Leo sekä metropoliitat Arseni ja Elia ovat olleet tällä viikolla Turkin Istanbulissa patriarkka Bartolomeoksen kuultavana piispainkokouksessa.
Arkkipiispa Leo toivoo, että häneen "yli kolme vuotta kohdistunut maalittaminen" päättyy nyt. Lauantaina Suomeen palaava arkkipiispa pitää tärkeänä, että kokouksessa päätettiin apulaispiispan valitsemisesta kirkkoon.
Vuodesta 2001 lähtien arkkipiispana toiminut Leo haluaa katsoa eteenpäin ja luottaa hyvään työrauhaan.
– Haluan nyt uskoa, että työrauha on palautunut kun saimme tehtyä piispainkokouksen päätöksen. Kollegani ovat ottaneet oman julkisen kannanottonsa, ja meillä on myös yhteinen julkilausuma tilanteesta. Tämän jälkeen meillä on normaali mahdollisuus normaaliin työhön.
– Kysymys on siitä mikä näkyy paperilta. Olen vakuuttunut, että hekin pystyvät yhteistyöhön. Olen sitä aina tarjonnut ja halunnut tehdä ja niin teen tästä eteenpäinkin.
Yle ei ole toistaiseksi tavoittanut metropolitta Arsenia kommentoimaan tämän hetkisiä välejään Leon kanssa.
Leo kuvaa viime vuosia raskaaksi
Arkkipiispa Leon mukaan itse kukakin miettiköön mitä monitahoisesta jupakasta voi ottaa opiksi. Leo muistuttaa, että ihminen voi oppia jokaisesta päivästä.
Suomen ortodoksisen kirkon eri kärhämät ja johdon huonot välit ovat olleet pitkään julkisuudessa. Arkkipiispa Leo kuvaa viime vuosia itselleen äärettömän raskaiksi.
– Minä en ole sanonut julkisuudessa kenestäkään mitään pahaa, mutta minuun on kohdistettu kaikenlaista. Haluan uskoa ja sanoa sen, että olkoon tämä todellakin taakse jäänyttä elämää ja jatkamme tästä yhdessä eteenpäin.
Arkkipiispa Leo palaa Istanbulista Kuopioon lauantaina. Koronatilanteen takia edessä on karanteeni, ja lähiajat menevät tiiviisti etätöissä.
Torstaina Hämeen Lopella sijaitsevan Iso-Melkuttimen rannalta sytytetään nuotio, joka on jokaisen suomalaisen saavutettavissa.
Vaikka nuotio on tukevasti Hämeen kamaralla näkyy se kautta Suomen Yle Areenan välityksellä. Nuotion ja syksyisen eräilyn äärelle pääset verkon lisäksi myös Yle Hämeen radiolähetyksissä, sekä torstaina Puoli Seitsemän -lähetyksessä klo 18:30 alkaen.
Nuotiota ovat sytyttämässä erätunnelmiin virittäytyvät toimittajat Kati Turtola ja Tiina Kokko. Tunnelmia Yle Areenaan luo kuvaaja Ville Välimäki.
Tiina Kokko / Yle
Tarkoitus on välittää Yle Areenan avulla jokaisen suomalaisen tavoitettavissa olevia nuotiotunnelmia, jotka jäävät tuomaan valoa syksyn pimeisiin iltoihin.
Yhdeksän kymmenestä nuoresta ja nuoresta aikuisesta kertoo noudattaneensa viranomaisten koronakriisin aikana antamia ohjeita hyvin tai vähintään melko hyvin, ilmenee valtion nuorisoneuvoston Tilastokeskuksella teettämästä kyselystä.
Huonosti tai melko huonosti ohjeita kokee noudattaneensa hyvin pieni joukko: kolme nuorta sadasta.
Helsingin Itäkeskuksessa tänään torstaina liikkuneen 17-vuotiaan Nooa Virtalan arkihavainto on samansuuntainen.
– Jotkut ovat noudattaneet ohjeita todella hyvin. Mutta toisaalta näyttää, että joitakin ei kiinnostaisi melkein yhtään. Suurin osa on toiminut kuitenkin hyvin.
Helsinkiläisnuori sanoo käyttävänsä kasvomaskia tätä nykyä oppitunneillakin. Samaa sanoo Virtalan tuttava, 16-vuotias Cameron Cliff:
– Tänään on ollut maski koko päivän päällä koulussa ja suurimman osan ajasta muutenkin.
Valtion nuorisoneuvoston teettämässä kyselyssä tarkasteltiin etenkin 15–29-vuotiaiden nuorten ajatuksia koronakriisistä.
Aineistona on käytetty kahden–kolmen viikon välein huhti–elokuussa toteutettua verkkokyselyä. Mukana oli yhteensä liki 1 600 nuorta.
Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Elisa Gebhard sanoo kyselyn vahvistavan kuvaa esimerkiksi siitä, että suomalaisnuorilla on hyvä medialukutaito.
– Sen lisäksi suomalaiset nuoret ovat valveutuneita ja tunnollisia, hän kehuu.
Valtion nuorisoneuvosto on vaalikausittain asetettava asiantuntijaelin. Esimerkiksi Gebhard itse toimii myös Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssin puheenjohtajana.
Hän on harmissaan siitä, että syksyn aikana nuoria on syytetty koronakriisin vähättelystä. Mediassa on nähty jopa sellaisia otsikoita kuin että nuoriso bilettää ja pilaa kaikkien joulun.
Gebhardin mielestä tällainen puhe olisi syytä lopettaa viimeistään nyt.
– Se, että meillä olisi huolimattomia nuoria, ei tutkimustiedon valossa pidä paikkaansa. Pikemminkin päinvastoin.
Nuoret kyselyssä: muut noudattaneet ohjeita huonommin
Kyselystä selviää myös, että nuoret, kuten vanhemmatkin, arvioivat muiden ihmisten noudattaneen koronaohjeita itseään huonommin.
Näin ajatteli kyselyssä noin joka viides nuori.
Gebhard uskoo tämän kumpuavan arkikokemuksesta: siitä, noudatetaanko kotikaranteenia tai pidetäänkö julkisilla paikoilla riittävästi etäisyyttä muihin ihmisiin.
– Varmasti epävarmuutta on herättänyt myös se, onko sallittua tehdä sitä ja tätä, onko sallittua mennä julkisille paikoille tai käydä lähikaupassa tai yökerhossa tai missä ikinä käydäänkään.
27-vuotias Ansa Salonen kertoo, että kevät oli stressaavaa aikaa, mutta nyt jatkuvaan poikkeustilaan on tottunut. Torstaina Salonen oli liikkeellä läheiseltään lainaamassa maskissa.Nella Nuora / Yle
Helsinkiläinen Ansa Salonen, 27, toteaa, että sen perusteella, mitä mediasta on saanut lukea, moni olisi voinut noudattaa viranomaisten koronaohjeita paremminkin. Enempää hän ei tahdo muiden toimia arvioida.
– Itse olen noudattanut ohjeita. Olen käyttänyt maskia nyt julkisilla paikoilla ja pitänyt etäisyyttä ja välttänyt ihmisjoukkoja ja niin edelleen, Salonen sanoo.
Työttömät sekä nuoret naiset stressanneet erityisesti
Tilastokeskuksen toteuttaman, tänään julkaistun selvityksen mukaan joka neljäs nuori on kokenut poikkeusaikana stressiä joko erittäin tai melko paljon. Yli puolet vastanneista oli kokenut sitä vähintään jonkin verran.
Kaiken kaikkiaan nuoret ovat tunteneet enemmän stressiä kuin vanhemmat ikäluokat, mikä ei yllätä Elisa Gebhardia.
– Aiemminkin on huomattu, että nuoria stressaa esimerkiksi työelämä, tulevaisuus, kaikki tällainen. Nyt kriisi iskee sellaisessa elämänvaiheessa, että elämä on tienhaarassa. Ymmärrän hyvin, että stressaa.
Korona perui keväällä monelta nuorelta esimerkiksi ensimmäisen työpaikan. Kyselyssä työttömät nuoret kokivatkin selvästi muita enemmän stressiä: he olivat huolestuneita toimeentulosta ja suhtautuivat pessimistisemmin tulevaisuuteen.
Myös nuoret naiset kantoivat ikäisiään miehiä enemmän huolta koronapandemiasta ja sen vaikutuksista.
Gebhard sanoo, että työllistymisen ja mielenterveyden tukipalvelujen sekä opiskelupaikkojen lisäämisen kaltaisia täsmälääkkeitä tarvitaan juuri nyt.
– Niin moni nuori on jäänyt työttömäksi ja tyhjän päälle, hän summaa tilannetta.
