Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen pitää vihreiden puoluekokouksen hyväksymää kannabisaloitetta merkittävänä, mutta ei kovin yllättävänä.

– Maailmalla käydään yhä enemmän keskustelua kannabiksesta, ja useissa maissa politiikkaa on muutettu radikaalisti. Nämä heijastuvat myös Suomeen, huumeiden käyttöä ja huumepolitiikkaa tutkiva Hakkarainen sanoo.

Vihreät on ensimmäinen eduskuntapuolue Suomessa, joka ajaa kannabiksen lailllistamista. Vihreiden puoluekokous hyväksyi puoluekokousaloitteen sunnuntaina niukalla kahden äänen erolla 183–181.

Hakkaraisen mukaan noin viidennes suomalaisista katsoo, että kannabista pitäisi olla laillisesti saatavilla. Nuorten aikuisten keskuudessa laillistaminen saa eniten kannatusta: 25–34-vuotiaista 34 prosenttia on sitä mieltä, että kannabista pitäisi voida hankkia laillisesti mihin tahansa tarkoitukseen. Tiedot ilmenevät vuoden 2018 väestökyselystä.

Asenteet kannabista kohtaan ovat vuosien saatossa muuttuneet sallivammiksi, sanoo Hakkarainen.

Myös kannabista kokeilleiden osuus on THL:n mukaan kasvanut nopeasti sukupolvi sukupolvelta. 1950-luvulla syntyneistä 8 prosenttia ilmoitti kokeilleensa kannabista, kun 1980-luvulla syntyneiden keskuudessa vastaava osuus oli 42 prosenttia.

Tutkimusprofessori suhtautuu varauksella laillistamiseen

Hakkarainen suhtautuu kannabiksen käytön, hallussapidon, valmistuksen ja myynnin laillistamiseen varauksella.

– Nähdäkseni Suomen väestö ei ole siihen vielä valmis. Sille ei ole laajempaa kannatusta. Meillä on pitkään, yli 50 vuotta ollut [huumeiden käytön] totaalikielto, ja kun sitä muutetaan, emme tarkkaan tiedä, mitä siitä seuraa.

Esimerkiksi Kanada, Uruguay ja useat Yhdysvaltain osavaltiot ovat laillistaneet kannabiksen käytön. Hakkaraisen mukaan Suomen kannattaa tarkasti seurata, millaista tietoa näistä maista saadaan.

Vielä on liian varhaista tehdä selviä johtopäätöksiä, sillä kestää aikansa, että ihmisten käyttäytyminen vakiintuu, Hakkarainen sanoo. Joitain kehityskulkuja on kuitenkin jo nähtävillä.

– Vankilat ovat tyhjentyneet huomattavasti. Sairaaloissa on ollut enemmän hoitotarpeita, mutta nuorten käyttö ei näytä lisääntyneen, vaan muutokset vaikuttavat koskevan aikuista väestöä.

Rikosoikeuden professori pitää aloitetta tervetulleena

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mielestä on hyvä, että suomalaisessa politiikassa mietitään kantoja huumeiden käyttöön liittyviin kysymyksiin. Siksi hän pitää vihreiden kannabisaloitetta tervetulleena ja mielenkiintoisena.

– Meillä on ollut viitisenkymmentä vuotta hyvin vahvasti rangaistavuutta puoltava näkemys eli se, että kaikesta huumeiden käytöstä ja hallussapidosta rangaistaan.

– Pidän sitä hienona, että poliittisissa piireissä on valmiutta arvioida tämän tyyppisiä asioita uudestaan.

Kannabiksen käytön sallimisesta tai tarkemmin ottaen sen rangaistavuuden poistamisesta on käyty Suomessa viime vuosina keskustelua. Yhtenä syynä tähän on rangaistavuuden poistoa vaativa kansalaisaloite, joka luovutettiin viime marraskuussa eduskunnalle.

Muiden muassa rikosylikomisario Jari Kinnunen Sisä-Suomen poliisilaitoksesta on antanut kansalaisaloitteesta lausunnon. Siinä Kinnunen kirjoitti, että kasvin viljelyn ja sen käytön vaikutukset muihin ihmisiin ja heidän asuinympäristöönsä ovat "erittäin kielteisiä".

Aloite ei ole sittemmin edennyt, ja nähtäväksi jää, millä tavoin hallituspuolue vihreät tulee kannabiksen laillistamista jatkossa ajamaan. Hallitusohjelmassa ei ole mainintaa kannabiksesta.

Vihreiden aloite menee kansalaisaloitetta pidemmälle. Sen mukaan rangaistavuuden poisto ei riitä. Vihreiden aloitteessa vaaditaan, että kannabikselle toimeenpannaan kattava, nykyisiin sallittuihin päihteisiin rinnastuva sääntely. Kannabiksen myynnistä voisi myös saada verotuloja.

Rangaistavuuden poisto saa kannatusta

THL:n Hakkarainen – kuten monet muutkin tutkijat – kannattaa kannabiksen rangaistavuuden poistamista.

Hakkarainen kirjoitti blogitekstissään yhdessä THL:n ohjelmajohtaja Tuukka Tammen kanssa jo vuonna 2018, että kannabiksen ja muiden huumausaineiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, ettei huumeiden käyttämisestä saisi rangaistusta. Vihreät on jo aiemmin tukenut huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista.

– Nykyisin hyvin satunnaisestakin kannabiksen käytöstä voi jäädä kiinni ja joutua poliisin tai oikeuslaitoksen kontrolloinnin kohteeksi. Sillä on huomattavia vaikutuksia nuorten ihmisten elämään. Jos rangaistavuudesta luovuttaisiin, asia voitaisiin ottaa helpommin esiin esimerkiksi koulu- tai työterveydenhuollossa. Nykypolitiikka ajaa ihmiset piilottelemaan käyttöään viimeiseen asti, Hakkarainen sanoo.

Myös rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio kannattaa sitä, että kannabiksen ja muiden huumeiden käyttäjien rankaisemista arvioitaisiin uudelleen. Hän pitää tältä osin vihreiden kannabisaloitetta kapeakatseisena.

– Tällä hetkellä suuri kysymyksemme on suonensisäisten huumeiden käyttäjien rankaiseminen. Yliannostuskuolemat ovat huomattavia, ja Suomi on jälkijunassa siinä, ettei meillä ole lainsäädäntöä esimerkiksi käyttöhuoneita varten. Kannabiksen laillistamista isompi kysymys on, onko meillä ylimalkaan perusteita rangaista huumeiden käyttäjiä.

Voit keskustella aiheesta 14.9. kello 23:een saakka.

Lue lisää

Kaikki kolme vihreiden varapuheenjohtajaa haluavat myös sisäministeriksi – Suomela ja Harjanne kannattavat kannabiksen laillistamista

Vihreät kumoaisi kannabiksen "kieltolain" – Puoluekokous vaatii käyttöä, hallussapitoa ja myyntiä lailliseksi

Tutkijaryhmä on löytänyt Suomesta peräti 13 sientä, joita ei ole koskaan ennen havaittu Suomessa. Havainnot raportoitiin kansainvälisessä Plant and Fungal Systematics -tiedelehdessä.

Kaikki uudet lajit kuuluvat kääväkkäisiin ja kasvavat kuolleella puuaineksella.

Lajeilla ei ole vielä suomenkielisiä nimiä, mutta useilla niiden edustamilla suvuilla kuitenkin on. Esimerkiksi Kuhmossa havaittu Tulasnella interrogans on Tulasnella-sukua, joka on suomeksi liivakka. Tomentella subpilosa, jota löydettiin Porista ja Kajaanista, kuuluu Tomentella-sukuun: se on suomeksi kahvikka.

Useimmat löydöistä on tehty viime vuosien aikana, mutta joukossa on kaksi uudelleen määritettyä vanhaa museonäytettä. Lajit kuuluvat Suomen luontaiseen lajistoon, ja kaikista niistä on aiempia löytöjä Euroopasta.

Suomelle uusien lajien lisäksi Oulusta löydettiin loukkokääpä (Caudicicola gracilis), joka on vasta kyseisen sienen toinen havainto koko maailmasta. Myös aiempi havainto on tehty Suomessa, nimittäin Pyhäjärvellä.

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Panu Kuntun mukaan Suomen luonnon monimuotoisuus tunnetaan edelleen puutteellisesti.

– Sienitutkimukseen panostaminen antaisi paljon lisää tietoa lajien esiintymisestä. Lisäksi havainnot vahvistavat tietoa, että kaikenlaisen lahopuun säästäminen on luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta tärkeää, julkaisutyötä koordinoinut Kunttu sanoo.

Voiko koiran haukkuminen olla rikos?

Ainakin Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mukaan voi.

Käräjäoikeuden tammikuussa antaman tuomion mukaan Kyösti Husu on antanut kolmen koiransa haukkua pihallaan niin, että haukunta on rikkonut Husun naapurien kotirauhaa.

– Silloin kun tuomio tuli niin ajattelin, että tämä ei v** voi olla mahdollista Suomessa, Husu toteaa.

Husu ei ole ainoa koiranomistaja, joka on viime vuosina tuomittu samasta syystä.

Husun mielestä käräjäoikeuden linja tarkoittaa sitä, että metsästyskoiran pitäminen pihalla ei käytännössä ole mahdollista.

– Vaikka muuttaisit jonnekin metsän keskelle, niin et pysty olemaan varma, että muuttaako sinne joku, joka valittaa asiasta.

Selvitimme, millä perusteella koiran haukunta tulkitaan rikokseksi.

Toistakymmentä soittoa poliisille

Koiran haukkumisen päätyminen rikosoikeuteen asti ei ole läpihuutojuttu.

Husun oikeudenkäynnin taustalla on naapuririita, jonka siemenet kylvettiin jo kesällä 2017.

Tapaus eteni rikostutkintaan vuosien riitelyn jälkeen, kun naapurit olivat soittaneet koirien haukkumisesta hätänumeroon toistakymmentä kertaa.

Kun asia lopulta eteni käräjille, Husu oli luottavainen.

Rikosilmoituksen tehneiden naapurien mukaan Husun koirat olivat haukkuneet yöaikaan taukoamatta. Husun mukaan tämä ei pidä paikkansa, joten väitettä oli siten mahdoton osoittaa todeksi oikeudessa.

– Tämä on maaseutua. Täällä on hirviä, peuroja, supikoiria. Koirieni haukkuminen on normaalia metsästyskoirien haukkumista.

Kotirauhan rikkomiseksi voidaan tulkita toisen kotiin luvatta tunkeutuminen, häiriköiminen metelöimällä, tai esineitä heittämällä.

Oli häiriön syy mikä tahansa, toiminnan tulee olla tahallista.

Husun ei väitetty kiusaavan naapureitaan tahallaan koiria haukuttamalla. Myös tämän vuoksi Husu ei pitänyt tuomiota mahdollisena.

– Käräjäoikeuden tuomio oli kova paikka. Luotan Suomen oikeusjärjestelmään, mutta en ymmärrä, mikä juridinen peruste tuomiolla on.

Onko Husun tuomio poikkeuksellinen?

Kotirauhan rikkomista koskeva laki ei kerro, milloin koiran haukkuminen täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

On siis tutkittava, miten haukkumista käsitellään oikeussaleissa.

Ylen MOT-toimitus selvitti naapuririitojen puimista rikosoikeudessa tutkimalla käräjäoikeuksien tuomioita vuosilta 2016-2021.

Poimimme tähän juttuun tarkasteltavaksi tuomiot, joihin liittyi jollain lailla koirasta aiheutunut häiriö. Tällaisia tuomioita oli 14.

