Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa on maanantaina nostettu syyte varsinaissuomalaisen koulun suihkutiloissa tapahtuneesta alaikäisten tyttöjen kuvaamisesta, kertoo Turun Sanomat.
Epäiltynä on Turun vasemmistoliiton entinen pormestariehdokas. Häntä epäillään törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hänen lisäkseen syyte on nostettu myös toista henkilöä vastaan samoilla rikosnimikkeillä.
Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta vahvistetaan Ylelle, että tapaus on syyttäjällä.
Poliisi on kertonut aikaisemmin, että asianomistajia on 17.
Turun Sanomille Länsi-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjä Merja Hoppari kertoo, että vaikka rikosnimike on kuvan levittäminen, niin kuvat eivät ole välttämättä levinneet minnekään.
Biontech-Pfizerin koronarokotteen sopivuudesta yhä nuoremmille on saatu lupaavia alustavia tuloksia.
Tutkimuksissa on muun muassa selvitetty sopiva annostus 5–11-vuotiaiden ikäryhmän rokottamiseen. Annostuksessa on pääädytty 10 mikrogrammaan, mikä on kolmasosa aikuisille annettavasta annoksesta.
Lisäksi tutkimuksissa on selvitetty rokotteen siedettävyyttä yli 2 000 osallistujalla
– Tutkimuksissa on havaittu, että myös lapsilla rokotteen puolustusvaste on samankaltainen kuin muissa ikäryhmissä, sanoo Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.
Lääkeyhtiöiden tiedotteen mukaan alle viisivuotiaiden lasten rokotetutkimusten tulosten odotetaan valmistuvan myöhemmin tänä vuonna.
Comirnaty-rokotetta on tutkittu eri puoilla maailmaa 90 rokotetutkimusklinikalla, joista kymmenen on Suomessa.
Rämet arvioi, että lääkeyhtiö on lähiaikoina hakemassa myyntilupaa lasten rokottamiseen.
Kotkan kaupunki varautuu vastaanottamaan Afganistanistanista evakuoituja ihmisiä asumaan Kotkaan.
Kotka voisi ottaa vastaan kaksi tai kolme perhettä.
Evakuoidut ovat Suomen Kabulin-suurlähetystössä töissä olleita afganistanilaisia ja heitän perheitään. Suomi evakuoi heidät sen jälkeen, kun talibanit valtasivat Kabulin.
– Mielestäni tilanne on ihan ehdottomasti sellainen, että Kotka ottaisi heitä vastaan. Meitä arvostetaan siitä, että täällä on kotoutumisen ja maahanmuuton osaamista jo pitkältä ajalta. Meillä on niin aikuisten kuin alaikäisten vastaanottokeskus ja kaupunki on kansainvälinen, maahanmuuttajatyön johtaja Anita Kytökangas Kotkan kaupungilta sanoo.
Kotkan hyvinvointilautakunta päättää Suomen Kabulin-suurlähetystöön työsuhteessa olleiden ihmisten ja heidän perheidensä vastaanottamisesta tiistaina. Myöhemmin asiasta päätetään myös kaupunginhallituksessa ja valtuustossa.
Afganistanista evakuoidut eivät ole kiintiöpakolaisia eivätkä turvapaikanhakijoita. He tulevat saamaan oleskeluluvan humanitäärisin syin.
– He tulisivat kokonaan turvapaikkajärjestelmän ulkopuolelta, eivätkä siten vähentäisi esimerkiksi vastaanotettavien kiintiöpakolaisten määrää, Kytökangas sanoo.
Asunnot ja palvelut helpommin saatavilla
Vielä ei voi varmaksi sanoa, koska perheet pääsisivät muuttamaan. Se riippuu päätöksenteosta ja myös siitä, että perheille saadaan asunnot järjestymään.
– Meillä asuntoja on paremmin tarjolla kuin vaikka pääkaupunkiseudulla, jossa kaupungin asuntoja on vähän ja yksityiset asunnot todella kalliita. Kotkassa olisi myös helpompi saada palveluita, kuten esimerkiksi varhaiskasvatusta. Alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelut tuottaa meillä Kymsote, Kytökangas sanoo.
Maahanmuuttovirasto on pyytänyt ely-keskusten välityksellä kunnilta, että nämä myöntäisivät afganistanilaisille kuntapaikkoja. Kunnille maksetaan kotouttamisesta, ohjauksesta ja neuvonnasta korvausta.
Muovittoman kahvikupin kehittämisestä tunnettu metsäyhtiö MM Kotkamills saa pian uuden toimitusjohtajan talon sisältä.
MM Kotkamills on pakkaus- ja elintarvikekartonkia sekä laminaattipohjapaperia valmistava yhtiö Kotkassa. Tehtaalla on noin 500 työntekijää.
Diplomi-insinööri Päivi Suutari, 58, on työskennellyt Kotkamillsin kehitysjohtajana vuodesta 2019 lähtien. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus kartonki- ja pakkaustoimialoilta; muita työnantajia ovat Stora Enso ja Huhtamaki.
Päivi Suutari aloittaa MM Kotkamillsin toimitusjohtajana lokakuun alussa.
Sitä ennen hänellä on käsissään kaksi viestikapulaa: ensimmäisen hän ojentaa seuraajalleen kehitysjohtajana, isompaan kapulaan hän valmistautuu pian tarttumaan nykyisen toimitusjohtajan avustuksella.
Muovittoman kahvikupin kehittäjä ja MM Kotkamillsin nykyinen toimitusjohtaja Markku Hämäläinen jättää yrityksen kuuden vuoden jälkeen.
Kotkamills on saanut vastikään etuliitteekseen MM uuden omistajan Mayr-Melnhofin mukaan. Itävaltalaisyhtiö ilmoitti kaupasta viime joulukuussa. Kilpailuviranomaiset hyväksyivät yrityskaupan elokuun alussa.
Tuleva toimitusjohtaja Päivi Suutari on syntynyt nykyisen Kotkan alueella Kymissä, Tavastilassa. Yläasteen ja lukion hän kävi Karhulassa.
Suutari kertoo olleensa lukiossa erityisen kiinnostunut matemaattis-luonnontieteellisistä aineista. Hän päätyi lukemaan kemian tekniikkaa Lappeenrantaan, josta hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1988.
Opiskelijana hän näki monia mahdollisuuksia puunjalostuksen ja metsäteollisuuden alalla.
– Puunjalostus ja metsäteollisuus kiinnosti. Näin, että se on monien mahdollisuuksien paikka. Kun katson peruutuspeiliin, voin kyllä todeta, että diplomi-insinöörin tutkinto on avannut mukavasti erilaisia työtehtäviä, Päivi Suutari kertoo.
Päivi Suutari luotsaa Kotkamillsiä toimitusjohtajana 1. lokakuuta alkaen.Kirsi Lönnblad / Yle
Suutari on kiertänyt eri työtehtävissä ympäri maailmaa: Lontoossa, Riiassa ja Singaporessa. Hän kehottaa myös nuorempia kollegoitaan kokeilemaan siipiään ulkomailla.
