Quantcast
Channel: Yle Uutiset | kotimaa | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 129897 articles
Browse latest View live

LVM: Uuden rautatien suunnittelua jatketaan Kouvolan kautta – Kotkan lupaamat miljoonat eivät muuttaneet ministeriön kantaa

$
0
0

Liikenne- ja viestintäministeriö esittää talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle, että uutta itäisen ratalinjauksen hankeyhtiöneuvotteluja jatketaan niin sanotun itäradan osalta. Ministeriö tiedotti asiasta tänään perjantaina.

Itäradaksi kutsutaan Porvoon ja Kouvolan kautta kulkevaa ratavaihtoehtoa. LVM:n esitys tulee talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyyn loppusyksystä.

Ministeriö tiedotti syyskuun lopussa, että uuden raideyhteyden hankeyhtiöneuvotteluja jatketaan itäradan osalta.

Ministeriön mukaan tässä vaihtoehdossa kuntien rahoitusosuus täyttyi, kun taas toisen vaihtoehdon eli Kotkan kautta kulkevan itäisen rantaradan osalta rahoitus näytti jäävän vajaaksi.

Ratavaihtoehdot nousivat uudelleen keskusteluun, kun Kotkan kaupunki päätti lisätä rahoitustaan itäisen rantaradan suunnittelemiseksi.

Lue myös: Kynsin hampain itäisestä rantaradasta kiinni pitävä Kotka löi pöytään 16 miljoonaa euroa lisää, eikä ehkä turhaan – LVM: ''Arvioimme uudestaan''

Ministeriö: Kotkan lisärahoitus tiedossa

Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa tänään julkaistussa tiedotteessaan, että se on tietoinen Kotkan valtuuston päätöksestä lisätä rahoitusta niin, että myös itäisen rantaradan hankeyhtiön rahoitusosuus täyttyisi.

Ministeriö kuitenkin pitää kiinni Kouvolan kautta kulkevasta vaihtoehdosta. Se on selvitysten mukaan uusista itäisistä ratavaihtoehdoista kannattavampi.

Ministeriö kertoo aloittaneensa 7. lokakuuta keskustelut Porvoo–Kouvola-ratalinjauksen suunnitteluhankeyhtiöön sitoutuneiden kuntien kanssa.

Ratalinjaus oli esillä myös eduskunnan budjettikeskustelussa perjantaina, kun liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalta (sd.) kysyttiin ratalinjauksesta. Harakka vahvisti ministeriön esittävän Kouvolan kautta kulkevaa vaihtoehtoa.

Lue myös:

Kuntaministeri Sirpa Paatero jättää vastuun ratahankkeiden jatkosta liikenne- ja viestintäministeriölle: "En tiedä minkäänlaista aikatauluhaarukkaa"

Kotkan kaupunki lyö pöytään 16 miljoonaa euroa lisää rahaa saadakseen mieleisensä rautatien – summa vastaa 2 vuoden investointeja

Ministeriö haluaa uuden rautatien Helsingistä Kouvolaan – itäinen rantarata jäämässä haaveeksi

Porvoo-Kouvola-reitti veti pitemmän korren itäsuunnan ratavalmistelussa


Syyslomalle lähdetään kiihtyvässä koronatilanteessa – HUSin Järvinen: Turvaohjeista ei voi lomailla, mutta muuten paussi on ihmisille tarpeen

$
0
0

Syyslomille lähdetään tänä syksynä tilanteessa, jossa koronatartuntojen määrä on noussut merkittävästi eri puolilla Suomea. Osa koululaisista on lomalla ensi viikolla, osalla alueista syyslomaa vietetään puolestaan viikkoa myöhemmin.

HUSin ylilääkärin Asko Järvisen ohjeet syyslomalle lähteville perheille ovat tutut: turvavälit, käsienpesu ja tarvittaessa maskit.

– Tauti ei muutu, vaikka ollaan lomalla, Asko Järvinen toteaa.

Järvisen mielestä riskialttiita saattavat kotimaan syyslomanvietossa olla esimerkiksi ne tilanteet, joissa ollaan läheisten ihmisten luona tai tuttujen kanssa muuten läheisesti tekemisissä. Ystävien ja sukulaisten kanssa turvavälit saattavat unohtua helpommin kuin vieraampien ihmisten kesken.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kehottaa syyslomalaisia kiinnittämään erityistä huomiota hygieniaan, turvaväleihin ja maskien käyttöön. THL kannustaa nettisivuille kootuissa syyslomalaisille suunnatuissa ohjeissaan myös esimerkiksi lataamaan puhelimeen Koronavilkun, jonka kautta voi saada tiedon, jos syyslomamatkalla tietämättään altistuu koronalle.

Tarkista alueittaiset ohjeistukset, merkittäviä eroja

Koronaohjeistukset voivat tällä hetkellä muuttua nopeastikin, ja suositukset ja rajoitukset voivat vaihdella alueittain.

– Kaikkialla varmasti toivotaan, että ne, jotka tulevat toiselta alueelta, noudattavat paikallisia ohjeita, HUSin ylilääkäri Asko Järvinen painottaa.

Kuvassa on ylilääkäri Asko Järvinen, joka kuvattiin Meilahden sairaala-alueella heinäkuussa 2020.
HUSin ylilääkäri Asko Järvinen.Silja Viitala / Yle

Esimerkiksi maskin käyttöön liittyvissä ohjeissa ja kokoontumisrajoituksissa on alueittaisia eroja. Alla olevasta jutusta löytyvät linkit eri sairaanhoitopiirien koronasivuille, joille on koottu ajankohtaiset tiedot kunkin alueen koronasuosituksista ja tarpeellisista yhteystiedoista.

THL neuvoo verkkosivuillaan syyslomalaisia noudattamaan myös niitä järjestelyitä, joita matkailuyrittäjät ovat tehneet hygienian ja turvallisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi hotellit saattavat porrastaa ruokailuja ja aktiviteettien osallistujamäärissä voi olla rajoituksia.

Oma aika voi olla lomalla tärkeää

Vaikka syysloman viettäminen voi tänä vuonna monissa perheissä poiketa aiemmista vuosista, Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen pitää breikkiä juuri nyt tarpeellisena.

– Koululaiset pääsivät kesän jälkeen kouluun, melko normaaliin arkeen, mutta korona on kuitenkin koko ajan ollut siellä taustalla. Se aiheuttaa jännitystä. Ei pystytä olemaan niin kuin ennen, Tarja Satuli-Kukkonen sanoo.

Monessa perheessä ihan tavallinen kiireetön yhdessäolo, vaikkapa ruuanlaitto tai lähiretkeily, on tervetullutta lomanviettoa. Toisaalta tiivistä yhdessäoloa on monissa perheissä voinut koronatilanteen vuoksi olla aiempaa enemmän, ja siksi moni voi kaivata lomalla myös ainakin hetkittäin omaa rauhaa.

– On tärkeää, että perheet viettävät yhteistä aikaa. Toisaalta oman ajan antaminen kullekin perheenjäsenelle on mielestäni myös tosi tärkeää, Satuli-Kukkonen sanoo.

Perheiden tilanteet myös vaihtelevat, eikä kaikissa perheissä vanhemmilla ole mahdollisuutta viettää syyslomaa.

HUSin ylilääkärin Asko Järvisen mielestä syyslomaa voi koronatilanteesta huolimatta viettää hyvillä mielin. Turvaohjeista ei voi pitää lomaa, mutta muuten tauko on arjen keskellä hänen mielestään tarpeen.

– Kyllä ihmiset tarvitsevat paussia, Järvinen sanoo.

Epidemiatilanteen riskit voivat kasvaa, kun ihmiset liikkuvat tavanomaista enemmän ja tartunnat voivat kulkeutua alueille, joilla niitä on tällä hetkellä muita alueita vähemmän. Järvinen korostaa, että tartunnat on saatava rajattua. Hän pitää kotimaan syyslomailun riskejä kuitenkin maltillisina, kunhan turvaohjeistuksia ja suosituksia noudatetaan.

– En pidä sitä ihan hirveän isona riskinä, jos ihmiset käyttäytyvät järkevästi, Asko Järvinen sanoo.

Lue lisää:

THL:n nettisivut: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset

Pohjanmaalla kielletään yli 10 hengen tilaisuudet lokakuun ajaksi – AVI perustelee: "Nyt on tosi kyseessä ja tilanne kriittinen"

Ensi viikko voi tuoda tiukempia koronarajoituksia – kokoontumisrajoituksia sekä lukioiden ja ammattikoulujen etäkoulua valmistellaan

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Teatteriohjaaja hyppäsi kirjastoauton rattiin ja vie nyt kulttuuria pienille paikoille: "Navetan ja päärakennuksen välissä pitää varoa räystästä"

$
0
0

"Ooo, kirjastoauto!"

Keltainen kirjastoauto Käkriäinen kurvaa savonlinnalaiskoulun alapihalle. Liuta lapsia on odottamassa jo kaukaa tunnistettavan auton saapumista.

Koronarajoitteiden takia kirjastoautoon voi tulla kolme henkilöä kerrallaan.

Kirjastoautojen määrä on romahtanut parissakymmenessä vuodessa. Nykyään Suomessa on liikenteessä 135 kirjastoautoa, kun 2000-luvun alussa niitä oli parisensataa.

Etelä-Savossa kirjastoautot ovat tällä vuosituhannella vähentyneet lähes 70 prosenttia. Tällä hetkellä maakunnassa liikennöi neljä kirjastoautoa.

Teatterimaailmasta kirjastoauton rattiin

Savonlinnan kirjastoauto Käkriäinen on ollut ajossa lokakuun alusta lähtien, ja ratin takana on uusi kasvo, Niko Taskinen.

– Kun olen tästä uudesta työstäni kertonut tuttaville ja ystäville, niin lähes poikkeuksetta heidän reaktionsa ovat olleet lapsuusmuistoja huokuvaa ihastelua, hän sanoo.

Käkriäisen porhaltaessa maantiellä ihmiset kääntyvät usein katsomaan ja moikkailevat autolle.

Uusi kirjastoautovirkailija on aiemmin työskennellyt teatterissa. Hyppäys teatteriohjaajasta kirjastoauton rattiin on ollut luonteva, sillä Taskisella on myös yleisötyökokemusta. Hän kertoo olleensa taannoin Lapin alueteatterissa kiertueryhmässä.

– Veimme silloin taidetta, kulttuuria ja tietoa pienille paikkakunnille isoilla autoilla: se on ihan tuttua.

Nelosluokkalaisia Savonlinnan kirjastoautossa
Emilia Lahtinen (edessä), Sanni Leinonen ja Topias Olli tutustuivat innolla kirjastoauton tarjontaan.Esa Huuhko / Yle

Kirjastoauto nielee nelisentuhatta kirjaa

Käkriäinen palvelee taajama- ja maaseutualueen asukkaita pääsääntöisesti tutuilla reiteillä. Kouluilla ja päiväkodeilla se pysähtyy parin viikon välein.

Talvisalon koulun Heikinpohjan toimipisteen nelosluokkalaiset Sanni Leinonen ja Emilia Lahtinen sekä kolmosluokkalainen Topias Olli tutustuivat innolla kirjastoauton tarjontaan.

Käkriäisessä on nelisentuhatta kirjaa, viitisentoista aikakauslehtivuosikertaa, dvd-elokuvia, musiikkia cd-levyinä ja äänikirjoja.

Lahtiselle ja Ollille kirjastoautokäynti on ensimmäinen. Molemmat kertovat suosikkikirjakseen Harry Potterit.

Leinoselle puolestaan kirjastoauto Käkriäinen on tuttu entuudestaan.

– Lukeminen on tärkeää, koska se on hauskaa, hän sanoo.

Maaseutuparkkeeraaminen vaatii tarkkuutta

Niko Taskisen pesti alkoi syyskuussa pari viikkoa kestäneellä perehdytysajolla. Mentorina on toiminut Käkriäisen entinen kirjastoautovirkailija Reijo Karjalainen, joka jäi eläkkeelle tammikuun lopussa.

– Reijo on istunut minun vieressä ja opastanut kädestä pitäen kirjastoauton reitit ja jokaikisen pysäkin, Taskinen sanoo.

Osa kirjastoauton pysäkeistä saattaa sijaita esimerkiksi maalaistalon pihassa. Silloin parkkeeraaminenkin on tarkkaa puuhaa. On väisteltävä kieli keskellä suuta talon kulmia ja lippoja.

– Ihan pienillä kylillä saatetaan mennä maatalon pihaan navetan ja päärakennuksen välistä ja siellä pitää varoa räystästä ja nurmikoita.

Tyypillinen kirjastoauton pysäkki on kuitenkin tavallinen parkkipaikka tai esimerkiksi koulun piha.

Savonlinnan kirjastoauton pysäkki
Tyypillinen kirjastoauton pysäkki on esimerkiksi koulun piha.Esa Huuhko / Yle

Toistaiseksi Taskisen aika on mennyt lähinnä kirjastoauton ajon opettelussa: miten tullaan pysäkille ja minne pystyy peruuttamaan.

Kahdenkymmenen teatterivuoden aikana kirjallisuus on kuitenkin kuulunut kiinteästi Taskisen elämään.

– Minä vähän jo odotan, että pääsen syöttämään kirjasuosikkejani ihmisille.

Savonlinnassa kirjastovirkailijoiden lukuvinkkejä kannattaa hyödyntää: niin voi tehdä vaikkapa kirjakassipalvelun avulla.

Kuka tahansa voi tilata etukäteen jostain tietystä aiheesta kirjoja, jotka pakataan kirjakassiin ja tuodaan kirjastoauton pysäkille.

Kesästä lähtien oppilaitoksille on tehty myös kirjavinkkivideoita.

Suunnitelmissa uuden kirjastoauton hankinta

Käkriäinen otettiin käyttöön parisenkymmentä vuotta sitten, ja se alkaa olla elämänkaarensa loppupäässä.

Uusi kirjastoauto on kallis investointi. Itä-Suomen aluehallintovirastosta arvioidaan sen kustannuksiksi vähintään 400 000 euroa.

