Influenssakausi alkaa tavallisesti marraskuussa, mutta koronan leviämisen ehkäisytoimet voivat vaikuttaa kauden alkamiseen, kestoon ja voimakkuuteen.

Suuret sairaanhoitopiirien omistamat laboratoriot etsivät kiivaasti sekä influenssan että koronan testaamiseen yhdistelmätestejä. Yhdistelmätesti nopeuttaisi diagnoosin tekoa ja oikeanlaisen hoidon aloittamista.

FimLabin mikrobiologian erikoisalajohtajan Tapio Seiskarin mukaan keskeisessä asemassa on sairaalahoitoa tarvitsevien hengitystieoireista kärsivien potilaiden testaus.

FimLabin omistavat Pirkanmaan, Keski-Suomen, Vaasan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymät sekä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Sillä on yli 100 laboratorion toimipistettä alueella.

FimLabilla on jo varmistettu yhdistelmätesti, joka tunnistaa influenssa A- ja B-tyypin lisäksi koronan. Yhdistelmätesti on todettu toimivaksi.

– Käyttöönotto vaatii vielä vähän valmistelua täällä laboratoriossa, mutta en epäile hetkeäkään, ettemmekö olisi valmiita, kun influenssakausi nostaa päätään, Seiskari sanoo.

Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ylilääkäri ja vastuualuejohtaja Maija Lappalainen kertoo, että HUSLabissa etsitään parhaillaan yhdistelmätestejä sekä niin sanotulle massatestilaitteelle että pikatesteille. Massatestilaitteita on eri kokoisia, mutta yhdellä laitteella voi Lappalaisen mukaan analysoida esimerkiksi 1 000 PCR-näytettä vuorokaudessa.

HUSLab on saanut jo testattavaksi yhdistelmätestin yhdelle massalaitteelle, mutta sen toimivuutta HUSin ympäristössä ei ole vielä varmistettu.

– Koska tutkimusmäärämme ovat isoja, meitä kiinnostaa pikatestilaitteiden yhdistelmätestien lisäksi myös massalaitteen yhdistelmätestit, Lappalainen sanoo.

NordLabin johtava lääkäri Tuija Männistö sanoo, että heillä yhdistelmätestejä haetaan sekä pikatestilaitteisiin että massatestilaitteisiin. NordLabin omistajia ovat Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä (Soite).

FimLabin Seiskari ei puolestaan näe samanlaista laajaa tarvetta yhdistelmätestin käytölle kuin koronatestaukselle.

Sekä HUSLabilla, FimLabilla että NordLabilla on tavoitteena saada yhdistelmätesti käyttöön PCR-pikatestilaitteille. Näitä pikatestejä käytettäisiin lähinnä sairaalaoloissa, jotta osastohoitoa tarvitsevalta potilaalta saataisiin yhdellä kertaa tieto siitä, mikä virus tai virukset aiheuttavat hänelle oireita.

Sekä NordLabin että HUSLabin yhdistelmätestiin toivotaan influenssan ja koronan lisäksi RSV:n (respiratory syncytial virus) tunnistettavuutta.

– Se on meidän toimintaympäristössä koettu tärkeäksi, sillä vanhuksia joutuu osastohoitoon influenssakaudella ja koronan takia. Lisäksi tiedetään, että myös RSV aiheuttaa heillä ongelmia, Lappalainen perustelee.

RSV on hengitystieinfektio, joka voi aiheuttaa pienillä lapsilla ja vanhuksilla vakavan alempien hengitysteiden tulehduksen, keuhkokuumeen tai ilmatiehyiden tulehduksen eli bronkioliitin. Hengitysvaikeudet voivat olla vauvoilla tai vanhuksilla niin vaikeita, että tauti vaatii sairaalahoitoa.

Yhdistelmätestistä hyötyisivät sekä potilaat että hoitohenkilökunta

Yhdistelmätestien suureksi hyödyksi laboratoriot nimeävät nopeuden.

FimLabissa sairaalapotilaat ovat keskeisessä asemassa. Jos sairaalahoitoa tarvitsee hengitystieoireista kärsivä potilas, Seiskarin mukaan on perusteltua, että koronaepidemian ja influenssakauden aikana nopeasta influenssan ja koronan testaamisesta on etua.

HUSLabin Lappalainen huomauttaa, ettei vielä tiedetä, millainen influenssakausi on tulossa. Lisäksi influenssan ja koronan yhtäaikaisesta sairastamisesta ei ole tietoa.

– Olisi hyvä tietää, onko potilaalla vain influenssa, vain covid, vai molemmat, Lappalainen sanoo. Tieto olisi tarpeen jo senkin takia, että potilaat osataan sijoittaa vuodeosastolla niin, etteivät he altista toisia potilaita ja henkilökuntaa.

Myös NordLabissa hyöty nähdään erityisesti sairaalahoidossa.

– Kun sairaalaan tulee tehohoitokuntoisia potilaita, vaatii nopeaa diagnostiikkaa, jotta tiedetään, mikä on kyseessä, Männistö kuvailee.

Hän näkee tärkeäksi myös influenssan ja koronan seulonnan suuremmasta väkimäärästä, jonka takia harkinnassa on myös massatestauslaitteiden yhdistelmätestit.

– Suurin hyöty yhdistelmätestistä on potilaalle, jolloin tarvitaan vain yksi näyte, mutta toki tämä on laboratorion puolesta resurssikysymys, kun samasta näytteestä saadaan tieto useasta viruksesta.

Kärsiikö luotettavuus yhdistelmätestissä?

Laboratoriot ovat valmistelleet jo jonkin aikaa yhdistelmätestien käyttöönottoa, mutta silti on epävarmaa, ehtivätkö testit influenssakauden alkuun. Tyypillisesti influenssakausi alkaa marraskuussa ja jatkuu usein huhtikuulle. Epidemian huippu saavutetaan yleensä helmi-maaliskuussa.

Yhdistelmätestejä on jo käytössä entuudestaan muidenkin infektiosairauksien diagnostiikkaan. Laboratoriot hakevat ensisijaisesti yhdistelmätestejä omiin jo olemassa oleviin laitteisiin.

Kun uusia testilaitteita ei tarvitse ostaa, säästyy kuluja ja myös laitteen käyttöön on valmiina osaava henkilökunta.

Jokaisen laboratorion on kuitenkin vielä varmistettava, että testilaite toimii käytössä, kuten on tarkoitus.

– Tampereella ja muissakin FimLabin toimipisteissä on myös laitteita, joihin tämä yhdistelmätesti on vielä tulossa. Laboratoriona pitää vielä varmistaa, että testiä on saatavilla ja se toimii, Seiskari kertoo.

Varmistus eli validointi vie oman aikansa ja vasta sen jälkeen laboratorio tekee päätöksensä siitä, ottaako se testin käyttöönsä vai ei.

Validoinnissa arvioidaan muun muassa testin herkkyys ja tarkkuus. Seiskari kuitenkin sanoo, että PCR-testien luotettavuutta pidetään yleisesti ottaen riittävän herkkiä.

HUSLabin Lappalainen puolestaan arvioi, että herkkyys saattaa kärsiä, kun yhteen testilaitteeseen yhdistetään useita viruksia tunnistettavaksi.

– Hyvissä testeissä se ei ole ollut kuitenkaan kynnyskysymys, Lappalainen sanoo.

Lue lisää:

Suomi suhtautuu maltilla influenssakauteen, vaikka maailmalla apteekit ja sairaalat hamstraavat rokotteita

Koronan pikatestit käytössä Suomessa jo laajalti – rahaa säästäviksi povattujen antigeenitestien luotettavuutta seurataan useissa laboratorioissa

Poikkeuksellinen vuosi on ollut pitkä varsinkin ikäihmisille. Monia vanhainkotien asukkaita harmittaa arkea ilahduttavan ulkopuolisen viriketoiminnan puuttuminen sekä rajoitetut vierailukäynnit.

Korona-arjen pitkittyessä vanhainkodeissa on ollut havaittavissa selvää apatiaa ja omiin oloihin vetäytymistä.

Ikäihmisen piristäminen ei vaadi paljon – pelkkä puhelinsoitto voi auttaa.

• Kokosimme katseltavaksi muutaman tempauksen ilahduttamaan erityisesti ikäihmisiä eristyksissä. Miten 8–12-vuotiailta taittuu flamenco, kuinka kauniisti raikaa kuorolaulu tai miltä Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa näyttää? Katso video klikkaamalla tästä tai tämän jutun pääkuvaa.

Pienetkin teot kantavat pitkälle

Turkulaisen Vuokkokodin toiminnanohjaajan Nora Söderströmin mukaan ikäihmiset innostuvat pienistäkin asioista, kuten läheisten puhelinsoitosta, kuulumisten kysymisestä, postikortista tai yksinkertaisesti siitä, että heitä kuunnellaan.

– Pienetkin kulttuuriteot kuten tanssi, liike ja musiikki ovat asukkaista aina mukavia. Myös erityisesti lasten sekä nuorten vierailu ilahduttaa, koska heidän tekemistä ja energiaa on kiva seurata, Söderström kuvailee.

Parhaillaan vietetään Vanhustenviikkoa 4.–11. lokakuuta teemalla Onni on vanheta.

Piristystä arkeen erityisjärjestelyin

Palvelutaloissa ympäri Suomea on tehty luovia ratkaisuja viriketoiminnan mahdollistamiseksi. Vuokkokodissa on järjestetty esimerkiksi piha- ja parvekekonsertteja. Asukkaat ovat aina innoissaan uudenlaisesta ohjelmasta ja tekemisestä.

– Viriketoiminta on tärkeässä roolissa asukkaidemme arjessa. Normaalisti meillä on paljon heitä kiinnostavaa yhteistyötä ihanien ulkopuolisten vapaaehtoisen kanssa. Jopa meille arkiset asiat kuten leipominen, ulkoilu tai istutusten ja kukkien hoitaminen voi piristää, Söderström lisää.

Ota irtiotto arjesta katsomalla video sivun yläreunasta, ja jaa uutinen jollekin piristystä kaipaavalle!

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella lauantaihin 10.10. kello 23.00 asti.

Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan niin sanotun valekuolleen irakilaisen jutussa. Asia siirtyy valtionsyyttäjälle syyteharkintaan tänään.

Tutkinnanjohtaja Jan Aarnisalo kertoo, että jutussa epäillään neljää henkilöä törkeistä petoksista ja törkeistä väärennyksistä. Poliisin mukaan näyttö on vahva siitä, että kuolleeksi väitetty mies on elossa.

Vuonna 1971 syntynyt irakilaismies haki Suomesta tyttärensä kanssa turvapaikkaa vuonna 2015. Mies sai kielteisen turvapaikkapäätöksen, ja hänet käännytettiin Irakiin. Poliisi epäilee, että Irakissa mies lavasti lähipiirinsä avustuksella kuolemansa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) tuomitsi Suomen ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta tapauksen vuoksi. Suomi velvoitettiin maksamaan miehen tyttärelle 20 000 euroa.

Epäillyt: mies, vaimo, tytär ja ex-vävy

KRP epäilee rikoksesta myös miehen tytärtä ja tämän entistä miestä. Vuonna 1996 syntynyt nainen ja vuonna 1984 syntynyt mies asuvat Suomessa. He ovat olleet tutkinnan aikana vangittuina mutta ovat jo vapautuneet tutkintavankeudesta. Heidän osaltaan rikosepäily siirtyy tänään syyteharkintaan.

Valekuolleeksi epäilty mies on poliisin mukaan yhä Irakissa. Jutun neljäs epäilty on valekuolleeksi epäillyn miehen vaimo, joka ei ole ollut missään vaiheessa Suomessa.

KRP epäilee, että pariskunta olisi Irakissa yhdessä väärentänyt muun muassa kuolintodistuksen ja siihen liittyvät poliisin raportit. Pariskuntaa ei ole pystytty kuulustelemaan prosessin aikana. Heidän osaltaan esitutkinta jää auki.

