Länsisatamassa Helsingissä on parhaillaan käynnissä viranomaisoperaatio, jonka yhteydessä epäillään laitonta maahantuloa, kertoo Suomenlahden merivartiosto Twitterissä.
Viimeisimmän merivartioston kertoman tiedon mukaan tarkastustoiminta jatkuu, ja mukana ovat merivartioston lisäksi Helsingin poliisi, Tulli ja Helsingin kaupungin pelastuslaitos.
Merivartioston mukaan sivullisia ei ole vaarassa operaation johdosta. Merivartiosto tiedottaa asiasta myöhemmin lisää.
Tampereen ratikan odotettu liikennöinti alkoi maanantaina Tampereella. Ihan ilman vastoinkäymistä muutoksesta ei selvitty.
Kalustopäällikkö Ali Huttunen Tampereen Raitiotie Oy:stä oli mukana ensimmäisellä historiallisella matkalla Hervannasta keskustaan ja takaisin.
Tällä matkalla tuulilasi huurtui niin, että vaunu vietiin vuoron jälkeen lopulta varikolle. Kalustovaihto sujui Huttusen mukaan nopeasti Hervannassa.
Varikolla on tutkittu ilmastointilaitetta ja siinä on havaittu laitevika.
– Ongelma on hyvin vähäinen, kukaan meistä mukana olleista ei sitä havainnut. Kuljettajankaan vinkkelistä se ei ollut paha.
Ratikan tuulilasi huurtui kuitenkin siinä määrin, että vaunu päätettiin vaihtaa.
– Se on ilman muuta asia, joka vaatii korjaustoimenpiteitä, Huttunen kertoo.
Tampereella on nyt liikenteessä 15 vaunua. Kolme vaunua on odottamassa varikolla, jos tarvetta tulee.
Sama ongelma havaittiin ensi kertaa pari viikkoa sitten. Tampereen ratikan vaunujen ikkunat huurtuivat vesisateen ja kolean sään vuoksi. Tähän löydettiin ratkaisu.
– Tämän vian aiheutti ilmastointijärjestelmän asetuksissa ollut rajoite, joka esti tuulilasin lämmityksen, jos samanaikaisesti käytettiin jäähdytystä vaunussa.
Ratikoiden ohjelmisto päivitettiin saman päivän aikana niin, että kuljettaja voi ohjata lämmitystä.
Maanantain viassa on sen sijaan kyse laiteviasta.
– Vielä ei ole tiedossa, mitä siellä on varsinaisesti vialla. Uskon, että se tulee kuntoon tänään.
Uusi ratikka herättää Tampereella paljon tunteita. Pienetkin viat raportoidaan nopeasti sosiaalisessa mediassa.
– Hyvin herkällä korvalla kuunnellaan ja seurataan, miten liikenne pelaa. On ollut hienoa seurata, kun kaikki vaunut ovat liikenteessä. Aamun ensimmäisellä vuorolla oli paljon matkustajia.
Huttunen uskoo, että huurtumisongelma on selätetty.
– Yksittäiset laiteviat ovat aina mahdollisia näin monimutkaisessa laitteessa. Se voi olla hyvin pienestä kiinni. Nämä saattavat olla kiusallisia, mutta ne ovat arkipäivää ja normaalia työtä kunnossapidossa.
Ennen aamuyhdeksää Yle seurasi liikennettä Kaupin kampuksella, joka on uusi liityntäliikenteen solmukohta. Bussit tulevat kampukselle, ja siitä matka jatkuu ratikalla.
Joukkoliikennejohtaja Mika Periviita sanoi, että pieniä teknisiä ongelmia ensimmäiseen aamuun mahtui.
– Infojärjestelmässä bussit eivät näy kartalla.
Pientä sekaannusta aiheuttivat pitkät pysäkit. Osalla pysäkeistä pysähtyvät sekä ratikat että linja-autot. Raitiovaunujen takia pysäkit ovat pitkiä, joten ihmiset eivät välttämättä tienneet, missä kohtaa pysäkkiä bussit pysähtyvät. Normaalisti pysäkillä kannattaa sijoittua seisakkeen etuosaan.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat havaittavissa kaikilla alueilla maapallolla, toteaa tuhansista tutkijoista koostuva ilmastonmuutosta seuraava kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC.
Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen on käynnistänyt jo monia prosesseja, joiden pysäyttäminen tai hidastaminen vie satoja tai tuhansia vuosia. Tällainen muutos on esimerkiksi valtamerien vedenpinnan nousu.
Kasvihuonekaasujen lisääntymisen seurauksena maapallon ilmakehä ja meret ovat lämmenneet, jään ja lumen määrä on vähentynyt, veden kiertokulussa on havaittu muutoksia ja sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet sekä laajentuneet uusille alueille.
Nyt julkaistu raportti täsmentää ja kirkastaa kuvaa luonnon prosesseista näiden muutosten taustalla. Raportin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen voimakas ja pysyvä rajoittaminen voisi hidastaa käynnissä olevaa ilmastonmuutosta.
Rajoitukset näkyisivät nopealla aikavälillä ilmanlaadussa, mutta maapallon keskimääräisten lämpötilojen tasaantumiseen kuluisi vielä 20–30 vuotta.
Raportin mukaan tulevina vuosikymmeninä ilmasto lämpenee kaikkialla. 1,5 asteen keskilämpötilan nousu lisää lämpöaaltoja, pidentää lämpimiä sääjaksoja ja lyhentää kylmiä.
Raportti esittää uusia arvioita siitä, mitä 1,5 asteen tai sitä suuremman nousun lämpenemisestä seuraa maailmanlaajuisesti. Pääviestinä on, että ilman nopeita, välittömiä ja laajoja päästövähennyksiä lämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5:een tai edes 2 asteeseen ei ole mahdollista.
– Tämä raportti on reality check. Meillä on nyt paljon tarkempi kuva aiemmasta, nykyisestä ja tulevasta ilmastosta. Tämä on tärkeää, jotta ymmärrämme, mitä meillä on edessämme, mitä on tehtävissä ja kuinka voimme valmistautua tulevaan, sanoo IPCC:n raportin laatineen työryhmän yksi puheenjohtajista Valérie Masson-Delmotte IPCC:n tiedotteessa.
Raportin mukaan 2 celsiusasteen keskimääräinen lämpötilan nousu maapallolla koettelisi yhä useammin esimerkiksi ihmisten terveyttä ja maataloutta.
Raportin skenaarioissa lämpötilan nousua on arvioitu sen mukaan, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä saadaan tulevaisuudessa alaspäin. Näissä skenaarioissa vähäiset päästörajoitukset nostavat lämpötilaa seuraavalle vuosisadalle saavuttaessa jopa 8 astetta.
Päästöjen huomattava vähentäminen puolestaan pysäyttäisi vuotuisen keskilämpötilan nousun 1,5–1,9 asteeseen.
Maapallon lämpeneminen tulee näkymään koko maapallolla, mutta eri tavoin eri paikoissa.
Keskilämpötilan nousu esimerkiksi arktisilla alueilla on kaksi kertaa suurempaa kuin maapallolla keskimäärin, tulevaisuudessa mahdollisesti 2–4 kertaa suurempaa.
Maa-alueet lämpenevät merenpintaa enemmän ja pohjoinen pallonpuolisko enemmän kuin eteläinen.
Ilmastonmuutos vaikuttaa näkyvimmillään lämpötilan nousuun ja sademäärien lisääntymiseen tai vähentymiseen. Lisäksi veden kiertokulku nopeutuu, mikä aiheuttaa toisaalla rankkasateita ja tulvia sekä toisaalla kuivuutta.
Arvion mukaan vuotuiset sademäärät kasvavat vuoristoalueilla, tropiikissa sekä alueilla, joissa nykyisinkin on monsuunikausia.
Subtrooppisilla alueilla sademäärien odotetaan laskevan. Näihin alueisiin kuuluvat muun muassa Meksiko, Yhdysvaltain eteläosa, Välimeren alue ja Lähi-itä sekä osittain Kiina, Japani ja Australia.
Raportin mukaan erityisesti jo ennestään kuivilla ja lämpimillä alueilla, Välimerellä ja eteläisessä Afrikassa, on odotettavissa tulevina vuosina yhä lisääntyvää kuivuutta. Se taas voimistaa edelleen maaperän ja ilmaston lämpenemistä.
IPCC:n raportti arvioi, että merenpinta tulee nousemaan koko käynnissä olevan vuosisadan.
Lämpötila vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti nousu tapahtuu, joten nyt tehtävät toimet päästöjen vähentämiseksi näkyvät merkittävästi vuosisadan kääntyessä kohti loppuaan. Siihen vaikuttavat useat tekijät, muun muassa jäätiköiden sulamisnopeus.
Raportin mukaan vuoteen 2050 mennessä merenpinnan taso nousee 10–25 senttimetriä riippuen päästörajoitusten tasosta. Merenpinnan nousuun vaikuttavat myös merivirrat ja tuulet, jotka tuovat oman lisänsä muutoksiin.
Myös merenpinnan muutoksista johtuvat äärimmäiset sääilmiöt tulevat lisääntymään rannikkoalueilla. Arvio on, että erityisesti matalat rannikkoalueet tulevat kärsimään lisääntyvistä ja pahenevista tulvista sekä maan eroosiosta.
Muutosta sadan vuoden ajanjaksolla kuvastaa se, että aiemmin kerran sadassa vuodessa esiintyviä rannikon ääri-ilmiöitä tulee raportin mukaan tämän vuosisadan loppuun mennessä esiintymään kerran vuodessa.
Maanantaina julkaistu raportti ei ole uusi tutkimus, mutta se on laajin ja ajantasaisin kooste ilmastonmuutosta koskevasta tutkimuksesta. Edellinen vastaava ilmastoraportti julkaistiin vuonna 2013. Sen jälkeen julkaistujen ilmastotutkimusten määrä on kasvanut valtavasti. Samaan aikaan mittausmenetelmät ovat tarkentuneet ja monipuolistuneet sekä ilmastomallinnukset kehittyneet.
Ilmastotutkijat ovat keränneet jo pitkään tietoa ihmisen vaikutuksista. Ensimmäinen kansainvälisistä tutkijoista koostuvan IPCC:n tiedepaneelin raportti julkaistiin vuonna 1990.
Lue myös:
Epäonnisesta, useita vuosia kestäneestä Venäjän-matkastaan tunnettu Charlotte-risteilyalus on myynnissä.
Matkailuyrittäjä Jarmo Ahonen kertoo harkitsevansa aluksen myyntiä, koska sen ruoriin tarvittaisiin hänen mukaansa nuorempi yrittäjä.
– Haluaisin jatkaa, mutta joskus tulee rajat vastaan. Minulla on myös matkatoimisto, ja kun koronatilanne joskus helpottaa, minun pitäisi ajaa linja-autoa ja Charlottea yhtä aikaa. Se on vähän ongelmallista, Ahonen sanoo.
Charlotte muistetaan yli kolme vuotta kestäneestä jupakasta, jonka ajan alus oli Venäjän tulliviranomaisten takavarikoimana Viipurin tullissa.
