Helsingin käräjäoikeus antaa tuomion Katiska-huumejutussa tänään torstaina. Katiska on yksi Suomen kaikkien aikojen laajimpia huumerikosjuttuja.

Syyttäjien mukaan liivijengi Cannonballin entinen johtaja Janne Tranberg ja aiemmin liikemiehenä tunnettu Niko Ranta-aho johtivat Espanjasta doping- ja huumausaineiden salakuljetusorganisaatiota.

Syyttäjä vaatii heille ja noin kymmenelle muulle pisintä mahdollista vankeusrangaistusta törkeistä huumausainerikoksista eli 13 vuoden tuomiota.

Lievemmistä rikoksista on syytettynä useita julkisuuden henkilöitä, kuten fitnessurheilijana tunnettu Sofia Belorf ja kilpapurjehtija, liikemies Janne Järvinen. Yhteensä vastaajia on yli 50.

Tässä jutussa kerromme, miten tapaus purkautui yksittäisestä pienestä poliisitehtävästä Suomen tunnetuimmaksi rikosjutuksi.

Joulukuu 2018. Poliisi pääsee rikossarjan jäljille osin sattumalta, kun se saa kotihälytyksen yksityisasuntoon Helsingin Vuosaaressa. Pihalta löytyy puukotuksen uhri. Verijäljet johtavat asuntoon, josta poliisi löytää huumeita.

Katiskapolulla selvitetty kotihälytys antaa myöhemmin koodinimen koko rikostutkinnalle: Katiska.

Myöhemmin asukkaat paljastuvat ison huumevyyhdin tärkeiksi tekijöiksi. Syyttäjien mukaan he ovat noutaneet, välittäneet ja myyneet Suomeen salakuljetettuja huumeita.

Seuraavina kuukausina poliisi takavarikoi useita huumelähetyksiä ja ottaa kiinni yhä korkeammalla rikollisliigan arvoasteikossa olevia epäiltyjä.

Heinäkuu 2019. Tieto Katiska-vyyhdistä alkaa purkautua yleisön tietoon, kun Helsingin käräjäoikeus vangitsee Niko Ranta-ahon ja hänen silloisen avopuolisonsa Sofia Belorfin epäiltynä huume- ja talousrikoksista. Myös Helvetin enkelien johtaja vangitaan.

Eturivin julkkiksiin kohdistuva rikosepäily nousee heti isoksi uutiseksi mediassa. Poliisi kommentoi tutkintaa niukasti, mutta vihjaa taustalla olevan jotakin poikkeuksellista. Belorf vapautetaan tutkintavankeudesta nopeasti, mutta koko rikossarjan yhtenä päätekijänä pidetty Ranta-aho jää tutkintavankeuteen.

Lokakuu 2019. Katiskan toinen epäilty päätekijä Janne Tranberg pakoilee edelleen poliisia Espanjassa. Lopulta julkisuudessa viihtyvän ex-jengipomon oma toiminta johtaa kiinni jäämiseen.

Poliisi on löytänyt Tranbergin lähettämiä kuvaviestejä muiden rikosepäiltyjen puhelimista. Kuvien perusteella poliisi onnistuu päättelemään karkulaisen olinpaikan.

• Lue myös: "Poliisi on pihalla kuin lumiukko", kirjoitti viranomaisia pakoillut Janne Tranberg muistikirjaan – mutta sitten hän paljasti itse piilopaikkansa

Netin huumekauppasivustoilla poliisi-isku näkyy nopeasti. Kolme suurta myyntinimimerkkiä Hesburgerking, Laatutoxic ja Heseisbäk katoavat. Syytteiden mukaan nimimerkkien takana on ollut ainakin Tranberg.

Joulukuu 2019. Katiska-vyyhdin mittakaava paljastuu, kun poliisi kertoo saaneensa rikosvyyhdin selvitettyä. Poliisin mukaan Suomeen on salakuljetettu vuosina 2016–2019 muun muassa yli 200 kiloa amfetamiinia, 15 kiloa kokaiinia, yli 100 000 ekstaasitablettia ja noin kaksi miljoonaa huumausaineeksi luokiteltua lääkepilleriä.

Maahantuotujen huumeiden määrällä mitattuna Katiska on yksi Suomen rikoshistorian suurimmista huumejutuista.

Tammikuu 2020. Rikostutkinta nousee jälleen otsikoihin, kun Sunrise Avenue -yhtyeen laulajan Samu Haberin nimi kytketään Katiskaan. Haberin rooli on kuitenkin pieni: hänen syytetään käyttäneen kokaiinia vuoden 2019 Ruisrockissa.

Lisäksi miljoonaluokan yrityksiä pyörittänyt kilpapurjehtija Janne Järvinen saa syytteet kahdesta törkeästä rahanpesusta ja avunannosta törkeään huumausainerikokseen.

• Lue myös: Poliisin aineisto paljastaa, miten Katiska-vyyhdissä syytetyn liikemiehen outo toiminta valkeni työkavereille – "Nyt ottaa päähän tuo asia"

Rikossyyte on kiusallinen kysymys muun muassa purjehduksen lajiliitolle. Järvinen kilpailee edelleen ja onnistuu jopa hankkimaan Suomelle kisapaikan Tokion vuoden 2021 olympialaisiin.

Tammikuu 2020. Syyttäjä lukee syytteet Helsingin käräjäoikeuden siihen asti suurimmassa huumeoikeudenkäynnissä.

Media seuraa Ranta-ahon ja Belorfin esiintymistä käräjillä hymyn ja vilkutuksen tarkkuudella. Kaksikon parisuhde ei kuitenkaan kestä oikeudenkäynnin loppuun saakka.

Päätekijät ja useimmat muutkin syytetyt kiistävät syytteet. Pian Niko Ranta-aho järjestää kuitenkin ensimmäisen monista isoista yllätyksistä.

Maaliskuu 2020. Ranta-aho myöntää käytännössä kaikki syytteet. Lisäksi hän johdattaa poliisin kahdeksalle uudelle maastokätkölle.

– Olen päättänyt lopettaa rikollisen elämäni, Ranta-aho tilittää poliisin kuulustelukertomuksessa Iltasanomien mukaan.

Toukokuu 2020. Ranta-aho on vielä tutkintavankeudessa epäiltynä erittäin vakavista rikoksista, kun hänen kerrotaan tulevan julkisuuteen tv-sarjassa. Neliosainen Katiska televisioidaan elokuussa.

Kun Ranta-aho vapautuu tutkintavankeudesta kesäkuussa, hän kuvaa itseään liikemieheksi, jolla "sattui olemaan huumeet portfoliossa". Kommentit ja true crime -sarja keräävät ankaraa kritiikkiä rikosten ihannoinnista.

• Lue myös: Katiskan pääsyytetyn Niko Ranta-ahon ympärillä pyörii melkoinen ihmissuhdesoppa – Tekikö media rosvosta sankarin?

Syyskuu 2020. Oikeudenkäynti Helsingin käräjäoikeudessa päättyy kahdeksan kuukauden urakan jälkeen. Janne Tranberg ja monet muut syytetyt kiistävät rikokset loppuun saakka. Käräjäoikeus vetäytyy miettimään tuomiota.

Rikosvyyhtiin liittyvät yllättävät käänteet eivät kuitenkaan lopu.

Tammikuu 2021. Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsee Niko Ranta-ahon jälleen huumerikoksista epäiltynä. Hänet otetaan kiinni Espanjassa ja lennätetään myöhemmin Tampereelle vankilaan.

Ranta-ahon epäillään syyllistyneen uusiin törkeisiin huumausainerikoksiin ja törkeään veropetokseen. Väitetyt rikokset ovat tapahtuneet pian sen jälkeen, kun Ranta-aho ilmoitti luopuvansa rikollisesta urasta ja vapautui.

Käräjäoikeus vangitsee myös useita muita huumerikoksista epäiltyjä. Osa heistä odottaa tuomiota myös ensimmäisestä Katiska-vyyhdistä.

• Lue myös: Jo viides vangitseminen Niko Ranta-ahoon liittyvässä laajassa törkeässä huumevyyhdissä: epäillään uusista rikoksista kesken oikeudenkäynnin

Huhtikuu 2021. Helsingin käräjäoikeus antaa tuomionsa Katiska-jutussa. Koska juttu on poikkeuksellisen laaja, osaa rikossyytteistä käsitellään lähes varmasti myöhemmin myös hovioikeudessa.

Yle kertoo käräjäoikeuden ratkaisusta torstaina Yle Uutisten netissä, radiossa ja televisiossa.

Ranta-ahon uusista, tammikuussa paljastuneista rikosepäilyistä ei anneta tuomiota tänään. Niistä on käynnissä erillinen rikostutkinta, joka johtanee oikeuteen myöhemmin.

Keväällä työnohjaajaksi valmistuva Agata Makowiecka, 48,on itsekin eläinlääkäri. Siksi hän tietää, miksi monet eläinlääkärit ovat jaksamisen äärirajoilla ja haluaa auttaa heitä. Jo ennen valmistumistaan hän on työskennellyt työnohjaajana kymmenien eläinlääkärien kanssa.

Eläinlääkärit kamppailevat terveysongelmien kanssa. Erityisesti isoja tuotantoeläimiä hoitavien työ on fyysisesti raskasta. Moni pieneläinklinikallakin puurtava joutuu ammatissaan päivystämään usein ja univaje saattaa jäädä pysyväksi kumppaniksi. Vastuullinen työ kuormittaa henkisesti.

