Hallitus kokoontuu jälleen neuvottelemaan Suomen koronatilanteesta. Neuvotteluissa hallitus selvittää tartuntatautilain muutosten vaikutusta hybridistrategiaan. Laki on paraikaa eduskunnan käsittelyssä.

Asialistalla on lisäksi rokotustodistuksen valmistelu ja tämänhetkinen tautitilanne.

• Voit katsoa tallenteen ministereiden saapumista Säätytalolle klikkaamalla jutun pääkuvaa.

• Kokosimme ministereiden keskeisimmät kommentit myös tähän juttuun.

Oikeuskanslerin mukaan pakkotestauksessa on yhä hiottavaa

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti vahvisti Säätytalolle saapuessaan tiedon siitä, oikeuskansleri on kommentoinut sosiaali- ja terveysministeriölle valmisteilla olevaa tartuntatautilain esitystä, joka koskee niin sanottua pakkotestausta Suomen rajoilla.

Lainsäädännön perusteluissa on Pöystin mukaan yhä hiottavaa. Sen lisäksi on katsottava, että pykälät ovat selkeitä ja niitä pystytään käytännössä soveltamaan.

– Tärkeintähän on nyt, että laki saadaan, jotta voidaan tehokkaasti torjua virusta, mutta säännösten pitää olla tarkkarajaisia ja täsmällisiä ja osoittaa välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus. Näiden seikkojen kirjoittaminen sisään esitykseeen on olennaista, Pöysti totesi.

Aikataulullisesti tavoitteena on ollut, että lakimuutos voitaisiin antaa perjantaina valtioneuvoston ylimääräisessä istunnossa hallitus voisi antaa lakimuutoksen eduskunnalle.

Kiuru: Pakkotestausta koskeva esitys ehkä perjantaina

Myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta (sd.) kysyttiin oikeuskanslerin kommenteista ja lakimuutoksen aikataulusta hänen saapuessa Säätytalolle. Kiuru sanoo elävänsä toivossa, että niin sanottua pakkotestausta koskeva esitys saataisiin eteenpäin perjantaina.

Kiurun mukaan oikeuskanslerin antamassa lausunnon pohjalta esitykseen on tehtävä pieniä tarkennuksia. Myös esityksen etenemisen aikataulu riippuu siitä, että tarkennukset saadaan tehtyä.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) ei Säätytalolle saapuessaan osannut vielä sanoa, oliko oikeuskanslerilla jotain erityistä huomautettavaa pakkotestaukseen liittyen.

– Me kuulemme tuolla siitä. Työministerinä minulla ei siitä ole yksityiskohtaisempaa [tietoa].

Kaikkonen: Ei virusmuunnosta varuskunnissa

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi neuvotteluihin saapuessaan, että koronatilanne on tällä hetkellä varsin hyvin hallinnassa puolustusvoimissa ja varuskunnissa. Kaikkosen tietoon ei ole tullut, että kasarmeilta olisi löydetty viruksen brittimuunnosta.

Tämän päivän valmisteluissa valmistaudutaan siihen, että tilanne voi huonontua.

– Jos tilanne lähtee huonontumaan, hallituksella täytyy olla seuraavat askeleet riittävän selvillä.

Ohisalo: Kulttuuri- ja tapahtuma-alalle tarvitaan konkreettisia tukikeinoja

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan on selvää, että pelkät tuet eivät riitä kulttuuri- ja tapahtuma-alan ahdinkoon. Ohisalo ottaa alojen tilanteen itse esille saapuessaan neuvotteluihin.

Ohisalon mukaan alan viesti on kuultu hyvin. Hänestä heille pitäisi luoda näkymää siitä, milloin rajoituksia voidaan lähteä avaamaan.

– Moni toimija tällä hetkellä on niin vaikeassa tilanteessa. Yksi kesä on sinnitelty, mutta voi olla että seuraavaa ei pystytä enää sinnittelemään. Nyt täytyy löytää konkreettisia tukikeinoja.

– Onko mahdollista tehdä isoja tapahtumia vaikka rokotustodistuksella tai muulla?

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kouvolan kaupungin omistaman vesiyhtiön ongelmavyyhti on saanut jälleen uuden käänteen.

Kaupunginhallitus päätti maanantai-iltana, että Anssi Tähtinen (sd.) saa jatkaa Kouvolan Veden hallituksessa. Kaupunginhallitus kumosi näin kaupunginhallituksen konsernijaoston joulukuussa tekemän päätöksen.

Konsernijaosto päätti joulukuussa, että Tähtinen tulisi erottaa Kouvolan Veden hallituksesta ylimääräisessä yhtiökokouksessa ja hänen tilalleen tulisi valita uusi jäsen toisessa ylimääräisessä kokouksessa. Korsernijaosto katsoi, ettei Tähtinen nauti omistajan luottamusta.

Kaupunginhallituksen päätös syntyi maanantaina äänestyksen jälkeen.

Äänet pohjaesityksen ja kokouksessa tehdyn muutosesityksen välillä jakautuivat tasan 6–6. Koska äänet menivät tasan, asian ratkaisi kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Puheenjohtaja Harri Helminen (sd.) äänesti sen puolesta, että Tähtinen saa jatkaa vesiyhtiön hallituksessa.

– Koin sen asian niin, että Anssi Tähtinen on vasta aloittanut Kouvolan Veden hallituksessa.

"Ei johda parhaaseen lopputulokseen"

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Ville Kaunisto (kok.) äänesti Tähtisen erottamisen puolesta.

Hän myös yhtyi kahden muun hallituksen jäsenen kanssa Tapio Karvosen (kok.) jättämään eriävään mielipiteeseen, jossa muun muassa todettiin, että kaupunginhallituksen päätös on tehty vastoin lakimiehen ja Kuntaliiton lakiosaston lausuntoa.

Kaunisto sanoo pelkäävänsä, ettei kaupunginhallituksen päätös johda parhaaseen lopputulokseen.

– Itselläni on pieni epäilys siitä, että Kouvolan Veden hallituksessa ei varmasti tämän päätöksen jälkeen ole kaikkein helpointa löytää niitä yhteisiä säveliä, joilla kehittää yhtiötä.

Kaunisto toteaa, että Kouvolassa pitäisi päästä keskittymään asioihin, jotka vievät kaupunkia eteenpäin.

– Olen edelleen hirveän huolissani Kouvolan Veden työntekijöiden hyvinvoinnista ja siitä, miten tällainen sotku vaikuttaa heidän elämäänsä. Työntekijöiden jaksamisen pitäisi olla ensimmäisenä kaikkien mielissä, että miten he jaksavat tällaisessa jatkuvassa pyörityksessä, Kaunisto lisää.

Tähtisellä kaksijakoiset tunnelmat

Anssi Tähtinen kertoo olevansa kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen kaksijakoisissa tunnelmissa.

Tähtinen valittiin Kouvolan Veden hallituksen jäseneksi viime marraskuussa. Jo ennen tehtävässä aloittamistaan hän pyysi nähtäväkseen yhtiön hallituksen vanhoja pöytäkirjoja. Pöytäkirjoja ei luovutettu hänelle.

– Nyt kuitenkaan ei annettu omistajaohjausta niin, että saisin pöytäkirjat ja yhtiötä koskevat asiapaperit nähtäväksi.

Tähtinen sanoo aikovansa katsoa nyt viikon tai kaksi saako hän papereita. Hän ei kuitenkaan kerro mitä aikoo tehdä, ellei saa pöytäkirjoja nähtävikseen.

Viime vuonna Tähtinen teki rikosilmoituksen, kun ei saanut pöytäkirjoja nähtäväkseen. Tähtisen mukaan poliisi ei aloittanut esitutkintaa, koska asiasta puuttui kirjallinen näyttö. Nyt Tähtisellä kuitenkin kertomansa mukaan on myös kirjallista näyttöä.

Tähtisen mukaan hän tarvitsisi viime vuoden pöytäkirjat viime vuoden tilinpäätöstä varten. Sen jälkeen hän arvioisi, tarvitseeko hänen perehtyä myös vanhempiin pöytäkirjoihin.

Harri Helminen puolustaa Tähtisen oikeutta nähdä asiakirjat. Helminen sanoo, että osakeyhtiölaki on asiassa yksiselitteinen.

– Tässä on ollut kaikenlaista vääntämistä ja kääntämistä ja sitten se on mennyt jo vähän turhankin pitkälle. Näen, että Anssille pitää antaa mahdollisuus tehdä työtään yhtiössä.

Vyyhdissä useita rikosilmoituksia

Kouvolan Veden ympärillä viime kuukausien aikana kuohunut vyyhti sai alkunsa yhtiön edellisen toimitusjohtajan erottamisesta ja uuden toimitusjohtajan valintaprosessista. Niiden seurauksena Timo Nyberg (sd.) erosi Kouvolan Veden hallituksesta ja tilalle valittiin Anssi Tähtinen.

Tähtisen lisäksi myös Nyberg on tehnyt rikosilmoituksen, joka niin ikään ei Kouvolan Sanomien mukaan johtanut esitutkintaan. Lehden mukaan myös lokakuussa Kouvolan Veden toimitusjohtajana aloittanut Ari Mikkelä pohtii tutkintapyynnön tekemistä.

Lisäksi esimerkiksi Kouvolan kaupunginvaltuutettu Jouni Suninen (suur-Kouvolan sitoutumattomat) on Kouvolan Sanomien mukaan tehnyt valtuustoalotteen Kouvolan Veden koko hallituksen vaihtamisesta.

Kouvolan Vedelle on maanantaina pyydetty myös tehtäväksi erityistilintarkastusta.

Lue lisää:

Toimitusjohtaja irtisanottiin, ja siitä alkoivat riidat vesiyhtiössä Kouvolassa – eroja ja rikosilmoituksia: "Olen yllättynyt, että tällaista voi tapahtua"

Kouvolan Sanomat: Vesiyhtiö sai puhtaat paperit toimitusjohtajan valinnasta

Kouvola teettää sisäisen tarkastuksen Kouvolan Veden toimitusjohtajan hausta

Keskustan puoluejohto ei halua kommentoida puolueen kahden piirijärjestön keskinäistä nokittelua.

Puolueen kaksikielinen piiri kertoi eilen tehneensä aloitteen Keski-Pohjanmaan piirin erottamisesta puolueesta. Syynä vaatimukseen on se, että Keski-Pohjanmaan piiri on viime syksynä tehnyt vastaavan aloitteen ja esittänyt kaksikielisen piirin erottamista.

Keskipohjalaisten mukaan ruotsinkielinen piiri ei noudata puolueen sääntöjä ja periaatteita, vaan aiheuttaa vahinkoa kannanotoillaan.

Lue seuraavaksi: Keskustan sisäinen kiistely jatkuu: Paavo Väyrysen johtama kaksikielinen piiri vaatii Keski-Pohjanmaan piirin lakkauttamista ja erottamista puolueesta

Mistä on kysymys? Mitä seurauksia nujakasta voi olla?

Keskustan puheenjohtaja, ministeri Annika Saarikko kehotti toimitusta kääntymään kysymyksissä puoluesihteerin puoleen.

Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen vastasi kysymyksiin sähköpostilla. Hän toteaa, että puoluehallituksen viimevuotisen päätöksen mukaisesti jatkotoimenpiteet kaksikielisen piirin aseman selvittämiseksi on aloitettu.

– Prosessilla ei ole asetettua aikataulua eli etenemisestä ei ole nyt kerrottavaa.

Pirkkalaisen mukaan puoluetoimistolla selvitetään sekä Keski-Pohjanmaan piirin aloitteen perusteita että kaksikielisen piirin toiveesta piirin taloutta.

Kaksikielisen piirin aloitteen käsittelyä ei ole vielä aloitettu.

– Kaksikielisen piirin aloitteen olemme saaneet eilen, sen käsittelyä ei ole vielä aloitettu eikä aikataulua näin ollen ole, vastaa Pirkkalainen.

Häirikköpiiri?

Puoluesihteeri ei ota kantaa siihen, voiko selvittely johtaa piirin tai piirien erottamiseen.

– Puolueen sääntöjen 7 § käsittelee perusteita, joilla puoluehallitus voi erottaa jäsenyhdistyksen. Pykälässä on myös periaatteet kuulemisprosessille. Muuta kommentoitavaa minulla ei nyt tähän tilanteeseen tai prosessiin ole.

Ruotsinkielisen piirijärjestön toimialueena on koko Suomi, ja sillä on paikallisjärjestö 16 paikkakunnalla Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Piiri on puolustanut ajoittain ärhäkästi asemaansa Suomen Keskustan jäsenyhdistyksenä, ja vaatinut puoluetta tilille muun muassa kielellisestä syrjinnästä.

Lue myös:

Paavo Väyrynen luotsaa keskustan kaksikielistä piiriä – ehdolla myös puoluehallitukseen

Paavo Väyrynen valittu keskustan puoluehallitukseen: "Minulla on voimakas vakaumus kuinka asiat pitäisi hoitaa"

Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin toiminnan tarkastuksessa on noussut esiin syytöksiä varojen väärinkäytöstä. Epäilyt liittyvät suurempaan kattojärjestö Allergia-, iho- ja astmaliitossa (AIA) ilmenneeseen avustusten väärinkäytösvyyhtiin, josta Helsingin Sanomat uutisoi viikonloppuna.

Osan avustusrahoista on saanut Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti, joka on AIA:n alainen yksikkö.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea aloitti viime vuoden tammikuussa tarkastuksen avustusten käytöstä Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituuttiin. Kävi ilmi, että instituutti oli maksanut johtajansa palkkoja avustusvaroista.

Lisäksi Stea katsoi johtajan tehneen perhoskirjaansa työajalla. Stean mukaan avustusta ei olisi saanut käyttää perhostutkimukseen.

"Henkinen raiskaus"

Yle tavoitti Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin entisen johtajan Kimmo Saarisen, joka työskentelee nykyään instituutissa tutkijana.

– Koko viime vuoden olin silmät ymmyrkäisenä ihmettelemässä, että missä ihmeessä me olemme jo mukana, kuvailee Saarinen tarkastusta.

Saarisen mukaan hänestä tehtiin syyllinen ensimmäisellä tapaamiskerralla, kun hän kohtasi tarkastajien kanssa. Hän kuvailee kokemusta äärimmäisen epämiellyttäväksi.