Teve Kruus sanoo elävänsä samaa perusarkea kuin ennenkin. Kruusin tavoin myös Olli Karlsson sanoo käyttävänsä etenkin julkisessa liikenteessä kasvomaskia.Nella Nuora / Yle
Helsingin Itäkeskuksessa torstaiaamuna helsinkiläisen Olli Karlssonin, 22, kanssa liikkeellä ollut espoolainen Teve Kruus kertoo olleensa itsekin lomautettuna koronakriisin aikana.
– Mutta nyt menee aika hyvin, 20-vuotias Kruus sanoo.
Suuri osa toisen asteen opiskelijoista näyttää joutuvan hankkimaan maskit itse. Poikkeukset ovat harvassa, niitä ovat Ylen tietojen mukaan ainakin Pirkkalan kunta ja Kokkola.
Ainakin isot kaupungit, kuten Helsinki, Tampere ja Turku, ovat linjanneet tähän mennessä, että toisten asteen opiskelijoiden pitää ostaa maskit itse.
Maskisuositus koskee jo monia toisen asteen oppilaitoksia, jotka sijaitsevat kiihtymisvaiheeseen edenneellä epidemia-alueella.
Pirkanmaalla ja Tampereella maskisuositus on annettu vasta korkeakouluihin ja yliopistoon.
Sen sijaan esimerkiksi Turussa ammattioppilaitoksissa ja lukioissa maskisuositus tuli voimaan viime lauantaina. Opiskelijat kustantavat maskinsa itse, mutta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat saavat kaupungin mukaan maskit maksutta. Sama periaate on pääkaupunkiseudulla.
– Koska kyse on suosituksesta, maskien hankinnasta ja kustannuksista toisella asteella vastaavat ensisijaisesti opiskelijat itse, Opetushallitus linjaa.
Koulutuksen järjestäjä voi tarjota maskeja maksutta opiskelijoille, jos näkee sen turvallisuuden ja tartuntojen ehkäisemisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Kun kyse on suosituksesta, oppilaita tai opiskelijoita ei voi velvoittaa käyttämään maskeja.
Opetushallituksen mukaan kuntien on lisäksi huolehdittava, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville on saatavissa maskeja ilmaiseksi.
Sen sijaan yläkoulun oppilaille kunnan pitäisi Opetushallituksen mukaan kustantaa maskit, sillä kyse on oppivelvollisuuskoulutuksesta.
Opetushallituksen lakimies Laura Francke sanoo, ettei Opetushallituksella ole tilastotietoa, miten kunnat kustantavat maskeja toisen asteen opiskelijoille.
Lukiolaiset haluaisivat maksuttoman maskin
Suomen lukiolaisten liitossa ei ole tietoa siitä, miten eri kunnissa maskit kustannetaan. Osa kunnista vasta miettii asiaa.
Nyt näyttää siltä, että moni on noudattamassa Opetushallituksen suositusta ja maski jäisi opiskelijan hankittavaksi.
Tämä harmittaa lukiolaisia. Suomen lukiolaisten liiton kannan mukaan maskin hankinta pitäisi olla opetuksen järjestäjän kustantamaa.
– Kunnat tarjoavat maskeja ilmaiseksi vähävaraisille, ja opiskelijoista moni on vähävarainen, Suomen lukiolaisten liiton varapuheenjohtaja Emmi Söderholm muistuttaa.
Kuntien pitäisi liiton mukaan ainakin tuoda jakelupisteitä koulujen lähelle, joista vähävaraiset opiskelijat voisivat noutaa maskeja.
Pirkkala harvoja kustantajia
Yksi harvoja maskien kustantajia näyttää olevan Pirkkalan kunta Tampereen kupeessa. Kunta on valmistautunut jo jakamaan kestomaskit opiskelijoille, jos maskisuositus tulee alueelle.
– Monikäyttöisiä maskeja on varattu 6–8 kappaletta jokaiselle lukiolaiselle. Kunta on jo nyt tarjonnut henkilökunnalleen kaksi monikäyttöistä maskia joukkoliikennettä työmatkoillaan käyttäville, Pirkkalan yhteislukion rehtori Marjukka Suihko kertoo.
Pirkkalan yhteislukiolla on opettajille myös kertakäyttöisiä maskeja sekä visiirejä, joita käytettiin esimerkiksi ylioppilaskokeiden valvonnassa.
Lukio on pieni ja siellä opiskelee noin 250 henkilöä.
Mikäli maskisuositus tulee, niin opiskelijat saavat rehtorin mukaan myös opastusta maskien käsittelyyn ja desinfiointiin.
Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa kasvomaskeja on jaettu lukiolaisille tällä viikolla ilmaiseksi. Jokainen saa aloituspakkausen, jossa on 50 kertakäyttömaskia. Niiden on laskettu riittävän noin kahdeksi viikoksi.
Voit keskustella asiasta 10.10. kello 22. asti.
Artikeliin on lisätty 8.10.2020 klo 17.00 Kokkola mukaan kuntana, joka jakaa ilmaisia kasvomaskeja lukiolaisille.
Jyväskyläläisen senioritalon palo-osastoinneissa ja palokatkoissa oli puutteita, joiden vuoksi heinäkuussa syttynyt tulipalo pääsi leviämään nopeasti ja laajalle, kertoo Onnettomuustutkintakeskus (OTKES).
Palo syttyi kynttilästä ylimmän kerroksen parvekkeella ja levisi kattorakenteisiin, joiden ontelossa se kehittyi suureksi.
Julkisivussa olleita pystyonteloita pitkin taas putosi kekäleitä ja palavia kappaleita alemmille kattotasoille asti, koska niissä ei ollut palokatkoja kerrosten välillä. Alemmat kattorakenteet pääsivät syttymään tuleen puutteellisten palo-osastointien vuoksi.
Palon vuoksi evakuoitiin 168 ihmistä.
Seniorikorttelin palo sai alkunsa Jason asumisoikeustalon ylimmästä kerroksesta.Jarkko Riikonen/Yle
Helsingin opetusviraston kavallusjutussa on nostettu kaksi uutta syytettä. Kahta Helsingin opetusviraston työntekijää syytetään vuonna 2017 tehdyistä epäillyistä kavalluksista, syyttäjälaitokselta kerrotaan.
Rikosnimikkeet ovat kavallus, törkeä kavallus ja törkeä petos. Molemmat epäillyt ovat kiistäneet syyllisyytensä. Jutussa on kyse epäselvyyksistä liittyen laitteiden, kuten tietokoneiden ja puhelimien tilauksiin.
Opetusviraston kahden työntekijän epäillään hankkineen tietoteknisiä laitteita viraston rahoilla ja anastaneen laitteita omaan käyttöön, niin että asiassa on erehdytetty työnantajaa.
Samassa rikosvyyhdissä on ollut useita muita epäiltyjä, joiden kohdalla kynnys syytteen nostamiseen ei ylittynyt näytön puutteen tai epäiltyjen rikosten vanhenemisen takia. Syyttämättäjättämispäätöksiä on tehty yhteensä 17.
Aiemmin toukokuussa Helsingin opetusviraston entistä tietohallinnon työntekijää vastaan nostettiin syytteet törkeästä petoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Esitutkinnan perusteella entisen tietohallinnon työntekijän epäillään tilanneen vuosien 2006–2016 aikana noin yhdeksän miljoonan euron arvosta laitteita, joita ei ole koskaan toimitettu opetusvirastoon.
Lisäksi seitsemää muuta ihmistä vastaan nostettiin syytteitä törkeistä petoksista ja törkeästä rahanpesusta. He ovat laitteiden eteenpäinmyyjiä ja laitetoimittajia.
Keväällä nostetut kahdeksan syytettä liittyvät samaan rikoskokonaisuuteen kuin tänään nostetut kaksi uutta syytettä, vaikka rikokset ovat tapahtuneet eri aikoina.
Haminan satamassa yhdestä jätekasasta nousee edelleen savua. Palopäällikkö Jukka Ruuskanen huomauttaa, että se voi olla myös höyryä, joka aiheutuu siitä, että jäte on alkanut käydä.
– Ajan saatossa se saattaa syttyä palamaan taas. Sehän on palavaa tavaraa ja todennäköisesti se vielä syttyy jostakin kohtaa, Jukka Ruuskanen sanoo.
Kymenlaakson pelastuslaitos on lopettanut Haminan satamassa monta päivää kestäneen varastohallin palon vartioinnin.
Halliin varastoidut purkujätteet alkoivat palaa viime viikonloppuna. Palokunta kuljetti jätettä päiväkausia ulos varastohallista, jotta jatkuvat tulipalot saatiin loppumaan. Viimeisin tulipalo sammui keskiviikkona, viisi päivää kestäneiden sammutustöiden jälkeen.