Savonlinna on hakenut opetus- ja kulttuuriministeriöltä kertaluontoista uuden kirjastoauton hankinta-avustusta. Sitä voi saada korkeintaan 125 000 euroa. Uuden kirjastoauton hankinta on tehtävä viimeistään vuonna 2022.

Yhteensä miljoonan euron avustusta on hakenut reilut parikymmentä kuntaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää avustuksen saajista syksyn aikana.

Avustuksen lisäksi uuteen kirjastoautoon tarvitaan myös kaupungin rahallista panostusta. Savonlinnan kaupungin sivistyslautakunnassa investointi on esillä parin viikon päästä.

Kaupunginhallitus käsittelee investointia marraskuussa, ja kaupunginvaltuusto tekee lopullisen päätöksen joulukuussa.

Kirjastoauto on ollut liipaisimella Savonlinnassa monta kertaa. Kaupunginvaltuusto on kuitenkin aina päättänyt jatkaa kirjastoautotoimintaa.

Savonlinnan uusi kirjastoautovirkailija Niko Taskinen
Niko Taskiselle hyppäys teatteriohjaasta kirjastoauton rattiin on ollut luonteva.Esa Huuhko / Yle

Uudenlaista tapahtumallisuutta

Savonlinnassa halutaan kehittää kirjastoautotoimintaa asiakaslähtöisemmäksi ja tapahtumallisemmaksi. Taskinen kertoo jo useamman tapahtumanjärjestäjän olleen yhteydessä.

– Kirjastoauto voisi mennä esimerkiksi vieraaksi kulttuuritapahtumiin. Tarkoitus on kehittää kirjastoauton normaalin tärkeän perustehtävän rinnalle myös uusia kujeita.

Taskinen kuvailee uutta työtään mielenkiintoiseksi ja jännittäväksi. Jo teatterissa ollessaan hän mietti yhteistyökuvioita kirjastoauton kanssa.

Nyt Taskinen pääsee auton ratissa siihen itse vaikuttamaan ja sekös häntä vasta ilahduttaakin. Verkostot teatteriyhteistyölle ovat ainakin hyvät.

Voit keskustella aiheesta 10.10. klo 23 asti.

Kymmenien suomalaisten ruskaretki Ylläksellä muuttui murheeksi – näin koronaketju levisi päivä päivältä ympäri Suomen

$
0
0

Punakeltaisena loistanut maaruska ja aurinko helli lomalaisia Ylläksellä syyskuun puolivälissä. Vaelluskengät rapisivat poluilla, ihmiset vetivät henkeä poikkeuksellisten kuukausien jälkeen.

Kun Lapista palattiin kotiin, monen loma sai synkkiä sävyjä.

Tässä jutussa kerromme, miten Suomen suurimpiin kuuluva tartuntaketju eteni.

Äkäslompolossa keikkaillut Meiju Suvas järkyttyi nähdessään otsikot tartuntaketjusta.

– Olin ihan shokissa. Mietin, että tuolla minä asuin ja tuolla kävin keikalla. Ajattelin, että helskutti nyt sitä ollaan altistuneita. Menin tietysti heti testiin, Suvas kertoo.

Samaan aikaan bändin rumpali soitti kertoakseen, että muutamia päiviä aiemmin noussut korkea kuume oli koronavirusta. Suvas odotti omaa testitulostaan kuusi tuntia ja hermoili.

– Ajattelin äitiäni ja näitä muita keikkoja, kyllä se jännitti. Se oli kyllä rankka päivä.

Suvaksen ja muiden bändiläisten testitulos oli negatiivinen. Rumpali sairasti, niin kuin kymmenet ihmiset eri puolilla Suomea.

Kolarin terveyskeskuksen johtava lääkäri Ulla Ylläsjärvi on tyytyväinen uuteen toimintamalliin.
Kolarin johtava lääkäri Ulla Ylläsjärvi alkoi pelätä uusien koronatartuntojen puhkeavan ruskamatkailun kiihtyessä. Aavistus toteutui syyskuun viimeisenä lauantaina.Raimo Torikka / Yle

Lauantai 26.9.

Ruskasesonki oli päättymässä ja se oli ollut vilkas, kuten koko kesä. Luontokeskus Kellokkaan parkkipaikka oli usein ääriään myöten täynnä.

Kolarin johtava lääkäri Ulla Ylläsjärvi oli aavistellut jo elokuussa, mitä tuleman pitää.

– Oli mietitty, että minkä puskan takaa se korona tulee. Kun paljon ihmisiä liikkuu, niin ei ihme jos se jostain putkahtaa.

Syyskuun viimeisenä lauantaina Ylläsjärvi sai puhelinsoiton Lapin keskussairaalan infektioyksiköstä. Kolarilaiselta oli löydetty koronatartunta, ensimmäinen sitten huhtikuun.

Kunnan terveydenhoitajan vapaapäivä loppui siihen.

Hän alkoi selvittää tartunnan saaneen liikkeitä. Lauantai-iltaan mennessä yli kolmenkymmenen samaan harrastusporukkaan kuuluneen ihmisen puhelin soi Kolarissa ja lähikunnissa. Kaikki määrättiin karanteeniin.

Maanantai 28.9. – tiistai 29.9.

Kun infektioylilääkäri Markku Broas aloitti työviikkoa Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä, yhteydenottoja alkoi tulla sairaanhoitopiireistä eri puolilta Suomea. Moni tartunnan saaneista oli kertonut tuoreesta Ylläksen-lomasta.

– Meillä oli kokemus maaliskuun hiihtokeskusaltistumisista, joten ajattelimme, että tässä voi olla kyse laajemmasta altistumisesta.

Tiistaina puoliltapäivin sairaanhoitopiiristä lähti medialle viesti Ylläksen tartunnoista. Se levisi nopeasti ja laajalle (siirryt toiseen palveluun), kuten sairaanhoitopiirin toive oli.

– Tarkoituksena oli havahduttaa, että Ylläksellä käyneet menisivät herkästi testeihin. Samalla se oli viesti kunnille ja sairaanhoitopiireille, että ne osaisivat kysyä, oletko sattumoisin ollut ruskamatkalla Ylläksellä.

matkailijoita Ylläksen huipulla
Yksi syy siihen, että Ylläksen tartuntaketju levisi niin laajalle oli, että osa ruskaretkellä koronan saaneista levitti tautia tietämättään.Annu Passoja / Yle

Uusia ilmoituksia alkoi tulla kiihtyvään tahtiin. Moni tartunnan saanut altisti yhä muita tietämättään. Niin tapahtui esimerkiksi Raumalla, jossa Ylläksellä lomaillut osallistui kansalaisopiston italian tunnille.

Kahta päivää myöhemmin koronatesti osoitti positiivista, koko ryhmä määrättiin karanteeniin ja tilat tehosiivottavaksi.

Tartunnan saaneille soitettiin kunnista pitkiä puheluita: milloin tulivat ensimmäiset oireet, missä liikuit, keitä tapasit.

– Sitten pidetään tukkimiehen kirjanpitoa, että missä on liikuttu paljon ja missä vähemmän, Ylläsjärvi kuvailee.

Nyt viivoja alkoi kasautua Äkäshotellin kohdalle. Myös tartunnan saaneella kolarilaisella oli yhteys hotelliin.

Äkäshotelli oli ehtinyt jo sulkeutua suunnitelman mukaiselle syystauolle, mutta sitä ennen esiintyjiä oli Pirtukirkkona tunnetussa ravintolassa joka ilta. Siellä oli esiintynyt myös Meiju Suvas ja Vetonaula.

Keskiviikko 30.9.

Viikon puolivälissä Kolarissa paljastui kerralla neljä uutta koronatartuntaa. Kolme tartunnan saaneista oli ollut tekemissä aiemmin koronapositiiviseksi todetun kanssa. Osalla oli myös suora yhteys Äkäshotelliin.

Neljäs tartunnan saanut oli Jounin Kaupan myyjä. Kauppa kertoi asiasta Facebookissa ja sai tsemppiviestejä ja kiitosta avoimuudesta. Kauppa desinfioitiin ja aukioloaikoja lyhennettiin.

Ympäri Suomen epäilemättä hermoiltiin, kuinka paljon tuli asioitua Äkäslompolon ainoassa ruokakaupassa.

Jounin kauppa Äkäslompolossa
Jounin kauppa Kolarin Äkäslompolossa on tunnettu ja suosittu ostospaikka. Myös siellä todettiin koronatartunta ja altistumisia syyskuun lopussa.Annu Passoja / Yle

Kunnan johtava lääkäri Ulla Ylläsjärvi mietti, mitä tehdä.

– Kyllähän se hätkähdytti. Kun samaan aikaan tuli valtakunnasta lisää tietoa Äkäslompolossa käyneiden tartunnoista, tuli sellainen olo, että nyt pitää tehdä jotain radikaalimpaa.

Kuusitoista Jounin Kaupan työntekijää ja kaikki Äkäshotellin ravintolan, keittiön ja vastaanoton työntekijät päätettiin asettaa karanteeniin. Kolarin terveyskeskuksesta soitettiin jokaiselle ja soittokierros jatkui iltaan asti.

Torstai 1.10.

Torstaiaamuna terveyskeskuksen ovi kävi tasaiseen tahtiin, kun karanteeniin määrätyt tulivat koronatestiin. Henkilökunnasta kaksi työntekijää irrotettiin näytteenottoon ja testitulokset saatiin Nordlabin kuljetukseen kohti Rovaniemeä.

Samaan aikaan ruskaretken karvaita jälkiseuraamuksia sulateltiin Etelä-Savossa. Neljältä samaan seurueeseen kuuluneelta oli löytynyt tartunta Puumalassa, Pieksämäellä ja Mikkelissä.

Yksi heistä oli käynyt tartuttavana Puumalan terveyskeskuksessa kolmea päivää aiemmin. Tuolloin ei Ylläksen tartuntaketjusta vielä puhuttu.

Kymmenet altistuivat, monet heistä riskiryhmäläisiä.

Lapin keskussairaalassa yhä kiireisemmäksi käyvä Markku Broas sai yhä soittoja tasaiseen tahtiin. Tartuntoja ilmaantui Kouvolassa, Kokkolassa, Helsingissä, Tampereella ja Vimpelisssä.

Lauantai 3.10.

Viikonloppuna testituloksia alkoi tipahdella Kolariin. Negatiiviset testitulokset näkyvät Omakannassa, vain tartunnoista soitetaan.

Soittoja tuli neljä, kaksi niistä Äkäshotellin työntekijöille. Kaikki tartunnan saaneet olivat olleet jo päiviä karanteenissa.

Ylläsjärvi on tyytyväinen, että päätti koko henkilökunnan testaamisesta varmuuden vuoksi.

– Nyt kovasti toivon, että tartuntoja ei enää tulisi ja olisi päästy tyrehtymisvaiheeseen, Ylläsjärvi sanoo.

Tartuntaketjun alkulähde ei ole selvillä, eikä Ylläsjärvi usko sen koskaan selviävän.

Keskiviikko 7.10.

Kolarissa tartunnat hiljenivät viikonlopun jälkeen, muualta ilmoituksia tuli yhä. Broaksen mukaan kuitenkin vähemmän kuin viime viikolla. Tartuntaketjussa on jo yli 60 nimeä.

Kymmenkunta on jatkotartuntoja, loput olivat itse Ylläksellä.

Infektioylilääkärin huomion on kiinnittänyt Meiju Suvaksen keikkailta, johon yhdistyy viitisentoista tartuntaa. Broas aikoo perata yksityiskohtia heti, kun ehtii.

– Tämä on todella työläs kokonaisuus, Broas huokaa.

Uusia tartuntoja tulee Ylläksen ketjun ulkopuolelta sitä vauhtia, että aika menee nyt akuutin tilanteen hoidossa.

Kuinka moni joutui ruskaretken jäljiltä sairaalaan, sitä Broas ei tiedä. Lapin sairaanhoitopiirissä ei kukaan.

Ylläksen koronaketjun leviämiskunnat
Ylläksen tartuntaketju levisi muiden muassa näihin kuntiin. Kartassa ei välttämättä ole kaikkia kuntia, koska sairaanhoitopiirit eivät aina kerro tartunnan saaneiden kotikuntia.Eemil Friman / Yle

Raumalla on selvitty kotihoidossa, samoin Etelä-Savossa. Neljän savolaisretkeilijän joukosta lähti viisi jatkotartuntaa lähipiiriin, joka oli jo valmiiksi karanteenissa. Vakava tilanne Puumalan terveyskeskuksessa ei ole toistaiseksi johtanut jatkotartuntoihin.

Lapissa on Ylläksen tapahtumien jäljiltä voimassa suositus käyttää maskia hotelleissa, ravintoloissa ja matkailukohteissa. Viimeistään syyslomalla nähdään, miten hyvin suositus on mennyt perille.

Ravintolayrittäjiä pyydetään myös keräämään asiakkaidensa yhteystiedot mahdollista jäljittämistä varten.

Ylläksen koronaketjun tartunta-ajaksi on määritelty 14.–25.9., joten kahden viikon itämisaika loppuu perjantaina, eikä uusia tartuntoja pitäisi enää tulla.

Tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa voit lukea tästä artikkelista.

Koululaisten syyslomaviikko alkaa sateiden sävyttämänä, mutta tavanomaista lämpimämmässä säässä – etelässä lämmintä yli 10 astetta

$
0
0

Sää on vähitellen viilenemässä, vaikka lämpötilat ovat lähipäivinä edelleen tavanomaista korkeampia. Viikonloppuna ja alkuviikolla sää on vaihtelevaa. Sadealueita liikkuu maan yli tiuhaan tahtiin.

Koululaisten ensimmäisellä syyslomaviikolla lämpötilat kohoavat etelässä kymmenen asteen yläpuolelle, pohjoisessa lämmintä on reilut viisi astetta ja maan keskiosassa lämpötila on 10 asteen vaiheilla.