Poliisi kuulusteli rikoksesta epäiltynä myös kahta Ruotsissa asuvaa henkilöä, mutta heitä ei enää epäillä rikoksesta.

Valekuolleeksi epäillyn tytärtä poliisi epäilee myös perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä.

Korjaus 9.10.2020 klo 14.35: Korjattu sana palautus käännytykseksi.

Lue myös:

Ylen tieto: Poliisi pelkää, että kuolleeksi luultu irakilaismies voidaan oikeasti tappaa Irakissa – myös miehen vaimoa epäillään rikoksista

Poliisi otti kiinni uuden epäillyn kuolleeksi väitetyn irakilaismiehen jutussa – aiemmin vangittu nainen haki lähestymiskieltoa miehelleen

Päivi Happonen: Poliisi teki ihmeen ja herätti irakilaisen turvapaikanhakijan kuolleista – Voiko se olla totta ja mitä siitä seuraa?

Työterveyspsykologi Anu Siika-aho asettelee nykyään maskin kasvoilleen aina ennen asiakkaan tuloa. Se on pakollista, ohjeistaa työnantaja Mehiläinen.

Uusimman suosituksen mukaan myös Siika-ahon asiakkaiden pitäisi käyttää maskia.

Vastaanotolla Siika-ahon ja asiakkaan kasvoista näkyvät vain silmät. Kumpikaan ei näe toisen ilmeitä.

– Ajattelin aluksi, että tämä on ärsyttävää, vaikeaa ja outoa, työterveyspsykologi toteaa.

Ihminen tulkitsee toisen tunteita sanojen lisäksi elekielestä. Osa vuorovaikutustilanteen viesteistä jää piiloon, kun maski peittää kasvoja.

– Uskon, että maskit vaikeuttavat ja rajoittavat viestintää tällä hetkellä. Se on varmasti ihan aito kokemus monella, sanoo viestinnän professori Anu Sivunen Jyväskylän yliopistosta.

Harjoittele elämään maskin kanssa

Siika-ahoa ärsyttää edelleen ajoittain, mutta maskia on käytettävä.

Samassa tilanteessa on moni muukin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee maskien käyttöä julkisissa sisätiloissa ja esimerkiksi oppilaitoksissa alueilla, joilla epidemia on kiihtymisvaiheessa.

Viestinnän professori Anu Sivunen arvelee, että maskit ovat tulleet jäädäkseen myös länsimaiseen kulttuuriin. Hänestä olisikin parempi miettiä tapoja parantaa viestintää osa kasvoista peitettynä kuin olla käyttämättä maskia.

Tilanne kuitenkin vaatii sopeutumista ja viestintä maskin kanssa harjoittelua. Työterveyspsykologi ja viestinnän professori vinkkaavat, miten ongelmista selviää.

Positiivisten tunteiden ilmaisu painottuu suun alueelle, jonka maski peittää. Iloa ja läheisyyttä voi kuitenkin ilmaista myös hymyilemällä silmillä ja korostamalla katsekontaktia.

Ilmaisua voi kokeilla itsekseen peilin edessä, vinkkaa Anu Sivunen. Miltä omat ilmeet näyttävät, kun suu on peitetty? Pystyykö ilmeitä korostamaan jotenkin muuten kuin suun alueella?

Sivunen korostaa myös tunteiden sanallistamista ja puhumisen merkitystä. Lämpöä ja positiivisia tunteita ilmaisevat parhaiten sanat ja äänensävyt.

Tarkoititko, että…? Minulle tuli sellainen vaikutelma, että…

Työpsykologi Anu Siika-aho kysyy entistä useammin asiakkailtaan suoraan, ymmärsikö hän oikein. Hän ei voi luottaa täysin näkemäänsä sanattomaan viestintään.

– Joudumme ja saamme käyttää kieltä rikkaammin kuin ennen. Se voi olla ajan mittaan hyväkin asia. Jos et näe, älä turvaudu pelkästään aistinvaraiseen tulkintaan, koska se voi mennä pieleen, Siika-aho toteaa.

Hän kannustaa myös puhumaan avoimesti siitä, että nyt viestinnästä puuttuu osa. Maski voi kirvoittaa keskustelun monen mieltä painavasta yleisestä koronatilanteesta ja toimia siten keskustelun avaajana.

Myös keskusteluvuorojen jakaminen tapahtuu yleensä sanattomasti. Kuulija huomaa ilmeistä, milloin on sopiva aika vastata tai kommentoida.

Maski kasvoilla puheen tauottamiseen kannattaakin kiinnittää tavallista enemmän huomiota, jotta toinen pääsee osallistumaan keskusteluun.

Lisäksi maski vaimentaa ja puurouttaa ääntä, joten selkeä artikulointi auttaa.

– Ylikorostus kuitenkin huomataan helposti, joten ei kannata alkaa vaikkapa huutamaan, viestinnän professori Anu Sivunen lisää.

Voisiko kasvokkaisen vuorovaikutustilanteen korvata videopuhelulla, jolloin maskeja ei tarvita? Anu Sivunen kannustaa miettimään vaihtoehtoa.

Kännykälläkin voi nykyään ottaa videopuhelun melkein mistä tahansa aika kätevästi.

– Teknologian avulla pystyy välittämään ihan vastaavasti läheisyyttä kuin maskin kanssa kasvokkain, ellei paremminkin, Sivunen toteaa.

Työpsykologi Anu Siika-aho on samaa mieltä siitä, että joissain tilanteissa videoyhteys on tapaamista parempi ja helpompi ratkaisu.

Hänen mielestään videoyhteydestä kuitenkin puuttuu tunnelma.

– Videopuhelussa ei tule katsekontaktia. Livetilanteessa katsomme toisiamme silmiin, vaikka olisi maski.

Sivunen kannustaa myös käyttämään erilaisia viestintäkanavia, kuten pikaviestejä. Etäisyyden tunne vähenee ja läheisyyden tunne lisääntyy, kun keskusteluyhteys on auki koko ajan.

Vuorovaikutus voi jopa vapautua

Toisinaan vuorovaikutus voi olla jopa tavanomaista vapaampaa ilman sanatonta viestintää. Työpsykologi Anu Siika-aho muistelee yllättävää kokemusta keväältä.

Eräs työnohjausryhmä kokoontui videopalaveriin. Kaikilla osallistujilla ei ollut kameraa, joten ryhmä sopi, ettei kukaan pidä videokuvaa päällä. Keskustelu käytiin siis pelkän äänen varassa.

– Se kirvoittikin ihmisiä puhumaan avoimemmin ja sanallistamaan omia reaktiotaan eri tavalla kuin kasvotusten, Siika-aho kertoo.

Etäpalaverin jälkeen osallistujat kertoivat, että vaikeat asiat oli helpompi ottaa puheeksi, kun ei nähnyt toisten ilmeitä ja eleitä eli ei voinut tulla nonverbaalisesti torjutuksi.

Viestinnän professori Anu Sivunen muistuttaa, että pitkään uskottiin, että teknologian avulla on vaikea välittää tunteita ja osoittaa läheisyyttä.

– Nyt tiedetään, että sekin onnistuu, kun ihmiset ovat tottuneet siihen ja osaavat käyttää välineitä.

Maskikin on viesti

Maski itsessäänkin on viesti. Esimerkiksi Yhdysvaltain kärjistyneessä tilanteessa maskin käyttö tai käyttämättömyys on poliittinen kannanotto, viestinnän professori Anu Sivunen huomauttaa.

Yhteisöllisissä Aasian kulttuureissa maskit ovat olleet laajasti käytössä jo ennen koronapandemiaa. Yksi syy tähän on Sivusen mukaan maskin mukana kulkeva viesti.

– Suomessakin kannattaisi korostaa, että maskia pidetään lähinnä muiden suojelemiseksi eikä välttämättä oman hyvinvoinnin takia. Tämä näkökulma varmasti auttaisi maskimyönteisyyden levittämisessä, Sivunen toteaa.

– Maskit ovat ongelma sen takia, että ne ovat meille uusia. Ongelmista pääsee varmasti yli muilla havainnollistamisen ja viestinnän keinoilla.

Työpsykologi Anu Siika-aho on käyttänyt maskia töissä elokuun loppupuolelta asti ja on jo tottunut tilanteeseen.

– Epänormaalista alkaa tulla normaalia. Maski ei ole kynnyskysymys, en jää mistään paitsi sen kanssa, Siika-aho kuvaa.

Millaisia kokemuksia sinulla on viestinnästä maskin kanssa? Oletko keksinyt toimivia ratkaisuja ongelmakohtiin? Voit keskustella aiheesta 10.10 kello 23.00 asti.

Kun koronarajoitukset maaliskuussa astuivat voimaan, moni ravintola ei ehtinyt varautua tilanteeseen lainkaan. Alkujärkytyksen jälkeen ravintolat suhteuttivat nopeasti raaka-ainetilauksensa vähentyneeseen tarpeeseen, kun ruokaa myytiin vain murto-osa normaalista.

Koska Suomessa ravintoloiden ruokahävikki syntyy valtaosin linjastoruokailussa, hävikin määrä väheni ravintoloissa merkittävästi koronarajoitusten aikana. Nyt kuitenkin ollaan palattu hiljalleen rajoituksia edeltäneeseen tilanteeseen.

– Asiaa ei ole tarkkaan tutkittu, mutta käsittääkseni tilanne on palautunut kohti normaalia kevään jälkeen, jolloin yritykset olivat kiinni esimerkiksi linjastojen osalta, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Kirsi Silvennoinen.

Luken tutkimuksen mukaan Suomessa ravitsemuspalveluissa syntyy elintarvikejätettä vuosittain 78 miljoonaa kiloa, eli jopa 21 prosenttia valmistetusta ruoasta päätyy roskikseen.

– Eniten hävikkiä aiheutuu linjastoruokailuista. Jos ruoka tarjoillaan annoksina, tarjoiluhävikin osuus on pienempi, Silvennoinen kertoo.

Noutopöytä vaihtui pöytiintarjoiluun: “Hävikki minimaalista”

Joensuulaisessa Local Bistrossa raaka-aineiden tilauskanta on saatu koronarajoitusten purkauduttua normaalille tasolle. Ravintoloitsijan Marko Turusen mukaan korona ei tällä hetkellä vaikuta ylijäämän määrään. Tarkkoja mittauksia ei ole tehty, mutta Turunen arvioi päivittäin jäävän yli noin 2–4 kiloa sellaista ruokaa, jota ei voi jatkojalostaa.

– Suurin hävikki syntyy meillä lounaspöydästä. Turunen toteaa.

Samanlainen kokemus on Joensuun Pizza Rax -buffetravintolassa. Siellä keittiöhävikki mitataan tarkkaan, ja määrä on tasoittunut rajoituksia edeltäneeseen 1–6 kiloon päivässä.

– Tähän lasketaan meillä esivalmistelussa sekä buffetissa syntynyt hävikki, kertoo vuoropäällikkö Mira Flyktman.

Joissakin ravintoloissa ylijäämäruoan määrä on jopa vähentynyt, kun sopeuttamistoimena on päätetty luopua buffetista. Näin on esimerkiksi Joensuun Teatteriravintolassa, jossa lounas tarjoillaan nykyisin seisovan pöydän sijasta lautasannoksina suoraan pöytiin.

– Tämä tietenkin vaatii paljon henkilöstöresursseja, mutta tällä hetkellä se toimii, ja hävikki on saatu aivan minimaaliseksi, toteaa ravintoloitsija Karina Sälting.

Sälting kertoo lounasajan olevan kuitenkin hiljaisempi kuin ennen koronarajoituksia. Sen vuoksi he ovat voineet keskittää resursseja näyttävämpään esillepanoon.

