Oulun kaupungin johtoryhmä on pohtinut uusia koronalinjauksia kokouksessaan keskiviikkoaamuna.
Niitä kommentoi tuoreeltaan kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalo Ylen suorassa lähetyksessä. Voit katsoa tallenteen haastattelusta tämän jutun pääkuvaa klikkaamalla.
Mäkitalo sanoo, että johtoryhmä on valmis siirtämään toisen asteen opetuksen lähiopetukseen ensi viikon aikana, sillä edellytyksellä, että tartuntatilanne kehittyy hyvään suuntaan jatkossakin.
Sen sijaan esimerkiksi uimahalleja ja kuntosaleja koskevat nykyiset linjaukset pysyvät voimassa 23. helmikuuta saakka. Mäkitalon mukaan kaupunki haluaa vedota kuntalaisiin, etenkin nuoriin aikuisiin: jos hyvä kehitys pystytään säilyttämään, seuraavaksi voitaisiin avata uimahallit ja kuntosalit.
Taukotilat tiiviinä paikkoina ovat Mäkitalon mukaan mahdollisia tartuntalinkoja.
Oulun kaupungin johtoryhmä suosittaa hyvinvointilautakunnalle, että museot, kirjastot ja nuorisotilat pysyvät niin ikään nykyisellä tavalla suljettuina helmikuun 23. päivään saakka.
Aikuisten ryhmäharrastusten osalta avaaminen on vielä kaukana, sillä kaupunki on päättänyt, että tartuntamäärien laskiessa paikkoja avataan asteittain. Terveysjohtajan mukaan tästä on tehty alustavaa tärkeysjärjestystä.
– Aikuiset sietävät paremmin rajoituksia kuin lapset ja nuoret, hän perustelee.
Yökerhojen lisäksi muutamia tartuntoja on ollut ruokaravintoloissa. Mäkitalon mukaan tämä on kuitenkin ollut pienimuotoista eikä ongelma ole iso.
Mäkitalo sanoi Ylen suorassa lähetyksessä myös, että kasvomaskien käyttö kouluissa on toiminut toivotusti: koulu on altistumispaikkana erityinen, mutta korona-altistumisia on ollut niissä vain vähän. Maskin käyttö vaikuttaa tilannekohtaisesti karanteeniin asettamiseen, hän toteaa.
Sekä koronatartuntojen määrissä että ilmaantuvuudessa on tapahtunut alueella selvää laskua. Tartuntoja havaitaan keskimäärin alle kymmenen tartunnan päivätahtiin. Suurin osa tartuntojen lähteistä pystytään selvittämään, eikä alueella ei ole havaittu viruksen varianttimuotoja.
Maakunta on palannut jo aiemmin leviämisvaihteesta kiihtymisvaiheeseen.
Ilmaantuvuus on korkea, mutta ilmaantuvuusluvut laskevat nyt selvästi. Oulussa koronan 14 vuorokauden ilmaantuvuus sataatuhatta asukasta kohden oli tiistaina 2. helmikuuta 83,4 ja Pohjois-Pohjanmaalla 63,8. Alkuviikosta Oulun kaupungin testauspisteissä on käyty edellistä viikkoa vilkkaammin.
Korkein oikeus (KKO) on tuominnut Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistyksen (Paf) yhteisösakkoon tuottamuksellisesta rahanpesusta.
KKO katsoo Pafin syyllistyneen rikokseen, kun se antoi rahanpesusta epäillyn asiakkaan jatkaa pelaamista selvittämättä rahojen alkuperää.
Paf teki tammikuussa 2012 rahanpesuilmoituksen keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle asiakkaasta, jonka nettipelaaminen oli aiheuttanut rahanpesuepäilyn. Asiakas jatkoi Pafin rahapelien pelaamista 580 000 euron edestä lokakuun loppuun 2012 saakka.
Korkein oikeus otti asian käsittelyyn Pafin valituksen perusteella. Paf katsoi, ettei se ollut syyllistynyt rikokseen ja että yhteisösakkovaatimus oli hylättävä.
KKO katsoi kuitenkin Pafin syyllistyneen tuottamukselliseen rahanpesuun. KKO:n mukaan Paf ei noudattanut vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi.
– Vaikka rikoksentekijä oli jäänyt tuntemattomaksi, oli ilmeistä, että tekijä oli ollut Pafin palveluksessa ja rikos oli tehty tämän hyväksi, KKO perustelee päätöstä tiedotteessa.
On helppo tunnistaa, kun joku on tippunut kärryiltä, mutta vaikea paikallistaa, missä ja miten se tarkalleen tapahtui. Siksi hahmotushäiriöstä kärsivän nuoren kanssa työskentelevä haluaisi usein päästä nuoren pään sisään. On usein haastavaa tunnistaa kohtaa, jossa hahmotushäiriö tarkalleen ilmenee.
Oppimisvaikeuksien ja kehitysvamman väliset rajat ovat käytännössä veteen piirrettyjä viivoja. Kehitysvammaisuutta pidetään yhä häpeällisenä asiana, mikä vaikeuttaa ongelmaa entisestään. Sen seurauksena kouluissamme on valtava määrä oppilaita, jotka eivät pysty ikätasoiseensa suoritukseen, mutta joilta puuttuu diagnoosi. He jäävät vaille tukipalveluja, joille olisi kova tarve. Tilanne on kestämätön, eikä se aina pääty onnellisesti.
On riipaisevaa nähdä, miten diagnoosin puute voi erottaa lapsen kannustavasta ja hänelle parhaasta oppimisympäristöstä, jossa puutteidensa sijaan hän tutustuisi omiin vahvuuksiinsa.
Myös kotioloilla on suuri merkitys. Monet vanhemmat häpeävät lapsensa hankaluuksia ja kieltävät tutkimukset. He saattavat pitää kehitysvammaa itsensä aiheuttamana, mikä syventää häpeää. Sen seurauksena lapsi oppii esittämään ymmärtävänsä asioita, joita ei todellisuudessa ymmärrä. Hän käyttää kaiken tarmonsa osoittaakseen hallitsevansa asioita, joita ei ollenkaan käsitä.
Muistan, miten uskomattoman hankalaa suunnistaminen oli koulussa. En yhdeksänvuotiaana yksinkertaisesti osannut lukea karttaa ja hahmottaa rastien paikkoja lähimetsästä. Häpesin neuvottomuuttani ja yritin peitellä sitä kaikin voimin. Tämä kokemus on mitätön ja triviaali, mutta sen synnyttämä ahdistus on jäänyt pysyvästi mieleeni.
Voin vain kuvitella, miltä tuntuu nuoresta, joka yläkoulussa taistelee toisen luokan oppikirjan tehtävien parissa ja jolle jokainen oppiaine on suunnistamista arvauksilla. Kun näen tällaisia tukea vaille jääneitä nuoria, tunnen samaa neuvottomuutta kuin hekin.
Diagnoosin myötä lievään kehitysvammaan löytyisi ratkaisuja ja nuoret saisivat selityksen kohtaamilleen hankaluuksille. Ongelmiin tarttuminen helpottuisi ja oppiminen tehostuisi. Sen sijaan he kulkevat usvassa ja muiden avun varassa aikuisuuteen, ilman suunnitelmia.
Kehitysvammaisten luokissa tunnelma ei milloinkaan ole neuvoton, ne ovat olleet hauskimpia paikkoja opettaa. On riipaisevaa nähdä, miten diagnoosin puute voi erottaa lapsen kannustavasta ja hänelle parhaasta oppimisympäristöstä, jossa puutteidensa sijaan hän tutustuisi omiin vahvuuksiinsa.
Olen opettanut sekä kouluissa että vankiloissa useaa nuorta, jolla todennäköisesti on lievä kehitysvamma. Heidän kanssaan työskentelyä hankaloittaa ratkaisevasti ongelman piilottelu. He kertovat unohtaneensa tehtävän tai näyttelevät ymmärtäneensä, mitä tarkoitan, vaikka selvästi ongelma on siinä, että he eivät täysin käsitä, mitä heiltä toivon. Asiasta puhuminen vaatii suurta luottamusta, sillä heidän koko elämänsä on rakentunut sen esittämiseen, että he ovat samalla karttalehdellä kuin muut. He ovat viimeisiä, jotka sanovat, että nyt mä putosin kärryiltä.
