Oppilas löi toista oppilasta ja koulunkäyntiavustajaa saksilla Koulumäen koulussa tänään tiistaina noin kello 10.15 aikaan.

Oppilas oli suuttunut luokkatoverilleen askartelutunnilla. Myös väliin tullut koulunkäyntiavustaja sai vammoja kasvoihinsa. Vammat ovat lieviä, mutta loukkaantuneet tarkastettiin varmuuden vuoksi sairaalassa.

Tilanteesta ei aiheutunut vaaraa muille oppilaille tai koulun henkilökunnalle.

Länsi-Uudenmaan poliisi otti 15–vuotiaan epäillyn kiinni pian välikohtauksen jälkeen koulusta ja on kuullut häntä iltapäivän aikana. Epäilty on myöntänyt teon. Häntä epäillään törkeästä pahoinpitelystä.

Poliisi huomauttaa, että moni tiedotusväline on virheellisesti uutisoinut teosta puukotuksena.

Siitä ei ollut kyse, koska tekovälineenä oli pienet askartelutunnilla käytössä olleet askartelusakset.

Koulumäen koulu on erityiskoulu, jossa oppilailla on mahdollisuus opiskella enintään kymmenen hengen perusopetusryhmissä.

Koulu ilmoittaa antavansa yksilöllistettyä opetusta, jossa opetukseen vaikuttavat oppilaan lähtötaso ja oppimisen erilaiset tarpeet.

Espoonlahdessa sijaitsevassa koulussa on runsaat 70 oppilasta luokka-asteilla 2–9.

Lue myös:

Väkivallanteko Koulumäen koulussa Espoossa – oppilas löi toista oppilasta saksilla kasvojen alueelle, myös henkilökunnan jäsen sai vammoja

Puolue sitoutuu ohjelmassaan siihen, että kaikki kunnat ovat hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä.

Vasemmistoliitto pienentäisi koululuokkien ryhmäkokoja, parantaisi sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuutta ja päättäisi kivihiilen ja turpeen käytön kunnissa vuoteen 2025 mennessä. Puolue määritteli linjaansa tiistaina julkaistussa kuntavaaliohjelmassa.

Kuntavaaliohjelmaa verkkotilaisuudessa esitellyt vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, opetusministeri Jussi Saramo sanoi, että kuntavaaleissa keskiössä on se, miten vastuu koronan jälkipyykistä kannetaan ja kuka sen kantaa.

– Vastaammeko syntyneeseen koulutus- ja hoivavajeeseen sekä taloudelliseen epävarmuuteen säästöin ja leikkauksin vai päätämmekö sijoittaa ihmisiin, palveluihin ja tulevaisuuteen, Saramo kysyi.

Saramon mukaan "johtava koulutuspuolue" lähtee kuntavaaleihin hyvästä asemasta. Puolueen kuntavaaliohjelman mukaan koulutuspolitiikassa onnistumisen avaimet ovat tasa-arvoisessa koulutuksessa, minkä saavuttamiseksi koulujen ryhmäkoot on pidettävä kohtuullisina ja henkilöstöresurssit on turvattava.

– Me haluamme kaikkiin Suomen kuntiin päättäjiksi ihmisiä, jotka haluavat panostaa oppilaiden tukeen ja opetusryhmien pienentämiseen. He huolehtivat siitä, että kaikki voivat käydä koulussa terveessä ja turvallisessa ympäristössä ja siitä, että päiväkotipaikkoja on riittävästi kaikille halukkaille, Saramo sanoi.

Lääkärille viikossa, maksutta

Vasemmistoliiton keskeisiin vaaliteemoihin lukeutuu myös sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden parantaminen. Ministeri Saramon mukaan sote-palveluiden piiriin pääsee tällä hetkellä hitaasti ja asiakasmaksut ovat korkeita.

– Jokaisen pitäisi voida luottaa siihen, että ammattitaitoista apua ja tukea on saatavilla silloin, kun sitä tarvitsee, Saramo sanoi.

Puolue esittääkin, että terveyskeskuslääkärin tai muun perusterveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle olisi päästävä viikossa. Puolue myös luopuisi terveyskeskusmaksusta ja alentaisi hammaslääkärimaksuja.

Vasemmistoliitto esittää myös, että kuntien velvollisuudeksi tulisi tarjota maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. Puolueen mukaan maksuttoman ehkäisyn kokeiluissa tulokset ovat rohkaisevia, sillä sukupuolitaudit ja raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet.

Kivihiilen ja turpeen alasajo

Vasemmistoliitto sitoutuu ohjelmassaan siihen, että kaikki kunnat ovat hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä. Ilmastotoimien listaan lukeutuvat muun muassa julkisen liikenteen saavutettavuuden parantaminen ja energiatehokas rakentaminen.

Puolue myös esittää, että kivihiilen ja turpeen energiakäytöstä luovutaan vuoteen 2025 mennessä. Myöskään uusiin biomassan polttokattiloihin ei puolueen mukaan ole syytä enää investoida.

Energiantuotanto korvattaisiin vasemmistoliiton mukaan polttoon perustumattomilla ratkaisuilla.

– Hukkalämmön ja lämpöpumppujen hyödyntäminen, lämpövarastot sekä geotermisen lämmön hyödyntäminen tuovat uusia mahdollisuuksia lämmöntuotantoon.

Vasemmistoliitto myös lisäisi kuntien omistamien metsien suojelua ja osoittaisi varoja luonnonsuojelualueiden ylläpitoon ja ennallistamiseen. Kuntien matkailun edistämiseen käyttämää rahaa suunnattaisiin yhä vahvemmin lähi- ja luontomatkailuun.

Lapin maarajoilla on opastettu päivittäin parikymmentä ihmistä takaisin Ruotsiin tai Norjaan, koska he eivät ole täyttäneet tiukentuneita maahantulokriteereitä. Rajavartiolaitoksen mukaan kaikki ovat kääntyneet vapaaehtoisesti tulosuuntaan, eikä varsinaisia käännytyspäätöksiä ole tehty lainkaan.

Lapissa rajanylitys on vilkkainta Torniossa, jossa raja ylitetään useita tuhansia kertoja päivittäin.

Uusien rajoitusten ensimmäisenä voimassaolopäivänä neljänkymmenen tulijan maahantulokriteerit eivät täyttyneet ja he palasivat Haaparannan puolelle. Sen jälkeen luku on pyörinyt noin parissakymmenessä päivittäin.

Yliluutnantti Jari Rantala Tornion rajanylityspaikkaa valvovasta Länsi-Suomen merivartiostosta arvioi, että takaisin komennetuista kolmasosa oli ylittämässä rajaa työn vuoksi. Ammateista Rantala ei osaa sanoa, niitä rajalla ei kirjata.

– Tunnelma rajalla on hyvä, ihmiset ovat ottaneet tilanteen tyynesti, Rantala kertoo.

Myöskään Lapin rajavartioston hallinnoimilla pienemmillä raja-asemilla ei ole tähän mennessä kirjoitettu yhtään käännytyspäätöstä.

Ruotsin vastaisella rajalla ilmoitettiin kuudelle tulijalle viime viikolla, että kriteerit eivät täyty. Norjan vastaisella rajalla luku oli 17, kertoo Lapin rajavartioston apulaiskomentaja Janne Kurvinen.

Lue lisää: Torniossa rajanylitykset ovat vähentyneet 40 prosentilla vajaan viikon aikana: rajayhteisön vapaus on poistettu ja testiin ohjaus aloitettu

Vain kirjallisesta käännytyspäätöksestä voi valittaa

Koordinaattori Päivi Koivupalo Pohjoiskalotin rajaneuvonnasta arvelee, että rajalta pois ohjattujen joukossa on esimerkiksi kauppojen työntekijöitä. Koivupalon korviin ei ole kantautunut kiistoja kriteereihin liittyen eivätkä rajan yli turhaan yrittäneet ole soitelleet rajaneuvontaan.

Pitkin Tornionjokilaaksoa on tapauksia, joissa ruotsalaisella on yhden miehen tai naisen yritys Suomen puolella. He ovat voineet hakea rajavartiolaitokselta erityislupaa rajanylitykseen.

Koivupalo pitää tärkeänä, että Suomeen pyrkijä pyytäisi käännytyspäätöksen, jos on rajavartijan kanssa eri mieltä kriteerien täyttymisestä. Hallinto-oikeuteen voi valittaa vain, mikäli on näyttää rajavartijan virallinen päätös.

Varsinainen käännytyspäätös kirjoitetaan vasta, jos tulija ei suostu kääntymään vapaaehtoisesti.

Maahantulorajoituksia kiristettiin viime keskiviikkona niin, että Suomessa oleville työpaikoilleen pääsivät vain ne ulkomaiden kansalaiset, joiden työ katsottiin kriittisen tärkeäksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön laatima lista kriittisen tärkeistä ammateista kattaa laajasti niin maatalouden, liikenteen, metsäsektorin kuin valmistavan teollisuuden työntekijät.

Esimerkiksi Outokummun terästehtaan ruotsalaiset työntekijät ovat päässeet työpaikalleen Tornioon.

Rajan erityispiirteistä tarvitaan mustaa valkoisella

Rajanylitysten määrä on pudonnut pandemia-aikana tuntuvasti ja viime viikon rajoitukset kutistivat niitä entisestään ainakin kolmanneksella. Niin rajaseudun kunnanjohtajat kuin Tornionlaakson neuvosto olivat jo aiemmin vedonneet asukkaisiin, jotta turhaa liikkumista vältettäisiin.

Rajoitusten myötä rajayhteisöön kuuluvien ruotsalaisten ja norjalaisten maahantulo-oikeus evättiin väliaikaisesti.

Tornionlaakson neuvoston toiminnanjohtaja Tuula Ajanki sinänsä ymmärtää rajoituksia, jotka ovat voimassa 25. helmikuuta saakka. Hän kuitenkin miettii, tekevätkö rajoitukset hallaa toimiville työmarkkinoille.

– Toivottavasti ei käy niin, että ihmiset alkavat tämän kokemuksen myötä varomaan työn hakemista tai työntekijän palkkaamista naapurimaasta. Siihen ei täällä harvaan asutulla alueella ole varaa.

Niin Tornionlaakson neuvostolla kuin muilla alueen asiaa ajavilla pitäisi Ajankin mukaan olla nykyistä täsmällisemmät tiedot esimerkiksi siitä, kuinka moni käy työssä rajan yli. Nyt asiasta on vain valistuneita arvauksia.

– Tilastointi olisi tärkeää, jotta voitaisiin näyttää että onko pandemian rauhoittamisessa oikeasti merkitystä sillä, että työntekijät eivät pääse töihin. Vai olisivatko muut keinot tehokkaampia.

Koivupalo pitää puutteena sitä, että on yhä epäselvää, voiko maahantulorajoitusten vuoksi menetetyistä tuloista saada korvausta. Korvausvaateen voi kyllä toimittaa rajavartiolaitoksen esikuntaan, mutta korvausten saaminen on hämärän peitossa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 saakka.

Lue myös:

Tornion massatestipisteellä on löydetty ensimmäiset koronatartunnat – hoitaja huolissaan: Kauempaa tulevat nuuskanhakijat eivät halua osallistua rajalla koronatestiin

Tänään voimaan astuneet uudet maahantulorajoitukset ovat tehonneet – Helsingin satamassa matkustajamäärät romahtaneet

Hallituksen koronarajoitukset: pohjoisessa elämä vaikeutuu, etelän rakennustyömaat eivät pysähdy

Jyväskylän kaupunki kertoo, että sen yksityiseltä toimijalta tilaamissa koronanäyteanalyyseissä ei ole löytynyt koronan helpommin tarttuvaa muunnosta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ilmoitti jo maanantaina pikatestituloksista, joiden perusteella tutkittavaksi lähetetyistä positiivisista koronavirusnäytteistä ei löytynyt virusmuunnosta.

THL:n testien varsinaiset tulokset valmistunevat vasta loppuviikolla, mutta Jyväskylässä pidetään nyt saatuja yksityisen puolen testituloksia lopullisina.

Jyväskylän kaupungin terveydenhuollossa iloitaan hyvästä uutisesta.

– Jos kyse olisi ollut virusmuunnoksesta, olisi ollut selvää, että se olisi aiheuttanut runsaasti lisätartuntoja perhepiirissä ja asuinkunnissa. Riski siitä, että se olisi levinnyt jossain kohtaa myös karanteenien ulkopuolelle, olisi kasvanut, toteaa vastaava lääkäri Ilkka Käsmä.

– Nyt on kuitenkin toivoa siitä, että tämä pysähtyy asetettujen karanteenien sisälle.

