Hallitus on tänään saanut valmiiksi valtion budjetin kolmen päivän neuvottelujen jälkeen.
Valtion budjetti tarkoittaa arviota valtion ensi vuoden menoista ja tuloista. Tuloja valtio saa esimerkiksi veroilla ja velanotolla, menoja taas koituu erilaisten palvelujen järjestämisestä.
Budjetin loppusumma on 64,8 miljardia euroa. Budjetti on 6,9 miljardia alijäämäinen, eli menoja on sen verran enemmän kuin tuloja.
Suhtautuminen budjettiin on vaihtelevaa ja riippuu siitä, keneltä asiaa kysyy. Kokosimme tähän artikkeliin kommentteja budjetista talouselämältä, teollisuudelta ja järjestökentältä.
Talouselämässä suhtautuminen budjetin antiin nihkeää: velkaa otettiin liikaa ja työllisyystoimia ei tehty tarpeeksi
Kaupan liitto on pettynyt hallituksen työllisyystoimiin. Sen mukaan työllisyystoimet eivät riittävästi vastaa pahenevaan työvoimapulaan, eivätkä riihen päätökset paranna kaupan kansainvälistä kilpailukykyä.
– On hyvä, että ansiotuloverotus ei kiristy. Myös kotitalousvähennyksen laajentaminen sekä selvitys taloyhtiöiden ottamisesta vähennyksen piiriin ovat kaupan näkökulmasta myönteisiä ratkaisuja, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi toteaa.
Keskuskauppakamari kantaa huolta työllisyydestä ja osaajapulasta. Sen mukaan hallituksen nopeat toimet osaajapulan helpottamiseksi jäivät budjettiriihessä laihoiksi. Keskuskauppakamari moittii hallitusta elvyttävästä finanssipolitiikasta keskellä huippusuhdannetta.
– Hallitus nostatti itse odotuksia siitä, että budjettiriihestä löytyisi ratkaisuja akuuttiin osaajapulaan. Muutamia hyviä ratkaisuja tehtiin, mutta kokonaisuutta tarkasteltaessa saldo on laihanpuoleinen, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.
– Elvyttävä politiikka viime vuonna koronakuopassa oli järkevä valinta, mutta jo kuluvana vuonna näin mittava velkaelvytys on kyseenalaista. Elvyttävän politiikan jatkaminen ensi vuoden budjetissa on jo selkeä virhe, joka tulee kostautumaan tulevaisuudessa, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi varoittaa.
EK:n mukaan hallitus rikkoo omaa menokehystään, Suomen yrittäjien mukaan budjetti on väärää talouspolitiikkaa
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan hallitus lykkää jälleen keskeisiä talous- ja työllisyyspäätöksiä tulevaisuuteen samaan aikaan, kun menolisäykset ovat toteutuneet etupainotteisesti. Myös EK:ssa nähdään, että pula osaavista työntekijöistä uhkaa talouskasvua.
– Onnistuminen työvoimapulan ratkaisemisessa on edellytys Suomen menestykselle. Hallitus tuntuu olevan liian riitainen tekemään näitä päätöksiä. Velka kasvaa edelleen rajusti, ja alijäämän ollessa kaikkiaan 6,9 miljardia hallitus rikkoo omaa menokehystään, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
Suomen yrittäjien mukaan hallituksen budjetti on yksinkertaisesti väärää talouspolitiikkaa ja velkaa otetaan liikaa. Suomen yrittäjien mukaan julkista taloutta pitäisi tasapainottaa voimakkaammin sekä tehdä taloutta ja työllisyyttä vahvistavia rakenneuudistuksia.
– Talousarvio lisää aivan liikaa velkaa tässä suhdannetilanteessa. On vastuutonta, että hallitus ei toteuta sopeutustoimia eikä tee aitoja työllisyyttä lisääviä rakenneuudistuksia. Jos velkalastimme ei kevene, kykymme ottaa vastaan suhdanteen heikkeneminen ja seuraava kriisi on heikkoa, Suomen yrittäjien johtaja pääekonomisti Mika Kuismanen arvioi.
Finanssiala on sen sijaan tyytyväinen osinkojen uuden lähdeveron hautaamiseen ja kotimaisen sijoittajan tukemiseen.
– Arvostamme, että hallitus otti päätöksenteossaan huomioon asiantuntijaryhmän arviot lähdeveron kielteisistä vaikutuksista, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Myös teollisuudessa yleislinja pettynyt: merkittävät työelämän uudistukset jäivät tekemättä
Teknologiateolisuus on pettynyt budjettiin. Sen mukaan hallitus hylkäsi vaikuttavampien työllisyyspäätösten toteuttamisen tulevaisuuteen. Lisäksi sen mukaan tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa jäätiin jälkeen tavoitteista.
