Kela-kyytejä hyödynnetään myös koronatesteissä. Asiakas voi mennä koronatestiin Kelan osittain korvaamalla taksikyydillä, jos terveydentila sitä vaatii tai joukkoliikennettä ei ole käytettävissä.
Yhdensuuntaisen matkan hinnasta omavastuuosuus on 25 euroa. Drive in -testissä autosta ei nousta pois, joten summa kattaa koko matkan. Jos testiin menijä jää kyydistä ja käy esimerkiksi terveysasemalla, maksaa koko matka hänelle 50 euroa.
On mahdollista, että myös taksimatkoja koronarokotuksiin tullaan joissakin tilanteissa ja tietyin ehdoin korvaamaan.
Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Lapissa Kela-taksikyytien välitystä hoitaa Menevä Oy. Yhtiön arvion mukaan Kela-korvattavan taksimatkan koronatestiin tekee Uudellamaalla kuukaudessa noin 300 ihmistä, Päijät-Hämeessä 100 ja Lapissa 30.
Toimitusjohtaja Tuomo Halmisen mukaan ainakin Menevän alueilla Kela-taksin koronatestiin saa melko nopeastikin.
– Käytännössä 1–2 tunnin varoajalla palveluntuottajan pitäisi löytää kyyti, mutta kyllä se tietysti meitä helpottaa, jos kyyti on tilattu esimerkiksi edellispäivänä.
Asiakas voi kysyä oikeudestaan Kela-korvattavaan taksiin samalla, kun soittaa itselleen koronatestiaikaa terveydenhuollosta.
Kyytejä koronatesteihin tarjotaan takseilla, joihin on asennettu pisarasuoja kuljettajan ja matkustamon väliin. Halmisen mukaan koronatestikyydit arveluttivat aluksi kuljettajia tartuntariskin vuoksi, mutta viime kesän jälkeen suojavarusteiden käytöstä ja riskiasiakkaiden kohtaamisesta on tullut hiljalleen arkipäiväisempää.
– Pitkään oltiin siinä ajatuksessa, että mitä vähemmän testikyytejä tulee ajettavaksi, sitä vähemmän kuljettajat ovat riskissä. Sittemmin tähän on totuttu ja huomattu, että esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset tapaavat asiakkaita samoilla varusteilla, Halminen kuvailee kehitystä.
Kanta-Hämeessä Kela-taksivälityksestä vastaavan Taksi Helsingin mukaan myös sillä on tietyt suojavarustellut autot, jotka osoitetaan koronatestimatkoille. Kanta-Hämeessä koronakyytejä tilataan muutamia päivässä.
Lakiuudistus: taksilla koronapiikille
Kela-korvaus taksimatkasta saattaa tulla mahdolliseksi myös koronarokotuskäynneillä. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan lakimuutosesitystä, jonka avulla koronarokotteen ottaminen olisi korvattavaa myös yksityisessä terveydenhuollossa.
Taustalla on työmarkkinajärjestöjen toive työterveyshuollon ottamisesta mukaan joukkorokotuksiin. Jos toimenpide on Kela-korvauksen piirissä, on myös matkakorvaus mahdollinen, joten sairausvakuutuslain vaikuttaisi myös Kela-kyyteihin. Myös tällöin perusteina korvauksen saamiseen olisivat terveydentila tai joukkoliikenteen puuttuminen.
Kela-takseja kolmella alueella välittävän Menevä Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Halminen toivottaa myös rokotekyydit tervetulleiksi.
– Kyllä me mielellämme niitä tietysti hoitaisimme. Tällaisena aikana takseilla ei ole liikaa töitä, ja olisimme ihan tyytyväisiä, jos korvattavuus tällä lailla syntyisi, hän toteaa.
Syytelista on niin hirveä, ettei kaikkia yksityiskohtia voi julkaista.
Yli kymmenen vuotta Tampereella asunutta miestä syytetään julmista sotarikoksista Liberian sisällissodassa. Sierraleonelainen Gibril Massaquoi vastaa syytteisiin muun muassa kymmenistä murhista ja kahdeksasta törkeästä raiskauksesta. Hänen syytetään myös käskeneen polttamaan elävältä lapsia ja olleensa itse läsnä tässä. Miestä syytetään myös kannibalismista.
"Minä olen Angel Gabriel ja olen viimeinen, jonka tapaatte ennen Jumalaa", oli hän väitetysti sanonut ennen kahden miehen teloittamista. Toisessa teloituksessa hänen väitetään sanoneen: "Ennen kuin näet Jumalan, sinun on nähtävä enkeli".
Ylen toimittaja Anu Leena Koskinen seuraa oikeudenkäyntiä torstaina Pirkanmaan käräjäoikeudessa hetki hetkeltä. Koronarajoitusten vuoksi oikeuskäsittely alkaa vähän myöhässä.
Syytteet liittyvät Massaquoin väitettyihin tekoihin Liberian toisessa sisällissodassa 20 vuotta sitten.
Syyttäjän teonkuvauksessa mainitut väitetyt rikokset ovat hyvin raakoja. Yle kertoo raakuuksista vain sellaiset yksityiskohdat, jotka ovat väitettyjen tekojen vakavuuden ymmärtämiseksi tarpeellisia.
Syytetty oli näkyvässä roolissa Sierra Leonen ja Liberian konflikteihin osallistuneessa kapinallisarmeija Revolutionary United Frontissa (RUF).
Oikeutta käydään Tampereen lisäksi Sierra Leonessa ja Liberiassa. Tuomio on tarkoitus antaa syksyllä 2021.
Massaquoi on kiistänyt syyllisyytensä. Puolustuksen mukaan hän ei ole ollut Liberiassa kesäkuun 2001 jälkeen.
Ekonomistit arvioivat pikakommenteissaan Suomen bruttokansantuotteen supistuneen viime vuonna 3,1–3,2 prosenttia.
Arviot perustuvat Tilastokeskuksen lukuihin, joiden mukaan kausitasoitettu bruttokansantuote kohosi loka-joulukuussa noin 0,2 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Joulukuussa kausitasoitettu tuotanto laski kuitenkin 0,8 prosenttia marraskuusta.
Työpäiväkorjattu bkt jäi loka-joulukuussa 2,0 prosenttia vuoden takaista alemmaksi. Joulukuussa työpäiväkorjattu tuotanto laski 1,8 prosenttia vuoden takaisesta.
– Ennen joulukuuta oli näyttänyt siltä, että Suomi olisi lähes immuuni koronan toiselle aallolle, mutta aamun tilasto osoitti, että niin ei sentään ole, kirjoittaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.
Hänen mukaansa tuotannon supistuminen joulukuussa oli odotettua koronatilanteen pahenemisen seurauksena. Talouden tilaa on silti edelleen syytä pitää olosuhteisiin nähden hyvänä, eli ei puhuta romahduksesta.
– Vaikka suhdannetilanne ei ole huikea, ei siis ole merkkiä siitä, että talous romahtaisi samaan tapaan kuin viime keväänä. Todennäköisempää on, että lähikuukaudet mennään säästöliekillä, Appelqvist arvioi.
Handelsbankenin pääekonomisti Timo Hirvonen ennakoi Suomen talouden kasvavan alkaneen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, vaikka talouden rajoittamistoimia on kiristetty sekä kotimaassa että ulkomailla.
– Odotamme talouden aktiviteetin piristyvän alkuvuoden jälkeen, kun talouden rajoittamistoimia puretaan ja massarokotukset saadaan käyntiin, hän kirjoittaa.
Tarkentumiset voivat olla suuria suhdannekäänteissä
Tilastokeskus tarkensi marraskuun työpäiväkorjattua tuotantoa –0,8 prosenttiin verrattuna toissa vuoden marraskuuhun. Aiempi ennakkotieto oli –0,4 prosenttia.
Tilastokeskus huomauttaa, että tarkentumiset voivat etenkin suhdannekäänteissä olla suuria.
Työpäiväkorjattuna alkutuotanto kasvoi joulukuussa noin kuusi prosenttia vuoden takaisesta. Jalostus laski noin prosentin ja palvelut noin kaksi prosenttia.
Työllisten määrän ennakoidaan vähentyneen loka-joulukuussa noin 1,5 prosenttia toissa vuoden vastaavasta neljänneksestä.
Ensimmäisen kerran väärien seteleiden tilaus lähti tammikuussa 2016. Pirkanmaalaisen miehen syytetään tilanneen Silkkitieltä silloin viisi väärää 50 euron seteliä. Mies maksoi tilauksen, mutta tuotteet eivät tulleet jostain syystä koskaan perille ulkomailta.
Kuukautta myöhemmin mies tilasi syytteen mukaan uudestaan väärää rahaa. Tilaus lähti jälleen Silkkitien kautta, nyt eri paikasta. 30 kappaletta vääriä 50 euron seteleitä tuli tällä kertaa perille. Niissä oli vesileima ja muita tunnisteita.
Samasta paikasta tuli taas 30 väärää seteliä samana keväänä. 60 väärän setelin määrää voi pitää merkittävänä, koska puolessa vuodessa Suomesta on löytynyt yhteensä 300 väärää seteliä. Suomessa liikkuu väärää rahaa verrattain harvoin.
Salatussa Tor-verkossa vuosina 2013–2019 toiminut kauppapaikka Silkkitie on tullut tutuksi erityisesti huumekaupasta. Tulli takavarikoi Silkkitien verkkopalvelimen keväällä 2019. Tullin mukaan Silkkitienä ja Valhallana tunnettu kauppapaikka oli yksi pitkäikäisimmistä ja kansainvälisesti tunnetuimmista salatussa verkossa toimineista huumausaineita myyneistä kauppapaikoista.
Tullin mukaan Silkkitie-kauppapaikalla oli sen toiminta-aikana noin 400 000 nimimerkkiä. Koko kauppapaikan liikevaihto oli noin 50 miljoonaa euroa.