– Se oli henkinen raiskaus. Siellä ladeltiin, mihin kaikkeen olen syyllinen. Olin ihmeissäni, että mitä täällä tapahtuu.

Samanlaista toimintaa aina

Saarisen mukaan instituutin toiminta on ollut samanlaista koko sen historian ajan, vuodesta 1989 alkaen. Myös toimintaa on rahoitettu samalla tavalla alusta alkaen.

–Olemme toteuttaneet samaa perusideaa vuosikymmenestä toiseen. Olemme pureutuneet allergioihin eli terveyteen ja ympäristöön, johon kuuluvat kasvit, punkit, perhoset ja vaikka mitä. Toiminnallinen peruskuvio on ollut yksi ja sama läpi toimintahistorian, kuvailee Saarinen.

Ainoa, mikä on Saarisen mukaan muuttunut, on rahoituksen myöntäjä. Aikaisemmin toiminta-avustuksia myönsi Raha-automaattiyhdistys. Kun Fintoto, RAY ja Veikkaus yhdistyivät vuonna 2017, siitä lähtien avustukset on myöntänyt Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea.

Avustuksen myöntäjä Stea on tehnyt nyt Allergia-, iho- ja astmaliiton väärinkäyttöepäilyistä tutkintapyynnön poliisille. Tutkintapyynnön tarkoituksena on selvittää toiminnan laajuus ja se, ketkä kaikki siihen ovat osallistuneet.

Väärinkäyttöepäilyistä vastaa osaltaan Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin entinen johtajaKimmo Saarinen. Hän vastaa nyt instituuttiin kohdistuneihin syytteisiin yksi kerrallaan. Väärinkäyttöepäilyjä kommentoi myös tarkastajana toiminut Stea.

1. Johtajan palkkaa on maksettu avustuksilla

Saarinen kertoo, että hän on ollut instituutin palkkalistoilla vuodesta 1994 ja vuodesta 2005 vastannut instituutin toiminnasta johtajana. Saarisen mukaan koko tämän ajan hänen palkkakustannuksensa on katettu instituuttiin kohdennetulla toiminta-avustuksella.

– Se ei voinut tulla heille yllätyksenä, sillä me olemme kertoneet kaiken hakemuksessa: keitä meillä työskentelee ja mihin rahat käytetään. Nyt se onkin jälkikäteen väärin, vaikka he myönsivät avustukset toimintaan, ihmettelee Saarinen.

Hän huomauttaa, että jälkikäteen tehdään myös vuosiselvitykset siitä, mitä on saatu aikaan ja mihin rahat on käytetty. Ne menevät myös Stealle, joten siinäkään mielessä palkkakulujen kattaminen avustuksillaei Saarisen mukaan voinut olla yllätys.

Steasta kommentoidaan, että se ei ole hyväksynyt Allergia-, iho- ja astmaliiton ja eikä sen alaisen instituutin noudattamia toimintatapoja, eikä AIA ole hakemuksellaan ja vuosiselvityksellään antanut kattavaa kuvaa toiminnan sisällöstä.

2. Työaikaa käytetty perhoskirjojen tekemiseen

Stea antoi Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutille 120 000 euroa avustusta tälle vuodelle. Summa on puolittunut vuodesta 2018. Säästöjä on Saarisen mukaan jouduttu etsimään irtisanomalla kaksi työntekijää. Lisäksi yksi työntekijä irtisanoutui itse.

Toinen irtisanotuista oli johtaja Kimmo Saarinen, joka jatkoi työskentelyä instituutissa tutkijana. Tällä hetkellä Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristö instituutissa työskentelee kolme ihmistä.

Stean mukaan Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti ei olisi saanut käyttää avustusrahaa perhostutkimukseen. Se toteaa, että avustuksia voi käyttää "järjestölähtöiseen tutkimus-, kehittämis- ja tiedotustyöhön". Saarisen mielestä perhoskartoitukset menevät tähän kastiin.

– Perhosseurannat ja -tutkimukset ovat olleet osa instituutin toimintaa alusta lähtien. Tämä on ollut kyllä Stealla tiedossa. Mutta nyt yhtäkkiä jälkikäteen he ovatkin päättäneet, että perhostutkimus ei kuulukaan heidän rahoittamaansa toimintaan ja se on avustuksien väärinkäyttöä, sanoo Saarinen.

Instituutin tutkijat ovat julkaisseet useita perhoskirjoja yhdessä. Stea epäilee, että miehet ovat tehneet perhoskirjoja työaikanaan.

– Tarkastaja sanoi, että instituutin toiminnassa keskeistä sisältöä on perhoskirjojen teko. Minä sanoin siihen suoraan, että me teemme perhoskirjoja ihan omalla ajallamme, Saarinen sanoo.

3. Oman auton käyttöä piiloteltiin

Yksi Stean tarkastuksessa ilmitulleista väärinkäytöksistä ovat Kimmo Saarisen bensiiniostot. Tarkastuksen mukaan hänen oman autonsa käyttöä piiloteltiin merkitsemällä kustannukset ”polttoainekuluksi”.

Kyse on Saarisen mukaan instituutin työauton tankkauksesta.

– Tämäkin oli ihmeellistä. Kun instituuttimme toinen tutkija tankkaa instituutin autoon bensaa, se on ok. Mutta kun minä ostan siihen bensaa, niin se on tarkastuksen mukaan huijausta ja tarkoituksenmukaista bensiinikulujen naamioimista matkakuluiksi. Tämä on ihan absurdia, naurahtaa Saarinen.

Tarkastuskertomuksen tehneessä Steassa Saarisen väitettä ei tunnisteta. Stean johtaja Kristian Seemer sanoo, että tarkastusraportissa ei ole eritelty, kuka autoa on tankannut.

4. Varoja käytetty osakuntajuhlien matkakuluihin

Instituutin asiantuntijat pitivät vuonna 2018 kaikkiaan viitisenkymmentä luentoa. Yksi näistä on nostettu tikun nokkaan tarkastuksessa.

Saarinen kertoo tapahtumasta tarkemmin. Maaliskuun 3. päivänä hänet oli kutsuttu juhlapuhujaksi Helsingin yliopiston Wiipurilaisen osakunnan vuosijuhlaan. Saarinen puhui teemalla: "Ihminen ja luonto: Karjala opettaa".

– Puhuin siitä, mitä Karjala on opettanut meille allergisista suomalaisista ja allergiavapaista venäläisistä.

Myöhemmin samana keväänä Saarinen piti saman luennon vielä Imatran Vuoksen rotareille ja Lappeenrannan sydänpiirille. Ne eivät nousseet tarkastuskertomuksessa esiin.

– Wiipurilaisen osakunnan juhla oli jostain syystä esiin nostamisen arvoinen asia. Tämä mielestäni osoittaa, että tarkastuskertomus on tarkoitushakuisesti tehty. Tämä on tosi tökeröä. Tämä osoittaa hyvin, millainen koko tarkastusprosessi oli, Saarinen toteaa.

Stean johtaja Kristian Seemer kertoo, että instituutin kirjanpidosta eikä tositteista ilmene, että Wiipurilaisen osakunnan juhlaan osallistuminen olisi ollut luentomatka.

Lisäksi Stealle jäi Seemerin mukaan epäselväksi, miten osakuntamatka on ”kansalaisjärjestötoimintaan kohdistuvaan tutkimus-, kehittämis- ja tiedotustyötä”.

5. Instituutti on AIA:sta erillinen organisaatio

Stea katsoo, että Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti ei ole Allergia-, iho- ja astmaliiton osanen vaan rinnakkainen organisaatio, jolla on oma johtokunta.

Tämä on pääsyy siihen, miksi instituutin entisen johtaja Saarisen katsotaan Stean mukaan olevan avustuskelvoton.

– Steassa on tulkittu, ettei instituutti ole liiton osanen vaan irrallinen ja erillinen yksikkö, jolla on oma johtaja. Sen tähden minun palkkaani ei voisi käyttää kohdennettua toiminta-avustusta vaan toimintamme on yleisavustuksen kaltaista toimintaa.

Stea on tehnyt tästä johtopäätöksen, että avustusta on osittain väärinkäytetty. Lopullisessa tarkastuskertomuksessa Stea hyväksyi puolet Saarisen palkkakuluista, mutta loppuosaa peritään takaisin.

Steasta kerrotaan, ettei Allergia-, iho ja astmaliitto ole hakemuksella eikä vuosiselvityksellä antanut kattavaa kuvaa avustuksella tehdystä toiminnasta.

– Valtionavustusten käytön laillisuusvalvonta perustuu ensisijaisesti avustuksen saajan ilmoittamiin tietoihin. Tietojen varmentaminen ja avustuskohteen kuluina esitettyjen menojen toteaminen edellyttää kuitenkin usein tarkastusta, kertoo johtaja Kristian Seemer Steasta.

Puolustuspuheet kuuroille korville

Väärinkäytösten osoittaminen on Kimmo Saarisen mukaanhankalaa, koska Stea ei ole kertonut tarkasti, mihin toiminta-avustuksia voi käyttää.Kriteeriksi on ilmoitettu vain "järjestölähtöinen tutkimus-, kehittämis- ja tiedotustyö".

– Tämä on ainoa teksti, jolla Stea on rajannut kohdennettua toiminta-avustuksen käyttöä. Ja tutkimus-, kehittämis- ja tiedotustyötä me olemme tehneet, toteaa Saarinen.

Aiempi tukien myöntäjä RAY oli Saarisen mukaan vielä epätarkempi. RAY:n avustuksia sai käyttää "Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin toimintaan".

Saarinen yritti vuosi sitten tammikuussa perustella syytöskohtia tarkastajille, mutta laihoin tuloksin. Niitä ei otettu huomioon tarkastuskertomusluonnoksessa.

– Käytännössä minun vastineellani ei ollut mitään vaikutusta yhtään mihinkään. Se sivuutettiin täysin.

Stea: Todisteet ilmi kirjanpidosta ja tositteista

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stean johtaja Kristian Seemer vakuuttaa, että vastine on otettu huomioon lopullisessa raportissa.

– Avustuksen saajan vastine on käyty huolellisesti läpi ennen lopullisen tarkastuskertomuksen laatimista. Vastineessa esitettyjä seikkoja on verrattu muun muassa tarkastuksessa hankittuun tarkastusevidenssiin, Seemer kirjoittaa sähköpostivastauksessaan Ylelle.

Seemer kertoo, että avustusten laillinen käyttö tarkastetaan ensisijaisesti avustusten saajan kirjanpidosta ja tositteista.

– Jälkikäteen laadittavilla selvityksillä on vain rajallinen informaatioarvo, toteaa Seemer.

Seemerin mukaan Allergia-, iho- ja astmaliiton laskentajärjestelmässä, tositeaineistossa sekä varojenkäytön kontrollissa on puutteita.

Instituutilta peritään takaisin avustuksia 70 000 euroa

Helsingin Sanomien mukaan Sosiaali- ja terveysministeriö esittää tarkastusraportin pohjalta, että Allergia-, iho ja astmaliiton (AIA) pitää maksaa avustuksia takaisin 770 000 euroa.

Tästä summasta on Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutin osuus noin 70 000 euroa. Saarinen epäilee, että Veikkauksen voittovarojen vähetessä Stean pitää etsiä kohteita, joista avustuksia voi vähentää.

– Hyvin määrätietoisen tarkoitushakuiselta on prosessi haiskahtanut alusta lähtien, sanoo Saarinen.

Tämän Stean johtaja Kristian Seemer kiistää.

– Tarkastukset eivät liity käytettävissä olevien avustusvarojen määrään, vaan ne ovat osa Stean lakisääteistä avustusten käytön valvontaa, kirjoittaa Seemer Ylelle.

AIA on tehnyt oikaisupyynnön avustuksien takaisinperinnästä. Takaisinperinnän oikaisu on parhaillaan käsittelyssä Sosiaali- ja terveysministeriössä.

Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi on nimitetty Perttu Kauppinen, 42. Kauppinen on toiminut vuodesta 2018 alkaen Iltalehden uutispäätoimittajana vastaten uutistoiminnan ohella IL-TV:stä ja journalismiin liittyvistä teknologisista ratkaisuista.

Ennen Iltalehteä Perttu Kauppinen työskenteli Etelä-Suomen Sanomissa vastaavana päätoimittajana ja Mediatalo Esan sisältöjohtajana. Hän on ollut myös Helsingin Sanomien digitaalisista sisällöistä vastaavana toimituspäällikkönä.

Kauppinen aloittaa vastaavana päätoimittajana heti huomenna keskiviikkona. Hän seuraa tehtävässä Erja Yläjärveä, joka siirtyy Hufvudstadsbladetiin.

Luminen talvi on saanut monet kaivelemaan varastojen kätköistä esiin vanhoja talviliikuntavälineitä. Myös Kouvolan Pyöräpajalla on pitänyt kiirettä suksihuollossa.

– Kun lumet ovat tulleet, sen jälkeen on tuotu varmaan saman verran tavaraa kuin koko viime talvena, kertoo suksihuoltovastaava Jouko Haahkola Kouvolan Pyöräpajalta.

Suksihuoltoon on tänä talvena tuotu paljon välineitä, joita ei ole käytetty moneen vuoteen.

– Tulee jopa vanhempia suksia, jotka ovat turvonneet ja pullistelleet ja joita ei kannata laittaa kuntoon. Sitten on semmoista kymmenen vuotta vanhaa kalustoa, jolla on varmaan hiihdetty 5–6 vuotta sitten. Niitä koitetaan elvyttää, sanoo Haahkola.

Voitelu työllistää eniten

Kiivaimman sesongin aikana Haahkolan käsien ja huoltokoneiden läpi kulkee parhaimmillaan reilusti yli 20 suksiparia päivässä.

Suksihuoltoja Haahkola on tehnyt vuodesta 1988. Silloin tulivat käyttöön ensimmäiset Wintersteigerin huoltokoneet.

Haahkolan mukaan aktiivihiihtäjät hiotuttavat paljon suksiaan ja laitattavat suksensa kokonaisvaltaisesti kuntoon. Eniten Haahkolaa työllistää suksien huoltotöissä voitelu.