– Seuraamme koko ajan tilannetta ja pohdimme parhaita mahdollisia ratkaisuja. Pitää myös miettiä, miten henkilöstöä riittää.

Yhä useampi ravintola myy ylijäämäruokaa kuluttajille alennettuun hintaan

Sekä kuluttajat että ravintolat ovat tulleet entistä tietoisemmiksi ruokahävikin ekologisista ongelmista. Siinä missä ravintolat peräävät asiakkailtaan vastuuta ruokamäärien kanssa, kuluttajat odottavat myös ravintoloilta toimenpiteitä hävikin vähentämiseksi.

Luken tutkijan Kirsi Silvennoisen mukaan ravintoloiden pitäisikin aktiivisemmin suunnitella, miten hävikkiä syntyy mahdollisimman vähän.

– Tärkeitä ovat päivittäinen hävikin mittaaminen ja seuranta, tulosten hyödyntäminen ruokasuunnittelussa sekä vuorovaikutus asiakkaiden kanssa, Silvennoinen linjaa.

Lisäksi hän korostaa myös henkilökunnan sisäisen kouluttamisen osuutta.

– Ravintolahenkilökunnan opastus ja perehdytys sekä kannustaminen on tärkeää. He tietävät parhaiten, mistä hävikki syntyy ja miten sitä voi vähentää.

Yhä useampi ravintola hyödyntää digitaalisuutta ruokahävikkinsä vähentämisessä, ja yhä useampi kuluttaja ostaa hävikkiruokaa. Tästä kertoo muun muassa ainoan suomalaisen ravintoloiden ylijäämää kuluttajille myyvän sovelluksen, ResQ Clubin menestys.

Kasvuyrityksen vuosittainen liikevaihto on tuplaantunut vuosina 2016–2019. Tällä hetkellä sovelluksen kautta myydään kuukaudessa 800 000 eurolla ruokaa. Kuukausittain sovellusta käyttää 1 700 ravintolaa, ja päivittäin myydään jopa 8 000 annosta.

– Volyymit pienenivät loppukevään aikana noin 13 prosenttia verrattuna alkuvuoteen, mutta kesän jälkeen sekä kuluttajien että ravintoloiden, kahviloiden ja ruokakauppojen osalta sovelluksen käyttö on palautunut alkuvuoden tasolle, ResQ Clubin toimitusjohtaja Sauli Böhm kertoo sähköpostitse.

Kysyntää hävikkiruokapalvelulle selkeästi on, sillä ResQ Clubin kautta myyntiin tulevista aterioista myydään jopa 65 prosenttia.

– Tietoisuus hävikkiongelmasta ja sen tuomasta vastuusta on kasvussa sekä kuluttajilla että yrityksillä. Valveutuneisuus johtaa siihen, ettemme voi yrityksinä sivuuttaa ympäristöystävällisyyttä toiminnassamme, Böhm toteaa.

Local Bistrossa kaikki syömäkelpoinen ruoka, eli päivittäin noin 5–10 annosta, laitetaan myyntiin ResQ Clubin kautta. Tulokset ovat olleet Turusen mukaan positiivisia.

– Annokset myydään 98-prosenttisesti ennakkoon. Se on meille kannattavaa, koska muuten kaikki se ruoka menisi biojätteeseen. Nyt saamme jäljelle jääneiden ruokien raaka-ainekulut katettua, hän valottaa.

Myös Joensuun Pizza Rax hyödyntää hävikin vähentämisessä ResQ Clubia. Päivän hävikistä myyntiin päätyy päivittäin kaksi 500 gramman sekalaatikkoa lounasbuffetin ylijäämästä.

– Yleensä kaikki myyntiin laittamamme annokset ostetaan. Kaikkea ylijäämää emme kuitenkaan voi kylmäketjun katkeamisen vuoksi myydä. Esimerkiksi pitsat menevät biojätteeseen, Flyktman kertoo.

Vähäinen hävikki on ravintolabrändeille liiketoimintaetu

Böhmin mukaan ympäristön positiivinen paine on saanut ravintolat ymmärtämään yhä paremmin hävikin minimoimisen vaikutukset myös omaan maineeseensa.

– Ravintola-alalla ymmärretään hävikin vähentämisen positiiviset vaikutukset brändin kehitykseen paremmin ja paremmin. Tämä näkyy erityisesti Suomessa ja Pohjoismaissa, hän arvioi.

Syitä tähän on hänen mukaansa monia. Yhtäältä siihen vaikuttavat liiketoimintahyödyt ja toisaalta ympäristön luoma positiivinen paine.

– Väittäisin, että tietoisuus hävikin ympäristöongelmista ja niiden tuomasta vastuusta on kasvussa sekä kuluttajilla että yrityksillä.

Myös ravintoloitsija Marko Turusen mielestä on ravintolan brändin kannalta tärkeää, ettei hävikkiä synny.

– Ravintoloilla on mielestäni tässä asiassa yhteiskuntavastuu, hän toteaa.

Aiheesta voi keskustella 10.10.2020 kello 23.00 saakka.

Juttua korjattu 9.10.2020 kello 14.30. Jutussa kerrottiin virheellisesti, että ResQ Clubin sovelluksessa myydään vuodessa ruokaa 800 000 euroa. Tällä hetkellä sovelluksen kautta myydään ruokaa 800 000 eurolla kuukaudessa.

Lue lisää aiheesta:

Hävikkiruoan määrä vähenee niin, ettei sitä enää riitä jaettavaksi kaikille ruokajonolaisille — kysyntä ruoka-avulle kasvanut koko Suomessa

Ruokahävikkiä vähentävä suomalainen start up -yritys laajenee Ruotsiin

Suomessa sairastuu syöpiin vuosittain noin 35 000 ihmistä. Heistä joka kymmenes on alle 50-vuotias.

Eri ikäryhmissä sairastetaan eri tyyppisiä syöpiä ja myös sukupuolten välillä on merkittäviä eroja. Noin viisi sadasta sairastuu syöpään ennen 50. ikävuotta ja yksi sadasta ennen 30. ikävuotta. Nuoremmissa ikäryhmissä sairastutaan vielä harvemmin, muistuttaa Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila.

20–29-vuotiaat sairastuvat harvoin

Alle 30-vuotiaat sairastuvat harvoin syöpään, mutta silti osassa syöpiä tapausmäärät ja ilmaantuvuus ovat kasvaneet 2000-luvulla.

Nuorten aikuisten syövät kuten melanooma, sekä miehillä kivessyöpä ja naisilla kilpirauhassyöpä, ovat hitaassa kasvussa.

Ihomelanoomaan sairastuu vuosittain noin 1 600 suomalaista. Alle 30-vuotiaita sairastuneita on noin 70. Esimerkiksi rintasyöpään sairastuu vuosittain Suomessa noin 5 000 naista. 20–30-vuotiaita heistä on keskimäärin vuosittain alle 20.

– Suhteellinen määrän kasvu esimerkiksi ihomelanoomissa on kohtuullisen jyrkkä ja tapausmääräkin on merkittävä. Mutta on myös syöpiä, joissa tapausmäärä ei ole suuri vaikka kasvua olisikin paljon, selventää Malila.

Tilastoissa ei näy, kuinka vakavia todetut taudit ovat. Sitä voi arvioida vain tarkastelemalla ilmaantuvuuden rinnalla tautiin kuolleisuutta. Nea Malilan mukaan tapausmäärien kasvusta huolimatta nuorten kuolleisuus syöpiin ei ole noussut.

Monet tekijät vaikuttavat syöpien toteamiseen. Esimerkiksi ihosyöpätapausten nousuun voi vaikuttaa tietoisuuden lisääntyminen: nuoret hakeutuvat aiempaa herkemmin hoitoon tarkistuttamaan ihomuutoksiaan.

Nuorten aikuisten syöpä on usein parannettavissa

Syöpään sairastuneita nuoria aikuisia on vuosittain syöpätyypistä riippuen yksittäisistä tapauksista kymmeniin. Pienikin määrän muutos voi näkyä jyrkkänä nousuna tilastossa.

Esimerkiksi 20–29-vuotiailla miehillä yleistyneen kivessyövän ilmaantuvuus on 14/100 000 joka tarkoittaa 50 tapausta vuodessa. Vastaavasti naisilla yleisintä syöpää eli ihomelanoomaa todetaan vuosittain keskimäärin 34 ja kilpirauhassyöpätapauksia 29.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson pitää nuorten tilannetta syövän osalta kuitenkin kokonaisuutena hyvänä.

– Tänä päivänä syöpädiagnoosi on sellainen, että valtaosa potilaista paranee. Toki on vielä paljon tehtävää niiden potilaiden hoitojen parantamiseksi, joille ei ole tällä hetkellä tarjota parantava hoitoa.

Sairastumisen syyt edelleen mysteeri

Syyt ja riskitekijät sairastumisen taustalla ovat monessa syövässä suurelta osin vielä epäselviä, toteaa Johanna Mattson HUSista.

– Osassa tapauksista pystymme tunnistamaan riskitekijän, jolla saattaa olla vaikutusta syövän syntyy, ja osan tapauksista selittävät geneettiset alttiudet. Mutta edelleen suuressa osassa tapauksista sattumalla on osuutensa.

Esimerkiksi kivessyövässä pieni osa tapauksista selittyy lapsuuden laskeutumattomallla kiveksellä. Tautia esiintyy jonkin verran myös suvuittain.

– Silti ei ole täyttä käsitystä siitä, mistä tämän taudin lisääntyminen nuorilla miehillä johtuu, Mattson sanoo.

Osa syövän riskitekijöistä liittyy elintapoihin, kuten tupakointiin tai ylipainoon, osa ympäristötekijöihin. Ne eivät kuitenkaan selitä kaikkea. Esimerkiksi ihomelanooman suurimpana riskitekijänä pidetään auringon ultraviolettisäteilyä. Kaulan alueen saama säteily on myös yksi riskitekijä kilpirauhassyöpien taustalla. Tämänkään taudin kohdalla säteily ei vielä selitä kaikkea.

Osa syövistä liittyy sairastettuihin infektioihin. Esimerkiksi kohdunkaulan syövän aiheuttajaksi on tunnistettu papilloomavirus. Tunnistuksen jälkeen virukseen kehitettiin rokote ja Suomessa HPV-rokote kuuluu nykyään nuorten rokotusohjelmaan.

30–39-vuotiailla naisilla rintasyöpä on jo yleisin syöpätyyppi

Yli 30-vuotiailla naisilla rintasyöpätapausten määrä nousee tilastoissa. Neljääkymmentä lähestyvillä naisilla rintasyöpätapauksia on jo keskimäärin vajaat 140 vuosittain.

30–39-vuotiailla miehillä puolestaan kivessyöpä on yhä tavallisin syöpä. Siihen sairastuu vuosittain tässä ikäryhmässä yli 60 miestä.

40-vuotiaasta 50-vuotiaaksi saakka eteenpäin syöpiin sairastutaan yhä useammin. Naisilla rintasyöpätapaukset jatkavat kasvuaan ja vuosittain tapauksia on 40–49-vuotiailla keskimäärin jo hieman yli 500.

Miehillä ihosyöpä nousee yleisimmäksi syöväksi, ja noin 70 miestä sairastuu vuosittain ihomelanoomaan 40–49-vuoden iässä. Myös suolistosyövän ilmaantuvuus kasvaa.

Hoidot ovat kehittyneet, mutta ne voivat olla rankkoja

Hoidot ovat viime vuosina kehittyneet, ja yhä useampi sairastunut toipuu syövästä. Silti rankoista hoidoista toipuminen vie aikaa.

Sairaus koettelee kaiken ikäisiä, mutta nuorilla ja työikäisillä sairastumisen vaikutukset ulottuvat usein pitkälle tulevaisuuteen.

– Hoidot itsessään ovat raskaita ja työikäiset joutuvat jäämään usein pitkille sairauslomille. Hoitojen haittavaikutukset ovat merkittäviä useimmissa hoidoissa, Mattson toteaa.

