Helsinkiin rakennettava Kruunusillat-hanke näyttäisi etenevän kustannusten nousua koskevasta kiistelystä huolimatta. Raideyhteys aiotaan kuitenkin rakentaa aiemmasta suunnitelmasta poiketen useammassa osassa.
Ensimmäisen raitiotieosuuden Laajasalosta Hakaniemeen on määrä valmistua 2026.
Hakaniemestä rautatieasemalle kulkevan osuuden valmistelua ollaan niin ikään jatkamassa, mutta tätä osuutta koskeva kustannusarvio tuodaan vielä erikseen valtuuston päätettäväksi. Hakaniemestä rautatieasemalle pitäisi suunnitelman mukaan päästä kulkemaan 2028.
Kolmas osuus eli niin kutsuttu Yliskylän lenkki ei ole valtuuston käsiteltävänä vielä tänään ollenkaan, vaan siitä päätetään mahdollisesti erikseen.
Yle / Derrick Frilund
Kustannuksista kiistaa
Kruunusillat-hankkeen kustannuksista syntyi iso kiista, mutta sen palauttamista valmisteluun esitti kaupunginhallituksen käsittelyssä vain RKP, joten hankkeen edistämisen odotetaan saavan valtuuston enemmistön kannatuksen. Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa kokouksessaan tänään illalla.
Kustannuksista syntyi kiista, koska Kruunusillat-hankkeen kustannusarvio nousi viidessä vuodessa valtuustolle esitetystä 430:stä miljoonasta eurosta lähes 800:aan miljoonaan euroon. Kustannukset ovat ylittymässä sekä varsinaisen raiderakentamisen että muiden siihen liittyvien rakennushankkeiden osalta.
Raideosuuden alustava kustannusarvio oli 260 miljoonaa euroa, kun Helsingin valtuusto hyväksyi hankesuunnitelman vuonna 2016.
Kuluvan vuoden tammikuussa raideosuuden kustannusarvio oli 350 miljoonaa euroa vuoden 2015 hintatasossa, mikä tarkoittaa noin 370 miljoonaa euroa vuoden 2021 hintatasossa.
Nyt päätettävän ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannusarvio on 326 miljoonaa euroa, joten kustannusylitys ensimmäisen vaiheen osalta on noin 70 miljoonaa euroa.
Kalustohankintojen ja Laajasalon varikkohankkeen osalta kustannusarvio on noussut 115 miljoonasta yhteensä noin 180 miljoonaan euroon.
Vuonna 2016 raitiotietä koskevaa päätöstä tehtäessä todettiin, että raitiotiehankkeen rakentamisen yhteydessä tulee toteuttaa myös niin sanottuja siihen liittyviä hankkeita reitin varrella Kruunuvuorenrannassa, Kalasatamassa, Hakaniemessä ja keskustassa. Näiden kustannuksiksi arvioitiin 50 miljoonaa euroa.
Raitiotien rakentamiseen liittyvien hankkeiden kustannusarvio on nyt noussut lähes viisinkertaiseksi, 235 miljoonaan euroon, mikä selittää valtaosan kokonaishankkeen kustannusten noususta.
Vihreiden Reetta Vanhanen: Kruunusillat on tärkeää saada etenemään
Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan Reetta Vanhasen mukaan Kruunusillat on tärkeä saada etenemään, sillä Laajasalossa odotetaan nopeaa raitiotieyhteyttä.
– Uudet asuinalueet tarvitsevat toimivat joukkoliikenneyhteydet, Vanhanen sanoo.
Hänen mukaansa kustannuksista on tärkeää käydä keskustelua valtuustossa ja kehittää jatkossa hankesuunnittelua.
Vanhanen kuitenkin huomauttaa, että kustannusten nousua selittävät pitkälti juuri raiderakentamiseen liittyvien hankkeiden kustannusten kasvaminen.
Esitetyssä kokonaiskustannusten nousussa on siis mukana esimerkiksi radan varteen sijoittuvan asuntorakentamisen infrastruktuurin liittyviä projekteja, jotka on arvioitu olevan järkevää toteuttaa samalla kun raideyhteyttä rakennetaan.
SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Ville Jalovaara sanoo, että kustannuksista on hyvin tarpeellista keskustella.
– Kustannuksista on syytä keskustella ja selvittää niitä. Selvää on kuitenkin, että asuntoalueille on saatava hyvät liikenneyhteydet, Jalovaara summaa.
Kokoomuksen Dadiel Sazonov: Kaupunkilaisten voitava luottaa päätöksiin
Kokoomuksen ryhmää kaupunginhallituksessa johtavan apulaispormestarin Daniel Sazonovin mukaan on kestämätöntä, että kustannukset julkisissa hankeissa ylittävät budjetin lähes säännönmukaisesti.
Sazonov sanoo, että kaupunkilaisten on kuitenkin voitava luottaa kaupungin päätöksentekoon.
– On kestämätöntä, että kustannukset julkisissa hankkeissa ylittävät budjetin lähes säännönmukaisesti. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että kaupunkilaisten on voitava luottaa kaupungin päätöksentekoon ja siihen, että luvatut liikenneyhteydet toteutetaan, Sazonov sanoo.
Sekä Helsingin Kruunuvuorenrantaan että Laajasaloon rakennetaan paljon uusia asuntoja.
Helsingin entinen pormestari Jan Vapaavuori (kok.) käynnisti ulkopuolisen selvityksen voimakkaasti kohonneiden kustannusten vuoksi.
Selvityksen mukaan Helsingillä on parannettavaa sekä hankkeita koskevassa päätöksenteossa että tiedonkulussa, jotta vastaavaa budjetin paukkumista ei tapahtuisi.
Ulkopuolisen selvityksen mukaan päätökset olisi hyvä tehdä kaksivaiheisena, jolloin ensin päätettäisiin hankkeiden suunnittelun jatkamisesta ja varsinainen toteutuspäätös tehtäisiin vasta myöhemmin.
Selvityksen mukaan kustannustaso tulisi hyväksyttää uudelleen valtuustossa ennen hankkeeseen ryhtymistä.
Voit keskustella Kruunusillat-hankkeesta torstaihin kello 23 asti.
Neljäs korona-aalto näyttäisi jäävän Helsingissä maltillisemmaksi kuin maaliskuinen kolmas aalto.
Vielä kaksi viikkoa sitten tartuntamäärät olivat nousussa ja monet jännittivät, miten koulujen alkaminen ja lomien loppuminen vaikuttavat tilanteeseen. Uhkakuvista huolimatta tartunnat näyttäisivät kääntyneet laskuun ainakin toistaiseksi.
Helsingin ilmaantuvuusluku 331 on edelleen selvästi korkeampi kuin muualla Suomessa, jossa se on keskimäärin 168.
Ilmaantuvuusluku kertoo, kuinka monta uutta tartuntaa on todettu edellisen 14 päivän aikana 100 000 asukasta kohden.
Sairaalahoidon tarve on edelleen kasvanut
Sairaalahoidon tarpeessa koronatartuntojen väheneminen ei näy ainakaan vielä. Viimeisten kahden viikon aikana hoidon tarve on päinvastoin kasvanut Helsingin yliopistollisen keskussairaalan alueella. Se kattaa suurimman osan Uudestamaasta.
Etelä-Helsingissä tartunnat vähenivät, idässä kasvoivat
Helsingissä koronatartuntojen painopiste on siirtynyt jälleen vahvemmin itään.
Kaikki postinumeroalueet, joiden ilmaantuvuusluku ylittää 600, ovat Itä-Helsingissä.
Näitä ovat Etelä-Vuosaari, Kontula-Vesala, Puotinharju ja Itäkeskus-Marjaniemi ja Kaitalahti.
Voit tarkastella oman alueesi koronatilannetta seuraavasta liikuteltavasta kartasta.
Korkein ilmaantuvuusluku, 996, on Kaitalahden postinumeroalueella. Se kuitenkin kuuluu niihin vähäväkisiin alueisiin, joiden ilmaantuvuuslukua yksittäisetkin tautitapaukset heiluttavat tuntuvasti. Uusia koronavirustartuntoja on todettu viimeisten kahden viikon aikana Kaitalahdessa yhdeksän.
Vaikka uudet tartuntatapaukset ovat vähenemään päin, kaikilla postinumeroalueella ilmaantuvuusluku on yli 25. Se on yksi rajapyykki sille, määritelläänkö jokin alue kiihtymisvaiheeseen vai leviämisvaiheeseen.
Koronatartunnat vähentyneet Etelä- ja Luoteis-Helsingissä
Kaupunki julkaisi postinumerokohtaiset tiedot edellisen kerran kaksi viikkoa sitten. Tuolloin koronatilanne näytti pahimmalta Etelä- ja Luoteis-Helsingissä.
Voit tarkastella Helsingin alueellisen koronatilanteen kehitystä vuoden alusta lähtien seuraavasta kartasta.
Mahdotonta. Tätä sanaa oululainen Elia Ahola on kuullut kyllästymiseen asti. Ahola on istunut koulun penkillä viimeksi peruskoulussa. Merkonomiksi hän opiskeli oppisopimuksella.
Vastaavalla taustalla pääsee harvoin opiskelemaan yliopistoon. Ahola osoitti kuitenkin, että mahdotonta se ei ole.
Tiistaina hän kävi ensimmäistä kertaa opiskelupaikassaan Tampereen yliopistolla.
– Minun piti olla mahdotonta saada opiskelupaikka kauppatieteistä taustallani, mutta valtava työ palkittiin. Pitkä matka on raivattu läpi ja opiskelut ovat virallisesti alkaneet.
Seiskan keskiarvolla
Elia Aholan peruskoulun keskiarvo oli 7,8. Hän oli omien sanojensa mukaan vilkas oppilas, jota ei kiinnostanut muut kuin liikuntatunnit.
Yläkoulussa Ahola ei nähnyt, mitä hyötyä koulutuksesta on. Opiskelu ei innostanut kauppaoppilaitoksessakaan.
– Koko oppisopimuskoulutuksen aikana lähikoulupäiviä oli yhteensä alle kymmenen, ja ne vietin pääasiassa puhelinta näpytellen. Vannoin aikoinaan, etten istu koulunpenkillä juuri ollenkaan, ja toimin sen mukaan.
Elia Ahola halusi pitkään opiskelemaan juuri Tampereelle. Marjut Suomi / Yle
Elia Ahola oli päättänyt luoda uran ilman kouluja. Hän työskenteli myyjänä puhelin- ja rakennusfirmoissa. Lisäksi hän oli parin kaverinsa kanssa sivutoiminen vaatealan yrittäjä.
Sitten hän huomasi, ettei ilman koulutusta olekaan niin helppo edetä.
– Jos haluan päästä liike-elämässä korkealle tasolle, tarvitsen jotain koulutusta. Haluan toimia joko yrittäjänä tai yrityksen johtotehtävissä.
Kaverit pitivät vitsinä
Varusmiespalveluksen aikana syntyi motivaatio opiskella. Elia Ahola päätti selvittää, voisiko keskinkertaisilla peruskoulun arvosanoilla oppisopimuspohjalta päästä joskus suoraan yliopistoon.
– Kyse oli kunnianhimosta. Halusin saada korkeinta mahdollista opetusta.
Kaverit pitivät Aholan unelmaa vitsinä. Monet ehdottivat, että hän pyrkisi ensin ammattikorkeaan. Myös keskustelupalstat ja nettihaut tuntuivat tyrmäävän Aholan haaveen.
Mahdollista, mutta harvinaista
Yliopistoon voi päästä kuitenkin monenlaisella pohjakoulutuksella. Noin joka kymmenes uusi yliopisto-opiskelija Suomessa on suorittanut aiemmin ammatillisen tutkinnon. Määrä on kymmenessä vuodessa vähän kasvanut.
Elia Aholan kaltaiset ovat silti todella harvinaisia, koska isolla osalla ammatillisen koulutuksen käyneistä on tosiasiassa myös ylioppilastutkinto ja muita tutkintoja. Tilastot eivät anna tästä tarkkaa kuvaa.
Tampereen yliopiston opiskelijapalvelujen päällikkö Kaisa Keskitalo sanoo, että vuosittain Tampereen yliopistoon valitaan muutama kymmenen ammatillisen tutkinnon suorittanutta. Todellinen määrä ei ole tarkasti tiedossa, koska hakijalla voi olla useita taustatutkintoja ja reittejä hakea korkeakouluun on useita.