Tapahtumaketju sai alkunsa aluksen Viipurinlahdella tekemästä risteilystä. Reilu viikko risteilyn jälkeen Venäjän viranomaiset takavarikoivat laivan.
Viranomaiset syyttivät yrittäjä Jarmo Ahosta muun muassa alkoholin luvattomasta myynnistä, kabotaasisääntöjen rikkomisesta eli luvattoman risteilyliikenteen harjoittamisesta toisen valtion alueella ja turistien luvattomasta kuljettamisesta Venäjän saaristossa.
Venäjän tulli vaati Ahoselta seitsemää miljoonaa ruplaa eli noin 100 000 euroa kabotaasisääntöjen rikkomisesta.
Aluksen ympärillä käytiin pitkiä oikeustaisteluja. Venäläinen oikeus asettui kiistassa kaikissa asteissa Ahosen puolelle, ja lopulta sakot pienenivät 20 euroon.
Viimein syyskuussa 2020 Ahonen pääsi Charlotten kanssa takaisin Suomeen.
Yrittäjä myöntää, että aluksen kanssa kohdatuilla vaikeuksilla on vaikutuksensa myyntiaikeisiin.
– Haikeaa se luopuminen on, Jarmo Ahonen toteaa.
Alus on ollut nyt myynnissä noin viikon ajan. Ainakaan toistaiseksi kiinnostus ei ole ollut kovin suurta.
– Aika vähänlaisesti on tullut kyselyitä. Charlotte voi mennä tai olla menemättä kaupaksi. Mikään kiire ei ole, vaan alus voi olla myynnissä vielä ensi vuonna tai sitä seuraavanakin vuonna, Jarmo Ahonen sanoo.
Ahonen ei täysin tyrmää ajatusta uuden aluksen ostamisesta tulevaisuudessa, jos hän lopulta luopuu Charlottesta.
– Koskaan ei kannata sanoa ei koskaan, mutta vedetään nyt ainakin vähän aikaa henkeä, Ahonen sanoo.
Koronatilanne on iskenyt myös Jarmo Ahosen liiketoimintaan. Linja-autojen tilausliikennettä ei ole käytännössä ollenkaan.
– Kyllä se aika nihkeää on. Matkatoimisto on kiinni, ja se avataan sitten, kun kysyntä lähtee kasvuun. Aika näyttää, mitä tehdään. Valmius on aloittaa toiminta milloin tahansa, mutta aika ei tartuntalukujen valossa ole kovin suotuisa, Ahonen sanoo.
Charlottella sen sijaan on Jarmo Ahosen mukaan riittänyt risteilyjä läpi kesän. Esimerkiksi ensi viikolla tiedossa on matka Savonlinnaan ja Punkaharjulle.
Ennen Venäjän takavarikkojupakkaa alus teki risteilyjä Suomenlahdella Haminan satamasta käsin. Takavarikon päätyttyä Ahonen halusi kuitenkin minimoida riskit ja palata suorinta tietä Suomeen Saimaan kanavan kautta.
Tällä hetkellä alus on ankkuroituna Lappeenrannan satamaan.
Lue lisää:
Haminalainen alus on edelleen jumissa Viipurissa – talventulo huolettaa yrittäjää
– Aiheet vain nousevat päähäni, kuvataiteilija Seita Tenttula sanoo.
Imatralainen Tenttula tekee pääasiassa akryyli- ja öljyvärimaalauksia. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden taide- ja toimintakeskus Kaarisillasta muutama vuosi sitten. Maalaaminen on tuntunut hänestä aina helpolta.
– Mietin, mikä minusta tulee isona, ja sitten minusta tuli taiteilija.
Nyt Tenttulan ja 30 muun erityistä tukea tarvitsevan taiteen tekijän töitä on esillä taidenäyttelyssä Lappeenrannassa. Kyse on harvinaisesta mahdollisuudesta.
Kehitysvammaisten ihmisten mahdollisuudet tehdä taidetta ja kehittyä ammattitaiteilijoiksi vaihtelevat suuresti asuinpaikasta riippuen.
Kunnat järjestävät erityistä tukea tarvitseville henkilöille päivätoimintaa, jossa voi joillakin paikkakunnilla harrastaa myös esimerkiksi maalausta ja tai tehdä musiikkia. Tarjonta vaihtelee suuresti kunnittain.
Lisäksi eri yhdistykset ja yksityiset toimijat voivat tarjota erityistä tukea tarvitseville mahdollisuuksia tehdä taidetta.
Ammatillista taideopetusta tarjoaa vain muutama taho Suomessa. Yksi näistä on Nastolassa sijaitseva Kaarisilta.
– Taide on kommunikoinnin väline, ja mahdollisuus tällaisen kielen käyttämiseen täytyy olla kaikilla, sanoo Kettuki-järjestön toiminnanjohtaja Sirpa Taulu.
Kyseessä ei ole pelkkä toive, vaan vaatimus on kirjattu vammaisten ihmisten oikeuksia koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien sopimukseen. Suomenkin allekirjoittamassa sopimuksessa sanotaan, että "vammaisilla henkilöillä täytyy olla mahdollisuus kehittää ja käyttää luovia taiteellisia kykyjään".
Hämeenlinnalainen Kettuki-järjestö on vuodesta 2002 toiminut erityistä tukea tarvitsevien taiteen tekijöiden valtakunnallisena edunvalvojana.
– Kehitysvammaisilla kommunikointi voi olla haastavaa, mutta heillä on paljon sanottavaa. Taiteen kielellä oman äänen saa kuuluviin.
Taulun mukaan kehitysvammaisten epätasa-arvoista asemaa taide-alalla parantaisi se, että kaikkia taiteenalan ihmisiä arvostettaisiin yhteiskunnassa enemmän.
– Taide pitäisi nähdä työnä. Lisäksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä eli taide- ja kulttuurialan ammattilaisia pitäisi ottaa mukaan päivätoiminnan järjestämiseen.
Korona-aika on tuonut taiteen harrastamiseen omat haasteensa. Moni kehitysvammainen kuuluu koronan riskiryhmään. Monin paikoin ihmiset eivät ole myöskään voineet kokoontua ollenkaan yhteen.
– Uskon, että taiteessa tulee kaiken kaikkiaan tapahtumaan paljon, kun koronan aiheuttamat tunnetilat pulpahtavat esille. Taide on turvallinen ympäristö purkaa niitä asioita.
Kaakkois-Suomessa erityistä tukea tarvitsevien epätasa-arvoiseen asemaan haluttiin puuttua näyttelyn avulla.
– Mitään tämän tapaistakaan ei ole aiemmin ollut täällä suunnalla. Viime lokakuussa oli synkkää ja pimeä. Piti keksiä jotain, kertoo Lappeenrannan kehitysvammaisten tuki -yhdistyksen puheenjohtaja Mervi Hendunen.
Hendusen mukaan näyttelylle oli taiteilijoiden hakijamäärän perusteella selvästi tarvetta. Taiteilijat valittiin avoimen haun kautta.
– Nämä ihmiset osaavat kyllä. Yritämme nyt luoda sellaiset olosuhteet, että he voivat täällä tuoda osaamistaan esille.
Hendusen kokemuksen mukaan raha ei ole ainut asia, joka vaikeuttaa erityistä tukea tarvitsevien ihmisten taiteen tekemistä.
– Usein eteen tulee se, onko kyytiä, paikkaa tai välineitä joilla tehdä. Monet eivät myöskään omatoimisesti pysty hakeutumaan tällaisiin paikkoihin, vaan muiden ihmsiten pitää luoda niitä mahdollisuuksia.
Hendunen toivoo, että Lappeenrannassa Galleria Pihatossa järjestettävä näyttely toimisi kipinänä, joka innostaisi laajemmat piirit kiinnittämään huomiota asiaan. Hän uskoo, että erilaisten ihmisten osaaminen on vasta vähän aikaa sitten alettu huomata ja tunnistaa.
– Aikaisemmin esimerkiksi tapahtumia on tehty ihmisille, mutta me haluamme tehdä niitä näiden ihmisten kanssa.
Kuvataiteilija Seita Tenttunen on innoissaan saadessaan taulujaan esille näyttelyyn.
– Tämä on aivan mahtavaa! Ihmisiltä on tullut jo paljon kehuja teoksista.
Uusi muumimuki innoitti kansan jonottamaan tänä aamuna. Lappeenrannassa kauppakeskus Iso-Kristiinan eteen muodostui reilun sadan ihmisten letka. Kaikilla jonossa olevilla oli toiveissa saada yksi tai useampi erikoismuki.
Osa ihmisistä kertoi haluavansa uutukaisen kokoelmaansa, osa aikoi myydä mukin netin kauppapaikoilla. Kaupasta ostettuna muki maksaa noin 30 euroa.
Lappeenrantalainen Auli Koponen on saapunut jonottamaan uutta kuppia jo neljän aikaan aamuyöllä.
– Muumimukit ovat niin ihania, perustelee Koponen syitä tuntien jonotukseen
Hän on kerännyt vuosia muumimukeja. Kotiin on kertynyt jo reilun sadan mukin kokoelma.
– Mutta vain neljästä saa juoda, naurahtaa Koponen.
Auli Koponen kertoo, ettei ole pohtinut kokoelman myymistä. Se on menossa perinnöksi lapselle.
– Kokoelma on kyllä hintava. Poika saa sitten joskus perinnöksi, Koponen toteaa.
Jonossa olevat ovat kerinneet käydä muumimukikokoelmansa läpi muiden jonottajien kanssa. Merkille pantavaa on se, että jonottavat miehet kertovan, miten vaimo on laittanut heidät jonotushommiin.
Jonossa seisova lappeenrantalaismies kertoo jonottavansa vaimon puolesta. Hänen vaimollaan on noin 600 muumimukia.
– Muutama vitriini, muutama kaappi ja muutama ullakko. Niitä on vähän joka paikassa, naurahtaa lappeenrantalaismies.
Kattavasta kokoelmasta puuttuu vain yksi muumimuki.
– Fazerin juhlamuki puuttuu. Olen muutamissa huutokaupoissa yrittänyt sitä huutaa, mutta se on maksanut yli 10 000 euroa. Olen pitänyt 10 000 euroa rajana, että sen yli en mene.
Mies on laskenut, että heidän perheensä muumimukikokoelman arvo on yli 50 000 euroa. Perheen muumimukit ovat jäämässä jälkipolville perinnöksi.
– Lapset tietävät muumimukien arvot. Hekin keräävät niitä.
Laajan mukikokoelman omistajat eivät ole laskeneet jonotustunteja tai rahoja, joita harrastukseen on laitettu.
– Ei sellaista ajattele. Voihan kaikkea muutakin harrastaa. Maksaahan ne vesijetit ja veneetkin. Tämä on vaimon harrastus, johon minä nyt miehenä käytän aikaani.
Tänään julkaistussa muumimukin erikoiserässä komeilee Muumilaakson kevätpäivä, jossa Muumipeikko ja Muumimamma istuvat sillankaiteella odottamassa Nuuskamuikkusta talven vaellukseltaan.
Uuden mukin kuvitus on peräisin Tove Janssonin Taikatalvi-teoksesta vuodelta 1957.
Muumin päivä -mukeja myydään rajoitettu erä. Niitä myydään enintään kuusi kappaletta asiakasta kohden.
Turusta Lappeenrantaan jonottamaan tullut Kati Laitinen pudistelee päätään kysymykselle, ovatko muumimukit käytössä.
– Ei olla koskaan käytetty! Eikä aiota tätäkään käyttää, naurahtaa Laitinen.
Arabia myy mukia verkkokaupassaan sekä Iittalan myymälöissä leviämisalueen ulkopuolella. Mukia ei tullut myyntiin koronavirusepidemian leviämisvaiheessa Suomen Moomin Shop -kivijalkamyymälöissä. Poikkeuksena on Helsinki-Vantaan lentoaseman myymälä, jossa uutta muumimukia on myynnissä.
Koronarokotteita on maanantaista alkaen ryhdytty tarjoamaan kaikille 12–15-vuotiaille lapsille ja nuorille.
Vantaalainen Otto Suksi oli ensimmäisten joukossa hakemassa rokotusta.
– Luin Helsingin Sanomista, että nyt aletaan rokottaa minun ikäisiäni. Sanoin heti äidilleni, että haluan ottaa sen mahdollisimman nopeasti. Jos sairastun, ei se ole niin vakava tauti sitten, pohdiskelee 12-vuotias Suksi. Hänen äitinsä ei ollut erimielinen poikansa kanssa.
Päätöksen rokotteen ottamisesta tekee lähtökohtaisesti lapsi itse, jos terveydenhuollon ammattilainen katsoo, että lapsi ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan.
– Ratkaisu riippuu siitä, kuinka kypsä lapsi on, ymmärtääkö hän mistä on kysymys ja haluaako hän tehdä päätöksen itse. Jos lapsi on tarpeeksi kypsä terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan ja haluaa tehdä päätöksen, niin sen mukaan menetellään, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Lapsen itsenäiselle päätöksenteolle ei ole laissa määritelty ikärajaa, ja siksi asia arvioidaan tapauskohtaisesti.
– Lapset ovat hyvin erilaisia kehitystasonsa suhteen. Ikä toki antaa viitettä siitä, mutta ei ole ainoa tekijä, Nohynek toteaa.
Ennen rokotuspäätöksen tekemistä terveydenhuollon ammattilainen kertoo lapselle, mitä vastaan häntä rokotetaan, mitä vaikutuksia koronasairaudella voi olla ja mitä vaikutuksia puolestaan rokotuksella on niin sen tehon kuin mahdollisten haittojenkin suhteen.
– Lapselta kysytään, onko hän ymmärtänyt nämä asiat ja onko hänellä lisäkysymyksiä. Jos on, niihin vastataan, ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.
Vantaalainen Nooa Kaukinen on toinen Ylen tänään tapaama koronarokotuksen ottanut 12-vuotias. Näin hän kuvaili tilannetta ennen rokotusta.
– Minun piti lukea tähän rokotukseen liittyviä juttuja ja allekirjoittaa paperi. Siinä kerrottiin mahdollisista oireista rokotuksen jälkeen.
Terveydenhuollon ammattilainen oli siis arvioinut hänet kykeneväksi päättämään rokotuksen ottamisesta itselleen.
Mikäli nuori ei halua tai ei ole kykenevä päättämään rokotuksesta, rokottamiseen tarvitaan huoltajan suostumus joko kirjallisena tai suullisena.
– Valtaosassa tapauksista päätös on kuitenkin yhteinen: lapsi päättää, mutta haluaa myös vanhempien hyväksynnän. On harvinaisempaa, että lapsi haluaa tehdä päätöksen täysin yksin.
Jos näin kuitenkin on, tai jos vanhempi haluaa lapselle rokotuksen mutta lapsi ei sitä halua, pyritään tilanteessa pääsemään neuvottelemalla yhteisymmärrykseen, Nohynek kertoo. Potilaslain mukaan ihmistä hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
– Siinä voidaan ottaa vaikka lisää mietintäaikaa perheelle. Suomessa ei pakkorokoteta ketään.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen painotti Ylen haastattelussa viime viikolla, että lapsille ja nuorille tulisi tarjota rokotuspäätöstä tehtäessä luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa sekä mahdollisuuksia keskustella asiasta – etenkin, jos rokotuskeskustelussa syntyy ristiriitoja esimerkiksi lapsen ja vanhempien välillä.
– Kenenkään ei pidä joutua ottamaan rokotetta painostettuna, mutta kenenkään ei myöskään pidä joutua kieltäytymään rokotteesta. Lapsella on itsemääräämisoikeus: kyse on hänen kehostaan ja hänen täytyy saada tehdä päätös itsenäisesti, Pekkarinen totesi.
Pekkarinen muistutti myös, että rokotuksen ottaminen tai ottamatta jättäminen on henkilökohtainen terveystieto, jota ei tarvitse kertoa muille.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo toivovansa, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori ottaisi koronavirusrokotteen niin itsensä kuin oman lähipiirinsäkin vuoksi.
Nohynekin mukaan Suomessa kesäkuuhun mennessä koronainfektion saaneista 10–19-vuotiaista 0,2 prosenttia tarvitsi koronan vuoksi erikoissairaanhoitoa. Tehohoitoon joutui yhteensä viisi potilasta.
– Lapset sairastuvat harvemmin vakavasti, mutta sen mahdollisuus kuitenkin on olemassa. Käytössä olevat rokotteet ovat tehokkaita ja riittävän turvallisia. Hyötyjen ja haittojen punninta on kuitenkin jokaisen hyvä tehdä itse, jotta ymmärtää, mistä on kysymys.
Lisäksi Nohynek kertoo, että Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän lasten rokottamisen työryhmä ryhtyy kartoittamaan sitä, kuinka paljon vakavaa ja lieväoireista koronatautia esiintyy alle 12-vuotiailla. Samaa tutkimusta tehdään myös kansainvälisesti.
– Tutkimukset sekä hyötyjen ja haittojen pohdinta alle 12-vuotiaiden rokottamisesta on vielä kesken, mutta jos myyntilupa rokotteelle saadaan myös heille, niin olemme siinä vaiheessa toivottavasti valmiita tekemään hetimmiten suosituksia heidän rokottamisestaan, Nohynek sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Keskustele aiheesta 9. elokuuta kello 23:een saakka.
Juttua täydennetty 9.8. kello 15.24.
Lue seuraavaksi:
Nuorten pitäisi saada rokote koulussa ilman ajanvarausta, vaatii Lukiolaisten Liitto
Hämeen Härkätien varrella olevan syrjäisen kylän kappelista kertovat tarinat ovat askarruttaneet arkeologeja pitkään. Perimätiedon mukaan Tammelassa Portaan kylällä oli ikivanha hautausmaa ja kenties kappelikirkko. Tämänkin päivän kyläläiset tuntevat Kappelinpellon ja Kappelintien löytää myös navigaattori.
Arkeologit ovat tutkineet Kappelinpeltoa ja sen liepeitä nyt parisen viikkoa. He ovat avanneet tutkimusalueita kaivinkoneen avulla ja raaputtaneet maata toiveikkaina.
Haaste on suuri: tavoitteena on löytää mahdollisesti 1300-luvulta peräisin oleva kalmisto, jonka yhteydessä olisi myös kirkkorakennus. Ihanne olisi, että kaivauksissa löytyisi ihmisten jäänteitä, kuten luita ja hampaita, sekä rautakautisten esineiden palasia.
Peltokerroksen alta on jo löytynyt jälkiä vanhasta rakennuksesta.
Tutkijat lähestyvät aluetta, missä muinainen kirkkorakennus on ollut, uskoo arkeologi Hanna-Maria Pellinen. Pellinen tulkitsee, että kaivauskuopassa saattaa näkyä savilattian reunaa ja siihen liittyvää kiveystä. Joukossa on vanhemman oloista tiiltä.
– En sanoisi suoraan, että siinä on kirkkorakennus, mutta jokin rakennus siinä on ollut. Se on voinut olla myös rakennus kirkon liepeillä.
Pellisen mukaan kaikki lähteet vanhasta kirkkorakennuksesta viittaavat alueelle, jossa kaivauksia tehdään. Tietynlainen maaperä viestii arkeologille, että he lähestyvät oikeaa aluetta.
– On mielenkiintoista etsiä kohdetta, mitä ei muilla menetelmillä, kuten historiantutkimuksella, ole pystytty tavoittamaan. Siitä ei ole epäilystä, että täällä on ollut kappelikirkko, johon on tietysti liittynyt hautausmaa. On ainoastaan kyse siitä, missä se on ollut, Pellinen selittää.
Portaan kylää Kappelintien seutuvilla on rakennettu tiiviisti ja maahan on kaivettu paljon kaapeleita, joiden välistä on hankalaa päästä käsiksi maaperään. Mikäli maaperässä on ollut kalmisto, ovat luut saattaneet hajota.
Osteologi Anne-Mari Liira raaputtaa hiekkamaata kerros kerrokselta varovasti. Hän toivoo löytävänsä luita. Jos hautausmaa löytyisi, haudat kaivettaisiin kokonaan auki ja luut tutkittaisiin. Luut kertoisivat esimerkiksi ihmisten sukupuolesta, iästä, pituudesta ja mahdollisista sairauksista.
– Näin saisimme tietoa, minkälaista väestöä täällä on asunut ja heidän sen aikaisesta terveydentilastaan. Saisimme myös tietoa väestön sukupuolirakenteesta ja miten paljon lapsia on ollut, kertoo Anne-Mari Liira.
DNA:sta olisi mahdollista määrittää, millaiseen ihmisryhmään vainaja kuului ja miten hän päätyi Portaaseen.
Arkeologit ja historiantutkijat kertovat, että 1300-luvulta peräisin olevan kalmiston löytäminen merkitsisi paljon sekä Tammelan seurakunnan, muiden vanhojen seurakuntien että koko maan asutushistorian kannalta.
Helsingin yliopiston poffessori Markus Hiekkanen tulkitsee, että Portaassa sijaitsi Tammelan kappeliseurakunnan alkuperäinen kirkonpaikka, joka perustettiin vuoden 1300 tienoilla. Kun asutus tihentyi nykyisen kirkonkylän tienoille, kirkonpaikkakin siirrettiin sinne. Kirkonkylän keskiaikainen kivikirkko on edelleen käytössä Tammelassa.
– Sittemmin Portaan kirkonpaikka hylättiin, mutta se jäi muistomerkiksi ja myös ihmisten muistiin, kuten monessa muussakin Suomen pitäjässä on tapahtunut, toteaa Markus Hiekkanen.
Portaan mahdollinen kappeli saattaisi tuoda päivänvaloon tietoja rautakauden alueellisesta rakennemuutoksesta. Helsingin yliopiston dosentti Georg Haggren tuntee Tammelan, mutta myös naapuriseurakunnan Someron historiaa. Porras ja Somero ovat yhdistyneet liikenteellisesti toisiinsa Hämeen Härkätien avulla. Somerolle perustettiin keskiajalla oma seurakunta, mikä vähensi Tammelan Portaan maantieteellistä merkitystä.