Syöpätaakka, eli syövän ilmaantuvuus, tapausmäärät ja kuolleisuus, alkaa kasvaa viisikymppisestä eteenpäin. 50–59-vuotiaiden tavallisimmat syövät ovat rintasyöpä, eturauhassyöpä ja suolistosyöpä.

Suurimmillaan syöpätaakka on kuitenkin ikääntyvillä eli yli 75-vuotiailla. Ikääntyneiden syöpäpotilaiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana suurten ikäluokkien ikääntyessä. Syövän lisäksi heillä on usein myös muita sairauksia tai rajotteita, jotka vaikuttavat syövän hoitoon.

– Syöpä on usein hoidettavissa oleva sairaus, elossa on paljon syövän sairastaneita. Tämän vuoksi elämänlaatu pitäisi huomioida syöpäpotilaan hoidon suunnittelussa ehkä aiempaa paremmin, arvioi Suomen syöpärekisterin johtaja Malila.

Taltuttaako genomitieto syövän?

Tulevaisuudessa tieto syövän altistavista tekijöista saatetaan saada muun muassa geenipankkien avulla.

Suomessa FinnGen-tutkimushankkeessa kerätään parhaillaan 500 000 suomalaisen genomitietokantaa tutkimuskäyttöön.

Kaikkiin syöpiin kertyy geenimutaatioita, joista vain osa on perinnöllisiä. Genomitiedosta hyötyvät erityisesti lapset ja nuoret, sillä perinnölliseen syöpäalttiuteen liittyy usein sairastuminen nuorempana.

– Uskoisin, että opitaan tunnistamaan syövälle altistavia geenimutaatioita ja niiden yhdistelmiä. Genomitieodosta hyötyvät erityisesti lapset ja nuoret, sillä useat varhain puhkeavat syövät ovat geenimutaatioiden aiheuttamia. Toivon, että tulevaisuudessa on mahdollisuus tehdä enemmän riskiperusteista seulontaa useamman syövän kohdalla. Näistä asioista opitaan koko ajan lisää, sanoo HUS:in syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson.

Lue myös:

Syöpä on noussut yleisimmäksi kuolinsyyksi rikkaissa maissa

Sukupuoli ei ole välttämättä etu, vaan usein haitta. Näin kokivat miehet lähes kaikissa puolueissa vuoden 2019 eduskuntavaalien ehdokasasettelussa useammin kuin naiset.

Asiasta kertoo Tampereen yliopisto.

Sukupuolen merkitys ehdokasasettelussa nousi esiin tuoreessa Ehdokkaat vaalikentillä -tutkimuksessa. Tutkimuksen toteuttivat Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat.

Tutkijat Josefina Sipinen ja Vesa Koskimaa arvioivat havainnon liittyvän siihen, että miespuoliset ehdokasehdokkaat tiedostavat naisehdokkaiden nimittämisen olevan etusijalla puolueissa, joissa äänestäjäkunnan tiedetään olevan naisenemmistöinen.

Erityisesti vihreissä miesehdokkaat kokivat selvästi naisia useammin, että heidän sukupuolensa on vaikuttanut epäedullisesti heidän asemaansa ehdokasasettelussa. Sdp:ssä ja vasemmistoliitossa noin kolmannes miehistä koki sukupuolestaan olleen haittaa ainakin jossain määrin.

Kokoomuksessa sukupuolten välillä ei ollut eroa: niin miehistä kuin naisista hieman alle viidennes koki sukupuolensa vaikuttaneen kielteisesti heidän asemaansa ehdokasasettelussa.

Rkp oli puolueista ainoa, jossa miesehdokkaista yksikään ei kokenut sukupuolen haitanneen ehdokasasettelussa.

Vuoden 2019 eduskuntavaalien ehdokkaista 42 prosenttia oli naisia ja 58 prosenttia miehiä. Naisten osuus oli aavistuksen korkeampi kuin kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa vuosina 2015 ja 2011, jolloin naisten osuus oli 39 prosenttia.

Perusuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikön Pekka Katajan murhayrityksestä vangituista toinen on vapautettu. Vapautettu on äärioikeistolainen vaikuttaja Tero Ala-Tuuhonen.

Keski-Suomen käräjäoikeudesta vahvistetaan Ylelle, että poliisi on ilmoittanut käräjäoikeudelle vapauttaneensa Ala-Tuuhosen.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Nykysuomi-verkkolehti.

– Esitutkinnan aikana on tullut sellaista näyttöä, joka on lieventänyt näitä epäilyijä ja se tarkoittaa sitä, että ei ole enää edellytyksiä vangitsemiselle. Tämän vuoksi toinen epäillyistä on päästetty vapaalle, kertoo tutkinnanjohtaja rikoskomisario Jussi Luoto keskusrikospoliisista Ylelle.

– Hän on edelleen epäiltynä murhan yrityksestä, mutta epäilyn aste on lieventynyt.

Aiemmin Ala-Tuuhosta epäiltiin todennäköisin syin murhan yrityksestä

– Ehkä nyt ollaan takaisin syytä epäillä-asteella, sanoo Luoto.

Ala-Tuuhonen vapautettiin tutkinnanjohtajan päätöksellä. Luodon mukaan häntä kuulustellaan vielä.

Katajan murhan yrityksestä epäilty jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu Teemu Torssonen pidetään yhä vangittuna.

Miehet vangittiin syyskuussa. Lisäksi kolmas mies oli syyskuussa kiinniotettuna pari päivää, mutta häntä ei vangittu. Poliisi epäilee, että tapaukseen liittyy useampia tekijöitä.

Pekka Katajan epäilty murhan yritys tapahtui heinäkuussa Jämsänkoskella.

Lue myös:

MTV: Pekka Katajan epäillystä murhan yrityksestä ollut kiinniotettuna kolmaskin epäilty – tapaukseen saattaa liittyä useampia henkilöitä

Pekka Katajan murhan yrityksestä epäillyt Ala-Tuuhonen ja Torssonen pidetään edelleen vangittuina

Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin puheenjohtaja: "Kukaan ei olisi voinut ajatella, että epäilty löytyy näin läheltä puoluetta"

Kaksi vangittu Pekka Katajan murhan yrityksestä, toinen jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu, Kataja esti miehen ehdokkuuden vaaleissa

Salossa aikaisin perjantaina aamulla syttynyt tulipalo Meriniityn alueella on saatu hallintaan. Noin 2000 neliöinen teollisuusrakennus paloi katostaan pahoin, kertoo päivystävän päällikkö Sebastian Holm.

– Olemme siirtymässä nyt jälkiraivaukseen. Hieman katossa kytee vielä. Katto on käytännössä tuhoutunut noin tuhannen neliön alueelta. Tuotantotiloihin on tullut savu- ja vesivahinkoja.

Alueelle annettu vaaratiedote purettiin noin kello 12. Savua ei enää muodostu yhtä paljon kuin aamulla. Lisäksi pelastuslaitos avaa suljetut katuosuudet alueella liikenteelle noin kello 14 mennessä.

Rakennuksessa valmistetaan polyuretaania ja säilytetään siihen liittyviä kemikaaleja. Pelastuslaitos siirsi kemikaaleja pois rakennuksen sisältä palon aikana. Polyuretaanista valmistetaan esimerkiksi erilaisia eristemateriaaleja.

Holmin mukaan palokunta on paikalla Salon Meriniityn palopaikalla lauantaiaamuun asti.

– Tänne jää nyt noin viisi paloautoa. Yöllä todennäköisesti riittää, että paikalla on yksi tai kaksi autoa vahtimassa, ettei tulipalo syty uudestaan.

Alustavaa arviota tulipalon syystä ei vielä ole.

Aamulla tulipalon vuoksi Saloon hälytettiin noin 25 yksikköä.

Lue lisää:

Pelastuslaitos sammuttaa teollisuusrakennuksen paloa Salossa – vaaratiedote purettu, savunmuodostus on vähentynyt

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kieltää kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yli 10 hengen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset.

Kielto annetaan Vaasan sairaanhoitopiirin kuntien alueelle tartuntalain nojalla.

Määräys astuu voimaan maanantaina 12. lokakuuta. Se on voimassa 31. lokakuuta asti.

Päätöksen perusteluissa AVI toteaa, että rajoitukset ovat välttämättömät tartuntataudin leviämisen estämiseksi Vaasan sairaanhoitopiirin alueella. Jos epidemiologinen tilanne alueella olennaisesti muuttuu, aluehallintovirasto arvioi tätä kokoontumisia koskevaa rajoituspäätöstään uudestaan.

20 päivää koko sairaanhoitopiirin alueella

Ylijohtaja Marko Pukkinen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta perustelee perjantaina tehtyä kokontumisrajoituspäätöstä sillä, että Vaasan kaupungin alueella tehdyt rajoitustoimet nähtiin riittämättömiksi, koska tartuntoja on alkanut esiintyä muissakin sairaanhoitopiirin alueen kunnissa.

Pukkisen mukaan päätös tehtiin AVIssa perjantaiaamuna. Esityksen toimista oli tehnyt sairaanhoitopiirin alueella toimiva koronakoordinaatioryhmä, joka kokousti torstaina.

– Epidemia etenee ja rajoitustoimet on ehdottoman tärkeä saada ulottumaan myös muihin sairaanhoitopiirin kuntiin, Pukkinen sanoo.

Pukkisen mukaan päätös syntyi pitkän harkinnan tuloksena. Hän toteaa, että Vaasan sairaanhoitopiiri on ainoa, joka on Suomessa epidemian leviämisvaiheessa.

Rajoitukset kestävät nyt 20 päivää eli 31. lokakuuta saakka.

– On katsottu, että sillä pystytään sulkemaan pois mahdollisia tilanteita, joissa henkilöt saattaisivat levittää tartuntaa siitä tietämättään, Pukkinen sanoo.

– Vähäisemmillä rajoituksilla ei tähän tilanteeseen nyt katsottu olevan tarkoituksenmukaista vastata. Nyt on tosi kyseessä ja tilanne on kriittinen.

Lue seuraavaksi: Kaksi viikkoa ja yli 200 tartuntaa opiskelijoilla – katso päivä päivältä, miten koronatilanne räjähti maan pahimmaksi Vaasassa

Suositus: Ei järjestetä yksityisiäkään yli 10 hengen tilaisuuksia

Aluehallintoviraston päätöksen taustalla on Pohjanmaan koronakoordinaatiotyöryhmän vetoomus rajoituspäätöksen tekemiseksi.

Ryhmä esitti torstaisessa kokouksessaan toivomuksen, että yli 10 hengen yleisötilaisuudet ja julkiset kokoontumiset kielletään koko piirin alueella. Yleisötilaisuuksia ovat esimerkiksi konsertit, elokuvateatterinäytökset, yhtiökokoukset ja urheiluturnaukset. Yleisiä kokouksia ovat taas esimerkiksi julkiset mielenosoitukset.

Lisäksi Pohjanmaan koronakoordinaatioryhmä suosittelee vahvasti, ettei yli 10 hengen yksityistilaisuuksia myöskään järjestettäisi.

Ryhmä suosittelee myös, että vanhustenhuollon yksiköissä vierailut tapahtuisivat tarkasti hoidettavan omassa huoneessa ja yleisiä oleskelutiloja vältetään.

Lisäksi ryhmä muistuttaa vahvoista kasvomaski- ja turvaetäisyyssuosituksista sekä siitä, ettei pienimmissäkään koronatyyppisissä oireissa tule asioida esimerkiksi julkisissa tiloissa ja näin altistaa muita.

Tartuntoja ihmisten liikkuessa

AVI perustelee perjantaina tehtyä päätöstä sillä, että Vaasan sairaanhoitopiirin alueella koronatartuntojen määrä on lähtenyt merkittävään kasvuun viikolla 40.