Viranomaiset kokoontuivat torstaina käymään läpi, miten tapauksessa edetään.
Yrittäjä kateissa
Vastuu paloalueen vartioinnista on siirtynyt hallissa toimivalle yritykselle ja kiinteistönomistajalle. Hallissa toimivan yrityksen pitäisi siivota pihalle kannetut purkujätteet pois satama-alueelta.
Satama-alueella seisoo nyt jäteröykkiöitä tulipalon jäljiltä.Kymenlaakson pelastuslaitos
Ongelmana on se, että vuokralaiseen on ollut vaikea saada yhteyttä. Hallin omistajan edustajana toimivasta yhtiöstä Avanto Property Teamista kerrottiin maanantaina Ylelle, että yhteydet hallissa toimivaan yritykseen katkesivat jo toukokuussa 2019. Sopimusvastaava Liisa Lukkari kertoi, että kiinteistöyhtiö on purkanut vuokrasopimuksen vuokralaisen kanssa.
– Me olemme todenneet toukokuussa 2019, että tämä toiminta ei ole lainmukaista eikä vuokrasopimuksen mukaista. Emme missään nimessä hyväksy tätä. Katsomme, että vuokrasopimusta on rikottu, koska kiinteistö ei missään nimessä sovellu tämäntyyppiseen toimintaan, Liisa Lukkari sanoi.
Palopäällikkö Jukka Ruuskasen mukaan kiinteistönomistaja järjestää jatkossa palopaikan vartioinnin.
Satamayhtiö huolissaan
Haminan-Kotkan satamayhtiö on huolissaan tilanteen johdosta. Liikennejohtaja Markku Koskisen mukaan vielä on epäselvää, miten tapausta oikeasti hoidetaan tai hoitaako sitä oikeasti joku. Koskinen on närkästynyt asian hoidosta.
– Olemme syvästi huolissamme siitä, mitä tässä tapahtuu. Tämä asia ei tunnu olevan tukevalla pohjalla.
Markku Koskisen mukaan satamayhtiöllä ei ole oikeutta puuttua asiaan, koska he eivät ole viranomaisia ja kyseessä on kaupungin vuokratontti.
– Nyt pelkäämme sitä, että jos tulee syysmyrsky ja tavarat lähtevät leviämään. Jos tuuli lähtee pöllyttämään tavaraa ympäriinsä, niin sitten siihen on pakko puuttua, Koskinen sanoo.
Vaikka konstit ovat vähissä, satamayhtiö alkaa välittömästi etsiä ratkaisua asiaan.
Ympäristötoimi selvittää asiaa
Haminan ympäristötarkastaja Kirsi Seppälä sanoo puhuneensa pariin otteeseen hallissa toimivan yrityksen asianajajan kanssa.
Seuraavaksi kaupungin ympäristötoimi ottaa yhteyttä yrittäjään ja pyytää selvitystä siitä, mihin tämä aikoo ryhtyä.
– Tämä jatkuu byrokraattisin menetelmin, ei tässä muuta mahdeta, Kirsi Seppälä sanoo.
Yksi mahdollisuus on evätä yritykseltä ympäristölupa, mutta se on tässä vaiheessa Seppälän mielestä kosmeettinen teko ja voi kestää pitkään. Tärkeintä olisi ensimmäisenä saada purkujätteet pois satama-alueelta.
Takaisin Pasilaan -podcastissa vieraileva Pia-Maria Nickström raataa lähes kellon ympäri, elää ja hengittää työtään. Hän on oman yrityksensä perustaja ja toimitusjohtaja.
Nickström ei kuitenkaan haaveillut aina omasta yrityksestä, vaan lapsena hän haaveili bussikuskin ammatista.
– En tiennyt mitään hauskempaa kuin matkustaa bussilla siskoni kanssa, Nickström tuumaa.
Takaisin Pasilaan -podcastissa puhutaan tänään palkasta. Onko palkka hyvä motivaattori työssä ja saako hakea töihin pelkän ison palkan vuoksi? Mimmit sijoittaa -podcastin Pia-Maria Nickström kertoo Marjukalle ja Toivolle, miten voisi haalia paljon omaisuutta ja työpsykologi Hanna Poskiparta kertoo, mitkä ovat hyviä motivaattoreita työssä.
Unelma bussikuskin työstä kuitenkin jäi, kuten monet lapsuuden haaveammatit. Sen sijaan yhtä haavetta Nickström ei hylännyt - hän halusi työhön josta maksettaisiin paljon rahaa. Nickström hakeutui kauppakorkeakoulu Hankeniin omien sanojensa mukaan “täysin rahan perässä”.
Idea rahan perässä kouluun hakemisesta ei tullut täysin Nickströmiltä itseltään. Nickströmin isä suositteli hyvätuloisia opiskelualoja, kuten ekonomin työtä. Isälle turvallinen ja hyvätuloinen ammatti oli tärkeä.
– Kun kerroin isälleni, että olin valinnut pääaineekseni johtamisen, hänen mielestään se ei ollut tarpeeksi hyvä. Isän mielestä turvallisempi ala olisi voinut olla laskentatoimi, koska siitä työllistyy hyvin.
Lapsuuden haaveammatilla voisikin tienata hyvin
Takaisin Pasilaan -podcastin torstain jaksossa keskustellaan palkoista ja siitä, voiko työn valita ainoastaan hyvän palkan perusteella.
Podcastin juontajat Toivo Haimi ja Marjukka Mattila yllättivät Nickströmin kertomalla hänelle lapsuuden haaveammatin, bussikuskin, mediaanipalkan.
– Pakko myöntää, että se on enemmän mitä tienaan tällä hetkellä, Nickström toteaa.
Lappeenranta on valittu Euroopan vihreimmäksi kaupungiksi yhdessä Bulgarian Gabrovon kanssa. Valinta julkistettiin Portugalin Lissabonissa tänään torstaina.
Lappeenranta kilpaili tittelistä yhdessä viiden muun finalistin kanssa. Finaalissa olivat Lappeenrannan lisäksi Tanskasta Helsingör, Nyborg ja Ringkøbing-Skjern sekä Bulgariasta Gabrovo.
Kilpailun järjesti Euroopan komissio.
Lappeenrannan voitto tuli European Green Leaf -sarjassa, jossa olivat mukana alle 100 000 asukkaan kaupungit. Kilpailu oli tarkoitettu kaupungeille, joiden ilmastopolitiikka ja toimet ovat esimerkillisiä ja edistyksellisiä.
Lappeenranta oli mukana kilpailussa nyt toista kertaa. Viime vuoden tappio jäi harmittamaan, ja nyt kisaan on todella panostettu, kertoo Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen.
Rantaraitti valmistui kaupungin kupeeseen Saimaan rantaan. Pieni osa siitä on korotettu, jotta alla oleva kosteikko säilyy mahdollisimman luonnontilassa.Mikko Savolainen / Yle
Lappeenrannassa asukkaita on runsaat 72 000. Kaupunki on viime vuosien aikana halunnut profiloitua ympäristötietoiseksi ja vihreitä arvoja arvostavaksi kaupungiksi.
Lappeenrannan saama palkintosumma on 75 000 euroa. Kaupungilla on ensi vuodelle suunnitteilla 50 erilaista ympäristötapahtumaa. Kaupunki käyttää summan muun muassa niiden toteuttamiseen.
Samassa tilaisuudessa nimettiin myös Euroopan ympäristöpääkaupunki vuodelle 2022. Se on Ranskan Grenoble. Tämän vuoden eli 2020 Euroopan ympäristöpääkaupunki on Lissabon.
Monia tekoja
Lappeenrannan kaupunki on viime vuosina panostanut asukkaiden asumisviihtyvyyteen ja viherrakentamiseen.
Kaupunkialueelle on perustettu niittyjä ja asukkaat ovat istuttaneet puita kaupungin puistoihin. Uusin esimerkki on kirsikkapuisto Pappilanpellon alueella sekä Saimaan rantaan tehty suosittu Rantaraitti. Historiallisen Linnoituksen kulttuuri- ja luontopolku on saanut ulkoilijat ja koululaiset tutustumaan lähiympäristöönsä jalan.
Lappeenranta on onnistunut jätteiden lajittelussa, sillä asumisjätteistä saadaan jo nyt sata prosenttia hyötykäyttöön.
Käytöstä poistetun hyppyrimäen alastulorinteeseen valmistuivat kuntoportaat.Mikko Savolainen / Yle
Myös vesiensuojeluun ja vesistöjen kunnostukseen on viime vuosikymmenen aikana satsattu voimakkaasti. Kaupunki on rakentanut seitsemän hulevesikosteikkoa eri puolille kaupunkia. Myös yksityiset maanomistajat ovat innostuneet rakentamaan kosteikkoja.