– Ulkomaankomennus on aina sellainen asia, että siinä joutuu hyppäämään omalta mukavuusalueelta ja panemaan itsensä likoon, kun ei ole tuttua ja turvallista ympärillä.
Uuden pestinsä Päivi Suutari ottaa vastaan iloisena ja ylpeänä. Hän sanoo, että tehtaan porukka yhdessä Markku Hämäläisen johdolla on saanut yhtiön hyvään lentoon.
– Tunnen todellakin sen vastuun, minkä saan kannettavakseni. Meillä on erinomaiset lähtökohdat jatkaa hyvää menoa tästä eteenpäin.
Uusi omistaja
Päivi Suutari näkee, että Kotkamillsillä on tällä hetkellä asiat hyvällä mallilla. Tästä hän pitää todisteena sitä, että yli sata vuotta vanha perheyritys Mayr-Melnhof kiinnostui Kotkamillsistä ja näki siinä potentiaalin ostaessaan yhtiön.
Suutari ei usko, että suuri itävaltalaisyhtiö tulee sanelemaan mitään, miten Kotkamillsissä pitäisi toimia.
– Tässä alkuvaiheessa tietysti katsotaan sellaisia asioita, onko jotain järjestelmiä, systeemejä tai prosesseja, joita he haluavat yhtenäistää.
Toisaalta Suutari on huomannut, että uusi omistaja on halunnut oppia vastaavasti Kotkamillsiltä hyviä käytäntöjä.
Päivi Suutari on seurannut työkseen metsä- ja paperiteollisuuden kehitystä. Vaikka paperinkulutus on romahtanut, hän näkee, että alalla on edessään paljon uusia mahdollisuuksia. Tiedossa voi siis olla liuta muitakin innovaatioita kuin muoviton kahvikuppi.
– Uusiutuva puumateriaali mahdollistaa todellakin monia asioita. Olemme vasta jäävuoren huipulla näiden uusien mahdollisuuksien ja uusien tuotteiden kanssa, MM Kotkamillsin tuleva toimitusjohtaja Päivi Suutari sanoo.
Ahdistava, hauska, jännittävä. Muun muassa näillä sanoilla Auli Klade, Johanna Kuusela, Anne Beresford ja Tarja Määttänen kuvailivat Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia -elokuvaa.
Jokaisella heistä on henkilökohtaista tarttumapintaa elokuvan päähenkilöön. He nimittäin kaikki sairastavat samaa sairautta: MS-tautia.
Elokuvassa sairaus on vienyt päähenkilö Jaakon näön ja hän istuu pyörätuolissa. Mies lähtee yksin junalla toiselle paikkakunnalle tapaamaan naista, johon hän on tutustunut netin kautta ja rakastunut.
Elokuvan nähneet Klade, Kuusela, Beresford ja Määttänen ovat kaikki samaa mieltä siitä, että se oli loistava. Päällimmäisenä elokuvasta jäivät mieleen elämänmyönteisyys ja musta huumori. Nämä ovat myös ominaisuuksia, joita naisten mukaan MS-tautia sairastaessa tarvitaan.
– Sairaudelle pitää nauraa päin naamaa, Beresford kiteyttää.
Toisten avun varassa
Toisten avun varassa oleminen oli elokuvan päähenkilö Jaakolle vaikeaa ja sitä se on välillä myös elokuvan katsoneelle Anne Beresfordille. Hän sairastui MS-tautiin 16-vuotiaana, ja silloin hänen pahin pelkonsa oli, että joutuisi toisten autettavaksi.
– MS-piireissä on vahvasti se ajatus, että ei tarvitse auttaa. Mutta miksi ei? Ei ole periksi antamista, jos pyytää apua. Silloin säästää omia voimia johonkin paljon tärkeämpään.
Aina Beresfordkaan ei halua kaikkeen apua ja saattaa silloin tokaista: "Ei tarvitse auttaa, anna vammaisen selviytyä".
– Se on sitä viljelemääni mustaa huumoria, Beresford naurahtaa.
Samaistumispintaa elokuvassa toi myös päähenkilön vaikeudet pyörätuolin kanssa ja halu itsenäisyyteen omasta rajoittuneisuudesta huolimatta. Tarja Määttänen kertoo, että pyörätuolilla kaatuminen on hänellekin tuttua. Kuten myös matkustaminen itsekseen. Kerran hän matkusti junalla yksin niin, että hänellä oli mukanaan pieni kokoon taitettava mopo.
– Se oli minulle suuri voitto. Moponi kanssa pystyin olemaan vapaa. Siihen minä samaistuin myös elokuvassa.
Elokuva ei anna koko kuvaa MS-taudista
Elokuvan päähenkilö Jaakko sairastaa MS-taudin aggressiivista muotoa. MS-tauteja on erilaisia. Suurta osaa niistä voidaan hoitaa tai hidastaa, vaikka ei parantaa.
Anne Beresford pelkää, että joku vasta tautiin sairastunut voi elokuvan nähtyään ajatella, että MS-tauti vie aina kävelykyvyn ja näön.
– Todellisuudessa vain pieni prosentti MS-tautiin sairastuneista on aggressiivinen tautimuoto. Monilla muilla taudinkuva on enemmänkin aaltoileva.
MS-tautia ei useinkaan näe päällepäin. Valtaosa MS-tautia sairastavista näyttää Johanna Kuuselan mukaan terveiltä ja hyvinvoivilta, vaikka erilaisia sairauden aiheuttamia oireita toki on. Esimerkiksi MS-tautiin kuuluva uupumus on sellainen, jota ei näe päällepäin.
Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia ei ole perinteinen vaikeuksien kautta voittoon -tarina. Siitä Tarja Määttänen on iloinen.
– En halua lukea enää yhdistyslehtiä, koska olen totaalisen kyllästynyt sankaritarinoihin. Ne eivät ole minun tarinoita.
Myönteisyys oli kuitenkin se, joka Johanna Kuuselan mielestä loisti läpi koko elokuvan. Tapa, jolla elokuva oli kuvattu, keräsi myös kiitosta.
– Kamera oli tarkentunut vain päähenkilöön, joten oli pakko keskittyä vain hänen tunnetiloihinsa ja siihen, mitä hän ajatteli. Ja samalla pinnistellä ja kuunnella, mitä ympärillä tapahtuu, kun ei näe mitään.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.
Kuolimo-järvestä vesi virtaa kiviin pärskyen kohti Saimaata. Luonnonkauniin metsämaiseman halki koskessa soljuva vesi ja sen alla helskyvä pohja näyttävät täydellisiltä niin luonnolle kuin ihmissilmälle.
Näyssä on paljon totta, mutta todellisuus on toisenlainen.
Vaikka sitä ei ehkä ihan heti uskoisi, on ihminen vuosikymmenten aikana tähänkin koskeen sormensa laittanut. On ollut puunuittoa, pientä voimalaitosta ja koskenperkuuta.
Koski näyttää aivan luonnontilaiselta.Sirkka Haverinen/Yle
Kuolimo-järvestä Saimaaseen laskevassa joessa on itse asiassa kaksi koskea: Partakoski ja Saunakoski. Ne ovat reilun sadan metrin päässä toisistaan.
