Lasten liikenneturvallisuus on kehittynyt viime vuosina Suomessa hyvään suuntaan, kertoo Liikenneturva. Esimerkiksi 7–12-vuotiaiden kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet ovat nykyisin erittäin harvinaisia.
Vuosina 2018–2020 keskimäärin yksi alakouluikäinen lapsi on kuollut vuosittain liikenneonnettomuudessa, kertoo Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen.
– Yksikin on liikaa tietysti, mutta tässä ikäryhmässä aletaan olla hyvin lähellä meidän tavoitettamme eli nollaa liikennekuolemaa.
Vuosittain keskimäärin 150 alakouluikäistä on loukkaantunut tieliikenteessä viimeisen kolmen vuoden aikana.
– Molemmissa pitkän ajan kehitys on positiivinen. Sekä loukkaantumiset että liikennekuolemat pikkuhiljaa laskevat, Anteroinen sanoo.
Vuonna 2011 kuoli kolme alakouluikäistä lasta tieliikenneonnettomuuksissa ja noin 250 loukkaantui. Vuosittaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria.
Liikenneturva arvioi, että hyvään kehitykseen on vaikuttanut muun muassa liikennekasvatus, jota lapsi saa päiväkodissa ja koulussa.
Poliisi ehdottaa yli- ja alikulkuja
Petrattavaa sen sijaan on Liikenneturvan mukaan esimerkiksi liikenneympäristössä.
– Alhaisemmat ajonopeudet pitäisi saada yhä useampaan kaupunkiin, sinne missä ihmiset liikkuvat, Anteroinen sanoo.
Myös poliisi korostaa nopeuksien merkitystä. Liian suuret tilannenopeudet aiheuttavat riskejä lapsille. Toinen riskitekijä on se, ettei suojatiesääntöjä noudateta.
Poliisitarkastaja Kari Onninen Poliisihallituksesta painottaa myös tarkkaavaisuutta.
– Kaikessa toiminnassa tarkkaavaisuus on se kovin juttu ja se koskee kaikkia tienkäyttäjiä.
Vaarallisimmat tilanteet syntyvät Onnisen mukaan yleensä silloin, kun autoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat liikkuvat samassa tasossa.
Turvallisuutta voitaisiinkin parantaa rakentamalla lisää ylikulkuja ja alikulkuja kevyelle liikenteelle.
– Kunnilla on hyviä suunnitelmia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Toivottavasti niiden toteuttamiseen on rahaa ja mahdollisuuksia, Onninen sanoo.
"Aikuiset katsovat kännyköitä"
Uudet ekaluokkalaiset ovat aloittamassa tällä viikolla koulutietään. Liikenneturva perää aikuisilta vastuuta lasten koulureitin turvallisuudesta.
Liikenneturva on kysynyt 1.–4.-luokkalaisilta lapsilta, miten he kokevat koulutiensä ja millaisia toivomuksia heillä on aikuisille. Opettajat kirjasivat kouluissa ylös yli 700 lapsen mielipiteet.
Ykkösasiaksi lapset nostivat turvallisen tien ylittämisen.
– Lapset kokivat, että autoilijoilla on liikaa nopeutta ja he katsovat kännyköitä ajaessaan, kertoo Liikenneturvan Anteroinen.
Poliisi aikoo valvoa liikennettä taajamissa koulujen alkaessa.
Syyttäjä vaatii Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa Loimua Oy:n operatiiviselle johtajalle ehdollista vankeutta törkeästä ympäristön turmelemisesta.
Oikeudessa käsitellään syytettä, joka liittyy Heinolassa tapahtuneeseen öljyvuotoon. Vuohkalliossa havaittiin alkuvuodesta 2018 öljypäästö, joka oli peräisin lämpökeskuksen toisesta öljysäiliöstä.
Poliisin esitutkinnan mukaan öljyä pääsi vuotamaan järveen lämpökeskuksen muutostöiden yhteydessä. Syytteen mukaan lämpökeskus oli käynnistetty 7. marraskuuta 2017, vaikka muutostyöt olivat olleet osittain kesken, eikä laitosta ollut testattu riittävästi.
Syytettynä ovat lämpölaitoksen omistava Loimua Oy ja sen operatiivinen johtaja. Syyttäjän mukaan johtaja on tuomittava 8–10 kuukauden pituiseen ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi syyttäjä vaatii Loimua Oy:lle 80 000 euron yhteisösakkoa.
Öljypäästön sattuessa lämpölaitos kuului vielä Elenia Lämmölle.
Heinolan kaupunki ja Hämeen Ely-keskus mukaan lukien jutussa on lähes 30 asianomistajaa. Käsittelylle on varattu useita päiviä. Pääkäsittely on tiistaina 10. elokuuta.
Juttua on täydennetty 10.8.2021 klo 14.30 ja klo 15.08: Lisätty tietoa rangaistusvaatimuksesta, syytteen perusteista ja asianomistajien määrästä.
Poliisin mukaan linja-auton kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.
– Siihen viittaa tutkinnassa kerätty näyttö. Sitä on useammasta suunnasta saatu vahvistettua. Tämän vuoksi häntä on syytä epäillä näistä rikoksista, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mika Paaer toteaa.
Linja-auto kulki Uudenmaankatua pitkin Hämeenkadun yli Kupittaan suuntaan. Sähköpotkulautaa kuljettanut nuori nainen ylitti Uudenmaankatua pyörätien jatketta pitkin, jolloin linja-auton kuljettaja törmäsi häneen.
Poliisi jatkaa tutkintaa vielä
Poliisi on saanut katsottavakseen kameratallenteita tilanteesta. Myös todistajia on kuultu. Poliisi jatkaa rikoksen selvittämistä. Esitutkinnan on arvioitu valmistuvan lähikuukausien aikana.
Poliisi kuulee edelleen henkilötodistajia, eikä heidän käsitykseensä tapahtumista haluta vaikuttaa.
Sähköpotkulautailija oli ylittämässä Uudenmaankatua pyörätien jatketta pitkin.Kimmo Gustafsson / Yle
Paaer ei halua avata onnettomuuteen johtaneita tapahtumia tarkemmin, mutta hän kertoo, että poliisilla on yksityiskohtainen käsitys tapahtumien kulusta, mutta sitä ei vielä tuoda julkisuuteen.
Uudenmaankatua ylittänyt sähköpotkulauta ja linja-auto ajoivat eri suuntiin. Ajoiko toinen siis punaisia päin?
– Sähköpotkulaudan kuljettajaa ei epäillä rikoksesta, kun taas linja-auton kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Siitä voi varmaan vetää johtopäätöksiä, Paaer toteaa.
Tampereen Hallituskadulla sijaitsevassa ravintolassa syttyi viime viikolla tulipalo, joka levisi viisikerroksisen rakennuksen katolle.
Ravintolan keittiössä syttynyt palo pääsi leviämään rasvahormin kautta talon vesikatolle ja rakenteisiin.
Poliisi ei epäile ainakaan tällä hetkellä asiassa tapahtuneen rikosta.
– Todennäköisesti palo on lähtenyt rasvapalosta, tutkinnanjohtaja Tommi Juvonen sanoo.
Palo sai alkunsa katutason ravintolan keittiöstä, joka tuhoutui pahoin. Myös ravintolasali kärsi savuvahinkoja.
Tutkinta on yhä kesken ja poliisi odottaa pelastuslaitoksen raporttia paikalta.
Ravintolan keittiössä syttynyt palo pääsi leviämään rasvahormin kautta talon vesikatolle ja rakenteisiin.Mikko Närhi
Pelastuslaitos arvioi tuoreeltaan, että palosta aiheutui usean sadan tuhannen euron vahingot. Rakennuksesta evakuoitiin illalla 40 henkilöä. Lisäksi viereisestä rakennuksesta evakuoitiin 14 henkilöä. Ensihoito tarkasti viisi henkilöä, mutta vakavilta vahingoilta vältyttiin.
Harjavaltaan on suunnitteilla Suomen ensimmäinen suuren mittaluokan vihreän vedyn tuotantolaitos.
Toteutuessaan laitos tuottaisi vetyä uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä 20 megawatin kapasiteetilla. Sivuvirtoina syntyisi teollisuuden tarvitsemaa happea ja lämpöenergiaa.
Suomalainen P2X Solutions on hakenut noin 50 miljoonan euron investoinnille kansallista tukea, sillä vedyn tuotanto ei ole toistaiseksi taloudellisesti kannattavaa. Tulevaisuudessa sen markkinapotentiaali on kuitenkin suuri, uskoo yhtiön toimitusjohtaja Herkko Plit.
– Tällä hetkellä vetyä käytetään Suomessa ensisijaisesti prosessiteollisuudessa, mutta se tulee vielä mullistamaan koko yhteiskuntaa ja varsinkin energiasektoria. Komissio julkaisi juuri Fit for 55 -ilmastopaketin, joka edesauttaa vedyn käytön lisääntymistä muun muassa niin, että 150 kilometrin välein pitää olla vetytankkausasemia.
Plit huomauttaa, että vety on hyvä vaihtoehto polttoaineeksi erityisesti raskaalle liikenteelle, jota on vaikea sähköistää. Myös laivapuolella on vedyn käytössä suurta potentiaalia.
– On arvioitu, että vihreän vedyn ympärillä on vuoteen 2050 mennessä globaalisti kymmenen tuhannen miljardin markkinat, Plit toteaa.
Suomessa kasvupotentiaalia
P2X Solutions on jo selvittänyt laajenemismahdollisuuksia. Vihreän vedyn tuotantolaitoksille löytyy useita sopivia kohteita Suomesta. Harjavalta valikoitui joukosta ensimmäiseksi muun muassa suurteollisuuspuiston ja yhteistyömahdollisuuksien siivittämänä.
– Olemme käyneet kaupungin kanssa hyviä keskusteluja. On tärkeää, että sijoituspaikassa on yhteiskunnallista yhteistyötä ja tukea. Suurteollisuuspuistossa on myös suurta vedyn ja sivutuotteiden käyttöä, joten kiertotalousnäkökulmakin korostuu siellä, Herkko Plit kertoo.
Plit uskoo, että tulevaisuudessa kysyntä kasvaa niin voimakkaasti, että Harjavallan tuotantokapasiteettia tullaan vielä lisäämään ja uusia tuotantolaitoksia nousee myös muihin kaupunkeihin.
– Suomessa voidaan tuottaa halpaa tuulivoimaa, joka pystytään muuttamaan vedyksi ja jopa viemään esimerkiksi Saksaan, jossa tulee olemaan huutava pula vedystä. Vety tarjoaa hyviä vientimahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle ja teknologialle.
P2X Solutions ei suinkaan ole ainoa yritys, joka uskoo vedyn mahdollisuuksiin. Se on kuitenkin Herkko Plitin mukaan ensimmäinen, joka on näin pitkällä suunnitelmissaan.
– Suunnittelu vie aikansa ja tietyt prosessit pitää käydä läpi. Vedyn tuotantolaitokset eivät ole toistaiseksi kannattavia ilman tukia, joten uskon, että lähtökohtaisesti tiedossani olisi, jos joku muu olisi tällaista näin isossa mittaluokassa tekemässä.