Biokaasulaitos valmis ja sinne päätyvät kaupungin biojätteet.
Kaupunki tekee myös vahvaa yhteistyötä Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston eli LUT-yliopiston kanssa.
– LUT-yliopisto on mittavan, uusiutuvan energian kehitystyönsä ohella synnyttänyt uusia, puhtaaseen energiaan satsaavia yrityksiä ja siten tuonut alueelle myös uusia työpaikkoja, sanoo Lappeenrannan ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen.
Yliopisto ja kaupunki selvittävät yhdessä, miten Saimaaseen johtavat sadevedet saadaan puhdistettua muun muassa mikromuovista.Mikko Savolainen / Yle
Vuonna 2017 käynnistyi LUTin ja Lappeenrannan kaupungin koulutusyhteistyö Junior University – Lappeenranta. Se on osa koulujen opetussuunnitelmia, ja koskee ikäluokkia esikoululaisista lukiolaisiin asti. Teemoina ovat muun muassa puhdas vesi, kiertotalous, kestävä liiketoiminta ja yrittäjyys sekä puhdas energia
Räsäsen mukaan ajatuksena on, että kaupunki ei yksin tee asioita ympäristön hyväksi. Pyrkimys on saada jokainen kaupunkilainen mukaan vaikuttamaan ja tekemään konkreettisia asioita ympäristön hyväksi. Siksi kaupunki on muun muassa rakentanut voimakkaasti pyöräteitä ja kävelyraitteja, jotta autoilun voisi jättää vähemmälle.
Jätteistä hyötykäytetään kaikki. Kuvassa jäteautonkuljettaja Janne Katila työssään viime maaliskuussa. Kalle Purhonen / Yle
Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen uskoo, että European Green Leaf Award -kilpailun voitto tuo Lappeenrannalle kansainvälistä näkyvyyttä ja hyötyä monin tavoin,
– Euroopassa ollaan varmasti kiinnostuneita kaupungista, jossa panostetaan ilmastotekoihin. Voitto hyödyttää niin LUT-yliopistoa, yrityksiä kuin tavallisia kaupunkilaisia, summaa Ilkka Räsänen.
Lahden uudessa Liipolan moottoritietunnelissa järjestettiin torstaina neljäs ja viimeinen pelastusharjoitus ennen tunnelin käyttöönottoa.
Harjoitustilanteessa auto oli ajanut tunnelin seinää päin ja takaa tullut auto oli tullut perään. Loukkaantuneita oli useita.
Pelastuslaitokselle ensitiedot ovat tärkeät, sillä sen on heti tehtävä päätös, mitä kautta tunneliin ja onnettomuuspaikalle ajetaan. Tieto tulee Tampereen tieliikennekeskukselta, joka on heti havainnut auton pysähtyneen tunnelissa. Se on myös samantien sulkenut tunnelin puomeilla ja kaistaopasteilla.
Viranomaiset harjoittelivat etenkin yhteistyötä ja yhteistä strategiaa onnettomuustilanteessa. Poliisin tehtäväksi jää liikenteenohjaus ja myöhemmin onnettomuustutkinta. Pelastuslaitos ja ensihoito suunnittelevat yhdessä, miten loukkaantuneet saadaan pois nopeasti ja lisävahinkoja välttäen. Myös viranomaisten oma työturvallisuus on tärkeää.
Harjoituksessa pelastuslaitos ja ensihoito tulivat onnettomuuspaikalle viereistä tunnelia pitkin. Välissä on yhdyskäytävä. Oikeassa tilanteessa onnettomuustunnelissa on todennäköisesti muita autoilijoita.
Aluepalopäällikkö Jorma Vesaaja Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta neuvoo, että muiden autoilijoiden pitää noudattaa tarkasti viranomaisten tai kuulutusten ohjeita ja yrittää olla mahdollisimman vähän tiellä. Jos tunnelissa palaa, automaattikuulutukset ohjaavat poistumaan tunnelista. Autot jäävät tunneliin.
Kun Liipolan tunneli otetaan käyttöön, jatkuvat harjoitukset säännöllisesti. Väyläviraston projektipäällikkö Janne Wikström kertoo, että laki vaatii viranomaisia harjoittelemaan pelastustoimintaa maantietunneleissa.
– Rutiini syntyy vain harjoittelulla. Pitkissä maantietunneleissa pitää harjoitella vähintään joka toinen vuosi, sanoo Wikström.
Porin Ässät vaatii jääkiekkoliigan perjantaisen Ässät–Sport-ottelun katsojilta maskien käyttöä. Syynä on se, että Sportin kotikaupungissa Vaasassa koronatartunnat ovat levinneet voimakkaasti.
Keskiviikon jälkeen Vaasassa on todettu 41 uutta koronatartuntaa. Virus lähti leviämään alueella äskettäin opiskelijatapahtumissa.
Satasairaala ja Porin perusturva ovat suosittaneet, että kiekkoseura Ässät tekisi linjauksen kasvomaskeista. Myös yleisö on ollut huolissaan, sillä Sportin kannattajien tuloa Poriin ei voi koronatilanteesta huolimatta estää.
– Olemme saaneet paljon viestejä, joissa on toivottu kasvomaskin käytön edellyttämistä kaikilta katsojilta, areenapäällikkö Niklas Ikonen sanoo.
Maskeja jaetaan ilmaiseksi
Kasvomaskin käyttöä edellytetään yläkouluikäisiltä ja sitä vanhemmilta lapsilta sekä aikuisilta. Myös pienempien lasten osalta maskin käyttöä suositellaan, mutta se ei ole pakollista.
Ässät jakaa katsojille ilmaisia kertakäyttöisiä maskeja. Jos katsojat huomaavat jonkun olevan katsomossa ilman maskia, siitä pitää ilmoittaa järjestyksenvalvojille.
Henkilöt, joilla on lääketieteellinen este käyttää maskia, ohjataan pelissä omalle katsomoalueelleen.
Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Heikki Kaukorantaon vedonnut, että vaasalaiset eivät matkustaisi koronatilanteen takia kaupungin ulkopuolelle.
Vaasan sairaanhoitopiirissä on 30 hoitajan tiimi, joka on lähes mahdottoman tehtävän edessä:
Jokaiselle koronatartunnan saaneelle ja jokaiselle altistuneelle on soitettava kaupungissa, jossa viime päivinä on todettu kymmeniä uusia tartuntoja, joka päivä.
Tartunnan saaneita on satoja, altistuneita jo yli tuhat.
Jäljitysryhmässä tehdään tällä hetkellä jopa kolmetoistatuntisia työpäiviä, mutta vuorokauden tunnit eivät silti meinaa riittää kaikille soittamiseen. Lisäksi jäljitystä tehdään osin omien töiden ohessa.
Yksi jäljittäjistä on Gun Grangärd. Hän kuvailee tilannetta aika toivottomaksi. Työ on raskasta, päivät pitkiä ja monella tiimiläisellä on kotona pieniä lapsia.
– Ei se kyllä ole kivaa, kun äiti on 12-13 tuntia töissä, Grangärd toteaa.
Altistuneiden pitkät listat
Jäljittäjien työ alkaa siitä, kun keskussairaalasta tulee ilmoitus positiiviseksi testatusta henkilöstä.
Ensin soitetaan koronaan sairastuneelle ja kysytään altistukset. Käytännössä jäljittäjät haluavat tietää, keitä kaikkia henkilö on tavannut 48 tuntia ennen oireiden alkamista ja keitä niiden alkamisen jälkeen.
Grangärd ja jäljitystiimissä myös työskentelevä Sari Kauppinen tietävät, että ihmisten kontaktien lista voi olla hyvinkin pitkä. Muutamassa vuorokaudessa ehtii asioida ja liikkua yllättävän monessa paikassa.
Kun lista altistuneista on saatu tehtyä, lähetetään sillä oleville tekstiviesti, jossa ilmoitetaan karanteeniin joutumisesta.
Tekstiviestissä luvataan myös ottaa puhelimitse yhteyttä altistuneeseen niin pian kuin mahdollista.
Sari Kauppinen on yksi harvoista, joka tekee Vaasassa jäljitystyötä päätoimisesti. Hänet on irrotettu muusta hoitotyöstä koordinoimaan jäljitystä. Hän koordinoi työtä ryhmän sisällä.
Aikaisemmin sairastuneille soitettiin arkisin päivittäin ja altistuneille kaksi kertaa viikossa. Nyt tilanne Vaasassa on kehittynyt niin pahaksi, että tästä rytmistä on jouduttu luopumaan.