Syytetty on tunnustanut
Nyt oikeudessa käsiteltävänä oleva tapaus paljastui, kun keväällä 2016 vääriä seteleitä alkoi yhtäkkiä ilmestyä Pirkanmaan Lempäälässä. Väärää 50 euron seteliä käytettiin ensin Siwassa maksuvälineenä. Sitten samana päivänä Ideaparkin myymälässä väärennöksellä yritettiin ostaa tuotteita. Ideaparkin talletusautomaatista löytyi vielä väärä 50 euron seteli.
Vielä vuoden 2016 joulukuussa miehen syytetään tilanneen taas vääriä 50 euron seteleitä, mutta tuotteet eivät maksun jälkeen tulleet perille.
Mies on tunnustanut tehneensä väärän rahan tilaukset ja huumausainetilaukset. Hänen käyttäjätunnuksellaan oli syyttäjän mukaan tehty Silkkitielle bitcoin-siirtoja. Tilauksia tehtiin tai yritettiin tehdä useista eri maista.
Miehelle vaaditaan ehdollista vankeutta rahanväärennyksistä, rahanväärennyksen yrityksistä ja huumausainerikoksesta. Miehelle on luettu syytteet Pirkanmaan käräjäoikeudessa.
Äiti julkaisee helmikuun alussa Facebookin vauvaryhmässä kuvan, jossa vauvan molemmista kämmenistä on nahka lähtenyt irti. Äiti kysyy ryhmäläisiltä, mistä voisi olla kyse ja pitäisikö soittaa lääkärille. Ryhmäläiset alkavat spekuloida, mikä olisi voinut aiheuttaa ihon repeämisen. Moni kehottaa äitiä ottamaan pikaisesti yhteyttä lääkäriin. Myöhemmin selviää, että vauvan käsissä on palovammat, jotka olivat tulleet vauvan ollessa muualla hoidossa.
Facebookin vauvaryhmät ovat vanhempien kohtauspaikkoja, joissa kysytään neuvoja kaikesta raskauteen ja vauva-arkeen liittyen: vauvan kehityksestä, syömisestä ja syömättömyydestä, uniongelmista, kakasta ja parisuhteesta.
Jaetaan kuvia välikausihaalareista ja sormiruokailun sotkusta. Vanhemmat ovat oman elämänsä kokemusasiantuntijoita jakaessaan neuvojaan lastenhoidosta.
Facebookissa on kymmeniä vauvaryhmiä, ja yhdessä ryhmässä voi olla tuhansia jäseniä: esimerkiksi Vauva 2020 -ryhmässä on 11 000 jäsentä ja Helmikuiset 2021 -ryhmässä 1 700 jäsentä. Vanhemmat perustavat ryhmiä spontaanisti, ja keskustelua valvoo muutama vapaaehtoinen.
Tässä jutussa käytetyt nimettömät esimerkit eivät liity jutussa haastateltuihin henkilöihin tai Kesäkuiset 2020 -ryhmään.
Noora Sillanpää on hyvin aktiivinen keskustelija vauvaryhmässä. Tosin vakavassa tilanteessa hän olisi yhteydessä suoraan neuvolaan eikä jäisi odottamaan ryhmän neuvoja.
Sinituulia Valkonen on jyväskyläläinen kahden lapsen äiti ja Kesäkuiset 2020 -ryhmän perustaja ja ylläpitäjä. Ryhmän henkeä hän kehuu hyväksi ja keskustelutyyliä pääosin toisia kunnioittavaksi.
Välillä äitejä pitää muistuttaa, ettei vauvoista saa julkaista alastonkuvia tai että kakkakuvan saa laittaa vasta kommentteihin, mutta muuten moderoitavaa on loppujen lopuksi aika vähän.
Sana on vapaa, mutta yhden aiheen Valkonen on rajannut pois: Lääkkeisiin liittyvää keskustelua ei sallita. Raskausaikana moni kysyi erilaisten lääkkeiden sopivuudesta, ja ryhmäläiset vastasivat omiin kokemuksiinsa pohjaten.
Valkonen kielsi lääkekeskustelut ja kehotti kääntymään Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin äideille suunnatun lääkeneuvonnan eli teratologisen tietopalvelun puoleen.
– En halunnut ottaa sitä riskiä, että vahingossa joku antaisi väärää tietoa, kun emme ole lääketieteen tai lääkeaineiden asiantuntijoita, sanoo Valkonen.
Kun ei ole äitikavereita, keltä kysyä
Noora Sillanpää liittyi Facebookin vauvaryhmään jo raskausaikana. Sylissä hänellä on Venla-vauva.Arash Matin / Yle
Jos tuoretta äitiä Noora Sillanpäätä mietityttää joku asia vauva-arkeen liittyen, kääntyy hän Kesäkuiset 2020 -ryhmän puoleen. Vastauksia tulee nopeasti kymmeniä.
Sillanpää on yksi aktiivisimpia keskustelijoita Kesäkuiset 2020 -ryhmässä, jossa on lähes 2 000 jäsentä. Heitä kaikkia yhdistää se, että heille on syntynyt lapsi kesäkuun tienoilla. Sillanpää liittyi ryhmään raskauden alkuvaiheessa ja on siitä lähtien tehnyt keskustelunavauksia vähintään kerran viikossa.
– Olen luonteeltani stressaavaa tyyppiä, ja minulla oli mielessä tosi paljon kysymyksiä jo raskausaikana. Minun ei tarvitse olla jatkuvasti yhteydessä neuvolaan, kun voi kysyä toisilta äideiltä, sanoo 25-vuotias Sillanpää.
Raskausaikana Sillanpää pelkäsi kovasti keskenmenoa ja säikähti erilaisia tuntemuksia kehossaan. Mieltä rauhoitti, kun hän jutteli vauvaryhmäläisten kanssa.
Sillanpää tykkää siitä, että Kesäkuiset-ryhmästä saa hyviä vinkkejä myös arjen pieniin asioihin, joita ei viitsi neuvolasta kysyä: kuinka viikata lastenvaatteet tai mikä olisi hyvä paikka hoitopöydälle.
– Minulla ei ole äitikavereita, joilta kysyä neuvoa. Korona-aikana tämä vanhemmuus on välillä aika yksinäistä. Kiva, että on edes tämä Kesäkuiset-ryhmä, jossa voi olla yhteydessä muihin äiteihin, Sillanpää sanoo.
Vaikka vauvaryhmä on Sillanpäälle tärkeä tiedonlähde, on hänelle selvää, että vakavissa tilanteissa hän ottaisi yhteyttä suoraan neuvolaan tai tarvittaessa hätäkeskukseen.
Ahkerasta kysyjästä tehtiin lastensuojeluilmoitus
Eräs äiti kysyy vauvaryhmässä usein ja pienistäkin arkisista asioista. Äidin mukaan toinen ryhmäläinen oli tehnyt lastensuojeluilmoituksen, koska epäilee usein kysyvän äidin valmiuksia pitää huolta lapsestaan. Moni ryhmäläinen tuomitsi lastensuojeluilmoituksen liioitteluna.
Välillä tunteet kuumenevat. Vanhemmuus otetaan nykyään hyvin vakavasti, ja se näkyy myös vauvaryhmien keskusteluissa.
Sinituulia Valkosen tietoon ei ole tullut, että hänen ylläpitämässä ryhmässään olisi tehty lastensuojeluilmoituksia toisista ryhmäläisistä. Hän ei ole kuitenkaan yllättynyt.
– Välillä tuntuu, että joku saattaa hermostua jo siitä, että toinen tekee asiat eri tavalla kuin itse tai jos ei noudateta täsmällisesti virallisia ohjeita, sanoo Valkonen.
Sinituulia Valkosen mukaan syöminen ja ruoka on aihe, joka herättää paljon tunteita Kesäkuiset 2020 -ryhmässä.Sinituulia Valkonen
Valkosen mukaan vauvaryhmäläiset ovat hyvin perillä virallisista suosituksista, kuten kielletyistä ruoka-aineista tai millainen sänky on turvallinen vauvalle.
Vauvojen siirryttyä maisteluvaiheeseen ilmestyi ryhmään kuvia sitterissä syövistä vauvoista. Nopeasti tulivat myös ensimmäiset kommentit, joissa muistutettiin, että vauvaa ei saisi syöttää sitterissä tukehtumisriskin takia. Osa kommenteista oli hyvin kärkkäitä.
Valkosen mukaan on hyvä, että vanhemmat muistuttavat toisiaan virallisista suosituksista. Olisi kuitenkin tärkeää miettiä, kuinka asiansa ilmaisee.
– Kannattaa lukea oma kommentti läpi ajatuksen kanssa ennen kuin julkaisee, ettei vahingossa ole hyökkäävä. Muistetaan ystävällinen ja toisia kunnioittava sävy, Valkonen summaa.
Mielipiteitä jakaa myös se, pitäisikö isät päästää ryhmiin jäseniksi. Somevaikuttaja ja tuore äiti Nata Salmela aiheutti omassa ryhmässään kiivaan keskustelun ehdottaessaan ryhmän avaamista isille.
Valkosen ylläpitämä Kesäkuiset 2020 -ryhmä on vain äideille – niin kuin valtaosa vauvaryhmistä. Valkonen perustelee päätöstä sillä, että kynnys kysyä raskauteen, synnytykseen ja vauva-aikaan liittyvistä aroistakin asioista voi olla korkeampi, jos ryhmässä on myös miehiä.
– Nyt kun vauvat ovat syntynet ja miehiä on vuorostaan jäämässä vanhempainvapaalle, enemmän ihmetellään, miksi miehet eivät pääse ryhmään. Mielestäni ryhmää ei voi kesken kaiken vaihtaa miehille nähtäväksi. Se olisi kurjaa heitä kohtaan, jotka ovat kirjoittaneet ryhmään ajatuksella, etteivät miehet tulisi näkemään niitä, perustelee Valkonen.