Veteen piirrettyjen viivojen määrä lisääntyy, kun nämä nuoret ajautuvat rikosten pariin. He saattavat tehdä rikoksen, koska haluavat kavereilta hyväksyntää ja uskovat tekevänsä oikein. Ryöstön syynä voi esimerkiksi olla sosiaalinen miellyttämishalu. Rikoslaissa alentuneesti syyntakeeton ihminen tulkitaan sellaiseksi, jolla on merkittävästi alentunut kyky ymmärtää tekonsa luonnetta. Seurauksena on lyhyempi vankilatuomio, mutta ei hoitovelvoitetta. Lievästi kehitysvammaisen polku kulkee siis kivitalossakin muiden perässä vedettävänä, ilman kummempia toimenpiteitä.
Näissäkään tilanteissa nuori itse ei missään nimessä halua erottua joukosta, eikä asian tutkimiseen ole viranomaisillakaan yleensä kummempaa kiinnostusta. Lievä kehitysvamma jää siksi tunnistamatta kaikissa portaissa pohjalle asti.
On raivostuttavaa, että kaiken taustalla on pelkkä häpeä, jonka takia ongelmaa piilotellaan. Siksi se kasvaa korkoa ja tuottaa onnettomia ihmiskohtaloita, täysin tarpeettomasti.
Aleksis Salusjärvi
Kirjoittaja on lukutaidon opettaja ja oppikirjailija, joka työskentelee 13 - 29-vuotiaiden heikkojen lukijoiden kanssa erityisopetuksessa ja vankiloissa.
TAYSin keskussairaalasta ja Hatanpään sairaalasta on löytynyt viisi uutta tartuntaa. Uudet tartunnat ovat Hatanpään sairaalan henkilökunnalla. Työntekijät ovat olleet karanteenissa. TAYSin ketjussa on nyt yhteensä 29 tartuntaa.
Tartunnoista kymmenen on todettu potilailla ja 19 henkilökunnalla. Henkilökunnan tartunnoista 11 sijoittuu kuntoutusosastolle ja kahdeksan syöpäosastolle.
Neurologisen kuntoutusosaston kaikki potilaat on joko kotiutettu tai siirretty jatkohoitoon muihin yksiköihin. Kaikki tartunnan saaneet potilaat ovat hoidossa koronapotilaiden erillisillä kohorttiosastoilla tai voinnin niin salliessa kotona. Kuntoutusosasto avataan uudelleen, kun henkilökunnan eristykset ja karanteenit päättyvät.
TAYS Keskussairaalan syöpäosastolla (RS2) ei ole todettu potilaiden eikä henkilökunnan uusia tartuntoja. Osastolla ei ole tällä hetkellä toimintaa, sillä syöpäpotilaiden hoito on keskitetty muille osastoille.
Tartuntaketju paljastui viime viikolla koronatesteissä. Se lähti liikkeelle todennäköisesti oireettomasta koronainfektiosta. Koronavirus voi olla vaarallinen syöpäpotilaille. Loppuviikosta tartuntoja löytyi lisää.
Osa henkilökunnasta ehti saada rokotuksen
Infektio-osaston ylilääkäri Jaana Syrjänen kertoi viime viikolla, että henkilökunta ei ole liikkunut osastojen välillä. Tartuntaketjun epäillään tulleen osastolta toiselle siirtyneen oireettoman potilaan mukana.
– Virus on kovin petollinen, emmekä tarkkaan tiedä, mistä se tuli alun perin, Syrjänen kertoi.
Ennen tartuntaketjua osa henkilökunnasta oli ehtinyt saada rokotuksen, mutta rokotukset olivat alkaneet vasta. Toista rokotusta ei ole moni työntekijä saanut.
Sairaalatartunta on harvinainen TAYSissa. Sen sijaan Tampereen kaupungin Rauhaniemen sairaalassa 13 vanhusta kuoli koronan seurauksena ja yli 110 potilasta tai henkilökunnan jäsentä sai tartunnan.
Lapin sairaanhoitopiirin kunnat keikkuvat annettujen koronarokotusten listan kärjessä. Paras tilanne on pienimmissä kunnissa.
Rokotuskattavuus on THL:n tilaston mukaan Lapissa 5,4 prosenttia, kun koko maassa kattavuus on 2,6 prosenttia.
Lapin keskussairaalan infektioylilääkärin Markku Broaksen mukaan suurin syy eroon löytyy Moderna -rokotteista, joita saatiin tammikuun lopussa 4800 kappaletta Pfizerin–Biontechin rokotteiden lisäksi.
– Modernan rokotteita saatiin Suomeen niin pieni erä, että se päätettiin antaa Lappiin, missä etäisyydet ovat pitkät. Modernan rokotteilla on parempi säilyvyys, perustelee Broas rokotteiden saamista pohjoiseen.
Uusi Modernan rokote-erä on tulossa Broaksen mukaan Lappiin ensi viikolla. Aiemmat Modernan rokotteet ovat kaikki menneet ensimmäistä rokotekierrosta varten.
Hyvään rokotekattavuuteen voi Broaksen mukaan vaikuttaa myös se, että pienet kunnat ovat olleet todella tehokkaita ja nopeita rokottamaan.
– Lapin sairaanhoitopiirissä on ensimmäisiä eriä lukuun ottamatta jaettu kaikki rokotteet sitä mukaa, kun ne ovat tulleet. Kakkosannoksia ei ole jemmattu suurempia määriä.
Lapin sairaanhoitopiirissä on rokotekattavuuden perusteella rokotettu noin 6500 henkilöä.
Kattavuus ehkä laajempi kuin THL:n tilastossa
Markku Broaksen mukaan Lapin sairaanhoitopiiriin on saatu Modernan rokotteiden lisäksi Pfizerin–Biontechin rokotteita yhteensä 6600 kappaletta. Osa Pfizerin rokotteista säästettiin ensimmäiseksi rokotettujen toista rokottamista varten.
Rokotteita on annettu sitä mukaan kuin niitä on jaettu, joten THL:n rokotetilasto on Broaksen arvion mukaan jäljessä.
Broas uskoo, että Lapin kunnissa rokotettuja on jopa pari tuhatta enemmän kuin THL.n tilasto osoittaa.
– Lappiin on jaettu ensimmäistä rokotekierrosta varten noin 9000 annosta ja ne pitäisi olla jo annettu tai ihan näinä päivinä loppua. Sen perusteella rokotuskattavuus on vieläkin parempi kuin THL:n tilasto nyt näyttää.
Lapin, Pirkanmaan ja Ahvenanmaan kunnat kärjessä
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston mukaan koko Suomessa on annettu ensimmäinen koronarokote yhteensä 145 557 henkilölle.
Kunnista suurin väestöosuus on ehditty rokottaa Muoniossa, Sallassa sekä Utsjoella, hieman alle 15 prosenttia.
Heti kolmen kärjen tuntumaan pääsee Pirkanmaan Kuhmoinen lähes 14 prosentin rokotekattavuudella.
Kymmenen kärjessä ovat Pirkanmaan kunnista myös Ruovesi, Virrat ja Urjala sekä Ahvenanmaan Sottunga. Näissä kaikissa on rokotettu hieman yli kymmenen prosenttia asukkaista.
Lapin sairaanhoitopiirin kunnista kaikki Kemijärveä, Sodankylää ja Rovaniemeä lukuun ottamatta ovat Suomen rokotekattavuustilastoissa kolmenkymmenen kärkijoukossa.
Lapin läänin toisen sairaanhoitopiirin, Länsi-Pohjan rokotekattavuus on 3,2 prosenttia.
Määrällisesti eniten rokotettuja on Helsingin ja Uudenmaan sekä Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä. Niissä on rokotettu yhteensä noin 72 000 henkilöä.
Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 saakka.
Tampereella alkoi keskiviikkoaamuna Suomen oloissa poikkeuksellisen oikeudenkäynnin pääkäsittely.
Yli kymmenen vuotta Tampereella asunutta miestä syytetään julmista sotarikoksista Liberian sisällissodassa. Sierraleonelainen Gibril Massaquoi vastaa syytteisiin muun muassa kymmenistä murhista ja kahdeksasta törkeästä raiskauksesta. Hänen syytetään myös käskeneen polttamaan elävältä lapsia ja olleensa itse läsnä tässä. Miestä syytetään myös tapahtuma-aikaan voimassa olleiden Suomen rikoslain mukaisista sotarikoksista. Väitetyt teot sisältävät myös kannibalismista.