– Monetkaan ihmiset eivät viitsi kotona lähteä voitelemaan, etenkään kuumavoiteella, kertoo Haahkola.

On myös mahdottomia tapauksia

Mahdottomat suksihuollot Haahkola jättää kuitenkin suosiolla tekemättä.

– Jos suksikalusto näyttää siltä, ettei kannata huoltaa, niin sanotaan asiakkaalle suoraan, että ei muuta kuin suksikauppaan ja uusia suksia hankkimaan, sanoo Haahkola.

Mahdottomia tapauksia ovat hänen mukaansa sellaiset sukset, joiden runko on päässyt vaurioitumaan. Ne joutavat Haahkolan mukaan roskakoriin.

Etenkin puurunkoiset sukset pitää säilyttää suhteellisen viileässä ja kuivassa paikassa. Silloin runko pysyy kunnossa.

– Tämän päivän kisasukset ja muut ovat semmoisia rakenteeltaan, että ne harvoin muuttavat muotoaan ja tapahtuu mitään ihmeellistä, kertoo Haahkola.

Yleisimmät ongelmat suksissa

Listasimme alle suksien yleisimmät ongelmat ja ratkaisut niihin. Vinkit antaa kokenut suksihuoltaja Raimo Veini, joka on itsekin hiihtänyt koko ikänsä. Hän on voidellut kuntoilijoiden suksia kahden vuoden ajan vapaaehtoisena Kotkan Ladun Petäjäpirtin suksihuoltotilassa.

1. Sukset ovat vääränlaiset

Veinin mukaan niin perinteisen kuin vapaan tyylin hiihtäjille on tärkeää valita oikeanlainen suksi.

– Se ratkaisee, onko suksessa ongelmia vai eikö siinä ole.

Yleinen virhe on, että ostetaan liian löysät sukset. Tämä johtaa siihen, suksia on vaikea voidella, koska pitoalue laahaa ladun pintaa. Silloin luisto-ominaisuutta on vaikea saada toimimaan.

– Ihmiset menevät helposti markettiin ja katsovat, että tuossa on halvat sukset, näyttäisivät olevan sopivan mittaiset, kertoo Veini.

Ratkaisu:

Veini suosittelee asioimaan erikoisliikkeessä, jossa suksi valitaan henkilön painon mukaan. Näin saa hankittua juuri sopivat sukset.

2. Perusvoitelu on jäänyt tekemättä

Kun sukset on hankittu, niihin tulee Veinin mukaan tehdä perusvoitelu.

– Useimmiten sukset ovat tehtaan jäljiltä voitelemattomia.

Veinillekin tulee usein voideltavaksi suksia, jotka eivät oikein luista.

– Sen tunnistaa siitä, että suksen pohjan luistoalue on harmaa. Se on imenyt likaa pohjakudokseen.

Ratkaisu:

Ensin sukset puhdistetaan ja sen jälkeen laitetaan pohjaan pohjustusparafiini. Se lisää suksen ikää.

– Pohjustusparafiini imeytyy suksen kudokseen, koska suksen pohja on huokoinen, sanoo Veini.

Pohjustusparafiini sulatetaan voiteluraudalla suksen pohjaan luistoalueelle ja annetaan parafiinin imeytyä nimenomaan suksen kudokseen asti. Sen jälkeen parafiini pyritään poistamaan mahdollisimman tarkasti sikliä eli pientä kovaa teräslevyä käyttämällä ja harjaamalla.

– Parafiini ei lähde sieltä kokonaan, vaan nimenomaan imeytyy suksen pohjaan.

3. Suksien pohjat ovat naarmuilla

Jos suksilla hiihtelee huolettomasti tiellä, hiekanmuruset voivat naarmuttaa suksien pohjat.

– Niitä on nyt tässä nähty, kertoo Veini naurahtaen.

Ratkaisu:

Veini kehottaa olemaan hiihtämättä parkkipaikalla ja tiellä. Sukset tulee laittaa jalkaan vasta ladulla.

– Jos on tienylityksiä, niin kävelkää sen tien yli. Älkää luistattako siinä suksea, koska siellä on aina hiekkaa tiellä, sanoo Veini.

Naarmut ovat useimmiten pitkittäissuuntaisia, jolloin ne eivät Veinin mukaan aiheuta tavalliselle kuntoilijalle merkittävää haittaa suksen luistoon.

– Luistoalue ei enää toimi, jos siinä on kauheasti naarmuja. Ideana suksen luistossa on, että kun lumen pintaan tulee painetta, lumikide pikkuisen sulaa ja muodostaa pienen vesipatjan, jonka varassa suksi liukuu, kertoo Veini.

Röpelöinen suksen pinta ei toimi ihan niin kuin pitäisi, mutta suksen voitelulla voi pelastaa paljon.

Jos suksilla on kuitenkin jo ehditty hiihdellä kovin railakkaasti pitkin hiekkaisia pientareita, niin sukset voi myös hiotuttaa parempaan kuntoon suksihuoltoliikkeessä.

– Niin kauan aikaa kuin olas on selkeästi näkyvissä, voi hioa, sanoo Veini.

Olas on keskellä suksen pohjaa menevä ura.

– Aika syviäkin uria voi siellä sitten tasoitella.

Kun pohjustus on kunnossa, pääsee perusvoitelemaan

Kun suksen pohjustusparafiini on jo valmiiksi kunnossa, sukselle pystyy tekemään perusvoitelun. Vapaan tyylin suksia voidellessa Veinillä menee tunti, perinteisissä puolitoista tuntia.

Silloin Veini laittaa suksen pohjaan muutaman kerroksen perusvoidetta ja pintaan pari kerrosta kelivoidetta. Jos muita toiveita ei ole, Veini laittaa kelivoiteeksi 1–5 pakkasasteelle tehtyä voidetta.

– Ohjeistan asiakkaita, että jos tulee ongelmia sen kanssa, ostakaa pikapitoa ja laittakaa sitä tekemäni perusvoitelun päälle, niin sillä saatte korjattua kelinmukaisen voitelun, kertoo Veini.

Nylonharjalla luistopinnat puhtaiksi

Veinin mukaan hiihto on parhaimmillaan silloin, kun suksi luistaa ja pitää. Pito vaihtelee aina sen mukaan, miten keli vaihtelee. Luisto on sen sijaan pysyvämpi ominaisuus.

– Yleensä luisto saadaan kuntoilijoille riittäväksi niin, että tehdään sinne se ihan perusluisto, sanoo Veini.

Luiston optimoinnissa Veini suosittelee käyttämään pikaluistovoidetta tai vähintään hankkimaan nylonharjan, jolla harjaa suksen pohjan aina silloin, kun se näyttää harmaalta.

– Silloin saa luistopinnat puhtaaksi ja pääsee jälleen nauttimaan luistosta.

Karvapohjasukset toimivat hyvin pakkasella

Veinille tulee paljon kysymyksiä karvapohjasuksista, joita hän on myös monille suositellut.

– Monihan ei tykkää pitovoitelusta, kertoo Veini.

Peruskuntoilijat arvostavat Veinin mukaan seinäpitoa eli kun potkaisee taaksepäin, pito on kuin seinä. Silloin pystyy hiihtämään helposti. Karvapohjasuksilla tällainen pito on helppo saada ilman pitovoitelua.

– Se karva on nimenomaan se pito.

Kun Veinille tuodaan voideltavaksi karvapohjasukset, hän tekee niihin luistopinnat ja puhdistaa karvapohjan. Karvapohjasukset toimivat Veinin mukaan hyvin pakkaskelillä, mutta nollakelillä eivät niinkään.

16-vuotiaan pojan epäilty murha Helsingin Koskelassa viime joulukuun alussa on herättänyt kriittistä keskustelua lastensuojelun ja koulun toiminnasta. Poliisi tekee parhaillaan esiselvitystä siitä, onko viranomaisten toiminnassa syytä epäillä rikosta.

Poliisi on kertonut uhrin vanhempien luvalla tämän asuneen kotinsa ulkopuolelle sijoitettuna.

Uhria oli pahoinpidelty useita kertoja ennen lopullista epäiltyä murhaa perjantaina 4. joulukuuta 2020. Lisäksi häntä oli kiusattu jo pitkään myös koulussa. Teinipojan murhasta syytetään kolmea teon aikaan 16-vuotiasta poikaa, joita uhri piti jonkinlaisina kavereinaan.

Uhrin ruumis löytyi vasta tekoa seuranneena maanantaina ohi kulkeneen rakennusmiehen ansiosta. Lastensuojelun laitoksesta kukaan ei ollut aktiivisesti etsinyt takaisin palaamatta jättänyttä lasta, vaikka uhrin vanhemmat olivat sitä pyytäneet. Katoamisesta oli tehty poliisille virka-apupyyntö viikonlopun aikana.

• Lue lisää: Ylen tiedot: Viranomaiset pettivät Koskelan surman uhrin – lastenkoti ei etsinyt poikaa vaikka vanhemmat pyysivät, koulusta paljastui puutteita

Lastensuojelun viranomaiset eivät voi yksityisyyden suojan vuoksi kommentoida yksittäistä tapausta. Helsingin lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski vastasi sähköpostitse tapauksesta heränneisiin kysymyksiin yleisellä tasolla.

Miten on mahdollista, että pitkäaikaista kiusaamista ja pahoinpitelyä ei lastensuojelun laitoksessa välttämättä huomata?

Kyllä laitoksissa pääsääntöisesti huomataan, jos lasta tai nuorta kiusataan. Lastensuojelu saa tietonsa mahdollisesta lapseen kohdistuvasta kiusaamisesta lapselta, vanhemmilta, lapsen muilta läheisiltä tai koulun aikuisilta. Jos lastensuojelu saa tietoonsa, että asiakkaana olevaa lasta kiusataan, lastensuojelun tehtävä on puuttua kiusaamiseen viipymättä yhteistyössä koulun ja muiden toimijoiden kanssa.

Laitoksen henkilökunta vastaa lapsen jokapäiväisestä huolenpidosta. Jos henkilöstö havaitsee, että lapsella on mustelmia tai muita vammoja, asia selvitetään viipymättä. Keskeistä on keskustella lapsen kanssa ja selvittää lapselta tilannetta.

Jos lapsen haastattelun tai muiden selvittelyssä saatujen tietojen perusteella lastensuojelulle nousee epäily, että lapseen on mahdollisesti kohdistettu väkivaltaa, lastensuojelu tekee tästä ilmoituksen poliisille.

Mitkä ovat lastensuojelun näkökulmasta suurimmat haasteet väkivallan uhriksi joutuneen nuoren tilanteen havaitsemisessa?

Lastensuojelu työskentelee sen tiedon perusteella, jota lapsen tilanteesta on lapselta, perheeltä ja muilta tahoilta saatu ja mitä lastensuojelu on itse havainnut. Lastensuojelu toimii aktiivisessa vuoropuhelussa eri tahojen kanssa ja muodostaa niiden pohjalta tilannekuvan, jonka pohjalta päätetään toimenpiteistä.

Miksi laitokseen palaamatta jättävää lasta ei aktiivisesti etsitä?

Jos lapsi ei palaa sovittuna aikana lastensuojelulaitokseen, toimiin lapsen etsimiseksi ryhdytään aina viipymättä. Poliisille tehdään katoamisilmoitus ja tarvittaessa myös virka-apupyyntö.

Mitä teidän mielestänne pitäisi tehdä, jotta vastaavaa kuin Koskelassa ei enää tapahdu?

On tärkeää kyetä tunnistamaan kiusaaminen ja puuttumaan siihen siten, että kiusaaminen tosiasiallisesti loppuu. Keskeinen rooli kiusaamisen vastaisessa työssä on meillä kaikilla aikuisilla, vanhemmilla ja myös toisilla lapsilla ja nuorilla.

Lastensuojelulle jää edelleen vaativa tehtävä luoda luottamuksellista suhdetta ja samanaikaisesti kuitenkin säilyttää kyky epäillä. Lastensuojelulle asetettu tehtävä ei ole helppo, mutta yritämme aina parhaamme.

Poliisi on aloittanut tapaukseen liittyen esiselvityksen koulun ja lastensuojelun toiminnasta. Myös Helsingin kaupunki on aloittanut sisäisen selvityksen Koskelan tapauksesta. Mitä siinä selvitetään?

Aina, kun on kyseessä vakava tapahtuma, Helsinki tekee oman sisäisen selvityksen ja varmistaa, että on toimittu määräysten ja ohjeiden mukaisesti.

Aiemmin vastaavaa kohua lastensuojeluun liittyen herätti isänsä ja äitipuolensa murhaamaksi joutuneen 8-vuotiaan Vilja-Eerikan tapaus. Mikä on muuttunut Vilja-Eerikan jälkeen?

Viimeisen kymmenen vuoden aikana lastensuojelussa on tehty useita merkittäviä toiminnan muutoksia. Suomessa muutettiin lainsäädäntöäkin siten, että kaikkien lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tulee ilmoittaa mahdollisesta lapseen kohdistuvan väkivallan epäilystä suoraan poliisille ja tehdä asiasta myös lastensuojeluilmoitus.

Nykyään kaikki lapset tavataan henkilökohtaisesti ja pyritään kaikin tavoin varmistamaan, että lapsella on joku turvallinen aikuinen, johon lapsi luottaa, ja jolle on mahdollista kertoa omista asioista. On tärkeätä, että lasta itseään kuullaan.

Lisäksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä on merkittävästi vähemmän lapsia asiakkaina kuin kymmenen vuotta sitten. Tiedonkulkua eri viranomaisten välillä on parannettu ja henkilöstöä on koulutettu monialaiseen yhteistyöhön.

Koskelan tapauksen käsittely alkaa keskiviikkona 17. helmikuuta kello 9 Helsingin käräjäoikeudessa. Yle seuraa oikeudenkäyntiä paikan päällä.

Lisää aiheesta:

Koskelan murhatutkinta valmistui: 16-vuotiaat epäillyt pitivät sadistisesti hauskaa uhrin kustannuksella – uhria pahoinpideltiin samassa paikassa useana perjantaina

Koskelan henkirikoksen uhri oli lastensuojelun asiakas ja se toi esiin alan kipupisteet – asiantuntija: Hatkassa olevia nuoria ei välttämättä etsi kukaan

Poliisi on aloittanut esiselvityksen Koskelan henkirikoksen taustoihin liittyen – selvityksen alla on lastensuojelun ja koulun toiminta

Rauman telakka on tiedottanut useista uusista koronatartunnoista viikonlopun ja alkuviikon aikana. Telakalla on todettu muutamassa päivässä jo 47 tartuntaa. Maanantaina tehtyjen testien perusteella uusia positiivisia tuloksia on löytynyt 23.