Yhtiö odottaa saavansa tukipäätöksen syksyllä. Sen jälkeen se on valmis tekemään oman investointipäätöksensä vielä tämän vuoden aikana. Uusi tuotantolaitos valmistuisi Harjavallan suurteollisuuspuistoon vuonna 2024.
Kokkolalainen kasvuyritys Innomost on saanut kerättyä 5 miljoonan euron rahoituksen kehittämiensä raaka-aineiden jatkotyöstämiseen.
Suurin sijoittaja on Metsä Groupiin kuuluva Metsä Spring. Metsäteollisuuden mukaantulo varmistaa myös raaka-aineen saantia. Muu rahoitus koostuu Business Finlandin T&K-lainasta ja Keski-Suomen ely-keskuksen tuesta.
Innomost jalostaa koivun kuoresta hiilijauhetta, kuorijauhetta, betuliinia, suberiinia ja atsealiinihappoa. Niillä voi korvata fossiiliperäisiä ainesosia, kuten muovia ja palmuöljyä hiusten, ihon ja vartalonhoitotuotteissa.
Yhtiön nykyisten asiakkaiden myötä näitä aineita sisältäviä tuotteita on jo markkinoilla niin Suomessa kuin muutamassa muussakin Euroopan maassa.
– Kysyntä on sen verran kova, että siihen vastataan laajentamalla kapasiteettia, sanoo toimitusjohtaja Sami Selkälä.
Innomost rakentaa ilmeisesti Kokkolan suurteollisuusalueelle vuonna 2022 pilottilaitoksen, jonka tuotanto on noin 20 tonnia vuodessa. Samalla yhtiö testaa prosessin toimivuutta tuotannon laajentamista varten.
Pilottivaiheessa työntekijöitä tarvitaan parikymmentä, seuraavassa eli demonstraatiovaiheessa 50–60 ja teolliseen mittakaavaan päästäessä jopa 200–300.
Kokkolan Innogatessa toistaiseksi toimivasta Innomostista tuli osakeyhtiö vuonna 2016. Sen perustajajäsenet ovat Maria Svinhufvud ja Sami Selkälä. Selkälällä on kemian koulutus ja kokemus, Svinhufvud taas tuntee kosmetiikka-alan.Innomost
Korvaavan tuotannonkin oltava isoa
Teolliseen tuotantoon Innomost pyrkii kymmenen vuoden sisällä. Yhtiö uskoo markkinaa riittävän, sillä kosmetiikan lisäksi samat raaka-aineet soveltuvat esimerkiksi lääke-, kemian- ja tekstiiliteollisuuteen.
Toisaalta pelkästään kosmetiikan valmistajia on maailmanlaajuisesti joidenkin arvioiden mukaan yli 10 000.
– Käyttöä löytyy niin paljon kuin kuorta on saatavilla. Jos lähdetään korvaamaan isoa volyymia, korvaavankin on oltava isovolyymistä toimintaa. Siihen me pyrimme, sanoo Selkälä.
Pyrkimys vähentää muovin käyttöä on suosittua, mutta juuri tällä saralla kilpailua on Suomessa Selkälän mukaan yllättävänkin vähän. Kehittely vaatii osaamista ja tarvittava volyymi pääomaa ja osaamista. Innomost haluaa myös rakentaa ratkaisuja, jotka ovat kestäviä pitkällä tähtäimellä.
– Pelkkä uusiutuvuus ei ole se juttu, vaan se että voi selkä suorana sanoa, ettemme ole samalla viemässä kenenkään ruokaa emmekä aiheuta haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Kyseessä on raaka-aineen lähde, joka on jo saatavilla ja käytettävissä, sanoo Selkälä.
Oopperajuhlien peruuntumisen pelättiin koituvan kohtalokkaaksi Savonlinnan matkailuyrityksille, mutta toisin kävi. Matkailijamäärät ampaisivat toista kesää peräkkäin hurjaan kasvuun.
– Majoitusvuorokausissa kasvu oli kolmannes, vaikka jo edelliskesä oli ihan huippu yli 50 prosentin kasvulla ja sitä pidettiin vuosikymmenten kesänä, Savonlinnan Seudun Matkailun toimitusjohtaja Jaana Komi kertoo.
Tähänastinen huippukesä ennen koronaa oli 2019. Senkin luvut ylittyvät kirkkaasti.
Laivuri Janne Leinonen on tyytyväinen kuluvaan matkailukesään.Petri Vironen / Yle
Oopperajuhlien siivellä Savonlinna on hyötynyt roimasti yrityksistä, jotka ovat kestinneet asiakkaitaan avokätisesti oopperaesitysten yhteydessä.
– Me emme ole aivan päässeet koronaa edeltävään tulokseen, sillä meitä yritykset käyttävät oopperan yhteydessä perinteisesti paljon, laivuri Janne Leinonen sanoo.
Matkustajamäärät Leinosen Vip Cruisers Oy:n laivoilla kasvoivat silti 40 prosenttia. Osa kasvusta selittyy tosin uudella aluksella.
Ostovoimainen väki on paikannut oopperan puuttumista
Jaana Komin mukaan päättyvän kesän ominaispiirre on se, että lapsiperheiden lisäksi liikenteessä on ollut paljon pariskuntia.
– He ovat ostovoimaista väkeä, mikä on näkynyt kauppaliikkeiden myynneissä.
Ostovoimaiset asiakkaat ovat paikanneet peruuntuneen oopperan risteilyaluksille nakertamaa aukkoa.
– Meillä on ollut lapsiperheitä, jotka ovat valmiita maksamaan yli kymmenen tuhatta euroa muutaman päivän yksityisristeilystä, Janne Leinonen kuvaa.
Kunnat voivat alkaa tällä viikolla rokottaa kaikkia 12–15-vuotiaita nuoria. Aiemmin rokotetta tarjottiin vain niille tämän ikäisille, jotka kuuluivat vakavan koronavirustaudin riskiryhmään.
Vielä ei ole tietoa, kuinka moni nuori aikoo ottaa koronarokotteen. Suomalaiset ovat kuitenkin yleensä ottaneet koronarokotteita moneen maahan verrattuna hyvin.
Osviittaa saa esimerkiksi siitä, että 16–19-vuotiaista jo 62 prosenttia on saanut ensimmäisen koronarokoteannoksensa. Myös vanhemmilta kysytyt mielipiteet ennakoivat sitä, että suuri osa ottaisi rokotteen.
Terveyden ja hyvinvointilaitoksen asiantuntijalääkäri Anna Scherleitner sanoo, ettei alle 18-vuotiaiden rokotushalukkuutta ole kysytty. Nuorten vanhemmista suuri osa kannattaa kuitenkin rokottamista.
– Kysyttäessä noin kaksi kolmesta vanhemmasta sanoi, että jos heidän lapselleen rokotetta suositeltaisiin, he antaisivat rokotusluvan. Huoli vakavasta sairastumisesta vaikuttaa rokotusmyönteisyyteen.
Scherleitner arvioi, että virheellinen informaatio voi vaikuttaa joidenkin nuorten päätökseen ottaa rokote.
– Valitettavasti melko paljon disinformaatiota on liikkeellä etenkin sosiaalisen median kanavilla ja internetissä.
Haittavaikutukset mietityttävät
Saman ovat huomanneet Kangasalan Pikkolan koulun tuoreet kasiluokkalaiset Aino Aarnio, Iiris Ijäs ja Simo Yli-Äyhö.
Rokotteista on keskusteltu nuorten mukaan sekä perheen että kaverien kanssa. Kiivainta keskustelu on ollut somessa.
– Aika ääripäitä on ollut. Toiset ovat ottamassa rokotteen ja toiset pelkäävät haittavaikutuksia ja muita juttuja. Enemmän on tullut vastaan niitä, jotka aikoo ottaa rokotteen, Iiris Ijäs sanoo.
Simo Yli-Äyhö, Iiris Ijäs (keskellä) ja Aino Aarnio aikovat ottaa koronarokotteet. Marjut Suomi / Yle
Hänen mukaansa rokotuksista on ollut puhetta etenkin Snapchatissa.
– Yleisemmin kaikki haluaa ottaa rokotteen, mutta osa luulee, että rokotteesta tulee massiivisia haittavaikutuksia, Yli-Äyhö sanoo.
Nuoret ovat itse hakeneet tietoa uutisista, kunnan ja THL:n sivuilta.
– Uskon enemmän uutisiin kuin yksittäisen somevaikuttajan antamiin tietoihin, Aino Aarnio sanoo.
Myös muut nuoret pitävät osan somevaikuttajista tietoja epämääräisinä.
Turvallisuudesta kysytään paljon
THL:n asiantuntijalääkärin mukaan kysymyksiä on herättänyt muun muassa se, onko koronarokotteita tutkittu tarpeeksi ja ovatko ne turvallisia.
Nuoret mainitsevat THL:n sivut luotettavana tiedonlähteenä. Marjut Suomi / Yle
– Koronavirusrokotteitahan arvioidaan samoilla laatu-, turvallisuus- ja tehokkuuskriteereillä kuin muitakin lääkkeitä. Vaikka koronarokotteiden tutkimusta ja myyntilupaprosessia on nopeutettu, koronarokotteet ovat käyneet läpi samat tutkimusvaiheet kuin muutkin rokotteet. Koronarokotteita on annettu maailmalla jo niin paljon, että niiden turvallisuudesta on jo paljon tietoa, Anna Scherleitner sanoo.
Hän muistuttaa, että on tärkeää ottaa molemmat kaksi rokoteannosta, jotta saa suojan myös deltavarianttia vastaan.
Aikoja jo varattu
Iiris Ijäksen rokotusaika on jo varattu samoin kuin Simo Yli-Äyhön. Myös Aino Aarnio kallistuu rokottamisen puolelle.
– Kyllä mää sen varmaan aion ottaa. Jotain pelkoakin on, mutta silti aion ottaa.
Nuoria pelottaa sekä itse koronavirus että karanteeni. Uintia neljä kertaa viikossa harrastava Simo Yli-Äyhö pelkää molempia yhtä paljon.
Jo pitkä etäopetus näytti, ettei ole kivaa istua sisällä ja olla näkemättä kavereita. Yli-Äyhö muistaa myös,miltä tuntui olla kotona pelkän tavallisen flunssan takia.
Kaikki kolme kasiluokkalaista pitävät lähiopetusta parempana kuin etäopetusta. He kaipaavat kavereita ja pystyvät keskittymään paremmin opetukseen koulussa.
Nuoret pitävät koulua turvallisena paikkona.
– Käsidesipulloja on joka paikassa ja maskeja on monilla naamalla, Ijäs sanoo.
Pikkolan koulun rehtori Marianne Liimatainen sanoo, että rokotukset voidaan järjestää koulun tiloissa. Marjut Suomi / Yle
Moni asia vielä auki
Kunnat vastaavat koronarokotuksista ja päättävät, miten nuorten rokotukset järjestetään. Rokotuksia voidaan järjestää kouluterveydenhuollossa tai koronarokotuspisteissä, joissa muutakin väestöä rokotetaan.