– Tilanteen kärjistyminen on johtanut siihen, että nyt pyrimme kontaktoimaan positiiviset kaksi kertaa viikossa ja altistuneille tehdään niin sanottu ensisoitto, jossa kerrotaan karanteenista ja annetaan ohjeet, miten pitää toimia oireiden ilmaantuessa, Kauppinen kertoo.
Kauppisen mukaan langan toisessa päässä tieto altistumisesta otetaan pääsääntöisesti hyvin vastaan ja sairastuneet jopa odottavat puhelua testituloksen saatuaan.
Osalle ihmisistä altistuminen tulee kuitenkin yllätyksenä.
Silloin ensimmäinen kysymys usein on, että onkohan nyt viesti tullut varmasti oikealle henkilölle. Kun puhelun syy on selitetty, selvitetään ensimmäiseksi altistuneen vointi ja sijainti.
– Hyvinkin pienillä oireilla lähdetään heitä sitten testaamaan, koska taustalla on tartunnan mahdollisuus, Kauppinen sanoo.
Koronavilkku-sovellus hoitaa myös omaa tehtäväänsä.
Gun Grangärdin mukaan yhä useammin on alkanut käydä niin, että kun altistuneelle soitetaan, tämä kertoo Koronavilkun ehtineen jo ilmoittaa altistumisesta.
Grangärdin tehtävä on silloinkin muistuttaa, että oireita on tarkkailtava.
Koronavilkun hälytys ei automaattisesti tarkoita sitä, että pääsee testattavaksi.
Gun Grangärd ja Sari Kauppinen koordinoivat kontaktoitavia koronatartunnalle altistuneita Vaasan sairaanhoitopiirissä.Gun Grangärdin ja Sari Kauppisen albumi
Tunnit eivät enää riitä
Tällä hetkellä jäljitystyössä ollaan Vaasassa takamatkalla.
Puheluita pitäisi soittaa niin paljon, että vuorokauden tunnit eivät riitä.
Jäljitystyötä tekevät hoitajat kertovat, että puhelut itsessään eivät ole raskaita varsinkaan nyt, kun sairastuneet ja altistuneet ovat pääsääntöisesti nuoria aikuisia. He oireilevat lievemmin ja pärjäävät suhteellisen hyvin kotona.
Eniten henkilökuntaa uuvuttaa työn suuri määrä. Koska jäljitystyötä tehdään omien töiden ohella, on selvää, että varsinaiset työt kärsivät.
– Hoitajat ovat sen verran tunnollista väkeä, että meille tulee niistä tekemättömistä töistä paha olo, Grangärd sanoo.
Koronajäljittäjillä on naisten mukaan taisteluasenne päällä. Pelkona kuitenkin on, että uupumus hiipii päälle sitten joskus, kun tilanne helpottuu ja taistelu laantuu.
Lisävoimia jäljitystyöhön on tulossa muutaman työntekijän verran, mutta edessä oleva syysloma huolettaa jo nyt. Silloin henkilökuntaa on lomalla.
Pysy kotona, käytä maskia!
Mitä sairastuneet ja koronatartunnalle altistuneet voivat tehdä helpottaakseen jäljittäjien työtä?
Gun Grangärd toteaa saman tien, että parasta on pysyä kotona, käyttää kasvomaskia ja yrittää muistaa mahdollisimman tarkasti, missä on liikkunut.
– Pysy kotona ja kun asioit kodin ulkopuolella, maski on ehdoton, Grangärd sanoo.
– Turhaa liikkumista on syytä välttää, lisää Sari Kauppinen
Helsingin seudun liikenteen (HSL) mobiilisovellus on mennyt epäkuntoon.
Toimintahäiriön vuoksi puhelimiin ladattavalla HSL-sovelluksella ei voi tällä hetkellä ostaa lippuja. Myöskään voimassa olevat kausiliput eivät välttämättä näy puhelimessa.
HSL selvittää parhaillaan häiriön syytä. Vielä ei ole tietoa siitä, milloin vika saadaan korjatuksi. HSL:n viestinnästä kerrotaan, että vika pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.
HSL hyvittää häiriön aikana hankitut ylimääräiset liput.
Vaikka mobiilisovellus ei toimi, lippuja voi ostaa lippuautomaateista, myynti- ja palvelupisteistä ja Helsingissä pysäköintiautomaateista.
Taksien määrä tuplaantui, mutta taksikyytien hinnat nousivat. Kaksi vuotta sitten uudistunut liikennepalvelulaki sekä onnistui että epäonnistui.
Kilpailun vapautuminen toi alalle uusia innovatiivisia yrityksiä kuten heinäkuussa Joensuussa aloittaneen halpataksin – mutta myös epävarmuutta ja epäluottamusta.
Monen mielestä laki saattoi olla susi jo syntyessään, sillä se on menossa eduskunnan käsittelyyn ja uusiksi mahdollisesti jo ensi vuoden alussa.
– Odotamme uutta lainsäädäntöä todella paljon. Tärkeintä olisi saada kuljettajakurssi takaisin ja yrittäjille pakollinen Y-tunnus, toteaa taksi-Itä Suomen nimellä liikkuvan taksiyhtiö, Joensuun Taksi Oy:n operatiivinen johtaja Jarmo Kirjavainen.
Joensuun Taksi Oy:n operatiivinen johtaja Jarmo Kirjavainen pitää taksi-alan hinnoittelua tällä hetkellä hyvin sekavana asiakkaille.Ari Tauslahti/Yle
Perinteiset taksiyhtiöt epäilevät uusia taksiyrittäjiä veronkierrosta. Asiaa selvitti myös verohallinnon harmaan talouden yksikkö, mutta pitävää näyttöä ei löytynyt. Silti se on yksi peruste myös uuden lain valmistelussa.
Lakimuutos avasi markkinaraon, johon kiilata
Lakimuutos onnistui tavoitteessaan avata markkinoita uusille yrittäjille ja ideoille.
– Taksiuudistus toi painetta myös tilausjärjestelmien uusimiseen. Moni taksiyrittäjä joutui valitsemaan, maksaako isojen välityskeskusten vaatimat tuhansien eurojen sopimukset ja laitteet vai lopettaako, kertoo taksiyrittäjäksi ryhtynyt lahtelainen Pasi Motsakov.
Lahtelainen Motsakovin ja joensuulaisen Timo Mannerheimon startup-yritys Ridesolutions Oy kehitti sovellukseen perustuvan tilausjärjestelmän, Cabon. Kyyti tilataan sovelluksella, joka näyttää hinnan etukäteen.
Mallia yrittäjät ottivat kansainvälisistä Uberistä ja Yangoosta.
– Isot kansainväliset yhtiöt eivät innostu pienten kaupunkien markkinoista, joihin mahtuu muutama kymmenen autoa, Mannerheimo tuumaa.
Välityspalvelu on ikään kuin virtuaalioperaattori ja joukkoistettu avoin taksipalvelu, johon voi liittyä kuka vain taksiluvan haltija.
Timo Mannerheimon mielestä pari vuotta sitten uudistunut laki on synnyttänyt yllättävän vähän uusia ideoita alalle. Ari Tauslahti/Yle
Halpa hinta ei perustu halpaan autoon
Tällä hetkellä Joensuun katukuvassa pyörii yli puolenkymmentä Cabo-tarroin varustettua taksia. Osa takseista on Mannerheimon, mutta mukana on myös välityspalveluun liittyneitä itsenäisiä autoilijoita.
Cabo-taksit eivät eroa ulkonäöltään muista takseista vaan ovat uudehkoja ja siistejä autoja. Joensuussa käytössä myös limusiini.
Markkinointinimellä Cabo toimiva yritys tunkeutuu markkinoille erittäin matalilla hinnoilla. Joensuun keskustan sisäinen eli muutaman kilometrin taksikyyti maksaa viisi euroa.
– Hinta on minimiveloitus Joensuun alueella. Se piti asettaa, koska aluksi jotkut tilasivat muutaman sadan metrin matkoja, kertoo Mannerheimo.
Jos perinteinen taksi kulkee kymmenen kilometriä kahdella-kymmenellä kuudella (26) eurolla, niin uusi tulokas ajaa sen seitsemällätoista eurolla.
Yrittäjien mukaan halpa hinta perustuu kahteen asiaan.
– Autot eivät seiso ollenkaan vaan ovat koko ajan liikkeellä, toteaa Mannerheimo.
Säästöjä tuo myös kevyt tilausjärjestelmä, johon ei kytkeydy kustannuksia aiheuttavia väliportaita, henkilöstöä, tila- tai laitekuluja.
Heinäkuussa alkanutta palvelua ovat yrittäjien mukaan käyttäneet etenkin nuoret.