Ilkka Käsmä muistuttaa, että koronaa sairastavia ihmisiä on nyt ennätyksellinen määrä eri puolilla kaupunkia. Asetetut karanteenit ovat Jyväskylässä laajat, neljän seinän sisällä on nyt prosentti jyväskyläläisistä.

– Juuri asetettuja uusia rajoituksia ei voida vielä missään nimessä purkaa, vaikka kaikilla on ollut pitkä ja uuvuttava taistelu. Väestössä on vielä laaja-alaista taudin leviämistä.

Jyväskylässä arvioidaan edelleen päivittäin koronatilannetta ja viimeksi tiistaina on lähetetty muunnosepäilyn johdosta näytteitä tutkittavaksi.

Näytteenotossa monta vaihetta

Tutkimustuloksia mahdollisesta virusmuunnoksesta odotettiin Jyväskylässä lähes kaksi viikkoa.

THL:n johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra kertoo, että muunnoksen tutkiminen on pitkä prosessi.

– Näytteen lähettämisessä menee pari päivää ja laboratoriotyössä menee muutama päivä. Sen jälkeen sekvensointiajo kestää 48 tuntia ja bioinformatiikka-analyysi vielä reilun päivän.

Sekvensoinnilla määritellään viruksen perimän emäsjärjestys ja sieltä etsitään aminohappomuutoksia, jotka paljastavat onko kyseessä tarttuvampi muunnos.

Virusmuunnosta on löydetty Suomesta pikku hiljaa lisää. Pääosa niistä liittyy matkailuun ja ensimmäiset löydökset paljastuivat joulukuussa rajavalvonnassa.

– Nyt meillä on muutamia tartuntaketjuja, joissa ei ole selkeitä linkkejä matkailuun. Nyt kartoitamme tarkemmin näiden varianttiketjujen osuutta, jotta selviää kuinka yleinen virusmuunnos on jo väestössä.

Virusmuunnos osoittautunut lievemmäksi

Savolainen-Kopra kertoo, että virusmuunnoksen ärhäkkyys on osoittautunut ensitietoja lievemmäksi.

– Englantilaiset arvioivat ensin, että se olisi 50-70 prosenttia tarttuvampi kuin aiemmat viruskannat. Englannin ja Tanskan uusien arvioiden mukaan se olisi 30-50 prosenttia tarttuvampi.

Vaihto-opiskelijoiden ravintolaillan kehittyminen koronalingoksi Jyväskylässä 21. tammikuuta on jäämässä osittain mysteeriksi. Paikalla olleista 150 opiskelijasta yli sata sai koronatartunnan.

– Tokihan siellä on ollut sopivat olosuhteet pisaratartuntana leviävälle virukselle, kun kenelläkään ei ole immuniteettiä tautia vastaan. Perusviruskin leviää henkilöstä toiseen erittäin herkästi, Ilkka Käsmä arvioi.

Jyväskylän kaupunki päätti selvittää virusmuunnoksen mahdollisuutta myös yksityisen palveluntarjoajan eli Mehiläisen testillä nopeuttaakseen tulosten saamista.

Virusmuunnos haluttiin selvittää, koska korona on levinnyt kaupungissa viime aikoina poikkeuksellisen ärhäkästi. Tartuntoja on ollut erityisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla.

Kaupungissa on todettu muun muassa kaksi laajaa tartuntarypästä, joista toinen sai alkunsa kuntosalilta ja toinen opiskelijoiden ravintolaillasta. Molemmista tartuntaketjuista on tutkittu virusmuunnoksen mahdollisuutta.

Jyväskylässä uusia koronatartuntoja vahvistettiin viime viikolla ennätysmäärä, lähes 230. Alkuviikosta uusia tartuntoja on ilmennyt jo ainakin 27.

Lue myös:

Jyväskylässä pikatestien tulokset: Laajojen tartuntaketjujen näytteistä ei löytynyt koronan virusmuunnosta, lopullisia tuloksia odotetaan

Kuusi euroa sinne, kymppi tänne. Maksatko sinäkin huomaamattasi suuren summan kuukaudessa erilaisista palveluista?

Kuukausimaksuja on jo vuosia maksettua esimerkiksi elokuva-, musiikki- tai kuntosalipalveluista, mutta nyt kuukausimaksulla voi ostaa oikeuden noutaa kahvia tai käyttää terveyspalveluita mielin määrin.

Asiantuntijoiden mukaan kuukausimaksupalveluiden suosio on kasvanut digitalisaation myötä, eikä loppua näy – puhutaan subscription economysta. Sen menestys johtunee siitä, että hinnoittelumalli tuo etuja sekä kuluttajalle että yritykselle.

Yritykselle ne tuovat ennustettavuutta toimintaan, ja niiden avulla yritykset pystyvät tarjoamaan kuluttajille edullisempia ja räätälöityjä palveluita, sanoo hinnoittelun psykologiaa tutkinut Outi Somervuori.

Samalla yritys sitouttaa kuluttajan asiakkuussuhteeseen – totta kai haen kahvini sieltä, mihin olen sopimuksen tehnyt, antaa Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkanen esimerkin.

Kuukausimaksupalveluiden käyttö ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta: se näkyy kilpailu- ja kuluttajavirastossa, missä asiakkaat joutuvat turvautumaan kuluttajaneuvonnan apuun, kun palvelun irtisanominen on osoittautunut hankalaksi, kertoo kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.

Ennen kuin siirtää kaiken kulutuksensa kuukausimaksueriin ja luottokortille, kuluttajan kannattaa kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan.

1. Rahan taju katoaa. Takuusäätiön Minna Markkasen mukaan rahan taju häviää, kun se ei ole mitään konkreettista, vaan digitaalista ja mobiilissa. Käteisellä maksaminen aktivoi aivoissa samoja alueita kuin fyysinen kipu, mutta luottokortilla maksaminen ei anna aivoille samanlaista viestiä.

Markkasen mukaan moni velkaantunut ei oikein itsekään tiedä, miten ajautuu velkakierteeseen, sillä kuluttaminen on helppoa ja huomaamatonta.

2. Yritys ei halua kuluttajan irtisanovan palvelua. Tammikuussa 16 kuluttajansuojajärjestöä Euroopassa ja Yhdysvalloissa nosti kanteen Amazonia vastaan. Kanteen mukaan Amazon Prime -videopalvelujäsenyys on liian monimutkaista irtisanoa.

– Monissa palveluissa irtisanominen on tehty vaikeaksi, eikä niitä voi irtisanoa applikaatiosta. Sen sijaan pitää mennä nettisivulle ja irtisanoa palvelu. Ei ole sattumaa, että tilausta ei voi perua applikaation kautta, sanoo Takuusäätiön Markkanen.

Irtisanomiset ovatkin usein useiden klikkauksien takana.

Jotkin aikakauslehdet vaativat irtisanomista ruuhkaisen asiakaspalvelun kautta ja aiemmin jotkin kuntosalit hyväksyivät irtisanomisen vain tiettyyn aikaan toimistolla, vaikka liittymään pystyi kätevästi netissä, kertoo kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.

– Kuluttajia kismittää se, että palveluun on vaivaton liittyä parilla klikkauksella, mutta irtisanominen vaatii salapoliisityötä.

Monet yritykset tarjoavat ilmaisen kokeilujakson ja siksi ne onkin helppo ottaa käyttöön. Tuon ilmaisen kokeilujakson jälkeen ne jäävät helposti rullaamaan kuukaudesta toiseen.

– Tiedetään, että kuluttajat ovat usein passiivisia ja palvelun annetaan jatkua, vaikka sitä ei käytettäisikään. Olisi reilua, että irtisanominen olisi yhtä helppoa ja sujuvaa kuin palveluun liittyminen, Väänänen sanoo.

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon voi olla yhteydessä, mikäli sopimuksissa ilmenee ongelmia tai epäselvyyksiä. Virasto voi myös puuttua kohtuuttomiin sopimusehtoihin.

3. Pienistä maksuista kertyy suuret summat. Varsinkin pienet summat ovat asiantuntijoiden mukaan sellaisia, jotka helposti unohtuvat. Varsinkin pienituloisille niistä voi kuitenkin kertyä suurelta tuntuvia summia.

– Tietyllä tavalla nämä ovat riski taloudenhallinnalle, kun sidotaan niitä pieniä tuloja, sanoo Takuusäätiön Markkanen.

Tutkija Outi Somervuoren mukaan on kuukausimaksut vaativat kuluttajalta tarkempaa seuraamista, sillä palvelut saattavat pyöriä kuukausiakin ilman, että niitä käytetään.

4. Erissä tuotteet tuntuvat halvemmilta. Puhelimia on jo useita vuosia maksettu osamaksuilla. Takuusäätiön Minna Markkanen sanoo, että varsinkin nuorilla puhelin on – ymmärrettävästi – tärkeä ostos, ja ne saattavat olla hyvinkin arvokkaita. Esimerkiksi 36 maksun erässä hinta kuitenkin tuntuu pienemmältä.

– Se koetaan halvemmaksi, vaikka kalliit puhelimet ovat saman hintaisia, ostaa sen kerralla tai osissa. Se on velan ottamista, vaikka sitä ei moni miellä.

Osamaksuista voi Markkasen mukaan kertyä suuriakin velkaongelmia – varsinkin, jos ei ole säännöllisiä tuloja.

Tutkija Somervuoren mukaan kuukausihinta on kuluttajalle houkuttelevampi kuin esimerkiksi vuosimaksu.

– Ihmiset eivät luontaisesti ole innostuneita sitoutumaan, eikä haluta maksaa turhasta. Jos myyjä pyytää sitoutumista vuodeksi, yleensä hinta vuodelle on silloin edullisempi.

5. 9,90 on kuluttajan suosikkihinta. Kiinnostus tuotetta tai palvelua kohtaan kasvaa, kun hinta laskee, mutta hinnan alennuksissa on myös alaraja, jonka jälkeen kiinnostus rupeaakin laskemaan, kertoo tutkija Outi Somervuori. Liian alhainen hinta voi siis myös tuntua epäuskottavalta.

Somervuori kertoo, että hinnoittelun psykologian tutkimukset ovat osoittaneet, että hinta, joka päättyy numeroihin 99, koetaan houkuttelevammaksi muihin lukuihin verrattuna.

Kiinnostus sellaista tuotetta kohtaan, jonka hinta on 9,90 on siis suurempi kuin sellaisten, jotka ovat esimerkiksi 8,90 tai 10,90. Somervuoren mukaan monen kuukausimaksullisen palvelun kuukausihinta perustuu tähän.

6. Palvelu voi olla fyysistä tuotetta ekologisempi. Takuusäätiön Markkanen näkee, että palvelun ottaminen voi kuitenkin olla ekologisempi vaihtoehto. Kun kirjat, elokuvat ja musiikki kulkevat taskussa, ne eivät pölyty hyllyssä. Tämän lisäksi palveluissa on usein paljon valinnanvaraa ja kulutusmahdollisuuksia.

Lue myös:

Netflixin tilaajamäärä paisui ennätyksiin koronavuonna

Disneyn suoratoistopalvelu käynnistyi Suomessa – Tutkija: ollaan lähellä kipukynnystä, jonka jälkeen kaikille ei riitä katsojia

Katsotko sarjat ahmimalla? Näin taklaat terveyshaitat ja saat mielenrauhan ruudun äärellä

Oululainen Tuomas Kukkamaa kurkki Oulun keskustassa talojen sisäpihoille, tutki rakennusten värejä sekä kattorakenteita. Hän otti toistatuhatta valokuvaa, hyödynsi karttoja ja istui tietokoneella suunnittelemassa.

Lopputuloksena syntyi Oulun ydinkeskustan pienoismalli, jonka rakennusmateriaalina on noin 25 000 Lego-palikkaa.

Teos valmistui kahdessa osassa parin vuoden projektina. Ensin rakentuivat verovirasto, pääkirjasto ja kaupunginteatteri. Torinrannasta urakka eteni kaupungintalolle. Nyt täysin valmiina pienoismalli ulottuu katuineen, viherkasveineen ja autoineen kauppakeskus Valkean kulmille ja Uudellekadulle.

Pienoismallissa ei näy ihmisiä eikä myöskään rakennustyömaita. Tuomas Kukkamaa haluaa esitellä kaupungin kesäsunnuntaisessa olotilassa ja paraatikunnossa. Hän sanoo teoksensa olevan kunnianosoitus asuinkaupungilleen.

– Minä en osaa niin hyvin kirjoittaa, piirtää enkä maalata, mutta Lego-palikoilla voin kertoa omaa tarinaa ja tuoda mielikuvitusta esille, 33-vuotias IT-koodaaja perustelee Lego-harrastustaan.