Tiedossa oleva määrä on pieni, kun vertaa sitä hakijamääriin. Tänä vuonna kandi-maisterikoulutuksiin Tampereen yliopistoon haki noin 29 000, heistä vajaa kymmenes haki oman ilmoituksen mukaan ammatillisen tutkinnon perusteella. Heilläkin voi olla kuitenkin ammattitutkinnon lisäksi ylioppilas- tai korkeakoulututkinto.
Keskitalon mukaan syitä vähäiseen määrään hyväksyttyjä on ainakin kaksi. Lukiokoulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot, siksi moni varmasti tulee hyväksytyksi sen kautta. Toiseksi mielikuvat vaikuttavat vahvasti.
– Jostain syystä tuntuu olevan valloillaan mielikuva siitä, että reitti yliopistoon on mahdollista vain valkolakki päässä.
Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
– Hakukelpoisuus syntyy toisen asteen tutkinnolla, oli se ammatillinen tai ylioppilastutkinto, Keskitalo sanoo.
Kyse on siitä, miten hakija hankkii tarvittavan osaamisen tullakseen hyväksytyksi valintatavasta riippuen.
Myös maisterihaussa yliopistoon tullaan usein ammattikorkeatutkinnon kautta. Vuosittain Tampereen yliopistoon valitaan satoja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita esimerkiksi suoraan ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan.
– Siellä on varmasti joukossa myös ammatillisen koulutuksen suorittaneita.
.
Elia Ahola kannustaa muitakin toteuttamaan unelmiaan, vaikka ne tuntuvat mahdottomilta. Hän aloitti yliopisto-opinnot tällä viikolla. Marjut Suomi / Yle
Pikkusiskon matematiikan kirjoista se lähti
Elia Aholan urakkaa vaikeutti vielä se, että hän oli opiskellut oppisopimuksella. Opiskelu ei ollut tuttua.
Ahola luki ensin pikkuveljensä peruskoulun matematiikan kirjoja. Niiden ymmärtäminen teki tiukkaa. Muutaman kuukauden kuluttua hän pystyi raottamaan jo lukion kirjoja.
– Asiat olivat niin vaikeita, että päätin ilmoittautua matematiikan, yhteiskuntaopin ja historian kurssille iltalukiossa.
Ensimmäisenä vuotena Elia Ahola oli päivät töissä ja pänttäsi iltamyöhään, mutta jäi kymmenen pisteen päähän opiskelupaikasta.
Seuraavana vuonna Ahola aloitti opiskelun jo tammikuussa, lopetti työt maaliskuussa ja ilmoitti kavereilleen, ettei ole tavoitettavissa. Hän osti valmennuskurssin ja opiskeli kuutena päivänä viikossa 10–12 tuntia päivässä.
Pääsykokeen toinen vaihe jäi kahden pisteen päähän. Pettymys oli karvas.
1 168 tuntia täyttä opiskelua
Tämäkään ei saanut nuorukaista luovuttamaan. Elia Ahola ilmoittautui avoimeen yliopistoon ja suoritti siellä 34 opintopistettä kauppatieteiden yliopisto-opintoja.
Kova opiskelu jatkui, mutta tällä kerralla Ahola näki myös kavereita, kävi harrastuksissa ja teki hieman töitä.
– Oikea energiataso oli lopulta salaisuus kovan työnteon lisäksi.
Elia Ahola haluaa yrittäjäksi tai johtajaksi. Marjut Suomi / Yle
Kolmas kerta toden sanoi. Tavoitteen saavuttaminen vaati lopulta miehen laskujen mukaan 1 168 tuntia opiskelua.
Ahola sai opiskelupaikan Tampereen yliopistosta ja varasijan Aalto-yliopistosta. Hän pääsi tiistaina ensimmäistä kertaa käymään Tampereen yliopistossa.
– Tunnelmat ovat erittäin hyvät.
Ahola haluaa opiskella alle viidessä vuodessa, mutta saada hyviä arvosanoja.
– Minulla on yliopistolle kaksi tavoitetta. Saada niin hyvä oppi kuin yliopistolla on tarjota. Toiseksi haluan verkostoitua laajasti työelämää varten. En todennäköisesti kuitenkaan kierrä bileissä kamalasti.
Elia Ahola kertoo tarinansa, jotta muutkaan eivät antaisi määrittää unelmia mahdottomiksi.
– Jos ihmisellä on unelma tai seuraava steppi, mutta todennäköisyydet eivät ole sen puolella, on silti kannattavaa tehdä työtä sen hyväksi. Muuten ihminen tekee loppuikänsä sitä, mitä ei halua. Kova työnteko mahdollistaa, että pääsee sinne, minne itse haluaa.
Kaupunkilaisten huomio on kiinnittynyt pahasti keikahtaneeseen ravintolalauttaan Kotkassa.
Kesäkautensa Kantasatamassa jo päättäneen Ocean Barin lautta on vinossa laituriin päin. Yle ei ole toistaiseksi tavoittanut ravintolan yrittäjää kommentoimaan tilannetta.
Kymenlaakson pelastuslaitoksella ravintolalautan kallellaan olo on pantu merkille. Ravintola on ollut vinossa ainakin tiistaista lähtien. Tehtävää pelastuslaitoksella ei kuitenkaan ole ollut lauttaan liittyen.
– Sattumalta eilen ajoin siitä ohi ja katsoimme, että se on kallistunut, pelastusjohtaja Vesa Parkko kertoo.
Pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen sanoo, että on ensisijaisesti omistajan asia estää ravintolalautan mahdollinen uppoaminen. Välitöntä vaaraa ei tällä hetkellä ole.
– Me lähdemme liikkeelle, jos asia muuttuu kiireelliseksi, eli jos lautta alkaisi äkillisesti upota. Silloin siitä tulisi meille hälytystehtävä.
Sivulta päin näkee selvästi, miten ravintolalautta on kallistunut.Yle /Mirjam Tahkokorpi
Ongelmia alusta asti
Ocean Bar avasi ovensa Kotkassa kaksi kesää sitten. Yökerhon ja kattoterassin yhdistävä lautta hinattiin Kotkaan Helsingin Hakaniemestä, josta kaupunki ajoi sen pois.
Helsinki purki ravintolalautan vuokrasopimuksen syksyllä 2019. Helsingin Sanomien mukaan taustalla oli se, ettei lautalla ollut rakennuslupaa.
Kaikki ei ole sujunut ongelmitta Kotkassakaan. Aluksi ravintolalla oli pulmia tarvittavien lupien kanssa, ja ravintolan avaaminen viivästyi alkuperäisestä aikataulusta.
Tänä kesänä Ocean Bar päätyi otsikoihin, kun ravintolasta pääsi jätevettä suoraan mereen.
Ravintola julkaisi kesäkuussa Facebook-päivityksen, jonka mukaan kaksi ravintolalautan vessanpöntöistä oli vaihdettu toukokuun puolessavälissä. Ravintolan mukaan virheellisesti tehdyn asennuksen vuoksi vessojen jätevesi oli mennyt suoraan mereen.
Tuolloin Kaakkois-Suomen poliisi sulki Kotkan Kantasatamassa sijaitsevan ravintolan tilapäisesti. Poliisi on epäillyt kahta yrityksen edustajaa törkeästä ympäristön turmelemisesta.
Kotikaupunkiinsa Mikkeliin eläkepäivikseen palannut Aake Kalliala vietti monille suomalaisille tuttua koronaelämää heinäkuun puoliväliin saakka. Eleli hissukseen, vältteli väkijoukkoja ja huolehti turvallisuusohjeista.
Kunnes eteen tuli valinta: lähteäkö kavereiden kanssa pienelle retkelle Ouluun vai mennäkö sattumalta samalle päivälle osuneeseen toiseen koronarokotukseen.
– Kaverit houkuttelivat siirtämään rokotusta. Nyt he potevat turhaan huonoa omaatuntoa, sillä eiväthän he tienneet kantavansa koronaa, Aake muistuttaa.
Asian laita selvisi muutamaa päivää myöhemmin, kun yksi kavereista ilmoitti saaneensa tartunnan. Kallialan testi paljasti pian saman.
– Alussa oli vain pientä nuhaa ja ehdin jo ajatella, että tämähän on pikku homma.
Yhteinen mökkiloma lapsen ja lapsenlapsen kanssa sai jäädä, ja totuus koronasta valkeni muutamassa päivässä.
– Voimat katosivat aivan täysin. Oli täysi työ päästä tuolista ylös ja kävellä sänkyyn. Onneksi kaverit toivat oven taakse kaupasta tavaraa.
Vähäisetkin lihakset hävisivät
Kalliala on vakuuttunut, että yksi saatu rokote suojeli vielä pahemmalta.
– Ilman sitä olisi varmaan tullut lähtö lasarettiin.
Hän on edelleen hämmästynyt taudin erikoisuudesta.
– Kaikki tuntuvat sairastavan sen eri tavalla. On kaamea tauti, aivan tautien tauti, kuningastauti. Jos paha tauti pitää sanoa niin kyllä tämä hiihtelee siellä aivan kärjessä.
Kallialan päivittäiset askareet rajoittuivat viikoiksi sängyn, vessan ja tv-tuolin välille.
– Onneksi oli olympialaiset. Katsoin nekin lajit, joita en olisi ikinä kuvitellut katsovani.
Pitkän paikallaan olon ja istumisen jälkeen myös suhde tuttuun tv-tuoliin muuttui erikoiseksi. Se muistuttaa osaltaan taudin kauheudesta.
– Nyt se on sellainen musta möllikkä, joka jumalan kiitos piti minua sylissään aika pitkään.
Kalliala arvelee, että ruokaa kantaneiden kavereiden lisäksi pahimman yli auttoi koira Hönö, joka piti seuraa voipuneelle isännälleen.
Elokuun lopulla, kuusi viikkoa tartunnan jälkeen Kalliala sanoo olevansa yhä voipunut ja kaukana siitä kunnosta, jossa ennen koronatartuntaa oli.
– Jalat on kuin kelkan narut. Ne vähäisetkin lihakset ovat hävinneet. Sanovat, ettei saisi rasittaa itseään, mutta ei kunto sillä tavalla kasva.
Aake Kalliala viihtyy Mikkelin satamassa.Juho Liukkonen / Yle
Elokuvarooli vie kuukaudeksi Saksaan
Aake Kalliala muistetaan parhaiten sketsisarjoista Pirkka-Pekka Peteliuksen kanssa ja Kotikatu-sarjan Mauri Alhona. Eläkepäivilläkin vienti riittää.
Parhaillaan Kalliala on mukana seuraavassa Mielensäpahoittaja -elokuvassa. Hän näyttelee Mielensäpahoittajan, Heikki Kinnusen, veljeä. Veljekset lähtevät hakemaan Saksasta tiettyä Ford Escortia
– Nykyisin teen joskus sellaisia pikkukeikkoja, joissa pääsee Helsingistä yöksi kotiin. Tästä en voinut kieltäytyä. Hyvä porukka, jolla lähdetään kuukaudeksi Saksaan.
Mieluisia töitä olisi tarjolla myös lähitulevaisuudessa, mutta niiden osa Kalliala on varovainen.
– Tässä kunnossa ei uskalla edes ajatella. Ensin pitää nähdä, että milloin tämä tauti oikein päättyy.
Erikoiskuljetusten raju lisääntyminen on ruuhkauttanut lupahakemukset. Jonossa on nyt 270 hakemusta, ja käsittelyaika on venynyt jopa kymmeneen päivään.
Osasyynä on lomakausi, mutta pääasiassa tilannetta selittää tuulivoimaloiden osien kuljetus, joka on lisääntynyt tänä vuonna lähes räjähdysmäisesti.
– Uusia hakemuksia tulee sitä mukaa kuin vanhoja käsitellään – ja enemmänkin. Olisi pitänyt pystyä ennakoimaan kristallipallosta, mutta tuli kyllä yllätyksenä, että tuulivoimalarakentamisen vuoksi osia kuljetetaan näin isolla volyymilla, sanoo lupapäällikkö Petteri Pietilä Pirkanmaan ELY-keskuksesta, joka myöntää kaikki Manner-Suomen erikoiskuljetusluvat.
Alkuvuoden ja heinäkuun lopun välisellä jaksolla lupia kirjoitettiin noin 50 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Pietilä ennakoi, että tänä vuonna lupamäärä nousee 12 500:aan normaalivuoden 10 000:sta.