– Merkittävät työelämän uudistukset jäivät jälleen ulos päätösten listalta. Paikallisen sopimisen edistämisen ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen sijaan hallitus siirtää työllisyystoimet myöhemmin pohdittaviksi, ikään kuin taloutemme kantokyvyn parantamisella ei olisi kiirettä, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola sanoo.
Metsäteollisuuden mukaan taloutta ja työllisyyttä tukevät päätökset jäivät budjettiriihessä tekemättä. Metsäteollisuus kantaa huolta julkisen talouden velkaantumisen luomasta kasvavasta epävarmuudesta ja pitkän aikavälin teollisuuspoliittisen linjan puutteesta.
– Hallitus ei kyennyt tekemään ratkaisuja, joilla palautettaisiin uskottavuus vastuulliseen talouspolitiikkaan. Tarvittavat päätökset julkisen talouden tasapainottamisesta ja aidot työllisyystoimet lykkääntyivät. Jatkuva ja voimakas julkinen velkaantuminen heikentää maassamme toimivien yritysten toimintaympäristön ennustettavuutta, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen arvioi.
Energiateollisuus näkee sen sijaan valoa tunnelin päässä, koska ilmastopolitiikan linjana on nyt kannustaminen kieltämisen sijasta.
– Nyt päätetyt toimenpiteet laskevat lämmön tuotantokustannuksia samalla kun päästöt vähenevät. Kannustaminen on hyvä linja, silloin kun halutaan ilmastopoliittisesti vaikuttavia tuloksia aikaiseksi, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä iloitsee.
Kaivosteollisuus hämmästelee kaivosveroa. Se näkee kaivosveron jarruttavan hallituksen omaa ilmasto- ja työllisyysstrategiaa, koska kaivosalan tuottamia mineraaleja tarvitaan yhä enemmän liikenteen sähköistämisessä.
– Kaivosala vastaa siten osaltaan ilmastonmuutoksen haasteisiin, ja nyt Suomen hallitus kiittää meitä uudella verolla. Toivomme ehdottomasti vastineeksi uskottavaa teollisuuspolitiikkaa ja loppua alan toimintaedellytysten heikentämiselle, sanoo Kaivosteollisuuden toiminnanjohtaja Pekka Suomela.
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on tyytyväinen, että hallitus lisännyt maatalouden kustannuksia. Sen mukaan harmittavaa taas on se, että hallitus ei tarjonnut maa- ja metsätaloustuottajille riittävää porkkanaa ilmastotoimiin.
Työmarkkinajärjestöt: Työllisyystoimet jäivät pääosin tekemättä
Hallituksen budjettiriihen päätökset uusista työllisyystoimista jäivät Akavan mielestä niukoiksi. Akava pitää kuitenkin myönteisenä, että riihessä luovuttiin osittain tutkimuksen ja tieteen rahoituksen leikkauksista.
– Jäämme kauas kehysriihen päätöksestä vahvistaa työllisyystoimin julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla. Se oli alun perinkin vaatimaton tavoite julkisen talouden alijäämään nähden. Hallituksen pitäisi kyetä tekemään tehokkaita työllisyystoimia, jotka lisäävät työllisten määrää, alentavat työttömyyttä ja vahvistavat julkista taloutta, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
STTK arvioi valoisammin budjetin tuloksia, vaikkakin sen mukaan kasvu edellyttäisi vahvempaa panostusta osaavaan työvoimaan.
– Hallituksen budjettiesitys tasapainottaa julkista taloutta merkittävästi kuluvaan vuoteen nähden. Velkaantuminen vähenee ja velkasuhde suhteessa btk:hen tasoittuu. On myös hyvä, että yhteiskunta avautuu koronakriisin jäljiltä normaaliin päin, ekonomisti Antti Koskela näkee.
Palvelujen työnantajat Palta kutsuu työllisyyspäätöksiä pannukakuksi. Sen mukaan tutkimusrahoitusta ei saatu riittävälle tasolle, eikä ilmastonmuutosta hilltsevien palveluiden kehittämiseen satsattu tarpeeksi rahoitusta.
– On pettymys, ettei budjettiriihestä saatu tarvittavia päätöksiä tutkimusrahoituksen tason nostamiseksi eikä TKI-verokannustimen laajentamiseksi koskemaan myös yritysten omaa kehitystyötä, mutta hyvä että edes nykymuotoista kannustinta päätettiin jatkaa, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki arvioi.