Työterveyslaitos perehtyi vuonna 2018 terveysriskeihin eläinlääkärin ammatissa. Eläinlääkäreiden työolot ja terveys -kyselyn mukaan 42 prosentilla eläinlääkäreistä oli jonkinasteisia oireita työuupumuksesta, vakavia oireet olivat 1,8 prosentilla.

Makowiecka valmistui eläinlääkäriksi vuonna 2000 ja työskenteli ensin pieneläinklinikalla, mutta hän koki työn liian stressaavana. Paineita oli paljon. Hänen mielestään suuri osa niistä syntyy omista odotuksista ja halusta onnistua työssään.

Eläinlääkäri asettaa itselleen helposti liian kovia vaatimuksia. On ollut pakko olla vaativa itselleen, että on suoriutunut vaikeista pääsykokeista ja päässyt eläinlääketieteelliseen.

– Täytyisi tietää heti, mikä potilaaksi tuotua eläintä vaivaa, ja tämä on usein mahdotonta. Asiakas odottaa myös melko virheetöntä suoritusta, koska eläinlääkärikäynti maksaa aika paljon. Kollegatkin odottavat, että minä suoriudun tästä.

Lisäksi alan työkulttuuriin on pesiytynyt kuormitusta lisääviä asioita. Työtahti praktiikalla on kova ja potilasta kohden on melko vähän aikaa.

– Jos tapaus onkin ennalta luultua monimutkaisempi, on eläinlääkäri yhtäkkiä reilusti myöhässä aikataulusta. Tiedät, että odottamassa on kiukkuisia asiakkaita. Hyvin usein on päiviä, että ei ehdi käydä vessassa, saati syödä jotain.

Moni soimaa itseään liikaa

Viime vuosikymmenten aikana naisten osuus eläinlääkärikunnassa on lisääntynyt merkittävästi. Makowieckan mielestä koulutukseen pääseminen on sen verran vaikeaa, että eläinlääkäriksi valikoituu usein tunnollisia ja suorittavia ihmisiä, jotka ovat hyviä koulussa.

Armottomuus ei salli virheitä tai myötätuntoista ajattelua itseä kohtaan. On vaikea ymmärtää, että kukaan ei jatkuvasti pysty täydellisiin suorituksiin.

– Armottomuus itseä kohtaan on ammattikuntaan juurtunut tapa olla. Eläinlääkärit ovat tottuneet kulkemaan sankariviitta päällä.

Itsemyötätuntoa ei ole Makowieckan mukaan tuotu tarpeeksi esille koulutuksessa, mutta nyt eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa kiinnitetään enemmän huomiota työhyvinvointiin. Vastikään opiskelijoille järjestettiin teemaviikko työelämään astumisesta. Sen yhteydessä käsiteltiin työhyvinvointia, ja Makowiecka kävi kertomassa työnohjauksesta.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan eläinlääkärin on vaikea sovittaa yhteen uraa ja muuta elämään. Joka toinen eläinlääkäri kokee ammattinsa haittaavan perhe- tai kotielämää, koska työtä on liikaa ja työpäivät sekä päivystykset ovat pitkiä. Myös työn vastuullisuus ja haasteellisuus heijastuu kotiin asti.

Kuormitusta lisää yksin työskenteleminen. Joka kolmas eläinlääkäri tuntee olevansa työssään yksin usein tai aina.

Eläinlääkärin ammatista haaveillaan jo päiväkodissa

Kun syistä alalle lähtemiseen keskustellaan, eläinlääkärit mainitsevat yhä usein James Herriotin. Hän oli oikealta nimeltään James Alfred Wight, joka työskenteli Pohjois-Englannin karuissa olosuhteissa. Herriot aloitti eläinlääkärinä Yorkshiressä vuonna 1939 ja kirjoitti 1970-luvulla työstään useita omaelämäkerrallisia kirjoja. BBC teki Herriotin kirjoista suositun televisiosarjan Kaikenkarvaiset ystäväni, jota esitettiin Suomessa vuodesta 1979 lähtien.

Moni kertoo jo päiväkodissa päättäneensä, että hän haluaa eläinlääkäriksi. Halu päätyä alalle on ollut joillakin todella voimakas. Makowieckan mukaan moni on kunnianhimoinen ja haluaa kehittyä työssään mahdollisimman taitavaksi.

– Ihanteena saattaa olla eläinlääkäri, jolla on vahva kutsumus. Sellainen, joka on koko ajan käytettävissä lähes pyyteettömästi ja auttaa kaikkia avuntarvitsijoita.

Hoidot ovat parantuneet ja eri aloille erikoistuneita spesialisteja on paljon enemmän. Samalla asiakkaiden odotukset ovat kasvaneet entisestään. Paineet kasvavat myös niillä eläinlääkäreillä, jotka eivät ole erikoistuneet ammatissaan.

– Työ ei ole enää sellaista, että nypin pois nuo löysät hampaat. Ne vähintäänkin röntgenkuvataan ja katsotaan, ettei ikeniin ole jäänyt juurenpalasia.

Parempi hoito vaatii parempaa varustetasoa. Vastaanotoille on hankittu kalliita laitteita, jollaisista ei voitu edes haaveilla kymmenen vuotta sitten. Hoidot ovat parantuneet ja eri aloille erikoistuneita spesialisteja on paljon enemmän kuin ennen.

Makowieckan mukaan raha ei yleensä ole kovin tärkeää alalle hakeutuville ihmisille, ja siksi palautetta kiskurihinnoista on vaikea ottaa vastaan.

– Asiakkaat levittävät toistuvasti somessa moitteita eläinlääkäreiden ahneudesta. Alalla työskentelevän on hankala ymmärtää sitä, koska käyntimaksusta vain pieni osa päätyy eläinlääkärin palkkaan.

Sosiaalisen median aikana mustamaalauskampanjat ja maalittaminen ovat muutenkin lisääntyneet.

Hyökkäyksen kohteeksi joutuminen on yksilölle murskaava kokemus sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla, muistuttaa Makowiecka. Erityisesti eläinsuojelussa työskentelevät valvontaeläinlääkärit joutuvat kestämään sitä, että heidän ammattitaitonsa kyseenalaistetaan kovin sanakääntein.

Työnohjaus kestää jopa pari pari vuotta

Agata Makowiecka ja myös nyt keväällä valmistuva Anna Kurtén ovat tiettävästi Suomen ensimmäiset työnohjaajiksi valmistuvat eläinlääkärit. Makowiecka tekee sekä yksilöohjauksia että ryhmäohjauksia työyhteisöille.

Työnohjauksessa etsitään ratkaisua hankalaan tilanteeseen. Ohjaus etenee vaiheittain, vähän samalla lailla kuin psykoterapia. Kaikki alkaa luottamuksellisen ilmapiirin luomisella, jotta työnohjaaja ja ohjattava voivat keskustella vaikeistakin asioita. Sen jälkeen mietitään tavoite. Tämä on usein haastavaa.

– Monesti ihmiset tietävät mitä vaikeita asioita he haluavat työstään pois, mutta on paljon vaikeampaa miettiä mitä sen tilalle voisi tulla. Työnohjauksessa mietitään keinoja päästä tavoitteeseen, kertoo Makowiecka.

Yksilöohjauksessa haetaan usein apua työssä jaksamiseen.

Kuormitus työssä on niin kovaa, että uupumuksen raja alkaa lähestyä. Tai sitten ihminen on kokenut uupumuksen ja on palaamassa sairauslomalta työelämään. Aikalisä on auttanut hahmottamaan, että jatkossa on oltava tarkempi omasta jaksamisesta ja rajoista, jotta uupumus ei pääse uudestaan valloilleen.

Työnohjaus voi kestää pari vuotta ja yhä useammin laskun maksaa työnantaja. Joissakin tapauksissa mukaan otetaan koko työyhteisö. Makowieckan mukaan tällöin etsitään keinoja esimerkiksi ilmapiirin parantamiseksi

– Opetellaan muun muassa taitoja konfliktin ratkaisemiseksi. Tarkoitus on opettaa työyhteisölle keinoja, joiden avulla jatkossa pärjätään paremmin näiden asioiden kanssa.

Eläinklinikkaa johtaa tyypillisesti eläinlääkäri, joka ei usein ole saanut minkäänlaista koulutusta johtamiseen. Makowiecka korostaa, että esimieskursseista on valtavasti apua myös asiantuntijaorganisaatioissa.

– Monesti ajatellaan, että kyllä aikuiset ihmiset tietävät, mitä tänne tullaan tekemään. Mutta vaikka kuinka ollaan aikuisia, niin tarvitaan suunnannäyttäjä luotsaamaan yritystä eteenpäin.

Lemmikinomistajien isot tunteet uuvuttavat

Tamperelaisen Eläinklinikka Hakametsän henkilökunta on vastikään lähtenyt mukaan työnohjaukseen Agata Makowieckan johdolla. Pieneläinten hoitoon keskittyneellä eläinlääkäriasemalla noin 30 työntekijää ja se sai viime vuonna Eläinlääkäriliitolta tunnustuksen työhyvinvoinnin edistämisestä.

Klinikanjohtaja Janika Asteljoki kertoo, että johto pystyy tarjoamaan työntekoon hyvät puitteet ja työvälineet, mutta työyhteisön hyvinvointi lähtee kaikista sen jäsenistä.

– On tärkeää, että ihmisten kemiat toimivat hyvin yhteen. Näin suuressa porukassa hyvä kommunikointi on isossa roolissa siinä, että hommat sujuvat.

Työnohjaus tapahtuu työpaikalla ja juuri sillä ryhmällä, joka pyörittää arkea. Aluksi pohditaan pienryhmissä arjen sujuvuutta ja keksitään yhdessä keinoja hyvinvoinnin parantamiseksi.

Eläinklinikka Hakametsä järjestää vuosittain työhyvinvoinnista kyselyn, johon jokainen henkilöstöön kuuluva vastaa. Vuosittain vastauksissa nousee kärkeen se, että riittämättömyyden tunne tuo työhön lisää paineita. Tavoitteena on, että työnohjaus auttaisi työntekijöitä selkeämmin rajaamaan oman roolinsa potilastyössä.

– Omistajien huoli ja hätä on suuri, kun perheenjäsen eli lemmikki on sairas. Tämä tuo isoja tunteita mukanaan ja työntekijät ottavat tätä tunnelatausta vastaan päivittäin työssään. Tunnepuoli syö kenties jopa eniten voimavaroja, pohtii Asteljoki.

Klinikan johtajana Janika Asteljoki on myös yksilöohjauksessa. Hän on löytänyt keinoja jäsentää omaa työtään.

– Toivon, että se on tuonut tietynlaista varmuutta tähän omaan työhön jo nyt.

Kutsumusammatissa harva vaihtaa alaa

Agata Makowieckan mielestä eläinlääkärit eivät ole uskaltaneet kertoa uupumisestaan, koska he ovat ajatelleet olevansa ainoita, jotka eivät jaksa. Viime vuosina sosiaalisen median suljetuissa eläinlääkäreiden ryhmissä on nostettu kissa pöydälle ja avauduttu myös jaksamiseen liittyvistä ongelmista.

– Aiemmin luultiin, että kaikki muut kuin minä ovat väsymättömästi eteenpäin porskuttavia sankarieläinlääkäreitä. Omaa jaksamista on ollut helpompi tuoda esille, kun keskustelu käynnistyi.

Lähes kaikilla eläinlääketiedettä opiskelemaan lähteneillä on ollut suunnitelmissa työskennellä nimenomaan eläinten kanssa. Moni onkin päätynyt ensin kesätöihin kunnan eläinlääkäriksi tai yksityiselle pieneläinklinikalle. Osa on matkan varrella suunnannut muihin tehtäviin vaikkapa lääketeollisuuteen, elintarvikehygienian pariin tai ministeriöihin.

Harva on vaihtanut kokonaan alaa.

– Kouluttautuminen eläinlääkäriksi katsotaan niin isoksi satsaukseksi, että kynnys vaihtaa alaa on todella korkea. Ja kyllä tämä on yhä monelle se kutsumusammatti.

Lue myös: Eläinlääkäri kehottaa työssään uupuvia alan ammattilaisia hakemaan apua: "Lähes jokainen tietää jonkun itsemurhaan päätyneen kollegan"

6.40 Millaisin keinoin korona-Suomi avautuu?

7.11 Katiska-huumevyyhdissä tänään tuomio

7.24 Virossa lääkäriopiskelijat taltuttavat koronaa

7.40 Unkari avautuu pahasta koronatilanteesta huolimatta

7.44 Jälkinäytös

8.50 16-vuotias Luka Nurmi ajaa kilpaa Ferrarilla

Juontajina Totti Toivonen ja Mikko Haapanen

Historiallisen suuren huumejutun ratkaisut tulevat tänään

Helsingin käräjäoikeus antaa ratkaisun Katiska-huumejutussa tänään torstaina. Katiska on yksi Suomen kaikkien aikojen laajimpia huumerikosjuttuja. Sen pääsyytetyt ovat Cannonball-liivijengin entinen johtaja Janne Tranberg ja liikemiehenä aiemmin tunnettu Niko Ranta-aho. Kerromme, miten arkisesta kotihälytyksestä alkunsa saanut rikostutkinta kasvoi Suomen puhutuimmaksi oikeusjutuksi.

Hallitus ja eduskunta puivat yhteiskunnan avaamista

Hallitus jatkaa tänään keskustelujaan koronavirusepidemiaan liittyvien rajoitusten ja suositusten purkamissuunnitelmasta. Suunnitelman tarkoituksena on luoda kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille näkymä yhteiskunnan asteittaiseen avautumiseen. Hallitus ja eduskuntapuolueet käsittelevät suunnitelmaluonnosta Säätytalolla kello 10:stä alkaen.

Oikeus olla -kansalaisaloite menee vauhdikkaasti eduskuntaan

Kansalaisaloite translain uudistamisesta etenee eduskunnan käsittelyyn. Tiistaina avattu aloite ylitti vaadittavan 50 000 nimen rajan jo eilen. Aloitteen takana on Transyhdistys. Aloitteella tavoitellaan itsemääräämisoikeuteen perustuvaa translakia, joka kunnioittaa lasten oikeuksia ja Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia.

Uudet työnohjaajat auttavat eläinlääkäreitä selviytymään uupumuksesta

Työnohjaajista haetaan nyt apua eläinlääkäreiden työhyvinvointiin. Eläinlääkärit kamppailevat monien terveysongelmien kanssa. Keväällä työnohjaajaksi valmistuvan Agata Makowieckan mukaan paineet syntyvät myös armottomasta halusta onnistua työssään. Lisäksi lemmikinomistajien odotukset hoitoon ovat kasvaneet, koska eläinlääkärikäynti maksaa ja tunteet ovat suuret.

Virossa pyritään lievittämään koronakaaosta lääkäri- ja hoitajaopiskelijoiden voimin

Virossa sairaaloihin on tullut kymmeniä vapaaehtoisia terveydenhoitoalan opiskelijoita sekä puolustusvoimien lääkäintämiestä hoitamaan maan kaikkiaan 650:tä koronapotilasta. Vapaaehtoisia tarvitaan myös muille osastoille vapauttamaan vakituista väkeä koronapotilaiden hoitoon. Yksi vapaaehtoisista on neljännen vuoden lääkäriopiskelija Aleksander Stanevitš. Hän näkee ylimääräisen sairaalajakson tärkeäksi mahdollisuudeksi työskennellä kriisioloissa. Stanevitšin työpaikan eli Länsi-Tallinnan keskussairaalan ylilääkärin Arkadi Popovin mukaan sairaala olisi ilman opiskelijoita pulassa.

Etelään luvassa noin kahdeksan astetta, illemmalla pakastuu taas

Tänään satelee vähän lunta ja räntää idässä ja pohjoisessa, jokunen kuuro voi tulla myös lännessä.

Suurimmassa osassa maata sää on kuitenkin poutaista ja aurinko paistaa monin paikoin. Lämpötila kohoaa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta plussan puolelle, etelässä jopa +8 asteeseen. Illalla ja yöllä pakastuu koko maassa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Kasvomaskin riisuminen voi käydä kalliiksi. Maskin mukana roskiin lähtevät kuulokojeet, korvakorut, kuulokkeet ja silmälasit.

Tämä on huomattu niin vakuutusyhtiöissä kuin esimerkiksi kuulonhuollossa.

Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) kuulokeskuksen osastonylilääkäri Jaakko Salosen mukaan kadonneista kuulokojeista on tullut vuoden mittaan kymmeniä ilmoituksia.

– Ongelma on päivittäinen. Jokainen laite maksaa sadasta eurosta tuhanteen euroon. Sillä on paitsi työllistävä, mutta rahallinen merkitys.

Kuulolaitteet ovat sairaanhoitopiirin omaisuutta. Ne annetaan käyttäjille lainaussopimuksella.

– Jos laite on pysyvästi kadonnut, joudutaan usein ottamaan uusi korvakappalemalli ja varaamaan aika uutta kuulokojesovitusta varten. Tähän kuluu aikaa ja se voi hankaloittaa esimerkiksi työssäkäyntiä.

Salonen neuvoo poistamaan maskin kahdella kädellä. Toinen käsi varmistaa, että kuulokoje pysyy paikallaan.

Lasit lentävät kaupan roskikseen

Vakuutusyhtiöitä lähestytään erityisesti silmälasivaurioiden kanssa. Sekä Ifistä että LähiTapiolasta kerrotaan silmälasikorvausten määrän nousseen jonkin verran koronapandemian aikana.

Tyypillinen tilanne silmälasien rikkoutumiselle on kaupan piha. Kauppakasseja ei haluta hygienian takia laskea maahan ja maskia yritetään poistaa yhdellä kädellä. Roskikseen lentävät sekä maski että lasit.

– Laseja korvataan, jos asiakkaan vakuutuksessa on laaja turva, muistuttaa Ifistä korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen.

Kuulokkeet menevät tyypillisesti rikki, kun kuuloke putoaa maskin poiston yhteydessä maahan ja sen päälle astutaan.

LähiTapiola on saanut runsaasti vahinkoilmoituksia tietokoneen näppäimistölle kaatuneesta kahvista ja mehusta.

– Vahinkoja sattuu sekä aikuisille että lapsille, kertoo korvausneuvoja Jenni Räsänen LähiTapiolasta.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 9.4. kello 23.