– Syksy ottaa pikkuhiljaa yliotteen, vaikka päivälämpötilat ovat 1-3 astetta tavanomaista lämpimämpiä, kuvailee Ylen meteorologi Anne Borgström lähipäivien säätä.

 Jalankulkija vesisateessa Töölönlahden rannassa Helsingissä 25. syyskuuta 2020.
Ensimmäinen annos sateita saadaan jo huomenna lauantaina. Helsingissä satoi myös syyskuun lopulla.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Huomenna sataa pohjoisessa, sunnuntaina etelässä ja maan keskiosassa

Huomenna lauantaina sateet painottuvat maan pohjoisosaan ja muualla maassa on poutaa. Sunnuntain vastaisena yönä saapuu seuraava sadealue lounaasta. Sadealue liikkuu päivän aikana maan etelä- ja keskiosan yli.

Maanantaina kuurosateita on puolestaan luvassa pohjoisessa ja länsirannikolla. Muualla maassa on poutaa, mutta sää on enimmäkseen pilvinen.

– Viikon keskivaiheilla on nykyisen ennusteen perusteella muutama kuivempi päivä. Sää on tuolloin aurinkoisempaa, mutta myös viileämpää.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Nelostiellä nostetaan kokonaista siltaa – katso video nostopaikalta

$
0
0

Nelostiellä Kiiminkijoen siltatyömaalla on tehty perjantaina poikkeuksellisen isoa nostourakkaa.

Kolme viikkoa sitten rankkasateiden seurauksena vaurioitunut tilapäinen silta nostetaan pois paikoiltaan tarkempaa vahinkoarviointia varten. Videolla näkyy sillan nostovalmisteluja, jotka edeltävät sillan nostoa.

Destian projektijohtaja Risto Lippo kertoo, että joen yli keväällä rakennetun sillan kunto arvioidaan maanantaina, minkä jälkeen tehdään päätöksiä tulevista silta- ja liikennejärjestelyistä.

Liikennekäytössä olleen työmaasillan perustukset pettivät vahvistuneen virtauksen takia syyskuun 18. päivä, minkä jälkeen liikenne on ohjattu kiertotielle.

Poikkeusjärjestelyt jatkuvat vielä ainakin viikon ajan, jos varasillan vauriot ovat niin pienet, että se pystytään siirtämään takaisin paikoilleen. Jos työmaasiltaa ei enää pystytä käyttämään, nykyinen kiertotiejärjestely voi jatkua marraskuun loppuun.

Katso myös kaksi viikkoa sitten paikalta kuvattu Ylen aamun suora:

Ovatko poikkeusjärjestelyt Kiiminkijoen kohdalla häirinneet sinun arkeasi? Voit osallistua keskusteluun 10.10. kello 23:een saakka!

Suomen suurin sairaanhoitopiiri varautuu tehohoidon lisäämiseen – HUSin johtajaylilääkäri väläyttää yli 50 hengen julkisten tilaisuuksien täyskieltoa

$
0
0

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Markku Mäkijärven mukaan koronan torjuntaa pohtivissa työryhmissä puidaan nyt kiivaasti uusia toimia viruksen leviämisen hillitsemiseksi. Mäkijärvi sanoo, että harkinnassa on muun muassa Uuttamaata koskeva yli 50 hengen julkisia tilaisuuksia koskeva täyskielto.

Mäkijärven mukaan kyse ei olisi suosituksesta, vaan velvoittavasta määräyksestä. Määräyksen noudattamista valvoisivat aluehallintovirasto ja kunnat.

Tällä hetkellä yli viidenkymmenen hengen tilaisuudet ovat mahdollisia, mikäli turvasuunnitelmaa noudatetaan.

– Mikäli nykyiset suositukset ja rajoitukset eivät riitä kääntämään epidemian suuntaa, on uusiin toimiin ryhdyttävä nopeasti, Mäkijärvi sanoo.

Vastaavia kieltoja on aikaisemmin käytetty Mikkelissä ja Vaasassa. Mikkelissä epidemia lehahti jääkiekkojoukkueessa ja Vaasassa tauti levisi opiskelijariennoissa.

Mäkijärvi toteaa, että Uudellamaalla ja varsinkin pääkaupunkiseudulla on paljon opiskelijoita ja joukkueurheilun harrastajia.

HUS suositteli jo parisen viikkoa sitten kahdenkymmenen ihmisen rajaa yksityistilaisuuksiin.

Johtajaylilääkäri: Nyt on viimeinen hetki noudattaa koronan turvatoimia

HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo, että Suomen suurimmassa sairaanhoitopiirissä on jo alettu varautua tehohoito- ja vuodeosastopaikkojen nopeaan lisäämiseen.

– Koronapotilaiden määrä on kääntynyt selvään nousuun, Mäkijärvi sanoo.

Mäkijärvi painottaa, että nyt on viimeinen hetki noudattaa koronan turvatoimia ja annettuja suosituksia, jotta vältyttäisiin potilasmäärien räjähdysmäiseltä kasvulta.

Kuten viime keväänäkin, henkilöstöä siirrettäisiin koronapotilaiden hoitoon kiireettömästä leikkaushoidosta. Mäkijärven mukaan koronapotilaiden teho- ja vuodeosastohoitoa laajennetaan aluksi ainakin Kirurgiseen sairaalaan, Meilahden sairaalaan ja Jorvin sairaalaan.

– Näitä suunnitelmia päivitetään jo kovaa vauhtia, Mäkijärvi sanoo.

Pääkaupunkiseudulla on jo kiristetty maskisuositusta koskemaan kaikkia julkisia ja yksityisiä tiloja. Varsinaista maskipakkoa ei ole, mutta elinkeinonharjoittajiin on vedottu, että nämä edellytäisivät maskin käyttöä omissa tiloissaan. Päivittäistavarakauppa vetosi maskin käytön puolesta voimakkaasti.

"Mikään ei viittaa siihen, että tautitilanne rauhoittuisi nopeasti"

Pääkaupunkiseudulla on otettu käyttöön myös ravintoloiden tehovalvonta. Aluehallintovirasto tekee täsmätarkastuksia koronan kannalta riskiravintoloihin. Ravintoloita voidaan jopa sulkea määräajaksi, jos ne eivät noudata rajoituksia.

Ravintolat on uusien koronarajoitusten vuoksi suljettava koko maassa yhdeltä yöllä ja anniskelun on loputtava puoliltaöin. Kuudessa maakunnassa ravintolarajoitukset ovat koronan kiihtymis- tai leviämisvaiheen vuoksi muuta Suomea kireämpiä. Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla ravintoloiden on päätettävä anniskelu klo 22 ja ravintolan on suljettava ovensa klo 23 sunnuntaista lähtien.

Lisäksi tiukempien ravintolarajoitusten piirissä olevat ravintolat saavat ottaa tiloihinsa vain puolet tavanomaisesta enimmäisasiakasmäärästä.

"Viime keväänä sairaalapotilaiden määrä viisinkertaistui viikossa"

HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven mukaan viimeaikaisten tartuntamäärien perusteella mikään ei viittaa siihen, että tautitilanne rauhoittuisi nopeasti.

Mäkijärvi muistuttaa, että viime keväänä sairaalapotilaiden määrä viisinkertaistui viikossa.

– Sen kokemuksen perusteella nyt on varauduttava hyvissä ajoin, Mäkijärvi sanoo.

Lue myös:

Ensi viikko voi tuoda tiukempia koronarajoituksia – kokoontumisrajoituksia sekä lukioiden ja ammattikoulujen etäkoulua valmistellaan

Mikkelin Jukureissa yhteensä 20 koronatartuntaa – jääkiekon SM-liigan toimitusjohtaja ikävästä tilanteesta: "Valitettavasti oli odotettavaa"

Vaasassa satoja koronalle altistuneita, ammattikorkeakoulu etäopetukseen – lääkärin vetoomus heille: Pysykää kotona!

Parkkipaikalla tikku nenään, ja näyte taksilla laboratorioon – tällainen on koronanäytteen tarina: "Soitto saattaa tulla keskellä yötäkin"

$
0
0

Lappeenrannassa Armilan terveysaseman takaovien vieressä on pieni parkkipaikka, jonne ajetaan liuskaa pitkin alapihalta.

Parkkipaikalle saa ajaa, jos on varannut ajan koronatestiin. Rakennuksen liukuovista astuu ulos päästä varpaisiin asti suojavarusteissa oleva hoitaja, joka ottaa testin pitkällä vanupuikolla auton avoimen ikkunan kautta. Testattava istuu paikallaan toimenpiteen ajan.

Testin ottaminen voi tuntua monenlaiselta. Kuin nenässä olisi vettä, tikku tuntuu aivoissa asti tai ei juuri miltään.

Testin jälkeen vanupuikon matka jatkuu. Ensin se viedään Armilan terveysasemalta reilun kilometrin päässä sijaitsevaan Lappeenrannan keskussairaalaan, jossa näytteet valmistellaan pitkälle matkalle.

Pian laboratorion ovelle soitetaan taksi ihan kuin mille tahansa kyydille.

– Soitto saattaa tulla keskellä yötäkin, emme tiedä etukäteen milloin näytteet ovat noudettavissa, mutta olemme paikalla vartissa, kertoo Taksi Saimaan toimitusjohtaja Jyrki Sivonen.

Matka Lappeenrannasta Helsinkiin on noin 230 kilometriä.

Taksi Saimaan toimitusjohtaja Jyrki Sivonen
Taksi Saimaan toimitusjohtaja Jyrki Sivonen tietää, että kuljettajille kelpaavat nyt sekä lyhyet että pitkät matkat. Mikko Savolainen / Yle

Suuret määrät analysoidaan suurissa laboratorioissa

Helsingissä Huslabin keskuslaboratorio sijaitsee Meilahden sairaalassa. Laboratoriossa tehdään tällä hetkellä jopa 30 000 korona-analyysia viikossa. Tuloksia analysoidaan vuorokauden ympäri, seitsemänä päivänä viikossa.

Keskussairaaloissakin on pikatestejä, joilla koronavirus voidaan havaita, mutta ne eivät sovi satojen ihmisten testaamiseen päivittäin. Kun määrä on suuri, tarvitaan iso laboratorio.

Lappeenrannasta näytteitä kulkee Helsinkiin tällä hetkellä kolmisensataa päivässä. Yksi taksikuljetus maksaa noin 400 euroa. Jos kyytejä on päivässä kaksi, on yhden näytteen kuljetushinta kolmisen euroa.

Taksien lisäksi näytteitä on kuljetettu Etelä-Karjalasta Helsinkiin muillakin kuljetuksilla.

Taksi odottaa asiakasta Etelä-Karjalan keskussairaalan edessä.
Näytteiden kuljettaminen kaupungista toiseen on arkinen asia, mutta määrä on lisääntynyt koronaviruksen myötä.Mikko Savolainen / Yle

Vaikka näytteiden määrä ja niiden laatu kertoo vallitsevasta tilanteesta, ei näytteiden kuljettaminen ole kuitenkaan poikkeuksellista. Etelä-Suomesta tulee Helsinkiin päivittäin jopa satoja näytekuljetuksia.

Koronanäytteiden lisäksi Meilahdessa on analysoitu harvinaisempia bakteereja, loisia ja viruksia sekä tehty esimerkiksi geenianalyyseja.

— Porrastus on hyvin samanlainen kuin muussakin sairaanhoidossa. Vaativimmat potilaat lähetetään yliopistosairaalaan hoidettavaksi, ja myös vaikeampi diagnostiikka lähetetään tutkittavaksi, HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoo.

Alkuvuodesta koronavirus oli myös Suomessa harvinainen.

— Huslabin laboratorio oli ainoa, jossa koko koronavirusanalytiikkaa tehtiin. Silloin kun Lapissa oli ensimmäinen kiinalaispotilas, hänenkin näytteensä lähetettiin Helsinkiin analysoitavaksi, Lehtonen kertoo.

Keväällä taksilla ajelu loppui

Taksiyrittäjä Ari Kuparinen on ollut alalla 34 vuotta. Keväällä normaali työtahti muuttui radikaalisti, kun kyytien määrä putosi reilusti yli puolella.

Etätöitä tekevät ihmiset eivät enää tarvinneet kuljetuksia työmatkoilleen ja ravintoloiden sulkeminen lopetti yölliset ajot kuin seinään. Kesällä tilanne parani, mutta syksy ja uudet rajoitukset ympäri Suomea lisäävät epävarmuuden tunnetta myös taksialalla.

Matka Lappeenrannasta Helsinkiin ja takaisin vie taksikuskilta kuutisen tuntia. Kyyti soitetaan tavallisen varausnumeron kautta, joten kuljettajaksi voi päätyä kuka vain vuorossa oleva.

Taksinkuljetta Ari Kuparinen.
Ari Kuparinen on ajanut kuljetuksia Helsinkiin. Pitkät reissut tuovat vaihtelua työpäiviin. Mikko Savolainen / Yle

Takaisin autot ajetaan yleensä tyhjillään.

— Käytännössä se menee niin, että kyyti otetaan vastaan, ajetaan laboratorion ovelle, otetaan paketit kyytiin ja viedään ne toiselle ovelle Helsinkiin. Näytteet ovat valmiissa paketeissa, ja niitä saattaa olla niin paljon, että kontti tulee täyteen, Kuparinen kertoo.

Pitkät keikat on otettu hyvillä mielin vastaan.

— Kaikki kyydit ovat tällä hetkellä tervetulleita. Koronasta kärsii koko palveluala. Vaikeinta on epävarmuus, kun ei tiedä kauanko tämä kestää, Taksi Saimaan toimitusjohtaja Jyrki Sivonen sanoo.

Tartunta vai ei

Kun koronavirusnäyte pääsee laboratorioon asti, ensimmäisenä se inaktivoidaan eli tehdään vaarattomaksi. Sitä seuraa useampi vaihe, joista moni on laboratoriossa automatisoitu.

Kun tulos on valmis, välittyy tieto heti laboratorion tietojärjestelmään, josta se etenee potilastietojärjestelmiin ja tartuntatautirekisteriin. Tartuntatautilääkäri saa ilmoituksen positiivisista näytteistä, ja sen jälkeen tieto lähtee potilaalle.

Provrör i ett laboratorium.
Koronavirustestejä analysoidaan Helsingissä vuorokauden ympäri.Yle/Jonas Blomqvist

Tällä hetkellä Huslabin analysoimissa tuloksissa vastausaika on noin puolitoista vuorokautta.

Kun tulos on selvillä, saa testissä käynyt henkilö ilmoituksen. Testipaikasta riippuen ilmoitus saattaa tulla tekstiviestillä tai näkyä omakanta-palvelussa.

Jos lääkäriltä tulee puhelu, on tulos yleensä se pelätyin eli positiivinen.

Yle seuraa koronauutisointi Suomessa ja maailmalla. Lue ne tästä.


Elokapina sai nimensä naiselta, joka ei ole edes mukana liikkeessä – alkuperäinen nimi oli eläköityneestä äidinkielenopettajasta liian vaikea

$
0
0

Isoa muutosta Suomen ilmastotoimiin vaativan Elokapina-liikkeen nimeen on viime aikoina ollut vaikea olla törmäämättä julkisuudessa. Viikko sitten lauantaina Helsingissä järjestetyn mielenilmauksen yhteydessä poliisi päätyi sumuttamaan liikenteen katkaisseita mielenosoittajia OC-sumutteella.

Mutta miten Isossa-Britanniassa vuonna 2016 perustetun, maailmanlaajuiseksi levinneen Extinction Rebellion (lyhenne XR, suomeksi sukupuuttokapina) -liikkeen nimeksi valikoitui Suomessa Elokapina? Vastaus on yllättävä, sillä nimen keksijä ei itse ole edes mukana liikkeessä.

Joensuulainen kirjailija ja eläkkeellä oleva äidinkielenopettaja Ulla Vaarnamo on ollut pitkään kiinnostunut ympäristöaktivismista. Hän on esimerkiksi Greenpeacen jäsen ja ollut mukana pohjoiskarjalaisen, muun muassa liiallista kulutusta vastustavan Kohtuus Vaarassa -liikkeen toiminnassa.

Keväällä 2019 Vaarnamo osallistui kotikaupungissaan ilmastotilaisuuteen, jossa esiteltiin myös marraskuussa 2018 perustetun Extinction Rebellion Finlandin toimintaa. Äidinkielenopettajaa liikkeen nimi ärsytti.

– Se on kamalan vaikea sanoa. Mietin sanoja elämä, elo ja kapina. Se vaan tuli, Vaarnamo muistelee.

Kirjailija Ulla Vaarnamo lukee kirjaa kiikkutuolissa.
T-paidastakin sen huomaa. Ulla Vaarnamo on pohjoiskarjalaisen Kohtuus Vaarassa -liikkeen aktiivi.Ari Tauslahti / Yle

Idea herätti tuoreeltaan myös ihmetystä. Joku tilaisuudessa kyseenalaisti, miksi liikkeen nimi pitäisi suomentaa.

– Eikös me suomalaiset muutenkin olla vähän erilaisia, ja suomen kieli on hyvin erilainen kuin englanti. Kyllä Elokapina enemmän kertoo kuin hankala englanninkielinen nimi, Vaarnamo sanoo.

Vaarnamo yllättyi, kun nimi otettiin käyttöön

Vaarnamolle tuli myöhemmin yllätyksenä, että ehdotuksesta tuli lopulta liikkeen suomalaisen haaran nimi. Vaarnamon kanssa samassa tilaisuudessa ollut Elokapina-aktiivi, joensuulaislähtöinen Tuulia Reponen muistaa nimen syntyvaiheet.

– Elokapina kuulosti minusta hyvältä. Se nostaa positiivisesti esille minkä puolesta taistelemme eli elämän ja elonkirjon, Reponen sanoo.

Reponen vei ehdotuksen eteenpäin silloisten Extinction Rebellion Finland -liikkeen aktiivien keskuuteen. Joitakin mietitytti kapina-sanan mielleyhtymät aseellisiin kansannousuihin.

Esiin nousi kuitenkin ajatus, että liike voi määritellä uudelleen, mitä kapina tarkoittaa.

– Ei tarvitse juuttua historiallisiin mielikuviin, vaan kyseessä on rauhanomainen ja väkivallaton kapina elämän puolesta, Tuulia Reponen pohtii.

Kun keneltäkään ei tullut parempaa ideaa, Elokapinasta tuli Extinction Rebellionin suomalaisen, autonomisen haaran nimi.

Tuulia Reponen, elokapinallinen
Joensuulaislähtöinen Tuulia Reponen muutti tänä syksynä Helsinkiin. Yhteiskuntamaantieteen tohtorikoulutettava oli yksi niistä, joka vietiin putkaan viime lauantain mielenosoituksessa.Antti Lähteenmäki / Yle

Extinction Rebellion kulkee nimenä Elokapinan mukana. Näin ihmiset tunnistavat, että kyse on samasta globaalista liikkeestä.

Suomessa Elokapina vaatii, että hallitus julistaisi Suomeen ilmastohätätilan. Ilmastotoimien pitäisi olla ryhmän mielestä selvästi nykyistä kunnianhimoisempia, ja Suomi pitäisi saada hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä.

Kirjailija ja eläkkeellä oleva äidinkielenopettaja Ulla Vaarnamo seuraa Elokapinaa ja suhtautuu sen toimintatapoihin myönteisesti. Mutta miksi liike ei tempaissut ympäristöaktivistia mukaansa?

– Täytyy antaa nuorille mahdollisuus. Ehkä jos Joensuussa olisi joku isompi tapahtuma, niin voisin lähteäkin.

Voit keskustella aiheesta 11. lokakuuta kello 23 saakka.

Korjaus 10.10. kello 13.00: Jutun viimeisen kuvan kuvatekstissä luki aiemmin virheellisesti, että kuvassa esiintyvä Tuulia Reponen olisi ympäristömaantieteen tohtorikoulutettava. Oikea titteli on yhteiskuntamaantieteen tohtorikoulutettava.

Lue myös:

Elokapinan mielenosoituksessa sumutetuista 14 on tehnyt rikosilmoituksen poliisin toiminnasta – osan mukaan heille ei annettu edes vettä

26-vuotias Anton Keskinen jätti opintonsa ja liittyi Elokapinaan: "Olen valmis rikkomaan lakia, mutta en kuolemaan"

Lentokoneen nousun estäminen, rekkaliikenteen tukkiminen – Elokapinan kokouspöytäkirjat paljastavat, millaista kapinointia liikkeessä suunnitellaan

Poliisihallitus mielenosoittajien sumuttamisesta: Emme havainneet lainvastaista käytöstä poliisin puolelta – Helsingin poliisin päällikkö: Meille jäi vain huonoja vaihtoehtoja

Herätys: Koronapelko ei ole syy lykätä armeijaa, Virossa vanhempainvapaa on 1,5 vuotta täydellä palkalla, lastensuojelu valkovenäläisten mielenosoittajien kimpussa

$
0
0

Koronapelko ei ole syy lykätä varusmiespalvelusta – Moni haluaa käydä intin, mutta osa pelkää tartuttavansa riskiryhmään kuuluvat läheisensä

Kutsunnat ovat pyörineet tänä syksynä normaalisti koronaviruspandemiasta huolimatta. Moni tänä vuonna varusmiespalvelukseen määrättävistä aloittaa palveluksensa vuonna 2022. Pandemian kestosta ei ole kuitenkaan tietoa, ja osaa kutsuntoihin osallistuneista nuorista huolettaa, voivatko he tartuttaa vahingossa läheisensä varuskunnasta saadulla tartunnalla.

Virossa vanhempainvapaa on puolitoista vuotta täydellä palkalla – syntyvyys on kääntynyt nousuun

Janar Kauber ehtii hoitaa puolitoistakuista Mildred-vauvaa etätöidensä lomassa.
Janar Kauber hoitaa puolitoistakuista Mildred-vauvaa etätöidensä lomassa.Jyri Pitkänen

18 kuukautta kotona vauvan kanssa. Se on ansiosidonnaisen vanhempainvapaan pituus Virossa. Valtio maksaa kotiin jäävälle vanhemmalle tältä ajalta täyttä palkkaa, kunhan summa ei ylitä 3 090 euroa kuukaudessa. Syntyvyys onkin kääntynyt 2000-luvulla nousuun.

Valko-Venäjän itsevaltiaan yksi virhe loi vahvan kansan, jota pelotellaan nyt hiljaiseksi – Olga pelkää menettävänsä lapsensa

Kuvassa on Olga Valko-Venäjällä.
37-vuotias Olga liittyi Valko-Venäjän protestiliikkeeseen sen jälkeen, kun hänen miehensä pidätettiin. Kuva Minskistä aiemmin syksyllä.Olgan kotialbumi

Valkovenäläisten kaupunkien kadut täyttyvät tänäkin viikonloppuna mielenosoittajista, mutta Olga, 37, ei enää aio osallistua. Hän pelkää lastensa huostaanottoa kostona, jos hän vielä osoittaa mieltään itsevaltaista Aljaksandr Lukašenkaa vastaan. Lastensuojelu on jo tuttavaperheen kimpussa.

Trump aikoo puhua tänään Valkoisen talon parvekkeelta

Kuvassa on Donald Trump.
Presidentti Trump palasi sairaalasta Valkoiseen taloon tiistaina Suomen aikaa.Saul Loeb / AFP

Koronavirustaudista toipuva Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kaavailee tälle päivälle Valkoisessa talossa järjestettävää puhetilaisuutta. Presidentin on määrä pitää parvekkeelta puhe, jonka aiheena on laki ja järjestys. Lisäksi Trumpin kampanjaorganisaatio on ilmoittanut presidentin matkustavan Floridaan maanantaina vaalitilaisuuteen.

Ensi torstaille suunniteltu vaaliväittely Trumpin ja vastaehdokas Joe Bidenin välillä on peruttu. Vaaliväittelyistä vastaava komissio on ilmoittanut väittelyn siirtyvän toiseen ajankohtaan.

Ennen antibioottien liikakäyttöä ja roskaruokaa ihmisten suolistossa kuhisi terveempi mikrobiyhteisö – keskiajan käymäläjäte auttaa vertailemaan

Hirsistä rakennetun eriön puolikas.
Näin paljon on jäljellä puolen vuosituhannen takaisesta latvialaisesta käymälästä ja sen jätteistä. Uldis Kalējs

Teollisuusmaiden asukkaiden suolistossa elelee selvästi erilainen mikrobiyhteisö eli mikrobiomi kuin ihmisillä ennen antibiootteja, roskaruokaa ja muita nykyajan ilmiöitä. Monenkirjava joukko on tutkimuksissa yhdistetty yhtäältä hyvinvointiin, toisaalta yhä useampiin sairauksiin, sekä fyysisiin että psyykkisiin. Saadakseen selville, miltä terveen mikrobiomin tulisi näyttää, tutkijat käänsivät katseensa 1300–1400-luvuille ajoitettuihin käymälöihin.

Aurinko paistaa tänään ajoittain

Lauantain sääkartta.
Yle

Suuressa osassa maata on tänään poutapäivä. Aurinkokin näyttäytyy. Keskisessä Suomessa on tänään luvassa puuskaista tuulta. Sateet heikkenevät pohjoisessa vähitellen. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

OP:lla laaja palvelukatko lauantai-illasta sunnuntaipäivään

$
0
0

OP-ryhmän verkkopalveluissa on viikonloppuna laaja käyttökatko, jonka aikana useat palvelut ovat poissa käytöstä lauantai-illasta sunnuntai-iltapäivään.

Esimerkiksi OP:n verkkosivusto ja OP-mobiili eivät ole käytössä lauantaista noin kello 22 alkaen sunnuntaihin noin kello 14:ään saakka.

OP:n Visa-korttien debit-tapahtumissa, OP:n Mastercard-korttien tapahtumissa ja käteisnostoissa automaateilla voi olla häiriöitä. Sen sijaan OP:n Visa-korttien credit-tapahtumat esimerkiksi kaupoissa ja huoltoasemilla toimivat normaalisti, OP kertoo.

Käyttökatkon syynä ovat huolto- ja päivitystyöt.

Palvelut, jotka ovat poissa käytöstä la 10.10. klo 23.00 – su 11.10. klo 14.00:

  • op.fi-palvelu
  • OP-mobiili
  • OP-yritysmobiili
  • Pivo
  • Siirto-maksut
  • Verkkomaksaminen tililtä tai kortilta sekä maksujen vahvistaminen Mobiiliavaimella/avainlukulistalla
  • Tunnistautuminen OP:n tunnuksilla viranomaisten palveluihin kuten OmaVeroon ja Kelaan
  • Ulkopuoliset palvelut, joissa voi maksaa verkossa OP:n tililtä tai tarkastella OP:n tilitietoja
  • Yrityksen pankkiyhteyskanava (Web Services)

Äksy on Suomen paras huumekoira – löysi kätkön ja sai palkinnoksi lihapateeta

$
0
0

Ikä ei haitannut, kun kahdeksanvuotias XY eli Äksy eli belgianpaimenkoira malinois Harmaahurstin Irwin näytti taitojaan.

Äksyn työpaikka on Tampereella Sisä-Suomen poliisilaitoksesta.

Äksystä kuoriutui Suomen mestari Kouvolan poliisin huumekoirien kisassa. Kilpailutehtävissä huumekoirien piti esimerkiksi löytää huumekätköjä huoneistoista, maastosta ja ajoneuvoista. Tehtäviin kuului myös matkalaukkujen tarkastusta, jäljestystä ja tottelevaisuuskoe. Maastoetsintä osoittautui koko kisan vaikeimmaksi rastiksi, kun vain kolme koiraa 11:stä löysi kätkön. Äksy oli yksi niistä.

Poliisikoira Xy eli Äksy palkintojen kanssa
Äksy sai herkkuja voiton jälkeen. Poliisi
Poliisikoira Xy eli Äksy palkintojen kanssa
Taitava Äksy on voittanut jo monta kisaa. Poliisi

Äksyn ohjaajana oli vanhempi konstaapeli Matti Tikkanen. Nämä olivat parivaljakon kolmannet kisat. He työskentelevät Tampereelta käsin.

Tikkanen kertoo poliisin tiedotteessa olevansa ylpeä koirastaan. Se oli kisojen vanhin koira ja kokemus puhui.

– Xy sai palkinnoksi lihapateeta ja kanatikun, minä söin makeaa kakkua, Matti Tikkanen kuvaa juhlallisuuksia.

Normaalisti Xy.n työtehtäviiin partiokoirana kuuluvat kadonneiden ihmisten, erilaisten esineiden ja huumeiden etsintä ohjaajansa kanssa.

Sisä-Suomen poliisilaitoksen koirat voittivat myös joukkuemestaruuden. Joukkue muodostuu yhden laitoksen koirista. Xy:n kanssa kisasi erikoiskoira Rami ohjaajansa kanssa. Viimevuotinen joukkuepronssi kirkastui kullaksi.

Kaurapuuron värinen arki voi ahdistaa, jos roikkuu liikaa Instagramissa, sanoo nuorisolääkäri – “Moni haluaisi olla superihminen”

$
0
0

Avaan Instagramin, kuten joka aamu. Selailen kuvia samalla kun hörpin kahvia, niin kuin minulla on tapana tehdä ennen töiden alkua.

Näen täydellisiä takapuolia. Hurjia jooga-asanoita. Onkohan tuolla implantit, vai voiko peppu olla luonnostaan tuollainen? Chiansiemenvanukkaita, tuorepuuroa, aamulenkkejä, Balin-matkoja.

Täydellisiä ihmisiä, täydellisiä elämiä.

Kuvavirta iskee päin kasvoja. Olen myrkyttänyt mieleni jo ennen kuin kahvikuppi on tyhjä tai työpäivä alkanut. Häpeä, kateus ja itseinho vyöryvät yli kuin monsuuni.

Nuorisolääkäri Miila Halonen tietää, mistä ahdistus johtuu.

– Elämän kirjo on moninainen. Jos käyttää aikaansa yksipuolisessa somemaailmassa selaten kapeaa kuvavirtaa, voi suomalainen kaurapuuron värinen arki tuntua riittämättömältä, hän sanoo.

Pitäisi suorittaa, seurustella ja siirtyä työelämään tehokkaasti. Miila Halonen

Halonen työskentelee Tampereen opiskelijaterveydenhuollossa. Lääkärin vastaanotolla some nousee esiin lähinnä vuorokausirytmin ja uniongelmien yhteydessä, mutta aiemmin Halonen on tutkinut Väestöliitossa somen merkitystä identiteetin kehitykselle.

Monikin asia somessa saattaa keikauttaa itsetunnon päälaelleen.

– Jos ihminen seuraa vain supersuorittajia, jotka manipuloivat kuviaan, sitä saattaa kyseenalaistaa, onko oma keho tai elämäntapa sittenkään oikeanlainen.

Katson tiskivuorta keittiössä ja yritän muistella, milloin olen viimeksi käynyt kuntosalilla. Onkohan tämä sitä riittämättömyyden tunnetta?

Ylisuorittaminen, ajan kuva

Nuorten aikuisten mielenterveysongelmat ovat aikamme ilmiö. Paineet ovat kovemmat kuin koskaan aiemmin. Some ei aiheuta ainoastaan ulkonäköpaineita, vaan Miila Halosen mukaan paineet ulottuvat kaikille elämän osa-alueille.

– Pitäisi suorittaa, seurustella ja siirtyä työelämään tehokkaasti. Pitää jaksaa huolehtia itsestään, pysyä tikissä. Ulkonäköpaineet ovat vain osa suurempaa kokonaisuutta.

Halosen mukaan moni nuori tai nuori aikuinen tavoittelee superelämää. Nyt halutaan menestyä sekä opinnoissa että harrastuksissa. Keskinkertainen ei enää riitä.

– Tämä näkyy vastaanotolla voimien loppumisena. Moni uupuu. Palautumiselle ei ole aikaa, kun pitää suorittaa elämää.

Anonyymi nainen istuu penkillä
Lääkärin vastaanotolla some nousee esiin lähinnä ajankäyttökysymyksinä. Psykologiset vaikutukset voivat jäädä tiedostamatta.Jani Aarnio / Yle

Vaikutteita valuu nuorille monesta suunnasta: vanhemmilta, kavereilta, yhteisöistä ja harrastuksista – mutta myös mediasta, niin perinteisestä kuin sosiaalisestakin. Somessa liikutaan numeroiden maailmassa, Halosen sanoin kvantitatiivisessa suosiossa, jossa tykkäysten ja ystävien määrä määrittää, kuinka tykätty tai hyvä ihminen on.

– Some ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti huono asia. Instagram ja muut kuvapalvelut ovat keino etsiä omaa itseään ja testailla erilaisia tyylejä tai rooleja, tehdä itseä näkyväksi muiden silmissä. Somessa on paljon hyvää.

Entä jos itsetutkiskelun aika on jo ohi, mutta kadehtii silti muita? Nopeampia, parempia, vahvempia.

Vastaisku pintaliidolle

Olen 25-vuotias eli millenniaali, kun taas minua vuotta myöhemmin syntyneet ja sitä nuoremmat ovat diginatiivien sukupolvi. He ovat kasvaneet älypuhelimet kädessä, aloittaneet tietotekniikan kanssa puuhastelun jo lapsuudessa.

Näille nuorille some on yhtä luonnollinen osa elämää kuin koulu tai koti, sanoo nuoriso-ohjaaja Mari-Katri Lempinen.

– Some ahdistaa ja ei ahdista nuoria samalla tavalla kuin esimerkiksi kouluasiat. Se on niin luonnollinen osa heidän elämäänsä, etteivät he näe sitä kuin aikuiset, Lempinen sanoo.

Enää ei ole esimerkiksi nettikiusaamista. On vain kiusaamista.

Lempinen vahvistaa nuorisolääkärin havainnot: nuoret luovivat somen maailmassa ilman sen suurempaa ahdistusta. Päinvastoin, somessa kukoistaa erilaisia genrejä ja alakulttuureita. Idoleita ja esikuvia löytyy jokaiselle. Billie Eilish, grunge-tyyli ja rakeiset kuvat ovat nousseet vastaliikkeeksi Instagramin silotellulle estetiikalle.

On muotia olla vähän homssuinen ja näyttää siltä, ettei edes yritä näyttää hyvältä.

– Nykyään erilaisuus on hyve, mutta toisaalta saa kuulua myös massaan. Kiitos internetin, Instagramissa voi seurata erilaisia vaikuttajia: sateenkaarinuoria, kehopositiivisuutta, aktivisteja tai taiteilijoita, Lempinen sanoo.

Entä kuvanmuokkaus, kavennetut vyötäröt ja levennetyt lantiot?

– Joillakin nuorilla on todella hyvä somelukutaito, toisilla ei. Jakavathan jotkut aikuisetkin somessa MV-lehteä. Nuoret ovat suuri ikäryhmä, josta ei voi puhua yhtenä massana.

Kysytään diginatiiveilta.

Anonyymi nainen istuu penkillä
Jotkut pitävät kaunistavia filttereitä digitaalisena meikkinä. Toisaalta filtterit saattavat vääristää omakuvaa.Jani Aarnio / Yle

Hämmentävän fiksuja nuoria

Liityn Tampereen nuorisopalveluiden Discord-iltaan. Discord on keskustelupalvelu, jossa voi chattailla anonyymisti eri kanavilla.

Nuorisotyöntekijä valvoo keskustelua, ja hän on kertonut nuorille, että mukana on Ylen toimittaja. He vastaavat kysymyksiin nimimerkin takaa.

Ensimmäinen nuori kertoo, ettei hän halua herätä joka aamu huippumallien bikinikuviin. Siksi hän seuraa kavereiden lisäksi vain inspiroivia tilejä, kuten muutkin keskustelussa. Monia kiinnostaa pelaaminen tai piirtäminen, osa seuraa Instagram vastaan todellisuus -tilejä. Niiden käyttäjät esittelevät poseerausten sijaan vatsamakkaroita tai selluliittia, realistisia vartaloita.

Toiset hakevat somesta vertaistukea ongelmiinsa. Eräällä keskustelijalla on sukupuolidysforiaa, ja hän kertoo lisäilevänsä siksi vain voimakkaasti muokattuja selfieitä.

Filtteri on kuin meikkiä, ja sitä on käytetty antiikin ajoista asti. Mari-Katri lempinen

Moni muukin pitää kuvien muokkaamista tavallisena kaunistautumisena, ikään kuin digitaalisena meikkinä. Nuorisotyöntekijä Lempinen yhtyy nuorten mielipiteeseen: ulkonäköpaineet kumpuavat huonosta itsetunnosta, joka puolestaan kumpuaa jostain muualta

– Filtteri on kuin meikkiä, ja sitä on käytetty antiikin ajoista asti. En usko, että asiasta tarvitsee olla huolissaan. Nuorten maailma on hyvin ulkonäkökeskeinen, koska teini-iässä keho muuttuu ja sukupuolivietti herää, Lempinen sanoo.

Yksi nuoristaihmettelee, miksi ulkonäön muokkaaminen on paha asia.

– Onko meikkaaminenkin pahasta? Entä tatuoinnit ja lävistykset? En näe ristiriitaa siinä, että tuo itseään esille miellyttävällä tavalla.

Ensimmäinen nuori on eri mieltä. Filttereillä on voimaa, hän sanoo.

– Kun katson peiliin ja näen itseni muokkaamattomana, ihmettelen hetken, miksi näytän tältä. Mutta se ei ole kenenkään vika, vaan koko sosiaalisen median ongelma, hän pohtii.

Illuusio isosta pepusta

Tenttaan nuorilta ahdistavia Instagram-tilejä, mutta he eivät osaa nimetä yhtäkään.

Keskustelijat vakuuttavat, että he huomaavat muokatut vyötäröt ja silotellut ihot. Yksi seuraa Instagramissa roskapäivä-tiliä, jonka perustaja haluaa pelastaa maailman yksi roska kerrallaan. Toinen seuraa seksuaaliterapeutti Maija Kihlströmiä, joka tunnetaan blogistaan Puhu muru.

Somevaikuttajat ja fitnesstähdet ovat taitavia poseeraamaan niin, että heidän kroppansa näyttävät täydelliseltä. Nuoret eivät mene lankaan tässäkään asiassa.

Lempinen kertoo, että videosovellus Tiktok on täynnä videoita poseeraamisesta. Niissä joku opettaa kuinka seistä, jotta vyötärö näyttää kapealta ja peppu isolta.

– Näitä asioita mainostetaan avoimesti, eivätkä ne ole mitään salaisuuksia.

Puhelimen jakaminen tavaksi

Miten voi kehittää itsetuntoa, jos somen kuvasto ahdistaa?

– Kannattaa lukea filosofiaa ja lujittaa omaa maailmankatsomusta. Kaikki lähtee meistä itsestämme. Syytän koulun opetusohjelmaa siitä, ettei peruskoulussa opeteta filosofiaa tai psykologiaa, sanoo black metallista kiinnostunut nuori.

Samoilla linjoilla on nuorisotyöntekijä Lempinen. Hänen mielestään somekasvatuksen pitäisi olla samanlaista kuin liikennekasvatuksen. Vaikka lapsi ei ole vielä pitkään aikaan istumassa auton rattiin, hänelle opetetaan suojatien tarkoitus ja liikennevalon värit.

– Samoin somesta pitäisi jutella kotona, tehdä siitä arkinen puheenaihe. Samalla kun kysyy mitä ruokaa koulussa oli, voi kysäistä, onko somessa ollut viime aikoina mitään hauskaa. Vaikka hyviä meemejä, Lempinen sanoo.

Kun puhelimen jakamisesta tulee tapa jo lapsuudessa, vaikeidenkin asioiden käsittelystä tulee myöhemmin aavistuksen helpompaa.

Ehkä diginatiivit eivät enää piilottele asioita, kuten milleniaalit tekivät – esimerkiksi IRC-galleriaan lisätyille ”herutuskuville”.

Lue lisää: “En lisäisi koskaan someen muokkaamatonta kuvaa” – Poseeraukset ja filtterit ovat taidetta, sanoo Instagram-kaunotar Erika Vepsäläinen

8 vinkkiä: Näin teet Instagramista paremman paikan

  • Aina kun tykkäät kuvasta tai videosta tai edes avaat sellaisen, annat Instagramille käskyn: tällaista sisältöä haluan nähdä. Algoritmi reagoi käyttäjän liikkeisiin, sillä se yrittää tarjota sisältöä, josta olet muka kiinnostunut.
  • Kommentoiminen tai seuraaminen sitouttaa sinua enemmän kuin tykkääminen. Mitä sitoutuneempi olet käyttäjätiliin tai hashtagiin, sitä enemmän Instagram näyttää vastaavaa sisältöä.
  • Ota seurantaan inspiroivia tilejä, jotka tuottavat mielihyvää ja haastavat ajattelemaan: luontokuvaajia, kehopositiivisuustilejä ja aktivisteja, meemejä. Seuraa hauskaa ja puhuttelevaa sisältöä, seuraa vähemmistöjä, seuraa ihmisiä eri puolilta maailmaa.
  • Instagramissa on työkaluja, joilla voit piilottaa häiritsevää sisältöä. Jos selaat hashtagilla kuvia, saat ne piiloon painamalla kuvan oikeassa laidassa sijaitsevia pisteitä. Niistä aukeaa valikko, josta voit klikata: “Älä näytä tälle avainsanalle.”
  • Henkilötilin voi blokata. Jos et halua estää tiliä, koska tunnet käyttäjän oikeassa maailmassa, voit kokeilla rajoita-toimintoa. Se on kuin kevytblokkaus, joka näyttää vastaisuudessa sinun ja rajoittamasi henkilön kommentit vain toisillenne.
  • Kun törmäät ahdistavaan tiliin, avaa kuva ja paina jälleen kolmea pistettä: “En ole kiinnostunut.” Instagram piilottaa julkaisun ja näyttää tulevaisuudessa vähemmän sellaista sisältöä.
  • Älä kadehdi. Jotkut elättävät itsensä Instagramilla, ja sinunkin idolillasi saattaa upota kuvien lavastamiseen valtavasti aikaa. Todennäköisesti hänellä on ammattivalokuvaaja, avustajia ja somen kautta saatuja tuotteita ja palveluita.
  • Ota seurantaan #instagramvsreality-tilejä. Monet sovinnaisen kauniit naiset ovat nousseet vastarintaan somen siloteltua pintaa vastaan. He näyttävät kuvissa ensin Instagram-kelpoisen poseerauksensa ja sitten selluliittinsa tai aknensa todistaakseen, että some on vain illuusio.