– Saattaa olla, että kirkon paikkaa Tammelassa muutettiin. Ehkä Portaan kirkko, Tammelan seurakunnan ensimmäinen kirkko, olikin Tammelan näkökulmasta pahassa paikassa. Kirkon pitäisi aina olla suhteellisen keskellä kirkkopitäjää, toteaa Georg Haggren.
Perimätietojen avulla on Suomesta löydetty aikaisemmin yksi ikivanha kirkko. Se löydettiin Lempäälästä 2017, ja arkeologiset kaivaukset jatkuvat yhä.
Portaan kappelista perimätietoa on säilynyt aivan nykypäiviin asti. Varhaisin kerrottu tieto on kirjattu muistiin jo 1700-luvun alkupuolella.
– Perimätieto on aina paikkakohtaista ja usein sellaista, jolla ei ole merkitystä. Toisaalta tarinoiden joukossa on taatusti kultajyviä, joiden perusteella voidaan löytää vaikkapa kirkon paikka, toteaa Markus Hiekkanen.
Tieto piilossa olevasta kappelista myös selkeyttäisi syrjäseutujen asutuskuvaa ja kirkollista järjestäytymistä.
– Se toisi tietoa kirkolliseen kehitykseen ja seurakuntien syntyyn. Valtakunnallisesti päästäisiin miettimään seurakuntien muodostumisprosessia aina 1300-luvulta asti. Seurakuntien merkitys on aina ollut suuri, mikä näkyy jo esimerkiksi ristimänimien käytössä 1500-luvulla. Tuolloin lähes kaikilla oli käytössä kristillinen henkilönimi, Georg Haggren sanoo.
Kannonkoskella Keski-Suomessa sattui maanantaina puoli kahden aikaan iltapäivällä henkilöauton ja mopon välinen kolari. Mopon kuljettaja menehtyi onnettomuudessa. Poliisi tutkii onnettomuutta.
Onnettomuus tapahtui kantatiellä 77, tarkempi sijainti on Kannonkoskella Yhteisahontien ja Sinisentien risteys. Keski-Suomen pelastuslaitos suoritti onnettomuuspaikalla pelastus- ja raivaustöitä. Tie oli suljettu osittain liikenteeltä.
Poliisi ja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta tutkivat tapahtunutta. Tapahtumapaikalla suoritetaan vielä paikkatutkintaa, joka aiheuttaa häiriötä liikenteelle.
Poliisi kertoo tiedottavansa asiasta lisää tiistaina.
Kouvolan kaupunki ohjeistaa kaikkia tytäryhtiöitään hankintojen tekemisessä.
Kaupungin vesiyhtiössä keväällä teetetty erityistilintarkastus paljasti puutteita Kouvolan Veden tekemien hankintojen kilpailutuksessa ja dokumentoinnissa.
Kouvolan Vesi Oy:n ylimääräisen erityistilintarkastuksen korjattu ja täydennetty raportti on nyt valmistunut, ja kaupunginhallitus käsitteli sitä maanantaina valtuustokauden ensimmäisessä kokouksessaan.
Kaupunginjohtaja Marita Toikka esitti kaupunginhallitukselle, että kaupungin kaikkia kahdeksaa tytäryhtiötä ohjeistettaisiin nyt siten, että hankintojen dokumentointiin on jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota.
Lisäksi hallitusten jäsenten hankintalain tuntemusta lisätään tarvittaessa koulutuksin.
Kaupunginhallitus hyväksyi Toikan esityksen.
Kouvolan vesiyhtiötä koskeva ylimääräinen erityistilintarkastus käynnistettiin helmikuussa. Vesiyhtiö pyysi itselleen tilintarkastusta yhtiön ympärillä velloneen vyyhdin vuoksi.
Yhtiön toiminnasta löytyi tarkastuksessa lukuisia puutteita. Sen mukaan kaupungin vesiyhtiö ei muun muassa ole noudattanut omaa hankintaohjettaan tekemissään hankinnoissa. Hankintaohjetta ei myöskään ole hyväksytty yhtiön hallituksessa.
Tilintarkastusyhtiön karkean arvion mukaan Kouvolan Veden hankintaluettelosta vuosilta 2015–2020 puuttui tehtyjä hankintoja 80 miljoonan euron edestä.
Lue lisää: Vesiyhtiön ex-johtajien rahankäyttö paljastui Kouvolassa – 80 miljoonan euron hankinnat kirjaamatta
Kaupunki pyysi kuitenkin kesäkuussa Talveaa vielä täydentämään ja korjaamaan laatimaansa raporttia, koska edellinen raportti sisälsi kaupungin mielestä puutteita.
Päivitettyyn raporttiin on pääasiassa täsmennetty ja tarkennettu jo aikaisemmin esillä olleita asioita.
– Iso linja ei muuttunut, Talvean toimitusjohtaja Marko Paasovaara sanoo.
Suurimmat puutteet koskevat hankintojen tekemistä, dokumentointia ja hankinta- ja kilpailutusasiakirjojen säilyttämistä.
Raportissa Talvea toteaa, että konsernivalvonta sekä yhtiön sisäinen valvonta eivät ole olleet riittävän tehokkaita havaitsemaan hankintoihin liittyviä puutteita.
Talvean mukaan yhtiölle on koitunut lähinnä mainehaittaa siitä, että sen sisäisessä valvonnassa on ollut puutteita. Lisäksi entisen toimitusjohtajan autoedun käsittelystä on aiheutunut yhtiölle noin 25 000 euron vahinko.
Kaupunginhallitus pyysi Talveaa ottamaan päivitetyssä raportissa kantaa erityisesti uudeksi hallituksen jäseneksi valitun henkilöntiedonsaantioikeuden osalta.
Kouvolan veden ympärillä vellova vyyhti sai alkunsa yhtiön edellisen toimitusjohtajan erottamisesta ja uuden toimitusjohtajan valintaprosessista. Niiden seurauksena Timo Nyberg (sd.) erosi Kouvolan Veden hallituksesta ja tilalle valittiin Anssi Tähtinen (sd.).
Kun Tähtisen valinta oli vahvistettu yhtiökokouksessa, hän pyysi nähtäväkseen yhtiön vanhoja pöytäkirjoja. Niitä ei kuitenkaan luovutettu hänelle, ja Tähtinen teki asiasta poliisille rikosilmoituksen.
Talvean mukaan osakeyhtiölain mukaisesti pöytäkirjat olisi pitänyt luovuttaa uudelle hallituksen jäsenelle. Hallituksen jäsenet eivät voi olla keskenään eriarvoisessa asemassa tehtäväänsä hoitaessaan.
Yleinen päätös siitä, että pöytäkirjoja ei hallituksen uusille jäsenille annettaisi, on Talvean käsityksen mukaan yhtiöoikeudellisesti kestämätön ratkaisu. Talvean mukaan toimet yhtiökokouksen koollekutsumiseksi olisi pitänyt aloittaa välittömästi, mikäli pöytäkirjat päätettiin uudelta hallituksen jäseneltä salata.
Uudessa korjatussa raportissa Talvea on selvittänyt myös muun muassa yhtiön matkustuskäytäntöjä. Raportin mukaan yhtiön matkustuskäytännöt eivät ole rikkoneet lakia. Talvean mukaan myös matkakustannusten korvaaminen yhtiössä on noudattanut verohallinnon ohjeistusta.
Talvea on täydentänyt raporttiaan myös siltä osin, että sen mukaan säästövapaat on käsitelty yhtiössä asianmukaisesti, eikä lakia ole rikottu. Myös entisen toimitusjohtajan saamia palkankorotuksia voidaan pitää asiallisina ja johtajasopimuksen mukaisina.
Myöskään entisen toimitusjohtajan erottamisessa ei ole Talvean tarkastuksen mukaan rikottu lakia.
Raporttiin on myös täydennetty tieto siitä, että kummallekaan yhtiön hallitukselle ei ole maksettu enempää kokouspalkkioita kuin pöytäkirjojen perusteella voitaisiin maksaa. Talvea toteaa myös, että hallituksen pöytäkirjoissa havaitut muotovirheet ja puutteet eivät viittaa osakeyhtiölain vastaiseen toimintaan.
Talvean mukaan pöytäkirjojen dokumentointi on mennyt parempaan suuntaan vuoden 2020 lopulla.
Kaupunginjohtaja Marita Toikka esitti uuden raportin pohjalta, että kaupungin kaikkien tytäryhtiöiden tulee varmistaa, että hankintoja koskevat käytännöt ja hankintaohjeistus ovat ajan tasalla. Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen.
Kaupungilla on Kouvolan Veden lisäksi seitsemän muuta tytäryhtiötä. Niitä ovat KSS Energia, Kouvola Innovation, Kouvolan Asunnot, Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutuskeskus, Kaakkois-Suomen Tieto, Kouvolan Teatteri ja Kouvolan Ammattiopisto.
Niiden tulisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota hankintojen dokumentointiin ja kaikki hankinnat tulisi todentaa sähköisellä hankintajärjestelmällä.
Lisäksi tytäryhtiöiden hallituksen jäsenten pitää tuntea hankintalaki riittävän hyvin. Tarvittaessa hallitusten jäsenille voitaisiin järjestää koulutusta.
Lisäksi jatkossa, jos yhtiön hallitusten jäsenten kesken havaitaan epäluottamusta, kutsuu yhtiön hallitus tai elinvoimajaosto yhtiökokouksen koolle välittömästi.
Myös yhtiöiden toimitusjohtajien lomapäivistä sekä johtajasopimukseen kuuluvista asioista, kuten palkanmuutoksista pitää jatkossa pitää tarkempaa kirjaa, ja saattaa ne hallitukselle tiedoksi.
Lue lisää: Riitojen täyttämille kuukausille piste – Kouvolan vesiyhtiön koko hallitus vaihtuu
Sähköpotkulaudat ovat tulleet pysyväksi osaksi kaupunkikuvaa jo useammassa kaupungissa.
Ongelmiakin on ilmennyt ja niihin on reagoitu muun muassa alentamalla nopeuksia. Viime viikolla Suomessa tapahtui myös tiettävästi ensimmäinen kuolemaan johtanut onnettomuus, jossa osallisena oli sähköpotkulautailija.
Neuropsykologian erikoispsykologi Sari Kukkamaa tunnistaa sähköpotkulautojen ongelmat. Kukkamaa on Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) jäsen sekä liikennepsykologian ammatillisen työryhmän puheenjohtaja.
– Sähköpotkulaudat ovat mielenkiintoinen lisä muiden kulkuneuvojen joukkoon. Aika näyttää, mitä ne tuovat mukanaan loukkaantumisien ja sairaalahoitojen osalta, kertoo Kukkamaa.
Ohikulkijasta tai ensimmäistä kertaa sähköpotkulautaa kokeilevasta voi tuntua siltä, että liikenteen havainnoiminen ja reagointi on nopeasti liikkuvan laudan päällä vaikeaa.
Mutta eroaako skuutti oikeasti muista kulkupeleistä?
Kukkamaan mukaan kyse on oppimisen luonnollisesta kulusta: ensin on opittava perusteet, kuten laudalla tasapainoilu ja jarruttaminen ja vasta sitten aivoista vapautuu kapasiteettia ympäristön huomioimiseen.