Telakkayhtiö Rauma marine constructions tiedottaa, että sen omilla työntekijöillä ei ole todettu tartuntoja. Sairastuneet ovat alihankintayrityksistä. Koska tartuntoja on todettu niin runsaasti, testataan kaikki alihankkijoiden työntekijät, jotka eivät ole altistuneet tartunnalle. Altistuneet asetetaan karanteeniin.

Keskiviikon aikana testi aiotaan ottaa noin 200 henkilöltä. Näytteenottoa jatketaan koko loppuviikon ajan.

Näytteenoton jälkeen testatut henkilöt lähetetään koteihinsa ja heidät asetetaan omaehtoiseen karanteeniin tulosten valmistumiseen asti.

RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa kertoo, että telakalla on voimassa maskipakko kaikissa niissä tilanteissa, joissa se on työturvallisuusnäkökulmasta mahdollista. Hän vakuuttaa, että yhtiö pyrkii tekemään kaikkensa epidemian saamiseksi kuriin, ja muistuttaa, että suosituksia ja rajoituksia tulisi noudattaa myös vapaa-ajalla.

Rauman koronatilanne on pahentunut viimeisen viikon aikana merkittävästi. Kaupungissa todettiin viikonloppuna peräti 40 koronatartuntaa ja altistumisia oli noin 200. Satasairaala tiedottikin maanantaina, että tilanne on huolestuttava.

Lue myös:

Raumalla viikonloppuna 40 koronatartuntaa – kaupunginjohtaja perää asennemuutosta

Rauman telakalla taas kymmenen uutta koronatartuntaa

Rauman telakalla uusia koronatartuntoja

”Huomen jos tuut kouluun ota jotain kättä pidempää kosk sut hakataa”.

Seitsemäsluokkalainen riihimäkeläispoika sai tällaisen viestin puhelimeensa viime viikolla keskiviikon vastaisena yönä. Viesti lähetettiin Snapchat-tunnuksilla toimivalla YOLO-sovelluksella, jossa käyttäjät ovat anonyymejä.

Poika huomasi viestin aamulla ja näytti sen vanhemmilleen.

– Järkytyin. Ensimmäinen tunne oli viha. Ajattelin, että tämä ei jää tähän, kertoo pojan isä Jari Eronen.

Äiti Heini Eronen soitti heti keskiviikkoaamuna poliisille. Poliisin vastaus oli, että rikosilmoituksen tekeminen ei tässä vaiheessa johtaisi mihinkään. Poliisi kuitenkin ohjeisti, että jos uhka konkretisoituu ja on käymässä toteen esimerkiksi koulussa, olisi rikosilmoitus tehtävä pikimmiten.

Mitä vanhempien tulisi tehdä?

Yle kysyi Hämeen poliisin rikoskomisariolta Lalli Jylhältä, milloin rikosilmoitus kiusaamistapauksissa kannattaa tehdä.

Hän korostaa, että rikosilmoituksen tekeminen on jokaisen oman harkinnan varassa. Poliisi ottaa rikosilmoituksen aina vastaan. Hän kuitenkin muistuttaa, että rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana.

– Nuorempien asioissa lainsäätäjäkin lähtee siitä, että esitutkinta suoritetaan vain, jos siihen on erityinen syy.

Laittomaan uhkaukseen syyllistyy, jos nostaa aseen tai muulla tavalla uhkaa henkilöä väkivallalla (Finlex). Uhkausviesti voi siis ylittää laittoman uhkauksen kynnyksen.

– Mutta onko rikosilmoitus oikea tapa, jos henkilö ei välttämättä ole rikosoikeudellisessa vastuussa, Lalli Jylhä pohtii.

Mitä vanhempien sitten tulisi tehdä?

Rikoskomisario neuvoo olemaan yhteydessä paikalliseen ankkuritiimiin, joita on useissa kaupungeissa eri puolella Suomea, myös Riihimäellä.

Riihimäen ankkuriin kuuluu poliisin lisäksi nuorisotyöntekijä, sosiaalityöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Tiimin työtä on nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja rikosten ennaltaehkäisy.

– Sanoisin, että asia pitää selvittää. Kiusaamisasioissa pitää katsoa pidemmälle kuin vain rikosoikeuteen. Kaikkea huonoa käytöstä ei ole säädetty rangaistavaksi, mutta se voi silti olla huolestuttavaa. Usein kiusaamistapauksissa on kyse tällaisista käytöksestä, Jylhä sanoo.

Hänen mukaansa kiusaaminen koulussa, vapaa-ajalla tai koulumatkalla on yksi tavallisimmista asioista, joihin ankkuritiimi puuttuu Riihimäellä. Sekään ei ole tavatonta, että poliisi joutuu selvittämään kiusaajan rikosoikeudellista vastuuta.

– Esimerkiksi töniminen voi ylittää lievän pahoinpitelyn tunnusmerkit.

Rehtori neuvoi pysymään kameroiden lähettyvillä

Kiusaaminen ja uhkausten määrä on somepalveluiden lisääntymisen takia ollut kasvussa viime vuodet, sanoo Hämeen poliisilaitoksen tuore somepoliisi, konstaapeli Senni Kokko.

– Kasvottomana oleminen helpottaa kiusaamista tai uhkausten tekemistä.

Kokko neuvoo kertomaan verkkokiusaamisesta tai uhkaavista viesteistä aina ensin vanhemmille, jotka voivat olla poliisiin yhteydessä. Myös hän alleviivaa ankkuritiimin tärkeyttä.

– Ankkuritiimit käsittelevät alaikäisten rikosasioita. He voivat selvittää, mitä asialle on tehtävissä. Myös koululle kertominen on tärkeää, Senni Kokko neuvoo.

Jari ja Heini Eronen olivat yhteydessä poikansa saamasta uhkaavasta viestistä kouluun. Isän mukaan koulun rehtori otti tilanteen kiitettävän vakavasti.

– Hän otti yhteyttä opettajiin ja ohjeisti poikaa pysymään välitunnilla valvontakameroiden lähellä. Hän lupasi itsekin tarkkailla kameroita. Opettajat kävivät aika ajoin juttelemassa poikani kanssa. Koulu otti tästä hienosti kopin, Jari Eronen kiittää.

Erosen poika on ottanut tilanteen rauhallisesti, isä kertoo. Pojan kaverit ovat olleet tukena tilanteessa.

Isän päässä pyörii auttamatta joulukuussa tapahtunut Koskelan surma, jossa 16-vuotiaita nuoria epäillään ikätoverinsa pitkään jatkuneesta väkivaltaisesta kiusaamisesta ja murhasta.

Hän on kiitollinen, ettei poika pitänyt uhkausta omana tietonaan.

– Auta armias, jos poika olisi ottanut kättä pidempää kouluun mukaan. Siinä olisi voinut käydä todella pahasti.

Raision kaupungin Kerttulan päiväkuntoutuksessa ei epäröity, kun suunniteltiin laskiaistiistain ohjelmaa. Ikäihmiset houkuteltiin pulkkamäkeen.

Päiväkuntoutuksen terassin edustalla avautuu mukava rinne, joka hohtaa nyt lumesta valkoisena. Aika moni ikäihminen innostui hyppäämään pulkan kyytiin ja laskun jälkeen nauru irtosi herkästi.

85-vuotias Kaarina Aalto laski mäen keltaisella pulkalla.

– Tuli lapsuus mieleen, hän myönsi laskun jälkeen.

• Katso ikäihmisten luistavaa menoa videolta tästä klikkaamalla.

Raisiossa tuli todistettua, että osataan sitä laskea mäkeä vielä 80-vuotiaanakin. Ylen jututtamat koululaiset kun arvelivat sunnuntaina, että aikuiset ovat hommaan liian vanhoja ja "että niiden pylly menee rikki".

Raision päiväkuntoutuskeskuksen tarkoituksena on ylläpitää kotona-asuvien ikäihmisten fyysinen ja henkinen kunto hyvänä mahdollisimman pitkään.

Keskuksessa on vuosien mittaan harrastettu teatteria, jumpattu ja retkeilty vähän väliä. Laskiaistiistaina luonnollisin liike saatiin pulkkamäestä.

Keskustele uutisesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 17.2. kello 23.

Aiheesta lisää:

"Aikuiset ovat liian vanhoja ja niiden pylly menee rikki" – pulkkamäen ammattilaiset eli lapset kertovat videolla, miksi aikuisten peppu ei kestä

Taitoluistelun, jääkiekon ja esittävän taiteen huiput kohtaavat yhteisessä suurtuotannossa, kun H. C. Andersenin Lumikuningatar-tarina tuodaan ensimmäistä kertaa Suomessa jäälle ensi vuoden tammikuussa.

Showluistelijana kappaleessa debytoi muiden muassa Jokereiden kapteeni Marko "Mörkö" Anttila.

Taipuuko Anttila vaakaan, miten polvet joustavat ja venyvätkö kylkikaaret?

– Liikkuvuus on aina ollut murheenkryyni, mutta jospa sekin tässä kehittyisi, Anttila itse summaa.

Kiekkotähti ei vielä tiedä tarkalleen, mitä hänen roolinsa jääshowssa pitää sisällään. Taitoluistimia Anttila ei vedä jalkaansa, vaan aikoo esiintyä hokkareissa. Hän paljastaa sen, että esiintyminen jännittää jo nyt enemmän kuin keskiverto lätkäottelu.

Tänään Anttila tapasi ensimmäistä kertaa taitoluisteluvalmentajansa. Jäänäytösten parissa vuosikymmeniä työskennellyt Anu Oksanen innostui arvioimaan Anttilan showluistelupotentiaalia tuoreeltaan.

– No! Meillä on ensi vuoden alkuun asti aikaa työstää asioita, Oksanen toteaa.

– Minusta on ihana nähdä, kuinka rohkeasti hän heittäytyy uusiin asioihin, myöntää heikkoutensa ja hyödyntää vahvuuksiaan, hän lisää.

Oksasella on vankkaa näyttöä jääkiekkoilijoiden opastamisesta näytösluistelun pariin. Kun Suomi isännöi jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuja 2003, Oksanen teki jääshown vuoden 1995 kultaleijonien kanssa.

Lumikuningattaren roolissa nähdään taitoluistelun viisinkertainen suomenmestari Kiira Korpi

Lumikuningatar-jääshow esitetään Tampereen uudella monitoimiareenalla, joka valmistunee tämän vuoden joulukuussa.

Kappaleen nimiroolissa esiintyy taitoluistelun viisinkertainen suomenmestari ja kolminkertainen EM-mitalisti Kiira Korpi. Nykyisin New Yorkissa asuva entinen huippuluistelija palaa intoa puhkuen esiintymään kotiseudulleen.

– Nyt jääkiekkoilijoiden vauhti ja dynamiikka yhdistetään taitoluistelun taiteelliseen puoleen sekä muodostelmaluistelun visuaalisuuteen, enkä voi kuvitellakaan, mitä kaikkea hienoa siitä voi tulla, Korpi hehkuttaa.

Jäällä loistaa myös Suomen kaikkien aikojen menestynein taitoluistelija Laura Lepistö sekä jäätanssin euroopanmestarit ja moninkertaiset MM- ja EM-mitalistit Susanna Rahkamo ja Petri Kokko sekä taitoluistelija Mila Kajas. Jääkiekkoilijoista mukana ovat Marko Anttilan lisäksi Niklas Hagman, Jenni Hiirikoski ja Pekka Saravo.

Esityspäivät ovat 1.–3. tammikuuta 2022.

Lue myös:

Harvinaiset kuvat työmaalta, jonne moni ei pääse: Kurkista, miltä MM-jääkiekon areena sekä Ilveksen ja Tapparan pukuhuoneet näyttävät nyt

– Tämä oli merkittävä matka. 70 vuoden jälkeen vainaja pääsee hautaan, sanoo Markku Kiikka.

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen asiamies Markku Kiikka on juuri saapunut Helsingistä Lappeenrantaan Ristikankaan hautamaan kappeliin. Auton takakontista kaartinjääkäri Joona Jaakkola nostaa pienen, vain 70 senttimetrin pituisen arkun.

Arkussa on venäläisten sotilaiden luoteihin kaatuneen ylikersantti Eugen Wistin maalliset jäännökset.

Eugen Wist kuoli 75 vuotta sitten jatkosodassa 6.7.1944.

Hänen jäännöksensä löytyivät vasta reilu vuosi sitten, syyskuussa 2019 reilun 10 kilometrin päässä Viipurista sijaitsevasta saaresta, Pienestä Käräjäsaaresta.

Samalla päättyi Eugen Wistin veljen pojanpojan Mika Wistin 20 vuotta kestänyt etsintäurakka.

– Meillä kului vuosia täsmentää Eugen Wistin kuolipaikka juuri Pieneen Käräjäsaareen, kertoo Mika Wist.

Venäjältä on tähän mennessä löydetty 1 400 talvi- ja jatkosodan ajan suomalaissotilaan jäännökset. Heistä vain 400 on tunnistettu.

Tunnistamisessa avainasemassa on yleensä tuntolevy, joka helpottaa merkittävästi vainajan DNA:n tietojen yhdistämisen suomalaisiin sukulaisiinsa.

Wistin tunnistamisen teki poikkeukselliseksi se, että hänellä ei ollut tuntolevyä. Sen sijaan sotahistoriasta tiedettiin, että Pieneen Käräjäsaareen oli jäänyt vain yksi suomalainen sotilas, Eugen Wist.

Venäläiset apuna

Pieni Käräjäsaari joutui sodan aikana rajun pommituksen kohteeksi. Sitä pommitettiin vielä sen jälkeen, kun Eugen Wist oli sinne menehtynyt.

Siksi oli suoranainen ihme, että saaresta enää mitään löytyi.

Kesällä 2019 saarta oli Mika Wistin toiveesta tutkimassa venäläinen tutkimusryhmä Karjalan valli.