Syytteet liittyvät Massaquoin väitettyihin tekoihin Liberian toisessa sisällissodassa 20 vuotta sitten
Syytetty Massaquoi on itse paikalla oikeudessa. Vastaaja istui rauhallisesti paikoilleen lukuisten kuvaajien kuvatessa häntä. Hän ei sanonut mitään eikä yrittänyt vältellä kuvaamista. Hänellä oli kasvoillaan kirurginen maski.
Yle julkaisee vastaajan nimen ja kuvan jo oikeudenkäyntivaiheessa, koska Massaquoita syytetään poikkeuksellisen vakavista rikoksista julkisessa tehtävässä.
Syytteen sisältö julki jo maanantaina
Keskiviikkona luetaan syytteet, ja puolustus vastaa syytteisiin. Syytteenluvussa ja puolustuksen vastauksessa ei ilmene uusia seikkoja, sillä haastehakemus ja puolustuksen kirjallinen vastaus tulivat julkisiksi jo maanantaina valmisteluistunnossa.
Massaquoi on kiistänyt syyllisyytensä. Puolustuksen mukaan hän ei ole ollut Liberiassa kesäkuun 2001 jälkeen.
Oikeutta käydään Tampereella ja Afrikassa. Matias Väänänen / Yle
Oikeutta käydään myös Afrikassa
Syyttäjän teonkuvauksessa mainitut väitetyt rikokset ovat hyvin raakoja. Yle on kertonut raakuuksista vain sellaiset yksityiskohdat, jotka ovat väitettyjen tekojen vakavuuden ymmärtämiseksi tarpeellisia.
Syytetty oli näkyvässä roolissa Sierra Leonen ja Liberian konflikteihin osallistuneessa kapinallisarmeija Revolutionary United Frontissa (RUF).
Arviot Liberian sisällissodan uhrimäärästä vaihtelevat suuresti. Surmattujen siviilien määräksi on arvioitu 150 000–300 000.
Oikeutta käydään Tampereen lisäksi Sierra Leonessa ja Liberiassa. Tuomio on tarkoitus antaa syksyllä 2021. Oikeudenkäynnin pääkieli on suomi.
Lumisateet väistyvät ja seuraavaksi on tiedossa kovia pakkasia.
Matalapaine liikkuu nyt Suomen eteläpuolella ja siirtyy viikon edetessä maan itäpuolelle. Sen myötä maahan virtaa koillisesta hyvin kylmää ilmaa loppuviikon aikana.
Näillä näkymin kaikista kylmin ilma ei tule Lapin, vaan Etelä- ja Keski-Suomen ylle, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.
– Perjantain ja lauantain akselilla on ehkä ne kylmimmät lukemat ja todennäköisesti ainakin Etelä-Suomen osalta eletään talven kylmintä viikkoa, Huutonen ennustaa.
Lämpötilojen ennustaminen on Huutosen mukaan nyt hankalaa, sillä pilvisyys on hyvin vaihtelevaa. Jos on pilvistä, lukemat pysyvät 10–20 pakkasasteen välillä, mutta selkeällä ilmalla pakkanen kiristyy nopeasti 20 miinusasteen kylmemmälle puolelle.
Huutonen arvioi, että lämpötiloissa tulee olemaan isoja vaihteluja ja varsinkin pistekohtaiset ennusteet ovat epävarmoja.
Loppuviikon kylmimmät lämpötilat.Yle Sää / Matti Huutonen
Lämpötilat ovat varsinkin etelässä selvästi keskimääräistä kylmempiä.
– Jos katsotaan seuraavan viiden vuorokauden keskilämpötilaa, niin Pohjois-Suomessa ero on 3–5 astetta kylmempään suuntaan. Etelässä on jo kymmenkunta astetta keskimääräistä kylmempää.
Kaikista kylmin ilma väistynee Suomesta viikonlopun aikana, mutta kunnon pakkasia on luvassa vielä viikonlopun jälkeenkin.
Itärajan takana vaanii arktisen kylmä ilmamassa, joka saattaa tuoda todella kylmää ilmaa myös Suomeen, Huutonen kertoo.
– Todella kylmä ilmamassa on hyvin lähellä Suomea. Jos ennuste ensi viikkoa kohti mentäessä vähän muuttuu, niin se voi kurkottaa helposti Suomeenkin sitä todella kylmää ilmaa. Se tarkoittaa sitten jo kolmenkymmenen asteen pakkasia Keski-Suomea myöten.
Poliisi epäilee vuonna 1997 syntynyttä miestä poliisien murhan yrityksestä Nurmijärvellä. Tekohetkellä 23-vuotias epäilty oli asettanut pommin poliisiajoneuvon viereen Nurmijärven poliisiasemalla.
Poliisi havaitsi räjähteen maanantaina 31. marraskuuta viime vuonna.
– Pommi oli selkeästi kohdistettu poliisiin. Epäilty halusi vahingoittaa poliiseja, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Tiia Grönberg Keskusrikospoliisista.
Grönbergin mukaan pommi oli niin voimakas, että se olisi räjähtähtäessään voinut aiheuttaa poliisien menehtymisen. KRP jatkaa yhä epäillyn murhayrityksen esitutkintaa kuulusteluilla ja teknisellä tutkinnalla.
Syytteen noston määräaikaa on siirretty kahdella viikolla helmikuun loppuun. Epäilty on vangittuna.
Epäilty yritti polttaa Nurmijärven puukirkon
Samaa nuorta miestä epäillään myös kahdesta tuhotyöstä, yhdestä tuhotyön yrityksestä ja yhdestä törkeän tuhotyön yrityksestä Nurmijärvellä. Hänen epäillään sytyttäneen Nurmijärven seurakunnan siunauskappelin tuleen aamuyöllä 29. marraskuuta.
Samana yönä miehen epäillään polttaneen myös Nurmijärven keskustassa sijaitsevan asunto-osakeyhtiön roskakatoksen sekä tämän vieressä sijainneen jäteastian.
Miehen epäillään jatkaneen tulipalojen sytyttämistä seuraavina öinä. 1. joulukuuta hänen epäillään yrittäneen polttaa Nurmijärven seurakunnan huoltorakennuksen. 2. joulukuuta aamuyöllä miehen kohteena oli Nurmijärven historiallisesti arvokas puukirkko.
– Mies oli siirtänyt palavan roska-astian kirkon viereen, mutta kirkko ei ollut onneksi syttynyt palamaan, kertoo tuhopolttoepäilyjen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Markku Lylykangas Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Pelastuslaitoksen yksiköt saivat tulipalot rajattua ja sammutettua nopeasti, eivätkä palot päässeet leviämään. Tuhotöiden osalta esitutkinta alkaa olla jo valmis. Motiivia teoille Lylykangas ei kuitenkaan voinut avata.
Tuhopolttajat aiempaa useammin kiinni
Reilu vuosi sitten joulukuun alussa 2019 Nurmijärvellä poltettiin neljä rakennusta, muun muassa kaksi koulua. Näistä teoista tuomittiin vankeuteen vuosina 1991 ja 1995 syntyneet miehet.
Nyt tutkinnassa oleva tapaus ei kuitenkaan liity koulupolttoihin millään tavalla.
Lylykankaan mukaan useita tuhopolttoja Nurmijärvellä selittää muun muassa se, että poliisin tutkintamenetelmät kyseisissä rikoksissa ovat kehittyneet parempaan suuntaan.
– Poliisi on saanut selvitettyä rikoksia entistä paremmin eivätkä jutut ole jääneet niin sanotuiksi pimeiksi rikoksiksi, joissa tulipalon syttymissyy jää epäselväksi.
Perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikön Pekka Katajan murhan yrityksestä epäilty Teemu Torssonen on Ylen tietojen mukaan vapautettu juuri äsken.
Valtionsyyttäjä Mika Appelsin vahvistaa tiedon. Hänen mukaansa tapauksen esitutkinta on valmis eikä Torssosen vangitsemiselle ole enää perusteita.
Appelsin ei kuitenkaan ota kantaa siihen, tuleeko hän nostamaan syytteet Torssosta vastaan vai ei.
– Sen suhteen ei ole tehty mitään päätöksiä. Mutta esitutkintamateriaaliin on tutustuttu sillä tarkkuudella, että vangitsemisen edellytyksiä ei enää ole, Appelsin sanoo.