Kuntien varhaiskasvatukseen ja esi- ja perusopetukseen saamista korona-avustuksista saattaa opetusalan ammattijärjestön OAJ:n selvityksen mukaan syntyä yhteensä jopa miljoonaluokan jälkiselvittely syksyllä. Järjestön mukaan parisenkymmentä kuntaa on lomauttanut opetushenkilöstöä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän korona-avustuksen ehtojen vastaisesti.

Opettajia tukirahoituksen aikana lomauttaneet kunnat saattavat joutua palauttamaan ainakin osan saamastaan korona-avustuksesta valtiolle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Mika Puukko sanoo, että lomautusehto on ollut kuntien tiedossa tukea myönnettäessä.

– Jos lomautukset soveltuvat lomautusehtoon, tukea pitää maksaa takaisin, Puukko sanoo.

Opetusneuvos ei tässä vaiheessa kommentoi mahdollisia kiistoja tai mahdollisesti palautettavan rahan määrää.

Tuen tarkoituksena oli paikata koronan aiheuttamia kolhuja

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi kesällä yhteensä 84 miljoona euroa koronatukea varhaiskasvatukseen ja esi- ja perusopetukseen. Esi- ja perusopetukseen myönnetty tukipotti oli 70 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen tuet 14 miljoonaa euroa.

Erityisavustuksen tarkoituksena oli paikata koronan aiheuttamia kolhuja kouluissa ja esiopetuksessa.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mukaan räikeimpiä esimerkkejä lomautuksista löytyy muun muassa Kouvolasta, jossa peruskoulun opettajia lomautettiin ensin elokuussa juuri ennen kouluvuoden alkua. Iso osa heistä aloitti uuden lukuvuoden työt vain tuntia ennen oppilaiden saapumista kouluun.

Myöhemmin elo–syyskuussa peruskoulun opettajia lomautettiin Kouvolassa vielä kahdessa eri vaiheessa. Kouvola on jo tehnyt oma-aloiteisesti ministeriölle ehdotuksen tuen takaisinmaksusta ja laskelmien tekeminen on aloitettu.

OAJ:n kehittämispäällikön Niku Tuomiston mukaan kaikkiaan parisenkymmentä korona-avustusta saanutta kuntaa on lomauttanut henkilöstöä tuen ehtojen vastaisesti.

– Ehtojen mukaan tuki pitää maksaa takaisin niiltä osin, miltä lomautuksen vaikutukset ovat kohdistuneet toimintoihin, joihin avustusta on haettu, Tuomisto sanoo.

Opetusneuvos: Kuntien toimitettava selvitys ministeriölle

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvoksen Mika Puukon mukaan erityisavustusta saaneiden kuntien on tehtävä tukirahankäyttöä koskeva selvitys ministeriölle viimeistään vuoden 2022 maaliskuun loppuun mennessä.

Ministeriössä on linjattu, että jos kunta on avustuksen käyttöaikana lomauttanut varhaiskasvatus- tai opetushenkilökuntaa, sen tulee omatoimisesti palauttaa osa avustusrahasta.

Opetusneuvos Mika Puukon mukaan palautettavaksi vaadittavan tuen määrä määritellään kunnan ministeriölle toimittaman rahankäyttöä koskevan selvityksen perusteella.

OAJ:n kehityspäällikön Niku Tuomiston mukaan kiistaa voi syntyä esimerkiksi ennen lukuvuoden alkua olevista suunnittelupäivistä.

Osa kunnista on lomauttanut opettajia ennen varsinaisen lukuvuoden alkua opettajille varattujen suunnittelupäivien aikana.

– Jos kunta lomauttaa opettajan suunnittelupäivien ajaksi, myös se on mielestämme tukiehtojen vastaista, koska se leikkaa opetuksen laatua ja suunnitelmallisuutta, kuten esimerkiksi mahdollisuutta ottaa opetuksessa huomioon pandemian aiheuttamia asioita, Tuomisto sanoo.

OAJ:n mukaan lomautusten kestot vaihtelevat yhdestä päivästä useampaan viikkoon.

Tapaukset arvioidaan kun selvitykset on saatu

Opetus- ja kuultuuriministeriön opetusneuvos Mika Puukon mukaan tapaukset arvioidaan siinä vaiheessa, kun saadaan avustuksen käyttöä koskevat selvitykset ja mahdolliset lisäselvitykset.

Puukko kertoo, että kunnilta vaadittavaan selvitykseen sisältyy sekä taloudellinen raportointi että tuloksellisuusraportointi.

– Selvitysten perusteella sitten arvioidaan, onko yksittäinen avustus käytetty oikeaan tarkoitukseen ja päätöksen ehtojen mukaisesti, opetusneuvos Mika Puukko summaa.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Peruskoulun pitäisi taata samat lähtökohdat köyhien ja varakkaiden lapsille, mutta repikö korona tasa-arvon kappaleiksi?

Keskipohjalaiskunnat käyttävät valtion koronatuen erityis- ja tukiopetukseen – harva palkkaa lisää opettajia tai avustajia

Kouluille suunnattu korona-avustus kelpasi Kouvolalle, vaikka kaupunki lomauttaa opettajia – opetusneuvos: "Ei avustuksen hengen mukaista"

Muistatko kauhukuvat, joita maalattiin koronakevään etäopetuksen seurauksista? Selvitimme, mikä tilanne on nyt

Pohjoismaat ovat seksuaaliterveyden ja ehkäisyn suhteen maailman edelläkävijöiden joukossa.

Raskaudenkeskeytyksen saa käytännössä jokainen sitä haluava. Pohjoismaissa asenteet, arvot ja yhteiskunnan rakenne ovat melko samanlaisia, ja sukupuolten tasa-arvo varsin kattavaa.

Tätä taustaa vasten onkin hieman yllättävää, että raskaudenkeskeytyksissä on maiden välillä suuriakin eroja. Suomi erottuu joukosta kolmella osa-alueella.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut tilastotietoa raskaudenkeskeytyksistä Pohjoismaissa. Suomen, Ruotsin ja Norjan tiedot ovat vuodelta 2019, Tanskan ja Islannin tuoreet tiedot puuttuvat, joten vertailussa on käytetty vuoden 2018 tietoja.

Suomessa edelleen vähiten raskaudenkeskeytyksiä

Ruotsissa tehdään Pohjoismaista eniten raskaudenkeskeytyksiä. Vuonna 2019 Ruotsissa tehtiin 16,4 keskeytystä tuhatta hedelmällisessä iässä (15–49-vuotiasta) olevaa naista kohden.

Suomessa vastaava luku on huomattavasti pienempi, 7,7 keskeytystä tuhatta samanikäistä naista kohden.

THL:n erityisasiantuntija Anna Heino selittää eroa muun muassa Suomen ja Ruotsin erilaisilla tavoilla keskustella raskaudenkeskeytyksistä.

– Ruotsissa keskustelu on välillä ollut kiivasta, kun on puhuttu siitä, että aborttien määrää pitäisi vähentää. Keskustelu tulkitaan herkästi puuttumisena naisten itsemääräämisoikeuteen.

Suomessa asiasta on puhuttu enemmän käytännönläheisenä asiana, mutta yhtä laajaa yhteiskunnallista keskustelua siitä ei ole käyty. Asiaan liittyy myös terveydenhuollon organisoimiskäytäntöjä ja eroja kouluissa annettavaan seksuaalikasvatukseen.

Vapaampi aborttilaki ei välttämättä selitä keskeytysten määrän eroa, sillä esimerkiksi Saksassa abortin saa myös pyynnöstä, ja siellä keskeytysten määrä ei ole yhtä suuri kuin Ruotsissa.

Suomessa lähes kaikki abortit tehdään lääkkeellisesti

Lääkkeillä tehtävä raskaudenkeskeytys on muuttanut toimenpidettä merkittävästi 2000-luvulla kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa lääkkeellinen keskeytys tuli mahdolliseksi vuonna 2000, ja nykyään peräti 97,7 prosenttia aborteista tehdään Suomessa lääkkeiden avulla.

Pohjoismaista vähiten lääkkeellisiä keskeytyksiä tehdään Tanskassa, jossa niiden osuus aborteista oli 77,6 prosenttia vuonna 2018.

Lääkkeillä tehtävä raskaudenkeskeytys on yleensä mahdollista tehdä ainakin osittain kotona. Moni kokee sen itselleen sopivammaksi kuin sairaalassa olemisen.

Lisäksi lääkkeillä tehtävä abortti on fyysisesti vähemmän naisen kehoon kajoava. Sen vaihtoehtona on kohdun imukaavinta, joka tehdään nukutuksessa.

Suomessa Pohjoismaiden tiukin aborttilainsäädäntö

Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa raskauden varhainen keskeytys on jo pitkään ollut sallittu yksinkertaisesti naisen pyynnön perusteella. Pyyntöä ei ole tarvinnut mitenkään perustella.

Myös Islannissa tämä tuli mahdolliseksi lakimuutoksen myötä syyskuussa 2019.

Sen sijaan Suomessa raskaudenkeskeytyksen haluava joutuu perustelemaan toiveensa terveydenhuollossa. Raskaudenkeskeytykseen on anottava lupa. Se voidaan myöntään lain mukaisin perustein yhden tai kahden lääkärin päätöksen perusteella kun raskaus on kestänyt enintään 12 viikkoa.

