 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, eli tapauksen käsittely on kestänyt kahdeksan vuotta.

Menehtyneen tytön äiti: pitkä, raskas matka

Tyttärensä koulusurmassa menettänyt Taina Rantala puhkesi itkuun, kun päätös tuli. Tunne oli epätodellinen.

– Valtava helpotus, aivan käsittämättömän suuri helpotus, että me ollaan voitettu. Ja kiitollisuus siitä, että on olemassa viisaita ja inhimillisiä tuomareita.

Hän kokee, että päätöksen myötä heille vanhempina ja puolisoina on annettu ihmisarvo, puhumattakaan uhreista. Rantalan mielestä tuomio vahvistaa, että valtio on menetellyt väärin.

– Kyllä tämä voitto on. Mutta pitkä matka, raskas matka.

Hän kokee, että nyt vasta elämässä voi alkaa uusi ajanjakso, jossa voi unohtaa vihan, katkeruuden ja epätoivon. Saa keskittyä suremaan tytärtä.

– Ei tarvitse enää odottaa jostakin vastausta ja kokea sitä tunnetta, että meiltä vaan tenavat vietiin ja kukaan ei ota vastuuta mistään. Tämä on nyt se piste asian päälle.

Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut laajassa rahanpesujutussa tärkeänä ulkomaanlinkkinä pidetyn virolaismiehen 2 vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Jo aiemmin samat tapaukset ovat tuoneet tuomion neljälle miehelle. Tuolloin suomalainen päätekijä sai hänkin 2 vuotta ja 10 kuukautta vankeutta. Muut kolme miestä saivat ehdollista. Heistä kaksi on Toholammilta.

Neljä miestä tuomittiin miljoonien eurojen rahanpesujutussa: päätekijälle lähes 3 vuotta vankeutta, yksi tuomituista on kunnanvaltuutettu

Virolaismiehen tuomio tulee törkeästä rahanpesusta ja yllytyksestä törkeään rahanpesuun. Syytekohtia oli kolme, niistä yksi hylättiin. Hylätyssä jutussa oli kyse Lappeenrannassa vuosi sitten tehdystä törkeästä rahanpesusta, jonka avulla saatu runsas 45 000 euroa on jäänyt kateisiin.

Käräjiä istuttiin elokuun lopussa:

Miljoonien rahanpesujutun käsittely jatkuu Kokkolassa – nyt syytettynä on tärkeänä linkkinä ulkomaille pidetty virolaismies

Rikoksissa liikuteltiin kaikkiaan noin 4,3 miljoonan euron summaa. Virolaismies tuomittiin törkeästä rahanpesusta pienemmässä jutussa, jossa noin 310 000 euroa saatiin ohjattua saksalaisyritykseltä suomalaistilille väärän tilinumeron avulla.

Mies myönsi oikeudessa avunannon rahanpesuun tässä jutussa. Muut syytekohdat hän kiisti.

Hänet tuomittiin myös yllytyksestä törkeään rahanpesuun tapauksessa, jossa siirrettiin neljä miljoonaa euroa toholampilaisen yrityksen tilin kautta. Vajaat 800 000 euroa ehdittiin siirtää eteenpäin, ennen kuin tili jäädytettiin.

Rahat olivat peräisin Luxemburgista. Hotelliyhtiön työntekijän sähköposti oli hakkeroitu, ja sitä kautta saatu lähetettyä hotellin omistajayhtiölle väärä toimeksianto.

Ei näyttöä palkkion saamisesta 4 miljoonan tapauksessa

Tuomittu kiisti tienneensä mitään toholampilaisesta yrityksestä. Käräjäoikeuden mukaan on kuitenkin näyttöä siitä, että tuomittu on keskustellut tilin käytöstä rahojen välittämiseen palkkiota vastaan samoin kuin pienemmässä tapauksessa.

Mies on oikeuden mukaan toiminut asiassa "priimusmoottorina", ollut aktiivinen toholampilaisyrityksen tilin käyttöön saamisessa rahanpesua varten, saanut haltuunsa pankkitunnukset ja luvannut palkkiota tilin käyttämisestä.

Sen sijaan käräjäoikeus ei saanut näyttöä siitä, että mies olisi itse saanut palkkiota tilille tulleista, rikoksella hankituista rahoista.

Ei ole myöskään näytetty, että tilille olisi sovittu tulevan 4 miljoonaa euroa. Tuomitun tahallisuus kattaa siis vain etukäteen tiedossa olleen 400 000 euron summan.

Myös aiemmassa oikeudenkäynnissä syytetyt sanoivat, että sovittu oli 400 000 euron siirtymisestä ja 4 miljoonan ilmaantuminen tilille oli yllätys.

Törkeästä rahanpesusta vaaditaan vuosia vankeutta – syytetyt sanovat, että 4 miljoonan tulo tilille oli täysi yllätys

Rikoslain mukaan taivuttamisesta rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen tuomitaan yllytyksestä. Palkkaaminen on yksi yllytyksen tekotavoista.

Lisäksi mies tuomittiin korvaamaan yhteisvastuullisesti runsaat 300 000 euroa sekä oikeudenkäyntikuluja.

Mies on ollut vangittuna toukokuusta asti.

Tuomio ei ole lainvoimainen.

Niin sanotun Kehä nelosen (maantie 152) suunnittelun pohjaksi on valittu vaihtoehdoista pisin linjaus.

Uutta päätieyhteyttä suunnitellaan Hämeenlinnan väylän ja Tuusulanväylän välille.

Uudenmaan ely-keskuksen mukaan reittiä puoltavat Tuusulan tuleva yritysalue, yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle sekä Kehä kolmosen ruuhkien keventäminen.

Vaihtoehdoista lyhyempi olisi yhdistänyt Myllykyläntien ja Tuusulanväylän ja siten palvellut lähinnä vain Tuusulassa kehitteillä olevaa Focus-yritysaluetta.

Uudellamaalla on tarve kehittää poikittaisia väyliä

Maantiestä 152 muodostuu yhdessä Klaukkalan ohikulkutien kanssa pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kannalta merkittävä uusi väylä.

Maantien suunnittelu on ollut esillä jo 1990-luvulla ja siitä on laadittu vuosien varrella useampia suunnitelmia.

Nyt maantien tarkempaa suunnittelua tarvitaan erityisesti Vantaan ja Tuusulan kaavoitusta varten. Molemmissa kunnissa laaditaan parhaillaan yleiskaavaa.

Seuraavaksi hankkeen aluevaraussuunnitelma viimeistellään helpottamaan kuntien päätöksentekoa.

Aluevaraussuunnitelma valmistuu siten, että sen ratkaisu ja selvitykset on käytettävissä Vantaan yleiskaavan 2020 hyväksymisvaiheessa loppuvuodesta.

Turun hovioikeus piti ennallaan Pirkanmaan käräjäoikeuden antaman tuomion taposta. Mies tuomittiin taposta kymmenen vuoden vankeuteen Pirkanmaan käräjäoikeudessa.