20 vuotta sitten nämä Savitaipaleella sijaitsevat kosket ennallistettiin.
Ihmisen jäljistä kertoo muun muassa joen yli kulkeva vanha silta.Sirkka Haverinen/Yle
Toiveena oli, että erittäin uhanalainen järvitaimen pystyisi lisääntymään kunnolla koskessa. Saimaalla asustavalle järvitaimenelle tämä Savitaipaleen koskien tienoo on ainoita lisääntymispaikkoja koko eteläisellä Saimaalla.
Mutta ennallistaminen ei onnistunut.
– Teimme 2000-luvun alussa koekalastuksia ja huomasimme, että sieltä ei ikävä kyllä tule taimenenpoikasia. Jokin mättää tässä taimenen vaikeassa elinkierrossa, kertoo virtavesiasiantuntija Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä.
Ilmeni, että kutupaikka kelpasi taimenelle oikein hyvin, mutta paikka kelpasi liian hyvin muillekin kaloille. Pienet taimenenpoikaset olivat herkkua petokaloille, jotka napsivat turhan monta poikasta suihinsa.
Tällaisia ovat taimenenpoikaset. Tämä on kuvattu 4 vuotta sitten Vuoksessa.Tommi Parkkinen / Yle
Koskessa ei ollut taimenenpoikasille tarpeeksi suojapaikkoja, joihin kalat olisivat voineet piiloutua. Vesi oli myös liian korkealla, minkä takia petokalatkin uskaltautuivat koskeen uiskentelemaan.
Nyt edessä on uusi yritys ennallistaa koski.
Partakoski sijaitsee Savitaipaleella. Se laskee vasemmalla olevasta Kuolimosta oikeanpuoleiseen Saimaaseen. Jyrki Lyytikkä / Yle
Parempia piilopaikkoja
Saunakosken keskellä möyrii kaivinkone. Se tekee alueita ensi kesänä syntyville taimenenpoikaselle.
– Ihmiset aina mieltävät taimenen isoksi koskivesistön kalaksi. Pieni taimenenpoikanen kuitenkin tarvitsee korkeintaan nilkan syvyistä vettä. Siellä se pystyy elämään ja kasvamaan turvallisesti, sanoo virtavesiasiantuntija Heikki Holsti.
Veistöasiantuntija Iia-Elisabeth Suomi ei pelkää vuolaasti virtaavaa koskea. Kalle Purhonen / Yle
Holsti kertoo, että koskeen tehdään taimenelle nyt muun muassa sora-alueita.
– On osoittautunut, että isompi soran raekoko on parempi pienille kaloille. Se on luonnon pyöristämää, noin kananmunan ja tennispallon kokoista kiveä – sen verran isoa, että harva sitä edes soraksi mieltää.
Veden syvyys on ollut koskessa viime aikoina jopa polveen saakka, mikä on ollut kalanpoikasille tuhoisaa. Veden korkeuden sääntely tässä joessa on kuitenkin vaikeaa, koska ihminen ei ole sitä säännöstelemässä – joessa ei siis ole patoja tai voimalaitoksia.
– Vedenkorkeus vaihtelee luonnon rytmien mukaan. Ilmastonmuutos on kuitenkin muuttanut luontaista säätelyä. Kesällävesi on ollut todella matalalla ja lämmintä, mikä aiheuttaa lisästressiä kylmässä vedessä viihtyvälle taimenelle, kertoo virtavesiasiantuntija Heikki Holsti.
Veden virtaamaan koskissa voitaisiin Heikki Holstin mukaan säädellä ennen koskia olevan valuma-alueen avulla, mutta sellaista ei ainakaan tässä vaiheessa tehdä.Kalle Purhonen / Yle
Poikasia vähän
Tahti on rivakkaa, sillä viiden päivän aikana Savitaipaleella kunnostetaan kaikkiaan kolme koskea. Partakosken ja Saunakosken lisäksi ennallistetaan myös läheinen Kärnäköski.
Työllä on myös kiire, sillä taimen on lisääntymispaikkojensa kanssa pulassa.
– Täällä Etelä-Saimaalla on todella huonosti järvitaimenelle sopivia lisääntymisalueita. Vaikka nämä ovat pinta-alaltaan tosi pieniä, ovat ne taimenen lisääntymisen kannalta todella merkityksellisiä, kertoo vesistöasiantuntija Iia-Elisabeth Suomi Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus oy:stä.
Koskien pinta-ala on pieni, mutta siitä huolimatta ne ovat järvitaimenelle elintärkeitä, kertoo vesistöasiantuntija Iia-Elisabeth Suomi.Kalle Purhonen / Yle
Suomi kertoo, miten alueella on kymmenen vuoden ajan tehty koekalastuksia. Tulos on huolestuttava, sillä poikasia on ollut vähän.
– Vaikka taimenet onnistuvat kutemaan täällä, on myös todella tärkeätä, että kuoriutuvat poikaset selviytyvät ja pääsevät kasvamaan koskessa. Järvitaimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi, kertoo Suomi.
Vettä saisi olla vain nilkkoihin asti. Nyt Heikki Holstilta kastuu polvetkin. Kalle Purhonen / Yle
Tarkoitus on, ettäkaikki kosket olisivat kunnossa, ennen kuin järvitaimen saapuu koskiin myöhemmin tänä syksynä kutemaan. Ensi kesänä poikasia pitäisi olla paljon tavallista enemmän.
– Toiveissa on, että näin käy. Ensi kesänä teemme täällä koekalastuksia. Silloin viimeistään tiedetään, miten onnistuimme, sanoo virtavesiasiantuntija Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä.
Rintasyövän sairastaminen on osa 38-vuotiaan Sonja Alangon arkea.
Kolmen lapsen äiti voi harrastaa liikuntaa kotonaan etäliikuntatuokioiden avulla. Usein lapset menevät mummin luokse, mutta voivat olla myös kotona liikuntatuokion ajan.
– Laitan lapsille elokuvan ja aloitan, ei tarvitse ajaa mihinkään enkä tarvitse lapsenvahtia. Voin välillä jättää yhden rutistuksen väliin ja vaikka vastata lapsen kysymykseen. Lapset saattavat tulla myös venytyksiin mukaan, kertoo Alanko.
Vuonna 2018 hoidettu rintasyöpä on tablettilääkityksellä vakaassa vaiheessa. Muun muassa pilates- ja joogaliikkeet sujuvat jo mukavasti.
– Liikkeeni ainakin näyttävät samanlaisilta kuin ohjaajalla. Huomaan, että jaksan tehdä tietyt liikkeet loppuun asti, kertoo Alanko innostuneena.
Alanko löysi liikuntatuokiot oman syöpäyhdistyksensä ja fysioterapeuttinsa avulla. Sekin kannustaa kokeilemaan, että tunnit ovat maksuttomia.
– Kuulostaa järkevältä, että syöpään sairastuneen pitää harrastaa liikuntaa. Huonoimpina päivinä en olisi ehkä jumpannut, mutta silloinkin olisin voinut tehdä käsillä jotain aktivointia.
Tällä hetkellä Alangolla ei ole paljonkaan kipuja, mutta hän tuntee itsensä ikäistään vanhemmaksi. Välillä siis kolottaa.
– En pääse ikinä syövästä eroon. Sen kanssa pitää vain elää ja pärjätä. Välillä on takapakkeja ja paniikkia, mutta elän tavallista arkea ja olen äiti, joka on kotona. Liikuntatuntien lisäksi kävelen koiran kanssa päivittäin, kertoo Alanko liikuntarutiineistaan.
Muissa Pohjoismaissa liikunta jo mukana syöpähoidoissa
Etäliikuntatuokiot on kehitetty Läntisen syöpäkeskuksen ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteistyönä. Idean äidit, liikuntasuunnittelija Marianne Himberg ja terveyden edistämisen asiantuntija Jenni Vaskelainen, ovat tyytyväisiä. Keväällä alkaneiden tuntien suosio oli niin kova, että liikuntaa jatketaan syksyllä.
– Keväällä linkkiä on klikattu noin 500 kertaa, mutta todellisia liikuntaan osallistuneiden määriä on vaikea selvittää. Tuokioita on katsottu muun muassa vuodeosastoilla. Jumppaamassa on ollut myös pariskuntia, kertoo Vaskelainen.
Marianne Himberg ja Jenni Vaskelainen ovat iloisia, kun etäliikunta on saanut suosiota. – Toivomme, että saamme muut yhteistyöhön ja liikuntuokioista tulee valtakunnallisia.Minna Rosvall / Yle
Läntisessä syöpäkeskuksessa työskentelevä liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Marianne Himberg selvitti liikunnan merkitystä syöpäsairauksien hoidossa omassa opinnäytetyössään. Hän huomasi, että liikunnan hyödyt eivät vielä ole Suomessa kovasti tiedossa. Hänen mielestään Suomen pitäisi pyrkiä samaan kuin muut Pohjoismaat.
– Suomessa on vasta viime vuosina alettu puhua liikunnasta ja syövästä. Muissa Pohjoismaissa on jo tiedetty, että liikunta pitää aloittaa jo syöpädiagnoosin jälkeen. Siellä on Suomea enemmän liikuntaryhmiä, kertoo Himberg.
Kaksikko toivoo nyt, että liikuntatuokiot saataisiin valtakunnalliseen jakeluun.
Tällä hetkellä niitä tehdään yhteistyössä koko Länsi-Suomen alueella eli mukana ovat Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Läntinen Syöpäkeskus, Turun yliopistollinen keskussairaala, Satasairaala, Satakunnan Syöpäyhdistys, Vaasan keskussairaala ja Pohjanmaan Syöpäyhdistys sekä rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland.
Lihasvoimaa ja kestävyysliikuntaa terveen väestön tapaan
Syöpään sairastuneilla on samat liikuntasuositukset kuin niin sanotulla terveellä väestölläkin. Lihasvoimaa kehittävää liikuntaa pitäisi harrastaa vähintään kahdesta kolmeen kertaan viikossa ja kestävyysliikuntaa vähintään 150 minuuttia viikossa.
– On vallalla myytti, että vakavasti sairastuneen pitää levätä ja kerätä voimia. Fakta on se, että kun tarpeeksi kauan lepää ja kerää voimia, viimeisetkin voimat häviävät. Huomasimme oman opinnäytetyöni aikana, että syöpää sairastavat voivat jopa kasvattaa lihasmassaa hienosti liikunnan avulla, kertoo Marianne Himberg.
Hän sanoo, että tutkimusten mukaan syöpää sairastavilla liikunta parantaa elämänlaatua, toimintakykyä ja vähentää erityisesti uupuneisuutta ja voimakasta väsymistä. Kaikkia kannustetaan harrastamaan monipuolista liikuntaa.
Joillekin syöpää sairastaville on täytynyt perustella liikunnan hyötyjä ja perustella, miksi on tärkeää liikkua. Kun potilaat ovat uskaltautuneet mukaan, monet ovat saaneet kipinän ja jatkavat.
– Aina on tärkeää kuunnella omaa kehoa ja tehdä asioita omien rajoitteiden puitteissa. Potilaat ovat yleensä tietoisia, jos joku asia pitää ottaa huomioon. Lihasvoimaa ja liikkuvuutta olemme jo harjoittaneet. Syksyllä otettiin mukaan rentoutusta, kertoo Himberg.
Mukana voi olla vaikka nimimerkillä
Syöpää sairastava voi osallistu etäliikuntatuokioihin aktiivisesti omalla nimellään tai nimimerkillä. Tunnin yhteydessä voi jäädä jopa keskustelemaan muiden kanssa ja saada vertaistukea.
Etäliikunta sopii erityisen hyvin myös heille, jotka haluavat kuitenkin pysyä omissa oloissaan. Moni jää mieluummin kotiin jumppaamaan myös koronatartunnan pelossa.
– Yleensä liikuntatuokio toteutetaan niin, että kuntoilija voi olla omassa rauhassaan. Hän voi tehdä liikkeitä yksin, vaikka on ryhmässä. Toiset jumppaajat eivät näe kotona jumppaavia, mutta vertaistuen mahdollisuus on myös tärkeää jumppatunnin yhteydessä, kertoo Jenni Vaskelainen.
Syksyn aikataulussa on tällä hetkellä muun muassa lihasvoimaharjoittelua vaihtuvin teemoin, lymfajumppaa, rentoutusta ja FasciaMethod- tunti. Aikataulu on samanlainen kuin jumppapaikoissakin: kun tunti on, osallistujat saapuvat ruudun ääreen joko kotona tai vaikka vuodeosastolla.
– Pohdimme jatkossa, miten kehitämme tunteja. Yleensä ohjaaja on livenä läsnä, mutta välillä turvaudumme etukäteen nauhoitettuun tuntiin. Voi olla, että jatkossa voisimme striimata myös läsnä olevien liikuntaryhmien tunteja kotona jumppaaville, kertoo Vaskelainen.
Tähän mennessä kuntoilijoista suurin osa on ollut naisia, mutta miehet toivotetaan tervetulleiksi. Liikuntatuokiot on tarkoitettu kaikenikäisille. Jo nyt mukana on ollut monen ikäisiä nuorista kahdeksankymppisiin.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 22.9. kello 23.
Neuvolat ja synnytyssairaalat ovat ruuhkautuneet, mutta nyt poikkeuksellinen vauvabuumi näyttää hiipuvan
Helsinkiläiselle tuoreelle äidille Jenni Föhr-Lundbergille vauvabuumi on näkynyt niin, että neuvolassa on joka kerta ollut eri hoitaja. Loppuvuodesta syntyvyys hiipuu jälleen, ja asiantuntijan mukaan syynä voi olla viime talvena vallinnut pitkittynyt epävarmuus. Nyt lapsia hankkivat ne kolmekymppiset, jotka aikaisemmin lykkäsivät lastenhankintaa.