Eniten tuulivoimarakentamiseen liittyviä erikoiskuljetuksia lähtee Kokkolan ja Raahen satamista.
ELY-keskus tarvitseekin lisävoimia: yksi määräaikainen asiantuntija on saatu ja lisää on toiveissa. Pietilä arvioi, että tuulivoimalakuljetusten lisääntyminen näkyy vielä vuosia.
Lupaprosessin venymisestä eivät kuitenkaan kärsi tuulivoimalan osien kuljetukset, joihin lupia on haettu paljon. Sen sijaan muiden erikoiskuljetusten aikataulut voivat olla tiukoilla, kun luvan saantiin menee jopa kymmenen päivää.
Liikennettä maalla, merellä ja ilmassa ohjaavan Fintrafficin mukaan keväällä erikoiskuljetuksia kulki lähes kymmenkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Esimerkiksi toukokuussa ajettiin peräti 165 erikoiskuljetusta, kun vuonna 2020 ajoja oli samassa kuussa 21 kappaletta.
Kuljetusyritykset hakevat lupia varmuuden vuoksi koko kalustolle
Pirkanmaan ELY-keskus luvittaa sekä kuljetuskaluston että reitin. Jos ja kun kuljetukset liikkuvat usein samaa reittiä, tietoja voi hyödyntää seuraavassa luvassa.
Raskaiden kuljetusten reitin tarkastelu keskittyy ensisijaisesti siltojen kantavuuteen. Joskus kuljetus vaatii maksullisen sillanvalvonnan.
Luvanmyöntäjä lähtee siitä, että itse tieverkko kestää. Erikoiskuljetukset liikkuvat vakiintuneita, suunniteltuja väyliä ja tietoja voidaan hyödyntää toistuvissa kuljetuksissa.
Todella raskaiden kuljetusten pintapaine voi vaatia myös maaperärakenteen tarkastelua. Silloin luparyhmä joutuu konsultoimaan alueellisten ely-keskusten asiantuntijoita, mikä venyttää lupaprosessia entisestään.
Pirkanmaan ELY-keskus luvittaa reitin lisäksi kaluston, ja sitä riittää, sillä joka kalusto vaatii käytännössä oman lupansa. Toki samanlaista kalustoa pystyy yhdistämään samaan lupaan. Esimerkiksi yhden akselin lisääminen tarkoittaa jo kokonaismassan kasvua ja uutta lupaa.
Kuljetusliikkeet hakevat tuulivoimakuljetuksia varten lupia kaikelle kalustolle, mitä firmasta löytyy ja ennakoi näin kaluston mahdollisimman laajaa käyttöä. Ely-keskuksessa se tarkoittaa joka tyypin kaluston läpikäymistä ja luvittamista.
– Tyypillisesti kalusto määritellään muuten hakemukseen aika tarkasti, sanoo lupapäällikkö Petteri Pietilä.
Suomeen oli tuotu Afganistanista noin 250 ihmistä tiistai-iltaan mennessä, kertoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tiistaina. Suurin osa heistä on naisia ja lapsia.
Heistä 150 ihmistä on afganistanilaisia Suomen suurlähetystön, EU-edustuston ja Naton kriisinhallintaoperaation työntekijöitä perheineen.
Loput sata ovat Suomen kansalaisia tai pysyvän oleskeluluvan saaneita ihmisiä, jotka ovat pyytäneet konsuliapua.
Kaikki Suomen suurlähetystön paikalliset työntekijät ja heidän perheensä on evakuoitu Afganistanista.
Tuhannet ihmiset odottavat evakuoimista Kabulin lentokentällä.Ulkoministeriö
Suomi päätti evakuoida 128 ihmistä lisää – keitä he ovat?
Suomen hallitus päätti tiistaina, että se aikoo ottaa vastaan 128 ihmistä lisää Afganistanista aiempien päätösten lisäksi.
Tämä joukko koostuu 45 Suomen Kabulin-suurlähetystön entisestä työntekijästä perheineen sekä 83 lähetystön turvamiehestä perheineen. Kyse on afganistanilaisista, jotka ovat pyytäneet Suomelta turvaa.
Suomi teki aiemmin päätökset yhteensä 170 afganistanilaisen auttamisesta Suomeen. He työskentelivät Suomelle, EU:lle tai Natolle.
Määrä nousi elisen päätöksen jälkeen kaikkiaan 298 afganistanilaiseen. Heidän pelätään olevan vaarassa, koska he ovat tehneet töitä länsimaille.
Afganistanissa on edelleen arviolta 170 ihmistä, jotka odottavat evakuointia Suomeen.
Joukossa on parikymmentä konsuliapua pyytänyttä Suomen kansalaista tai pysyvän oleskeluluvan haltijaa sekä noin 150 Suomelle, EU:lle tai Natolle työskennellyttä paikallista.
Voivatko tuotavat ihmiset olla uhka Suomen turvallisuudelle?
Britanniassa ja Ranskassa on huomattu, että evakuoitujen joukossa on ollut turvallisuusuhan muodostavia ihmisiä, joilla on ollut yhteyksiä Talibaniin tai muihin ääri-islamistisiin järjestöihin.
Sisäministeriön hallitusneuvoksen Eero Koskenniemen mukaan Suomeen autettavien taustat on selvitetty silloin, kun heidät on palkattu.
– Eri viranomaiset ovat valmistelleet poikkihallinnollisesti evakuoitavien listaa. Suojelupoliisi ei ole nähnyt mitään estettä näiden ihmisten siirtämisessä Suomeen. He ovat työskennelleet Afganistanissa pääosin Suomen ulkoministeriön palveluksessa. Heille on palkkauksen yhteydessä tehty ministeriössä taustaselvitys. Tämä on ihan yleinen tapa, Koskenniemi kertoo.
Suomeen tulleilla ei ole ollut vakavia fyysisiä vammoja, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Krista Lyyra. Heiltä on hoidettu haavoja ja nirhaumia, joita on tullut pakomatkalla. Sairastumiseen tai loukkaantumiseen liittyviä evakuointeja ei ole vielä tarvinnut tehdä.
Evakuoituja on Suomessa lentokentällä vastassa tukitiimi, joka antaa tekee koronatestit, antaa terveydenhoitoa, kartoittaa avun tarvetta ja antaa keskustelutukea. Ensin on ollut tarvetta erityisesti ruuasta ja vaatteista.
– Nämä ihmiset ovat tosiaan tulleet lentokoneella ilman mitään matkatavaroita tai omaisuutta, joten heillä ei ole muuta mukana kuin ne vaatteet, jotka heillä oli silloin päällä, kun he koneeseen saapuivat, Lyyra kuvailee.
Afganistanilaisten vastaanotosta Suomessa vastaa Maahanmuuttovirasto. Heille on luvattu myöntää neljän vuoden oleskelulupa.
Tulijat sijoitetaan ensin vastaaottokeskuksiin eri puolille Suomea. Kun heiltä on kerätty henkilötiedot ja biometriset tunnisteet, heidät siirretään eri kuntien vastuulle.
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen vakuuttaa, että he selviävät kyllä satojen ihmisten sijoittamisesta lyhyelläkin varoitusajalla.
– Vuonna 2015 majoitettiin 30 000 ihmistä parissa kuukaudessa. Toki tämä on työllistänyt meidän tilannekeskusta, ja on tehty ympäripyöreitä päiviä, Nuutinen toteaa.
Nuutisen mukaan Suomeen autetut ihmiset ovat olleet väsyneitä ja helpottuneita sekä hieman odottavalla kannalla.
– Useimmilla on jäänyt läheisiä sukulaisia Afganistaniin. Huoli heistä on suuri. Myös Kabulin lentokentälle pääsy ja koko prosessi on varmasti ollut kova paikka, Nuutinen kertoo.
Ehditäänkö kaikki listalla olevat tuoda turvaan ennen kuun loppua?
Aika alkaa käydä vähiin Afganistanin evakuoinnissa, sillä Ylen tietojen mukaan Suomen on määrä saada operaationsa päätökseen perjantaina. Ulkoministeriön mukaan kaikkia ei välttämättä ehditä saada pois Afganistanista siihen mennessä.
– On hyvin mahdollista, että käytettävän ajan puitteissa emme välttämättä pysty auttamaan kaikkia tässä vaiheessa. Keskitymme nyt ilmaoperaatioon. Sen jälkeen sitten katsotaan muita keinoja ja arvioidaan, kuinka näitä ihmisiä pystytään auttamaan jatkossa, Ulkoministeriön Afganistanin erityisedustaja Pekka Kaihilahti kertoo.
Kun ilmakuljetukset loppuvat, reitit naapurimaihin maateitse tulevat kyseeseen. Rajat esimerkiksi Iraniin ja Pakistaniin ovat vielä osittain auki.
Ihmiset odottavat pääsyä sisään evakuointikoneeseen.Ulkoministeriö
Ylen tietojen mukaan suomalaisjoukot eivät ole joutuneet uhkatilanteisiin Kabulin lentokentällä. Heidän ei ole tarvinnut käyttää aseitaan.
Suomi lähetti kolmisenkymmentä sotilasta Kabulin lentokentälle turvaamaan Suomen evakuointia. Sotilaat voivat turvata toimintaa vain lentoasemalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Puolustusvoimien suojausjoukot saapuivat alueelle lauantaina.
Puolustusvoimien tukioperaatio ulkoministeriölle on sujunut toistaiseksi erittäin hienosti, kertoo vanhempi osastoesiupseeri, komentajakapteeniMatti Sirkkola puolustusministeriöstä.
– Tulokset puhuvat puolestaan. Käytettävissä olevan ajan loppuminen on kuitenkin tosiasia, johon on varauduttu suunnittelemalla hallittu päättäminen tälle operaatiolle. Tavoite on, että suomalaiset virkamiehet ja suojausosasto saadaan evakuoitua kotimaahan tehtävän päätyttyä. Toistaiseksi toiminta jatkuu Kabulin kentällä menestyksekkäästi, Sirkkola sanoo.
Evakuoitavat odottavat koneen sulkeutumista ja lähtöä.Ulkoministeriö
Voivatko suomalaiset virkamiehet ja sotilaat jäädä vielä kentälle auttamaan, kun Yhdysvallat lähtee?
Yhdysvaltojen on määrä vetää viimeisetkin joukkonsa Afganistanista elokuun loppuun mennessä. Yhdysvaltojen joukot ovat turvanneet Kabulin lentokentän toimintaa, jotta evakuointilentoja on päästy tekemään.
Matti Sirkkolan mukaan suomalaiset eivät voi jäädä auttamaan maassa vielä olevia evakuoitavia.
– Yhdysvalloilla on merkittävä määrä sotilaita Kabulin lentokentällä, ja he ovat keskeisiä tekijöitä, kun puhutaan kentän turvallisuudesta. Kaikki muut valtiot lentokentällä ja sen läheisyydessä toimivat läheisessä yhteistyössä tärkeimmän toimijan, Yhdysvaltojen kanssa ja tukeutuvat heidän tarjoamaansa turvallisuuteen. Kun Yhdysvallat poistu lentokentältä, sinne jääminen ei käytännössä ole muilta mahdollista, Sirkkola kertoo.
Jutun kuvat ovat ulkoministeriön median käyttöön julkaisemia kuvia Suomen evakuointioperaatiosta Kabulissa, Afganistanissa. Ulkoministeriö on sumentanut kuvista siviilien kasvoja heidän yksityisyytensä suojelemiseksi.
Hallitus haluaa, että suomalaiset pääsevät hoitoon seitsemässä päivässä. Yhtenä keinona tavoitteen saavuttamiseksi hallitusohjelmassa esitetään noin 1 000 yleislääkärin lisäämistä terveyskeskuksiin.
Kuntien etujärjestön Kuntatyönantajien laskelmien mukaan Suomessa olisi kysyntää jopa 3 000 lääkärille.
Järjestön työmarkkinatutkijan Juho Ruskoahon mukaan pulaa on niin syrjäseuduilla kuin isoissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa.
– Nämä ovat kaikki paikkoja, joissa koulutetaan lääkäreitä, eikä niihinkään saada tarpeeksi, koska kysyntää ja työpaikkoja on enemmän, Ruskoaho sanoi illan A-studiossa.
– Meillä on työvoimapula, ei kohtaanto-ongelma.