Hovioikeus antoi ratkaisunsa syyskuun alussa.

Mies surmasi naisystävänsä vuosi sitten elokuussa Mänttä-Vilppulassa. Nainen kuoli veitsestä aiheutuneeseen pistovammaan. Pariskunta oli miehen mukaan ollut parisuhteessa vajaat 30 vuotta.

Tuomittu kiisti syytteen ja valitti hovioikeuteen. Hänen mukaansa tekoa ei tehty tahallaan, vaan kyse oli tapaturmasta.

Käräjäoikeuden mukaan näyttö tuki sitä, että mies löi veitsellä naista ja oli pahoinpidellyt uhria ennen tätä. Todistajien mukaan mies oli uhannut aiemmin tappamisella.

Todistajien mukaan tappelun ääniä ja uhkailuja on kuulunut aiemminkin asunnosta. Tuomiosta voi hakea valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.

Lue lisää:

Mies tuomittiin naisystävänsä taposta kymmenen vuoden vankeuteen

Sanna Marinin (sd.) hallituksen yritys uudistaa maan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi ja perustaa sote-maakunnat saa pääosin kielteisen vastaanoton maan suurimmilta kaupungeilta näiden lausunnoissa lakiehdotukseen.

Monen mielestä kuntapohjainen sote-malli toimisi paremmin kuin nyt esitetty maakuntamalli. Ainoastaan Oulu näkee uudistuksessa enemmän hyvää kuin huonoa.

Romuttaa ja leikkaa

Espoon kaupunginvaltuuston mielestä esitetty soteuudistus horjuttaisi kestämättömällä tavalla kaupungin taloutta.

– Hallituksen esittämä malli jättää kasvavat kaupungit kestämättömään tilanteeseen. Uudistus leikkaa suurimman osan kaupunkien tuloista ja jättää velat sekä romuttaa kaupunkien kyvyn investoida kestävään kasvuun, valtuusto huomauttaa.

Vantaan kaupunginhallitus huomauttaa, että uudistuksen talouslaskelmissa Vantaa on yksi kunnista, jotka menettävät eniten.

– Suurin ongelmakohta ja riski uudistuksessa on talous. Ei ole mitenkään todennäköistä, että tällä ratkaisulla pystyttäisiin hillitsemään kustannusten kasvua.

Vantaan mukaan uudistuksen yhteydessä ei ole selvitetty lainkaan, miten kunnat selviytyvät tehtävistään, velvoitteistaan ja veloistaan uudistuksen jälkeen.

Kuntapohja kelpaisi

Helsingin kaupunginhallitus arvioi, että järjestämisvastuun kokoaminen kuntaa suuremmille toimijoille on perusteltua suurten kaupunkien ulkopuolella. Sen mielestä paras ratkaisu saataisiin kuitenkin kehittämällä ja korjaamalla kuntapohjaista nykyjärjestelmää

– Kuntapohjainen sote-järjestelmämme on kansainvälisestikin vertaillen toimiva ja kustannustehokas, Helsinki muistuttaa.

Tampereen kaupunginvaltuusto varoittaa lausunnossaan palveluiden heikkenemisestä. Kun tamperelaisille suunnatut palvelut ulotetaan koskemaan kaikkia pirkanmaalaisia, niin se tuskin onnistuu ilman toiminnan häiriintymistä ja merkittäviä lisäkustannuksia.

– Niinpä seurauksena on todennäköisesti tamperelaisten palveluiden heikkeneminen.

Tampere otti myös kantaa perustettavien sote-maakuntien määrään. Valtuuston mielestä alueiden määrää tulisi selvästi laskea.

– Olettavaa onkin, että maakuntien määrä vähenee joko kriisimenettelyn kautta tai heikoimpien hakeutuessa yhteistyöhön vapaaehtoisesti.

Paikallisvalta vähenee

Turun kaupunginhallitus nostaa esiin sen, että uudistuksessa merkittävä osa paikallista kunnallista itsehallintoa siirretään pois. Uudistus siirtää valtaa maakunnille ja etenkin valtiolle, jonka kautta rahoitus tulee.

– Kaupungin asukkaiden kannalta demokratia esityksen toteutuessa väistämätättä heikkenisi.

Lisäksi Turku huomauttaa, että kaikesta merkittävästä siirtyvästä omaisuudesta on saatava korvaus.

Uudistuksen toimeenpanon merkittävin riski on Turun mielestä aikataulu. Järjestämisvastuun on määrä siirtyä sote-maakunnille 1.1.2023 ja ensimmäiset maakuntavaalit on määrä pitää 23.1.2022.

Kiire tulee

Oulun hyvinvointilautakunta katsoo lausunnossaan, että sote-maakunnan tulisi käynnistyä aikaisintaan 2024 alusta, muuten valmisteluaika jää liian lyhyeksi. Pääosin Oulu kuitenkin suhtautuu myönteisesti uudistukseen.

– Uudistus mahdollistaa ja tukee palvelurakenteiden uudistamista ja mahdollistaa vaikuttavampien palvelukonseptien käyttöönoton ja skaalaamisen, Oulu hehkuttaa kapulakielisesti.

Monen kritisoima valtion ohjauksen tiukkeneminen on Oulun mielestä perusteltua.

– Valtionohjaus on perusteltua valtion rahoittajan roolin näkökulmasta. Valtio rahoittaa sote-maakunnat, joten toiminnan, talouden sekä ennusteiden seuraaminen on perusteltua.

Mutta löytää Oulu korjattavaakin. Lautakunnan mielestä esityksessä tulisi paremmin turvata sosiaali- jaterveyspalvelujen monituottajuuden jatkuminen. Näiltä osin lakiesityksiä tulisi tarkentaa ja korjata. Se huomautta myös, että vaikutusten arviointi on tässä vaiheessa mahdotonta.

Hallituksen esitys laeista on tarkoitus lähettää eduskunnan käsiteltäväksi tämän vuoden lopulla.

Lue myös:

Analyysi: Uusi sote-malli ei murehdi säästöistä, mutta rahasta revennee vielä riitoja

Finnair lopettaa Suomen sisäiset lennot viidelle maakuntakentälle pian alkavan talvikauden päätteeksi.

Yhtiö lentää lokakuusta maaliskuuhun kestävällä talvikaudella joitakin viikkovuoroja viidelle maakuntalentokentälle: Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan. Sen jälkeen kaupalliset lennot näihin kaupunkeihin loppuvat yhtiön osalta kokonaan. Talvikausi päätyy 27. maaliskuuta ensi vuonna.

Taustalla Suomen sisäisten lentojen lopettamiseen on koronapandemia ja matkustusrajoitukset, joiden takia Finnair on joutunut sopeuttamaan toimintaansa voimakkaasti. Yhtiö lentää lokakuussa noin 70-80 lentoa päivässä viimevuotisen yli 350 päivittäisen lennon sijaan.