Suomen nykyinen aborttilainsäädäntö on vuodelta 1970. Siihen tehtiin pieniä muutoksia vuonna 1985, mutta pääosin laki on 50 vuoden takaa.

Laki kuormittaa jonkin verran terveydenhuoltoa ja siinä on naisen oman tahdon toteutumisen kannalta ongelmallisia piirteitä. Sitä ei kuitenkaan toistaiseksi ole lähdetty päivittämään. THL:n Anna Heino arvioi, että vanhaa lakia ei ole lähdetty muuttamaan, koska se on käytännössä kuitenkin varsin toimiva.

– Yksi hyväksytyistä perusteluista on “sosiaaliset syyt” ja sitä on tulkittu hyvin laajasti. Käytännössä kaikki abortin haluavat sen myös saavat.

Vaikka abortin halutessaan saa, moni kokee nöyryyttäväksi ja turhaksi joutua perustelemaan asiaansa moneen kertaan. Tässä suhteessa lainsäädännössä olisi parantamisen varaa.

– Tällä hetkellä naisen oma tahto ei vielä riitä hyväksyttäväksi abortin syyksi, vaan aina vaaditaan jokin laissa oleva syy perusteeksi, Anna Heino sanoo.

Aborttilain päivittämiseksi tehtiin viime vuonna kansalaisaloite Oma Tahto, joka luovutettiin luovutettiin eduskunnan käsittelyyn joulukuussa.

Aiheesta lisää:

23-vuotiaana Ria Muurinen teki päätöksen, johon on tyytyväinen – aborttiin suhtaudutaan yhä säälien tai tuomiten

Kuuntele Yle Areenasta:

Hampurilaispaperit, tupakantumpit ja koirankakkakasat ovat saaneet pandemia-ajan myötä seurakseen hailakansiniset kertakäyttömaskit. Vaikka suurin osa päätyy roskiin, osa lojuu parkkipaikoilla ja maskeja ajelehtii myös viemäriverkostossa.

Käyttösuositusten myötä maskiongelmasta on tullut tuttu useimmilla suomalaispaikkakunnilla ja erityisesti kaupungeissa.

Rovaniemen Prisman pääovien tuntumassa silmiin osuu aamukymmeneltä muutamia märässä maassa lojuvia maskeja. Seutu on siivottu aamulla ennen marketin avautumista, joten roskat ovat tuoreita.

– Ei se mitenkään valtava ongelma ole, mutta työllistäähän se, kun jokainen yksittäinen maski on haettava pois. Eikä niitä voi käsin kerätä vaan pitää olla jonkinlainen apuväline, toteaa Prisman johtaja Matti Puranen.

Maskijäteongelma näyttäytyy selvimmin kauppojen pihoilla, joissa maskeja laitetaan naamaan ja otetaan pois. Maski voi tippua taskusta vahingossakin kun auton avainta kaivetaan.

Lenkille roskapihtien kanssa

Osa ulkona liikkujista ei kestä katsoa roskaista tienoota ja korjaa toisten jälkiä hyvää hyvyyttään. Kemiläinen Raili Sergejeff on kerännyt luonnosta yhtä ja toista: karkkipapereita, noutoruokapakkauksia, autonrenkaita ja nyt myös maskeja.

– Jos minulla on muovipussi mukana niin kyllä minä maskejakin kerään. Paljain käsin tai hanskoilla en ota, olen erittäin varovainen sen suhteen, Sergejeff kertoo.

Kun Sergejeff lähtee ulkoiluttamaan koiraansa, hän nappaa usein mukaansa myös roskapihdit. Jokaisella kauppareissulla kaupan edustalla lojuu ainakin neljä, viisi maskia.

– Olen minä pyörätienkin varrella nähnyt. Joku on varmaan huomannut kesken reissun, että maski on jäänyt naamalle ja heittänyt sen ulos autosta.

Roskajuoksijan päiväkirjaa Twitterissä pitävä nurmijärveläinen Kaisu Paulanto pitänee hallussaan maskien poiminnan ennätystä lähes 3700:lla maskilla.

Yhdellä seitsemän kilometrin juoksulenkillä Paulanto kertoo löytäneensä 94 käytettyä kertakäyttömaskia.

Maskeille tilaa lisäroskiksilla

Monissa marketeissa ja ostoskeskuksissa maskien päätymistä roskiin on edesautettu lisäämällä roskisten määrää. Rovaniemen Prismassa on sekä lisätty roskiksia että kasvatettu niiden kokoa. Sisäänkäynneillä tervehtivät 240 litran sammiot.

– Roskien vastaanottokapasiteetti on varmaan viisinkertainen, Matti Puranen vertaa normiaikaan.

Myös Rovaniemen keskustassa sijaitsevan ostoskeskus Revontulen sisäänkäynneille on tuotu roskikset nimenomaan maskijätettä varten.

Citymarketissa roskiksia ei ole lisätty, mutta maskit ovat kauppias Jukka Vornasen mukaan siitä huolimatta löytäneet kohtuullisesti tiensä roskikseen.

Lopulta maskit poltetaan muun sekajätteen mukana energiaksi.

Lue lisää: Maskeista on tulossa uusi tupakantumppi – kaduilla lojuu nyt maahan heitettyjä kasvomaskeja, joiden maatuminen voi kestää jopa 500 vuotta

Maskit riesana jätevedenpumppaamolla

Kertakäyttömaskeja on vedetty myös vessanpöntöstä sillä seurauksella, että ne ovat päätyneet tukkimaan pumppuja jätevedenpumppaamoilla. Tästä on kokemusta eri puolilta Suomea ja Lapissakin esimerkiksi Keminmaassa.

Työnjohtaja Seppo Juopperi Keminmaan Energia ja Vesi -yhtiöstä kertoo, että maskeja on päätynyt jätevesiverkostoon pitkin pandemiavuotta. Imuautoa tarvitaan isoimmilla pumppaamoilla kolmisen kertaa vuodessa.

– Kun pumppu heittää pelaamasta eikä toimi, niin sitten mennään tutkimaan että mitä siellä on.

Jätemössön seasta erottuu Juopperin mukaan kasvomaskeja ja yhtä hankalaksi riesaksi osoittautuneita kuituliinoja, tosin kovin yksityiskohtaista tarkastelua ei tehdä.

– Se on sitä itteään, minkä seassa ne maskit on.

Kemijärveltä uutisoitiin samasta ongelmasta helmikuun alussa, eikä tilanne ole siitä miksikään muuttunut.

– Kyllä niitä edelleen tulee jäteveden mukana. Kerran viikossa jollain pumppaamolla joudutaan nostamaan pumppu ja poistamaan maskeja käsin, kertoo vesihuoltopäällikkö Mika Säärelä Kemijärven Lämpö ja vesi Oy:stä.

Kemissä ja Rovaniemellä vastaavaa ongelmaa ei ole vesihuollosta vastaavien yhtiöiden mukaan ollut.

Lumien sulaminen paljastaa totuuden

Kun loputkin lumet Lapissa sulavat, totuus paljastuu teiden varsilla. Rovaniemen puistojen ja teiden varsien puhtaanapidosta vastaavassa Alltime Oy:ssä ei uskota, että maskijäte tekisi pian koittavasta kevätsiivouksesta tuntuvasti työläämpää.

– En usko, että merkittävää ongelmaa näkyy. Noutoruoka-astiat ovat olleet isompi ongelma, mutta sekin on tasaantunut, sanoo työnjohtaja Tanja Jurvansuu Alltime Oy:stä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 saakka.

Lue myös: Miljardeja maskeja ja lisää pakkausmuovia – Kuusi syytä, miksi korona käänsi muovin kulutuksen kasvuun

Moottorivenetapahtuma Poker Run on tarkoitus järjestää Hangossa elokuun puolivälissä.

Viime kesänä alakouluikäinen lapsi kuoli onnettomuudessa, kun kun veneilytapahtumaan osallistunut vene ja merialueella ollut huvivene törmäsivät toisiinsa. Lisäksi tilanteessa loukkaantui toinen henkilö. Tapahtuma keskeytyi viime kesän osalta siihen.

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Teemu Köppä on vaatinut tapahtuman kieltämistä valtuustoaloitteessaan. Hän on vedonnut turvallisuuden lisäksi muun muassa ympäristöseikkoihin.

– Sehän ei ole mikään virallinen kilpailu lisensseineen ja turvallisuuspuitteineen, vaan enemmän näyttäytymisluonteinen tapahtuma. Hanko pyrkii hiilineutraaliksi kaupungiksi, joten siksikään tällainen muskelivenetapahtuma ei mielestäni ole enää tätä päivää eikä sovi Hangon imagoon.

Tapahtuman järjestäjä kertoo verkkosivuillaan, ettei viime vuoden onnettomuus unohdu, mutta nyt katse on suunnattu tulevaan ja tapahtuma toteutetaan jälleen. Onnettomuuden viranomaistutkinta on kesken, eikä organisaatio kommentoi sitä.

Tämän vuoden ohjelmasta on poistettu nopeustestaus.

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut Katiska-vyyhdin päätekijät Niko Ranta-ahon ja Janne Tranbergin yli 10 vuoden vankeusrangaistuksiin muun muassa yhdeksästä törkeästä huumausainerikoksesta.

Tranberg tuomittiin 12 vuoden ja 11 kuukauden vankeusrangaistukseen. Ranta-ahon tuomio on 11 vuotta. Lisäksi 7 muuta syytettyä tuomittiin vähintään 8 vuoden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.

Syyttäjä oli vaatinut sekä Tranbergille että Ranta-aholle 13 vuoden tuomiota eli pisintä mahdollista vankeusrangaistusta törkeästä huumausainerikoksesta.

Käräjäoikeus kuitenkin lievensi Ranta-ahon tuomiota, koska tämä myönsi rikoksensa oikeudenkäynnin aikana ja auttoi poliisia löytämään useita huumekätköjä. Tranbergin tuomioon puolestaan vaikutti alentavana tekijänä hänen aikaisempi vankeusrangaistuksensa.

Oikeus antoi tuomion Suomen kaikkien aikojen suurimpiin huumejuttuihin kuuluvassa Katiska-oikeudenkäynnissä torstaina aamupäivällä.

Useille julkisuuden henkilöille vankeusrangaistukset

Katiska-jutussa oli syytettynä yhteensä 53 ihmistä. Heistä ankarimmat rangaistukset saivat Tranberg ja Ranta-aho.

Muista törkeisiin huumausainerikoksiin syyllistyneistä vastaajista Oscar Fagerström tuomittiin 8 vuoden, Scott Hendry 10 vuoden, Jarkko Hietikko 8 vuoden, Juho Kieloniemi 9 vuoden 4 kuukauden, Matias Palmroth 9 vuoden 1 kuukauden, Cannonball-liivijengin ex-presidentti Ari Ronkainen 9 vuoden 6 kuukauden ja Krister Wallendahl 10 vuoden vankeusrangaistuksiin. Lisäksi Tony Hynynen ja Sakari Rousti tuomittiin kumpikin 5 vuoden vankeusrangaistukseen törkeistä huumausainerikoksista ja Henri Raivonen 6 vuoden vankeusrangaistukseen muun muassa avunannosta törkeään huumausainerikokseen.

Yle julkaisee ankarimmat tuomiot saaneiden nimet Katiska-jutun poikkeuksellisen laajuuden vuoksi.

Liikemies, kilpapurjehtija Janne Järvinen tuomittiin avunannosta törkeään huumausainerikokseen ja törkeästä rahenpesusta 2 vuoden ja 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Niko Ranta-ahon entinen avopuoliso, fitnessurheilijana tunnettu Sofia Belorf tuomittiin huumausainerikoksesta ja rahanpesusta 80 päivän ehdolliseen vankeuteen. Toinen rahanpesusyyte hylättiin.

Sunrise Avenue -yhtyeestä tunnettu muusikko Samu Haber sai puolestaan 10 päiväsakkoa huumausaineen käyttörikoksesta. Haberin tuloilla maksettavaa kertyy 5 490 euroa.

Katiska-vyyhdissä vangitun ja kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta syytetyn Helvetin enkelit -pomon syytteet hylättiin.

Myös toisen syytetyn kaikki syytteet hylättiin. Lisäksi kahden vastaajan syytteet jätettiin sillensä.

Tausta: Aineiden ja rahan määrällä mitattuna yksi suomalaisen rikoshistorian laajimmista jutuista

Huumeiden, dopingin ja lääkkeiden salakuljetusrinki toimi vuosina 2017–2019 lähinnä Espanjan ja Suomen välillä. Siihen osallistui kymmeniä ihmisiä.

Katiska-vyyhti on huumeiden määrällä ja rikoshyödyllä mitattuna yksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista huumejutuista.

Käräjäoikeuden ratkaisu oli yksimielinen. Tuomio ei ole lainvoimainen. Osaa syytteistä käsitellään hyvin todennäköisesti myös hovioikeudessa.

Lue tästä, miten Katiska purkautui arkisesta kotihälytyksestä Suomen viime vuosien tunnetuimmaksi rikosjutuksi.

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat sitoutuneet koronarajoitusten noudattamiseen muita maita paremmin. Tutkimus tutki kansalaisten asennetta päättäjiä ja rajoituksia kohtaan yhdessätoista maassa viime vuoden loppupuoliskolla.

Esimerkiksi turvavälin noudattaminen ja etätyösuositus koettiin Suomessa muita maita vähemmän elämää rajoittavaksi. Lisäksi suomalaisilla on ollut pandemian aikana muita maita korkeampi luottamus valtiojohtoon.

– Suomalaisten luottamus päättäjiin tuli kyselyssämme hyvin esiin. Selkeä viestintä rajoitteiden valintaperusteista ja tehokkuudesta on kuitenkin tärkeää, ja sitä kannattaa vaalia, tutkimusta Suomessa johtanut Turun yliopiston tutkijatohtori Tella Lantta yliopiston tiedotteessa.

Tutkimus tehtiin Suomen lisäksi Alankomaissa, Belgiassa, Bulgariassa, Intiassa, Isossa-Britanniassa, Latviassa, Puolassa, Romaniassa, Ruotsissa ja Tšekissä.

Kyselyyn vastasi 9 543 henkilöä, joista suomalaisia oli 542. Tutkimuksesta vastasi Suomessa Turun yliopisto. Vastaajat arvioivat 44 eri rajoitustoimen tehokkuutta, vaikutusta elämään ja rajoitusten noudattamiseen, jos ne olivat koskeneet vastaajaa itseään.

Pelko tartunnasta, sukupuoli ja ikä vaikuttivat rajoituksiin sitoutumiseen

Tutkimuksessa todettiin että rajoituksiin sitoutumiseen oli yhteydessä pelko tartunnasta ja koettu stressi. Sitoutumattomuuteen yhteydessä taas oli se, että valtiojohdon reagointi pandemian leviämisen estämiseksi koettiin liian äärimmäisenä.

– Kansalaiset ovat valmiita noudattamaan myös omia perusoikeuksiaan rajoittavia koronarajoitteita, jos ne koetaan tehokkaiksi. Kuitenkin esimerkiksi maskin käytön suhteen koettua tehokkuuttakin tärkeämpää on se, että kansalaiset luottavat päätöksentekijöihin, Lantta toteaa.

Esiin tuli myös, että koulutusaste, sukupuoli ja ikä vaikuttivat rajoituksiin sitoutumisessa. Korkeakoulutus, korkeampi ikä ja naissukupuoli lisäsi todennäköisyyttä rajoitusten noudattamiseen.

Median pysyviä tukimuotoja selvittänyt työryhmä ehdottaa, että uutis- ja ajankohtaissisältöjä tarjoavia tiedotusvälineitä alettaisiin tukea pysyvillä tukimuodoilla, joita olisivat toimituksellinen tuotantotuki ja kehittämistuki.

Tukien tavoitteena on edistää luotettavaa, monipuolista ja monimuotoista sekä yhteiskunnallisesti merkittävää tiedonvälitystä.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) sanoi kannattavansa esitystä ja aikovansa käydä raportin ehdotukset läpi hallituskumppanien kanssa. Tavoite on varata mediatuelle määrärahoja mahdollisimman pian.

Viime vuonna valtio myönsi medialle 7,5 miljoonan euron edestä tukea, jolla paikattiin koronakriisin aiheuttamaa mainostulojen hupenemista.

Suomalaiset korona-ajan kotoilevat kuluttajat ostavat yhä enemmän tavaraa verkkokaupasta. Tämä näkyy myös Asiakastiedon julkaisemissa alkuvuoden maksuhäiriötilastoissa.

Maksuhäiriömerkintöjä, joita koitui maksamattomista verkkokauppaostoksista, rekisteröitiin kuluttajille 20 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Häiriömerkintöjä oli yli 9 000.

Kertaluottoihin liittyvät maksuhäiriömerkinnät ovat kuitenkin kymmenen prosentin laskussa, mikä Asiakastiedon mukaan johtunee tiukennetusta kuluttajaluottojen korkokattosääntelystä. Se puolestaan vähensi merkittävästi pienten rahaluottojen tarjontaa.

Maaliskuun lopussa Asiakastiedon rekisterissä oli merkintöjä yhteensä 391 600 henkilöllä. Vuodessa tämä joukko on kasvanut parilla tuhannella henkilöllä.

Asiakastiedon mukaan massiivista kasvua ei tilastoissa ole, vaikka korona lienee lisännyt tuloihin liittyvää epävarmuutta. Prosessi laskun eräpäivästä maksuhäiriömerkintään on niin pitkä, että viime vuoden lopussa pahentuneet maksuvaikeudet eivät välttämättä vielä ole ehtineet aiheuttaa maksuhäiriömerkintöjä. Asiakastieto sanoo tarkkailevansa tilannetta.

Lue myös:

Paljon hehkutettu verkkokauppa on vasta 2 prosenttia päivittäistavaramyynnistä – keräilymyymälät kuitenkin osoittavat, että tapamme ostaa on muuttumassa pysyvästi

Rikkoutunutta tien pintaa, raiteita ja ajouria sekä raskaalta tuntuvaa ratin kääntelyä.

Sitä voi olla autolla ajaminen tähän aikaan vuodesta, jos reitin varrelle osuu valtaväylistä usein syrjässä oleva yksityistie.

Kyseessä on kelirikko, joka näihin aikoihin vuodesta koettelee tien kunnostajien ja tiellä liikkuvien hermoja.

Sen tietää myös kouvolalainen Tanja Mynttinen – sekä tienhoidon ammattilaisena että yksityistien yhtenä omistajana eli tiekunnan osakkaana.

– Routavaurioita alkaa näkyä, kuoppia ja reikiä on tullut tien pintaan. Kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä varmaan tarvitaan kohta, sanoo Mynttinen Kouvolan pohjoisosassa sijaitsevalla Jaalan Ritaniementiellä, jonka osakas hän on.

Tieisännöitsijänä eli tieosakkaiden palkkaamana asioiden hoitajana Mynttinen toimii yli kymmenellä muulla yksityistiellä. Ne sijaitsevat eri puolilla Kymenlaaksoa.

Kulunut luminen talvi tietää sitä, että kelirikosta voi tulla vaikea. Tosin kevään säät vaikuttavat tilanteeseen paljon.

– Kuivat aurinkoiset päivät helpottavat tilannetta, mutta jos tulee pitkään jatkuvia sateita, sitten ollaan ongelmissa, luonnehtii Tanja Mynttinen.

Sääilmiöiden lisäksi yksityisteitä saattavat odottaa kunnostustarpeet, jotka syntyvät lisääntyvän likkenteen aiheuttamasta kulutuksesta.

Tästä antaa viitteitä koronapandemian aikana virinnyt innostus ulkoiluun ja retkeilyyn sekä lisääntyneeseen oleskeluun ja etätöiden tekoon vapaa-ajan asunnoilla.

Suomessa on vajaan puolen miljoonan kilometrin tieverkko, josta reilusti yli 300 000 kilometriä on yksityisteitä. Niiden varsilla asuu vakituisesti noin puoli miljoonaa suomalaista.

Vapaa-ajan asunnoista vajaa puolet sijaitsee yksityisteiden vaikutusalueella.

Maisemareitit houkuttelevat

Tanja Mynttinen sanoo, että viimeisen vuoden aikana on ilmaantunut merkkejä yksityisteillä lisääntyneestä liikenteestä. Tarkkoja laskelmia hän ei ole tehnyt, mutta varovaisen arvion mukaan liikenne on voinut lisääntyä parillakymmenellä prosentilla hänen isännöimmillään yksityisteillä.

– Vaikuttaa siltä, että liikutaan enemmän mökeille ja vietetään siellä aikaa esimerkiksi etätöissä.

Mutta muutakin liikennettä Mynttisen kokemuksen mukaan on. Vaihtoehtoiset ja järvien rantoja kiertelevät pikkutiet saattavat houkutella uusia viikonloppuajelijoita.

– Jotkut tulevat maisemia ihailemaan. Kyllähän täällä järviä riittää, Tanja Mynttinen toteaa havainnoistaan jo viime kesältä.

Hän kertoo esimerkin, jossa tapasi kaksi autollista Repoveden kansallispuistoon matkalla olleita retkeilijöitä.

– He kertoivat halunneensa etsiä matkalleen vaihtoehtoisen reitin.

Ritaniementieltä katsottuna kansallispuiston lähin sisäänkäynti on läheisen Vuohijärven vastakkaisella puolella. Matkaa tulee puolisen tuntia ja runsaat 20 kilometriä.

Mynttinen muistuttaa kuitenkin, että satunnainen liikkuminen yksityistiellä on täysin sallittua.

– Tiekunnalta tarvitsee luvan, jos tietä käyttää säännöllisesti, Mynttinen lisää.

Kestävätkö tiet ulkoiluinnostusta?

Lisääntynyt vapaa-ajan liikenne on pantu merkille myös yksityisteiden omistajia edustavassa Suomen Tieyhdistyksessä.

Yksityistieasiantuntija Teuvo Tauran mukaan korona-ajan ulkoiluinnostus näkyy yksityisteillä varsinkin silloin, jos niiden lähellä oleville ulkoilualueille pääsy on mahdollista myös yksityistien kautta.

– Tiekunnissa on pelkona on se, että miten tiet kestävät nyt, kun kevät ja kelirikkoaika tulevat. Lisäksi parkkipaikat voivat ruuhkautua, jos ne on mitoitettu alunperin paljon pienemmälle käyttäjämäärälle, kertoo Taura.

Esimerkiksi Kouvolassa Repoveden kansallispuistoon johtavat tiet ja parkkipaikat kärsivät ruuhkista jo viime kesänä ja syksynä.

Lisääntynyt liikenne nousee esille myös silloin, kun yksityistien kunnostaminen tulee ajankohtaiseksi.

– Lisääntynyt vapaa-ajan asuntojen käyttö ja siihen liittyvä liikenne on lähes poikkeuksetta tullut esiin kaikissa yksityisteiden parantamishankkeissa, joita olen käynyt tarkistamassa viimeksi kuluneen vuoden aikana, sanoo yksityistieasiantuntija Jukka Tamminen Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.

Raskas liikenne kuormittaa eniten

Lisääntyvästä vapaa-ajan liikenteestä huolimatta raskaalla liikenteellä on edelleen suurin vaikutus yksityistiestön kunnolle.

Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa merkittävä käyttäjäryhmä on metsäteollisuuden puutavarakuljetukset. Yksityisteillä kulkee myös muun muassa painavia murskekuormia.

– Sillä on iso merkitys, kun tiellä kulkee suuria tonnimääriä. Lisäksi on paljon sellaisia yksityisteitä ja metsäteitä, joilla ei ole lomaliikennettä lainkaan, muistuttaa Tieyhdistyksen Teuvo Taura.

Taura kuvailee Suomen yksityisteiden tämän hetken kuntoa sanalla "kohtuullinen".

Rahallisesti suurimmat kunnostustarpeet koskevat vanhoja siltoja. Yleisin parannustarve koskee tien kantavuuden parantamista.

Nämä ovat tuttuja asioita myös Tanja Mynttiselle. Hän katselee arvioivasti lyhyttä, puurakenteista siltaa, joka ylittää Ritaniementiellä Niskajärven ja Iso-Lempiä–lammen yhdistävän pienen Pirttiojan.

Sillan kaiteeseen on kaiverrettu valmistumisvuosi 1988.

– Onhan tämän kansi uusittu jossain vaiheessa, mutta lähivuosina silta jouduttaneen korvaamaan uudella. Se on jo yli 30 vuotta vanha.

Poliisi kertoo epäilevänsä 46:ta henkilöä kokoontumisrikkomuksesta Helsingissä koronarajoituksia vastaan järjestetyssä mielenosoituksessa.

Helsingissä järjestettiin lauantaina 20. maaliskuuta mielenilmaus, johon osallistui poliisin arvion mukaan noin 300 henkilöä.

Mielenilmauksen järjestäjät eivät noudattaneet poliisin kanssa etukäteen sovittua suunnitelmaa, poliisi tiedottaa. Mielenosoittajat jättivät myös paikan päällä huomiotta poliisin käskyt, joiden mukaan osallistujien olisi pitänyt liikkua kuuden hengen ryhmissä yhtenäisen joukon sijaan.

– Osalle 46 epäillystä on annettu sakko kokoontumisrikkomuksesta ja joidenkin kohdalla on selvinnyt, ettei ole syytä epäillä rikosta. Osa tapauksista etenee esitutkinnan kautta syyteharkintaan, koska suostumusta sakkomenettelylle ei ole saatu tai rikosepäily on kiistetty, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Juha-Matti Suominen poliisin tiedotteessa.

Sananvapaus ja kokoontumisvapaus ovat perusoikeuksia, joita poliisi turvaa tasapuolisesti. Poliisi voi puuttua mielenosoituksen kulkuun, jos mielenosoitus vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää liikennettä tai on tartuntatautilain 58 pykälän perusteella tehtyjen päätösten vastainen.

Mielenosoituksen salliminen ihmetytti

Poliisi sai osakseen arvostelua mielenosoituksen sallimisesta.

Uudellamaalla oli mielenosoituksen aikaan Suomen korkein koronaviruksen ilmaantuvuus. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kieltänyt alueella yli kuuden hengen yleisötilaisuudet ja kieltoa valvoo poliisi.

Yleisö ei pitänyt maskeja eikä noudattanut turvavälejä. Lisäksi osa oli tullut Helsinkiin yhteisellä bussikuljetuksella. Monet osallistujat kantoivat koronarajoitusten vastaisia kylttejä, pieni osa yritti myös provosoida poliisia huutelemalla.

Poliisi kertoi ennen mielenosoitusta, että Kansalaistorille mahtuisi enintään 15 erillistä mielenosoitusta, joissa kussakin saisi olla enintään kuusi osallistujaa. Kun paikalle tuli moninkertaisesti enemmän ihmisiä, poliisi keskeytti mielenosoitukset yli tunniksi.

Lopulta poliisi kuitenkin antoi kaikkien jäädä ja tilaisuuden jatkua. Ehtona oli, että sadat mielenosoittajat ryhmittyisivät enintään kuuden hengen ryhmiin. Osa osallistujista yritti noudattaa poliisin ohjeistusta, osa ei.

– Järjestäjä onnistui kuitenkin hieman hajauttamaan porukkaa, jolloin tehtiin päätös, että on kokonaisharkinnan kannalta järkevämpää antaa mielenosoituksen käydä loppuun. Koetetaan sitten ensi kerralla olla etevämpiä, komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista kertoi Ylelle mielenosoituksen jälkeen.

