Kerran Kino Maunulassa esitettiin dokumenttielokuvaa Mein Kampf. Pahaksi onneksi elokuvateatterissa oli jäänyt auki venttiili, jota kautta elokuvan äänet, kuten muun muassa Hitlerin huuto, päätyivät raikumaan ympäri korttelia.

Näin on kerrottu Helsingin Maunulassa toimineesta korttelikinosta, jonka tarina jäi lopulta hyvin lyhyeksi.

306-paikkainen elokuvateatteri avattiin kesällä 1956, mutta jo kuuden vuoden päästä asiakasmäärät putosivat ja lappu lyötiin luukulle.

Kino Maunula ei kuitenkaan ole kadonnut katukuvasta. Kerrostalon jatkeeksi rakennettu, korttelikinoksi hyvin iso elokuvateatteri seisoo yhä paikallaan keskellä helsinkiläistä asuinaluetta.

Kinokorttelin henki jatkuu

Kino Maunulan aikaan sisäänkäynti elokuvateatteriin oli luonnollisesti kadun puolelta, mutta nyt lämpiön paikalla toimii pizzeria.

On kierrettävä sisäpihan kautta.

Kapean käytävän seinillä on elokuvajulisteita. Ne eivät kuitenkaan ole muistoja Kino Maunulasta.

– Tämä on siitä harvinainen paikka, että ensin täällä on katsottu elokuvia, ja sitten tehty, toteaa äänisuunnittelija Jyrki Rahkonen.

Tosiaan. Nykyään Kino Maunulan tiloissa toimii Kalevalastudio, joka tekee, leikkaa ja miksaa elokuviin ja tv-sarjoihin ääniä.

Noin 13 vuotta sitten Rahkonen etsi toiminnalleen uusia, isompia tiloja. Hän sai kuulla vanhasta korttelikinosta, joka oli jo aiemminkin toiminut kuvaus- ja äänistudiona.

Rahkonen päätyi ostamaan Kino Maunulan.

• Miltä vanhan elokuvateatterin sisällä näyttää nykyisin? Katso kierros studion uumeniin Yle Helsingin Instagram-tililtä.

Sotavuodet olivat korttelikinojen kulta-aikaa

Korttelikinot olivat aikanaan hyvin helsinkiläinen ilmiö. Niitä perustettiin uusiin kaupunginosiin ja asuinalueille, joita rakennettiin etenkin sotien jälkeen.

Ensimmäisiä korttelikinoja oli esimerkiksi Bio Hesperia Mannerheimintiellä. Se perustettiin 1910-luvulla. Myös Kallioon nousi useita pieniä elokuvateattereita samoihin aikoihin.

– Korttelikinoja olivat yleensä teatterit, jotka olivat aika vaatimattomia ja joissa ei ollut hirveästi asiakaspaikkoja. Niitä perustettiin tiloihin, joita ei ollut suunniteltu elokuvateattereiksi, kertoo historiantutkija Urmas A. Hilapieli.

Hilapieli on erikoistunut korttelikinoihin ja kirjoittanut niistä myös kirjan. Teos Kino-Suomi, elokuvan esittämisen historia 1896–2021 julkaistaan lokakuussa.

– Korttelikinot olivat erittäin suosittuja – erityisesti lähikortteleiden asukkaille. Ne vetivät runsaasti väkeä.

Hilapielin mukaan korttelikinojen kulta-aikaa olivat sotavuodet, jolloin muut huvittelumuodot olivat vähissä.

Historia luo erityisen tunnelman

Vanhan elokuvateatterin tilat ovat sokkeloiset. Korkeassa rakennuksessa on useita jyrkkiä portaita, jotka johdattavat eri huoneisiin: esimerkiksi Jyrki Rahkonen itse työskentelee ikkunattomassa tilassa yläkerrassa.

Rahkosen mielestä kyseisessä huoneessa on paras tunnelma. Hän kehuu vanhaa rakennusta ylipäätään.

– Jokaikinen, joka tänne tulee, kehuu, että onpas täällä hyvä tunnelma. Uskon, että se johtuu juuri siitä, että täällä on se jatkuvuus elokuvanteossa. Täällä on aina tehty luovaa työtä, ja eihän se kaikki katoa.

Studion ensimmäisessä kerroksessa on suuri miksaamo. Tämän paikalla on sijainnut Kino Maunulan sali, eli valkokangas ja istumapaikat.

Katsomon takia alkuperäinen lattia oli vino.

Projektorihuone oli puolestaan toisessa kerroksessa. Huoneessa on ovi pienelle parvekkeelle, jota kautta projektorin käyttäjä toi filmit.

Nyt tässä tilassa miksataan ja leikataan ääniä elokuviin ja tv-sarjoihin. Viime aikoina työn alla on ollut ruotsalaisia sarjoja sekä suomalaisista esimerkiksi Sorjonen ja Karppi.

– Elokuvia teemme pääosassa, vaikka tv-puolen jututkin ovat lisääntyneet, Rahkonen sanoo.

Elokuvan äänen jälkituotanto on ryhmätyötä: mukana on mun muassa foley-artisti, miksaaja sekä erilliset leikkaajat niin dialogille, tehosteille kuin foley-tehosteillekin.

– Minun tehtäväni on suunnitella ja luoda noiden osa-aluiden muodostamaa kokonaisuutta, eli tehdä äänisuunnittelua, Rahkonen kertoo.

Hän sanoo olevansa äänisuunnittelijana itseoppinut. Musiikkitausta on ollut hyvänä apuna.

Alavalinta ei ole mennyt pieleen. Tästä osoituksena sikarihuoneen – kuten Rahkonen tilaa kutsuu – kirjahyllyn päällä pönöttää Jussi-patsas.

Rahkonen voitti pystin vuoden 2003 hittielokuvasta Pahat pojat.

– Olin silloin vasta aloittanut. Olihan se hyvä duuni, mutta omasta mielestäni en silloin vielä osannut mitään. Nyt osaisin, mutta se on toinen tarina.

Korttelikinot tekevät palu

Kino Maunulan perusti merikapteeni Lars Nilsson. Samainen Nilsson johti pitkään myös Savoy-teatteria.

Ensimmäinen Kino Maunulassa esitetty elokuva oli Edvin Laineen Tuntematon sotilas.

Kinokortteleilla meni vielä 1950-luvulla hyvin, mutta seuraavalla vuosikymmenellä iski ensimmäinen kriisi: televisio yleistyi ja vei katsojat elokuvateattereista.

Muun muassa tämä koitui myös Kino Maunulan kohtaloksi, Urmas A. Hilapieli kertoo.

Maunulaan uutta elokuvateatteria ei ole tulossa, mutta muutoin korttelikinojen tulevaisuus näyttää jälleen lupaavalta.

Näin ainakin Hilapieli uskoo.

– Esimerkiksi Kalliossa Riviera edustaa uutta konseptia, ja sitten Kruununhaassa WHS Teatteri Union tällaista poikkitaiteellista suuntausta. Olisin valmis puhumaan korttelikinojen paluusta.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaina 12.9.2021 kello 23 saakka.

Sähkökäyttöiset menopelit yhä harvinaisia tieliikennekäytössä

Sen, mikä on pientä ja kevyttä, saa yleensä liikkumaan vähäisemmällä energiamäärällä kuin sen, mikä on suurta ja painavaa. Tällä ajattelutavalla voisi päätellä, että uusista tieliikennekelpoisista mönkijöistä ja mopoautoista merkittävä osa olisi jo sähkökäyttöisiä. Sekä mönkijät että mopoautot ovat kuitenkin yhä useimmiten polttomoottorikäyttöisiä.

Sarjakuvapiirtäjä paljasti punkpiirien naisvihan jo yli vuosikymmen sitten

Kulttuurivieras, sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo käsitteli punkstoo-aihetta albumissaan Tuuli ja myrsky jo vuonna 2008. Hänestä on hyvä, että seksuaalisesta häirinnästä ja väärinkäytöksistä puhutaan viimein julkisuudessa. Takalo on tunnettu omakohtaisista tarinoistaan. Hän piirsi sarjakuvaksi muun muassa sairastumisensa aivoverenvuotoon.

llmastosta tuli Norjan vaalien suurin teema

Norjan parlamenttivaaleissa ilmastonmuutoksen torjunta on yksi suurimmista kysymyksistä, joihin kaikki puolueet joutuvat ottamaan kantaa. Suuret puolueet eivät ole valmiita lopettamaan öljynetsintää. Yle tapasi perheenisän, joka jätti työnsä ja käynnisti ilmastoliikkeen.

Sateinen päivä suuressa osassa maata

Tänään on tiedossa hajanaisia sateita Oulun eteläpuolelle. Lapissa päivä on poutainen. Sielläkin pilvisyys lisääntyy päivän edetessä. Etelässä lämpötila kohoaa jopa 17 asteeseen, pohjoisessa jäädään kymmenen asteen tienoille.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Retrohenkiset ikkunateippaukset tervehtivät tulijaa ulkona. Osta, myy, vaihda, ne kertovat. Sisällä korkeat hyllyt pursuavat elokuvia, musiikkia, videopelejä ja kirjoja. On DVD:itä, CD-levyjä, vinyylejä, jokunen VHS ja jopa muutama beta-kasetti.

Hetkinen.

Fyysisten tallenteidenhan piti hävitä historian havinaan. CD-levyjen kysynnän piti loppua vuosituhannen vaihteessa, kun musiikki alkoi levitä netissä mp3-muodossa. Vähän myöhemmin striimauspalveluiden piti korvata fyysiset leffatallenteet.

Aivan niin ei käynytkään. Ei ainakaan täällä, Jyväskylän Videodivarissa. Bisnes on aikalailla yhtä kannattavaa kuin takavuosina.

Yrittäjä Mika Venäläinen myi esimerkiksi viime vuonna enemmän CD-levyjä kuin ikinä aikaisemmin.

– Enhän minä tietenkään pitäisi tätä, jos en eläisi tällä. Liike ei ole tehnyt yhtään negatiivista vuotta sitten perustamisen, yrittäjä sanoo.

Ei vain vanhusten juttuja

Teiniporukka kävi vinyyliostoksilla haastattelua edeltävänä päivänä. He olivat ehkä viisitoistavuotiaita, Venäläinen arvelee.

Porukka tiesi, mitä etsi. He tunsivat laitteet, juttelivat neuloista ja äänirasioista.

Nuoret hakevat liikkeestä myös vanhoja videopelejä. Heitä kiinnostavat esimerkiksi 8-bittisen Nintendon pelit, jotka ovat ilmestyneet kauan ennen heidän syntymäänsä.

– Nämä eivät ole pelkästään meidän vanhusten juttuja, vaan kiinnostavat nuorempaakin väkeä, Venäläinen sanoo.

Videodivarsissa käy säännöllisesti ostoksilla kaikenikäisiä koululaisista yli kahdeksankymppisiin.

– Asiakkaiden ikäjakauma on yllättävän laaja, ja hyvä niin.

Nostalgia viehättää

Joona Rautiainen, 27, selailee Videodivarin pelivalikoimaa. Keräilyharrastus vetää liikkeeseen yhä uudelleen ja uudelleen.

Juuri eilen hän laskeskeli, milloin kävi liikkeessä ensimmäisen kerran. Siitä on suurin piirtein kuusi vuotta.

Rautiainen kerää vanhoja videopelejä. Erityisesti häntä kiinnostavat PlayStation 1:n ja ensimmäisen xBoxin pelit. Niitä löytyy vain kirpputoreilta, Torista ja Videodivarin tapaisista liikkeistä.

– Tykkään kaikesta retrosta, ja nostalgia viehättää, Rautiainen sanoo.

Hän on viettänyt aikaa lapsena samojen pelien ääressä, joita nyt etsii. Hän muistelee niitä lämmöllä.

– Peliteollisuus on muuttunut. Ennen pelit olivat paljon yksinkertaisempia.

Nyt aikuisena tutut pelit ovat uusia kokemuksia. Ne ymmärtää uudella tavalla. Vanhoista peleistä löytyy myös uusia tuttavuuksia, eikä keräilijän etsintä pääty koskaan.

– Pelejä on tehty hirveä määrä viimeisen 20 vuoden aikana. En olisi voinut pelata kaikkia lapsena.

Keräilijästä yrittäjäksi

Mitä minä teen?

Venäläinen mietti sitä kuukauden.

Hän oli istunut opintojensa ohella illat elokuvaprojektorin hoitajana Finnkinolla. Sitten hän lähti inttiin.

Intin jälkeen hommia ei enää löytynytkään tutusta paikasta.

Lopulta Venäläinen päätti. Hän perusti Videodivarin kesäkuussa 1993.

Venäläinen oli keräillyt videoita ja musiikkia, joten omista kokoelmista löytyi hyvä pohja liikkeen hyllyihin. Yrittäjyyskin kiinnosti tuoretta merkonomia.

Sittemmin Videodivarista on tullut elämäntapa.

– Olen tehnyt tätä reilut 28 vuotta, joten en kai enää tässä iässä keksisi mitään muuta tekemistä, Venäläinen naurahtaa.

Menneisyys ja nykyhetki

Aluksi Videodivari tuntuu loikalta menneisyyteen. Viihde ja populaarikulttuuri elävät näillä hyllyillä edelleen käsin kosketeltavina tallenteina.

Sitten katson tarkemmin.

Paikka ei ole pelkästään hyppy historiaan. Menneisyys ja nykyhetki asuvat täällä sulassa sovussa. Vuoden 1987 Hellraiser ja vuoden 2018 Slenderman majailevat vierekkäin samalla kauhuleffaosastolla. Scifipuolelta löytyy niin Battlestar Galacticaa kuin Avengerseja.

Vain murto-osa Videodivarin valikoimasta on esillä liikkeessä. Loput ovat varastossa.

Laatikot täyttävät monta varastoa lattiasta kattoon. Siellä on säilössä useita kymmeniä tuhansia DVD-levyjä ja yhtä paljon CD-levyjä.

Isossa kuvassa fyysisten levyjen myynti vähenee, mutta se ei juurikaan näy Videodivarissa. Esimerkiksi CD-levyt eivät ole Venäläisen mukaan nyt erityisemmin nosteessa, mutta silti niitä kysytään aktiivisesti divarista.

– Meillä on pitkä historia ja monipuolinen tavararepertuaari. Siinä ovat varmasti suurimmat syyt, miksi liike menestyy. Lisäksi iso joukko ihmisiä arvostaa edelleen fyysisiä levyjä.

Suurin syy fyysisten tallenteiden hankintaan on Venäläisen mukaan keräily. Osa arvostaa myös niiden laatua. Toiset ostavat fyysisiä tallenteita siksi, että haluavat tukea siten bändien ja elokuvantekijöiden työtä.

Yrittäjä salapoliisina

Asiakas toi aamulla figuureita myyntiin.

Paljonkohan näille pitäisi laittaa hinnaksi, Venäläinen pohtii.

Figuurit esittävät pelien sekä japanilaisen mangan ja animen hahmoja. Venäläinen tunnistaa pari peliä nimeltä, mutta ei osaa nimetä hahmoja.

Yrittäjä tekee salapoliisintyötä. Hän selvittää hahmojen nimet ja figuurien kysynnän.

– Se pitää tämän homman mielenkiintoisena. En joudu olemaan koko ajan tekemisissä samojen asioiden kanssa.

Työ pitää yrittäjän ajan hermolla. Hänen täytyy tuntea populaarikulttuuri. Hänen pitää tietää, mikä on arvokasta ja mikä arvotonta.

– Jos joku sanoo, että tietää elokuvista ja populaarikulttuurista kaiken, hän valehtelee. Tässä oppii itsekin uutta joka päivä.

Joidenkin tallenteiden hinnat saattavat kohota nelinumeroisiin summiin. Ne ovat keräilyharvinaisuuksia. Sellainen on esimerkiksi Beatlesin Valkoinen vinyylialbumi originellipainoksena.

Toiset taas ovat täysin arvottomia. Niitä tarjotaan päivittäin. Sellaisia tallenteita saattaa löytyä varastosta kaksi, kolme tai jopa 60 kappaletta. Esimerkiksi FinnHits-vinyylikokoelmat joutavat sen takia yleensä suoraan roskiin.

Venäläinen pitää valikoimassa myös punaista lankaa. Siksi esimerkiksi kirjallisuus rajoittuu kauhuun, fantasiaan sekä elokuva- ja musiikkiaiheisiin teoksiin.

– Siihen on syynsä, miksi minulla ei ole täällä esimerkiksi Aarikan maljakoita, vaikka niistäkin osa on vanhoja esineitä. Ne eivät mene liikkeen punaiseen lankaan, eikä minulla ole mitään tietotaitoa niistä.

Afganistanin evakuointioperaatiota koskeva jälkipyykki jatkuu kiivaana. Ylen haastattelemat tutkijat arvostelevat Suomen linjaa Afganistan-evakuoinneissa.

Yle tavoitti eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Mika Niikon myöhään lauantaina illalla. Hän kertoo hämmästelevänsä, oliko Suomi tosiaan ainoa, joka ei kyennyt tarjoamaan suojaa kaikille lähetystöään turvanneille.

– Valiokunnan on määrä käydä tarkemmin läpi Afganistanin operaatiota lähiaikoina, Niikko sanoo.

Suomen ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak sekä Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Ilmari Käyhkö pitävät Suomen toimia riittämättöminä. Hallituksen evakuointipäätöksiä moititaan hitaiksi ja mielivaltaisiksi.

Afganistaniin jäi vielä ihmisiä, jotka ovat palvelleet Suomea tai joilla on sidoksia Suomeen.

Tutkijoiden mukaan Suomi toi kansainvälisessä vertailussa suppeasti evakuoitavia Suomeen. Monet maat toivat kaikki vartijat ja tulkit sekä kehityshankkeiden työntekijöitä.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Mika Niikon mukaan valiokunnan jäsenten yhteinen tahtotila oli alun perin se, että saatetaan turvaan ne henkilöt, jotka ovat vuosia työskennelleet turvatakseen Suomen lähetystöä ja ovat näin vaarassa Talibanin kostolle.

– Valiokunnalle kerrottiin, että aikataulusyistä kentältä evakuoitavien listaa on rajattava, Niikko toteaa.

Niikon mukaan valiokunnan on siis määrä käydä tarkemmin läpi Afganistanin operaatiota lähiaikoina. Niikko toivoo, että valiokunnan saamassa selvityksessä ilmenee mahdollisimman tarkasti, miten ja miksi kaikki meni niin kuin meni.

– Evakuointien valmistelua ja toteuttamista vaikeutti omalta osaltaan Suomessa se, että lainsäädäntö oli jäykkä, eikä valmiita toimintamallejakaan tällaiseen tilanteeseen löytynyt, Niikko sanoo.

Niikon mukaan monilla muilla mailla oli tässä suhteessa helpompaa.

Niikko toteaa, että tilanne Afganistanissa kehittyi todella huonoksi lopulta varsin nopeasti.

Ministerit puolustavat evakuointipäätöksiä

Tutkijat pitävät Suomen hallituksen rajauksia pelastettavista mielivaltaisina: Esimerkiksi sitä, että vuoden 2016 jälkeen työsuhteessa olleet evakuoitiin, mutta ennen vuotta 2016 olleita ei.

Suomeen saatiin evakuointioperaation mukana parissa viikossa nelisensataa ihmistä. Viitisenkymmentä oli Suomea palvelleita afganistanilaisia, muun muassa lähetystön työntekijöitä sekä turvamiehiä perheineen.

Ylen TV1:n Ykkösaamussa vieraillut puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) pitää evakuointioperaatiota olosuhteisiin nähden onnistuneena.

– Johonkin piti raja vetää ja tuo reilu neljäsataa oli se, mitä arvioitiin, että ehkä tuossa aikaikkunassa pystyttäisiin evakuoimaan, ja siinä onnistuttiinkin, Kaikkonen sanoo.

Myös vihreiden puheenjohtajaksi jatkokaudelle lauantaina valittu sisäministeri Maria Ohisalo puolustaa yhä hallituksen evakuointipäätöksiä.

– Siellä on tehty hyvin paljon töitä sen eteen, että esimerkiksi vartiointiliikkeissä työskennelleet henkilöt perheineen ovat päässeet porttien läpi ja koneeseen asti, Ohisalo arvioi.

Tutkijoiden mukaan esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa ja monissa muissakin maissa avuntarpeeseen oli herätty jo vuosia sitten toisin kuin Suomessa.

Tutkijat kyseenalaistavat esimerkiksi sen, että Suomi ei evakuoinut ISAF-rauhanturvaoperaatiossa auttaneita tulkkeja. Kaikkonen myönsi, ettei tilanne ole ongelmaton.

– Jäi sinne edelleen ihmisiä, joilla on siteitä Suomeen ja Suomen kansalaisiakin on siellä, ja ulkoministeriö pyrkii näitä omilla toimillaan auttamaan, Kaikkonen kertoo.

Tutkijoiden mukaan Suomi pani pyörät pyörimään vasta, kun uhka oli silmien edessä.

– Kyllä tässä varmasti on monillakin tahoilla paljon opittavaa, Niikko sanoo.

Lue lisää:

Toimiko Suomi liian myöhään Afganistanin evakuointioperaatiossa? Siinä voi varmaan harjoittaa jälkiviisautta, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen

Hallituksen päätös oli karvas pettymys afganistanilaiselle tulkille, jolle ei heru oleskelulupaa: "Itken ja olen sanaton"

”Menetin toivoni” – Yle tapasi Islamabadissa Suomen Kabulin-suurlähetystön vartijan, jonka onnistui paeta Pakistaniin

Tehtävä suoritettu? Länsimaat poistuivat Afganistanista 20 vuoden jälkeen – lue miksi, miten ja mitä siitä seuraa

Puolustusvoimat ja ulkoministeriö välittivät tunteikkaita kuvia Afganistanista, mitä niistä pitäisi ajatella? “Kuvat ovat järjettömän vahvoja välineitä”

Asukkaiden on täytynyt nostaa postilaatikoitaan korkeammalle Liperissä Postin uusien autojen vuoksi. Kyse on pakettiautoista, joita Posti on hankkinut lisääntyneen pakettien kuljetuksen takia.

Jakelureitistön asukkaat saivat elokuussa kehotuksen vaihtaa laatikkojen telineet tavanomaista korkeammalle niin, että laatikon yläreunaan on maasta 120 senttimetriä.

Joensuun seudun kuntien jakelusta vastaava palvelupäällikkö Kari Kareinen kertoo syyksi sen, että postinjakaja on joutunut kurkottelemaan aiempaa suuremmasta autosta yltääkseen laatikkoon.

– Siinä on useamman kymmenen sentin korkeusero, Kareinen perustelee korotustarvetta.

Postin nettisivuilla on pystytysohje, jonka mukaan laatikon täyttöaukon suosituskorkeus maasta on 100 senttimetriä.

Postista kerrotaan, että eri jakelureiteille harkitaan paikallisesti sopiva kuljetuskalusto. Tiedossa ei ole, että postilaatikoiden korotuspyyntöjä olisi lähiaikoina tulossa laajemmin.

Yleistrendi kuitenkin on, että kotiinkuljetusten suosio kasvaa. Se voi tarkoittaa pakettiautojen lisäämistä uusille jakelureiteille tulevaisuudessa.

Kehotus päivätty kesäkuulle, jakaja toi laatikkoon elokuussa

Liperissä Postin asiakkaat saivat korjauskehotuksen postilaatikoihinsa elokuun toisella viikolla ja laatikoiden piti olla korjattuina uuteen korkeuteen seuraavalla viikolla. Tiedote oli kuitenkin päivätty jo juhannusviikolle, 22. kesäkuuta.

Postinkulun hitaus Postin omassa asiassa huvitti kehotuksen saaneita maaseudun asukkaita. Palvelupäällikön mukaan syynä on kesä.

– Kesälomien takia on saatettu käyttää yleistä lomaketta, jossa on ollut vanha päiväys. Kyllä näissä yleensä on useampia viikkoja reagointiaikaa, ettei viikon sisällä tarvitse muutoksia tehdä, Kareinen vakuuttaa.

Yksin asuville vanhuksille tien reunaan kaivetun postilaatikon jalan vaihto voi olla hankala asia ilman kiirettäkin.

– Kannattaa turvautua lähipiirin apuun tai naapuriapuun tai viime kädessä jopa postiin. Katsotaan, pystytäänkö avustamaan sitten asiassa, palvelupäällikkö kehottaa.

Erilaisen vastauksen sai muuan asukas postinjakajalta, jonka postia ei ole pakko jakaa laatikkoon, jos sitä ei koroteta vaadittuun korkeuteen.

Uudet autot eivät vielä ilmastotavoitteiden mukaisia

Posti uusii jakelukalustoa ympäri maan sitä mukaa, kun tietyt kilometrimäärät täyttyvät.

– Ei näitä laatikoita jatkuvasti muutella, autojen kokoluokka tulee olemaan isompi jatkossakin. Tämä on suuntaus, kun reitit pitenevät ja enemmän talouksia ajetaan samalla autolla, palvelupäällikkö Kareinen arvelee.

Posti julkisti uudet ilmastotavoitteensa elokuussa. Uusi tavoite on, että Postin tiekuljetukset ovat sataprosenttisesti fossiilivapaita vuoteen 2030 mennessä. Pohjois-Karjalassa Postin uudet jakeluautot eivät kuitenkaan ole sähköautoja, vaan tavanomaisia pakettiautoja.

Kaupunkien keskustoissa Postilla onkin käytössään esimerkiksi sähköskoottereita ja muita sähköavusteisia kulkuneuvoja. Ne eivät kuitenkaan kaikille reiteille sovellu.

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen uusi johtaja Johanna Ikävalko haluaa keskittyä laitoksen johtamiseen, eikä hän tee itse tutkimustyötä viisivuotisen pestinsä aikana. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei hänellä olisi näkemystä arktisen tutkimuksen suuntaviivoista.

Yksi Arktisen keskuksen painopistealueista on ollut ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen. Laitoksessa on tehty tutkimusta muun muassa yhteistyössä pohjoisten poronhoitajien kanssa ympäri Arktista.

Tätä myös Johanna Ikävalko haluaa kehittää.

– En itse ole ilmastotutkija, mutta olen seurannut näitä asioita läheltä. Tietysti ilmastonmuutoksen vastainen kampanja on merkittävää, mutta meillä Arktisessa keskuksessa on keskiössä enemmän sopeutuminen ilmastonmuutokseen kuin sen hillintä.

Ilmastonmuutoksen kaltaiset isot ja ihmisen tulevaisuuden kannalta tärkeät tutkimuskohteet vaativat myös isot tutkimusresurssit. Ikävalko pelkää, että hallituksen kaavailut tutkimusrahoituksen leikkaamiseksi tarkoittavat sitä, että Arktisen keskuksenkaan rahat eivät riitä tulevaisuudessa.

– Täytyy kyllä ihan suoraan sanoa, että hallituksen suunnittelemat leikkaukset kansallisen tutkimustoiminnan rahoitukseen ovat niin merkittäviä, että se ei tule riittämään.

Kuuntele Yle Areenasta:

Arktinen keskus on saanut paljon ulkopuolista rahaa

Ikävalkon mukaan Arktisen keskuksen tutkimusrahoituksesta iso osa – lähes puolet – tulee talon ulkopuolelta. Ja tämä ulkopuolinen rahoitus on osin kansallista, joka on nyt leikkausuhan alla.

Toisaalta Arktinen keskus on onnistunut hankkimaan paljon myös kansainvälistä rahoitusta, muun muassa EU:ltä.

– Siinä mielessä vastaus on kyllä ja ei, Ikävalko sanoo tutkimusrahan riittävyyteen.

Tällä hetkellä korkeakoulujen tutkijat joutuvat kuitenkin laittamaan merkittävän määrän työaikaa ja resursseja seuraavan tutkimushankkeen rahoituksen etsintään ja hakuprosessiin.

Arktisen keskuksen tutkijoilla on tosin se etu, että heillä ei ole opetusvelvollisuutta Lapin yliopistossa. Siinä mielessä heillä jää enemmän aikaa varsinaiseen tutkimustyöhön yliopiston muihin tutkijoihin verrattuna.

Tutkimushankkeet liittyvät megahankkeisiin

Ikävalkon mukaan tiedämme jo hyvin paljon niistä haasteista, mitä ilmastonmuutos tuo arktisen alueen asukkaille, elinkeinotoiminnalle ja infralle.

– Tarvitsemme tutkimusta siitä, kuinka ihminen voi sopeutua ilmastonmuutokseen. Toiseksi tarvitaan tutkimusta siitä, miten me voisimme hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Arktisella keskuksella on esimerkiksi käynnissä tutkimushanke, jossa tutkitaan, miten olisi mahdollista hidastaa tai kokonaan estää jäätikön sulaminen Grönlannissa.

Ikävalkon mukaan se olisi merkittävä ilmastonmuutosta hillitsevä tekijä pohjoisessa. Mutta urakka olisi megaluokkaa jäätikön valtavan koon vuoksi.

– Näitä tässä nyt nimenomaan selvitetään geoengineering-tieteiden avulla, mutta en ole siihen perehtynyt riittävästi, että voisin sitä konkreettisesti kommentoida. Ilmatieteen laitoksella meillä oli myös keskustelua auringon säteilyn kääntämisestä takaisin avaruuteen, jotta auringon lämmittävää säteilyä ei tulisi maan pinnalle nykyisessä määrin.

Geoengineering yksin ei ole ratkaisu

Ikävalko korostaa, että tällaiset megaluokan tekniset keinot voivat olla yksi ratkaisu ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi, mutta päästövähennykset ovat kuitenkin ilmastonmuutoksen torjunnan ytimessä.

– Fakta on se, että esimerkiksi jäätiköiden sulaminen on alkanut. Koska se kone on käynnistynyt ja massiivisen suuri, se ei pysähdy vuodessa tai kymmenessä vuodessa, vaikka kaikki hanat laitettaisiin kiinni tänään.

– Mutta jos se saataisiin hidastumaan, ilmastonmuutoksen haasteet olisivat paremmin ennakoitavissa ja hallittavissa.

Herättikö juttu ajatuksia? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella maanantaihin 13.9. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Tuore tutkimus paljastaa: arktinen alue on lämmennyt pari astetta jo nyt – aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä ja porojen joukkokuolemia

Tundra muuttuu kun lämpenee - ilmasto lämpenee kun tundra muuttuu

Pohjoisen ihmistä ei hetkauta ilmastonmuutoskaan

Sami Sivonen kuvaa puhelimellaan uutta IG-tarinaa samalla, kun Ylen toimittaja viritttelee radiohaastattelua Sivosen ja tämän vaimon Laura Kiretin kanssa.

Perheen Bobi-koira pyörii jaloissa, mutta 6-vuotias poika Hugo on sisällä potemassa syysflunssaa.

– Kohta ollaan Ylen suorassa lähetyksessä, Sivonen kertoo videolla.

Seuraavaksi otetaan yhteiskuva toimittajan kanssa. Postaus kuvineen kilahtaa perheen Koti Luumäellä -sometileille.

Somettamisen vastineeksi perhe saa asua vuoden ilmaiseksi kunnan rivitaloasunnossa.

Lue lisää: Perhe muutti ilmaiseksi juuri ehostettuun asuntoon – ainoa tehtävä on mainostaa uutta kotikuntaa somessa: "Ei meitä pakoteta kehumaan kaikkea"

Luumäen kunta etsi alkuvuonna perhettä, joka muuttaisi kuntaan vuodeksi somettamaan. Kun Sivosen ja Kiretin perhe valittiin, kaksikko perusti heti tilit Instagramiin ja Facebookiin. Kunnalta tuli toive ainakin yhdestä postauksesta viikossa.

– Koimme, ettei se riitä mihinkään. Jos haluamme pitää seuraajia mukana, materiaalia täytyy julkaista paljon enemmän, sanoo Sami Sivonen.

Perhe huomasi nopeasti, että somettamiseen reaaliajassa menee yllättävän paljon aikaa. Se harmittaa välillä. Siksi Sivonen ja Kiretti ovat päättäneet ottaa esimerkiksi päiväretkiltään vain materiaalit. Postausten aika on myöhemmin.

– Jos ollaan vaikkapa huvipuistoreissulla, siinä tipahtaa hetkestä, kun miettii tekstejä, kuvia ja giffejä videoihin. Siksi olemme halunneet tehdä osan työstä jälkijättöisesti, toteaa Sivonen.

Vielä vuodenvaihteessa perhe asui Pirkkalassa ja pohti muuttoa. Yhtenä päivänä Sami Sivonen bongasi Ylen uutisista jutun, jossa kerrottiin Luumäen kunnan uudesta kampanjasta.

Lue lisää: Luumäki houkuttelee harvinaisella tarjouksella: Somettava lapsiperhe saa ilmaisen asunnon vuodeksi

Sivonen kertoi siitä vaimolleen, joka innostui heti. Pariskunta päätti heittäytyä.

– Tarjous oli hurja ja tuli sopivaan saumaan. Teimme hakemusvideon, joka ilmeisesti teki vaikutuksen. Sen jälkeen pohdittiin, että onko se oikeasti järkevää. Tietoa työpaikasta ei ollut kummallakaan.

Sivonen oli kuitenkin aiemmin käynyt ohjaamassa harrasteteatterin näytelmiä Etelä-Karjalassa Pirkkalasta käsin. Jotain saattaisi löytyä nytkin. Kiretillä oli työkokemusta päiväkodista. Hän uskoi, että lyhyitä työkeikkoja varmasti järjestyisi.

He päättivät hypätä tuntemattomaan.

Perhe asettui Luumäen Jurvalaan juuri remontoituun 75 neliömetrin suuruiseen asuntoon, jossa on kolme huonetta, keittiö ja sauna. Vuokra olisi normaalisti 660 euroa ja vesimaksu päälle. Heidän ei kuitenkaan tarvitsisi maksaa asunnosta vuoteen, koska he somettaisivat vastineeksi elämästään Luumäellä.

Aluksi kolmikko keskittyi tutustumaan lähiympäristöön, koska paikat olivat koronasulun vuoksi kiinni. Hugo ikävöi Pirkkalaan ja vanhempia huoletti, miten poika sopeutuisi Luumäelle.

Koronatilanteen helpottaessa perhe alkoi kuitenkin päästä kunnolla tekemisiin luumäkeläisten kanssa. Hugokin löysi kavereita, ja lopulta koti-ikävä haihtui.

– Meitä on iloksemme pyydetty mukaan tapahtumiin. Ja vaikka ei olisi pyydettykään, olisimme menneet reportaasimielessä katsomaan, mitä tapahtuu, kertoo Laura Kiretti.

Perheen vanhempien työasiat järjestyivät. Sami Sivoselle se tosin tarkoittaa välillä pitkiä ajomatkoja. Hän käy töissä sadan kilometrin säteellä Luumäeltä. Pian siihen on tulossa helpotusta, sillä töitä on ehkä luvassa myös kotikunnan alueelta.

– Kun joutuu käyttämään paljon autoa, siihen menee yllättävän paljon rahaa. Bensaa ja dieseliä kuluu. Se on ehkä jopa vähän yllättänyt, ettei sitä tullut ajatelleeksi aikaisemmin, sanoo Sivonen.

Nyt, noin puolen vuoden jälkeen Koti Luumäellä -tilillä on Instagramissa yli 1400 seuraajaa ja Facebookissakin lähes 700. Monet paikalliset pitävät Sivosta, Kirettiä ja Hugo-poikaa Luumäen julkkiksina. Perhe ei kuitenkaan itse koe niin.

– Ei tässä mitään paparazzeja pyöri onneksi pihassa. Meille riittää se, mitä itse someen tuotamme, naurahtaa Sami Sivonen.

Luumäen kunta on ollut tyytyväinen perheen tuomaan näkyvyyteen. Myös palaute on ollut pelkästään hyvää. Kunnalta kerrotaan, että se on saanut kiitosta rohkeudesta kokeilla jotakin uutta.

– Useissa yhteyksissä tulee kommentti, että hei, teillähän on Luumäellä se someperhe! Perhe on löytänyt kunnasta hyvin erilaisia tapahtumia ja harrastuksia. He ovat tehneet julkaisuja omilla ehdoillaan ja aitoina arjen havaintoina, kertoo Luumäen kunnan tekninen johtaja Erik Forstén.

Kunnan asuntojen täyttöaste on noussut huomattavasti. Siitä ei tosin ole tietoa, onko tällä minkäänlaista yhteyttä perheen tekemisiin. Asiaa ei ole kunnan puolesta selvitetty, mutta ainakin koronatilanteella lienee vaikutuksensa.

– Korona voisi enemmänkin selittää sitä, että asuntoja tarvitaan eikä ihmisiä ole muuttanut pois samaan tahtiin, arvelee isännöitsijä Veera Heikkilä Luumäen isännöintipiste oy:stä.

Laura Kiretti ei usko, että asuntojen suosio selittyisi perheen sometuksella.

– Tämä on hyvä paikka asua. Ihmiset ovat ihania, ja olo tuntuu kotoisalta näinkin lyhyen ajan jälkeen. Tästä on myös hyvä yhteys Lappeenrantaan ja vieressä ihana Kivijärvi.

Luonnon läheisyys onkin yksi niistä asioista, joita perhe on oppinut arvostamaan.

– Se, että astuu kotiovesta ulos ja heti on puita ja järvi lähellä. Jotenkin tuntuu, että se on paljon miellyttävämpi elintila kuin kaupunkilähiö, missä olemme aikaisemmin asuneet, sanoo Sami Sivonen.

Perhe on viihtynyt Luumäellä niin hyvin, että aikoo jäädä kuntaan asumaan senkin jälkeen, kun ilmaisvuosi päättyy. Esikoulua käyvä Hugo aloittaa koulun Luumäellä syksyllä 2022.

Vihreiden puoluekokous hyväksyi aloitteen, jossa esitetään, että kannabis laillistettaisiin Suomessa.

Vihreät on ensimmäinen eduskuntapuolue, joka laillistamista ajaa.

Muista puolueista Kokoomusnuorten järjestö on kannattanut kannabiksen kasvatuksen, myynnin ja hallussapidon laillistamista itsehoitolääkkeenä viime syksystä lähtien.

Vihreitten puoluesihteeri Veli Liikanen kertoo, että vihreiden puoluekokous hyväksyi aloitteen niukalla kahden äänen enemmistöllä 183–181.

– Puoluekokousäänestys oli erittäin tiukka. Se ratkesi vain kahden äänen marginaalilla. Se tietysti kertoo siitä, että vihreitten sisällä on tästä linjasta erilaisia kantoja.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on jo vuonna 2019 esittänyt, että laittomien päihteiden käytöstä ja pienten määrien hallussapidosta ei pidä rangaista.

Liikanen sanoo, että nykyinen rangaistuksiin ja rajoituksiin perustuva huumausainepolitiikka ei ole onnistunut vähentämään haittoja.

– Vihreillä on ollut jo entuudesta painopiste päihdepolitiikan siirtämisestä rangaistuksista haittojen vähentämiseen. Myös kansainvälinen terveysjärjestö WHO ja Suomessa THL ovat jo vuosia esittäneet samaa.

Aloite haluaa "kumota kannabiksen kieltolain".

– Se tarkoittaa, että tämän huumeeksi nykylaissa luokiteltavan kasvin käyttö, hallussapito, valmistus ja myynti sallittaisiin.

Vihreiden aloite vaatii myös, että kannabikselle toimeenpannaan kattava, nykyisiin sallittuihin päihteisiin rinnastuva sääntely. Aloitteen mukaan olisi sallittua, että kannabista voisi myydä ja myynnistä voisi saada verotuloja.

Puoluekokous kannattaa myös, että kannabiksen käytöstä aiheutuneet rikosrekisterimerkinnät poistetaan ihmisen tiedoista.

Voit keskustella aiheesta 13.9.2021 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Ohisalo: Vihreät kannattaa huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista

Sisäministeri ja poliisiylijohtaja vakuuttavat yhteistyön toimivan, vaikka he ovat eri mieltä kannabisaloitteesta

Päivi Happonen: Sirkka on onnellinen pössyttelijä, mutta miksi Pekka on katkera kannabikselle? – Tätä kiihkeässä keskustelussa on sanottu

Alkuviikon sää näyttää monin paikoin kehnolta. Ruotsin yllä voimistuva matalapaine liikkuu parhaillaan kohti Suomea, mikä tietää runsaita sateita pohjoiseen ensi yöstä lähtien.

Ruskaretkeläisten kannattaa varautua pahimpaan: Lapissa nimittäin sataa maanantaina veden lisäksi paikoin räntää ja jopa lunta, ennustaa Ylen meteorologi Joonas Koskela.

– Lunta voi tulla runsaasti, mutta maahan sitä ei välttämättä jää paljoa. Syksyn ensimmäisten lumikertymien arvioiminen on vaikeaa, kun maaperä on vielä melko lämmin ja ainakin osa sataneesta lumesta sulaa pois.

Koskelan ennusteiden perusteella Lapissa sataa maanantaina paikoin yli 30 millimetriä. Kun tiistai lasketaan mukaan, määrä nousee arviolta 40–60 millimetriin.

Lämpötila laskee Käsivarren tienoilla huomenna alimmillaan lähelle nollaa. Ajokeli on huono ainakin Käsivarresta Keski-Lappiin ulottuvalla alueella, sanoo Koskela.

Keskisessä ja eteläisessä Suomessa matalapaine voimistaa tuulia, jotka ovat puuskissa kovia. Maanantaina on voimassa useita tuulivaroituksia sekä maa- että merialueilla.

Pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta päivälämpötilat keikkuvat alkuviikolla tyypillisesti kymmenen asteen molemmin puolin. Näillä näkymin huominen on sään puolesta viikon pahin päivä.

– Vielä tiistaina tuulee ja sataa jonkin verran, mutta keskiviikkona rauhoittuu. Sää tosin pysyy loppuviikollakin pilvisenä ja melko viileänä, sanoo Koskela.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Tammerkosken ylittävä puinen jalankulku- ja pyöräilysilta puretaan Tampereen keskustassa. Silta suljetaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.

Purkutyöt aloitetaan kosken länsipuolelta Värjärinkujalta, eli Tempon talon nurkalta. Ensin puretaan sillan yläpuoliset osat. Viikon päästä, 19.–20. syyskuuta Tammerkoski tyhjennetään vedestä ja sillan alapuolisia rakenteita päästään purkamaan. Kun koski on tyhjä, Takossa ja Tampereen sähkölaitoksella voidaan tehdä huoltotöitä.

Vesi päästetään virtaamaan Näsijärvestä Tammerkoskeen keskiviikkona 22. syyskuuta ja silloin väliaikainen silta on kokonaan pois kansallismaisemasta.

Värjärinkujan loppupää suljetaan liikenteeltä purkutöiden ajaksi 24. syyskuuta asti. Kävelijöiden kulkuyhteys Tempon talon tasanteelle säilyy.

Mokkapuistoon ja Hämeenkadun alittavaan Tempon kävelytunneliin pääsee edelleen Hämeenkadun rappusilta. Kosken toisella puolella jalankulku- ja pyöräväylää joudutaan kaventamaan noin 20 metrin matkalla varasillan kohdalta.

110 metrinen varasilta rakennettiin vuonna 2018 Tammerkosken yli helpottamaan liikkumista Hämeensillan remontin ajaksi. Hämeensilta kunnostettiin ja rakennettiin uudelleen vuosina 2018–2021.

Uusia siltoja Tammerkosken yli?

Purettavan sillan tilalle saattaa tulla tulevaisuudessa vakituinen silta. Ajatus sisältyy Tampereen läntisen keskustan liikennesuunnitelmaan, jonka aikaväli ulottuu noin vuoteen 2030.

Suunnitelmassa hahmotellaan kevyen liikenteen siltaa myös Hämeensillan toiselle puolelle. Tämä silta johtaisi Koskipuistosta Vanhan kirjaston puistoon.

Tammerkoski on yksi ympäristöministeriön nimeämistä Suomen kansallismaisemista. Laki ei määrittele kansallismaisemien kaavoitusta, mutta niihin kohdistuvat muutokset pyritään pitämään yleensä vähäisinä.

Kun Moro-lehti kirjoitti uusista siltasuunnitelmista marraskuussa 2020, Tampereen rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen totesi äärettömän herkän paikan asettavan kovat vaatimukset suunnitteluratkaisulle.

Helsingin kaupungin palkkalistoilla oleva aulatervehtijä Elina Piippo opastaa tasaiseen tahtiin asiakkaita kohti rokotuspistettä kauppakeskus Triplassa Helsingissä. Hänen työtehtävänsä on yksinkertainen: saada mahdollisimman moni rokottamaton pysähtymään ostosten tekemisen lomassa ja ottamaan koronarokotus.

Piipon työ ei ole mennyt hukkaan. Neljän tunnin aikana rokotusjonoon pysähtyy kymmeniä ihmisiä omaa vuoroaan odottamaan.

Yksi heistä on Jonathan Guzman Monet, joka tuli hakemaan toisen rokoteannoksen. Hänellä oli ajanvaraus muutaman päivän päähän, mutta hän päätti aikaistaa rokotuksen ottamista.

– Ajattelin, että pop-up on paljon helpompi. Tämä ei vienyt kuin kaksi minuuttia aikaa. Tuntui jotenkin, että oli pienempi kynnys.

Osa paikkakunnista tarjoaa ilman ajanvarausta myös kakkosrokotusta

Helsinki päätti viime viikolla, että myös tehosterokotuksia aletaan antaa ilman ajanvarausta. Samoin toimii suurista kaupungeista ainakin Tampere.

Turussa pop-up-pisteissä saa toistaiseksi vain ensimmäisen rokotuksen, mutta asiaa harkitaan uudelleen, kun ensimmäisten rokotusten menekki vielä hieman vähenee.

Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi kertoo, että ilman ajanvarausta toimivat rokotuspisteet ovat olleet hyvin suosittuja. Rokotuspaikkoja on avattu lisää eri puolille kaupunkia, jotta eri alueilla asuvilla olisi niihin lyhyt matka.

– On erittäin tärkeää, että rokotuksen saaminen on helppoa. Jos halutaan mahdollisimman korkea rokotekattavuus, niin rokote pitää saada myös tosi helposti, Peltoniemi sanoo.

Myös Tampereella helposti saavutettavia rokotuspisteitä pidetään merkittävinä, kun Suomi kirii kohti 80 prosentin rokotuskattavuutta. Erityisen hyödyllisiä pop-up-rokotuspisteet ovat nuorten tavoittamisessa, arvioi Tampereen Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden hoitotyön päällikkö Leena Vekara.

– Ensi viikolla järjestämme pop-up-päiviä toisen asteen opiskelijoille Tredun toimipisteissä. Niissä rokotuksen voivat ottaa myös ulkopaikkakuntalaiset, jotka opiskelevat siinä oppilaitoksessa.

Helpoilla rokotusmahdollisuuksilla houkutellaan nuoria rokotukseen

Nuorten tavoittaminen on erityisen tärkeää, sillä nuorissa ikäluokissa rokotuskattavuus on vielä selvästi alle 80 prosentin. Tämä johtuu osittain siitä, että heitä on alettu rokottaa vasta loppukesästä, kun vanhemmat ikäluokat ovat käyneet ensimmäisellä piikillään jo keväällä.

Helsingin Triplan rokotuspisteessä kävi viikonloppuna kaikenlaisia asiakkaita, mutta kaksi ryhmää erottui joukosta.

– Täällä on käynyt paljon ulkopaikkakuntalaisia. Asiakkaiden ikäjakauma on suuri, on paljon myös nuoria, kertoo aulatervehtijä Elina Piippo.

Vastikään lukiossa opiskelut aloittanut Pekka Koukku tuli hakemaan ensimmäisen rokotuksensa. Häneltä koulussa yhtenä päivänä järjestetty rokotusmahdollisuus meni sivu suun, mutta kauppakeskuksessa asia hoitui kätevästi.

– Tiedän, että pari minun luokkalaistani on myös käynyt rokotuksessa. Mutta on myös pari kaveria, jotka eivät ole vielä hakeneet rokotusta.

Pop-up-mahdollisuutta käytti myös Liisa Hänninen-Koda. Hän sairasti keväällä koronan ja otti sen takia nyt vasta ensimmäisen rokotuksen. Se hoitui muiden viikonloppupuuhien ohessa.

– Toin lapsen tänne HopLopiin syntymäpäiväjuhliin. Rokotus oli tässä tarjolla tosi kätevästi samaan reissuun.

Jokainen otettu rokotusannos vie lähemmäs vapautta

Kätevyys on valttia kun Suomi kirii kohti 80 prosentin rokotuskattavuutta ja sen jälkeen luvattua rajoitusten lopullista purkamista.

Hallitus on luvannut, että valtakunnallisista koronarajoituksista ja kattavista suosituksista voidaan luopua kun 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu kaksi kertaa tai heillä on ollut siihen mahdollisuus.

Toisen koronarokotuksensa jälkeen Jonathan Guzman Monet'n odotukset ovat korkealla. Rajoitusten purkaminen helpottaisi hänen alansa työtilannetta ja ihmisten elämää ylipäänsä:

– Tämä uusi normaali on ollut jotenkin raskas. Koen, että ihmisten olisi hyvä päästä vähän helpompaan elämään. Rokotusten kauttahan siihen pääsee. Hoitaa sen pois pienellä kynnyksellä, niin kaikilla on paljon helpompaa.

Mustasaaren Sulvalla Pohjanmaalla on the Rolling Stones -fanin taivas.

Sulvalaisella Jan Richardssonilla on nimittäin yksi maailman viidestä Rollarit-ihmeestä: täydellinen the Rollling Stonesin Decca-levymerkille julkaisemien levyjen kokoelma.

– LP-levyjä on noin 650 ja maksisinkkuja sekä pikkusinglejä saman verran lisää. Veikkaisin, että levymäärä on 1200 paikkeilla, Richardsson laskee aarteita levyhyllyssään.

Lisäksi ovat tietysti cd-levyinä julkaistut äänitteet, mutta niitä ei tässä nyt lasketa.

Lue seuraavaksi: Han äger de mest sällsynta Rolling Stones-skivorna

"Se oli erityinen päivä"

Richardsson aloitti the Rolling Stonesin äänitteiden keräämisen kolmisenkymmentä vuotta sitten.

Joitain vuosia sitten kokoelma valmistui, kun hän onnistui hankkimaan viimeisenkin vielä puuttuneen lp-levyn hyllyynsä.

– Se oli erityinen päivä. Kuljin pilvissä viikon sen jälkeen, Richardsson muistelee hetkeä, kun kokoelman viimeinen levy saapui postitse.

Richardssonin kodin kellari on omistettu kokoelmalle. Sieltä löytyvät levyt, julisteet, nimikirjoitukset... ja levyjen kuuntelemiseen tarvittavat välineet.

Keräilyn alussa Richardsson kertoo sortuneensa samaan virheeseen, mihin moni muukin. Hän keräili Rollareiden levyjä, mutta ei rajannut kokoelmaansa sen tarkemmin.

– Kokoelmastani oli tulossa iso, muttei välttämättä laadukas.

Koska jotain piti keksiä, Richardsson keskittyi keräämään Englannissa valmistettuja Decca-levymerkille julkaistuja Rolling Stonesien levyjä.

Maailman tunnetut muut täydelliset Rollareiden Decca-levytysten kokoelmat löytyvät Australiasta, Alankomaista ja Iso-Britanniasta.

Detaljit talteen

Richardsson aloitti keräilyn aikana ennen internettiä.

Vaikka kaikkea ei netistäkään löydy, on tiedon etsiminen sieltä silti kohtuullisen vaivatonta.

Etenkin keräilyn alkuaikoina Richardsson joutui kuitenkin näkemään paljon vaivaa löytääkseen tietoja levyistä ja levytyksistä.

Aikaa on kulunut tuntikausia, hän toteaa.

– Olen löytänyt henkilöitä, jotka olivat aikanaan töissä Deccan tehtaalla ja valmistivat näitä levyjä. Heiltä olen saanut paljon arvokasta tietoa esimerkiksi valmistusprosesseista ihan detaljitasolla.

Olen löytänyt henkilöitä, jotka olivat aikanaan töissä Deccan tehtaalla ja valmistivat näitä levyjä. Heiltä olen saanut paljon arvokasta tietoa esimerkiksi valmistusprosesseista ihan detaljitasolla. Jan Richardsson

Nyt Richardsson osaa esimerkiksi levyihin kaiverretun matriisinumeron perusteella jo sanoa, millaisesta äänitteestä on kyse.

– Esimerkiksi yhtyeen ensimmäisellä levyllä on yhdestä kappaleesta kaksi versiota. Matriisinumerosta tiedän, onko kyseessä harvinaisempi levy, jolla on kappaleen lyhyt versio, vai levy, jolla on kappaleen pidempi versio.

Levyhyllystä löytyy joitain äänitteitä useampia kappaleita. Kokoelman reunaehdot täyttyvät silti niissäkin.

– Stonesien ensimmäisestä levystä keväällä 1964 minulla on yli 20 eri prässiversiota, jotka kaikki on valmistettu Englannissa. On alkuperäinen versio, joku jälkipainos, uustuotanto 1980-luvulta ja uustuotanto 1990-luvulta, Richardsson listaa.

Yksi kokoelman harvinaisuuksista on promolevy vuodelta 1969. Richardsson kertoo, että levyä painettiin radioasemien jaettavaksi 200 kappaletta. Levyistä 24:ssä on yhtyeen jäsenten allekirjoitukset – ja niistä yksi on nyt sulvalaishyllyssä.

Nyt kun Jan Richardssonin kokoelma on valmis, hänen levytyksistä keräämäänsä tieto on kaikkien ulottuvilla netissä Stones on Decca -sivuilla.

Richardsson avasi sivuston vuonna 2010.

– 1990-luvun loppupuolella aloin miettiä, miten dokumentoin kaiken tiedon, mitä minulla on. Nyt sivustolla on dokumentoituna kaikki Decca-levyt ja niihin liittyvää tietoa.

Musiikista ja keräilystä kyse

Richardsson on käynyt the Rolling Stonesien keikoilla 32 kertaa eri puolilla maailmaa. Lisäksi hän on kuullut yhtyeen jäsenten soolokeikkoja.

Vaikka Richardsson kertoo vaihtaneensa yhtyeen jäsenten kanssa muutamia sanoja keikoilla, on hänen Rollari-harrastuksessaan aina ollut kyse juuri levyjen keräilemisestä.

– Heidän jututtamisensa tai hellon sanominen ei ole koskaan ollut tavoitteeni. Haluan käydä livekeikoilla, kuunnella musiikkia ja kerätä vinyylilevyjä.

Kokolman levyt ovatkin aktiivisessa kuuntelussa etenkin talvella, kun muita harrastuksia on vähemmän.

– Jos keskityn kuuntelemaan musiikkia, kuuntelen vinyyliä. Jos teen jotain muuta samalla, voin laittaa soimaan cd-levyn, Richardsson sanoo.

Hän kehaisee nykyisin valmistettavia uusia vinyylilevyjä pääosin korkealaatuisiksi.

Myös 1960-luvun levyjen laatu saa kehut, mutta 1970-luvun alun öljykriisin aikana tehdyt vinyylilevyt eivät yllä samalle tasolle.

– Vinyyli koostuu suurelta osin öljystä ja, kun öljykriisin myötä valmistuskustannukset lähtivät nousemaan rajusti, öljymäärää vähennettiin, muutettiin vinyylin laatua ja prässättiin ohuempia levyjä, Richardsson kertoo.

– Sen kuulee, onko kyseessä öljykriisilevy vai oikea levy.

Lue seuraavaksi:

The Rolling Stones -yhtyeen rumpali Charlie Watts on kuollut

The Rolling Stones kielsi musiikkinsa käytön Trumpin vaalikampanjoinnissa – myös Abba ja Bruce Springsteen ovat kiistelleet poliitikkojen kanssa

Rahasta vai rakkaudesta?

Viime kesän helteet ovat hellineet lämmöstä pitäviä kasveja, kuten kurpitsoja, kurkkuja, tomaatteja ja papuja. Kotipuutarhurit saavat nauttia runsaasta sadosta.

– Tämän vuoden vihannes on kurpitsa. Moni on saanut oikein jättikokoisia kurpitsoja omalta pellolta tai kasvihuoneesta, kertoo puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori.

Lämmin jakso alkoi jo aikaisin kesällä, jolloin oli myös paljon valoa. Se on kasveille parasta kasvuaikaa.

– Jos myöhemmin syksyllä on lämmintä, se ei enää hyödytä samalla tavalla, koska silloin päivän pituus on jo lyhyempi, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Terhi Suojala-Ahlfors.

Yle on kerännyt lukijoiden kuvia puutarhan sadosta hashtagilla #ylekädetmultaan.

Pappa_gronin Instagram-postauksessa pieni Theodore-poika pitelee lähes nelikiloista kurpitsaa.

Helteiden kääntöpuoli on usein kuivuus. Sen vuoksi sato on voinut myös epäonnistua.

– Kun on lämmintä, kasvit haihduttavat kovasti. Nyt kun oli pitkiä kuivuusjaksoja, kaikki eivät varmaan jaksaneet kastella riittävästi, Suojala-Ahlfors sanoo.

Onnistumiseen on tarvittu ahkeraa kastelua.

Taulavuoren mukaan ilmaston lämpeneminen on lisännyt myös ilman hiilidioksidipitoisuutta jossain määrin, ja kasvit hyötyvät siitä.

– Kasvit tekevät hyödyllistä työtä sitomalla hiiltä ilmasta lehtiin, juuriin ja varsiin. Hiili on kasvien tärkein raaka-aine, kun ne rakentavat solukkoa.

Suomessa kasvihuone on ollut varmempi paikka kasvattaa lämpimässä viihtyviä vihanneksia, kuten kurkkuja, kurpitsoja ja tomaatteja. Ne kärsivät ulkona, jos yöhalla tai viileä, alle kymmenen lämpöasteen jakso iskee yllättäen kesken kasvukauden.

Taulavuoren mukaan ne ovat kuitenkin menestyneet yhä paremmin myös kasvimaalla aurinkoisella paikalla etenkin Etelä-Suomessa.

– Niitä ei kannata laittaa ihan varjoon vaan talon eteläpuolelle. Siellä ne pärjäävät hyvin, Taulavuori vinkkaa.

Taulavuori on huomannut, että ilmaston lämmetessä ihmisten pihoille on istutettu myös muita lajeja ja lajikkeita, joita ei vielä parikymmentä vuotta sitten näkynyt juuri lainkaan.

Pidentyneen kasvukauden ohella myös leudot talvet suosivat niitä.

– Etelä-Suomessa on saatu satoa aprikoosi-, päärynä- ja persikkapuista sekä viiniköynnöksistä. Ne ovat talvehtineet ihan avomaalla. Päärynä ja omena ovat kypsyneet yhä pohjoisempana.

Taulavuori tietää puutarhureiden innostuneen viljelemään myös maissia, paprikaa, chiliä ja bataattia avomaalla.

– Jotkut ovat kokeilleet jopa inkivääriä ja kurkumaa eli vähän trooppisiakin kasveja ja saaneet niistäkin jonkinlaista satoa. Toki silloin kasvihuoneesta on hyötyä.

Kuumien kesien miinuspuoli on se, että kasvihuoneissa lämpötila saattaa nousta liian korkeaksi. Kun lämpöä on yli 35 astetta, edes lämpöä rakastava tomaatti ei viihdy kasvihuoneessa.

– Se sulkee ilmarakonsa ja lopettaa kasvunsa. Kukat eivät enää pölyty. Kasvi on säästöliekillä. Kasvihuonetta voi viilentää sumuttamalla ja lisäämällä ilmanvaihtoa, Taulavuori sanoo.

Syksyllä kannattaa istuttaa syötäviä kasveja

Vaikka syksyllä saadaan kerätä satoa, se on myös hyvä aika istuttaa monivuotisia kasveja seuraavaa kasvukautta varten.

Alla olevalla videolla Maatiainen ry:n toiminnanjohtaja Maija Manninen esittelee kaksi kiinnostavaa syötävää kasvilajia.

Tuoksuorvokki oli viktoriaanisen ajan muotikasvi. Sitä käytettiin juomien ja makeisien valmistukseen. Myös saksankirveli sopii juomiin ja lisäksi keittoihin sekä piirakoihin.

Lue myös:

Alle 30-vuotiaat rauhoittuvat kädet mullassa – puutarhoilla on käynyt yhtä kova sutina viimeksi 90-luvun lamavuosina

Siirtolapuutarhavillitys kiihtyy, palstat eivät tahdo riittää – Mökin ajoissa ostanut Mandi Petrell: "Tämä on hurmaavan puoleensavetävä paikka"

Tältä näyttää Suomen suurin sadonkorjuu! Ihastele hellekesän upeaa kuvasatoa

Yllättävät ohjeistuksen muutokset, yrityskaupat ja suunnatut osakeannit herättävät helposti kysymyksiä ja keskustelua piensijoittajien keskuudessa.

Suomen osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman on huomannut, että erityisesti sosiaalisessa mediassa ihmiset puivat huomiota herättäviä tapauksia. Snellman arvioi sijoittajien kokevan herkästi tulleensa petetyksi, kun yhtiöt esimerkiksi julkaisevat negatiivisen tulosvaroituksen.

– Kun ihmisillä on rahaa kiinni, niin tunnereaktiot voimistuvat.

Silloin tällöin yhtiöt julkaisevat tulosvaroituksen vasta vähän ennen varsinaista osavuosikatsausta. Tällaiset tapaukset ovat kummastuttaneet: Miksei asiasta ole kerrottu jo aiemmin vai yllättikö tieto yhtiön johdonkin?

Moni piensijoittaja perustaa päätöksensä yhtiöiltä saatujen tietojen varaan. Yksityissijoittajilla ei ole samanlaisia valmiuksia hankkia tietoa suoraan yhtiöiltä, kuten esimerkiksi ammattimaisilla sijoittajilla on.

Vaarana on, että yksityissijoittajat joutuvat epäreiluun asemaan, jos tieto ei tavoita kaikkia samanaikaisesti.

Osakesäästäjien Snellman ei epäile yhtiöitä vilunkipelistä vaan arvelee, että useimmiten viime hetken ohjeistuksien muutoksen taustalla ovat käytännölliset syyt.

Hänen mukaansa yhtiöiden hallitukset pitävät pääsääntöisesti kokouksen juuri ennen osavuosikatsauksen julkistusta. Pyrkimys on menneen vuosineljänneksen lisäksi saattaa hallituksen tietoon kaikkein tuorein näkemys yhtiön lähitulevaisuudesta, Snellman toteaa. Tämän vuoksi hallituksen kokous ajoittuu usein olemaan vain vähän ennen tulospäivää esimerkiksi edellisenä iltana.

Korona on saanut yhtiöt varomaan ennusteissaan

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri arvelee, että moni yhtiö on koronan aiheuttaman epävarmuuden vuoksi suhtautunut varovaisesti hyvistä ennusteita tiedottamiseen. Hyvistä näkymistä uskalletaan kertoa vasta, kun asiasta ollaan täysin varmoja.

– Yhtiöt ovat varautuneet siihen, että vaikka tilanne näyttäisi nyt hyvältä, niin pelätään, että vielä voi tapahtua jotain negatiivista.

Lounasmeri toteaa, että vaikka yhtiöt haluaisivat välttää ennusteiden muuttamista edestakaisin, niin sijoittajalle tämä kaikki voisi olla tärkeää tietoa.

– Sijoittaja olisi todella mielellään perillä siitä, mitä yhtiön johto juuri sillä hetkellä tietää. Mitä tarkemmin yhtiö kertoo tulevaisuuden odotuksista sijoittajille, niin sitä tyytyväisempiä yleensä ollaan.

Toivottavaa Lounasmeren mukaan kuitenkin olisi, että yhtiöt palaisivat normaalimpaan tiedotuslinjaan ja uskaltaisivat kertoa tulosennusteistaan ja tarvittaessa päivittää niitä.

Tiedonantovelvollisuus sitoo pörssiyhtiöitä

Pörssiyhtiöitä sitoo markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ja arvopaperimarkkinalain mukainen tiedonantovelvoite. Sen mukaan yhtiön tulee kertoa muun muassa tulevaisuuden näkymien muutoksista mahdollisimman pian sen jälkeen, kun asia on yhtiön tiedossa.

Toisin sanoen pörssiyhtiö ei voi pihdata tietojaan, vaan kaikilla tulisi olla mahdollisuus saada ajantasainen tieto. Tämän velvoitteen toteutumista Suomessa valvoo viranomainen Finanssivalvonta.

Markkinavalvoja Minna Toiviaisen mukaan suomalaisyhtiöiden tiedottamiseen liittyviin rikkomuksiin joudutaan puuttumaan melko harvoin. Vuonna 2020 Finanssivalvonta on kirjannut yhdeksän sen käsittelemää tapausta, joka on koskenut tiedonantovelvollisuutta ja joita selvitettiin laajemmin. Vuotta aiemmin tapauksia oli 15. Näiden lisäksi Finanssivalvonta on käsitellyt kymmeniä valvontahavaintoja ja ilmoituksia, jotka eivät ole johtaneet tarkempiin selvityksiin.

Sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla piensijoittajat ovat esittäneet turhautumistaan valvontaviranomaisten tapaan puuttua väärinkäytöksiin. Myös Finanssivalvonta on saanut suoraa palautetta, koska piensijoittajat pelkäävät jäävänsä epäreiluun asemaan.

– Kyllähän sieltä huokuu tyytymättömyys, mutta paljon meidän toiminnastamme on sellaista, joka ei näy markkinoille, Toiviainen sanoo.

Toiviainen kuitenkin toteaa, että kun ilmiantoja on selvitetty, tapauksista ei ole paljastunut niin merkittävää säännösten vastaista toimintaa tai menettelyjä kuin piensijoittajat ovat voineet kokea.

– Piensijoittajalle ei näy se, mitä saamme valvontatapauksen selvittelyn kuluessa tietoon. Esimerkiksi mihin perustuu se, että tulosvaroitus on annettu tiettynä ajankohtana.

Epäilyttävät tapaukset kulkeutuvat kuitenkin lopulta myös viranomaisen työpöydälle.

Finanssivalvonta seuraa tapahtumia markkinoilla, mutta esimerkiksi yrityskaupat ja tulosvaroitukset ovat tilanteita, joista Finanssivalvonta saa paljon myös yhteydenottoja sijoittajilta, Toiviainen kertoo. Tällöin selvitetään, onko sisäpiiritieto julkistettu oikeaan aikaan, onko sisäpiiritiedoksi luettavaa tietoa vuotanut ja onko sitä pyritty hyödyntämään.

Finanssivalvonta ei kommentoi valvontatapauksia julkisesti

Kun Finanssivalvonta havaitsee epäilyttävän tapauksen markkinoilla, asiaa selvitetään ja se vie aikaa.

Sanktiota ei anneta kevyin perustein, vaan ensin yhtiötä pyydetään selvittämään tapahtumien kulkua. Tarvittaessa viranomaisella on laajat oikeudet saada tietoa taustalla olevista päätöksistä ja yhtiön raportointitetoja voidaan käydä läpi pitkältäkin ajalta.

– Minun kymmenen vuoden aikanani ei ole tullut vastaan tapausta, että pyydettyjä tietoja ei ole saatu. Saamme hyvin yksityiskohtaista tietoa arviointimme tueksi, Toiviainen sanoo.

Finanssivalvonta ei kuitenkaan kommentoi tapauksia julkisesti, mikä saattaa herättää epäilystä ja ärtymystä sijoittajien keskuudessa.

Toiviainen toteaa, että Finanssivalvonnalla on välineet puuttua väärinkäytöksiin. Lisäksi hän huomauttaa, että kaikki viranomaisen tietoon saatetut epäilyttävät tapaukset käsitellään.

Pörssisäätiön Lounasmeri toteaa, että markkinat hyötyisivät siitä, että olisi olemassa jonkinlainen tapa kertoa Finanssivalvonnan selvittämistä tapauksista julkisesti.

– Markkinaluottamusta lisäisi se, että jotenkin saataisiin mekanismi, jolla näistä tapauksista voitaisiin kertoa, Lounasmeri sanoo.

Hänen mukaansa markkinoilla voi syntyä epäluottamusta, kun valvontaprosessit voivat olla niin hitaita, vaikka ne olisivatkin selvityksessä ja jopa johtamassa toimenpiteisiin.

– On tärkeää, että lopputuloksesta pystyttäisiin kertomaan julkisesti.

Osakesäästäjien Snellmanin mukaan myös yhtiöillä itsellään olisi parantamisen varaa siinä, miten avoimesti ne kertovat sijoittajille tapauksista, jotka herättävät ihmetystä.

– Epätietoisuus voi ruokkia villimpiäkin huhuja, Snellman toteaa.

Hänen mielestään monesti yhtiöt voisivat hälventää sijoittajien epäilyksiä viestimällä asioistaan selkeämmin ja vastaamalla sijoittajia askarruttaviin huolenaiheisiin.

Pörssisäätiön Lounasmeri nostaa esimerkkitapauksena Nokian, joka viime keväänä kommentoi osakekurssin epätavanomaista liikehdintää, kun yhtiö keräsi huomiota Wallstreetbets-nettiyhteisössä ja osakekurssi nousi kymmeniä prosentteja lyhyessä ajassa. Tällöin Nokia tiedotti, ettei yhtiön liiketoiminnassa ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka selittäisivät kymmenien prosenttien kurssinousun.

– Se oli poikkeuksellinen ja hyvä reaktio siinä mielessä, että selkeästi kerrottiin, ettei heillä ole tiedossa syytä, miksi näin tapahtuu. Yhtiö voi myös kertoa sen, ettei mitään poikkeuksellista ole meneillään, Lounasmeri sanoo.

Maksuttomat syöpäseulonnat näyttävät rullaavan korona-ajan jatkumisesta huolimatta melko lailla tavalliseen tapaan. Suurimpiin kaupunkeihin tehdyn pikakyselyn mukaan rintasyövän kuvantamiseen käytettyjä mammografioita ja kohdunkaulan syöpää seulovia HPV- sekä papakokeita järjestetään nyt normaalisti. Myös osallistujien määrät ovat varsin hyvällä tasolla.

Joukkotarkastusten tarkoituksena on löytää syöpä tai sen esiaste mahdollisimman varhain.

– Seulonnat hoituvat pääosin tavalliseen tapaan. Suurimmissa kaupungeissa ei ole vähennetty tarjontaa, tiivistää pikakyselyn toteuttanut Kuntaliiton hallintoylilääkäri Sari Raassina. Aiemmin tässä kuussa lähetettyyn kyselyyn vastasivat lähes 20 kaupungin edustajat. Kysely sai alkunsa STT:n haastattelupyynnöstä.

Suomen Syöpärekisterin seulontajohtajan Tytti Sarkealan arvio seulontojen toteutumisesta on samanlainen. Seulonnat toimivat melko lailla normaalisti, myös vielä pilottivaiheessa olevan suolistosyövänkin osalta.

– Tarkistin suolistosyövän seulonnan tilanteen kesäkuussa. Seulontakutsuja on lähetetty normaalisti, ihmiset ovat ottaneet ulostenäytteitä kotona ja analysointi laboratoriossa on sujunut tavalliseen tapaan. Jatkotutkimuslähetteiden osalta ei ole ollut mitään viivettä, Sarkeala sanoo.

Taukoja kymmenissä kunnissa

Tilanne seulonnoissa oli toinen viime vuoden keväällä, jolloin koronaepidemia ryöpsähti valloilleen. Syöpärekisterin kartoitusten perusteella seulontoja pistettiin tauolle jopa vajaassa sadassa kunnassa. Keskeytykset kohdistuivat erityisesti kohdunkaulan syövän seulontaan. Lisäksi naisten halu osallistua testeihin laski.

Osallistuminen HPV- tai papatestiin näytti laahaavan vielä viime vuoden loppupuolella selvästi edellisvuotta perässä. Lisäksi joissakin laboratorioissa oli viiveitä, kun resursseja oli siirrettynä koronatestauskäyttöön.

Syöpärekisterin arvion mukaan tilanne on tämän vuoden mittaan kohentunut niin, että testien analysoinnin viiveetkin vaikuttavat olevan ohi. Virallisia tilastoja viime ja tästä vuodesta ei vielä ole.

"Lyhyillä keskeytyksillä ei merkitystä"

Vaikka rintasyöpäseulonnassa koronan vaikutukset palveluihin ovat olleet vähäisemmät, myös siellä epidemian alku karsi asiakkaita.

– Osallistumisprosentti putosi hetkellisesti huomattavasti, noin 5-10 prosenttia. Lisäksi joidenkin paikkakuntien seulontoja siirrettiin kuntien vaatimuksesta muutamia kuukausia eteenpäin, kertoo seulontojen palvelupäällikkö Päivi Rahko Terveystalosta.

Terveystalon vastuulla on kaikista rintasyöpäseulontaan kutsuttavista naisista vajaat 60 prosenttia eli yli 200 000 ihmistä joka vuosi.

Mammografiakäyntien kokonaissaldo muodostui Terveystalossa lopulta paremmaksi, mitä aluksi pelättiin. Rahkon mukaan tilanne koheni vuoden loppua kohti niin, että osallistujien määrä jäi pari prosenttia alle aiempien vuosien.

– Osallistumisprosentti oli viime vuonna 82.

Rahko sanoo, että nyt prosentti on viime vuoden tasolla.

Syöpätautien erikoislääkärinäkin tunnettu Kuntaliiton Raassina arvioi, ettei lyhytaikaisilla seulontojen keskeytyksillä tai lykkäyksillä ole vaikutusta väestötasolla.

Autonrenkaiden kuntoon kiinnitetään jälleen tällä viikolla erityistä huomiota. Poliisin, Liikenneturvan ja Autonrengasliiton vuosittain järjestämä valtakunnallinen rengasturvallisuuskampanja alkaa tänään ja jatkuu perjantaihin asti.

Rengasratsia-kampanjan aikana poliisi tarkastaa henkilö- ja pakettiautojen renkaiden kuntoa tien päällä järjestetyissä valvontaratsioissa, joissa myös autonkuljettajille jaetaan tietoa renkaiden vaikutuksesta ajoturvallisuuteen. Kampanjan mukaan renkaat ovat olleet vuosittain riskitekijänä lähes 30 kuolonkolarissa.

Liikenneturva muistuttaa, että lain minimivaatimus kesärenkaiden urasyvyydeksi on 1,6 millimetriä. Jo ennen tätä renkaat ovat menettäneet huomattavasti pitoaan, mikä lisää muun muassa vesiliirtovaaraa syksyn sadekeleillä. Esimerkiksi Autonrengasliitto suosittelee, että sadekelin varalta renkaiden urien pitäisi olla vähintään neljä milliä syvät.

Renkaiden urasyvyyksien lisäksi kampanja kehottaa kiinnittämään huomiota renkaiden ilmanpaineisiin. Kuljettajan tulisi tarkastaa ne kuukausittain.

Kampanja muistuttaa myös hävittämään vanhat renkaat oikein: ne voi viedä veloituksetta kierrätykseen.

Rengasratsiaa on järjestetty vuodesta 1997 lähtien.

Mies kuoli Rauman poliisivankilassa viikonloppuna.

Noin 30-vuotias mies löydettiin elottomana sellistään Rauman poliisivankilassa lauantaina puolen päivän jälkeen. Poliisivankilan henkilökunnan aloittamasta ja sairaanhoitoyksikön jatkamasta elvytyksestä huolimatta hänen elintoimintojaan ei saatu palautettua. Mies oli tuotu poliisivankilaan aamupäivällä.

Sisä-Suomen poliisi tutkii asiaa kuolemansyyn tutkintana. Lounais-Suomen poliisilaitos ei tiedota asiasta enempää.

Ansiot nousivat eniten rakennusalalla

Rakentaminen käy kuumana, ja alalla on kova työvoimapula. Palkat nousivat viime vuonna eniten juuri rakennusalalla, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Korotusten häntäpäähän jäivät esimerkiksi maatalous sekä majoitus- ja kulttuuriala.

Nuorta frisbeegolfaajaa halventava video nosti naisten aseman esiin

Frisbeegolfin sisällä nousi kiivas keskustelu naisten asemasta lajin sisällä, kun nettiin ladattiin nuorta naispelaajaa halventanut video. Lajiliiton mukaan syrjinnän estäminen otetaan vakavasti. Keskustelu on poikinut myös sen, että Suomeen ollaan järjestämässä frisbeegolfkisa vain naisille. Kisapaikat myytiin loppuun muutamassa päivässä.