Alueen on todettu olevan hybridistrategian toimintasuunnitelman kriteeristöllä taudin leviämisvaiheessa.

Tällä viikolla tartuntoja on alkanut esiintyä Vaasan kaupungin lisäksi myös sairaanhoitopiirin alueen muissa kunnissa ja näillä tartunnoilla on sairaanhoitopiiriltä saatujen tietojen mukaan yhteyksiä Vaasan kaupungissa järjestettyihin tapahtumiin.

Aluehallintoviraston perusteluissa todetaan, että tartuntoja on havaittu henkilöillä, jotka opiskelevat Vaasassa, mutta asuvat tai työskentelevät sairaanhoitopiirin alueen muissa kunnissa.

Ihmiset liikkuvat jokapäiväisen elämänsä puitteissa alueen sisällä. Lisäksi esimerkiksi urheilutapahtumia järjestetään useiden paikkakuntien alueella, ja niihin saavutaan usein myös muilta paikkakunnilta.

Tartuntatilanne Vaasan sairaanhoitopiirin alueella vaihtelee paikallisesti, ja eri paikkakuntien tilanne voi vaihdella myös ajallisesti.

Kunnilla mahdollisuus tarkentaa

Aluehallintovirasto toteaa päätöksessään, että kunnilla on mahdollisuus tiukentaa tai tarkentaa omilla päätöksillään sen tekemää päätöstä.

Paikkakunnat, joita määräys koskee, ovat: Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersören kunta, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa ja Vöyri.

Lue seuraavaksi:

30 hoitajaa tekee jopa 13-tuntisia päiviä Vaasassa – koronajäljittäjillä on jatkuva takamatka, kun tartuntojen määrä vain kasvaa

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Ensi viikko voi tuoda tiukempia koronarajoituksia – kokoontumisrajoituksia sekä lukioiden ja ammattikoulujen etäkoulua valmistellaan

Yksi silmälääkäri irtisanoutui ja toinen jäi virkavapaalle. Kymenlaaksolaisten silmät oli kuitenkin hoidettava.

Tästä alkoi tapahtumaketju, jonka lainmukaisuutta selvitetään parhaillaan markkinaoikeudessa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on esittänyt markkinaoikeudelle, että Kymenlaakson sote-kuntayhtymä Kymsotelle määrättäisiin 40 000 euron seuraamusmaksu laittomasta silmälääkäripalvelujen suorahankinnasta. Kymsote taas katsoo, että se on tehnyt parhaansa turvatakseen silmälääkäripalvelut.

Suorahankinnalla tarkoitetaan hankintaa, joka on tehty ilman tarjouskilpailua.

Lue myös: Kilpailu- ja kuluttajavirasto ehdottaa: Kymsotelle 40 000 euron seuraamukset laittomasta silmälääkäripalvelujen hankinnasta

Toinen suorahankinta oli liikaa

Tapahtumaketju alkoi vuonna 2019, kun Kymsote ulkoisti osan silmälääkäripalveluistaan suorahankinnalla turvatakseen silmälääkäripalvelut lääkärien lähdön jälkeen. Näin saa hankintalain mukaan tehdä äärimmäisessä kiireessä.

Sopimus tehtiin Coronaria-silmäklinikan kanssa vuodeksi, ja se tuli voimaan huhtikuussa 2019. Vuoden aikana Kymsoten oli määrä järjestää lääkäriasiansa niin, että silmälääkäripalvelut voitaisiin jälleen tuottaa itse. Toissijaisena vaihtoehtona oli kilpailuttaa palvelut.

Asiaa ei kuitenkaan saatu vuodessa kuntoon. Sen sijaan Kymsote päätti helmikuun 2020 lopussa, että aiemmin tehtyä suorahankintaa jatketaan puolella vuodella.

Tähän toiseen eli helmikuussa 2020 tapahtuneeseen suorahankintaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto on nyt puuttunut, sillä suorahankinta on sen näkemyksen mukaan laiton. Suorahankinnan saisi tehdä kiireellisyyden perusteella vain siinä laajuudessa kuin on välttämätöntä.

Kymsote: ”Tahtotila turvata silmälääkäripalvelut”

Kymsote katsoo toimineensa mahdollisimman nopeasti. Hallintojohtaja Ari Nevalainen korostaa Kymsoten tahtoa turvata silmälääkäripalvelut ja painottaa, että kuntayhtymällä on myös lain mukaan velvollisuus turvata palvelut.

– Koko ajan Kymsotella on ollut tahtotila turvata kymenlaaksolaisten silmälääkäripalvelut tavalla tai toisella. Se tässä on ollut tarkoituksena. Me katsomme, että olemme yrittäneet parhaan mahdollisen kykymme mukaan turvata silmälääkäripalvelut tässä valtakunnallisesti vaikeassa silmälääkäritilanteessa, Nevalainen sanoo.

Hänen mukaansa vuosi on käytännössä lyhyt aika laittaa palvelut kuntoon, sillä esimerkiksi asioiden valmistelu vie julkisella puolella aikaa.

Ei hakemuksia

Kymsotella oli halu järjestää silmälääkäripalvelut oman väen voimin.

Uuden silmälääkärin rekrytointi käynnistyi Kymsoten hallintojohtaja Ari Nevalaisen mukaan kesän 2019 kesälomien jälkeen. Paikka julkisen puolen silmälääkärinä ei kuitenkaan kiinnostanut hakijoita.

– Haettiin osastolääkäriä, mutta yhtään hakemusta ei tullut, Nevalainen kertoo.

Erikoistuvia lääkäreitä olisi hänen mukaansa mukaansa ollut tarjolla, mutta erikoistuva lääkäri tarvitsee ohjaajakseen valmiin, erikoistuneen lääkärin.

Ennen pitkää Kymsoten oli pakko myöntää, että kilpailuttaminen on ainut mahdollinen vaihtoehto. Tässä vaiheessa elettiin Nevalaisen mukaan loppuvuotta 2019.

KKV kysyi väliaikatietoja

Kymsoten hallitus päätti kilpailutuksen käynnistämisestä lopulta helmikuun 2020 viimeisenä päivänä. Samalla päätettiin jatkaa huhtikuussa 2019 alkanutta suorahankintaa Coronaria-silmäklinikalta puolella vuodella. Sinä aikana kilpailutus saataisiin hoidettua.

Kiinnostava yksityiskohta Kymsoten suorahankintapauksessa on se, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto tiedusteli silmälääkäripalvelujen tilanteesta jo ennen kuin kuntayhtymän hallitus teki päätöksen uudesta suorahankinnasta.

KKV lähetti 14. helmikuuta 2020 Kymsotelle kyselyn siitä, kuinka se aikoisi hoitaa silmälääkäripalvelunsa, kun sopimus Coronarian kanssa päättyisi. Kuntayhtymän vastauksen mukaan palveluja ei ollut otettu takaisin omaksi toiminnaksi. Myöskään niiden kilpailutusta ei ollut käynnistetty.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Max Jansson ei muista toista tapausta, jossa suorahankinta olisi tehty vasta sen jälkeen, kun asia on jo KKV:n tarkastelussa.

Sote-hankinnat korostuneet

KKV on valvonut hankintalain noudattamista ja etenkin laittomia suorahankintoja vuoden 2017 alusta lähtien.

Janssonin mukaan KKV:n käsittelyyn tulee vuosittain 100–200 vihjettä, joissa pyydetään selvittämään esimerkiksi laitonta suorahankintaa tai muuta hankinta-asiaa. Tarkempaan selvittelyyn päätyy noin 60 tapausta vuodessa. Näistä pieni osa johtaa toimenpiteisiin, kuten huomautukseen tai seuraamusmaksun esittämiseen.

Tähän mennessä KKV on ryhtynyt toimenpiteisiin alle 30:ssä hankintatapauksessa. Näistä valtaosa on tapahtunut kunnissa ja lähes suuri osa kuntayhtymissä.

Tutkimuspäällikkö Max Janssonin mukaan sote-kuntayhtymien hankinnat ovat viime aikoina hieman korostuneet KKV:n lähemmin tarkastelemien tapausten joukossa.

Miksi näin on, siitä KKV:llä ei ole tarkkaa tietoa. Erityisenä painopisteenä ne eivät ole Janssonin mukaan olleet. Yksi mahdollinen selitys on, että sote-hankinnat ovat tavallisesti hinnakkaita ja päätyvät siksi helpommin tarkasteluun. Esimerkiksi Kymsoten jälkimmäinen hammaslääkäripalvelujen osaulkoistus maksoi 720 000 euroa.

Ei unohdusta

Mikä laittomiin suorahankintoihin sitten johtaa – onko taustalla esimerkiksi kiirettä, tietämättömyyttä tai välinpitämättömyyttä?

– Varmaan näitä kaikkia, mutta yllättävän usein on tullut esiin se, että kun on tehty laiton suorahankinta, ei ole epätavallista, ettei esimerkiksi kirjallisia sopimuksia ole, Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Max Jansson kertoo.

Kirjallisten sopimusten puute kielii Janssonin mukaan siitä, ettei hankintoja tehdä kovinkaan järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti. Kun sopimushallinta on puutteellista, myös esimerkiksi sopimuskauden päättyminen voi jäädä huomaamatta.

– Huomataankin viime tipassa, että voi ei, meillä on kilpailuttamatta tämä, tämä ja tämä, mutta ne tarvitaan.

Sopimushallinnan puutteita on Janssonin mukaan ollut esimerkiksi pienissä kunnissa, joissa hankintatoimen resurssit ovat niukat. Jansson puhuu sopimushallinnasta yleisellä tasolla eikä ota kantaa siihen, onko Kymsoten tapauksen taustalla sopimuskauden päättymisen unohtaminen. Kymsoten hallintojohtaja Nevalainen kiistää unohduksen.

– Ei minkäänlaista unohdusta ole ollut meidän puolesta eikä huolimattomuutta. Tilanne on vain ollut kaiken kaikkiaan vaikea.

Kymsote laatii parhaillaan markkinaoikeudelle vastausta silmälääkäripalvelujen suorahankinnoista.

Kymenlaaksolaisten silmiä taas hoitaa tulevina vuosina Coronaria. Kymsote sai syyskuussa valmiiksi silmälääkäripalvelujen kilpailutuksen, ja yhtiö valikoitui palveluntuottajaksi kolmen vaihtoehdon joukosta.

Lue myös:

KKV esittää Mehiläisen ja Pihlajalinnan välisen yrityskaupan kieltämistä – yrityskauppa johtaisi todennäköisesti hintojen nousuun

Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Veikkauksen keskuspelijärjestelmän hankinta oli lainvastainen

Puolanka jatkoi sote-palveluiden ostamista yksityiseltä ilman kilpailutusta – Kilpailu- ja kuluttajavirasto vaatii yli sadantuhannen euron sakkoa

Pikku-Kuusiksen päiväkodin pihalla on käynnissä hiekkakakkutehdas. Ollaan Tampereen naapurikunnassa, 23 000 asukkaan Lempäälässä.

Yksi lapsista pyytää syliin, ja lastenhoitaja Henna Halme nostaa pikkuisen tottuneesti toisen lonkan päälle. Korona-ajan työhuolet ovat tuttuja lastenhoitajalle.

– Aluksi jännitti sairastumisriski. Lasten kanssa turvaväliä ei pysty pitämään.

– Nyt huoli on vähän väistynyt enkä ajattele asiaa päivittäin. Olen hyväksynyt, että tämä on minun paikkani ja se tulee, mikä tulee, Halme sanoo.

Lempäälän kunnan henkilöstölle tehty kysely kertoo, että huoli omasta tai läheisen sairastumisesta on tavallista. Kuusi työntekijää kymmenestä on ollut siitä huolissaan korona-aikana.

Yhtä moni sanoo, että työtahti on kiristynyt ja työstä on tullut henkisesti raskaampaa.