Terveydenhoitaja: Älä unohda neuvolaa
Myös neuvoloissa on huomattu somen vauvaryhmien kasvava merkitys vanhempien tiedonlähteenä. Espoon neuvoloiden terveydenhoitaja Maria Metzlerin mukaan parhaimmillaan vauvaryhmät antavat arvokasta vertaistukea – varsinkin nyt korona-aikana, kun monet vauvojen vanhemmille suunnatut palvelut ja harrastukset ovat tauolla.
Välillä kuitenkin hämärtyy, mihin asti toisten vanhempien neuvot riittävät ja milloin pitäisi ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. Metzler ei kommentoi yksittäisiä tapauksia, mutta yleisellä tasolla hän sanoo, että myös neuvolaan voi olla yhteydessä hyvin matalalla kynnyksellä.
– Kaikissa asioissa, mikä huolettaa, voi olla yhteydessä neuvolaan. Ei kannata jäädä pelkkien someryhmän neuvojen varaan. Esimerkiksi meidän neuvoloissa on puhelinpalvelu ja chatti, joihin espoolaiset voivat ottaa yhteyttä vaikka nimettömänä, sanoo Metzler.
Metzler toivoo, että vaikka vanhempi olisi saanut vauvaryhmästä vastauksen mieltä painavaan kysymykseen, olisi silti tärkeää tuoda asia esille myös neuvolassa. Vauvan uniongelmilla tai erikoisella kakan värillä voi olla merkitystä kokonaisuuden kannalta.
Metzlerillä on yli 10 vuoden työkokemus neuvolasta. Sinä aikana somesta on tullut luonnollinen osa vanhempien elämää.
– Osa vanhemmista elää niin tiiviisti somessa, että kaikki sieltä luettu on totta, Metzler sanoo.
Pienistä säröistään huolimatta Metzler pitää Facebookin vauvaryhmiä hyvänä juttuna.
– Kaikessa parhaudessaan ne tukevat vanhemmuutta.
Keskustelu on avoinna 17.2. klo 23 asti.
Juttua muokattu 16.2. klo 15.41: Korjattu tieto, että Nata Salmela olisi erotettu vauvaryhmästä sen takia, että hän ehdotti ryhmän avaamista isille. Tarkennettu sanamuotoja liittyen lastensuojeluilmoitukseen.
Suomessa toimiva peliyhtiö Supercell kertoo, että yhtiön mobiilipelit säilyttivät viime vuonna suosionsa ja kasvattivat kuukausittaisia pelaajamääriään. Kannattavuus ja liikevaihto kuitenkin supistuivat.
Kannattavuudesta kertova käyttökate supistui 21 prosenttia 407 miljoonaan euroon. Liikevaihto putosi seitsemän prosenttia 1,3 miljardiin euroon.
Supercell oli tuloksen heikentymisestä huolimatta erittäin kannattava yhtiö, sillä käyttökate oli 31 prosenttia liikevaihdosta.
Supercellin vuonna 2018 julkaisema peli Brawl Stars nousi viime vuonna miljardipelien luokkaan Hay Dayn, Clash of Clansin, Boom Beachin ja Clash Royalen joukkoon.
– Olemme ylpeitä siitä, että olemme voineet Suomesta käsin tuoda maailmalle näin menestyneitä ja suosittuja viihdetuotteita, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Paananen tiedotteessa.
Markkinointikulut ovat kasvaneet
Paanasen mukaan tuloksen laskua selittää ennen kaikkea kirjanpitoon liittyvät käytännöt myynnin ja kulujen jaksotusten osalta sekä kasvaneet markkinointikustannukset.
Reilusti yli puolet markkinointikuluista tulee panostuksista pelaajayhteisöön. Supercell tekee peliyhteisölle esimerkiksi pelimaailmoja syventäviä animaatioita.
– Vaikka tulos laskikin, se on mielestäni edelleen ihan hyvä 340 hengen firmalta, Paananen sanoo.
– Meillä on nyt paremmat pelitiimit kuin koskaan. Jos onni on jatkossakin myötä, meillä on hyvä mahdollisuus tuoda markkinoille uusia hittipelejä. Uskon, ettemme ole vielä nähneet Supercellin parhaita vuosia.
Korjattu 16.2. klo 11.21: poistettu otsikosta virheellinen maininta Brawl Starsin miljardista käyttäjästä.
– Yritämme noudattaa suosituksia: turpasuojausta ja käsienpesua. Olemme täällä myös niin harvassa.
Siinä syyt, miksi korona on pysynyt loitolla polvijärveläisen Kari Pirhosen mielestä. Samaa mieltä on kylänraitilla potkukelkkaileva Anja Pehkonen.
– Turvaetäisyyksiä noudatetaan hyvin ja maskien käyttö on lisääntynyt, hän pohtii.
Pohjois-Karjalassa sijaitseva Polvijärvi on yksi monista pikkukunnista, jotka ovat koronaepidemian aikana selvinneet vähällä.
Kymmenet kunnat ovat pysytelleet alusta lähtien epidemian perustasolla. Polvijärveä ei Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koronakartalla toistaiseksi näy.
Lähes koko Itä-Suomi on jälleen epidemian perustasolla. Ainoastaan Itä-Savo on kiihtymisvaiheessa.
Tartuntaryppäät on saatu taltutettua kunnissa nopeasti. Tässä ovat onnistuneet myös alueen suuret kaupungit kuten Kuopio, Joensuu ja Mikkeli.
Pohjois-Karjalassa sijaitsevaa Polvijärveä ei näy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koronakartalla.Heikki Haapalainen / Yle
Todennäköisesti merkittävin tekijä hyvään tilanteeseen on väestötiheys. Mitä harvemmassa asutaan, sitä pienemmäksi riski muodostuu ja kontaktien määrä pysyy vähäisempänä. Aivan pienimmillä paikkakunnilla ei ole ruuhkabusseja, ei suuria ostoskeskuksia eikä lukuisia eri ravintoloita. Kohtaamispaikkoja on yksinkertaisesti vähemmän.
Kuopion yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Antti Hedman uskoo, että onnistuminen on useiden tekijöiden summa. Yksi näistä on juuri harva asutus.
– Olemme täällä sisämaassa ja esimerkiksi meillä Pohjois-Savossa ei ole ulkorajoja ollenkaan. Viruksen tuleminen tänne on hitaampaa, Hedman pohtii.
Kuopion yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Antti Hedman arvioi, että kunnat ovat suoriutuneet koronaepidemian hoidosta hyvin.Riikka Myöhänen / KYS
Nopea tartuntaketjujen jäljitys on onnistunut hyvin
Mitä tiheämmässä ihmiset ovat, sitä vaikeampaa on esimerkiksi tartuntojen jäljittäminen. Työ on haastavaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa.
Kuopiossa koronaepidemian kiihtymisvaiheeseen on siirrytty kahdesti. Molemmilla kerroilla tilanne on saatu hallintaan nopeasti. Tärkeässä roolissa ovat olleet kaupungin tartunnanjäljittäjät.
– Kun ketjut saadaan rajattua, niin tartunnat säilyvät ketjujen sisällä. Tilanne on rauhoittunut parissa viikossa. Olemme olleet onnellisessa asemassa, kun tauti ei ole päässyt leviämään ympäriinsä, toteaa Hedman.
Myös Kuopion kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Raija Savolainen pitää tartunnan jäljittämistä tärkeänä tekijänä siihen, että koronatilanne on pysynyt hyvin hallinnassa.
Jäljittäjiä Savolainen kuvailee erittäin ammattitaitoisiksi. Kuopion ryhmässä on terveydenhoitajia ja sairaanhoitajia, joilla on koulutus ennaltaehkäisevään työhön.
Jäljittäjillä on myös runsaasti ideoita ja erilaisia reittejä jäljitykseen. Yksi väylä on sosiaalisen median seuraaminen. Sieltä on saatu hyviä vinkkejä esimerkiksi siihen, missä nuoret ovat kokoontuneet.
– Tämä porukka on meidän valttikortti, kiittelee Savolainen.
Vähemmän maahanmuuttajia
Myös maahanmuuttajien vähäisemmällä määrällä arvioidaan olevan vaikutusta koronatilanteeseen. Itä-Suomessa vieraskielisiä on reilu 3 prosenttia väestöstä.
Esimerkiksi Etelä-Suomessa ja Varsinais-Suomessa maahanmuuttajaryhmissä on tullut esille laajoja tartuntaketjuja. Uudellamaalla maahanmuuttajataustaisia on 14,2 prosenttia väestöstä.
– Kommunikaatiossa ja viestinnässä on varmasti ollut haasteita siellä, uskoo KYSin Antti Hedman.
Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Soile Lahti arvioi, että kielihaasteiden lisäksi on ylitettävä myös kulttuuriin liittyvä muuri.
– Joissain kulttuureissa luottamus viranomaisiin on heikompaa, Lahti sanoo.
Kuopiossa koronainfoa on käännetty jo useille eri kielille. Tartuntataudeista vastaavan lääkärin Raija Savolaisen mukaan eri kulttuurien edustajia on onnistuttu tavoittamaan hyvin.
Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Soile Lahti kertoo, että viranomaisten välillä on ollut toimiva yhteistyö.Toni Pitkänen / Yle
Useat Ylen haastattelemista asiantuntijoista antavat kansalaisille kiitosta suositusten noudattamisesta. Sitä pidetään yhtenä tärkeimpänä tekijänä taistelussa koronaepidemiaa vastaan.
– Meidän alueella suosituksia noudatetaan tosi hyvin. Ihmiset yrittävät tehdä parhaansa tämän eteen, kehuu Avin Lahti.