Yksin omakotitalossa asuva Eevi Telkkälä, 95, rakastaa rollaattoriretkiä luontoon hoitajan kanssa – "Nukun sitten sen yön hyvin"

$
0
0

Kun 95-vuotias Eevi Telkkälä syleili ruuhkavuosinaan paksuja, vanhoja kuusipuita, ei sitä pidetty terveystekona. Telkkälä muistelee, että hänen poikansa naureskeli äidin hassuille halauspuille. Metsästä sai lohtua, kun mieli oli maassa tai surua elämässä.

Rovaniemeläisellä Telkkälällä on aina ollut syvä luontosuhde. Hän istuu usein keittiön ikkunan ääressä tarkkailemassa pihan luontoa.

Ikkunaan kopsahtavat linnut saavat Telkkälältä hellää hoivaa, ja loukkaantunut siipi teippauksen.

– Tykkään, että ei sitä eläintäkään saa jättää, Telkkälä tuumaa.

Eevi Telkkälä katsoo kiikareilla ikkunasta ulos.
95-vuotias Eevi Telkkälä tarkkailee pihalle ruokailemaan tulevia poroja ja muita metsän eläimiä.Minna Aula / Yle

Lonkan kipu on hidastanut ahkeran luonnossa liikkujan elämää, mutta nuorempana kilpaa hiihtänyt Telkkälä sanoo "vielä hiihtävänsä, jos joku vain laittaa sukset jalkaan kiinni".

Telkkälä on rintamaveteraani ja hän saa kaupungin maksaman ulkoilutuspalvelun.

Usein yksin kotonaan asuvat ikäihmiset tarvitsevat apua ulkoiluun ja se on lähinnä omaisten ja vapaaehtoisten varassa.

Tutkimustulokset puhuvat puolestaan: menkää luontoon

Ikäinstituutin vanhempi tutkija ja Helsingin yliopiston dosentti Erja Rappe on tutkinut viherympäristön hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia jo 20 vuotta.

Rappe toteaa, että luonnossa liikkuminen on polarisoitunut. Kodinhoidon turvin yksin kotona asuvien liikuntamahdollisuudet voivat olla heikot, kun taas palvelukodeissa liikkumaan pääsee paremmin.

– Tarvetta liikuntaolosuhteiden parantamiselle on hurjasti. Luonnossa liikkuminen olisi kustannustehokkaimpia keinoja ikäihmisten toimintakyvyn parantamiseen ja sen ylläpitämiseen, Rappe sanoo.

Kohta neljännes Suomen väestöstä on eläkeiän ylittäneitä. Yleensä fyysinen aktiivisuus alkaa hiipua 80 ikävuoden jälkeen. Rappen mukaan yksi ongelma onkin siinä, ettei iäkkäiden ääni kuulu esimerkiksi asuinalueiden suunnittelussa.

– Asuinympäristöjä tulisi kehittää niin, että kaikenikäisten on hyvä asua, myös silloin kun toimintakyky on alkanut heikkenemään.

Tutkimusten mukaan mitä enemmän asuinalueella on viherympäristöä sitä enemmän erityisesti ikäihmiset liikkuvat. Se on heille tuttua ja mielekästä.

– Jos on terveyshuolia tai mieli maassa, niin kannattaa lähteä luontoon. Se on monin tavoin rauhoittava, elvyttävä paikka. Pelkkä oleilu riittää, se ei vaadi fyysistä aktiivisuutta, Rappe sanoo.

Viherympäristön vaikutukset ovat myös fysiologisia. Rappen mukaan luonnossa oleminen vahvistaa immuunipuolustusta ja lievittää elimistön hiljaista tulehdusta, joka on usean tarttumattoman taudin taustalla.

Korona muutti tilannetta

Vanhustyön keskusliiton vastaavan toiminnanohjaaja Anu Lintilän mukaan ulkoilumahdollisuudet vaihtelevat hoivakodeittain paljon. Usein omaisten ja vapaaehtoisten rooli on merkittävä, kun ikäihminen tarvitsee ulkoiluapua.

– Sekä kotona että hoivakodeissa asuvien ikäihmisten ulkoilua voisi olla enemmän, Lintilä toteaa.

Vapaaehtoisia ulkoilukavereita on jo paljon, mutta tarve on suurempi kuin avustusporukka. Koronakeväänä erityisesti kotona asuvat jäivät ilman ulkoiluapua. Tilanne näkyi myös hoivakodeissa, ja osa vapaaehtoistoiminnasta on edelleen tauolla.

Eevi Telkkälä ja Maria Nurmela
Eevi Telkkälä on rintamaveteraani ja hän saa kaupungin maksaman ulkoilutuspalvelun.Minna Aula / Yle

– Useimmiten hoitohenkilökunnan resursseilla valmistellaan ulkoilua, mutta itse toteutus tapahtuu omaisten ja vapaaehtoisten voimin, Lintilä sanoo.

Koronakevät oli raskas myös Rovaniemen Juotaksen kylässä asuvalle Eevi Telkkälälle. Lähinaapureita ei ole harvoja mökkiläisiä lukuun ottamatta. Nekin ovat rollaattorin ulottumattomissa.

Paljaat jalat nurmikolla toimivat kuin ihmelääke

Kevään ahdistus ja vierailukiellot helpottivat. Vihdoin on aika lähteä ulkoilemaan tukihenkilön kanssa.

Naapurikylästä Eevi Telkkälän kotiin on tullut rovaniemeläisen hyvinvointi- ja senioripalveluja tuottavan Violamon yrittäjä Maria Nurmela.

– Minä ainakin olen niin tyytyväinen ja onnellinen ja nukun sitten sen yön hyvin, Telkkälä toteaa.

Luontoretkillä Nurmela huomaa asiakkaistaan sen virkistävyyden. Silmiin tulee eloa ja nuorentava vaikutus näkyy omaisille. Tutut kukat ja kasvit herättävät muistoja, joista keskustellaan.

– Eräs asiakas ei ollut moneen kuukauteen käynyt ulkona. Hän riisui sukat ja laittoi paljaat jalat nurmikolle. Retken jälkeen omaiset kysyivät, että mitä ihmelääkettä tämä asiakas on saanut, Nurmela sanoo.

Hyvinvointialan yrittäjä Maria Nurmela
Rovaniemeläinen hyvinvointialan yrittäjä Maria Nurmela korostaa turvallisen saattajan merkitystä ulkoiluretkillä.Minna Aula / Yle

Tärkeitä ovat myös eläimet, joita tarkkaillaan ja niistä keskustellaan paljon.

– Ne tuovat tähän hetkeen. Monet kokevat, että kivutkin vähenevät, Nurmela sanoo.

"Monen asiakkaan kanssa olemme aluksi ostaneet hyvät jalkineet"

Nurmela on tehnyt aiemmin töitä lähihoitajana kotipalvelussa. Hän tietää, että moni ikäihminen kaipaa ulos ja ahdistuu neljän seinän sisällä, mutta ei välttämättä uskalla lähteä liikkeelle.

On tärkeää että mukana on turvallinen saattaja, joka tietää ikäihmisen tarpeista ja sairauksista, ja osaa ottaa ne huomioon. Myös apuvälineet, kuten kävelykeppi tai rollaattori auttavat.

– Monen asiakkaan kanssa olemme aluksi ostaneet hyvät jalkineet.

Eevi Telkkälä astelee tottuneesti terassin liuskaa pitkin pihalle. Tiukka ote rollaattorista pitää ja lopulta kengät huiskivat pitkin pihanurmea. Telkkälä on tottunut apuvälineeseen ja laskee siitä huumoria, omaan ihastuttavaan tapaansa.

– Minulla on neljä jalkaa ja oma tyyli, 95-vuotias Eevi Telkkälä sanoo.

Hän osoittaa männyn alla kasvavia hiirenvirnoja ja pyytää vieressä kulkevaa hyvinvointialan yrittäjä Maria Nurmelaa poimimaan kukkia.

Naiset ovat tunteneet toisensa jo pitkään.

– En pärjäisi, jos ei Mariaa olisi. Minä luotan tuohon ihmiseen, Telkkälä sanoo liikuttuneena.

Hän liittää kätensä yhteen, katsoo kahvipöydän toisella puolella olevaa Nurmelaa ja sanoo: "Kiitos".

Miten ikääntyneen väestön tarpeet pitäisi huomioida asuinympäristössä paremmin? Keskustelu on auki sunnuntaihin kello 23 saakka.

Lue myös:

Korona-arjen pitkittyminen nakertaa ikäihmisten mielialaa: "Ei ole mitään haaveita enää" – Lähde mukaan karkottamaan apatiaa

Ikäihmisille kaivataan liikunta- ja ulkoilupalveluita – Kun 92-vuotias Elina Korin saa Miisa Pihlajan apuun, silloin sauvakävellään tai jumpataan

30 uutta koronatartuntaa Jyväskylässä

$
0
0

Jyväskylässä on todettu perjantai-illan ja lauantaiaamun aikana 30 uutta koronatartuntaa.

Kaupunki kertoo tietotteessaan, että taustalla on joukkoaltistuminen hengellisessä yksityistilaisuudessa. Jyväskylässä on jo aiemmin tällä viikolla kerrottu yli kymmenestä tartunnasta, jotka liittyvät samaan tilaisuuteen.

Tartuntamäärät tulevat vielä nousemaan, sillä kaikkien tilaisuuteen osallistuneiden tuloksia ei ole vielä saatu.

Yksityistilaisuudessa yli 100 ihmistä

Yksityinen, rajatun joukon tilaisuus järjestettiin sunnuntaina 27.9. Jyväskylässä. Kaupungin tietojen mukaan tilaisuuteen osallistui lapsiperheitä ja nuoria eri puolilta Jyväskylää.

Joukkoaltistuksen alkuperä alkoi selvitä, kun yksittäisten tartuntojen jäljitystyössä havaittiin, että tartunnan saaneet olivat olleet samassa tilaisuudessa. Kaupungin terveydenhuolto teki päätöksen testata kaikki tilaisuudessa mukana olleet.

– Laaja testaus tehtiin torstaina ja perjantaina. Yksittäisiä tuloksia saatiin jo torstai-iltana, mutta perjantai-iltana alettiin nähdä tilanteen todellinen laajuus oireettomien tai hyvin vähäoireisten osallistujien osalta, Jyväskylän tartuntataudeista vastaava lääkäri Ilkka Käsmä sanoo tiedotteessa.

Lauantain aikana selviää, miten laajoja karanteeneja tartuntaryppäästä Jyväskylään aiheutuu. Terveydenhuolto on päivän aikana henkilökohtaisesti yhteydessä kaikkiin tartunnalle altistuneisiin. Lisäksi kaupunki tiedottaa päivän aikana karanteenitilanteesta.

Kaupunki: Maskisuositus otettava vakavasti

Massatartunnasta huolimatta Jyväskylän tartuntataudeista vastaava lääkäri Ilkka Käsmä näkee, että kokonaistilanne on hallinnassa, koska karanteenit voidaan jäljitystyön myötä kohdentaa tarkasti.

– Tämä on kuitenkin jälleen herätys jyväskyläläisille siitä, että tilanne voi heikentyä nopeasti.


Akkumineraalien perässä olevat kaivosyhtiöt jonottavat yhä kiivaasti kairasydänarkistoon – ruuhkaa puretaan yksityisen yrityksen avulla

$
0
0

Ulkomaiset kaivosyhtiöt pääsevät helpoimmin akkumineraalien jäljille tutkimalla Lopella GTK:n kairasydänarkistossa säilytettäviä kallioperästä kairattuja kivinäytteitä.

Tutkimusajat kairasydänarkistossa ovat kortilla, joten kaivosyhtiöt ovat jo muutaman vuoden ajan joutuneet jonottamaan vuoroaan. Tällä hetkellä ensimmäiset vapaat ajat ovat joulun tienoilla. Myös alkuvuosi alkaa olla täynnä.

Apua jonon purkamiseen haetaan nyt yksityiseltä toimijalta. Kiireisimmät kyselijät ovat viime vuodesta lähtien voineet pyytää arkistoa lähettämään haluamansa näytteet Kemiin.

Ajoksessa toimiva geopalveluyritys Palsatech Oy vuokraa kaivosyhtiöille tiloja ja välineitä Lopelta lähetettyjen kairasydänten tutkimiseen ja varastointiin, kertoo Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ryhmäpäällikkö Tauno Rautio.

– Olemme muutaman kerran toimittaneet sinne kairasydämiä kaivosyhtiöille tutkittavaksi. Tämä on hyvä lisäapu ruuhkan purkamisessa, sanoo Rautio.

Kairasydännäytteitä
Kairasydännäytteitä voi tutkia GTK:n arkistossa Lopella. Näytteistä selviää muun muassa se, kuinka syvältä kallioperästä ne otettu.Timo Leponiemi / Yle

Akkumineraaleja etsitään yhä kiivaasti

Lopen kairasydänarkisto ei ole aivan ainutlaatuinen, mutta se on maailman suurin. Arkisto on myös sen verran salamyhkäinen paikka, että harvemmin siellä tapaa yhtä aikaa kahden eri kaivosyhtiön tutkijoita. Yhtiöt eivät halua paljastaa toisilleen, mitä ne etsivät.