Sen sijaan toinen murhayrityksestä epäilty mies on edelleen vangittuna. Syyttäjän on ratkaistava ensi viikon tiistaihin menneessä, nostetaanko syyte vai ei.
– Ratkaisu menee varmasti aivan sinne kalkkiviivoille, Appelsin arvioi.
Torssosen asianajaja Kaarle Gummerus sanoo, että hän ei osaa tässä vaiheessa päätellä, mitä vapauttaminen tarkoittaa hänen päämiehensä osalta.
– Näyttää siltä, että ainakaan syytteen nostamisen määräaikaan mennessä päämiestäni ei tulla syyttämään, Gummerus sanoo.
Poliisi on epäillyt murhan yrityksestä kahta miestä, joista toinen on jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu Torssonen. Hän kuuluu Jyväskyläläisten hyväksi -valtuustoryhmään. Torssonen on ollut vangittuna syyskuusta lähtien. Häntä on epäilty myös törkeästä ampuma-aserikoksesta.
Puolustus kertoi jo marraskuussa Ylelle, että Torssonen on pystynyt aukottomasti osoittamaan, että ei ole ollut paikalla Katajan pahoinpitelytilanteessa. Sittemmin poliisi on tullut samaan tulokseen. Poliisi on siitä huolimatta pitänyt Torssosta epäiltynä osallisuudesta murhan yritykseen.
Valtionsyyttäjä Appelsin ei ota kantaa siihen, missä Torssonen on ollut epäillyn murhayrityksen aikaan.
Toinen epäillyistä on Torssosen tuttava ja poliittinen tukija. Viime eduskuntavaalien aikaan hän toimi Torssosen tukiyhdistyksen puheenjohtajana. Hänet vangittiin lokakuussa.
Korjaus 3.2.2021 kello 12.30: Artikkelin alkuperäisessä versiossa luki virheellisesti yhdessä kohdassa "osallisuudesta murhaan", oikea muoto oli "osallisuudesta murhan yritykseen".
Keski-Pohjanmaalla Lohtajan ampuma-alueella viime viikolla sattuneen harvinaisen räjähdeonnettomuuden tutkinta siirtyy Pohjanmaan poliisilta keskusrikospoliisille.
Onnettomuudessa loukkaantui kaksi pohjalaispoliisia.
– Tutkintavastuun siirtymisestä sovittiin Pohjanmaan poliisilaitoksen kanssa perjantaina. Tämänkaltaisissa tilanteissa, joissa tutkintaan liittyy poliiseja, tutkintavastuu siirretään yleensä keskusrikospoliisille tai ulkopuoliselle poliisilaitokselle, kertoo tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Jukka Nurmenniemi tiedotteessa.
Asiaa tutkitaan tällä hetkellä työtapaturmana. Pohjanmaan poliisilaitos avustaa keskusrikospoliisia tutkintakokonaisuudessa.
Räjähdyksessä vakavasti loukkaantunut kokkolalaispoliisi on edelleen sairaalahoidossa.
Toinen Kokkolan alueelta kotoisin oleva poliisi sai lievempiä vammoja ja on päässyt jo sairaalasta. Seinäjokinen poliisi selvisi räjähdyksestä vammoitta.
Onnettomuus sattui, kun poliisin koulutuspäivillä Kokkolan Lohtajalla harjoiteltiin räjähteiden hävittämistä. Nallit räjähtivät tuntemattomasta syystä, kun niitä oltiin siirtämässä.
Onnettomuustilanteessa paikalla olleita poliiseja ei ainakaan vielä maanantaina oltu kuultu.
Pohjanmaan poliisin rikosylikomisario John Forslund kuvaili tapausta erittäin harvinaiseksi.
Suomi kertoo 15. maaliskuuta EU-komissiolle alustavan suunnitelmansa siitä, millä tavoin Suomi käyttäisi EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä tulevia rahoja kestävän kasvun ohjelmaansa. Asiasta linjasi ministerityöryhmä keskiviikkona.
Alun perin oli tarkoitus, että Suomi toimittaa suunnitelmansa komissiolle helmikuun lopussa.
Ministerityöryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoo tiedotteessa, että vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa tarvitaan lisää aikaa.
– Saamme eduskunnan mietinnön Suomen kestävän kasvun ohjelman selonteosta lähiviikkoina, Vanhanen sanoo.
Unionin jäsenmaat toimittavat suunnitelmansa Euroopan komissiolle saadakseen EU:n elpymisrahoitusta.
Suomi toimittaa lopullisen version suunnitelmastaan komissiolle 29. huhtikuuta.
Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee pääosin EU:n elpymisvälineestä. Elpymisväline jakaantuu seitsemään ohjelmaan, josta elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan selkeästi suurin. RRF sisältää 312,5 miljardia euroa avustuksia ja 360 miljardia euroa lainoja.
Komission syysennusteen perusteella tehtyjen laskelmien mukaan Suomi saa RRF:stä 1,9 miljardia euroa.
Suomi arvioi, että muut elpymisvälineestä rahoitettavat ohjelmat tuovat yhteensä noin 750 miljoonaa euroa. Suomen saantoarvio elpymisvälineenavustuksista on tämän hetken arvion mukaan kokonaisuudessaan yhteensä noin 2,7 miljardia euroa.
EU-rahoituksen määrä selviää lopullisesti vasta myöhemmin, sillä siihen vaikuttaa talouskehitys.
Suklaanruskea, hieman jopa burgundinpunaiseen vivahtava labradorinnoutajan pentu Hannu saapui Uusitorpan perheeseen kaksi vuotta sitten.
Sanna Uusitorppa osoittaa valokuvista Hannun hilseilevää ihoa kuonon pään, kirsun yläpuolella. Silmien ympäriltäkin on lähtenyt karva pois. Ensimmäiset oireet alkoivat näkyä, kun Hannu oli ollut uudessa kodissaan pari viikkoa.
– Se rapsutti korviaan. Toisesta korvasta alkoi tulla mustaa, pahanhajuista töhnää. Vatsa alkoi oireilla. Eläinlääkäri löysi korvasta voimakkaan hiivatulehduksen.
Useiden eläinlääkärikäyntien jälkeen diagnoosi oli vaikea atopia ja allergia.
– Välillä korvat tulehtuivat niin pahasti, että tärykalvoissa oli reiät. Hannu ripuloi yötä päivää. Se kakkasi neljän pennun edestä. Mikään ei oikein pysynyt sisällä.
Yle on saanut nähdä Hannu-koiran vaiheista kertovat dokumentit, kuten eläinlääkärin epikriisit ja laskut sekä reklamaatioon liittyvän sovintosopimuksen.
Vaikeasti atooppisella Hannu-pennulla iho hilseili kirsun yläpuolelta ja silmien ympäriltä lähti karva. Puhumattakaan muista pahoista oireista. Päivi Leppänen / Yle
Sanna Uusitorppa oli alusta pitäen yhteydessä kasvattajaan. Ensin hän saikin ystävällisiä hoitoneuvoja.
Hannu ei ollut ensimmäinen pentu Uusitorpalle, joten koiramaailma ei ollut hänelle mitenkään vieras. Hannun leikkisän ja ulospäin suuntautuneen luonteen vuoksi oli jo ehditty ajatella, että noutaja voisi harrastaa tottelevaisuutta tai kaverikoiratoimintaa.
Uusitorppa kertoi pari kuukautta pennun saapumisen jälkeen kasvattajalle, että Hannulla epäillään vaikeaa allergiaa. Silloin hän sai kuulla, että Hannun emäkin oli saanut allergiapaperit kymmenen kuukauden ikäisenä. Kaupan yhteydessä asiasta ei ollut puhetta.
– Tietenkään emme olisi ostaneet Hannua, jos olisin tiennyt. En halua tukea sellaisen kasvattajan toimintaa, joka käyttää tietoisesti allergista emää astutukseen.
Ongelmat yleisimpiä pienissä seurakoiraroduissa
Korona-ajan etätyöt ja lisääntynyt kotona vietetty aika ovat kasvattaneet lemmikkieläinten kysyntää merkittävästi. Rekisteröityjen koirien määrä kasvoi viime vuonna kahdeksan prosenttia. Pentujen kysyntä lisääntyi loppuvuotta kohti.
Lemmikkieläinbuumi on nostanut huolen, onko kaikkia hankintoja harkittu riittävästi. Kun pentujen kysyntä on suurta, tilanne houkuttelee teettämään pentuja vastuuttomastikin.