Moni pinnistelee äärirajoilla

Lempäälän kunta halusi saada tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista korona-aikana. Kysely laadittiin kesällä yhteistyössä eläkevakuuttaja Kevan kanssa. Sitä voidaan käyttää jatkossa myös muissa kunnissa ja julkisilla aloilla.

Kyselyyn vastasi syyskuussa 544 työntekijää kaikilta toimialoilta. Kyllä/ei -tyyppisten vastausten lisäksi saatiin lähes 1 400 avointa vastausta. Niissä on vielä perkaamista.

Kunnanjohtaja Heidi Rämö sanoo, että suurin haaste on henkinen jaksaminen.

– Kun me emme tiedä, koska tämä tilanne loppuu tai miten kauan se jatkuu. Nyt on jo pinnistelty äärirajoilla.

– 44 prosenttia koki, että he ovat olleet äärirajoilla jo pitkän aikaa. Se on todella iso prosenttiosuus vastanneista.

Puolet vastanneista kertoo kärsineensä henkisistä oireista korona-aikana. Yli puolet tuntee, että työhuolet ovat lisääntyneet vapaa-ajalla. Lempäälän kunnan työsuojeluvaltuutettu Milena Kaihari-Virtanen pitää sitä huolestuttavana.

– Se kertoo työn kuormittavuudesta. On epäselviä asioita, joista on syytä sopia työyhteisöissä. On huolta siitä, miten arki järjestyy, ovatko kaikki töissä ja voinko itse olla töissä.

Kyselyssä tuli myös kehuja ja kiitosta. Henkilöstö kiitti esihenkilöitä tuesta ja arjen juoksutuksesta työpaikoilla.

Yin joogan avulla eteenpäin

Lastenhoitaja Henna Halme on tyytyväinen työnantajansa toimintaan. Kevään tunnelmaa Halme kuvaa hiukan paniikinomaiseksi, mutta tilanne on helpottanut.

– Keväällä kyllä stressitasot nousivat, kun muutokset tapahtuivat niin nopeasti. Kun tilanne vakiintui ja saimme ajantasaiset ohjeet, stressi alkoi helpottaa ja arki lähti rullaamaan.

Halme toivoo työnantajalta ylipäätään nopeaa reagointia sekä yhdenmukaista ja selkeää ohjeistusta.

Lempäälän kunta aikoo tehdä tarvittavia parannuksia vastausten perusteella. Etäyhteyksin toteutetut kahvittelut ja hyvinvointihetket jatkuvat. Kunnanjohtaja Heidi Rämö kertoo, että jaksamisen tueksi on tarjottu esimerkiksi yin joogaa.

– Yin joogassa opitaan työkaluja siihen, miten me rauhoitamme mieltämme ja pääsemme vaikeista tilanteista eteenpäin.

Lue lisää:

Työpaikkojen tyky-päivät pistettiin jäihin, mutta toiminta keksi pian itsensä uudelleen – Tutkija: "Työkyky joko pysyy tai ei pysy"

Töitä tehdään syksylläkin koronan ehdoilla – työterveyspsykologi: "Tämä on maratonmatka, pikajuoksutaktiikalla ei pääse pitkälle"

Voiko työtehtävästä kieltäytyä koronariskin takia? "Kyllä voi, jos perustelut ovat hyvät", sanovat oikeusoppineet

Valtakunnansyyttäjän toimiston mukaan yhteensä 14 mielenosoittajaa on tehnyt rikosilmoituksen Elokapina-ympäristöliikkeen mielenosoituksen tapahtumista. Poliisi käytti lauantaina 3. lokakuuta OC-sumutetta kadun tukkineita mielenosoittajia vastaan Helsingin Kaisaniemessä.

Ilmoituksen tehneet katsovat, että poliisin voimankäyttö oli ylimitoitettua.

Tutkinnanjohtajana toimiva aluesyyttäjä Heidi Savurinne kertoo, että osa tutkintapyynnön asianomistajista kertoo, että poliisi ei antanut heille sumuttamisen jälkeen vettä. OC-sumutteen vaikutusta voi vähentää viileällä vedellä huuhtomalla.

Asiassa on yhä käynnissä esiselvitys. Päätöstä esitutkinnan aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä ei ole vielä tehty. Valtakunnansyyttäjän toimistossa selvitetään nyt, onko asiassa syytä epäillä rikosta.

Poliisihallitus tiedotti torstaina, että heidän käsityksensä mukaan poliisi toimi tilanteessa oikein.

– Me emme havainneet lain vastaista käytöstä poliisin puolelta, vaan poliisin tehtäviä on hoidettu säädetyin toimivaltuuksin. Tätä varmaan arvioidaan monesta kulmasta, sanoi poliisijohtaja Tomi Vuori Ylelle torstaina.

Aiemmin viikolla uutisoitiin myös useista mielenosoitukseen liittyneistä kanteluista eduskunnan oikeusasiamiehelle.

– Kanteluista ei ilmennyt, että kantelijat olisivat olleet mukana mielenosoituksessa. Kanteluissa viitattiin mediassa esillä olleisiin tietoihin ja kuviin, sanoi esittelijäneuvos Juha Haapamäki torstaina.

Elokapina-liikkeen edustaja Elina Kauppila kertoo, että he eivät tiedä, keitä kantelijat ovat.

Sen sijaan tutkintapyynnössä asianomistajiksi ilmoittautuneet ovat mielenosoituksen osanottajia, jotka kertovat saaneensa poliisin OC-sumutteesta. Kauppilan mukaan tutkintapyynnön on poliisille jättänyt liikkeen oikeusavustaja. Tutkintapyyntöä saatetaan myöhemmin täydentää uusilla asianomistajilla.

Elokapina-liike toteaa perjantaina lähettämässään tiedotteessa, ettei Poliisihallituksen tekemä selvitys ole sen mukaan todenmukainen. Liikkeen mukaan OC-sumutteen käyttö ei ollut poliisilain mukaista vähimmän haitan ja suhteellisuuden periaatetta noudattavaa voimankäyttöä.

Tehokkain ja lievin keino poliisilla olisi ollut mielenosoittajien fyysinen siirtäminen ja kiinniotto, liike kertoo.

Päivitys 9.10.2020 klo 15.03: Jutun rakennetta on muokattu ja siihen on lisätty tietoa.

Lue myös:

Poliisihallitus mielenosoittajien sumuttamisesta: Emme havainneet lainvastaista käytöstä poliisin puolelta – Helsingin poliisin päällikkö: Meille jäi vain huonoja vaihtoehtoja

Rikosoikeuden professori: Liikenteellinen haitta kevyt peruste voimankäytölle, poliisi saattoi sortua ylilyöntiin

Asiantuntija: Kaasusumuttimen käyttö rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan oli ylimitoitettua, poikkeaa poliisin aiemmasta linjasta

Lintujen syysmuutto jatkuu edelleen vilkkaana.

Seurasimme tässä jutussa lintujen muuttoa yhdessä ammattiluontokuvaaja Jari Peltomäen ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja, emeritusprofessori Esa Hohtolan kanssa Oulun lounaispuolella Liminganlahdella. Tallenne suorasta verkkolähetyksestä on edelleen nähtävissä.

Liminganlahti on Euroopan merkittävimpiä lintukosteikkoja. Kymmenet tuhannet linnut pesivät, levähtävät ja ruokailevat matalassa merenlahdessa. Paikka kerää myös lintubongareita ympäri maailmaa. Esimerkiksi suokukkoja on käyty kuvaamassa Amerikasta ja Kiinasta saakka.

Tänä syksynä Limingan asukkaat ovat ihmetelleet taivaan peittäviä hanhiparvia. Niitä on liikkeellä ennätysmäärä, joista suurin osa on metsähanhia. Liminganlahdella niitä on laskettu olevan 24 000 yksilöä.

Alueelta on bongattu myös muun muassa merikotkia, tyllejä, valkovikloja ja taigauunilintuja.

Ammattilaisten vinkit lintukuvaukseen

Lue alta Jari Peltomäen ja Esa Hohtolan vinkit aloitteleville lintukuvaajille.

1. Kuvaaminen kannattaa aloittaa siten, että siihen voi ryhtyä matalalla kynnykselle. Lintujen kuvaaminen on hyvä aloittaa esimerkiksi niiden ruokintalaudalta. Aseta ruokintalauta mahdollisuuksien mukaan hyvään ja valoisaan paikkaan. Lintuja voi kuvata myös sisältä, joten pidä kamera lähellä ikkunaa, josta näet ruokintalaudan.

2. Kameraa kannattaa pitää myös aina mukana, hieno lintukuva voi syntyä vaikka kauppareissun varrella. Lintukuvaus ei vaadi aina erillistä retkeä: lintutornista kuvaaminen voi olla pettymys, sillä linnut ovat usein kaukana.

3. Heti ei tarvitse ostaa kaikkea kuvaukseen vaadittavaa kalustoa, vaan alkuun pääsee myös kännykän kameralla.

4. Mikäli kuvauskärpänen puree toden teolla, hakeudu luontokuvaajien pariin. Heiltä voi saada vinkkejä kaluston hankintaan ja siihen, missä kannattaa kuvata.

Oletko sinä nähnyt tänä syksynä muuttolintuja? Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka!

Kasvomaskien käyttöön tulee lisää painetta. Useimmat urheiluseurat ovat ohjeistaneet maskien käyttöön erityisesti kisapaikoilla, jossa paikalla on joukkueita eri paikkakunnilta.

Kauden toivotaan pysyvän käynnissä näillä turvatoimilla.

Kotkassa KTP korisjunnujen vanhemmille on annettu ohjeet, että vanhemmat eivät pääse seuraamaan treenejä. Sisälle harjoitustiloihin pääsevät ainoastaan pelaajat ja valmentajat. Ovet pysyvät kiinni myös pienempien junioreiden peleissä. Vanhempien junioreiden pelejä on mahdollista päästä seuraamaan, mutta yleisölle suositellaan vahvasti maskien käyttöä.

– On tietenkin hyvä, että kaikki mahdollinen, mitä pystytään tekemään kauden jatkamiseksi, on ihan ehdoton juttu, sanoo koripallojuniorin isä Pasi Riiali.

Pelaajat itse käyttävät maskeja otteluihin tullessaan ja sieltä poistuessaan.

– Vähän ne ovat inhottavia naamalla. Kun niitä käyttää, niin kai se jotenkin auttaa. Niiden kanssa on ehkä vähän vaikea hengittää, kertoo KTP korisjuniori Luukas Riiali.

Seurojen ohjeet tulevat lajiliitolta, mutta myös Kotkan kaupunki ohjeistaa ja valvoo omalta osaltaan tilojen turvallista käyttöä.

Osassa lajeja on ollut tyypillistä, että vanhemmat ovat seuranneet lastensa harjoituksia. Tämä kausi poikkeaa aiemmista.

– On tietysti mielenkiintoista ja kivaa seurata oman lapsensa touhuja ja samalla vaihtaa muiden vanhempien kanssa kuulumisia. Nyt kuitenkin junioritoiminnassa vanhempien oleskelu halleissa evätään. Vähentämällä riskiä me toivottavasti mahdollistetaan se, että kausi viedään läpi ja liikuntatilojen ovet pysyvät auki toisin kuin viime keväänä, toivoo liikuntajohtaja Antti Mattila Kotkan kaupungilta.

Voimistelijat pyörähtävät kisareissuilla pikaisesti

Kotkan Naisvoimistelijoiden joukkuevoimistelun harjoituksia vanhempia ei ole päästetty seuraamaan ennen koronaakaan. Suurimmat muutokset ovat tulleet kilpailutoimintaan ja käytäntöjä on muutettu lajiliiton suositusten mukaisiksi. Kun vielä viime syksynä voimistelijat matkasivat kisapaikoille useamman joukkueen yhteiskuljetuksilla, nyt paikalle mennään omilla kyydeillä.