Tuomas Kukkamaa on Lego-harrastajien yhdistyksen Palikkatakomon perustajajäsen ja sen nykyinen puheenjohtaja. Hän arvioi, että Suomessa on kaikkiaan parisataatuhatta Lego-harrastajaa. Yhdistyksessä aktiivijäseniä on viitisenkymmentä. Harrastuksen suosio on kasvussa.

Oulun pienoismalli on nähtävänä Oulussa Pohjois-Pohjanmaan museossa Palikka Palikalta -näyttelyssä, joka esittelee Lego-harrastajien kokoelmia ja taidonnäytteitä. Näyttely avatuu yleisölle heti, kun koronatilanne sen sallii.

• Jutun pääkuvaa klikkaamalla voit katsoa videolta jo nyt, miltä Tuomas Kukkamaan teos näyttää.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 3. helmikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Koronamallintaja ja tilastotieteilijä Pauliina Ilmonen rakastaa legoja – niinpä hän rakensi palikoista epävirallisen koronaennusteen suorassa lähetyksessä

Video: 20-vuotias Mikael Falin on vienyt legorakentamisen taiteen tasolle – "Yksityiskohtia voi tehdä niin paljon kuin haluaa"

Lego-palikat taipuvat taideteoksiksi – katso millaiselta näyttää legoista tehty Mona Lisa

Tampereen yliopiston viestinnän professori Pekka Isotalus pitää kevään kuntavaalien ennakkoasetelmia kutkuttavina. Professorin mukaan poikkeuksellisen mielenkiintoiset ehdokkaat herättävät myös valtakunnallista kiinnostusta.

Isotalus sanoo, että Helsingin neljä vuotta sitten käyttöön ottama pormestarimalli vääjäämättä henkilöi kuntavaaleja.

– Näin tapahtui jo neljä vuotta sitten, mutta näyttää nyt siltä, että näissä vaaleissa henkilöityminen todella tapahtuu.

Helsingissä ehdolle on asettunut iso nippu tunnettuja nimiä. Perussuomalaisten pormestariehdokason puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-Aho.Vihreiden ehdokkaana on niin ikään raskaansarjan poliitikko Helsingin apulaispormestarina työskentelevä Anni Sinnemäki.

Kokoomuksen Helsingin piiri päätti eilen esittää puolueen pormestariehdokkaaksi johdon konsulttina ja viestintäalan yrittäjänä toimivaa Kirsi Pihaa. Pihalla on myös vahva poliittinen tausta. Hän toimi parisenkymmentä vuotta sitten kokoomuksen kansanedustajana, kaupunginvaltuutettuna ja europarlamentin jäsenenä.

Isotalus: Samoja piirteitä kuin presidentinvaaleissa

Isotalus näkee pormestarivaalissa samankaltaisia henkilökeskeisiä piirteitä kuin presidentinvaalissa.

– Häivytetään sitä, että kysymys on selkeästi puoluepolitiikasta ja puolueiden tavoitteista. Pormestariehdokkaat ovat puolueittensa kärkiehdokkaita ja ovat hyvin puoluepoliittisia ehdokkaita.

Piha kertoi eilen, että häntä innosti mukaan intohimo kaupungin kehittämiseen, ei niinkään politiikan tekeminen. Isotaluksen mukaan tämänkaltaiset avaukset kuvastavat pyrkimystä häivyttää puoluepolitiikkaa ja tuoda henkilöt keskiöön.

– Näin voidaan pyrkiä puhuttelemaan laajempaa joukkoa yli puoluerajojen.

Tampereen yliopiston viestinnän professori PekkaIsotaluksen mukaan perussuomalaiset puolestaan ovat pyrkineet luomaan asetelmaa, jossa tunnetulla pormestariehdokkaalla saataisiin lisää valtakunnallista näkyvyyttä ja tämän toivotaan tuovan menestystä myös Helsingin ulkopuolella. Perussuomalaisille vaikeita alueita ovat perinteisesti isot yliopistokaupungit.

– Ehdokkaaksi asettumista on tyypillistä perustella jalommilla arvoilla, Isotalus sanoo.

Politiikan henkilöityminen jakaa mielipiteitä

Isotaluksen mukaan politiikan henkilöityminen nähdään joko myönteisenä tai kielteisenä kehityksenä.

– Paljon politiikkaa seuraavat ja siitä kiinnostuneet pitävät yleensä kielteisenä, että poliittisten kysymysten sijasta keskitytään henkilöihin. Ne, jotka eivät politiikasta yleensä ole kiinnostuneita saattavat sen sijaan innostua seuraamaan vaaleja ja äänestämään, jos mennään henkilöt edellä.

Näin pyritään kosiskelemaan liikkuvia äänestäjiä.

– Esimerkiksi Kirsi Pihan ryhtyminen ehdokkaaksi on tekemässä vihreiden ja kokoomuksen taistelusta Helsingissä entistäkin tiukemman.

Professori toteaa, että ottamalla heti kovin vahvasti kantaa käännetään selkä osalle äänestäjistä. Olemalla yleisen hyvän puolella ei käännetä selkää kenellekään.

– Politiikassa pyritään usein olemaan ääripäiden välillä, jotta onnistuttaisiin, Isotalus sanoo.

Vaaleihin on aikaa enää parisen kuukautta. Isotalus itse toivoisi jo asiapitoista keskustelua julkisuudessa toistaiseksi käydyn ehdokasasettelun puimisen sijaan.

Voit keskustella kuntavaaleista keskiviikkoon kello 23 asti. Napauta alla näkyvää keskustele-painiketta.

Lue myös:

Ylen kysely: Kirsi Piha on Helsingin kokoomusvaikuttajien ykkössuosikki pormestariehdokkaaksi – moni jättää vielä kertomatta, ketä kannattaa

Anni Sinnemäki mukaan Helsingin pormestarikisaan – tavoitteena paikata koronan jättämät sosiaaliset haavat

Jussi Halla-aho lähtee mukaan Helsingin pormestarikisaan – sanoo olevansa valmis myös apulaispormestariksi

Paavo Arhinmäki asetettiin vasemmistoliiton pormestariehdokkaaksi Helsingissä – "Tarvitaan lähiöpormestari"

Eva Biaudet tarjoutuu RKP:n pormestariehdokkaaksi Helsingissä

Keskustan pormestariehdokkaaksi Helsingissä Saarikon avustaja Eeva Kärkkäinen

Jälleen uusi nimi Helsingin pormestarikisaan – Sinisten ehdokas on nuori Tiina Ahva

Ei ole koskaan rauhallista. Koko ajan joutuu pelkäämään, että armeijan sotilaat tulevat hakemaan. Sotilaat voivat ottaa ihmisiltä heidän tavaroitaan tai ruokaansa, näin kuvailee yksi Suomessa asuvista entisistä burmalaisista.

– Siellä ei ollut rauhaa ei naisille, lapsille, miehille, ei kenellekään. Kun armeijan sotilaat tulevat käymään, he tekevät pahaa naiselle. En halua palata takaisin enää, sanoo lähellä Thaimaan rajaa Mae Hong Sonin alueella asunut Lucia Lucia. Mae Hong Sonin provinssi kuuluu nykyään Thaimaahan, aiemmin se oli osa Burmaa.

– Silloin tehtiin etnisiä puhdistuksia ja esimerkiksi monia asuinpaikkani lähikyliä poltettiin, kertoo nykyisin Vantaalla asuva Kya Khun Myanmarin edellisestä vallankaappauksesta. Khun asui maan itäosassa lähellä Thaimaan rajaa.

Lucia on asunut Suomessa pian 15 vuotta. Hän asuu nykyään Hakunilassa, Vantaalla. Lucian omasta perheestä isä, sisar ja veli asuvat Myanmarissa.

– Olen tosi surullinen ja vihainen Myanmarin tämän hetken tilanteesta. Tämä vallankaappaus on jo toinen kerta, Lucia sanoo.

Lucian mukaan tilanne on vaikea Myanmarissa. Koronan takia lapset eivät pääse kouluihin, maassa on työttömyyttä, ihmisillä ei ole rahaa. Lucia on auttanut läheisiään ja hän pelkää läheistensä puolesta.

– Jos pankki suljetaan, minua pelottaa, etten pysty lähettämään heille enää rahaa. Heillä ei ole pian ruokaa.

Lucian läheiset asuvat maaseudulla ja toistaiseksi hän on pystynyt soittamaan heille päivittäin. Myanmarin pääkaupungissa puhelin- ja verkkoyhteydet on katkaistu esimerkiksi poliitikoilta ja toimittajilta. Lucian tiedon mukaan paikalliset toimittajat eivät saa valokuvata tai antaa tietoja ulospäin. Heitä uhkaillaan väkivallalla.

Hti: Myanmar on edelleen Burma

Pääkaupunkiseudulla asuu kymmeniä aikanaan Burmasta, nykyisestä Myanmarista paenneita. Kya Khun tuntee pääkaupunkiseudulta parikymmentä kotimaastaan tullutta perhettä.

He eivät ole koskaan olleet Myanmarin kansalaisia, koska vallan vaihtuminen johti aikanaan myös maan nimen muuttumiseen. Nimi on juntan antama, eikä osa halua käyttää sitä lainkaan.

– Burma oikea nimi, sanoo Helsingin Malmilla asuva, nykyisin eläkkeellä oleva Ko Hti. Hän on asunut Suomessa yli 20 vuotta.

Hti joutui pakenemaan kotimaastaan vuoden 1988 vallankaappauksen jälkeen.

– Vallankaappaus oli tuolloin samanlainen kuin nyt, mutta paljon väkivaltaisempi. Armeija murhasi kymmeniä tuhansia. Olen huolestunut tilanteesta myös nyt, Hti sanoo.

Htin vaimon, Mi Mi Po Htin isoveli on ollut kansanedustaja kotimaassaan. Hänet on pidätetty, eikä häneen ole nyt saatu yhteyttä.

Hti seuraa edelleen kotimaansa tapahtumia ja kirjoittaa siellä ilmestyvään burmankieliseen MoeMaKa-mediaan runoja ja artikkeleita. Hänen mukaansa kansalaiset ovat huolissaan, mitä tulee tapahtumaan.

– He kaipaavat myötätuntoa ja solidaarisuutta, rinnalla oloa ja tukea. Toivon, että valtiot osoittavat tukeaan maan demokratialle ja kansalle.

Htin mukaan yksittäiset ihmiset auttavat läheisiään Suomesta käsin mahdollisuuksiensa mukaan, mutta tällä hetkellä apu ei mene perille. Yhteydet ovat poikki, puhelimet ja netti kiinni.

Kaiken taustalla on armeijan tyytymättömyys loppuvuodesta 2020 pidettyjen vaalien tulokseen, joita se väittää vilpillisiksi. Maan johtajan Aung San Suu Kyin puolue sai yli 80 prosenttia äänistä.

Hti painottaa, että maanperustuslain mukaan armeija ei saisi tarkistuttaa vaalitulosta.

– Armeija oli valmistautunut jo ennen vaaleja ja sille myöntämieliset tahot yrittivät häiritä vaalien alla. Poliisi ei estänyt, koska se on armeijan vallassa. Käytännössä istuva presidentti pidätettiin ja väliaikaiseen valtaan asetettiin armeijalle myönteinen presidentti, joka puolestaan julisti hätätilan ja luovutti vallan armeijalle, Hti tiivistää tapahtumia.

Paettuaan maasta 1988 Hti ei ole käynyt siellä.

– Haluaisin mennä käymään. Minulla on ikävä kotimaataani, en ole ollut siellä vuosikymmeniin. Haluiaisin palata, mutta vain demokraattiseen maahan.

Vetoomus julkaistaan burman kielellä

Suomessa asuvat entiset burmalaiset ovat keränneet täällä asuvien maanmiestensä mielipiteitä ja kannanottoja, jotka julkaistaan vetoomuksena huomenna, keskiviikkona kunkin omilla somealustoilla. Vetoomus julkaistaan burman kielellä, sitä ei ole suomennettu.

Myanmarilla ei ole edustustoa tai lähetystöä Suomessa. Lähin lähetystö on Berliinissä, Saksassa. Htin mukaan suunnitteilla onkin järjestää mielenilmaus kotimaan tilanteen puolesta Eduskuntatalon portailla, mutta ajankohta on vielä auki.