Ryhmä on tunnettu taidostaan ja yhteistyöhalustaan.

Yksi ryhmän jäsenistä, Anton Kondakov, istahti mättäälle ja kuin sattumalta löysi maasta pilkistävän reisiluun.

– He soittivat meille, että nyt löytyi jotain. Tulkaa tänne, kertoo Mika Wist.

Niinpä Mika Wist ystävineen tuli saareen syyskuussa 2019 jatkamaan etsintöjä. Juuri muuta ei löytynyt, mutta todiste Eugen Wistin kohtalosta oli heidän hallussaan.

– Kyllä me lähes täysin varmoja olimme, että luu kuuluu Eugen Wistille, kertoo Mika Wist.

Lopullinen varmuus asiasta tuli muutama viikko sitten, kun Mika Wistin isä sai tiedon oikeuslääketieteellisen DNA-testin valmistumisesta. Jäännökset olivat varmistuneet Eugen Wistiksi.

– Silloin oli kyllä pakko avata pullo Puolustusvoimien leikattua – joku roskakin taisi lentää silmään, kertoo Mika Wist.

Kun Wist oli löytynyt Pienestä Käräjäsaaresta, hän pääsi Viipurissa sijaitsevaan Pietari Paavalin kirkkoon. Se on paikka, jonne kerätään suomalaiset yhden kesän aikana löytyneet sankarivainajat.

Lokakuussa 2019 Wist ja muut vainajat tuotiin Helsinkiin oikeuslääketieteen laitokselle tutkimuksia varten.

Kaikille löydetyille vainajille tehdään DNA-tutkimus, minkä perusteella henkilöllisyys voidaan saada selville. Se edellyttää, että Suomessa on sukulainen, johon DNA voidaan yhdistää.

Kaikkia ei voida tunnistaa, koska vainajia jäi sotatantereelle noin 10 000. Esimerkiksi Lappeenrannan sankarihautausmaalle on haudattu noin 800 Venäjältä löytynyttä tunnistamattomaksi jäänyttä sankarivainajaa.

Kaikkia vainajia ei ikinä tulla edes löytämään. Osa vainajista on niin pahoin tuhoutunut sodan pommituksissa, ettei heistä ole enää mitään jäljellä. Monta suomalaista myös hukkui.

Yllätys odottaa

Viime vuonna suomalaiset eivät koronarajoitusten takia päässeet etsintöihin Venäjälle ollenkaan, ja tällä hetkellä vaikuttaa, että sinne ei tulevanakaan kesänä päästä.

Vaikka sodista on aikaa jo useita vuosikymmeniä, uskoo Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen asiamies Markku Kiikka suomalaisia vielä löytyvän.

– Kyllä löytyy, mutta se on vähän sellaista onnenkauppaa. Kaikki ne paikat, joihin suomalaisia tiedetään menehtyneen, on jo moneen kertaan tutkittu. Mutta aina vaan löytyy.

Sodassa kadonneen sukulaisen löytyminen on aina herkkä hetki.

– Suvussa tieto kadonneesta sukulaisesta yleensä on. On melkoinen yllätys kaikille, kun tulee tieto, että vainaja on löydetty, kertoo Kiikka.

Lappeenrannan Ristikankaan hautausmaan kappelissa kaartinjääkäri Joona Jaakkola jaksaa yksin kantaa pienen arkun, jossa lepäävät Eugen Wistin maalliset jäännökset.

Arkku päätyy kaappiin, jossa viimeistä matkaansa odottaa Wistin aseveli, talvisodassa kaatunut mäntyharjulainen Armas Lindahl.

Toukokuussa kaatuneiden muistopäivänä molempien sotamiesten pitkä matka saa lopullisen päätöksensä.

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen asiamies Markku Kiikka on tyytyväinen, kun jälleen yksi vainaja – tällä kertaa Eugen Wist – on saatu takaisin kotiseudulleen.

Mielessä on kuitenkin haikeus sotilaiden lähisukulaisia kohtaan.

– Välitettavasti heidän äitinsä ja isänsä ovat jo kuolleet, ja toinenkin polvi alkaa jo olla aika vanha.

Lue seuraavaksi: Neljä suomalaista sankarivainajaa odotti kotiin pääsyä yli 70 vuotta – DNA-tutkimus selvitti, keitä he ovat

Isä katosi sodassa yli 70 vuotta sitten – nyt suomalaiset etsivät häntä Venäjän taistelutantereilta

Osa MobilePay-sovelluksella tehdyistä maksuista on veloitettu käyttäjien tileiltä kahdesti. Asia koskee osaa eilen 15. helmikuuta tehdyistä maksuista.

MobilePay kertoo häiriöstä Twitter-tilillään sekä Facebookissa. Sen mukaan häiriö on onnistuttu paikantamaan maksunvälittäjän päässä ja ongelmaa korjataan parasta aikaa.

Teinipoikia syytetään 16-vuotiaan pojan murhasta Helsingin Koskelan sairaala-alueella 4. joulukuuta 2020. Yle seuraa keskiviikkona aamulla alkavaa oikeudenkäyntiä paikan päällä.

Murhan lisäksi syyttäjä on nostanut tapaukseen liittyen syytteet yhteensä yhdeksästä pahoinpitelystä, ryöstöstä ja yllytyksestä ryöstöön. Kaksi epäillyistä on poliisin esitutkinnan aikana täyttänyt 17 vuotta.

Oikeudenkäynnin alussa päätetään, miltä osin käsiteltävät asiat tulevat julkisiksi. Oikeudenkäynti järjestetään turvasalissa, jossa kuvaaminen on kiellettyä.

Aamupäivällä oikeudessa käydään läpi useita uhriin kohdistuneita pahoinpitelyjä ja ryöstöä. Kaksi pahoinpitelysyytettä koskee murhasta syytettyjen välisiä tilanteita. Syytteet murhasta käsitellään iltapäivällä.

Esitutkinta: Julma väkivalta kesti tunteja

Poliisin esitutkinnan mukaan epäilty murha tapahtui yhden syytetyn 16-vuotissyntymäpäivän juhlinnan yhteydessä. Kolme syytettyä olivat kutsuneet uhrin juhlimaan kanssaan. He olivat juoneet alkoholia Koskelan sairaala-alueella.

Poliisin esitutkinnan mukaan kolmikko oli suunnitellut etukäteen kohdistavansa väkivaltaa heitä jonkinlaisina kavereinaan pitäneeseen uhriin. Kaksi pojista oli tuntenut uhrin jo vuosia.

Poliisin mukaan uhrille oli juotettu alkoholia myös väkisin. Väkivallan epäillään alkaneen melko nopeasti sen jälkeen, kun epäillyt ja uhri olivat saapuneet Koskelan sairaala-alueelle perjantai-iltana noin kello 19.

Esitutkinnan mukaan puolustuskyvyttömään uhriin oli kohdistettu raakaa väkivaltaa jopa neljän tunnin ajan. Pahoinpitelyä oli myös kuvattu kännykällä, mutta poliisin tietojen mukaan materiaalia ei ollut levitetty epäiltyjen ryhmän ulkopuolelle.

Poliisin mukaan kaikki kolme syytettyä olivat osallistuneet pahoinpitelyyn, ja he olivat poistuneet paikalta yhdessä. Syyttäjän käsitys tapahtumien kulusta vastaa pitkälti poliisin esitutkimusta.

Pahoinpitelyt toistuivat useana perjantaina

Poliisin mukaan uhria oli pahoinpidelty samassa paikassa kolmena perjantaina jo ennen viimeistä veritekoa.

Kaksi murhasta syytettyä poikaa väittävät kolmannen murhasta syytetyn pahoinpidelleen myös heitä, joten kaksi pahoinpitelysyytettä koskee heidän tapaustaan.

Kahta henkirikoksesta syytettyä syytetään lisäksi yllytyksestä ryöstöön. Ryöstöstä syytetään yhtä henkirikoksesta syytettyä sekä 16-vuotiasta henkilöä, joka ei liity muihin syytekohtiin.

Ryöstö tuli ilmi henkirikoksen tutkinnan yhteydessä, kun poliisi huomasi uhrin elokuussa antamien tunnusmerkkien täsmäävän murhasta epäiltyyn. Elokuussa ryöstö jäi selvittämättä, koska tekijöitä ei pystytty tunnistamaan.

Poliisin mukaan uhrin tuntemat pojat olivat toimineet ryöstön suunnittelijoina, joten uhri ei tiennyt heidän osuudestaan tekoon.

Esitutkintamateriaalia oli tapauksessa yli kaksituhatta sivua. Syyttäjän mukaan murhasta syytettyjen nuoren iän vuoksi poikkeuksellisen rikoksen syyteharkinta oli vaativa.

Uhri salasi kohtelunsa

Uhrin tilasta ei ollut ilmeisesti tiennyt kukaan ulkopuolinen aikuinen. Poliisin mukaan hän oli selittänyt vammojaan valheilla kaatumisesta.

Poliisi tiedotti jo tutkinnan alkuvaiheessa uhrin olleen lastensuojelun asiakas nostaakseen esiin kriittistä keskustelua viranomaisten toiminnasta. Uhri oli sijoitettu kodin ulkopuolelle asumaan viime syksynä vanhempien omasta aloitteesta.

Tapaus on kiinnittänyt huomion muun muassa siihen, että lastensuojelusta karkaa jatkuvasti alaikäisiä, joita kukaan ei aktiivisesti etsi.

Poliisi kertoi myös, että uhrin kiusaaminen oli jatkunut jo pitkään. Ylen tietojen mukaan poika oli masentunut pitkään kestäneen kiusaamisen seurauksena.

Alaikäisille murhasta enintään 12 vuotta

Poliisi on aloittanut esiselvityksen liittyen koulun ja lastensuojelun toimintaan uhrin tilanteessa. Poliisi selvittää, onko uhrin tilanteeseen puuttumista laiminlyöty niin, että asiassa on syytä epäillä rikosta.

Myös Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on aloittanut asiassa oman selvityksen tekemisen. Sellainen tehdään aina, kun lastensuojelun asiakkaana ollut lapsi menehtyy.

Murhasta vaaditaan yleensä elinkautista vankeusrangaistusta, mutta tekijöiden alaikäisyyden vuoksi heitä ei voida tuomita elinkautiseen. Alaikäiset voivat saada murhasta 2–12 vuotta vankeutta.

Asiaa käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa 17. helmikuuta, 19. helmikuuta, 1. maaliskuuta ja mahdollisesti vielä 3. maaliskuuta 2021.

Lisää aiheesta:

Lapsiasiavaltuutettu Koskelan surmasta: Jälleen kerran moni tunnisti lapsen hädän, mutta auttamisessa epäonnistuttiin

Koskelan henkirikoksen uhri oli lastensuojelun asiakas ja se toi esiin alan kipupisteet – asiantuntija: Hatkassa olevia nuoria ei välttämättä etsi kukaan

Koskelan murhatutkinta valmistui: 16-vuotiaat epäillyt pitivät sadistisesti hauskaa uhrin kustannuksella – uhria pahoinpideltiin samassa paikassa useana perjantaina

Ylen tiedot: Viranomaiset pettivät Koskelan surman uhrin – lastenkoti ei etsinyt poikaa vaikka vanhemmat pyysivät, koulusta paljastui puutteita

Miksi kiusattu palaa pahoinpitelijöiden luokse ja mikä tekee nuoresta tappajan? Psykoterapeutti vastaa kysymyksiin, jotka Koskelan henkirikos nosti pinnalle

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti sanoo, että kuntavaalien järjestämisen ajankohtaa ja mahdollista siirtämistä on pohdittava huolellisesti vielä tämän kuun puolella, sillä ratkaisut asiasta pitäisi tehdä ajoissa.

Kuntavaalit on määrä pitää 18. huhtikuuta, mutta epävarman koronatilanteen vuoksi esiin on noussut mahdollisuus vaalien siirtämisestä. Pöystin mukaan olisi hyvää vaalihallintoa ratkaista tilanne mahdollisimman pian.

Pöysti korostaa, että hän itse varautuu ottamaan asiaan varsinaisesti kantaa vasta siinä vaiheessa, jos ja kun esitys vaalien siirtämisestä tulee valtioneuvoston päätettäväksi. Ensin asiasta on keskusteltava oikeusministeriön ja eduskuntapuolueiden kesken. Periaatteellisella tasolla Pöysti näkee, että vaalien siirtämiselle voi olla perusteita.

– Vaalienhan pitää olla tasapuoliset ja mahdollistaa äänioikeutetuille lain mukaisesti mahdollisimman laajasti äänestämisen mahdollisuus. Se on perusperiaate. Toinen perusperiaate on, että vaalien siirtäminen on demokratiassa äärimmäisen poikkeuksellinen toimenpide, johon pitää ryhtyä vain hyvin painavin perustein. Nämä ovat ne kaksi periaatetta, jotka ovat vaakakupissa, Pöysti sanoo

– Mutta toki jos on niin, kuten nyt saattaa olla tilanne, että merkittäviä joukkoja äänioikeutettuja ei pysty käyttämään äänioikeuttaan tai ainakaan turvallisesti pysty sitä käyttämään, niin tietysti silloin se vaaka alkaa kallistua sen suuntaan, että täytyy vakavasti harkita vaalien siirtämistä.

Puolueet torjuivat ajatuksen

– Kyllähän epidemian perustaso on nyt useammassa maakunnassa niin korkealla, että tilanne voi olla huono myös vaalien näkökulmasta, Pöysti sanoo.

Oikeusministeriön virkamiehet esittivät aiemmin tässä kuussa puoluesihteereille vaalien siirtoa, mutta puolueet torjuivat ajatuksen. Oikeuskansleri sanoo varautuneensa siihen, että pohdintaa on pakko vielä aika pian käydä läpi tautitilanteen valossa.

– Pitäisi mahdollisimman pian, ennen maaliskuuta, päivittää se näkymä, miltä tämä tilanne nyt näyttää, ja tarkastella siltä osin kuin voidaan ennusteita taudin kehittymisestä.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä sanoo, että vaalien valmistelua jatketaan normaalisti ja tavoitteena on pitää ne 18. huhtikuuta. Hänen mukaansa tilannetta seurataan kuitenkin koko ajan.