Sovellukseen perustuva uusi yritys kertoo laajentavansa seuraavaksi Lahteen ja Kuopioon.
– Meillä autoja pyörii tässä kaupungissa niin se on sama kuljetetaanko me ihmisiä vai ruokaa, vai eläimiä vai tavaroita – se on meidän näkemys tulevaisuudesta, visioi Mannerheimo.
Yksi seuraavan lakiuudistuksen tavoitteista on avata hinnat selkeästi ja ymmärrettävästi kuluttajille. Ari Tauslahti/Yle
Kuljettajakurssi halutaan taas pakolliseksi
Muutoksia voi olla luvassa jo hyvinkin pian, sillä seuraava lakiuudistus voi liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvos Hanna Laurilan mukaan astua voimaan aikaisintaan ensi vuoden alkupuolella.
Lakiin halutaan takaisin taksiliikennelupaan kytkeytyvä yrittäjäkolutus. Lisäksi lailla on tarkoitus määritellä hintojen läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta.
– Hinnat ovat tällä hetkellä hyvin sekavat. Asiakas ei varmasti saa niistä selvää, koska se tuottaa vaikeuksia taksiautoilijoillekin, toteaa Jarmo Kirjavainen.
Pitkän linjan taksiyhtiö näkee alan tulevaisuuden polarisoituneena.
– Se on selvää, että markkinat tulevat jakautumaan. On varmasti kevyempiin systeemeihin pohjautuvia yrityksiä mutta myös heitä, jotka hoitavat yhteiskunnallisia kyytejä, Jarmo Kirjavainen luettelee.
Millaiset ovat tunnelmat yökerho Vegasissa ja ruokaravintola Smörissä? Seuraa suoraa lähetystä Yle Areenassa kello 21 alkaen klikkaamalla tästä tai jutun pääkuvaa. Toimittaja Minna Rosvall ja kuvaaja Kimmo Gustafsson kävelevät Yle Areenan lähetyksessä kaupungin illassa ja näemme tunnelmia lukuisissa ravintoloissa.
Turkulaisissa ravintoloissa koronaan suhtaudutaan todella vakavasti. Esimerkiksi Panimoravintola Koulun tiloissa Turun keskustassa henkilökunta käyttää kasvomaskeja, joita ravintolapäällikkö Mika Lattu on tuonut työntekijöille. Salissa työskentelevät käyttävät niitä tästä päivästä eteenpäin.
Kahta yökerhoa Turun keskustassa pyörittävä Pekka Savolainen tilasi kahteen yökerhoonsa nano-käsittelyn eli pinnoitteen, jonka päälle bakteerit ja virukset kuolevat heti. Pinnoite on voimissaan vuoden verran. Sitäkin ihmettelemme suorassa lähetyksessä.
Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 9.10. kello 23.
– Monet ajattelevat, että suolisto on vain ulostetta tuottava kakkakone, mutta kun perehtyy enemmän tutkimuksiin, yllättyy, miten monia vaikutuksia suolistolla voi meihin olla, saksalainen lääkäri Giulia Enders toteaa.
30-vuotias Enders tuli muutama vuosi sitten tunnetuksi, kun hän avasi kansantajuisesti ihmisen suoliston toimintaa ja sen monenlaisia vaikutuksia hyvinvointiin kirjassaan Suoliston salaisuus.
Endersin mukaan suolistomikrobien moninaisista vaikutuksista on saatu vahvaa näyttöä eläinkokeissa, mutta tutkimus ihmisillä on vasta alkuvaiheessa. Juuri tämä lupaava, mutta toistaiseksi vähän tunnettu, suoliston potentiaali kiehtoo häntä.
Giulia Enders syntyi keisarileikkauksella, eikä häntä voitu imettää, joten hän ei vauvana saanut niistä mikrobialtistusta. Myöhemmin hän kärsi iho-ongelmista, joihin hän ryhtyi etsimään apua esimerkiksi ruokavaliosta.Kristiina Lehto / Yle
Endersin kirjasta tuli myyntimenestys, ja se käännettiin myös suomen kielelle. EndersinTED-puhetta netissä on katsottu reilusti yli neljä ja puoli miljoonaa kertaa.
Endersin kirjan viesti ei ole lakannut kiinnostamasta ihmisiä vieläkään.
Pariisin tiedekeskus, Cité des sciences et de l’industrie, on tuottanut Endersin kirjaan perustuvan Suoliston salaisuus -näyttelyn. Pariisin lisäksi näyttely on ollut esillä myös Lissabonissa, ja huomenna lauantaina se avautuu Vantaalla Tiedekeskus Heurekassa.
Tutkijoita kiinnostava aihe
Suolisto ja sen mikrobien tutkimus kiinnostaa myös monia muita tutkijoita ympäri maailmaa.
Esimerkiksi Helsingin yliopistossa on meneillään Helmi-suolistobakteeristotutkimus, jossa pyritään selvittämään suolistomikrobiston yhteyksiä lapsen keskittymiskykyyn, kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin sekä käytökseen.
Aineistoa on kerätty tuhannesta perheestä aina raskauden loppuvaiheesta taaperoikään saakka. Lapset ovat otollinen tutkimuskohde, koska niin mikrobistoa kuin siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten imetystä ja antibioottilääkitystä, voidaan kartoittaa koko heidän elämänsä ajalta.
Tutkimusta johtaa mikrobiologian dosentti Anne Salonen.Hänen mukaansa eläinkokeet antavat vahvan hypoteesin, että suolistomikrobisto voi vaikuttaa aivojen varhaiseen kehitykseen. Salonen kertoo tutkimuksesta, jossa raskaana olevia hiiriemoja altistettiin toistuvasti antibiooteille.
– Tulokset osoittivat, että näiden emojen pennuilla oli poikkeava suolistomikrobisto, ja pennut olivat aggressiivisempia kuin verrokkiryhmässä. Varhaisimmat vaikutukset suolistobakteeristoon ja käytökseen voivat tulla äidin kautta jo ennen syntymää.
Salonen kertoo, että kiertäjähermo kuljettaa synaptisia viestejä suolistosta aivoihin.
– Tällaisen hermoverkkoviestinnän lisäksi suolisto vaikuttaa aivoihin välittäjäainejärjestelmän kautta. Tällöin suolistosta kulkee verenkierron mukana esimerkiksi serotoniinia ja muita kemiallisia viestejä, Salonen kertoo.
Anne Salosen mukaan varhaislapsuuden mikrobistokehitys on maailmanlaajuisesti tutkimuskentän kuumimmassa keskiössä.Kristiina Lehto / Yle
Mielialahormoni serotoniini syntyy pitkälti suoliston alueella
Salosen mukaan valtaosa kehon serotoniinista syntyy suoliston alueella elävissä soluissa, ja suoliston mikrobisto voi osaltaan säädellä sen erittymistä.
Serotoniini on keskeinen mielialaan liittyvä hormoni, jonka alhaiset tasot on liitetty masennukseen.
– Riippuen suolistomikrobiston kokoonpanosta bakteerit ja niiden tuottamat aineet voivat vaikuttaa serotoniinitasoihin eli aiheuttaa suotuisia tai ei-toivottuja vaikutuksia aktiivisuuteen, sisäiseen motivaatioon ja mielialaan.
Jos syö höttöruokaa, jossa on vähän kuitua, suolistobakteerit voivat nähdä nälkää. Mikrobiologian dosentti Anne Salonen, Helsingin yliopisto
Salosen mukaan ravinto on keskeinen tekijä, jolla suolen mikrobistoon ja sitä kautta mahdollisesti myös mielialaan voi vaikuttaa. Normaalien ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on suotuisa suolistomikrobeille.
– Varsinkin kuitu on tärkeää, koska se päätyy paksusuoleen asti tärkeiden bakteerien ruuaksi. Jos syö höttöruokaa, jossa on vähän kuitua, suolistobakteerit voivat nähdä nälkää ja ruveta syömään suolen pintaa suojaavaa limakalvoa.
Kun tämä jatkuu kauan, seurauksena voi olla tulehdustila, jossa haitalliset bakteerit viihtyvät.
– Tutkimuksissa on osoitettu, että autismioireet pahenevat, jos tietyntyyppiset klostridibakteerit runsastuvat.
Lisäksi tiedetään, että ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä on tavallista suurempi riski kärsiä masennuksen oireista. Niiden välistä yhteyttä on tutkittu muun muassa Tanskassa.
Enders suosittelee hapankaalia ja suolakurkkua
Myös saksalaislääkäri Giulia Enders kehottaa syömään kuitupitoista ruokaa. Hän itse pitää parsakaalista, purjosta, sipulista ja täysjyväriisistä.