Raution mukaan tutkimuskeskuksella on vaitiolovelvollisuus, mutta hän tietää, mitä kaivosyhtiöt edelleen eniten etsivät.

– Joka kuukausi joku tutkija etsii viitteitä akkumineraaleista. Vielä neljäkymmentä vuotta sitten kukaan ei tiennyt, että tänä päivänä tarvitaan paljon litiumia. Toisaalta me emme tiedä, mitä kahdenkymmenen vuoden päästä tarvitaan.

Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela vahvistaa, että viimeisten kahden-kolmen vuoden aikana kiinnostus akkumineraaleihin on kasvanut merkittävästi. Niitä on tähän mennessä tutkittu vähän.

Marko Puonti kantaa kairasydännäytteitä
Arkistonhoitaja Marko Puonti kantaa kairasydännäytteitä kaivosyhtiöiden tutkijoiden käyttöön.Timo Leponiemi / Yle

Suomen Akkumineraalit Oy:n johtokunnan jäsen, geologi Alf Björklund kertoo, että heidän pääfokuksensa on Pohjanmaalla. Hän uskoo, että kobolttia ja nikkeliä löytyy paljon, mutta etsintä vaatii aikaa ja paljon rahaa. Rahoitusta haetaan osakemarkkinoilta ja yhteistyökumppaneilta.

Yksi metri kairausnäytettä maksaa 100–150 euroa, eikä kairauskonettakaan saa maastoon pikkurahalla. Myös kairauslupien saanti teettää töitä.

Maailmanmarkkinahinnat ohjaavat etsintää

Malminetsintäluvista vastaava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Ilkka Keskitalo toteaa, että etsintää ohjaavat metallien maailmanmarkkinahinnat.

– Akkumetallien lisäksi perusmetallien nikkelin ja kuparin suosio on säilynyt, tai jopa kasvanut.

Keskitalon mukaan malminetsijöiden yhteydenottoja tulee miltei kuukausittain. Viimeisen viidentoista vuoden ajan suurin kiinnostus on kohdistunut Keski-Lappiin vihreäkivi-vyöhykkeelle Kittilän ja Sodankylän alueella.

Malminetsinnän käynnistymisestä on pitkä matka kaivostoimintaan. Tukesin Ilkka Keskitalo huomauttaa, että kaivoksen syntyminen edellyttää tämän hetkisten tietojen perusteella parinkymmenen vuoden malminetsintää.

Suomessa toimii aktiivisesti viitisentoista kaivosyhtiöitä. Niiden taustalla on yleensä kanadalainen tai australialainen yritys.

GTK:n ryhmäpäällikkö Tauno Rautio
Kulta kiinnostaa kaivosyhtiöitä aina. Tauno Raution mukaan kulta vetää tutkijoita GTK:n kairasydänarkistoon tasaisena virtana. Timo Leponiemi / Yle

Kaivoslaki velvoittaa arkistointiin

Lopen kairasydänarkistoa ovat vuodesta 1994 lähtien kartuttaneet pääosin ulkomaalaiset malminetsintäyhtiöt. Tätä ennen arkistointia tekivät Outokumpu, Rautaruukki ja Geologian tutkimuskeskus (GTK).

Kaivoslaki velvoittaa malminetsintää tekevät yhtiöt luovuttamaan tutkimustensa päätyttyä kairasydämet ja keskeisimmät tuloksensa Lopen arkistoon. Tämä kartuttaa tietoa Suomen kallioperästä.

Ruotsin vastaavassa arkistossa Malåssa on noin 3000 kilometriä kairasydämiä 18 000 porausreiästä ja sen lisäksi tiedot noin 8 000 porausreiästä. Muualla vastaavan tasoisia arkistoja ei juurikaan ole, toteaa Kaivosteollisuuden toiminnanjohtaja Pekka Suomela.

Kairasydänarkiston näytelaatikoita
Kairasydänarkistossa on tarkoin järjesteltynä näytteitä kymmenien vuosien ajalta. Timo Leponiemi / Yle

Päiväkodissa käydään läpi tunteiden koko kirjoa ilosta itkuun – tunnetaitoja korostetaan varhaiskasvatuksessa aiempaa enemmän

$
0
0

Joensuulaisen päiväkoti Hukanpesän lepohuoneessa on rauhallista. 3–5-vuotiaat Sammalnotko-ryhmän lapset asettautuvat istumaan lattialle ja kuuntelemaan. On aika harjoitella tunteiden tulkitsemista.

Tunnetaitokasvatuksen hetkeä pitävät lastentarhanopettaja Marju Kokkonen sekä leppoisaksi nallekarhuksi pukeutunut erityislastentarhanopettaja Marjaana Kokkonen.

Lapset käyvät vuorotellen hakemassa opelta kuvakortin, josta paljastuu kasvot ja ilmeitä ilosta suruun ja hämmästyksestä vihaan. Kuvien avulla on helppo nimetä tunteita ja jutella niistä.

Tunnetaitoja korostetaan aiempaa enemmän varhaiskasvatuksessa. Myös keinot lasten tunnetaitojen opettamiseen ovat monipuolistuneet päiväkodeissa.

Hukanpesässä tunnetaitojen harjoittelu on jo arkipäivää.

– Kyllä se on ihan perusosa meidän arkea. Tällaisia yhteisiä hetkiä on meillä paljon, joko suunniteltuja tai sitten sellaisia erilaisia tunteiden kohtaamisia, kertoo lastentarhanopettaja Marju Kokkonen.

Tunnetaitoja opetellaan ja harjoitellaan päiväkodissa monin tavoin leikin ja laulun voimalla.

Opettaja näyttää tunnekorttia lapsille
Lastentarhanopettaja Marju Kokkonen ja erityislastentarhanopettaja Marjaana Kokkonen eläytyvät tunnekasvatustuokioon.Ari Haimakainen / Yle

Ryhmässä keskustellaan paljon ja taitoja opetellaan myös muun muassa kuvakorttien ja näytelmien avulla.

– Kaikista tärkeintä arjessa on kuitenkin lapsen tunteen kohtaaminen, sen sanoittaminen ja nimeäminen niin, että lapsi oppii ymmärtämään, käsittelemään ja lopulta hallitsemaan tunteitaan.

Vihainen irvistys leikkimielellä

Hukanpesän päiväkodin Sammalnotko-ryhmän lapsilla on erilaiset ilmeet hallussa. Benjamin Riikonen ilmeilee vihan tunnetta kurtistamalla naamaansa, irvistämällä ja ärjymällä.

– Vihainen ihminen voi lyödä, tietää 5-vuotias päiväkotilainen.

Samaan hengenvetoon hän vakuuttaa, ettei itse ole koskaan vihainen, päinvastoin.

– Olen aina iloinen ja ihan kaikki asiat saavat minut iloiseksi.

Benjamin Riikonen on asian ytimessä. Tunnetaitoja opetellaan sen takia, että negatiiviset tunteet saataisiin käännettyä positiivisiksi tunteiksi.

Erityislastentarhanopettaja Marjaana Kokkonen korostaa sitä, että lapsi selviää kaikenlaisista tunteista, vaikeistakin, aikuisen avulla.

– Tunteet tulevat ja menevät ja pikkuhiljaa lapsi alkaa itsenäistyä tunteiden hallinnassa kouluiässä. Se mahdollistaa sen, että empatiakyky kehittyy eli lapsi pystyy tuntemaan ja tulkitsemaan myös kaverin tunteita.

Päiväkotilapset Benjamin ja Veera istuvat säkkituolissa
Benjamin Riikonen ja Veera Määttänen kuuluvat i Hukanpesän päiväkodin Sammalnotko -ryhmään.Ari Haimakainen / Yle

Päiväkodissa käydään päivän mittaan läpi tunteiden koko kirjoa ilosta itkuun. Kaikki tuntee ovat sallittuja, vaikeatkin, mutta tietyin ehdoin.

– Ketään ei satuteta ja mitään ei rikota. Ja siihen tarvitaan tietysti aikuisen sensitiivisyyttä ja voimaa ottaa vastaan kielteisiä tunteita, sanoo Marjaana Kokkonen.

Tunnetaitoja myös kouluun

Tunnetaitojen harjoittelemisen voi aloittaa jo vauvan kanssa, sanoo perhesuhteiden asiantuntija Milla Sinnemäki Väestöliitosta.

– Jos vauva itkee voi hänelle hyvin sanoa, että nyt sinua itkettää, mikähän sinulla on. Pohdiskella ääneen, se on sellaista lapsen valmistamista siihen, kun hän oppii puhumaan.

Myös Sinnemäki korostaa taitoa tunnistaa, näyttää, ymmärtää ja hallita erilaisten tunteiden kirjoa.

– Tunnetaidoilla on iso merkitys mielenterveydelle ja vuorovaikutukselle. Mitä enemmän pystyy huomioimaan omia ja toisen tunnetiloja ja pohtimaan niiden syitä ja seurauksia, sitä parempaa vuorovaikutus on.

Lapset katselevat tunnekortteja
Hukanpesän päiväkodissa opetellaan tunteiden tunnistamista kuvakorttien avulla.Ari Haimakainen / Yle

Milla Sinnemäki toivoo, että varhaiskasvatuksessa olisi riittävästi resursseja ja aikaa käydä keskusteluja ja pysähtyä lasten tunteiden äärelle. Sama toive koskee myös kouluja.

– Koulussa on aina kiirettä ja paljon opeteltavaa, mutta toivoisin, että sielläkin tunnetaidoille olisi joka vuosi aikaa. Yläasteella nämä asiat sopisivat hyvin esimerkiksi terveystiedon yhteyteen, ehdottaa entinen koulukuraattori Milla Sinnemäki.

Itä-Suomen yliopiston varhaiskasvatuksen professori Nina Sajaniemi puolestaan tiivistää tunnetaitojen merkityksen pariin sanaan.

– Riittävä tunnesäätely on kivijalka, ja sen vahvistuminen edellyttää vahvaa aikuisen ohjausta. Se on punainen lanka, joka läpäisee ainakin sitä opettajankoulutusta, jonka kanssa itse olen tekemisissä.

Aikuisten läsnäoloa esimerkiksi riitatilanteessa pitävät tarpeellisena myös joensuulaisen päiväkoti Hukanpesän Sammalnotko-ryhmän lapset.

– Pitää pyytää aikuista niin se voi selvittää tai opea. Ja pitää pyytää anteeksi, sitten saavat leikit jatkua, toteavat lapset kuin yhdestä suusta.

Aiheesta voi keskustella 11.10.2020 kello 23.00 saakka.

Lue lisää:

Tässä päiväkodissa on sylejä ja käsipareja tuplaten – Harvinainen opetuspäiväkoti alkaa kouluttaa varhaiskasvatuksen ammattilaisia

Lapsille opetetaan päiväkodissa tunteita, joita aikuisetkaan eivät tunnista

Kurkista lohien hääkamariin – vedenalaiskamera välittää elävää kuvaa Tenon lohien kutupuuhista

$
0
0

Luonnonvarakeskus lähettää Tenojoen lohien kutuseremonioista videokuvaa Youtube-kanavallaan (siirryt toiseen palveluun).

Vedenalaiskamera on asetettu yhdelle Tenon alueen parhaimmista kutualueista, Utsjoen suualueelle.

– Paikan valinta perustuu meidän pitkäaikaiseen kokemukseemme lohen kutualueiden sijoittumisesta, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orell.

Lohien häätouhut ovat juuri nyt kuumimmillaan. Kameraseurantaa on Luken mukaan tarkoitus jatkaa vielä kymmenkunta päivää. Lohen kutu alkaa Tenossa olla ohi lokakuun loppuun mennessä.

Lue myös:

Kaikuluotaimia asennettiin Tenojoelle – Poliittinen paine sai aikaan rahoituksen irtoamisen

Tutkimus: Synnyinpaikoilla kuteva lohi voittaa muualta tulevat kilpakosijat

Luke: Tenolla kehno lohivuosi – pikkulohia oli vähän

Oululainen Tuomo Huusko teki pitkän uran saamelaispappina – nyt Inarin kirkkoherraa kuullaan Hemulin äänenä kahdella saamen kielellä

$
0
0

Tuomo Huuskosta ei koskaan pitänyt tulla pappia. Se ei ollut hänen lapsuutensa unelmatyö.

Lapsena ei tiedä tulevasta. Huuskosta tulikin pappi, mutta myös kahdella saamen kielellä muumihahmoa esittävä ääninäyttelijä suurtuotantoon.

Kuten moni muukin, Huusko koki nuoruudessaan hyvin synkkiäkin hetkiä eikä tiennyt, mikä tulee olemaan hänen polkunsa. Nyt hän toimii Inarin seurakunnan kirkkoherrana ja johtaa Pohjois-Lapin seurakuntayhtymää yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana.

Oulun Jäälissä kasvanut Huusko opiskeli teologiaa Helsingissä, kun päätti kokeilla, millaista olisi toimia pappina. Teologiaa hän lähti opiskelemaan siksi, koska muinainen kreikan kieli ja muut niin sanotut alkukielet kiinnostivat häntä. Myöhemmin hän halusi myös pohdiskella hengellisiä juuriaan, vaikka sanookin, että teologian tiedekunta ei ollut siihen paras paikka.

Huuskon ensimmäinen seurakunta pappina oli Sodankylä.

– Sanoinkin piispalle ennen pappisvihkimystä, että lähden kokeilemaan papin työtä, ja se sopi hänelle hyvin. Nyt olen kokeillut 23 vuotta: vähitellen se on alkanut tuntumaan sopivalta, hän kertoo

Anaar kirkkohiärrä Tuomo Huusko
Inarinsaamelainen yhteisö on osoittanut arvostuksensa Huuskolle lahkoittamalla hänelle saamenpuvun.

Reilu 20 vuotta sitten hän kuuli, että Inarin seurakunta hakee omaa pappia saamelaisille. Eri kielet ja kulttuurit ovat aina kiinnostaneet Huuskoa, joten hän tarttui tilaisuuteen, vaikka ei tiennyt saamelaisista kovin paljoa etukäteen. Hän opiskeli ensin pohjoissaamea Kautokeinossa Norjan puolella ja myöhemmin vielä inarinsaamea.

