Valtaosa Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista oli sitä mieltä, että rokottamisen koronaa vastaan pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Lähes kolme neljäsosaa hallituksen ja yli puolet opposition edustajista tyrmää kyselyssä pakkorokottamisen. Vähemmistö rokottaisi kansan vaikka väkisin. Keskustassa on muita puolueita enemmän halua säätää rokottaminen pakolliseksi.
Viron tuore pääministeri toivoo Ylen haastattelussa pikaista lievennystä matkustusrajoituksiin
Pääministeri Kaja Kallas suree sitä, että matkustusrajoitukset pakottavat tuhannet Suomessa työskentelevät virolaiset eroon läheisistään.Rain Kooli / Yle
Viron pääministeriltä Kaja Kallakselta löytyy ymmärrystä Suomen asettamiin tiukkoihin matkustusrajoituksiin. Hän kuitenkin toivoo, että Suomen ja Viron yhteinen työryhmä keksii mahdollisimman pian ratkaisun, joka mahdollistaa matkustamisen terveysturvallisuutta vaarantamatta.
Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyille haetaan oikeudessa vankeustuomiota
Aleksesi Navalnyin tuomion muuttamista käsitellään Moskovassa. Hänen vapauttamistaan vaaditaan eri puolilla maailmaa, kuva Berliinissä järjestetystä mielenosoituksesta.Fabian Sommer / AFP
Moskovalaisessa tuomioistuimessa käsitellään kello 9 oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin ehdollisen tuomion muuttamista vankeudeksi. Navalnyiä uhkaa kolmen ja puolen vuoden tuomio, koska hän ei rikosseuraamusviraston mukaan noudattanut ehdollisen tuomionsa ehtoja. Maanantaina syyttäjäviranomaiset sanoivat tukevansa vaatimusta. Mihin Venäjä on menossa – katso kolme skenaariota tulevasta.
Liukulumikengistä tuli talven hittituote
Liukulumikenkä on lumikengän ja suksen välimuoto. Kimmo Turusella on käytössään 160-senttinen malli.Heikki Haapalainen / Yle
Metsäsuksen ja lumikengän välimuoto, liukulumikenkä, on talven halutuin hankiliikuntaväline. Hiihtely latujen ulkopuolella kiehtoo etenkin talviliikunnan aloittelijoita ja retkeilyhenkisiä liikkujia. Liukulumikengät on myyty loppuun useimmista kaupoista, ja ne kuuluvat jo talviliikuntakeskusten vuokraamojen vakiokalustoon.
Pakkanen kiristyy, lumisateita etelään
Yle
Sää on pitkälti selkeää ja poutaista. Kevyttä pakkaslunta voi sataa etelässä Varsinais-Suomesta Uudenmaan kautta Kymenlaaksoon ulottuvalla alueella. Pohjoisessa on poutaisempaa. Pakkaslukemat vaihtelevat etelän vajaasta kymmenestä asteesta Lapin yli 20 asteeseen. Ajokeli voi olla huono maan etelä- ja keskiosassa lumisateen tai pöllyävän lumen vuoksi. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.
Yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö on heikentynyt Suomessa, ilmenee Vaikuttavuussäätiön tilaamasta selvityksestä.
– Suomi on ollut huipputasolla eurooppalaisten verrokkimaiden kanssa, mutta viimeaikaiset indikaattorit osoittavat, että yhteistyö on vähentynyt ja olemme poteroituneet, sanoo Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä ja Tampereen yliopistossa työskentelevä Arho Suominen selvityksestä julkaistussa tiedotteessa.
Suominen on yksi tänään julkistetun selvityksen kirjoittajista. Hänen mukaansa Suomessa on useita toimijoita, jotka rahoittavat elinkeinoelämän ja tutkimuksen välisiä yhteistyöprojekteja. Viime vuosina elinkeinoelämän ja tutkimuksen välistä yhteistyötä on kuitenkin karsittu merkittävästi.
Tiedotteen mukaan yritysten rahoittaman tutkimuksen määrä on vähentynyt viime vuosikymmenellä tuntuvasti yliopistoissa ja korkeakouluissa. Kehityskulku on ollut poikkeava verrattuna muihin EU- ja OECD-maihin.
Yhteistyön lisäämisen painotetaan olevan tärkeää, jottei Suomi jää jälkeen kansainvälisessä kehityksessä.
Tutkimusrahoitus ei motivoi tutkijoita yhteistyöhön
Suomisen mukaan osapuolet eivät näe toisiaan houkuttelevina yhteistyökumppaneina, eikä tutkimusrahoitus myöskään motivoi tutkijoita riittävästi yhteistyöhön. Jälkimmäiseen on Suomisen mukaan syynä muun muassa mielekkäiden tutkimusongelmien puute.
Yhteistyön esteet ovat hänen mukaansa pitkälti rakenteellisia ja kulttuurisia. Tästä syytä niitä ei voida ratkaista yksinomaan rahoituksella. Hän peräänkuuluttaa avointa keskustelua yhteistyön pullonkauloista sekä halua hakea ratkaisuja.
– Tutkimuksen ja innovaation kohtaamisesta on hyötyä molemmille osapuolille. Hiipunut yhteistyö on saatava toimimaan paremmin, sanoo puolestaan Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen tiedotteessa.
Oksasen mukaan elinkeinoelämällä on halua tehdä tutkimusyhteistyötä.
VTT:n ja Tampereen yliopiston tekemä selvitys nostaa esille erilaisia huomioita yhteistyötä edistävän rahoituksen kehittämiseksi. Yksittäisten hankkeiden rahoittamisen sijaan rahoituksen tulisi esimerkiksi synnyttää yhteistyötä, edistää vuorovaikutusta ja turvata yhteistyön jatkuvuus.
Vaikuttavuussäätiö on valtion keväällä 2019 perustama tutkimusrahoitustoimija, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen huippututkimuksen vaikuttavuutta tutkimusmaailman ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistamalla.
Suomalaiset kaupungit kamppailevat tekonurmikenttien hinnannousupaineiden kanssa.
Kustannuksia kasvattavat esimerkiksi keinonurmikenttien uudet ympäristövaatimukset. Samalla kenttien kotimaanmarkkinat ovat harvojen yritysten käsissä.
Tampereen Kaupin urheilupuistoon valmistui uusi, lämmitettävä tekonurmikenttä vuoden 2020 loppupuolella. Kaupunki maksoi kentästä sen toimittajalle Unisportille selvästi yli puoli miljoonaa euroa. Unisportin tarjoukselle ei saatu kilpailijoita.
– Varsinkin näissä lämmitettävissä kentissä on tosi vaikea löytää muita tarjoajia, sanoo rakennuttajainsinööri Anne Ravaska.
Rakennuttajainsinööri Anne Ravaska kertoo, että seuraavaksi Tampereella kaavaillaan Ikurin tekonurmikentän peruskorjausta.Marko Melto / Yle
Kumirouheen tilalle maatuvaa täyteainetta
Jotta pelialusta joustaisi jalan alla, tekonurmeen laitetaan täytteeksi yleensä kumirouhetta. Tulevaisuudessa EU voi jopa kieltää kumirouheen käytön, koska raskasmetalleja sisältävää rouhetta ei haluta pilaamaan luontoa.
Tampere hankki Kaupin uudelle keinonurmikentälle kompostoituvan, sokeriruokopohjaisen täytteen. Niin kutsuttu biotäyte nostaa kentän hintaa huomattavasti.
– Hintaa tulee lisää noin 8–10 euroa neliölle. Toivottavasti tulee muitakin vaatimukset täyttäviä orgaanisia täyteaineita, jotta saisimme oikeasti kilpailua, Ravaska sanoo.
Tampere aikoo hankkia kompostoituvia täyteaineita myös tuleville kentille.
Tampereen Kaupin uuden tekonurmikentän sokeriruokopohjaista murua kertyy kentän laidan lumikinoksiin, kun kenttää aurataan. Marko Melto / Yle
Helsinki ei hanki kumirouhetta
Myös Helsingissä on tehty linjaus, että kumirouhetta ei ainakaan kaupungin tekonurmikentille enää hankita. Töölön Pallokenttä 1:n uudelle, lämmitettävälle tekonurmikentälle on tulossa kumirouhetta ympäristöystävällisempi päällystetty mineraalitäyte.