Sosiaali ja terveysalan kattojärjestö SOSTE odotti budjettiriihdesta enemmän investointeja osaamiseen ja työllisyyteen. Sen mukaan tarvelähtöisiin työllisyyspalveluihin ja terveysperusteiden verotuksen edistämiseen olisi pitänyt investoida voimakkaammin.
Hyvinvointialaa edustava HALI näkee, että hallitus teki riiihessä useita merkittäviä päätöksiä sote-palvelujen turvaamiseksi, kuten seitsemän päivän hoitotakuun, ohjelman sote-alan työvoimapulan helpottamiseksi sekä kotitalousvähennyksen kokeilun.
− Terveyskeskusten pitkät jonot ja hidas hoitoon pääsy ovat kansallinen häpeäpilkku. Hoitotakuu on säädettävä voimaan sote-uudistuksen yhteydessä. Yksityiset palveluntuottajat pitää ottaa vahvasti mukaan hoitovelan purkuun palveluseteleitä, ostopalveluja ja Kela-korvauksia hyödyntämällä, Hyvinvointiala HALI ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas toteaa.
Kuntaliiton mukaan kuntatalous heikentyy merkittävästi ensi vuonna budjettiriihen päätösten seurauksena. Kunnat saavat enemmän tehtäviä, mutta ei tarpeeksi rahaa niiden toteuttamiseen.
Kuntaliiton mukaan kustannustenjaon tarkistuksesta luopuminen ja työajan pidennykseen perustuneen kiky-leikkauksen palauttaminen pysyvästi kuntien valtionosuuksiin tekevät ison loven kuntien perusrahoitukseen.
– Budjettiriihen päätösten perustella näyttää selvältä, että kuntien rahoitus ei seuraa tehtävien laajentumista ja kustannuskehitystä. Lisäpainetta kuntien talouteen tuovat koronatestaukset ja jäljittäminen sekä sote-uudistukseen valmistautuminen, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Luonto- ja ympäristöjärjestöt enimmäkseen positiivisina: ilmastokriisin torjunta tullut politiikan kovaan ytimeen
Greenpeacen mukaan budjettisopu jättää paljon sulateltavaa, mutta ilmastokriisin torjunta on tullut politiikan kovimpaan ytimeen jäädäkseen. Sen mukaan positiivista on, että enää ei väitellä siitä, tehdäänkö mitään ilmaston eteen vai ei, vaan siitä, miten varmistetaan, että toimia varmasti tehdään.
– Tarvittavat päästövähennykset ovat nyt kasassa paperilla, mutta se, onko siellä mielekäs kokonaisuus ja kestääkö se kriittisen tarkastelun, on aivan eri asia. Onneksi tälle kriittiselle tarkastelulle on nyt selkeä tilaus, takaraja ja päämäärä, jotta päästövähennysten varmistaminen ei jää mutuilun varaan, Greenpeace Suomen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen arvioi.
Luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen, että ilmastokysymykset nousivat keskiöön budjettiriihessä, mutta se huomauttaa, että ilmastotyötä tulee jatkaa budjettiriihen jälkeenkin. Luonnonsuojeluliiton mukaan hallituksella riittää kuitenkin vielä työnsarkaa muun muassa maatalouden tuissa, turpeenpolton lopettamisessa ja valtion vanhojen luonnonmetsien suojelussa.
– On hienoa, että hallitus sai ilmastopaketin tehtyä. Sen tavoitteiden saavuttaminen täytyy kuitenkin jatkotyössä varmistaa. Lisäksi maatalouden tukia tulee suunnata lisää ympäristötoimenpiteisiin. Turpeen käytön polttamiselle tulee määrätä päättymisaikataulu, vaatii Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.
WWF Suomi kutsuu budjettiriihen ilmastokompromissia riittämättömäksi. Järjestö on pettynyt siihen, ettei hallitus ollut valmis käyttämään tehokkaiksi todettuja ohjauskeinoja, kuten veroja ja päästökauppaa ilmastopolitiikan työkalupakissa.
– Nyt hyväksyttyjen toimenpiteiden vaikutukset päästöihin vuoteen 2035 asti ovat osin arvailujen varassa. Hallitus ei kanna nyt riittävää vastuuta ilmastotavoitteista. Tästä jää laiskanläksyä ensi vuodelle, WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordman sanoo.
Lue lisää:
