Kansallisarkisto antoi Postin kuljetettavaksi kaukolainoja sisältäneen paketin tammikuussa. Jyväskylästä Helsinkiin matkalla ollut lähetys katosi matkalla. Kansallisarkistossa ehdittiin huolestua kansallisesti arvokkaan lähetyksen kohtalosta.

Kansallisarkistosta ei kerrota lähetyksen sisällön yksityiskohtia, vaan ainoastaan, että kadoksissa oli useampi kansio historiantutkimukselle arvokkaita yhdistys- ja viranomaisasiakirjoja 1940-60-luvuilta.

– Vaikka ne ovat sinänsä julkisia asiakirjoja, eivätkä sisällä arkaluontoisia tietoja, materiaali on kuitenkin korvaamatonta. Sitä ei ole alkuperäisenä missään muualla, Kansallisarkiston johtaja Päivi Hirvonen kertoo.

Lähetyksen toimittaminen vastaanottajalle kesti lähes kolme kuukautta. Historiantutkijan tilaamat materiaalit lähetettiin Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteestä Helsinkiin tammikuun puolessa välissä.

– Kyse ei ollut lenkkitossujen tai college-puvun lähetyksestä, vaan alkuperäisistä asiakirjoista, Hirvonen muistuttaa huolensa syystä.

Lähetyksen perään kyseltiin useita kertoja. Vasta eilen Postilta tuli ilmoitus sen löytymisestä.

– Nyt asiakirjat on viimein toimitettu meille ja ne ovat turvassa, Kansallisarkiston johtaja vahvistaa.

Kansallisarkisto aikoo tapauksen vuoksi toistaiseksi luopua Postin kuljetuspalvelusta kaukolainojen kuljettamisessa.

– Kunhan Posti on tehnyt oman sisäisen selvityksen asiasta, voimme vielä neuvotella Postin kanssa. Toistaiseksi tarkoituksemme on siirtyä käyttämään kuriiripalveluita. Kilpailutamme ne ja valitsemme luotettavimman.

Kansallisarkistolla on ollut ongelmia Postin kuljetusten kanssa jo viime syksystä. Päivi Hirvonen sanoo, että siihen saakka he saattoivat luottaa Postin toimintaan.

Lähetyksiä ei ole aiemmin kadonnut, mutta pakettien perille toimittamisessa on ollut ongelmia ja "huolestuttavia piirteitä". Vastoin Postin kanssa tehtyä sopimusta lähetyksiä ei ole toimitettu perille saakka vaan noutopisteisiin eli paketteja on Hirvosen mukaan jouduttu noutamaan itse.

– Viime syksynä useamman kerran paketteja päätyi R-kioskeille, K-kauppoihin tai muihin Postin palvelupisteisiin. Näin on käynyt muun muassa Jyväskylässä.

Kansallisarkiston aineistoja on kuljetettu Postin kautta niin kauan kuin arkisto on kaukolainannut materiaalejaan eli jo vuosikymmenten ajan.

Tapaus saa ihmettelemään, miten on ylipäätään mahdollista, että kansallisia asiakirja-aarteita ja kansalliseeen kulttuuriperintöön kuuluvia aineistoja lähetetään postitse?

– Ainahan materiaalin lähettämiseen liittyy riskejä. Tähän asti riskejä ei ole kuitenkaan pidetty näin suurina, Hirvonen myöntää.

Hän kertoo, että kaukolainaus ei koske kaikkia aineistoja. Esimerkiksi vanhoja, huonokuntoisia asiakirjoja tai suuria karttoja ei lähetetä toisille paikkakunnille.

Kansallisarkiston materiaalien digitointi kesken

Kansallisarkiston kaikesta materiaalista vain noin neljä prosenttia on digitoitu.

– Lähetyksen katoamisen takia tulemme jatkossa entistä enemmän panostamaan materiaalin digitoimiseen, jotta pääsemme eroon niiden lähettämisestä, Päivi Hirvonen toteaa.

Kansallisarkisto kertoi luopuvansa Postin kaukolainapalvelun muutoksista verkkosivuillaan eilen. Se tiedotti, että "esiin tulleiden vakavien häiriötilanteiden ja aineistojen katoamisen vuoksi Kansallisarkisto ei enää käytä Postin palveluita vastuullaan olevan asiakirjallisen kulttuuriomaisuuden kuljettamisessa".

Uutisen saama laaja kiinnostus yllätti Kansallisarkiston johtajan. Päivi Hirvosen mielestä se on myös merkki siitä, että suomalaiset arvostavat kansallista kulttuuriperintöään.

– Arvasin, että asia kiinnostaa ihmisiä, koska kyse on ainutlaatuisesta aineistosta. En kuitenkaan arvannut, että tästä nousee näin iso kohu.

Kansallisarkisto toimii yhdeksällä eri paikkakunnalla. Sen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja saatavuus sekä edistää niiden tutkimuskäyttöä.

Vanhimmat arkiston säilyttämät yhtenäiset asiakirjasarjat ovat 1500-luvulta.

Lue myös:

IS: Postin kadottama Kansallisarkiston lähetys löytyi

Kansallisarkisto luopuu Postin kuljetuspalveluista

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on määrännyt, että kaikki liikunta- ja virkistystilat pitää sulkea Kymenlaaksossa.

Määräys alkaa lauantaina 10. huhtikuuta, ja se on voimassa kaksi viikkoa, eli 23. huhtikuuta asti.

Syynä on Kymenlaakson koronaepidemiatilanne, joka on heikentynyt nopeasti kahden viikon sisällä. Aluehallintoviraston mukaan edellytykset tilojen sulkupäätökselle täyttyvät.

Lasten harrastukset voivat jatkua

Sulkupäätös koskee muun muassa kuntosaleja, ryhmäliikuntatiloja, yleisiä saunoja, tanssipaikkoja, harrastajateattereita, sisäleikkipuistoja sekä kauppakeskusten yleisiä oleskelutiloja.

Tiloja voidaan käyttää vuonna 2008 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ohjattuun harrastustoimintaan.

Päätös ei koske lakisääteisten palveluiden, kuten lääkinnällisen kuntoutuksen, toteuttamista.

Sulkupäätös ei lain mukaan koske myöskään ammattiurheilemista eikä yksityis- tai perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa. Tilojen käyttöä yksityiselämän toimintaan ei kuitenkaan suositella.

Aluehallintovirasto teki päätöksen Kymenlaakson koronaryhmän suosituksen mukaisesti. Alueellinen koronakoordinaatioryhmä pyysi keskiviikkona aluehallintovirastolta tartuntatautilain 58 g -pykälän käyttöönottoa.

Lue lisää: Koronanyrkki haluaa sulkea kuntosalit kahdeksi viikoksi Kymenlaaksossa – päätös tulossa voimaan lauantaina

37-vuotiaan perheenisän Tino Zitronin aamu alkoi onnitteluilla. Naapuri oli pudottanut postiluukusta kortin, jossa toivotettiin hyvää romanien kansallispäivää.

Naapurin korttiele on kaunis, mutta Zitronin arkipäivää se ei ole.

Zitron muistaa törmänneensä ennakkoluuloihin jo nuorena miehenä.

– Se oli hirveän vaikeaa hakea koulutuspaikkoja, kun sieltä tuli melkein aina punainen kortti saman tien, sanoo Zitron.

Hän oli 16–17-vuotiaana työvoimatoimiston järjestämällä työnhakukurssilla, jossa piti hakea työharjoittelupaikkaa.

– Sanoin suoraan ohjaajalle, että kun sanon etu- ja sukunimeni, niin se päättyy siihen.

Ohjaaja oli sitä mieltä, että kannattaa silti yrittää.

– Kysyin ensin, onko työpaikkoja. Sieltä vastattiin, että voisin tulla haastatteluun. Sitten kysyttiin, mikäs teidän nimenne on.

Tunnin päästä Zitronille tuli puhelu, että haastattelua ei voidakaan ottaa vastaan.

– Se lähti jo nuorena. Tuli epäusko siihen, että ei tämä ole mahdollista enää.

Varautuneisuus katosi parissa viikossa

Nykyisin Zitron työskentelee varastotyöntekijänä.

– Minulle on annettu siihen mahdollisuus kuitenkin. Koulutusta minulla ei ole. Nuorempana kiinnostivat autot ja kaikki muu. Ei se ole tavallaan kansallisuudesta tai mistään johtuvaa. Se on se, että mies haluaa elää nuoruuttaan. Nyt olen onneksi ymmärtänyt ottaa takaisinpäin, että olen ruvennut vähän opiskelemaan.

Nykyisellä työpaikalla kollegat olivat Zitronin mukaan hetken aikaa varautuneita.

– Aluksi sen huomasi, että mikäköhän mies tämä nyt on.

Jo parissa viikossa suhtautuminen muuttui toisenlaiseksi. Opiskelu- ja työpaikan haun lisäksi Tino Zitron on kohdannut ensin ennakkoluuloja myös asunnonhaussa.

– Kun on päässyt juttelemaan ihmisten kanssa henkilökohtaisesti, heidän asenteensa ovat muuttuneet ainakin itseäni kohtaan.

Suomessa asuu yli 10 000 romania

Romanien kansallispäivää vietetään tänään eri puolilla maailmaa. Kansallispäivän viettäminen aloitettiin vuonna 1990.

Suomessa asuu noin 10 000–12 000 romania. Kansallispäivän tarkoituksena on kunnioittaa romanien kulttuuria ja kieltä osana eurooppalaista kulttuuriperintöä.

– Se on hyvä muistutus siitä, että on eri kansalaisluokkia maailmassa. On tärkeää muistaa, että romanitkin ovat oma kansanryhmänsä. Suomalaisena romanina koen olevani kuitenkin suomalainen. Vaikka on kansainvälinen romanipäivä, kyllä Suomi on silti aina oma kotimaa, kertoo kouvolalainen Tino Zitron.

Romanit ovat kuuluneet Suomen perinteisiin kulttuurisiin vähemmistöihin 1500-luvulta alkaen.