Huusko toimi saamelaispappina 15 vuotta, kunnes valittiin Inarin kirkkoherraksi vuonna 2015. Työskennellessään saamelaisten pappina hän on päässyt tutustumaan alueen saamelaisiin sekä rakentamaan vahvaa yhteyttä saamelaisyhteisön kanssa.

Inarinsaamelaisten yhteisö on lahjoittanut hänelle oman saamenpuvun, mikä on yksi suurimmista kunnioituksen osoituksista, minkä saamelaiset voivat yhteisön ulkopuolelta tulevalle antaa. Puvun lahjoittaminen tarkoittaa sitä, että Huusko on otettu osaksi saamelaisyhteisöä.

– Jo kieliopintojen yhteydessä tuli sellainen tunne, että minulla on hyvä yhteys näihin ihmisiin täällä. Se on jäänyt sydämeeni, sanoo Tuomo Huusko.

Onko Huuskolla ja Hemulilla mitään yhteistä?

Kun Tuomo Huusko riisuu papin kaapunsa ja vaihtaa vapaalle, hän haluaa viettää aikaa perheensä parissa. Hän viihtyy vaimonsa lapsuudenkodin maisemissa, missä heillä on myös mökki. Huusko on myös isä ja pappa.

Kuluneen kevään ja kesän aikana hän on päässyt tekemään myös jotakin aivan uutta, kun on viettänyt paljon aikaa äänitysstudiossa.

Huusko on päässyt näkemään Muumilaakson sekä pohjoissaamenkielisen että myös inarinsaamenkielisen Hemulin silmin. Suomenkielinen Muumilaakso alkoi helmikuussa 2019 ja pohjoissaameksi viime keväänä. Tällä hetkellä tv:ssä pyörii Muumilakson toisen tuotantokauden inarinsaamenkieliset jaksot. Kauden loput jaksot tulevat koltansaameksi myöhemmin tänä syksynä.

Huusko ei kuitenkaan näe itsessään kovin paljoa yhtäläisyyksiä näyttelemiensä Hemuleiden kanssa.

– Hemuleita on Muumeissa useita ja eri rooleissa. Minä näyttelin muun muassa poliisi- ja palomieshemulia. Nämä Hemulit olivat vähän ahdasmielisiä. Hieno kokemus ääninäytteleminen kyllä oli, pohtii Huusko.

Hän on iloinen siitä, että on päässyt mukaan muumituotantoon. Muumien dubbaaminen kaikille kolmelle Suomessa puhutulle saamen kielelle on hänestä arvokas kulttuuriteko.

Huusko ei näe ristiriitaa muumiroolin ja papin toimen välillä.

– Muumimaailma on hyvä maailma. Ne ovat erittäin hyviä tarinoita.

Tuomo Huusko, Inarin kirkkoherra Pielpajärven kirkon portilla
Muumien Hemulilla on paljon piirteitä, joita Huusko ei koe omakseen. Anneli Lappalainen / Yle

Nyt dubbaustöiden jälkeen hän keskittyy taas täysin seurakunnan töille. Huuskon mukaan kirkolla on monenlaisia haasteita, jotka koskevat muun muuassa seurakunnan kiinteistöjä.

Jokainen joutuu joskus työstämään vaikeita asioita ja pärjäämään vaikeina aikoina. Huusko muistuttaa, että silloin täytyisi muistaa pysähtyä ja hengittää vähän.

– Toivo kantaa. Se on elämän virta, ja me kuljemme sen virran mukana. On tärkeää etsiskellä ja löytää niitä asioita, joista on kiitollinen.

Inarinsaamenkieliset muumijaksot ja pohjoissaamenkieliset muumijaksot löytyvät Yle Areenasta.

Ketkä rokotetaan ensin koronaa vastaan? Asiantuntijat vastaavat, missä vaiheessa rokotusjärjestyksestä päätetään Suomessa

$
0
0

Kysyimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön ylilääkäri Hanna Nohynekilta (HN) ja Sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Sari Ekholmilta (SH) missä vaiheessa koronarokotteen valmistuminen on tällä hetkellä.

Monet tekijät vaikuttavat siihen, missä järjestyksessä koronarokotetta tullaan jakamaan. Ennen rokotteen jakelua rokotteella pitää olla myyntilupa. Euroopan lääkevirasto EMA on tiedottanut, että se on ottanut myyntilupa-arvioon kaksi rokotetta: toinen on Oxfordin yliopiston ja lääkeyhtiö AstraZenecan kehittämä koronarokote ja toinen on BioTech ja Pfizer lääkeyhtiöiden.

Voivatko molemmat rokotteet tulla Suomessa jakeluun?

HN: AstraZenecan rokotteesta EU komissio on jo tehnyt alustavan sopimuksen. Eli on mahdollista, että se tulisi Suomeen. Toisesta rokotteesta ei ole vielä tehty EU-sopimusta eli ei vielä ole tietoa sen Suomeen tulosta.

Mikä ero näillä kahdella myyntilupaprosessissa olevalla rokotevalmisteilla on?

HN: Lääkeyhtiö AstraZenecan adenovirusvektorirokote synnyttää vasteen SARS-CoV-2-viruksen piikkiproteiinia vastaan herättämällä T- ja B-soluvasteen. Toinen, mRNA-rokote, toimii niin, että se menee ihmisen soluun ja siellä ryhtyy koodaamaan proteiinia joka herättää suojareaktion koronaviruksen piikkiproteiinia vastaan.

AstraZenecan rokotteen arviointi myyntilupaa varten on aloitettu viime viikolla. Nyt arvioita tehdään rullaavasti, mitä tämä tarkoittaa?

SE: Tarkoitus on saada arvio tehtyä nopeammin kuin kuudessa kuukaudessa. Rullaava arviointi tarkoittaa sitä, että tutkimustulokset arvioidaan sitä mukaa kun ne valmistuvat eikä niin, että kaikki tulokset ovat valmiina ja sitten koko paketti lähetetään kerralla arvioitavaksi. Rullaavalla arvioinnilla pyritään siihen, että myyntilupa arvio menisi nopeammin.

Se, että tehon, turvallisuuden ja laadun arviointi pyritään tekemään Euroopan lääkevirastossa nopeasti, ei tarkoita, että laatu- ja arviointivaatimuksista joustettaisiin.

Kuvassa on koronavirusrokotteita.
Andrew Caballero-Reynolds / AFP

Milloin myyntilupa-arvio valmistuu?

SE: Normaali aikataulu arvioinnin aloittamisesta olisi 6 kuukautta tai sitä enemmän.

HN: EMA on luvannut, että kun se on saanut viimeisetkin teho- ja turvallisuustulokset tehotutkimuksista, sillä menee noin kuukausi antaa lausuntonsa. Tuloksista riippuu heltiääkö myyntilupa.

Suomessa koronavirukseen liittyvä rokotusjärjestys on asiantuntijavalmistelussa ja esitystä siitä ei vielä ole. Mitä asiantuntijavalmistelusta voi tässä vaiheessa sanoa?

HN: On työn alla, alustava esitys on valmis laajempaan keskusteluun loka-marraskuussa.

Mikä on alustavan esityksen sisältö?

HN: Emme ole vielä valmiita sanomaan mitään ehdotonta tästä. Riippuu mitä rokottamisella halutaan saavuttaa: ehkäistä kuolemia, tautia, tarttumisia? Ja riippuu myös siitä, miten hyvin rokote pystyy suojaamaan eri kohderyhmiin kuuluvia; sitä emme vielä tiedä.

SE: Koska meille todennäköisesti tulee useampi kuin yksi rokote, on ainakin alustavasti ajateltu, että tästä tehdään pohjaesitys, jossa arvioidaan, miten sairaus ja sairauden riskit huomioon ottaen näitä rokotuksia tulisi tarjota. Mutta lopullinen järjestys tulee vasta siinä vaiheessa, kun rokotteella on myyntilupa. Silloin vasta tiedämme rokotteeseen liittyvät ehdot eli kenelle, mille ikäryhmälle, mille riskiryhmille sitä mahdollisesti ei voi antaa. Näitä asioita ei voida ennakoida ennen kuin myyntilupa on myönnetty. Lopullista täydellistä päätöstä ei voida tehdä nyt.

Ketkä rokotetaan ensin?

HN: Monessa maassa ajatellaan, että vanhukset ja ne terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaiset, jotka ovat itse työnsä vuoksi alttiita SARS-CoV-2 –virustartunnalle tai voivat itse tartuttaa suurimassa vakavan taudin riskissä olevia. Näiden lisäksi erilaisia lääketieteellisiä riskitekijöitä omaavia.

SE: Ensimmäiseksi varmaan tarjotaan rokotetta terveydenhuollon ammattihenkilöille, jotka hoitavat potilaita, ja joilla on suurin riski kohdata virus ja sairastua.

Kuvassa henkilö työskentelee laboratoriossa.
Joel Saget / AFP

Onko rokotusjärjestyksen valmisteluun erilaista kun kyseessä on koronavirus?

HN: Kyllä tämä on hyvin samanlaista päätöksentekoa kuin yleensä, kun pohditaan kenelle uutta rokotetta pitäisi antaa. Eli täytyy tietää, kuka on suurimmassa riskissä sairastua tai kuolla rokotuksella ehkäistävään tautiin, ja kenelle rokotuksesta on suurin terveyshyöty suhteessa oletettuihin haittoihin.

Verrattuna aiempaan vuoden 2012 pandemiasuunnitelmassa mainittuun rokotusjärjestykseen, tuleeko rokottamisjärjestys olemaan sama vai muuttumaan ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat?

HN: Ei tule olemaan sama. Sikainfluenssan kohdalla vuosina2009–2010 vanhat ihmiset olivat paremmin suojassa aiemmin elämässään kohtaamiensa A(H1N1)-virusten vuoksi. Silloin suurimmassa riskissä olivat lapset ja nuoret aikuiset. Nyt on tilanne ihan toisin päin. Suurimassa riskissä ovat yli 70-vuotiaat aikuiset.

Onko todennäköistä, että jokin ikäryhmä tai ihmisjoukko jätetään kokonaan rokottamatta?

HN: On vielä liian varhaista tehdä arviota tästä. Se kuitenkin tiedetään, että rokotekehitys keskittyy nyt aikuisiin, vanhuksiin ja erilaisiin lääketieteellisiin riskiryhmiin. Pikkulapsille ei tietääkseni rokotteen antamista vielä tutkita, nuorimmat ikäryhmät, joita on rekrytoitu tutkimuksiin ovat 5-vuotiaista ylöspäin.

Onko rokotusjärjestykseen liittyen jotain erityistä mitä on otettava huomioon?

HN: On tärkeää tietää, mitä rokotteita saamme ensimmäiseksi ja kuinka paljon. Kaikki nyt kehitteillä olevat rokotteet eivät välttämättä saa heti myyntilupaa kaikille eri riskiryhmille.

Kuvassa osoitetaan mieltä rokotteita vastaan Lontoossa.
Daniel Leal-Olivas / AFP

Onko rokote vapaaehtoinen? Miten taataan se, että ihmiset ottavat rokotteen?

HN: Suomessa rokotukset perustuvat vapaaehtoisuuteen. Myyntiluvan laajuus ja maahan tuotavien erien suuruus voi vaikuttaa siihen, kenelle rokotteita voimme suositella, samoin se, mitä siihen mennessä tiedetään riskistä sairastua vakavaan tautiin ja luonnon infektion suojaavasta vaikutuksesta sekä rokotteiden tehosta ja mahdollisista haittavaikutuksista.

Näiden tietojen perusteella rokotteita suositellaan eri kohderyhmille. Jokainen viime kädessä itse päättää ottaako rokotuksen.

SE: Rokottaminen on vapaaehtoista. Ihmisten halukkuus ottaa rokote riippuu varmaan monista eri syistä. Viranomaisena on tärkeää, että rokotevalmisteen teho ja turvallisuus ja rokotteen laatu on selvitetty asianmukaisesti ja niistä on riittävästi tietoa, ennen kuin tehdään päätöksiä. Näin myöskin voidaan avoimesti kertoa kaikki rokotukseen liittyvät asiat, jotka on arvioitu ja jotka vaikuttavat halukkuuteen ottaa se rokote.

Kuinka pitkään ikääntyneet riskiryhmään kuuluvat joutuvat odottamaan rokotetta? Kuinka kattavasti ikääntyneet tullaan rokottamaan? Missä vaiheessa alustavien arvioiden mukaan ensimmäiset rokotteet annetaan Suomessa?

HN: Minulla ei ole vielä vastauksia näihin kysymyksiin. On arveltu, että ensimmäiset rokoteaihiot saisivat myyntiluvan jo ennen vuodenvaihdetta. Kaikki riippuu kuitenkin siitä, miten hyvin rokotteet toimivat, onko suojateho riittävä ja osoittautuvatko rokotteet turvallisiksi. Vasta sen jälkeen voimme ryhtyä toteuttamaan suunnitelmia.

Miten rokotteen jakelu järjestetään? Onko alustavia ehdotuksia siihen?

HN: Meillä on kattava jakeluorganisaatio, jota joka vuosi koetellaan kun influenssarokotteita jaetaan kuntiin ja sairaanhoitopiireihin. Se toimii pohjaratkaisuna, jota muutetaan sitä mukaa kun tiedämme enemmän nyt kehitteillä olevien rokotteiden kylmävarastointivaatimuksista ja käyttöajasta.

Milloin kuka tahansa voi ostaa rokotteen apteekista influenssarokotteen tapaan?

HN: Alussa en usko sen olevan mahdollista, mutta ajan myötä, useampien rokoteaihioiden päästyä markkinoille todennäköisesti näin tulee tapahtumaan.

Lue aiheesta lisää:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta

Koronarokotetta kehitetään tulipalokiireellä – konstit ovat monet mutta tulos yhä epävarma

Viewing all 129897 articles
Browse latest View live
<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>