Moni muistuttaa kuitenkin, että esimerkiksi Kuopion kokoisessa kaupungissa ei ole ollut hyvin laajoja tartuntaketjuja. Sellaisten suhteen Antti Hedman korostaa, että kyse on puhtaasti sattumasta. Ei ole poppaskonsteja, joilla tilanne on pysynyt niin hyvin hallinnassa.
– Jyväskylässäkin sattui vain olemaan vaihto-opiskelijoita, jotka päättivät osallistua ravintolatapahtumaan. Sellainen voisi tapahtua myös täällä.
Kaiken kaikkiaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella on noudatettu valtakunnallisia koronaohjeita kuten esimerkiksi THL:n työkalupakkia.
– Omia kikkoja ei ole ollut. Kunnat ovat toimineet koronaepidemian hoidossa hyvin, kiittelee Hedman.
Kaksi ihmistä kuoli, kun Oulun suuntaan ajanut henkilöauto törmäsi kulkusuunnassaan oikealle kääntymässä olleen kuorma-auton perään. Tämän seurauksena henkilöauto ajautui vastaantulevien kaistalle ja törmäsi vielä Oulun suunnasta tulleeseen linja-autoon.
Poliisi arvioi tässä vaiheessa, että tiellä oli pöllyävää pakkaslunta, joka saattoi heikentää näkyvyyttä, jonka vuoksi henkilöauto törmäsi edellä olleeseen kuorma-autoon kohtalokkain seurauksin.
Kymmenkunta linja-autossa ollutta henkilöä kävi tarkastettavana Kuusamon terveyskeskuksessa. Kukaan linja-autossa olleista ei loukkaantunut vakavasti. He saivat samalla kriisiapua onnettomuuden johdosta.
Onnettomuuspaikka oli noin 14 kilometriä Kuusamosta Pudasjärven suuntaan hieman Tavelan eteläpuolella.
Koska on minun vuoroni saada koronarokote? Tämä lienee rokotekysymyksistä se yleisin, mutta todella vaikeasti vastattava. Jos olet pari-kolmekymppinen, perusterve ja työikäinen, aikasi ei ole vielä. Koska sitten?
Takaisin Pasilaan -podcast keräsi Ylen verkkosivulla kysymyksiä 15-29-vuotiailta koronarokotteisiin liittyen ja kutsui studioon Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän jäsenen, lasten infektiolääkäri Terhi Tapiaisen vastaamaan nuorten vaikeisiin kysymyksiin.
Voiko mennä bileisiin, kun vanhukset on rokotettu? Onko rokotteen valmistuksessa käytetty kananmunaa? Milloin minut rokotetaan? Koronarokotukset aloitetaan työikäisten joukossa kevään aikana ja luonnollisesti myös kuulijoidemme keskuudessa on herännyt kysymyksiä. Takaisin Pasilaan keräsi kysymyksiä alle kolmekymppisiltä ja hankimme Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän infektiolääkäri Terhi Tapiaisen vastaamaan mieltä polttaviin kysymyksiin.
Miksi Suomi on valinnut koronarokotusstrategian, jossa vanhukset rokotetaan ennen nuoria ja työikäisiä? Kun Suomessa hoidetaan esimerkiksi syöpää tai vaikkapa nivelsairauksia, nuoret kiilaavat vanhusten eteen lähes poikkeuksetta hoitojonoissa. Kuitenkin koronarokotestrategiassa vanhukset menevät nuorten edelle.
– Taustalla on valtava arvomaailma. Jokaisen ihmisen elämä on yhtä tärkeä riippumatta sen kestosta. Tällä järjestyksellä suojelemme kaikkein haavoittuvaisempia. Tapiainen sanoo.
Tapiainen vastaa myös kysymyksiin piikkikammosta, koronarokotteen reseptistä ja siitä, voisiko mennä bilettämään, kun vanhukset on rokotettu. Lisäksi Tapiainen vastaa siihen vaikeimpaan: koska nuori saa rokotteen.
– Jos ei vielä kesällä, niin viimeistään syksyllä. Tapiainen summaa.
Ärhäkämmin leviävää koronaviruksen brittimuunnosta on todettu Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella jo 9 ihmisellä. Ensimmäiset Ruotsin Skellefteån akkutehdastyömaalta levinneet virusmuunnostapaukset varmistuivat viime perjantaina.
Tuolloin Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eli Soiten saldona oli neljä ja Lapin sairaanhoitopiirissä kaksi brittimuunnosta.
Tiistaihin mennessä Ruotsin Skellefteån tartuntaketju on tuonut alueelle 15 koronatartuntaa ja lisäksi kolme jatkotartuntaa. Näistä yhdeksän on varmistettu brittimuunnokseksi.
Soiten infektioylilääkäri Marko Rahkonen arvioi jo viime perjantaina, että tartuntoja varmistuu vielä lisää. Koska virusmuunnoksen leviämistä alueelle pidettiin hyvin todennäköisenä, karanteeniin ohjattiin tavallista herkemmin myös koronapositiivisen kanssa tekemisissä olevia ihmisiä.
Virusmuunnokset testaa THL Helsingissä.
Northvoltin akkutehdastyömaalla Ruotsissa työskentelee noin 1 100 ihmistä eri puolilta maailmaa, heistä arviolta 200–300 on suomalaisia. Keski-Pohjanmaalta työmaalla on ollut mukana noin viisi yritystä. Työntekijöistä jo valtaosa on palannut Suomeen.
Northvoltin akkutehtaalla oli reilu viikko sitten todettu jo yli 150 koronapositiivista.
Helsingin käräjäoikeus on antanut ratkaisunsa harvinaisessa oikeudenkäynnissä.
Käräjäoikeus on hylännyt kahden poliisin syytteet virkarikosjutussa. Oikeus katsoo tiistaina antamassa ratkaisussaan, että kuuluminen rikollisjärjestöön ei ole salassa pidettävä asia.
Keskusrikospoliisin (KRP) rikosylikomisario Rabbe von Hertzen ja hänen alaisenaan työskennellyt naispoliisi olivat syytteessä virkarikoksista, kun he olivat kertoneet Bandidokseen kuuluvista jäsenistä Helsingin kaupungille.
– Olen helpottunut, sanoi rikosylikomisario Rabbe von Hertzen Ylelle tiistaina iltapäivällä.
Hänen mukaansa oikeuden ratkaisu on voitto poliisille järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.
– Tämä tuntuu hyvältä, kun on kokenut tekevänsä ennalta estävää järjestäytyneen rikollisuuden torjuntatyötä. Jos päätös olisi ollut toisensuuntainen, se olisi aika lailla ollut meidän mahdollisuuksiamme kuristava.
Syyttäjä ei ole vielä päättänyt, aikooko hän valittaa käräjäoikeuden ratkaisusta.
–Tutustun päätöksen perusteluihin. Päätän tulevan viikon aikana, valitanko hovioikeuteen ratkaisusta, erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen viestitti Ylelle.
Helsingin käräjäoikeus käsitteli virkarikossyytteitä helmikuun alussa. Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Rabbe von Hertzen osallistui oikeudenkäyntiin videon kautta.Jorge Gonzalez / Yle
Oikeus: Terveys ja perhe ovat yksityisasioita – ei rikollisryhmään kuuluminen
Lain mukaan jokaisen yksityisasioita ovat esimerkiksi perhe-elämään, elintapoihin ja vapaa-ajan harrastuksiin kuuluvat asiat. Myös osallistuminen yhdistystoimintaan ja poliittinen vakaumus ovat yksityisen suojan piiriin kuuluvia asioita.
KRP:n poliisien oikeudenkäynnissä oli kyse juuri siitä, onko rikollisjärjestöön kuuluminen yhdistystoimintaan kuuluva asia, joka on pidettävä salassa.
Syyttäjä katsoi, että on.
– Salassapito koskee henkilön osallistumista yhdistystoimintaan. Sillä ei ole merkitystä, millainen kerho on kyseessä, sanoi pääkäsittelyssä erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen.
Helsingin käräjäoikeus on nyt siis eri mieltä.
– Jäsenyys tai osallisuus rikoksia harjoittavassa yhteisössä ei ole sellainen yksityiselämään liittyvä seikka, että se olisi salassa pidettävä, toteaa oikeus päätöksessään.
Oikeus lyttäsi täysin syyttäjän näkemyksen
Helsingin käräjäoikeus katsoo ratkaisussaan, että poliisien Helsingin kaupungille antamassa lausunnossa oli maininta asianomistajien yhteydestä Bandidos MC:hen.
Poliisien lausunto liittyi tontin vuokraamiseen.
Helsingin kaupunki oli vuokraamassa vuonna 2017 tonttia Helsingin Kyläsaaresta kolmelle yhtiölle. Kaupunki pyysi poliisilta tietoja yhtiöiden vastuuhenkilöistä.
Poliisien antamassa lausunnossa kerrottiin, että yhden yhtiön hallituksessa oli kaksi Bandidoksen jäsentä ja muillakin vastuuhenkilöillä oli kytköksiä rikollisryhmään. Lausunnossa myös todettiin, että oikeus on aiemmin katsonut Bandidoksen olevan vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytynyt ryhmä.
Syyttäjä katsoi, että poliisit olivat syyllistyneet tuottamukselliseen tekoon. Syyttäjän näkemyksen mukaan poliisit eivät siis toimineet tahallaan, vaan ikään kuin vahingossa tulivat kertoneeksi salassa pidettävää tietoa Helsingin kaupungille.
Helsingin käräjäoikeus lyttää syyttäjän näkemyksen.
Oikeuden mukaan poliisit eivät syyllistyneet edes tuottamukselliseen tekoon.
– Heille ei voi lukea syyksi edes tuottamusta, koska he (syytetyt) nimenomaan ovat arvioineet ja punninneet asiaa. He ovat katsoneet, että he voivat kyseiset tiedot luovuttaa, todetaan oikeuden ratkaisussa.