Romanien koulutustaso on kohentunut

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutki vuosina 2017–2018 romaniväestön hyvinvointia, terveyttä, toiminta- ja työkykyä sekä palvelujen käyttöä.

Tutkimuksessa tuli esille, että romaniväestön voimavaroja ovat muun muassa yhteisön tuki sekä runsas osallistuminen yhdistysten ja seurakuntien toimintaan. Suurimpia haasteita olivat toimeentulovaikeudet, jotka osaltaan voivat vaikuttaa elämänlaatuun. Myös syrjintäkokemukset olivat yleisiä.

Tutkimuksen mukaan romanien koulutustaso on viime vuosikymmeninä kohentunut. Tähän on vaikuttanut myönteisesti asuntopolitiikka, sillä vakituinen asunto on tehnyt koulunkäynnistä mahdollista.

Ennakkoluuloja myös kauppareissuilla

Millaisia ennakkoluuloja romanit sitten kohtaavat arjessa?

– Että me olemme varkaita, pahantekijöitä, jotka tekevät kaikkea laitonta. Ei kunnioiteta tavallaan lakia, joka on määrätty. Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa, kertoo Zitron.

Hän ei lakkaa ihmettelemästä sitä, että ihminen tuomitaan yksilönä joidenkin muiden tekojen perusteella.

– Vaikka me olemme romaneita, me olemme silti yksilöitä. Jokainen tekee omat päätöksensä ja kulkee oman tiensä yksilönä. Ei koko kansanryhmä tai suku – se on ihan henkilökohtainen asia, mitä ihminen tekee elämällään.

Ennakkoluuloja voi tulla vastaan kauppareissullakin.

– Jos ihan kuka vaan mies menisi ostamaan vaatteita, häntähän palvellaan. Vaatekaupoissa myyjät ovat hirveän varautuneita. Se tuntuu tosi oudolta.

Zitronin kokemuksen mukaan romaninaisiin suhtaudutaan kaupoissa vielä varauksellisemmin kuin romanimiehiin.

Ihminen pitäisi kohdata yksilönä

Ennakkoluuloihin ei totu.

– Aina jaksaa uskoa hyvää ihmisistä. Tietenkin on hyviäkin ihmisiä, jotka eivät katso vaatetusta tai nimeä. He katsovat ihmisenä. Ei siihen totu silti eikä sitä osaa selittää, miltä se tuntuu.

Zitron arvelee, että ennakkoluulot johtuvat romanien vähemmistöasemasta Suomessa.

– Meidät ja muut kansanryhmät on niin helppo aina leimata, että nämä ovat kaikki samanlaisia. Ainoa ratkaisu siihen on, että otetaan ihminen yksilönä. Katsotaan, millainen se ihminen on eikä tuomita häntä heti, kun hän kävelee vastaan.

Zitron kokee, että maailma on muuttunut pahemmaksi verrattuna esimerkiksi hänen omiin teinivuosiinsa.

– Rasismi on räikeämpää somekanavien kautta. Ihmiset kummeksuvat kuitenkin vielä tänä päivänäkin, vaikka olemme kaikki samanlaisia ihmisiä.

Nuorillakin on ennakkoluuloja

Zitron on roolimallina kahdelle pojalleen. Heistä vanhempi on teini-iässä.

– Isompi poika on rauhallinen ja harkitsevainen, haluaa mennä elämässä eteenpäin. On onneksi jäänyt itsestäni häneen aika paljon. Pienempi poika on vielä niin nuori ja villi, mutta kyllä hänkin kuuntelee.

Zitron on havainnut, että ennakkoluuloja alkaa kohdata enemmän siinä vaiheessa, kun itsenäistyy ja alkaa kulkea enemmän kaveriporukoissa.

– En ymmärrä, miten se voi olla mahdollista, että vielä nykyäänkin ennakkoluulot voivat siirtyä nuorille eikä katsota ihmisiä yksilöinä.

Omaa tietään kulkemalla pääsee pitkälle

Vaikka Suomi on vuosikymmenten aikana muuttunut entistä monikulttuurisemmaksi maaksi, Zitron kokee, että tämä ei ole kuitenkaan helpottanut romanien asemaa Suomessa.

– Kun ajattelee sotia, talvisotaa ja näitä, siellä on ollut romaneja sotimassa. Silloin on oltu veljiä ja siskoja. Sodan jälkeen ei oltukaan enää sitten.

Jatkuva ennakkoluulojen kohtaaminen kysyy vahvaa luonnetta.

– Itsetunnon on pakko olla kovempi, jos haluaa elää tavallaan normaalisti. Ennakkoluulot ovat niin vahvat, että pitää olla kova luonne. Kyllä se välillä tuntuu aika kovasti, että miten ihmiset pystyvät puhumaan tosi halventavasti toisesta ihmisestä.

Zitronilla on tähän oma ratkaisunsa.

– Minulla on aina ollut periaate, että menen omaa tietä, minkä parhaaksi näen, eikä sitä, mitä muut haluaisivat minun tekevän tai olevan. Kun on oma itsensä, sillä pääsee pitkälle.

Lisää aiheesta: Tällä viikolla Yle Perjantaissa puhutaan siitä, pitäisikö romanien ongelmista oppia puhumaan avoimemmin. Sean Ricksin vieraina Romaniasian neuvottelukunnan vs. pääsihteeri Janette Grönfors ja Romaninuorten neuvoston puheenjohtaja Leif Hagert. Perjantai-dokkarina nähdään Minä, romaninainen. Jakso suorana perjantaina 9.4. klo 16.30 Yle Areenassa ja samana iltana Yle TV1:llä klo 21.05.

Lue lisää: Emma, 23, ja Maritsa, 26, valitsivat romanihameen – samalla he astuivat maailmaan, jossa esineiden päältä ei voi kävellä ja kaupan vartija seuraa kannoilla

Varusmiesliitto on saanut palautetta koronaepidemian aikana eri puolilta Suomea Puolustusvoimien hitaasta reagoinnista koronatartuntoihin.

Keräämme nyt varusmiesten kokemuksia asiasta juttua varten. Kerro siis meille, miten koronatilanne on hoidettu omassa varuskunnassasi. Voit vastata kyselyyn anonyymisti.

Kysely on avoinna maanantaihin 12.4. kello 9 saakka.

Jos haluat tarjoutua haastateltavaksi, voit kertoa yhteystietosi kyselylomakkeen lopussa. Yhteystiedot näkyvät vain toimitukselle.

Noin 8 000 keikkaa 40 vuoden aikana. Salon Muurlassa nykyisin asuva Timo Rautala on kaikilla mittareilla mitattuna pitkän linjan muusikko. Rautala on yhtyeensä kanssa esiintynyt lauluilloissa, ruotsinlaivoilla, hoivakodeissa, harjannostajaisissa ja monissa muissa tilanteissa.

Nyt 56-vuotias Rautala joutui uuteen tilanteeseen, kun korona pyyhki keikat alta. Oma ja koko yhtyeen tilanne näytti synkältä. Oli ratkaisujen aika.

Nuoruuden opinnot näyttivät suunnan

Rautala opiskeli nuorena sairaanhoitajaksi ja ehti myös työskennellä alalla ennen siirtymistä kokopäiväiseksi muusikoksi. Tästä hän sai rohkaisun palata samalle alalle töihin.

Salosta löytyi työtä kehitysvammaisten henkilökohtaisena avustajana. Siinä samalla hänelle ehdotettiin koulun penkille menoa.

Hetken mietittyään Timo Rautala haki lähihoitajakoulutukseen. Tämä sopi senkin takia, että vuonna 1990 hän siirtyi kokopäiväiseksi muusikoksi ja psykiatrisen erikoissairaanhoitajan koulutus jäi kesken.

– Menin haastatteluun vähän virne suunpielessä, että eivät kai ne mitään eläkeläisiä tänne ota, mutta siellä oli muutakin vanhempaa väkeä, jotka halusivat siirtyä lähihoitajapuolelle, Rautala muistelee.

Lähihoitajakoulus on Rautalan kohdalla etäkoulutusta kerran viikossa. Henkilökohtaisen avustajan työ toimii samalla työharjoitteluna.

Lähihoitajan paperit ovat Rautalan kourassa noin kahden vuoden kuluttua eli vähän ennen 60-vuotissynttäreitä.

Koulutus on silta uuteen ammattiin

Ammatillinen työvoimakoulutus on yksi vaihtoehto tuulettaa omia ajatuksia ja tähdätä uuteen ammattiin. Se on tarkoitettu ensisijaisesti työttömille tai työttömyysuhan alaisille aikuisille, jotka ovat suorittaneet oppivelvollisuutensa. Tätä opinpolkua tarjoavat TE-palvelut kautta maan.

Ammatillisen työvoimakoulutuksen tavoitteena on usein suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai tutkinnon osa. Monilla eri ammattialoilla järjestetään lisäksi jatko- tai täydennyskoulutusta.

Jos olet työtön, TE-toimisto tulee vastaan matka- ja yöpymiskustannuksissa. Työvoimakoulutuksen aikana koulutettava saa samaa etuutta kuin työttömänä.

Ravintola vaihtui omenapuihin

Korona-aika on vienyt varsinkin tapahtuma-alan yritykset ja ravintolat ahdinkoon. Monet näillä aloilla työskentelevät ovat jääneet työttömäksi tai heitä on lomautettu.

Liedossa asuva Pauliina Timoska myöntää, että korona teki todeksi hänen pitkän ajan haaveensa ryhtyä puutarhuriksi. Timoskalla on takana pitkä ura ravintola-alalla. Homma alkoi Porista ja sen jälkeen työ on vienyt muun muassa Lappiin ja lopulta Turkuun.

Timoska opiskeli ammattiopisto Liviassa Kaarinan Tuorlassa ja sen jälkeen hänellä on ollut vauhti päällä. Yritys on perustettu, ja hän huristelee autollaan ympäri lääniä esimerkiski leikkaamassa omenapuita. Autosta löytyy järeämpi moottorisaha, jolla isompikin puu kaatuu.