Lue seuraavaksi:

Helsingin poliisi aloittaa esitutkinnan koronarajoituksia vastustaneesta mielenilmauksesta – maailmalla tuhannet osoittivat mieltään

Poliisijohdon mukaan koronamielenosoitus ei ollut mikään ennakkotapaus: "Seuraavalla kerralla toimitaan muulla tavalla"

Pöytyän Yläneellä sijaitseva ikääntyneiden tehostettu palveluasumisyksikkö Kartanokoti on voittanut Suomen paras vanhustyön työyhteisö -tittelin.

Tittelin jakaa kaksi muuta työyhteisöä, Hoitokoti Kultasirkku Iisalmesta ja Voimatiimi Keuruulta. Palkinnon myönsi Vetovoimainen vanhustyö -hanke 31. maaliskuuta.

Kartanokotia kiiteltiin kodikkaasta ja lämpimästä yhteisöstä, rennosta ja hyväksyvästä ilmapiiristä sekä asiakaslähtöisestä että yksilöllisestä toimintatavasta. Kiitosta saivat myös uudistusmyönteisyys, omaistyytyväisyys sekä työntekijöiden ja esimiehen välillä vallitseva arvostus ja tasa-arvo.

– Me olemme yksi suuri perhe, olemme ihmisiä ihmisille, sanoo Kartanokodin vastaava sairaanhoitaja Katri Keihäs.

Keihään mukaan talossa ei eletä hoitaja-asukas-rooleissa vaan enemmän toinen toistaan arjessa tukien.

– Lisäksi olemme todella vahva osa ympäröivää kyläyhteisöä. Meillä on esimerkiksi paljon vapaaehtoistoimijoita, kertoo Keihäs.

Kartanokodissa on 30 asukaspaikkaa, vakituisia työntekijöitä on 22. Yksi "työntekijöistä" on Liekki-kissa, joka löytyi pentuna kaivosta. Kissa toimitettiin Kartanokotiin asukkaiden seuraksi ja se on Keihään mukaan tärkeä osa talon viihtyvyyttä.

Yle Turku vieraili Kartanokodissa vuonna 2017 katsomassa, mitä Liekki-kissalle kuuluu.

Keskiössä vanhustyön tekijät

Vetovoimainen vanhustyö -hanke pyrkii tekemään vanhustyöstä houkuttelevan työpaikan. Samalla se kouluttaa työyhteistöjä johtamisessa ja esimiestyössä.

Suomen paras vanhustyön työyhteisö -kisaan ilmoittautui 282 työyhteisöä, joista 78 valittiin palkintoraadin jatkotarkasteluun.

Raati valitsi voittajiksi kolme Suomen parasta työyhteisöä. Voittajat saivat palkinnoksi tietokoneen ja langattoman kaiuttimen.

PunaMusta Media -konserni aloittaa yt-neuvottelut, joilla haetaan noin 2,5 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Alustavan arvion mukaan tämä voi tarkoittaa henkilöstömäärän ja työvoiman käytön vähennyksiä enintään 50 henkilötyövuoden edestä. Säästöjä voidaan kuitenkin hakea myös palkkaus- ja työaikamallien muutoksista.

Neuvottelujen piirissä ovat muun muassa sanomalehti Karjalaista julkaiseva PunaMusta Oy ja Forssan Kirjapaino. Neuvottelut eivät koske näkyvyys- ja painoliiketoiminnan muita yhtiöitä eivätkä PunaMusta Oy:n sisältö- ja suunnittelupalveluita.

Konserni perustelee yt-neuvottelujen aloittamista sen toimintaympäristössä tapahtuneilla muutoksilla, kilpailukyvyn parantamisella ja toimintojen tehostamisella.

– Tavoitteena on konsernin strategian mukaisesti parantaa näkyvyys- ja painoliiketoiminnan kilpailukykyä sekä pystyä vastaamaan pysyvästi muuttuneeseen markkinatilanteeseen uudelleenjärjestelemällä ja tehostamalla toimintoja, konserni kertoo tiedotteessa.

PunaMusta Media -konsernin palveluksessa on kaikkiaan noin 660 työntekijää. Yhteensä yt-neuvottelut koskevat noin 420:tä työntekijää. PunaMusta-yhtiön medialiiketoiminta koostuu sanomalehti Karjalaisesta, kuudesta paikallislehdestä, kaupunkilehdestä ja radiokanavasta.

Valtioneuvosto on nimittänyt lääketieteen tohtori Taneli Puumalaisen sosiaali- ja terveysministeriön (STM) turvallisuus ja terveys -osaston määräaikaiseksi osastopäälliköksi. Puumalainen siirtyy tehtävään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, jossa hän toimii ylilääkärinä sekä infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkönä.

Osastopäällikön määräaikaiseen tehtävään haki yhteensä 13 henkilöä.

Turvallisuus ja terveys -osasto vastaa STM:ssä valmistelu- ja kehittämistyöstä, joka koskee muun muassa lääkehuoltoa ja tartuntatautien torjuntaa. Lisäksi osaston vastuulle kuuluvat valmiusasiat ja häiriötilanteisiin varautuminen ministeriössä sekä sen hallinnonalalla ja toimialalla.

Lähiaikoina osastopäällikön kannalta merkittäviä ehtäviä ovat myös koronavirusepidemian hallintaan liittyvien toimenpiteiden valmistelu ja toimeenpanon johtaminen yhteistyössä muiden relevanttien tahojen kanssa.

Puumalainen tulee työskentelemään osastopäällikön roolissa ajalla 22.4.2021–31.5.2022. Osastopäällikön viran vakinainen haltija on Päivi Sillanaukee. Sillanaukee toimii 31.5.2022 saakka virkakierrossa ulkoministeriössä.

Kolmentoista kunnan omistama jätehuoltoyhtiö aloittaa vapun jälkeen kotitalouksien muovinkeräyksen Etelä-Suomessa. Kiertokapula ryhtyy pian keräämään Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla kotitalouksista syntyviä muovipakkauksia. Yhtiö on toimittanut alueelle jo tuhansia keltaisia keräyslaatikoita. Yritys käynnisti muovinkeräyksen pohjoisella Uudellamaalla jo viime kuussa.

Yhtiön toimitusjohtaja Mikko Koivulehto sanoo yllättyneensä siitä, kuinka pieni osa Fortumin muovinjalostuslaitokselle toimitetusta materiaalista lopulta päätyy uusiksi tuotteiksi. Ylen MOT-toimitus sai selville, että vain reilu kolmannes keräysmuovista päätyy teollisuudelle uusiokäyttöön.

– Tämä yllätti meidätkin. Luvut eivät olleet meillä tiedossa, ja ovathan ne tosi vaatimattomia, sanoo Mikko Koivulehto.

Hän arvelee, että todennäköisesti jossakin vaiheessa joudutaan käyttämään keppiä tai porkkanaa, jotta syntyviä raaka-aineita pystytään hyödyntämään entistä paremmin.

Suomalaisten keräysinto yllätti

Kiertokapulan Mikko Koivulehto mielestä suomalaisten into kerätä muovia on osin saattanut yllättää jalostuspäässä, koska tavaraa tulee kotitalouksilta sen verran hyvin. Tämä on huomattu myös pohjoisella Uudellamaalla, joka on Kiertokapulan eteläisin toimialue. Siellä taloyhtiöiden muovinkeräys alkoi maaliskuun alussa.

– Talouksilta nyt saatava materiaalivirta tulee aiheuttamaan painetta siihen, että jatkossa kerättyä muovia tullaan hyödyntämään entistä enemmän. Näin syntyy innovaatioita ja tuotteita, jossa raaka-ainetta voidaan käyttää, ennustaa Koivulehto lähitulevaisuutta.

Hän ei lähde veikkaamaan paljonko yhtiön 13 omistajakunnan alueelta kerätään muovia tämän vuoden aikana.

– Astioiden tyhjennyskertoja on vuositasolla arviolta 150 000, puhutaan siis todella merkittävästä määrästä.

Muovinkeräys hyödyttää silti taloyhtiöitä

Fortumista annettiin vielä talvella ymmärtää, että muovijalostukseen saapuvasta keräysmuovista yli 70 prosenttia päätyisi uusiomuovituotteisiin. Ylen MOT-ohjelmassa yhtiö pudotti lukeman yllättäen 37 prosenttiin.

Teollisuus käyttää kerätystä muovista valmistettujen pieniä muovirakeita, granulaatteja vielä kovin vaatimattomasti. Syy on usein uusiomateriaalin epätasaisessa laadussa.

Kiertokapulan Mikko Koivulehto ymmärtää kuluttajaa, joka hämmentyy siitä, ettei hänen puhdistamansa, lajittelemansa ja keltaisiin jäteastioihin kantamansa muovi välttämättä päädykään uusiksi tuotteiksi, vaan joutuu sen sijaan polttouuniin.

– Mutta taloyhtiöt saavat muovinkeräyksestä säästöä jo nyt. Muovin kierrättäminen on siis kannattavampaa, kuin sen päätyminen sekajätteeseen, Koivulehto muistuttaa.

Keräysastioiden tyhjennys on nimittäin hinnoiteltu halvemmaksi kuin sekajätteen. Kokemuksen mukaan muovinkeräyksen startattua sekajätteen määrä putoaa taloyhtiöissä selvästi. Sen huomaa jokainen kotitaloudessakin.

Lue myös: Muoviroskista vaatteita, valoa palveluna – mitä kaikkea on kiertotalous?