Puolustus vetosi oikeudessa siihen, että julkisuuslaki on tällä hetkellä moniselitteinen. Käräjäoikeus on puolustuksen kanssa samaa mieltä ainakin osittain.
– Oikeustilaa voidaan pitää jossain määrin epäselvänä, Helsingin käräjäoikeus toteaa päätöksessään.
Syyttäjä Anja Rinkinen keskusteli Helsingin käräjäoikeudessa asianajaja Jukka Juuselan kanssa. Juusela edusti oikeudenkäynnissä Bandidokseen kuuluvia henkilöitä.Jorge Gonzalez / Yle
Poliisin ei tarvitse maksaa Bandidoksen jäsenille
Bandidokseen tai sen lähipiiriin kuuluvat henkilöä vaativat oikeudenkäynnissä vahingonkorvauksia poliisilta.
Viisi henkilöä vaati kukin itselleen 1 000 euroa vahingonkorvausta. Korvausvaatimus perustui siihen, että sen vaatijoiden mukaan poliisin lausunto oli loukannut heidän kunniaansa ja elinkeinovapauttaan.
Koska syytteet kaatuivat, poliisien ei tarvitse maksaa vahingonkorvauksia kenellekään.
Helsingin käräjäoikeuden ratkaisu ei ole lainvoimainen.
Juttua täydennetty klo 16.30. Lisätty erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkisen kommentti.
Gastrokirurgi Ville Väyrynen teki vanhan Keski-Suomen keskussairaalan viimeisen leikkauksen ennen sairaalan muuttoa. Muutamaa tuntia myöhemmin hän teki upouuden sairaala Novan ensimmäisen kirurgisen operaation.
– Sairaalan muutto on malliesimerkki siitä, miten itse kukin joutuu keskellä työuraa opettelemaan uutta nopealla tahdilla, sanoo Väyrynen.
Sairaalan henkilökunta on tällä hetkellä kovilla, sillä normaalin hoitotyön ohella on opeteltava toimimaan uusissa tiloissa. Kaikki on uutta ovien avausjärjestelmistä ja rakennuksessa liikkumisesta lähtien.
Sairaalan muuton jälkeen työntekijöiden on otettava haltuun uudet toimintatavat ja tekniikka ilman, että potilaiden hoito keskeytyy. Petri Aaltonen / Yle
Oppiminen on innostavaa ja motivoivaa, mutta loputon uuden opettelu työssä on myös raskasta. Tämä on havaittu Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella, jossa jatkuvaa oppimista on tutkittu pitkään.
– Jatkuva oppiminen liittyy hyvin vahvasti työhyvinvointiin. Aikaisempien tutkimustemme perusteella ongelmia on nimenomaan siinä, että jatkuva oppiminen näyttää kuormittavan aika paljon, sanoo apulaisprofessori Kaija Collin Jyväskylän yliopistosta.
Uuden tahti voi uuvuttaa
Väyrynen aloitti erikoistumisensa kirurgiksi vuoden 2005 alussa ja viimeiset yhdeksän vuotta hän on toiminut gastrokirurgian erikoislääkärinä. Vaikka ihmisen fysiologia ei muutu, saa työssä oppia jatkuvasti uutta.
– Lääketiede kehittyy ja meidän pitää oppia uusia hoitolinjoja, uusia toimenpiteitä, robottiavusteista kirurgiaa ja muuta. Kyllä tässä eläkeikään asti riittää oppimista, sanoo Väyrynen.
"Kurssittaa voi vaikka mihin, mutta se saattaa muuttua tehottomaksi jossain vaiheessa. Ainakin tässä työssä oppiminen tapahtuu käytännön työn kautta. " sanoo gastrokirurgian erikoislääkäri Ville Väyrynen.Petri Aaltonen / Yle
Väyrynen nauttii työssään uusien asioiden haltuun ottamisesta, mutta myös oppimisen varjopuoli tullut tutuksi. Kuormittavalta se tuntuu silloin kun oppiminen pakkotahtista.
– Se on turhauttavaa, jos oppiminen tulee pakolla huonon resurssoinnin, hallinnon tai jopa oman työn heikon hallinnan kautta, sanoo Väyrynen.
Nopeasti etenevä digitalisaatio tuo paljon uutta opittavaa työpaikoille.Petri Aaltonen / Yle
Iso kuormitustekijä työssä kuin työssä on digitalisaatio. Erilaisten sovellusten ja järjestelmien haltuunotto vie aikaa ydintyöstä. Lisäksi uuden oppimisen tahti työelämässä on nopeutunut, kertoo Collin.
– Vaatimukset osaamisen kehittämiseen työpaikoilla ovat jatkuvia ja myös niin nopeita, ettei niihin välttämättä pysty vastaamaan.
Seurauksena on se, että uusi asia opitaan vain pinnallisesti, mutta opittua ei pysty soveltamaan myöhemmin.
– Tutkimuksissa haastateltavat puhuivat kertakäyttöoppimisesta ja puolioppimisesta. Hyvinvoinnin ja kuormittavuuden näkökulmasta se ei ole järkevää, sanoo Collin.
"Oppimisen kuormittavuuteen työpaikalla vaikuttavat digitalisaation lisäksi useat asiat. Ne voivat liittyä johtajuuteen, organisaatioon, ilmapiiriin, kulttuuriin tai vaikkapa tunteisiin." sanoo apulaisprofessori Kaija Collin.
Petri Aaltonen / Yle
Laajassa eurooppalaisessa työterveystutkimuksessa on todettu jatkuvan oppimisen nousevan tulevaisuudessa yhdeksi työturvallisuusriskiksi.
– Meidän täytyisi nyt herätä siihen, että iso osa oppimisesta tapahtuu työtä tehdessä, ei kursseilla, sanoo Collin.
Ratkaisuja etsimässä
Tammikuussa alkanut Työsuojelurahaston rahoittama ja Collinin johtama tutkimushanke pyrkii selvittämään miten kestävää oppimista voitaisiin työpaikoilla tukea.
Kestävässä oppimisessa syntyy ensin ymmärrys, jota sitten pääsee hyödyntämään mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on oppia niin syvästi, että opittua pystyy soveltamaan myös muissa tilanteissa ja kauempana tulevaisuudessa.
– Lisäksi pyrimme löytämään organisaatioista uudenlaisia rooleja. Etsimme ihmisiä, jotka ovat lähimpänä työn arkea ja pystyvät tukemaan arjessa oppimista, kertoo Collin.
Tutkittavana on kolme erilaista työorganisaatiota: poliisi, ict-yritys ja sairaala.
Kirurgille kollegoiden tuki on uuden oppimisen ja ongelmanratkaisun kannalta tärkeää, kertoo Väyrynen.
– Meillä kirurgeilla on viikossa kaksi tapaamista, joissa käydään läpi ongelmatapauksia ja katsotaan mitä tehdään. Se on ydinasia tätä työtä.
Väyrynen nostaa esiin aikataulutuksen, jota hän pitää kestävän oppimisen kannalta tärkeänä.
– Se vähentää stressiä, kun tietää milloin on aikaa perehtyä uuteen asiaan. Ei voi olla niin, että mennään aamulla töihin ja katsotaan, josko jossain välissä olisi aikaa.
Viimeisen kaupallisen lennon OH-LVB on lentänyt 6. syyskuuta, jolloin kone piipahti Finnairin reittilennolla Oulussa. Sen jälkeen sillä on lennetty marraskuussa yksi puoli tuntia kestänyt huoltolento.
Kone on ollut ilmassa 54 710 tuntia ja tehnyt 32 966 lentoa.
Lentokoneesta voidaan kierrättää 90 prosenttia, esimerkiksi laskutelineet. Lentokonemekaanikko Jarkko Tapanimäki valmistelee koneen osien irrotusta. Rony Kullström / Finnair
Koneen kierrättämisestä työtä mekaanikoille Helsinki-Vantaalle
Ensimmäistä kertaa Helsinki-Vantaalla kierrätetään käytöstä poistettava matkustajakone. Operaation suuruutta kuvaa se, että se työllistää parikymmentä lentokonemekaanikkoa ja työhön kuluu kahden kuukauden aikana noin 2500 tuntia.
– Tässä tilanteessa on huoltotoimintaa vähemmän, joten tämä on hyvää lisätyötä mekaanikoille. Saamme luotua työtä ja meillä on resursseja, sanoo projektipäällikkö Timo Rossi Finnair Technical Services oy:sta.
Lomautettuina olevia mekaanikkoja ei kuitenkaan ole kutsuttu töihin.
Finnairilla on useita samanikäisiä koneita, joiden käyttöikä lähestyy loppuaan. Lentokoneiden runko kestää tietyn määrän paineistuksia, ja sen jälkeen kone on poistettava käytöstä.
Jatkossa muitakin koneita voidaan romuttaa Suomessa.
– Tämä on pilottikohde, jota emme ole koskaan aikaisemmin tehneet. Katsomme tämän jälkeen miten onnistuimme taloudellisessa mielessä ja ympäristön kannalta, sanoo Rossi.
Suurin osa koneen osista kierrätetään
Käytöstä poistettavasta matkustajakoneesta voidaan kierrättää Finnairin mukaan noin 90 prosenttia. Lentokoneesta irrotetaan käyttökelpoiset osat, jotka Finnair myy tai ottaa omaan käyttöön.
Ensimmäisenä koneesta poistetaan moottorit, kentällä maassaolon aikana sähköä kehittävä apuvoimalaite, laskutelineet ja siipien ohjainpintoja.
– Niitä voidaan hyvin käyttää muissa koneissa, koska osilla on paljon käyttöikää jäljellä.