Lennot mainittuihin kaupunkeihin lopetettiin huhtikuussa koronaepidemian seurauksena. Reitit olivat Finnairin mukaan kannattavuudeltaan haasteellisia kuitenkin jo ennen koronapandemiaa.

Maakuntakenttien lentojen turvaamiseksi on esitetty ostopalvelumallia. Joensuun, Kemin, Kajaanin, Jyväskylän, Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungit, maakuntaliitot, kauppakamarit sekä kuusi maakuntaa ovat neuvotelleet maakuntalennoista kesän aikana useiden lentoyhtiöiden kanssa.

"Vientiteollisuus tarvitsee lentoyhteyksiä"

Finnairin mukaan jäljelle jäävät talvikauden kotimaan lennot on suunniteltu erityisesti matkailuteollisuuden ja vientiyritysten tarpeisiin.

– Nämä lennot mahdollistavat joitakin yhteyksiä tulevan talvikauden aikana, samalla kun maakuntalentojen tulevaisuutta pohtiva työryhmä etsii vaihtoehtoja alueiden saavutettavuuteen, sanoo Finnairin myyntijohtaja Mikko Turtiainen tiedotteessa.

Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg ottaa Finnairin päätöksen ilolla vastaan.

– Paras uutinen on se, että koronan pysäyttämä liikenne pääsee uudelleen vauhtiin Kokkola-Pietarsaaren kentältä. Se on todella iso ja positiivinen asia meidän vientiteollisuudelle, huokaa Sandberg.

Lentojen jatkuminen Kajaanissa lähes kahdeksan kuukautta kestäneen lentomotin jälkeen on kaupunginjohtaja Jari Tolosen mukaan helpotus.

– Lennot on turvattu vuoden 2021 loppuun saakka. Sillä on iso merkitys, koska lentomotti on ikävä. Se antaa viestin, ettei tänne pääse eikä täältä pääse lentämällä.

Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen toteaa, että nyt Kainuusta pitää lentää paljon, etteivät lennot lopu uudelleen vuoden 2021 lopussa valtion tukien päättyessä.

– Kyllähän Finnair taitaa julkisuudessa vähän taktikoida, sillä emme ole nyt puoleen vuoteen sinne ruikuttamassa ja tilanne rauhoittuu näiden viiden paikkakunnan osalta, Malinen sanoo.

Meri-Lapin kehittämiskeskuksen seutupäällikkö Sari Moisanen sanoo, että Finnairin päätös lentojen palauttamisesta on merkittävä seutukuntien elinkeinoelämän kannalta, sillä ne ovat olleet seitsemän kuukautta ilman lentoja.

– Tämä on seutukunnalle iso asia, että löytyi sellainen ratkaisu. Olo on tällä hetkellä aika huojentunut, että Finnair on luvannut liikennöidä talvikauden ajan. Nämä päätökset luovat näkymää siihen, että meidän vientiteollisuuden halutaan elpyvän mahdollisimman nopeasti. Ja vientiteollisuus tarvitsee nyt lentoyhteyksiä, Moisanen sanoo.

Valtio rientää apuun tarjoamalla väliaikaista koronatukea maakuntalennoille

Valtio aikoo tukea maakuntakenttien lentoliikennettä maaliskuun jälkeen, jolloin Finnair lopettaa liikennöinnin.

Liikenne- ja viestintäministeriön alueiden lentoliikennettä selvittänyt työryhmä esittää, että valtio ostaisi lentoliikennettä Kokkolan, Joensuun, Kajaanin, Jyväskylän ja Kemin lentoasemille vuoden 2021 loppuun saakka. Kyse on tilapäisratkaisusta.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto on uutiseen tyytyväinen, sillä hän pitää välttämättömänä, että Jyväskylän kaltaiseen kasvavaan kaupunkiin pääsee lentämällä.

– Lentoyhteys laittaa kaupungin kartalle: täältä täytyy päästä lentokoneella ja tänne täytyy päästä lentokoneella. Meidän kansainväliset yritykset ja oppilaitokset tarvitsevat lentoyhteyden. Me teemme kaikkemme, että jatkossa lentoyhteys on pysyvä.

Liikenneministeriön työryhmä katsoo, että ensi vuoden loppuun asti voimassa oleva tilapäisratkaisu tarjoaisi aikaa kehittää pidemmän aikavälin ratkaisuja.

– On tärkeää, että lentoliikenne turvataan koko maassa, myös poikkeusoloissa. Lentoliikennettä tulee kuitenkin kehittää pitkäjänteisesti ja kestävästi toiminnan tehokkuuden ja ympäristön ja ilmaston näkökulmasta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) tiedotteessa.

Finnair aloitti elokuussa yt-neuvottelut, joiden piirissä on Suomessa noin 2 800 työntekijää. Vähennystarpeeksi yhtiö ilmoitti noin tuhat työpaikkaa.

Lue lisää:

Maakuntakentille etsitään pelastusta ostopalvelusta – valtiolta toivotaan 20 miljoonan takausta

Finnair vähentää arviolta 1 000 työpaikkaa – toimitusjohtaja Topi Manner: "Lentoliikenteen toipuminen kestää vuosia"

Analyysi: Kaikki maailman lentoyhtiöt sakkaavat nyt pahasti – Lentobisneksessä on historian kovimmat paikat koronan vuoksi

Kotimaan lentomatkustus ei ehkä palaa lainkaan koronaa edeltäviin määriin – liikemiehille taksilentoja

Seitsemälle aktivistille on luettu syytteet kaivosyhtiö Dragon Miningin vastustamisesta. Syytteitä voi olla tulossa lisää, sillä yhden tapauksen käsittely peruuntui.

Kesällä arvioitiin, että syytteitä tulisi kahdeksalle aktivistille.

Aktivistit yrittivät estää kaivoksen avaamisen Valkeakoskella. Aktivisteja syytetään julkisrauhan rikkomisesta, pakottamisesta, niskoittelusta ja julkisrauhan rikkomisesta. Eri aktivistit ovat saaneet eri syytteitä näillä nimikkeillä.

Aktivistit esimerkiksi tunkeutuivat kaivosalueelle, joka oli rajattu puomilla ja kiinnittivät itsensä vaijerilla kaivinkoneen puomiin.

Kaivostoimintaa vastustavat aktivistit järjestivät useita mielenosoituksia alkuvuonna 2019. He muun muassa sulkivat Valkeakosken Kaapelinkulman kaivokselle kulkevan tien ja kiipeilivät työkoneiden päälle.

Myös Sastamalan malmirikastamolla mielenosoittajat seisoivat laitteiden päällä ja hidastivat rikastamon toimintaa. Dragon Mining on saanut huomiota ympäristöasioiden vuoksi.

Pakottamisrikoksessa rangaistusasteikko on sakosta enintään kahden vuoden vankeuteen. Syyttäjä vaatii useimmille aktivisteista sakkoja. Yhdelle aktivistille vaaditaan sakkorangaistusta tai alle 45 päivän ehdollista vankeusrangaistusta.

Pääkäsittely alkoi tänään torstaina Pirkanmaan käräjäoikeudessa.

Aktivisteille annettiin matkustuskieltoja, jotka herättivät valtakunnallista huomiota.

Maalikuussa 2019 käräjäoikeus katsoi, että poliisin määräämiin matkustuskieltoihin oli ollut aihetta. Helsinkiläinen mielenosoittaja oli vaatinut käräjäoikeutta kumoamaan matkustuskiellon tai ainakin lieventämään sitä.

Helsinkiläismiehen matkustuskielto koski viittä Pirkanmaan kuntaa.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen piti matkustuskieltoja kovana toimenpiteenä.

Lue lisää:

Dragon Mining ei halua vieläkään siivota Oriveden kaivoksen laitonta kaatopaikkaa – ely määrännyt tutkimaan jätteiden laadun

Aktivistit yrittivät estää kaivoksen avaamisen ja saivat matkustuskieltoa – nyt kahdeksan mielenosoittajaa joutuu oikeuteen

Poliisi kielsi Sanni Lainetta menemästä synnyinkuntaansa – kullasta käydään nyt kovaa taistelua, vaikka sitä ei edes pitänyt löytyä Suomesta

"Matkustuskielto ei tosiasiassa estä mitään" – käräjäoikeus pitää Dragon Miningin mielenosoittajan harvinaisen matkustuskiellon ennallaan

Poliisi määräsi matkustuskieltoa kultakaivoksen vastustajille Valkeakoskella

Moni vetäytyi visusti sisälle koteihinsa, kun Aila-nimen saanut syysmyrsky rantautui Suomeen. Näin ei kuitenkaan tehnyt oululainen surffari Miikka Pyykkönen.

Pyykkönen otti myrskyn vuoksi vapaapäivän ja lähti heti aamusta katsomaan, millaiset aallot Pyhäjoella Perämeren rannikolla on.

Pahimmillaan tuuli puhalsi Perämeren rannikolla yli 30 metriä sekunnissa puuskissa. Vaikka tuuli on kova, odotti Pyykkönen hieman isompia aaltoja. Rannassa aallot ovat yltäneet noin kolmen metrin korkeuteen.

– Joskus on ollut sellaisia aaltoja, että on pitänyt miettiä, uskaltaako mereen mennä. Nyt tuli mietittyä, viitsiikö tuonne edes mennä.

Pyykkönen tiedostaa meren ja surffauksen vaarat: hän on saanut viiltohaavoja, iskenyt selkänsä kiveen ja lauta on mennyt säpäleiksi. Hänen mukaansa kaikista vaarallisinta on kuitenkin meren virtaus.

– Kun meri sille päälle sattuu, niin se on ihan sama, mitä sinä teet. Joka kerta täytyy miettiä, ettei mereltä välttämättä takaisin tulla.

Oululaiset Kai Syväniemi ja Misa Leiber purkavat purjelautoja ja märkäpukuja pakettiautostaan. Miehet ovat innoissaan aalloista, sillä Perämerellä juuri tällaista myrskyä ja koillisesta puhaltavaa tuulta ei ole usein tarjolla. Tosin myös he odottivat hieman suurempia aaltoja.

– Myrskyn kokeminen on nyt ykkösjuttu, Syväniemi sanoo.

Yli 30 vuotta lajia harrastanut Leiber kertoo olevansa merellä omassa elementissään, ja sinne on päästävä, vaikka hän satutti jalkansa kolme viikkoa sitten.

– Pikkuisen nilkkapotilaana tässä ollaan. Se on kuitenkin hyvin teipattu ja kuntoutettu, voisi sillä varmaan jo juostakin.

Surffaajista on myös huolestuttu

Myös muualla Suomessa on otettu ilo irti myrskyn tuomista aalloista. Aallot ovat olleet Hangon läntisellä selällä ainakin kaksimetriset. Lisäksi tuuli on tavallisesta poikkeava, vaikka Hangossa usein tuuleekin: pohjoistuuli on yltänyt noin 20 metriin sekunnissa.

Hangossa Silversandin hiekkarannalla Markus van der Ende piti aamupäivällä taukoa leijasurffauksesta.

– On kyllä syksyn kovin keli, tosi puuskainen. Välillä tuntui, ettei vedä kunnolla ja välillä ei meinannut pysyä paikoillaan. Mutta kiva oli lennellä ilmassa, sinne pääsi kyllä.

– Tuohon keliin ei kannata lähteä, jos ei ole useampaa vuotta harrastanut ja pikku hiljaa kokeillut kovempia kelejä. Aloittelijan ei kannata lähteä edes pienellä leijalla tuonne, van der Ende jatkaa.

Hän toteaa, että aina merelle meno jännittää – ja jos ei jännittäisi, olisi parempi pysyä rannalla.

Rannalla oli myös Johan Tolk, joka kävi hetken aalloilla ja palasi rantaan odottamaan tuulen laantumista.

– Nyt on vähän liian kova keli minun kamoilleni. Kavereilla on pienemmät leijat, heillä on kyllä nyt hauskaa.

Samaan aikaan Silversandin rannalta oli jo pois lähtemässä Abdelilah Laftir. Hän kävi kokeilemassa aaltoja puolisen tuntia, mutta tuuli oli liian kova.

– Aluksi oli hyvä, mutta sitten keli tuntui liian epävarmalta. Mutta hetkisen oli hauskaa.

Suomenlahden merivartiostolla oli vain yksi tehtävä torstaiaamuna: ihmisen pelastaminen merestä. Tehtävä osoittautui kuitenkin erilaiseksi, mitä ennakkoajastus oli.

– Kun pääsimme paikalle, kyse olikin surffarista, joka oli nauttimassa aalloista. Mutta näinhän sen pitääkin mennä, että rannalla olevat ihmiset huolestuvat, vaikka toinen on vain urheilemassa eikä tilanne ole hälyttävä, toteaa vanhempi merivartija Tero Lukkari Suomenlahden merivartiostosta.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka!

Lue myös:

Katso suorana klo 10, miltä Aila-myrsky näyttää eri puolilla Suomea – yli 65 000 taloutta ilman sähköjä, kun myrsky etenee Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle

Kotiläksyissä tukea tarvitseville lapsille koulutetaan apujoukkoja.

Vapaaehtoiset läksykummit voivat esimerkiksi auttaa peruskouluikäisiä lapsia kotitehtävissä, lukea lapsen kanssa kirjoja, jutella tai käydä vaikka kirjastossa.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piiri aloitti läksykummitoiminnan viime keväänä. Se on kouluttanut tähän mennessä 16 läksykummia, jotka toimivat peruskouluikäisten lasten tukena.