Norjalaiset vaaliuurnille

Norjassa käydään tänään suurkäräjä- eli parlamenttivaalit. Ennusteiden mukaan kilpa vasemmiston ja oikeiston välillä on tasainen, mutta suurimmaksi puolueeksi näyttäisi nousevan työväenpuolue. Se tarvitsisi hallituksen muodostamiseen pienempien vasemmistopuolueiden ja vihreiden tukea, mutta puolueiden kesken on erimielisyyksiä.

Vaalien vaaliteemat ovat ilmasto, eriarvoisuus, koulut ja työpaikat.

Viikko alkaa tuulisena ja sateisena

Tänään kannattaa pitää hatusta kiinni. Tuuli voimistuu ja on jopa vaarallisen voimakasta. Maan länsirannikolla tuuli voi yltää puuskissa peräti 20 metriin sekunnissa ja muualla maassa Kainuuseen saakka iltapäivällä 15 metriin sekunnissa. Tuulivaroituksia on annettu lähes koko maahan.

Maan eteläosan sateet liikkuvat maanantaina kohti itää. Pohjoisessa runsas sade jatkuu koko päivän ja illemmalla sade muuttuu Luoteis-Lapista alkaen lumisemmaksi.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

LAB-ammattikorkeakoulu on kehittänyt uuden sovelluksen helpottamaan tekstiilien lajittelua. Kännykällekin saatava sovellus tunnistaa karkeasti, onko kangas kudottu vai neulottu. Kude ja neule puretaan eri tekniikoilla, joten uudelleenkäyttö on yksinkertaisempaa, kun ne ovat jo valmiiksi erillään.

Sovellus on ollut käytössä esimerkiksi lahtelaisen kierrätyskeskus Patinan työntekijöillä.

– Mobiilisovellus-versio sopii käsipelillä tehtyyn lajitteluun, kertoo LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Ville Teräväinen.

Applikaatio tunnistaa myös yhdeksän väriä. Tekstiililajittelulinjastolla samanväriset tekstiilit voidaan kerätä eriin, jollon kierrätysmateriaalin käyttäjän ei tarvitse värjätä sitä uudelleen. Tämä säästäisi etenkin vettä, jota tarvitaan paljon värjäyksessä.

– Uusikäytössä puretaan usein tekstiilit lankatasolle. Jos lankaa ei tarvitse ryhtyä värjäämään vaikkapa punaiseksi, syntyy säästöä sekä työn että materiaalin osalta, toteaa Teräväinen.

LABin muovi- ja materiaalitekniikan laboratoriossa Lahdessa on otettu jo aiemmin koekäyttöön lajittelulinjasto, joka tunnistaa tekstiilimateriaalien kuituja ja osaa erotella esimerkiksi puuvillan ja polyesterin. Uudella sovelluksella voidaan lisätä linjastolle myös uusi, tekstiilin rakennetta ja väriä tunnistava ominaisuus.

Linjastolla käytetään todennäköisesti kameraa ja tietokonetta, mutta kuka tahansa voi ladata sovelluksen beta-version Android-älypuhelimelle. Sovellus löytyy nimellä Tekstiilin Tunnistin.

Tekstiilin kierrätykseen on etsittävä tehokkaita tapoja muun muassa siksi, että tekstiiliteollisuus kuormittaa ympäristöä. Suomessa kunnat velvoitetaan todennäköisesti vastaanottamaan kotitalouksien tekstiilijätettä viimeistään vuonna 2023.

Lisää Päijät-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.

– Jee, saatiin taas kaikki vastaukset oikein!

Jyväskylän kauppakorkeakoulussa taloustieteitä opiskeleva Sonja Sipilä samaistuu virtuaaliyrityksen henkilöstöjohtajan rooliin Zoom-istunnossa yhdessä muutaman opiskelijatoverinsa kanssa. Meneillään on kurssi, jossa johtamisen opintoihin syvennytään digitaalisen oppimispelin avulla.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa henkilöstöjohtamisen kurssille kehitetty peli valmistui viime keväänä.

Peliin on luotu virtuaalinen 50 työntekijän it-alan firma. Virtuaalijohtajan roolissa opiskelijan pitää yhdessä tiiminsä kanssa päättää, miten esimerkiksi tulevista uudistuksista tulisi työntekijöille viestiä.

Sipilä on pelistä innoissaan.

– Tämä on tosi kiva, vähän erilainen tapa opiskella ja pääsee ryhmässä tekemään työtä. Samalla saadaan hyvää pohdintaa ja keskustelua aikaiseksi, sanoo Sipilä.

Digitaaliset oppimispelit ovat korkeakouluopiskelussa vielä uutta, mutta Jyväskylän kauppakorkeakoulussa on henkilöstöjohtamisen opinnoissa pelaamista hyödynnetty jo vuosia.

Kun vanha peli lakkasi teknisistä syistä toimimasta, päätettiin tehdä tilalle uusi peli itse.

– Emme löytäneet Suomesta korkeakoulutarkoitukseen tehtyä, ja tutkimukseen pohjautuvaa digitaalista henkilöstöjohtamisen oppimispeliä, kertoo toinen pelin kehittäjistä, yliopistonlehtori Tommi Auvinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Digipelit rantautumassa yliopisto-opintoihin

Alakouluissa on pelattu digitaalisia oppimispelejä jo 1990-luvulta saakka. Niistä on tullut varsin suosittuja esimerkiksi matematiikassa ja äidinkielessä.

Korkeakoulukurssin suorittaminen digipelinä on sen sijaan vielä varsin harvinaista.

– On olemassa pelejä muun muassa tiimityöskentelyyn ja ryhmän aktivoimiseen, mutta ei varsinaisten yliopistokurssien opiskeluun, kertoo opetusteknologian dosentti Mikko Vesisenaho Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta.

Vesisenahon mukaan tarve uusille oppimisen tavoille lisääntyy korkeakouluissa koko ajan. Opetuksen olisi myös oltava helposti saavutettavissa esimerkiksi verkossa.

– Uskon näiden toteutusten lisääntyvän. Oppimisen kannalta näissä on merkityksellistä erityisesti painotus oppimisprosessiin sekä tutkimuksellinen perusta.

Yksi tulevaisuudessa yleistyvä menetelmä ovat XR-pohjaiset eli laajennettuun todellisuuteen perustuvat mallit. Laajennettua todellisuutta ovat kaikki ympäristöt, joissa todellisuus ja virtuaalimaailma kohtaavat.

– Niissä voidaan hyödyntää esimerkiksi roolipohjaista toimintaa virtuaalimaailmoissa, kertoo pelillisyyttä oppimisessa tutkinut yliopistonopettaja Tuula Nousiainen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta.

Myös erityyppiset digitaaliset pakopelit, joissa edetään erilaisia vihjeitä ja ongelmia ratkaisemalla, ovat Nousiaisen mukaan olleet viime aikoina todella suosittuja myös opetuskäytössä.

– Pelit tuottavat lisäarvoa perinteisiin opiskelumuotoihin verrattuna. Ne käynnistävät prosesseja, joissa korostuvat esimerkiksi argumentointi, perustelut, ongelmanratkaisu, yhteistyö ja yhteiskehittäminen, pohtii Nousiainen.

Pelissä paneudutaan it-firman pomon rooliin

Jyväskylän kauppakorkeakoulun peliin luotu it-firma on viisi vuotta vanha ja se kasvaa nopeasti.

Virtuaalisen yrityksen suurin haaste on hallita taloutta, sillä myös menot kasvavat nopeasti. Lisäksi työyhteisön haasteena on henkilöstön nopea vaihtuvuus.

Opiskelijan tehtävänä on olla henkilöstöjohtajan roolissa ja valita työntekijöiden johtamiseen liittyvissä tilanteissa oikeat ratkaisut rekrytoinnista palkitsemiseen. Peliä pelataan pienryhmissä.

Oikea-väärä -vastausvaihtoehtojen sijaan keskeistä on Tommi Auvisen mukaan saada opiskelijat samaistumaan henkilöstöjohtajan eri rooleihin.

– Lisäksi tarkoituksena on tunnistaa ja eritellä eri tilanteissa tehtyjen päätösten seurauksia niin työntekijöiden kuin organisaation näkökulmista. Peliin ei ole kuitenkaan syytä suhtautua liian kirjaimellisesti, vaan kyseessä on ennen kaikkea oppiminen opiskelijatiimin kanssa, sanoo Auvinen.

Erityisesti etäopiskeluaikana yhdessä pelaaminen on lisännyt kaivattua vuorovaikutusta.

– Perinteiseen yliopisto-opiskeluun verrattuna pelaaminen voi tuoda mukaan yhteisöllisen elementin, sanoo toinen pelin kehittäjistä, yliopistonlehtori Elina Riivari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Auvisen mukaan peleistä voi saada arvokasta käytännön kokemusta.

– Tämä on näppärä tapa soveltaa luennolla opittua teoreettista asiaa. Virtuaalimaailmoihin saa luotua aidolta tuntuvia tilanteita, kertoo Auvinen.

Tähtäimessä kansainvälinen menestystuote

Vuosittain peliä pelaa Jyväskylän kauppakorkeassa noin 200 ja avoimessa yliopistossa arviolta yli 500 opiskelijaa.

Peliä kehitetään jatkuvasti yhdessä opiskelijoiden kanssa. Se on helposti sovellettavissa myös muille aloille.

– Kollegat ovat jo esittäneet, että peli olisi kiva esimerkiksi laskentatoimessa, markkinoinnissa tai viestinnässä. Pelin soveltaminen kiinnostaa, kertoo Elina Riivari.

Peliä tähdätään myös kansainvälisille markkinoille. Seuraava askel on noin 500 000 euron rahoituksen hakeminen Business Finlandilta.

– Jos saamme rahoituksen, tavoittelemme kohtuullisen suurtakin liiketoimintaa. Näillä markkinoilla on vielä paljon potentiaalia, sanoo Tommi Auvinen.

Digipelistä lisää motivaatiota

Jyväskylän Agorassa Sonja Sipilä on saanut opiskelijakavereidensa kanssa pelattua pelin loppuun. Heidän tiiminsä sai siitä hyvät pisteet.

– Pelaaminen kasvattaa motivaatiota eri tavalla, kun ei ole ihan samaa kaavaa toistavaa luentojen kuuntelua tai diojen lukemista. Pieni vaihtelu aina virkistää, kertoo Sipilä.

Digipelit eivät Tommi Auvisen mukaan kuitenkaan tule koskaan korvaamaan perinteisiä opiskelumuotoja. Hänen mielestään digimurros on osoittanut, että ihmiset tarvitsevat toisiaan.

– Ihmisen merkitystä tulee entisestään korostaa pedagogisessa kehityksessä. Digivimmassa helposti unohtuu, että kehittyneinkään tekoäly ei korvaa ihmisten kohtaamisessa syntyviä tunnereaktioita, sanoo Auvinen.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kelo 23.00 saakka.