Mineraalitäyte ei ole täysin luonnontuote. Täyte koostuu lähes kokonaan hiekasta, mutta se on pinnoitettu muovilla. Mineraalitäytteen etuna pidetään sitä, että painonsa ansiosta sitä kulkeutuu muita rouheita vähemmän pois kentältä.
Töölön uuden kentän runsaan 1,2 miljoonan euron urakkaan jätettiin kaksi tarjousta. Kentän rakennustöiden lisäksi hintaan sisältyy esimerkiksi viemäriverkoston ja valaistuksen uusintaa.
Myös Helsingissä on huomattu, että tarjoajia ei kovin paljon ole varsinkaan suurimmissa kenttäurakoissa.
– Kun kustannukset menevät yli puolen miljoonan euron, hirveän montaa urakoitsijaa ei löydy, sanoo projektipäällikkö Juha Leoni.
Kilpailun vähyys voi nostaa hintoja. Toisaalta Leoni arvioi, että iso toimija voi pystyä karsimaan esimerkiksi logistiikkakustannuksia ja pitämään hintatasoa muita alempana markkinoimalla omaa tuotettaan.
Tampereen Ilveksen juniorit harjoittelivat Tampereen Kaupin kakkoskentällä, jonka täyteaineena on kierrätetyistä autonrenkaista tehtyä kumirouhetta. Marko Melto / Yle
Unisport kasvanut nopeasti
Myös Töölön uuden kentän toimittaa Unisport. Yhtiö on kasvanut viime vuosina nopeasti. Unisportin nimen alle on haalittu lukuisia suomalaisia liikuntapaikkarakentamisen yrityksiä: Saltex, Kerko Sport, RH-Asennus, Urheilulattiat-Indoors, Virklund Sport ja Jäämestarit.
Tuotekehitysjohtaja Hannu Salmenautio myöntää, että Unisportin asema kotimaanmarkkinoilla on vahva. Salmenaution mukaan esimerkiksi Tampereen Kaupin kenttäurakassa yrityksen valtti oli omaan tuotekehitykseen perustuva lämmitysjärjestelmä.
Kansainvälisesti kilpailu on kuitenkin kovaa.
– Maailmanlaajuisesti tekonurmen valmistajia on useita tuhansia. Moni tänne Suomeenkin pyrkii, Salmenautio sanoo.
Tarjouskilpailut kankeita
Myös Turussa on tuttua se, että tekonurmikenttien investointeihin saadaan vähän tarjouksia.
– Osasyy on se, että varteenotettavia toimijoita on aivan liian vähän, sanoo Turun liikuntapaikkapäällikkö Oskari Nummi.
Nummi arvioi, että liikuntapaikkarakentamisessa tekijöitä karsii myös tarjouskilpailujen kankeus. Nummen mukaan kaupungit tekevät tarjouksen jättämisen vaikeaksi yrityksille, koska hankinnat ovat tiukkaan raamitettuja ja aikataulut kireitä.
– Lajiyhteisöt ovat tarkkoja siitä, mitä ne haluavat. Laatu maksaa ja karsii yritysjoukkoa, joka pystyy sitä toteuttamaan, Nummi sanoo.
Turku ei ole vielä uudenlaista kompostoituvaa täyteainetta tekonurmikentille hankkinut, mutta paine käyttää sellaista tulevaisuudessa on suuri.
– Tämä tulee osaltaan lisäämään kustannuksia, Nummi sanoo.
Myös Unisportin tuotekehitysjohtaja Hannu Salmenautio uskoo, että kumirouheen käyttö kentillä vähenee. Hyvälaatuisen ja kohtuuhintaisen biotäytteen kehittäminen on kuitenkin vaikeaa.
Uudentyyppiset täytteet vaativat pelaajilta totuttelua. Kaikkien materiaalien kohdalla edes totuttelu ei välttämättä auta.
Kumirouheen vaikutuksia tutkitaan
Tekonurmikenttien kumirouheen mahdollisista terveys- ja ympäristövaikutuksista nousi kohu kesällä 2019, kun saksalaislehti kirjoitti asiasta. Lehden mukaan EU olisi ollut kieltämässä kumirouheen käyttöä jo vuonna 2022.
Näillä näkymin mahdollinen kumirouheen käyttökielto tulee voimaan todennäköisesti muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen.
Jo tätä ennen kumirouheen kulkeutumista luontoon halutaan ehkäistä. Suomen ympäristökeskus selvittää parhaillaan, miten paljon rouhetta ympäristöön päätyy ja millaisia vaikutuksia sillä on eri eliöille. Tutkimus (siirryt MTV Uutisten sivuille) on käynnissä kahdella helsinkiläisellä kentällä. Lopullisia tuloksia on luvassa myöhemmin.
Suomen ympäristökeskuksen johtavan tutkijan Outi Setälän mukaan kumirouheen pääsyä luontoon voisi vähentää huomattavasti yksinkertaisilla keinoilla. Kenttiä ympäröivien aitojen alareunat kannattaisi tehdä kiinteästä materiaalista, vanerista tai vastaavasta.
Lisäksi kentän laidalle voi asentaa harjoja pelaajien kenkiä varten. Myös kenttää hoitavat työkoneet pitäisi puhdistaa kunnolla ennen kuin ne poistuvat kentältä.
Tämäntyyppisiä keinoja olisi hyvä ottaa pikaisesti käyttöön, koska mahdollisesta tulevasta kiellosta huolimatta kumirouhetta tulee kentillä olemaan ainakin muutama vuosi.
Liki puolella kunnista on vaikeuksia saada hakijoita avoimiin kunnallisiin työpaikkoihin. Asia käy ilmi eläkevakuuttaja Kevan tuoreesta kuntapäättäjäbarometristä.
Erityisesti hakijapula on vaivannut yli sadantuhannen asukkaan kuntia. Alle 5 000 asukkaan kunnissa tilanne on parempi.
Toimialoista suurin osaajapula on barometrin mukaan sote-sektorilla ja sivistystoimessa.
Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo, että tilanne on jo huolestuttava lakisääteisten tehtävien hoitamisen ja palvelun järjestämisen kannalta.
Helsingin käräjäoikeudessa on alkanut erikoinen ja hyvin harvinainen oikeudenkäynti.
Yle seuraa oikeudenkäytiä tässä jutussa.
Kahta poliisia syytetään virkarikoksista.
Poliisit olivat antaneet Helsingin kaupungille tietoja Bandidokseen kuuluvista henkilöistä, jotka olivat vuokraamassa tonttia Helsingin kaupungilta.
Poliisit kiistivät jyrkästi syytteet oikeudessa.
Aluesyyttäjä Anja Rinkinen luki aamulla syytteet kahdelle keskusrikospoliisin poliisille tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Toinen syytetyistä on keskusrikospoliisin rikosylikomisario Rabbe von Hertzen. Hän osallistuu oikeudenkäyntiin videoyhteydellä. Toinen syytetty on keskusrikospoliisin naispoliisi, joka istuu Helsingin käräjäoikeuden salissa 414.
Syytteiden taustalla on Helsingin kaupungin tilojen vuokraaminen vuonna 2017.
Kaupunki epäili tuolloin, että rikollisryhmä Bandidoksen jäsenet olivat vuokraamassa kaupungilta tonttia. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto tiedusteli poliisilta julkisia tietoja kolmesta yhtiöstä, joiden taustalla epäiltiin olevan Bandidoksen jäseniä.
Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Rabbe von Hertzen ja KRP:n rikosylikonstaapeli antoivat lausunnon kaupungille.
Lausunnon mukaan yhden yhtiön hallituksessa oli kaksi Bandidoksen jäsentä ja muillakin hallituksen jäsenillä oli kytköksiä Bandidokseen.
Poliisi kertoi lausunnossaan myös tuomioista, joissa Bandidoksen oli todettu olevan vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytynyt ryhmä.
"Rikollisryhmään kuuluminen on yhdistystoimintaa"
Tontin vuokraamista halunneiden yhtiöiden jäsenet kantelivat poliisin lausunnosta eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Se totesi, että liivijengin jäsenyys katsotaan "yhdistystoimintaan osallistumisena", ja tämä on salainen tieto, jota poliisi ei olisi saanut luovuttaa toiselle viranomaiselle.
Samaa mieltä on siis myös syyttäjä, joka vei poliisit käräjille.
Poliisi ihmettelee syytettä
Rikosylikomisario Rabbe von Hertzen on ihmeissään syytteestä.
Hän sanoo pohtineensa lausuntoa antaessaan, että sen voi antaa toiselle viranomaiselle.