Tutkijat kertovat Facebookin yltyvästä painostuksesta
Aktivistit kiinnittivät ikkunoihin valituksia Facebookia vastaan mielenosoituksessa Facebookin toimitilan edessä Washingtonissa viime toukokuussa. Valitukset koskivat esimerkiksi yksityisyydensuojaa ja Facebookin tekemää lobbaustyötä. Michael Reynolds / EPA
Facebook vaati saksalaisjärjestöä tuhoamaan laajan Instagram-tutkimuksen aineiston, kun järjestö yritti selvittää, millaista sisältöä Instagramin algoritmi suosii. Amerikkalaisen tutkimusryhmän jäseniltä yhtiö esti pääsyn palveluunsa. Tutkijoiden ja Facebookin suhde on ollut vaikea jo vuosia, erityisesti sen jälkeen, kun brittiläisen konsulttiyhtiö Cambridge Analytican keräämästä datasta syntyi maailmanlaajuinen skandaali.
Etäliikuntatuokiot tuovat jumppahetket syöpää sairastavien koteihin ja vuodeosastoille
Syöpää sairastava kolmen lapsen äiti Sonja Alanko voi harrastaa liikuntaa kotonaan etäliikuntatuokioiden avulla. Minna Rosvall / Yle
Syöpäkeskukset ja syöpäyhdistykset ovat järjestäneet keväästä saakka etäliikuntatuokioita läntisessä Suomessa. Kokemukset etäjumpista ovat olleet positiivisia, ja niitä haluttaisiin laajentaa koko maahan. Suomessa ei ole vielä muiden Pohjoismaiden tapaan tiedostettu, että syöpää sairastavan pitäisi liikkua ahkerasti.
Kanadan parlamenttivaalit kääntymässä Trudeaun liberaalipuolueelle
Kanadan pääministeri Justin Trudeau kävi äänestämässä perheineen maanantaina Montrealissa.AFP / Lehtikuva
Kanadan yleisradioyhtiö CBC sekä CTV ennustavat pääministeri Justin Trudeaun liberaalipuolueen jatkavan vallassa eilisten parlamenttivaalien jälkeen. Ääntenlaskenta on yhä kesken, ja on vielä liian aikaista sanoa, saavatko liberaalit enemmistön parlamenttiin, CBC sanoo. Etukäteen vaaleista odotettiin äärimmäisen tiukkoja, sillä konservatiivipuolue on lisännyt viime aikoina kannatustaan.
Poutaista ja viileää, lännestä lähestyy sateita
Yle Sää
Tiistaina sadealue lähestyy lännestä, mutta sää jatkuu vielä poutaisena ja viileänä. Pilvisyys on runsasta koko maassa. Viikon aikana puuskainen tuuli voimistuu koko maassa ja loppuviikolla sateet yleistyvät matalapaineen myötä.
Syksyn ylioppilaskirjoituksista on tullut lähes yhtä merkittävä kirjoituskerta kuin kevään kirjoituksista. Uusijien määrä on lyhyessä ajassa kaksinkertaistunut, ja tutkinnon suorittaminen jaetaan entistäkin herkemmin useampaan osaan.
Moni syksyn kirjoituksiin osallistuva on korottamassa arvosanojaan, koska haaveena on paikka unelmien yliopistossa.
Rovaniemeläinen Ilkka Regelin suunnittelee lääketieteen opintoja ulkomailla. Suomessa matematiikan arvosana painaa paljon, mutta Regelin toivoo, että biologian korottamisella ovi ulkomaan yliopistoon aukeaisi herkemmin.
– Lääketieteelliseen ulkomaille on tarkoitus pyrkiä juurikin sen matematiikan rajan vuoksi, koska sitä painotetaan Suomessa jokaisessa yliopistossa. Ulkomailla se ei ole niin tarpeellinen, Regelin sanoo.
Ilkka Regelin palasi Lyseonpuiston lukion saliin viisi vuotta ensimmäisen kirjoituskerran jälkeen.Pekka Viinikka / Yle
Regelin ei ole ainoa, joka haluaa parantaa arvosanojaan. Rovaniemellä Lyseonpuiston lukiossa syksyn ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautui 216 henkilöä, joista monet ovat uusimassa ja korottamassa arvosanojaan. Trendi on ollut samanlainen kuin Suomessa yleisesti.
– Arvosanaa on ollut korottamassa noin 60–70 opiskelijaa viimeisen neljän kirjoituskerran aikana. Nyt on hieman vähemmän kuin 2020 syksyllä, mutta sitä aikaisempaan nähden kuitenkin huomattavasti enemmän, laskee Lyseonpuiston lukion rehtori Osmo Huhtala.
Uusimiskerrat tuplaantuneet lyhyessä ajassa
Uuden lain mukaan hyväksytyn ylioppilaskokeen voi uusia niin monta kertaa kuin haluaa. Uusijoiden määrä onkin noussut kaksinkertaiseksi muutaman viime vuoden aikana.
– Muutama vuosi sitten uusimisia oli syksyllä noin 10 000 ja nyt puhutaan 20 000 suorituksen suuruusluokasta, toteaa ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä.
Kasvuun ovat Tähkän mukaan syynä lakimuutos ja arvosanojen painotus opiskelijavalinnassa.
Ilkka Regelin kirjoitti ylioppilaaksi viisi vuotta sitten Lyseonpuiston lukiosta. Hän löytää vain hyviä puolia nykyisestä laista ja vapaudesta korottaa arvosanaa määrättömästi.
– Se antaa vapauden, että voi vielä rauhassa miettiä, mitä tekee. Ei tarvitse stressata kouluvaiheessa ja voi käydä vapaasti uusimassa, jos aine on jäänyt aiemmin huonommaksi.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut siirtyivät viime vuonna uudistettuun valintakoemalliin, jossa ylioppilastodistuksen painoarvo on noussut ja jopa puolet opiskelijoista valitaan ylioppilasarvosanojen perusteella.
Se on yksi vaikuttava tekijä, kun arvosanoja halutaan korottaa.
– Kokelaat tietävät, että millaisia arvosanoja vaaditaan ja ehkä se vaikuttaa uusimisintoon, kun tiedetään mikä on realistista ja mikä ei, Tiina Tähkä sanoo.
Arvosanojaan korottavien kokelaiden määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi, vaikka tänä syksynä määrä hieman alenikin edellisvuodesta. Kuvassa kokelaita Lyseonpuiston lukion salissa Rovaniemellä viime viikolla.Pekka Viinikka / Yle
Arvosanoja uusii monenkirjava joukko, mutta tavallisimmin arvosanaa pyritään korottamaan saman tutkintokauden aikana. Ylioppilastutkinto jaetaan usein kahteen osaan, esimerkiksi syksyyn ja kevääseen.
– Tyypillistä on, että syksyllä kirjoitetaan aine ja sitä halutaan vielä korottaa tutkinnon aikana keväällä. Halutaan uusi mahdollisuus. Toinen merkittävä ryhmä on tutkinnon jälkeen uusintoja tekevät, kertoo Tiina Tähkä.
Samaa mieltä ollaan Lyseonpuiston lukiossa. Aiemmin harvat pyrkivät korottamaan, kun siihen oli yksi mahdollisuus. Nyt tilanne on toinen, kun tutkinnossa keväällä kirjoitetaan loput aineista ja samalla pyritään korottamaan jotakin arvosanaa.