Pauliina Timoska ei kadu päätöstään. Puutarhassa näkee kättensä työn tuloksen ja ulkoilmassa on mukava työskennellä.

– Tämä on ollut haave ehdottomasti. Miten upeaa se onkaan, kun mennään puihin, Timoska hehkuttaa.

Korkein muuri on omassa päässä

Suurin jarru työn vaihtamiseen löytyy usein työntekijän omasta päästä. Monet arvioivat omaa osaamistaan liian kapeasti. Siksi hyppy uuteen työhön pelottaa.

TE-palvelujen ohjeen mukaan on eduksi, jos tietää, mihin pyrkii. On siis parempi mennä jotain kohti kuin jostain pois. Joskus pienikin muutos voi viedä asioita eteenpäin eikä kaikkia asioita tarvitse ratkaista kerralla.

Timo Rautala kannustaa vaihtamaan alaa rohkeasti. Varttuneempana elämänkokemus auttaa. Samalla tulee motivaatiota, kun huomaa, että tässäkin pärjää.

Uuden oppiminen avaa Rautalan mukaan ajatuksia ihan uusiin sfääreihin.

– Mistä tahansa tykkäät ja saat itselle oikean fiiliksen, niin se kannattaa aina tehdä, Timo Rautala tiivistää.

Parempi turva kahden ammatin kanssa

Timo Rautala ei aio jättää muusikon hommia kokonaan. Kun korona hellittää, soittajia ja laulajia taas tarvitaan. Rautala uskoo, ettei hän myöskään jätä terveydenhoitoalan ammattia käyttämättä.

– Kahden ammatin malli antaa turvaa tulevaan.

Lisäksi asioita voi yhdistää kätevästi, sillä musiikki on monelle iso asia. Rautalalla on esimerkiksi tapana laulaa kehitysvammaisten hoidettavien kanssa, joten kitara kulkee mukana työpaikalle.

– Sanoivat jo kouluun pyrkiessä, että pidä vaan koko ajan yllä soittamisen taitoa, Rautala sanoo.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 9.4. kello 23.

Lue myös:

Lomautukset iskivät parhaassa työiässä oleviin – nuoret naiset ovat pääsemässä taas töihin kiinni, mutta nuoret miehet voivat olla liipasimella syksyllä

Ravintoloiden työntekijöistä puolet kärsii nyt toimeentulo-ongelmista – baarimestari alan mustamaalauksesta: "Kuin olisi töissä synninpesässä"

Työpaikka meni alta – mille alalle nyt kannattaa kouluttautua? Uusi ammatti saattaa löytyä yllättävän läheltä

Espoossa katupölyjä imaisee tänä keväänä upouutta suomalaistekniikkaa oleva lakaisukone, joka ei tarvitse edes kuljettajaa.

Kyse on kuopiolaisen Trombia Technologiesin kehittämästä laitteesta, jonka käyttöä kokeillaan yhteistyössä Espoon kaupunkitekniikan keskuksen kanssa.

Espoon kaupunkitekniikan johtajan Harri Tanskan mukaan ilmastonmuutoksen torjunta vaatii uutta tekniikkaa myös työkoneilta.

– Haluamme antaa mahdollisuuden uuden tekniikan kehittämiseen tällaisten pilottikokeilujen avulla, Tanska sanoo.

Sähköinen robotti pienentää päästöjä ja kuluttaa vain 15 prosenttia energiaa perinteisiin dieselkäyttöisiin imulakaisukoneisiin verrattuna.

– Jo nyt voidaan sanoa, että uuden tekniikan avulla voidaan vähentää tehokkaasti jokakeväisen katupölyn määrää ja terveyshaittoja.

Tanskan mukaan toistaiseksi kyse on kuitenkin pilottihankkeesta eli laite on koekäytössä.

– Aivan tällä erää perinteisiä imulakaisukoneita ei voida sähköisillä ja itseohjautuvilla kummajaisilla korvata, mutta näillä hankkeilla pyrimme edistämään vähäpäästöistä ja päästötöntä tekniikkaa, Tanska sanoo.

Hän uskoo robottien yleistyvän vuosikymmenen aikana, kun tekniikka entisestään kehittyy ja laitteita saadaan tuotantoon.

Tanskan mukaan robotin työn jälki on erinomaista.

– Laitteella saadaan yhdellä ajolla perinteisiä koneita parempi lopputulos, Tanska sanoo.

Laitteita valmistava yritys kertoo, että robotit herättävät kiinnostusta myös ulkomailla.

Lue myös:

Katupöly haittaa kulkijoita etenkin pääkaupunkiseudulla – pölyäminen jatkunee lähipäivien aurinkoisessa säässä

Ylen sääsivut

Sää on muuttumassa nopeasti tuuliseksi ja sateiseksi matalapaineen lähestyessä lännestä.

– Yöllä lämpötila laskee pakkaselle ja aamulla tuuli voimistuu lännessä. Lumisateet haittaavat aamuliikennettä etenkin Varsinais-Suomessa, mutta mahdollisesti aina Tampereen seutua myöten, sanoo Ylen meteorologi Anne Borgström.

Päivän aikana sateet siirtyvät idemmäksi, etelässä sade muuttuu vetiseksi ja länsirannikolla sateisiin tulee taukoja.

Iltapäivällä lumipyry leviää Lappiin ja ainakin maan keskiosissa tulee räntää.

– Perjantaina iltapäivällä tuulee jo maan itäosissa puuskissa paikoin yli 15m/s:ssa, samoin etelä- ja länsirannikolla. Ilta on koko maassa tuulinen ja tuulinen sää jatkuu lauantaina, mutta sateet ovat vähenemässä, Borgström ennustaa.

Viikonvaihde on melko epävakainen, mutta sunnuntai on jo selvästi poutaisempi päivä.

Peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan Astra Zenecan koronarokotteen yhteys veritulppiin vaikuttaa myös Suomen suunnitelmiin purkaa koronarajoituksia.

– Astra Zenecan rokote ei ole sillä tavalla käytettävissä, kun me olemme ajatelleet ja se vaikuttaa rokotestrategiaan. Meillä on ollut halu toteuttaa sitä EU:ssa asetettua 70 prosentin tavoitetta aikuisten rokottamiseksi kesällä.

– Pelkona on se, että tämä asettaa rokotekattavuutta eri asentoon. Joudumme pohtimaan seuraavan viikon aikana, minkälaista rokotekattavuutta lähdetään nyt hakemaan. THL:n tietojen mukaan tavoitteisiin ei näillä näkymin päästä, mutta aikuisten rokottamisesta ei jousteta. Kaikki rokotteet mitä maahan saadaan, käytetään.

Tervahauta: ”Tarvitaan näkymä kohti kesää”

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta muistuttaa, että Suomi on edelleen korkeissa ilmaantuvuusluvuissa, mutta koronarajoituksia voidaan jo suunnitella.

– Liikkumisrajoituksia laadittiin siltä varalta, että meille käy huonosti kevään aikana. Edelleenkin sen tyyppinen varaus pitäisi pystyä tekemään. Rajoitusten purkaminen ei ole tämän päivän asia, mutta tarvitaan näkymää kohti kevättä ja kesää.

– Jos kansalaiset noudattavat rajoituksia huolellisesti, rokotukset etenevät ja kaikki menee hyvin, niin reilun kuukauden päästä nähdään toisenlaisia ilmaantuvuuslukuja.

Korkman: ”Exit nostaa talouden tunnelmia”

Taloustieteilijä Sixten Korkmanin mukaan Suomeen tarvitaan selkeä, järkevä ja joustava exit-suunnitelma. Hän ei näe koronakriisin ja talouden välillä ristiriitaa.

– Vallalla ei ole sellaista ajatusta, että kunhan vain tingitään terveydestä, niin talous menee hulppeasti. Jos emme pysty taltuttamaan koronaa, taloudessakaan ei mene hyvin. Nyt voidaan vihdoin miettiä, miten tästä päästään eroon. Tämä nostaa talouden tunnelmia arvokkaalla tavalla.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mielestä hallituksen suunnitelma koronarajoitusten purkamisesta on jäänyt kesken.

– Olisin toivonut exit-strategiasta kunnianhimoisempaa. Ehkä sieltä puuttui työvälineitä kuten koronapassi. Koronaa ei ole voitettu, ja luvut ovat sen verran korkealla että jos ote lipsuu, niin voimme olla nopeasti samassa tilanteessa.

A-Talkissa keskusteltiin torstaina hallituksen suunnitelmista purkaa koronarajoituksia.

Hallitus julkistaa suunnitelman perjantaina

Hallitus esitteli torstaina oppositiolle suunnitelman siitä, miten ja millä aikataululla koronarajoituksia voitaisiin purkaa Suomessa. Ylen käsiinsä saaman hallituksen suunnitelman mukaan rajoituksia alettaisiin purkaa jo huhtikuussa.

Koronarajoituksia on tarkoitus purkaa vähitellen, kahden tai kolmen viikon välein. Mikäli tautitilanne pysyy aisoissa, Suomi voi olla lähellä normaalioloja elokuun lopussa.

Rajoitusten poistamiseen kesää kohden liittyy vielä paljon epävarmuuksia. Jos tautitilanne ottaa takapakkia tai rokotukset eivät etenekään toivotusti, rajoitukset voivat pysyä pidempään tai niitä saatetaan jopa joutua kiristämään.

Valtioneuvosto julkistaa exit-suunnitelman kokomaisuudessaan perjantaina.

Lue lisää:

Näin hallitus avaisi Suomen: Huhtikuussa peruskoulut lähiopetukseen ja ravintolat auki, toukokuussa museot ja kirjastot avaisivat ovensa

Oppositio halusi lisää tietoa koronarajoitusten purkusuunnitelmista myös kyselytunnilla – Marin: "On hyväksyttävä, että elämme epävarmuudessa"

Orpo: Hallituksen purkuesitys kunnianhimoton, kaipaa konkretiaa – Marinin mukaan ravintoloiden täyssulku loppuu, mutta aukiolorajoitukset jatkuvat

Konduktöörit järjestävät perjantaina koko päivän mittaisen mielenilmauksen Kouvolassa. Protesti alkaa aamulla kello 4.30 ja päättyy keskiyöllä.

– Emme saavu työvuoroihimme perjantaina ollenkaan, konduktööri Tuomas Seppänen sanoo. Hän on myös JHL:n Raideammattilaisten osasto 72:n puheenjohtaja.

Kotiin jäävät kaikki työvuoroissa olevat Kouvolasta käsin työskentelevät konduktöörit. Kouvolassa on yhteensä 26 konduktöörin ja kaukoliikennekonduktöörin sekä yhden esimiehen tukikohta.

Konduktöörit jäävät kotiin, koska työnantaja VR on ilmoittanut käynnistävänsä yt-neuvottelut matkustajaliikenteen palveluyksikön Kouvolan työpisteen henkilökunnalle.

Kouvolan työpisteen konduktöörit työskentelevät merkittävän osan työajastaan Kouvolan ja Kotkan sekä Kouvolan ja Lahden välillä kulkevissa junissa.

Mielenilmaus saattaa Seppäsen mukaan häiritä junaliikennettä laajemminkin perjantaina.

Ilmoitus oli järkytys

Yt-neuvottelut alkavat huhtikuun 15. päivä. Työnantajan tavoitteena on yhtenäistää taajamajunaliikenteen palvelumalleja.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että meidät liitetään Helsingistä käsin toimivan lähiliikenteen piiriin, Tuomas Seppänen sanoo.

Kouvolasta käsin työskentelevät konduktöörit ovat tähän saakka kuuluneet kaukoliikenteen palveluyksikköön.

Konduktöörit pelkäävät, että siirto toiseen organisaatioon tarkoittaisi monen kohdalla käytännössä töiden loppumista.

– Nyt työvuoromme alkavat ja päättyvät Kouvolaan. Meidän pitäisi jatkossa aloittaa vuorot Helsingistä tai Riihimäeltä. Sinne pitäisi kulkea omalla autolla, ellei junalla pääsisi vuoron alkuun. Työpäivistä tulisi järjettömän pitkiä.

– Työnantajan ilmoitus tuli meille järkytyksenä. Se oli täysi tyrmistys. Kouvola on hyvä paikka pyörittää lähiliikennettä, kaikkea ei tarvitse siirtää Helsinkiin.

Seppäsen mukaan VR:n viime vuoden puolella ilmoittamat suuret lomautukset pyörivät Kouvolan väellä parhaillaan. Mittavat säästötoimet olivat seurausta koronapandemian aiheuttamasta matkustajakadosta.

– Meidän jäsenistömme uskoo, että jo nyt käynnissä olevat lomautukset olisivat riittäneet viemään koronaepidemian yli, Seppänen sanoo.

Yt-neuvotteluiden alkamisesta kertoi aiemmin Kouvolan Sanomat.

Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja talouskasvu on mahdollista yhdistää, kertoo Sitran tänään julkaisema raportti Growth-positive zero-emission pathways to 2050.

– On maita, joissa talouskasvu on jatkunut ja päästöt laskeneet, sanoo tutkimustyötä vetänyt brittiläisen University College Londonin (UCL) professori, ympäristötaloustieteilijä Paul Ekins Ylen haastattelussa.

Hänen mukaansa maat, jotka onnistuvat tässä ja vahvistavat samalla innovaatioita sekä teknologian kehitystä, tulevat vaurastumaan, kun maailman nettopäästöt painetaan nollaan.

Sitran johtajan Mari Pantsarin mukaan tarvitaan niin paljon investointeja puolentoista asteen saavuttamiseksi, että se johtaa talouskasvuun.

– Jos havittelemme talouskasvua siten, ettei huomioida puolentoista asteen tavoitetta, niin isossa kuvassa kustannukset tulevat olemaan paljon suurempia, Pantsar sanoo.

Todella vaikeaa, muttei mahdotonta

Raportin mukaan Pariisin ilmastosopimukseen kirjatun 1,5 asteen ilmastotavoitteen saavuttaminen vaatii kuitenkin järeitä ja johdonmukaisia toimia maailman mailta – vuosikymmenien ajan.

Pariisin sopimuksessa sovittiin vuonna 2015, että maapallon lämpötilan nousu pyritään pitämään alle kahdessa asteessa, mieluummin alle 1,5 asteessa. Sitran raportin mukaan 1,5 asteen tavoite on yhä mahdollista saavuttaa, tosin tiukoilla reunaehdoilla.

– On todella vaikeaa saavuttaa se, mikä meidän pitää saavuttaa. Pidän aika epätodennäköisenä, että pysytään alle 1,5 asteessa. Kahteen asteeseen on mahdollisuudet, Ekins sanoo.

Ekins painottaa, että 1,5 asteen tavoite vaatii paitsi vahvaa, johdonmukaista ja kaikki talouden sektorit kattavaa politiikkaa, myös politiikan uskottavaa toteutusta vuosikymmenien ajan.

Mitä väliä sitten on, päästäänkö lopulta lähemmäs 1,5 asteen vai kahden asteen lämpenemistä?

– Mitä lähemmäksi puolentoista asteen tavoitetta päästään, sitä pienemmät ovat kustannukset. Ja sitä pienemmät ovat inhimilliset ja luonnon kärsimykset, sanoo Sitran Mari Pantsar.

Siksi myös 1,6 asteen lämpeneminen on parempi kuin 1,7 asteen ja niin edelleen.

Valtavia investointeja puhtaaseen sähköntuotantoon

Esimerkiksi kivihiilen energiakäyttö tulisi lopettaa nopeasti koko maailmassa ja ilmakehästä pitäisi alkaa poistaa hiilidioksidia myös uusien teknologioiden avulla.

Myös maailman energiajärjestö on ollut sitä mieltä, että ilmastotavoitteita ei voida saavuttaa enää ilman hiilidioksidin talteenottoa esimerkiksi suoraan tehtaista. Tällä hetkellä hiilidioksidin talteenotto on vasta kokeiluasteella esimerkiksi Norjassa.

– Se kuulostaa vaikealta, ei mahdottomalta. Kysymys on tahdosta. Pandemiaelvytyksessä liikutellaan nyt maailmalla satoja biljoonia dollareita. On elintärkeää, että elvytys tehdään niin, että saavutetaan myös ilmastotavoitteet. Ihan lähitulevaisuudessa ei varmasti samanlaista tilaisuutta tule, Pantsar sanoo.

Lämmitys, liikenne ja teollisuus taas täytyisi saada käyttämään mahdollisimman pitkälti päästötöntä sähköä fossiilisten polttoaineiden sijaan.

– Täytyy tehdä todella suuria investointeja vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin, erityisesti sähköntuotannossa. Sen avulla myös liikennettä ja lämmöntuotantoa saadaan vähäpäästöisemmäksi, Paul Ekins sanoo.

Koronaelvytysrahoilla tuetaan edelleen myös fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja sellaista taloudellista toimintaa, mikä on vastoin ilmastotavoitteita.

– Onneksi päätöksiä elvytyksestä vielä tehdään, niin toivotaan, että se juna kääntyy, Pantsar sanoo.

Raportin mallinnusten mukaan 1,5 asteen tavoite on helpompi saavuttaa, jos maailman maat tekevät laajasti yhteistyötä, teknologia kehittyy nopeasti, ympäristöpolitiikka on vahvaa, väestönkasvu hidasta ja eriarvoisuus vähenee.

– Väestönkasvu on jo tasaantunut, mutta olen huolestunut Afrikan väestönkasvusta, koska se ei laske niin paljon kuin haluaisin, Ekins sanoo.

Myös ruokavalion muutokset ja metsien suojelu maailmanlaajuisesti ovat tärkeitä tekijöitä puolentoista asteen polulla.

Pystyykö politiikka hoitamaan asian?

Lopulta suurin ongelma ei kuitenkaan ole raportin laatineen Ekinsin mukaan missään edellemainituissa, vaan aivan muualla.

– Suurin huolenaiheeni on poliittinen systeemimme ja tieteen arvostuksen lasku.

Ekins viittaa esimerkiksi USA:han, jossa on korkean tason ilmastodenialismia.

– Eikä vain ilmastodenialismia. Nämä ihmiset eivät usko edes evoluution tai koronan olemassaoloon, josta meillä on ehdottoman kategorista tieteellistä todistusta, Ekins sanoo.

Ilmastotieteessä on aina epävarmuuksia, emmekä voi tietää absoluuttisella tarkkuudella, mitä ilmastonmuutoksessa tapahtuu.

– Voimme pallotella riskin ja todennäköisyyden välillä. Ihmiset eivät tunnu olevan kovin hyviä siinä, varsinkin, kun riskit ja todennäköisyydet koskevat pitkää aikaväliä, Paul Ekins sanoo.

Sitran Mari Pantsar luottaa demokratian kykyyn hoitaa ilmastonmuutosta.

– Se edellyttää kyllä sitä, että meillä pitää olla hallituskaudet ylittäviä päätöksiä ja lainsäädäntöä.

Suomen osalta esimerkiksi tulevasta ilmastolaista Pantsar toivoo niin tiukkaa, että se ohjaa myös seuraavien hallitusten kaudelle.

– Toisaalta vaikka Suomi on ollut perustamassa ilmastokoalitiota, jonka tarkoituksena on saada ilmastotoimet talouspolitiikan ytimeen, niin kyllä meillä Suomessakin on siinä tekemistä, että saisimme ilmastotoimet oikeasti ohjaamaan kaikkea politiikan tekoa.

Pantsar peräänkuuluttaa ilmasto-osaamista ja resursseja erityisesti valtiovarainministeriöön ja muihinkin ministeriöihin.

Kansainvälisellä tasolla Glasgow’n ilmastokokous marraskuussa jatkaa Pariisin ilmastosopimuksen tien viitoittamista.

Luontokatoa ei Sitran raportissa käsitelty lainkaan, joten raportti ei anna täysin kattavaa kuvaa kestävyyshaasteista. Tutkimustyössä ei selvitetty luonnonvarojen käytön ja talouskasvun irtikytkentää, koska sellaista tutkimusta ei löytynyt. Se vaatisi jatkotutkimuksia.

Lue myös:

Bill Gates listaa, mitä ilmastonmuutoksen eteen pitäisi tehdä: puhdasta sähköä ja roppakaupalla mullistavia teknologioita

Bidenin USA palasi saman tien Pariisin ilmastosopimukseen – Mikä merkitys sillä on?

Tästä tulee ilmastovuosi EU:ssa, jaossa satoja miljardeja euroja – Saastuttamisen hinta nousee, teollisuuden päästöt pienenevät

WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas rauhoittelee ihmisten ilmastotuskaa: "Vain pieniä muutoksia arkielämäämme"

Kerttu Kotakorpi: Vuosi 2020 oli yksi lämpimimmistä – ja juuri tänä vuonna se on erityisen suuri uutinen

YK:n pääsihteeri maailman johtajille: Julistakaa ilmastohätätila

YK:n päästöraportti: Ilmasto näyttää lämpenevän yli kolme astetta, mutta Pariisin sopimuksen raja on yhä mahdollista saavuttaa

Helsinkiläisellä Kallion ala-asteella on suoritettu koronatartuntojen joukkoseulonta helmi-maaliskuussa todettujen 49 tartunnan vuoksi.

Kallion ala-asteella on yhteensä 490 oppilasta ja viitisenkymmentä opettajaa. Joukkoseulonnassa heistä kävi alle puolet, yhteensä 225 henkilöä. Seulonnassa neljällä henkilöllä todettiin tartunta. Seulonnan tulosten pohjalta asetettiin aiempien lisäksi karanteniin yksi ryhmä.

Joukkoseulontojen tarkoituksensa on löytää mahdollisia oireettomia tautitapauksia.

Kalliossa 4.–6. luokkien oppilaat siirrettiin koronatartuntojen vuoksi etäopetukseen noin viikoksi maaliskuun loppupuolella.

Myös Käpylän peruskoulussa todettiin maaliskuun aikana paljon, yhteensä 41 tartuntaa. Koulussa on yhteensä 929 oppilasta.

Helsingin epidemiologisen toiminnan ylilääkärin Sanna Isosompin mukaan Käpylän koulussa jäljitys viivästyi maaliskuussa nopeasti pahentuneen koronatilanteen vuoksi. Isompin mukaan jäljityksen ruuhka on nyt saatu purettua.

Helsingin kaupungin keskiviikkona julkaiseman koronaviruskatsauksen mukaan kaupungissa oli viime viikolla yli 50 alakoulussa, joissa oli koronatartuntoja, näistä yli 20 koulussa jäljitys oli tilaston mukaan kesken. Edellisviikolla katsauksen mukaan tartuntoja oli 46 alakoulussa ja jäljitys niistä kesken yli 30 koulussa.

Katsauksen mukaan Helsingin osuus kaikista Suomen koronatartunnoista on noin 29 prosenttia. Kaupungin ilmaantuvuusluku on tällä hetkellä valtasossa kaupunkia alle 500 tartuntaa 100 000 asukasta kohden edellisen 14 päivän aikana.

Päiväkoti-ikäisillä tartuntoja alkuvuoteen verrattuna 3,5-kertainen määrä

Helsingin päiväkoti-ikäisillä tartuntojen kokonaismäärä on vuoden vaihteeseen verrattuna maaliskuun lopussa 3,5-kertainen. Muilla lasten ja nuorten ikäryhmillä sekä työikäisillä tartuntojen määrä on noussut vähemmän, mutta kuitenkin 2-3-kertaisesti.

Lasten ja nuorten osuus kaikkien helsinkiläisten tartunnoista oli alkuvuodesta viidesosan ja maaliskuun lopussa jo lähes kolmasosan verran.

Päiväkoti-ikäisten osana perhe katsotaan tartuntalähteeksi tällä hetkellä 64 prosentissa ja päiväkoti 21 prosentissa.

Alakouluikäisillä merkittävimpänä tartunnan lähteenä pidetään omaa perhettä, koulun osuuden kerrotaan olevan noin 33 prosenttia. Yläkoulut ovat olleet etäopetuksessa 8. maaliskuuta lähtien.

Toinen aste on ollut etäopetuksessa joulukuun alusta lähtien.

Helsingin kaupungin keskiviikkona julkaiseman koronaviruskatsauksen mukaan tartutoja oli viime viikolla yli 40 päiväkodissa, joista noin neljäsosassa jäljitys oli kesken. Edellisviikolla tartuntoja kerrottiin ilmenneen 52 päiväkodissa, joissa jäljitys oli kesken tilaston julkaisuhetkellä noin puolessa.

Helsingin Sanomat nosti keskiviikkona esiin monia perheitä askarruttaneen kysymyksen, minkä vuoksi Kallion ala-asteen joukkoseulonnan tuloksista ei ole kerrottu. Koulujen joukkoseulontojen tuloksia ei ole Helsingissä tähän asti julkistettu, sen sijaan esimerkiksi Vantaa on kertonut joukkoseulontojen tuloksista.

Tietosuojavaltuutettu Anu Talus sanoi HS:lle, ettei joukkoseulontoja koskevien numerotietojen julkaisemiselle ole estettä sillä perustella, että rikottaisiin terveystietojen levittämisen suojaa koskevaa lakia, koska yksittäiset henkilöt eivät ole tunnistettavissa numerotiedoista.

Konduktöörien mielenilmaus vaikuttaa tänään perjantaina junaliikenteeseen Kouvolan ja Kotkan sekä Kouvolan ja Lahden välillä.

VR korvaa junavuoroja busseilla, koska konduktöörit järjestävät VR:n yt-neuvottelujen takia koko päivän mittaisen mielenilmauksen Kouvolassa.

Kouvolan ja Kotkan sataman välinen taajamajunaliikenne korvataan kokonaan busseilla. Matka kestää bussilla pidempään kuin junalla, noin yhden tunnin ja 25 minuuttia.

Kouvolan ja Lahden välillä busseilla korvataan Z- ja H-junien taajamajunaliikenne. Muutos ei koske Helsingistä kello 15:35 lähtevää Z-junaa, joka liikennöidään normaalisti Kouvolaan saakka. Bussit odottavat Lahdessa vaihtajia Helsingistä saapuvista junista. Bussilla Kouvolan suunnasta saapuvat matkustajat ohjataan Lahdessa seuraaviin juniin.

Korvaavien bussien tarkat lähtö- ja pysähdyspaikat ovat nähtävissä VR:n verkkosivuilla.

Myös joitakin kaukojunavuoroja jää ajamatta.

Konduktöörit pelkäävät töiden loppumista

Konduktöörit jäävät kotiin, koska työnantaja VR on ilmoittanut käynnistävänsä yt-neuvottelut matkustajaliikenteen palveluyksikön Kouvolan työpisteen henkilökunnalle.

Kotiin jäävät kaikki työvuoroissa olevat Kouvolasta käsin työskentelevät konduktöörit. Kouvolassa on yhteensä 26 konduktöörin ja kaukoliikennekonduktöörin sekä yhden esimiehen tukikohta.

Yt-neuvottelut alkavat huhtikuun 15. päivä. VR:n tavoitteena on yhtenäistää taajamajunaliikenteen palvelumalleja. JHL:n Raideammattilaisten osasto 72:n puheenjohtaja konduktööri Tuomas Seppäsen mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että konduktöörit liitetään Helsingistä käsin toimivan lähiliikenteen piiriin. Tähän saakka Kouvolasta käsin työskentelevät konduktöörit ovat kuuluneet kaukoliikenteen palveluyksikköön.

Konduktöörit pelkäävät, että siirto toiseen organisaatioon tarkoittaisi monen kohdalla käytännössä töiden loppumista.

Lue lisää: Kaikki konduktöörit jäävät aamulla kotiin Kouvolassa – pelkäävät, että työpäivä olisi pakko aloittaa jatkossa Helsingistä

Jos saat vakavan aivoinfarktin esimerkiksi Kurikassa Etelä-Pohjanmaalla tai Punkaharjulla Savossa, sinut kuljetetaan hoitoon todennäköisesti helikopterilla. Aivoinfarktipotilaan hoitoon pääsyä kehitetään nyt eri puolilla Suomea. Lääkärihelikopterin käyttöä lisätään laajoilla alueilla keskisessä Suomessa.

Kun aivojen verisuoneen tulee tukos, olennaista on päästä sairaalaan mahdollisimman nopeasti.

– Aivot kestävät hapenpuutetta yksilöllisesti, mutta yleensä hyvin vähän aikaa. Jokainen ylimääräinen minuutti on menetettyä aikaa ja lisää pysyvien vaurioiden riskiä, sanoo akuuttineurologian vastuulääkäri Anne-Mari Kantanen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu vuosittain noin 25 000 suomalaista. Noin viidennes potilaista on työikäisiä. Aivoverenkiertohäiriöt ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy. 80 prosenttia aivoverenkiertohäiriöistä on aivoinfarkteja eli tukoksia.

Kopteri ilmaan yli 100 kilometrin matkalle

Mitä pidempi matka sairaalaan on, sitä enemmän helikopterikyyti säästää aikaa. Kuopion yliopistollisen sairaalan alueella kopterin käyttöä punnitaan nyt aina, jos matka sairaalaan on yli 100 kilometriä.

– Lääkärikopteria on käytetty aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuljettamiseen alueellamme jo vuosia. Olemme nyt viilanneet hoitoketjua, jossa kuljetus on aikaavievin osuus. Pitkien etäisyyksien päästä ambulanssi aloittaa potilaan kuljetuksen ja kopteri lentää sitä vastaan, jotta aikaa säästyisi mahdollisimman paljon, sanoo Kuopion FinnHEMS-lääkärihelikopterin vastuulääkäri Pamela Karhivuori.

Kopterin käyttö on riippuvainen sääoloista. Suurin osa aivoninfarktin saaneista potilaista kuljetetaan sairaalaan perinteisellä ambulanssilla, mutta näyttö kopterikyydin hyödyistä pitkillä matkoilla on selkeä.