– Kyllähän ne yhteiset bussikuljetukset nostivat sitä yhteishenkeäkin, sanoo Kotkan Naisvoimistelijoiden puheenjohtaja Annukka Kiiski.

Nyt yhteishenkeä voi nostaa esimerkiksi yhdenmukaisilla maskeilla. Erään voimistelijan äiti ompeli seuran Lumina-joukkueelle kisa-asuun sopivat kasvomaskit. Maskeja käytetään kisoissa kaikkialla muualla paitsi lämmittelyn ja itse suorituksen aikana.

- Onhan tämä aika erilaista. Eikä aina niin kivaakaan, kun pitää jatkuvasti huolehtia turvaväleistä, olla tosi tarkka käsienpesusta ja käyttää maskia, kertoo Niia Auranen Lumina joukkueesta.

Kisapaikoilla vietetty aika on myös lyhentynyt minimiin.

– Aikaisemmin siellä saattoi vierähtää hyvinkin kymmenen tuntia. Nyt joukkueet ovat valmiita jo puolessatoista tunnissa, kun harjoitukset ja seuran muiden joukkueiden odottaminen ja kannustaminen on koronan takia jäänyt pois, kertoo Kotkan Naisvoimistelijoiden puheenjohtaja Annukka Kiiski.

Lumina voimistelujoukkueen Niia Aurasen mukaan tunnelmaan pääsee siitä huolimatta, että järjestelyt ovat muuttuneet koronan vuoksi.

– Nyt on ainakin tilaa vaihtaa vaatteita, kun jokaiselle joukkueelle on järjestetty omat pukuhuoneet. Ja itse ainakin pääsen hyvin kisafiilikseen kaikesta huolimatta, sanoo Niia Auranen

Vanhemmat pääsevät paikalle yleisöksi, mutta valmistautumisalueet ovat nyt rauhoitettu voimistelijoiden ja valmentajien käyttöön. Yleisölle on annettu myös suositus käyttää maskia. Liput hankitaan etukäteen netistä ja siinä yhteydessä kerätään yhteystiedot, jotta mahdollisen tartuntatapauksen ilmettyä kaikki paikalla olleet tavoitetaan.

Pelit vierasjoukkueiden kanssa lisäävät riskiä

Tällä hetkellä junioriurheilu on kriittistä koronan leviämisen kannalta, kun sarjat ovat käynnissä ja nuoret matkustavat kisa- ja pelireissuilla.

Turnauksista Kymenlaakson terveysviranomaiset antoivat tällä viikolla suosituksen, ettei niitä edes järjestettäisi. Tämän vuoksi esimerkiksi KTP suunnittelee muokkaavansa junioreiden koripalloturnausten aikataulua yksittäisiksi ottelutapahtumiksi.

Pelireissut ovat liikuntajohtaja Antti Mattilan mielestä iso haaste. Pallo on hänen mukaansa lajiliitoilla ja seuroilla.

– Näkisin niin, että isäntäseurat vastavat viimekädessä siitä, että se turvallisuus on taattua vierailijoilla. Myös liitot ovat avainasemassa. Heidän tulisi ohjeistaa selkeästi, mutta myös valvoa ja tarvittaessa myös jakaa sanktioita. Jos näitä asiaoita ei hoideta, niin se vaarantaa koko sen lajin sarjakauden, sanoo liikuntajohtaja Antti Mattila Kotkan kaupungilta.

Suuret lajiliitot suosittelevat maskia ottelutapahtumiin.

Seurat tarkkailevat tilannetta ja ohjeistukset elävät epiemiatilanteen muuttuessa. KTP Korisjunnujen uusimman ohjeen mukaan koulujen saleissa pelaavien pienempien junioreiden peleihin ei edes päästetä yleisöä.

– Ihan mukava, että olisi kannustusta ja saisi vähän tsemppiä yleisöstä. Mutta kyllä sitä ilmankin yleisöä pärjää, kun joukkuelaiset kannustavat, kertoo KTP korisjunnu Luukas Riiali.

Jääkiekkokatsomoon maski kasvoilla

Myös kotkalainen jääkiekkoseura Titaanit noudattaa kuuliaisesti Kotkan kaupungin ohjetta, eikä harjoituksia seuraamaan päästetä ylimääräisiä. Otteluissa yleisön toivotaan käyttävän maskeja, vaikka hallissa on väljää ja turvavälejä voidaan noudattaa.

Pelireissuilleen Titaanit eivät ota busseihin ylimääräisiä ihmisiä, ja pelin ulkopuolella joukkueella käytössä on maskit.

Jääkiekon Mestiksessä pelaava Imatran Ketterä vaatii yleisöltä maskin käyttöä. Seura on mestisseuroista ensimmäinen, joka on päätynyt maskipakkoon. Kasvosuojaimet jaetaan yleisölle jäähallin ovella.

"Useampi voisi käyttää"

Suojaimet ovat käytössä myös lappeenrantalaisen SaiPa salibandyn pelaajilla. SaiPa Salibandy seura noudattaa viranomaisten ja salibandyliiton koronaohjeita ja suosittaa maskien käyttöä julkisissa sisätiloissa.

– Jokaisella on kuitenkin omavastuu, joten osa käyttää ja osa ei. Moni joukkue on kuitenkin ottanut maskit käyttöön, sanoo Saipa Salibandyn toiminnanjohtaja Mika Heinonen.

Viime viikonloppuna SaiPa Salibandyn miesten divariottelussa vastustajajoukkueessa todettiin ottelun jälkeen koronatartunta. Seura oli antanut maskisuosituksen edellisenä päivänä. Maskeja oli tuolloin käytössä vain haravalla, vaikka niitä oli jaossa itse tapahtumassa.

– Mielestäni useampi voisi sitä käyttää, vaikka se käyttö perustuukin vapaaehtoisuuteen, toteaa Saipa Salibandyn toiminnanjohtaja Mika Heinonen.

Urheiluseurojen maskisuositusten myötä kasvosuojainten käyttö on lisääntynyt urheilutapahtumissa. Maskien käyttö lisääntyy myös yleisemmin koronatilanteen muuttuessa.

Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi perjantaina 2,5 vuoden vankeuteen miehen, joka syyllistyi alaikäisenä lukuisiin lapsiin kohdistuneisiin seksuaalirikoksiin.

Vuonna 1998 syntynyt mies tuomittiin neljästä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kolmestatoista lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kahdestatoista pakottamisesta seksuaaliseen tekoon, kolmesta seksuaaliseen tekoon pakottamisen yrityksestä, yhdestä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä ja yhdestä seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta.

Oikeuden mukaan mies muun muassa painosti lukuisia tyttöjä, joista nuorimmat olivat kymmenvuotiaita, lähettämään itsestään alastonkuvia tai -videoita sekä kuvamateriaalia, jossa tytöt esiintyivät seksuaalisella tavalla. Mies oli tekojen aikaan vuonna 2015 joko 16- tai 17-vuotias.

Aiheesta aiemmin: Suuri seksirikossarja Satakunnassa – nuori mies käytti hyväksi alaikäisiä tyttöjä viestipalveluissa

Oli syyntakeinen tekojen aikaan

Käräjäoikeuden mukaan poika painosti uhreja erilaisissa viestipalveluissa seksuaalissävytteisillä puheilla. Hän käski tyttöjä ottamaan itsestään kuvamateriaalia, jossa he ovat kokonaan tai osittain alasti tai alusvaatteissa ja esiintyvät seksuaalisella tavalla, muun muassa koskettelemalla itseään ja laittamalla sormen sukupuolielimeensä.

Poika myös oikeuden mukaan pakotti valtaosaa uhreista lähettämään kuvia ja videoita uhkaamalla muussa tapauksessa levittää jo saamiaan kuvia ja videoita tai muita tietoja. Yhdessä tapauksessa poika lupasi ja antoi rahaa korvaukseksi kuvista. Tämän takia yksi syytekohdista on seksuaalipalvelun ostaminen nuorelta.

Miehelle tehtiin käräjäkäsittelyn aikana mielentilatutkimus, jonka mukaan hän oli tekojen aikaan syyntakeinen.

– Kysymys on ollut päämäärätietoisesta toiminnasta, joka on sisältänyt asianomistajien manipulointia ja kiristämistä. Tuomitun on täytynyt ymmärtää tekojensa vahingollisuus, oikeus totesi tuomiosta annetussa julkisessa selosteessa.

Mies kiisti syytteet.

Pitkä käsittelyaika lievensi rangaistusta

Käräjäoikeus katsoi, että tuomitun syyksi luettu seksuaalirikollisuus vuoden 2015 keväästä syksyyn oli kokonaisuutena hyvin vakavaa.

– Kysymys ei ole ollut tuomitun väittämin tavoin poikkeuksellisesta ja äkkiarvaamattomasta houkutuksesta vaan useita kuukausia jatkuneista seksuaalisista teoista, joiden tekemiseen tuomittu on päämäärätietoisesti ja sinnikkäästi pyrkinyt asianomistajia manipuloimalla, painostamalla ja kiristämällä, oikeus sanoi.

Rangaistusta määrätessään oikeus huomioi, että mies oli ollut rikosten tekoaikaan alle 18-vuotias. Lisäksi asian käsittely esitutkinnasta tuomioon kesti kohtuuttoman pitkään, oikeus sanoi. Esitutkinta alkoi marraskuussa 2015 ja syytteet nostettiin maalis- ja kesäkuussa 2019.

– Asian viivytyksetön käsittely olisi ollut kaikille asianosaisille, myös tuomitulle, jo heidän ikänsäkin takia erityisen tärkeää. Oikeudenkäynnin kohtuuttoman pitkän keston rangaistusta alentava vaikutus on ollut kuusi kuukautta, oikeus katsoi.

Vankeusrangaistuksen lisäksi mies määrättiin maksamaan korvauksia uhreilleen kärsimyksestä, psyykkisen terveydentilan vahingoittumisesta aiheutuneesta tilapäisestä haitasta sekä kivusta ja särystä.

Pirkanmaan käräjäoikeus on antanut välituomion 85-vuotiaan naisen kuolemaan johtaneista tapahtumista. Tamperelainen mies määrätään mielentilan tutkimukseen.

Oikeuden mukaan mies on toiminut syytteessä kuvatulla rangaistavaksi säädetyllä tavalla. Oikeus ottaa kantaa rikoksen tahallisuuteen mielentilatutkimuksen jälkeen.

Tamperelaiselle miehelle vaadittiin ehdotonta vankeutta 85-vuotiaan anoppinsa taposta. Teko sattui Tampereella heinäkuun puolivälissä.

Syyttäjän mukaan mies ensin tönäisi ja sitten potki tai löi vanhusta lattialla. Nainen menehtyi saamiinsa vammoihin elokuussa sairaalassa.

Mies myönsi aiheuttaneensa vammat, mutta kiisti tapon. Hän vetosi siihen, että luuli aluksi uhria ulkopuoliseksi, koska mies on melkein sokea.

Lue lisää:

Miehelle vaaditaan ehdotonta vankeutta 85-vuotiaan anoppinsa taposta

Menikö luokkakuva taas vakavaksi tuijotukseksi? Näkyykö omassa koulukuvassasi aina sama taustakangas? Mihin koulukuvia edes tarvitaan, kun puhelimella saa itse hauskempia?

Yle Mix jakaa uudella videolla vinkit sähäkämpiin koulufotoihin.

Maatullin ala-asteen kuudesluokkalaiset haaveilevat unelmien luokkakuvasta, ja Jasmin juttelee ammattikuvaajien kanssa siitä, miksei koulukuvissa vaihdu muukin kuin vain vaatteet ja hiustyyli.

Yle Mixin uudet videot ilmestyvät Youtubeen ja Yle Areenaan keskiviikkoisin ja perjantaisin. Voit seurata Yle Mixiä myös Tiktokissa tunnuksella @ylemix.