Lääkäriliitto: Koulutuspaikkojen lisääminen auttaa vasta vuosien päästä
Kuntatyönantajat ehdottaa ratkaisuksi lääkärien koulutuspaikkojen lisäämistä, mutta lääkäreiden etuja ajava Lääkäriliitto suhtautuu tähän penseästi. A-studiossa politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen muistutti, että koulutuspaikkojen lisääminen on kallista ja auttaa vajeeseen vasta pitkällä aikavälillä.
– Uudella samankokoisella tiedekunnalla kuin nykyiset saadaan 3000 lääkäriä lisää 26 vuoden kuluttua, Pärnänen laskee.
– Kun mietitään lääkäritarvetta, sen täytyy perustua huolelliseen ja analyyttiseen pohdintaan, eikä pelkästään numeroiden heittelyyn.
Lääkäriliiton arvion mukaan julkisella puolella on täyttämättä noin tuhat lääkärinvirkaa.
Koulutuspaikkojen määrästä päättää sosiaali- ja terveysministeriö.
Sen mukaan hallituksen tavoitteena on lisätä korkeakoulutettujen määrää, ja lääkärikoulutuksen aloittajamääriä on nostettu jo vuodesta 2013 lähtien. Tarkkaa lukumäärää hallituksen halukkuudesta lisätä lääkärien aloituspaikkoja ei ministeriöstä kerrottu. STM arvioi, että nykyisillä koulutusmäärilläkin lääkäreitä tulee alalle enemmän kuin eläköityy.
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö sosiaalisessa mediassa on poliisin ja useiden lastensuojelujärjestöjen mukaan hälyttävän yleistä.
Yle kysyi kuudelta lastensuojelujärjestöltä, Rikosuhripäivystyksestä ja poliisilta, kuinka yleisestä ja laajasta ilmiöstä on kyse, ja mitä sille pitäisi tehdä.
Kyselyyn vastasivat Pelastakaa lapset, Mannerheimin lastensuojeluliitto, SOS-lapsikylä, Nuorten Exit, Suojellaan lapsia, kolmen lastensuojelujärjestön yhteinen Sua varten somessa -hanke sekä Rikosuhripäivystys.
Vastaukset osoittavat, että ongelma on laaja, mutta pahasti piilossa.
Tutkimusten mukaan lapset kertovat kokemastaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä hyvin harvoin kenellekään ja erityisen harvoin aikuisille. Jos lapsi kuitenkin päätyy kertomaan aikuiselle, tekee aikuinen tapauksesta rikosilmoituksen vain hyvin harvoin.
Tilanteessa on lastensuojelujärjestöjen ja poliisin mielestä paljon korjattavaa.
Tässä jutussa käymme läpi, mitä lasten seksuaalinen hyväksikäyttö sosiaalisessa mediassa tarkoittaa, missä sitä tapahtuu, mitä uhreista ja tekijöistä tiedetään ja miten ilmiötä voidaan torjua ja ehkäistä.
Miksi tilanne on vakava?
Ylen tekemästä kyselystä käy ilmi, että sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä yhteydenottoja tulee järjestöihin yhteensä useita tuhansia vuosittain.
Esimerkiksi Pelastakaa lapset ry:n ylläpitämään Nettivihjeeseen vastaanotetaan joka vuosi noin 3000 vihjettä lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta netissä tai siihen liittyvästä laittomasta kuvamateriaalista.
Sua varten somessa -hankkeesta kerrotaan, että työntekijät käyvät kuukausittain lasten ja nuorten kanssa 300–400 keskustelua, ja niistä suurin osa liittyy seksuaaliseen häirintään.
Rikosuhripäivystyksen palveluihin tulee aiheeseen liittyviä yhteydenottoja viikoittain. Myös SOS-lapsikylästä kerrotaan, että keskusteluja aiheesta käydään lasten kanssa joka viikko.
Suurin osa lapsista on vastaanottanut seksuaalissävytteisiä viestejä aikuiselta. Kuvituskuva, kuvan tilanne on lavastettu.Hilma Toivonen / Yle
Pelastakaa lapset ry:n keväällä julkaiseman selvityksen mukaan lähes 90 prosenttia lapsista oli saanut seksuaalissävytteisiä viestejä aikuiselta. Alastonkuvia aikuiselta oli vastaanottanut lähes 80 prosenttia lapsista.
Lapseen kohdistuvia seksuaalirikoksia ilmoitettiin poliisille viime vuoden aikana vajaa tuhat. Poliisin tilastoissa internet oli merkitty rikoksen tekopaikaksi noin neljässä sadassa lapsiin kohdistuneessa seksuaalirikoksessa.
Järjestöihin ja rikosuhripäivystykseen tulevien yhteydenottojen määrä on siis moninkertainen verrattuna poliisille tehtyjen rikosilmoitusten määrään. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö sosiaalisessa mediassa on pahasti piilossa olevaa rikollisuutta.
Poliisin ja järjestöjen mukaan tapausten esiin tuominen olisi äärimmäisen tärkeää.
Lasten seksuaalisen hyväksikäytön seuraukset voivat tutkimusten mukaan olla pitkäaikaisia ja laajoja.
Ne ovat yhteydessä esimerkiksi krooniseen kipuun, ahdistuneisuuteen, masennukseen, syömishäiriöihin, tulehduksiin ja posttraumaattiseen stressiin.
Netissä tapahtuva hyväksikäyttö voi asiantuntijoiden mukaan olla yhtä haitallista kuin fyysisessä elämässä tapahtuva hyväksikäyttö.
– Mitä nopeammin lapsi saa apua, sitä paremmin hän toipuu, sanoo Suojellaan lapsia ry:n toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Nina Vaaranen-Valkonen.
Mitä lasten seksuaalinen hyväksikäyttö somessa on?
Järjestöille ja rikosuhripäivystykseen tulevien yhteydenottojen mukaan lapset ja nuoret kohtaavat sosiaalisessa mediassa esimerkiksi seuraavanlaista hyväksikäyttöä ja häirintää:
seksuaalissävytteisiä viestejä
painostusta kuvien lähettämiseen
paljastavien kuvien tai videoiden lähettämistä ilman vastaanottajan suostumusta
tapaamiseen painostamista ja uhkailua
kuvien muokkaamista seksuaalissävytteisiksi ja niiden levittämistä
paljastavien kuvien jakamista eteenpäin ilman lupaa
seksuaalisuuteen liittyvää haukkumista, nimittelyä ja kiusaamista
groomingia, eli pyrkimyksiä luoda luottamuksellinen suhde lapseen myöhemmän seksuaalisen hyväksikäytön mahdollistamiseksi.
Osa nuorista tunnistaa edellä kuvatun toiminnan häiritseväksi ja jopa laittomaksi, mutta pitää sitä lähes normaalina osana sosiaalista mediaa, sanoo Maria Talvitie Sua varten somessa -hankkeesta.
– Aivan kuin seksuaalisesti häirityksi tuleminen olisi pakollinen paha, joka tulee hyväksyä jo käyttäjätiliä luodessa.
Esimerkiksi Pelastakaa lapset ry:lle viime vuonna tulleista vihjeistä yli kolmannes sisälsi laittomaksi arvioitua lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia tai toimintaa.
Lapsiin kohdistuvaan rikollisuuteen erikoistunut rikoskomisario Saara Asmundela Sisä-Suomen poliisista sanoo, että rikosilmoitus pitäisi tehdä aina, kun alle 16-vuotiasta lähestytään seksuaalissisältöisillä viesteillä.
– Jos ei ihan ole varma, onko rikos tapahtunut, voi aina lähestyä poliisia ja kysyä. Vaikka kyse ei olisikaan rikoksesta, ilmoitus voi auttaa jonkin toisen rikoksen selvittämisessä.
Tekijöillä on Asmundelan mukaan yleensä enemmän kuin yksi uhri. Siksi kaikesta lapseen kohdistuvasta seksuaalissävytteisestä viestinnästä ilmoittaminen todennäköisesti auttaa useampaa lasta.
Missä ja kenelle sitä tapahtuu?
Ylen kyselyyn vastanneiden järjestöjen mukaan lapset ja nuoret joutuvat seksuaalisesti hyväksikäytetyksi muun muassa Snapchatissa, Tiktokissa, Instagramissa, Facebookissa, Whatsappissa, Onlyfans-sivustolla ja Kik messengerissä.
Poliisille ilmi tulleissa tapauksissa hyväksikäyttöä on tapahtunut myös netissä pelattavissa, lasten suosimissa videopeleissä.
Rikoskomisario Saara Asmundelan mukaan rikostilastoissa suurin osa uhreista on 15-vuotiaita tyttöjä.
– Mitä lähemmäs 16 vuoden suojaikärajaa tullaan, sitä suuremmaksi uhrien osuus muodostuu. Mitä nuorempi lapsi, sitä epätodennäköisemmin hän on tällaisen rikoksen kohteena.
Asmundelan mukaan viime aikoina on kuitenkin tullut aiempaa enemmän ilmi hyvin nuoriinkin lapsiin kohdistuvaa seksuaalista viestittelyä tai lähestymistä.
Esimerkiksi Keski-Suomessa paljastui heinäkuun lopussa jopa 200 lapseen kohdistunut seksuaalirikos, jossa nuorimmat uhrit olivat 8-vuotiaita. Tammikuussa espoolaismies sai vankeustuomion houkuteltuaan ja käytettyään seksuaalisesti hyväksi useita 10-13-vuotiaita poikia Whatsappissa ja Fortnite-pelissä.
Poliisin tietoon päätyy vain pieni murto-osa tapauksista.Isto Janhunen /Yle
Tutkimusten mukaan tytöt joutuvat seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi poikia useammin. Syy voi olla se, että tekijät ovat useimmiten miehiä, mutta toisaalta pojat kertovat kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä tyttöjä harvemmin kenellekään.
Vaikka tytöt kertovat kokemastaan poikia useammin, hekin kertovat aikuisille vain hyvin harvoin. Useimmiten seksuaalisen hyväksikäytön kokemuksista kerrotaan kaverille.
Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan alle kolmannes 8.–9.-luokkalaisista tytöistä ja vain viidennes samanikäisistä pojista oli kertonut kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä tai väkivallasta aikuiselle.
Miksi lapset vaikenevat?
Viime vuonna julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan tapauksista tehdään rikosilmoituksia hyvin harvoin silloinkin, kun lapsi kertoo kokemastaan aikuiselle.
Neljäsosa tutkimukseen osallistuneista lapsista kertoi, että kun he kertoivat seksuaalisesta hyväksikäytöstä aikuiselle, heitä ei uskottu, heille suututtiin tai heitä neuvottiin olemaan puhumatta asiasta. Lastensuojelu- ja/tai rikosilmoitus oli tehty vain reilussa kymmenesosassa tilanteista.
Vain reilu puolet lapsista koki saaneensa tilanteessa lohdutusta ja tukea.
Vuoden 2013 lapsiuhritutkimuksissa suurin osa lapsista perusteli kertomatta jättämistä sillä, etteivät he uskaltaneet tai kehdanneet kertoa asiasta kenellekään tai he eivät uskoneet kenenkään olevan kiinnostunut tapahtuneesta.
Se on rikoskomisario Saara Asmundelan mielestä hyvin huolestuttavaa.
– Seksuaalisen hyväksikäytön kohtaaminen on nuorille hälyttävän tavallista, mutta tapauksista vain murto-osa tulee viranomaisten tietoon. Se tarkoittaa, että niistä ei haluta kertoa poliisille, tai niitä ei koeta vääränä tai asiattomana toimintana. Sen haluaisin tässä yhteiskunnassa muuttaa.
Asmundelan mukaan keskustelu ja tietoisuus ilmiöstä ovat kuitenkin lisänneet rikosilmoitusten määrää viime vuosina.
Mitä tekijöistä tiedetään?
Tekijöistä on olemassa varsin vähän tutkimustietoa, koska suurin osa tapauksista jää piiloon. Sekä Ylen kyselyyn vastanneiden järjestöjen, Rikosuhripäivystyksen että poliisin mukaan tekijät ovat monenkirjava joukko. Muutamat ominaisuudet kuitenkin toistuvat usein.
Valtaosa tekijöistä on miehiä, silloinkin, kun seksuaalinen hyväksikäyttö kohdistuu poikiin. Usein tekijä on itsekin nuori, täysi-ikäisyyden kynnyksellä tai vähän sen yli.