Monissa kunnissa tarkempia ohjeita vielä odotetaan.
Pikkolan koulun rehtori Marianne Liimatainen sanoo, että vielä on epäselvää, missä ja kuka rokotteet antaa. Koulu saa pian ohjeet.
– Koulun tiloissa on mahdollista rokottaa. Pystymme järjestämään varmasti nopeasti liikuntahalliin turvaväleillä monta linjastoa rokotuksiin.
Noin 10 prosenttia 12–15-vuotiaista on jo saanut rokotuksen koronavirusta vastaan, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek.
Lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat 12–15-vuotiaat saivat rokotteita jo kesän aikana. Tällä viikolla aloitettiin myös muiden kuin riskiryhmään kuuluvien 12–15-vuotiaiden rokotukset.
Nohynek toivoo, että lasten ja nuorten rokotuskattavuus saadaan korkeaksi syksyn aikana.
– Kun kysyimme keväällä vanhemmilta, antaisivatko he rokotusluvan lapselleen, kaksi kolmesta sanoi, että kyllä antaisivat. Jos lapset ovat samaa mieltä kuin vanhemmat, niin toivon, että olemme hyvinkin korkeissa prosenteissa syksyä kohti mentäessä.
"Keino pitää lapset kiinni normaalissa elämässä"
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.Mårten Lampén / Yle
Nohynek toivoo, että mahdollisimman moni nuori ottaa rokotteen itsensä ja lähipiirinsä suojaamiseksi. Myös lapset voivat saada vakavan taudin tai kärsiä koronan pitkäaikaisista vaikutuksista.
Nohynekin mukaan 0,3 prosenttia kaikista nuorilla todetuista koronatartunnoista on vaatinut sairaalahoitoa ja viisi lasta on ollut tehohoidossa koronaviruksen aiheuttaman taudin takia.
Nohynekin mukaan monet vanhemmat ovat myös huolissaan lasten sairastumisesta, mikä estää pääsyn kouluun ja harrastuksiin.
– Tämä on keino pitää lapset kiinni normaalissa elämässä. Rokotteet ovat erittäin tehokkaita ja riittävän turvallisia, Nohynek sanoo.
Alle 12-vuotiaat riskiryhmään kuuluvat lapset eivät voi saada rokotetta ennen kuin rokotteille on myönnetty myyntilupa. Nohynek arvioi, että rokotteiden pitäisi saada myyntiluvat tämän vuoden puolella, jos kaikki menee hyvin.
Nohynek: Kolmas rokote ei vielä ajankohtainen
Monissa maissa käydään keskustelua kolmannen rokoteannoksen antamisesta. Nohynekin mukaan tämä ei ole vielä ajankohtaista, koska rokotteiden teho on osoittautunut hyväksi.
Pfizer–Biontechin mukaan rokotteen suojateho on 84 prosenttia kuuden kuukauden jälkeen toisesta annoksesta. Modernan mukaan rokotteen teho on kuuden kuukauden kuluttua jopa 93 prosenttia.
– Näiden tietojen valossa ei ole mikään kiire lähteä antamaan kolmatta annosta, mutta toki meidän on kerättävä näyttöä ja kysyttävä, onko meillä sellaisia ihmisryhmiä, jotka tarvitsevat tehosteen syksyn mittaan.
Sosialidemokraattien luottamuspaikkavalinnat ovat herättäneet erimielisyyttä Kouvolassa.
Kouvolan Sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö päätti luottamushenkilövalinnoista kunnallisiin toimielimiin, kuten kaupunginhallitukseen, heinäkuun lopussa. Järjestö tiedotti, että valinnat tehtiin yksimielisesti.
Joukko kouvolalaisdemareita on kuitenkin eri mieltä kunnallisjärjestön kokouksen kulusta. Heidän mielestään luottamuspaikoille valittavista henkilöistä ei tehty yksimielistä päätöstä, eikä kuntavaalien äänestystulos valinnoissa näy.
– Me sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön edustajina ja Pohjois-Kymen demarit ry:n jäseninä haluamme osaltamme tarkentaa 31. heinäkuuta pidetyn kokouksen kulkua, koska kunnallisjärjestön antama tiedote Kouvolan Sanomille ei mielestämme vastannut kokouksen sisältöä. Emme tunnista sitä, että kokous olisi ollut yksimielinen, kirjoituksessa sanotaan.
Eniten eripuraa puolueessa on herättänyt Kouvolan kaupunginhallituksen jäsenten valinta.
Sosialidemokraateilla on hallituksessa kolme paikkaa. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin Jukka Nyberg, Kirsi Kekki sekä Henna Hovi ja Manu Huuhilo siten, että Hovi on jäsen valtuustokauden ensimmäiset kaksi vuotta, jonka jälkeen hänen tilalleen tulee Huuhilo.
Rotaatiomallilla kaupunginhallitukseen valittiin siis kahdeksi vuodeksi kaksi naista ja yksi mies, ja päinvastoin vuosiksi 2023–2024.
Yleisönosastolle kirjoittaneiden sosialidemokraattien mielestä vaalien äänestystulosta ei valinnassa kunnioitettu.
– Esityksemme oli, että kuntavaalien äänestystulosta kunnioitettaisiin jakamalla paikat koko kauden ajaksi suhteessa kaksi naista, yksi mies.
Kuntavaaleissa Kouvolassa naiset hallitsivat muutoinkin sosialidemokraattien eniten ääniä saaneiden listaa. Eniten ääniä saaneista kuusi on naisia. Werningin jäljessä listalle nousivat järjestyksessä Satu Taiveaho, Henna Hovi, Sanna Tähtinen, Sari Melkko ja Marjo Lakka. Heistä Hovi ja Melkko ovat yleisönosastokirjoituksen allekirjoittaneiden joukossa.
Kaupunginhallitukseen valitut miehet Nyberg, Kekki ja Huuhilo saivat kahdeksanneksi, yhdeksänneksi ja kymmenenneksi eniten ääniä puolueen sisällä.
"Koen, että täytin asetetut määreet"
Toiseksi eniten ääniä SDP:n riveistä sai valtakunnan politiikassa vuosia vaikuttanut Satu Taiveaho, joka oli nyt ensimmäistä kertaa ehdolla Kouvolassa. Hän sai 1087 ääntä. Se on myös neljänneksi eniten, kun otetaan huomioon Kouvolan kaikkien puolueiden ehdokkaat.
Hän olisi halunnut paikan kaupunginhallitukseen, mutta kun paikkaa ei puolueen sisäisissä neuvotteluissa irronnut, hän jäi rivijäseneksi.
– En ole ennen tällaiseen törmännyt, että vaalitulosta ei kunnioiteta siten, kuin tässä tilanteessa näyttää nyt käyvän. Olen ajatellut, että paikat pyritään jakamaan oikeudenmukaisesti, demokratiaa kunnioittaen. Totta kai on muitakin tekijöitä, kuten kokemus. Koen itse että täytin kaikki asetetut määreet siinä määrin, että se (paikka kaupunginhallituksessa) ilman muuta itselleni kuuluisi. Koen, että aika moni muu ajatteli samoin, Taiveaho sanoo.
Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jukka Nyberg kommentoi Ylelle, että keskustelua jatketaan yhä ja kaikki on vielä mahdollista. Hän ei kuitenkaan vastaa suoraan kysymykseen siitä, avataanko luottamuspaikkajako vielä uudelleen.
Hän kieltää, että painetta valintojen uudelleen käsittelyyn olisi syntynyt puolueen sisältä.
Kunnallisjärjestön asia
Puolueen Kaakkois-Suomen piirijärjestö ei puutu Kouvolan sisäiseen kiistaan.
– Kokonaisuus on otettava huomioon. Toki äänimäärä on yksi kriteeri, mutta myös henkilön oma sitoutuneisuus, motivaatio ja se, miten aktiivisesti toimii paikallisessa järjestötyössä. Painotukset saattavat myös vaihdella, Kaakkois-Suomen Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Mikko Hokkanen sanoo.
Hokkanen painottaa, että kunnallisjärjestö on luottamuspaikkavalinnoissa ylin päättävä elin, vaikka piirihallitus valinnat vahvistaakin.
– Totta kai toivon, että asiat sovitaan hyvässä yhteishengessä ja rakentavasti. Tämä on neuvo kaikessa poliittisessa työssä, Hokkanen sanoo.
Hokkasen mukaan esimerkiksi Etelä-Karjalassa kuntien luottamuspaikkaneuvottelut on jo saatu maaliin varsin sopuisasti. Etelä-Savon puolella käydään vielä neuvotteluja.
– Valinnat ovat iso palapeli. Niissä joudutaan tekemään kompromisseja ja välillä voi tulla pettymyksiäkin. Uskon, että tässäkin (Kouvolan tapauksessa) päästään lopputulokseen.
Vaasan moottorilaboratoriossa on kesällä 2021 sekoitettu ammoniakkia fossiiliseen polttoaineeseen sekä ajettu puhtaalla vedyllä. Testaamisella on seurattu, miten normaalit kaksoispolttoaine- ja kipinäsytytteiset moottorit toimivat näillä uusilla vähempihiilisillä polttoaineseoksilla.
Wärtsilä kehittää uudenlaista moottorityyppiä, joka hyödyntää jatkossa hiilidioksidipäästöttömiä polttoaineita.
Oman haasteensa on tuonut se, että ammoniakki on vaikeammin syttyvä kuin fossiilinen polttoaine. Testimoottoreihin on tarvittu kuitenkin vain vähäisiä muutoksia.
Wärtsilän polttoainetutkimusyksikön johtaja Mikael Wideskog on innoissaan. Tulokset näyttävät lupaavilta. Wideskogin mukaan suorastaan roimalta harppaukselta.
Seoksella, jossa on 70 prosenttia ammoniakkia ja loput fossiilista polttoainetta, pystytään jo ajamaan sillä tehoalueella, mikä laivoilla on käytössä.
– Saavutimme myös jo yli 50 prosenttia vähemmän kasvihuonepäästöjä. Se ylittää kirkkaasti merenkulkujärjestö IMO:n [International Maritime Organization] lähiajan tavoitteen eli 40 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2030 mennessä, Wideskog iloitsee.
Se ei kuitenkaan riitä.
YK:n alaisen IMO:n tavoite on vuoteen 2050 hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 70 prosentilla. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan silloin pitäisi myös olla saavutettuna maapallon lämpenemisen rajaaminen reilusti alle kahden asteen. EU on sitoutunut pyrkimään alle 1,5 asteeseen.
Ammoniakki on huoneenlämmössä nestemäisessä muodossa, jos kaasupuollossa on vähän ylipainetta. Se on tavallaan yhtä helppo säilyttää kuin grillauskaasupullo Polttoainetutkimusyksikön johtaja Mikael Wideskog, Wärtsilä
Wärtsilä arvelee saavansa ammoniakkiseoksella toimivan moottorin marineasiakkaille valmiiksi jo tänä vuonna. Puhdasta vetyä käyttävä moottori- ja voimalaitoskonsepti valmistunee energiamarkkinoille vuoteen 2025 mennessä.