– Tasapainoilun jälkeen mukaan tulee liikenteen havainnointi. Liikenne vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuuden siirtämistä kohteesta toiseen. Havainnoitava tilanne on koko ajan erilainen: sekunti sitten havainnoitu on jo vanhaa tietoa.
Kukkamaan mukaan tilanne ei kuitenkaan eroa suuremmin polkupyörällä ajon opettelusta. Lapsi vain oppii usein aikuista nopeampaa.
Jatkuvista uusista keksinnöistä huolimatta ihmisen aivot ovat Kukkamaan mukaan rakenteeltaan samanlaiset kuin tuhansia vuosia sitten.
– Esimerkiksi autot ja koko liikenneympäristö ovat kehittyneet paljon, mutta ihmisen pää on esihistoriallinen kapistus edelleen. Uuden omaksumisessa ja opettelussa menee aikaa ja tarvitsemme ohjausta, liikennesääntöjä ja rajoituksia.
Neuropsykologi korostaa kuitenkin, että myös autojen ja polkupyörien yleistyessä ilmassa oli huolta ja yhteiskunnalla kesti tottua uusiin kapistuksiin. Sähköpotkulauta ei siis erotu historiallista taustaa vasten erityisen paheksuttavana tai vaarallisena.
Sähköpotkulautaa voikin verrata monella tapaa polkupyörään. Sudenkuopat liikenteessä ovat samanlaisia: ajetaanko oikeassa paikassa oikealla nopeudella, onko tarkkaavaisuus siinä missä pitäisi olla, ollaanko humalassa tai onko liikaa vauhtia.
– Vaikka kuskina kokisikin olevansa taitava, taitojen ja tottumisen lisäksi täytyy olla riittävä vireystila, jotta liikennettä pystyy tarkkailemaan, Kukkamaa korostaa.
Laitteena sähköpotkulauta on siis neutraali, se ei siis itsessään aiheuta vahinkoja. Kukkamaan mukaan liikenteessä suurin osa liikkujista osaa toimia oikein.
– Sitten on pieni porukka, joka pistää silmään, kuten erilaiset vauhtiveikot. Liikennekasvatusta ja sääntöjen kertausta voisi olla kaikille ikäryhmille.
Oulussa vuokrattavat sähköpotkulaudat aloittivat pari viikkoa sitten. Iida Lämsä ja Julia Kangas ovat testailleet niitä pariin kertaan.
– Sähköpotkulaudalla on helppoa ajaa ja se on helppo ottaa käyttöön. Ei ole mitään ongelmia ollut, mitä nyt ehkä kaasun kanssa on vähän totuttelua. Vauhti kiihtyy nopeasti ja tällä pääse aika lujaa, kertoo Lämsä.
Kummallakaan ei ole ollut lautaillessa vaaratilanteita. Myöskään muiden kulkijoiden kohtaamisessa liikenteessä ei ole tullut vastaan ongelmia.
Julia Kankaalla on aiempaa kokemusta Helsingistä, jossa onkin rajoitettu sähköpotkulautojen nopeuksia.
– Helsingissä ajelin yöllä ja se oli kyllä hirveä kokemus. Siellä oli niin paljon ihmisiä, ja kaikki olivat ihan humalassa. Näytti koko ajan siltä, että tulisi onnettomuuksia, päivittelee Kangas.
Oulun yliopistollisen sairaalan neuropsykologian erikoispsykologi Sari Kukkamaa muistuttaa siitä, että liikennesäännöt on tehty sen takia, että ihminen kehittyisi toiminnassaan.
– Evoluutio on hidas prosessi. Liikennesäännöt on tehty kaikkien turvallisuuden takia, ei kenenkään kiusaksi. Ne pitää liikkujien selvittää itselleen ja niitä on syytä noudattaa, kertoo Kukkamaa.
Lue seuraavaksi: Sähköpotkulautojen käyttöehtojen muutos sai ison joukon ihmisiä ottamaan yhteyttä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon – Yritys: "Olemme pahoillamme harmista"
Miten sähköpotkulaudalla ajaminen on sujunut sinulta? Jaa kokemuksesi keskustelussa, joka on auki 10. elokuuta asti.
Harva kunta on toistaiseksi päättänyt kieltää tai rajoittaa tapahtumien järjestämistä, vaikka koronatilanne on monin paikoin heikentynyt ja kunnat niin voisivat halutessaan tehdä.
Poikkeuksen tekevät ainakin pohjoissavolaiset pikkukunnat Vesanto ja Keitele.
Näistä esimerkiksi reilun kahdentuhannen asukkaan Keitele päätti kieltää Maneesirockin ja KeiteleFestin järjestämisen elokuussa.
Keiteleen kunnanjohtaja Juha-Pekka Rusanen toteaa, että kunnalla oli vahvat perusteet isompien tapahtumien kieltämiselle.
– Päätökseen vaikutti tartuntatautilääkärin arvio tilanteesta. Tartuntamäärät kasvoivat voimakkaasti ja ilmaantuvuusluku nousi todella korkealle, joten siirryimme leviämisvaiheeseen. Kunnalla oli velvollisuus toimia, perustelee Rusanen.
Kunnanjohtaja arvioi, että Keiteleen koronatilanne on ollut koko maan mittapuulla yksi huonoimpia viime aikoina.
Vesannon kunnan tiedotteessa todetaan, että kunnassa on päätetty rajoittaa kokoontumisia ja kunta suosittelee, ettei isoja yleisötapahtumia tai kokoontumisia järjestetä. Vesannolla peruttiin esimerkiksi kunnan 150-vuotisjuhlavuoden kansanjuhla.
Suositusta perustellaan Viisarit-kuntien alueellisen varautumisryhmän näkemyksellä, jonka mukaan yleisötilaisuuksien järjestäminen aiheuttaa laajaa tartuntavaaraa.
Itä-Suomen aluehallintovirasto ei ole tällä hetkellä rajannut tapahtumien järjestämistä alueella.
Kuntaliiton varautumisen ja turvallisuuden asiantuntija Ari Korhonen kertoo, että harva kunta on tähän mennessä kieltänyt tapahtumien järjestämisen.
– Tapahtumien järjestäjät keskustelevat kuntien kanssa järjestelyistä ja suosituksia saatetaan antaa suuntaan tai toiseen. Varsinaisia kieltäviä päätöksiä on annettu hyvin vähän, tiivistää Korhonen.
Tapahtumajärjestäjät ovat itse päätyneet perumaan tapahtumia, koska terveysturvallinen järjestäminen voi erityisesti isoissa tapahtumissa olla haastavaa.
– Terveysturvallisuusvaatimusten taso määräytyy kullakin alueella aluehallintovirastojen tartuntatautilain perusteella asettamista rajoituksista, toteaa Korhonen Ylelle sähköpostiviestissään.
KeiteleFest olisi Keiteleen kunnanjohtaja Juha-Pekka Rusasen arvion mukaan koonnut paikalle joitain satoja ja Maneesirock lähes tuhat kävijää. Rusanen muistuttaa, että tapahtumiin olisi osallistunut erityisesti nuoria.
– Tartunnat ovat levinneet ympäri Suomea juuri nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Tässä on myös koulujen alku pian edessä, ennakoi Rusanen lähipäiviä.
Päätöksellä halutaan turvata myös Keiteleen ja lähialueen elinkeinoelämää. Rusanen kertoo, että Keitele on yksi Pohjois-Savon viidestä suuresta työssäkäyntialueesta.
– Tästä päätöksestä on tullut paljon hyvää palautetta ja kiitosta.
Keitele on yksi Nilakan alueen kunnista, joissa alueellinen varautumisryhmä toivoo yhtenäistä linjaa. Keiteleen, Tervon ja Vesannon lisäksi Nilakan alueeseen kuuluu Pielavesi. Lähiaikoina koronatartuntoja on ollut erityisesti juuri Keiteleellä ja Vesannolla, mutta myös Pielavedellä.
Tervon kunnanjohtaja Seppo Niskanen kertoo, että kunnassa ei ole lähiaikoina isompia tapahtumia, joten tarvetta Keiteleen ja Vesannon kaltaisille rajoituksille ei ole.
– Tervossa on myös kaikeksi onneksi ollut rauhallinen tilanne. Toki silti emme kuntana suosittele isojen yleisötapahtumien järjestämistä ja tarvittaessa myös teemme rajoituksia, kommentoi Niskanen sähköpostitse.
Myöskään Pielavedellä ei ole tulossa isoja tapahtumia.
Keiteleen kunnanjohtaja Juha-Pekka Rusanen toivoisi valtiolta nyt nopeasti päivityksiä koronastrategiaan ja toimintaohjeisiin.
Lue lisää:
Kuopio ei toistaiseksi aio erikseen rajoittaa isojenkaan tapahtumien järjestämistä
Keskustele aiheesta 10.8.2021 klo 23:een saakka.
Päiväkodin pihalla temmeltää joukko lapsia keltaiset huomioliivit yllään. Osa juoksentelee pihalla tottuneesti ja osa turvautuu tiiviimmin saattamassa oleviin vanhempiinsa.
Samaan porukkaan kuuluvat myös 3,5-vuotias Mila Manninen ja hänen kohta 1,5-vuotiaat veljensä Hugo ja Luka Manninen. Kaksospojat syntyivät samoihin aikoihin, kun Uudenmaan rajat laitettiin koronarajoitusten takia kiinni keväällä 2020.
Perhe on kotoisin Helsingistä, mutta on asunut Kouvolassa nyt pari vuotta. Uudenmaan sulku tarkoitti sitä, että tukiverkot jäivät rajan taa. Muistikuvat toissakeväästä ovat hatarat.
– Esikoisen olisi pitänyt jatkaa päiväkodissa, mutta päiväkoti meni kiinni. Lapsiperheille tarkoitettua kotipalveluakaan ei ollut koronan vuoksi saatavilla. Pieniä, mutta toisaalta isoja tekijöitä oli arjessa heti alkuun, muistelee Nea Martemaa.
Hugon ja Lukan elinpiiri laajenee nyt päiväkodin myötä. Päiväkodin pihalla he ovat isossa porukassa ensimmäistä kertaa elämässään
– Puistossa on joskus ollut joku meidän kanssamme, mutta nekin ovat olleet aika hiljaisia. Ei ole oltu missään näin isossa porukassa aikaisemmin, Nea Martemaa.
Nea Martemaa on helpottanut lasten varhaiskasvatuksen aloitusta käymällä Hugon, Lukan ja isosisko Mila Mannisen kanssa leikkimässä päiväkodin pihalla.
– Olen minä yrittänyt pojille puhua, että päiväkoti alkaa. Heidän vastauksensa kaikkeen on aina “nakki”, joten en tiedä onko viesti mennyt perille, naurahtaa äiti Nea Martemaa.
Maailmassa on käyty taistelua koronavirusta vastaan kaksospoikien koko elämän ajan. Pojat ovat tottuneet olemaan enimmäkseen oman perheen kesken. Nyt heidän on aika totutella myös muiden seuraan.