Osa tekijöistä ei välttämättä edes tiedä, minkä ikäiselle viestittelee, eikä ymmärrä syyllistyvänsä rikokseen. Osa lähestyy itseään selvästi nuorempia lapsia tarkoituksella, koska seksuaalinen kiinnostus kohdistuu lapsiin.
Osa pyrkii luomaan lapseen luottamuksellisen suhteen ja houkuttelee sen jälkeen tätä tekemään seksuaalisia tekoja. Osa pyytää suoraan esimerkiksi paljastavia kuvia tai lähettää alastonkuvia itsestään.
Rikoskomisario Saara Asmundelan mukaan joukossa on aivan tavallisia työssäkäyviä perheenisiä, mutta myös henkilöitä, joiden kaikki sosiaaliset kontaktit rajoittuvat nettiin.
– Skaala on hyvin laaja, mutta harva sanoo, ettei näe mitään väärää toiminnassaan. Usein he kertovat, että ovat jollakin tavalla ymmärtäneet toimineensa väärin, mutta eivät pidä sitä kovin pahana, koska teko on tapahtunut esimerkiksi vain verkossa.
Suojellaan lapsia ry:n toiminnanjohtaja Nina Vaaranen-Valkosen mukaan tekijät ovat yleensä hyvin taitavia keskustelemaan lasten kanssa. He saattavat luoda ystävällisen suhteen lapseen esimerkiksi auttamalla läksyissä.
Tekijöistä tarvittaisiin kuitenkin enemmän tietoa, jotta ongelmaa voitaisiin ehkäistä tehokkaammin.
Suojellaan lapsia ry analysoi parhaillaan laajaa pimeässä verkossa tekemäänsä kyselytutkimusta, johon on Nina Vaaranen-Valkosen mukaan vastannut 9000 henkilöä. Tulokset julkaistaan syyskuussa.
– Olemme kysyneet laitonta, lapsen seksuaaliväkivalaa todistavaa kuvamateriaalia käyttäviltä henkilöiltä heidän ajatuksiaan, tunteitaan ja käyttäytymistään. Alustavat tulokset osoittavat, että kuvamateriaalin käytölle on monia eri syitä, Vaaranen-Valkonen sanoo.
Miten ongelmaa voidaan kitkeä?
Kuvakaappaukset keskusteluista toimivat todistusaineistona poliisille. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle
Tutkimustiedon lisäksi tarvittaisiin myös nykyistä enemmän toimintaa, jotta netissä lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä onnistuttaisiin torjumaan ja ennaltaehkäisemään. Tätä mieltä ovat kaikki Ylen haastattelemat tahot.
Listasimme keinot, joita kyselyn vastauksissa sekä haastatteluissa tuli esiin.
Tekijöiden auttaminen. Suomessa on parhaillaan meneillään useita hankkeita, jotka pyrkivät auttamaan lapsista seksuaalisesti kiinnostuneita henkilöitä ennen kuin he toimivat taipumuksensa toteuttamiseksi.
Rikoskomisario Saara Asmundela toivoo, että hankkeiden rahoittaminen vakiintuisi, sillä avulle on ollut huutava tarve.
– Tiedän, että asiakasajat ovat olleet varattuina jonoksi asti. Meidän on myönnettävä, että joukossamme on ihmisiä, joilla on seksuaalinen kiinnostus lapsiin, ja heille pitää tarjota palvelu ja tukimuoto ennen kuin tapahtuu rikos. Se on parasta ennaltaehkäisyä.
Linkkejä hankkeiden verkkosivuille löytyy jutun lopusta.
Viranomaiselle raportoiminen. Kaikista aikuisen tietoon tulevista tapauksista pitäisi tehdä rikosilmoitus. Se lisää tekijöiden riskiä jäädä kiinni, ja yksi rikosilmoitus auttaa todennäköisesti useaa lasta.
Sosiaalisen median ikärajojen noudattaminen. Suurin osa sosiaalisen median sovelluksista on määrittänyt käyttäjän ikärajaksi 13 vuotta. Ylen kyselyyn vastanneet lastensuojelujärjestöt sekä poliisi pitävät ikärajojen noudattamista tärkeänä. Vastuu siitä on aikuisella.
– Ikärajat ovat erityisasiantuntijoiden asettamia, ja ne noudattavat lapsen sosiokognitiivisia kykyjä ymmärtää ja arvioida riskejä. Jos 8-vuotias käyttää yli 13-vuotiaille tarkoitettuja sovelluksia, se on merkittävä riski, sanoo Suojellaan lapsia ry:n Nina Vaaranen-Valkonen.
Seksuaalikasvatuksen aikaistaminen. Lähes kaikki Ylen kyselyyn vastanneet järjestöt painottivat seksuaalikasvatuksen aloittamista huomattavasti nykyistä aiemmin. Nykyään seksuaalikasvatus alkaa peruskoulun viidennellä luokalla.
– On yleinen ja iso ongelma, että tietoa ei ole juurikaan saatavilla alle 12-vuotiaille. Lapset ovat todella epätasa-arvoisessa asemassa ollessaan riippuvaisia siitä, kuinka asioita käsitellään kotona, sanoo SOS-lapsikylän projektipäällikkö Johanna Virtanen.
Nuorten exit ry:n ennaltaehkäisevän verkkotyön suunnittelija Saara Kokkosen mukaan puutteellista seksuaalikasvatusta saaneilla nuorilla on kohonnut riski joutua seksuaaliväkivallan kokijoiksi.
– Tabujen rikkominen, niistä puhuminen ja niiden tunnistaminen laskee sekä kokijoiden että tekijöiden kynnystä avun hakemiselle, Kokkonen sanoo.
Lasten kanssa keskustelu ja kuunteleminen. Sekä poliisi että järjestöt painottavat, että lasten kanssa pitäisi keskustella sosiaalisen median käytöstä ja some-kuulumisista siitä asti, kun lapsi alkaa käyttää sovelluksia.
Keskustelu ei kuitenkaan saisi olla nettiä demonisoivaa tai lasta syyllistävää. Lapsi ei ole vastuussa aikuisen tekemästä rikoksesta, vaikka kokeekin monesti häpeää ja syyllisyyttä tapahtuneesta.
– Uhria syyllistävä ja häpäisevä ilmapiiri kannustaa tällä hetkellä uhria vaikenemaan ja tekijää jatkamaan, Sua varten somessa hankkeen Maria Talvitie sanoo.
Monesta järjestöstä kerrotaan, että lasten on usein vaikea ottaa kokemaansa seksuaalista hyväksikäyttöä puheeksi.
Aktiivisen keskustelun aloittajan tulisikin olla aikuinen. Tutkimusten mukaan suoraan kysyminen madaltaa lapsen kynnystä kertoa kokemastaan hyväksikäytöstä. Kiinnostuneelle ja läsnä olevalle aikuiselle on helpompi kertoa, jos jokin verkossa kohdattu jää mietityttämään.
– Sosiaalisen median kuulumiset pitäisi kysyä lapselta joka ikinen päivä. Ihan niin kuin muutkin kuulumiset: missä olit, mitä teit ja kenen kanssa juttelit, sanoo Suojellaan lapsia ry:n Nina Vaaranen-Valkonen.
Hän vinkkaa, että lapsen voi esimerkiksi opettaa jo pienenä ottamaan kuvakaappauksen kaikesta verkossa kohtaamastaan – sekä mukavista että mietityttävistä asioista – ja näyttämään kuvat päivän päätteeksi vanhemmille.
Rikoskomisario Saara Asmundela toivoo, että aikuiset suhtautuisivat sosiaalisen median liikenteeseen samalla tavalla kuin fyysiseen liikenteeseen.
– Syksyllä ennen koulujen alkua kävelemme tulevien ekaluokkalaisten kanssa koulutiet, näytämme vaaranpaikat siellä ja olemme tukena koulumatkalla. Sosiaalisessa mediassa lapsi on usein yksin ilman opastusta siitä, miten siellä toimitaan turvallisesti.
Nina Vaaranen-Valkonen muistuttaa, että jos lapsi tulee kertomaan mistä tahansa netissä ja sosiaalisessa mediassa näkemästään ja kokemastaan, aikuisen tärkein tehtävä on pysyä rauhallisena ja kuunnella.
– Siinä vaiheessa ei ole mihinkään kiire. Varsinkin vanhemmille on varmasti erittäin vaikeaa pysyä rauhallisena, jos oma lapsi kertoo joutuneensa seksuaalisen häirinnän, houkuttelun tai väkivallan kohteeksi.
– Lapsen ensisijainen toive on kuitenkin saada apua. Aikuisen rauhallisuus on silloin äärimmäisen tärkeää, sillä se rohkaisee lasta kertomaan lisää.
Valvira on rajoittanut oikeuksia lääkäriltä, joka on yksistään vastannut huomattavasta osasta Suomen kaikkia lääkekannabisreseptejä.
Turun Mehiläisessä yksityisvastaanottoa pitänyt neurologi on Valviran mukaan hoitanut potilaitaan lähes pelkästään määräämällä heille lääkekannabista ilman muuta hoitosuunnitelmaa.
Viranomaiset olivat saaneet lääkäristä useita kanteluita hänen kollegoiltaan. Yhdessä niistä sanotaan, että mies on määrännyt potilaalleen toistuvasti lääkekannabista, vaikka tämä on saanut "ainakin kaksi psykoosia kannabiksen käytön seurauksena".
Valviran mukaan lääkäri on vakavasti vaarantanut potilaiden turvallisuuden. Tämän vuoksi hän ei saa enää määrätä kannabinoideja apteekista toimitettavaksi. Muilta osin hän saa jatkaa ammatissaan.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Valvira on kieltänyt yksittäistä lääkäriä määräämässä lääkekannabista.
Lääkekannabiksen käyttäjät lähes epätoivoisia
Tapauksesta on noussut vilkas keskustelu lääkekannabista käyttävien piireissä, koska Valviran rankaisemalla lääkärillä on ollut potilaita kautta maan.
Ylen selvityksen mukaan lääkärille on myönnetty kuuden viime vuoden aikana yhteensä 926 erityislupaa lääkekannabisreseptien kirjoittamiseen. Määrä on erittäin suuri siihen nähden, että koko maassa on myönnetty tuona aikana yhteensä 1 500 kannabislupaa.
Lääkekannabista voi määrätä MS-tautia kärsiville potilaille ilman erityislupaa. Esimerkiksi kipupotilaiden tapauksessa reseptiin on haettava Fimeasta erityislupa. Yksi lupa koskee yhtä potilasta ja yhtä reseptiä ja on voimassa yhden vuoden. Fimea vastaa lääketurvallisuudesta, mutta ei valvo sitä, miten lääkäri määrää lääkkeitä. Se on Valviran vastuulla.
Tänä kesänä lääkäri on lähestynyt potilaitaan kirjeellä, jossa hän ilmoittaa, ettei hänelle kannata enää varata aikaa kannabisreseptin uusimiseksi. Tieto on saanut osan hänen potilaistaan suorastaan epätoivoon. Moni kokee tarvitsevansa lääkekannabista kipuihin eikä tiedä, mistä sitä voi enää saada.
Vain harva lääkäri suostuu kirjoittamaan reseptejä lääkekannabikselle kipuun. Valviran linjauksen perusteella niin ei tulisi yksityisellä vastaanotolla juuri tehdäkään. Lääkekannabista tulisi määrätä lähinnä kipuklinikoilla ja sielläkin vasta viimeisenä keinona vaikean hermokivun hoidossa.
Kipupotilas: "Olen sanonut lääkärille, että olet pelastanut elämäni"
Pirjo Koski on yksi Valviran rankaiseman lääkärin potilaista. Hän kokee lääkekannabiksen parantaneen elämänlaatua niin paljon, että ulkopuolisten on sitä vaikea ymmärtää.
Laitilalainen Koski sairastui luukuolioon 11 vuotta sitten. Siitä alkoi vaikeiden oireiden ja raskaiden hoitojen kierre, joka johti kolmoishermosäryn ja Hortonin syndrooman puhkeamiseen. Kummatkin aiheuttavat erittäin voimakkaita kipuja.
– Tämä sairaus todellakin opettaa toivomaan kuolemaa. Kun kohtaus iskee, tuntuu, ettei siltä matkalta ole enää paluuta.