Läksykummeja saatiin keväällä myös Lahteen, mutta siellä ei tällä hetkellä ole toimintaa. Nyt toiminta kuitenkin on laajenemassa. Seuraavaksi läksykummeja aletaan kouluttaa MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirissä.

Koronakevään idea

Idea läksykummitoiminnasta syntyi viime keväänä, kun oppilaat olivat koronatilanteen takia etäkoulussa. Mannerheimin lastensuojeluliitto ryhtyi pohtimaan keinoja lasten ja perheiden auttamiseen ja tukemiseen poikkeuksellisessa tilanteessa.

Läksykummien tarve ei ole MLL:n koordinaattorin Henna Karhun mukaan kadonnut minnekään, vaikka kouluissa onkin siirrytty takaisin lähiopetukseen.

– Kaikki oppilaat eivät välttämättä saa kotoa tukea koulunkäyntiin. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisissa perheissä vanhemmilla ei välttämättä ole kieli- tai lukutaitoa lasten auttamiseen koulutehtävissä. Joillain lapsilla taas voi olla vaikeuksia koulutehtävien aloittamisessa, jolloin läksykummi voi olla siinä apuna, Karhu sanoo.

Karhun mukaan pelkästään ympäri Kaakkois-Suomea on tiedossa perheitä, joilla olisi läksykummeille käyttöä.

– Erityisesti Kotkassa on Karhun mukaan tarvetta uusille läksykummeille, jotka voisivat tavata maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa myös kasvotusten.

Kuka voi ryhtyä läksykummiksi?

Läksykummiksi voi ryhtyä vapaaehtoinen aikuinen, joka haluaa käyttää omaa aikaansa lasten ja perheiden auttamiseen. Vapaaehtoisille järjestetään parin tunnin mittainen koulutus, jossa käydään läpi toimintaa.

Koulutuksen jälkeen koordinaattori katsoo, kuka olisi sopivin läksykummi tietylle lapselle ja perheelle.

Sopivan kummin löydyttyä järjestetään ensitapaaminen, jossa on mukana läksykummi, lapsi, tämän perhe ja MLL:n koordinaattori.

– Siinä tutustutaan ja sovitaan käytännön asioista. Sen jälkeen lapsi ja läksykummi tapaavat sen mukaan, mitä sovitaan.

Tähän mennessä toiminnasta on saatu Henna Karhun mukaan positiivista palautetta.

– Koulut ovat vasta alkaneet, ja koulutehtäviin on alettu nyt paneutua läksykummien kanssa. Lapset ovat tykänneet tosi kovasti tapaamisista läksykummiensa kanssa, ja yhdessä lukeminen on saanut paljon kiitosta.

Tapaamiset etänä

Pääasiassa läksykummit ja lapset tapaavat toisiaan etäyhteyden avulla eikä lapsen ja läksykummin tarvitse asua samalla paikkakunnalla.

– Se katsotaan aina vähän perheen tarpeen ja toiveiden mukaan, että toivovatko he sellaista läksykummia jota on mahdollista tavata myös kasvokkain. Joissain perheissä toiminta voi olla ihan täysin etäyhteyksien varassa.

Läksykummien lisäksi koululaisten tukena on jo vapaaehtoisia lukumummeja ja -vaareja, jotka lukevat yhdessä lapsen kanssa. Lisäksi on koulumummeja, jotka puolestaan voivat leikkiä välitunnilla ulkona lasten kanssa tai auttaa käsityötunneilla. Osa koulutettavista läksykummeista onkin ennestään koulumummeja.

Mannerheimin lastensuojeluliitto järjestää syys- ja lokakuussa koulutuksia läksykummitoiminnasta kiinnostuneille. Koulutukseen voi ilmoittautua mukaan koordinaattori Henna Karhulle puhelimitse 050 477 8444 tai henna.karhu@mll.fi.

Lue lisää:

Koululaisille etsitään vapaaehtoisia läksykummeja Kaakkois-Suomessa – tarkoituksena edistää lasten luku- ja kielitaitoa

Pirkanmaan käräjäoikeus on antanut tuomiot niin sanotussa tapaus Öllölässä.

Huumerikosvyyhdissä on annettu tuomiot 16 ihmiselle. Päätekijä on tuomittu 4 vuoden ja 8 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä huumausainerikoksesta.

Amfetamiinia hankittiin Kristiinankaupungista, Lempäälästä ja Kouvolasta. Levitystoiminnan keskus oli Valkeakoskella.

Päätuomitun katsotaan hankkineen yli 2,5 kiloa amfetamiinia. Grammahinta on ollut 20 euroa.

Päätekijä kertoi esitutkinnassa avoimesti huumekaupasta ja myönsi, että osa erästä oli huonolaatuista.

– Joo, myönnän, että se hankkimani paska amfetamiinierä oli puoli kiloa. Maksoin siitä 18 euroa grammalta eli 9 000 euroa. Vein erän kotiini ja totesin, että se on laadultaan huonoa. Palautin siitä myyjälle 350 grammaa, ja samassa yhteydessä sain osan maksamistani rahoista takaisin, hän kertoi esitutkinnassa poliisille.

Lisäksi hän piti hallussaan ja myi Subutex-tabletteja.

Tuomittu on syyllistynyt samankaltaisiin rikoksiin aiemmin kolme kertaa. Käräjäoikeuden mukaan tuomiota ei ollut tarpeen kuitenkaan koventaa, koska tekijä tunnisti teon ja selvitti sitä.

Päätekijän lisäksi yhdeksälle muulle tuli vankeusrangaistukset rikoksista. Kuudelle tuomittiin sakkoja.

Keskus Valkeakoskella

Poliisi aloitti tutkinnan maaliskuussa, epäiltyjä oli alkuun kaikkiaan 21. Poliisin mukana epäillyt ovat levittäneet amfetamiinia, mutta myös 150 kappaletta Subutexia on kaupattu Pirkanmaalle. Levitystoiminnan keskus oli Valkeakoskella.

Tapaus herätti toiminnan laajuuden lisäksi huomiota Case Öllölä -tutkintanimellä. Rikosylikomisario Jari Kinnunen kertoi aiemmin, että tutkinnalle koitetaan antaa sellainen nimi, joka ei paljasta sen sisällöstä.

– Ajattelin, että näyttää komealta, kun tulee kansainvälisiä tietopyyntöjä, ja on paljon ääkkösiä ja öökkösiä, Kinnunen kertoi aiemmin.

Poliisi tiedotti tutkinnasta heinäkuun lopulla. Poliisi sai takavarikoiduksi hieman yli 1 300 grammaa amfetamiinia, vähäisiä määriä MDMA:ta, lakkaa sekä marihuanaa.

Tuomiot eivät ole lainvoimaisia eli niistä voi hakea valituslupaa hovioikeudelta.

Lue lisää:

Tapaus Öllölä -huumejutun päätekijälle vaaditaan yli 5 vuotta ehdotonta vankeusrangaistusta

Poliisi sai laajan huumetutkinnan päätökseen Pirkanmaalla: Case Öllöläksi nimetyssä tapauksessa 21 epäiltyä, amfetamiinia yli kolme kiloa

Yle seurasi Aila-myrskyn etenemistä torstaina iltapäivällä erikoislähetyksessä Lounais-Suomesta. Voit katsoa tallenteen ohesta.

Aurajoen rannasta, Turun linnan pihalta raportoi toimittaja Saana Sjöblom-Hasselblatt. Lähetyksessä käytiin myös Porissa, jossa puuskat olivat voimakkaimmillaan viime yönä. Porissa toimittajana oli Kasper Heimolehto.

Ilmatieteen laitos on kehottanut pysyttelemään sisätiloissa Aila-myrskyn aikana. Iltapäivällä kolmelta erittäin vaarallisen sään varoitus oli voimassa Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla.

• Yle Uutisten valtakunnallinen seuranta Aila-myrskystä
• Myrskybongarit Nina ja Pete seurasivat Ailan tuiverrusta Porin Kallossa

Etenkin läntisillä merialueilla on koettu kovia myrskypuuskia. Kovimpien tuulien odotetaan hellittävän lännessä myrskyalueen siirtyessä itään.

Sähkökatkojen korjaus voi kestää päiviä

Myrskytuuli on aiheuttanut runsaasti sähkökatkoksia myös Varsinais-Suomessa. Enimmillään sähköttömiä talouksia oli yli 17 000. Kello 16 jälkeen vajaat 14 000 taloutta oli virtaa vailla.

Erityisen hankala tilanne on rannikolla ja saaristossa. Lautta- ja yhteysalueliikenteen ollessa valtaosin poikki on saariston vikoja hankala päästä korjaamaan.

Carunan käyttötoiminnanjohtaja Jörgen Dahlqvistin mukaan sähkövikojen korjaaminen saattaa kestää päiviä. Myös sähköverkkoyhtiö Vakka-Suomen Voima arvioi, että osa korjauksista venyy perjantaille hankalien olosuhteiden seurauksena.

Satoja vahingontorjuntatehtäviä

Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen tehtävämäärät ovat kasvaneet myrskyn edetessä.

Päivystävä päällikkö Sebastian Holm kertoo tehtäviä olleen kello 16 mennessä noin 300. Ne ovat painottuneet Vakka-Suomeen.

Kyseessä on ollut lähinnä kaatuneiden puiden raivausta. Mukaan on mahtunut joitakin kattopeltien irtoamisia.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos kertoo pitävänsä paloasemia miehitettyinä alueilla, joissa on paljon sähkökatkoja. Apua voi tarvittaessa pyytää suoraan asemalta.

Katkoksien jatkuessa pidempään myös matkapuhelinverkoissa voi olla yhteysongelmia.

Myös aaltojen kolhimia veneitä on käyty pelastamassa.

Länsi-Suomen merivartioston mukaan merialueilla on ollut rauhallista ja huviveneet ovat jääneet satamiin. Merivartiostolla on normaali valmius myrskyn varalta.

Kaatuneet puut ja pudonneet oksat ovat aiheuttaneet vaaratilanteita myös kaupunkialueella. Turku sulki museoitaan varotoimenpiteenä.

Aila-myrsky on vetänyt myrskybongareita rannoille läpi päivän. Kun tuuli puhaltaa yli 22 metriä sekunnissa ja aallot ovat paikoin yli neljämetrisiä, on osalle sää mitä parhain.

Esimerkiksi Selkämerellä aallonkorkeus on noussut aamulla 5,4 metriin, eli laskennallisesti yksittäiset aallot voivat olla yli yhdeksänmetrisiä.

Ilmatieteen laitos määrittelee nyt Aila-myrskyn ankaraksi myrskyksi. Sääilmiötä esiintyy Suomessa noin kerran neljässä vuodessa.

Viimeksi yhtä voimakkaita tuulia havaittiin Ilmatieteen laitoksen mukaan Aapeli-myrkyssä tammikuussa 2019 ja Seija-myrskyssä vuonna 2013.

Myrskybongareiden varsinainen kausi on kesäisin. Bongauksen ytimessä ovat ukonilmat salamoineen. Harva malttaa silti jättää Aila-myrskyä katsastamatta, vaikka ukkoset puuttuvatkin.

Tuija ja Sakari Ylipoussu saapuivat Nokialta asti Tampereen keskustan lähelle Rauhaniemen rantaan seuraamaan myrskyä.

– Tällaista tilaisuutta ei vain voi jättää käyttämättä, Sakari Ylipoussu sanoo.

Tuija Ylipoussu seurasi myrskybongarimiestään, eikä kadu.

– Kengät ovat jo märät, mutta ei se haittaa. Tämä on aivan uskomaton kokemus, Tuija Ylipoussu nauraa.

Myrskybongari kertoo, että torstain kaltaisia aaltoja näkee hyvin harvoin sisämaassa ja vertaa sitä merenkäyntiin.

– Käyn usein katsomassa myrskyaaltoja, mutta tällaista en ole ennen kokenut. Aivan henkeäsalpaavaa, Sakari Ylipoussu toteaa tuulen tuivertaessa tukkaa.

Myrskybongarit paitsi todistavat, myös ikuistavat rajuja säitä. Jotkut bongarit taas esimerkiksi mittaavat tuulten nopeuksia. Moni bongari tekeekin yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Myrskybongarit ovat tarkasti kartalla sääennusteista ja voivat olla myrskyn silmässä jo ennen viranomaisia.

Avantouimari Asmo Soininen lähti matkaan ilman kameraa, mutta älypuhelimen kera.

Hän kertoo Näsijärven rannalla, että aaltojen voima tuntuu suorastaan pelottavalta.

– Tuonne en kyllä lähtisi uimaan. Hullu se on, joka tuonne lähtisi veneilemään, Soininen toteaa pelkkä huppari yllään.

Myös lintuharrastajat ottavat ilon irti voimallisesta tuulesta.

Lintuharrastaja Juha Lehtinen kertoo, että monet muuttolinnut pyrkivät hyödyntämään myötätuulia, kun etelään lähteminen tulee ajankohtaiseksi.

Myrsky antaa nyt harrastajille mahdollisuuden nähdä monia muuttavia vesilintuja kerralla, sillä tuuli tulee voimalla pohjoisesta.

Torstain aikana Tampereen Santalahdessa on nähty jo ainakin yksi kurkiaura sekä haapanoita, mustalintuja ja suosirrejä.

– Vaikka tuuli puhaltaa puuskittain myrskylukemia, lokitkin lentävät sirosti ja kauniisti puhureissa. Osa linnuista voi toki kartella näin kovia myräköitä, olipa myötätuuli tai ei, Lehtinen toteaa.

Lue lisää:

Aila-myrsky sai lainelautailijat liikkeelle – surffari: "Joka kerta täytyy miettiä, ettei mereltä välttämättä tulla takaisin"

Myrsky etenee yli Suomen, millaiset ovat myrskyn jäljet? Lähetä meille kuva Aila-myrskystä ja sen seurauksista

Syyttäjän mielestä Kuopion kouluhyökkääjä ymmärsi tekonsa vääryyden ja pystyi säätelemään käytöstään, ja hänet on tuomittava elinkautiseen vankeusrangaistukseen.

Aluesyyttäjä Antti Kolehmainen otti kantaa tekijän mielentilaan loppulausunnossaan Pohjois-Savon käräjäoikeudessa tänään torstaina.

– Syyttäjän käsityksen mukaan hyökkääjällä on ollut kyky säädellä käyttäytymistään, ja hän on ymmärtänyt mitä hän tekee, sanoi aluesyyttäjä Kolehmainen.

Puolustuksen mielestä mies oli tekoaikaan alentuneesti syyntakeinen, minkä takia hänelle pitäisi määrätä lievempi rangaistus. Puolustusasianajaja Matti Niiranen kommentoi hyökkääjän mielentilaa syytetyn pyynnöstä suljetuin ovin eli ilman yleisöä ja mediaa.

– Rangaistus tulisi elinkauden sijaan mitata vuosissa, mutta ymmärrämme, että ajanjakso olisi joka tapauksessa yli kymmenen vuotta, Niiranen totesi.

Osasta avustajien loppulausunnoista sai käsityksen, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon mukaan mies olisi ollut tekoaikaan syyntakeinen.

Kysymys tekijän mielentilasta on jutussa keskeinen. 25-vuotiaalle syytetylle tehtiin mielentilatutkimus esitutkinnan aikana. Tutkimus ja sen tulokset ovat salaisia ja käräjäoikeus käsitteli niitä suljetuin ovin eilen.

Se, miten oikeus arvioi tutkimustulosta, tulee julki vasta myöhemmin annettavassa tuomiossa.

25-vuotiaalle kuopiolaismiehelle luettiin viime viikon tiistaina syytteet muun muassa murhasta ja 20 murhan yrityksestä.

Nuori ukrainalainen nainen kuoli ja hyökkääjän lisäksi yhdeksän ihmistä haavoittui tai loukkaantui, kun syytetty hyökkäsi pitkän miekan kanssa opettajien ja opiskelutoveriensa kimppuun. Isku tapahtui viime vuonna lokakuun ensimmäinen päivä Savon ammattiopiston luokkahuoneessa kauppakeskus Hermanin tiloissa.

Syyttäjä: Oli sattumanvaraista, kuka selvisi hyökkäyksestä hengissä

Aluesyyttäjä Antti Kolehmainen korosti loppulausunnossaan teon suunnitelmallisuutta ja syytetyn vakaata pyrkimystä tappaa mahdollisimman monta ihmistä. Esimerkiksi tekopaikaksi valikoitui atk-luokka, koska sieltä on vaikeampi paeta kuin tavallisesta luokasta.

– Murhatun osalta tilanne on ollut kuin kauhuelokuvasta. Niin se on varmasti ollut myös muiden luokassa olleiden näkökulmasta, Kolehmainen totesi.

Kolehmaisen mukaan on ollut sattumanvaraista, kuka on selvinnyt hyökkäyksestä hengissä tai kokonaan ilman vammoja. Syyttäjä katsoi, että uhrien vammat huomioiden on ihme, ettei kuolonuhreja tullut enempää.

– Se, kuka on onnistunut ohittamaan Marinin loukkaantumatta tai uskaltautunut puolustautua vaikkapa tuolilla, on ollut sattumaa.

Puolustus: valtaosa syytteistä hylättävä kokonaan

Puolustusasianajaja Matti Niirasen mukaan syytetty myöntää murhan ja kolme murhan yritystä. Muissa murhan yrityksissä puolustus hakee lievempää rikosnimikettä tai syytteiden hylkäämistä kokonaan.

Miekaniskuista luokkahuoneessa lievemmin vammautuneiden osalta puolustus myöntää vain törkeän pahoinpitelyn, koska vammat eivät olleet hengenvaarallisia.

Ilman vammoja selvinneiden osalta puolustuksen mielestä kyseessä ei voi olla murhan yritys, koska heihin ei kohdistettu väkivaltaa. Myös toissijainen vaatimus henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta pitäisi puolustuksen mukaan hylätä.

Mies osoitti katumusta vasta oikeudessa

Hyökkääjää itseään kuultiin oikeudessa maanantaina.

Hän myönsi suunnitelleensa tekoaan loppuvuodesta 2017 lähtien. Hyökkääjä kertoi oikeudessa, että ennen tekoa hänellä oli mennyt huonosti ja hän oli kokenut elämän epäreiluna.

Mies ei poliisikuulusteluissa ilmaissut katumusta, mutta muutti oikeudenkäynnissä kertomustaan tältä osin. Uhrien avustajat eivät usko, että katumus on aitoa.

– Mikään hänen (syytetyn) habituksessaan, kehon kielessään ei tue tätä tunnustusta. Hän on suunnitellut, punninnut ja harkinnut, sanoi kuolonuhrin äitiä edustava Valentina Schnider.

Samaa sanoi useampaa uhria edustava asianajaja Emilia Vuolle.

– Katumus on täysin epäuskottavaa. Jos päädytään siihen, että hän oli alentuneesti syyntakeinen, hänet pitäisi silti tuomita elinkautiseen. Ei ole poissuljettua, että tällaista voisi tapahtua uudelleen, Vuolle sanoi.

Hyökkäyksen asianomistajien osalta keskusteltiin myös kärsimyskorvausten oikeasta määrästä. Uhrien asianajajat korostivat muun muassa hyökkääjän teosta uhreille aiheutuneita, yhä jatkuvia pelkotiloja tai muita traumoja.

– Hänellä (päämiehelläni) on ollut vakavia oireita tapahtumasta lähtien. Ei tarvita kuin iso mies verkkareissa niin seurauksena on itkukohtaus, asianajaja Vuolle kertoi yhden hyökkäyksen uhrin tilanteesta.

Tuomio annetaan myöhemmin

Hyökkääjää syytetään myös tuhotyöstä, törkeän pahoinpitelyn yrityksestä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Virkamiehen väkivaltaisessa vastustamisessa on kyse miestä pysäyttämään tulleiden poliisien vastustamisesta. Hyökkääjän syytetään myös yrittäneen murhata yhden poliiseista, kun syytetty löi poliisia miekalla.

Puolustuksen mukaan syyte poliisin murhan yrityksestä on hylättävä, kun ottaa huomioon poliisin mukana olleen tulivoiman ja suojavarusteet.

Tuhotyössä hyökkääjä sytytti luokkahuoneessa tulipalon, joka aiheutti vahinkoja kiinteistölle ja Savon ammattioppilaitoksen omaisuudelle. Puolustuksen mukaan hyökkääjä tulisi kuitenkin tuomita vain vahingonteosta, koska vahinkojen rahallinen arvo jäi pienehköksi.

Vaikka tuli ei päässyt leviämään luokkahuoneen ulkopuolelle, Hermanin kiinteistöyhtiölle koitui tulipalosta yli 100 000 euron kustannukset. Vakuutusyhtiö on korvannut tästä valtaosan.

Savon ammattiopistolle koitui tärveltyneen omaisuuden lisäksi kuluja muun muassa uusien väistötilojen järjestämisestä. Myös kauppakeskuksen muut toimijat kärsivät välillisiä vahinkoja, koska keskus jouduttiin sulkemaan pariksi päiväksi kokonaan.

Syyte törkeän pahoinpitelyn yrityksestä koskee tilannetta, jossa hyökkääjä yritti ampua kiinteistön virastomestaria ilmapistoolilla. Teko jäi yritykseksi, koska aseen paineilmasäiliö ei ollut kunnolla kiinni.

Puolustuksen mielestä kyseessä oli vain perusmuotoinen pahoinpitelyn yritys muun muassa siksi, että ase ei ollut erityisen tehokas ilma-aseeksi.

Käräjäoikeus antaa tuomionsa perjantaina 13. marraskuuta.

Lue myös:

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Suomen valtio epäonnistui Kauhajoen koulusurman uhrien suojelemisessa – omaiset helpottuneita vuosia odotettuun päätökseen

Kuopion kouluiskun tekijä suunnitteli hyökkäystä yli vuoden, haki miekan postista ennen tekoa – näin eteni käräjien ensimmäinen päivä

Kuopion koulusurmakäräjät: vakavasti loukkaantunut nainen menetti monia harrastuksiaan, toinen epäili lelumiekaksi vielä lyöntien jälkeenkin

Kuopion kouluiskukäräjät: hyökkääjä myönsi suunnitelleensa tekoa puolitoista vuotta, kertoo nyt katuvansa

Käräjäoikeuden laamanni alkavasta Kuopion kouluiskun oikeudenkäynnistä: ”Tämän tyyppistä juttua ei tule uralla vastaan välttämättä koskaan”

Kuopion koulusurman uhrin aviomies: "Elämäni on täysin romahtanut" – tekijä kertoi kuulustelussa, että hänelle tuli "tarve tappaa"

Junaliikenne on toistaiseksi keskeytynyt Tampereella sähköratavian vuoksi. Liikennekatko alkoi ennen neljää. Tilanne vaikuttaa Tampereelta Helsingin suuntaan lähteviin tai sieltä saapuviin juniin.

Sähköratavika johtuu myrskystä. Rataliikennekeskus, Finrail Oy kertoo, että sähköradan jännite on katkennut Tampereen ratapihalta noin kello 15.50.

Puu kaatui ratapihan eteläpuolelle ja rikkoi sähkölaitteita. Ratapihalle on saatu palautettua sähköt ja liikennettä on avattu muualle kuin etelään. Etelästä tulevat tai sinne menevät junat eivät pääse vielä liikkumaan.

Myös VR kertoo verkkosivuillaan, ettei vielä ole tietoa, kauanko häiriö kestää.

Suurten matkustajamäärien vuoksi korvaavien kuljetusten järjestäminen ei tällä hetkellä ole mahdollista. Toistaiseksi on VR:n mukaan odotettava tilanteen selviämistä.

VR pyytää Tampereelta lähteviä ja sinne saapuvia junamatkustajia varautumaan merkittäviin viivästymisiin. Myrskyn aiheuttamalla häiriöllä on kerrannaisvaikutuksia koko Etelä-Suomen junaliikenteeseen.

Seuraamme tilannetta.

Kainuussa on satanut viimeisen kahden vuorokauden aikana enemmän vettä kuin muualla maassa.

Ilmatieteen laitoksen Kajaanin keskustan sademittariin satoi vuorokaudessa 65,6 millimetriä vettä, ja sillä lukemalla Kajaanin nousee syyskuun kaikkien aikojen sadetilastossa sijalle 13.

Toiseksi eniten Aila satoi Puolangan Paljakassa, missä lukema on 65 millimetriä. Suomussalmen Pesiöllä satoi 63,7 millimetriä vettä. Sademäärät ovat torstaiaamulta.

Meteorologi Hannu Vallan mukana sateet jäävät historiaan, koska näin suuria sateita mitattiin laajalla alueella samanaikaisesti. Erikoisen tilanteesta tekee myös se, että kyse oli matalapaineen sadealueesta, ei kesäisestä ukkoskuuroista.

Kainuussa Aila on jo rauhoittunut, mutta maakunnassa on sen jäljiltä vajaat tuhat asukasta ilman sähköä. Myrsky on torstaina alkuiltapäivällä kovimmillaan länsirannikolla ja maan länsiosissa, mutta suunta on jo itäkaakkoon päin.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka!

Lue myös: Yle seuraa poikkeuksellisen myrskyn etenemistä – lähes 90 000 taloutta sähköttä

Osa koronatartunnan saaneen henkilön kanssa Venäjältä Suomeen matkustaneista bussimatkustajista jää todennäköisesti tavoittamatta.

THL kertoi toissapäivänä, että Pietarista Haminan suuntaan tulleen linja-auton matkustajalla oli todettu koronavirustartunta. Matkustaja oli ollut bussissa tiistaina 8. syyskuuta. Hän oli alkanut oireilla matkaa seuraavana päivänä, ja hänellä todettiin Suomessa koronavirustartunta.

Bussin kyydissä oli ollut yhteensä 51 matkustajaa. Heistä 32:n yhteystiedot oli saatu selvitettyä ja 18:n yhteystietoja selvitettiin vielä.

Nyt THL:n johtava asiantuntija Saara Salmenlinna kertoo, että 18 matkustajan yhteystiedot ovat jääneet avoimiksi.

– Saattaa olla, etteivät he ole enää Suomessa, Salmenlinna kertoo.

Hänen mukaansa bussin kyydissä oli sekä Suomessa että muissa maissa asuvia henkilöitä, ja osa matkustajista on voinut siirtyä suoraan lentokentälle ja sitä kautta pois Suomesta.

Salmenlinnan mukaan oletuksena on, että yhteystiedot on nyt saatu selvitettyä niiltä matkustajilta, joilla on osoite Suomessa. Matkustajien yhteystietoja on selvittänyt THL, ja kuntien terveysviranomaiset ovat ottaneet henkilöihin yhteyttä.

Venäjältä Suomeen matkustamista on tällä hetkellä rajoitettu koronan takia. Suomen kansalaiset ja kaksoiskansalaiset saavat tulla Suomeen vapaasti. Muutoin Venäjältä Suomeen voi matkustaa vain välttämättömistä syistä.

Lue myös: Venäjältä Suomeen tulleella bussimatkustajalla koronatartunta – altisti 50 muuta matkustajaa, joista moni vielä tavoittamatta