– Jos ei ole tyytyväinen arvosanaansa, käy vaikka seuraavalla kerralla kokeilemassa uudestaan, jos se nyt menisi vähän paremmin, sanoo rehtori Osmo Huhtala.
Syksy hivuttauttuu suosiossa kevään rinnalle
Syksyn ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisissa oli hienoinen notkahdus vuoden takaiseen verrattuna. Tänä syksynä 45 000 henkilöä ilmoittautui 92 000 kokeeseen. Se on noin kuusi tuhatta 2020 syksyä vähemmän.
Loivasta laskusta huolimatta syksyn kirjoituksista on kasvanut kilpailija kevään kanssa, merkit ovat olleet näkyvissä viime vuosien ajan.
– Kyllä syksy on kasvattanut suosiotaan. Siitä on tulossa yhä tasa-arvoisempi kirjoituskerta kevään kanssa, painottaa Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä.
Viime keväänä ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisia oli yli 143 500, joka on vuosiin ennätysmäärä.
Tähkän mukaan 2020 kevään ja syksyn 2020 korkeita lukuja selittää korona-aika, sillä ensimmäisenä koronakeväänä pandemia mullisti ja sotki usean lukiolaisen valmistautumisen kirjoituksiin.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella keskiviikkoon 22.9. kello 23 saakka.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli tämän vuoden elokuussa 104 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli 33 000 vähemmän kuin viime vuoden elokuussa.
Työllisyysasteen trendiluku oli 72,8 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 7,6 prosenttia.
Elokuussa työllisiä miehiä oli 44 000 ja naisia 59 000 enemmän kuin vuoden 2020 elokuussa.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa sekä kuntakokeiluissa oli elokuun lopussa kaikkiaan 281 000 työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 49 000 pienempi kuin edellisen vuoden elokuussa.
Työttömyys laski elokuussa edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) alueilla eniten Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.
Vähiten työttömien työnhakijoiden määrä laski Kainuussa, Keski-Suomessa, Hämeessä ja Uudellamaalla. Elokuun lopussa kokoaikaisesti lomautettuja oli 25 000, joka on 36 000 vähemmän kuin vuosi sitten.
YTK: Työttömyyden lasku hidastunut
Yleinen työttömyyskassa YTK kertoi tänään, että työttömyyden lasku on hidastunut kevään ja alkukesän hyvästä kehityksestä. YTK:n jäsenistön työttömyysaste oli elokuussa 8,3 prosenttia. Heinäkuussa luku oli 8,1 prosenttia.
YTK:n mukaan Rovaniemi ja Pori ovat suurista ja keskisuurista kaupungeista työttömyyden kärjessä. Kuopio, Seinäjoki ja Espoo taas ovat matalimman työttömyysasteen kaupungit.
Maakunnista Lappi, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala kärsivät syvimmästä työttömyydestä.
Merikotkien pesien tarkastuksessa käytiin läpi vapaaehtoisten lintuharrastajien toimesta yli 1 000 entistä ja nykyistä pesää Ahvenanmaalta ja Saaristomereltä Utsjoelle saakka.
Merikotkakanta ei ole kasvanut viime vuodesta. Suomesta löydettiin 598 pesivää paria, jotka saivat vähintään 562 varttunutta poikasta. Pesinnän tulos on jokseenkin sama kuin kahtena edellisenä vuonna.
Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmanderin mukaan tänä vuonna tavattiin kotkien pesissä poikkeuksellisen paljon kuolleita poikasia, yhteensä 15 todettua tapausta.
Ruokaviraston tutkimuksissa kaikki neljä tutkittua poikasta olivat varmuudella menehtyneet lintuinfluenssaan, todennäköisesti useampikin pesään kuolleista poikasista on kuollut tähän tautiin. Myös aikuisia lintuja on havaittu menehtyneen lintuinfluenssaan.
– Merikotka saalistaa vesilintuja ja tietysti ottaa ensin tällaiset sairaat linnut, jotka eivät pääse pakoon. Sitä kautta peto itse kärsii siitä samasta sairaudesta, Högmander selventää.
Merikotkia ja variksia haaskalla Loviisan edustalla.Juha Metso / AOP
Talvella on riskinä, että lintuinfluenssa leviää vielä laajemmin merikotkiin. Monet linnut kerääntyvät ruokintapaikoille ja haaskoille, jolloin viruksen tarttuminen kotkiin on helpompaa.
– Merikotka on hyvä ja tärkeä luonnon tilan indikaattori, mistä viime vuosina lintuinfluenssaan kuolleet merikotkat, vähän aiemmin lyijyn tappamat kotkat ovat surullisena esimerkkinä, kertoo Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki.
Ruokaviraston tilaston mukaan lintuenssa on todettu jo yli 50 kuolleessa eri linnussa tänä vuonna. Kuolleiden joukossa on muun muassa lokkeja, valkoposkihanhia ja joutsenia.
Lyijymyrkytysten osuus on tulevaisuudessa ehkä vähäisempää, kun hirvieläinten metsästyksessä on yhä enemmän siirrytty lyijyttömiin luoteihin. Vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulit on kielletty jo vuonna 1996.
Lintuinfluenssa on koitunut monen kotkan kohtaloksi tänä vuonna.Timo Lumme
Tihein kanta Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla
Merensaaristoissa ja rannikoilla merikotkan pesimäkanta on varsin vakaa. Näillä alueilla tavataan vuosittain uusiakin reviirejä, mutta samanaikaisesti vanhoja jää autioksi. Parhailla saalistusmailla on kova kilpailu hyvistä pesäpaikoista.
Merikotkan vahvimpia esiintymisalueita Suomessa ovat Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa sekä Merenkurkku, mutta laji pesii nykyään miltei koko maassa.
Merikotkat levittäytyvät hiljalleen sisävesille pesimään.(C) Hannu Vainiopekka
Järvialueella merikotkia tavataan vuosi vuodelta enemmän ja kanta kasvaa vähitellen, erityisesti Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa. Kotkat ovat levinneet laajasti myös sisävesille, mutta toistaiseksi esimerkiksi Saimaan alueella merikotkat eivät ole pesineet, vaikka lintuja siellä on havaittu.
Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmander arvelee, ettei merikotkakanta koskaan kasva yhtä tiheäksi kaikilla järvialueilla, koska ravintotilanne niillä on meriä ja rannikoita niukempi.
Merikotkien tiheimmillä alueilla lintuja menehtyy myös reviiritaisteluissa saamiinsa vammoihin.
– Varsinkin Saaristomerellä merikotkakanta on sen verran vahva, että sinne ei uusia reviirejä juuri mahdu. Kun tulokkaita kuitenkin olisi, niin niistä reviireistä tapellaan ja pesätarkastusten yhteydessä joka vuosi löytyy pesien alta kuolleita aikuisia kotkia. Analyysissa sitten todetaan, että niissä on kynsien tekemiä vammoja, joihin lintu on kuollut.
Merikotkat voivat Högmanderin mukaan elää yli 30-vuotiaiksi, mutta yleisemmin keski-ikä lienee noin parikymmentä vuotta. Kuolleisuus on yleensä suurin ensimmäisen elinvuoden aikana.