Jääskeläisen mukaan on hankala kysymys, milloin vaalien siirto olisi vielä mahdollista.

– Hyviä aikoja ei enää ole olemassa, joten jos siirtopäätös jouduttaisiin tekemään, se olisi pakkotilanne. Sellainen päätös voidaan hätätilanteessa tehdä vaikka vaaliviikolla, Jääskeläinen sanoo

Hänen mukaansa varsinaista varasuunnitelmaa siirrosta ei ole.

Kirjeäänestystä ei ehditä järjestää

Hankalassa asemassa olevien äänestäjäryhmien osalta on ollut esillä muun muassa kirjeäänestys, joka oli käytössä ulkomailla asuvien ja oleskelevien osalta viime eduskuntavaaleissa.

Oikeuskansleri Pöystin mukaan sen osalta aletaan käytännössä jo olla myöhässä.

Vaalijohtaja Jääskeläisen mukaan näiden äänestäjäryhmien tilanteeseen pohditaan vielä ministeriössä ratkaisuja. Erityisen hankala on eristykseen määrättyjen henkilöiden kysymys.

– Keskustelut ovat vielä sen verran jäsentymättömiä, että en pysty sanomaan vaihtoehdoista vielä tarkemmin.

Siirtoesitys tuli yllätyksenä

STT:n tietojen mukaan toissa viikon siirtoesitys tuli puoluesihteereille täytenä yllätyksenä eikä siitä esitelty tarkkaa suunnitelmaa.

Vasta edellisen viikon perjantaina vaalijohtaja Jääskeläinen oli sanonut, ettei siirto ole esillä.

Seuraavana torstaina puoluesihteerit saivat kutsun saman illan kokoukseen, jossa siirtoa esitettiin. Esimerkiksi siitä, mihin ajankohtaan vaalit siirrettäisiin, ei lopulta edes keskusteltu puoluesihteerien torjuttua ajatuksen.

Oikeusministeriön Jääskeläinen sanoo, ettei ajoituksesta ole käytykään syvällistä keskustelua.

– Olen itse aiemminkin sanonut, että vähintään puolella vuodella pitäisi siirtää, jos siihen päädytään

Helsingin Vuoniityn peruskoulussa on lukuvuoden mittaan ollut useita tapauksia, joissa osa luokan oppilaista on määrätty koronavirukselle altistumisen vuoksi kotikaranteeniin ja osa on jäänyt koululle lähiopetukseen.

Kun näin käy, äidinkieltä ja ilmaisutaitoa 7-9–luokkalaisille opettava Arto Alho ottaa esiin kannettavan tietokoneen ja ryhtyy striimaamaan eli suoratoistamaan luokassa tapahtuvaa opetusta kotona oleville.

– Oppilailla on Google classroom –ryhmät, ja oppilas tulee mukaan avaamaani videoyhteyteen ja osallistuu tunnille omalla classroomin meet–linkillään. Olen saattanut antaa oppilaalle myös lisäohjeita tai tehtäviä jo ennen tunnin alkua.

Alhon opettamaan äidinkieleen striimauksen yhdistäminen hänen mielestään vielä jotenkuten sopii, koska äidinkieltä voidaan opettaa perinteisesti edestä vedettävänä frontaaliopetuksena. Taito- ja taideaineita opettavat kollegat sen sijaan ovat suuremmassa pulassa keksiessään vaihtoehtoja oppilaille kotiin.

Vaikeana Alho pitää kuitenkin omissakin opetustilanteissaan sitä, että opettajan on jaettava huomionsa samaan aikaan kahteen eri kohteeseen.

– Normaalisti kiertelen luokassa neuvomassa ja katsomassa, miten kenenkin työ edistyy. Nyt käy helposti niin, että etänä oleva joukko jää vähemmälle huomiolle.

Alho muistuttaa, että vuorovaikutus ja läsnäolo ovat olennainen osa opetusta.

– Tietenkin yritän saada molemmille puolille, sekä luokkaan että videopuhelun päähän sellasta fiilistä, että olen oikeasti läsnä, mutta väkisinkin on tehtävä valintaa jompaankumpaan ryhmään keskittymisessä.

Teini-ikäiset oppilaat reagoivat herkästi siihen, kun Alho joutuu kääntämään huomionsa toisaalle.

– Jos keskityn läppäriin, tulee oppilaille tunne, että sielläpä se opettaja vaan tietokonetta selailee ja tilanne luokassa alkaa hiljalleen levitä. Jos taas keskityn liikaa luokkaan, striimin päässä ei välttämättä tapahdukaan mitään.

Nykytilanne rankka niin opettajille kuin oppilaille

Keväällä kaikki oppilaat olivat samanaikaisesti etäopetuksessa. Siihen verrattuna nykyinen tilanne tuntuu Alhosta raskaammalta.

– Koko joukon ollessa etänä suunnittelin opetuksen täysin sen pohjalta, mikä toimii etäharjoitusten muodossa. Kevät oli opettajalle helpompi, koska ajatuksellisesti pystyi tekemään asiat yhdellä tavalla. Nyt puolestani suunnittelen opetuksen luokkatilanteeseen ja mukautan sitä niin, että se toimisi osalle etänä. Jonkin verran tässä väkisinkin tulee tuplatyötä tehtyä.

Opetusministeriön myöntämä koronaraha on Alhon mukaan ollut suureksi avuksi, kun vaikeita tilanteita ratkotaan 500 oppilaan koulussa.

– Olemme saaneet palkattua muutaman resurssiopettajan, joita pystytään käyttämään äkillisissä opettajien poissaoloissa tai ryhmien jakotilanteissa. Joskus resurssiopettajia on myös käytetty vetämään etänä olevaa ryhmää, jos tekeminen samanaikaisesti lähiopetuksessa olevien kanssa ei ole luonnistunut.

Alho pitäää hyvänä sitä, että tukiopetusta on ollut mahdollista järjestää normaalia enemmän ja tukitunteja on annettu myös etäyhteyden kautta.

Teini-ikäisten kanssa päivänsä viettävä opettaja kertoo kuitenkin havainneensa pitkään jatkuneen poikkeuksellisen ajan näkyvän oppilaiden henkisessä hyvinvoinnissa.

– Kaikki ryhmäyttävät jutut, joita normaalisti olisi, puuttuvat. Tämä alkaa tuntua oppilaiden ryhmähengessä ja olemisessa. Retket on peruttu ja seitsemänneltä luokalta saakka suunniteltu leirikoulu todennäköisesti peruuntuu nyt yhdeksäsluokkalaisilta myös.

– Osa oppilaista, joilla on kotonaan riskiryhmäläisiä tai isovanhempia, joita tavataan säännöllisesti, ovat lisäksi hyvin huolissaan läheisistään ja tämä tietenkin lisää oppilaiden stressiä, Alho sanoo.

Koronakaranteenit haasteena yksityisyrittäjille ja yhden vanhemman perheille

Yksityisyrittäjinä toimivissa yhden vanhemman perheissä koronakaranteenit saattavat tulla eteen aikamoisena shokkina, kun sovituista töistä on pakko pitää kiinni.

– Karanteeni-ilmoitus tuli niin yllättäen sunnuntai-iltana etten ehtinyt mitenkään uudelleenjärjestää töitäni. Ensimmäinen päivä meni lapselta täysin ohi ja itsestäni tuntuu, ettei lapsi päässyt oikein muutenkaan mukaan koko ensimmäisen karanteeniviikon aikana, kertoo hevosalalla toimiva Suvi Koskue.

Hän kokee, että lapsi olisi tarvinnut kotona olevan aikuisen tuekseen, jotta tämä olisi selvinnyt teknisistä haasteista ja auttanut muutenkin alkuun striimin kautta tapahtuviin opetustilanteisiin sekä selvittämään, mistä tehtäviä milloinkin löytyy.

– Kyllä moni alakouluikäinen varmaan aika yksin jää, jos aikuisen ei ole mahdollista tukea oppimistilanteita. Varmaankin tukiopetusta koulussa kuitenkin järjestyy tarvittaessa. Keväällä ihmettelin, kun sitä ei voitu etänä tarjota, vaan tukitunteja varten olisi pitänyt mennä kouluun.

– Harva varmaan ajattelee näin, mutta meistä ja ainakin osasta luokkatovereiden perheistä tuntuu, että tavallaan korona on kuitenkin ollut eräänlainen lottovoitto. Sen seurauksena 45 oppilaan yhteisopettajuusluokka purettiin kahdeksi omaksi luokakseen ja ympäröivän hälinän vähentyessä koulumenestys on parantunut kohisten ja stressitaso laskenut suhisten, Koskue iloitsee.

Tautitilanteen kehittymistä seurataan viikoittain – toistaiseksi Helsingissä on päätetty olla siirtymättä vuoroviikkoetäilyyn

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajan Liisa Pohjolaisen mukaan pääkaupungissa kouluja on ohjeistettu oppituntien striimaamiseen etäoppilaille niissä tapauksissa, kun osa luokan oppilaista on määrätty kotikaranteeniin ja osa jatkaa lähiopetuksessa.

– Koulut ovat voineet hankkia web-kameroita tai bluetooth-laitteita, joiden avulla striimauksen pitäisi onnistua ihan hyvin. Striimaus on siis opettajan tuottamaa lähiopetusta, mutta nyt se ikään kuin tuodaan oppilaan kotiin ja oppilas pääsee sen avulla osaksi tuntia.

– Striimin kautta oppilaalle mahdollistuu puheyhteys opettajan ja luokkatovereidensa kanssa. Tunneille etänä osallistuminen pitää myös hyvin yllä oppilaan päivärytmiä, koska tunnit etenevät lukujärjestyksen mukaan, Pohjolainen katsoo.

Tautitilanteen pahenemisen varalta yläkouluille suunniteltuun hybridiopetusmalliin, jossa luokat vuorottelisivat etä- ja lähikoulussa, jotta kouluihin saataisiin lisää väljyyttä, ei Helsingissä ole toistaiseksi menty.

Pohjolainen kertoo sen johtuvan siitä, että jatkotartuntoja on kouluissa ollut toistaiseksi verraten vähän.

– Lähiopetus on perusopetuksen lähtökohta ja katsomme, että vasta äärimmäisenä keinona peruskoululaisia voidaan siirtää etäopetukseen.

Opetuksen toimialajohtajan mukaan tautitilanteen kehitystä seurataan kuitenkin viikoittain ja tarvittaessa löytyy valmius siirtyä etäopetukseen nopeallakin aikataululla.

Tiistaina Helsingin Hiidenkiven yläkoulun luokkien oppilaat päätettiin siirtää loppuviikoksi etäopetukseen luokilla ilmenneen virusmuunnostartunnan vuoksi.

– Joitakin kertoja lukuvuoden aikana on tullut vastaan tilanteita, joissa kouluun ei ole saatu sijaisia, kun oppilaita ja opettajia on määrätty paljon karanteeniin kerralla. Tällöin luokkia on päätetty siirtää etäopetukseen määräajaksi, hän sanoo.

Joissakin kouluissa samat oppilaat ovat joutuneet toistamiseen karanteeneihin. Pohjolainen korostaa, että tärkeintä on, ettei poikkeuksellisesta ajanjaksosta ja koronaviruksen varjossa elämisestä synny koululaisille oppimisvajetta.

Hän kehottaa vanhempia olemaan yhteydessä kouluun, jos tuntuu siltä, että oppilaalle putkahtelee ainoastaan nipuittain tehtäviä Wilman kautta tai jos vaikuttaa siltä, että joku asia on jäänyt lapselta ymmärtämättä striimin välityksellä.

– Olemme suositelleet tukituntien antamista tarvittaessa jo karanteenijakson aikana, Pohjolainen muistuttaa.

Helsinki on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä perusopetuksen tueksi koronarahoitusta 9,1 miljoonaa euroa.

– Rahan avulla on voitu pitää ryhmäkoot tavallista pienempinä ja saatu lisäapua erilaisiin muuntuviin opetustilanteisiin, hän toteaa.

Välillä karanteeniin saattaa joutua myös opettaja, ilman että oppilaita olisi altistunut.

– Tällöin karanteenissa oleva opettaja voi järjestää kotoaan käsin etäopetusta esimerkiksi osalle ryhmästä ja lähiopetukseen koululle hankitaan opettajalle sijainen, Pohjolainen kertoo.

"Kuntia kehotettiin jo kesällä varautumaan koronavuoteen"

Opetushallitus (OPH) kehotti jo kesällä kuntia ja kouluja varautumaan tilanteisiin, joissa oppilaita asetetaan karanteeniin pyytäen kiinnittämään erityistä huomiota opetuksen järjestämiseen karanteeni- ja eristystilainteissa. Ohjetta päivitettiin vuoden alussa.

– Opetuksen järjestäjä päättää käytännön ratkaisuista paikallisesti, mutta jos esimerkiksi osa luokasta on etäopetuksessa ja osa lähiopetuksessa, yksi opettaja voisi opettaa etänä olevaa ja toinen lähiopetuksessa olevaa ryhmää, sanoo OPH:n luokanopettajataustainen juristi Laura Francke.

Francke korostaa, ettei opettajan työmäärä saisi kasvaa kohtuuttomaksi etäopetustilanteissa.

Mikäli karanteenissa oleva oppilas seuraa oppitunteja kotona striimien välityksellä, vuorovaikutuksen toteutumisesta opettajan ja muiden oppilaiden kanssa täytyy Francken mukaan huolehtia.

– Kunnille myönnetyn koronarahoituksen turvin kouluihin on voitu palkata resurssiopettajia tai muuta henkilöstöä, auttamaan etäopetustilanteissa, Francke sanoo.

Etäopetuksessa olleilla on oikeus lisätukeen lähiopetukseen palatessaan sekä jo etäopetuksen aikana.

– Myös oikeus oppilasruokailuun on karanteenissa oleville oppilaille taattava, se voidaan toteuttaa esimerkiksi koululta noudettavien ruokapakettien muodossa, Francke muistuttaa.

Opetuksen järjestäjän tulee Francken mukaan varautua siihen, että tekniset laitteet ovat etäopetustilanteissa oppilaiden saatavilla.