Kesällä 2021 Vaasan moottorilaboratoriossa tehdyt vetytestaukset onnistuivat myös toivotulla tavalla.
– Kyllähän tässä eri puolella maailmaa terve kisa on, kuka ehtii ensin ja millä tuloksilla, Wideskog toteaa.
Meriliikenne käyttää polttoaineinaan nyt meridieseliä, raskasta polttoöljyä ja nesteytettyä maakaasua.
Maakaasu tuottaa poltettaessa pienemmät hiilidioksidipäästöt kuin vastaavat öljytuotteet, mutta ammoniakin ja vedyn käytön hiilidoksidipäästöt puolestaan ovat nolla, koska kumpikaan ei sisällä hiiltä.
Koko prosessin on kestettävä tarkastelu
Ammoniakki on yksi maailman käytetyimmistä kemikaaleista. Sitä tarvitaan erityisesti lannoiteteollisuuden tarpeisiin.
Ammoniakkia saadaan yhdistämällä vetyä ja typpeä. Yleisimmin valmistus tapahtuu Harber–Bosch -menetelmällä. Typpikaasu ja vetykaasu yhdistetään ammoniakkireaktoriin, joka sisältää reaktiota nopeuttavan katalyytin, esimerkiksi rautaoksidia.
Vety tehdään tällä hetkellä yleisimmin maakaasusta höyryreformoinilla. Siinä vedyn ja hiilen väliset kemialliset sidokset pilkotaan rikki, ja hiili hapetetaan hiilidioksidiksi. Typpeä puolestaan tehdään ilmasta tislaamalla.
Wärtsilän moottorilaboratoriotiimi tekee Vaasassa testejä vety- ja ammoniakkipolttoaineilla.Wärtsilä Oy
Täysin hiilineutraali polttoaine tarkoittaa, että koko valmistusprosessin on kestettävä tarkastelu ja oltava hiilidioksidipäästötön alusta loppuun saakka.
Silloin myös vedyn on oltava puhtaasti tehty, että se vähentäisi kasvihuonepäästöjä. Maakaasun sijaan katse kääntyy veteen, johon suurin osa maailman vedystä on sitoutunut. Siitä se saadaan ertoteltua sähkövirralla.
Ammoniakkia voidaan valmistaa myös elektrolyysiprosessilla.
Se tapahtuu noin 100 – 500 celsiusasteen lämpötilassa kaksikammioisessa reaktiossa. Kammioita yhdistää puolijohtava kalvo, johon johdetaan jännite.
Vetyprotonit siirtyvät kalvoa pitkin vetykammiosta typpikammioon reagoimaan typen kanssa. Vetykammion puoleinen kalvon osa toimii anodina ja vetykaasu muuntuu vetyprotoneiksi ja elektroneiksi. Toinen puoli kalvosta on katodi, joka yhdistää protonit typpiatomeihin. Tuloksena on ammoniakkia.
– Menetelmässä tarvitaan sähköä ja hiilivapaissa sähköpolttoaineessa nimenmaan uusiutuvaa eli tuuli- tai aurinkosähköä, Wideskog painottaa.
60 000 – 90 000 aluksen kauppalaivaston tarviseman sähköpolttoaineen kohdalla se tarkoittaisi hänen mukaansa pinta-alaltaan Belgian kokoisen aurinkopaneelipuiston tuottamaa sähkömäärää.
Kallilit ja suuret varastointitankit
Wärtsilä kehittää moottoreiden lisäksi myös ammoniakin ja vedyn varastointi- ja jakelujärjestelmiä. Kokemusta on jo lastinkäsittelyjärjestelmien suunnittelemisesta nestekaasuja kuljettaville aluksille.
Jos ammoniakista ja vedystä tulee tulevaisuudessa merenkulun pääasiallisia polttoaineita, niitä pitäisi olla tankattavissa suurissa satamissa ja laivojen omissa varastotankeissa.
Vety pitää nesteyttää, jos se halutaan mahdollisimman energiatiheäksi. Se tarkoittaa varastoinnissa -253 celsiusasteen lämpötilaa.
– Tankit ovat kalliita, koska ne tarvitsevat paksun lämpöeristeen ympärilleen. Laivapuolella on haaste, mihin ison tankin saa sijoitettua, vai onko sitten monta pientä tankkia, Wideskog miettii.
Vedyn ja ammoniakin lämpöarvot ovat myös matalampia kuin fossiilisten polttoiaineiden. Senkin takia tarvitaan suurempia polttoainetankkeja tai tihentynyttä tankkausväliä satamissa.
Euroopassa on jo pohdittu, voisiko vetyä säilöä kallioperäisiin luoliin tai vanhoihin suolakaivoksiin.
Kuluttajien painostuksellakin on merkitystä. Voi syntyä erilaisia liikkeitä tyyliin en osta lenkkareita, jotka on kuljetettu fossiilisilla polttoaineella Mikael Wideskog
Ammoniakki on helpompi tapaus, vaikka se onkin erittäin myrkyllistä ihmiselle suurina pitoisuuksina. Mikael Wideskog vertaa ammoniakkia grillauksessa käytettävään nestekaasuun.
– Ammoniakki on huoneenlämmössä nestemäisessä muodossa, jos kaasupuollossa on vähän ylipainetta. Se on tavallaan yhtä helppo säilyttää kuin grillauskaasupullo.
Seuraavaksi Vaasan laboratoriossa on tarkoitus edelleen lisätä vedyn määrää ja ammoniakin sekoitusprosentteja ja tehdä tarvittavia säätöjä testimoottoreihin.
– Sekä me että luokituslaitokset, jotka antavat lopullisen luvan uusille polttoaineille, olemme oppineet koeajoista paljon. Esimerkiksi mitä turvatekijöitä ja varoetäisyyksiä pitää ottaa huomioon, kertoo Wideskog.
Tekniikka ja taito on olemassa, mutta tulevaisuuden hiilidioksidipäästövapaat polttoaineet ovat 2-3 kertaa kalliimpia kuin fossiiliset polttoaineet.
Wideskog ehdottaa porkkanoiksi verotusta tai investointitukia.
– Kuluttajien painostuksellakin on merkitystä. Voi syntyä erilaisia liikkeitä tyyliin en osta lenkkareita, jotka on kuljetettu fossiilisilla polttoaineella, hän miettii.
Ammoniakki ja vety hypetykseen mahtuu myös soraääniä. Esimerkiksi parikymmentä vuotta vetyalaa seurannut VTT:n johtava tutkija Jari Ihonen on Ylen haastattelussa toppuutellut vedyn kohdalla yltiöoptimistisuutta.
Monessa kaupungissa aloitetaan tällä viikolla 12–15-vuotiaiden koronarokotukset. Samaan aikaan nuorten suosimiin sosiaalisen median kanaviin, muun muassa Instagramiin, on ilmestynyt kyseisen ikäluokan koronarokotteita vastustavaa viestiä.
Useampi taho on jakanut omilla sivuillaan lähinnä Pelastetaan lapset -nimisen nettisivuston rokotteita vastustavia väitteitä.
Pelastetaan lapset -ryhmä kertoo sivustollaan muun muassa haluavansa estää lasten ja nuorten koronarokotukset ja perustelee tätä esimerkiksi sillä, että rokotuksista olisi tehty ennätysmäisesti vakavia haittailmoituksia.
Pelastetaan lapset -sivuston nimi on helppo sekoittaa tunnettuun kansainväliseen Pelastakaa Lapset -järjestöön. Järjestö pitää tilannetta erittäin valitettavana ja korostaa, ettei se ole mukana rokotevastaisessa kampanjoinnissa.
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll pitää rokoteväitteitä levittävää Pelastetaan lapset -ryhmää lähtökohtaisesti epäilyttävänä ja nimen valintaa huonona. Limnéll seuraa työkseen muun muassa kansainvälistä keskustelua disinformaatiosta, eli niin sanotusta väärästä tiedosta, ja miettii, mitä Suomessa voidaan siitä oppia.
– Tämä hämmennystä herättävä nimi on minusta kyllä tarkoituksella tehty. Pidän sitä kovin ikävänä, Limnéll sanoo.
Kampanjan tiedot harhaanjohtavia
Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sanoo, että Pelastetaan lapset -ryhmän väittämät ovat joko tahallisesti tai tahattomasti virheellisiä ja harhaanjohtavia.
– Tarkoitushakuisesti halutaan nähdä lasten ja nuorten rokottaminen huonona.
Hänen mukaansa ryhmän sivustolla oikeastaan kaikki tieto on harhaanjohtavaa. Sivustolla muun muassa väitetään, että Maailman terveysjärjestö WHO ei suosittelisi rokottamista 12–15-vuotiaille.
– Sehän ei pidä paikkaansa. WHO on linjannut, että rokotetta voidaan käyttää 12 vuodesta ylöspäin. Jo aiemmin WHO linjasi, että 12–15-vuotiaiden riskiryhmien rokottaminen on ok.
Rämetin mukaan vääristäviä tulkintoja esitetään muun muassa suhteellisesta ja absoluuttisesta rokotesuojasta ja rokotteiden myyntiluvista.
– Ensin tulee aina ehdollinen myyntilupa. Se on ihan normaali myyntireitti. Ja rokotesuojan kohdalla tutkimusten lukuja tulkitaan tahallisesti siten, että rokotteen merkitys vaikuttaa mahdollisimman pienelle, Rämet sanoo.
Rokotevastainen kampanja lukee Rämetin mukaan tahallisesti väärin myös koronarokotusten haittavaikutusilmoituksia. Pelastetaan lapset kertoo, että koronarokotteista on tullut paljon haittavaikutusilmoituksia. Rämetin mukaan ilmoitusten suuri määrä ei ole oleellisinta.
– Haittavaikusilmoitusten määrä ei kerro haitallisuudesta, vaan tärkeämpää on seurata, minkätyyppisiä ilmoituksia sieltä tulee, Rämet sanoo.
Rämetin mukaan internetissä täytyy aina muistaa, kuka viestiä haluaa välittää. Rokotekriittisten toiminta näyttää Rämetin mukaan hyvin organisoidulta, mutta itse organisoijat ja motiivit ovat epäselvät. Rämet pohtii, että rokotevastaisen kampanjan hyötyjät jäävät lopulta epäselviksi.
– Kenen tahon intressi on, että Suomessa olisi mahdollisimman huono rokotekattavuus ja epidemiasta toipuminen mahdollisimman hankalaa? Rämet pohtii.
Ryhmä verhoutuu sähköpostin taakse
Pelastetaan lapset -ryhmä kertoo nettisivuillaan, että kampanjan hyväntekeväisyysjärjestön nimeä muistuttava nimi on tahattomasti valittu, eikä tarkoitus ole ollut loukata Pelastakaa Lapset ry:tä.
Yle yritti saada haastattelun Pelastetaan lapset -sivuston ylläpitäjiltä, mutta he kertoivat, että he vastaavat vain ryhmänä sähköpostin välityksellä.
Ryhmän sivustolla ei ole myöskään yhtään puhelinnumeroa eikä siellä kerrota, kuka on vastuussa mistäkin.
Sivuston sähköpostiosoitteesta nimetön, lääkäriksi itsensä esittelevä ihminen vastasi Ylelle: "Syynä tähän varovaiseen ryhmätyöskentelyyn ja sähköpostin suosimiseen on mm. ettei kukaan meistä joutuisi vihapuhekampanjoinnin kohteeksi, ja myös se, että pystymme ryhmänä pohtimaan vastauksemme tieteellisesti hiottuun kuntoon ja niin että kaikki voivat seisoa niiden takana."
Sivustolla kuitenkin annetaan ymmärtää, että sen taustalla on lääkäreitä. Yle on tarkistanut kaikkien sivustolla mainittujen terveydenhuollon henkilöiden taustat terveydenhoitohenkilökunnan julkisesta Julki Terhikki -rekisteristä.
Kahden lääkärin ammatinharjoittamisoikeutta on rajattu. Aivan kaikkien koulutusta ei pystytty täysin varmentamaan, koska rekisteristä löytyy myös samannimisiä henkilöitä.
"Sivustolla selvästi haetaan uskottavuutta"
Kyberturvallisuuden työelämäprofessori Limnéll Aalto-yliopistosta sanoo, että sivustolla selvästi halutaan vaikuttaa ihmisten ajatuksiin.
– On annettu tutulta kuulostava nimi ja esitellään lääkintäalan asiantuntijoita titteleineen.
Limnéllin mukaan herättää epäilyksiä, kun sivustolla ei ole minkäänlaisia yhteystietoja ja niitä tarkoituksellisesti piilotellaan.
– Kun tällä internetsivustolla on kyseenalainen nimi, jolla on selvästi haluttu hämmentää, eikä ole kunnollisia yhteystietoja, niin kyllä se kertoo siitä, että kaikki ei ole kunnossa.
– Sinällään on hyvä, että rokoteasiasta keskustellaan ja tuodaan keskusteluun erilaisia näkökulmia. Mutta silloin pitää muistaa vastuullisuus, eli pyrkimys totuuteen ja oikean tiedon jakamiseen. Pitää pystyä olemaan valmis keskusteluun sivistyneesti, vaikka oltaisiinkin eri mieltä asioista.
Limnéllin mukaan niin sanotulla disinformaatiolla, eli väärällä tiedolla, pyritään juuri herättämään hämmennystä.
Hänen mukaansa tänä päivänä erilaiset huijaussivustot ovat todella hyvin tehtyjä ja niiden taustamotiiveja on vaikea tietää.
Limnéllin mukaan tärkeintä on aina olla kriittinen kaikkia lähteitä kohtaan. Tiedon alkuperä on tärkeä.
– Eli mistä tieto on peräisin, missä se on julkaistu ja onko sillä tieteellistä merkityksellisyyttä? Mitkä tahot uutisoivat tutkimuksesta ja millä motiivilla? Limnéll konkretisoi.
– Maailma on täynnä erilaisia julkaisualustoja. Melkein niin, että jokainen ihminen voi perustaa oman julkaisun nettiin ja väittää sitten, että tämä tieto on julkaistu tässä hienossa julkaisussa, vaikka tiedolla ei oikeasti olisi mitään tieteellistä arvoa.
Johanna Halonen kalastaa ammatikseen muun muassa Oulujärvellä – tai kalastaisi, jos olosuhteet olisivat siihen sopivat.
Vedet ovat olleet tänä kesänä liian lämpimiä ammattimaiseen kalastamiseen. Lämpötilojen nouseminen aiheutti myös kalastuslupien myynnin keskeyttämisen heinäkuussa.
27-vuotiaalla Halosella on pitänyt hankkia kesän aikana tuloja muilla keinoilla.
– Olen joutunut ajamaan taksia kalastuksen rinnalla, koska kalastuksella ei ole päässyt tienaamaan. Taksihommalla olen saanut laskut maksettua.
Normaalisti tähän aikaan vuodesta Halosella verkot ovat jo vesillä. Nyt niitä ei voi heittää sinne, koska lämpimässä vedessä verkkoon kuollut kala pilaantuu hyvin äkkiä
– Jos nyt kalat uivat verkkoon, tulee hyvin äkkiä kalakeittoa.
Ilmastonmuutoksen vaikutus alaan huolettaa Halosta. Eikä hän ole ainoa.
Kalastajan ammatti vielä paljon aikaa arjesta. Johanna Halonen kertoo, ettei ehdi nähdä ystäviään niin paljon kuin haluaisi. Timo Sihvonen / Yle
Ilmaston lämpenemisen myötä kalastajan ammatti voi vaikeutua entisestään. Kalastajat joutuvat sopeutumaan tulevaisuudessa kalakantojen muuttumiseen, sillä esimerkiksi muikku ja siika vähenevät sisävesissä. Ne ovat tärkeitä kaupalliselle kalastukselle.
– Ilmaston lämpenemisen vuoksi puolestaan kuha, särkikalat ja ahven tulevat lisääntymään, sanoo maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Ari Leskelä.
Muikku, kuten muutkin lohi- ja siikakalat tarvitsevat menestyäkseen viileää ja happipitoista vettä.
– Ja mitä lämpimimmiksi kesät muuttuvat, sitä vähemmän optimaalista vettä on tarjolla.
Johanna Halonen on jo varautunut tulevaisuuteen hankkimalla itselleen muita ammatteja.
– Itselläni on lähihoitajan ammatti alla.
Lämmin stressaa lohikalaa
Jos vesi on lämmintä ja vähähappista, lohikalat kokevat stressiä. Stressin tunne vaikuttaa siihen, että kalat lakkaavat syömästä, jolloin ne eivät myöskään kasva.
– Jos vesi vielä entisestään lämpenee ja happi vähenee, kala on alttiimpi sairauksille ja loisille. Ääritilanteessa kalalle tulee aineenvaihduntahäiriöitä, sanoo maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Ari Leskelä.
Veden ollessa lämmintä esimerkiksi muikkujen aineenvaihdunta on nopeampaa ja ne tarvitsevat suhteessa enemmän happea. Lämpimään veteen myös liukenee vähemmän happea kuin viileään veteen.
Verkot pitää nostaa useammin vesien lämmetessä
Tämän yhden poikkeuksellisen kesän vaikutukset kalakantoihin jäävät vielä tilapäisiksi, mutta lämpenemisen jatkuessa muutoksista voi tulla pysyviä.
– Kuitenkin meillä on Suomessa aika pitkä kylmän veden aika, jolloin kalastus voi jatkua. Todennäköisesti avovesikalastuskausi tulee pitenemään, Leskelä summaa.
Verkkokalastaja voi kokeilla sopeutua tilanteeseen nostamalla verkot tiheämmällä aikataululla, jolloin kalat eivät ehdi kuolla tai pilaantua. Se voi kuitenkin olla käytännössä haastavaa, jos verkot ovat pitkän matkan päässä.
Halonen kalastaa myös Pielisellä ja Sotkamon Sapsojärvellä. Hän on huomannut, että Pielisellä kuha on paljon pienempää kuin Oulujärvellä. Timo Sihvonen / Yle
Johanna Halonen kalastaa yleensä kuhaa verkoilla ja rysillä.
– Minulla ei riitä vuorokaudessa siihen tunnit, että nostaisin niitä usein. Pitää luottaa siihen, että kalat pärjäävät yön yli.
Toukokuussa 2020 vaikean koronatilanteen vallitessa moni vanhempi halusi lapsensa jäävän etäopetukseen, vaikka lähikouluunkin olisi jo voinut mennä.
Kouvola oli tuolloin yksi niistä kaupungeista, joissa etäkouluun jäätiin kaikkein eniten – kaupungin peruskoululaisista yli 15 prosenttia jäi opiskelemaan kotioloihin.
Nyt tilanne on toinen. Kymenlaakso on koronan leviämisvaiheessa, mutta peruskoululaisten vanhemmat eivät näe tarpeelliseksi jättää lapsiaan kotiopetukseen.
Kouvolan ja Kotkan opetustoimiin sekä alueen koulujen rehtoreille ei ole tullut tietoon vanhempien ilmoituksia lapsien ottamisesta etäkouluun.
Koulutielle lähtivät myös kouvolalaiset Maisa ja Minttu Vesala. He aloittivat tänään opiskelut peruskoulun seitsemännelllä luokalla. Siskosten mukaan koulu lähiopetuksessa käynnistyi odotusten mukaisesti.
– Nämä kaikki koulun koronatoimet on tuttuja jo viime vuodelta. Ei tämä ole hirveästi muuttunut, sanoo Maisa Vesala.
Koronavirustilanne on heikentynyt Kymenlaaksossa viime viikkojen aikana. Esiin tulleet tartuntatapaukset ovat olleet koronaviruksen deltavarianttia. Paikallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsoten koronakoordinaatioryhmä ilmoitti viime viikolla maakunnan siirtymisestä tautitilanteen leviämisvaiheeseen.
Maakunnan peruskouluissa on vallalla vahva maskisuositus.
– Meille jaetaan joka tunnin alussa maskit ja porukka pitää niitä sitten tunnilla, sanoo Minttu Vesala.
Vesaloille on jaettu kotiin koulun koronaohjeistus Wilman kautta.
Katriina Vesala toivoo, että koulut jatkavat lähiopetuksessa myös syksyn jälkeen.Pyry Sarkiola / Yle
Kotona opiskelu oli aika tuskaa
Tyttöjen äiti, Katriina Vesala on huojentunein mielin, kun peruskoulut päätettiin aloittaa lähikoulussa.
– Mielestäni päätös on yksinomaan oikea. Ajattelen, että lapsille on hyvin tärkeää toisten kohtaaminen. Opetuksen tapahtuminen lähikontaktissa on laadukkaampaa kuin etäopetus, Vesala sanoo.
Äiti toivoo, että lasten kouluvuosi sujuu lähiopetuksessa ilman virusaltistumisista johtuvia etäkoulupätkiä. Viime talvena tytöt kävivät koulua kaksi viikkoa etänä.
– Itsekin työskentelen etänä, ja siinä sitten piti lasten kanssa sopia, että milloin pystyn auttamaan koulujutuissa ja milloin olen itse töissä. Tyttöjen kotona opiskelu oli kyllä suoraan sanottuna aika tuskaa, Vesala sanoo.
Äiti Katriina Vesalan mukaan arjen sujuvuutta syksyn aikana helpottaisi harrastusmahdollisuuksien säilyminen.
– Nyt on moni harrastus ollut talvella tauolla ja ollaan oltu taantumuksessa. Se ei ole pidemmän päälle hyvä juttu. Ilman harrastuksia sellaista kaverien kanssa syntyvää innostusta ei synny, vaan jäädään helposti kotiin.
Etäkoulusta on jäänyt nuorille jälkeen jäämisen tunnetta ja yksinäisyyttä
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja Christa Carpelan mukaan niin yläkoululaisten kuin toisen asteen opiskelijoidenkin vanhemmilla on toiveena, että syyslukukausi päästäisiin viemään lävitse lähiopetuksessa.
– Kaikissa vanhempien yhteydenotoissa on valtavan suurena toiveena, että lapset pystyisivät olemaan lähiopetuksessa. Yksikään ei ole tullut sanomaan, että en uskalla laittaa lastani kouluun, Carpelan kertoo.
Hänen mukaansa huoli on tällä hetkellä erityisen suuri toisen asteen opiskelijoiden vanhemmilla. Koronaviruksen takia tehdyt rajoitukset ovat heikentäneet koululaisten ja opiskelijoiden mielenterveyttä ja jaksamista.
– Etäkoulusta on jäänyt nuorille jälkeen jäämisen tunnetta ja yksinäisyyttä. Sellaista ahdistusta vanhemmat eivät enää toivo lapsilleen.
MLL:n Kaakkois-Suomen piiri pyrkiikin syksyn aikana järjestämään lukiolaisille ja ammattikoululaisille mentoritoimintaa. Mentorilta voisi saada apua ja tukea kouluarkeen. Tukea voisi saada muun muassa lukemisessa ylioppilaskirjoituksiin.
Nuoremmille koululaisille on tarjolla koulutehtävissä auttavaa läksykummitoimintaa.
Vihtiläisellä luomuviljelytilalla tehdään juuri sitä, mitä ministeri Maria Ohisalo (vihr.)maanantaina A-studiossa toivoi maatalouden tekevän: hiiliviljelyä, jolla maatalouden päästöjä saadaan toivon mukaan painettua alas.
– Olemme tehneet hiiliviljelyä tietämättämme jo toistakymmentä vuotta. Se on meille aika helppo ratkaisu. On aina tehty uusia kokeiluja, käytetty aluskasveja, orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita sekä uusia tuotantomenetelmiä vanhan lisäksi. Se on aika luonnollinen lisä vanhaan opittuun systeemiimme, sanoo Mika Malin.
Pelloilla viljellään pääasiassa kauraa. Lisäksi on palkokasveja ja nurmea viljelykierrossa.
Eliisa Malin, tilallinen kuudennessa sukupolvessa sanoo, että kyse on hyvin pienistä ratkaisuista.
– Jokaisen tilan tarpeiden mukaan voidaan lähteä liikkeelle. Pienillä ratkaisuilla saadaan ihan selkeitä tuloksia. Oleellisin ohje viljelijälle on: mitä enemmän yhteyttävää kasvimassaa pellolla on, sen parempi.
Eliisa ja Mika Malin vihtiläisessä maalaismaisemassa. Eliisa Malin toimii myös Baltic Sea Action Groupissa kestävän maatalouden tiimissä suunnittelijana.Paula Tiainen / Yle
Ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin maahan varastoitumista edistävää viljelytapaa kutsutaan hiiliviljelyksi. Hiiliviviljelyn toimenpiteiden myötä maaperä ja sen toiminnot uudistuvat ja elpyvät, eivätkä kulu ja ehdy.
– Pyritään maksimoimaan vihreä kasvipeite pelloilla ja sitä kautta yhteytys ja hiilen sidonta. Ja pyritään hoitamaan maan kasvukuntoa mahdollisimman tehokkaasti, että mikrobit pystyvät sitomaan hiiltä, että se jäisi maahan pysyvään muotoon, Malin sanoo.
Hiilen varastoinnin ohessa hiiliviljely parantaa maan rakennetta, lisää monimuotoisuutta, ehkäisee eroosiota ja suojelee vesistöjä sekä mahdollistaa suuremmat sadot.
Hiiliviljelyn menetelmiä ovat muun muassa pellon vesitalouden kunnostus, maan rakenteen parantaminen, monipuolinen viljelykierto, vihreä kasvipeite suurimman osan vuotta, syväjuuristen kasvien viljely, minimimuokkaus, torjunta-aineiden käytön minimointi, eloperäisen aineen lisääminen peltoon sekä vedenpinnan nostaminen turvemailla, joissa tavoitteena on hiilen varastoinnin sijaan hiilen karkaamisen vähentäminen.
– Tavoitteenamme on ollut kestävyyden aikaansaaminen ja ympäristöstä huolehtiminen ja toisaalta kannattavan maataloustuotannon säilyttäminen Suomessa. Lähdimme kokeilemaan, että mitkä ne keinot ovat, Eliisa Malin sanoo.
Ihan tarkkaan ei vielä tiedetä millä tavalla hiili sitoutuu maahan Suomen leveysasteilla ja miten maaperän prosessit toimivat. Tätä varten sekä Malinit että maatalouden etujärjestö MTK haluavat lisää tutkimusta aiheesta. Baltic Sea Action Groupin Carbon Action -hankkeessa on käynnissä monta tutkimusta. Niissä on mukana yli sata viljelijää.
– Tietovajetta on aika paljon. Koska maaperän päästöt ovat pääasia maatalouden ilmastotyöstä, meidän pitäisi pystyä tarkentamaan niitä, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola sanoo.
Malinien tilalla maahan niitettävä apila antaa voimaa uudelle kasvulle. Se on yksi tapa tuottaa maahan hajoavaa kasviainesta ja saada pysyvää hiiltä mikrobeille.Paula Tiainen / Yle
Sisäministeri Ohisalo peräänkuuluttaa maataloudelta suurempaa roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ohisalo vaatii, että hallitus tekee loput tarvittavat ilmastopäätökset syksyn budjettiriihessä. Hän leikkaisi päästöjä maataloudesta.
– Moni sektori on tehnyt jo paljon ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Moni yksityishenkilö on tehnyt paljon, mutta maatalous on sellainen sektori, jossa ei ole pystytty vähentämään viime vuosina.
Esimerkkeinä maatalouden ilmastotoimista Ohisalo mainitsee turvepeltojen päästöjen vähentämisen sekä hiiliviljelyn edistämisen.
Maatalouden etujärjestö MTK sanoo, että maataloudessa on monia keinoja, joilla ilmastotoimia voidaan tehdä. Järjestön mukaan maatalous on lisäksi jo pitkään tehnyt ilmastotekoja.
– Meillä on selvä suunta, tavoite ja taito, mutta meidän pitää kiriä ja koko yhteiskunnan pitää tulla apuun. Yhden sukupolven harteille ei voi laittaa sellaista asiaa, että saataisiin maaperä paremmin toimimaan, Pietola sanoo.
Maatalouden päästöistä 75 prosenttia tulee maaperästä. Siksi huomion kiinnittäminen siihen on tärkeää. Maataloudesta aiheutuu päästöjä, mutta se myös sitoo hiiltä kasvipeitteellä.
– Vuosikymmeniä olemme tehneet ilmastotekoja oikeastaan siinä samalla, kun olemme suojelleet vesitöjä. Maanmuokkauksen vähentäminen ja pellon pitäminen kasvipeitteisenä estävät ravinteiden karkaamista, mutta myös kasvihuonekaasujen karkaamista ilmakehään, Pietola sanoo.
Peltojen satotasot täytyy Pietolan mukaan saada kuitenkin korkeammiksi, jotta pienemmältä peltoalalta saadaan enemmän ruokaa. Silloinkin katse pitää kohdistaa pellon maaperään.
– Maa pitää saada pelittämään, niin ilmasto kiittää. Enemmän biomassaa vähemmillä päästöillä.
Liisa Pietola on itsekin toiminut tutkijana ja mitannut paljon juuria. Hän uskoo, että tutkimustieto kannustaa maanviljelijöitä hiiliviljelyn pariin, mutta dataa tarvitaan vielä lisää.Markku Pitkänen / Yle
Maatalouden päästöt ovat pysyneet ennallaan
Muiden päästöjen pienentyessä maatalouden suhteellinen osuus ilmastopäästöjen aiheuttajana kasvaa vuosi vuodelta. Esimerkiksi energiasektorin päästöt ovat puolittuneet vuodesta 2003, jolloin ne olivat korkeimmillaan.
Seppo Suvela / Yle
Vuoden 2020 kokonaispäästöistä 72 prosenttia oli peräisin energiasektorilta. Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö -sektorin osuus oli 11 prosenttia, maatalouden 14 prosenttia ja jätteiden käsittelyn 4 prosenttia.
Suomen päästöt ovat laskeneet 32 prosenttia vertailuvuodesta 1990 ja 44 prosenttia vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan.
Kasvipainotteinen ruokavalio pienentää maatalouden päästöjä
Parin vuoden takainen laaja selvitys totesi, että jos kaikki muut päästövähennystoimet Suomessa on tehty vuoteen 2050 mennessä, yhden sektorin päästöt korostuvat: maatalouden. Maatalouden päästöt muodostavat tällöin noin puolet Suomen päästöistä. Nyt maatalouden päästöt ovat noin 14 prosenttia kaikista päästöistä.
Näin laskevat Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat selvityksissään.
Suurimpia päästövähennyksiä maataloudessa saataisiin selvityksen mukaan aikaan vähentämällä turvemaiden raivausta pelloiksi, lisäämällä turvepeltojen kasvipeitteisyyttä ja nostamalla turvemailla pohjaveden pintaa.
Näillä toimilla maatalouden päästöjä voitaisiin vähentää noin 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä ilman että Suomen maataloustuotannon määrä olennaisesti muuttuu.
Suuremmat vähennykset edellyttäisivät merkittävää kotimaisen maataloustuotannon pienentämistä ja kuluttajien siirtymistä huomattavasti kasvispainotteisempaan ruokavalioon.
Suomen maatalous pyrkii Maatalouden ilmastotiekartan mukaan 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2035 mennessä ja hiilineutraaliuteen vuosisadan puoliväliin mennessä.
– Tämä on oikeastaan ainoa tie. Meidän on pakko lähteä kehittämään tuotantoa siihen suuntaan, että tulevilla polvillakin on maata, jota viljellä, Eliisa Malin sanoo.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 13. elokuuta kello 21.00 asti.
Vuosikymmeniä Rautjärvellä Hiitolajoen tuntumassa asunut Pentti Myllys kohtasi kesäkuun lopulla ilmiön, jota hän, eikä hänen tietääkseen kukaan muukaan ole aiemmin havainnut.
Hiitolanjoen vanhassa Kangaskosken koskiuomassa uiskenteli isoja laatokanlohia. Kyseinen kohta on yleensä kuivana, sillä joki on valjastettu voimalaitoksen käyttöön jo liki sata vuotta sitten.
Nyt oli käynyt niin, että voimalaitos ei ollut käyttöhäiriön takia toiminnassa ja vesi oli päästetty virtaamaan alkuperäiseen uomaansa.
– Voimalaitos oli pysähtynyt illalla ja vesi virtasi vanhaan koskeen koko yön ajan. Sinne alkoi heti tulla lohia, kertoo Myllys.
Pentti Myllys kuvasi nämä lohet koskiuomassa 23.6.2021Pentti Myllys
Lohet eivät kuitenkaan pääse joessa eteen päin, koska matkan estää Kangaskosken voimalaitoksen pato. Kun vesi seuraavana päivänä alkoi kulkea jälleen voimalaitoksen läpi, koski kuivui.
– Lohet jäivät nalkkiin koskeen muodostuneeseen lammikkoon, kertoo Pentti Myllys.
Aiemminkin Myllys on havainnut muutaman lohen joskus jääneen lammikkoon, mutta nyt niitä oli yli 30. Laatokanlohia niistä oli 14 ja loput taimenia.
– Koskaan aiemmin en ollut nähnyt niitä niin paljon. Suurimmat olivat 7-kiloisia, ja muutkin noin viiden kilon painoisia.
Aavistivatko lohet?
On mysteeri, miten lohia oli tällä kertaa kymmeniä.
Eiväthän lohet kuitenkaan voi tietää, että este niiden edestä on katoamassa. Kyseinen Kangaskosken voimalaitos nimittäin lopetti toimintansa puolitoista viikkoa sitten.
Pato puretaan ja koski ennallistetaan vielä tämän vuoden aikana.
– Tämä on hyvä näyttö, että sieltä on lohia tulossa, sanoo Pentti Myllys.
Kangaskosken voimalaitos on valmistunut vuonna 1925. Sähköa se ei ole tuottanut enää reiluun viikkoon. Kari Kosonen/Yle
Tarkkaa arviota Laatokasta Hiitolanjokeen nousevasta lohimäärästä ei ole, mutta niitä uskotaan olevan tuhansia. Suomen puolella Hiitolanjoesta on noin 8 kilometriä ja Venäjällä noin 38 kilometriä.
Laatokasta kutemaan nousevalla lohella on kuitenkin noin sadan vuoden ajan ollut ylitsepääsemättömiä esteitä. Joessa on Suomen puolella voimalaitoksia, joiden padot estäneet lohien etenemisen.
Laatokalta tultaessa ensimmäinen niistä on juuri Kangaskoski.
Lohi ui Laatokasta kutemaan Hiitolanjoelle. Kun voimalaitosten padot on saatu purettua, jatkavat ne matkaansa aina vasemmassa yläkulmassa näkyvään Torsa-järveen saakka. Illusia Sarvas / Yle
Reilun kahden vuoden kuluttua tilanne pitäisi olla jo toinen. Kangaskosken voimalaitoksen patoa puretaan parhaillaan. Ensi vuonna lähtee Lahnasenkosken pato ja vuonna 2023 lähellä Kuutostietä oleva Ritakosken pato.
Sen jälkeen lohilla alkaa uusi elämä.
– Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö lohi nousisi aina Torsa-järveen saakka. Ihan varmasti nousee, sanoo Etelä-Karjalan kalatalousalueen hallituksen ja Parikkala–Rautjärvi–Ruokolahti kalatalousalueen puheenjohtaja Taisto Huotari.
Vuosisatainen matka
Hiitolanjoelta lohi pääsee jatkossa pieniä jokia pitkin ensin Silamus-järveen ja sen jälkeen Torsa-järveen, josta aitoa laatokanlohta on saatu viimeksi 1900-luvun alkupuolella ennen voimalaitosten rakentamista.
Hiitolanjoki on kapea ja mutkitteleva. Mikko Savolainen / Yle
Uintimatkaa lohella on Laatokasta Torsa-järveen vastavirtaan noin 70 kilometriä.
– On lohen luontainen tapa, että se lähtee kutupaikkoja etsimään. Nyt ne tulevat padolle saakka, niin mikseivät ne jatkaisi siitä myös eteen päin. Varmasti poikastuotanto tulee olemaan iso, kun muutaman vuoden kuluttua lopputulos nähdään, arvioi Huotari.
Lohet pelastuivat
Kun Pentti Myllys havaitsi lohien jääneen nalkkiin vanhaan koskiuomaan, ilmoitti hän asiasta voimalaitoksen entiselle omistajalle, joka vielä hallinnoi voimalaitoksen patoa. Tarkoitus oli pelastaa lohet päästämällä koskeen vettä.
– Alempana olevissa lammikoissa olleet lohet pääsivät veden avulla pois, mutta tuohon jäivät nuo yli 30 lohta. Ne eivät malttaneet siitä lähteä, kertoo Myllys.
Myllys ystävineen ottivat haavit ja kantoivat lohet takaisin jokeen voimalaitoksen alapuolelle, jossa lohilla on kutupaikkoja. Taimenet nostettiin voimalaitoksen ohi padon yläpuolelle.
Patojen ja voimalaitosten nykyinen omistaja on Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Se hankki voimalaitokset itselleen, jotta niissä olevat voimalaitokset voidaan purkaa ja joen kosket palauttaa entiseen loistoonsa.
Ylös sängystä ennen kukonlaulua. Henkilöauto käyntiin ja kohti kaupunkia. Perillä auto täyteen leivonnaisia, sen jälkeen paluumatkalle. Kotipihassa tavarat isompaan kulkupeliin ja sitten liikkeelle.
Näin ovat alkaneet myymäläautoilija Matti Sallisen 10–12-tuntiset työpäivät jo 30 vuoden ajan. Ja alkavat yhä, vaikka miehellä on ikää 83 vuotta.
Puoli vuosisataa kauppa-autoyrittäjänä toiminut Sallinen on yrittänyt myydä liiketoimintaansa jo pitkään, tuloksetta.
– Ainakin kymmenkunta vuotta on firma ollut myynnissä. Monta kiinnostunutta on ollut, koska yritys on kannattava, outokumpulainen Sallinen kertoo.
Sallinen uskoo, että työn vaatimukset ja sitovuus ovat estäneet omistajanvaihdoksen.
– Tässä pitää osata asiakaspalvelu, tilausten hallinta, auton kuljettaminen ja myös sen huolto. Eräs mies, jonka kanssa neuvottelin, sanoi tämän kuultuaan, ettei hän halua ostaa itselleen lisää työtä.
Sallisen työpäiviin kuuluu paitsi kauppa-auton kuljettamista, myös asiakaspalvelua. Antsu Hakapää (oik.) on Sallisen kanta-asiakkaita.Heikki Haapalainen / Yle
"Kaikkien toimialojen ongelma"
Suomen Yrittäjät ry:n arvion mukaan lähes joka toinen pienyritys, joka toivoo uutta omistajaa, ei sitä löydä.
Pienyritykseksi luetaan alle kymmenen henkilöä työllistävä yhtiö. Niitä siirtyy omistajalta toiselle vuosittain noin 3 000 kappaletta.
– Luku perustuu yritysvälittäjien, Finnveran, pankkien ja tutkijoiden arvioon. Viesti yrittäjien suunnalta puolestaan on, että kauppoja tulisi tehdä melkein tuplaten, Suomen Yrittäjien projektipäällikkö Mika Haavisto kertoo.
– Ongelma koskee kaikkia toimialoja. Ja pääasiassa yli 55-vuotiaita yrittäjiä, koska heillä on eniten halua omistajanvaihdoksiin, Haavisto jatkaa.
Matti Sallisen kauppa-auto on Suomen viimeisiä lajissaan.Heikki Haapalainen / Yle
Haaviston mukaan suurin yksittäinen selitys on, etteivät yrittäjät siirry sanoista tekoihin. Omistajanvaihdoksista haaveillaan, mutta niihin ei lopulta aleta ajoissa.
Haavisto sanoo, että omistajanvaihdosta miettivän tulisikin aivan ensimmäiseksi valmistaa itsensä henkisesti muutokseen.
– Vaikka luopuminen voi tuntua vaikealta, se voi olla järkevä päätös. Kaupantekohetkellä yrityksen pitää toki olla myös hyvässä kunnossa ja hintapyynnön kohtuullinen, Haavisto luettelee.
Yrityskuolemat etenkin maaseudun huoli
Omistajanvaihdosten kiihdyttämiseksi on viime vuosina käynnistetty lukuisia maakunnallisia hankkeita. Suomen Yrittäjät on mukana niistä useimmissa, koska järjestö näkee asian yhteiskunnallisesti merkittäväksi.
Pienyritykset, joilla on omistajanvaihdosvaikeuksia, toimivat usein maaseudulla.Heikki Haapalainen / Yle
Mika Haaviston mukaan kyse on etenkin ei-kasvukeskusten vetovoimasta ja vireydestä. Jos pienyritys ei löydä uutta omistajaa, se hiipuu ja kuolee – mikä voi pahimmillaan tarkoittaa koko ympäröivän seudun alamäkeä.
– Työtä on vielä jäljellä. Avainasemassa on ostajien ja myyjien yhteen saattaminen sekä yleisen tietoisuuden lisääminen aiheesta. Yritysosto voi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi startup-yrityksen perustamiselle, Haavisto sanoo.
Omistajanvaihdokset puhuttavat aika ajoin myös valtakunnanpolitiikassa. Viimeksi asia nousi esille huhtikuun puoliväliriihessä, jonka yhteydessä hallitus linjasi muun muassa Finnveran yrittäjälainan enimmäismäärän korottamisesta.
– Valtiota tarvitaan mukaan jatkossakin. Onnistuneet omistajanvaihdokset varmistavat työpaikat, verotulot ja hyvinvoinnin, Haavisto sanoo.
Outokummun konkari jatkaa vielä hetken
Matti Sallisen myymäläauto ja siihen liittyvä kiinteä kyläkauppa työllistävät yrittäjän lisäksi kaksi osa-aikaista työntekijää.Heikki Haapalainen / Yle
Myymäläautoilija Matti Sallinen kertoo varautuneensa jo siihen, ettei hänen yritykselleen löydy jatkajaa.
Pitkän linjan yrittäjä aikoo jatkaa töitä vielä kaksi kuukautta, minkä jälkeen jatko on auki. Ensi talvena Sallinen ei aio säännöllisiä reittejään enää ajaa.
– Kuljetan tilauksesta yksittäisiä toimituksia, mutta sen enempään en ryhdy. Katsotaan lumien sulettua, onko yrityksellä uusi omistaja – vai jaksanko tehdä töitä vielä itse. Ei sitä voi tässä iässä koskaan tietää, Sallinen sanoo.
Aiheesta voi keskustella 12.8.2021 kello 23.00 saakka.
Lohjalainen Leo Oksanen odottaa 5. vuosiluokan alkamista innolla. Hän kuvailee kesäloman menneen nopeasti ja olleen suurimmaksi osaksi todella kiva.
– Kivaa nähdä kavereita pitkästä aikaa ja meillä on uusi koulukin. Se vähän jänskättää, sanoo Leo Oksanen.
Peruskoululaiset aloittavat lukuvuotensa lähiopetuksessa. Yleisin koulujen alkamispäivä on tänään keskiviikkona.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelivat viime viikolla, että perusopetus aloitetaan lähiopetuksessa ja myös toisella asteella lähiopetus on ensisijainen opetusmuoto. Korkeakouluilla on mahdollisuus itse päättää opetuksen järjestämisestä.