Jouko Högmander arvioi, että lintuinfluenssa saattaa tappaa lisää merikotkia talvella.Markku Sandell / Yle
Merikotkat ovat ravinnon suhteen opportunisteja
Pitkin rannikkoa on useita satojen ellei tuhansien lintujen merimetsoyhdyskuntia, joiden äärellä lentää myös merikotkia. Osa näistä on erikoistunut syömään merimetsojen poikasia.
Osa merikotkista on erikoistunut syömään merimetsojen poikasia.Birdlife Suomi
– Joitakin tapauksia tässä viime vuosina on ollut, jolloin merikotkat on hävittäneet koko yhdyskunnan poikastuoton. Syöneet kesän aikana muutama sata poikasta, Jouko Högmander kertoo.
Merikotka etsii ravinnon sieltä, mistä sen helpommin saa. Kotkat ovat napsineet myös valkoposkihanhien poikasia ja aiemmin haahkanpesät tyhjenivät avoimilta rannoilta.
– Merikotka on ruoan suhteen opportunisti. Se oppii nopeasti, mistä saa helpoimmin ravintoa ja olisiko hiukan laiskakin. Tällaiset lintuyhdyskunnat ovat hyvä paikka saalistaa, jossa ei tarvitse nähdä kovin paljon vaivaa, Högmander sanoo.
Kotkat syövät merimetson poikasia kuitenkin vain kesällä ja hakeutuvat muina vuodenaikoina toisenlaisen ravinnon pariin. Näitä ovat esimerkiksi ruokintapaikat ja metsiin jääneet hirvieläinten teurasjätteet.
Oulun käräjäoikeudessa käsitellään tiistaina perussuomalaisten kansanedustajaa Sebastian Tynkkystä vastaan nostettua syytettä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Tynkkynen on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Hän sanoi aiemmin STT:lle, että syytteessä on kyse hänen kuntavaalikampanjastaan, jossa hän on tuonut esille kansalaisten hänelle lähettämiä viestejä. Viestit ovat Tynkkysen mukaan koskeneet ihmisten huolta maahanmuuton lieveilmiöistä.
Oululainen perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on kahdesti aiemmin tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vuosina 2017 ja 2020.
Hälytysajossa olleet poliisit välttyivät juuri ja juuri törmäykseltä hirvien kanssa. Kuljettaja oli nähnyt ensin yhden hirven tien laidassa. Kun poliisipartio lähestyi paikkaa, tien reunassa näkyi toinenkin eläin.
Kuljettaja sai ohjattua poliisiauton kahden hirven välistä niin, että toinen ehti tien yli ja toinen juoksi auton takaa tien yli.
Väistövaraa ei jäänyt ensimmäisen hirven takaosan suuntaan, sillä ojan suunnasta lähestyi toinen hirvi heti ensimmäisen jälkeen. Läheltä pitikin, ettei toinen tietä ylittävistä hirvistä osunut poliisiauton oikeaan kylkeen.
Poliisipartio ajoi tapahtumahetkellä noin 100 kilometrin tuntinopeutta kiireellisen hälytyksen vuoksi. Nopeusrajoitus paikalla on 80 kilometriä tunnissa.
Kun partio pysäytti ajoneuvonsa hetkeksi tien viereen, vielä kolmas hirvi tuli esiin ja pyrki tielle.
Vaaratilanne tallentui kojelautakameraan
Tilanne tallentui poliisiauton kojelautakameraan, jonka näytöltä toinen paikalla olleista poliiseista kuvasi videon kännykällä talteen.
Itä-Suomen poliisi jakoi videon Facebookissa muistutuksena siitä, että hirvet ovat liikkeellä. Poliisi kehottaa autoilijoita maltillisiin ajonopeuksiin ja tarkkaavaisuuteen tähän aikaan vuodesta.
– Liikenneturvallisuus on tärkeää myös poliisille, sillä partion pitää päästä kohteeseen ehjänä. Jaoimme tämän videon muistuttaaksemme, että vartti pois nopeudesta ja jarrutusmatka puolittuu, toteaa vanhempi konstaapeli Ville Hokkanen Itä-Suomen poliisista.
Kolmansien koronarokoteannosten ei uskota aiheuttavan Suomessa juurikaan aiempia annoksia enemmän tavallisia ohimeneviä haittavaikutuksia, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Hänen mukaansa muualta maailmalta on jo näyttöä siitä, että kolmannesta annoksesta haittavaikutuksia tulee suurin piirtein saman verran kuin kahdesta ensimmäisestä. Tietoa on muun muassa Israelista, missä kolmannen annoksen on saanut jo yli miljoona ihmistä.
– Rokotevalmistaja Pfizerin Yhdysvalloissa ja Israelissa tekemissä immunogeenisuusturvallisuustutkimuksissa tuli yhtä paljon kuumereaktioita ja pistopaikan kipuja kuin toisella annoksella, kertoo Nohynek.
Kolmannen piikin aiheuttamissa haittavaikutuksissa on kuitenkin ollut yksi selvä ero aiempiin annoksiin.
– Selvästi erilaista oli, että tuli imusolmuketurvotusta kolmannen annoksen jälkeen, mutta muilta osin yleisien oireiden turvallisuusprofiili oli hyvin samanlainen.
Imusolmukkeiden turvotus ei ole vakavaa. Se menee ajan kanssa ohi, kuten muutkin yleisimmät rokotteiden aiheuttamat kipu- ja kuumeoireet, sanoo ylilääkäri Nohynek THL:stä:
– Se on epämiellyttävää, jos imusolmukkeet kainalossa suurenevat ja kipuilevat, mutta se menee ohitse, hän sanoo.
Nohynek: Kolmas rokotuskierros toteutetaan todennäköisesti samassa järjestyksessä kuin aiemmat
Israelista on jo tarkempaa tietoa tehosterokotteiden mahdollisista haittavaikutuksista muun muassa hauraiden vanhusten osalta, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek.
– Heidän julkaisemiensa tulosten perusteella, mitä Yhdysvaltojen FDA:n lääkeviranomaisen kuulemistilaisuudessa nähtiin viime perjantaina, haittavaikutukset eivät juurikaan poikenneet vanhusten ja työikäisten aikuisten kohdalla siitä, mitä toisen annoksen jälkeen tuli. Se oli rauhoittavaa tietoa mitä Israelista saatiin.
Parhaillaan kolmansia annoksia annetaan Suomessa immuniteetin puutteesta kärsiville sekä pian myös hoitohenkilökunnalle, joka on saanut aiemmat kaksi annosta lyhyellä, 3-4 viikon rokotusvälillä.
Ennen päätöstä kolmansien annosten antamisesta laajemmin väestölle kerätään THL:ssä rokotteista lisää tietoa kahden 12 viikon välein annettujen annosten suojatehon hiipumisesta.
Nohynekin mukaan kolmansien koronapiikkien väestötason antaminen aloitetaan todennäköisesti vanhuksista ja heistä edetään samassa järjestyksessä kuin rokotusohjelman alussa.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle ei ole toistaiseksi tullut yhtään kolmannen rokoteannoksen jälkeistä haittailmoitusta.