Lue lisää:

"Kommentoi tuonne alle, jos sulla on juttuaiheita" – Yle Mix on uutispalvelu lapsille, katso ensimmäinen video Areenasta tai Youtubesta

Useat satakuntalaiset ravintoloitsijat ja valtakunnallisen Noho-ravintolayhtiön johtaja Aku Vikström syyttävät lehtimainoksessaan perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd.) ravintola-alan kriisistä ja ravintoloitsijoiden rääkkäämisestä.

Mainos on julkaistu satakuntalaisissa lehdissä Satakunnan Kansassa ja Länsi-Suomessa etusivulla.

– Nyt valot sammutetaan täysin, ja ministeri, sormi katkaisijalla on teidän.

Ravintoloitsijoiden maksamassa mainoksessa katsotaan, että ravintoloille asetetut koronarajoitukset ovat ylimitoitettuja. Heidän mielestään ravintolat eivät ole koronan kannalta sen riskialttiimpia kuin muutkaan paikat, joissa ihmiset kokoontuvat.

– Olisi reilua, että ravintola- ja matkailualan yritykset saisivat itse huolehtia toimintansa turvallisuudesta ja vastuullisuudesta – kuten muutkin toimialat, mainoksessa todetaan.

"Ei politikointia"

Yksi allekirjoittajista, ravintola Dominoa Raumalla pyörittävä Antti Laine katsoo, että tekstissä ei ollut kyse poliittisesta kiistakirjoituksesta vaan tavasta viestiä ministeri Kiurulle, joka ei ole halunnut yhteistyötä ravintoloiden kanssa.

– En sanoisi, että tämä on politikointia. Tämä on info alueen yrittäjiltä kansalaisille, miten meidän alamme yrityksiä on kohdeltu. Politikoinnista voidaan kysyä, onko tämä sosiaali- ja terveysministeriöltä pelkkää alkoholipolitiikkaa. Onko rajoituksilla mitään tekemistä itse taudin kanssa? Laine sanoo.

Laineen mielestä ministeriö antaa sanavalinnoillaan kuten puheella "uudesta normaalista" ymmärtää, että säädöksistä voi tulla pysyviä.

– Suomessa on perustuslain myöntämä yrittäjänvapaus, jota ei pysty muuttamaan tuosta vain yhden ministerin sanoilla.

Oppositiopuolue kokoomus on ilmoittanut samana päivänä mainoksen julkaisun kanssa eli perjantaina vaativansa ministeri Kiurun eroa.

Kritiikkiä THL:lle

Ravintoloitsija Laine vaatii, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeiden sijasta päätöksiä tehdessä pitäisi ottaa mukaan kaikki eduskuntapuolueet.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan korona on levinnyt ravintoloissa merkittävästi. THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen arvioi äskettäin, että elo–syyskuun tartunnoista ainakin 200 oli peräisin ravintoloista. Vaasassa ravintoloissa on viime aikoina sattunut paljon korona-altistumisia.

Ravintoloitsija Antti Laine sanoo ymmärtävänsä, että ravintolat ovat helppo kohde rajoituksille.

– Emme ole niinsanotusti välttämättömyys ihmisten arjessa, koska kyse on vapaa-ajan toiminnasta. Mutta suomalainen tarvitsee ravintola-alaa mielenterveyden hyvinvointiin. Eihän siitä mitään tule, että kaikki suljetaan ja kaikki kielletään! Se aiheuttaa pitkällä aikavälillä paljon isompia ongelmia.

Kiurua ei tavoitettu kommentoimaan

Tällä viikolla voimaan tulleiden rajoitusten jälkeen anniskelu loppuu ravintoloissa puoliltaöin, ja ravintoloiden on sulkeuduttava kello yksi yöllä. Koronan leviämisalueilla rajoitukset ovat tiukempia, mutta Satakunta ei tällä hetkellä lukeudu näihin alueisiin.

Yle ei ole tavoittanut ministeri Krista Kiurua kommentoimaan mainoksen väitteitä. Kiuru on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevissa neuvotteluissa koko perjantaipäivän. Myöskään STT ei ole tavoittanut Kiurua.

16.47 korjattu ministeri Kiurun titteli oikein.

Satakunta kumpulalaista kokoontui syyskuun lopussa poikkeuksellisiin hautajaisiin.

Surutyön kohde oli Limingantien varrella sijaitseva miljardeja vuosia vanha harmaa kallio. Hautakynttilät sytytettiin alueen asukkaille tärkeän paikan muistoksi siksi, että kallio aiotaan räjäyttää.

– Se on ollut myös kyläjuhlien pitopaikka. Siellä on esiintynyt muun muassa Katri Helena ja Anna Puu, kertoo kumpulalainen Liisa Isotalo.

– Tontti on toiminut henkireikänä siitä lähtien, kun Kumpula 1900-luvun alussa rakennettiin. Minä olen lapsena leikkinyt kalliolla, samoin minun lapseni sekä lapsenlapseni. Esimerkiksi peffamäkeä voi laskea lähiluonnossa vain siellä, kertoo Isotalo.

Hiljattain kallio parturoitiin paljaaksi puista. Louhinta alkanee lähikuukausina.

Asukkaiden rakennusluvasta toukokuussa jättämää valitusta käsitellään parhaillaan hallinto-oikeudessa. Kesällä hallinto-oikeus hylkäsi aloittamisluvasta tehdyn valituksen. Sen vuoksi valmistelevia töitä on jo tehty, muun muassa puut on kaadettu.

Jos rakennusluvasta tehty valitus hylätään, nousee paikalle lähes nelikerroksisen talon korkuinen 150-paikkainen päiväkoti.

Hautajaiset olivat toistaiseksi viimeinen näytös päiväkodin rakentamisen vastustamisessa.

"Kaupunki ei ole kuunnellut meitä"

Kumpulalaiset ovat yrittäneet estää päiväkodin rakentamisen kallion paikalle eri tavoin puolentoista vuoden ajan. Asukkaat kertovat, että he eivät vastusta päiväkotia, vaan nimenomaan kallion tuhoamista.

– Olemme alusta lähtien ehdottaneet, että päiväkoti rakennettaisiin vieressä olevalle hiekkakentälle, jossa oli 90-luvulla väliaikainen koulu ja kallio säilyisi lasten leikkipaikkana, kertoo Isotalo.

Asukkaat kokevat, ettei kaupunki ei ole kuullut heitä. Hiljattain kumpulalaiset ojensivat kaupungin edustajalle adressin, johon oli kirjoitettu 370 nimeä. Se oli kumpulalaisten tyytymättömyyden ilmaus epäonnistuneesta yhteistyöstä.

– Pöyristyttävää, kun sanotaan, että kaupunki haluaa osallistaa ihmisiä. Meidän kokemuksemme on, ettemme todellakaan ole tulleet kuulluiksi. Kaupunki on koko ajan vedonnut neljännesvuosisata sitten tehtyyn kaavaan ja siihen, että nyt on niin kiire, että pitää jo ruveta tekemään. Kuulostaa järjettömältä, kun on miljardeja vuosia vanha kallio. Mikä helkutin kiire sen räjäyttämisellä olisi, puuskahtaa Isotalo.

Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho tyrmää väitteet siitä, että asukkaita ei olisi kuultu.

– Kuuleminenhan ei tarkoita sitä että saa aina tahtonsa läpi, vaan sitä että osapuolet ovat tietoisia mitä ollaan tekemässä ja mitä on taustalla. Mihin pyritään ja minkä takia. Tässä tapauksessa aikataulukysymys oli kovin kriittinen. Ehkä me ei olla oltu tuossa niin fiksuja tai etupainotteisia naapuruston kanssa.

Virkamiehet: päiväkotia tarvitaan pian

Kaikki on mennyt lain mukaan, mutta se ei asukkaita lohduta. Kumpulan kalliotontilla on voimassa vuonna 1996 laadittu kunnallisessa päätöksenteossa asukkaiden kanssa vuorovaikutuksessa laadittu asemakaava, joka osoittaa käyttötarkoitukseksi päiväkodin.

– Oletettavasti voidaan pohtia, ketä silloin loukattaisiin, jos päädyttäisiin sijoittamaan koulut ja päiväkodit joihinkin muihin paikkoihin kuin mihin ne on alunperin suunniteltu, miettii tekninen johtaja Kari Pudas Kaupunkiympäristön toimialalta.

Virkamiesten mukaan kaavaprosessia ei ole edes realistista käynnistää uudelleen, koska päiväkoti tarvitaan vajaan kahden vuoden päästä. Silloin päättyy päiväkotina tällä hetkellä toimivan tilapäistilan käyttö.

Jos päiväkodille etsittäisiin uusi tontti, sen toteutuminen kaavaprosesseineen lykkäisi hanketta useilla vuosilla, arvioi tekninen johtaja Kari Pudas Helsingin kaupungilta.

– Tunnistamme kyllä asukkaiden tuskan, mutta ei olla tiedostettu muita ratkaisuja tähän asiaan. Uuden paikan kaavoittaminen kestäisi ainakin neljä ja puoli vuotta. Valitusten kautta siihen tulisi vielä vuosia lisää, arvioi tekninen johtaja Pudas.

Myös Keskuspuistossa Pirkkolassa kaupunkilaiset ryhtyivät toimiin lähiluonnon säilymiseksi vasta, kun urheiluhallin rakennustyöt olivat käynnistymässä.

Onko jokin muuttunut? Onko lähiluonnosta tullut kaupunkilaisille aiempaa tärkeämpi?

– Päiväkodin vastustus Kumpulassa on kyllä poikkeuksellisen suurta, mutta se että muutokset omassa elinympäristössä koetaan haastaviksi, ei ole mikään uusi ilmiö. Kun totutaan johonkin näkymään ja siihen tuleekin jotain eteen, se aiheuttaa pahaa mieltä, sanoo toimialajohtaja Aho.

Pirkkolassa urheiluhallin kaava oli tehty vuonna 2014, Kumpulan päiväkodin jo vuonna 1996.

– Meillä on jonkin verran alueita, joissa kaavojen mukaiset tontit eivät ole lähteneet heti rakentumaan ja alueen asukkaat ovat niillä oleskelleet ja leikkineet ja sitten kun niille aletaan rakentamaan, se herättää pettymyksiä, kertoo kaupunkiympäristön toimialajohtaja Aho

– Pidän kyllä positiivisena asiana, että kaupunkilaiset ovat aktiivisia ja seuraavat mitä ympäristössä tapahtuu ja ottavat kantaa. Siitä syntyy tietysti konflikteja ja niitä täytyy eri konsteilla taklata.

Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho katsoo Kumpulan ja Pirkkolan tapausten osoittavan, että vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa pitää edelleen parantaa.

– Se ei voi tarkoittaa sitä, että keskusteltaisiin siitä toteutuuko hanke vai ei, mutta eri osapuolet olisivat syvemmin tietoisia siitä, mitä on tulossa ennen kuin ryhdytään louhimaan. Viestintää, vuorovaikutusta ja tapaamisia paikan päällä, luettelee toimialajohtaja Aho.

Lähiluonnon merkityksen kasvaminen kaupungin tiivistyessä vaatii enemmän myös viestinnältä ja vuorovaikutukselta, tiedostaa toimialajohtaja Aho.

Tulevien rakennushankkeiden osalta kaupunki lupaa kehittää vuorovaikutusta asukkaiden kanssa.

– Jos onnistutaan huonommin, siitä opitaan ja yritetään olla parempia. Suunnittelemme kaupunkia kaupunkilaisille ja heidän kanssaan, vakuuttaa toimialajohtaja Aho.

Lue lisää:

Helsinki on valmis neuvottelemaan kiistellyn Keskuspuiston urheiluhallin uudesta paikasta – Halliyrittäjä: "Suojellaanko mieluummin sammalta kuin lapsia?"