Kolme lääkäriä on määrännyt Pirjo Koskelle kannabista lääkkeeksi erittäin koviin kipuihin. Viranomaiset ovat rankaisseet kaikkia kolmea lääkäriä.Paula Collin / Yle
Koskea hoidettiin pitkään voimakkailla kipulääkkeillä. Kun niistä tuli pahoja sivuvaikutuksia, eräs terveyskeskuslääkäri ehdotti kokeilua lääkekannabiksella. Siihen Koski suhtautui ristiriitaisesti – hän kuvaa olleensa kannabisvastainen.
– Pelkäsin ihan hysteerisesti. Minua varoitettiin, että lääke pitäisi nauttia kotona jonkun toisen seurassa. Siitä voi tulla ahdistusta, Koski kertoo.
Mitään sellaista ei tullut. Kosken mukaan ensimmäiset annokset lääkekannabista "kihahtivat hattuun", mutta sivuvaikutukset olivat sittenkin lievempiä kuin kolmiolääkkeillä.
Ennen kaikkea uusi lääke auttoi. Se ei poistanut kipua kokonaan, mutta Kosken sanoin "leikkasi siitä pahimman terän pois". Hän ei tarvinnut vahvoja opiaattipohjaisia lääkkeitä yhtä paljon kuin ennen ja pystyi aloittamaan uudelleen liikunnan. Sen avulla Koski pudotti painoa lähes 60 kiloa.
– Olisin mullan alla ilman kannabista. Olen sanonut lääkärilleni, että olet pelastanut elämäni. Oikeasti.
Erikoinen piirileikki viranomaisten, lääkärien ja potilaiden kesken
Ylen selvityksen perusteella kannabista käyttävien kipupotilaiden, heidän lääkäriensä ja viranomaisten kesken on ollut käynnissä eräänlainen piirileikki.
Potilaiden on vaikea löytää lääkäriä, joka suostuu kirjoittamaan lääkekannabista kipuihin. Kun sellainen lääkäri löytyy, hän saa puskaradion kautta nopeasti uusia asiakkaita. Silloin viranomaiset saattavat kuitenkin puuttua lääkärin toimintaan.
Esimerkiksi Pirjo Koski sai reseptin ensin yhdeltä lääkäriltä. Tämä sai Valviralta kirjallisen varoituksen ja ohjasi Kosken toiselle lääkärille. Toinen lääkäri sai Valviralta huomautuksen ja ohjasi Kosken kolmannelle lääkärille. Sama reitti on ollut monella muullakin kroonisella kipupotilaalla.
Kolmas lääkäri sai Valviralta ensin kirjallisen varoituksen, mutta jatkoi. Lopulta häntä kiellettiin määräämästä kannabinoideja ollenkaan.
Myös viranomainen on ollut kiinnostunut kannabisreseptejä kirjoittavien lääkäreiden keskinäisistä suhteista. Tämän voi päätellä rivien välistä turkulaislääkäriä koskevasta Valviran ratkaisusta.
– [Lääkäri] ei tiedä, kirjoittaako joku muu lääkäri lääkekannabista, eikä lääkäreillä ole mitään "verkostoa", Valviran ratkaisussa siteerataan lääkärin antamaa vastinetta.
Potilas turhautunut: "Tuntuu, että meitä voidaan pompottaa loputtomiin"
Pirjo Koskella on resepti joulukuulle asti. Hän ei vielä tiedä, mistä saa lääkekannabista sen jälkeen. Hänen nykyinen neurologinsa on ilmoittanut, ettei aio hakea erityislupaa lääkekannabikselle.
– Todennäköisesti hän ehdottaa jotain kovempaa kipulääkettä. En haluaisi alkaa niihin, Koski sanoo.
Tilanne on sama monella muulla kroonisella kipupotilaalla. Lääkekannabiksen käyttäjien Facebook-ryhmissä on kyselty viime viikkoina ahkerasti, mistä löytyisi reseptin uusiva lääkäri.
Sellaista ei välttämättä löydy. Tänä vuonna Fimea on myöntänyt yhteensä 112 erityislupaa lääkekannabikselle. Niistä peräti 78 on myönnetty Turussa toimivalle lääkärille, joka ei enää uusia lupia saa.
Tällä hetkellä kliininen tutkimus ei tue lääkekannabiksen käyttöä kiputilojen hoidossa. Mervi Koivuniemi, Valvira
Koski on käyttänyt lääkekannabista nyt yhdeksän vuotta osana muuta kipulääkitystä. Hänelle siitä on ollut korvaamaton apu, eikä haittavaikutuksia ole ollut. Siksi häntä turhauttaa, miten vaikeaksi kannabiksen saaminen kipuun on tehty.
– Tuntuu, että minut ja muut on jätetty heitteille. Ettei meillä ole enää ihmisarvoa ja meitä voidaan pompottaa loputtomiin, Koski sanoo.
– Kivunhoidossa on kyse siitä, että saadaan potilaalle elämänlaatu takaisin. Minulla elämänlaatu on mennyt kohdilleen kannabiksen ansiosta. Olen kokeillut kemiallisia lääkkeitä ja todennut, että ne eivät sovi.
Valvira rajoitti Turun Mehiläisessä yksityisvastaanottoa pitävän lääkärin oikeuksia kesäkuussa 2021. Sama lääkäri oli saanut jo kirjallisen varoituksen vuonna 2018.
Viranomaisen mukaan lääkärin toiminnassa on ollut useita ja toistuvia puutteita, virheellisyyksiä ja epäasianmukaisia hoitokäytänteitä. Kaikki kietoutuu kannabiksen ympärille.
Usein lääkäri on määrännyt potilailleen lääkekannabista ensikäynnillä ilman moniammatillista arviota tai laajempaa hoitosuunnitelmaa, ratkaisussa todetaan. Toiminnallaan lääkäri on vaarantanut vakavasti potilaidensa turvallisuuden.
Valviran mukaan tutkimusnäyttö ei tue kannabiksen käyttöä kipulääkkeenä. Bedrocan on yksi lääkekannabisvalmisteista. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi polttamalla tai ruokaan sekoittamalla.Paula Collin / Yle
Ryhmäpäällikkö Mervi Koivuniemen mukaan Valvira ei tee hoitolinjauksia. Se ei siis sinänsä kiellä lääkäreitä kirjoittamasta lääkekannabisreseptejä kipupotilaille. Hoitokokeilut tulisi kuitenkin tehdä harkiten.
– Tällä hetkellä kliininen tutkimus ei tue lääkekannabiksen käyttöä kiputilojen hoidossa. Sitä pidetään kokeellisena hoitona, minkä vuoksi lääkärin täytyy pystyä hyvin perustelemaan, miksi sitä lähdettäisiin kokeilemaan, Koivuniemi sanoo.
Viranomaiset ovat saaneet lääkäristä ainakin kolme kantelua hänen kollegoiltaan viime vuosina. Yksi koski kannabiksen määräämistä "epätyypillisillä käyttöaiheilla" ennen vuotta 2018. Lääkäri oli määrännyt kannabista muun muassa ADHD-potilaille, joilla on päihdetaustaa. Tämän hän sanoo sittemmin lopettaneensa.
Maaliskuussa 2020 tulleen ilmoituksen mukaan yksi lääkärin potilaista oli saanut "ainakin kaksi psykoosia kannabiksen käytön seurauksena". Kolmas ilmoitus ei koskenut kannabista, vaan keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, joita lääkäri määräsi ilmoittajan mukaan "varsin liberaalisti".
Lääkäri Valviralle: En tee bisnestä tällä
Yle pyysi Valviran rankaisemalta lääkäriltä kahteen otteeseen haastattelua hänen työnantajansa Mehiläisen kautta. Lääkäri kieltäytyi kummastakin. Näin hän on tehnyt aiemminkin.
– [Lääkäri] ei ole markkinoinut itseään missään kannabiksen ympärillä, [on] kieltäytynyt haastatteluista ja kannanotoista. Hän ei tee "bisnestä tällä", Valviran vuonna 2018 antamassa kirjallisessa varoituksessa sanotaan.
Valviran annetuista vastineista kuitenkin selviää myös asianosaisen lääkärin näkökulma asiaan. Hän on kiistänyt, että potilaat saisivat häneltä kannabisreseptin pyytämällä.
Tuntuu, että minut ja muut on jätetty heitteille. Pirjo Koski
Lääkäri vetoaa siihen, että lähes kaikkien potilaiden kohdalla diagnoosit on tehty julkisessa terveydenhoidossa. Lääkekannabis on tullut kysymykseen, kun mikään muu ei auta. Hän kertoo seuranneensa muun muassa sitä, pystyykö potilas vähentämään muita lääkkeitä.
– Jos näin ei käy, kannabis ei toimi ja se lopetetaan.
Lääkärin mukaan hänen potilaansa kärsivät pääsääntöisesti kroonisesta kivusta. Hän kokee, että muualla heidät "niputetaan potentiaalisiksi lääkkeiden väärinkäyttäjiksi". Osa potilaista on pyrkinyt kipupoliklinikalle, mutta päätynyt takaisin perusterveydenhuoltoon, jossa hoito on aloitettu jo kerran kokeilluilla lääkkeillä.
Valvira rajoitti oikeuksia lääkäriltä, jonka kautta kulki suuri osa Suomen lääkekannabiksesta
Entistä harvempia kipupotilaita hoidetaan lääkekannabiksella, vaikka siitä olisi potilaan itsensä mielestä paljonkin apua. Kesäkuussa Valvira kielsi yhtä lääkäriä määräämästä enää kannabista potilailleen. Turussa vastaanottoa pitänyt lääkäri oli yksistään vastannut suuresta osasta koko maan lääkekannabisreseptejä.
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö somessa hälyttävän yleistä
Suurin osa lapsista on vastaanottanut seksuaalissävytteisiä viestejä aikuiselta. Kuvituskuva, kuvan tilanne on lavastettu.Hilma Toivonen / Yle
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö rehottaa suosituissa sosiaalisen median palveluissa. Tekijöillä voi olla satoja uhreja, mutta tapaukset tulevat äärimmäisen harvoin aikuisen, ja vielä harvemmin poliisin tietoon. Kysyimme lastensuojelujärjestöiltä, rikosuhripäivystyksestä ja poliisilta, miksi tilanne on vakava, ja mitä sille voidaan tehdä.
Yhdysvalloissa liki 300 lasta päivässä koronan takia sairaalahoitoon
Kahdeksasluokkalaiset Mia Ortega, Zhen Nguen, Dan Snyder, Darin Hawkings ja Nola Files ovat 13-vuotiaita ja täysin rokotettuja. He tuntevat olonsa Culver Cityn yläkoulussa turvalliseksi tiukkojen koronatoimien takia.Johanna Juntunen
Yhdysvalloissa aloitellaan kouluvuotta lähiopetuksessa. Korona leviää kuitenkin voimalla, delta-virusmuunnos tarttuu varsinkin rokottamattomien lasten välillä. Keskimäärin 277 lasta päivässä joutuu taudin takia sairaalaan, ja heistä 95 prosenttia on rokottamattomia. Paikka paikoin kouluissa vaaditaankin nyt kaikkien yli 12-vuotiaiden lasten rokottamista, lisäksi lapset testataan joka viikko ja kasvomaskia on pidettävä sekä sisällä että ulkona.
Timo Soinin muistelmat julki
Timo Soini repesi nauramaan kotikulmillaan Espoon Iivisniemessä eilen.Petteri Bülow / Yle
Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja, ex-ulkoministeri Timo Soini kertoo muistelmissaan, että perussuomalaisten sopu alkoi rakoilla maahanmuuttolinjausten takia, ja se johti lopulta puolueen hajoamiseen. Muistelmakirja Yhden miehen enemmistö julkaistaan tänään.
Soini on myös tavoitellut elämyksiä eikä karta tunteita, elämäkertakirjasta selviää.
Tänään tervehditään poutaa
Yle
Torstaiaamu on Suomen eteläosissa runsaan sateinen ja tuulinen, mutta päivän mittaan sateet heikkenevät ja muuttuvat kuuroittaisiksi. Maan keski- ja pohjoisosissa sää on päivällä poutaista, ja Lapissa pilvipeitekin voi repeillä.
Peruskoulut pyörivät tänä syksynä erityisissä olosuhteissa: peruskouluikäisten rokotukset etenevät koulujen yhteydessä koronavirustilanteen jatkuessa haasteellisena. Lasten täyteen rokotesuojaan on vielä matkaa.
Espoon Saunalahden koulun oppilaiden ensimmäiset koronavirustartunnat todettiin viime viikon perjantaina. Rehtori Hanna Sarakorpi sai tiedon koronatartunnoista hieman ennen seitsemää aamulla.
– Ennen lasten saapumista kouluun kello kahdeksalta olimme jo selvittäneet altistuneet opettajien kesken ja pyytäneet heitä jäämään kotiin odottelemaan ohjeita.
Espoossa, Vantaalla tai Helsingissä koronavirusjäljitysyksiköistä ei ole juuri nyt hyötyä kouluille: jäljityksen viive on päiviä tai viikkoja. Saunalahden koulun perjantaiaamuisessa tilanteessa päätös piti tehdä tunneissa.
– Ennen jäljityksestä oltiin meihin yhteydessä, nyt me olemme itse yhteydessä tartuntatautiviranomaiseen vanhempien kerrottua koronatartunnoista.
Kun tällä hetkellä koulussa todetaan koronatartunta, koulun hallinto ottaa yhteyttä kunnan tartuntatautiviranomaiseen. Tartuntatautiviranomaisen tehtyä päätöksen koulun hallintopuoli alkaa välittää tilanteesta tietoa eteenpäin vanhemmille.
Sarakorpi kehuu yhteistyötä tartuntatautiviranomaisten kanssa mainioksi, mutta tämä ei helpota koulun väen tilannetta.
– Kuormitus on melkoinen. Sunnuntait kuluvat altistumisia selvitellessä.
Perjantaina Sarakorpi sai tavoitella tartuntatautiviranomaisia tunnin ennen kuin sai jatko-ohjeita altistuneiden suhteen. Ohjeiden avulla Sarakorpi pystyi kertomaan vanhemmille, mihin toimenpiteisiin ryhtyä.
– Hirveä soittorumba ja paljon paperityötä ja asian selvittämistä. Kerromme vanhemmille sen verran minkä voimme, Sarakorpi kertoo.
830 oppilaan Saunalahden yhtenäiskoulussa koronatartuntojen kanssa toimiminen on ollut kuitenkin tähän asti pääosin sujuvaa. Tilannetta helpottaa viime lukuvuotta parempi rokotetilanne, jonka johdosta karanteeneja on vähemmän.
Lisäksi koronan sairastaneiden ei tarvitse mennä karanteeniin. Toisaalta muutokset säännöissä aiheuttavat yllättäviä tilanteita.
– Karanteenia voi nykyään lyhentää 6. päivän negatiivisella testituloksella. Tämän johdosta oppilaita ilmestyy välillä yhtäkkiä koululle, vaikka heille on varattu ruokakassia ja etäopetusta useammaksi päiväksi, Sarakorpi kertoo.
Tilanteeseen odotetaan muutosta rokotteiden myötä
Vantaan kasvatuksen ja oppimisen toimialan apulaiskaupunginjohtaja Katri Kalske kertoo, että viime lukuvuosista opitut toimet ovat kouluilla käytössä ja menneestä on opittu. Harmia toi se, että moni oli jo odottanut syksyn tuovan helpotuksen koronatilanteeseen.
Kalskeen mukaan nykyisellä tautitilanteella on töihin valtava vaikutus. Jokainen oppilaan karanteeni tarkoittaa hänelle etäopintojen suunnittelua karanteenin ajaksi. Kalske toivoo, että nuorten kasvava rokotekattavuus muuttaisi toimintatapoja pikkuhiljaa.
– Toinen ryhmä tulee karanteenista ja toinen menee karanteeniin. Tämä teettää hirveästi työtä.
Koulun hallinto tekee ikään kuin valmistelutöitä tartuntatautiviranomaista varten. Kouluissa tiedetään lopulta parhaiten kenen kanssa ja missä lapset päivisin liikkuvat.
Nyt Vantaalla karanteenissa olevien luku on vielä pieni, kolmisensataa, ottaen huomioon että koululaisia Vantaalla on 24 000. Viime vuonna pahimpina korona-aikoina oppilaita oli jopa 1000 karanteenissa samaan aikaan. Vuoden aikana 12 000 ihmistä kävi karanteenissa, moni oppilas kävi läpi useampia karanteeneja saman vuoden aikana.
Lähiopetusta pidetään tärkeänä, vaikka tartunnat työllistävät
Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Outi Salo kertoo elokuussa oppilailla olleen pitkälti yhtä paljon tartuntoja kuin kevään kuukausina. Tartunnat tulevat oppilaan lähipiiristä. Salon mukaan kouluilla on hyvät valmiudet tämänhetkisissä olosuhteissa toimimiseen ja yhteistyö tartuntatautiviranomaisten kanssa toimii hyvin.
Espoon kaupungin kasvun ja oppimisen toimialan toimialajohtaja Harri Rinta-Ahon mukaan syksy on lähtenyt käyntiin jännittävissä merkeissä. Koronatartuntojen määrät niin kouluissa kuin varhaiskasvatuksessakin ovat kasvaneet, kaikista suojatoimenpiteistä huolimatta. Korona on levinnyt erityisesti pienten lasten keskuudessa. Rinta-Ahon mukaan asiantuntijat ovat epäilleet syyksi deltavarianttia ja rokottamattomuutta.
– Varhaiskasvatuksessa ja koulussa on ollut yksittäisiä koronatapauksia eri toimipisteissä. Toistaiseksi nämä tartuntaketjut on vielä onnistuttu jäljittämään eikä ole tarvinnut tehdä isompia sulkuja.
Rinta-Ahon mukaan positiivinen huomio on opettajien hyvä rokotetilanne. Viime lukuvuonna opettajat meinasivat joskus loppua kesken karanteenien vuoksi, enää opettajat eivät ole sairastuneet.
Kaikki haastatellut jakavat yhden saman ajatuksen: tärkein asia on lähiopetus.
– Meillä on valtava työurakka etäopetuksen haittavaikutuksien korjaamisessa, sanoo Espoon Rinta-Aho.
– Etäopetuksen aiheuttama vahinko ei ole jäänyt huomaamatta. Lähiopetuksen kannatteleva voima on tullut ihan erityisen merkittävästi esiin viime vuosina, Vantaan Kalske sanoo.
Rehtori Sarakorpi kehuu kasvokkain kohtaamista yhtä vuolaasti.
– Kaikki ovat olleet tänä vuonna fiiliksissä kouluun palaamisesta.
Voit keskustella aiheesta torstaina 26.8.2021 kello 23 saakka.
Heinäkuu oli ennätyskuukausi kotimaanmatkailussa, kertoo Tilastokeskus.
Yöpymisten määrä majoitusliikkeissä oli mittaushistorian korkein. Kaikkiaan yöpymisiä oli 3,34 miljoonaa, mikä oli kaksi prosenttia enemmän kuin heinäkuussa 2019 ennen koronakriisiä.
Ennätys rikkoutui siitä huolimatta, että ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset ovat romahtaneet: niitä oli 77 prosenttia vähemmän kuin heinäkuussa 2019. Kotimaisia yöpymisiä sen sijaan oli yli neljännes enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin, ja vapaa-ajan yöpymisten osalta määrä kasvoi 30 prosenttia.
Viime vuoden heinäkuuhun verrattuna yöpymiset lisääntyivät kaikissa maakunnissa. Vuoden 2019 heinäkuuhun verrattuna miinusta tuli vain Uudellamaalla, jossa yöpymiset vähenivät 31 prosenttia, Pohjois-Karjalassa (-16 prosenttia) ja Etelä-Karjalassa (-2 prosenttia).
Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa oli kuitenkin maakuntien korkeimmat hotellihuoneiden käyttöasteet, 87,5 ja 86,4 prosenttia.
Luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilaston ennakkotietoja. Ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa.
Sijoitusyhtiö Ahlström Capital kertoo myyvänsä infrastruktuurialan palveluyhtiö Destian.
Ostaja on ranskalaistaustainen ja niin ikään infra-alalla toimiva Colas-konserni.
Konserniin kuuluvan Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa toimivan Colas EMEA:n toimitusjohtaja Francis Grass kertoo tiedotteessa, että osto on mahdollisuus vahvistaa konsernin läsnäoloa Pohjois-Euroopassa.
– Olemme erittäin vaikuttuneita Destian osaamisesta erityisesti rakennustyömaiden digitalisaation suhteen sekä heidän asiantuntemuksestaan kunnossapitopalveluista vaikeissa olosuhteissa. Näemme mahdollisuuden kehittää edelleen liiketoimintoja kuten rata-, maa- ja kiviainespalveluita, Grass sanoo tiedotteessa.
Ahlström Capitalin toimitusjohtaja Lasse Heinonen sanoo tiedotteessa olevansa tyytyväinen siihen, miten sijoitusyhtiö ja Destian johto ovat kehittäneet Destiasta "johtavan suomalaisen infra-alan palveluntarjoajan kilpaillulla markkinalla".
Kauppa edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Osapuolet ovat päättäneet olla julkistamatta kauppahintaa.
Entinen Tieliikelaitos
Ahlström Capital osti Destian Suomen valtiolta kesällä 2014. Destia syntyi 2008, kun valtion Tieliikelaitos yhtiöitettiin.
Vuonna 2020 Destian liikevaihto oli noin 564 miljoonaa euroa, ja yhtiön toimitusjohtajana on toiminut heinäkuusta 2018 lähtien Tero Kiviniemi. Colasin konsolidoitu liikevaihto oli 12,3 miljardia euroa, ja se kuuluu Bouygues-konserniin.
Destia on Suomen suurin infra-alan yhtiö, ja se muun muassa suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää liikenneväyliä sekä liikenne- ja teollisuus- ja elinympäristöjä. Sillä on noin 1 700 työntekijää.
Kansaeläkelaitoksen henkilökunta on saanut osansa ihmisten korona-ajan kasautuneista paineista ja ahdistuksesta.
Kelan asiakkaiden häiriökäytös on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana huomattavasti.
Kelan ma. etuusjohtaja Antti Jussila kertoo, että asiakaspalvelussa kohdataan esimerkiksi uhkauksia, henkistä väkivaltaa ja rasistisia kommentteja.
Vuoden 2021 aikana Kelassa on tehty yli 500 uhkailmoitusta.
– Toimihenkilöön tai Kelaan kohdistuvat uhkaukset ovat kaksinkertaistuneet viime vuodesta. Tällaisia suoria uhkauksia yleisempää on epäasiallinen, uhkaava käytös, Jussila kertoo Ylelle sähköpostitse.
Asiakkaiden epäasiallinen käytös on lisääntynyt erityisesti puhelinpalvelussa viimeisen vuoden aikana.
Jussilan mukaan Kelassa tunnetaan velvollisuus palvella kaikkia ja ymmärretään, että ihmisillä voi olla pahoinvointia ja haasteita elämässään.
– Esimerkiksi väkivallalla uhkailua ei silti voi missään tilanteessa hyväksyä, ja ohjeistuksen mukaan kaikkiin uhkauksiin reagoidaan ja tarvittaessa asiasta ilmoitetaan poliisille, Jussila linjaa.
Asiakaspalvelijoiden lisäksi myös etuuskäsittelijät voivat joutua uhkausten kohteeksi. Uhkaukset ilmoitetaan poliisille.
Tärkeä tietää, miten toimia
Uhkaavat tilanteet otetaan aina vakavasti ja Kelassa on tarkat sisäiset prosessit tilanteiden käsittelyyn. Ohjeet ja prosessit käydään läpi perehdytyksessä.
– Ohjeet pitävät sisällään tilanteen ilmoittamisen sisäisesti sekä ohjeet esihenkilöille siitä, millaista tukea esimerkiksi työterveydenhuolto tarjoaa, jos työssä joutuu kohtaamaan henkisesti raskaan tilanteen.
Lisäksi kelalaisille jaetaan ajankohtaista tietoa ja muistutuksia turvallisuudesta ja uhkaavissa tilanteissa toimimisesta muun muassa turvallisuuskoulutuksissa ja -infoissa.
Joissakin tapauksissa asiakas uhkaa tehdä itselleen tai perheelleen jotain.
– Nämäkin ilmoitetaan aina hätäkeskukseen, jolla on asiantuntemusta toimia tilanteessa.
Työ Kelan etuuspalvelussa ja asiakaspalvelussa on hyvin nopeatempoista ja vaatii laajojen etuuskokonaisuuksien hallitsemista.
Epäasiallinen käytös on ja uhkaukset ovat valtava lisäkuormitus ja vaikuttavat työssäjaksamiseen.
– Kelalaiset tekevät töitä suurella sydämellä ja moni tulee tänne töihin sen takia, että heillä on aito halu auttaa muita. Joskus asiakkailta unohtuu, että heitä palveleva kelalainen on ihminen, Jussila puhaltaa.
Uhkailua on koettu mm. poliisissa ja koronatartuntojen jäljityksessä. Valmiustoimikunta kiinnitti asiaan huomiota 20. elokuuta katsauksessaan. (Kuvituskuva)Katriina Laine/Yle
Valmiustoimikunta: Ennennäkemätöntä ja tarpeetonta
Myös Länsi- ja Sisä-Suomen valmiustoimikunta puuttui viimeisimmässä katsauksessaan alueellaan havaittuun häiriökäyttäytymiseen.
20. tätä kuuta päivätyssä katsauksessa valmiustoimikunta toteaa näin:
"Ikävinä ja huolestuttavina havaintoina valmiustoimikunnan kokouksessa nousivat esiin mm. nuorison aggressiivinen käyttäytyminen ja tottelemattomuus Pohjanmaan poliisia kohtaan sekä Kansaneläkelaitoksen virkamiehiin kohdistuva lisääntynyt epäasiallinen käyttäytyminen ja jopa uhkailu."
Valmiustoimikuntaan kuuluva Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston johtaja Tarja Wiikinkoski pitää katsauksessa esiin nostettua käytöstä ennennäkemättömänä ja tarpeettomana.
– Tapahtuipa vuorovaikutus puhelimitse, sähköpostilla tai henkilökohtaisesti virkailijan kanssa, epäasiallinen käyttäytyminen on lisääntynyt: puhutaan rumia, uhkaillaan, ollaan yleisesti aggressiivisia. Tällainen ei ole nyt missään nimessä tarpeellista, Wiikinkoski alleviivaa.
Samankaltaista käytöstä on saaneet kokea myös esimerkiksi koronatartuntojen jäljitystyötä tekevät henkilöt.
Wiikinkoski peräänkuuluttaa pitkäkestoisen ahdistuksen ja kriisitilanteen sietokykyä kaikilta, ja keinoja purkaa omaa pahaa oloa.
– Ei siitä mitään hyötyä ole, jos ryhdymme täällä keskenämme jonkin viruksen takia käyttäytymään epäasiallisesti. Se kuormittaa kaikkia, Wiikinkoski muistuttaa.
Wiikinkosken mukaan on hyvin ymmärrettävää, että ihmiset ovat jo väsyneitä koronatilanteeseen. Lisäksi tilanne on uusi kaikille – tällaista painetilannetta ei ole Suomessa koettu vuosikymmeniin, jos koskaan.
– Silti pitäisi muistaa, että kaikki tekevät vain töitään, ja että kaikkien pitäisi vielä jaksaa tehdäkin tätä työtä yhteisen hyvän eteen. Viranomaisilla on elämässään ihan samanlaiset paineet kuin muillakin.
Wiikinkoski puhuu henkisestä kriisinkestävyydestä.
– Sen kanssa tässä ollaan tekemisissä – ensin yksilötasolla, sitten lähipiirin ja lopulta kansakuntana. Jos on puolitoista vuotta kestänyt huoli siitä, että loppuuko tämä koskaan, voi tulla vastaan kynnys, että nyt minulle riittää. Itse kullakin tällainen kynnys löytyy ja se voi ylittyä. Silloin tulee tehtyä jotain typerää, vaan sen takia, että nyt riittää.
Wiikinkosken mukaan on tärkeä muistaa, että koko yhteiskunta viranomaisineen on nyt samassa veneessä.
– Pitää säilyttää mielenrauha siihen, että meillä on sellainen yhteiskunta, joka tästä pystyy selvitä.
Tuorein kansalaisten tunnetilaa ja mielipiteitä mittaava Kansalaispulssi-kysely kertoo, että epävarmuus ja huoli koronatilanteen kestosta painaa suomalaisia.
Yleinen huolestuneisuus koronaan liittyen on hieman voimistunut. Myös huoli terveydenhuollon kantokyvystä ja epävarmuus koronatilanteen kestosta on kasvanut. Nuoret kokevat stressiä yhä selvästi enemmän kuin vanhemmat ikäryhmät.
Kansalaispulssin vastausten perusteella suomalaisia ahdistaa enemmän huoli läheisten mahdollisesta sairastumisesta kuin omasta.
Wiikinkosken mukaan olisi tärkeää muistuttaa itseään ja lähimmäisiään, että erilaiset rajoitustoimet on asetettu jokaisen parasta ajatellen.
– Käsityskykymme alkaa olla koetuksella. Eihän tauti ole ainoa paine, vaan siihen voi liittyä esimerkiksi taloudellisia huolia.
Myönteisenä kyselytuloksena Wiikinkoski tuo esille sen, että lähes neljä viidestä vanhemmasta suhtautuu positiivisesti lastensa koronarokottamiseen.
Voisiko koronasta viestiä paremmin?
Myös yhteiskunnallinen viestintä ja media ovat joutuneet korona-aikana ihmisten hampaisiin. Osa ihmisistä kokee, että vähempikin info ja uutisointi koronasta riittäisi.
Kansalaispulssin mukaan tyytyväisyys viranomaisten viestintään on hieman laskenut aiemmasta. Eniten laskua oli tullut reagoinnin nopeudesta.
Wiikinkoski toteaa, että median ja viranomaisten viestinnällä on omat tehtävänsä.
– On erittäin tärkeää, että ihmiset saavat koko ajan oikeaa tietoa, ymmärtävät ongelman tason ja osaavat näin toimia kaikkien kannalta viisaasti. Tieto ja sen jakaminen ovat ainoa keino, miten virus selätetään.
Joskus posiitivinen viesti häviää kriisitilanteessa huolestuttavien uutisten vyöryn alle. Wiikinkoski toteaa, että sama ilmiö koskee kaikkia kriisejä.
– Onnistumisista voi myös kertoa, mutta aina pitää informoida, millä tavoin uhkaa vastaan voi suojautua, olipa kriisi mikä tahansa.
Liika kuormitus ja jatkuva uutisnälkä saattavat aiheuttaa ahdistusta, joka sitten purkautuu ikävillä tavoilla.
Wiikinkoski kannustaakin yksilöitä pitämään sopivia taukoja koronauutisista.
– Ei jokaista käännettä tarvitse tietää. Tauti ei saa hallita elämää, mutta samalla pitää olla selkäytimessä, että nyt on tällainen erikoinen tilanne, joka pitää ottaa toiminnassaan huomioon.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 27. elokuuta kello 23:een asti.
Porin Yyterissä on ollut ennätyksellisen vilkas kesä. Kävijöitä on ollut jo yli 300 000 tuhatta.
Sää vaikuttaa kävijämäärään kuitenkin merkittävästi. Elokuussa kävijämäärä on jo vähentynyt.
Helteinen heinäkuu houkutteli Yyteriin noin 180 000 kävijää. Päiväkohtainen kävijäennätys kirjattiin 27.7. Silloin Yyterissä vieraili reilut 12 000 ihmistä.
Kävijämäärää seurataan sisäänkäynneillä olevien laskureiden avulla.
Heinäkuun aikana Porin hotelleissa rekisteröitiin ennakkotiedon mukaan yli 53 000 yöpymistä. Se on noin neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, jolloin oli jo vilkasta.
Porin hotellien käyttöaste oli heinäkuussa 95 prosenttia.
– Majoituskapasiteettimme on kuitenkin hyvin rajallinen, sitä kaivattaisiin ehdottomasti lisää. Nyt on saatu huomata, että Poriin kyllä tullaan, mutta esimerkiksi suuri osa Yyterin kävijöistä on nyt pakotetusti päiväkävijöitä. Viipymää on mahdotonta kasvattaa ilman suurempaa määrää petipaikkoja, Porin kaupungin matkailu- ja markkinointiyksikön päällikkö Anna Kyhä-Mantere toteaa.
Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi Valtiontalouden tarkastusvirastoa (VTV) koskevan rikostutkinnan.
Kahta virastossa työskennellyttä epäillään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Asia siirtyy seuraavaksi syyteharkintaan.
Rikostutkinta koskee VTV:n virkamiehen kanssa tehtyä sopimusta, jossa tälle maksettiin palkkaa kahden vuoden ajalta ilman työvelvoitetta.
KRP ei kerro tiedotteessaan epäiltyjen nimiä. Aiemmin on kerrottu, että rikoksesta epäillyt ovat entinen pääjohtaja Tytti Yli-Viikari ja johtaja Mikko Koiranen.
Lisäksi syyteharkintaan on siirtynyt toinen rikosepäily, joka koski Finnair Plus -kanta-asiakasohjelman lentopisteiden käyttöä. Esitutkinnassa on selvitetty, onko VTV:n virkamies käyttänyt virkamatkoista kertyneitä lentopisteitä henkilökohtaisiin tarkoituksiin. Asiassa epäillään yhtä henkilöä maksuvälinepetoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
VTV tarkastaa valtion taloudenhoitoa. Yli-Viikarin rahankäyttö viraston johdossa on herättänyt huomiota jo pitkään. Yle kertoi syksyllä 2020, että silloinen pääjohtaja oli matkustellut yli 100 000 eurolla veronmaksajien piikkiin vuosina 2018–2019. Myöhemmin Ilta-Sanomat kertoi, että Yli-Viikarille on ostettu kauneudenhoitopalveluita yli 4 000 eurolla vuosina 2017–2020.
Yli-Viikarilla on VTV:ssä edelleen pysyvä virka ylijohtajana. Hän on ollut vapautettuna siitä pääjohtajakautensa ajan. Hänen poissa ollessaan ylijohtajan virkaa ei ole hoitanut kukaan eikä siihen tällä hetkellä kuulu mitään tehtäviä.
Yli-Viikarilla on oikeus palata ylijohtajan virkaan sen jälkeen kun hänen pääjohtajakautensa päättyy eli käytännössä vuodenvaihteessa. Tuolloin umpeutuu sekä irtisanomisaika hänen pääjohtajan tehtävästään että ennalta määritetty pääjohtajakausi.
Suomi valmistautuu osallistumaan EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan koulutusoperaatioon Mosambikissa Afrikassa ja lisää sotilaiden määrää koulutusoperaatiossa saman maanosan Malissa.
Presidentti Sauli Niinistö ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat asiasta torstaina.
Suomi aikoo kasvattaa kriisinhallintaan osallistuvien sotilaiden määrää Malissa kuluvan vuoden aikana noin 20 sotilaaseen. Ensi vuonna sotilaiden määrää lisätään edelleen noin 55 sotilaaseen.
Mosambik sijaitsee eteläisessä Afrikassa Intian valtameren rannalla. Maaliskuussa islamistit hyökkäsivät Palman kaupunkiin, ja iskun otti nimiinsä Lähi-idästä tuttu terroristijärjestö Isis. Yle vieraili Mosambikissa ja selvitti, miksi maa tuottaa julmia islamistikapinallisia.
Mali on sisämaavaltio Länsi-Afrikassa. Toukokuussa Puolustusvoimat kertoi, että Suomella on Malissa koulutusoperaatiossa neljä sotilasta jalkaväki- ja lääkintäkoulutuksessa. Aiempien päätösten perusteella Suomi olisi voinut lähettää operaatioon enintään 12 henkilöä.
Tampereella Sammon koulun ja päiväkodin työmaalla on sattunut tapaturma. Paikalla olleen Ylen toimittaja mukaan iso rakennuselementti on tippunut aiheuttaen ilmeisesti henkilövahinkoja. Paikalle saapui hälytysajoneuvoja ennen kello 14..
Kohteen vastaava työnjohtaja Jari Saarilampi vahvistaa Ylelle, että onnettomuus on tapahtunut Sammon koulun ja päiväkodin työmaalla. Kaksi elementtiä on irronnut hitsauksista ja kaatunut.
Onnettomuus on vakava, mutta Saarilampi ei voinut kertoa tarkemmin. Pelastuslaitos ja poliisi ovat paikalla.
Rakennustyömaa sijaitsee Kaupinkadun ja Väinämöisenkadun risteyksessä Tampereen Kalevassa.
Poliisin päivystävä tutkinnanjohtaja Ona Autere kertoo, poliisi tutkii onnettomuutta, mutta ei tiedota tässä vaiheessa mitään.
Sammon koulun ja päiväkodin työmaa sijaitsee Tampereen Kalevassa. Teemu Kammonen / Yle