Enders suosittelee myös maitohappobakteereja sisältäviä ruokia, kuten hapankaalia ja suolakurkkua.
Vuonna 2017 tehdyssä japanilaistutkimuksessa havaittiin jopa, että maitohappobakteereilla oli myönteinen vaikutus joidenkin opiskelijoiden unenlaatuun ja stressitasoon.
Enders ei silti lupaa, että suolisto ja sen mikrobisto olisivat taianomainen parannuskeino masennukseen tai huonoon mielialaan.
– Niiden vaikutus varmasti vaihtelevat ihmisestä riippuen, eikä suinkaan selitä mielialaamme kokonaan. Siihen vaikuttavat monet muutkin asiat, kuten hormonit, geenit ja ulkopuoliset asiat, joita ympärillämme tapahtuu.
Pitää löytää hyvä tasapaino oman suolen kuuntelemisessa. Lääkäri Giulia Enders, Israelitisches Krankenhaus Hamburg
Hän kuitenkin uskoo, että suolistolla on merkittävä vaikutus mieleen, ja suolentoimintaan pystyy itse vaikuttamaan helpommin kuin geeneihin tai ulkoisiin asioihin, joita ei aina elämässä voi kontrolloida.
Giulia Enders tunnustelee Heurekan näyttelyssä suolinukkaa, jota ihmisen elimistössä on tenniskentän kokoinen alue.Kristiina Lehto / Yle
Endersin mielestä omaan suolistoon kannattaa luoda tasapainoinen suhde, mutta ajatukset eivät saa pyöriä liiaksi sen ympärillä. Hän vertaa suhdetta suoliston kanssa ihmissuhteeseen.
– Jos ihmissuhteessa keskittyy liikaa toiseen, se ei ole hyvä asia, mutta jos häneen ei keskity lainkaan, sekään ei ole hyvä asia. Pitää löytää hyvä tasapaino oman suolen kuuntelemisessa. Siltä voi kysyä, että piditkö siitä, kun söin keskiyöllä valtavan annoksen pihviä ja ranskiksia. Jos suoli ei pitänyt siitä, yritä ensi kerralla huomioida sitä paremmin.
Suoliston vastaukset tuntee jokainen vatsassaan, ja palautteen se lähettää vessanpönttöön.
Helsinki haluaa nähdä miten lähettirobotit soveltuvat kaupunkilaisten arkeen.
Kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium on käynnistänyt kokeilun, jossa robotti toimii lähettinä Kalasataman tornitalon asukkaille. Robotti on ohjelmoitu kuljettamaan ostoksia läheisestä kauppakeskus Redistä.
Katso suorana klo 9.30 kuinka robottilähetti toimii kaupunkiympäristössä. Haastateltavina Forum Viriumin kehityspäällikkö Kaisa Spilling ja robottia kokeillut Jari Ojala. Toimittajana Petri Kosonen ja kuvaajana Matti Myller.
Kokeilun tavoitteena on testata uudenlaisia älykkäitä asumisen palveluja ja ratkaista pienten kuljetusten niin sanottujen viimeisten metrien haasteita kaupunkiympäristössä, kertoo Forum Viriumin kehityspäällikkö Kaisa Spilling.
– Olemme tehneet jo vuodesta 2013 alkaen tiiviisti työtä Kalasatamassa. Meidän Fiksu Kalasatama -hanke on tarjonnut kokeilualustan yrityksille ja olemme tehneet asukasyhteistyötä koko ajan.
Paitsi Kalasatamassa, Helsinki on kokeillut älyratkaisuja myös muualla kaupungissa. Esimerkiksi Oodi-kirjastossa robotit avittavat lainausautomaattien tyhjennyksessä ja tänä syksynä Kustaankartanon palvelukeskuksessa kokeillaan ruuan jakamista palvelurobottien avulla.
SRV:n rakennuttaman, Suomen korkeimman asuintornitalo Majakan konseptiin robottilähettikokeilu sopii hyvin, sanoo asumisen palveluiden kehityspäällikkö Lotta Toivonen.
– Meidän tornikonseptiin kuuluu asumisen helppous. Meillä on aulapalvelu, siivousta, yleismies, kukkien kastelua ja koiranulkoilutusta eli idea on se, että tehdään arki mahdollisimman helpoksi.
Toivosen mukaan asukkaat ovat ottaneet kuukauden kestoisen robottikokeilun hyvin vastaan. Tornitalossa on 282 asuntoa ja tilauksia robotille on tehty 20–30 päivässä.
Toistaiseksi robotti kuljettaa tuotteita supistetusta valikoimasta, kuten valmiita lounasannoksia.Forum Virium Helsinki
Lounasaikaan ja illansuussa robotin tilauskalenteri on ollut täynnä.
Kokeilussa on yhteistyökumppanina kauppakeskus Redin K-kauppias, mutta myös lounasravintoloiden ja suklaapuodin tuotteita on voinut tilata. Kuljetus on kokeilun aikaan ilmaista.
"En yletä painamaan nappia", sanoo robotti hississä
Sekä Forum Virium että SRV ovat kiinnostuneita siitä, miten robottien autonominen liikkuminen pitäisi huomioida jo rakennusten suunnitteluvaiheessa.
Nyt robotti kulkee osan matkasta kauppakeskuksesta tornitaloon huoltotunnelia pitkin, ja raskaat palo-ovet ovat robotille este ilman ihmisen apua.
Sen sijaan hissin tilaaminen ei tuota lähetille ongelmaa, sillä robotti on ohjelmoitu toimimaan Koneen valmistaman hissin kanssa.
– "En yletä painamaan nappia, mutta onneksi puhumme hissin kanssa samaa kieltä", se sanoo ja viheltelee mennessään, SRV:n Lotta Toivonen kertoo.
Lähettirobotti osaa itse tilata hissin ja viheltelee mennessään.Forum Virium Helsinki
Toivosen mukaan asukkaiden reaktiot ovat olleet positiivisia ja käytös robottia kohtaan inhimillistä.
– Ihmiset tervehtivät, kun robotti tulee ja he hyvästelevät, kun robotti lähtee ja sitä puhutellaan “hän”-muodossa.
Hoivatyön robotit vielä alkuvaiheessa
Tampereen yliopistossa muun muassa teknologian filosofiaa tutkivan Jaana Parviaisen mukaan palvelurobottien kehityksessä ollaan vasta alkuvaiheessa.
Parviainen on yksi juuri ilmestyneen "Robotin hoiviin?" -kirjan kirjoittajista. Kirja tarkastelee palvelurobottien käyttöönottoon liittyviä sosiaalisia ja eettisiä haasteita yhteiskuntatieteen ja filosofian näkökulmista.
– Lupaavimpia ovat juuri logistiikkarobotit, jotka lähinnä kuljettavat tavaroita. Mutta jos puhutaan hoivasta, ja roboteista, jotka pystyisivät esimerkiksi avustamaan vanhuksia päivittäisissä askareissa, niin niiden osalta ollaan hyvin alkuvaiheessa.
Parviaisen mukaan tällaisten hoivatyöhön liittyvien sosiaalisten robottien kehittämisessä kyse on ennemminkin "hypestä" kuin realismista. Perimmäinen tarkoitus on valmistella ihmisiä mahdolliseen robottiaikaan tulevaisuudessa sekä ylläpitää tuotekehitystä, joka syö paljon rahaa.
– Koska jos me nyt sanoisimme, että niistä 25 vuotta kehitetyistä laitteista ei toistaiseksi ole ollut mitään hyötyä, niin olisihan se rahoittajan kannalta aika huono uutinen, Parviainen naurahtaa.
– Emmehän me koskaan tiedä, mitä perustutkimus pitkällä tähtäimellä tuottaa, ja siinä mielessä emme voi sanoa, että se olisi ollut hyödytöntä.
Teknologia muuttaa vuorovaikutustamme ennakoimattomalla tavalla
Tutkija Jaana Parviaisen mielestä palveluroboteilla ei kannata korvata ihmistyötä, jos palvelu ei tarjoa mitään muuta erityistä. Kokeilut ovat kalliita ja etenkin alkuvaiheessa ne usein vaativat tavallista enemmän ihmistyötä.
– Logistiikkarobottien, ovat ne sitten vihivaunuja, droneja tai muita sellaisia, isoin investointi yleensä koskee infran rakentamista. Voidaan kysyä, ovatko ne järkeviä ja haluammeko muuttaa ympäristöä ensisijaisesti teknologian ehdoilla.
– Ja haluammeko liikkua ympäristöissä, joihin tulee yhä enemmän automaattisia laitteita, jotka hyrräävät ympärilllämme kaiken aikaa?