Vaikka kone on 21 vuotta vanha, alkuperäisiä osia on siinä enää vähän jäljellä. Sellaisia ovat esimerkiksi matkustamon ovet.
– Osia vaihdetaan huollon yhteydessä joko niiden vikaantuessa tai silloin, kun laitteelle määritelty elinikä tulee täyteen. Jokaisen osan historia pystytään jäljittämään tarkasti.
Koneen rungosta alumiiniharkkoja
Koneiden osien ja laitteiden irrottaminen matkustajakoneesta kestää Helsinki-Vantaalla pari kuukautta. Sen jälkeen pääasiassa alumiininen runko paloitellaan lentoasema-alueella.
Alumiinilevyromusta valmistetaan harkkoja alumiini- ja kevytmetallivalimoille.
– Siitä voidaan tehdä vaikka juomatölkkejä, pohtii Timo Rossi.
Valimoalan koulutus on saatu turvattua Suomessa. Tampereen aikuiskoulutuskeskukseen (TAKK) on luotu valimoalan osaamiskeskittymä, joka vastaa alan koulutuksesta ja kehittämisestä.
Valimoalan osaamiskeskus kokoaa yhteen ammatillisen toisen asteen koulutuksen sekä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasot. TAKK:iin valmistunut valimo on Suomen ainoa teknisesti teollisuusvalimoa vastaava opetus- ja tutkimusympäristö.
Tähän asti yritysten on pitänyt kouluttaa työntekijät itse. Marjut Suomi / Yle
Teollisuusvaluja valmistavan Peiron Oy:n toimitusjohtaja ja Valimoteollisuus ry:n puheenjohtaja Marko Telenius pitää ammatillisen valimokoulutuksen jatkumista tärkeänä.
– Tällä hetkellä alalle ei valmistu lainkaan osaajia vaan uudet työntekijät on koulutettava itse. Tämä koskee kaikkia työntekijäryhmiä ammattityöntekijästä suunnitteluun, Telenius sanoo tiedotteessa.
Koulutuksen ja työelämän hybridimalli
Valuala työllistää suoraan noin 2 000 ihmistä. Valua käyttävä teollisuus, kuten Wärtsilä, Valmet, Metso, Kone ja Nokia, työllistävät Suomessa noin 120 000 työntekijää.
– Niin kauan kuin nämä suuret yritykset toimivat Suomessa, tarvitaan kotimaassa valutekniikan tuotekehitysosaamista ja tuotantoa, Aalto-yliopiston valutuotetekniikan professori, Valimoteollisuus ry:n johtava asiantuntija Juhani Orkas sanoo.
Tampereen koulutus palvelee koko Suomea. Marjut Suomi / Yle
Valimokoulutuksen siirtyminen TAKK:iin tarkoitti suuria muutoksia tiloihin. Valimon rakentamiseen saatiin strategiarahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Samoihin tiloihin valimon kanssa muutti vuokralaiseksi valualan yritys Hetitec Oy. Se mahdollistaa tilojen tehokkaan käytön.
– Tämäntyyppiset hybridiratkaisut tulevat varmasti yleistymään jatkossa, kertoo TAKK:n rehtori Teppo Tapani.
Tampereen koulutus palvelee koko Suomea. Sitä pidetään järkevänä, koska ala itsessään on pieni. Ammatilliset koulutukset toteutetaan oppisopimuksella. Läsnäoloa vaativat päivät voidaan järjestää joustavasti yritysten tiloissa, verkon yli tai Tampereella.
Infektioylilääkäri Markku Broas Lapin sairaanhoitopiiristä on huolissaan koronatilanteen pahenemisesta pääkaupunkiseudulla juuri hiihtolomaviikkojen alla.
– Vantaalla on jo ylitetty joulukuun alun ilmaantuvuusluvut ja myös Helsingissä tilanne on pahentunut. Brittimuunnosta on löytynyt aiempaa enemmän, Broas kertoo.
Lapin hiihtokeskuksiin odotetaan runsaasti lomalaisia muualta maasta lähiviikkoina. Hiihtolomia vietetään viikoilla 8-10.
Infektioylilääkäri toistaa, että sairaana ei ole syytä tulla lomalle ja sairastuessa on mentävä lievissäkin oireissa koronatestiin. Testin tulosta on odotettava kotona tai majapaikassa. Myöskään maskien käyttöä, turvavälien pitämistä ja käsihygieniasta huolehtimista ei pidä unohtaa, Broas muistuttaa.
– Tilanne on veitsenterällä. Jos ohjeista ei pidetä kiinni, epidemia voi lehahtaa.
Liki 400 uutta tartuntaa, joista 10 Lapista
Lapissa on todettu kymmenen uutta koronavirustartuntaa tiistaina. Tapauksista viisi on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä ja yksittäiset tapaukset on todettu Kemijärvellä, Kittilässä, Kolarissa, Pellossa ja Pelkosenniemellä. Osassa tapauksista tartunnan alkuperää ei ole vielä jäljitetty.
– Epidemia Lapin sairaanhoitopiirissä on edelleen perustasolla, vaikka tartuntoja on runsaan viikon aikana todettu enemmän kuin keskimääräisinä viikkoina kolmen kuukauden aikana. Rovaniemellä ja Pellossa on tartuntoja, joiden alkuperää ei ole vielä saatu selville, Broas sanoo.
Lapin sairaanhoitopiirin naapurissa Länsi-Pohjassa epidemia on kiihtymisvaiheessa.
Koko maassa uusia koronatapauksia raportoitiin tiistaina 385. Luku on Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Asuinpaikka vaikuttaa siihen, milloin koronarokotukseen pääsee.
Yle kysyi rokotustilannetta 20 kaupungista. Osassa yli 80-vuotiaiden joukkorokotukset on aloitettu ja tuhannet ovat saaneet ensimmäisen rokoteannoksen.
Alle 70-vuotiaita riskiryhmään kuuluviakin on jo paikoin rokotettu. Tähän vaikuttaa se, paljonko kaupunki saa kunkin valmistajan koronarokotetta. Esimerkiksi Astra Zenecan rokotetta ei anneta Suomessa yli 70-vuotiaille.
Vaihtelu rokotusmäärissä on suurta. Esimerkiksi Rovaniemellä ikäihmisten joukkorokoitukset aloitettiin jo tammikuun 20. päivänä, mutta Oulussa vasta odotellaan rokotusten alkamista.
Halu rokotuksiin on ollut kova. Ympäri maata ajat ovat loppuneet nopeasti ja ajanvaraukset ovat ruuhkautuneet. Puhelinajanvarauksen takaisinsoitossa voi kestää pääkaupunkiseudulla parikin päivää.
Alla on listattu, mikä rokotusten tilanne on juuri nyt eri kaupungeissa.
Pääkaupunkiseudulla rokotetaan useita ikäryhmiä
Helsingissä 80 vuotta tänä vuonna täyttävistä ja sitä vanhemmista on rokotettu nyt 43,2 prosenttia. Ikäryhmän rokotukset jatkuvat edelleen. Maanantaista alkaen rokotusaikoja ovat voineet varatamyös 65–69-vuotiaat, jotka kuuluvat ensimmäiseen riskiryhmään.
Espoossa rokotusvuorossa ovat nyt yli 80-vuotiaat. Lisäksi maanantaista alkaen rokotusaikoja ovat voineet varata ensimmäiseen riskiryhmään kuuluvat 65–69-vuotiaat. 75–79-vuotiaat espoolaiset voidaan kutsua rokotuksiin arviolta maaliskuun puolessavälissä, ja luultavasti huhtikuun alussa vuorossa ovat 70–74-vuotiaat.
Vantaalla rokotetaan tällä hetkellä kahta eri ryhmää. Aztra Zenecan rokotetta annetaan 60–69-vuotiaille erittäin suuressa vakavan koronan riskissä oleville ja muilla rokotteilla rokotetaan yli 80-vuotiaita. Kaupunki tiedottaa, kun 70–80-vuotiaiden henkilöiden on mahdollista tulla rokotettaviksi.
Alle 70-vuotiaat joutuvat odottelemaan vuoroaan
Lahdessa yli 80-vuotiaiden joukkorokotukset aloitettiin viime viikolla. Tälle viikkoa ikäryhmälle on 3 000 rokotetta. Riskiryhmäläisten rokotukset alkoivat eilen. 70–79-vuotiaiden rokotukset alkavat koko Päijät-Hämeessä maaliskuun alussa.
Kouvolassa ikäihmisten joukkorokotuksia ei ole vielä aloitettu. Yli 85-vuotiaiden rokotukset alkavat helmikuun viimeisellä viikolla. Ajanvaraus käynnistyy 17. helmikuuta. Ikääntyneiden rokotusten kanssa yhtä aikaa käynnistyy alle 70-vuotiaiden riskiryhmien rokottaminen. Maaliskuussa päästään rokottamaan 80–84-vuotiaita.
Lappeenrannassa yli 80-vuotiaiden rokotukset alkoivat 29. tammikuuta. Alle 80-vuotiaat saavat rokotteita todennäköisesti muutaman viikon kuluttua.
Mikkelissä puolet yli 80-vuotiaista on jo rokotettu. Myös alle 70-vuotiaiden riskiryhmäläisten rokotuksia on aloitettu siinä määrin kuin Astra Zenecan rokotetta on saatu.
Hämeenlinnassa alle 80-vuotiaat pääsevät rokotukseen maaliskuun puolenvälin jälkeen. Kaupungissa on noin 4 500 yli 80-vuotiasta, joista noin 500 on saanut rokotteen.
Turussa alettiin viime viikon torstaina rokottaa yli 80-vuotiaita sekä ensimmäiseen riskiryhmään kuuluvia 18–69-vuotiaita. Toiseen lääketieteelliseen riskiryhmään kuuluvien rokotukset käynnistyvät maaliskuussa.
Porissa koronarokotus aukesi viime viikon torstaina yli 85-vuotiaille ja tietyille alle 70-vuotiaille riskiryhmäläisille.
Tampereella yli 80-vuotiaiden koronarokotukset käynnistyvät eilen. Toimitusvaikeudet ovat viivästyttäneet rokotusten aloittamista. Kuitenkin alle 70-vuotialle suositeltua Astra Zenecan rokotetta on jo annettu nuoremmille riskiryhmäläisille. 70–79-vuotiaita aletaan rokottaa arvion mukaan maaliskuussa. Tätä nuorempien osalta aikataulua ei ole tiedossa.
Jyväskylässä ikäraja rokotukseen on 85 vuotta
Jyväskylässä yli 80-vuotiaiden rokotukset aloitettiin viime viikolla. Ensimmäisenä vuorossa ovat tänä vuonna 85 täyttävät ja sitä vanhemmat. Kaupungissa toivotaan, että alle 80-vuotiaiden rokotuksiin päästäisiin parin viikon päästä.
Joensuussa yli 80-vuotiaiden sekä alle 70-vuotiaiden ensimmäiseen riskiryhmään kuuluvien rokotukset aloitettiin eilen.
Seinäjoella alettiin eilen rokottaa yli 80-vuotiaita ja 75–79-vuotiaita. Lisäksi rokotusajan voivat varata riskiryhmiin kuuluvat vuonna 1951 syntyneet.
Vaasassa ikäihmisten joukkorokoitukset aloitettiin helmikuun ensimmäisellä viikolla. Yli 80-vuotiaiden rokotukset ovat edelleen kesken.
Kokkolassa yli 80-vuotiaiden kotona asuvien ikäihmisten sekä samassa taloudessa asuvien omaishoitajien ja yli 70-vuotiaiden rokotukset alkoivat 4. helmikuuta. 70–80-vuotiaiden rokotusten on ilmoitettu alkavan keväällä, mahdollisesti kuukauden kuluttua.
Oulussa joukkorokotukset käynnistyvät viimeisten joukossa
Kuopiossa ensimmäisen rokoteannoksen on saanut liki 1 200 yli 80-vuotiasta. Alle 70-vuotiaiden riskiryhmäläisten rokotukset alkavat tällä viikolla.
Kajaanissa noin 1 000 yli 80-vuotiasta on saanut koronarokotteen. Karkean arvion mukaan alle 70-vuotiaita päästään rokottamaan ensi viikolla ja 70–79-vuotiaita maaliskuun puolessavälissä.
Oulussa ikäihmisten joukkorokotuksia ei ole aloitettu: ne alkavat 20. helmikuuta. Ensimmäisenä vuorossa ovat yli 85-vuotiaat. Alle 70-vuotiaat ympärivuorokautisen hoidon työntekijät saavat Astra Zenecan rokotetta tällä viikolla ja riskiryhmäläiset ensi viikosta alkaen.
Rovaniemellä yli 80-vuotiaita on 3 100 ja heistä vain 600 on rokottamatta. Kaikki yli 80-vuotiaat on helmikuun loppuun mennessä rokotettu. Lähipäivinä kaupungissa alkaa alle 70-vuotiaiden ensimmäisen riskiryhmään kuuluvien rokotukset. Rokotusten eteneminen riippuu siitä, miten rokotteita toimitetaan. Sen vuoksi perusterveiden alle 80-vuotiaiden rokotusaikataulua ei tiedetä.
Pirkanmaalla kerrottiin viime viikolla vajaasta 70 uudesta koronatartunnasta. Tämä on puolet siitä mitä edellisellä viikolla.
Viikko sujui hyvin, koska Pirkanmaalta ei löytynyt yhtään suurempaa tautiryvästä.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri päätti tiistaina vapauttaa alle 12-vuotiaiden harrastustoiminnan kymmenen hengen ryhmäkokosuosituksesta.
Ohjausryhmä kuitenkin suosittelee, että mahdollinen kilpailutoiminta pidetään Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Kilpailutapahtumat järjestetään ilman yleisöä. Vanhemmat voivat vain saattaa lapset harrastamaan, eivät jäädä sisätiloihin.
Sekä aikuiset että lapset voivat nyt osallistua työväen- ja kansalaisopistojen sekä taiteen perusopetuksen lähiopetukseen korkeintaan kymmenen henkilön ryhmissä. Toiminnassa pitää käyttää maskeja ja noudattaa turvavälejä.
Pirkanmaan pandemiaryhmä kävi tiistaina mediainfossa läpi uusimpia tietoja koronatilanteesta. Ylen toimittajat Anu Leena Koskinen ja Antti Palomaa seurasivat tilaisuutta suorana. Mediainfossa käytiin läpi Pirkanmaan koronatilanne, viime viikon jäljitystyön tuloksia ja ohjausryhmän suosituksia. Asiantuntijoina olivat johtajaylilääkäri Juhani Sand sekä infektioyksikön ylilääkäri Jaana Syrjänen ja apulaisylilääkäri Janne Laine TAYSista.
– Tässä tilanteessa voimme vapauttaa nuorimpien ikäluokkien harrastustoimintaa suuremmissa ryhmissä. Koska nykyinen tilanne voi muuttua nopeasti, harrastuksissa tulee varautua äkillisiin muutoksiin. Jos koronatilanne Pirkanmaalla jatkuu suotuisana, arvioimme uudelleen myös muiden ikäluokkien harrastustoiminnan suosituksia, johtajaylilääkäri Juhani Sand sanoo.
Aikuisten harrastamista ei vielä suositella
Yli 12- ja alle 20-vuotiaiden lasten ja nuorten ohjattu harrastustoiminta on mahdollista järjestää sisällä korkeintaan kymmenen henkilön ryhmissä. Aikuisten harrastamista sisäliikuntatiloissa ei vielä suositella.
Syrjäsen mukaan harrastuksista ei tullut keväällä tai alkukesästä yhtään tartuntoja. Tämän jälkeen noin kolme prosenttia kaikista Pirkanmaan koronatartunnoista on tullut harrastuksista. Suurin osa tartunnoista on tullut aikuisten harrastuksista, harva lasten harrastuksista.
Tartuntoja on tullut Syrjäsen mukaan aikuisille monista eri lajeista ja harrastuksista.
– Jääkiekosta, futsalista, pilateksesta, salibandysta, tanssiryhmistä, kuntosaleilta, kuoroihin ja orkesteriin liittyy yksittäisiä tartuntoja, on biljardia ja keilailua. Missä ihmiset nyt toisiaan kohtaavat, Syrjänen luettelee.
Syrjäsen mukaan ei ole tietoa, onko koronavirus tarttunut pukukopissa vai itse harrastuksessa.
Vieraita ei suositella hiihtolomalla esimerkiksi Uudeltamaalta. Myös matkailua leviämisvaiheen maakuntiin on pyydetty välttämään.
Kaksi uutta virusmuunnostapausta
Kuluneiden kahden viikon ajalta koronan ilmaantuvuus on Pirkanmaalla 37 tapausta 100 000 asukasta kohden. Pirkanmaa on yhä koronan osalta kiihtymisvaiheessa.
Sandin mukaan tilanteen pitää muuttua Suomessa ja Euroopassa paljon, että suosituksia voidaan olennaisesti muuttaa vielä vähään aikaan. Toivo on Sandin mukaan rokotesuojassa. Lievennyksiä suosituksiin voi tulla myös jatkossa.
Rokotuksista on tullut yleisöltä paljon kysymyksiä, mistä syystä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri vastasi tiistaina yleisimpiin kysymyksiin. Täältä löytyy lisää tietoa koronarokotteista.
Apulaisylilääkäri Janne Laine sanoo, että kaikki rokotteet on annettu, mitä on saatu. Tulevina viikkoina rokotteita pitäisi saada lisää.
Viime viikolla todettiin 67 uutta koronatartuntaa. Tyypillisin tartunnan lähde on edelleen ollut oma perhe, 24 tartuntaa tuli tätä kautta.
Kymmenen tapausta todettiin sukulaisen tai ystävän tapaamisesta. Työpaikoilla todettiin kolme tartuntaa, samoin yksityisistä juhlista. Ulkomailta tuli kaikkiaan viisi tartuntaa. Yksi tartunnoista tuli aikuisten harrastuksesta Helsingistä.
Tartunnat todettiin pääosin alle 50-vuotiailla. Yli 50-vuotiailla todettiin vain kymmenen tartuntaa.
Pirkanmaalla on todettu nyt yhteensä kymmenen virusmuunnostartuntaa. Viime viikolla tuli kaksi uutta virusmuunnosta, kumpikin Britannian kantaa. Tartunnat oli saatu Suomesta, ainakin toinen Pirkanmaan ulkopuolelta.
Pirkanmaalla oli maanantaina karanteenissa vajaat 900 ihmistä.
Aluehallintovirasto on linjannut jo aiemmin, että yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten kymmenen hengen kokoontumisrajoitus jatkuu Pirkanmaalla ainakin maaliskuun alkuun.
Lapset ja nuoret käyvät paljon testeissä, mutta tartuntoja vähän
Pirkanmaalla on ollut tiukat suositukset ja rajoitukset käytössä. Ainoastaan lasten harrastuksia on avattu rajoitetusti ja koulut ovat olleet auki.
Tähän asti lapsilla ja nuorilla on ollut vähän tartuntoja, vaikka juuri he ovat käyneet paljon koronatesteissä.
Fimlabin mukaan viikkojen neljä ja viisi aikana testattiin eniten peruskouluikäisiä. Positiivisia tuloksia oli eniten 20–30-vuotiailla.
Syyttäjä ei nosta syytettä velallisen epärehellisyydestä Helsingin huumepoliisin entistä päällikköä Jari Aarniota vastaan.
Aarniota epäiltiin törkeästä velallisen epärehellisyydestä, kun hän luovutti pois omaisuuttaan yhteensä noin 30 000 euroa kesäkuun 2016 ja syyskuuhun 2018 välisenä aikana. Aarnion katsottiin näin pahentaneen maksukyvyttömyyttään.
Aarniolta peritään ulosoton kautta rikoksiin, muun muassa tynnyrihuumetuomioon, perustuvia huomattavia saatavia. Aarnio tuomittiin maksamaan valtiolle rikoshyötyä yli miljoona euroa.
Syyttäjän mukaan Aarniolla on ollut tuloja ja eräitä suurempia saamisia, jotka hän ohjasi läheisensä tilille eikä omalleen.
Aarnio sai perintönä vajaat 17 000 euroa ja tekijänpalkkijoita WSOY:ltä sekä lisäksi muita palkkioita.
Poliisitutkinnan perusteella läheiselle ohjatut varat ovat kuitenkin pääasiassa päätyneet Aarnion ja hänen perheensä tavanomaiseen elatukseen ja esimerkiksi asumiseen liittyviin maksuihin.
Ylivelkaisella velallisella on ulosotossa ollessaankin oikeus käyttää varojaan määrältään hyväksyttäviin elantomenoihin.
Syyttäjä: Lisärangaistusta ei olisi enää tulossa
Syyttäjä katsoo, että Aarnion varoja päätyi jossain määrin muuhunkin kuin kohtuulliseen elatukseen.
Kysymys on kuitenkin niin vähäisestä määrästä, että syytettä ei ole syyttäjän mukaan tarkoituksenmukaista nostaa.
Syytettä ei nosteta muitakaan asiaan liittyviä henkilöitä vastaan.
Aarnion läheisen eli vaimon osalta syyttäjä katsoo teon vähäiseksi, koska rahankäyttö ei olennaisesti ylittänyt sitä määrää, joka perheen elatukseen voidaan hyväksyttävästi käyttää.
Kahden muun henkilön osalta oli kysymys siitä, että he ovat siirtäneet varat Aarnion vaimon tilille, vaikka oikea maksunsaaja olisi ollut Aarnio.
Heidän osaltaan syyttäjä katsoi, etteivät he ole tienneet rahojen tulevasta käytöstä siten, että olisivat syyllistyneet tahalliseen rikokseen.
Rataliikenteen ohjauskeskuksen siirto Kouvolasta pääkaupunkiseudulle on saanut taas uuden käänteen.
Valtion liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Raide oy tiedottaa, että sillä ei ole nyt edellytyksiä yhdistää ohjauskeskuksia. Yhtiö on suunnitellut Kouvolan ja Helsingin ohjauskeskusten keskittämistä pääkaupunkiseudulle.
Vielä viime perjantaina yhtiön toimitusjohtaja Pertti Saarela kertoi Ylelle, että rataliikenteen ohjauskeskus lähtee pois Kouvolasta. Vahvimpina vaihtoehtoina uudeksi sijainniksi olivat Helsingin Pasila ja Vantaan Tikkurila.
Viikko sitten tiistaina liikenne- ja viestintäministeriö puolestaan järjesti tiedotustilaisuuden, jossa ministeri Timo Harakka (sd.) kertoi, että raideliikenteen toimitilahanke on vielä kesken ja asiassa otetaan noin puolen vuoden aikalisä.
Jälkikäteen monet yllättyivät siitä, että aikalisä ei koskenutkaan sitä, jatkaako ohjauskeskus Kouvolassa, vaan sitä, mihin ohjauskeskus Kouvolasta muuttaa.
Kouvolan-ohjauskeskuksessa on noin 80 työntekijää. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan valtaosa työpaikoista siirtyisi Kouvolasta pääkaupunkiseudulle, jos Helsingin ja Kouvolan ohjauskeskukset yhdistyisivät.
Yhtiö on vastaavasti suunnitellut Kouvolaan rautateiden digitalisaatioon liittyvää järjestelmien kehittämistä ja testaamista. Uusi osaamiskeskus voisi työllistää 20–30 työntekijää.
Rataliikenteen ohjauskeskuksessa Kouvolassa työskentelee noin 80 henkeä. Arkistokuva.Pyry Sarkiola / Yle
Hämmentävä tiedote
Fintraffic Raide oy:n pääluottamusmies Vesa Laitinen on hämillään siitä, mitä yhtiön tiedote tarkoittaa käytännössä. Työntekijät olivat tiistaina iltapäivällä saaneet sähköpostilla saman tiedotteen, jossa yhtiö kertoi tilanteesta.
– Tässä kohtaa se tarkoittaa sitä, ettei Kouvolan-ohjauskeskusta olla siirtämässä Helsinkiin. Sitä mahdollisuutta joskus tulevaisuudessa ei ole kuitenkaan jätetty pois, Vesa Laitinen tulkitsee.
Yle kysyi sähköpostitse Fintraffic Raide oy:ltä, pysyykö ohjauskeskus Kouvolassa vai ei ja onko ohjauskeskusten yhdistämissuunnitelmat peruttu.
Yhtiö ei vastannut suoraan kysymyksiin, vaan vastasi samalla tiedotteella, jonka se oli jo aiemmin julkaissut.
Yhtiön mukaan sillä ole asiasta tällä hetkellä enempää kerrottavaa.
Uudet tilat vuonna 2024
Kouvolan ja pääkaupunkiseudun ohjauskeskusten yhdistämistä koskevat yt-neuvottelut päättyivät tammikuun lopussa.
Fintraffic Raide kertoo, että yhtiön alkuperäisenä tarkoituksena oli käydä yt-neuvottelut jo hyvissä ajoin ennen vuodelle 2024 suunniteltua yhdistämistä sekä päättää samalla uudesta toimitilaratkaisusta siten, että henkilöstölle jää aikaa valmistautua ja sopeutua asiaan.
Helsingin-ohjauskeskus sijaitsee nykyisin Itä-Pasilassa valtion virastotalossa. Toimitusjohtaja Pertti Saarelan mukaan nykyiset toimitilat ovat puutteelliset ja ahtaat, joten ne pitäisi joka tapauksessa uusia.
Yhtiö aikoo päättää Helsingin ohjauskeskuksen tilan korvaamisesta uudella ratkaisulla heti, kun valmistelu on edennyt riittävän pitkälle. Tavoitteena on, että uusi ohjauskeskus olisi valmis käyttöön vuoden 2024 alkupuolella.
– Siltä osin kuin näistä kehitystoimenpiteistä mahdollisesti aiheutuu vaikutuksia henkilöstölle, tullaan aikanaan käymään yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön kanssa, yhtiö tiedottaa.
Voit keskustella aiheesta 17.2.2021 kello 23.00 saakka.
Vetovastuu uuden Suomenselän kunnan perustamisesta siirtyy valtiovarainministeriön kuntaosastolle. Vielä ei tiedetä, mitä asiassa seuraavaksi tapahtuu. Neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa sanoo, että ministeriö linjaa jatkotoimet lähiviikkojen aikana.
Uusi kunta kohtasi maanantai-iltana takaiskun, kun Kannonkosken valtuusto torjui liitoksen niukasti äänin 8–7. Muut kunnat eli Karstula ja Kyyjärvi hyväksyivät yhdistymisen yksimielisesti, Kivijärvi äänin 8–6.
Kannonkosken kielteinen päätös asettaa kriisikunta Kyyjärven uuteen tilanteeseen. Liitossuunnitelmien taustalla on Kyyjärven huono taloustilanne ja siitä seurannut, valtiovarainministeriön määräämä erityinen kuntajakoselvitys.
Selvitystyötä johtanut Eero Laesterä jättää ministeriölle tekemänsä esityksen uudesta Suomenselän kunnasta. Sen pohjana on neljän kunnan kanssa tehty yhdistymissopimus, josta Kannonkoski nyt päätti kuitenkin jäädä pois.
Kansanäänestys on epätodennäköinen
Kuntarakennelain mukaan Kannonkoskella voitaisiin järjestää liitoksesta vielä kansanäänestys. Jos enemmistö kunnan asukkaista olisi liitoksen kannalla, valtioneuvosto voisi päättää pakkoliitoksesta.
Kansanäänestykseen tuskin päädytään, sillä Kannonkoskella aiemmin tehty kuntalaiskysely osoitti selkeästi asukkaiden vastustavan liittymistä uuteen kuntaan.
Myös Laesterä sanoo, että kansanäänestystä ei järjestetä. Hän muistuttaa, että viime kädessä asia kuuluu kuntaministeri Sirpa Paaterolle (sd.). Laesterä sanoo myös, että tilanteeseen ei voida soveltaa ennakkotapauksia vaan ratkaisut ovat tilannekohtaisia.
– Joskus neuvotellaan jäljelle jääneiden kuntien kanssa, joskus on siirrytty pienempiin neuvonpitopiireihin, mutta kaikki ovat omia ratkaisujaan.
Tilanne on toistaiseksi auki eikä Laesterä salaa harmiaan liitoksen kariutumisesta sen alkuperäisessä muodossa.
– Olen pettynyt. 4K-kunnat halusivat katsoa tilanteen, mutta asiassa ei päästy maaliin.
Neljän kunnan muodostama Suomenselkä olisi ollut pinta-alaltaan Keski-Suomen laajin kunta.Ilkka Kemppinen / Yle
Uuden kunnan oli tarkoitus syntyä vuoden 2022 alusta. Liitoksen puolesta olleissa kunnissa ollaan tilanteesta ymmällään.
Esimerkiksi Karstulan kunnanjohtaja Pekka Kanervio toteaa kunnan verkkosivuilla, että seuraavaksi odotetaan valtioneuvoston ohjausta siitä, kuinka tilanteessa edetään. Mahdollisia uusia päätöksiä tehdään kevään aikana.