Kuudessa tuomiossa koira oli jotenkin liittynyt naapurien väliseen riitaan, mutta rangaistus annettiin jostain muusta.

Esimerkiksi kesällä 2018 eteläsavolainen nainen oli mennyt yöllä naapurin pihalle kuvaamaan haukkuvaa koiraa kännykällään. Nainen tuomittiin salakatselusta.

Neljässä tapauksessa syytteet hylättiin näytön puutteen takia.

Löysimme kuitenkin kolme tuomiota, joissa nimenomaan koiran haukkumisen tulkittiin rikkoneen kotirauhaa. Husun tuomio on yksi näistä.

Vertailimme hylättyjä syytteitä ja rangaistukseen päätyneitä tuomioita. Yritimme päätellä niistä, millainen näyttö riittää rikoksen todistamiseksi.

Se osoittautui vaikeaksi.

Yksi koiravideo ei ole kummoinen todiste

Tarkastelluissa oikeustapauksissa koiran haukkumista on pyritty todistamaan erilaisella todistusaineistolla, kuten desibelimittauksilla tai videotallenteilla.

Häiritsevän haukkumisen todistaminen tallenteilla on kuitenkin vähintäänkin epävarmaa.

Esimerkiksi joulukuussa 2018 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus katsoi, että haukusta häiriintyneen naapurin kymmenet videotallenteet riittivät osoittamaan, että haukkuminen täytti kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön.

Toisaalta lokakuussa 2016 Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi syytteen tapauksessa, jossa häiritsevän haukkumisen todisteina oli videomateriaalia ja konsultin tekemä melumittaus.

Sana vastaan sana

Tuomioiden perusteella tallenteita olennaisempi todiste ovat ihmisten kertomukset.

Näin oli myös Husun oikeudenkäynnissä.

Käräjille oli kutsuttu joukko todistajia, joiden näkemykset Husun koirien haukkumisesta olivat ristiriidassa.

Husun ja kahden todistajan mukaan koirien haukunta ei ollut häiritsevää. Naapuripariskunnan ja toisen naapurustossa asuvan todistajan mukaan oli.

Oikeuden näkemys kallistui haukkumista häiritsevänä pitävien naapurien puolelle.

Husun todistajien painoarvoa laski se, että toinen todistajista ei asunut kylässä. Toinen todistajista asui Husun vieressä, mutta hän oli venäläissyntyinen ja kertonut, että Venäjällä koirien haukkuminen on normaalia.

“X:n kokemukseen haukunnan häiritsevyydestä on voinut vaikuttaa hänen kertomuksestaan ilmennyt seikka siitä, että Venäjällä koirien haukunta oli toivottavaa käyttäytymistä”. Ote käräjäoikeuden tuomiosta.

Husun mielestä käräjäoikeuden linja tarkoittaa sitä, että yksinäinen koiranomistaja on riitatilanteissa altavastaajan asemassa.

– Yksi ihminen on aina heikommassa asemassa kuin perheellinen. Sieltä löytyy todistajia enemmän.

Tahallisuus ratkaisee, mutta milloin koiran haukunta on "tahallista"?

Ristiriitaisissa tilanteessa oikeuden kynnys tuomita rikoksesta on tavallisesti korkea.

Miksi Husu sitten tuomittiin?

Kysyimme asumisriitoihin erikoistuneelta juristilta arviota tuomiosta.

– Pidän tapausta näytöltään aika selvänä, sanoo asianajotoimisto Lexian asianajaja Annika Luhtanen.

Mikä tahansa haukkuminen ei oikeuden silmissä täytä kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistöä. Luhtasen mukaan Husun naapureilla oli kuitenkin vahva näyttö osoittamaan, että koirien haukunta tosiaan oli ollut häiriöksi.

Tätä näyttöä oli naapurien valitus Husulle ja etenkin toistuvat soitot poliisille. Myös naapurien kannalle painottuvilla todistajien kertomuksilla on ollut merkitystä.

Ehkä olennaisinta oli se, että Husun toiminnan voidaan katsoa olleen tahallista, Luhtanen sanoo.

– Tuomitulle ei ole voinut jäädä epäselväksi, että hänen koiransa häiritsevät naapuria. Siitä huolimatta hän ei ole tehnyt asialle mitään.

Luhtasen mukaan koiranomistajan pitäisi siis todistetusti yrittää tehdä jotain melun vähentämiseksi, tai oikeus voi tulkita koiran haukunnan tahalliseksi häiriön tuottamiseksi.

Husun mukaan naapurien väite koirien jatkuvasta haukkumisesta ei pidä paikkansa. Siksi hän ihmettelee, mitä olisi voinut tilanteessa tehdä.

Kun syyttäjä tiedusteli oikeudessa, mitä Husu oli tehnyt vähentääkseen koirien haukkumista, Husu provosoitui.

– Syyttäjä kysyi toistuvasti, että “etkö tosiaan ole tehnyt mitään”? Vastasin, että no en v** mitään.

"En ole sellaista tyyppiä, joka kaipaa naapurien kanssa kahvittelua. Heillä on oma elämänsä, minulla omani.” Kyösti Husu

Husu arvelee, että kiistan juurisyy on jotain aivan muuta kuin hänen suomenpystykorvansa haukkuminen.

– Olen poikamies. Teen vuorotöitä ja elän epäsäännöllistä elämää. Kesät tehdään töitä, talvet metsästetään. Ja sitten kun ei tehdä töitä tai metsästetä, juodaan kaljaa.

Husun näkökulmasta osa naapurustoa on ensin suuttunut hänelle, alkanut tehtailla soittoja poliisille ja lyöttäytynyt häntä vastaan myös oikeudessa.

– Kun tulee uusi tulokas kyläyhteisöön, siinä voi käydä niin, että tälle halutaan näyttää miten täällä toimitaan. Jos joku ei siihen muottiin satu, niin sitten siitä tulee riita.

Hususta rikosilmoituksen tehneet naapurit eivät enää asu paikkakunnalla. He kommentoivat tapausta Ylelle sähköpostitse. Entisten naapurien mukaan Husun näkemys ei pidä paikkansa.

– Henkilökemiat eivät liity tähän asiaan. Kyse on koirien haukkumisesta aiheutuneesta kotirauhan häirinnästä, naapuri toteaa.

Väitteet ajojahdista ovat naapuririidoissa yleisiä, sanoo Lexian asianajaja Luhtanen.

– On toki ihan mahdollista, että koirat eivät olisi haukkuneet vaan naapuriin on ärsyynnytty muusta syystä ja hänet on haluttu savustaa ulos naapurustosta. Mutta oikeudessa ratkaisee se, kuka pystyy näyttämään kertomuksensa todeksi.

Asia etenee hovioikeuteen

Husu on valittanut tuomiostaan hovioikeuteen, joka on ottanut asian käsittelyyn. Ylen tietojen mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta kun hovioikeudessa puidaan koiran haukkumisesta johtuvaa kotirauhan rikkomista.

Ennakkopäätöksen saaminen on Husunkin toiveena.

– Samanlaisia tapauksia on vireillä ympäri maata. On aika saada selvyys siihen, miten tällaiset asiat Suomessa menee.

Helsinkiläisen Kankarepuiston peruskoulun liikuntasalissa tehdään kärrynpyörää, kuperkeikkaa, hyppyjä puolapuilta patjoille ja pomppuja esteiden yli.

Salissa hyörii toista kertaa koolla oleva 3–6-luokkalaisten oppilaiden harrastusryhmä. Lapset treenaavat syksyn mittaan parkouria sekä hieman harvempien tuntemaa lajia, trikkausta – se sisältää muun muassa kierteitä, voltteja ja potkuja.

– Mä toivon, että opin jotain uutta ja että täällä on kivaa, sanoo neljäsluokkalainen Sofia Öhman.

Kolmasluokkalainen Mattias Kaldmaa puolestaan kertoo, että hän kiinnostui lajista nähtyään parkour-videoita.

– Mä olen nähnyt Youtubessa videoita, joissa ihmiset hyppivät talojen päällä ja muuta, hän sanoo.

Harrastuksia järjestetään toiveiden pohjalta

Lapset ja nuoret pääsevät tänä syksynä harrastamaan koulupäivän yhteydessä 235 kunnassa. Harrastamisen Suomen malliksi kutsuttu harrastustoiminta on tänä syksynä laajentunut reippaasti, pilottivaiheesta monille uusille kouluille. Osa toiminnasta on alkanut ja osa käynnistyy lähiaikoina.

– Viime keväänä liikkeelle lasketut avustukset ovat nyt konkretisoituneet kunnissa teoiksi. Lapset ovat päässeet kiinni mallin mukaisiin harrastuksiin, johtaja Tiina Kivisaari opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo.

Harrastaminen on maksutonta, ja sitä järjestetään iltapäivisin oman koulun tiloissa tai koulun lähellä.

Näitä harrastuksia koulut eivät järjestä itse, vaan niitä koordinoivat kunnat. Kunnat voivat ostaa toimintaa erilaisilta harrastustoimijoilta. Monilla kouluilla on silti edelleen myös omaa kerhotoimintaa niin kuin aiemminkin.

Lapset ja nuoret ovat saaneet esimerkiksi Koululaiskyselyssä esittää toiveita siitä, mitä harrastuksia he koululle toivoisivat. Harrastuksia on toivottu ja toteutettu laajalla kirjolla. Esimerkiksi parkour kuului monissa kunnissa alakoululaisten toiveiden kärkijoukkoon.

Kun kunnat hakivat avustuksia harrastustoimintaan, ne ilmoittivat suunnitelleensa harrastustoimintaa yhteensä noin 400 000 lapselle ja nuorelle.

Helsinkiin on tulossa lisää harrastuspaikkoja

Helsinki aloitti maksuttomat harrastukset kaikilla kaupungin kouluilla pari viikkoa sitten. Varsinkin alakoululaiset ovat kiinnostuneita omalla koululla harrastamisesta.

Tulijoita on paikoin jonoiksi asti, eivätkä kaikki halukkaat ole mahtuneet ryhmiin. Koronarajoituksetkin ovat vaikuttaneet siihen, minkä kokoisissa ryhmissä harrastuksia on aloitettu.

– Vanhemmat ovat odottaneet tätä kuin kuuta nousevaa, ja kun ryhmät ovat menneet täyteen, tottakai on pettymystä, Helsingin kaupungin projektipäällikkö Irma Sippola sanoo.

Tällä hetkellä noin 3 500 lasta ja nuorta on Helsingissä mukana harrastuksissa. Jatkossa määrä kasvaa. Paikkoja aiotaan Helsingissä tarjota käytettävissä olevien rahojen sallimissa rajoissa lisää, jotta useammat lapset pääsisivät mukaan iltapäivien maksuttomiin harrastuksiin.

– Kun me vain saamme lisää tilaa ja ohjaajia, ryhmiä toki täydennetään, Irma Sippola sanoo.

Tällä hetkellä helsinkiläiskouluilla on tavallisimmin kaksi tai kolme uuden mallin mukaista harrastusryhmää.

Tavoitteena saada mukaan ne lapset, joilla ei ole harrastuksia

Vantaa on puolestaan aloittamassa suurimman osan koulupäivän yhteydessä järjestettävistä harrastuksista 20. syyskuuta alkavalla viikolla. Vantaalla uusi harrastus pystytään tarjoamaan tänä syksynä noin 4 500 lapselle tai nuorelle.

– Selkeästi on tarvetta ei-kilpailulliselle harrastamiselle, joka on mukavaa vain harrastamisen vuoksi, Harrastusten Vantaa -hankkeen projektipäällikkö Anna Puhakka sanoo.

Vantaalle avataan harrastusryhmien lisäksi harrastusvälinelainaamo. Sen avulla halutaan auttaa siinä, ettei lapsen tai nuoren harrastuksen aloittaminen jäisi kiinni varusteiden puuttumisesta. Tiettyinä aikoina lainaamon yhteyteen on myös mahdollista tulla kokeilemaan erilaisia harrastuksia ja saada ohjausta lajikokeiluissa.

Iltapäivien maksuttomat harrastukset on suunnattu kaikille. Niin Vantaalla kuin Helsingissäkin panostetaan kuitenkin vahvasti myös siihen, että harrastuksiin löytäisivät ne lapset ja nuoret, jotka eivät aiemmin ole löytäneet ohjattujen harrastusten pariin.

Tavoitteena on myös se, että lapset pääsisivät tasapuolisesti kokeilemaan toivottuja harrastuksia perheen taloudellisesta tai muusta tilanteesta riippumatta.

Koulupäivän yhteydessä harrastaminen halutaan pysyväksi, keinot pohdinnassa

Harrastamisen Suomen malliksi muotoutuneella toimintamallilla on pitkä tausta, ja lasten ja nuorten harrastamisen helpottaminen on ollut esillä jo useamman hallituksen aikana. Suomeen on haettu esimerkkiä myös esimerkiksi Islannista. Islannin malli ei kuitenkaan rajoitu pelkkään harrastustoimintaan.

Tavoitteena on, että koulupäivien yhteydessä harrastamisesta tulisi Suomessa pysyvää toimintaa. Lähikuukausien aikana opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä pohtii, millä keinoilla se voidaan vakiinnuttaa.

– Ehkä loppuvuonna tai ensi keväänä on jo tietoa siitä, miten jatko tulee menemään, johtaja Tiina Kivisaari opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo.

Toistaiseksi kunnat hakevat avustuksia harrastusten toteuttamiseen. Keväällä aluehallintovirastot myönsivät niitä varten kunnille yhteensä 17 miljoonaa euroa avustusrahaa. Kuntien maksettavana on viidesosa kuluista.

Tavoitteena on, että toimintamallin avulla jokainen lapsi ja nuori voisi jatkossa saada mieluisan maksuttoman harrastuksen koulupäivän yhteyteen. Tiina Kivisaari näkee toiminnan käynnistyneen reippaasti, vaikka vielä onkin matkaa siihen, että kaikki kunnat olisivat mukana.

Lyhyt matka kotoa madaltaa harrastamisen kynnystä

Kankarepuiston peruskoululla toimivaan harrastusryhmään osallistuvilla kolmasluokkalaisella Violetta Nikitinalla ja neljäsluokkalaisella Sofia Öhmanilla on parkourin lisäksi muitakin harrastuksia. Violetta harrastaa muun muassa jalkapalloa, Sofian harrastuksia ovat muun muassa voimistelu ja kuviskerho.

Heidän mielestään on plussaa, että uusi harrastus on omalla koululla.

– Tänne ei ole pitkä matka, Sofia Öhman toteaa.

– Mä voin tulla tänne kävellen. Siksi on kiva, että meidän koulullamme on tämä harrastus, Violetta Nikitina sanoo.

Koulupäivän yhteydessä harrastaminen mahdollistaakin sen, että harrastukseen pääseminen on monille helpompaa, kun se ei ole kiinni vanhempien kuskaamisesta tai siitä, että harrastukseen on lähdettävä bussilla. Perheillekin jää enemmän yhteistä ilta-aikaa.

Iltapäivien harrastuksilla halutaan lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia ja iloa. Nyt tehdään töitä sen eteen, että harrastuksiin löytäisivät ne lapset ja nuoret, joilla ei ole harrastusta, painottaa Helsingin kaupungin projektipäällikkö Irma Sippola.

Harrastuksesta voi saada iltapäiviin mielekästä tekemistä ja tavoitteena on myös se, että monien lasten ja nuorten kokema yksinäisyys vähenisi.

– Jos omasta luokasta ei ole löytänyt ystävää, sieltä harrastuksesta ystävän voi löytää, Irma Sippola sanoo.

Viime vuonna peruskoululaisille tehdyssä Koululaiskyselyssä puolet vastaajista sanoi, että haluaisi aloittaa uuden harrastuksen. Joka viidenneltä mieleinen harrastus puuttui. Opetusministeriön kyselyyn vastasi viime vuonna runsas kolmasosa kaikista perusopetuksen oppilaista.

Päijät-Hämeen käräjäoikeus on tuominnut lämpöyhtiön operatiivisen johtajan ehdolliseen vankeuteen Heinolan Vuohkallion öljyvuodosta.

Syksyllä 2017 varavoimalan toisesta öljysäiliöstä vuoti yli noin 40 kuutiometriä kevytpolttoöljyä ympäristöön. Vuoto tapahtui 7.–8. marraskuuta 2017, mutta se havaittiin vasta 31. tammikuuta 2018. Yhtiö ei havainnut vuotoa tai öljyn puuttumista, vaan onnettomuus paikannettiin Vuohkallion lämpölaitokseen ulkopuolisten henkilöiden havaintojen perusteella.

Käräjäoikeuden mukaan öljy palautui varavoimalan muutostöiden jäljiltä virheellisesti väärään säiliöön, ja tämä liittyi automaatio-ohjelmistoon. Virhe jäi huomaamatta, kun laitos on uudistamisen jälkeen käynnistetty, sillä öljynerotinkaivon hälytinjärjestelmää ei ollut kytketty.

Käräjäoikeus katsoi, että Loimua-yhtiön operatiivinen johtaja oli tapahtuneessa vastuullinen. Hänet tuomittiin törkeästä ympäristön turmelemisesta kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi yritys tuomittiin 60 000 euron yhteisösakkoon.

Operatiivinen johtaja kiisti käräjäoikeudessa syyllistyneensä asiassa rikokseen. Myös yhtiö totesi, ettei sen toiminnassa ole tapahtunut rikosta, ja siinä on noudatettu vaadittavaa huolellisuutta sekä varovaisuutta.

Tuomio ei ole lainvoimainen, eli siitä voi valittaa hovioikeuteen.

Kerromme kohta lisää.

Lue myös:

Vuotoa ei huomattu, ja Ruotsalaiseen valui runsaasti polttoöljyä – poliisi epäilee seitsemää henkilöä ympäristörikoksesta

Öljyvuoto lämpökeskuksesta järveen johti syytteeseen törkeästä ympäristön turmelemisesta

Öljynerotuskaivon hälytin ei ollut päällä – ympäristöön pääsi valumaan kymmeniä kuutioita öljyä Heinolassa

Öljyn pilaama lämpökeskuksen tontti puhdistettu Heinolassa

Koronavirus näyttää tarttuvan eri pintamateriaaleihin eri voimakkuudella, ja tietyt pinnat ovat helpommin puhdistettavia. Tämä käy ilmi Tampereen korkeakouluyhteisön ja yritysten pintahygienian kehittämishankkeessa, jossa tutkittiin koronaviruksen säilymistä pinnoilla ja sitä, miten siivous poistaa viruksia.

Pinnat saastutettiin laboratoriokokeissa endeemisellä koronaviruksella ja pyyhittiin erilaisilla puhdistusaineilla. Pyyhkäisynäytteiden tulokset osoittivat, ettei pyyhintä poistanut virusta kokonaan.

− Yleisesti voidaan sanoa, että desinfioiva aine puhdisti tehokkaimmin. Kaikki puhdistusaineet puhdistivat virusta pinnoilta kohtalaisen tehokkaasti. Puhdistusaineilla oli kaikkiaan suuri merkitys pintojen puhdistumiseen, sanoo Tampereen yliopiston dosentti Sami Oikarinen hankkeen tiedotteessa.

Asiakkaat toivoivat parempaa siivousta

Tutkimuksessa otettiin näytteitä myös koronaviruspotilaita hoitavien yksiköiden hoitohuoneista Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Näytteiden perusteella huoneiden pinnoilta löytyi koronavirusta.

Tutkimuksessa todettiin, että siivous vähentää virusta pinnoilta, mutta ei aina poista sitä kokonaan. Tutkituissa näytteissä havaitut virukset eivät kuitenkaan olleet tartuttamiskykyisiä, sillä niiden viruspitoisuudet olivat hyvin matalia.

Hankkeessa testattiin miten, miten virusmarkkerit leviävät ateriointitilanteissa Living Lab -ympäristössä. Tulosten perusteella käsidesin käyttö jäi useimmilla puutteelliseksi eivätkä turvavälitkään täysin toteutuneet.

Käytäntö vaihtaa buffetin ottimet puolen tunnin välein ja sijoittaa istumapaikat turvavälein vaikuttaa vähentävän leviämisriskiä.

Hankkeessa tehtiin myös kyselyjä kahviloiden ja ravintoloiden asiakkaille.

− Asiakkaiden mielestä siivouskäytänteiden muutokset eivät aina ole riittäviä, kertoo lehtori Leila Kakko Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Hänen mukaansa moni siivousyritys on kehittänyt koronasiivouksesta uuden palvelutuotteen. Asiakkaille on tehty myös epidemianaikaisia toimintaohjeita. Haasteina ovat olleet tuotteiden saatavuus ja hintojen nousu.

Aiheesta on luvassa lisää tietoa, sillä hankkeelle suunnitellaan parhaillaan jatkoa.

Tuore isä Pietari Eronen viettää päivää kaupungilla kahdeksan kuukauden ikäinen Runo sylissään.

– Kun rajoituksia puretaan, niin pystyy olemaan vähän rennommin mielin täällä kauppakeskuksessa.

THL kertonee tällä viikolla lisää siitä, miten rajoitusten purkaminen jatkuu - suositellaanko esimerkiksi maskin käyttöä vielä jatkossa.

Erosella ei ole maskia kasvoillaan, koska hän istuu vähän sivummalla muista ihmisistä.

– Perheen kesken olemme päättäneet, että käytämme edelleen maskia julkisissa tiloissa, jos on paljon ihmisiä. Toisaalta ystävien kesken ollaan jo halailtu.

Motivaatioprosessien tutkija Matti Heino Helsingin yliopistosta arvioi, että rajoitusten purkaminen herättää ristiriitaisia tunteita ihmisissä. Erot käyttäytymisessä voivat myös kärjistyä, koska osa jatkaa rajoitusten noudattamista ja osa ei.

Jotkut saattavat muuttaa käyttäytymistään hyvinkin nopeasti. Kun rajoituksia puretaan, osa kokee epidemian olevan ohi. Se on signaali siitä, että nyt on turvallista.

Toisaalta taas osa ihmisistä on jatkossakin varovaisia, koska he varautuvat variantteihin tai kuuluvat riskiryhmään.

– Ihmiset ajattelevat, ettei riski välittömästi poistu vaikka rajoituksia puretaan. Varmasti alussa on mietintää siitä, että elämmekö me kaikki samassa todellisuudessa, sanoo tutkija Heino.

Espanjantauti muutti myös aikanaan ihmisten käyttäytymistä

Pasilan asemalla Jade Karlsson jakaa mainoksia ohikulkijoille.

– Ihmiset uskaltavat tulla nyt vähän lähemmäs, mutta kyllä se on jäänyt ihmisillä päälle, että pidetään edelleen se turvaväli. Tämä on nykyinen normaali.

Sosiaalipsykologian professori Nelli Hankonen kyseenalaistaa sen, että tarvitseeko edes palata kaikella tapaa siihen, miten asiat olivat ennen rajoituksia.

– Koko ajan on korostettu, että korona-ajan hyviä käytäntöjä on hyvä säilyttää myös muiden infektioiden torjunnassa. Esimerkiksi espanjantaudin jälkeen ei palattu vanhaan yleiseen tapaan syljeskellä lattioille, sanoo Hankonen.

Kauppakeskuksen penkillä istuva Pietari Eronen on pohtinut samaa kuin professori.

– Aiemmin mentiin työpaikalle vaikka oli pientä flunssaa. Varmasti jatkossa voi olla, että maskia käytetään silloin muiden suojelemiseksi.

Sähköinen rullalauta yhdessä ja kypärä toisessa kädessään kulkeva Sedami Adjadjihoue toivoo, että turvavälejä noudatettaisiin vielä jatkossakin.

– Koskaan ei voi tietää, kuka on kipeä. Osa tulee pitämään maskia ja turvaväliä jatkossakin, arvelee Adjadjihoue.

Helsingin yliopiston toukokuussa tehdyn haastattelututkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista pitää koronavarokeinoja tärkeänä myös molempien rokotteiden jälkeen.

Tutkimukseen vastanneista 65 prosenttia piti itsensä ja muiden suojaamista vähintään jossain määrin tärkeänä molempien rokoteannosten jälkeen.

Kyselyyn vastanneet sanoivat pääosin noudattavansa suojaustoimia siksi, että kokivat ne järkevinä ja arvojensa mukaisina. Tästä syystä ihmiset eivät ole tutkimusten mukaan niin uupuneita rajoituksiin kuin voisi ajatella.

– Pandemiaväsymys on ollut monissa maissa paljon julkisessa keskustelussa esillä, mutta haastattelututkimuksissa ei tule esiin, että se olisi akuutti uhka, sanoo tutkija Heino.

Pikatestien laaja käyttö voisi lisätä turvallisuuden tunnetta

Helsingin yliopiston ja VTT:n Citizen Shield -projektissa on tutkittu nuorten maskien käyttöä. Sen mukaan maskien käyttöön vaikuttaa moni muukin asia kuin viranomaisten ohjeet.

– Kuinka hyvin tuntee esimerkiksi seurassaan olevan ihmisen. Sääntöjen noudattaminen on tosi tilannekohtaista, sanoo tutkimusta tekemässä ollut Matti Heino.

Motivaatioprosesseja tutkiva Heino on mukana hallituksen koronakriisiä varten kokoamassa käyttäytymistieteellisessä neuvonantajaryhmässä. Ryhmä tuo inhimillistä tietoa ihmisten käyttäytymisestä politiikan teon tueksi.

– Saatetaan olettaa, että ihmiset toimivat informaation pohjalta, vaikka käytöstä ohjaa monta muutakin asiaa kuten tunteet.

Heinon mukaan ihmisten huolta tai pelkoa ei voi parantaa sillä, että otetaan pelko ikään kuin keinotekoisesti pois ja sanotaan, että nyt kaikki on turvallista. Pelko on syvemmissä asioissa.

Toisaalta ihmiset voivat hyvinkin nopeasti muuttaa käyttäytymistään, jos kokevat tilanteen turvalliseksi.

Heinon mukaan on siis tärkeää, että ihmisillä on selkeä käsitys koronatilanteesta.

Tutkijan mukaan Suomessa olisi rajoitusten lisäksi voitu kannustaa enemmän omatoimisuuteen, mikä olisi lisännyt turvallisuuden tunnetta.

– FFP2-maskit ovat olleet paitsiossa, ja pikatestausta ei ole suositeltu. Ne voisivat olla pieniä palikoita isommassa kokonaisuudessa, jolla rakennetaan ihmisten tunnetta turvallisuudesta.

Voit keskustella rajoitusten purkamisen herättämistä ajatuksista ja tunteista tiistaihin kello 23:een asti.

Lue myös:

THL:n Salminen: Pandemian loppusuora häämöttää – paluuta koviin rajoituksiin tuskin tullaan näkemään

Yhteiskunnan avaaminen voi yllättäen viivästyä, koska rokottaminen ei olekaan edennyt toivotusti – HUSin Mäkijärvi: ”Kaikki riippuu rokotusinnosta"

Sysmäläinen Tähden Piirros on toinen hevonen maailmassa, jonka perimä on selvitetty näin tarkasti.

Suomenhevonen Tähden Piirros on 14-vuotias tamma, joka voitti työhevosten Suomen mestaruuden vuonna 2017. Sen kasvattajaomistaja on Kauko Tuominen Sysmän Nuoramoisista. Suomenhevosten sukuperintöä tilalla on jatkettu jo yli 80 vuotta, vuodesta 1937 lähtien.

– Se on mahdottoman hieno, reipas ja komea hevonen! Ainoa miinuspuoli on, että se on pikkuisen malttamaton. Se tuntee oman arvonsa. Kyllä se toiselle hevoselle näyttää, että hän on pomo.

Tähden Piirroksen kanssa Tuominen ajaa edelleen talvella puita metsästä. Aiempina vuosina tuli myös äestettyä pellolla näytösluonteisesti.

Suomenhevosen geeniperimässä lähes 3 miljardia emäsparia

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Juha Kantanen kertoo, että suomenhevoselta on aiemmin tutkittu yksittäisiä geenejä, mutta nyt ensimmäistä kertaa koko perimä, genomi, on aukaistu.

– Hevosella se tarkoittaa noin 2,8–2,9 miljardia emäsparia.

Suomenhevoselle rakennettiin tutkimuksessa niin sanottu referenssigenomi eli vertailugenomi, jossa määriteltiin eläimen geenit, ja mihin ne vaikuttavat. Näin saatiin selville muun muassa, millaiset geenit vaikuttavat hevosen ravikestävyyteen, luonteeseen ja kylmyyteen sopeutumiseen.

Apuna selvitystyössä käytettiin muiden eläinten sekä ihmisten jo selvitettyjä referenssigenomeja. Vaikka hevonen on irtautunut omaksi lajikseen jo miljoonia vuosia sitten, on sillä paljon yhteistä esimerkiksi porojen ja lehmien kanssa.

Kantanen pitää tärkeänä, että tutkimus tehtiin nyt suomenhevosesta. Aikaisempi vastaava kartoitus tehtiin yhdysvaltalaisesta täysverisestä ratsusta. Sen rotu oli hyvin kaukana suomenhevosesta. Työhevosen Kantanen valitsi tutkimuskohteeksi sen pitkän historian vuoksi.

– Juoksijakin olisi kelvannut meille, mutta työhevosella on iso taloushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys Suomessa. Halusimme, että tutkimuksen kautta historiaan jää juuri suomalainen työhevonen.

Tutkimuksesta apua rodun säilyttämiseen

Tutkimusta voidaan hyödyntää muun muassa rodun turvaamisessa. Suomenhevosia on Suomessa nyt noin 20 000, mutta vielä 1940-luvulla hevosia oli yli 400 000. Suomenhevonen on yksi harvinaisimmista hevosroduista, vaikka kanta on elpynyt 1970-luvulta. Silloin rodun edustajia oli vain 12 000, koska hevosta tarvittiin yhä harvemmin ihmisen työkaveriksi koneellistumisen vuoksi.

– Emme oleta, että suomenhevosta tarvitaan metsätöihin kahdensadan vuoden päästä, mutta mistäpä sitä tietää, Kantanen toteaa.

Tutkimusta voidaan käyttää myös esimerkiksi jalostustyössä, suomenhevosen alkuperän selvityksessä sekä vertailussa muihin kansainvälisiin hevosista tehtyihin perimätutkimuksiin.

Suomenhevonen on rotuna perustettu virallisesti vasta vuonna 1907, mutta suomalaista hevoskantaa systemaattisesti kehitetty jo aiemmin.

– On kiinnostavaa miten suomenhevosesta tuli tällainen oma hevosrotu ja minkälaiset sen geenivarat ovat tulevaisuutta ajatellen.

Lue lisää:

Suomenhevosesta haluttiin kansallinen ihanne: nöyrä, luotettava ja rohkea – tutkimus etsii hevosen juuria kaukaa idästä

Tutkijat ihmeissään – haudasta kaivetut, 66 vuotta sitten kuolleet hevoset ovat niin hyvässä kunnossa, että ne pystyi yhä tunnistamaan nimeltä

Enontekiöllä on satanut tänä aamuna lunta. Jo Ylen aamussa seurailtiin Luoteis-Lapin sateiden olomuotoa, mutta virallisiin mittareihin tämä ei vielä tarttunut, kertoo Ylen päämeteorologi Seija Paasonen.

Kello kymmeneltä tärppäsi: Enontekiön Näkkälässä havaittiin kahden senttimetrin lumi, mutta kyseessä ei ole vielä ensilumi, sillä sitä ei ollut kello yhdeksän havainnoissa.

Enontekiön Hetassa asuva Jouni Näkkälä sai taltioitua ruskamaiseman lumihiutaleineen maanantaiaamuna.

Esko Rautiainen puolestaan raportoi Twitteriin kuvan Enontekiön kunnanviraston pihamaalta kello 10.06.

Pirkanmaalla jatkui maanantaina oikeuskäsittely, jossa nyt 18-vuotiasta miestä syytetään kolmesta taposta. Kolarissa kuoli kolme nuorta.

Syyttäjän mukaan kuljettaja ajoi poikkeuksellisen hengenvaarallisesti, eikä jarruttanut ennen törmäystä puuhun.

Kolari sattui Nokialla Porintiellä sunnuntain vastaisena yönä 16. elokuuta 2020. Nuoret olivat Yyterissä käymässä ja ajoivat sieltä myöhään takaisin Tampereelle.

Ylen toimittaja Anu Leena Koskinen seurasi kolmatta käsittelypäivää oikeudessa. Paikalla oli runsaasti nuoria yleisönä.

Jutun pääkuvana oleva video on kuvattu keskiviikkona.

Syyte on harvinainen ja kova, sillä tieliikenteen tapahtumissa tuomitaan harvoin henkirikoksista. Etukäteen on arvioitu, että tuomiolla on jopa ennakkotapauksen luonnetta. Siksi Ylekin seurasi oikeuskäsittelyä.

Vuorossa olivat maanantaina loppulausunnot. Syytetty oli paikalla oikeudessa.

Tuomio asiassa annetaan 8. lokakuuta.

Snapchat-viestejä todisteena

Syyttäjä Pasi Vainion mukaan alun perin nuorten tarkoitus oli jäädä Yyteriin. Syyttäjän mukaan syytetty tiesi olevansa humalassa ja silti matkaa Tampereelle jatkettiin. Syytetyn veren alkoholipitoisuus ajon jälkeen oli 1,68 promillea.

Pasi Vainion mukaan syytetyn ajon piittamattomuudesta kertovat myös merkittävä ylinopeus ja se, että kännykkää käytettiin ajon aikana. Syyttäjän mukaan syytetty tiesi, ettei kaikilla ollut turvavyötä autossa.

– Suhtautuminen on ollut kuolemaa hyljeksivää, syyttäjä sanoo.

Näistä syistä syytetyn on täytynyt pitää tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena ulosajoa ja autossa olleiden kuolemaa. Syytetty itse selvisi hengissä syyttäjän mukaan auton osumakohdan ja turvatyynyn ansiosta.

Syyttäjän yhtenä todisteena on esimerkiksi kesken ajon syytetyn sometililtä lähetetty Snapchat-viesti, joka kertoo kuljettajan itsetuhoisuudesta. Tämä viesti tuli syyttäjän mukaan 9–10 minuuttia ennen ulosajoa. Viesti tulee ilmi poliisin kuulusteluista ja todistajien kertomuksista.

Syytetty vastasi, ettei hänellä ole muistikuvaa viestistä, eikä syytä, miksi hän olisi kirjoittanut sitä. Hänen mukaansa muut autossa olleet tiesivät hänen kännykkänsä koodin. Hän on kiistänyt alusta asti olleensa kuljettaja onnettomuushetkellä.

Syyttäjän mukaan syytetyn valikoiva muistamattomuus illan tapahtumista on epäuskottavaa.

Syyttäjän mukaan vain yhdessä kuvista esiintyy syytetty. Hänen mukaansa muut videot ja kuvat todistavat, ettei kukaan muu olisi voinut olla kuljettaja tai ottaa kuvia autosta. Myös turvatyynystä löytynyt syytetyn DNA ja uhrien löytymispaikat autosta tukevat syyttäjän mukaan sitä, että syytetty oli kuljettaja.

Syytteen mukaan ennen ulosajoa kuljettajan ajonopeus on ollut ainakin 170 kilometriä tunnissa ja ulosajon aikaan vähintään 120 kilometriä tunnissa.

Syytetyn uhkarohkea ja hengenvaarallinen ajotapa oli tullut muille nuorille autossa syyttäjän käsityksen mukaan yllätyksenä, koska he eivät tunteneet syytettyä ennestään hyvin.

Syyttäjän mukaan auton käsijarru oli nostettu, mutta on epäselvää, käytettiinkö käsijarrua ajon aikana vai sen jälkeen.

Puolustus vetoaa korjausliikkeeseen

Puolustus vetoaa siihen, että kuljettajia on vaihdettu kesken ajon.

Puolustuksen mukaan takarenkaat pyörivät törmäyshetkellä, joten käsijarrua tuskin on vedetty, koska takapyörät olisivat silloin lukkiutuneet. Puolustuksen mukaan käsijarrun vaijeri on todennäköisesti katkennut törmäyksessä.

Puolustuksen mukaan nopea korjausliike on voinut aiheuttaa sivuluisun ja törmäyksen. Tästä syystä puolustuksen mukaan syytettyä ei voi syyttää tahallisuudesta.

Puolustuksen mukaan päihtyneen kuljettajan reaktioaika voi olla moninkertainen normaalin verrattuna, mikä voi selittää, miksi jarrua ei ole käytetty. Aikaa jarruttaa oli puolustuksen laskelman mukaan vain korkeintaan kaksi sekuntia.

Puolustuksen mukaan pelkkä Snapchat-viesti ei voi olla ratkaiseva näyttö epäillyissä henkirikoksissa.

Puolustuksen mukaan itsetuhoiset viestit ovat valitettavan yleisiä, mutta ne harvoin johtavat tekoihin. Nuoret voivat puolustajan mukaan käyttää rajuja ilmaisuja keskinäisessä viestinnässä, mutta tämä ei kerro puolustuksen mukaan syytetystä tahallisuudesta.

"Yritin estää ajamiseen lähtemisen"

Yksi onnettomuuden uhreista lähetti autosta viestin, että pelottaa.

– Mä varmaan kuolen, kaveri kertoo autosta saamastaan viestistä esitutkinnassa.

Osa autossa olleista nuorista oli tutustunut syytettyyn vasta hiljattain. Syyttäjän mukaan syytetyn ajotapa muuttui kesken ajon, eikä autossa olleilla näyttänyt olla mahdollisuutta reagoida siihen.

Asianomistajien asianajajien ja syyttäjän mukaan nuoret eivät tienneet, millaiseen kyytiin he olivat menossa.

Nuorten kuolema on ollut valtava järkytys paitsi perheille myös kavereille. Osa syytetyn kavereista yritti estää humalassa ajon nähtyään matkalta lähetettyjä somevideoita.

– Sen jälkeen laitoin hänelle viestin ja yritin estää sen ajamiseen lähtemisen, yksi todistajista kertoi esitutkinnassa.

– Älä vittu te kuolette, hän lähetti viestin ennen ajoa.

Syytetty vastasi lähettämällä hänelle videoita.

Syytetyn puhelimesta lähteneen itsetuhoisen viestin sama todistaja näki vasta aamulla. Silloin oli jo myöhäistä.

Syytetty kiistää

Kolarissa kuoli kaksi vuonna 2002 syntynyttä tyttöä ja vuonna 2003 syntynyt poika. Syytetty oli tekoaikaan 17-vuotias, ja häntä syytetään nuorena tehdyistä henkirikoksista.

Syytetty on kiistänyt ajaneensa autoa törmäyshetkellä.

Syyttäjä vaatii miehelle nuorena henkilönä tehdyistä rikoksista yhdeksän vuoden vankeusrangaistusta, koska kyseessä on kolme kuolonuhria. Syyttäjä syyttää nuorukaista vaihtoehtoisesti törkeistä kuolemantuottamuksista, ja tämän perusteella vaaditaan kuuden vuoden vankeusrangaistusta.

Kuusi vuotta törkeistä kuolemantuottamuksista on todella kova rangaistusvaatimus oikeuskäytännössä, minkä puolustus toi esille.

Lisäksi nuorta miestä syytetään törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Onnettomuus on vaikuttanut monen ihmisen elämään ja tuonut monenlaista tuskaa perheille.

Onnettomuudessa kuolleiden nuorten omaiset vaativat vahingonkorvauksia kärsimyksestä. Uhrin ja läheisen pitää korvausta saadakseen olla läheisiä, minkä takia vanhemmat ja sisarukset joutuvat todistelemaan tätä oikeudessa.

Omaiset ovat joutuneet odottamaan vakuutusyhtiöiltä korvauksia. Vakuutusyhtiö on vaatinut omaisia maksamaan yhtiön oikeudenkäyntikorvauksia, mitä omaiset pitävät kohtuuttomana.

Lue lisää:

Yksi uhreista lähetti autosta viestin, jossa hän kertoi pelkäävänsä – kolme nuorta kuoli Nokialla Snapchatiin kuvatun hurjastelun jälkeen, syytteet taposta

Marjanpoimijoiden keskuudessa levinneiden koronatartuntaketjujen seurauksena työ- ja elinkeinoministeriö aikoo puuttua alan toimintamalleihin ennen ensi marjanpoimintakautta. Erityistä huomiota aiotaan kiinnittää marjanpoimijoiden asumisolosuhteisiin.

Elokuun aikana, pääasiassa thaimaalaisten marjanpoimijoiden tukikohdissa, paljastui yhteensä lähes 300 koronatapausta. Tartuntoja oli ainakin Lapissa ja Kainuussa.

Tartunnat levisivät nopeasti ainakin siksi, että eristykseen määrätyt koronalle altistuneet joutuivat asumaan samoissa tiloissa.

• Altistuneet marjanpoimijat eristettiin yhteen tilaan, nyt 70 prosentilla on korona – infektioylilääkäri: "Lakia ei ole onnistuttu noudattamaan"

Hallitusneuvos Olli Soraisen mukaan juuri poimijoiden asumisolosuhteisiin tullaan kiinnittämään jatkossa enemmän huomiota.

– Varmasti ainakin nämä asumis-, kulkemis- ja ruokailuolosuhteet tukikohdassa ovat sellaisia, joihin kiinnitetään huomiota, Sorainen sanoo.

Marjakautta arvioidaan yhteistyössä alan yritysten kanssa. Jotain uusia määräyksiä voi odottaa tulevan.

– Yritysten kanssa keskustellaan kauden päätteeksi viranomaiskokoonpanolla ja arvioidaan, mikä kuluneella kaudella meni hyvin ja mikä huonosti. Siitä kokouksesta tehtävät johtopäätökset tulevat suoraan vaikuttamaan ensi vuoden edellytyksiin ja menettelytapoihin.

Lisää aiheesta:

Toimitusjohtaja: "Toimimme hyvässä uskossa" – marjayritykset siirsivät sairastuneita poimijoita Lapista etelämmäksi, syynä epäselvät ohjeet

Thaimaa vaatii Suomelta selvitystä, miksi yli 200 marjanpoimijaa sairastui – "Tämä ei jää tähän", lupaa aluehallintoylilääkäri

Ennakkotieto poimijoiden sijainnista jäi välille

Suomeen tuli heinä-elokuussa noin 3000 thaimaalaista marjanpoimijaa. Ely-keskuksilla piti olla ennakkotietoa, mihin leirejä sijoitetaan, mutta se ei koskaan tullut kaikkien kuntien eikä sairaanhoitopiirin terveysviranomaisten tietoon.

Näin kunnolliset varautumissuunnitelmat jäivät tekemättä ja tauti pääsi leviämään marjanpoimijoiden keskuudessa kulovalkean tavoin. Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broaksen mukaan ohjeistusta yrityksille olisi pitänyt antaa jo ennakkoon riittävän selkeästi.

– Olisi voitu yhteistyössä laatia turvallisuusohjeet ja vähän katsoa läpi toimintaympäristöä ja mitä sitten tehdään, jos tulee tartuntoja, Broas sanoo.

Esimerkiksi Kemijärvellä, missä marjanpoimijoiden keskuudessa oli kymmeniä tartuntoja, tieto poimijoiden saapumisesta tuli tartuntatautien torjunnasta vastaavan lääkärin tietoon heinäkuussa puhelimitse.

• Tapasimme thaipoimijoita Kemijärvellä leirissä, joka on välttynyt koronatartunnoilta – leirin tulkki: "Käyn kaupassa kaikkien puolesta"

Broaksen mukaan ajoissa saatu riittävän tarkka ennakkotieto olisi voinut säästää isommilta ongelmilta.

– Olisi voitu miettiä kaikki nämä eristys- ja karanteenitilat, mistä ne löytyvät ja ovatko ne asianmukaisia. Tämä tuli sillä tavalla vähän yllärinä.

Koronatartunnan saaneita myös siirrettiin maakuntien välillä vastoin viranomaisten ohjeistusta.

Huonoa tuuriakin oli matkassa

Poimijoiden maahan tulosta ei mennyt kauan kun alkoi tapahtua. Heti elokuun alkupäivinä uutisoitiin koronatartunnoista.

Rovaniemellä tilanne oli pahin. Parin viikon aikana testattiin neljässä eri leirissä 262 poimijaa. Heistä 180:lla todettiin koronatartunta.

Kolmesta testistä huolimatta virusta tuli Suomeen marjanpoimijoiden mukana. Broaksen mielestä matkassa taisi olla vähän myös huonoa tuuria.

– Kolmas testi, joka tehdään kolmannen päivän kohdalla, ei sulje pois sitä, että tartunta on itämässä. Meidän tulkinta on, että juuri näin on käynyt. Siellä oli ihmisiä, jotka tulivat tartuttavaksi vasta kolmannen päivän jälkeen.

Broksen mukaan näyttää hyvin selvältä, että marjanpoimijoiden keskuudessa riehuneen koronaepidemian aiheuttaneet ensimmäiset tartunnat tulivat poimijoiden mukana.

– Emme ole koko aikana nähneet, että olisi marjanpoimintaryhmien ulkopuolelle liittyviä tartuntoja. Se viittaa siihen, että tartunnat olisivat alun perin lähteneet Thaimaasta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 14.9. kello 23 saakka.

Vanerinen kissanloukku odottaa jyväskyläläisessä metsässä. Täällä on nähty hylätty kissa lukuisia kertoja, joten paikallinen vapaaehtoisporukka on tarttunut jälleen toimeen.

Halssilalainen eläinystävien rinki on loukuttanut kaupunginosassa kymmenkunta kissaa viimeisen kolmen vuoden aikana.

Kaikki alkoi karanneesta kissasta, joka piti saada kiinni. Paikalliset eläintenystävät löysivät toisensa sosiaalisen median kautta, kokoontuivat ja perustivat oman loukutusryhmän.

Mukana on parikymmentä vapaaehtoista, joille Halssilan alueen kissojen pyydystäminen alkaa käydä kokopäivätyöstä. Lisäkädet olisivat tervetulleita.

– Tuntuu, että joka päivä tulee tieto karanneesta tai hylätystä kissasta. Niitä on tosi paljon varsinkin tänä vuonna. Korona-aika on lisännyt kissojen määrää, sanoo yksi vapaaehtoisista, Nilmini Plester.

Silti hänellä riittää edelleen intoa toimintaan.

– Rakkaus eläimiä kohtaan ja halu auttaa saavat jaksamaan, hän sanoo.

Loukuttaminen vaatii kärsivällisyyttä

Kerran Halssilan vapaaehtoiset odottelivat kuukauden päivät ennen kuin kissa jäi loukkuun. Oli talvi, joten heidän piti käydä tarkistamassa pyydyksensä muutaman tunnin välein myös öisin.

Eläinsuojelulaki vaatii, että loukku tarkistetaan kylmillä ilmoilla kolmen-neljän tunnin välein. Kissa ei kuulu suomalaiseen luontoon ja paleltuu nopeasti ilman suojaa.

Loukuttaminen ei siis ole aivan yksinkertaista hommaa ja vaatii kärsivällisyyttä.

– Kissa villiintyy muutamassa viikossa. Vähän ajan päästä se ei tule enää omistajansakaan lähelle, joten sitä on sitten tosi vaikea saada kiinni, Plester kertoo.

Kokemus on kartuttanut Halssilan porukan niksivarastoa.

Vapaaehtoiset houkuttelevat kissoja loukkuihin esimerkiksi hajujäljillä. He sekoittavat tonnikalan öljyä veteen esimerkiksi isossa limsapullossa ja vetävät sillä hajupolun loukulta poispäin. Kissa seuraa sitä loukkuun helpommin kuin pelkkää pyydyksestä tulevaa ruuan hajua.

– Varsinkin öljyinen tonnikala tuoksuu hyvin ja pitkälle, Plester vinkkaa.

"Kaikki mukaan, jotka haluavat"

Halssilan vapaaehtoisilla on kädet täynnä oman alueen karkulaisten ja hylättyjen kissojen kanssa, joten aika ei riitä muiden alueiden eläinten loukutukseen.

– Jos homma kiinnostaa, kannattaa perustaa oman alueen ryhmä vaikka Facebookiin tai Messengeriin, Plester vinkkaa.

Jyväskylässä apua saa Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistykseltä, Karajan löytöeläinkodilta ja Karkuteilla Keski-Suomi -ryhmältä Facebookissa.

– Kaikki vain mukaan, jotka haluavat, Plester sanoo.

"Sirutus pakolliseksi kissoillekin"

Nyt vapaaehtoiset ovat virittäneet halssilalaiseen metsään vaneriloukun, joka on lainassa Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistykseltä.

Porukalla on muutama oma häkkiloukku, mutta kissa menee helpommin vaneriseen. Porukka aikookin hankkia myös oman vaneriloukun.

Loukun pleksiovi on yhä ylhäällä. Kissaa ei tällä kertaa näy.

– Olisi tosi hyvä, jos sirutus tulisi pakolliseksi kissoillekin, ihmiset leikkauttaisivat lemmikkinsä ja ulkoiluttaisivat niitä valjaissa, ulkotarhoissa tai eivät ollenkaan, Plester sanoo.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 15. syyskuuta kello 23.00 asti.

Ympäri Helsinkiä kuultiin myöhään lauantai-iltana erittäin kovaääninen pamaus, jonka syy ei toistaiseksi ole selvinnyt.

Sosiaalisessa mediassa kerrotun perusteella ääni kuului noin varttia ennen puoltayötä ainakin Oulunkylässä, Kumpulassa, Käpylässä, Arabiassa, Kulosaaressa, Metsälässä, Maunulassa, Meilahdessa ja Kulosaaressa. Jotkut ovat kertoneet myös nähneensä välähdyksen.

Syyksi on veikkailtu muun muassa meteoria, maanjäristystä tai Hornetin ylilennosta johtunutta yliäänipamausta. Toistaiseksi selitystä kovalle äänelle ei ole kuitenkaan löytynyt.

Poliisille asiasta tuli muutama ilmoitus Oulunkylän ympäristöstä vähän ennen puoltayötä lauantaina, Helsingin poliisin johtokeskuksesta kerrotaan STT:lle. Ilmoituksissa ääntä kuvailtiin muun muassa "kumeaksi räjähtäväksi ääneksi" ja "isoksi laukaukseksi".

Poliisipartio kävi Oulunkylän suunnalla Oltermannintiellä selvittelemässä asiaa, mutta paikan päältä ei löytynyt mitään selittävää tekijää äänelle, poliisista kerrotaan.

Puolustusvoimat HS:lle: Ei lentotoimintaa, joka olisi voinut aiheuttaa pamauksen

Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tulipallotyöryhmässä tutkitaan mahdollisia meteoritapauksia. Ryhmän kameraverkoston kuvien perusteella mikään ei viittaa siihen, että ääni olisi kuulunut meteorista.

– Tämänhetkinen näkemys on se, että se mitä todennäköisimmin ei ollut meteori, mutta ei sitä tietysti voi varmaksi sanoa, sanoo Ursan tiedottaja Anne Liljeström.

Puolustusvoimien toimintaankaan pamaus ei liity, sanoi tiedotuspäällikkö Max Arhippainen Puolustusvoimain Pääesikunnasta Helsingin Sanomille.

Arhippaisen mukaan pamauksen aikaan ei ole ollut sellaista lentotoimintaa, joka olisi voinut pamauksen aiheuttaa.

Pohdintaa on herännyt myös siitä, olisiko pamaus voinut liittyä Venäjällä ja Valko-Venäjällä käynnissä olevaan Zapad-sotaharjoitukseen. Arhippaisen mukaan tällaista olisi kuitenkin vaikea kuvitella, sillä sotaharjoitukset ovat kaukana Helsingistä.

Maaperästä ääni ei Helsingin yliopiston seismologian instituutin analyysien perusteella ole ollut lähtöisin.

– Hyvin suurella todennäköisyydellä se ei ole mikään maanjäristyksen tyyppinen. Meillä on vielä sen päivän tarkempi analyysi kesken, mutta katsoimme sitä viikonloppuna nopeasti, ja siinä ei näy mitään selkeää Helsingin asemilla, kertoo seismologi Tuija Luhta.

– Jos se olisi maanjäristys, se näkyisi ensisijaisesti isosti seismometreissä ja saattaisi kuulua, mutta nyt on ihan toisin päin.

Pikaruokaketju Hesburger aloittaa jo tällä viikolla toimenpiteet, joilla se pyrkii korjaamaan kohun keskiöön joutuneita työolojaan.

Turkulainen hampurilaisketju aikoo esimerkiksi ottaa käyttöön anonyymin palautekanavan työntekijöilleen ja tarkentaa työajan kirjaamiseen liittyvää ohjeistusta ja myös valvoo aikaisempaa tarkemmin työaikojen toteuttamista. Lisäksi yhtiö aikoo antaa enemmän tukea ravintolapäälliköiden esimiestyöhön. Kaikkiaan toimenpiteitä on listattu viisi.

Hesburger pahoittelee johtamisessa tapahtuneita virheitä. Tiedotteen mukaan yhtiö myöntää, että johdon ja henkilöstön välillä avoin vuoropuhelu on ollut liian vähäistä.

– Asettamamme tavoitteet ovat johtaneet siihen, että ravintoloita on paikoin johdettu liian tuloshakuisesti ja työntekijöiden kuunteleminen on jäänyt taka-alalle. Nyt tähän tulee muutos, tiedotteessa sanotaan.

Hesburger seuraa tiedotteen mukaan toimenpiteiden vaikutuksia teettämällä ulkopuolisen tahon toteuttaman kyselytutkimuksen henkilöstölleen alkuvuonna 2022.

Yhtiön työolot nousivat otsikoihin alun perin sosiaalisen median Jodelin keskusteluista. Sen jälkeen kaksitoista yrityksen entistä ja nykyistä työntekijää kertoi huonoista työoloista Ylelle. Ylen haastattelemien työntekijöiden mukaan he ovat joutuneet muun muassa tekemään jopa kymmentuntisia työpäiviä ilman taukoja ja työskentelemään ilman palkkaa.

Lue lisää:

Hesburgerin Salmela vastaa PAMin kritiikkiin: Emme syytä kenttäpäälliköitä tai henkilökuntaa, vaan ylin johto on vastuussa johtamisessa tehdyistä virheistä

Heikki Salmela syytti välijohtoa ja koronaa Hesburgerista paljastuneista ongelmista – "Törkeä juttu, jos ei ymmärrä henkilöstön merkitystä"

Mitä työntekijän pitää kestää? Hesburgerissa työskennelleet nuoret kertoivat kurjista oloista, valvova viranomainen kävi läpi pahimmat epäkohdat

Hesburgerin työntekijät kertoivat karuista työoloista, eikä perustaja Heikki Salmela ollut uskoa väitteitä – mieli muuttui, ja nyt alkaa selvitystyö

Jasmin Ristolainen ja 11 muuta nuorta kertovat karuista työoloista Hesessä – hampurilaisketjun mukaan joskus ei ole pidetty taukoja

Tampereen yliopisto aloittaa yt-neuvottelut. Tavoitteena on vähentää 215 henkilötyövuotta.

Vähennykset koskevat tukipalveluita eli esimerkiksi tutkimus- ja opetushenkilöstö on rajattu ulos. Neuvottelujen piirissä on yhteensä 1 100 ihmistä.

Vähennyksiä ei tavoitella vain irtisanomisilla, vaan toimintoja myös ulkoistetaan. Henkilöstöstä pitäisi yliopiston mukaan säästää 14 miljoonaa euroa vuodessa.

Yliopisto suunnittelee tiettyjen talouspalveluiden, palkka- ja palkkiopalveluiden, matkahallintopalveluiden ja myyntilaskutuksen osittaista ulkoistamista Certia Oy:lle ensi vuoden alusta. Siirtyvän henkilöstön määrä olisi noin 40. Yliopistot omistavat Certia Oy:n.

Tieto yt-neuvotteluista annettiin luottamushenkilöille ja henkilöstölle maanantaina. Varsinaiset neuvottelut alkavat viikon päästä.

Työtehtäviin enemmän joustoa

Tukipalveluihin kuuluvat esimerkiksi hallinto, kirjasto ja tietohallinto. Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls määrittelee ne selkärangaksi, joka mahdollistaa tutkimuksen ja koulutuksen. Miten sitten tukipalveluiden säästöt heijastuvat opetus- ja tutkimushenkilöstöön?

– Pyrimme huolehtimaan, että työtaakka ei kasvaisi opetus- ja tutkimushenkilöstöllä. On kuitenkin ennakoitavissa, että on tietty murrosvaihe, mutta pyrimme turvaamaan tällä prosessilla, että meillä jatkaa tarvittavat tiedekuntien tukipalvelut uudessa muodossa, Walls muotoilee.

Tiistaina järjestetään tiedotustilaisuus tukitoimien henkilöstölle. Jokaisen kanssa käydään Wallsin mukaan vielä myös keskustelu, jossa kartoitetaan osaaminen.

– Näin pääsemme pidemmälle siinä millainen osaaminen meillä on ja minkälainen on henkilön motivaatio ja tahtotila tehdä ehkä toisenlaisia työtehtäviä meidän organisaatiossa kuin tällä hetkellä, Walls sanoo.

Tavoitteena on lopulta matalampi organisaatio ja joustavammat työnkuvat. Uusi organisaatio aloittaisi vuoden 2022 alusta.

Talousongelmia ollut jo aiemmin

Rehtori Mari Walls sanoi jo lukuvuoden avajaisten puheessaan noin viikko sitten tiistaina, että taloutta on tasapainotettava, mikä käytännössä tarkoittaa säästöjä ja tulojen lisäämistä.

Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät vuoden 2019 alusta Tampereen korkeakoulusäätiön alle. Säätiön varsinaisen toiminnan tulos on ollut selvästi alijäämäinen. Henkilöstökulut ovat korkeakoulusäätiön suurin kuluerä.

Tampereen yliopiston perusrahoitus laskee tämän vuoden 196,5 miljoonasta eurosta 190,9 miljoonaan euroon vuonna 2022.

Tampereen yliopiston talous on ollut koetuksella jo aiemmin, mutta esimerkiksi kolme vuotta sitten henkilöstöä koskevia yt-neuvotteluja ei ollut näköpiirissä. Wallsin mukaan fuusioon saadun rahoituksen loppuminen ja perusrahoituksen väheneminen kuitenkin muuttivat tilanteen.

Kerromme asiasta kohta lisää.

Voit keskustella uutisesta 14.9. klo 23 asti.

Lue lisää:

Tampereen yliopiston rehtori avajaisissa: Yliopiston pitää tasapainottaa talouttaan

Tampereen yliopiston henkilöstökulut jäämässä paljon odotettua pienemmiksi – fuusio näkyy edelleen ensi vuoden budjetissa

Tampereen yliopiston budjetti on miljoonia euroja miinuksella – yliopisto aikoo saada talouden kuntoon kolmessa vuodessa

Tammikuun 23. päivä järjestettävät hyvinvointialueiden vaalit eivät tunnu kuntajohtajia kiinnostavan. Yle kysyi asiasta Lounais-Suomessa, ja kuntajohtajien palaute oli harvinaisen selvä.

Kaikki 43 Lounais-Suomen kuntajohtajaa vastasivat kyselyyn. Yhtä vaille kaikki ilmoittivat suoraan, että eivät aio asettua ehdolle aluevaaleissa.

Ainoastaan Oripään kunnanjohtaja Timo Tolppanen sanoi vielä miettivänsä vaaleihin lähtöä.

– Tämä on pohdinnan alla, en ole vielä päättänyt asiaa. Pitää olla myös kysyntää, Tolppanen ilmoittaa.

Kokoomusta edustavan Tolppasen mielestä olisi kuitenkin hyvä, että aluevaltuustoissa olisi myös kuntajohtajia mukana.

– Kuntajohtajilla on näkemystä yleisjohtamisesta, ja sitä kautta tulisi myös paikallinen osaaminen näkyviin.

Politiikka ei kiinnosta

Yle kysyi viime viikolla kansanedustajilta, aikovatko he lähteä ehdolle aluevaaleihin. Lähes joka kolmas vastanneista halusi mukaan hyvinvointialueiden valtuustoihin päättämään soteasiasioista.

Miksi kuntajohtajia aluevaalit eivät sitten kiinnosta? Vastausten perusteella päällimmäisenä syynä on halu olla puolueista riippumaton ammattijohtaja.

– Olen puolueisiin sitoutumaton virkamies, ja kokisin politiikkaan lähtemisen itselleni aika vieraaksi eli haluan pysyä virkamiesroolissa, ilmoittaa Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa.

– En ole poliittinen henkilö ollenkaan, en ole ikinä kuulunut mihinkään puolueeseen. Katson, että nämä aluevaalit ovat puoluesidonnaiset, Kankaanpään kaupunginjohtaja Mika Hatanpää selittää.

Maskun kunnanjohtaja Arto Oikarinen haluaa pysyä riippumattomana myös jatkossa.

– Tämmöisenä sitoutumattomana ammattijohtajana ei voi oikein lähteä mukaan. Pitäisi olla jonkun puolueen jäsen, jos lähtee tällaiseen vaaliin mukaan.

Useat kuntajohtajat vierastavat aluevaltuustoa, koska se on poliittinen elin. Kosken kunnanjohtaja Henri Partanen tiivistää monen kuntajohtajan ajattelutavan.

– Kunnanjohtajan ei tule sotkeutua poliittiseen päätöksentekoon millään tavalla.

Osa kuntajohtajista kokee oman työnsä niin tärkeäksi ja aikaa vieväksi, että se ei mahdollista aluevaltuustossa toimimista. Sekin on syy jättää vaalit väliin.

– En lähde, koska haluan omistautua ja keskittyä hoitamaan nykyistä virkaani, sanoo Nousiaisten kunnanjohtaja Teemu Heinonen.

– Keskityn kunta-asioihin, ilmoittaa myös Pöytyän kunnanjohtaja Mika Joki.

Kaksi jakkaraa – ongelma vai ei?

Aluevaaleissa, toisin kuin kunnallisvaaleissa, kuntajohtajat voivat olla ehdolla. Yle kysyi kuntajohtajilta myös voiko kaksoisroolista syntyä ongelmia, jos virassaoleva kuntajohtaja toimii myös aluevaltuutettuna.

Politiikan tutkijan Petri Koikkalaisen mielestä päättäjien kaksoisroolit voivat olla ongelmallisia esimerkiksi ajankäytön ja roolien sekoittumisen kannalta.

Lounais-Suomen kuntajohtajista 23 eli yli puolet on kuitenkin sitä mieltä, että mitään ongelmia kaksoisroolista ei tulisi. Neljäsosa eli 11 on sitä mieltä, että ongelmia ja ristiriitatilanteita seuraisi kaksoisroolista.

– Ei ole ongelmaa. Aluevaltuustoon valittavat eivät toimi siellä oman kotikuntansa edustajana, vaan kaikki edustavat koko aluetta, sanoo Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantala.

– En näe ongelmana, sillä yksittäisen valtuutetun vaikuttamismahdollisuudet ovat sen verran pienet, että kotiinpäinvetäminen ei ole mahdollista, Maskun kunnanjohtaja Arto Oikarinen sanoo.

– Taitavasti ja hyvin ymmärrettynä esteellisyyksiä voidaan välttää. Pidän hyvänä, että kunnanjohtajillakin on vaalikelpoisuus, sanoo Euran kunnanjohtaja Juha Majalahti.

– En näe minkäänlaisia ongelmia, kyllähän nykymaailmassa on monia ihmisiä, jotka istuvat kahdella tuolilla ja jakkaralla, sanoo Oripään kunnanjohtaja Timo Tolppanen.

Oma kunta vs. hyvinvointialue

Osa kuntajohtajista puolestaan kokee, että kaksoisroolissa voisi hyvinkin tulla eturistiriitoja. Naantalin kaupunginjohtaja Laura Leppänen kokee, että varsinkin palveluverkkokysymyksissä ongelmia voisi tulla.

– Naantalin kaupunginjohtajana minun tehtäväni on ajaa naantalilaisten etua, ja jos lähtisin ehdolle hyvinvointialueen vaaleihin, nämä edut voisivat olla ristiriitaiset Naantalin kaupungin ja hyvinvointialueen kesken.

– Kaksoisrooli on aina haastava, se edellyttää kyllä hyvin tarkkaa harkintaa ja roolien erottamista toisistaan, pohtii Harjavallan kaupunginjohtaja Hannu Kuusela.

Myös Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainiota mietityttää, osaisiko kuntajohtaja olla täysin objektiivinen aluevaltuutettuna.

– Kykeneekö kuntajohtaja, joka on valittu aluevaaleissa hyvinvointialueen valtuustoon, tukemaan alueen kannalta parasta ratkaisua silloinkin, kun asia on oman kunnan kannalta vaikea hyväksyä?

Kosken kunnanjohtaja Henri Partanen ei haluaisi kuntajohtajia aluevaltuustoon lainkaan.

– Kaksoisroolista syntyy ongelma, ja minusta tuntuu hyvin absurdilta tilanne, jossa kunnanjohtaja toimii aluevaltuutettuna. Olisi turvallisin kaikkien kannalta, ettei kunnanjohtaja voisi toimia luottamustoimessa.

Nousiaisten kunnanjohtaja Teemu Heinonen on asiasta päinvastaista mieltä.

– Mielestäni on hienoa, että myös kunnanjohtajien on mahdollista asettua ehdolle aluevaaleissa, ja näkisin tämän ennemminkin mahdollisuutena kuin ongelmana.

Aluevaaleilla valittavat päättäjät saavat käsiinsä noin puolet nykyisten kuntapäättäjien asioista. Tulevan hyvinvointialueen hoidettavaksi siirtyvät kaikki sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen tehtävät.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 14.9. kello 23.

Lue lisää:

Yle kysyi kansanedustajilta aluevaaleista: lähes joka kolmas vastanneista haluaa päättämään sote-asioista – katso oman edustajasi vastaus

Maaseudun Tulevaisuuden kysely: Puolet äänestäjistä ei tiedä, mistä aluevaaleissa päätetään

Puolueet aloittivat aluevaaliehdokkaiden keruun ja toivovat ääniharaviksi kansanedustajia – tutkijan mukaan vaarana on roolien sekoittuminen

Tämän harva äänestäjä tietää: kuntavaalit ovat Helsingissä myös maakuntavaalit – muu Suomi valinnee maakuntavaltuustot tammikuussa

Kiirunasta lauantaina matkaan lähtenyt valtava mittauspallo laskeutui onnistuneesti ja laitteiston keräämiä tuloksia on päästy jo analysoimaan.

Sodankylän geofysiikan observatoriosta kerrotaan, että hyötykuorma laskeutui laskuvarjon varassa Posiolle, pallo taas Ranualle lauantaina illalla. Molemmat on tuotu onnistuneesti Kiirunaan.

Vastaavan kokoisia stratosfääripalloja lähetetään harvoin. Kolmen omakotitalon kokoinen pallo kuljetti muun muassa Suomen, Ranskan, Saksan ja Italian tutkimuslaitteiston 35 kilometrin korkeuteen.

Mittauslaitteisto säilyi ehjänä

Sodankylän geofysiikan observatorion tutkimusryhmällä oli pallon mukana oma mittari, jolla tutkitaan kosmista säteilyä revontulialueella ylästratosfäärin korkeudella.

Oulun yliopiston ja Sodankylän observatorion avaruustutkija Esa Turunen jamuut tutkijat iloitsivat siitä, että tutkimuspallon kuljettama mittauskalusto säilyi lennosta ehjänä.

Hänen tutkimusryhmänsä pääsi jo maanantaina iltapäivällä käsiksi pallon keräämään tietoon.

– Pallo on onnistuneesti kerännyt niitä tietoja, joita halusimme. Eli kuinka suuret säteilymäärät ovat kolmenkymmenen kilometrin korkeudessa.

Tiedoilla voidaan tarkentaa napa-alueiden ylitse suuntautuvien lentoreittien säteilyannosta, joka kohdistuu lentohenkilökuntaan tai matkustajiin.

– Analysoimme näitä ja tutkimustuloksia julkaisemme kolmen kuukauden kuluttua.

Tutkimuspalloon osallistui kuusi tutkimusryhmää. Pallon ja sen laitteiston hinta oli yli miljoona euroa. Projektia oli valmisteltu kolme vuotta.

Tutkimuspallolla etsitään tietoa muun muuassa ilmaston muutoksesta. Pallo ja hyötykuorma aina irrotetaan toisistaan pudotuksen yhteydessä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 14.9. kello 23 saakka.

Vihreiden tuore kannanotto kannabiksen laillistamiseksi ei saa tukea eduskunnan neljältä suurimmalta puolueelta.

Viikonloppuna vihreistä tuli Suomen ensimmäinen eduskuntapuolue, joka asettui kannattamaan kannabiksen laillistamista. Vihreiden puoluekokous hyväksyi kokousaloitteen, jonka mukaan kannabiksen käyttö, hallussapito, valmistus ja myynti tulisi sallia säännellysti. Vihreät on eduskunnan viidenneksi suurin puolue.

Perussuomalaiset on nykytilan säilyttämisen kannalla, kertoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio. Hänen mukaansa valtion tulee pyrkiä vähentämään huumausaineiden käyttöä varsinkin nuorison keskuudessa.

– Pidän laillistamista ja dekriminalisointia kannabiksen käyttöä lisäävinä toimina. Lisääntyvä käyttö ei ole kansanterveydellisesti suotavaa, Tavio sanoo STT:lle.

Myös kokoomus vastustaa huumausaineiden vapauttamista. Puolueen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen kertoo käyneensä asiaa läpi viime vaalikaudella oikeusministerinä toimiessaan yhdessä syyttäjien, poliisien sekä opetuslaitoksen, lastensuojelun ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

– Johtopäätös kokonaisuudessaan oli, että vapauttamisesta seuraavat ongelmat olisivat selvästi suurempia kuin väitetyt hyödyt, Häkkänen sanoo.

Suurten oppositiopuolueiden ohella vihreiden hallituskumppanit SDP ja keskusta ovat laillistusta vastaan.

– Meillä on kielteinen kanta siihen. Se on ollut aikaisemmin keskustelussa, ja se on puolueessa käsitelty. Ei pidä laillistaa, keskustan eduskuntaryhmää johtava Juha Pylväs sanoo.

Edes rangaistavuuden poisto ei kelvannut SDP:lle

Laillistuksen sijaan muissa puolueissa pikemminkin korostetaan ongelmakäyttäjien hoitoon pääsyn helpottamista sekä resursseja nuorisotyöhön ja poliisille.

Pääministeripuolue SDP:n nuorisojärjestö ehdotti kannabiksen käytön dekriminalisointia eli sen rangaistavuuden poistoa viime syksyn puoluekokouksen alla terveysvaikutusten hillitsemiseksi. Linjaus ei säilynyt kokouksen päätöksessä, joka päätyi korostamaan hoitojen kehittämistä, resursointia ja saamista.

– Puoluekokous vaati, että rangaistukset eivät saa haitata yhdenkään ihmisen hakeutumista hoitoon. Samassa todettiin, että pitää hillitä kannabiksen ja muiden päihteiden ongelmakäytöstä aiheutuvia terveysvaikutuksia ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä, varapuheenjohtaja Niina Malm kertoo.

Malm sanoo, että SDP ei kannata nykyisen lainsäädännön muuttamista.

Huomiota hoitoon, ehkäisyyn vai poliiseille?

Palveluiden saatavuutta ja niihin hakeutumisen helpottamista korostavat myös Tavio ja Häkkänen.

Vihreiden kannanotossa kannabiksen laillistamista pidetään yhtenä keinona purkaa esteitä hyvälle hoidolle ja hoitoonohjaukselle. Tähän perussuomalaisten Tavio sanoo, että hoitohenkilökunnalla on jo nykyisin laaja vaitiolovelvollisuus. Hänen mukaansa asiaa voidaan tarkastella edelleen, jos siinä on parantamisen varaa.

– Meidän tulee pyrkiä lisäämään mahdollisuutta hoitoon pääsyyn, jotta henkilö voi tehdä sen pienellä kynnyksellä ja vailla pelkoa seuraamuksista, Tavio sanoo.

Keskustan Pylväs puolestaan haluaisi vahvistaa ehkäisevän päihdetyön rahoitusta ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Kokoomuksen Häkkänen haluaa resursseja poliisin toimintaan.

– Laillistukseen liittyisi myös merkittävän iso signaalivaikutus yhä nuoremmille lapsille huumeidenkäytön hyväksyttävyydestä, Häkkänen sanoo.

Nuorisojärjestöissä muutoshaluja

Vaikka asia ei saa emopuolueissa kannatusta, puolueiden nuorisojärjestöistä ainakin kokoomus- ja vasemmistonuoret ovat jo aiemmin ilmoittaneet tukevansa kannabiksen laillistamista.

Kokoomusnuoret muistutti viime syksynä tehdystä kannanotostaan sunnuntaina julkaistuna tiedotteella. Järjestö piti hoitoon hakeutumisen ohella argumenttina laillistamisen puolesta sitä, että laillinen kauppa olisi laitonta kauppaa turvallisempaa sekä mahdollistaisi merkittävän verokertymän.

Vihreiden kannanotto oli kokoomusnuorten mukaan selvä viesti myös sen omalle emopuolueelle. Häkkänen ei kuitenkaan usko puolueen linjan muuttuvan edes ajan kanssa.

– En pidä sitä todennäköisenä, elleivät perusfaktat muutu, hän sanoo.

Lue lisää:

Vihreät kumoaisi kannabiksen "kieltolain" – Puoluekokous vaatii käyttöä, hallussapitoa ja myyntiä lailliseksi

Hakalan alakoulussa Kotkassa on todettu lukukauden alussa huomattavan paljon koronatartuntoja.

Kuukauden kuluessa seitsemän eri luokkaa on jossain vaiheessa ollut määrättynä karanteeniin. Tällä hetkellä karanteenissa on kaksi luokkaa. Kotkan kaupunki tiedotti tuoreimmasta tartunnasta ja sen vuoksi karanteeniin asetetusta luokasta sunnuntaina.

– Tilanne on meillä akuutti, mutta en osaa sanoa miksi tauti sattuu tällä kulmalla leviämään. Koululla on tehty kaikki, mitä on voitu, rehtori Minna Kääriä-Luotonen sanoo.

Vaikka korona on ollut osa koulujen arkea jo puolitoista vuotta, alkusyksyn tartunnat ovat Hakalan koulun ensimmäiset.

– Jatkotartuntojakin on, eli tämä on nyt herkemmin leviävää, ja siinä mielessä poikkeuksellista, Kääriä-Luotonen sanoo.

Karanteeniin määrätyt lapset osallistuvat etäopetukseen joko Teams-järjestelmän kautta, tai he saavat ohjeet opiskeluun Wilman kautta.

Vaikka tartuntoja on nyt ollut, koulun arki rullaa pääasiassa normaalisti. Rehtorin mukaan tilanne on etupäässä työläs opettajille ja henkilökunnalle.

– Lapset eivät pelkää. Asiasta on kysytty ja puhuttu paljon. Luokissa keskustellaan siitä, että näin voi käydä, rehtori Kääriä-Luotonen kertoo.

Tartuntoja myös luokkakavereiden kesken

Kotkalaiskoulussa todetut useat koronatartunnat mietityttävät sosiaali- ja terveysviranomaisiakin.

– Yritämme itsekin sitä selvittää, miksi näin monessa luokassa samassa koulussa on todettu tartuntoja, Kymsoten infektioylilääkäri Risto Pietikäinen sanoo.

Siitä on viitteitä, että koronan delta-variantti olisi herkempi tarttumaan myös koulupäivän aikana, oppilaasta toiseen.

– Ainakin yhdellä Hakalan alakoulun luokalla on myös koronaan sairastuneen oppilaan luokkatovereilla todettu tartuntoja. Se on uutta aiempaan nähden. Tämä voi viitata siihen, että delta-variantti tarttuu herkemmin myös koulussa, Pietikäinen sanoo.

Pietikäisen mukaan tauti ei tähän asti ole juurikaan tarttunut koulussa oppilaalta toiselle, vaan tauti on saatu oman perheen kautta.

Tartuntoja kevättä enemmän

Infektioylilääkärin mukaan yksi selitys useita luokkia koskeviin koronakaranteeneihin on siinä, että kun koronatartunta tulee perheeseen, käy tauti käytännössä läpi kaikki perheenjäsenet. Tällöin usealapsisten perheiden tartunnat tarkoittavat sitä, että herkästi useampi kuin yksi koululuokka joudutaan määräämään karanteeniin.

– Koulun lisäksi lapsilla on usein oppituntien lisäksi erilaisia harrasteryhmiä, joissa on lapsia eri luokilta. Tartunnat voivat levitä myös niissä, ja tämä myös lisää karanteenien määrää, Pietikäinen sanoo.

Infektioylilääkärin mukaan yksittäisiä koronatartuntoja on ollut Kymenlaakson kouluissa keväistä enemmän, mutta muita epäilyjä oppilaasta toiseen tapahtuneista tartunnoista ei ole ollut.

Tartuntoja rupesi ilmenemään kouluissa noin viikko lukuvuoden alkamisen jälkeen. Niitä on ilmennyt tasaisesti koko lukuvuoden alun ajan.

– Tämänhetkisen tiedon mukaan taudin saaneita oppilaita on ollut vain esikoulussa ja ala-asteella. Näissähän maskisuositusta ei ole, Pietikäinen sanoo.

HKL:n kuljettajia edustava raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys päätti maanantai-iltana, että metron ja ratikoiden kulkeminen keskeytetään torstaiaamuna työnseisauksella, koska Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi tänään HKL:n yhtiöittämisen.

Kuljettajien yhdistys on vaatinut uutta, puolueetonta selvitystä Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen HKL:n yhtiöittämissuunnitelmasta. Taustalla on huoli siitä, miten kuljettajille ja muulle henkilöstölle käy, jos Helsinki tekee liikelaitoksestaan osakeyhtiön.

Henkilöstön epäluottamusta on lisännyt se, että yhtiöittämissuunnitelma muuttui vielä kesällä yt-neuvotteluiden jälkeen.

Lue myös: Siemens-oikeudenkäynti muutti HKL:n yhtiöittämissuunnitelmat, mikä sai henkilöstön tyrmistymään – "Tämä on meidän hätähuuto", sanoo luottamusmies

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi yhtiöittämissuunnitelman kokouksessaan maanantaina alkuillasta. Kaupunginhallitus siis esittää, että nykyinen liikelaitosmuotoinen HKL muutetaan osakeyhtiöksi yhtenä kokonaisuutena lukuunottamatta metrotoimintojen omistamis- ja järjestämisvastuita, jotka siirtyisivät yhtiöön myöhemmin.

Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistyksen hallitus kokoontui maanantai-iltana pohtimaan, miten se suhtautuu kaupunginhallituksen päätökseen.

– Pettymys on oikea sana kuvaamaan mielialaa. Kaupunginhallituksen päätös tarkoittaa, että työnseisaus toteutuu, HKL:n kuljettajien ammattiyhdistyksen puheenjohtaja Petri Lillqvist viestitti Ylelle kokouksen jälkeen.

Kuljettajien yhdistyksen ylimääräinen jäsenkokous päätti viime perjantaina, että yhtiöittämisestä tulee tehdä kokonaan uusi selvitys, ja että jos selvitystä ei tehdä, yhdistys järjestää kahden vuorokauden mittaisen työnseisauksen.

Työtaistelu alkaa torstaiaamuna kello neljä ja jatkuu lauantaiaamuun kello neljään asti. Lillqvist korostaa, että työnseisaus on aina viimeinen vaihtoehto.

– Me toivoimme, että kaupunki olisi ymmärtänyt asian vakavuuden meille työntekijöille ja kaikille helsinkiläisille. Olemme hyvin pahoillamme työnseisauksen aiheuttamasta haitasta asiakkaillemme. Mutta me toimimme meidän kaikkien yhteisen HKL:n puolesta, hän sanoo.

Yhtiöittäminen etenee vielä kaupunginvaltuustoon lopullista ratkaisua varten.

Lisää aiheesta:

Raitio- ja metrohenkilökunta saattaa järjestää työnseisauksen ensi viikolla