– Kontakteja muihin ihmisiin ei ole ollut niin paljon kuin esikoisen kanssa aikoinaan. Pojat kaipaavat paljon syliä ja ovat esikoista kovempia vierastamaan. Heidän voi olla vaikeampi siinä mielessä sopeutua päiväkotiin, mutta toisaalta he voivat turvautua toisiinsa, sanoo Nea Martemaa.
Varhaiskasvatuksen asiantuntijat eivät näe tilannetta toivottomana. Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopistosta muistuttaa, että varhaiskasvatukseen siirtyminen on joka tapauksessa pienelle lapselle iso muutos myös normaalioloissa, mutta lapset ovat sopeutuvaisia. Heille tärkeintä ovat välittävät aikuiset ja turvalliset kaverisuhteet.
Pienet lapset eivät ole kärsineet kontaktien rajoittamisesta aikuisten tavoin.
– Pienten lasten elämänpiiri on suppeampi. Heille lähipiiri on tärkein, sanoo varhaiskasvatuksen professori Lasse Lipponen.
Elinpiirin kapeneminen ja huolestuneisuus näkyy lapsissa lähinnä aikuisten kautta. Lapset aistivat aikuisten ahdistuneisuuden ja huolen.
– Kun aikuiset voivat hyvin ja pitävät huolta itsestään, myös lapset voivat hyvin, sanoo steinerpäiväkoti Aamuruskon päiväkodin johtaja Sanna Jacksen.
Koronan sosiaalisia ja psykososiaalisia vaikutuksia lapsiin on tutkittu Suomessa vielä varsin vähän. Julkisessa keskustelussa on kannettu huolta sen vaikutuksista lasten hyvinvointiin ja mielenterveyteen.
– Koronan suoria vaikutuksia hyvinvointiin on aika vaikea todentaa. Jotakin seuraamuksia sillä todennäköisesti on, arvelee varhaiskasvatuksen professori Lasse Lipponen.
Maailmanlaajuisten tutkimusten perusteella koronan vaikutukset osuvat eniten köyhien maiden lapsiin ja vähävaraisiin perheisiin.
– Globaalissa mittakaavassa me olemme Suomessa varsin onnekkaita ja hyväosaisia. Hyvinvoivat ja keskituloiset perheet löytävät kyllä apua. Huomio tulisi keskittää heikompiosaisiin perheisiin ja heidän tukemiseensa, sanoo varhaiskasvatuksen professori Lasse Lipponen Helsingin yliopistosta.
Varhaiskasvattaja ei vielä tässä kohtaa näe merkkejä koronarajoitusten jättämistä jäljistä, vaikka uskoo, että maskilla peitettyjen kasvojen vuoksi vaillinaiseksi jäävällä vuorovaikutuksella tulee olemaan seurauksia.
– Meidän on oltava hereillä ja tarkkoina huomaamaan, millaiset vaikutukset tällä kaikella on pidemmällä aikavälillä ja tarjota tukitoimia siinä kohtaa, sanoo päiväkodin johtaja Sanna Jacksen.
Poikkeusolojen pitkäaikaisia vaikutuksia lapsille ja perheille on vielä vaikea arvioida. Seuraukset ovat tutkittavissa vasta 10 vuoden päästä.
Viime keväänä toimintakauden päättyessä monet toivoivat, että syksyllä koittaisi jo paluu normaaliin arkeen. Nyt tartuntaluvut ovat jälleen pinkaisseet kasvuun.
Opetushallituksen antamat ohjeet varhaiskasvatuksen järjestäjille ovat tälle syksylle pääosin samat kuin keväällä. Ryhmiä ei yhdistetä ja henkilöstö toimii saman lapsiryhmän kanssa. Ohjeissa muistutetaan myös käsienpesusta, fyysisten kontaktien minimoimisesta sekä tilojen puhdistamisen tehostamisesta.
– Päiväkodissa noudatetaan turvaetäisyyksiä ja aikuisilla on maskit. Lapset elää aika normaalia elämää päiväkodissa, mutta maskit toki vaikuttavat vuorovaikutukseen, arvelee päiväkodin johtaja Sanna Jacksen steinerpäiväkoti Aamuruskosta Kouvolasta.
Kaikista kielloista ja varotoimista huolimatta opetushallituksen ohjeissa muistutetaan, että lapsen on tärkeää saada aikuisen läheisyyttä, turvaa ja vuorovaikutusta. Päiväkodeissa pyritään mahdollisimman tavalliseen arkeen.
– Meillä ei todellakaan säästellä syliä, eikä kosketusta, eikä läheisyyttä. Me toivomme, että lapset saisivat olla huolettomia ja vailla pelkoa. Että he voivat luottaa siihen, että me aikuiset hoidetaan hommat ja huolehditaan heistä, sanoo Sanna Jacksen päiväkodin johtaja steinerpäiväkoti Aamuruskosta Kouvolasta.
Helsingin poliisi epäili Itä-Helsingissä toiminutta kauneusalan yrittäjää kahdesta rikoksesta.
Yle kertoi tutkinnasta tässä jutussa vuoden alussa.
Kauneusalan yrittäjän epäiltiin tuoneen Suomeen ilman tarvittavia lupia kahta lääkeainetta. Hänen epäiltiin pistäneen asiakkailleen botuliinia eli kansan kielellä botoxia.
Valviran mukaan botuliinia saa pistää ainoastaan lääkäri tai lääkärin valvonnassa terveydenhoitaja, sairaanhoitaja tai kätilö, joka on saanut koulutuksen botuliinin pistämiseen.
Tutkinta alkoi, kun terveydenhoitoalaa valvovat viranomaiset olivat tehneet tutkintapyynnön poliisille.
Poliisin tutkinta eteni syyteharkintaan. Syyttäjä nosti syytteet, mutta yrittäjänainen ei joutunut koskaan oikeuteen vastaamaan syytteisiin.
Mitä oikein tapahtui?
Kauneusalan yrittäjää epäiltiin rikoksista, jotka vanhenevat kahdessa vuodessa.
Poliisin piti siis tehdä tutkinta ja syyttäjän syyteharkinta kahden vuoden kuluessa epäillyistä rikoksista. Vanhenemisaika lasketaan viimeisestä päivästä, jolloin epäilty on tutkinnan mukaan syyllistynyt rikoksiin. Myös syyte piti antaa tiedoksi kahden vuoden aikana epäillylle.
Poliisi aloitti tutkintansa alkuvuonna 2019. Tutkinta valmistui tämän vuoden tammikuussa, ja poliisi lähetti tutkinnan syyttäjälle tammikuun lopussa.
Syyttäjälle tuli kiire.
Syyttäjä katsoi, että kauneusalan yrittäjä oli syyllistynyt lääkerikokseen ja luvattomaan terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamiseen.
Ylen hankkimista oikeuden asiakirjoista käy ilmi, että syyttäjä nosti syytteet vain yhdeksän päivää ennen kuin epäillyt rikokset olisivat vanhentuneet.
Sen jälkeen tuli kiire haastemiehelle.
Helsingin käräjäoikeuden haastemiehellä oli yhdeksän päivää aikaa tavoittaa syytetty ja antaa hänelle tiedoksi syyte. Haastemies onnistui tehtävässään.
Syytetty saatiin nipin napin haastettua käräjille. Mutta sitten tapahtui jotain yllättävää.
Syyttäjä oli pyytänyt poliisilta lisätutkintaa. Se valmistui sen jälkeen, kun syyttäjä oli nostanut syytteen.
Lisätutkinnan perusteella poliisi katsoikin, että epäiltyjen rikosten tekoaika lyheni kuukaudella.
Se tarkoitti sitä, että syyttäjän syyte vanheni sillä hetkellä.
Helsingin käräjäoikeus antoi päätöksensä asiassa tämän vuoden huhtikuussa.
– Haaste on annettu X:lle tiedoksi yli kahden vuoden kuluttua tekoajan päättymisestä. Tämän vuoksi syyttäjä on toimittanut käräjäoikeuteen syytteen peruuttamista koskevan pyynnön. Syyttäjän peruutettua syytteen asian käsittely jää sillensä, todetaan käräjäoikeuden ratkaisussa.
Kauneusalan yrittäjän tutkinta kesti kaksi vuotta Helsingin poliisissa. Lähes niin kauan, että tutkittavana olleet rikokset ehtivät vanhentua jo poliisin pöydälle.
Olisiko tutkinta saanut kestää näin kauan?
– Ei tietenkään. Täytyy myöntää, että tutkinta venähti. Silloin kun tutkinnassa on henkirikoksia tai muita isompia juttuja, jotkut jutut voivat jäädä hetkeksi lepäämään, sanoo rikosylikonstaapeli, ryhmänjohtaja Tarmo Luukkonen Helsingin poliisista.
Luukkosen mukaan kyseessä on "onneksi yksittäistapaus".
– Pyrkimys on, että esitutkinta valmistuu hyvissä ajoin, jolloin syyttäjälle jää aikaa syyteharkintaan ja juttu ehditään käsitellä käräjäoikeudessa, jos se on sinne menossa.
Syyttäjälaitos vahvistaa, että poliisilla ei ole yleensä tapana lähettää tutkintoja syyteharkintaan ihan viime tipassa.
– Tämä on poikkeuksellista, toteaa Syyttäjälaitoksen Etelä-Suomen aluepäällikkö Tapio Mäkinen.
– Eihän se ole koskaan toivottavaa, että rikosoikeudellinen vanhentuminen pääsee tapahtumaan. Sitä pyritään välttämän kaikin mahdollisin keinoin, Mäkinen sanoo.
Myös Helsingin käräjäoikeudessa pidetään tärkeänä sitä, että syytteet saadaan nostettua hyvissä ajoin.
– Kysymys on oikeusturvasta ja myöskin asianomistajien oikeuksien toteutumisesta, sanoo käräjätuomari, osastonjohtaja Jaana Helander Helsingin käräjäoikeudesta.
Lue myös:
Suomessa on kymmeniä tuhansia lapsia, jotka ovat syntyneet keskellä koronarajoituksia. He ovat tavanneet tavallista vähemmän vieraita ihmisia, mutta nyt pitäisi mennä päiväkotiin, jossa on uusia aikuisia ja paljon tuntemattomia lapsia. Asiantuntija uskoo, että vain vähän muita ihmisiä tavannut lapsi varmasti pärjää päiväkodissa.
Kouluvuosi alkaa lähipäivinä eri puolella Suomea. Yle seuraa alakoululaisten ensimmäistä kouluaamua Karvion kyläkoululla Heinävedellä kello 8.40 alkaen.
Syyttäjä vaati kauneusalan yrittäjälle ehdollista vankeutta tai tuntuvia sakkoja lääkerikoksesta ja luvattomasta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamisesta.
Yrittäjä sai syytteet kahdesta rikokseta, mutta oikeudenkäyntiä ei koskaan tullut. Yle selvitti, mitä tapahtui.
Etukäteen koronarajoitusten poistamisen ennakoitiin synkimmissä ennusteissa synnyttävän uuden korona-aallon. Pahimmissa ennusteissa povattiin jopa 200 000 päivittäistä uutta tartuntaa. Todellisuudessa tartuntoja on alle 30 000 ja varsinkin vakavien sairaustapausten määrä on pysynyt matalalla tasolla.
Ylen haastattelema professori uskoo, että tehosterokotteita silti tarvitaan ja mieluiten ennemmin kuin myöhemmin: ensimmäisistä rokotuksista on jo yli puoli vuotta ja riskiryhmien immuniteettitaso alkaa laskea.
Sadekuuroja tulee tänään ympäri Suomea. Kuurojen lomassa pilvipeite rakoilee ja lämpötila voi kohota 20 asteen yläpuolelle. Poutaisimmat alueet löytyvät idästä, kun taas lännessä ja pohjoisessa kuuroja on liikkeellä enemmän.
Lue lisää Ylen sääsivuilta.
Hiekasta työntyy esiin lapsuuden ruokapöydästä tuttu margariinirasia, vieressään saman aikakauden viilipurkki ja ketsuppipullo.
Aluksi löytö tuntuu riemastuttavalta – tältä ne tosiaan näyttivät!
Mutta nyt emme kuitenkaan ole retrokokoelmaa ihastelemassa, vaan Sipoonkorven kansallispuiston kainalossa, suositulla ulkoilualueella.
Vantaan Sotungin kaatopaikka perustettiin avokallioiden väliselle suolle 1960-luvun lopulla.
Ajan hengen mukaan paikalle ehdittiin kipata yhdyskuntajätettä toistakymmentä vuotta, kunnes vuonna 1982 kaatopaikka suljettiin ja peiteltiin ohuella maakerroksella.
Vuosikymmenten saatossa maakerros on kulunut pois ja historia on kuoriutunut uudelleen esiin, Kreate Oy:n kiertotalousjohtaja Tuomo Joutsenoja kertoo.
– Täällä oli useampia autonraatoja, jotka olivat menneet niin huonoon kuntoon, ettei niitä oikein enää tunnistanut sekä paljon yhdyskuntajätettä eli jogurtti- ja maitopurkkeja, kaikenlaista kanisteria.
Joutsenojalle Sotungin entinen kaatopaikka on tullut kesän aikana tutuksi, sillä infrarakentaja Kreate toteuttaa kaatopaikan uudelleen suojaamisen ja kunnostuksen virkistysalueeksi.
– Suomi on muuttunut urani aikana kaatopaikkamaasta kiertotalousmaaksi, jätealan konkari Jutta Laine-Ylijoki toteaa.
Laine-Ylijoki työskenteli reilut parikymmentä vuotta erikoistutkijana teknologian tutkimuskeskus VTT:llä jätteiden, kaatopaikkojen ja kiertotalouden parissa.
Hän on tehnyt useita jäte- ja ympäristölainsäädäntöön liittyviä oppaita ja taustaselvityksiä. Nykyään Laine-Ylijoki toimii hiilineutraalin kiertotalouden johtavana asiantuntijana konsulttiyhtiö FCG:ssä.
Toteamuksensa tueksi Jutta Laine-Ylijoki viittaa 2000-luvun taitteeseen, jolloin vaatimukset kaatopaikoille kiristyivät, ja sen seurauksena niitä suljettiin Suomessa urakalla.
– Hyvin nopeasti tultiin, laskentatavasta riippuen, 2000–3000 kaatopaikasta nykyiseen määrään, noin 300:een.
Kaupunkien kasvaessa vanhoja kaatopaikkoja on saattanut jäädä haasteellisiin paikkoihin, asutuksen tai virkistysalueiden puristuksiin.
Laine-Ylijoki pitää hyvänä, että kaatopaikka-alueita on kunnostettu hyötykäyttöön golfkentiksi tai virkistysalueiksi.
Voimmeko hyväksyä, että virkistysalueen nurmen alla lepää 80-luvun nakkipaketti tai ketsuppipullo?
– Yksittäiset asiat, kuten vaikka nakkipaketti kaatopaikalla ei ole sinänsä vaarallinen. Meillähän on niitä jääkaapissa tai keittiöissä, elintarvikemuovit ovat hyvin tarkkaan säädeltyjä.
Laine-Ylijoki haluaa korostaa, että kaatopaikkojakin tarvitaan edelleen.
Vaikka erilliskerätty, materiaalikierrätykseen kelpaamaton sekajäte hyödynnetäänkin nykyään energiana polttolaitoksissa, kaatopaikat ovat käytössä muun muassa sellaisille teollisuuden jätteille joiden aine- ja energiasisältö on loppuun käytetty.
– On esimerkiksi mineraalisia jätteitä, joista mitään ei voida enää resurssiviisaasti kierrättää tai hyödyntää energiaksi, ja ne pitää sijoittaa jonnekin. Se on aineen häviämättömyyden laki, Laine-Ylijoki sanoo.
Tällä hetkellä Sotungin vanha kaatopaikka näyttää siltä, kuin tulivuori olisi sylkenyt tuhkansa sen päälle.
Vastaava työnjohtaja Jari Kivisaari Kreatelta kertoo, että jätetäyttö on muotoiltu uudelleen, ja nyt sen peittäminen on alkanut.
– Pintarakenne sisältää suodatinkankaan, lujiteverkkoja, kaasunkeräysmattoja ja bentoniittimattoja, Kivisaari luettelee.
Asianmukaisella sulkemisella estetään paitsi jätteiden nouseminen uudelleen pintaan myös kaatopaikkakaasujen nouseminen ilmaan ja kaatopaikkavesien kulkeutuminen ympäristöön.
– Kaivuutöiden yhteydessä havaittiin metaanikaasuja, tosin pieninä pitoisuuksina, Kivisaari lisää.
Pehmeä tuhkan näköinen aines saappaiden alla on Vantaan Energian biokattilan pohjakuonaa.
Kaatopaikan kunnostustyön juju onkin, että alueen rakentamisessa hyödynnetään nimenomaan kierrätys- ja uusiomateriaaleja.
– Täällä on käytetty betonimursketta, energiatuotannon pohjatuhkia ja -kuonia sekä käytettyä hiekoitushiekkaa, joka tuodaan paikalle puhdistettuna. Lisäksi on kierrätysmateriaaleista valmistettuja kasvualustoja ja ylijäämämaita, Kreaten kiertotalousjohtaja Tuomo Joutsenoja sanoo.
Joutsenojan mukaan uusiomateriaalien käyttöä infrahankkeissa rajoittaa usein niiden saatavuus työmaan läheltä ja ylipäänsä halu käyttää niitä.
– Halu tehdä valintoja näiden asioiden eteen on pullonkaula. Jätteiden kierrättäminen on lain mukaan pakollista, mutta niistä valmistettujen tuotteiden käyttö vapaaehtoista.
Joutsenoja kiittelee urakan tilaajaa, Vantaan kaupunkia, joka oli urakkaa suunnitellessaan hakenut kattavan ympäristöluvan erilaisille uusiomateriaaleille. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on hyväksynyt hankkeen ympäristöluvan.
– On selvää, että uusiomateriaalienkäyttö tuo myös merkittäviä säästöjä urakkaan. Tärkeämpää siinä on kuitenkin mielestäni kierrätysmateriaalien arvo itsessään, Joutsenoja lisää.
Toukokuussa alkanut kolmen hehtaarin kaatopaikka-alueen kunnostus virkistysalueeksi valmistuu lokakuun loppuun mennessä.
Kun ulkoilija ensi keväänä tulee tänne, osaako hän arvata, että niityn alla on kaatopaikka?
– Silloin alue voi vielä näyttää tuoreelta niityltä ja voi aavistaa, että jotain täällä on tehty. Sanotaan, että vuosi siitä, niin sitten ei enää pitäisi erottaa, Joutsenoja vakuuttaa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 11. elokuuta kello 23:een saakka.
Lue myös:
Kouluvuosi käynnistyy tänään osassa Suomen kuntia, kuten Pohjois-Karjalassa Heinävedellä, Outokummussa ja Polvijärvellä.
Kaikkiaan perusopetus käynnistyy alakouluilla Manner-Suomen maakuntien pääkaupungeissa 10.–16. elokuuta välillä, Opetushallituksesta kerrotaan.
Maakuntakeskuksista myös Tampereella ja Kajaanissa alakoulut käynnistävät syyslukukautensa tänään. Helsingin ruotsinkielisissä kouluissa lukukausi käynnistyy puolestaan vasta ensi maanantaina 16.8.
Seuraamme alakoululaisten jännittävää ensimmäistä kouluaamua Pohjois-Karjalassa, Karvion kyläkoululla Heinävedellä.
Tunnelmien lisäksi asiaa koulunkäynnistä koronan varjossa sekä siitä, miten Karvion kyläkoulu on onnistuttu säilyttämään aikana, jolloin monessa kunnassa ei ole enää yhtään kyläkoulua.
Korona on koetellut muun muassa opettajien hermoja ja jaksamisen rajoja. Viime viikolla kerrottiin, että joka kolmas opettaja on harkinnut alanvaihtoa koronakuormituksen takia.
Haastattelussa Karvion kyläkoulun oppilaita, oppilaiden vanhempia ja koulun rehtori Sari Kääriäinen. Toimittajana Varpu Mäntymäki ja kuvaajana Toni Pitkänen.
Pohjois-Karjalassa koulutielle astelee tänä vuonna 1 735 lasta, kun taas Pohjois-Savossa peruskoulun aloittaa peräti 2 400 lasta.
Alakouluja on Pohjois-Karjalassa toiminnassa 44 ja Pohjois-Savossa 71.
Avin mukaan viimeisin koulujen lakkautus on tehty Pohjois-Karjalassa Lieksassa, jossa Jamalin koulu ja Vuoniskylien koulu yhdistyvät Rantalan kouluksi (0−6 lk). Pohjois-Savosta ei ole tuoreita koulujen lakkautuksia.
Lue lisää:
OAJ:n selvitys: Joka kolmas opettaja on harkinnut alanvaihtoa kuormittavan korona-arjen vuoksi
Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) suojavälinehankintoja koskeva esitutkinta on valmistunut ja siirtyy nyt syyteharkintaan, kertoo keskusrikospoliisi.
Keskusrikospoliisi aloitti huhtikuussa 2020 esitutkinnan Huoltovarmuuskeskuksen tekemistä suojavälinehankinnoista. Poliisi on selvittänyt, onko HVK:ta erehdytetty hankkimaan hengityssuojaimia, jotka eivät täyttäneet niille asetettuja vaatimuksia.
Valmistunut esitutkinta liittyy kauppoihin, joissa HVK tilasi hengityssuojaimia tavarantoimittajalta koronavirukselta suojautumista varten. HVK testautti suojaimet maahan saapumisen yhteydessä ja ilmeni, että hankitut suojaimet eivät täyttäneet niille asetettujen standardien vaatimuksia. Esitutkinnassa epäillään kahta henkilöä törkeästä petoksesta.
– Esitutkinnassa on selvitetty, onko suojavälinehankinnoissa esitetty HVK:lle virheellisiä tietoja tai jätetty antamatta sellaista oleellista tietoa, jolla on voinut olla merkitystä hankintapäätöstä tehtäessä ja siten aiheutettu vahinkoa Huoltovarmuuskeskukselle, sanoo tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Mikko Laaksonen keskusrikospoliisista.