– Karanteenitilanteet tulevat luonnollisesti yhtäkkiä, jolloin koulun on huolehdittava siitä, että laitteet saadaan toimitettua oppilaille, joilla niitä ei ole. Oppilaalla on oikeus myös maksuttomaan nettiyhteyteen, joka hoidetaan esimerkiksi mokkulan tai nettikortin avulla.

– Jos aineessa ei ole oppikirjaa, oppilaalle pitää tarjota muuta materiaalia, jossa käsitellään poissaolon aikana käsiteltyjä asioita.

Mikäli opettaja käyttää tekijänoikeuden suojaamia aineistoja, tallenteen saa välittää videokuvana toiseen tilaan tai laittaa opetusryhmän saataville suljettuun oppimisympäristöön vain tehtävän tarkistamista varten.

Kun opetus tapahtuu striimin välityksellä pelkästään omassa suljetussa ryhmässä, oppilaiden toistensa näkemiselle sen kautta, ei tarvitse kysyä erillistä suostumusta.

– Tallennekin oppitunnista voitaisiin sallia, jos ajatellaan, että opettaja kokee sen tärkeäksi kertauksen vuoksi tärkeäksi tai siksi, että oppilas olisi esimerkiksi niin sairas, ettei pystyisi osallistumaan etätuntiin.

– Näissä tilanteissa on tärkeätä kerrata pelisäännöt ja muistuttaa oppilaita siitä, ettei tallennetta voi levittää esimerkiksi netissä julkisesti, Francke korostaa.

Myös niissä tapauksissa, joissa oppilas itse tai hänen perheenjäsenensä kuuluu riskiryhmään, oppilaalle tulisi Francken mukaan tarjota etäopetusta, samaan tapaan kuin jos oppilas olisi asetettu karanteeniin.

OAJ: "Eniten opetusta haittaavat ratkaisut, jossa puolet opetusryhmästä on koululla ja puolet opiskelee etänä"

Lähiopetuksen seuraaminen suoratoistona voi Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mukaan toimia vain muutamien päivien tilapäisratkaisuna oppilaille, jotka eivät esimerkiksi terveydellisestä syystä tai karanteenin vuoksi kykene osallistumaan opetukseen.

OAJ:n koulutuspäällikkö Jaakko Salo muistuttaa, että eduskunnan sivistysvaliokunnan mietinnön mukaan, opettaja ei voi joutua tilanteeseen, jossa hänen on tehtävä kaksinkertainen työ, antaakseen samanaikaisesti sekä lähi– että etäopetusta.

Salon mielestä paras ratkaisu olisi, jos toimittaisiin OPH:n suosituksen mukaan ja etäopetuksessa olevista oppilaista muodostettaisiin erillinen ryhmä.

– Opettaja ei pysty antamaan samaan aikaan täysipainoisesti sekä lähi– että etäopetusta. Hybridiopetustilanteissa opettaja on pääosin sidottu lähiopetusryhmäänsä ja kykenee ainoastaan siinä sivussa ohjaamaan etänä olevia, Salo painottaa.

Salon mukaan oleellista on huomata, että pedagogiset ratkaisut ovat erilaisia etä- ja lähiopetuksessa, eli kun pidetään etäopetustunti, se suunnitellaan etäopetustunniksi.

– Perinteinen opetus, joka perustuu esittävään ja kysymys-vastaus–tyyppiseen opetukseen jollakin tavoin striimin välityksellä onnistuu, mutta yksilöllinen tai toiminnallinen opetus, jossa tehdään esimerkiksi luonnontieteellisiä kokeita ei tietenkään näin onnistu, hän toteaa.

– Kun opiskellaan etänä pelkkien striimien varassa vanhempien kyvyillä ja mahdollisuuksilla tukea oppilasta on paljon merkitystä, ja tämä eriarvoistaa peruskoulua, Salo huomauttaa.

Lue myös:

Yleensä karanteeniin määrätään koko koululuokka, Helsingissä vain osa luokasta – virusmuunnosepäilyt laajentavat karanteeneja

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.

6.40 Kulttuuriministeri Annika Saarikko

6.54 Myanmarissa kansan kuohunta jatkuu

7.11 Nuoriso on tyytymätön elämäänsä

7.24 Amazonian virusmuunnos jyllää Brasiliassa

7.41 Jälkidigi

8.12 Tieteen julkinen rahoitus puhuttaa

8.50 Pop-tähti Antti Tuisku

Juontajina Milla Madetoja ja Nicklas Wancke

Sadat suomalaiset kuolevat vuosittain oman käden kautta – itsemurhien ehkäisyyn satsauksia

Itsemurhien määrä on vähentynyt Suomessa 1990-luvulta saakka. Silti Suomessa kuoli viime vuonna lähes 700 ihmistä epäillysti oman käden kautta. Alueittainen vaihtelu on huomattavaa, ja valtio onkin nyt rahoittanut neljää alueellista itsemurhien ehkäisyyn tähtäävää hanketta. Hankkeille on yhteistä muun muassa pyrkimys itsemurhan riskin varhaiseen tunnistamiseen sekä kolmannen sektorin vahva rooli.

Kolmea alaikäistä syytetään 16-vuotiaan murhasta – Yle seuraa oikeudenkäyntiä

Teinipoikia syytetään 16-vuotiaan pojan murhasta Helsingin Koskelan sairaala-alueella viime joulukuussa. Yle seuraa aamulla alkavaa oikeudenkäyntiä paikan päällä. Murhan lisäksi syyttäjä on nostanut tapaukseen liittyen syytteet yhteensä yhdeksästä pahoinpitelystä, ryöstöstä ja yllytyksestä ryöstöön. Kaksi epäillyistä on poliisin esitutkinnan aikana täyttänyt 17 vuotta.

Opettaja saattaa joutua antamaan lähi- ja etäopetusta samaan aikaan

Kun puolet luokasta on koulussa ja puolet karanteenissa kotona, opettaja on tiukilla. Äidinkieltä ja ilmaisutaitoa 7.-9.–luokkalaisille opettava Arto Alho pitää vaikeana sitä, että opettajan on jaettava huomionsa samaan aikaan kahteen eri kohteeseen.

– Tietenkin yritän saada sekä luokkaan että videopuhelun päähän sellasta fiilistä, että olen oikeasti läsnä, mutta väkisinkin on valittava keskittyminen jompaankumpaan ryhmään, Alho sanoo.

Illuusio laumasuojasta petti – virusmuunnos jyllää Brasiliassa

Kuvitelma laumasuojasta paljastui petolliseksi illuusioksi Amazonian alueella Brasiliassa, jossa riehuu virusmuunnos. Osavaltiossa koronan kuolinluvut ovat maailman kärkeä asukaslukua kohti. Osasyynä pidetään aiempaa tarttuvampaa virusmuunnosta, jota kutsutaan Amazonian variantiksi tai P.1:ksi.

Luvassa aurinkoa ja pakkasta

Keskiviikosta on odotettavissa aurinkoinen pakkaspäivä. Pakkanen kiristyy, ja aamu on melko kylmä. Iltapäivällä aurinko lämmittää hieman ja kireimmät pakkaset hellittävät hetkeksi. Lapissa on pilvisempää. Lämpötilat ovat etelän -10:n ja pohjoisen -20:n välillä.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Suomessa on tahoja, jotka hyötyvät taloudellisesti rokotevastaisen tiedon levittämisestä. Tämä käy ilmi Ylen laajasta selvityksestä.

Yle analysoi tietoja noin kahdesta sadasta henkilöstä ja ryhmästä, jotka levittävät aktiivisesti rokotevastaista tietoa.

Eri tahot keräävät rahaa lahjoituksina sekä markkinoivat palveluita ja tuotteita. Tässä jutussa keskitymme erityisesti siihen, miten tahot keräävät rahaa.

Ylen selvityksen perusteella kaikkien rokotevastaisten toimijoiden rahankeräystavat eivät ole lain määräysten mukaisia. Osa henkilöistä oli valmiita jopa kiertämään lakia rahan saamiseksi.

Erään lahjoituksia keräävän tahon toiminnassa on mukana henkilö, joka on saanut tunnetusta petosvyyhdistä talousrikostuomion.

Keitä verkostoon kuuluu

Suomessa rokotevastaista tietoa levittävät salaliittoteoreetikot, tietyt uskonnolliset tahot, yksittäiset henkilöt sekä verkkosivustot ja ryhmät, jotka suhtautuvat koronarajoituksiin kielteisesti.

Ylen selvityksen perusteella aktiivisia henkilöitä ja ryhmiä on noin kaksisataa. Nämä käyvät keskustelua eri sivustoilla kuten Tokentubessa, Gabissa, Bitchutessa ja Patreonissa. Rokotevastaiset vaikuttavat myös erilaisissa ryhmissä, joita on muun muassa Whatsapp-, Telegram-, Mewe- ja Discord -sovelluksissa.

Yle löysi kymmeniltä henkilöiltä samantyyppisen toimintamallin. He vastustavat hallituksen rajoituksia, pitävät viranomaisia ja suuria medioita epäluotettavina, kertovat olevansa kansan puolella, korostavat hyvinvoinnin tärkeyttä ja lukuisissa tapauksissa myyvät palveluita ja tuotteita.

Kyseinen ilmiö on havaittu aiemmin muun muassa Yhdysvalloissa, jossa rokotevastaisuudesta on kehittynyt jo miljardibisnes. Tämä selviää riippumattoman Center of Countering Digital Hate -tutkimusyhteisön eli CCDH:n raportista.

Vuonna 2019 julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa puolestaan selvisi, että disinformaatiota levittävät voimakkaasti isot järjestöt. Tutkimuksen mukaan yli puolet Facebookin rokotteisiin liittyvästä väärästä tiedosta on kahden yhdysvaltaisen rokotevastaisen ryhmän levittämää.

Myös Suomessa eri tahot ovat löytäneet toisensa ja tekevät yhteistyötä. Ylen selvityksessä käy ilmi, että samat aktiivit vaikuttavat eri ryhmissä, kuten terveydenhoidon henkilökuntaa kokoavassa Koronarealisteissa, verkkosivustoissa, kuten Vastavalkeassa ja Avoimessa Mediassa sekä erilaisissa koronarajoituksia vastustavissa yhteisöissä.

Suomessa ei ole toistaiseksi tutkittu, kuinka paljon rokotevastaisuudessa liikkuu rahaa. Siitä on myös vaikea saada selvää, sillä rahaliikenne on pankkisalaisuuden alaista tietoa.

Ylen selvityksestä käy ilmi, että lahjoituksia pyydetään hyvin avoimesti. Selvää on myös se, että jotkut onnistuvat pyynnöillään hankkimaan rahaa.

Tukijat lahjoittavat tubettajille

Rokotevastaisten tubettajien saamaa tuottoa voi osaltaan arvioida julkisten tietojen perusteella, kuten heidän tukijoidensa määrällä.

Yksi aktiivisimmista tubettajista on Yazka Love, joka julkaisee videoita eri alustoilla. Yazka tuli tutuksi takavuosina tv- ja radiotoimittajana. Hänellä oli helmikuun alussa Tokentubessa ja Patreonissa tukijoita yhteensä 120. Tokentube ja Patreon ovat sivustoja, joissa voi tukea rahallisesti tubettajaa valitsemallaan summalla.

Jokainen tukija maksaa Yazkalle kuukausittain 5–600 euroa. Näin ollen jos lahjoittajien määrä pysyy vakiona, Yazka ansaitsee vähintään noin 7 000 euroa vuodessa. Tämän lisäksi Yazka pyytää lahjoituksia suoraan Paypalin kautta.

Vuonna 2019 Yazka sai ansiotuloja vajaat 10 000 euroa. Hänellä myös on yritys. Toissa vuonna liikevaihtoa kertyi vajaat 38 000 euroa. Yhtiöllä ei siis ollut käytännössä kuin hyvin vähäistä toimintaa.

Yle pyysi Yazkalta haastattelua rokotevastaisten sisällön tekemisestä ja rahallisista tukijoista. Yazka vastasi soittoon, mutta katkaisi puhelun kuultuaan soittajan olevan Yleisradiosta.

Tämän jälkeen Yazkalle lähetettiin haastattelupyyntö tekstiviestinä, johon hän vastasi tekstiviestillä. Viestissä oli kuva Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen rahoittajista. Kuvan tekstissä kysytään, mihin rahat on käytetty sekä mitä vastapalveluksia rahoittaja on saanut.

Perinteisen rahan lisäksi videobloggareiden keskuudessa liikkuu virtuaalivaluuttaa. Ylen selvityksestä käy ilmi, että osa vaikuttajista ottaa lahjoituksen myös bitcoineina.

Näin toimii muun muassa uskollisen fanijoukon seuraama salaliittotubettaja Vesa Äijälä eli Wespa. Äijälän lahjoitussummaa on vaikea laskea, koska hän pyytää rahaa suoraan tilinumerolla.

Äijälä on tehnyt videoita noin 14 vuoden ajan. Kolme vuotta sitten hänen videonsa olivat keränneet yli kaksi miljoonaa katsojaa, Äijälä kertoo yhdellä Youtubevideollaan.

Ylen toimittajan tiedusteli anonyymisti, mihin Äijälä käyttäisi lahjoituksena saatavat rahat. Vastaus on selkeä:

Lahjoitusten pyytäminen eli donaaminen on tuttua pelimaailmasta, jossa pelaajat pyytävät lahjoituksia katsojilta. Tyypillisesti donaamisella halutaan tukea tekijän sisältöjä.

Normaaliin kaupankäyntiin, kuten ruoan tai bensan ostamiseen, ei sovelleta rahankeräyslakia. Kyse ei siis ole rahankeräyksestä, jos myydään vaikkapa pääsyä videoihin, jotka ovat maksumuurin takana. Silloin ostaja saa rahalleen vastineeksi sisältöä.

Jos videot ovat kaikkien nähtävillä, rahalle ei saa katetta. Tämänkaltainen vastikkeeton rahankeräys ilman lupaa on laitonta ja täyttää rahankeräysrikoksen tunnusmerkit, muistuttaa poliisihallituksen ylitarkastaja Emmi Tengman. Hän ei kuitenkaan ota kantaa yksittäistapauksiin eikä kommentoi Yazka Loven tai Äijälän tapaa kerätä tukea.

Jos rahaa haluaa kerätä vastikkeettomasti, siihen tarvitaan rahankeräyslupa tai pienkeräysilmoitus. Yksityishenkilö ei voi saada rahankeräyslupaa. Sellaista ei ole Yazkalla, Wespalla eikä monella muullakaan rokotevastaisella taholla.

Yle pyysi Äijälältä kommenttia siitä, minkä verran hän saa lahjoituksia tililleen, sekä perusteluja toimintansa laillisuudesta. Äijälä ei vastannut Ylelle.

Vain yksi oli tehnyt ilmoituksen

Yle vertasi kerättyä aineistoa rokotevastaisista toimijoista poliisilta saatuihin tietoihin siitä, keille oli myönnetty rahankeräyslupa ja ketkä olivat tehneet pienkeräysilmoituksen.

Ainoa Ylen tutkima rokotevastainen taho, jolla on rahankeräyslain mukainen pienkeräysilmoitus, on Vapauden Puolesta -ryhmä.

Kyseinen ryhmä on järjestänyt mielenilmauksia ja suoria lähetyksiä, joissa levitetään vääristeltyä tietoa virusepidemiasta ja rokotteista. Ryhmän aktiivit ovat myös muun muassa jakavat rokotevastaisia esitteitä postilaatikoihin.

Pienkeräysilmoituksen tekijä Sari Breilin kertoo Ylelle sähköpostitse, että Vapauden Puolesta ei ole rokotevastainen.

Olemme ryhmä tavallisia ihmisiä, jotka haluaa tuoda esiin tietoa, jota ei esim. Suomen uutiskanavilla "saa" kertoa. Sensuuri, leimaaminen ja tiedon pimittäminen on ollut todella kovaa eri somealustoilla, mikä on yllättänyt monet: Miten edes on mahdollista, että Suomessa, vapaassa maassa, tapahtuu tällaista? Olemme tottuneet näkemään sensurointia mm. Kiinassa, Pohjois-Koreassa ja Venäjällä, mutta ei meillä. Siksi koemme tärkeäksi, että myös kriittistä tietoa ja tiedettä tuodaan esiin. Yritämme jakaa tietoa niin neutraalisti ja asiallisesti kuin vain voimme.

Rokotevastaisuutta ei mainita ryhmän tekemässä pienkeräysilmoituksessa. Ilmoituksen tekijät ovat kuvailleet Länsi-Uudenmaan poliisille hakuilmoituksessa rahojen käyttötarkoitusta näin:

Kerätyt varat käytetään yleishyödyllisesti inhimillisyyden, sananvapauden ja itsemääräämisoikeuden puolesta järjestettävien maksuttomien ja avointen yleisötapahtumien järjestelykuluihin. Lisäksi pienkeräystuotoilla on tarkoitus kattaa kuluvan vuoden (2020) tapahtumajärjestelyistä aiheutuvia kuluja. Mikäli keräystuotot ylittäisivät kuluvan vuoden (2020) tapahtumajärjestelykulut, loput tuotoista käytetään vuoden 2021 tapahtumajärjestelyihin.

Mikäli tapahtumajärjestely jatkossa esim. lakisääteisesti estyisi, varat käytetään viestintäkuluihin esimerkiksi online-webinaarien järjestämiseen inhimillisyyden, sananvapauden ja itsemääräämisoikeuden puolesta.

Pienkeräyksellä saa kerätä korkeintaan 10 000 euroa, ja keräys saa kestää enintään kolme kuukautta. Breilinin arvion mukaan tammikuussa loppunut keräys on tuottanut alle tuhat euroa ja siihen on osallistunut pieni joukko ihmisiä.

Karkea arvio on noin 15 henkilöä plus kolehtikeräys yhdessä tapahtumassa.

Suomen laki kieltää rahan keräämisen yleistä turvallisuutta tai järjestystä vaarantavan toiminnan järjestämiseksi. Voitaisiinko rokotevastainen toiminta katsoa tällaiseksi?

Viranomaisten toimintaa tai hallituksen linjauksia tulee voida arvostella ja eriäviä mielipiteitä pitää saada esittää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sananvapauden nimissä voisi tehdä mitä tahansa, kuten esimerkiksi loukata toisen oikeuksia, vaarantaa turvallisuutta ja muiden terveyttä tai kannustaa ihmisiä laittomuuksiin.

Poliisihallituksen ylitarkastaja Emmi Tengman kertoo, ettei koskaan Poliisihallituksen historiassa ole tarvinnut ottaa kantaa siihen, millaisen tiedon levittämiseen voi kerätä rahaa.

Jos esimerkiksi hallituksen päättämiä pandemiarajoituksia ja -määräyksiä kannustettaisiin voimakkaasti rikkomaan, voisi olla mahdollista kieltää pienkeräys. Tengman arvioi, että tapauksen pitäisi olla räikeä.

Mitä voimakkaammin kannustetaan ihmisiä toimimaan rajoitusten vastaisesti tai olemaan noudattamatta niitä, sitä lähempänä keräyksen kieltämistä ollaan.

Tällaisissa tapauksissa poliisilaitos voi esimerkiksi kieltää pienkeräyksen järjestämisen tai kerättyjen varojen käytön.

Lahjoituksia ilman lupaa

Rahankeräyslupien puuttumisesta huolimatta lahjoitukset kelpaavat joillekin tahoille. Tukea pyydetään usein verkkosivuilla ja lisätietoa maksutavoista saa sähköpostitse. Yle selvitti asiaa lähettämällä eri tahoille anonyymiä sähköpostia.

Verkkosivusto Vastavalkean päätoimittaja Tauno O. Mehtälä ilmoittaa sähköpostitse, että heidän toimitussihteerinsä henkilökohtainen taloustilanne on vaikea ja se kaipaa pikaista apua. Mehtälä antaa toimitussihteerin tilinumeron maksua varten.

Päivää myöhemmin Mehtälä vielä tarkentaa ohjetta.

Vastavalkea on rahapulassa. Se on muun muassa kiistellyt Ylen kanssa oikeudessa Ylen julkaiseman jutun oikaisusta. Rovaniemen hovioikeus velvoitti Vastavalkean maksamaan Ylen oikeudenkäyntikulut, jotka ovat nyt ulosotossa.

Poliisihallitus arvioi, että kuvatun kaltaiset viestit herättävät monia kysymyksiä ja viittaukset seuraamusten välttämiseksi voisivat kiinnostaa vähintäänkin verottajaa.

Kun Yle kysyi haastattelussa Mehtälältä, minkä verran Vastavalkea saa rahallista tukea lahjoituksina, Mehtälä totesi summan olevan “minimaalinen”. Mehtälän mukaan Vastavalkealla on ollut vain yksittäisiä tukijoita eikä tällä hetkellä tukijoita ole yhtään.

Mehtälä kiistää, että lahjoituksia olisi ohjattu yksityishenkilöiden tileille.

– Tämä oli ensimmäinen tilanne ja arvelin, että siellä on joku koira haudattuna, Mehtälä sanoo toimitussihteerin tilinumeron välittämisen syyksi.

Toimitussihteeri puolestaan kommentoi, ettei ole ottanut lahjoituksia vastaan tililleen, mutta se olisi hänestä kuitenkin mahdollista.

– Kyllä minulle voi ohjata rahan, jos sellaista olisi tulossa. En näe ongelmaa siinä. En ole perehtynyt juridiikkaan, mutta ensimmäiseksi pitäisi selvittää tarkkaan, mistä raha tulee.

Avoimen laskun mahdollisuus

Paluu Viisauteen -sivustoa pyörittävän kauppatieteiden maisteri Tony Seleniuksen vastaa Ylen anonyymiin sähköpostikyselyyn. Hän kertoi voivansa kirjoittaa laskun kysyjän haluamalle summalle.

Hän ei mielellään tekisi avointa laskua, koska se tarkoittaa manuaalista työtä.

Viestissään hän kertoo, että parempi vaihtoehto olisi tukea toimintaa ostamalla Paluu Viisauteen Oy:ltä terveysvalmennusta, mutta sitä ei ole vielä tarjolla.

Yle tavoitti Seleniuksen puhelimitse. Hän ei kuitenkaan halunnut puhua asiasta puhelimessa vaan pyysi Yleä lähettämään hänelle sähköpostia. Selenius kertoo Ylelle, että suurennuslasin alla oleminen tarkoittaa julkisuutta.

Kun henkilö astuu omalla nimellään julkisuuteen ja hänen antamansa lausunnot eroavat valtamedian ylläpitämästä yleisestä narratiivista, henkilö saattaa joutua erityisen huomion kohteeksi eli toisin sanoen ”suurennuslasin alle”.

En ota rahaa vastaan omalle tililleni, koska olen päättänyt hoitaa raha-asiat yritykseni kautta.

Talousrikoksesta tuomittu kerää rahaa herätyskristilliselle yhteisölle

Ylen selvityksessä paljastuu myös, että yhtä rahaa keräävistä tahoista pyörittää talousrikoksesta tuomittu. Herätyskristillistä Rapsodia-sivustoa ylläpitää Jussi-Pekka Saarela.

Saarela on tuomittu niin sanotussa Sparecom-jutussa. Rovaniemen hovioikeus langetti hänelle kaksi vuotta ja kymmenen kuukautta vankeutta törkeästä petoksesta ja väärennöksestä vuonna 2014. Lisäksi Saarela sai liiketoimintakieltoa viisi vuotta.

Saarela ja hänen yrityskumppaninsa tekivät kauppaa tietokoneohjelmilla ja -laitteilla. Puutteelliset ja harhaanjohtavat sopimukset olivat arvoltaan yli 1,8 miljoonan euroa. Uhreja oli 135. Suurin osa rikoksen uhreista oli pienyrittäjiä.

Saarela julkaisee Rapsodia-sivustolla säännöllisesti väärää tietoa epidemiasta ja paikkansapitämättömiä videoita, joista suurin osa on käännöksiä ulkomaisilta rokotevastaisilta sivuilta. Myös Rapsodia pyytää lahjoituksia verkkosivuillaan ja lisätietoja asiasta saa sähköpostitse.

Kun Yle kysyi anonyymillä viestillä, miten lahjoituksen voi tehdä, vastauksena lähetettiin Paypal-tili. Viestin lähettänyt Rapsodia-tiimiläinen ei kertonut, kenen tili on.

Rapsodia on osa maailmanlaajuista Loveworld-seurakuntaverkostoa. Ylen selvityksen perusteella Rapsodialla eikä Loveworld-seurakunnalla ole rahankeräyslupaa.

Rapsodia-tiimiin kuuluva Eveliina Riikola vastasi Ylen kommentointipyyntöön sähköpostilla ja kertoi PayPal-tilin kuuluvan hänelle.

– Joskus ihmiset tahtovat itse omasta aloitteestaan antaa pieniä summia rahaa, joten olemme tarjonneet heille siihen mahdollisuuden, että voivat lahjoittaa ihan vain yksityishenkilöltä suoraan toiselle yksityishenkilölle, Riikola kirjoittaa.

Riikola kieltää rapsodian pyytävän lahjoituksia.

Rapsodia ei vastaa lainkaan siihen, kuinka he käyttävät lahjoitukset eivätkä kommentoi mitenkään Jussi-Pekka Saarelan rikostuomiota. Riikola kirjoittaa pitkässä sähköpostissaan Ylelle, että Rapsodia-yhteisö rukoilee toimittajan puolesta ja toivoo hänen näkevän totuuden kaikissa asioissa.

Me uskomme Jumalan hyvyyteen ja elämää muuttavaan voimaan. Näemme ja kuulemme kaiken aikaa aivan upeita todistuksia siitä, miten ihmisten elämät todella muuttuvat negatiivisista sekasotkuista Pyhän Hengen uudistavan voiman kautta jumalalliseen kukoistukseen, rauhaan, rakkauteen, rehellisyyteen ja vastuullisuuteen.

Rapsodia on tehnyt yhteistyötä uskonnollisen TV7-kanavan kanssa. TV7 on antanut yhden netti-tv-kanavansa rapsodian käyttöön.

Kanavan toimitusjohtaja Martti Ojares sanoo Ylelle puhelimessa, että TV7:n rooli on toimia kuin autonkuljettajana Rapsodialle.

– En itse henkilökohtaisesti ole edes jaksanut katsoa sitä.

Tunnin kuluttua Ojares soittaa Ylelle uudestaan ja kertoo Rapsodian ”laitettavan kokonaan pois”.

Seuraavan tunnin kuluttua Ojares soittaa kolmannen kerran. Tuolloin asia on kertoa, että TV7 irtisanoutuu rokotevastaisuudesta.

Ojaresin mukaan TV7-kanavalta ei tule sisältöä, joka olisi yhteiskunnan päätöksiä torjuva.

– TV7 ei ole koskaan eikä tule ottamaan mitään omaa selvää kantaa rokotteisiin, vaan nojaudumme yhteiskunnan tietämykseen ja päätöksiin.

– Laajasti on tuotu esiin, minkä suosituksen TV7 antaa. Me uskomme siihen, että paras turva on Jumalassa ja Raamatun sanassa, Ojares jatkaa.

Rokotevastaista materiaalia levittävien mukaan yksityishenkilöt tukevat toimintaa pienimuotoisesti joko omalla työpanoksellaan tai vähäisellä rahasummalla. Kuitenkaan useimpien tahojen rahankeräystavat eivät kestä päivänvaloa.

Vaikka rahaa liikkuu Suomessa vähän verrattuna Yhdysvaltojen rokotevastaiseen bisnekseen, verkosto toimii kuitenkin Suomessa aktiivisesti. Erilaiset rokotekriittiset ryhmät kokoavat yhteen tuhansia suomalaisia.

Ylen selvityksen perusteella rokotevastaisuus ei kuitenkaan vaikuta muodostuvan merkittäväksi bisnekseksi Suomessa.

Lue lisää:

Mikrosiruja koronarokotteessa? Näin perätön tieto rokotteista leviää koronaepidemian myötä

Jenny Matikainen: Salaliittoteorioilla on enemmän valtaa kuin koskaan aiemmin

Katso SVT:n dokumentti Rokotevastaisuuden soturit Yle Areenassa

Kuuntele Yle Areenassa Takaisin Pasilaan podcast Rokotevastaisuus: Näin salaliittoteoreetikot tienaavat rahaa levittämällä hölynpölyä