Naantalilainen kennelneuvoja Sanna Koponen on törmännyt useisiin tapauksiin, joissa perinnöllisesti sairaalla koiralla teetetään pentuja. Hän ei näissä tapauksissa halua edes puhua kasvattajista, vaan käyttää sanaa pennuttajat.
– Sellaisia puheluja tulee todella paljon. Ihan viikoittain.
Puheluissa kysytään kennelneuvojalta, mitä tehdä, kun on ostanut koiranpennun, joka osoittautui sairaaksi. Tai kuoli jo ennen ensimmäisiä rokotuksia. Mitä tehdä, kun myyjää ei enää saa kiinni?
Kennelneuvoja Sanna Koponen Varsinais-Suomen Kennelpiiristä kasvattaa itse Suomessa melko harvinaisia etnankoiria. Myös villakoirien kasvatus on hänelle tuttua. Päivi Leppänen / Yle
Perinnöllisesti sairaat pennut ovat yleisimpiä pienissä seurakoiraroduissa, koska suuri kysyntä lisää myös niiden tarjontaa.
– Niissä riittää hämäräperäisiä pennuttajia. Pääosin he eivät ole Kennelliiton kennelnimen saaneita kasvattajia. Suurissa roduissa esiintyy harvemmin pentutehtailua, koska kysyntä on vähäisempää.
Tunnelataus vaikeuttaa riitojen sopimista
Kennelneuvoja Sanna Koponen muistuttaa kirjallisesta kauppasopimuksesta, joka tehdään Kennelliiton lomakkeelle. Ostajan pitää varmistaa, että kasvattajaan saadaan yhteys ja kasvattajalta saadaan tukea koiran varttuessa.
Tietymättömiin katoavat kasvattajat eivät yleensä ole Kennelliiton jäseniä, mutta tuleeko Kennelliittoon valituksia jäsenkasvattajista?
Sanna Koponen sanoo, että valtaosa Kennelliiton kasvattajista tekee luotettavaa kasvatustyötä. Suomalainen koirankasvatus on maailmalla arvostettua, ja monet ulkomaalaiset kasvattajat haluavatkin ostaa koiria juuri Suomesta.
– Toki joukkoon mahtuu – kuten jokaiseen ihmisryhmään – niitä, jotka eivät noudata sääntöjä ja ohjeita. Onneksi heitä on Kennelliiton kasvattajissa häviävän vähän, sanoo Koponen.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvontaan tulee tasaiseen tahtiin koirakauppaa koskevia yhteydenottoja. Viime vuonna niitä tuli arviolta 120, keskimäärin siis kymmenen joka kuukausi.
– Yleensä kyse on siitä, että kaupanteon jälkeen pennussa on havaittu jokin sairaus tai vika. Osapuolet ovat erimielisiä, onko kyse myyjän vastuulla olevasta virheestä, kertoo johtava asiantuntija Mikko Saastamoinen.
Moni tapaus päätyy kuluttajariitalautakunnan käsittelyyn. Saastamoisen mukaan sovinnollista ratkaisua vaikeuttaa usein osapuolten vahva tunnelataus.
Hannun hoitoputkesta muhkea lasku
Kun Sanna Uusitorppa oli Hannu-koiransa kanssa epätoivoisesti avun tarpeessa, hän kyseli tukea Kennelliitosta ja rotuyhdistyksestä. Kennelneuvoja Sanna Koponen tietää, että ne eivät voi puuttua ongelmatapauksiin.
– Kun koirasta tehdään kauppasopimus, se on kahdenvälinen asia. Silloin riita-asiat ratkaistaan käräjäoikeudessa.
Seuraavaksi Sanna Uusitorppa lähti selvittämään sairaan pennun tilannetta kuluttajariitalautakunnan kautta. Sieltä hän sai neuvot, miten lähetetään reklamaatiopyyntö kasvattajalle.
Tätä tietä ratkaisu löytyikin: Uusitorppa sai pennun hinnasta kolmasosan takaisin.
Sanna Uusitorppa oli jo ehtinyt suunnitella Hannu-pennulle harrastusta: tottelevaisuutta tai kaverikoiratoimintaa.Päivi Leppänen / Yle
Labradorinnoutaja Hannun sairastaminen oli perheelle kivuliasta ja surullista seurattavaa. Lisäksi se tuli myös kalliiksi. Ennen kuin allergian näännyttämä koira päästettiin kivuistaan vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäisenä, sen hoitoon oli kulunut 6 000 euroa.
– Onneksi meillä oli vakuutus, mutta siinäkin on maksukatto. Kuukauteen mahtui aina 2–3 eläinlääkärireissua, kertoo Sanna Uusitorppa.
Koira on laissa kuin tavara
Koiran ja yleensäkin eläinten kaupassa osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia arvioidaan kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n pohjalta. Sen mukaan kauppatavarassa katsotaan olevan virhe, jos se on huonommassa kunnossa kuin ostajalla on syytä edellyttää.
Kauppasopimuksissa on tyypillisesti lueteltu myytävän koiran rodulla esiintyviä perinnöllisiä vikoja ja sairauksia.
– Monet riidat koirakaupassa liittyvät siihen, jos koiralla ilmenee kaupanteon jälkeen jokin sopimuksessa lueteltu vika tai sairaus, ja riski on siirretty kokonaan ostajalle sopimukseen kirjatun maininnan vuoksi. Tällainen ei vastaa kuluttajansuojalain säännöksiä, toteaa johtava asiantuntija Mikko Saastamoinen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.
Yhdessäkin päätöksessään kuluttajariitalautakunta katsoi, että myyjä ei voi siirtää riskiä piilevistä koiran vioista yksin kuluttajalle. Ei siitäkään huolimatta, että myyjä rajoittaa vastuutaan luettelemalla kauppakirjan liitteessä kaikki koirassa mahdollisesti myöhemmin ilmitulevat sairaudet ja viat.
Kennelneuvoja Sanna Koponen harmittelee, että joskus syntyy inhimillisesti ottaen kiusallisia tilanteita, kun pentu rinnastuu kauppalaissa vaikkapa pyykkikoneen kaltaiseen tavaraan.
Labradorinnoutaja Hannulla on paljon kohtalotovereita. Korona-ajan nostattama lemmikkibuumi lisää kiusausta vastuuttomaan pennutukseen. Päivi Leppänen / Yle
Hannu-koiran kasvattajakin tarjoutui purkamaan kaupan ja lunastamaan pennun takaisin itselleen. Vaikka tilanne olikin Sanna Uusitorpalle hankala, ei kaupan purku enää siinä vaiheessa tuntunut hyvältä ratkaisulta.
– Hannusta oli kasvanut jo meille rakas perheenjäsen. Ei perheenjäsenistä luovuta vaikeuksien edessä.
Uudesta eläinten hyvinvointilaista ratkaisu?
Millä sairaiden koirien pennuttaminen saataisiin loppumaan?
Yleensä puhutaan vastuullisista koirankasvattajista: terveystutkimuksista, hyvistä olosuhteista, hyvistä luonteista ja kaiken kattavasta eettisyydestä.
Kennelneuvoja Sanna Koponen kehottaa kuitenkin kääntämään palettia.
– Myös ostajapuolelta pitää löytyä vastuullisuutta. Meillä ei olisi lainkaan hämäräkoirabisnestä eikä huonoja kennelolosuhteita, jos kaikki ostajat olisivat vastuullisia.
Pennun hankkijan ei kannata vältellä tiukkojakaan kysymyksiä kasvattajalle.
– Jos toinen vetää kyselyistä herneen nenään, se saattaa paljastaa, että ei haluta kertoa kaikkea. Yksikään pentu ei ole niin ainutkertainen, etteikö löytyisi toista tilalle.
Monet haluavat koiranpennun nopeasti ja helposti, ehkä myös halvalla. Tämän vuoksi ostajat eivät Sanna Koposen mukaan ota riittävästi selvää.
– Jos sanotaan, ettei pennulle tarvita rekisteripapereita, oikeasti tarkoitetaan, ettei voisi vähempää kiinnostaa, mistä pentuni on kotoisin, kunhan se vain on halpa.
Eikö ole olemassa mitään tahoa, joka pystyy puuttumaan sairaiden koirien pennuttamiseen?
– Tällä hetkellä eläinsuojelulakimme ei anna siihen työkalua. Resurssit eivät riitä, jotta voitaisiin valvoa kaikkea, mihin tarvetta olisi, Sanna Koponen sanoo.
Hämärät kasvattajat voivat teettää sairaalla koiralla pentuja myyntiin niin paljon kuin ehtivät. Koponen odottaa kovasti uutta eläinten hyvinvointilakia, josta vielä viime vuonna sanottiin, että se tulisi eduskunnan käsittelyyn tänä keväänä.
– Kaikki eläimet pitää tunnistusmerkitä, jotta pystytään seuraamaan, paljonko ja miten usein yksilöt ovat saaneet pentuja.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 4.2. klo 23:een asti.
Luostotunturin eteläpuolella Sodankylässä on tapahtunut lumivyöry. Pelastuslaitoksen mukaan kaksi henkilöä on hautautunut osittain lumen sekaan. Pelastustyöt ovat käynnissä.
Pelastuslaitos sai onnettomuudesta hälytyksen keskiviikkona kello 13.51.
Sosiaali- ja terveysalan toimijat hakevat yhteistyöstä voimaa kilpailussa tulevista työntekijöistä. Esimerkiksi SASKY koulutuskuntayhtymä on sopinut yhteistyön tiivistämisestä Pihlajalinna Oyj:n kanssa muun muassa lähihoitajien koulutuksessa. Opiskelijoille tutustuminen suureen sosiaali- ja terveysalan yritykseen tuo toivottavasti töitä.
Tammikuussa SASKYn uusissa tiloissa Tampereen Kehräsaaressa lähihoitajan opinnot aloittanut Elina Saaristo halusi löytää alan, jolla saa tehdä töitä eläkeikään saakka.
– Olen alanvaihtaja. Halusin vaihtaa alalle, missä tulen työllistymään ja saa olla ihmisten kanssa.
Elina Saaristo uskoo, että SASKYn yhteistyö Pihlajalinnan kanssa tuo kosketusta työelämään. "Iso ilo tulee siitä, että pääsee toteuttamaan teoriaa käytäntöön. Olen oppinut paljon käytännön tekemisen kautta, niin se tuntuu helpoimmalta tavalta itselleni." Kirsi Matson-Mäkelä / Yle Silja Airo on tyytyväinen valintaansa aloittaa lähihoitajan opinnot. "Odotan innolla, että pääsee kokeilemaan sellaistakin, mistä ei ole aikaisempaa kokemusta. Sitä voi sitten itsestäänkin oppia uusia asioita."Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan sote-alalle tarvitaan 70 000 työntekijää lisää vuoteen 2035 mennessä.
Jotta Saariston, Milla Tounaan ja Silja Airon kaltaisia hoitoalalle haluavia riittäisi jatkossakin, tekevät yritykset ja oppilaitokset yhä enemmän yhteistyötä.
– Tällainen tiivis koulutusyhteistyö tuo varmuutta uuden henkilöstön saamisesta. Nythän olemme tilanteessa, jossa väki sote-alalta eläköityy tulevien vuosien aikana vauhdilla, sanoo Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen.
Aaltosen mielestä on tärkeää pystyä luomaan alasta houkutteleva mielikuva niin nuorille kuin alan vaihtajillekin. Lisäksi tarvitaan Aaltosen mukaan työvoimaa myös Suomen rajojen ulkopuolelta.
Opiskelijoille työelämän tuntemusta ja töitä
Pirkanmaalla ja Satakunnassa toimivan SASKY koulutuskuntayhtymän johtaja Antti Lahti näkee yritysyhteistyössä hyvin konkreettisia hyötyjä.
– Tietysti toivomme, että monet opiskelijat työllistyvät Pihlajalinnaan. Se on yksi keskeisin ilo opintojen päättymisen jälkeen, Lahti sanoo.
Myös Milla Tounas toivoo yhtä asiaa ylitse muiden pari vuotta kestävien opintojen jälkeen.
– Lähinnä toivoisin, että olisi mukava työpaikka. Se olisi se kaikista paras asia, mikä voisi olla, sanoo aiemmin vartiointialalla työskennellyt tamperelainen.
SASKYn kuntayhtymäjohtaja Antti Lahden mukaan yhteistyö niin yksityisten kuin julkisten työnantajien kanssa on tärkeää. "Näin saamme opiskelijoille niitä valmiuksia, mitä tulevaisuuden työelämä odottaa."Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Myös Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa (TAKK) ja Tampereen seudun ammattiopistossa (Tredu) on havaittu lähihoitajien suuri koulutustarve, jonka ennakoidaan jatkuvan vielä vuosia.
– Työssäoppimisyhteistyön lisäksi työnantajat vierailevat Tredussa ja meiltä vieraillaan työpaikoilla, tosin vallitsevassa tilanteessa osin virtuaalisesti, kertoo Tredun yrityskoordinaattori Sami Heikkilä. Lisäksi opiskelijat tekevät erilaisia projekteja ja tapahtumia aidoissa työympäristöissä.
Kysyntää riittää.
– Tälläkin viikolla on sote-alan työnantajilta tullut useita tiedusteluita tai työpaikkatarjouksia sijaisuuksiin, mitä opiskelijat voivat tehdä koulun ohella, Heikkilä sanoo.
Ruotsin päätös maahan tulevien ulkomaalaisten pakollisesta koronatestauksesta saa Suomen länsirajalla ymmärrystä ja kannatusta. Ruotsin hallitus on päättänyt, että maahan matkustavilta vaaditaan lauantaista lähtien enintään 48 tuntia vanha negatiivinen koronavirustesti.
Ruotsin terveysvirasto esitti testausta, jotta virusmuunnoksen tulo maahan voidaan estää tai ainakin hidastaa. Testauspakko koskee myös Suomen kansalaisia, mikä voi tuoda helpotusta Tornion koronatilanteeseen, arvelee Tornion vt. johtava lääkäri Jukka Ronkainen.
– Voi olla, ettei Tornion koronatilanteen ratkaisemiseen ole muuta mahdollisuutta kuin laittaa raja vähäksi aikaa kiinni ja sallia vain välttämätön liikkuminen, Ronkainen miettii.
Tornion vt. johtava lääkäri Jukka Ronkainen on huomannut, että suositukset eivät ole estäneet koronatilanteen heikentymistä länsirajalla.Juuso Stoor / Yle
Hän pitää koronan kannalta ongelmallisina vapaa-ajan tapaamisia, joissa on mukana ihmisiä Suomen ja Ruotsin puolella. Torniossa koronan ilmaantuvuusluku on tällä hetkellä noin 130.
Naapurikaupungissa Haaparannalla ilmaantuvuusluku on kymmenkertainen Tornioon verrattuna.
– Kotona pysyminen tuntuu olevan liian haastavaa, pohtii Ronkainen.
Suurin osa Torniossa todetuista tartuntaketjuista kulkee rajan ylitse Ruotsiin. Tornion tartunnoista noin 20 prosenttia on todettu ruotsalaisilla.
Viimeisimmissä tartuntaketjuissa on mukana ollut Haaparannalla esimerkiksi vanhustenhuollossa työskenteleviä ihmisiä. Näistä on Suomen puolella tullut pitkiä altistusketjuja.
Korona on tehnyt varovaiseksi
Länsirajalla valtakunnan rajan yli kulkeminen on normaalioloissa osa arkielämää, sillä perheet asuvat molemmin puolin rajaa, moni työskentelee naapurimaassa ja harrastuspaikatkin voivat löytyä toisesta maasta.
Torniolaiselle Jaakko Heikkilälle käynnit Ruotsin puolella ovat edelleen osa arkea, sillä hänen tyttärensä Mimmi käy kielikoulua Haaparannalla. Korona-aika on Heikkilän mukaan vaikuttanut omaan ajatteluun ja käyttäytymiseen.
– Oma, sisäinen varovaisuus on kasvanut. Kun tytön olen kouluun vienyt tai koulusta hakenut, niin en ole reissulla poikennut mihinkään.
Ruotsin rajatiukennukset saavat Heikkilältä ymmärrystä. Toisaalta moni asia mietityttää – kuten se, kuinka usein koronatestissä on tarpeen käydä.
Ruotsalaiset ovat käyneet Suomen puolella koronatesteissä, sillä Ruotsissa testitulosta joutuu odottamaan pidempään..Juuso Stoor / Yle
Suomen puolella viime viikolla käyttöön otetut massatestaukset eivät ole Heikkilän mukaan suuresti vaikuttaneet. Koronatesteissä käyntejä on kerran viikossa. Mikäli Ruotsi tiukentaa rajamääräyksiään, Heikkilä uskoo naapurin puolella käyntien vähenevän lähiaikoina.
– Ehkä tytär jatkossa kulkee koulumatkat yhteiskuljetuksella. Elämää on vaan sovitettava uusiin määräyksiin.
Hän uskoo myös, että tornionlaaksolaisten ihmisten yhteisö selviää yli haasteellisen ja paikallisen elämänmuodon särkeneen korona-ajan.
Rajaliikenne vähentynyt murto-osaan
Tornion kohdalla rajaliikennettä on tällä hetkellä vain murto-osa koronaa edeltävältä ajalta, jolloin raja ylitettiin vuosittain noin 14 miljoonaa kertaa eli 38 000 kertaa vuorokaudessa.
Suomi tiukensi viime viikolla rajan ylitystä koskevia määräyksiä, mikä on entisestään vähentänyt rajaliikennettä. Viikonloppuna rajan ylitse kulki nelisentuhatta ihmistä.
Ruotsin testipakko todennäköisesti vähentää suomalaisten liikkumista entisestään.
– Moni suomalainen jättäisi Ruotsin-reissun tekemättä, arvioi koordinaattori Päivi Koivupalo Pohjoiskalotin rajaneuvonnasta.
Länsirajalla rajoitukset ovat tähän iskeneet erityisesti niihin Suomen puolella työskenteleviin Ruotsin kansalaisiin, joiden tehtävä ei oikeuta pääsyä Suomeen..
Päivi Koivupalo toivoo, että rajan tiukennuksista aiheutuviin ansiomenetyksiin löytyisi korvausjärjestelmä.. Juuso Stoor / Yle
Koivupalon mukaan tiedossa ei ole, kuka korvaa heidän ansiomenetyksensä.
– Asiasta on kerrottu jo keväällä pohjoismaisella tasolla, mutta vielä ei korvausjärjestelmää ole olemassa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella torstaihin kello 23 saakka.
Asetus Saimaan kalastusrajoituksista on lähtenyt lausuntokierrokselle. Asetusluonnoksessa ehdotetaan, että Saimaan kalastusrajoitusaluetta laajennetaan 300 neliökilometriä entisestään. Verkkokalastus olisi kokonaan kielletty rajoitusalueella huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun muilla kuin muikkuverkoilla.
Asetusluonnos on jo nyt herättänyt ristiriitoja.
WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto, Saimaan Norppaklubi ja Itä-Suomen yliopisto esittävät, että verkkokiellon tulee jatkua heinäkuun loppuun. Järjestöjen ja Itä-Suomen yliopiston mukaan nyt lausunnolla oleva esitys ei turvaa riittävästi norppakannan kasvua.
Järjestöjen ja yliopiston yhteisen kannanoton mukaan esityksen keskeiset puutteet koskevat muikkuverkkojen sallimista verkkokalastuskiellon aikana sekä verkkokiellon kattavuutta saimaannorpan pesimäalueen reunaosissa.
– Me tehdään apukinoksilla ja tulevaisuudessa keinopesillä se mikä me pystytään. Mutta on melkein yhteiskunnan varojen haaskaamista, että kesällä nuoret norpat kuolevat harrastajakalastajan verkkoon, kun niitä on sitä ennen hyysätty apukinoksissa kevät, sanoo Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Mervi Kunnasranta.
Päättyvällä viisivuotisjaksolla puolet havaitusta saimaannorppien kalanpyydyskuolleisuudesta tapahtui nimenomaan heinäkuussa. Norppakannan seurannasta vastaava Metsähallitus arvioi saavansa tietoonsa noin 40 % saimaannorppien kokonaiskuolleisuudesta.
– Verkkokiellon pidentäminen kompensoisi lämpenevien talvien aiheuttamaa ylimääräistä pesäpoikaskuolleisuutta ja mahdollistaisi kannan suotuisamman kasvun, kertoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.
Asetusluonnoksen taustalla on saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamista pohtineen työryhmän tuore raportti. Esimerkiksi WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto, Itä-Suomen yliopisto, ympäristöministeriö ja Metsähallitus ovat jo jättäneet eriävän mielipiteen raporttiin.
Saimaan alueen kunnilla sekä useilla eri järjestöillä ja ely-keskuksilla on mahdollisuus antaa lausuntonsa kalastusrajoituksista kolmen viikon ajan. Valtioneuvosto antaa uuden kalastusrajoitusasetuksen huhtikuun alkuun mennessä.
Vuonna 1962 syntynyttä hoitajaa vastaan on nostettu tänään syytteet potilaan taposta Helsingissä reilu vuosi sitten. Epäilty henkirikos tapahtui potilaan kodissa 1.–2. tammikuuta 2020.
Syyttäjä on esittänyt tapauksessa myös vaihtoehtoisen syytteen törkeästä kuolemantuottamuksesta. Hoitaja oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin työntekijä.
Syyttäjän mukaan oikeudessa arvioidaan, onko potilaan kuolema aiheutettu tahallisesti vai onko tapauksessa ollut kyse huolimattomuudesta.
Asiasta on sen arkaluonteisuuden vuoksi kerrottu vain vähäisesti julkisuuteen. Syyttäjän mukaan kysymys on ollut hoitosuhteesta, jossa potilas on kuollut. Potilasta oli hoidettu yksityisasunnossa eli potilaan omassa kodissa.
Hoitajalle on tehty mielentilatutkimus, jonka tulokset eivät ole julkisia. Hänet vapautettiin tutkintavankeudesta viime joulukuun lopussa.
HUS ilmoitti rikosepäilystä poliisille vuosi sitten tammikuussa. Iltalehden mukaan kyseessä on ollut hengityskoneeseen kytketty miespotilas. Naissairaanhoitajan epäillään kytkeneen koneen pois päältä. Syyttäjä ei vahvista Ylelle Iltalehden tietoja.
Asiaa käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa 17. helmikuuta.
Jyväskylässä koululaisten koronakaranteenit ovat laajentuneet entisestään. Karanteenit koskevat jo yli kymmentä koulua.
Viimeksi eilen noin 50 oppilasta määrättiin mahdollisen korona-altistuksen takia karanteeniin Jyväskylän Puistokadun päiväkotikouluista ja Kypärämäen koulusta.
Jyväskylän kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Ilkka Käsmä arvioi, että karanteenissa on Jyväskylän seudulla vajaat 2000 ihmistä.
Käsmän mukaan korona on levinnyt Jyväskylässä erityisesti harrastusten parissa, esimerkiksi joukkuelajeissa, joissa ollaan lähikontaktissa.
– Kouluja isompi ongelma nyt on, että meillä on todella paljon harrastusten piirissä tapahtuneita tartunnan leviämisiä ja kun niitä on ympäri kaupunkia, niin sieltä tulee tosi paljon kouluihin karanteeneja. Näkisin, että kun harrastukset on pari viikkoa tauolla, niin meidän kokonaiskuva kirkastuu ja saadaan tilannetta haltuun, kuvailee Käsmä.
Tartuntoja on sekä lapsilla että aikuisilla
Käsmän sanoin koronavirustartuntoja on Jyväskylässä todettu vauvasta vaariin ja tauti näyttäisi leviävän myös perhepiireissä.
Maanantaina todettiin 19 uutta tartuntaa, tiistaina 24 ja keskiviikkona iltapäivä kello 14 mennessä 11 uutta tapausta.
Kaupungin koronatestaus on myös edelleen ruuhkautunut. Koronatestiin ohjataan tällä hetkellä myös yksityiselle puolelle.
Testitulosten saaminenkin venyy ajoittain. Tulosta pitää odottaa tällä hetkellä noin kaksi vuorokautta, arvioi Käsmä.
– Kaupungin omat näytteenottopisteet ovat esimerkiksi tänä aamuna olleet jo ihan täyteen buukattuja.
Käsmä kertoo, että Jyväskylä on järjestämässä tulevana lauantaina koronan massatestauksen muun muassa opiskelijoille Kortepohjassa. Kaupunki tiedottaa testipaikasta ja -ajasta tarkemmin myöhemmin.
Kaupunki päättää loppuviikosta jatketaanko Jyväskylässä koronatilanteen takia yläkoulujen etäopetusta. Yläkoulujen siirosta viikoksi etäopetukseen päätettiin sunnuntaina.
– Paljonhan meillä on edelleen tartuntoja. Koulujen etäopetus on harkinnan alla ja sitä pohditaan. Ajattelisin tällä hetkellä, että isompi merkitys on sillä, että harrastukset ovat kaksi viikkoa tauolla, koska sieltä tartunnat häntii kouluillekin. Voisi ajatella alustavasti, että viikon etäopetuksella olisi saavutettu mitä oltiin hakemassa. Tarkempi arvioi tehdään loppuviikosta, pohtii Käsmä.
Henkilöliikennettä Vaalimaan raja-asemalla halutaan rajoittaa.
Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kymsote on esittänyt Rajavartiolaitokselle, että henkilöliikenne Vaalimaan raja-asemalla sallittaisiin ainoastaan niinä aikoina, kun raja-asemalla tehdään koronatestejä.
Ylen tietojen mukaan asiasta on käynnissä alustava keskustelu. Vielä on kuitenkin avoinna, millä aikataululla asia etenee.
Koronatestejä tehdään Vaalimaalla nyt kello 10–19 välisenä aikana. Ensi tiistaista alkaen testaamisaika laajenee niin, että testejä tehdään kello 7–21.30 välisenä aikana. Testejä tehdään jokaisena viikonpäivänä.
Kymsoten mukaan noin puolet rajanylityksistä tehdään testaamisaikojen ulkopuolella.
Vaalimaalla on huomattu, että henkilöliikennettä on siirtynyt testaamisajan ulkopuolelle viimeisen kahden viikon aikana, joina testejä on tehty.
– Kun testipiste menee kiinni, seuraavat kaksi tuntia on aika vilkasta aikaa. Selvästi on havaittu, että on tapahtunut väistöliike, Kymsoten turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Jarno Rämäkertoi Ylelle tiistaina.
Koronatesti Vaalimaan raja-asemalla on ilmainen ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Hallitus valmistelee parhaillaan muutosta tartuntatautilakiin. Koronaviruksen testaus Suomen rajoilla halutaan nykyistä velvoittavammaksi, käytännössä pakolliseksi.
– Meidän toive olisi, että valtioneuvostomuuttaisi testin pakolliseksi ja aukottomaksi, ja johon kaikki joutuisivat menemään, sanoo Kymsoten infektiotautien ylilääkäri Risto Pietikäinen.
Puolet positiivisista Kymenlaaksosta
Vaalimaalla kahden viikon aikana tehdyistä koronatesteistä positiivisia on ollut 25. Se on viisi prosenttia kaikista testatuista. Infektiotautien ylilääkäriRisto Pietikäisen mukaan positiivisten tulostenmäärä on ollut odotettua alhaisempi.
Ensimmäisellä testiviikolla noin puolet ja toisella testiviikolla noin 42 prosenttia kieltäytyi testistä.
– Pelätään, että työt eivät enää onnistu ja palkan saanti katkeaa, jos joutuu karanteeniin eikä ole mahdollisuutta tehdä töitä. Ja sitten todetaan, että kun testi ei ole pakollinen, siihen ei mennä ja oteta riskiä, turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Jarno Rämä sanoo.
Infektiotautien ylilääkäri Risto Pietikäinen kertoo, että suurin osa positiivisen testituloksen saaneista on suomalaisia tai kaksoiskansalaisia, joilla on suomalainen sosiaaliturvatunnus.
Heistä noin puolet asuu Pietikäisen mukaan Kymenlaaksossa, jolloin tartunnanjäljitys kuuluu Kymsotelle. Loput ovat muualta Etelä-Suomesta kuten pääkaupunkiseudulta, jolloin tartunnanjäljitys hoidetaan henkilön kotipaikan sairaanhoitopiirissä.
– Teemme tartunnan jäljityksen. Otamme puhelimitse yhteyttä ja kysymme oireista, panemme karanteeniin tai eristykseen. Katsomme, onko henkilö altistanut muita ja panemme karanteeniin, Pietikäinen selittää Kymsoten toimia.
Kaikkia ei ole tavoitettu
Venäläisillä tai muualta Itä-Euroopasta Vaalimaan raja-aseman kautta tulleilla ei ole suomalaista sosiaaliturvatunnusta. Heidät pyritään jäjittämään puhelimitse numerosta, joka Kymsotelle on annettu. Infektiotautien ylilääkäri Risto Pietikäinen sanoo, että kaikkia ei ole tavoitettu. Pietikäisen mukaan nämä ovat kuitenkin yksittäistapauksia.
Ongelmia on aiheutunut Pietikäisen mukaan lähinnä siitä, kun henkilö sanoo sairastaneensa koronaviruksen Venäjällä, mutta siitä ei ole riittävää todistusta. Todistuksesta pitäisi käydä ilmi esimerkiksi se, milloin lääkäri on todennut viruksen, onko testi ollut prc-testi ja yhteystiedot lääkärille.
–Täytyy olla melko hyvät todistukset, että uskomme. Pitäisi olla lääkärintodistus englanniksi. Minulle tarjottiin venäjänkielistä, mutta kun en osaa kieltä, en voi sitä arvioida.
Pietikäinen sanoo, että vastaavia ongelmia on myös niiden kohdalla, jotka tulevat lentokoneella Helsinki-Vantaan kautta. Osalla on esittää vaintekstiviesti siitä, että on sairastanut viruksen.
Pietikäisen mukaanVaalimaan positiivisten tulosten tartunnanjäljityksessä on ilmennyt, että ne, jotka kertovat sairastaneensa koronaviruksen, eivät omasta mielestään tarvitsisi karanteenia.
– Olemme yleensä panneet positiivisen tuloksen saaneet eristykseen varmuuden vuoksi. Jos he tulevat jatkossa, on ainakin yksi karanteeni- tai eristysjakso ollut Suomessa.
Pohjalaispoliisi on tuomittu virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoihin ja korvauksiin Pohjanmaan käräjäoikeudessa.
Käräjäoikeus katsoo, että Pohjanmaan poliisin rikoskomisario paljasti ilman oikeutta ja tahallisesti Kokkola-lehden toimittajalle tiedon esitutkinnan aikana, että Kokkolan kaupungin ympäristöpäällikköä epäillään törkeästä kavalluksesta ja virka-aseman väärinkäytöstä.
Tapaus sattui syyskuussa vuonna 2018.
Rikoskomisario tuomittiin maksamaan 30 päiväsakkoa, yhteensä 1 560 euroa.
Lisäksi hän joutuu korvaamaan Kokkolan ympäristöpäällikölle tuhat euroa toimintansa aiheuttamasta kärsimyksestä. Poliisi tuomittiin myös maksamaan ympäristöpäällikön oikeudenkäyntikulut eli reilut 5 000 euroa ja korvaamaan valtiolle todistelukustannukset sekä 80 euron rikosuhrimaksun.
Tieto rikosepäilystä oli vielä tuolloin salassa pidettävä asia, eikä sen paljastamiseen ollut painavaa syytä, katsoo käräjäoikeus. Rikoskomisarion paljastama tieto on käräjäoikeuden mukaan vaikuttanut rikosepäilyn julkitulemiseen ja julkisuuden laajuuteenkin osaksi.
Tuolloin Kokkolassa työskenteli vain yksi ympäristöpäällikkö, joten rikoskomisarion paljastama tieto oli helposti yhdistettävissä häneen. Ympäristöpäällikön kertomuksesta käy ilmi, että rikosepäilyn julkitulo mediassa aiheutti hänelle suuria vaikeuksia työ- ja yksityiselämässä.
Rikoskomisario kiisti virkasalaisuuden rikkomisen. Hän vetosi siihen, että toimittaja oli itse puhelinkeskustelussa kertonut tietävänsä, että kyse oli ympäristöpäälliköstä.
Poliisin mukaan oli mahdollista, että hän oli vastauksessaan maininnut annettuna tulleen "ympäristöpäällikön" epäillyksi ja siltä osin toiminut huolimattomasti.
Poliisi sanoi, ettei kuitenkaan osannut odottaa, että toimittaja olisi uutisoinut tapauksen ympäristöpäällikön nimellä. Hänen mukaansa nimen kertomatta jättäminen oli "viesti" toimittajalle, ettei poliisi julkista nimeä esitutkinnassa eikä myöskään toivo sitä lehden julkistavan.