– Ei tätä (syytettä) voi maalaisjärjellä ymmärtää. Jos olet kertonut olevasi järjestäytyneen rikollisryhmän jäsen, niin se tieto täytyy pitää salassa. Se sotii ajatteluani vastaan, sanoi Rabbe von Hertzen Ylelle ennen oikeudenkäynnin alkua.
Yle seuraa oikeudenkäyntiä tässä jutussa, johon päivitetään uusia tietoa oikeudenkäynnistä.
Klikkaa alla olevasta selästä sitä kohtaa, jossa sinulla tuntuu kipeältä.
Työfysioterapeutti Anni Hupli näyttää, mitä sinun kannattaa tehdä ja neuvoo tosi helpot jumppaohjeet.
Liiku edes vähän
Selkä ja niska ovat olleet jumissa yhdellä sun toisella etätyöläisellä. Juuri siksi myös lappeenrantalaisen työfysioterapeutti Anni Huplin vastaanotolle useampikin etätyöläinen on saapunut valittamaan selkä- tai niskakipuaan.
Ihan aluksi Anni Hupli antaa yksinkertaisen neuvon: liiku edes vähän. Tämä siksi, että yhä useampi kotona etätöitä ahertava suomalainen unohtaa liikkua.
– Normaalit tauot ja liikkuminen ovat jääneet etätyöläisiltä pois. Nyt ei käydä työpaikan kahvihuoneessa tai muutenkaan tapaamassa työkavereita. Työmatkaliikkumista ei ole ollenkaan, kun ei tarvitse ottaa yhtään askelta työpaikalle, luettelee Hupli.
Kuntokeskus Treenixissä työskentelevän työfysioterapeutti Anni Huplin toive sinulle: "Liiku edes vähän".Kalle Purhonen / Yle
Ammattijärjestö Akava selvitti viime syksynä laajassa, yli 14 000 jäsenelleen tehdyssä kyselyssä etätyön vaikutuksia jäsenistönsä työergonomiaan. Tutkimuksen tulos oli selvä, vaikkakaan ei varsinaisesti tutkijankaan mielestä yllättävä.
– Ne, jotka eivät olleet ennen tehneet etätöitä, kokivat työergonomiansa kotioloissa merkittävästi huonommaksi kuin työpaikalla, kertoo Akavan tutkimusyksikön Akava Worksin tutkija Joonas Miettinen.
Ei vain ergonomia
Selkäliiton fysioterapeutti Maria Sihvola muistuttaa osuvasti, että niska- ja selkävaivoja oli myös silloin, kun työpaikalla oli käytettävissä arvokas työtuoli ja tuhannen euron säädettävä työpöytä.
– Koti itse asiassa voi tarjota jopa työpaikkaa enemmän vaihtelua työasentoihin. Aluksi voisi olla työpöydän ääressä, sen jälkeen siirtyä keittöön, sieltä olohuoneeseen ja lopuksi sohvalle, kertoo Sihvola.
Etätyöläinen syyttää niska- ja selkävaivoistaan helposti juuri etätyöpisteen huonoa työergonomiaa, kuten työtuolia tai -pöytää. Se ei kuitenkaan yleensä ole suurin syy vaivoihin.
Suurempi ongelma on, että työpäivän aikana ei malteta nousta työpisteeltä ylös.
Tunnin välein pitää jättää koneet ainakin 5 minuutiksi rauhaan.Markku Rantala / Yle
Työfysioterapeutti Anni Huplin ohje ei ole liian monimutkainen.
– Mikä tahansa liike on hyväksi. Kotona kannattaa kävellä vaikka huoneesta toiseen, tyhjentää tiskikone tai mennä ikkunan ääreen katsomaan ulos. Etäkokokousten lomassa voi tehdä pienen kävelylenkin.
Miksi liikkuminen etätyöpäivän aikana on niin tärkeää?
– Kun istumme pitkän aikaa paikoillamme, hapen saanti kudoksiin heikkenee. Se alkaa tuntua erilaisina kolotuksina ja vihlomisina kehossa, kertoo työfysioterapeutti Anni Hupli.
Liike on ravintoa sekä ihmisen keholle että mielelle. Paikallaan istuminen jäykistää kehon ja helposti tylsistää ajatuksen.
– Liike lisää verenkiertoa ja kudosten aineenvaihduntaa. Usein selkäkipu on merkki siitä, että lihasten ja nivelien aineenvaihdunta on vähäisen liikkumisen takia puutteellista, kertoo Selkäliiton fysioterapeutti Maria Sihvola.
Yli 90 prosenttia selkäkivuista on hyvälaatuisia ja ne paranevat itsekseen tai fysioterapeutin jumppaohjeilla.
– Ohje on, että liiku selkäkivusta huolimatta. Kevyt liikkuminen on hyväksi myös silloin, kun selkä on kipeä, sanoo Sihvola.
Kotonakaan ei saa asettua näyttöpäätteen ääreen koko päiväksi. Puolen tunnin välein pitää nousta ylös tuolilta. Niko Mannonen / Yle
Fysioterapeutti osaa ohjata ihmisen lääkärin vastaanotolle, jos kivun taustalla onkin vakavampi ongelma. Lääkäriin tulee mennä, jos oireina on esimerkiksi jalkojen lihasheikkoutta, puutumista tai halvausoireita tai virstanpidätys- tai ulostusvaivoja.
Yllä olevilla videoilla työfysioterapeutti Anni Hupli näyttää, miten selkä ja niska saavat tarvitsemaansa liikettä. Ne kaikki tai edes osa kannattaa tehdä aamuin illoin tai vaikka työpäivän aikana..
Tee esimerkiksi keskiselkää vahvistava kynttiläliike iltapäivällä kahvitauon aikaan ja aloita aamu tekemällä Anni Huplin kehittämä post-it-liikkeellä. Se vahvistaa yläselkää.
Jos et post-it-lappuun yletä, treenaa ensin vaikka A4-paperilla tai keittiön puukapustalla.
Videoiden jumppaohjeiden suunnittelu: Anni Hupli/liikuntakeskus Treenix
Selkäkoneen videoiden kuvaus: Kalle Purhonen/Yle
Selkäkoneen tekninen toteutus: Teemu Kakko/Yle ja Matti Kurkela/Yle
Tuulivoima kattoi noin kymmenesosan Suomen sähkönkulutuksesta vuonna 2020, kertoo Tuulivoimayhdistys tiedotteessaan.
Suomen tuulivoimaloiden tuottaman sähkön määrä kasvoi viime vuonna kolmanneksen edellisvuotisesta. Tuulivoimaloilla tuotettiin lähes 7 800 gigawattituntia sähköä vuonna 2020.
Suomeen rakennettiin uutta tuulivoimakapasiteettia viime vuonna yli 300 megawattia. Tänä vuonna tuulivoiman kapasiteettia odotetaan valmistuvan lähes tuhat megawattia.
Valtaosa rakenteilla olevista tuulivoimaloista ja kaikki uudet investointipäätökset tehdään markkinaehtoisesti, ilman valtion taloudellista tukea. Tuulivoimayhdistyksen mukaan tähän on johtanut nopeasti kehittynyt tuulivoiman teknologia.
Tampereen ratikan toisen vaiheen toteutuminen Lentävänniemeen saakka näyttää entistä todennäköisemmältä. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi ratikan reitille kaavailtua tekosaarta koskevan valituksen. Asiasta kertoi ensimmäiseksi Aamulehti.
Vaasan hallinto-oikeus katsoo, että vesistötäytöstä saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.
Tampereen apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.) arvioi, että Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä todennäköisesti haetaan valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Apulaispormestari pitää kuitenkin hallinto-oikeuden päätöstä vahvana merkkinä siitä, että ratikka voidaan rakentaa Lentävänniemeen saakka viimeistään vuoteen 2025 mennessä.
Ratikan on tarkoitus kulkea Lentävänniemeen Hiedanrannan edustalle rakennettavan tekosaaren kautta. Hiedanrantaan suunnitellaan yli 20 000 asukkaan kaupunginosaa vanhan sellutehtaan alueelle.
Luonnonsuojelijat valittivat
Aluehallintovirasto myönsi luvan järvitäytölle Hiedanrannan edustalla tammikuussa 2020. Tekosaaren kautta raitiotie voitaisiin vetää Santalahdesta Hiedanrantaan.
Avin päätöksestä valittivat Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin kanssa.
Valituksen tekijät olivat sitä mieltä, että avin myöntämä lupa ei turvaa pohjaveden laatua. Näsijärvestä imeytyy vettä Pispalan ja Epilän harjujen pohjavedeksi.
"Raha puhuu"
Valittajat harkitsevat nyt, hakevatko valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen sihteeri Jari-Pekka Tamminen on tyytymätön päätökseen.
– Raha puhuu. Siinä nähdään, että 13 hehtaarin vesistötäyttö voidaan tehdä pohjavesialueelle ilman merkittäviä vaikutuksia. Varovaisuusperiaate on jätetty huomioimatta.
Tammisen mielestä tekosaaren mahdollisia vaikutuksia esimerkiksi Tahmelan lähteeseen ei ole käsitelty päätöksessä riittävästi. Luonnonsuojelijat pelkäävät, että vesistötäytön vuoksi myös Santalahden pilaantuneita maa-aineksia voi alkaa kertyä Pispalanharjun toisella puolella olevaan lähteeseen.
Aiemmin hallinto-oikeus hylkäsi luvan koko rannan täytölle, koska mahdollisia riskejä pohjavedelle ei voitu sulkea pois. Kaupunki muutti suunnitelmia niin, että rannan ja vesistötäytön väliin jäisi kanava.
Järveä on tarkoitus täyttää kallion sisään parhaillaan rakennettavan Tampereen Sulkavuoren keskuspuhdistamon louheella.
Ratikan koeajot alkaneet
Tampereen ratikan ensimmäinen vaihe keskustasta Hervantaan ja TAYSin alueelle on valmis Hatanpään valtatien pistoa lukuun ottamatta. Ensimmäisten Tampereelle saapuneiden vaunujen koeajot ovat alkaneet.
Ratikan toisen vaiheen rakennustyöt Pyynikintorilta Santalahteen alkoivat viime vuoden lopulla.
Valtuusto on hyväksynyt ratikan rakentamisen Santalahdesta Lentävänniemeen sillä ehdolla, että lupa tekosaaren rakentamiseksi saadaan.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSissa ollaan huolissaan suomalaisten kasvomaskien käytöstä.
Ykkösaamussa vieraillut dosentti, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen HUSista sanoo, että maskeja käytetään edelleen liian vähän. Keskustelun voi kuunnella kokonaisuudessaan Yle Areenasta.
– Teimme joulukuussa aiheesta kyselytutkimuksen. Siinä ilmeni, että HUSin alueella noin 90 prosenttia käyttää maskia julkisessa liikenteessä, mutta työpaikalla vain noin 70 prosenttia ja harrastuksissa noin 55 prosenttia.
Ruotsalainen suosittelee, että kangasmaskien käyttäjät siirtyisivät nyt käyttämään tehokkaampia suojaimia.
– Virusvarianttien vuoksi suosittelen väestötasolla kirurgista suu-nenäsuojainta. Kangasmaskista ei ole suojaa käyttäjälle itselleen, vaan se toimii ainoastaan niin, että se voi ehkäistä viruksen leviämistä muihin.
Vielä tehokkaampia FFP2- tai FFP3-tason hengityssuojaimia Ruotsalainen ei suosittele kaikille arkikäyttöön.
– Nämä maskit ovat raskaampia käyttää, ja on löydettävä tasapaino maskin tehokkuuden ja käytön mielekkyyden kanssa. Itse suosittelisin tällaisen maskin käyttämistä riskiryhmäläisille tai riskiryhmäläisiä tavattaessa.
Ruotsalaisen mukaan THL tekee parhaillaan maskien käytöstä kansallista suositusta yhdessä Työterveyslaitoksen ja Tukesin kanssa.
Apuilaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen peräänkuuluttaa kansalaisten vastuuta. Hänen mukaan maskeja käytetään yhä liian vähän.Petteri Juuti / Yle
Maski käytössä aina sisätiloissa
Eeva Ruotsalainen kertoo olleensa jo keväällä kansallisen maskivelvoitteen, eli niin sanotun maskipakon, kannalla.
– Se olisi ollut selkeä viesti kansalaisille siitä, kuinka tärkeää maskin käyttö on. Etenkin nyt muuntoviruksen aikaan on erittäin tärkeää käyttää maskia.
Keväällä suojavarusteista oli kuitenkin pulaa. Ruotsalainen kertoo, että tällä hetkellä sekä kirurgisten suu-nenäsuojainten että FFP2- ja FFP3-tason maskien saatavuus on hyvällä tasolla.
– Jos suositus olisi nyt käyttää kirurgisia suu-nenäsuojaimia, uskon että pääsisimme niiden kanssa tämän vaikean vaiheen yli. Ne ovat edullisia ja niitä on saatavilla apteekeissa, päivittäistavarakaupoissa ja verkkokaupoissa.
Maskia Ruotsalainen kehottaa käyttämään kaikissa sisätiloissa, kuten kaupoissa, julkisessa liikenteessä, työpaikalla ja harrastuksissa. Lisäksi tulisi pitää yli kahden metrin turvaväli.
Koronavirus leviää pisarateitse, esimerkiksi hengittäessä, puhuessa tai yskiessä. Se voi myös levitä myös aerosoleina, jolloin pienet pisarat jäävät ilmaan leijumaan.
– Muuntoviruksen osalta tiedämme, että virusta on enemmän kantajjilla nielussa. Mitä enemmän virusta on, sitä helpommin se leviää, Ruotsalainen sanoo.
Metsäyhtiö UPM aloittaa yt-neuvottelut sahatavaraa valmistavassa Timber-yksikössään. Arvioitu vähennystarve on enintään 60 tehtävää.
UPM:n mukaan toimenpiteiden tavoitteena on toiminnan tehostaminen, kannattavuuden parantaminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Suunnitellut toimet kohdistuvat yhtiön mukaan sahojen johtamismallin uudistamiseen sekä toimitusketjun suoraviivaistamiseen.
UPM suunnittelee Kaukaan sahan pientukkilinjan lakkauttamista Lappeenrannassa tämän vuoden aikana. Suunnitelmissa on myös Pirkanmaan Juupajoella sijaitsevan Korkeakosken sahan käyntiasteen optimointi, UPM kertoo.
Oulussa tapahtuneen perhesurman yksityiskohdista on saatu uutta tietoa.
Äidin epäillään surmanneen kaksi lastaan ja sen perään itsensä lääkeaineilla, jotka epäilty on ennen surmia anastanut työpaikaltaan.
Murhista epäilty nainen on toiminut sairaanhoitajana oululaisessa terveydenhuoltoalan yksikössä. Hänellä on työnsä puolesta ollut pääsy työpaikkansa lääkevarastoon. Lääkkeiden anastuksen osalta asiaa tutkitaan epäiltynä varkautena ja huumausainerikoksena.
Poliisi ei tässä vaiheessa kerro tarkempia yksityiskohtia lääkkeistä tai tekotavasta. Uhreissa ei ole todettu ulkoisia väkivallan merkkejä, jotka kertoisivat muusta tekotavasta.
Tekoon ei epäillä liittyvän ulkopuolisia henkilöitä.
Murhista epäilty nainen ja lapset ovat saapuneet oululaiseen majoitusliikkeeseen lauantaina 23. tammikuuta iltapäivällä. Surmat ovat tapahtuneet vuokratussa huoneessa todennäköisesti saman illan tai yön aikana. Äidin epäillään surmanneen itsensä pian lastensurmien jälkeen.
Motiivin osalta esitutkinta on edelleen kesken. Poliisin käsitys tässä vaiheessa on, että kyse on täysin tekijään liittyvistä asioista, joihin kenelläkään ulkopuolisella, mukaan lukien lähiomaiset, ei ole osuutta.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Antti Palokangas toteaa, että tapahtumien taustojen selvittely jatkuu edelleen.
Oulun poliisi jatkaa asian tutkintaa kahtena murhana ja kuolemansyyn tutkintana. Poliisi tiedottaa asiasta lisää, kun uutta tiedotettavaa ilmenee.
Poliisi kertoo edenneensä Siikalatvalla Pohjois-Pohjanmaalla lauantaina sattuneen liikenneonnettomuuden tutkinnassa.
Kestilässä Vaalantiellä täysperävaunurekan ja henkilöauton yhteentörmäyksessä kuoli kolme ihmistä. Poliisin mukaan henkilöauto oli ajanut osin vastaan tulleiden kaistalla, minkä seurauksena autojen etukulmat olivat törmänneet toisiinsa.