Opetushallituksen mukaan koulutiensä aloittaa tänä syksynä arviolta vajaat 60 000 ekaluokkalaista.
Kalasataman peruskoulussa Helsingissä syksyn perusopetus aloitetaan hyvillä mielin haastavasta koronavirustilanteesta huolimatta. Rehtori Kati Pennasen mukaan on tärkeää, että lapset voivat olla lähiopetuksessa.
– Tiedämme, että se on ensisijainen ja paras keino lasten opetuksen järjestämiseen, hän sanoo.
Nykyistä koronavirustilannetta Pennanen kuvailee harmilliseksi. Hän olisi toivonut, että opetuksessa olisi voitu palata normaaliin päiväjärjestykseen syksyllä.
– Totta kai se oli harmitus ja takapakki, että tartuntaluvut räjähtivät näin jyrkkään nousuun lähellä h-hetkeä. Ei ollut toivottu tilanne tämä.
Opetushallituksen mukaan kouluissa noudatetaan jo aiemmin tutuksi tulleita hygieniasäädöksiä, eli pestään käsiä, huolehditaan väljyydestä ja toimintoja, kuten esimerkiksi kouluruokailuja, voidaan porrastaa. Sairaana pitää jäädä kotiin.
Opetushallituksen mukaan maskin käytöstä päätetään kouluissa paikallisesti. THL on suositellut, että maskia tulisi käyttää kiihtymis- ja leviämisalueella 6. luokasta lähtien.
Pennasen mukaan koulut saivat viime viikolla täsmälliset ohjeet opetuksen järjestämisestä mahdollisimman koronaturvallisesti. Hänen sanoo, että koululaisten ryhmäjakoa ja sijoittelua koulun tiloissa on suunniteltu jo viime keväästä lähtien. Hänen mukaansa turvatoimet pystytään kohtuu hyvin toteuttamaan arkityössä ja kokemusta on kertynyt jo viime lukuvuodelta.
– Käsienpesu pystytään hoitamaan ja ryhmiä pystytään pitämään erillään. Toki on tilanteita, että väkisinkin joissakin ryhmissä on eri luokkien oppilaita, koska joitakin opetustilanteita ei ole tarkoituksenomaista järjestää niin, että kaikki pirstottaisiin täysin erilleen, Pennanen sanoo.
Hänen mukaansa Kalasataman peruskoulussa tilanne on parantunut viime lukuvuodesta, koska nyt koulussa on enemmän tilaa ryhmien sijoitteluun. Haastetta tuovat välitunnit, jolloin lapset leikkivät vapaasti.
– Oppimistilanteissa oppitunneilla pystymme aika hyvinkin hallitsemaan kaikkea sitä, mitä halutaankin hallita, mutta vapaammissa tilanteissa se voi olla vähän haastavampaa.
Koronatoimet jo tuttuja koululaiselle
Äiti Salla Oksanen ja poika Leo ovat odottaneet jännittyneinä, minkälaiseksi oppimisympäristö muodostuu uudessa koulussa.Jorge Gonzalez / Yle
Leon äiti Salla Oksanen toivoo, että koronaepidemiatilanne ei menisi niin huonoksi, että etäopetukseen jouduttaisiin turvautumaan. Hän pitää tilannetta maailmalla huolestuttavana, mutta pohtii, että siihen on vain sopeuduttava.
Leo Oksanen sanoo jo tottuneensa epidemian aikana pidettäviin turvatoimiin koulussa. Opettajilla on maskit ja turvavälien vuoksi kavereiden kanssa ei voi olla yhdessä, kuten tavallisesti, hän kertaa sääntöjä.
– On siihen aika lailla tottunut, ei se varmaan enää niin erikoista ole.
Äiti Salla Oksasen mukaan koululta tuli ohjeet toimintatavoista ennen lukuvuoden alkua. Hän uskoo, että koulunkäynti on hyvin samantapaista, kuten viime keväänä.
Koronaa enemmän poikaa sekä äitiä jännittää uusi koulurakennus ja miten opiskelu siellä lähtee sujumaan.
– Siellä on erilainen oppimisympäristö kuin aiemmin. Kiva kuulla, minkälaista opiskelu siellä on, Salla Oksanen pohtii.
Mitä Annika Saarikko aikoo ehdottaa ensi vuoden budjettiin?
Tupakkaveron korotus on jo tiedossa, mutta hallitukselta odotetaan myös päätöksiä työllisyystoimista ja kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä ensi vuoden tulo- ja menoarvion valmistelun yhteydessä.
Tuore valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ja ministeriön virkamiehet aloittavat tänään kaksipäiväiset neuvottelut valtion ensi vuoden budjetin pohjaehdotuksesta. Saarikko esittelee pohjaehdotuksensa huomenna torstaina. Yle kokosi listan asioista, joiden kohtaloa kannattaa seurata budjetin valmistelussa.
Moni koululainen aloittaa tänään lähiopetuksessa – suora lähetys kello 8.30
Viidennen luokan aloittava Leo Oksanen ja hänen äitinsä Salla Oksanen ovat odottaneet jännittyneinä, minkälaiseksi oppimisympäristö muodostuu uudessa koulussa.Jorge Gonzalez / Yle
Peruskoululaiset aloittavat lukuvuotensa tänään monella paikkakunnalla. Perusopetus alkaa lähiopetuksessa, ja toimet koronaturvallisen kouluarjen takaamiseksi ovat monille jo tuttuja. Esimerkiksi Lohjalla viidesluokkalainenLeo Oksanen on tottunut koronatoimiin ja jännittää eniten uutta koulurakennusta.
Yle seuraa tänään lukuvuden alkua Vantaalla Aurinkokiven koululla. Suora lähetys Yle Areenassa kello 8.30.
Lähes joka toinen pienyritys ei löydä uutta omistajaa
Matti Sallinen on ajanut kauppa-autoa jo puoli vuosisataa. Aamu alkaa ennen kukonlaulua, ja työpäivillä on mittaa 10–12-tuntia.Heikki Haapalainen / Yle
Suomalaisilla pienyrityksillä on vaikeuksia löytää toiminnalleen jatkajaa. Outokumpulainen Matti Sallinen ajaa yhä 83-vuotiaana myymäläautoa, koska jatkajaa ei löydy. Hän on etsinyt yritykselleen uutta vetäjää jo kymmenkunta vuotta.
Sallinen ei ole pulman kanssa yksin. Suomen Yrittäjät arvioi, että lähes joka toinen pienyritys ei löydä uutta omistajaa.
Viron parlamentin pitäisi valita uusi presidentti, mutta kunnon ehdokkaat puuttuvat
Viron nykyisen presidentin Kersti Kaljulaidin toimikausi päättyy lokakuun alussa.Valda Kalnina / EPA
Viron parlamentti kokoontuu 30. elokuuta valitsemaan presidentti Kersti Kaljulaidille seuraajaa. Valintaan tarvitaan kaksi kolmasosaa kansanedustajista, ja meneillään on kompromissiehdokkaan etsintä.
Sopivan ehdokkaan etsinnästä on ennustettu vaikeaa, sillä tähän mennessä ehdotetut kärkikandidaatit ovat joko epäonnistuneet vakuuttamaan puolueet tai kieltäytynet ehdokkuudesta. Vaalitapaa arvostellaan sekasortoiseksi, eivätkä puolueet tunnu ottavan presidentinvaaleja riittävän tosissaan.
Luvassa kuurosateita ja aurinkoa
Nina Karusto / Yle Sää
Aamu on laajalti poutainen, mutta paikoin tulee jo aamusta alkaen sateita lännessä ja pohjoisessa. Päivällä kuurosateet jälleen yleistyvät. Poutaisinta ja aurinkoisinta on päivällä idässä. Lämpötila vaihtelee lähes koko maassa vähän 20 asteen molemmin puolin.
Manuaalisten, käsipelillä toimivien marjanpoimureiden rinnalle tuotiin viime keväänä ensimmäinen sähköpoimuri.
Varrellisen, akkukäyttöisen laitteen etuina ovat keksijä Simo Kyllösen mukaan laitteen keveys, marjojen käsittelyä säästävä tekniikka sekä poimijan selkää helpottava pystyasento. Mustikan ohella poimuri sopii muillekin marjoille.
Lähtökohtana uudelle innovaatiolle olivat Kyllösen omat kokemukset. Hän kerää puolisonsa kanssa vuosittain parituhatta litraa marjoja metsästä.
– Selkä tuli joskus kipeäksi. Aloin pohtia, voisiko poimintaa helpottaa ja kuinka sen voisi teknisesti toteuttaa, kertoo insinöörikoulutuksen saanut yrittäjä.
Sähköpoimurin virtalähteenä toimiva akku on kiinnitetty vyötärölle. Laitteen varsi on säädettävä ja keräysosassa on molempiin suuntiin pyörivä lieriö. Tuija Veirto/ Yle
Kehitelmiä jo 1970-luvulla
Keruulaitteen kanssa tehtiin kehitystyötä kolmisen vuotta. Simo Kyllösen mukaan oleellista oli hoksata, kuinka laite saadaan toimimaan niin, ettei se riko marjoja.
– Sellaisia kehitelmiä, että on akku, varsi ja poimuri, on ollut jo 70-luvulla, mutta ne ovat jääneet luonnoksiksi. Tässä meidän laitteessa on oleellista, kuinka pyörivä keräyspää on toteutettu.
Yrittäjän mukaan akkukäyttöistä marjanpoimurin "kansanmallia" on myyty tähän mennessä satoja kappaleita kotimaassa, ulkomaille menekkiä ei ainakaan vielä ole ollut. Tuotannossa on myös ammattipoimijoille kehitetty laite.
Keräysrumpuun mahtuu litran verran mustikoita.Tuija Veirto/ Yle
Suuret odotukset keksintöä kohtaan
Luonnonmarjojen kokonaissato vaihtelee, keskimäärin sen arvioidaan olevan noin 500 miljoonaa kiloa vuodessa. Marjoista talteen saadaan vain 3–10 prosenttia.
Luonnontuotealan valtakunnallisen toimialajärjestö Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partasen mukaan vastaavia laitteita on kaivattu metsämarjojen poimintaan jo pitkään.
– Odotukset ovat suuret tämän keksinnön suhteen. Tiedossani ei ole, että tällaista olisi missään muualla.
Lahden Villähteellä toimiva yritys tuotantotiloineen työllistää Simo Kyllösen itsensä lisäksi keksijän vaimon.
– Marjanpoimuri on vain yksi osa yrityksen tuotetarjontaa, tällä hetkellä meillä ei ole tarvetta palkata lisäväkeä tai laajentaa toimintaa.
Uuden innovaation odotetaan tuovan markkinoille enemmänkin uusia avauksia ja vastaavia laitteita. Sähköpoimurin keksijä ei kilpailua pelkää.
– Se on elämää, hän toteaa.
Mustikan marjasato vaihtelee, mutta on tänä vuonna jäämässä pääosin heikoksi kuivuuden takia. Tuija Veirto/ Yle