Lue myös:

Myanmarin ensimmäinen päivä kaappauksen jälkeen: Sotilaita, setelipulaa ja sulkukettinkejä

"Tämä on sydäntäsärkevää", kuvailee Suomessa asuva myanmarilainen maansa tilannetta – Vallankaappaus ei silti tullut yllätyksenä

Suomen Myanmarin-suurlähettiläs: Tilannetta vaikea ratkaista, levottomuuksien vaara olemassa

Myanmarin sotilasvallankaappaus: Aung San Suu Kyin olinpaikasta ei ole varmaa tietoa, parlamentin jäseniä ei päästetä poistumaan rakennuksesta

YK:n turvallisuusneuvosto pitää hätäkokouksen Myanmarin vallankaappauksen vuoksi

Biden kehottaa Myanmarin armeijaa luopumaan välittömästi vallasta

Mitä Myanmarin sotilasvallankaappaus ja Aung San Suu Kyin pidättäminen merkitsevät? Kuusi kysymystä Aasian uusimmasta kriisistä

Myanmarin armeija kaappasi vallan ja lupaa uudet vaalit ensi vuonna – maan johtaja Aung San Suu Kyi otettiin kiinni

Sunilan vanhan tehdasalueen lähiö Kotkassa saattaa tulevaisuudessa nousta maailmanmaineeseen.

Kyseessä on asuinalue, joka on alun perin rakennettu sellutehtaan työntekijöille 1930-luvun lopulla. Arkkitehtuurin ystävät ovat vuosien varrella tulleet katsomaan aluetta ympäri maailmaa.

Tulevaisuudessa sillä on mahdollisuudet päästä muidenkin turistien silmäteräksi.

Alueen on suunnitellut kuuluisa arkkitehti Alvar Aalto (1898–1976). Suomi esittää nyt Aallon arkkitehtuuria edustavaa kokonaisuutta kansallisen maailmanperintökohteiden aieluetteloon. Aieluettelo on kansallinen luettelo kohteista, joita lähitulevaisuudessa esitetään Unescon kansainväliselle maailmanperintölistalle.

Kokonaisuudessa on mukana 13 kohdetta. Sunilan selluloosatehtaan asuinalue Kotkassa on niistä yksi.

Lue lisää: 13 Alvar Aallon suunnittelemaa kokonaisuutta tarjolla Unescon maailmanperintökohteeksi – mukana myös Helsingin Kulttuuritalo ja Finlandia-talo

Lukumäärä voi vielä muuttua, kun kokonaisuutta lähdetään valmistelemaan esitykseksi maailmanperintöluetteloon.

Ihastus vei aikaa

Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli Sunilan sellutehtaan ja asuinalueen 1936–1939.

Sunilan sellutehdas rakennettiin Pyötisen saareen, ja se valmistui vuonna 1938. Tehdas oli jo rakennusvaiheessa esillä Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937. Sunilaa esiteltiin valokuvin myös New Yorkin maailmannäyttelyssä vuonna 1939.

Tehtaan väelle rakennettiin oma asuinalue kivenheiton päähän mantereen puolelle. Ensimmäisten joukossa rakennettiin esimerkiksi tehtaanjohtajan asuintalo Kantola. Sitä voi nykyisin vuokrata esimerkiksi juhlakäyttöön.

Kotkalainen Noora Kiili on asunut Sunilassa 15 vuotta. Ihastus Alvar Aallon Sunilaan ja sen rakennuksiin ei tapahtunut sormia napsauttamalla.

– Kun ensimmäisen kerran saavuin Sunilaan, ihmettelin, että tässäkö nyt on tämä kuuluisa Alvar Aallon Sunila, tämähän näyttää ihan tavalliselta.

Kiili kertoo ihmetelleensä alkuun, miksi kuuluisasta arkkitehdistä kohutaan niin paljon. Sittemmin hän kertoo hurahtaneensa täysin Alvar Aallon tuotantoon. Kiili kertoo, että kauneus paljastuu ajan kanssa.

– Hetken kun täällä kulkee ja katsoo, niin huomaa, etteivät nämä talot olekaan ihan tavallisia. Arkkitehtuurin hienous ei välttämättä avaudu ihan ensi silmäyksellä: nämä ovat tasakattoisia, valkoisia kerrostaloja ja rivitaloja.

1930-luvulla valmistuneet talot on aseteltu puiden lomaan siten, että taloja vanhemmat männyt kurkistelevat ikkunan takaa.

– Puut näkyvät jokaisen asunnon ikkunasta. Näen ne ensimmäisenä aamulla, kun avaan silmäni.

Kiili kehuu, miten auringonvalo tulvii asuntoihin aamuin illoin. Luonto on muutenkin läsnä. Asuintalojen viereisellä kentällä on hiihtolatu, jota pitkin lähikoulun oppilaat hiihtävät liikuntatunneilla. Takapihalla on pieni luistinrata.

"Merkittävä piristys matkailulle"

Aallon tuotanto on Noora Kiilille tuttua myös työelämästä. Hän toimii matkailureitistön tuottajana Alvar Aallon nimeä kantavassa säätiössä.

Sunilan uusin askel kohti Unescon maailmanperintöluetteloa nostaa jo nyt odotuksia lisääntyvää matkailua kohtaan, vaikka pääsy lopulliselle listalle voi häämöttää vasta vuosien päässä.

– Olisihan se ihan lottovoitto. Toivon todella sydämeni pohjasta, että maailmanperintöesitys menestyy. On siinä mukana kymmenen, 13 tai jokin muu määrä Aallon kohteita, niin se on joka tapauksessa loistava juttu kaikille Aallon arkkitehtuurikohteille.

Asukkaana hän toivoo, että listalle pääsy nostaisi Sunilan talojen arvostusta ja neliöhintoja. Sunilasta voi nykyisin ostaa asunnon pilkkahintaan. Alueelta voi saada esimerkiksi kaksion reilulla 20 000 eurolla.

– Kyllä kotkalainen työläisperheen tytär on tässä intoa täynnä kaiken kaikkiaan. Joka tapauksessa matkailulle tämä status olisi merkittävä piristys.

Työn puitteissa Kiili on kiertänyt kuuluisan arkkitehdin suunnittelemissa kohteissa Suomessa ja Euroopassa.

– Moninaisuus on ihan hätkähdyttävää. Alvar Aallon toimistossa on suunniteltu upeita julkisia rakennuksia, kirjastoja, teattereita ja asuinalueita.

Hän kertoo, että Kotkan Sunila on toiminut ikään kuin kokeilulaboratoriona: alueella on rakennettu taloja tavoilla, joita on kokeiltu ensimmäisiä kertoja. Esimerkiksi talojen tukirakenteeseen kuuluvia palkkeja näkyy ulkoseinillä.

Noora Kiilin mukaan Sunilan kauneus tulee parhaiten esiin, kun siellä malttaa viipyä pidempään, koska ensivaikutelma voi pettää.

– Täällä on erityisiä yksityiskohtia, kuten kauniit parvekkeenkaiteet. Talot eivät ole ihan suoria vaakatasossa olevia möhkäleitä, vaan niitä on siroteltu tänne maastoon.

Noora Kiilin vinkit Sunilassa vierailijalle:

• Kannattaa hidastaa vauhtia, nousta autosta ja kävellä ympäriinsä. Näin huomaat yksityiskohdat.
• Katsele mäntyjä: "Kun huomaat niissä kilpikaarnaa, se tarkoittaa sitä, että puu on yli 200 vuotta vanha." Noin 80 vuotta sitten rakennettu alue on siis nuorempi kuin männyt.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää Suomessa aieluetteloon sisällytettävistä kulttuuriperintökohteista Museoviraston esityksen pohjalta.

Suomen kansallinen aieluettelo on päivitetty edellisen kerran vuonna 2004.

Lue lisää: Alvar Aallon arkkitehtuuri tähyää Unescon maailmanperintökohteeksi – maailmankuululta arkkitehdilta tulossa listalle toistakymmentä suunnittelutyötä

Suoratoisto- ja somepalvelut dominoivat alle kolmekymppisten mediamaisemaa, ja perinteiset uutismediat tulevat kaukana perässä.

Ylen IRO Researchilla teettämän kyselyn mukaan Youtube pitää pintansa nuorten aikuisten käytetyimpänä mediana. Youtube tavoittaa 76 prosenttia 30–45-vuotiaista vastaajista viikoittain ja alle kolmekymppisistä peräti 91 prosenttia.

Tieto ei tule yllätyksenä vantaalaisille Ibrahim "Iba" Manzalle, 18, ja Abdirahman Keinaanille, 18. Ohikulkijat pyytävät heitä yhteiskuviin tavallisena arkipäivänä Myyrmannin ostoskeskuksessa. Syynä on heidän Molybros-tubekanavansa, joka on juuri saavuttamassa 100 000 seuraajan rajan. Juhlavideo on jo suunnitteilla.

Tähän pisteeseen päästäkseen tubettajat ovat tehneet töitä viisi vuotta. Läpilyönti vaatii jatkuvasti enemmän.

Yle kertoi tammikuussa Molybrosin tuoreimmasta videosta, ja se oli yksi alkuvuoden luetuimmista jutuistamme. Päätimme nyt tutustua hittivideon tehneisiin nouseviin Youtube-tähtiin paremmin.

• Keski-ikäinen mies sopi somessa treffit 13-vuotiaan tytön kanssa – mies astui tubettajien ansaan, ja nyt videota on katsottu 382 000 kertaa.

Kaikki alkoi yläasteella Instagramiin kuvatuista yhteisistä tanssivideoista.

Ensimmäinen hitti syntyi vahingossa

Kun Manza ja Keinaan avasivat Molybros-kanavan Youtubeen pari vuotta sitten, he tekivät ensin esittelyvideon itsestään ja sitten yhden pelivideon.

– Me ollaan poistettu se, koska se oli niin cringe [= nolo], Keinaan kertoo.

Jo kolmannessa videossa tubettajat lähtivät haastattelemaan muita nuoria arkisista asioista. Katugallupeista tuli myöhemmin kaksikon tavaramerkki.

– Meidän videot on hauskoja sen takia, että me ollaan kameran edessä omana itsenämme. Me chillataan haastateltavan kanssa ja he vastaavat rennosti. Sen takia videot toimii, Manza kuvailee.

Tuotanto oli alkuun kevyttä. Manza ja Keinaan lainasivat kameran ystävältään, ja kuvasivat toisiaan vuoron perään. He suunnittelivat, editoivat ja julkaisivat videot itse.

Ensimmäinen hitti syntyi vahingossa.

Molybros oli pyytänyt seuraajiltaan ehdotuksia videon aiheeksi. Monet toivoivat jaksoa, jossa kysellään ihmisiltä, kuinka kalliita vaatteita heillä on päällään.

Manza ja Keinaan eivät olleet innostuneita, mutta kun omat ideat olivat loppuneet, he päättivät kokeilla. He kutsuivat haastateltavia Kampin kauppakeskukseen, ja muutamia nuoria tuli paikalle.

Kun ensimmäinen haastateltava kertoi, että hänen hupparinsa maksaa 1 500 euroa, Manza ja Keinaan päättivät tehdä videon loppuun. Julkaisu sai nimekseen Paljon sun outfit maksaa, ja sitä on nyt katsottu 800 000 kertaa.

Jatko-osista tuli ilmiö.

Tubeverkoston perustaja: "Youtubessa breikkaaminen on työlästä, koska se on aika tukossa"

Manza ja Keinaan ovat vetovoimaisia esiintyjiä, ja heidän juttunsa on nuorten spontaanit henkilöhaastattelut kaduilla ja kauppakeskuksissa. Lyödäkseen läpi kanavalla pitääkin olla samaistuttavia sankareita ja uniikki näkökulma.

Kymmeniä ammattimaisia henkilömedioita edustavan Trootin perustaja Joona Haatainen kertoo, että yksittäinen hittivideo voi periaatteessa onnistua sattumalta. Suositun kanavan kehittäminen vaatii kuitenkin toistoa ja yhteisön määrätietoista rakentamista.

– Youtubessa breikkaaminen on työlästä, koska se on aika tukossa. Jos katsoo Suomen Youtuben trending-listaa, niin valtaosa on aika etabloituneita tekijöitä.

Voit katsoa YouTuben suosituimpien videoiden listaa tästä. Listauksen suosituimmista suomenkielisistä kanavista näet tästä.

Suosituimpien videoiden listalla on tuulista, mutta osa suosituimmista kanavista sinnittelee top 50:ssä kuukaudesta ja jopa vuodesta toiseen. Siellä pysyäkseen täytyy kerätä noin 450 000 katsojaa kuukaudessa. Määrä vetää vertoja monille televisio-ohjelmille.

Yleisön koukuttaminen edellyttää suunnitelmallisuutta.

Trootin toimitusjohtaja Joona Haataisen mukaan Youtuben henkilömedioilla tai vaikuttajilla eli influenssereilla on oma kanavalupauksensa. He toimittavat tietynlaista sisältöä, tietylle yleisölle, tietyllä julkaisutahdilla.

Aivan kuten televisioyhtiöt – paitsi murto-osalla siitä budjetista ja henkilökunnasta.

Ainakin alkuun valtaosa tubettajista tekee kaiken itse: suunnittelee, kuvaa, leikkaa ja huolehtii mahdollisista sisältökumppanuuksista.

"Kaikki mitä meidän kanavalle tulee pitää olla bängerii"

Molybros on jo parin vuoden ajan saanut mainostuloja Youtubelta, ja lisätiliä huppareiden myynnistä sekä sisältökumppanuuksista. Ennen joulua he palkkasivat managerin hoitamaan yhteistyökuvioita. Nyt he pyrkivät myös siihen, että keikalle lähtisi aina kuvaaja mukaan. Leikatakaan ei tahdo itse enää ehtiä.

Suunta on kohti laadukkaampia ja paremmin tuotettuja sisältöjä.

– Kaikki mitä meidän kanavalle tulee, pitää olla bängerii, Manza kertoo.

Kaverit ovat siivonneet netistä myös yläasteaikaiset tanssivideot. Ne eivät sopineet enää konseptiin.

Trootin toimitusjohtajan Joona Haataisen mukaan viihteelliset asiasisällöt ovat juuri nyt kuuminta kamaa Youtubessa. Siihen rakoon tähtää jatkossa myös Molybros.

Edellisessä videossaan tubettajat nostivat tapetille netissä tapahtuvan nuorten seksuaalisen hyväksikäytön, ja seuraavassa videossa he aikovat pureutua kiusaamiseen.

Touhun ammattimaistumisesta kertoo jotain sekin, että tuleva jakso on ensimmäinen, jolla on tuotantokäsikirjoitus.

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Keski-ikäinen mies sopi somessa treffit 13-vuotiaan tytön kanssa – mies astui tubettajien ansaan, ja nyt videota on katsottu 382 000 kertaa

Kärkitubettaja teki historiaa: tulot yli 230 000 euroa – hurjimmat summat tienataan videoilla, joissa avataan paketteja

Huomasitko? Kamala Harris kertoo Instagramissa olevansa "she" – somevaikuttaja Mona Bling selittää, mistä uudessa ilmiössä on kyse

Roope Konttila, 19, ei juuri puhu, mutta Discordissa hän avautuu – vasta korona opetti löytämään opiskelijat, jotka haluavat jutella

6.39 Mitä Myanmarin vallankaappauksesta voi seurata?

7.11. Ruotsi aikoo vaatia koronatodistusta maahan saapuvilta

7.16 Toteutuuko koronan pakkotestaus Suomen rajoilla?

7.45 Jälkidigi

8.12 Lähimatkailun suosio näkyy mökkivarauksissa

8.50 Lauri Jäntti tietokirjapalkinnon voittaja Timo R. Stewart

Juontajina Milla Madetoja ja Mikko Haapanen

Kunnissa on erilaisia käytäntöjä silloin, kun luokasta löytyy koronatartunnan saanut oppilas. Helsingin linjaus eroaa muusta Suomesta siinä, millä tavoin koululaisryhmä katsotaan altistuneeksi.

Esimerkiksi Turussa karanteeniin asetetaan koko opetusryhmä, ainakin niissä tapauksissa, joissa oppilaat eivät ole käyttäneet maskeja.

– Noudatamme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) ohjetta. Jos positiiviseksi testatun kanssa samassa luokassa on ollut koko päivän sama ryhmä tai erilaisia kokoonpanoja, on vaikeata tietää, kuka on kenenkin kanssa ollut lähikontaktissa, ja sitä opettajan lähteä jälkikäteen arvioimaan, perustelee Turun tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Jutta Peltoniemi.

Turussa on Peltoniemen mukaan havaittu, että samojen koulujen oppilaat ovat joutuneet karanteeneihin toistuvasti. Turku laajensi viime viikolla maskisuosituksen koskemaan kaikkia kaupungin koulujen 4.–5.-luokkalaisia. THL:n maskisuositus koskee 12 vuotta täyttäneitä.

– 10–11-vuotiaat oppivat oikeaoppista maskin käyttöä monimutkaisempiakin asioita, mainitakseni vaikkapa itsenäisen bussilla kulun, ylilääkäri muistuttaa.

– Joissakin kouluissa on valitettavasti tullut jatkotartuntoja. Altistusten välttäminen on tietenkin helpompaa pienissä kouluissa, joissa oppilailla voi olla joka luokalla oma sisäänkäynti ja lapset ruokailevat luokissa, Peltoniemi toteaa.

Turku on palkannut hygieniahoitajan, joka kiertää kouluissa ja päiväkodeissa katsomassa, että asiat sujuvat mahdollisimman oikeaoppisesti.

"Yhden oppitunnin mitta tai maskiton ruokailu riittää karanteeniehdon täyttymiseen"

Vaasassa on syksyn ja talven mittaan ilmennyt piikkejä koronatartunnoissa.

– Koko luokka asetetaan karanteeniin altistumistapauksissa, koska on mahdotonta luotettavasti selvittää, kenen kanssa koronapositiiviseksi todettu oppilas on ollut, kertoo Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Heikki Kaukoranta.

– Menemme turvallisuus ja tartunnantorjunnan päämäärä edellä. Yhden oppitunnin mitta tai maskiton ruokailu riittää karanteeniehdon täyttymiseen, Kaukoranta sanoo.

Espoosta kerrotaan, että peruskouluissa tapahtuneiden altistusten vuoksi on joulukuun alun jälkeen ollut karanteenissa tuhakunta henkeä. Jatkotartuntaepäilyjen vuoksi oireettomien seulontaa eli joukkotestauksia on tehty monessa koulussa. Kuukauden sisällä on ollut useampia tapauksia, joissa tartunnanlähteenä on varmasti tai todennäköisesti koulu.

Jyväskylässä määrättiin viikonloppuna koronakaranteeneja peräti kymmenessä koulussa, ja karanteenimääryksen sai yhteensä 400 koululaista. Kaikki koronavirukselle mahdollisesti altistuneet oppilaat ohjataan koronatestiin.

Suurten karanteenimäärien vuoksi kaupunki päätti sunnuntaina siirtää kaikki yläkoulut etäopetukseen kuluvan viikon ajaksi. Samalla lasten ja nuorten liikuntaharrastukset kaupungin tiloissa suljettiin kahdeksi viikoksi.

Kapupungin tartuntataudeista vastaavan lääkärin Ilkka Käsmän mukaan tartunnoille on ollut tyypillistä, että virus on levinnyt lasten ja nuorten harrastusten kautta kouluihin ja aiheuttanut siellä laajoja karanteeneja.

– Tartuntoja on levinnyt 7–15-vuotiaiden keskuuteen koripallosta, jääkiekosta, jääpallosta, jalkapallosta ja vesipallosta. Mielenkiintoiseksi Jyväskylän osalta asian tekee se, että alle 15-vuotiaita oli käynyt kuntosalilla voimaharjoittelussa ja todella moni sai sitä kautta tartunnan, Käsmä kertoo.

– Höpöpuhetta, ettei virus leviä harrastusten kautta, hyvin leviää ja sitä kautta häntii kouluihin. Olemme kuitenkin yrittäneet pitää lasten ja nuorten liikunnan ihan loppuun asti auki, hän toteaa.

Myös Kuopiossa altistuneita oli toissa viikolla satoja ja yksi yläkoulu siirrettiin lähes kokonaan etäopetukseen.

– On hankalaa tietää, miten luokkatoverit liikkuvat keskenään. Ei voida siis varmuudella todeta, että tämän ja tämän kanssa on oltu yli tai alle 15 minuuttia tekemisissä, tartuntataudeista vastaavan lääkäri Susanna Bloigu sanoo.

Helsinki perustelee toisenlaista linjaansa yksilönvapauksilla ja koulujen pienellä tartuntariskillä

Helsinki muutti marraskuun lopussa linjaustaan koulualtistumisten suhteen ja totesi, ettei epidemiologisen riskiarvion perusteella ole tarkoituksenmukaista asettaa yhtä herkästi kuin aikaisemmin kokonaisia luokkia karanteeniin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun on kyse normaalista koronaviruksesta, tavanomaisesti luokasta puolet tai vain muutamia oppilaita asetetaan karanteeniin siitä riippumatta, ovatko nämä käyttäneet maskia vai eivät.

Esimerkiksi marraskuun toisella viikolla Helsingissä altistumisia oli yhteensä 27 peruskoulussa ja karenteeniin oli asetettu 631 oppilasta.

Kun määrittelyä muutettiin, altistumisia oli edelleen joulukuun toisella viikolla Helsingin 28 peruskoulussa, mutta karanteniin määrättyjä noin puolet vähemmän. Enemmän kuin yksi tartunta per koulu oli kyseisellä viikolla kaupungin julkaiseman tilaston mukaan seitsemässä koulussa.

Helsingin marraskuisen päätöksen taustalla on epidemiologisen toiminnan ylilääkärin Sanna Isosompin mukaan syksyn aikana kerätty ja analysoitu data, joka osoitti, että altistuneilla oli kouluissa pieni riski saada jatkotartunta.

THL:n keräämän tilaston mukaan syyslukukaudella koronalle altistui Suomessa varhaiskasvatuksessa ja kouluympäristössä yhteensä 42 914 henkilöä. Luvussa ovat mukana sekä lasten että henkilökunnan altistumiset. Tästä määrästä 1,4 prosenttia eli 588 henkilöä sai tartunnan.

– Tartuntatautilaki velvoittaa meitä tekemään yksilökohtaista harkintaa karanteeniin asettamisessa. Kun altistumistilannetta selvitellään, katsotaan yksilökohtaisesti, ketkä todetaan tapauksen lähikontakteiksi eli karanteeniin asetettaviksi, Isosomppi sanoo.

Isosomppi vertaa koululuokkaa junan vaunuun sanoen, ettei laki erottele kouluja muusta ympäristöstä.

– Käytämme samoja juridisia perusteita kuin esimerkiksi silloin, kun henkilö matkustaa junan vaunussa kuusi tuntia, jolloin emme aseta automaattisesti karanteeniin koko vaunullista, vaan ainoastaan lähikontaktit, jos matkustaja ne pystyy nimeämään.

– Meidän on arvioitava tartunnan riskiä, kun käytämme yksilönvapautta voimakkaasti rajaavaa keinoa. Karanteeniin asettaminen on sellainen, ja siksi sille pitää olla peruste, ylilääkäri linjaa.

Virusmuunnosten kanssa ollaan kuitenkin uudessa tilanteessa.

– Otamme riskinarvioissamme huomioon varianttikantojen herkemmän leviämisen suhteessa aiemmin tavattuihin kantoihin. Jos kyseessä on varmistetulle tai epäillylle varianttikannalle altistuminen, asetamme altistuneita karanteeniin laajemmin. Toimimme tässä samalla tavoin kuin naapurikunnat, hän sanoo.

Isosomppi kertoo, että tieto mahdollisesta virusmuunnoksesta tulee kliinisistä laboratorioista noin vuorokaudessa testin otosta. Tällöin toimitaan kuten kyseessä olisi varmistunut virusmuunnos.

– Kaikki muunnosepäilyn vuoksi karanteeniin asetetut henkilöt testataan kansallisen ohjeen mukaan oireisuudesta riippumatta kahteen kertaan eli heti kun epäily tulee tietoon sekä karanteenin lopussa ja lisäksi karanteenin aikana, mikäli oireita ilmaantuu.

Isosomppi toivoo, että vanhemmat kiinnittävät nykyistä enemmän huomiota lasten ja nuorten vapaa-ajalla ja harrastuksissa tapahtuviin kohtaamisiin.

– Viestinä vanhemmille sanoisin, että jos lapsi tapaa vapaa-ajallaan koulukavereita, niin kouluympäristön kaltaisia hygieniatoimia ei saa laiminlyödä. Jos esimerkiksi samat lapset käyttävät koulussa maskia, mutta eivät tee sitä vapaa-ajalla, siihen liittyy merkittävästi suurempi tartuntariski kuin kouluympäristössä, hän sanoo.

Tulkinta siitä, kuka on altistunut virukselle ja kuka ei, voi poiketa alueellisesti

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin Emmi Sarvikiven mukaan THL on antanut terveydenhuollolle valtakunnallisen toimenpideohjeen, jossa määritellään muun muassa lähikontakti, jolloin koronavirustartunnan riski katsotaan niin suureksi, että henkilö on altistunut. Määritelmä perustuu yhdessä oleskelun kestoon ja henkilöiden väliseen etäisyyteen.

– Toki jos ollaan lähekkäin pienessä luokassa tai vaikkapa isossa liikuntasalityyppisessä tilassa toisistaan etäämmällä, altistumisriski on erilainen.

Valtakunnallista THL:n ohjetta on Sarvikiven mukaan selkeintä tulkita niin, että koko opetusryhmä tai luokka katsotaan altistuneiksi, mutta paikalliset ja alueelliset viranomaiset voivat tehdä alueellisia tarkempia suosituksia ja siten kartoittaa altistuneita eri tavoin.

– Jatkotartuntoja on todettu Helsingin kouluissa vähän ja toisaalta työmäärä, joka satojen koululaisten jäljittämisestä ja karanteeniin asettamisesta viikoittain aiheutui, johti siihen, että tartunnanjäljitys hidastui niin, että muualla kuin kouluissa alkaneita tartuntaketjuja ei saatu katkaistua mahdollisimman ajoissa, vaan ne ehtivät pidentyä.

– Tartunnanjäljityksen ylikuormittuminen heikentää epidemian torjuntaa, ja silloin on tärkeätä priorisoida ne tilanteet, missä virus todennäköisimmin leviää, Sarvikivi selventää.

Terveysoikeuden professori: Tauruntatautilain tarkoitus on aina tartuntatautien ehkäiseminen

Terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen Helsingin yliopistosta muistuttaa, että karanteenit ovat historiassa lähtökohtaisesti olleet koko ryhmään perustuvia päätöksiä.

– Esimerkiksi kun satamaan on tullut alus, koko miehistö ja matkustajat on velvoitettu pysymään aluksella 40 päivän ajan, hän kertoo.

Tartuntatautilaissa ei Lehtosen mukaan suoraan sanota, että päätösten on oltava yksilökohtaisia, mutta tehdyt päätökset on aina annettava tiedoksi.

– Laista on Suomessa kahdenlaista tulkintaa, tartuntatautilain tarkoitus on kuitenkin aina tartuntatautien ehkäiseminen. Lain tarkoituksena ei ole sinänsä yksilön oikeuksien suojelu, vaan sen sisällä on keinoja yksilön oikeuksien suojelemiseksi eli toimenpiteen määräaikaisuus, valitusoikeus ja mahdollisuus saada korvausta ansionmenetyksestä.

– Yksi peruste, miksi Helsinki muutti käytäntöään oli resurssipula, eli kun kouluissa altistumisia oli paljon, ei enää riittäneet käsiparit niiden hoitamiseen, Lehtonen sanoo.

Pitäisikö virusmuunnosepäilyissä testata koko koulu?

Mikäli koulussa epäillään virusmuunnoksen leviämistä, ainakin Vantaalla ja Espoossa kouluja valmistaudutaan testaamaan matalalla kynnyksellä ja kokonaiselle koululle saatetaan näyttää testipuikkoa,

THL:n Sarvikiven mielestä koko koulun oppilaiden testaaminen on perusteltua, jos koulussa on useita samanaikaisia tartuntoja. Silloin voi olla syytä epäillä, että koulussa on muuntunutta virusta, ja laajalla testaamisella pyritään katkaisemaan tartuntaketjut mahdollisimman kattavasti.

Varmistettuja virusmuunnostapauksia oli tiistaihin mennessä Suomesta löytynyt yhteensä 116, muun muassa pääkaupunkiseudun kouluissa on ollut joitakin epäilyjä. Jyväskylän tartuntaryppäistä ei helpommin tarttuvaa virusta ole löytynyt.

Lue myös:

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.

Mitä mieltä sinä olet? Pitäisikö karanteeniin määrätä herkemmin vai pidätkö Helsingin linjaa hyvänä? Voit keskustella aiheesta 4.2. kello 23:een asti.

Kuparia sisältävien kirurgisten maskien kysyntä on yllättänyt. Tuotteet ovat väliaikaisesti loppu monissa apteekeissa ympäri Suomen.

– Varsinkin työikäiset, 30–40-vuotiaat ostavat niitä, sanoo farmaseutti Anne Järvenpää Seinäjoen ykkösapteekista.

– Meillä on kuparimaskit loppu, eikä tukustakaan niitä nyt saa, kertoo puolestaan apteekkari Katri Koiranen apteekki Bulevardiasta Helsingistä.

Viesti on vastaavanlaista eri puolella maata.

Suu-nenäsuojaimien kerrotaan olevan itse steriloituvia. Maskiin käytetty kupari myös estää koronavirusta takertumasta uuteen kohteeseen.

Helsingin Sanomat kysyi äskettäin kuparimaskin tehosta Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä. Tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan kuparimaski antaa jonkin verran paremman suojan kuin perinteinen kirurginen suojain.

Saksan uutisointi nytkäytti kysynnän kasvuun

Apteekeissa myytäviä tuotteita maahan tuovan Adesson toimitusjohtaja Merja Heponiemi sanoo myös joutuneensa viime päivinä myymään koko ajan "ei oota" tilaajille.

– Tällä viikolla Kiinasta tulee pienempi erä ja ensi viikolla iso, jolla saa varastot täyteen, Heponiemi kertoo.

Adesso toimittaa ympäri Suomen apteekeille maskeja norjalaisen maahantuojan välityksellä. Vaihteleva kysyntä on yhtäkkiä räjähtänyt kasvuun tammikuussa 2021.

– Pari, kolme viikkoa kysyntä on ollut todella suurta, sanoo Heponiemi.

Hän uskoo, että uutisointi Saksan määräyksestä käyttää FFP2-tasoisista suu- ja nenäsuojaa heijastuu myös suomalaisten käyttäytymiseen.

FFP2-tasoisen hengityssuojaimen sanotaan suodattavan vähintään 94 prosenttia ilman epäpuhtauksista.

– Se (Saksan määräys kansalaisilleen) jollakin tavalla nytkäytti tätä jotenkin liikkeelle enemmän. Ihmiset rupesivat miettimään, onko tavallinen kirurginen maski riittävä suojaamaan.

HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen toivoo Ylen haastattelussa ihmisten vaihtavan kankaiset maskit tehokkaampiin suojaimiin. FFP2 ja FFP3-tasoiset maskit ovat raskaampia käyttää, joten Ruotsalainen suosittaa niitä arkikäyttöön lähinnä riskiryhmäläisille ja heitä tapaaville.

HUSin apulaisylilääkäri vetoaa virusvarianttien jyllätessä kangasmaskeja käyttäviin: Siirtykää tehokkaampiin kirurgisiin suojaimiin

Tarvitaan lisää tutkimusta

Kuluttajia saattaa kuparia sisältävässä suu- ja nenäsuojassa houkutella myös valmistajan lupaus siitä, etteivät kuparin viruksilta suojaavat ominaisuudet heikkene ajan kuluessa. Valmistajan mukaan maski antaa virusten vastaisen suojan ilman sterilointia niin kauan, kun se on ehjä.

Helsingin Sanomien haastattelema tutkimusprofessori Ali Harlin suhtautuu arvellen saman maskin pikaiseen uudelleenkäyttöön. Riskinä on, että siinä olisi edelleen eläviä mikrobeja.

Varminta olisi antaa maskin levätä käytön välillä mielellään yön yli, vaikka valmistaja lupaa maskin puhdistuneen neljässä tunnissa.

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä ei ota kantaa yksittäiseen tuotteeseen mutta sanoo, että esimerkiksi henkilösuojaimien standardointiryhmissä Euroopassa on jo jonkin aikaa puhuttu älysuojaimien ja itsensä puhdistavien tuotteiden standardoinnista, tutkimuksesta ja kehityksestä.

Ongelmana on, että tutkimus on vielä niin vähäistä, ettei se riitä standardien tekoon.

– On kuitenkin todennäköistä, että tällaisilla ominaisuuksilla varustetut suojaimet tulevat olemaan etenkin tulevaisuuden epidemioiden torjuntakeino.

Mäkelän mukaan jo nyt on olemassa standardit siitä, kuinka esimerkiksi desifektioaineet tehoavat mikrobeihin.

– Mutta maskin turvalliseen uudelleenkäyttöön toivoisin löytyvän selkeät varmentamiskeinot. Tutkimusta tarvitaan.

Yleensä karanteeniin määrätään koko koululuokka, Helsingissä vain osa

Kunnissa on erilaisia käytäntöjä silloin, kun luokasta löytyy koronatartunnan saanut oppilas. Helsingin linjaus eroaa muusta Suomesta siinä, millä tavoin koululaisryhmä katsotaan altistuneeksi. Se johtuu siitä, että tartuntatautilaista on kahdenlaista tulkintaa.

Yle koosti pandemian talousvaikutukset – mitä lukuja kaipaat?

Yle poimi signaaleja, jotka heijastavat koronakriisin vaikutusta talouteen Suomessa ja maailmalla. Grafiikka näyttää muutoksia muun muassa maksukorttiliikenteessä, lentomatkustajien määrässä ja työllisyysluvuissa. Katso ja kommentoi: mitä lukuja sinä haluaisit meidän seuraavan?

Yhdysvalloissa republikaanit päättävät hyväksyäkö salaliittoteoriat vai Trumpista irrottautumisen

Yhdysvalloissa republikaanipuolue on mahdollisesti tekemässä pesäeroa Donald Trumpin kauteen. Republikaanit päättävät tänään alkavassa kokouksessaan intohimoisen Trumpin kannattajan ja salaliittoteorioita levittävän kongressiedustajan Marjorie Taylor Greenen tulevaisuudesta valtakunnanpolitiikassa. Kokousta varjostaa puolueen mahtimiesten välirikko. Senaatin ryhmänjohtaja Mitch McConnell ei halua enää puhua Trumpin kanssa.

Youtube on edelleen nuorten aikuisten ykkösmedia – tubettajilta läpilyönti vaatii yhä enemmän

Ylen teettämän kyselyn mukaan Youtube pitää pintansa nuorten aikuisten käytetyimpänä mediana. Tutkimuksen mukaan Youtube tavoittaa 76 prosenttia 30–45-vuotiaista viikoittain ja alle kolmekymppisistä peräti 91 prosenttia.

Tubettajilta läpilyönti vaatii yhä enemmän. Sen tietävät hyvin Vantaan myyrmäkeläiset Ibrahim Manza, 18, ja Abdirahman Keinaan, 18. Heidän Molybros-kanavansa on juuri saavuttamassa 100 000 seuraajan rajan, ja juhlavideo on jo suunnitteilla.

Lumisateet siirtyvät etelästä itään ja pakkanen paukkuu edelleen

Etelässä on satanut yön aikana runsaasti lunta ja ajokeli on vielä aamullakin etelässä huono. Lumisateet siirtyvät päivän mittaan itään. Lunta kertyy maan kaakkoisosassa monin paikoin noin viisi senttimetriä. Maan itäosaa lukuun ottamatta sää on poutainen ja osin aurinkoinen. Lämpötilat vaihtelevat etelän -5 ja pohjoisen -25 välillä.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Jo useita vaalikausia myrskyisiä tilanteita eduskunnassa aiheuttanut sote-uudistuksen veivaus pyörähtää jälleen käyntiin. Nykyisen hallituksen yli 1 600-sivuinen esityksenjärkäle joutuu valiokuntien syyniin heti kevätistuntokauden aluksi.

Esitys pitää sisällään, miten julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut jatkossa järjestettäisiin. Se pohjautuu niin sanottujen hyvinvointialueiden perustamiselle.

Erityisen paljon töitä on sosiaali- ja terveysvaliokunnalla, joka valmistelee esityksestä mietinnön. Valiokunnan puheenjohtajan Markus Lohen (kesk.) toiveissa on saada mietintö valmiiksi toukokuussa, jotta eduskunnan täysistunto ehtisi hyväksyä paketin viimeistään juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Lohi on valmistautunut tiukkaan koitokseen suunnittelemalla valiokunnalle helmikuun alusta lähtien kolme 1,5 tunnin kokousta päivässä neljälle päivälle viikossa kahden kuukauden ajaksi.

– Haluan, että heti alkuun käytetään riittävästi aikaa, ettei tule mitään paniikkia loppuvaiheessa, hän perustelee.

Tiettävästi kaikki valiokunnan jäsenet eivät näin tiivistä käsittelyä ole nähneet tarpeelliseksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on sote-käsittelyn ensi vaiheessa sopinut 128 asiantuntijan suullisesta kuulemisesta.

Lakipaketin pitäisi tulla heinäkuun alussa voimaan, jotta ensi vuoden alkupuolelle kaavailtuihin aluevaaleihin ehditään valmistautua. Tulevien hyvinvointialueiden päättäjillä on ratkaiseva merkitys siinä, miten hyvin uudistuksen tavoitteissa lopulta käytännössä onnistutaan.

Uudistuksen jälkeen julkisista sote-palveluista ja pelastustoimesta vastaisivat 21 hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki vuoden 2023 alusta.

Parannettavaa jää

Sote-uudistuksella on yritetty vastata tulevaisuuden hoito- ja hoivahaasteeseen vuodesta 2005 lähtien siinä onnistumatta. Lohen tavoite on saada hallintouudistus nyt vihdoin valmiiksi.

– Monien edellisten vaalikausien pettymystenkin jälkeen jaksan uskoa, että tässä on edellytykset sille. Perusratkaisu eli se, että palvelut siirtyvät kuntia suuremmille itsehallintoalueille on jo testattu (viime vaalikaudella) perustuslakivaliokunnassa ja todettu parhaaksi mahdolliseksi.

Hän ei usko, että täydellistä ratkaisua syntyy nytkään kertaheitolla, mutta pääasia on, että iso rakenneuudistus etenee.

Uudistuksen tavoitteena on taata kaikille suomalaisille tasa-arvoinen mahdollisuus saada hyvää perustason hoitoa ja hoivaa, ja myös pitkällä aikavälillä hillitä väestön ikääntymisestä johtuvaa sote-menojen kasvua noin puolella miljardilla eurolla vuodessa.

Roolit vaihtuneet

Viime vaalikauden loppumetrien sote-väännöstä otsikoihin nousi eduskunnan käytäville asti kantautunut kovaääninen riitely sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Silloisen valiokunnan puheenjohtajan, tuolloin oppositiota edustaneen Krista Kiurun (sd.) sanottiin jarruttaneen käsittelyä tahallaan, mikä sai hallituspuolueiden edustajat ärsyyntymään. Julkisuudessa puhuttiin kaalinrouskutuksesta ja silmien pyörittelystä kokouksissa.

Nyt Kiuru on esityksen vastuuministeri, valiokunnan puheenjohtaja on keskustalainen Lohi ja kokoomus sekä perussuomalaiset istuvat oppositiossa. Kokoomus varsinkin vastustaa jyrkästi hyvinvointialueita.

– Erilaiset näkemykset pitää sallia, mutta toivon, että keskustelu olisi asiallista ja asianmukaista, ettei lähdetä prosessia viivästyttämään ja vaikeuttamaan, vaan yritetään vaikuttaa sisältöön ja arvostellaan sitä, jos on tarve arvostella, Lohi sanoo.

Swaippaa tästä ylös niin saat ilmaista pelirahaa! Tallettamalla 200 euroa tuplaat pelirahasi! Saat bonusta rekisteröitymällä nyt!

Uhkapelimainoksia tulvii sisään ovista ja ikkunoista, jos mainonnalle avaa silmänsä somessa. Esimerkiksi Temptation Island -reality tv-ohjelmasta tunnetuksi tulleet Jonna Paakkinen, Mathilda Westerberg, Emilia Ikonen ja Waldemar Kettunen mainostavat nettikasinoita viikoittain omilla Instagram-tileillään. Kasinopelaamistaan jakavat myös muutkin somevaikuttajat, kuten esimerkiksi Lateksituppina tunnettu Lauri Kangas ja Janina Lohilahti omilla Twitch-kanavillaan.

Pienet ja keskisuuret somevaikuttajat mainostavat pokkana ulkomailta käsin operoivia nettikasinoja. Laittomaan toimintaan on kuitenkin hankalaa puuttua.

Uhkapelejä kannustetaan pelaamaan ulkomaille rekisteröidyillä nettikasinoilla, koska sieltä voitot voi nostaa tilille verovapaasti. Vaikka nettikasinot toimivat ulkomailta käsin, niiden taustalla vaikuttavat suomalaiset henkilöt.

Esimerkiksi Pikakasino-uhkapeliyritys on rekisteröity Maltalle, mutta yrityksen henkilöstö on suomalaista: Pikakasinon taustayrityksen Play Northin markkinointijohtajana toimii Tommi Verkasalo ja affiliate managerina eli kumppanuuksia hoitavana toimihenkilönä Mikael Peränen.

Suomessa raha- ja uhkapelejä saa markkinoida ja pyörittää vain Veikkaus. Kuitenkin esimerkiksi Pikakasinoa ja muita nettikasinoita mainostetaan lähes päivittäin eri vaikuttajien sometileillä.

Miten laiton mainostaminen on edes mahdollista? Ja miksi ilmiön annetaan rehottaa valtoimenaan?

Tavoittelimme lukuisia nettikasinoita mainostavia somevaikuttajia haastateltaviksi. Monista yhteydenottopyynnöistä huolimatta saimme vain yhden vastauksen – asiaa ei haluta kommentoida.

Vastauksia ei tullut myöskään nettikasinoilta, vaikka yhteyttä otettiin sinnikkäästi eri kanavia pitkin soittamalla, sähköpostitse, Facebookin ja Skypen välityksellä.

Taustalla järjestelmällistä markkinointitoimintaa ja vastuullisuuspesua

Täydellinen radiohiljaisuus voi tuntua äkkiseltään oudolta. Hiljaisuuden lisäksi nettikasinomainonnassa on monia muitakin yhdistäviä tekijöitä.

Vaikuttajien mainokset on useimmiten tehty niin, että ne häviävät tietyn ajan sisällä. Esimerkiksi Instagramin tarinoihin tehdyt mainokset häviävät vuorokauden sisällä, ja striimauspalvelu Twitchin livelähetykset eivät tallennu mihinkään, ellei niitä erikseen tallenneta.

Kasinomainoksissa ei myöskään ole mainintoja siitä, että ne ovat mainoksia. Lisäksi vaikuttajien omat nettisivut, jonne parhaat kasinotarjoukset kootaan viikoittain, ovat lähes identtisiä keskenään.

Yhteistä niille on myös se, että ne eivät ole niin sanottujen valtavirtajulkkisten tekemiä, vaan pienempien yleisöjen somevaikuttajia, arpajaishallinnon ylitarkastaja Mikko Cantell arvioi.

Nettikasinoiden mainostamisen taustalla pyörivät kuitenkin todella isot rahat, mediapersoona ja somevaikuttaja Rosanna Kulju sanoo. Hänkin on saanut useita yhteistyötarjouksia nettikasinoilta ja uhkapelifirmoilta vuosien varrella.

– Olen kieltäytynyt niistä. Uskon, että samat ihmiset hoitavat useiden pelifirmojen markkinointiyhteistöiden koordinointia, koska välillä yhteydenotot vähenevät, Kulju pohtii.

Myös Kulju on tehnyt joitain vuosia sitten muutamia rahapeliyhteistöitä Instagramissa ja Twitchissa. Kuljun mukaan tehdyt yhteistyöt eivät tuntuneet omilta, eikä hän siksi jatkanut niiden tekemistä.

Somevaikuttajat puhuvat Kuljun mukaan harvoin tekemistään yhteistöistä keskenään. Kulju painottaa sitä, ettei moralisoi ketään mainoksien tekemisestä. Kritiikkiä tulee enemmänkin järjestelmälle.

– Mainoksien tekeminen on liian helppoa tällä hetkellä eikä lakia välttämättä tunneta niin hyvin. Jokainen saa kuitenkin pelata nettikasinoilla, mutta mainostaminen on kielletty. Koska raja on häilyvä, mainoksia on helppo tehdä.

Kasinomainoksiin lisätään usein jonkin auttavan tahon yhteystiedot, kuten esimerkiksi linkki peliongelmaisia auttavan neuvontapalvelu Peluurin sivuille.

Peluuri ei kuitenkaan tee virallisesti yhteistyötä nettikasinoita mainostavien vaikuttajien kanssa.

– Maltan kasinoiden lisenssiin kuuluu ilmeisesti ehto, että kasinomainoksissa pitää olla jonkin auttavan tahon yhteystiedot. Koska Peluuri on valtakunnallinen palvelu, on siinä mielessä ymmärrettävää, että Peluuri on linkattu sivuille, Peluurin päällikkö Inka Silvennoinen toteaa.

– Alkuun puutuimme ilman lupaa tehtävään Peluurin mainontaan, mutta niitä on nyt niin valtavan paljon, että meillä ei ole resursseja puuttua asiaan.

Kieltokehotukset eivät aina pure – kysyimme mitä poliisi voi tehdä

Poliisin on vaikea puuttua laittomaan rahapelien markkinointiin, koska se on pirstaloitunut lukuisiin eri kanaviin. Rahapelien markkinointia ja toimeenpanemista valvoo Poliisihallituksen alainen arpajaishallinto.

Arpajaishallinnossa ollaan tietoisia nettikasinoiden laittomasta mainosmarkkinasta, joka on räjähtänyt käsiin.

– Valitettavasti tämä ilmiö on sellainen, että uusia julkisuuden hahmoja tulee sitä mukaa, kun vanhat luopuvat nettikasinoiden mainostamisesta, arpajaishallinnon ylitarkastaja Mikko Cantell aloittaa.

– Voimme puuttua tähän tällä hetkellä ainoastaan hallinnollisesti kehotusten ja kieltojen kautta. Koska emme ole esitutkintaviranomaisia, meillä ei ole valtuuksia mennä asiaan sen syvemmälle. Hallinnollinen prosessi on kuitenkin hidas reagoimaan tähän ilmiöön, koska uusia tapauksia tulee jatkuvasti, Cantell selventää.

Kun arpajaishallinnossa törmätään laittomaan rahapelimarkkinointiin esimerkiksi Instagramissa, julkaisun tehneeseen henkilöön otetaan yhteyttä. Hänelle kerrotaan rahapelien markkinoinnin lainsäädännöstä, eli yksinkertaistaen siitä, että vain Veikkaus saa markkinoida rahapelejä Suomessa.

Useimmiten ensimmäinen yhteydenotto riittää ja mainostaminen lopetetaan, Cantell sanoo. Arpajaishallinto jää kuitenkin joksikin aikaa seuraamaan, jatkuuko mainostaminen vaivihkaa.

Mikäli se jatkuu, voidaan julkaisun tekijää kieltopäätöksellä ja sitä tehostavalla uhkasakolla käskeä lopettamaan. Nykyisen lainsäädännön mukaan kielto voidaan kohdistaa kuitenkin ainoastaan elinkeinoharjoittajiin, eli esimerkiksi kevytyrittäjiin.

– Yksityishenkilön osalta asia on mutkikkaampi. Yksityishenkilönä voi vedota siihen, että näyttää pelaamista huvikseen, Cantell selittää.

Jos kehotukset ja käskyt eivät auta ja somea tehdään työkseen, voi poliisi aloittaa esitutkinnan arpajaislain rikkomisesta.

Arpajaislakia ollaan tänä vuonna uudistamassa, jotta esimerkiksi laittomaan markkinointiin pystyttäisiin puuttumaan hanakammin. Poliisihallitukselle esitetään lakiluonnoksessa mahdollisuutta antaa seuraamusmaksuja yksityishenkilöille ja yrityksille rangaistukseksi laittomasta toiminnasta.

Seuraamusmaksu olisi oman yrityksen kautta toimivilla yrityksen edellisen vuoden liikevaihdosta neljä prosenttia. Yksityishenkilöillä seuraamusmaksu suhteutettaisiin edellisvuoden verotukseen. Yksityishenkilönä maksua joutuisi maksamaan enimmillään vain 40 000 euroa.

Jos seuraamusmaksu tulee käyttöön, se voisi toimia niin sanottuna pelotekeinona.

– Sana leviää varmasti, kun yksi saisi seuraamusmaksun maksaakseen. Sekin voi vaikuttaa, että maine menee, ja toki rahaa maksun maksamiseen, Cantell pohtii.

Uusi seuraamusmaksu ja muut muutokset arpajaislakiin ovat nyt lausuntokierroksella. Eduskunnan on tarkoitus käsitellä lakimuutosta kesällä, ja uuden lain on näillä näkymin tarkoitus tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2022.

– Kylmä fakta on se, että kaikki eivät välttämättä tiedä sitä, että rahapelien mainostaminen on Suomessa laitonta. Asiaa varmasti helpottaa se, jos lakia saadaan muutettua, Rosanna Kulju pohtii.

Juttua varten on haastateltu lisäksi somevaikuttajien kanssa markkinointia tekevän Indieplacen toimitusjohtajaa Hanna Vartiaista.

Laittomasta rahapelien markkinoinnista kirjoitti joulukuussa myös Helsingin Sanomat (vain tilaajille).

Lisäys 3.2.2021 klo 10.13: Jutun julkaisemisen jälkeen kävi ilmi, että myös Kulju on mainostanut rahapelejä muutamia vuosia sitten Instagramissa ja Twitchissä. Kuljun mukaan tehdyt yhteistyöt eivät tuntuneet omilta, eikä hän siksi halunnut jatkaa enää yhteistöitä.

Luonnonperintösäätiö on hankkinut suojelualueeksi erikoisen, reilun 20 hehtaarin kokoisen, rantametsän Suomussalmelta Vuokkijärven Niemenkankaalta.

Erikoisen alueesta tekee se, että suojelualue on osa entistä Vuokkiniemen tilaa, joka autioitui 1960-luvulla, kun Vuokkijärven säännöstely alkoi. Tuolloin Suomussalmelle Emäjoen latvavesille valmistui Aittokosken voimalaitos, jonka jälkeen Vuokkijärven vedenpintaa nostettiin ja Niemenkankaasta tuli saari.

Luonnonperintösäätiön suojeluasiantuntija Ari-Pekka Auvisen mukaan saaressa oleva 160-vuotias mäntymetsä on säilynyt koskemattomana. Osa männyistä on keloutunut tikkojen ja leppälinnun pesäpuiksi, osa jatkaa kasvuaan todennäköisesti vielä satoja vuosia.

Säännöstely myös mursi hiekkarantaa ja paljasti sieltä vielä vanhempia osia Ylä-Kainuun historiasta: sarjan suojaisalla rannalla olleita kivikautisia tulisijoja.

– Vuokkijärvi on yksi Suomen eniten säännöstelyistä järvistä. Sen maksimisäännöstelyväli on 6 metriä. Metsä on vielä nuori, sillä mänty kasvaa helposti 400-vuotiaaksi. Olisi jännä nähdä metsä 300-vuotiaana ja vieläkö järveä säännöstellään, pohtii Auvinen.

Niemenkangas on säätiön ensimmäinen kohde Ylä-Kainuussa ja seitsemäs suojelualue koko maakunnassa. Auvisen mukaan Niemenkangas on selkeästi männikköä, kun Sotkamossa ja Puolangalla olevat kohteet ovat kuusivaltaisia. Arvokkain suojelualueista on Sotkamon Losonvaara.

Asennemuutos näkyy suojelukohteiden tarjonnassa

Koko maassa Luonnonperintösäätiöllä on noin 130 suojelukohdetta. Niemenkankaan, kuten monen muunkin kohteen tänä päivänä, säätiö hankki yksityishenkilöltä. Säätiö maksoi Niemenkankaasta vajaat 70 000 euroa eli puuston arvoisen hinnan.

– Yksityinen omistaja tarjosi sitä meille suojelualueeksi, sillä alueen käyttöön vaikutti siellä oleva suuren petolinnun pesä. Tämä oli paras ratkaisu siltäkin kannalta, Auvinen kertoo.

Luonnonperintösäätiö saa tänä päivänä noin 20–30 tarjousta suojelualueeksi vuodessa. Ajat ovat muuttuneet paljon säätiön perustamisesta, vuodesta 1995, jolloin oli vaikea löytää kohteita, jotka joku haluaisi myydä.

– Siinä näkyy asennemuutos. Meillä meni viisi vuotta, että löysimme ensimmäisen alueen, jonka voimme ostaa. Nyt meille tarjotaan paljon enemmän, mitä voimme hankkia.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki torstaihin kello 23:een asti.

Lounais-Suomen poliisi tutkii tapausta, jossa varsinaissuomalaisen koulun työntekijän epäillään kuvanneen puhelimella alaikäisiä tyttöjä koulun suihkutiloissa joitakin vuosia sitten. Epäilty on irtisanottu.

Teosta epäillään lisäksi toista koulun ulkopuolista henkilöä.

Uhrien suojelemiseksi poliisi ei kerro missä kunnassa tai koulussa epäilty rikos on tapahtunut. Poliisin mukaan asia tuli ilmi toisen rikosasian yhteydessä tammikuussa.

Tekojen asianomistajat on poliisin mukaan tavoitettu ja heitä on informoitu tapahtuneesta. Poliisin mukaan ei ole tiedossa, että kuvia olisi levitetty eteenpäin. Asianomistajia on alle 20.

Poliisin mukaan kyseessä on hyvin harvinainen tapaus.

Tapausta tutkitaan törkeänä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisenä. Esitutkinta on käynnissä ja tapaus siirtyy syyteharkintaan keväällä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää.

Hävikki on rahaa, ja siksi kaupoissa yritetään saada tuotteita kaupaksi viimeiseen myynti- tai käyttöpäivään asti. Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyrityksissä hävikiksi päätyi vuonna 2019 keskimäärin kaksi prosenttia elintarvikkeista.

Niin sanotusta viimeisen tilaisuuden hyllystä tuli menestys Riihimäen Citymarketissa. Kauppaan rakennettiin viime syksynä suuri hyllykkö, johon kootaan joka päivä kaikki viimeistä myyntipäivää lähenevät elintarvikkeet.

Hyllykkö sijoitettiin tärkeän kulkuväylän varrelle. Näin miltei jokainen ohikulkeva ainakin silmäilee sitä.

– Meille on aamulla helpointa koota kaikki tänne kuuluvat tuotteet, siten ne saadaan tehokkaammin myytyä, tiivistää kauppias Juuso Österman.

Riihimäen Citymarketissa asioi noin miljoona asiakasta vuosittain. Hävikin osuus hypermarketissa on noin 1,5 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. Österman laskee, että Last chance nimen saaneen hyllykön avulla hävikin euromääräistä arvoa on pudotettu parhaina kuukausina jopa 40 prosenttia.

Ensimmäisenä hyllystä katoavat kassit, joihin on kerätty kolhiutuneita tai hiukan nuupahtaneita vihanneksia ja hedelmiä. Vastaavat kassit tunnetaan myös S-ryhmässä.

Värikkäät aletarrat tehoavat yhä asiakkaisiin

Tärkein keino saada asiakkaat kiinnostumaan hävikkiin menevistä tuotteista ovat alennukset. Citymarketin hävikkihyllykössä tuotteissa näkyvät -30% tai -50% -tarrat.

Samat tarrat ovat ahkerassa käytössä kilpailijalla Riihimäen Prismassa. Siellä otettiin ketjun ohjeistuksen mukaan käyttöön myös ilta-ale, joka alkaa kello 21 jälkeen.

– Silloin laputetuista tuotteista saa isomman, 60 prosentin alennuksen. Jotkut asiakkaat ovat vähän siirtäneetkin ostosretkeään myöhäisemmäksi, jotta saisivat isompia alennuksia, kertoo myyntipäällikkö Anssi Vilen Riihimäen Prismasta.

B-luokan kotimaiset päihittävät espanjalaiset

Prisma auttaa myös vihannestentuottajia pääsemään eroon B-luokan tomaateista ja käyristä kurkuista. Yllätyksenä tuli se, että usein kysyntä ylittää tarjonnan. Vilenin mukaan tuotteet myydään selvästi A-luokan vihanneksia halvemmalla.

– ”Toisenlainen” tomaatti nimen saanut tomaatti on täysin myyntikuntoinen, mutta ei A1 -luokan tuote. Niillä on kova kysyntä ja asiakkaat ovat kovasti tykänneet.

Kotimaisten käyrien kurkkujen suosio on jopa vähentänyt espanjalaisten kurkkujen kysyntää.

Hävikkiä vastaan käydään kaupoissa myös tietotekniikalla. Lidl-ketjun kaupoissa tavaroiden menekkiä seurataan tunneittain. Kaupoissa tietokoneet lisäävät tai vähentävät tilausmääriä vertaamalla menekkilukuja. Valtaosa tuotetilauksista hoituu automatiikalla. Eniten ennustavia tilausjärjestelmiä käytetään vaikeimmissa tuoteryhmissä, joita ovat leipä, kasvikset, einekset, kala, liha ja maitotuotteet.

Hävikin syitä analysoidaan. Kaupoissa pohditaan tilattiinko tuotetta liikaa, olivatko tarjoukset oikeat, yllättikö sää tai oliko kilpaileva tuote hyllyssä liian lähellä. Syitä hävikkiin on monia.

Sinkkubanaaneja lapsille ilmaiseksi

Riihimäen Citymarketissa on huomattu kuinka paljon pelkästään banaanit tuottavat hävikkiä.

– Asiakkaat repivät tertusta tarvittavan määrän ja paiskaavat loput hyllyyn, jolloin banaani vahingoittuu, Juuso Österman pahoittelee.

Tertusta irrotetut, yksittäiset banaanit, eli sinkkubanaanit, eivät aina kelpaa asiakkaille. Yksittäisiä banaaneja tarjotaan lapsiasiakkaille ilmaiseksi välipalaksi kauppareissulla.

– Se on palvelua, kauppias perustelee.

Kauppojen vapautetut aukiolojat ovat vähentäneet hävikkiä. Kuluttajat eivät rohmua suuria määriä ruokaa viikonloppuisin, koska täydennystä voi hakea helposti.

Kaatopaikalle ei mene kaupasta ruokaa

Päivittäistavarakauppa ry:ssä tiedetään, kuinka vaikeaa on puristaa kauppojen hävikkiä alle kahden prosentin samaan aikaan, kun tuotevalikoimat laajenevat.

Mutta toisaalta hävikki ei myöskään ole kasvanut, vaikka tuotevalikoima laajenee koko ajan, muistuttaa johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavara ry:stä.

– Hävikkiin kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota ja sen pienenemisen eteen tehdään jatkuvasti töitä parantuneella tietotekniikalla.

Kaupan seuraava tavoite on pudottaa hävikki lähelle 1,75 prosenttia.

Hävikin määrä Suomessa on tutkimusten mukaan 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Siitä kaupan osuus on 65–75 miljoonaa kiloa eli 18 prosenttia.

HOK-Elannossa on laskettu, että hävikkiin menevistä tuotteista 46 prosenttia on hedelmiä ja kasviksia, 20 prosenttia leipää ja 30 prosenttia kalaa, lihaa ja maitotaloustuotteita.

Elintarvikeala on tehnyt materiaalitehokkuuden sitoomuksen, jolla pyritään kohti kestävää elintarvikkeiden valmistusta, jakelua ja kulutusta. Ensimmäisen vuoden tulokset ovat rohkaisevia mukaan lähteneiden yritysten osalta.

– Yrityksille on tullut säästöä vajaat viisi miljoonaa euroa, ruokahävikkiä on vähennetty 3000 tonnia ja hiilidioksidipäästöjä on vähennetty 10 000 tonnia, Nieminen kehaisee.

Asiakkaille kelpaamattomat tuotteet menevät pitkälti ruoka-apuna hyväntekeväisyyteen. Esimerkiksi S-ryhmällä on ruoka-avussa noin 400 yhteistyökumppania. Loput viedään eläinten rehuksi ja biopolttoaineeksi. Suomessa ei mene kaupan ruokajätettä kaatopaikalle.

Helsingin poliisi on saanut valmiiksi kaksi tutkintaa, jotka ovat kohdistuneet kansanedustaja Päivi Räsäseen (kd.). Räsästä on epäilty tutkinnoissa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

– Vuoden 2004 kirjoituksesta oli tehty päätös, että asiassa ei ole syytä epäillä rikosta, mutta esitutkinta aloitettiin tämän jälkeen valtakunnansyyttäjän antamalla määräyksellä. Esitutkinta on valmistunut, ja se on lähetetty syyteharkintaan, toteaa tutkinnanjohtaja Teemu Jokinen Ylelle lähettämässään sähköpostissa.

Poliisi oli aiemmin päättänyt myös lopettaa tutkinnan, joka koski Räsäsen puheita Ruben Stillerin radio-ohjelmassa. Myös siitä valtakunnansyyttäjä määräsi tutkinnan aloitettavaksi.

– Myös sen tutkinnan pöytäkirja on nyt valmistunut, ja se on lähetetty syyteharkintaan.

Poliisilla oli myös kolmas tutkinta, joka liittyi siihen, mitä Räsänen oli puhunut Maria Veitolan Yökylässä -ohjelmassa.

– Myös siihen liittyen tehtiin (aiemmin) päätös, että ei ole syytä epäillä rikosta, mutta esitutkinta aloitettiin valtakunnansyyttäjän määräyksellä. Tutkinnan aikana ilmeni asioita, joiden johdosta olen tehnyt valtakunnansyyttäjäntoimistoon esityksen siitä, että esitutkinta lopetettaisiin, tutkinnanjohtaja Jokinen kertoo sähköpostiviestissään.

Syyttäjä ei ole vielä tehnyt päätöstään tähän tutkintaan liittyen.

Lue myös:

Valtakunnansyyttäjä: Perusteellinen tutkinta tv-ohjelman puheista on Päivi Räsäsen etu – "Katsottava minuutti minuutilta"

Päivi Räsänen: Valtakunnansyyttäjä määräsi esitutkinnan puheista, joita ei tv-ohjelmassa sanottu – "Tutkintapyynnössä esitetään muistinvaraisia sitaatteja"