Turmassa kuolivat henkilöautoa kuljettanut mies sekä nais- ja miesmatkustaja. Uhrien on aiemmin kerrottu olleen nuoria, 19–30-vuotiaita. Heistä kaksi oli Vaalasta ja yksi Oulusta.
Täysperävaunurekan kuljettaja ei loukkaantunut onnettomuudessa.
Tiedotteessaan poliisi kertoo tutkivansa tapahtunutta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena henkilöauton kuljettajan laiminlyötyä liikenneturvallisuuden vaatiman väistämisvelvollisuuden, kahtena kuolemantuottamuksena sekä kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta.
Poliisi sanoo, että tapahtuma-aikaan pyrytti ja tie oli liukas ja luminen. Tiellä ei ollut muuta liikennettä.
Poliisin mukaan henkilöauton kuljettajan ajokunnosta saadaan tietoa, kun oikeuskemiallinen tutkimus valmistuu.
Kun Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuu EU:n ulkopuolelta tuleva matkustaja, hänen passinsa tiedot tarkistetaan nykyisin Schengen Information System eli SIS-tietojärjestelmästä. Siihen on tallennettu tietoja muun muassa terrorismista epäillyistä ja muista rikollisista.
Passintarkatuksen jälkeen matkustaja voi jatkaa käytännössä mihin tahansa 26:een Schengen-maahan. Tieto henkilön saapumisesta ei kuitenkaan välity Suomen ulkopuolelle.
Heikko tiedonkulku Schengen-maiden välillä on ollut syy siihen, että terroristit ja rikolliset ovat pystyneet toimimaan varsin vapaasti EU:n alueella.
Liikkuminen Schengen-maiden sisällä on jälleen vapaata koronapandemian jälkeen, kun matkustusrajoitukset poistuvat. Seppo Suvela / Yle
Euroopan poliisiviraston Europolin kesällä 2020 julkaiseman raportin mukaan Euroopan Unionin alueella tehtiin, yritettiin tehdä tai torjuttiin 119 terrori-iskua vuonna 2019. Trendi on ollut laskeva, mutta erityisesti Lähi-Idästä ja Afrikasta suuntautuva ihmissalakuljetus tulevat koronapandemian jälkeen lisääntymään.
– Meillä on tiedustelutietoa, että kun matkustusrajoitukset helpottuvat, paine rajoilla kasvaa, sanoo Rajavartiolaitoksen rikostorjuntayksikön päällikkö, komentajakapteeni Petri Härmä.
Matkustuslupa haettava ennakkoon
EU:ssa halutaan tiukentaa ulkorajojen yli tapahtuvan matkustamisen valvontaa, jotta vapaa liikkuvuus Euroopassa säilyisi.
EU:n ja Schengen-alueen ulkopuolelta tulevan matkustajan on ensi vuoden keväästä alkaen haettava ennakkoon matkustuslupaa, mikäli hän ei tarvitse viisumia. Tuolloin käyttöönotettava Etias-matkustuslupa on samankaltainen kuin Yhdysvaltoihin matkustettaessa ennakkoon haettava Esta-lupa.
– Me voimme ennakkotarkastuksen yhteydessä estää sellaisia henkilöitä saapumasta, joilla ei ole perustetta tulla EU-alueelle, sanoo Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö, everstiluutnantti Matti Pitkäniitty.
Lento- ja laivayhtiöt tarkistavat luvan suoraan EU:n järjestelmistä viimeistään siinä vaiheessa, kun matkustaja tekee lähtöselvityksen. Ilman lupaa matkustajaa ei saa tuoda EU:n alueelle.
Matkustajan saapuessa EU:n ulkorajalle, hänet tunnistetaan kasvojen ja sormenjälkien perusteella. Jani Saikko / Yle
Kaikki matkustukseen liittyvät tiedot tallennetaan EU:n yhteisiin tietojärjestelmiin, jolloin ne ovat kaikkien Schengen-valtioiden viranomaisten luettavissa. Vuosittain tietoa arvioidaan kertyvän yli sadasta miljoonasta rajanylityksestä.
Samalla otetaan käyttöön biometrinen tunnistautuminen, jolloin rajatarkastuksen yhteydessä kasvontunnistusohjelmisto lukee kasvojen piirteitä, ja sormenjälkiä verrataan tietojärjestelmässä oleviin tietoihin. Se on luotettavampi keino varmistua matkustajan henkilöllisyydestä kuin esimerkiksi passi.
– Jatkossa me tulemme luottamaan enemmän meidän itse keräämäämme tietoon, eikä niinkään kolmannen maan, esimerkiksi Yhdysvaltojen tai jonkun Afrikan valtion myöntämään passiin, sanoo Pitkäniitty.
Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty sanoo, että ensi vuodesta alkaen EU:n tietojärjestelmiin kirjataan vuosittain toista sataa miljoonaa rajanylitystä. Jani Saikko / Yle
Tavallinen turisti huomaa muutoksen ainakin siitä, että passien leimaaminen rajalla loppuu, kun tiedot ovat tallessa sähköisesti.
Luvattomat oleskelijat paljastuvat
Tähän asti EU-alueelle päässyt matkailija on voinut jäädä varsin helposti Schengenin alueelle yliajalle. Schengen-maiden alueella voi viettää aikaa ilman oleskelulupaa kolme kuukautta puolen vuoden aikana.
Yksi uusista käyttöönotettavista EU:n järjestelmistä on rajanylitystietojärjestelmä EES, Entry-Exit System, johon tallennetaan ulkorajan ylittävien kolmansien maiden kansalaisten tiedot.
– Järjestelmä luo listan henkilöistä, jotka ovat täällä yliajalla. Tilannekuva siitä, keitä Schengenin alueella oleskelee, paranee merkittävästi.
Samalla vaikeutuu mahdollisuus tulla Euroopan unioniin väärän henkilöllisyyden avulla. Biometristen tunnisteiden ansiosta järjestelmä havaitsee, mikäli henkilö on aiemmin tullut eri nimellä.
Konetunnistaminen yleistyy matkustamisessa
EU:n tiukentuva ulkorajan valvonta ei kuitenkaan vaikuta suomalaisten matkustamiseen. Suomalaisten tai muiden Schengen-maiden kansalaisten tietoa ei järjestelmiin tallenneta.
– Mutta konetunnistaminen tulee yleisemmäksi maailmalla, ja kun suomalaiset matkustavat muihin maanosiin, he tulevat törmäämään vastaaviin järjestelmiin siellä, muistuttaa Pitkäniitty.
Komissio päättää keväällä milloin Ees- ja Etias-järjestelmät otetaan käyttöön. Suomen osallistuminen järjestelmien käyttöön vaatii lisäksi eduskunnan päätöstä. Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus antaa toukokuussa.
2.2.2021 klo 17:24 Päivitetty Schengen-maiden kartta. Aiemmassa versiossa oli mukana myös Schengen-ehdokasmaita.
Yksi Rautjärven Hiitolanjoen padoista on saanut purkuluvan.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Lahnasenkosken patorakenteille purkuluvan viime joulukuussa.
Lahnasenkosken pato on yksi Hiitolanjoen kolmesta padosta, jotka puretaan vapaana virtaavan lohijoen tieltä. Kun padot puretaan ja niiden salpaamat kosket ennallistetaan, äärimmäisen uhanalainen järvilohi pääsee vaeltamaan Laatokalta Suomeen.
Vastaavaa luonnonvaraista järvilohikantaa ei löydy mistään muualta Suomesta.
WWF:n arvion mukaan kyseessä on Suomen merkittävin padonpurkuprojekti, johon on päästy lukuisten ihmisten pitkäjänteisellä tiimityöllä ja yhteishengellä.
Hiitolanjoki on 53 kilometriä pitkä. Kahdeksan kilometriä joesta on Suomen puolella Rautjärvellä, loput virtaa vapaana Venäjän puolella.
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti vuonna 2017 Lahnasenkosken voimalaitoksen Vantaan Energialta. Pari vuotta myöhemmin, vuonna 2019 virkistysaluesäätiö sai omistukseensa myös kaksi muuta voimalaitosta ja patoa, Ritakosken ja Kangaskosken.
Kangaskosken padon purkaminen on tarkoitus aloittaa elokuussa, jos lupa saadaan sitä ennen.Kari Kosonen/Yle
Virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikaisen mukaan Hiitolanjoen padot puretaan järjestyksessä, alkaen Venäjän rajaa lähimpänä olevasta Kangaskosken padosta.
– Haimme ensimmäisenä Lahnasenkosken purkulupaa, koska se oli padoista ensimmäinen, jonka säätiö sai omistukseensa. Kun saimme ostettua muutkin padot, päätimme, että on järkevämpää aloittaa purkaminen järjestyksessä "alhaalta ylöspäin".
Aluehallintovirasto ei ole vielä myöntänyt Kangaskosken patorakenteille purkulupaa.
Ollikainen kuitenkin uskoo, että lupa heltiää hyvissä ajoin ennen suunniteltua purkutöiden aloittamista. Kangaskosken patorakenteiden purkaminen on tarkoitus aloittaa elokuussa.
– Uskon, että ihan lähiaikoina saamme luvan, ehkä jopa tällä viikolla.
Hanna Ollikaisen mukaan ensimmäisenä purkuvuorossa olevan Kangaskosken purkusuunnitelmat ovat jo pitkällä.
– Rakennuttajakonsultti on valittu ja hän on tehnyt jo valmiiksi listoja tarkastettavista asioista.
Kangaskosken jälkeen seuraavana vuorossa oleva Lahnasenkosken pato pyritään purkamaan ensi vuonna. Se on padoista pisin ja Hanna Ollikaisen mukaan suuritöisin ennallistaa.
Viimeisenä vuoron saa Ritakosken pato vuonna 2023.
– Kyllä se oli saunassa istumista koko viime viikko, ammattisijoittaja Jukka Lepikkö kuvailee viime viikon stressitasojaan.
Videopelejä myyvän Gamestopin osakkeen arvo oli muutama kuukausi sitten vain muutaman dollarin verran, mutta tammikuun lopulla se ampaisi yllättäen yli 300 dollariin per osake. Taustalla oli Reddit-somepalvelun Wallstreetbets-keskustelukanavalla (WSB) kokoontunut joukko sijoittajia, jotka halusivat antaa köniin Gamestopin romahdusta odottaneille hedge fundeille, aggressiivisille ja massiivisille sijoitusrahastoille.
Ammattitreidaaja eli päivittäin sijoituskauppoja tekevä Jukka Lepikkö oli yksi niistä sijoittajista, jotka olivat veikanneet Gamestop-peliliikkeen osakkeiden arvon romahtavan. Hiki alkoi valua, kun Reddit-yhteisö nimeltä Wallstreetbets alkoi iskeä vastaan.
Lepikkö ja rahastot olivat shortanneet Gamestopin osakkeita. Normaalisti osake ostetaan, ja sen uskotaan tuovan voittoa ajan myötä. Shorttaajat puolestaan tekevät käänteisen osakeoston, jolla tienataan osakkeen arvon laskemisesta.
Kun Gamestopin osakkeen arvo lähtikin rajuun nousuun, shorttaajat joutuvatkin maksamaan suuria summia osakkeiden omistajille.
– Olin ilmeisesti siellä väärällä puolella. Se kurssinousu oli jo ennen viime viikkoa aivan massiivista. Uskoin, että kurssi lähtisi palautumaan kohti fundamentteja [normaalia tasoa], mutta näin ei tapahtunut ja tein itsekin tappioita.
Lepistön mukaan tavallinen kansalainen tuskin onnistuu ilmiön avulla rikastumaan. Hänen mukaansa Gamestop-ilmiö täyttää sen sijaan pitkälti pyramidihuijauksen kriteerit.
Kuuntele perustelut Takaisin Pasilaan -podcastista Yle Areenassa!
Kaustisen Kansanmusiikkifestivaalit on julkaissut ensi kesän artistikattauksensa. Ensi kesänä on luvassa kansanmusiikin lisäksi iskelmää, poppia, rockia, lastenmusiikkia ja huumorimusiikkiakin.
Heinäkuun puolivälissä alkavilla festivaaleilla nähdään edellisvuosien tapaan maan kärkikaartiin kuuluvia pop-artisteja. Pääareenalle nousee myös tunnettu saamelaisartisti, norjalainen Mari Boine festivaalien puolivälissä. Hän on yhdistänyt saamelaismusiikkiin jazzia, poppia ja rockia jo 80-luvulta lähtien.
Juhlilla soittaa myös festivaalien vakiovieras, kansanmusiikkiyhtye Frigg. Yhtye esiintyy Kaustisella 20-vuotisjuhlakonsertissa alkuperäisessä norjalais-suomalaisessa kokoonpanossa.
Juhlia järjestävä Pro Kaustinen yhdistys on onnistunut poimimaan festivaaleille myös tämän hetken ehkä suosituimman artistin, Behmin. Hän teki suuren läpimurtonsa viime vuonna ja hallitsee tällä hetkellä musiikillaan myös striimauspalveluja.
Lisäksi muita kotimaisia pop-esiintyjiä Kaustisen kesässä ovat Samuli Putro sekä Kaustisen oman housebandin solistiksi nouseva Mariska. Esiintyjäkaartiin on saatu myös eteläpohjalainen huumoriyhtye Rehupiikles.
Koko perheelle musiikkia tarjoavat Kangasalan Pikkupelimannit, Mimmit ja Siina & Taikaradio.
Ensi kesänä Kaustisella on tarkoitus soittaa, laulaa ja tanssia polskan tahdissa. Juhlien teemana on siis polska, jota tanssitaan piirissä, ketjussa ja pareittain. Se on vanhimpia kansantanssin muotoja Pohjoismaissa.
Maakuntateemana on Kymenlaakso. Tarjolla on konsertteja ja työpajoja kymenlaaksolaisesta musiikista.
Uusia ohjelmajulkistuksia järjestäjät lupaavat kevään mittaan. Pelimannien haku juhlaan on jo käynnissä.
Ensi heinäkuussa, eli 12.–18.7., tapahtuma on tarkoitus järjestää 54. kerran.
Koronavuosi pakotti perumaan myös Kaustisella järjestetyt juhlat. Festivaalien yli 50-vuotisessa historiassa kerta oli ensimmäinen.
Juhlat järjestettiin kuitenkin virtuaalisesti kesällä 2020 ja pelimannit lähettivät esityksistään videoita verkkosivustolle.
Virtuaalifestarit onnistuvat järjestäjien mukaan hyvin. Sivustolla vierailtiin yli 123 000 kertaa ja festareita seurattiin jopa yli 50 maasta.
Euroalueen kausitasoitettu bruttokansantuote supistui viime vuonna 6,8 prosenttia, ilmenee EU:n tilastokeskuksen Eurostatin ennakkotiedoista.
Loka-joulukuussa takapakkia kertyi 0,7 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Loppuvuoden aikana euroalueen talouskasvu painui siis jälleen miinusmerkkiseksi heinä-syyskuun vahvan toipumisen jälkeen.
Koronaviruksen leviäminen ja kiristyneet rajoitustoimet uhkaavat suistaa euroalueen uudelleen taantumaan alkuvuoden aikana.
Vakiintuneen määritelmän mukaan talous on taantumassa, kun bruttokansantuote supistuu kahtena vuosineljänneksenä peräjälkeen. Euroalue oli edellisen kerran taantumassa viime vuoden alkupuoliskolla, koronapandemian alussa.
Heikentyvää talouskehitystä ennakoi muun muassa euroalueen ostopäälliköiden indeksi tammikuulta. Markkinatutkimusyhtiö IHS Markitin keräämä indeksi sai pisteluvun 47,5 tammikuussa, kun joulukuun lukema oli 49,1. Indeksin perusteella etenkin palvelualoilla on edessä vaikeita aikoja. Teollisuuden odotetaan pärjäävän selvästi paremmin.
– Kaksoistaantuma euroalueen taloudessa näyttää entistä vääjäämättömämmältä, kun kiristyneet koronarajoitukset antoivat uuden iskun yrityksille tammikuussa, arvioi IHS Markitin pääekonomisti Chris Williamson tammikuussa.
Ostopäälliköiden indeksi on historiallisesti ennakoinut varsin luotettavasti bruttokansantuotteen kehitystä.
Eurostatin tänään julkistamat bkt-luvut ovat ennakkotietoja, jotka voivat vielä muuttua tietojen tarkentuessa.
Matkailun hyytyminen iskenyt kovaa Etelä-Euroopan maihin
Euroalueella kovimman iskun koronasta ovat ottaneet matkailusta riippuvaiset Etelä-Euroopan maat. Esimerkiksi Espanjan bruttokansantuote sukelsi 11 prosenttia viime vuonna. Italian talous supistui noin yhdeksän prosenttia.
Moniin muihin Euroopan maihin verrattuna Suomi näyttää toistaiseksi selvinneen koronasta verrattain vähäisin vaurioin. Toki koronavirus ja sen vuoksi tehdyt rajoitustoimet ovat Suomessakin kolhineet monia kotitalouksia ja yrityksiä, ja valtio on joutunut ottamaan miljardikaupalla lisää velkaa.
OP-ryhmän ja Nordean tuoreiden ennusteiden mukaan Suomen talous olisi pienentynyt kolme prosenttia viime vuonna. Suomen talouskehityksestä saadaan lisää osviittaa helmikuun lopulla, kun Tilastokeskus julkistaa tarkempia tietoja loka-joulukuulta.
Koko Euroopan unionin talous supistui viime vuonna ennakkotietojen mukaan 6,4 prosenttia. EU:n luvuissa ei ole enää mukana Britanniaa, jonka EU-ero toteutui vuosi sitten tammikuun lopussa.
Yhdysvaltojen talous supistui viime vuonna 3,5 prosenttia. Maailman toiseksi suurimman kansantalouden Kiinan bkt puolestaan kasvoi virallisten tietojen perusteella 2,3 prosenttia. Kansantuotteen kehitys oli sekä Yhdysvalloissa että Kiinassa heikointa vuosikymmeniin.
Koronatilanne ei ole ratkaisevasti helpottunut Pirkanmaalla. Tästä syystä alueellinen pandemiaohjausryhmä päätti tiistaina jatkaa voimassa olevia suosituksia 1. maaliskuuta asti.
– Meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin jatkaa näitä suosituksia, TAYSin johtajaylilääkäri Juhani Sand sanoo.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tekee päätöksen alueensa kokoontumisrajoitusten jatkosta myöhemmin tällä viikolla.
Pirkanmaalla oli tammikuussa yhteensä yli 500 varmistettua koronatartuntaa. Tämä on vähemmän kuin joulukuussa mutta enemmän kuin loka- tai marraskuussa. Virusmuunnoksia on toistaiseksi todettu Pirkanmaalla viidessä tapauksessa.
Positiivista on, että Pirkanmaalla huolestuttaneet baaritartunnat ovat vähenemään päin. Baareista ilmeni 10 tartuntaa neljästä eri paikasta.
Sairaanhoitopiiri on kertonut Twitterissä, jos baareissa on ollut mahdollisia joukkoaltistumisia. Tästä on ollut infektiolääkäri Jaana Syrjäsen mukaan selvää hyötyä.
– Baarien tartuntaketjuja on näin saatu varsin hyvin kiinni. Ihmiset ovat osanneet hakeutua testeihin, kun on ollut mahdollinen altistumistilanne, Syrjänen sanoo.
Pirkanmaan pandemiaohjausryhmä kokoontui tiistaina pohtimaan, tarvitaanko uusia rajoituksia. Ylen toimittajat Anu Leena Koskinen ja Antti Palomaa seurasivat infoa suorana.
Pirkanmaan koronatilannetta esittelivät TAYSin johtajaylilääkäri Juhani Sand sekä infektiolääkärit Jaana Syrjänen ja Janne Laine TAYSin infektioyksiköstä. Lähetyksessä oli pieni katko alussa.
Uusia rokotteita vaikea saada
Pirkanmaalla on rokotettu vasta 3,5 prosenttia väestöstä. Jäljellä olevat rokotteet käytetään tällä hetkellä tehosterokotteisiin. Rokotteista on ollut pulaa, minkä takia ikäkohtaisia rokotuksia ei ole päästy tekemään.
Rokotuksia pyritään jatkamaan heti kun uusia rokotteita saadaan. Sitä odotellessa suojautuminen on tärkeää.
– Suositeltavin suojautumistapa on kirurginen nenä-suusuoja, ja se on parempi kuin visiiri, Syrjänen kertoo.
Jos ei pysty pitämään nenä-suusuojainta, visiiri on sitten Syrjäsen mukaan parempi kuin ei mitään.
TAYSissa tehty lisää seulontoja
Yhteensä 24 on saanut koronatartunnan yliopistosairaala TAYSista lähteneestä tartuntaketjusta.
Viime viikolla kerrottiin, että TAYSin syöpäosastolla ja Hatanpään sairaalan neurologisella osastolla on todettu tartuntoja. Ketju lähti liikkeelle ilmeisesti oireettomasta koronavirusinfektiosta.
Sunnuntaihin mennessä sairastuneita oli yhteensä 24. Näistä kymmenen tartuntaa on todettu potilailla ja loput henkilökunnalla.
Tästä tartuntaketjusta odotetaan lisää tietoa keskiviikkona.
Lasten harrastuksista tai kouluista ei yhtään tartuntaa
Viime viikolla todettiin 124 uutta koronatartuntaa. Niistä pystyttiin tartunnan lähde selvittämään 70 prosentissa.
Perheiden sisältä saatiin tartunnoista kolmasosa eli yhteensä 29 tartuntaa. Työpaikoilta tuli 22 tartuntatapausta kahdeksalta eri työpaikalta. Baareista ilmeni 10 tartuntaa neljästä eri paikasta.
Hoiva- tai hoitoyksiköstä saatiin kahdeksan tartuntaa, kuten myös sukulaisen tai ystävän tapaamisista.
Lasten ja nuorten harrastuksista, kouluista tai päiväkodeista ei tullut viime viikolla yhtään tartuntaa. Tämän perusteella lasten harrastustuksien avaaminen rajatusti oli Sandin mukaan perusteltua.
Ulkomailta tuli vain yksi tartunta, juhlista kaksi ja loput olivat muita yksittäisiä tilanteita.
Koronatestaaminen Vaalimaan raja-asemalla laajenee ensi viikolla.
Ensi viikon maanantaista lähtien koronatestejä tehdään kello 7–21.30. Viimeiset kaksi viikkoa koronatestejä on tehty kello 10–19 välisenä aikana.
Maahantulijoiden käyttäytyminen näyttää rajanylitysten osalta muuttuneen näiden kahden viikon aikana, joina koronatestausta on tehty Vaalimaan raja-asemalla.
Kymenlaakson sote-kuntayhtymä Kymsoten turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Jarno Rämä kertoo, että henkilöliikenne on vilkastunut testaamisajan ulkopuolella.
– Kun testipiste menee kiinni, seuraavat kaksi tuntia on aika vilkasta aikaa. Selvästi on havaittu, että on tapahtunut väistöliike, Rämä sanoo.
Kymsotella on vetämässä anomus, että henkilöliikenne Vaalimaan raja-asemalla saataisiin rajattua testaamisajalle. Rämän mukaan se helpottaisi rekrytointia ja mahdollistaisi kaikkien matkustajien testaamisen.
Nykyistä velvoittavampi testaus Suomen rajoilla voisi olla yksi keino jäljittää tehokkaasti koronaviruksen muunnosta, joka leviää aiempaa virustyyppiä nopeammin.
Rekrytointi kompastuskivenä
Rekrytoinnin vaikeudesta johtuen testejä on Vaalimaan raja-asemalla Jarno Rämän mukaan pakko laajentaa vaiheittain.
– Ylimääräistä, joutilasta henkilöä ei ole saatavilla markkinoilla. Se on ollut iso homma porukalle, joka meillä etsii työntekijöitä. He ovat tehneet hienoa työtä, että ovat saaneet henkilöstön järjestymään.
Kymsotella on nyt kuusi henkilöä rekrytoituna raja-asemalle terveysneuvontaa varten. Rämä arvelee, että Huslabilla, joka hoitaa testaamisen, on saman verran henkilöstöä palkattuna.
Työntekijöitä tarvitaan kuitenkin koko ajan lisää, sillä pitkällä tähtäimellä nykyinen henkilöstömäärä on Rämän mukaan ohut.
Iso osa kieltäytyy testistä
Koronatestaaminen Vaalimaan raja-asemalla aloitettiin kaksi viikkoa sitten. Testi on ilmainen ja perustuu vapaaehtoisuuteen.
Terveysneuvonnan kautta on kahden viikon aikana kulkenut noin 880 maahantulijaa. Heistä 42 prosenttia on kieltäytynyt testistä. Kieltäytyneiden määrä on Jarno Rämän mukaan hieman laskenut, mutta ei kuitenkaan oleellisesti.
Taloutemme, elämämme ja hyvinvointimme nojaavat luontoon.
Luonto tarjoaa meille ruokaa, vettä ja suojaa, säätelee ilmastoamme ja epidemioita. Luonto tarjoaa meille myös hyvinvointia vapaa-ajalla. Yksinkertaisesti: ilman luontoa ei olisi elämää. Kaikki riippuu luonnosta, tärkeimmästä pääomastamme.
Näin luonnon merkitystä ihmiskunnalle ja taloudelle kuvataan tänään julkaistussa niin sanotussa Dasguptan raportissa. Laajan tutkijaryhmän työtä johti Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Sir Partha Dasgupta. Riippumattoman, maailmalaajuisen raportin tilasi Britannian valtiovarainministeriö.
Raportissa nivotaan ensimmäistä kertaa varsinaisesti yhteen luonnon ja talouden kietoutuneisuus toisiinsa. Siinä arvioidaan, mitä taloudellista hyötyä biodiversiteetistä on ja toisaalta mikä on luontokadon taloudellinen hinta. Raportti summaa myös toimia, joilla voidaan suojella ja kohentaa sekä luonnon monimuotoisuutta että taloutta.
–Luonto on kotimme. Hyvä taloudenhoito vaatii, että huolehdimme luonnosta paremmin, Dasgupta on sanonut.
Dasguptan raporttia on verrattu käänteentekevään Sternin raporttiin. Siinä maailmanpankin entinen pääekonomisti Nicholas Stern teki yhteenvedon ilmastonmuutoksen ja talouden kytköksestä vuonna 2006.
Sternin raportti käänsi ilmastokeskustelun suunnan. Raportissa arvioitiin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia maailmantalouteen. Raportti siirsi ilmastokeskustelun painopistettä ympäristöongelmasta talouden ongelmaksi.
Brittien pääministeri Boris Johnson, jonka hallitus isännöi kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita tämän vuoden lopulla, toivotti raportin tervetulleeksi.
–Tämä vuosi on kriittinen siinä, saammeko pysäytettyä ja hidastettua luontokatoa, Johnson sanoi uutistoimisto Reutersille.
Aurinko siilautuu sademetsän läpi Porto velhossa, Brasiliassa. Raportti esittää, että sademetsien suojelemiseksi pitäisi perustaa rahoitusjärjestelmä.Joedson Alves / EPA
Luonto on omaisuuserä
Alussa mainituista syistä luonto on Dasguptan raportin mukaan omaisuuserä tai pääoma samaan tapaan kuin esimerkiksi tiet, rakennukset ja tehtaat tai ihmisten terveys ja tieto-taito.
Omaisuuseränä sitä pitäisi raportin mukaan myös kohdella. Luonnolle pitäisi laittaa hintalappu.
– Ihmiskunta on vauraampi kuin koskaan, mutta myös kuormituksemme luonnolle ja monimuotoisuudelle on suurempi kuin koskaan aikaisemmin, sanoo Sitran projektijohtaja Janne Peljo.
Luonnon monimuotoisuus tekee luonnosta tuotteliaan, kestävän ja sopeutuvan, raportissa sanotaan. Aivan kuten monipuolisuus sijoittajan salkussa tekee siitä vähemmän haavoittuvan riskeille ja muutoksille, myös monipuolinen luonnon portfolio tekee siitä kestävämmän ja vähentää riskejä luonnon tarjoamia hyödykkeitä ja palveluja kohtaan.
Yksittäiset ihmiset, yritykset ja ja eri maiden hallitukset ovat kuitenkin epäonnistuneet tämän omaisuuserän hoidossa, raportti toteaa. Inhimillinen pääoma on kasvanut viimeisten noin 30 vuoden aikana, samoin tuotettu pääoma, mutta luonnon pääoma on laskenut 40 prosenttia.
Muut pääomat ovat kasvaneet luonnon kustannuksella. Siitä kertoo esimerkiksi se, että tarvitsisimme 1,6 maapalloa ylläpitämään nykyistä elintasoamme.
Luontokato aiheuttaa isoja riskejä taloudelle
Luonnon monimuotoisuus heikkenee nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Se aiheuttaa äärimmäisiä riskejä ja epävarmuutta taloudelle ja hyvinvoinnille. Maailmanlaajuinen koronapandemia on tästä raportin mukaan hyvä esimerkki.
– Meidän täytyy löytää keinoja irtikytkeä luonnonvarojen kulutus ja kuormitus talouskasvusta ja taloudellisen hyvinvoinnin luomisesta, Peljo sanoo.
Monet ekosysteemit, kuten jotkin trooppiset metsät ja koralliriutat, ovat jo tuhoutuneet korjauskelvottomiksi. Kun ekosysteemi kerran tuhotaan, sitä on raportin mukaan vaikeaa ellei mahdotonta korjata takaisin entiselleen.
Luontokadon taustalla on raportin mukaan syväänjuurtunut ja laajalle levinnyt markkinoiden ja instituutioiden epäonnistuminen: luonnon arvo ihmiskunnalle ei näy markkinahinnoissa.
Lisäksi luontoa tuhoavia toimia rahoitetaan enemmän kuin luontoa suojelevia toimia. Varovaisen arvion mukaan luontoa tuhoavia tukia maksetaan 4–6 triljoonaa USA:n dollaria vuosittain. Sen sijaan sademetsien tai merten suojeluun ei ole olemassa institutionaalisia järjestelyjä.
Koralliriutalla karille ajaneen rahtilaivan öljyhaittoja on yritetty torjua Mauritiuksen rantavesillä muun muassa öljyntorjuntapuomilla. Laura Morosoli / Epa
Luonto sulkee talouden sisäänsä
Nykyinen taloudellinen kasvu kuormittaa luontoa siinä määrin, että suhteemme luontoon ja sen suojeluun pitää arvioida uudelleen, jos aiomme suojella sekä luonnon monimuotoisuutta että vaurauttamme, raportissa todetaan.
Luonto sulkee talouden sisäänsä, ei ulkopuolelle.
Ajattelutavan muutos helpottaa Dasguptan raportin mukaan huomaamaan, mihin luonto asettaa talouden rajat ja arvioimaan, mikä on kestävää talouskasvua.
Onnistumisen mittarit on muutettava – 3 käänteentekevää muutosta
Ihmiskunnan on tehtävä raportin mukaan pikainen valinta. Kestävän polun valitseminen tarkoittaa kolmea käänteentekevää muutosta.
1. On varmistettava, että vaatimuksemme luontoa kohtaan eivät ylitä luonnon tarjontakykyä.
Ruuantuotannon kestävyyttä on parannettava muuttamalla esimerkiksi viljelytekniikoita, tuholaistorjuntaa ja käyttämällä geenimuuntelua. Energiantuotanto on muutettava hiilineutraaliksi. Väestönkasvuun on puututtava naisten koulutuksella ja työnteolla, sekä perhesuunnittelulla. Luonnonsuojelu ja luonnon ennallistaminen pitävät yllä ja parantavat luonnon tarjoamia palveluita. Suojelu on halvempaa kuin ennallistaminen.
2. Taloudellisen onnistumisen mittareita on muutettava.
Bruttokansantuote eli BKT ei pysty mittaamaan luonnon tarjoamia hyödykkeitä ja palveluita. Pikemminkin se kannustaa kestämättömään taloudelliseen kasvuun. Luonnon omaisuuserät pitää ottaa talouden mittareihin mukaan.
3. Rahoitusjärjestelmät on muutettava.
Raportti vaatii ylikansallista menettelyä ekosysteemien tukemiseksi. Valtioiden sisällä olevat ekosysteemit, kuten sademetsät, tarvitsevat maksujärjestelmän. Sen avulla kyseinen valtio pystyisi suojelemaan ekosysteemit, joiden varassa me kaikki olemme. Valtioiden ulkopuolisilla alueilla, kuten valtamerillä, olisi maksettava vuokraa esimerkiksi kalastusalueen käytöstä.
Tarvitsemme rahoitusjärjestelmän ohjaamaan sijoituksia taloudellisiin toimiin, jotka kohentavat luonnon pääomaa, kestävää kulutusta ja tuotantoa, raportti summaa.
– Viimeistään nyt yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön ilmastonmuutoksen rinnalle täytyy tuoda luonnon monimuotoisuus, ja sitä täytyy alkaa ohjaamaan ja johtamaan kestävällä tavalla, Peljo sanoo.
Aurinko laskee tuulimyllyjen taakse Porin Reposaaressa syyskuussa 2020.Henrietta Hassinen / Yle