Myös Washingtonissa, Yhdysvalloissa, on kokeiltu lounaan toimittamista ruokarobotin kuljettamana.Nina Svahn
Parviaisen mukaan kyse ei koskaan ole ainoastaan yhdestä robottilaitteesta, vaan se on aina osa isompaa palvelujärjestelmää, jonka pitäisi tuoda kuluttajalla jotain lisähyötyä tai laadukkuutta.
Jaana Parviainen sanoo, että joka tapauksessa teknologia muuttaa ympäristöämme ja vuorovaikutustamme aina ennakoimattomalla tavalla.
– Kuten esimerkiksi sosiaalisen median tuleminen reilu kymmmenen vuotta sitten. Kuka olisi pystynyt kuvittelemaan, millaisia vaikutuksia sillä tosiasiassa on ollut vaikka politiikkaan?
Mitä ajatuksia robotiikan lisääminen arkeen herättää? Voit keskustella aiheesta 10.10. klo 23 asti
Jooseppi Kunnaala rakentaa omakotitaloa kevytsavitekniikalla Paimiossa.
Seinät ovat olkielementtejä ja pinnoissa käytetään mahdollisimman paljon savea. Noin sadan neliön omakotitalon työt ovat jo pitkällä, menossa on sisäseinien savirappaus.
Olkielementtiseinät saavat savirappauspinnan, Jooseppi Kunnaalan työt ovat edenneet jo sisäpintoihin.Jari Hakkarainen / Yle
Talossa käytetään mahdollisimman vähän betonia hiilidioksidipäästöjen välttämiseksi. Pohjankokoista betonilaattaa ei ole perustana, vaan lattian alta löytyy ilmava rossipohja.
Savirakentaminen perheen kodiksi oli ratkaisu, kun sopivaa vanhaa hirsitaloa ei löytynyt kunnostuskohteeksi.
– Tässä painoi ekologiset ja terveydelliset syyt. Me halusimme tehdä talon, joka mahdollisimman vähän kuormittaisi ympäristöä ja asukkaita. Siellä on turvallista elää, Jooseppi Kunnaala sanoo.
Taloa on rakennettu puolitoista vuotta. – Laiskaan tahtiin, sanoo Jooseppi Kunnaala.Jari Hakkarainen / Yle
Jooseppi Kunnaala on teknisten aineiden opettaja ja tehnyt paljon kaikenlaista rakennushommaa. Siksi seinien pinnat syntyvät näppärästi.
Savirakentamisen materiaalit ovat rakentajan mielestä edullisia. Käsityötä on paljon ja kun sen osaa tehdä itse, ei siihen kulu rahaa.
Savi tasaa hyvin kosteusvaihtelua ja pitää sisäilman puhtaana. Seinät viimeistellään savimaalilla.Jari Hakkarainen / Yle
Mutta kun kaikki eivät ole syntyneet rappauskauha kädessä. Se on savirakentamisen yleistymisen pullonkaula.
Suomessa ei ole tarjolla osaamista, vaikka kiinnostus savirakentamiseen on lisääntynyt. Ilmastoahdistuksen myötä ihmiset miettivät entistä tarkemmin tekojensa seurauksia, hiilidioksidipäästöjä ja kierrätettävyyttä.
Huoli sisäilman laadusta on yleistä ja käsitys on, että saviseinien sisällä on hyvä hengittää.
Savirakentamisesta tulee ammatti
Muutosta tilanteeseen on tulossa. Raision seudun koulutuskuntayhtymä aloitti kaksivuotisen taideteollisuusalan käsityön ammattitutkinnon, joka valmistaa savirakentajaksi. Mynämäeltä valmistuu marraskuussa ensimmäinen tusina koulunkäyneitä saviammattilaisia.
Minna Hokka ja Marjo Autio tekevät savesta ja oljista sotkua, jota käytetään rakentamiseen.Jari Hakkarainen / Yle
Myös toinen ryhmä on aloittanut, ja kolmas kurssi on tulossa. Monella aikuisopiskelijalla on jo aikaisempaa kokemusta rakentamisesta.
Vuosikymmenet savirakentamista edistänyt rakennusarkkitehti Teuvo Ranki on tyytyväinen tilanteeseen.
– Meiltä on puuttunut osaamista rakentamiseen ja neuvontaan. Kun tämä savirakentajakoulutus on saatu alkuun, se antaa selvästi potkua tähän. Tulevaisuus näyttää hyvältä.
Teuvo Ranki on tyytyväinen savirakentamisen ammattimaistumiseen.Jari Hakkarainen / Yle
1990-luvulla Teknillisessä korkeakoulussa aloitti luonnonmukaisen rakentamisen yksikkö. Tuon aallon tuotteita on esimerkiksi rakennusarkkitehti Teuvo Rankin suunnittelema ekologinen savitalo Raision asuntomessuille vuonna 1997.
Teuvo Ranki laskeskelee, että viime vuosikymmeninä Suomeen olisi tehty noin sata savirakennusta. Yleensä niitä on tehty omatoimisesti vapaa-ajan käyttöön. Maaseudulla on ollut helposti saatavissa olkea ja savea sekä tottumusta itse tekemiseen.
Puupölkkyä, haketta tai olkia seinään
Savirakentamisessa on erilaisia tekniikoita. Kevytsavirakentamisessa tarvitaan kantava runko, seinät valetaan saven ja oljen tai hakkeen seoksella. Seinä voidaan myös muurata puupölkyistä savella.
Julia Ritvas ja Irene Jaakkola nostelevat savi-olkirullat katoksi. Myöhemmin katto tasataan savirappauksella suoraksi pinnaksi.Jari Hakkarainen / Yle
Massiivisavirakentaminen muistuttaa betonirakentamista. Saven ja kiviaineksen seoksesta saadaan kantavia seiniä.
Mynämäellä rakentamista harjoitellaan pienen mökin avulla. Seinät on tehty eri täytteillä. Sisäkattoa, eli välipohjaa rakennetaan puukepin ympärille kääräistyjen savi-olkirullien varaan.
Tilanne näyttää siltä, että konstit on monet ja jos ne ei riitä, pitää ottaa keinot avuksi. Täytyy siis olla on sitä erikoisosaamista.
Iikka Merimaa näkee savessa paljon uusia mahdollisuuksia.Jari Hakkarainen / Yle
– Koulutus päätettiin aloittaa kysynnän takia, arkkitehdeiltä tuli yhteydenottoja, että erikoisosaajia tarvitaan, kertoo vastuukouluttaja Iikka Merimaa.
Savirakentamisen ammattimaistuminen tarkoittaa, että muutkin kuin omatoimirakentajat voivat toteuttaa unelmiensa ekotalon.
Savi voisi Merimaan mukaan muuttua myös kauppatavaraksi.
– Hiekkaa voidaan ostaa hiekkakuopasta, miksei jatkossa voisi tilata itselleen rakennussavea?, Iikka Merimaa miettii.
Jussi Niemi on opetellut tekemään lattialaattoja polttamattomasta savesta.Jari Hakkarainen / Yle
Savesta innostuneet opiskelijat kehittelevät myös rakennustarvikkeita. Polttamaton savi sopii pintakäsittelyn jälkeen lattialaataksi.
Savesta ja kuidusta voidaan tehdä seiniin käytettäviä rakennuslevyjä, jotka korvaavat puukuitu- tai kipsilevyt. Näiden levyjen ominaisuuksia tutkitaan Tampereen yliopiston rakennustekniikan yksikössä.
Timo Kallio näyttää savipohjaisen rakennuslevyn mallipalaa.Jari Hakkarainen / Yle
Toisaalla myös savipintojen vaikutusta sisäilmaongelmien korjaamiseen selvitetään.
Esimerkiksi Virossa ja Saksassa savirakentamisperinne on säilynyt katkeamattomana ja siellä savimateriaaleja on saatavana rautakaupoista.
Suomessakin uskotaan savesta nousevan pikkuhiljaa uusia liiketoiminnan ituja.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella lauantaihin 10.10. kello 23.00 asti.
Keski-ikäinen pyöräilijä menehtyi perjantaina aamulla Tampereella.
Pyöräilijä ja lakaisukone törmäsivät Tampereella Hautausmaankadun ja Kalevantien risteyksessä aamulla puoli kahdeksalta.
Pyöräilijä tuli idästä ja vastakkaisesta suunnasta tullut lakaisukoneen kuljettaja kääntyi oikealle Hautausmaankadulle. Törmäys sattui lakaisukoneen kuljettajan kääntyessä.
Lakaisukoneen kuljettajaa epäillään tässä vaiheessa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tutkintanimikkeet voivat muuttua tutkinnan edetessä.