Hoitoon pääsy nopeutui 20 minuuttia

Tampereen yliopistollisen sairaalan toiminta-alue kattaa Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan. Kopterikuljetuksia on lisätty alueella systemaattisesti viime kesästä lähtien. Tulokset ovat lupaavia.

– Kun ensihoitaja tunnistaa vakavan aivoinfarktin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, määräämme saman tien kopterin ilmaan, sanoo ensihoitolääkäri Pauli Vuorinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Tarkoitus on tunnistaa ne potilaat, joilla on vakava ison aivoverisuonen tukos. Se vaatii hoitoa yliopistosairaalassa.

Esimerkiksi Kurikasta ei lähdetäkään kohti Seinäjoen keskussairaalaan, vaan lääkärihelikopteri kuljettaa potilaan suoraan Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.

Kesäkuun alusta alkaen 27 vakavan aivoinfarktin saanutta potilasta on kuljetettu kopterilla Tampereelle. Hoitoon pääsy on nopeutunut keskimäärin 20 minuuttia.

– Se on merkittävä aika. Usein ajatellaan, että jokainen säästetty minuutti tuo viikon verran työ- ja toimintakykyä. Potilaan ennuste paranee, Pauli Vuorinen sanoo.

Pikapysähdys keskussairaalassa

Pitkät välimatkat ovat Suomessa haaste. Suurin osa aivoinfarkteista voidaan hoitaa keskussairaaloissa liuotushoidolla. Noin joka viidennellä potilaalla tukkeuma on aivojen pääsuonessa, jolloin hoitona on suonitukoksen mekaaninen avaus. Se voidaan tehdä vain yliopistosairaalassa.

Potilaan kuljettaminen on monimutkainen palapeli, jossa jokaisen osan on toimittava saumattomasti. Potilas saatetaan esimerkiksi kuljettaa pään kuvaamista varten keskussairaalaan, josta matka jatkuu tarvittaessa yliopistosairaalaan.

– Tavoite on, että pysähdys kestää korkeintaan 30 minuuttia, sanoo akuuttineurologian vastuulääkäri Anne-Mari Kantanen KYSistä.

KYSin toiminta-alue on laaja. Itä-länsisuunnassa se kattaa yli puoli Suomea Keski-Suomesta Pohjois-Karjalaan. Potilaiden kuljetusta on mietittävä yli sairaanhoitopiirien rajojen. Kun esimerkiksi Savonlinnan sairaalassa ei ole tarjolla hoitoa aivoinfarktiin, on järkevämpää kuljettaa potilas suoraan joko maateitse tai helikopterilla Kuopioon.

– On selvää, että hoitoon pääsy ei ole tasa-arvoista näin suuressa maassa. On eri asia saada aivoinfarkti Ivalossa kuin Kuopion keskustassa, Kantanen toteaa.

Jos puhe kangertelee, soita hätänumeroon

Aivoinfarktipotilaan hoidossa on tärkeää säästää aikaa joka välissä. Potilas esimerkiksi viedään sairaalassa suoraan tietokonekuvauspöydälle.

Hoitoketjussa potilas on kuitenkin ensimmäinen ja tärkein lenkki. Aivoinfarkti ei aina aiheuta dramaattisia oireita. Moni seuraa niitä liian pitkään.

– Jos suupieli roikkuu, puhe kangertelee tai käsi tai jalka ei toimi on soitettava heti hätänumeroon, Kantanen muistuttaa.

Osallistu keskusteluun jutun aiheesta. Keskustelu on auki 10.4. klo 23:een asti.

Lue myös:

Lääkärihelikopterien turhat hälytykset vähenevät – lentotoiminta siirretään kokonaan valtiolle

Tanssi voi herättää halvaantuneet aivot – lääkärit eivät antaneet toivoa, mutta tanssi auttoi Sirkka Kirjosta kuntoutumaan aivoinfarktista

6.39 Miten korona muuttaa matkailua?

6.52 Rauhoittuuko kohu VTV:n ympärillä?

7.11 Voiko ilmastotavoitteet ja talouskasvun yhdistää?

7.24 Kreikassa jaetaan kansalaisille koronan kotitestejä

7.44 Jälkiviisaat

8.12 Helikopteritaksilla erämaahan – suosio yllätti yrittäjän

8.50 Prostituutiota ja ihmiskauppaa Aurinkorannikolla

9.25 Ylen aamu jatkaa: Hallituksen info koronarajoitusten purkamisesta ja aikataulusta.

Juontajina Totti Toivonen ja Mikko Haapanen

Hallitus kertoo, miten koronarajoitteita puretaan

Hallitus on valmistellut suunnitelmaa koronarajoitusten purkamisesta tämän viikon. Rajoitusten purkaminen edellyttää tautitilanteen paranemista nykyisestä. Illalla A-talkissa vierailleen peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan Astra Zenecan koronarokotteen yhteys veritulppiin vaikuttaa lisäksi Suomen suunnitelmiin purkaa koronarajoituksia. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johdolla hallitus kertoo aamupäivällä tiedotustilaisuudessa, millaisen suunnitelman se on tehnyt koronarajoitusten asteittaisesta purkamisesta. Suora lähetys tilaisuudesta on katsottavissa klo 9.30 täällä.

Uusi raportti: 1,5 asteen tavoite ja talouskasvu sopivat samaan yhtälöön, mutta vaativat järeitä toimia

Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja talouskasvu on mahdollista yhdistää, kertoo Sitran tänään julkaisema raportti. Se vaatii vahvaa, johdonmukaista ja kaikki talouden sektorit kattavaa politiikkaa vuosikymmenien ajan. Esimerkiksi kivihiilen energiakäyttö tulisi lopettaa nopeasti koko maailmassa ja ilmakehästä pitäisi alkaa poistaa hiilidioksidia myös uusien teknologioiden avulla.

Aivoinfarktin saaneiden kuljetus helikopterilla yleistyy – lääkäri: "Jokainen säästetty minuutti tuo viikon verran työ- ja toimintakykyä"

Yhä useampi aivoinfarktin saanut potilas kuljetetaan hoitoon helikopterilla. Lääkärihelikopterin käyttöä lisätään potilaiden kuljetuksessa laajoilla alueilla keskisessä Suomessa. Aivoinfarktin hoidossa taistellaan aikaa vastaan, siksi koko hoitoketjun kehittäminen on tärkeää.

Sotarikosoikeudenkäynnissä on monta mutkaa vieraalla maalla ja kielellä

Pirkanmaan käräjäoikeus on viikkoja istunut länsiafrikkalaisen Liberian pääkaupungissa Monroviassa kuulemassa todistajia. Oikeutta käydään siitä, onko Tampereella asuva, sierraleonelainen Gibril Massaquoi syyllistynyt raakoihin sotarikoksiin Liberian sisällissodassa. Todistajien kuulemista vaikeuttaa moni asia: tapahtumista kulunut liki 20 vuoden aika, vieras kieli ja eri kulttuuritausta. Todistajia on ollut lähes 60 ja heitä on pitänyt kuulustella kahden tulkin välityksellä. Parin viikon tauon jälkeen todistajia aletaan kuulla naapurimaassa Sierra Leonessa.

Poliisi käytti vesitykkejä mellakoitsijoita vastaan Belfastissa

Pohjois-Irlannin pääkaupungissa Belfastissa väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo seitsemän yötä. Torstain ja perjantain välisenä yönä poliisi turvautui vesitykkeihin mellakoiden hillitsemiseksi Belfastin länsiosassa, jossa mellakoitsijat heittivät kiviä, polttopulloja ja ilotulitteita poliisia kohti. Britannian yleisradioyhtiön mukaan väkivaltaisuuksien taustalla vaikuttaa mm. tyytymättömyys Britannian EU-eron aiheuttamiin rajatarkastuksiin ja tavarakaupan häiriöihin.

Ajokeli huononee, lumisateitakin luvassa

Ajokeli muuttuu tänään paikoin huonoksi. Lounaisosissa yön aikana voimistunut tuuli leviää ja tuo mukanaan lumisateita. Etelässä ja lännessä sade alkaa lumena, mutta muuttuu vesisateeksi. Illaksi lumisateet leviävät myös Lappiin. Maan etelä- ja keskiosissa tuuli voi olla tänään puuskaista.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Kankaanpään uimahalli lämpiää pian tietokoneiden tuottaman hukkalämmön avulla. Kyseessä on uudenlainen malli, jota ei ole kokeiltu missään muualla.

Asiaa on testattu loppukesästä lähtien sähköyhtiö Vatajankosken kaukolämpövoimalan hallissa. Siellä on kymmenen tavallisen pesukoneen kokoista vekotinta kytkettynä kahdella letkulla putkiin.

Mustat laatikot ovat tietokoneita – palvelimia, jotka laskea raksuttavat eri asiakkaiden antamia tehtäviä – ja tuottavat samalla paljon lämpöä.

Yksiköt ovat vesijäähdytteisiä. Vettä tulee siis lämpöputkista laitteisiin, joiden läpi kiertäessään vesi kuumenee ja siirtyy toista letkua pitkin kaukolämpöjärjestelmään.

Samanlainen tietokonerivistö viedään ensi kesänä Kankaanpään uimahalliin. Kyseessä on pilotti, jossa kokeillaan uimahallin lämmittämistä tietoliikenteen palvelinten laskennassa sivutuotteena syntyvällä hukkalämmöllä.

Palvelimet kytketään suoraan uimahallin lämmitysputkistoon. Altaat lämpenevät, kun palvelin tekee animaatioelokuvan 3D-efektejä, laskee sääennusteita tai ynnää pankin rahavirtoja. Tehtävät riippuvat siitä, mihin asiakkaat tarvitsevat suuria suoritustehoja.

Servereiden ylläpitäjä on Kuulea Energia Tampereelta. Se myy laskentakapasiteettia ja Kankaanpään paikallinen energiayhtiö Vatajankoski myy koneista syntyvän lämmön.

Vesijäähdytteinen hajautettu malli muuttaa käsityksiä hukkalämmöstä

Tietotekniikan käytön hiilidioksidipäästöt kasvavat kovaa vauhtia, mutta datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen on alkutekijöissään. ICT-alan päästöt ovat jo suuremmat kuin maailman lentoliikenteen – ja kasvu on huomattavaa.

Usein datakeskukset ovat suuria yksiköitä ja niiden synnyttämä lämpö on ongelma: energiaa kuluu tilojen jäähdytykseen tai ainakin syntyvä lämpö menee suurelta osaltaan hukkaan. Suurteholaskenta tuottaa aina lämpöä sivutuotteena.

– Kun laitamme kilowatin sähköä palvelimeen, joka tekee laskusuorituksen, niin käytännössä sähkö muuttuu lopulta kokonaan lämmöksi, sanoo Kuulea Energian toimitusjohtaja Kari Koivisto.

Kuulean ja Vatajankosken luomassa konseptissa käänteentekevää on se, että palvelimet ovat vesijäähdytteisiä ja niitä voidaan sijoittaa lämmitettäviin kohteisiin.

Lämpö ei ole haitta, vaan hyöty

Tekniikka löytyi eräältä ranskalaiselta start up -yritykseltä. Ranskassa hukkalämmöllä lämmitetään kerrostaloja.

– Laitteissa neste lämpiää. Palvelimia voidaan liittää mihin tahansa nestekiertoiseen lämmönjakoon mukaan. Käyttöönotto on yksinkertaista. Uimahalli on tästä hyvä esimerkki, Kari Koivisto sanoo.

Kun palvelimet hajasijoitetaan suoraan lämmön käyttökohteisiin, on hyötysuhde hyvä. Lämpöä ei katoa vesipumpuissa ja siirtomatkoissa.

– Hyötysuhde on lähellä 98 prosenttia, eli yhdestä kilowatista käytettyä sähköä saadaan lämmitykseen lähestulkoon 100 prosenttia.

Tietoliikenne on kansainvälistä. Laskentakapasiteettia myydään internetissä ja ohjelmia voi suorittaa missä tahansa hyvien yhteyksien päässä. Hajautettu järjestelmä on myös tietoturvan vikasietoisuuden kannalta helpommin hallittavissa.

Kankaanpään uimahallin teknisiin tiloihin asennettavissa palvelimissa ei säilytetä tietoja vaan niissä prosessoidaan tietoa.

– Asiakas saa sen lopputuleman ja liikenne tapahtuu salatusti päästä päähän, Kari Koivisto sanoo ja vakuuttaa ettei tietoturvariskiä ole, vaikka palvelimet ovat tavallisissa teknisissä tiloissa.

Tykkääminenkin aiheuttaa päästöjä

Kaikki tietokoneella tehtävät toimenpiteet aiheuttavat jossakin päin maailmaa sähkönkulutusta. Vaikkapa Facebookin tykkää-napin painalluksella on ekologinen jalanjälki.

Kuulean palvelimella on käsitelty esimerkiksi noin tunnin täysimittainen animaatioelokuva.

– Sen energiankulutuksella lämmittää jo useamman kymmenen omakotitaloa vuodessa. Eli puhutaan merkittävästä energiansäästöstä ja hyödystä, kun tällainen lämpö käytetään hyväksi, Kari Koivisto konkretisoi.

Poltettavalle energialle etsitään vaihtoehtoja etukenossa

Energiayhtiö Vatajankoski keskittyy entistä enemmän hukkalämmön talteenottoon.

Energian kiertotaloutta on esimerkiksi se, että keväällä käyttöönotettu hukkalämpölaitos syöttää nyt Knaufin kipsilevytehtaan prosessissa syntyvän lämmön Kankaanpään kaukolämpöverkkoon.

Uimahallin lämmittäminen datalämmöllä on linjassa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kanssa. Lämmöntuotannossa on päästävä eroon polttamisesta.

– Me otamme etunojaa siihen. Pyrimme pilotoimaan kaikkea muuhun kuin polttamiseen perustuvaa energiantuotantoa ja otamme keinoja käyttöön mahdollisimman laajasti ja nopeasti, Vatajankosken toimitusjohtaja Pekka Passi sanoo.

Kokemukset datalämmön hyödyntämisestä kaukolämmön lisänä ovat olleet hyvät. Uimahallin lämmittäminen uudella tavalla tuntuu luontevalta jatkolta.

– Altaat vaativat paljon lämmitystä ja niissä lämpö saadaan mahdollisimman optimaalisesti ympäri vuoden hyötykäyttöön, siksi ne ovat meidän kannalta kiinnostavimpia. Niistä myös asiakas saa myös suurimman hyödyn, Passi perustelee uutta pilottia.

Miesten kasvoilta näkee, että uimahallin lämmityksen uskotaan onnistuvan. Yhtiössä katsellaankin jo Tampereen ja Porin uimahallien suuntaan konseptin levittämiseksi. Ja onhan muuallakin uimahalleja: Suomessa yhteensä kolmisen sataa. Lisäksi altaita on kylpylöissä ja hotelleissa.

– Sillä on massiivinen merkitys, jos lämmitys saadaan tehtyä hukkalämmöllä ja uusiutuvasti. Potentiaalia on paitsi Suomessa, myös muissa Pohjoismaissa ja viileillä alueilla, joissa lämpöä tarvitaan.

Kiertotalouden etu saattaa näkyä energian hinnassa. Toimitusjohtaja Passi arvioi, että Kankaanpään kaupungin maksama uimahallin lämpölasku pienenee.

Energiayhtiö syö ehkä omaa kakkuaan, mutta kate ratkaisee lopputuloksen. Jos energiaa voidaan tuottaa edullisemmin, se saa näkyä vähän kuluttajankin pussissa pelkän vihertyneen maineen lisäksi.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 10.4. kello 23 saakka.

Lue myös:

Maailman suurin datakeskusyhtiö lisää investointejaan Suomeen – toimitusjohtaja: "Syy ei ole ainoastaan halpa sähkö"

Naantaliin tuleva lämpöpumppulaitos vähentää hiilidioksidipäästöjä – TSE: "Kivihiilen käytöstä luovutaan Turun alueen lämmöntuotannossa vuonna 2022"

S niin kuin sohva. S-kirjaimen muotoinen, jopa 10 ihmisen istuttava sohva on ensimmäinen huonekalu, jonka Timo Ranta ja Jukka Turunen ovat hankkineet uuteen taloonsa Lohjanjärven rannalla.

Pariskunta aikoo sisustaa tulevan kotinsa mahdollisimman vähillä huonekaluilla.

– Emme niinkään tarvitse huonekaluja, emmekä edes huoneita, vaan tilaa, jossa oleskella, Turunen summaa.

Tähän oleskeluun on omiaan esimerkiksi suurikokoinen ikkunasyvennys, josta on esteetön näkymä Lohjanjärvelle.

160-neliöinen talo valmistuu Lohjan asuntomessualueelle ja messut ovat olleet osa Rannan ja Turusen kesäohjelmistoa jo vuosien ajan.

– Me emme ole aikaisemmin ajatelleet rakentamista, vaan käyneet messuilla katsomassa arkkitehtuuria, sisustuksia ja pihoja, eli ne ovat kiinnostaneet enemmän yleismessuina kuin talomessuina, Turunen kuvailee.

Idea pyöreästä talosta syntyi kuitenkin nimenomaan asuntomessuilla Mikkelissä vuonna 2017.

Talon runko on osin kierrätetty ja edelleen kierrätettävissä

Sen kummemmin Ranta kuin Turunenkaan ei muista, että kumpi lausui ensimmäisenä ääneen ajatuksen pyöreästä talosta, mutta se vei pariskunnan "heti mennessään eikä paluuta ollut".

Pariskunnalla oli Lohjan keskustassa aikaisemmin kahvila, jonka asiakaskuntaan kuuluivat muiden muassa arkkitehti Matti Kuittinen ja teräsprofiilitehtaan toimitusjohtaja Leena Lundell.

Hekin innostuivat pariskunnan ideasta, joten Kuittinen piirsi talon ja Lundellin johtama yritys toteutti rungon teräselementit. Pyöreässä talossa ei ole esimerkiksi perinteistä huonejakoa vaatehuonetta, kirjastoa ja kylpyhuonetta lukuun ottamatta.

Talon runkomateriaalissa on muun muassa autonromuttamoilta peräisin olevaa kierrätysterästä.

– Itse pidän erityisesti siitä ajatuksesta, että talon runkoon on upotettu neljä autonromua, jotka ovat nyt saaneet uuden elämän. Talon rungon voi myös aikanaan kierrättää uudelleen, Turunen iloitsee.

Talo on mukana ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen pilotissa, jossa kehitetään eri rakennustyypeille sopivaa tapaa niiden hiilijalanjäljen ja ilmastohyödyn arvioimiseen. Asia on iso koko rakennusalalle.

– Ympäristöystävällisyyteen ja vastuullisuuteen satsataan nykyään paljon. Ala sinänsä on hyvin konservatiivinen, mutta ulkoa tuleva paine pakottaa kiinnittämään näihin asioihin yhä enemmän huomiota ja hyvä niin, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi toteaa.

Talon sisäkatto on käsittelemätöntä kuusirimaa ja keittiön ja makuuhuoneen seinille tulee taiteilija Johanna Oraksen teoksista teetetyt tapetit.

Sisätilojen liukuovet mahdollistavat esteettömän liikkumisen ja säästävät tilaa. Ulkopuolelta katsottuna pyöreä talo näyttää leijuvan ilmassa, koska siinä ei ole perinteisiä perustuksia lainkaan, vaan se lepää teräskierrepaalujen päällä.

Loppusilauksen julkisivuun antaa valkoinen peltivuoraus ja kuusipanelointi.

Itse talo maksaa hiukan yli 400 000 euroa ja koko rakennusurakan hinta nousee noin 600 000 euroon.

Pyöreässä talossa on myös pyöreä piha

Pyöreän talon keskelle jää suojainen sisäpiha, jossa kasvaa jo varsin kookas omenapuu. Rubinola on tuotu paikalle omenatilalta Lohjansaaresta viime lokakuussa.

Ison puun siirtäminen on riski, mutta yli kuusikymppisellä pariskunnalla ei ole omien sanojensa mukaan aikaa odottaa puun kasvamista taimesta saakka.

Omenapuu työntää jo silmua, mutta aika näyttää, että onko se kestänyt siirron ja todella juurtunut sijoilleen.

Ainakin Ranta ja Turunen aikovat pysyä täällä loppuelämänsä ajan, kunhan pääsevät muuttamaan sisään messujen jälkeen elokuussa.

– Meidän tuhkat voi sitten sirotella tämän omenapuun juurelle, kun meistä aika jättää!

Pari vuotta sitten otsikoihin noussut elämyskeskus aiotaan avata alkukesästä uudelleen Pyhtäällä.

Tuulitunnelilentoja ja sisäsurffausta tarjonnut Sirius Sport Resort lopetti yllättäen toimintansa kesällä 2019. Vuonna 2013 avattu Suomen ensimmäinen tuulitunneli oli kamppaillut talousvaikeuksien kanssa koko toimintansa ajan. Elämyskeskuksen lyötyä lapun luukulle moni varauksensa jo ennakkoon maksanut asiakas jäi pulaan.

Lue lisää: Äkillisesti suljetun tuulitunnelifirman outo sotku: Toimitusjohtaja tuli esiin piilostaan, mutta nyt maan alle painui "kyproslainen omistaja"

Toissa vuoden lopussa elämyskeskus vaihtoi omistajaa. Nyt uusi omistajayhtiö on hioutunut lopulliseen muotoonsa.

Uuden omistajayhtiön Aeronautica Arena Oy:n tarkoituksena on kehittää elämyskeskusta uudella konseptilla. Tuulitunnelilentojen ja sisäsurffauksen rinnalle aiotaan tuoda esimerkiksi melontaa, kartingia, koskenlaskua ja mönkijäsafareita. Tiloihin on tulossa myös jacuzzi-tyyppisiä pieniä altaita.

Elämyskeskus on myös nimetty uudelleen Aeronautica Arenaksi.

– Teemme täysin uutta elämys- ja tapahtumakeskusta. Vaihdamme nimen, koska haluamme ottaa kunnon irtioton paikan edellisestä toiminnasta ja huonosta historiasta, Aeronautica Arenan operatiivinen johtaja Atte Korjula sanoo.

Mahdollisuus isoon matkailukeskittymään

Uusien aktiviteettien lisäksi Aeronautica Arena on kaavaillut yhteistyötä viereiselle tontille suunnitellun erä- ja luontokulttuurimuseon kanssa. Pyhtää on yksi kärkiehdokkaista uuden, valtakunnallisen museon sijaintipaikaksi.

– Museo voisi hyödyntää esimerkiksi elämyskeskuksen valmiita ravintola- ja kokoustiloja. Museo on aika iso vetonaula ja kansallinen, iso projekti, joten haluamme tietenkin tukea sitä, Atte Korjula sanoo.

Tarkoituksena on myös tehdä yhteistyötä Pyhtään lentokentän kanssa elämyslentoja järjestämällä. Asiakkaat voitaisiin viedä esimerkiksi taito- tai hävittäjälennoille. Atte Korjula näkee mahdollisuuksia myös siinä, että lentokenttä on ehdolla Suomen Ilmailumuseon uudeksi sijaintipaikaksi.

– Jos sekä erä- ja luontokulttuurimuseo että Ilmailumuseo sattuisivat menemään molemmat maaliin, tämä paikka kasvaisi aika merkittäväksi matkailukohteeksi. Tässä on iso potentiaali, Korjula sanoo.

Vahva usko menestykseen

Aeronautica Arenan operatiivinen johtaja Atte Korjula uskoo elämyskeskuksen menestymiseen aiemman yrittäjän vaikeuksista huolimatta.

– Aiemmin elämyskeskuksen tarjonta tuntui kapealta, koska se keskittyi käytännössä kokonaan tuulitunneliin ja sisäsurffaukseen. Tässä on mahdollisuudet paljon laajempaankin palvelutarjontaan. Haluamme, että täältä löytyy kaikille jotain, Korjula sanoo.

Korjula uskoo, että asiakkaat löytävät tiensä uudistuneeseen elämyskeskukseen.

– Osa asiakkaista tulee varmasti koronan jälkeen palaamaan hissukseen, mutta toisessa vaakakupissa on se, että on syntynyt aika paljon patoutunutta halua tehdä ja päästä taas aktivoitumaan. Uskon, että se tulee olemaan isossa roolissa, kun tilanne ratkeaa, Korjula sanoo.

Aeronautica Arena tavoittelee tiloihinsa myös yritystapahtumia.

– Yritysmyynti on keskeinen juttu. Mihin tahansa yritystapahtumaan tarvitaan kokoustilat, ravintola, saunat ja joku hauska aktiviteetti. Meillä on kaikki samassa paketissa, saman katon alla. Se on iso vahvuus, Atte Korjula sanoo.

Elämyskeskuksen tarkka avajaispäivämäärä vahvistetaan koronatilanteen parantuessa.

Lue lisää:

3 kaasoa raivostui – tuulitunnelifirma rahasti morsiamen lennon, löi lapun luukulle ja katosi maan alle

Äkillisesti suljetun tuulitunnelifirman outo sotku: Toimitusjohtaja tuli esiin piilostaan, mutta nyt maan alle painui "kyproslainen omistaja"

Kilpailija iski heti, kun tuulitunnelifirma jätti asiakkaansa pulaan – tarjoaa “kampanjahintaan” lentoja, jotka on jo kertaalleen maksettu

Iso vesivahinko koettelee koko ikänsä rahapulasta kärsinyttä tuulitunnelia, mutta yhtiö ei luovuta: "Tilanne ei ole mahdoton"

Valtiontalouden tarkastusviraston johtaja ja pääjohtajan sijaisena toimiva Matti Okko sanoi perjantaina Ylen aamussa, että valtiontalouden tarkastusviraston johtajan Tytti Yli-Viikarin siirtyminen pois virasta ja tilanteen selvittäminen on tuonut huomattavaa helpotusta henkilöstölle.

Yli-Viikarin ympärillä on kuohunut viime vuoden elokuusta lähtien, kun tieto hänen lukuisista virkamatkoistaan tuli julki. Yli-Viikarin virkamatkojen ja rahankäytön lisäksi VTV:n työntekijät ovat kertoneet, että virastossa olisi sensuroitu raportteja. Virasto itse kiisti sensuurin tiedotteessaan viime viikolla.

– Henkilöstö olisi odottanut avoimempaa ja nöyrempää toimintaa Yli-Viikarin puolelta tässä tilanteessa, Okko kertoo VTV:n henkilöstön tuntemuksista.

Okon mielestä Yli-Viikarin harkinta petti kuluja koskevissa asioissa. Okko sanoo, ettei hän voi ottaa tarkemmin kantaa esimerkiksi Yli-Viikarin lentopisteiden käyttöön tai matkalaskujen kokoon, vaan Yli-Viikarin itse tulisi kommentoida niitä.

Yli-Viikari olisi kuitenkin voinut tulla ulos asian kanssa itse jo ennen kuin keskustelut hänen mahdollisesta virasta pidättämisestä alkoivat.

– Hän olisi voinut olla avoimempi siitä, miten on toiminut, Okko sanoo.

Joistain VTV:n ympärillä kuohua aiheuttaneista asioista Okko ei ole ollut tietoinen: esimerkiksi siitä, että VTV on maksanut palkkaa työntekijälle, joka oli vapautettu työtehtävistään. Eduskunnan oikeusasiamies antoi huomautuksen asiasta tällä viikolla. Okko kuitenkin kertoo VTV:ssä jo pidempään jatkuneista jännitteistä henkilöstön ja johdon välillä.

– Osa henkilöstä on kokenut yläjohdon johtamistavan sellaisena, että sitä on pidetty kuormittavana tai sitä ei ole pidetty sopivana, Okko kommentoi.

"Ei vain Yli-Viikarin kaudella kehittynyt ilmiö"

Okko myöntää, että VTV:n kustannustietoisuudessa on parannettavaa. Hän pohtii, että viraston erityisasema on mahdollisesti johtanut erilaisiin käytäntöihin kuin muissa virastoissa. Okko myöntääkin havainneensa muista virastoista poikkeavaa rahankäyttöä Valtiontalouden tarkastusvirastossa.

– Olen itsekin huomannut, että ehkä tämä erityisasema on johtanut erilaisiin käytäntöihin kuin vaikka itse olin muualla tottunut. Tuntuma on, ettei se ole vain Yli-Viikarin pääjohtajakaudella kehittynyt ilmiö.

VTV:n johtaja Okko sanoo, että viraston omaa taloudenhoitoa tarkastellaan perusteellisesti sekä matka- että muiden kulujen osalta. Okon mukaan varsinkin nykyisessä taloustilanteessa valtion hallinnon virastojen on kiinnitettävä huomiota toimintaansa.

Hän kertoo, että VTV:ssä on tehty kuluihin liittyviä päätöksiä verotuksellisista oikaisuista ja päätöksiä perinnästä.

– Omaa taloudenhoitoa tarkastellaan ja käytäntöjä muutetaan, ja kaikista tärkeintä, eli varsinaista toimintaa arvioidaan, Okko kertoo.

Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: kolaus VTV:n uskottavuudelle on polttoainetta populismille, sanoo Politiikkaradion toimittaja Linda Pelkonen.

Lue lisää:

VTV:n luottamus rapisee – Pääjohtajan hyllytystä puivan kansliatoimikunnan jäsen: Pelkään pahoin, ettei se ratkea kuin pääjohtajan vaihtumiseen

VTV:n tarkastus­päällikkö toivoo, että virastolle valittaisiin uusi pääjohtaja: "Löyhää rahankäyttöä on ollut liikaa"

VTV:n luottamusmies viraston uskottavuudesta: ”Perustehtävä on päässyt rapautumaan, ja paluuta juurille kaivataan”