Helsingin kaupunginteatteri etsii esiintyjää 50–65-vuotiaan transnaisen rooliin ensi vuonna esitettävään musikaaliin.

Jo ennen hakuajan umpeutumista sosiaalisessa mediassa alkoi keskustelu transhahmon roolittamisesta.

Somevaikuttaja ja toimittaja Mona Bling esitti Instagram-kommentissa, että transnaisen roolin tulisi olla avoinna vain transnaisille.

– Onhan niin, että te etsitte rooliin vain ja ainoastaan transtaustaista naista? Tämä on tärkeää, koska cis-näyttelijä ei voi kertoa transtarinoita, Bling kirjoittaa.

Useat transtaustaiset keskustelijat ovat esittäneet samansuuntaisia näkemyksiä.

Teatteri on asiasta eri mieltä.

– Meillä on kaikissa esiintyjähauissa samat rekrytointiperiaatteet. Me määrittelemme vain roolin ominaisuuksia, ja hakijoilta edellytämme tiettyjä taitoja ja osaamista. Emme sanele, minkä sukupuolinen näyttelijä roolia voi hakea, teatterinjohtaja Kari Arffman sanoo.

Haku päättyi keskiviikkona.

Kohu transhahmon roolittamisesta oli kaataa Kansallisteatterin ensi-illan

Kansallisteatterin Kaikki äidistäni -näytelmä synnytti vuosi sitten kiihkeän väittelyn siitä, kuka saa esittää näytelmän transhahmoa. Kohun keskellä ensi-ilta ehdittiin kertaalleen siirtää, antaa potkut yhdelle näyttelijöistä ja ottaa komento takaisin.

Hetken näytti siltä, että Kansallisteatteri oli palkannut transnaisen rooliin miehen. Roolitusta pidettiin vahingollisena tekona transyhteisöä kohtaan.

• Lue myös: Anne Rautiainen oli juuri palkittu, kun hän joutui myrskyn silmään – syksyn teatterikohu paljasti asian, johon nolattu ohjaaja ei olisi halunnut palata

Vain päiviä ennen ensi-iltaa Kansallisteatteri kysyi neuvoa transtaustaiselta näyttelijältä Miiko Toiviaiselta.

Hänen avustuksellaan näytelmän tekstiin, näyttelijäntyöhön ja puvustukseen tehtiin pieniä muutoksia. Hienosäätöjen oli tarkoitus varmistaa, että esitys ei vahvista negatiivisia stereotypioita transihmisistä.

Nyt Toiviainen on seurannut mielenkiinnolla Helsingin kaupunginteatterin näyttelijärekryä, ja jakanut siihen liittyvää ilmoitusta somekanavissaan.

Hänen mielestään kaikille avoin hakukuulutus oli oikea menettelytapa. Se jätti tilaa esimerkiksi transfeminiinisille muunsukupuolisille hakijoile, jotka eivät välttämättä identifioidu transnaiseksi mutta voisivat silti esittää roolin. Hän toivoo, että esiintyjäksi löytyisi sopiva transihminen.

Roolittaminen ei Toiviaisen mukaan ole kuitenkaan aivan helppoa. Musikaalien avainrooleihin kuuluu tavallisesti erittäin vaativia laulu- ja tanssiosioita.

– Jos sopivaa transnaista ei rooliin löydy, mielestäni esiintyjäksi voi valita cisnaisen – sillä ehdolla, että tuotantoon otetaan transtaustausia konsultteja.

Teatterinjohtaja Arffman on tästä asiasta samoilla linjoilla.

– Lähtökohtaisesti pyrimme löytämään rooliin transnaisen. Olemme keskustelleet roolituksesta transsukupuolisten ihmisten kanssa, ja jos valittu esiintyjä ei ole transnainen, jatkamme transyhteisön konsultointia.

Arffmanin mukaan vähemmistöjen tarinoita ei tulisi jättää kertomatta, vaikka hahmoihin ei löydyttäisikään kaikkia tyydyttävää roolitusta.

Vääränlainen representaatio lisää transfobiaa

Somevaikuttaja ja toimittaja Mona Blingin mielestä rooliin ei kannata harkita kuin transihmistä.

– Jos sopivaa transnaista rooliin ei löydy, musikaali kannattaisi jättää tekemättä.

Monet kysyvät tässä kohtaa, eikö näyttelijän työtä ole näytellä sellaista ihmistä, jota itse ei ole.

Bling sanoo, että ei kaikissa tapauksissa.

Rodullistetun hahmon roolittaminen valkoisella näyttelijällä ei olisi nykyään teatterissa mahdollista. Bling sanoo transsukupuolisuuden olevan ihonvärin tapaan sellainen ominaisuus, jota ei voi näytellä.

Mutta kyllähän miehetkin voivat teatterissa näytellä naisia ja päinvastoin, kriitikot jatkavat.

Heille Bling vastaa, että niin voi tehdä. Kun Seela Sella näytteli Tampereen työväen teatterissa Hitleriä, hahmon roolittaminen naisnäyttelijällä oli Blingin mukaan onnistunut tehokeino.

Transhahmojen roolittaminen on kuitenkin herkempi asia, koska transrepresentaatio on niin pitkään ollut todella vähäistä ja kovin epäautenttista.

Vääränlainen representaatio on Blingin mukaan omiaan vahvistamaan negatiivisia stereotypioita. Pahimmillaan se voi lisätä transfobiaa ja johtaa väkivaltaan.

Bling toivoo, että transihmisille annettaisiin mahdollisuuksia ja omaa tilaa kertoa transihmisten tarinoita.

– Oli kyse mistä tahansa vähemmistöstä, tarinasta tulee paljon parempi, kun löydetään näyttelijä, joka kuuluu kyseiseen vähemmistöön, Mona Bling sanoo.

Helsingin kaupunginteatterin mukaan hakemuksia saapui määräaikaan mennessä kymmenkunta. Hakijoiden joukossa on transnaisia ja cis-sukupuolisia naisia sekä miehiä.

Seuraavaksi alkavat koe-esiintymiset.

Lue myös:

Näin Kansallisteatterin kohunäytelmää korjattiin – neuvoja antanut transtaustainen näyttelijä Miiko Toiviainen: "Jos tämä olisi tehty Lontoossa, olisi noussut paskamyrsky"

Kuka saa esittää ja ketä? Tutkija: "Homon roolissa ei tarvitse olla homo, sillä näyttelijän työ on esittää muuta kuin itseään"

Anne Rautiainen oli juuri palkittu, kun hän joutui myrskyn silmään – syksyn teatterikohu paljasti asian, johon nolattu ohjaaja ei olisi halunnut palata

“En kommentoi”, sanoo tärkeän näköinen herrasmies vapaaehtoisille ovensuukyselyn tekijöille poistuessaan Venäjän suurlähetystöstä Helsingissä.

– Jotkut kieltäytyvät, mutta suuri osa täyttää lomakkeemme mielellään, ja jotkut jopa kiittävät, kertoo “Äänestä ulkomailla!” -projektin Suomen-koordinaattori Irina Vesikko.

Hanke on yhdistänyt ulkomailla asuvia venäläisiä, jotka eivät voi välinpitämättöminä seurata, mitä Venäjällä tapahtuu. Vapaaehtoiset ovat rekisteröityneet eri puolueiden vaalitarkkailijoiksi, jolloin he voivat tarkkailla vaaleja äänestyspaikoilla. Sen lisäksi vapaaehtoiset järjestävät ovensuukyselyjä vaalihuoneistojen ulkopuolella.

Irina Vesikko kertoo, että hanketta ovat konsultoineet niin Venäjällä ulkomaiseksi agentiksi luokiteltu Golos-vaalitarkkailuliike, kuin myös valkovenäläiset aktivistit, joilta on saatu tukea ovensuukyselyjen järjestämisessä.

– Meitä ovat innoittaneet valkovenäläiset, joilla oli viime vuonna samanlainen hanke maan presidentinvaalien yhteydessä. He järjestivät ovensuukyselyt ennätysajassa, vain kuukaudessa. He ovat auttaneet meitä suuresti, olemme saaneet heiltä hyviä neuvoja. Mutta tämä on kuitenkin ennen kaikkea kaikkien ulkomailla asuvien venäjänkielisten yhteinen kansalaisaloite.

Ulkomailla asuville venäläisille suunnattu "Äänestä ulkomailla!" -projekti on käynnissä 45 maassa ja siihen osallistuu noin 400 aktivistia. Ovensuukyselyjä tehdään 15 maassa, sillä kaikissa projektiin osallistuvissa maissa ei löytynyt tarpeeksi vapaaehtoisia suorittamaan sekä vaalitarkkailua että ovensuukyselyjä. Noin 300 henkilöä on rekisteröitynyt vaalitarkkailijoiksi, loput tekevät ovensuukyselyjä.

– Valmisteluihin meni noin kaksi kuukautta. Aloitimme järjestelyt heinäkuun lopussa, mutta maaperä hankkeelle oli luotu jo aikaisemmin. Kun puoli vuotta sitten Venäjällä järjestettiin Navalnyi-mielenosoituksia ja vainot alkoivat, päätimme, että oppositiota on kannatettava kaikin keinoin ja että meidänkin on lähdettävä kadulle. Mielenosoituksia järjestettiin Venäjällä 200 kaupungissa ja ulkomaillakin 80 kaupungissa. Aloimme silloin tehdä yhteistyötä, joka jatkuu vieläkin. Ulkomailla asuvat venäläiset ovat lyöttäytyneet yhteen ja heistä on tullut aktiivisia. Se pelastaa meidät vaipumasta epätoivoon ja masennukseen.

Venäjän presidentinvaalien aikaan Tehtaankadulla Helsingissä muodostui jopa jonoja, mutta tällä kertaa lähetystön edustalla on ollut hiljaista. Aamupäivällä ovensuukyselylomakkeet mahtuivat vielä Elovena-pakettiin, mutta iltapäivällä tarvittiin jo muovinen laatikko.

Vaaleja tarkkailtiin ja ovensuukyselyjä järjestettiin Helsingin lisäksi myös Turussa ja Lappeenrannassa. Lisäksi perjantaina liikkeen aktivisti matkusti Pyhäjoelle, jossa Hankikiven voimalatyömaan työntekijöille oli järjestetty äänestysmahdollisuus. Häntä ei kuitenkaan haluttu päästää äänestyspaikalle.

– Ulkomailla tarkkailussa on ollut enemmän ongelmia, sillä läheskään kaikkialla tarkkailijoita ei ole päästetty äänestyspaikoille. Joko keskusvaalilautakunta ei ole ottanut vastaan laatimiamme tarkkailijalistoja tai sitten niitä ei ole lähetetty ulkoministeriöön. Kaikenlaisia esteitä yritetään järjestää. Mutta me teemme valituksia, ja niiden avulla olemme saaneet tarkkailijat sisään äänestyspaikoille. Ovensuukyselyjen järjestäminen on sen sijaan sujunut paljon helpommin. Olemme tehneet ilmoituksen poliisille ja kertoneet aikeistamme lähetystöille ja konsulaateille. Lähetystön työntekijät suhtautuvat asiaan rauhallisesti ja ovat ystävällisiä meitä kohtaan. He ovat jopa tulleet luoksemme ja kysyneet, tarvitsemmeko jotakin.

Ovensuunkyselyn avulla selvitetään äänestysaktiivisuutta ja -käyttäytymistä, ja saatuja tietoja verrataan myöhemmin virallisiin tuloksiin. Ovensuunkyselyn tulokset tullaan julkaisemaan projektin nettisivuilla.

– Ulkomailla harjoitetaan vaalivilppiä harvemmin, kuin Venäjällä, mutta “Äänestä ulkomailla!” -hanke on kuitenkin tärkeä, kertoo Golos-liikkeen aluejärjestöjen verkoston koordinaattori Vitali Averin. - Valtaapitävät yrittävät kaikin keinoin laskea äänestysaktiivisuutta, mutta tällainen itseorganisoitunut kansalaistoiminta häiritsee näitä aikeita. Hankkeen tavoitteena on kannustaa ulkomailla asuvia venäläisiä äänestämään, sillä erotuksena presidentinvaaleihin, tällä kertaa virallinen Venäjä ei juurikaan ole kampanjoinut asian tiimoilta, osin koronarajoitusten takia.

Silmät ja nenä kiinni ja äänestämään

Espoosta äänestämään tullut Vitali Reif yllättyi myönteisesti ovensuukyselystä.

– Ulkomailla vaalivilpin todennäköisyys on pienempi kuin Venäjällä, mutta mielestäni tämä on hyödyllinen tapa vertailla virallisia ja epävirallisia tuloksia.

Samalla hän ei kuitenkaan usko, että kansalaisaktivismi estäisi valtapuoluetta voittamasta vaaleja.

– Suoraan sanoen minulla ei ole suuria odotuksia. Ne puolueet, jotka pääsevät duumaan, harvoin vastustavat Putinin ja Yhtenäisen Venäjän linjauksia. Joka tapauksessa edes jonkinlainen monimuotoisuus on parempi kuin ei mitään, siksi toivon, että heidän monopolinsa kärsii edes hieman.

Suomessa asuvien venäläisten äänet menevät Venäjän vaalilain mukaan Tatarstanissa sijaitsevan Almetjevskin vaalipiirin ehdokkaille. Vitali Reif kertoo valinneensa ehdokkaansa huolella. Hän tutustui kaikkiin vaalipiirin ehdokkaisiin. Sen lisäksi hän otti selvää, kenelle Navalnyin kehittämä “Älykäs äänestäminen” suosittaa keskittämään äänet.

– En aikonut äänestää “Älykkään äänestämisen” suosittamaa ehdokasta. Hänestä ei ollut muuta tietoa kuin ammatti. Mutta kun oma ehdokkaanikin ilmoitti somessa, että aikoo äänestää “Älykkään äänestämisen” suosituksen mukaan, niin mitäpä tässä muuta kuin silmät ja nenä kiinni ja äänestämään.

Lohjalla asuvan Janan ääni oli jo annettu Pietarissa

Vaalivilppiin voivat törmätä myös Venäjän ulkopuolella asuvat. Lauantaina Lohjalla asuvan Jana Pekin puhelin soi. Hänen Pietarissa asuva isänsä ilmoitti, että Jana on jo äänestänyt.

– Olin ihmeissäni ja sanoin, etten ole vielä voinut äänestää, sillä Suomessa vaalit järjestetään vain sunnuntaina.

Janan isä kertoi, että hän oli käynyt äänestämässä lauantaina, ja kun virkailija antoi hänelle äänestyslistat allekirjoitettavaksi, hän huomasi, että heidän talostaan hän oli toinen äänestämään tullut. Ennen häntä äänensä oli antanut samassa asunnossa kirjoilla oleva Jana-tytär, joka asuu Suomessa eikä ole viime päivinä käynyt Venäjällä. Luettelossa oli hänen nimensä, muttei passitietoja.

– Kaiken lisäksi minulla on hyvin omintakeinen allekirjoitus. Isäni sanoi, että listassa ollut allekirjoitus oli joku epäselvä töherrys.

Jana kertoo, että hänen isänsä nosti metakan, ja silloin paikalle saapuivat äänestysvirkailijat ja tarkkailijat. Aluksi häntä ei haluttu uskoa, mutta hän ei luovuttanut, vaan haki kotoa tyttären passin kopion. Vertailtuaan tietoja vaalivirkailijat sallivat hänen ottaa valokuvan listoista, että hän voisi tehdä virallisen valituksen.

– Isä sanoi, että valittaa ehdottomasti keskusvaalilautakuntaan tai jos on tarvetta, vaikka ylemmäksikin.

Vitali Averinin mukaan tällaiset tapaukset eivät ole harvinaisia Venäjän vaaleissa.

– Tämä on hyvin yleinen vaalivilppikeino Venäjällä. Otetaan selvää, kuka todennäköisesti ei tule äänestämään: asepalvelusta suorittavat, ulkomailla asuvat ja väliaikaisesti kirjoilla olevat.

Alkuperäisestä venäjänkielisestä artikkelista suomentanut Heli Jormanainen.

Tehohoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrä on pysynyt edelleen yllättävän suurena, vaikka rokotuskattavuus on kasvanut.

Suomen koronatehohoitoa koordinoivan toimiston tuorein raportti kertoo, että tehohoitoa samanaikaisesti tarvitsevien potilaiden määrä lisääntyi elokuussa noin 10 potilaan tasolta reiluun 30 potilaaseen.

Sen jälkeen on ollut pientä laskua, mutta edelleen tehohoidon tarvetta on huomattavan paljon.

– Viime viikkoina potilaiden määrä on pysytellyt sitkeästi 20–30 potilaan välillä, koronatehohoitoa koordinoivan toimiston professori Matti Reinikainen sanoo.

Uusia tehohoitojaksoja on alkanut jokseenkin samaa tahtia kuin entisiä on päättynyt.

Reinikaisen mukaan tulevaan tehohoidon tarpeeseen vaikuttaa olennaisesti vailla rokotussuojaa oleva väestö.

– Jos rokottamattomat levittävät epidemiaa, tehohoidon tarve voi kasvaa huomattavastikin.

Professori: Yksi vapaamman elämän viisareista värisee yhä

Reinikaisen mielestä syytä huoleen on kahta kautta. Tauti on suoraan henkeä uhkaava osalle ihmisistä, rajoitusten purkautuessa kontaktit lisääntyvät.

– Jos rokottamattomien määrä jää suureksi, myös vakavia tautitapauksia voi ilmaantua paljon, Reinikainen sanoo.

Hallituksen uusien linjausten mukaan epidemian seurannan keskeisimpiin mittareihin kuuluvat sairaala- ja tehohoitopotilaiden määrän seuraaminen päivittäisten tartuntalukujen sijaan. Tähän käytäntöön siirryttiin, koska rokotuskattavuuden myötä vakavampien tautimuotojen määrän pitäisi vähentyä.

Reinikainen sanoo, että tehohoidon tarve ei kuitenkaan vielä ole vähentynyt niin nopeasti kuin toivottiin.

– Eikä tämän tarpeen loppu ole vielä näköpiirissä, Reinikainen sanoo.

Reinikainen toteaa, että yksi vapaamman elämän eli rajoitusten poistamisen viisareista värisee siis yhä.

Aikeissa on purkaa rajoituksia laajemmin jo lokakuun aikana, kun rokotekattavuus kasvaa. Hallituksen asettamana tavoiteena on 80 prosentin rokotuskattavuuuus yli 12-vuotiaiden osalta.

– Tehtävää riittää yhä, koska tauti voi levitä nopeastikin paikallisten tautiryppäiden myötä, Reinikainen sanoo.

Reinikaisen mukaan jalkapallon EM-kisoista Venäjältä saapuneet turistit olivat hyvä esimerkki siitä, miten tartuntaryppäät voivat muuttaa tilanteen nopeasti huonoon suuntaan.

Reinikainen muistuttaa myös, että tehohoitokaan ei kaikkia pelasta. Kansallisen tehohoitoa koordinoivan toimiston tuoreimman raportin mukaan teho-osastoilla hoidetuista potilaista 16 prosenttia on menehtynyt.

– Joukossa on myös nuoria aikuisia, Reinikainen sanoo.

Lue aiheesta lisää:

"Rokotetut eivät voi olla rokottamattomien panttivankina", sanoo THL:n Hanna Nohynek – tämä tiedetään heistä, joita ei ole rokotettu

Ministeri Kiuru: "Muiden maiden kansalaisia ei voi asettaa suomalaisten edelle" – Suomi varannut kolmannet koronarokotteet kaikille

Kaikki suomalaiset eivät tarvitse kolmatta koronarokotetta syksyn aikana, katsoo rokotusasiantuntijaryhmä

Rikollisten harjoittama pankkitunnusten kalastelu pankkien verkkosivuja muistuttavien valesivustojen avulla on tuonut useita tapauksia Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen ratkaistavaksi.

Finen pankkilautakunta on ratkaissut tänä vuonna jo lähes 20 niin sanottua phishing-tapausta, joissa asiakkaat ovat erehtyneet asioimaan pankkien verkkosivuilta näyttävillä huijaussivuilla.

Ratkaisusuosituksia on annettu sekä asiakkaan että pankin eduksi tapauksesta riippuen.

Finen mukaan asiakas on tapauksissa kiistatta rikoksen uhri, mutta asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon kannalta ratkaisevaa on, miten huolellisesti asiakas on toiminut kortti- ja pankkitunnustietojensa säilyttämisen ja käytön suhteen.

– Mikäli asiakkaan katsotaan menetelleen törkeän huolimattomasti, jää myös vahinko hänen kannettavakseen, sanoo Finen jaostopäällikkö Tuomas Hidén tiedotteessa.

Finen pankkilautakunta on antanut useita ratkaisuja myös Microsoftin nimissä tehdyistä huijauksista.

– Tuntuu, että olemme jatkuvassa kilpajuoksussa huijareiden kanssa. Rikollisten tekniset taidot kehittyvät nopeasti ja sitä myötä myös huijausten uskottavuus. Kohteeksi ovat joutuneet kaikenikäiset asiakkaat, myös hyviä taitoja omaavat digiosaajat. Asiakkaat ovat menettäneet suuriakin rahasummia, Hidén sanoo.

Finen pankkilautakunta on riippumaton, tuomioistuimelle vaihtoehtoinen riidanratkaisuelin. Lautakunnan antamat ratkaisut ovat suositusluonteisia.

Poliisi: Laajasta rikosvyyhdistä satoja rikosilmoituksia

Keskusrikospoliisi (KRP) kertoi kesäkuussa, että suomalaiset ovat menettäneet miljoonia euroja pankkien nimissä tehtyihin petoksiin. KRP:n mukaan verkkopankkia muistuttavat valesivustot on taitavasti rakennettu ja niitä on usein vaikea tunnistaa huijaukseksi.

Verkkopankkiin siirtymistä hakukoneen tai linkkien kautta tulee poliisin mukaan välttää.

– Hakemalla pankin nimellä hakukoneessa ei välttämättä saa aitoa sivustoa tuloksiin ollenkaan, vaan hakukone tarjoaa ylimpänä valesivustoa, sanoi rikoskomisario Petteri Laitila KRP:stä tiedotteessa.

Kuluneella viikolla KRP tiedotti, että pankkien nimissä tehdyt petokset jatkuvat. Poliisi kertoi havainneensa kevään ja kesän aikana rikosvyyhdin, jossa verkkorikolliset kalastelevat pankkitunnuksia. Teot ovat kohdistuneet useaan suomalaiseen pankkiin ja niiden asiakkaisiin.

Kokonaisuudessa on tämän vuoden aikana kirjattu noin 700 rikosilmoitusta. Rikosvahingon määrä on lähes seitsemän miljoonaa euroa.

Lue myös:

Huijarit lähettivät tekstiviestejä saapuneesta paketista: onnistuivat huijaamaan ihmisiltä alle vuodessa 375 000 euroa

– Yleensä ensimmäisenä tulee kissa. Alan silittää sitä ja puhua siitä. Silloin tiedän, että nyt alkaa mennä huonommin. Sen harhan nimi on Keltainen kissa.

Martta, 29, on puhelias ja iloinen. Hänellä on ystäviä, harrastuksia ja opiskelupaikka yliopistossa.

Päällepäin ei voi nähdä, että ahdistuessaan Martta kokee usein aistiharhoja ja vaipuu lyhytkestoiseen psykoosiin. Hän on ollut satoja kertoja ambulanssissa kohtaustensa takia.

Martta esiintyy jutussa vain etunimellään, koska aihe on niin arkaluontoinen. Hän haluaa kuitenkin puhua.

Mielenterveysongelmiin, varsinkin psykoottisiin oireisiin, liittyy edelleen vahvoja ennakkoluuloja, jotka Martan kokemusten mukaan näkyvät myös terveydenhuollossa.

Tässä jutussa Martta kertoo, millaista on elää psykoosioireiden ja niihin liittyvän stigman kanssa.

Kohtaukset alkavat usein ulkona

Mikropsykooseja. Niin yksi hoitavista lääkäreistä kuvaili Martalle hänen oireitaan. Termi ei ole lääketieteellinen, mutta se kuvaa tilanteita Martan mielestä hyvin.

– Minulle tulee kohtauksia, joissa alan puhua kaikkea tosi outoa tai itkeä. Minua alkaa ahdistaa ja pelottaa hirveästi, ja putoan pois kaikista realiteeteista. Saatan silitellä ilmaa, selittää itsekseni ja kuulla kaikkea. Silloin minuun ei välttämättä saa kontaktia ollenkaan.

Harhat alkavat hiipien. Monesti kohtaukset tulevat, kun Martta on yksin ulkona tai odottaa ystävää kaupungilla.

Jos kohtaus tulee kotona, hän alkaa usein puhua jonkun pehmolelunsa kanssa ja lähtee ulos.

– Saatan nähdä verta ja ötököitä kaikkialla tai luulla, että minua lyödään puukolla. Kuuloharhat sanovat minulle usein, että minun täytyy muuttaa pois, tai ne käskevät hyppäämään junan alle.

Ulospäin Martan oireet näkyvät joskus esimerkiksi silmien kääntymisenä ylöspäin niin, että vain valkuaiset näkyvät.

– Se on aika pelottavan näköistä, jos joku ohikulkija näkee sen. Siihen liittyy harha, että päälläni on Harry Potterin komennuskirous.

Tilanteet johtavat usein siihen, että joku ohikulkija huolestuu maahan lyyhistyneen tai sekavia puhuvan Martan voinnista ja soittaa hätäkeskukseen.

Ohikulkijat suhtautuvat Martan mukaan ystävällisesti, vaikka ovatkin usein säikähtäneitä. Joskus he tarjoavat kahvin tai teen tai hakevat kaupasta ruokaa olon helpottamiseksi.

Sen sijaan poliisien ja ensihoitajien sanat ovat monesti satuttaneet.

"Yhteiskunnan taakka"

Psykoottisen oireiden lisäksi Martta on itsetuhoinen. Hänellä on heikko itsetunto ja epävakaa persoonallisuus, mikä tekee ihmisten tulkitsemisesta vaikeaa. Se aiheuttaa paljon ahdistusta ja pelkoa.

– Tulkitsen ihmisten puheet ja eleet helposti negatiivisina, vaikka niitä ei sellaisiksi tarkoitettaisi. Joudun esimerkiksi jatkuvasti varmistelemaan, haluavatko ystäväni oikeasti olla ystäviäni.

Aidosti ikävät sanat jäävät Martan mieleen pyörimään pahimmillaan vuosiksi.

– Ensihoitajat ovat sanoneet, että olen yhteiskunnan taakka ja kuormitan terveydenhuoltojärjestelmää. He ovat sanoneet, että diagnoosini on psykiatrin virhe, ja olen oikeasti vain huomionhakuinen.

Poliisit ja ambulanssihenkilökunta saattavat päivitellä itkuisen, ahdistuneen ja peloissaan olevan Martan kuullen sitä, kuinka monta keikkaa hän on aiheuttanut.

– Usein he puhuvat minusta ikään kuin en olisi paikalla. Se tuntuu todella pahalta. Tuntuu, etteivät he ymmärrä, että en minä ihan huvikseni niitä tilanteita aiheuta. Pelkään ambulanssin ja poliisin tuloa ihan hirveästi.

Pahin tilanne sattui muutama vuosi sitten psykiatrisella osastolla, kun Martta joutui hoitajan pahoinpitelemäksi.

Silloin oli onni, että huoneessa oli muitakin.

“Kysyin, yrittikö hän tappaa minut”

Martta oli tuotu osastolle ambulanssilla, hän itki, huusi ja käyttäytyi itsetuhoisesti. Lääkäri määräsi hänet leposide-eristykseen.

Neljä hoitajaa piti kiljuvaa Marttaa kiinni sängyssä ja laittoi lepositeitä kiinni, jolloin yksi hoitajista painoi tyynyn Martan kasvoille.

Kun hoitaja nosti tyynyn pois, Martta kysyi, yrittikö tämä tappaa hänet. Hoitaja kertoi yrittäneensä vain hiljentää Martan.

Kaksi muuta huoneessa ollutta hoitohenkilökunnan jäsentä teki asiasta rikosilmoituksen.

Helsingin käräjäoikeus katsoi, että tyynyä käyttänyt psykiatrinen sairaanhoitaja syyllistyi pahoinpitelyyn. Martta sai 500 euroa korvausta, hoitaja määrättiin sakkoihin ja hän menetti työnsä. Yle on nähnyt tilanteeseen liittyvät oikeuden asiakirjat.

– Jos huoneessa ei olisi ollut muita, tilanne olisi helposti voitu pistää harhojeni piikkiin. En ollut edes itse varma, oliko se todella tapahtunut. Se tilanne on saanut minut pelkäämään hoitohenkilökuntaa.

“Psykoosi nähdään edelleen mystisenä”

Tutkijan mielestä Martan kokema epäasiallinen kohtelu kertoo siitä, että mielenterveysongelmiin liittyvä stigma elää edelleen vahvasti myös hoitojärjestelmässä.

– Psykoosioireet nähdään edelleen mystisinä asioina, ja ne ovat vieraita ihmisten arkielämästä. Niihin liitetään herkästi erilaisia ennakko-olettamuksia, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa, toteaa tutkijatohtori Tomi Bergström Jyväskylän yliopistosta.

Bergström on koulutukseltaan psykologi, ja hän on tutkinut psykoottisten sairauksien hoitoa.

Esimerkiksi diagnooseista on Bergströmin mielestä enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä ne ylläpitävät stigmaa ja vääristävät käsityksiä mielenterveysongelmien syistä.

– Psykiatriset diagnoosit eivät ota kantaa siihen, mistä oireilu johtuu. Ne ovat vain oirekuvauksia. Oireiden syyt ovat kaikilla yksilöllisiä, mutta yleensä niiden taustalla on vaikeita elämäntilanteita, traumoja ja pettymyksiä ihmissuhteissa.

Bergström pitää haitallisena, että ihmisten hankalat elämäntilanteet niputetaan diagnooseiksi, joita sitten hoidetaan pääosin lääkkeillä.

– Palvelujärjestelmässä suositaan pitkäkestoisia psykoosilääkehoitoja. Ne lievittävät tehokkaasti psykoosioireita, mutta vaimentavat monia muitakin inhimillisiä tuntemuksia ja kokemuksia. Se ei pitkällä aikavälillä välttämättä paranna tai palvele ihmistä.

Parempiin hoitotuloksiin päästäisiin, jos hoidossa keskityttäisiin ihmisen elämäntilanteeseen kokonaisuutena. Sen osoittaa Bergströmin tuore väitöskirja.

Bergströmin tutkimassa dialogisessa hoitomallissa lääkkeet ja diagnoosit jätettiin taka-alalle, ja niiden sijaan panostettiin psykoterapiaan ja keskusteluun. Hoitoon otettiin aktiivisesti mukaan kaikki potilaan läheiset, joita hankala elämäntilanne kosketti.

Pitkän aikavälin tulokset osoittivat valtavan eron tavanomaista hoitoa ja dialogista hoitoa saaneiden välillä.

Keskustelua ja läheisten osallistumista painottavaa hoitoa saaneista vain kolmannes oli hoidon piirissä 19 vuoden seurantajakson lopussa. Tavanomaista, eli lääkitystä ja diagnooseja painottavaa hoitoa saaneista valtaosa tarvitsi edelleen hoitoa ja käytti lääkkeitä.

Bergström kuitenkin muistuttaa, että jo aloitettua psykoosilääkitystä ei kannata lopettaa omin päin.

– Lääkkeiden vaikutukset ovat aina yksilöllisiä. Lopettamiseen voi liittyä monenlaisia hankalia oireita, ja aiemmat psykoosioireet saattavat voimistua.

Bergströmin tutkima dialoginen hoitomalli on saanut tunnustusta Maailman terveysjärjestöltä (WHO), joka julkaisi kesällä uuden ohjeistuksen mielenterveysongelmien hoidosta. WHO:n mukaan mielenterveyspotilaiden ihmisoikeuksien toteutumiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, ja sen takia esimerkiksi juuri dialogista hoitoa tulisi tutkia lisää.

“Tärkeintä on turvallisuuden tunne”

Myös Martta toivoisi, että mielenterveysongelmien hoito olisi yksilöllisempää ja vähemmän diagnoosikeskeistä. Hänen diagnoosinsa on skitsoaffektiivinen häiriö.

– Lääkärien mielestä olen vaikeasti diagnosoitava, koska minulla on ihan selkeitä psykoosioireita, mutta olen muuten ihan normaali. Pystyn huolehtimaan hygieniasta ja ulkonäöstä.

Martan hoitomuotona toimii tehostettu palveluasuminen, psykoterapia ja lääkitys. Hän asuu yksiössä, jossa on oma keittiö, mutta talossa on jatkuvasti hoitajia paikalla.

– Minulla on kerran viikossa terapia, ja aika paljon juttelen ohjaajien kanssa täällä kotona. En pärjää yhtäkään päivää ilman että juttelen jonkun kanssa. Täällä olen kuitenkin aika itsenäinen. Teen itse ruuat, ja koen, että se pitää yllä toimintakykyäni.

Tärkeintä on Martan mukaan turvallisuuden tunne ja stressittömyys.

Nykyisessä kodissaan hän kokee olonsa aiempaa turvallisemmaksi, ja sen seurauksena ambulanssi- ja sairaalakäyntejä on ollut huomattavasti vähemmän.

– Yksi lääkäri sanoi, että hän ei usko, että tämä menee enää tästä pahemmaksi. Epävakaus on aika yleistä nuorilla naisilla, ja sen oireet helpottavat yleensä iän myötä.

Oloa parantavat myös luonnossa liikkuminen ja ystävät. Partio on ollut Martalle lapsesta asti rakas harrastus, ja metsässä mieli edelleen rauhoittuu.

Nykyään moni ystävä osaa pysäyttää Martan alkavan kohtauksen.

Myös osa ensihoitajista tuntee Martan jo niin hyvin, että tietää miten toimia. Yksi heistä oli kirjoittanut Martan potilastietoihin, että Harry Potterista ja vaelluksista puhuminen auttaa.

– Koskettaminen ihan vaikka vain olkapäästä tuo minut takaisin, jos alan vaipua omaan tilaani. Nimeni toistaminen tai katsekontaktin ottaminen auttaa. Ja siitä muistuttaminen, että se on vain harhaa, ei ole mitään hätää.

Yhtenäinen Venäjä säilyttämässä duuman enemmistön

Venäjällä äänestettiin eilen sunnuntaina duuman vaaleissa. Vaaleja edelsi ennennäkemätön painostuskampanja presidentti Vladimir Putinia vastustavaa oppositiota ja itsenäistä mediaa vastaan. Putinin tukipuolue Yhtenäinen Venäjä säilyttänee odotusten mukaisesti enemmistön duumassa. Samalla myös turvallisuusjoukkojen valta maassa vahvistuu, arvioi kirjeenvaihtajamme Erkka Mikkonen.

Paikallinen sopiminen voi lisätä riitelyä työmarkkinoilla

Työriitojen nykyinen sovittelumalli ei ehkä riitä, kun työehtosopimuksia tehdään yhä enemmän paikallisesti yrityksissä. Jos alalla sopimuksia tehdään yhden sijasta kymmeniä, riidatkin lisääntyvät. Akava ehdottaa sovitteluun laajoja uudistuksia.

Psykoosioireiden stigma näkyy yhä terveydenhuollossa

Psykoosioireisiin liittyy edelleen vahvoja ennakkoluuloja, jotka näkyvät myös terveydenhuollossa. Aistiharhoja kokeva Martta, 29, on joutunut jopa hoitajan pahoinpitelemäksi. Tutkijan mukaan stigma voisi hälventyä, jos huomio kiinnitettäisiin diagnoosien sijaan ihmisen elämään kokonaisuutena.

Viikko alkaa pilvipoutaisena

Sää jatkuu alkuviikosta poutaisena mutta laajalti pilvisenä. Maanantaina aurinko näyttäytyy todennäköisimmin Itä- ja Pohjois-Lapissa. Lämpötila jää päivällä suurimmassa osassa maata alle +10 asteen.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Turkuun lokakuun puolivälissä valmistuva Logomon silta on neliöhinnaltaan todennäköisesti koko Suomen kallein silta.

Noin 140 metriä pitkän ja vajaat kuusi metriä leveän sillan neliöhinta on pyöristettynä noin 28 000 euroa.

Tavanomaisen sillan neliöhinta on Väyläviraston taitorakenneyksikön päällikön Markku Äijälän mukaan 1 500–3 000 euroa. Kevyenliikenteen sillat ovat edullisimmassa päässä.

Erikoissillat, kuten Logomon silta, ovat kalliimpia. Viime vuosina valmistuneiden erikoissiltojen neliöhinnat ovat tyypillisesti jääneet reiluun kymmeneen tuhanteen.

Kattavaa listausta Suomen siltojen hinnoista ei ole tehty. Jokainen urakka on erilainen ja niihin saattaa sisältyä muita tie-, rata- tai katujärjestelyjä, jotka vaikuttavat kustannuksiin.

Turun Logomon silta ylittää ratapihan keskustasta sen pohjoispuolelle Logomon kulttuurikeskukseen. Sillan valmistuminen on myöhästynyt tähän mennessä noin kolmella vuodella lähinnä suunnitteluongelmien takia.

Turun kaupunki teki ensimmäinen rahoituspäätöksen sillasta vuonna 2015, kun siihen varattiin rahaa hieman yli 5 miljoonaa euroa. Summa täsmeni suunnittelu- ja tarjouskilpailun jälkeen vuonna 2017.

Urakan voitti 8,5 miljoonalla eurolla Lemminkäinen, jonka toiminta on jatkunut yritysjärjestelyjen jälkeen YIT:n osana. Suunnittelijana aloitti VR Track Oy.

Turun valtuusto on myöntänyt Logomon siltaan viimeiseimmässä asiaa koskevassa päätöksessään enintään 21,6 miljoonaa euroa. Summasta yli 10 miljoonaa kului ylimääräisiin töihin ja viivekustannuksiin.

Erikoissiltoja on tehty selvästi halvemmalla

Siltojen kustannukset näyttävät yleisesti nousevan arvioidusta, mutta Logomon sillan kallistuminen on omaa luokkaansa.

Logomon sillan rakennuspaikka muistuttaa Tikkurilan asemasiltaa. Se valmistui vuonna 2015 suunnitellun aikataulun mukaan eli vuodessa. Alkuperäinen kustannusarvio oli 19 miljoonaa euroa.

28 metriä leveä ja 75 metriä pitkä silta tuli maksamaan lopulta 23 miljoona euroa. Neliöhinnaksi tuli 11 000 euroa.

Mitoiltaan lähellä Logomon siltaa on kevyelle liikenteelle tarkoitettu Helsingin Kalasatamasta Mustikkaamalle johtava Isoisän silta.

Silta valmistui vajaassa kahdessa vuodessa, vuonna 2016. Silta on 170 metriä pitkä ja pääosin neljä metriä leveä. Hinta nousi noin neljän miljoonan arviosta seitsemään miljoonaan euroon. Neliöhinta on jonkin verran yli 10 000 euroa.

Mielenkiintoisen perspektiivin sillanrakennuksen kustannuksista saa Ruotsista.

Tukholman keskustaan Slussenille uitettiin 140 metriä pitkä ja 45 metriä leveä silta Kiinasta lokakuussa 2020. Tämä “Kultainen silta” on tarkoitettu autoille ja kevyelle liikenteelle.

Silta maksoi vähemmän kuin turkulaisten kävelysilta, noin 20 miljoonaa euroa eli vajaat 3200 euroa neliö.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 21.9. kello 23.

Lue myös:

Yli 21 miljoonaa maksanut Logomon silta hämmentää Turussa: Miten sinne pääsee, miksi silta loppuu kesken? Saimme vastauksia kysymyksiin

Logomon sillan avaaminen siirtyy vielä kerran – silta avataan lokakuussa, aiemmin puhe oli syyskuun puolivälistä

Asunnottomia ja päihteidenkäyttäjiä majoittavan ja auttavan Sininauhasäätiön entinen toimitusjohtaja Jorma Soini kritisoi Ylelle kovin sanoin Sininauhasäätiön omistaman Ruusulankatu 10:n nykyistä toimintaa.

Ruusulankatu 10 on Helsingin Taka-Töölössä sijaitseva kerrostalo, jossa asuu noin 100 nuorta päihteidenkäyttäjää ja entistä asunnotonta.

– Ruusulankadun toiminta ei ole koskaan ollut sellaista, kuin sen olisi pitänyt olla, Soini sanoo.

Hänen ideastaan Ruusulankadun kiinteistö ostettiin aikanaan Sininauhasäätiölle.

Soini on nyt jo eläkkeellä, mutta hän ehti olla päihdetyössä yli kolmekymmentä vuotta, suuren osan ajasta Sininauhasäätiössä ja Sininauhaliitossa. Soini kertoo, että hänen aikanaan säätiö kasvoi nykyisenlaisekseen.

– Minulla on ollut näppini tukevasti pelissä lähes kaikissa yksiköissä, joita Sininauhasäätiöllä nykyään on.

Kymmenen vuotta sitten perustetun Ruusulankadun toimintaa Soini ei enää ollut käynnistämässä. Siitä hänellä onkin sanottavaa.

Soinin mielestä Ruusulankadulla ymmärretään asukkaita liikaa, ja tästä kertoo myös Ruusulankatu 10:n ympärillä käytävä keskustelu.

– Aina saa lukea talon ulkopuolella käytävästä kaupasta. Se kertoo siitä, että talossa on ongelmia.

Soini seuraa taloa koskevaa uutisointia edelleen: naapurusto valittaa toiminnasta ja media on julkaissut tietoja siitä, kuinka usein poliisi käy talossa. Ruusulankatu 10:ssä on tehty myös yksi henkirikos vuonna 2017..

Helsingin poliisin hälytys- ja valvontayksikön ylikomisario Jarkko Lehtinen kertoo, että viimeisen vuoden aikana poliisi on käynyt Ruusulankatu 10:ssä 237 kertaa. Se on enemmän kuin joka toinen päivä.

Käyntien määrä on kuitenkin vähentynyt viime vuosien aikana. Vuonna 2017 poliisi kävi talossa yli 300 kertaa.

Soinin mielestä poliisi käy talossa edelleen liian usein. Hänen mukaansa syynä on se, ettei Ruusulankatu toimi, ja siksi ongelmat pursuavat kadulle.

– Olen tehnyt pitkän uran päihdehuollossa ja minulla on käsitys siitä, että se vaatii todella paljon. Ruusulankadun nykyiset työntekijät eivät ole tottuneet näihin asioihin.

Soinin mukaan syynä on se, että nykyiset työntekijät ovat kaikki sosiaalialan osaajia.

– He ovat hyviä työntekijöitä omalla sektorillaan, mutta ottaen huomioon Ruusulankatu 10:n asukasrakenteen, he ovat liikaa ymmärtäjiä, Soini sanoo.

Soinin mielestä sosiaalityöntekijän koulutus opettaa ymmärtämistä, kuuntelua ja sovittelua.

– Sitten tulee tilanteita, kun tämä ei enää riitä, vaan asumista pitää alkaa raamittaa ja luoda sääntöjä. Silloin tarvitaan toisenlaista osaamista.

Nykyjohto: Soinin ajatukset vanhanaikaisia

Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Kimmo Karvonen on hämmästynyt Soinin kritiikistä.

– Arvostan kyseisen lausunnon antajaa kovasti, mutta vähän kuulostaa vanhanaikaiselta.

Karvosen mukaan tuloksia on saatu nykyisellä, vähän yli kymmenen vuotta toiminnassa olleella, niin sanotulla asunto ensin -toiminnalla paljon enemmän aikaan. Asunnottomuus on laskenut Suomessa.

Vielä yli kymmenen vuotta sitten Suomessa oli yli 10 000 asunnotonta ja viitisen vuotta sitten 8 000 – 9 000. Nyt asunnottomia on 4 300. Hallituksen tavoite on puolittaa määrä vuoteen 2023 mennessä ja nujertaa kokonaan vuoteen 2027 mennessä.

– Aikaisemmin lähdettiin siitä, että asuminen piti ansaita. Sitten todettiin, ettei asunnottomuus sillä poistu, Karvonen sanoo.

Hän kertoo, että hoitajat Sininauhasäätiön yksiköissä ovat erittäin hyvin koulutettuja. He ovat saaneet lähihoitajan peruskoulutuksen ja erikoistuneet lisäksi päihde- ja mielenterveyskuntoutuijen kanssa toimimiseen.

– Osa asukkaistamme on sanonut hoitajillemme, että he ovat ensimmäisiä ei-viranomaisia aikuisia, joiden kanssa he ovat koskaan puhuneet, Karvonen sanoo.

Poliisi tai vartiointiliike käyvät Karvosen mukaan Ruusulankadulla usein, koska he ovat sopineet, että asioihin puututaan matalalla kynnyksellä.

Hyvin usein poliisikäynnit liittyvät Karvosen mukaan siihen, että talon asukas ja tämän vieras ovat kauniisti sanottuna eri mieltä asioista.

– Vieraat ovat yleensä sellaisia, joilla itsellään ei ole asuntoa ja heidän käytöksensä on usein hieman mutkikkaampaa.

Karvosen mielestä Soinin väite, että heidän yksiköissään ymmärretään liikaa asukkaita on myös vanhanaikainen.

– Eikö heitä pidäkin ymmärtää? Jos heitä ei ymmärrettäisi, niin kuinka heitä voitaisiin kuntouttaa?

Karvosen mukaan tilastot osoittavat, että menetelmät toimivat. Keskimäärin 10 – 15 prosenttia asukkaista kuntoutuu vuoden aikana ja pääsee asumaan omaan asuntoon.

– Ongelma Helsingissä on, ettei täällä ole tarjolla asuntoja heille, jotka ovat kuntoutuneet.

"Miksi sosiaalisia talonmiehiä ei enää ole?"

Entinen toimitusjohtaja Jorma Soini sanoo, että hän kritisoisi Ruusulankadun nykyistä linjaa, vaikka olisi siellä edelleen töissä.

Soini vetoaa siihen, että ennen Ruusulankatua hän oli avaamassa ja perustamassa samanlaista yksikköä Vallilaan, Mäkelänkatu 50:een. Tämä yksikkö on nimeltään Pessi ja edelleen Sininauhasäätiön hallinnassa.

Asukkaat Pessissä ovat ja olivat samankaltaisia kuin Ruusulankadulla ja heitä on myös suunnilleen yhtä paljon. Ruusulankadulla asukkaat ovat hieman nuorempia kuin Pessissä. Samankaltaisuus kuitenkin loppuu tähän.

– Ruusulankadulla ei haluttu ammentaa Mäkelänkadun Pessin osaamista ja kokemusta.

Soini kertoo, että Mäkelänkadun yksiköstä erityisen tekivät niin sanotut sosiaaliset talonmiehet. He olivat tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, jotka asuivat päihteidenkäyttäjien joukossa samassa talossa, yksi pariskunta kussakin kerroksessa.

Soini oli vaimonsa kanssa yksi näistä pariskunnista, normaalin henkilökunnan lisäksi. Soinin mukaan sosiaaliset talonmiehet olivat koko järjestelmän ydin.

Arvostetuimpia olivat Soinin mukaan vartijan koulutuksen saaneet sosiaaliset talonmiehet, koska heillä oli taito hoitaa akuutit tilanteet.

– He ymmärsivät vain määrättyyn rajaan asti, ja sitten oli vain toimittava.

Sama malli olisi Soinin mukaan pitänyt ehdottomasti siirtää Ruusulankadulle. Malli toi yksikköön lisää henkilökuntaa, jota ei kaupungin tiukkojen kilpailutussääntöjen takia voinut muuten saada.

Soinin mukaan mallin toimivuudesta kertoo se, että Mäkelänkadun yksiköstä ei valitettu hänen kaudellaan kuin kerran. Silloin läheisen terveysaseman lääkäri soitti pyytääkseen Soinia tekemään jotakin sille, että asukkaat varasivat terveysasemalta ajan, eivätkä tulleetkaan vastaanotolle.

Soini ei usko, että valitusten vähyys liittyisi siihen, että Vallilassa Mäkelänkadun ympäristön asukkaat olisivat olleet yhtään sen suvaitsevaisempia kuin Ruusulankadun naapurusto Töölössä.

– Kolmivuorotyötä tekevä ihminen käy yksikössä vain töissä. Sosiaaliselle talonmiehelle tämä on erilainen asia: talo on koti, siellä halutaan myös viihtyä.

Sininauhaliiton johto tyrmää sosiaaliset talonmiehet

Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Kimmo Karvosen mukaan sosiaaliset talonmiehet ovat vanhanaikaisia. Sellaisia ei ole ollut noin viiteen vuoteen.

Karvosen mukaan palvelun ostaja, eli Helsingin kaupunki, määrittää millaista palvelua he haluavat.

– Tällainen vartijoiden ja muiden asuttaminen samassa yksikössä ei ole asunto ensin -periaatteen mukaista toimintaa.

Miksi se on kaukainen ajatus?

– Koska nämä asunto ensin -yksiköt ovat ihmisten koteja. Eihän missään tavallisessa kerrostalossakaan ole vartijoita paikalla.

Karvosen mukaan sosiaalisilla talonmiehillä ei saavuteta haluttuja tuloksia.

– Parempi käyttää rahaa siihen, että on tarpeeksi koulutettuja lähihoitajia ja ohjaajia.

Karvosen mielestä on helppo sanoa, että kuri ja järjestys olisi ratkaisu.

– Moni asukkaamme suhtautuu jopa vihamielisesti auktoriteetteihin. Jos kuntoutus olisi autoritääristä, väitän että tuloksemme eivät olisi olleenkaan niin hyviä tänä päivänä, kun toimintamme perustuu luottamuksen rakentamiseen.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 21.9.2021 kello 23:00 saakka.

Lue lisää:

Katja käytti 20 vuotta kovia huumeita - ensi keväänä hän juoksee maratonin

Kajaanissa vanhalla viitostiellä tapahtui mopoilijan ja hirven välinen liikenneonnettomuus maanantaiaamuna hieman ennen kello seitsemää.

Kajaanin keskustan suunnasta tullut mopoilija oli ajanut vanhaa viitostietä pitkin, kun kulkusuunnasta katsottuna vasemmalta tielle ryntäsi aikuinen uroshirvi.

Mopoa kuljettanut kajaanilainen mies loukkaantui törmäyksessä, ja hänet kuljetettiin ensihoidon toimesta Kainuun keskussairaalaan saamaan hoitoa vammoihinsa. Vammojen laadusta poliisilla ei ole tietoa. Mopo vaurioitui pahoin.

Rikoskomisario Kimmo Tuulenkari kertoo, että kolari on harvinaislaatuinen. Hän ei muista omalta työuraltaan vastaavaa tapausta, että hirvi ja mopo olisivat kolaroineet.

Hirvi pakeni metsän kätköihin, ja poliisi arvioi, että hirven vammat ovat vähäisiä.

Iso teollisuushalli keskellä Eckerön mäntymetsää läntisellä Ahvenanmaalla pitää sisällään suuren kalankasvattamon.

Kirjolohen elämä alkaa Fifaxin hautomosta mätinä ja päätyy saman laitoksen isoihin altaisiin, kunnes kala on noin 16 kuukaudessa kasvanut 2,4 kilon teuraspainoon. Uusia munia otetaan sisään puoli miljoonaa noin joka kuudes viikko.

Pumppaamo imee 500 kuution altaisiin vettä läheisestä merenlahdesta 30 metrin syvyydestä. Laitoksen altaissa kiertää yhteensä 24 000 kuutiota vettä kerran tunnissa.

Fifaxin järjestelmä on tavallisia kiertovesilaitoksia vaativampi, sillä uutta vettä otetaan vain kymmeniä litroja kasvatettua kalakiloa kohden. Yleensä kiertovesilaitosten vedenkulutus on satoja ellei tuhansia litroja kalakiloa kohden. Mereen päätyy takaisin puhdistettuna vain vähän vettä.

Oma puhdistamo vastaa pienen kaupungin jätevedenkäsittelylaitosta. Liete otetaan talteen vedestä, typpi haihdutetaan ilmaan ja vedestä erotettu fosfori paketoidaan lietteeseen. Se taas kuivataan kiintoaineeksi, jota laitokselta lähtee kuorma-auton lavallisen verran vuorokaudessa.

Vastaavan kokoisilta ja muiltakin merilaitoksilta tuollainen liete päätyy veteen. Fifaxin päästöt ovat noin sadasosa meriviljelyyn verrattuna.

Kunnianhimoisella vedenpuhdistuksella ja kierrättämisellä on ollut hintansa. Vuonna 2015 aloittanut kiertovesilaitos ei ole vieläkään päässyt tuotantotavoitteeseensa. Täydellä teknisellä kapasiteetilla tuotanto aloitettiin 2020 huhtikuussa. Käytännössä koko kapasiteetin 3,2 miljoonan kilon vuotuinen kirjolohen tuotanto on tavoitteena vasta ensi vuonna.

Toimitusjohtaja Samppa Ruohtula sanoo Fifaxin olevan tyypillinen prosessiteollisuuslaitos, jonka toiminnan säätäminen vaatii aikaa. Hän arvioi, että laitoksen täytyy päästä aika lähelle täyttä kapasiteettiaan, jotta toiminta kannattaa.

– Meidän ensimmäinen tavoitteemme on saada nykyinen laitos täyteen tuotantoon ja pyörimään optimaalisesti. Se tarkoittaa, että meillä on silloin vähän yli kolmen miljoonan kilon vuosituotanto.

Yhtiö keräsi viime vuonna 12 miljoonaa euroa lisää pääomaa, eikä aio tyytyä jatkossa kolmen miljoonan kilon tuotantoon.

– Kalaa tarvitaan maailmassa, ja seuraava tavoite on pystyä laajentamaan ja tuplaamaan kapasiteetti, Ruohtula visioi.

Tuotannon kaksinkertaistaminen tarkoittaa käytännössä kuuden miljoonan kirjolohikilon kasvattamista vuodessa. Vastaavia ruokakalaa tuottavia laitoksia ei Euroopassa ole kuin kourallinen.

Toistaiseksi laitos on tehnyt tappiota ja näkymän muuttumiseen kuluu vielä tovi.

Vaikea polku tuotannon kasvattamiseen

Kiertely kalankasvattamon kolmessa hallissa antaa kuvan elintarviketeollisuuden mittakaavasta.

Vesi kiertää altaissa ja kasvavat kirjolohet uivat vastavirtaan hieman ruskeassa vedessä. Putkistoja pitkin kalat siirretään koon kasvaessa eteenpäin toisiin altaisiin.

Toimitusjohtaja Samppa Ruohtulan mukaan vesi on puhdasta ja ruskea väri johtuu bakteeritoiminnan vaikutuksesta. Kiertovesilaitoksilla on ollut vaikeuksia saada veden laatu pysymään kunnossa. Fifaxilla haasteita aiheuttaa äärimmäisen pieni uuden veden käyttö.

Viimeksi toukuussa ongelmia oli veden hapetuksen yhteydessä. Teurastukset ja toimitukset pysähtyivät ongelmien seurauksena. Kolmasosa kaloista kuoli.

Vuonna 2016 ison kalakuoleman aiheutti sähköjärjestelmän häiriö. Se pysäytti veden virtauksen, vesi lämpeni ja kaloja kuoli useita tonneja.

Kalojen ruokinta on automatisoitu. Kirjolohet ovat oppineet napauttamaan veteen ulottuvaa tankoa, jolloin rehua putoaa veteen. Rehu tulee putkistoja pitkin altaiden laidalla oleviin säiliöihin.

Monimutkaisen prosessin hallinta ei ole yksinkertaista ja Fifaxilla on kertynyt siitä mappikaupalla dokumentteja. Teknisiä ongelmia on tullut vastaan useita. Perushaasteena on esimerkiksi veden lämmön pitäminen tasaisesti 15–16 asteen tasolla.

– Kun ollaan biologisen, elävän aineksen kanssa tekemisissä, niin laitoksen on optimoitava toimintansa omaan ympäristöönsä. Veden laatu ja ominaisuudet, täsmällinen kala, mitä kasvatetaan, rehut ja muut. Siinä menee aikaa, varsinkin kun skaalataan se suureen mittakaavaan, toimitusjohtaja luettelee.

Kiertovesilaitosten buumi jatkuu

Maailmalla on suunnitteilla useita sisämaan kalankasvattamoja.

Atlantic Sapphire rakentaa Floridaan maailman suurinta, 220 000 tonnin kapasiteetin laitosta, jonka vaiheita seurataan tarkasti. Sielläkään ei ole vältytty ongelmilta. Monen investointisuunnitelman uskotaankin jäävän toteutumatta.

Uusi takaisku Atlantic Sapphirelle sattui vastikään syyskuussa (15.9.2021), kun sen Tanskan laitos paloi käyttökelvottomaksi.

– Fifaxin kaltaisia isoja, useita tuhansia tonneja ruokakalaa vuodessa tuottavia laitoksia, jotka ovat päässeet näin pitkälle, on vähän, toimitusjohtaja Samppa Ruohtula summaa.

Hänen mukaansa Fifax on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista jo käynnissä olevista laitoksista. Maailmalla vastaavan kokoisia laitoksia on kolmisenkymmentä.

Ahvenanmaalla tuotantoprosessin käynnistämisestä on kulunut vuosia. Rakentaminen, prosessin säätäminen ja optimointi täyteen tehoon on vienyt aikaa. Koko laitoksen prosessi käynnistettiin vasta maaliskuussa 2020, jolloin tehdas tuli valmiiksi ja leikattiin silkkinauha.

Vasta ensi vuonna Eckeröstä voi lähteä kymmenen tonnia lohta joka päivä. Tasainen tuotanto läpi vuoden on kiertovesilaitosten etu.

Kalankasvatus maalla vaatii uutta osaamista

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Jouni Vielma pitää FIfaxin ongelmia tyypillisinä kiertovesilaitoksille. Hän on vieraillut Eckerössä ja keskustellut useaan otteeseen Fifaxin edustajien kanssa.

– Mitä vähemmän uutta vettä otetaan, sitä enemmän on mahdollisuus ennakoimattomiin riskeihin.

Altaiden pohjalle kertyvä liete ja kalojen ulosteet voivat kehittää myrkyllisiä yhdisteitä, jotka tappavat kaloja erityisesti merivettä käyttävissä laitoksissa. Vaikka nykyinen kiertovesikasvatuksen buumi on maailmalla jatkunut jo useita vuosia, riskienhallinta tuottaa edelleen vaikeuksia eikä tekniikka ole vakiintunut.

– Maailmalla tunnustetaan laajasti, että osaajat ovat pullonkaula tällä alalla, Vielma toteaa.

Hän työskentelee pääasiassa Luken Laukaan yksikössä, missä tutkitaan ja kehitetään maalle rakennettujen kalankasvattamojen toimintaa.

– Tuotantotavoitteet ovat selkeästi olleet ylioptimistisia. Joissain tapauksissa on tullut isojakin haavereita, jolloin tuotanto on jouduttu aloittamaan alusta.

Uusien laitosten kohdalla Jouni Vielma on optimistinen: kannattavuuskin löytyy, kun tekniikkaa opitaan käyttämään. Tällä hetkellä Suomessa maalle rakennetut kalankasvattamot tekevät tappiota.

Poikaskasvatus kiertovesilaitoksissa on kannattavaa eri puolilla maailmaa. Markkinakokoisen ison kalan kasvattaminen kannattavasti on silti vielä vaikeaa. Suomessakin on Vielman mukaan suunnitteilla uusia hankkeita, kuten ympäri maailmaa, koska tarve ja mahdollisuus nähdään merkittäväksi.

Lohen hinta riippuu merikasvatetun kalan hinnasta, joka markkinoilla vaihtelee rajusti. Esimerkiksi koronapandemia on iskenyt lujaa lohen hintaan ja seurauksena kiertovesikasvatuksen kalliimmat tuotantokustannukset syövät kannattavuutta.

Luken Jouni Vielma kuvaa tilannetta niin, että jos kiertovesilaitokset eivät erilaista tuotettaan mihinkään hintapremiumiin, niin ollaan norjalaisen verkkokasvatetun lohen ja maailmanmarkkinahintojen armoilla.

– Jos hinta on hyvä, kiertovesikasvatuksen kannattavuus näyttäisi silloin paremmalta. Mutta välttämättä tulee heikompia markkinatilanteita, ja silloin kiertovesikasvatuksen korkeimmat tuotantokustannukset alkavat sattua. Kannattavuutta on vaikea saavuttaa.

Merikasvatuskaan ei ole säilynyt ongelmitta. Norjassa laitoksia vaivaavat lohitäit. Uudet laitokset rakennetaan usein avomerelle, missä vaativammat rakennelmat, logistiikka ja olosuhteet lisäävät kustannuksia. Chilessä lohenkasvatus on puolestaan kärsinyt myrkyllisten levien aiheuttamista kalakuolemista viimeksi tänä vuonna.

Lue myös:

Suomeen nousee mullistavia kalankasvattamoja – kävimme teollisuushallissa, jossa muhii vastaisku Norjan lohelle

Kemissä toivotaan, että valtio osallistuu Kemin jättitehdasinvestointiin liittyvän infrarakentamisen kustannuksiin.

Kuntaministeri Sirpa Paatero on vierailulla Kemissä maanantaina ja tapaa alueen päättäjiä. Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen toivoo, että vierailu edistää Kemin toiveita saada valtiota mukaan jakamaan kustannuksia haastavassa tilanteessa.

Metsä Groupin sellutehdashankkeeseen liittyen Kemin kaupunki investoi yhteensä 60 miljoonaa euroa liikenneinfraan ja satamaan. Ruotsalaisen mukaan nykyinen kustannusjako peruste ei ole kestävä.

– Se on lähes kymmenkertainen, kun verrataan vastaavaan aiemmin toteutettuun investointiin Suomessa. Ei voida ajatella, että työnjako ja kustannustenjako on kestävällä pohjalla kunnan ja valtion kesken. Me toivomme leveämpiä hartioita kantamaan kansallisia ulkomaankauppaan ja vientiin liittyviä investointeja, Ruotsalainen sanoo.

Ruotsalainen vertaa, että jos kustannukset suhteutettaisiin väkilukuun ja vastaava investointi tehtäisiin Helsingissä, helsinkiläiset laittaisivat tieliikenneinfraan 600 miljoona euroa ja satamaan 1,2 miljardia euroa.

Uhkana ajautuminen kriisikunnaksi

Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Tiitinen muistuttaa, että velkainen kaupunki haluaa maksumieheksi myös valtion, koska Kemin tekemät investoinnit hyödyttävät valtiota ulkomaankaupan ja yhteisöveron kasvun kautta.

Tiitinen pelkää, että kaupunki voi ajautua tämän seurauksena vielä pahempiin vaikeuksiin.

– Mitä sitten, jos Kemi ajautuu tämän takia kriisikunnaksi, hän kysyy.

Tiitinen perää ministeriltä linjausta siitä, miten kunnan elinvoimaan ja investointeihin voidaan tulevaisuudessa panostaa tilanteessa, jossa kunta joutuu investoimaan isosti ja hyödyt menevät valtiolle.

– Onko tulevaisuudessa linja tämä, että tällaiset investoinnit jäävät yksin kuntien kontolle jatkossakin?

Haasteena on, että vaikka Kemin kaikki ongelmat nivoutuvat toisiinsa, ne kuuluvat eri ministeriöiden toimialoille.

Lisävaikeutta tuo se, että Kemin taloustilanne on hankala ja vanhaa velkaa on paljon. Kaupungin oman kulurakenteen hoitamiseksi kuntoon liittyvät työt on jo aloitettu.

Samalla kaupunkia rassaavat Stora Enson Veitsiluodon lakkautettavan tehtaan irtisanomiset. Se vie Kemistä ja lähialueelta 550 työpaikkaa, välillisesti jopa yli tuhat työpaikkaa ja paljon verotuloja.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 saakka.

Lue myös: Kemiläisten viesti työministerille: "Valtion nyörit saisi nyt aueta" – Haataisen mukaan irtisanottavien tueksi tehdään kaikki mahdollinen

Hallitus on myöntänyt Kemi-Tornion rakennemuutoksen hoitoon kaksi miljoonaa euroa – kokonaisrahoitus lähes 13 miljoonaa euroa

Kaksi ammattiliitto JHL:n jäsenyhdistystä tahtoo poliisin selvittävän, onko HKL rikkonut lakia yt-neuvotteluissa.

HKL:n kuljettajia edustava Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry ja kunnossapidon työntekijöitä edustava Helsingin raidetyöntekijät JHL ry jättivät asiasta tutkintapyynnön Helsingin poliisille sunnuntaina 19. syyskuuta.

Asia liittyy Helsingin aikeisiin muuttaa HKL liikelaitoksesta yhtiöksi. Liikelaitos kävi työntekijöiden kanssa yhtiöittämistä koskevat yt-neuvottelut kevättalvella 2021. Neuvottelut loppuivat huhtikuussa.

Työntekijät saivat vasta elokuussa tietää, että yhtiöittäminen ei koske lainkaan HKL:n metroliikennettä, Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry:n puheenjohtaja Petri Lillqvist kertoo.

– Neuvotteluissa henkilöstölle kerrottiin, että HKL on tarkoitus yhtiöittää yhtenä kokonaisuutena niin, että kaikki liiketoiminta ja henkilöstö siirtyisi uuteen yhtiöön. Vasta elokuussa selvisi, että jo keväällä työnantajalla oli tiedossa, ettei näin tule käymään.

Lillqvistinmukaan metroliiketoiminnan jääminen yhtiön ulkopuolelle olisi pitänyt avata työntekijöille, koska sillä on hänen mukaansa väistämättä vaikutuksia henkilöstöön.

– En ymmärrä, minkä takia työnantaja salasi tämän. On parempi, että poliisi selvittää, onko tässä menetelty pykälien mukaan vai ei, Lillqvist sanoo.

Viime viikolla kuljettajat järjestivät kaksipäiväisen työnseisauksen vastalauseena yhtiöittämissuunnitelmille.

Lue seuraavaksi:

Siemens-oikeudenkäynti muutti HKL:n yhtiöittämissuunnitelmat, mikä sai henkilöstön tyrmistymään – "Tämä on meidän hätähuuto", sanoo luottamusmies

Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa alettiin tänään käsitellä 26. toukokuuta 2021 Järvenpäässä tapahtunutta henkirikosta. Kahta vuonna 1992 syntynyttä eli 29-vuotiasta miestä syytetään 27-vuotiaan miehen murhasta.

Syytteiden mukaan toinen kolmekymppisistä miehistä otti 27-vuotiaaseen mieheen yhteyttä viestisovelluksella esittäen huumeiden ostajaa. Syytetyt olivat sopineet yhteydenotosta yhdessä.

Huumeiden ostajaa esittänyt mies sopi tapaamisen uhrin kanssa tämän kotitalon pihalle Järvenpään Pajalaan Sauvakadulle. Syytetyt lähtivät Järvenpäähän yhdessä autolla Keravalta iltapäivällä. Mies, joka ei ollut yhteydessä uhriin kätki housunkaulukseensa toimivan luvattoman käsiaseen.

Uhri ei tiennyt, että paikalle saapuisi toinenkin mies. Syytetyt asettautuivat autossa siten, että uhri havaitsi vain häneen yhteydessä olleen miehen. Syytteiden mukaan syytetyt halusivat toiminnallaan varmistaa, että 27-vuotias mies tulisi ulos asunnosta.

Kun uhri saapui miesten auton luo, valmiiksi viritettyä starttipistoolia hallussaan pitänyt mies uhkasi tätä heti ampumisella. Uhattu yritti tarttua aseeseen, jolloin huumeiden ostajaksi tekeytynyt mies kannusti kaveriaan ampumaan uhria.

Ensimmäinen luoti osui uhrin kämmeneen. Sen jälkeen mies ampui havoittumisen vuoksi maassa maannutta uhria kuolettavasti selkään. Luoteihin oli porattu etukäteen reikiä, jotta niissä olisi tehokkaampi pysäytysvoima.

Ampumisen jälkeen syytetyt palasivat Keravalle yhdessä samalla autolla, jolla he olivat saapuneetkin.

Taustalla pieleen mennyt huumekauppa

Syytteiden mukaan teko oli tehty vakaasti harkiten sekä erityisen raa'alla ja julmalla tavalla.

Teko oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, koska se tapahtui uhrin kotipihalla, ja hänen perheensä teki havaintoja tapahtumista asunnosta käsin. Ilmeisesti ainakin uhrin poika näki tapahtumat kerrostalon ikkunasta.

Murhan lisäksi molempia miehiä syytetään huumausaine- ja ampuma-aserikoksesta.

Syytetyt olivat hankkineet uhrilta huumausainetta henkirikosta edeltävänä päivänä. 150 euron arvoinen huumausaine ei kuitenkaan vastannut ominaisuuksiltaan sovittua, vaan osoittautui jatkeaineeksi.

Miehet vangittiin 6. kesäkuuta 2021 murhasta epäiltyinä. Tuolloin toisella miehistä oli hallussaan luvaton starttipistooli ja revolveri.

Molemmille syytetyille vaaditaan elinkautisia vankeusrangaistuksia.

Puolustus: Tarkoitus oli pelotella

Syytetyt kiistävät murhan.

Mies, joka lähetti uhrille viestin kertoo kirjallisessa vastauksessaan, että syytetyillä ei ollut yhteistä suunnitelmaa uhriin kohdistettavasta väkivallasta. Mies myöntää lähettäneensä viestin uhrille.

Molempien syytettyjen mukaan tapaamisen tarkoituksena oli päästä keskustelemaan pieleen menneen huumekaupan purkamisesta. Puolustuksen mukaan ampumisen tapahtuminen keskellä päivää puoltaa sitä, että henkirikosta ei oltu suunniteltu.

Uhria ampunut mies väittää ottaneensa aseen mukaan pelottelutarkoituksessa. Viestin lähettänyt mies kertoo, että hän ei tiennyt toisella miehellä mukana olleesta käsiaseesta. Hän kiistää kannustaneensa miestä ampumaan.

Uhria ampuneen miehen mukaan hän oli joutunut paniikkiin, kun uhri käynyt häneen käsiksi. Ammuttuaan uhria käteen mies väittää olleensa poistumassa paikalta, kun hän oli havainnut maahan kaatuneen uhrin kaivelevan jotain housunliepeestään.

Syytetty väittää luulleensa, että uhri aikoi ampua häntä. Siksi hän ampui tätä toisen kerran.

Syytettyjen mukaan he eivät tienneet uhrin asuvan kyseisessä talossa. Riitaisaa on myös se, kuinka paljon uhrin perhe näki tapahtumista kodin ikkunasta.

Molemmilla syytetyillä on aiempaa rikostaustaa.

Lisää aiheesta:

Mies ammuttiin keskellä päivää kerrostalon pihalle Järvenpäässä, kahta syytetään murhasta – oikeuskäsittely käynnistyy maanantaina

27-vuotias mies ammuttiin kuoliaaksi Järvenpäässä – poliisi epäilee kahta kokenutta rikollista suunnitelmallisesta murhasta huumeiden vuoksi

Ensimmäiset somekuvat ilmestyivät jo aamulla varhain. Mitähän sieltä löytyy tällä kertaa?

Tampereen keskustaa halkova Tammerkoski tyhjennetään aika ajoin, mutta se on aina iso paikallinen mediatapahtuma. Tamperelaiset tykkäävät kuvata ja päivitellä, mitä koskeen on heitetty.

Tällä kertaa ainakin sähköpotkulautoja.

– Ravintoloiden ja baarien kohdalla koskesta löytyi tuoppeja, pöytiä ja tuoleja. Lisäksi koskessa oli pyöriä, liikennemerkkejä, ostoskärryt, patosillan kohdalla oli paljon kolikoita ja rakkauslukkojen avaimia ja kaikkea roskaa, koskea kuvannut Ylen mediatoimittaja Matias Väänänen kertoo.

Mistään turhasta paikasta ei ole kyse vaan Suomen kansallismaisemasta, jonka ympärille Tampere alkoi rakentua.

Näsijärven ja Pyhäjärven välillä virtaava koski on Suomen vanhimpiin kuuluvaa teollisuusmiljöötä. Finlaysonin ja Tampellan tehtaat ovat muussa kuin teollisuuskäytössä, mutta kosken varrella on yhä Takon kartonkitehdas.

Pari päivää tyhjänä

Tällä kertaa kosken tyhjennys aloitettiin maanantain vastaisena yönä. Koskea aletaan täyttää uudelleen keskiviikkona puolilta päivin.

Tammerkoskea ei tyhjennetä tietenkään sen takia, että kaupunkilaiset saisivat ilmaisen kansanhuvinsa ja somekuvansa. Tammerkoskessa tehdään useita vedenalaisia korjaus- ja huoltotöitä.

Tampereen Sähkölaitos tekee kunnostustöitä sekä Finlaysonin voimalaitoksella että Keskiputouksen vesivoimalaitoksella. Finlaysonilla korjataan turbiinikammioita kanavan puolelta ja Keskiputouksella uusitaan kosken purkauskohdan betonilaatta, jota kutsutaan myös eroosiolaataksi.

Työtä varten rajataan Koskipuistosta myös väliaikainen työmaa-alue.

Töiden ajan koski on kuivana Palatsinraitin sillan ja Ratinan suvannon väliseltä alueelta.

– Vaikka kuiva koski houkuttelee, se ei ole turvallinen paikka oleskella ja työmaa-alueille on pääsy kielletty. Töitä tehdään vuorokauden ympäri ainakin alkuvaiheessa, Tampereen Sähkölaitos muistuttaa.

Väliaikainen silta purettiin

Myös Tampereen kaupunki tarvitsee kuivan kosken töiden ajaksi.

Tampereen keskustassa on ollut mittavia rakennustöitä, kun Hämeensilta on korjattu ja ratikkaa on rakennettu. Remontin ajaksi rakennettiin väliaikainen silta jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Väliaikaista siltaa haukuttiin rumaksi vanerihökötykseksi, ja nyt se on poistettu kansallismaisemasta parin vuoden olemassaolonsa jälkeen.

Lue lisää:

Tampereen keskustassa puretaan Tammerkosken ylittävää siltaa – työmaalla on varauduttu siihen, että joku putoaisi koskeen

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella olevista tyhjistä sairaalatiloista on löytynyt taas salaiseksi tarkoitettuja tietoja. Kyseessä on jo kolmas kerta lyhyen ajan sisällä.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja TAYSin tietohallintojohtaja Pasi Lehmus sanoo, että uusia tarkastuksia tehtiin kolmeen tilaan ja niistä löytyi salaiseksi tarkoitettua materiaalia. Osa tiloista oli kuntien, osa yhdistyksen ylläpitämiä.

Tilat olivat Lehmuksen mukaan lukossa ja ne oli siivottu.

– Jossakin prosessi oli katkennut eikä papereita oltu hävitetty.

Sairaanhoitopiiri ei halua yksilöidä tiloja, ettei niihin tehdä murtoja.

Aiemmin tietoturvassa oli puutteita Ylisen kuntoutuskeskuksen ja Mäntän sairaalan kohdalla.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tiedotti elokuussa tyhjillään olevan Ylisen kuntoutuskeskuksen lukituista tiloista löytyneistä papereista, jotka sisälsivät tietosuojan piiriin kuuluvia henkilötietoja.

Mänttä-Vilppulassa on vastikään etsitty ja hävitetty vanhan Mäntän sairaalan jälkeenjääneet potilaspaperit.

Ylöjärven tapauksen vuoksi tehtiin tietosuojatarkastukset sairaanhoitopiirin kaikkiin tyhjillään oleviin sairaalakiinteistöihin.

Uusista tiloista löytynyt tietosuojattava materiaali on nyt Lehmuksen mukaan tuhottu ja tietoturvaloukkauksista on tehty asianmukaiset ilmoitukset tietosuojavaltuutetun toimistoon.

Vastaavien tapausten estämiseksi kaikkien tulevien muuttojen yhteydessä on ohjeistettu tehtäväksi pakollinen tietosuojatarkistus.

Potilaiden tiedoista näkyi henkilötunnus

Ylisen kuntoutuskeskuksen alueelta Ylöjärveltä löytyi kesällä papereita, joissa oli sekä Ylisen entisten asukkaiden yksityisiä tietoja että henkilökunnan nimiä sisältäviä asiakirjoja. Tapahtunut täyttää tietosuojarikkomuksen merkit.

Auki murretusta varastosta löytyi esimerkiksi potilastietoja ja yhteystietoluettelo, jossa oli muutamien asukkaiden ja omaisen yhteystietoja. Näissä oli henkilötunnus näkyvillä.

Näiden lisäksi löytyi käsin kirjoitettuja päivittäisraportteja ja asiakkaan henkilökohtaisia valokuvia. Lisäksi löytyi joitakin henkilökunnan nimitietoja sisältäviä papereita.

TAYS kertoi tiedotteessa, että asiakas- ja henkilötietoja sisältävät dokumentit on Ylisen muuton yhteydessä seulottu ja siirretty heidän arkistoihinsa, mutta pieni määrä papereita oli jäänyt inhimillisen virheen vuoksi alueelle.

Ylisen poismuuton jälkeen alueella on tehty useita tarkistuskierroksia mahdollisten epäkohtien havaitsemiseksi. Jostain syystä nämä dokumentit jäivät kuitenkin huomaamatta.

Lue lisää:

Aution kuntoutuskeskuksen alueelta löytyi asiakkaiden ja henkilökunnan tietoja sisältäviä papereita – TAYS pahoittelee tietosuojarikkomusta

Mäntän sairaalan vanhat potilaspaperit etsittiin ja hävitettiin

Jyväskylän avovankilassa on tapahtunut korona-alistuminen, jonka vuoksi kaikki vangit on toistaiseksi määrätty karanteeniin. Tämä tarkoittaa, että vangit pysyvät vankilassa karanteenin ajan.

Jyväskylän avovankilassa on 60 vankipaikkaa.

Vankilan henkilökunnan osalta selvitetään parhaillaan mahdollisia altistumisia ja on selvää, että myös henkilökuntaa joutuu karanteeniin, kertoo vankilanjohtaja Tuula Tarvainen.

– Olemme järjestelleet työvuoroja, ja saamme tarvittaessa lisäresursseja muista yksiköistä, Tarvainen sanoo.

Eilen asetetut karanteenit kestävät 29. syyskuuta asti, mutta Tarvaisen mukaan osa saatetaan purkaa piankin, kun altistumistiedot tarkentuvat.

Tarvaisen mukaan vankilassa organisoidaan parhaillaan myös koronatestausta. Parhaassa tapauksessa testit alkavat jo huomenna.

Tarvainen ei ota kantaa siihen mistä korona-altistus on peräisin.

– Tärkeintä on nyt saada estettyä taudin leviäminen näissä laitosolosuhteissa. En katso tarkoituksenmukaiseksi lähteä selvittämään kuka on altistunut, kuka ei ja missä.

Vankien rokotekattavuus alhainen

Vankien rokotekattavuus on Tarvaisen mukaan muuhun väestöön verrattuna selvästi alhaisempi. Rokotekattavuutta pyritään edistämään yhdessä vankiterveydenhuollon kanssa.

– Rokotekattavuuteen on vaikuttanut osaltaan vankien rokotevastaisuus ja se, että aja rokotteita ei ole ollut vankilaan saatavilla siinä määrin kuin on tahdottu. Laitosolosuhteissa rokottaminen ei ole ihan samanlaista toteuttaa kuin siviilipuolella, sanoo Tarvainen.

Vankiterveydenhuollon sairaanhoitaja Satu Tolppanen arvioi, että rokottamattomia on noin puolet Jyväskylän avovankilan vangeista. Tolppanen kertoo, että kaikki halukkaat ovat saaneet tai saavat koronarokotteen ja rokotuspäiviä järjestetään vankilassa edelleen.

Tavoite on, että 19. lokakuuta kaikilla halukkailla olisi jo kaksi rokotetta.

Tolppanen kuvailee, että rokottamiseen on vaikuttanut osaltaan sekin, että moni vanki on suhtautunut rokotteeseen aluksi epäillen, mutta halukkuussa sen ottoon on lisääntynyt pikku hiljaa.

Vankilan korona-altistuksisista kertoi ensin Keskisuomalainen.

Poliisi tutkii viikonloppuna sattunutta risteyskolaria, jossa polkupyöräilijä kuoli pyörän ja henkilöauton törmäyksessä suojatiellä Kotkassa.

Onnettomuus tapahtui viime lauantaina noin puolen päivän aikaan Karhulassa Alhströmintien ja Aumakadun risteyksessä.

Lue lisää: Polkupyöräilijä menehtyi risteyskolarissa Kotkassa – tapausta tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena ja kuolemantuottamuksena

Rikoskomisario Jan Lindström Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että kyseessä oli iäkäs pyöräilijä. Autoilija on keski-ikäinen. Autoilija oli törmäyksen sattuessa matkalla itään.

Tapauksen esitutkinta on kesken.

Poliisi ei tässä vaiheessa kerro, kuinka kovaa vauhtia autoilija ajoi törmätessään polkupyöräilijään eikä sitä, kuinka humalassa kuski oli.

Poliisi tutkii tapausta tässä vaiheessa törkeänä rattijuopumuksena, liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksena.

Törkeän rattijuopumuksen raja on 1,2 promillea tai vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa.

Rattijuopumus voidaan luokitella törkeäksi myös silloin, jos kuski on käyttänyt muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia ja alkoholia siten, että ajokyky on tuntuvasti huonontunut.

Turun yliopiston teleskooppi on säilynyt vahingoittumattomana Kanariansaarten tulivuorenpurkauksessa.

La Palman saaren eteläosassa alkoi sunnuntaina tulivuorenpurkaus. Turun yliopiston mukaan purkaus ei vaikuta toistaiseksi sen NOT-teleskooppiin. La Palmalla on tällä hetkellä myös kolme suomalaista tutkijaa.

Turun yliopiston tiedotteessa paikalla oleva NOT-opiskelija kuvailee tulivuorenpurkausta yllätyksenä, vaikka maanjäristyksiä on tullut saarella jo viikkojen ajan.

– Noin 20 kilometrin päässä olevan purkauksen savupilvi ja sula kiviaines näkyy ja jyrinä kuuluu observatoriolle. Tälläkin alueella on ollut maanjäristyksiä. Mutta ainakaan tällä hetkellä purkaus tai maanjäristykset eivät vaikuta observatorioalueen turvallisuuteen tai teleskoopilla havaintojen tekemiseen. Yö oli tuuleton eikä savua kulkeutunut observatoriolle, joten pystyimme tekemään havaintoja tavanomaiseen tapaan. Tilanne voi toki muuttua ja seuraamme tiiviisti viranomaisten evakuointiohjeita, kertoo teleskoopilla työskentelevä NOT-opiskelija ja Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Akke Viitanen yliopiston tiedotteessa.

Turun yliopisto omistaa La Palman observatoriossa sijaitsevan niin sanotun NOT-teleskoopin yhteistyössä Aarhusin yliopiston kanssa. Aarhusin yliopisto vastaa henkilöstöstä ja Turun yliopisto teleskoopista ja rakennuksesta.

Lue lisää:

La Palman maanjäristys ravisteli suomalaisen Tapio Pursimon taloa: "Talo tuntui olevan kuin tahnan päällä"

Tulivuori purkautuu Kanariansaariin kuuluvalla La Palmalla – saarella on myös suomalaisia

Itäisellä Uudellamaalla toimivaa kierrätysalan yritystä epäillään laajasta ympäristörikoskokonaisuudesta.

Poliisin valmiiksi saaman esitutkinnan mukaan muun muassa rakennusjätettä vastaanottava ja edelleen myyvä yritys on ylittänyt sallitut jätemäärät kymmenillä tuhansilla tonneilla vuosittain. Ylitysten epäillään tapahtuneen vuosien 2016–2020 välisenä aikana.

Lisäksi poliisi epäilee yrityksen merkinneen sen vastaanottamat jätemäärät jäteraporttiin alhaisemmiksi kuin ne olivat. Poliisin mukaan yritys on saavuttanut laittomalla toiminnallaan jopa 1,2 miljoonan euron suuruisen rikoshyödyn.

Tapausta on tutkittu rikosnimikkeillä ympäristön turmeleminen ja väärän todistuksen antaminen viranomaiselle. Konkreettista haittaa ympäristölle tapauksesta ei kuitenkaan koitunut.

Tapaus tuli poliisin tutkintaan Uudenmaan ELY-keskuksen havaittua lupaehtojen ylitykset.

– Ympäristöluvan alaisten toimijoiden on ymmärrettävä, että alaa valvotaan, toteaa rikoskomisario Joni Kokkonen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.

Tapaus siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan. Ympäristön turmelemisesta voi saada rangaistukseksi sakkoja tai maksimissaan kaksi vuotta vankeutta.

Lisää aiheesta:

Onko kuusi kuukautta ehdollista kova tuomio ympäristörikoksesta? Heinolan öljyvuodosta syytetty johtaja sai saman rangaistuksen kuin Talvivaara-pomo

Metsästä löytyi poltettuja kaapeleita, metalleja ja litiumakkuja – poliisi tutkii laajaa kansainvälistä ympäristörikoskokonaisuutta

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut Tampereen kaupungille huomautuksen kotihoidosta.

Aluehallintovirasto määräsi Tampereen kaupungin turvaamaan Tammelan ja Tampellan alueen kotihoidon asiakasturvallisuuden ja laadun välittömästi.

Määräyksen lisäksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi epäkohdista huomautuksen Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä kotihoidon toiminnasta vastaaville johtaville viranhaltijoille. Kaupungilta pyydetään selvityspyyntö asiasta.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon saapui 10. syyskuuta epäkohtailmoituksia. Tammelan ja Tampellan eli keskustan alueen kotihoidossa vaihtui palveluntuottaja syyskuussa.

Ilmoitusten mukaan tämän jälkeen asiakaskäyntejä oli jäänyt tekemättä, työntekijöillä ei ole ollut tietoja asiakkaiden palveluntarpeesta eikä pääsyä tietojärjestelmiin, joista tietoja olisi voinut tarkistaa.

Aluehallintovirasto otti asiat valvontaansa.

Tampereen kaupunki ei ole aluehallintoviraston mukaan riittävästi varmistanut valitun palveluntuottajan kykyä ja edellytyksiä tuottaa kotihoidon palvelua lähes 300 asiakkaalle.

Aluehallintoviraston antama huomautus koski kunnan järjestämisvastuulla olevan toiminnan asiakasturvallisuuden ja palvelujen laadun vaarantamista, palvelun puutteellista resursointia ja toiminnan valvonnan laiminlyöntiä sekä kilpailutus- ja liikkeenluovutusprosessin puutteellista hoitamista.