Huoltovarmuuskeskus tilasi keväällä 2020 maskeja 10 miljoonalla eurolla ulosottoveloissa olleelta Onni Sarmasteelta sekä kauneusalan yrittäjältä Tiina Jylhältä. Jälkimmäistä oikeusasioissa edustava Kari Uoti on sanonut aiemmin, ettei Jylhä ole rikoksesta epäiltynä nyt syyteharkinnassa olevassa asiassa.
Esitutkinnan aikana on takavarikoitu varoja yhteensä reilun kolmen miljoonan euron arvosta sekä kaksi arvoautoa. Syytteiden nostamisen määräaikaa on Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä jatkettu elokuulle 2021.
Suojavälinekauppoihin liittyen on tutkittu myös epäiltyä törkeää rahanpesua sekä erillisen tutkintapyynnön perusteella törkeää kavallusta ja luottamusaseman väärinkäyttöä. Näiden osalta poliisi on arvioinut, että näytön perusteella tapaukset eivät johtaisi syytteeseen, minkä takia syyttäjä on poliisin esityksestä tehnyt päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta.
Loppukeväästä syyteharkintaan siirtyi HVK:n sisäistä toimintaa suojainhankinnoissa koskeva esitutkinta. Keskusrikospolisiin kirjaamista HVK:n suojavälinekauppoihin liittyvistä rikosilmoituksista törkeää petosta koskeva esitutkinta on viimeinen.
Lue aiheesta lisää:
Koulut alkavat tällä viikolla osassa maata. Perus- sekä toisen asteen opetus aloitetaan tänä syksynä lähtökohtaisesti lähiopetuksessa. Korkeakoulut päättävät opetuksen järjestämistavasta itse, ja korkeakoulujen mukaan lähiopetusta on tarkoitus lisätä merkittävästi.
Kysyimme verkkokyselyllä kokemuksia etäopetuksesta sekä sitä, mitä tulisi tehdä, jotta tunnit pystyttäisiin pitämään mahdollisimman turvallisesti ja arki koulussa sujuisi paremmin koronasta huolimatta. Keräsimme kommentit Google Formsin kautta, ja saimme yli tuhat vastausta. Kysely toteutettiin elokuun alussa.
Ehkä surkein vuosi ikinä. vastaaja etäopinnoista Ylen joukkoistuksessa
Moni vastaaja toi esiin etäopetuksen ongelmia ja mainitsi sen lisäävän esimerkiksi apatiaa tai keskittymisongelmia. Ongelmaksi koetaan kontaktien puute ja yksinäisyys.
Osa myös nautti etäopetusjaksosta. Sen mainittiin olevan helpompi vaihtoehto esimerkiksi perheellisille tai työssä käyville. Osa pystyy keskittymään ja saa aikaiseksi enemmän. Kokemukset ovat siis hyvin moninaisia.
Etäopiskelut ovat taivaanlahja minunlaiselle opiskelijalle ja työskentelijälle. Kun ei tarvitse aktiivisesti ajatella muiden ihmisten läsnäoloa niin työtehokkuuteni moninkertaistuu. vastaaja etäopinnoista Ylen joukkoistuksessa
Tässä jutussa kolme opiskelijaa kertoo, miten heidän mielestään lähiopetusta voitaisiin jatkaa mahdollisimman pitkälle.
Viime vuonna kauppatieteiden opiskelun aloittanut Viivi Leijon, 19, kertoo, että fuksivuonna läsnäolotunteja järjestettiin alkusyksystä neljä. Jos suhteita ei ehtinyt muodostaa kurssitovereihin nopeasti, saattoi helposti jäädä yksin, Leijon sanoo.
– Syksyn vielä sieti, kun kävin Hangossa harrastuksen takia, mutta kun se loppui, kontaktit katosivat. En uskaltanut käydä kotona, etten altistaisi perhettä. Suurimman osan aikaa olin yksin.
Nyt hän toivoo, että rokotuksia saataisiin edistettyä mahdollisimman nopeasti, jotta opinnot pystyttäisiin järjestämään mahdollisimman turvallisesti. Leijon toivoo, että rokotuksia tarjottaisiin laajasti ilman ajanvarausta ja että rokotusväliä lyhennettäisiin. Hänen oman kokemuksensa mukaan rokotuksia on ollut hankala saada, sillä puhelimet ovat ruuhkautuneet.
– Rokotukset ovat ainoa keino, miten tästä mielestäni päästään edes jotenkin normaaliin. Minulla oli vaikeaa saada rokotuksiin aikaa Turussa. Ilmoittauduin toukokuussa ja sain ajan heinäkuulle. Rokotukset ilman ajanvarausta olisi parasta nuorille.
Useat kunnat ja kaupungit ovatkin tarjonneet rokotuksia ilman ajanvarausta. Oman kaupunkisi rokotustilanteen löydät kunkin kaupungin ja kunnan nettisiviuilta.
Lakkiaisten ja tärkeiden harrastusesitysten pois jääminen on aiheuttanut katkeruutta, jonka on oppinut ajan kanssa hyväksymään, Leijon sanoo.
– Uskon, että nuortenkin pitää skarpata, mutta pitää ymmärtää, että nuoretkin haluavatkin rentoutua. Tuntuu, että kohta tulee raja vastaan, eikä enää jaksa.
Henry Komulainen, 27, kertoo, että viime vuonna arki tietokoneen ääressä puuroutui. Insinööriksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opiskeleva Komulainen sanoo, että ihmiskontaktien puute oli etäopintojen aikana kaikista vaikeinta.
Komulainen sanoo, että olo on nyt epävarma sen suhteen, jatkuuko koulu lähiopetuksessa ja millä tavoin. Hän kuitenkin toivoo, että opiskeluja jatkettaisiin esimerkiksi hybriditoteutuksena. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vuosikurssi jaettaisiin kahtia, ja puolet ryhmästä olisi lähiopetuksessa joka toisen viikon, etänä joka toisen.
– Koululla olisi vähemmän porukkaa, eivätkä kaikki altistuisi, jos niin kävisi. Meillä on hyvät tilat koululla, eikä silloin tulisi liikaa ihmisiä luokkiin, vaan turvavälit pystytään hyvin pitämään.
Komulainen muistuttaa, että toisille etäkoulu sopii paremmin kuin toisille, ja korkeakoulut voisivat kartoittaa, kuka haluaa opiskella etänä, kuka koululla.
– Viime syksynä yksi opettaja tarjosi mahdollisuutta, että luennoi verkossa, mutta saa tulla myös koululle. Teknologian kannalta sen pitäisi ainakin onnistua.
Maiju VIrtala, 18, kertoo huomanneensa jo ensimmäisten etäopiskeluviikkojen aikana, ettei hänellä ole tarpeeksi itsekuria tai henkisiä voimavaroja etäopiskeluun. Lahden yhteiskoulun lukiossa abivuoden aloittava Virtala sanoo, että hän teki kotona liian vähän töitä esimerkiksi matikan kanssa, ja se aiheutti myöhemmin vaikeuksia.
– Itsellä on sellainen tunne, että olisi pystynyt parempaan ja olisi pitänyt tehdä paremmin.
Virtala toivoo, että opiskelijoita ei siirrettäisi varotoimena etäopintoihin, vaikka hän ymmärtääkin, että osaa opiskelijoista ja henkilökunnasta tartunnan saaminen pelottaa enemmän kuin toisia.
– Päijät-Hämeessä pelättiin, että tartunnat lähtevät räjähdysmäiseen nousuun ja meidät lukiolaiset laitettiin varotoimena etään. Toivon, että sitä ei tehtäisi uudelleen.
Käsidesin, maskien ja turvavälien lisäksi myös näitä ehdotettiin:
Voit keskustella aiheesta alla.
Lue myös:
Pelaajien avauslyöntien harhautuminen on aiheuttanut vaaratilanteita Pirkkalan golfkentällä. Tilanteesta aiheutui myös onnettomuus, jossa pelaaja sai pallosta osuman päähän.
Golf Pirkkala kertoi asiasta verkkosivuillaan.
Golf Pirkkala Oy:n toimitusjohtaja Pasi Kristiansson sanoo Ylelle, että kokeneen pelaajan pallo harhautui viereiselle väylälle, jolloin se osui toista pelaajaa päähän.
Pelaaja kävi sairaalassa tutkittavana, hänelle ei tullut osumasta vammaa. Pitkän lyönnin vauhti oli osumatilanteessa Kristianssonin mukaan jo varsin hiljainen.
Osuma säikäytti kaikki. Asiaan reagoitiin heti kentällä ja muutettiin käytäntöjä.
Golfissa huudetaan fore, jos lyönti lähtee vinoon tai harhaan. Tämä opetetaan heti aloittelijoille green card -koulutuksessa.
Tässäkin tilanteessa koko peliryhmä huusi Kristianssonin mukaan heti fore.
Ilmeisesti tuulen ja kumpuilevan maaston takia huuto ei kuulunut.
– Nämä ovat tosi valitettavia. Siihen nähden kuinka paljon golfia pelataan, tällaista sattuu harvoin. Vakavat vaaratilanteet pysäyttävät pelaajia.
Ongelma on ollut Pirkkalan kentällä vierekkäisten 1- ja 3-väylien välillä. Väylien välillä luodaan tapaturman jälkeen sisäinen out-raja.
Sen tarkoituksena ja tavoitteena on ohjata pelaajia valitsemaan mailansa ja suuntaamaan avauslyöntinsä niin, että pelaajan pallo pysyisi omalla pelattavalla väylällä.
Jos lyönti harhautuu ulos, tulokseen tulee kaksi lyöntiä lisää. Se ohjaa Kristianssonin mukaan pelaajia suuntaamaan lyöntinsä paremmin. Myös kentän sääntöjä päivitettiin samalla.
Väylien välille on usein sijoitettu puita, kumpuja tai kiviryhmiä, jotka ohjaavat lyöntejä. Tämä vaatii isoja maatöitä.
Suomessa noin 150 000 ihmistä harrastaa golfia. Käyntimäärät ovat lisääntyneet korona-aikana, kun lajia on voinut harrastaa ulkona ja turvaväleillä. Pirkkalan kentällä lähtee yli 200 starttia per päivä.
Osumat ovat golfkentillä harvinaisia. Kesällä Ilta-Sanomat kertoi, kuinka Ahvenanmaalla pelaaja sai golfpallon lujaa kasvoihin ja nenä murtui.
Suomen Golfliiton toimitusjohtaja Juha Korhonen sanoo, että tämän vuoden onnettomuuslukuja ei ole vielä tiedossa. Hänen tiedossaan ei ole, että kasvavat harrastajamäärät olisivat aiheuttaneet lisää onnettomuuksia.
Kahden viime vuoden aikana on ilmoitettu yhteensä viisi tapaturmaa, jotka johtuivat pallon osumisesta ihmiseen.
Viime vuonna pelattiin 4,1 miljoonaa kierrosta, eli tähän verrattuna osumat ovat tosi harvinaisia.
– Golf on lajeja, joissa vähiten varmaan sattuu tapaturmia. Loukkaantumiset ovat tosi valitettavia.
Korhonen ei tiedä tapausta, jossa golfpallon osumasta joku olisi kuollut Suomessa.