Kaikkiaan Fimea on käsitellyt 7.9. mennessä vajaat 3700 haittailmoitusta, joista vakavia on ollut vajaat 2400. Noin 11 000 haittailmoitusta odottaa Fimeassa käsittelyä. Suomessa on annettu yli 7 miljoonaa koronarokotetta.
Voit keskustella aiheesta 21.9.2021 kello 23 saakka.
Ylöjärven Perussuomalaiset haluaa, että kaupungissa järjestetään mahdollisimman pian neuvoa antava kuntalaisäänestys ratikasta. Hanketta pidetään kalliina ja päätöstä niin suurena, että se halutaan tuoda kaikkien kuntalaisten päätettäväksi.
Ratikan tuloon suhtaudutaan kunnassa ristiriitaisesti. Esimerkiksi Ylöjärven Uutisten mukaan hanke jakaa niin kuntalaisia kuin päättäjiä.
Kysyimme asiaa kolmelta kuntapoliitikolta. Tässä jutussa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kokoomuksen Juho Ojares, perussuomalaisten valtuutettu Hannu Ruuska ja vihreistä valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Timo Halttula kertovat kantansa ratikkahankkeesta ja kunnallisesta kansanäänestyksestä.
"Se on kertalounas, ja sen jälkeen syödään kaurapuuroa"
Sekä kokoomuksen Juho Ojares ja vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Timo Halttula toivovat, että ratikka saadaan Ylöjärvelle. Molemmat ovat sitä mieltä, että se lisäisi kaupungin ja koko Tampereen seudun kasvua.
– Olisin tyytyväinen, jos päätös tehtäisiin ensi vuonna tai viimeistään tällä valtuustokaudella. Se olisi signaali myös rakentajille, että Ylöjärvelle tulee ratikka, joten tänne uskaltaa rakentaa, Ojares sanoo.
Perussuomalaisten Hannu Ruuska on eri mieltä. Hänen mukaansa lähijunan Ylöjärvelle olisi parempi ratkaisu.
– Muutama hyötyy ratikasta rahallisesti, loput maksavat. Se on kertalounas, ja sen jälkeen syödään kaurapuuroa. Ei siitä ole iloa pitkässä juoksussa.
Ruuska on sitä mieltä, että asiasta tulisi järjestää kansanäänestys ylöjärveläisten kesken.
– Demokratian toteutumisen vuoksi tulisi järjestää kunnallinen kansanäänestys, joka antaa selkeän osviitan siitä, mitä ylöjärveläiset oikeasti haluavat.
Valtuutetun mukaan näin suuri projekti ylittäisi kansanäänestyksen kynnyksen.
– On käsittämätöntä jos me emme salli kansanäänestystä. Se antaa viitteen siitä, että painamme villaisella asioita, joita kansa haluaa.
Ojares ja Halttula ovat sitä mieltä, että asia voidaan ratkaista kaupunginvaltuustossa.
– Lähden siitä, että kaupunginvaltuusto on ylin päättävä elin ja meidän täytyy uskaltaa tehdä ne päätökset, Ojares sanoo.
Halttula muistuttaa, että valtuutetuilla on selonottovelvollisuus ja ratikkahanke vaatii pitkäjänteistä perehtymistä, joka on valtuutetuille mahdollista. Hän painottaa, että hankkeella on vaikutusta kaupungin kehittymiseen, väestönkasvuun ja maankäyttöön.
– Valtuutetuilla pitää olla pokkaa tehdä päätöksiä kuntalaisten edun mukaisesti. Kunnallisissa kansanäänestyksiä on muutaman kymmenen vuoden aikana tehty lähinnä kuntaliitoskysymyksissä ja nyt on kyse erilaisesta asiasta.
Ratikan on tarkoitus laajentua seudulliseksi
Työ kehyskuntiin ulottuvan ratikkaliikenteen eteen on käynnissä. Ylöjärvellä ratikan yleissuunnitelmassa hahmotellaan siltojen, pysäkkien ja sähköasemien vaatimia paikkavarauksia.
– Juuri nyt on varausten tarkentamisen aika. Yhteistyössä kuntien kanssa tehdään tarkemmat suunnitelmat esimerkiksi pysäkkien paikoista vuoden 2023 alkuun mennessä, kertoo Tampereen kaupungin raitiotien kehitysohjelman projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen.
Tampereen Hiedanrannan ja Ylöjärven keskustan välisestä osuudesta noin kolme kilometriä on Tampereen puolella ja viisi Ylöjärvellä. Asemakaavat piirrettäisiin vuosien 2023–2024 paikkeilla.
Mitä mieltä olet raitiotien laajenemisesta? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 22.9. kello 23:een asti.
Perhesurma järkytti Pirkanmaan Virroilla tammikuussa. Perheen isää epäillään äidin tappamisesta ja alaikäisen lapsen haavoittamisesta. Isä löydettiin kuolleena tapahtumapaikalta.
Poliisin tutkinnassa on käyty läpi sitäkin, onko henkiin jääneen lapsen asioissa rikottu mahdollisesti lakia.
Poliisin esiselvityksen perusteella on syytä epäillä tapahtuneen rikos. Rikoksesta epäillään virkamiestä. Yle ei tavoittanut poliisia tarkentamaan, millaista virkamiestä epäily koskee.
Poliisi on käynnistänyt asiassa esitutkinnan. Rikosnimike on virkavelvollisuuden rikkominen.
Esimerkiksi Helsingissä isän ja hänen naisystävänsä murhaaman 8-vuotiaan kohdalla kaksi sosiaalityöntekijää tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Leikkipuistot saivat alkunsa, koska lapset haluttiin tuoda pois kaduilta kasvattavan kontrollin piiriin. Katso, miltä helsinkiläinen leikkipuistoelämä näytti ennen ja miltä se näyttää nyt.
Kaikkea tätä löytyy myös Helsingin ensimmäisestä ympärivuotisesti toimivasta Brahen leikkipuistosta, joka uusittiin perin pohjin vastikään.
Nykyään lapset otetaan mukaan leikkipuistojen puitteiden ja toiminnan suunnitteluun, mutta mitä Brahen leikkipuiston iltapäiväkerholaiset toivoisivat unelmien leikkipuistolta?
– Siellä olisi vuoristorata, jätskiä, suklaata ja kaikkea kivaa, summaa iltapäiväkerholainen, 8-vuotias Siina Pantsu.
Aatos Juntunen, 8, ottaisi unelmien leikkipuistoa suunniteltaessa huomioon myös aikuisten tarpeet.
– Aikuiset eivät yleensä halua olla lasten kanssa. He haluavat aina istua, joten jokaisen leikkivälineen vierellä olisi aina aikuiselle penkki, Juntunen ideoi.
Leikkipuistotoiminta alkoi vuonna 1914
Suomessa ohjattujen leikkipuistojen historia yltää liki 110 vuoden taakse.
Ensimmäistä kertaa ohjattua leikkipuistotoimintaa järjestettiin vuonna 1914. Silloin helsinkiläislapsia leikitettiin vuorotellen Kallion kansakoulun pihalla, Tehtaankadun ja Kapteeninkadun puistoissa, Lapinlahden puistikossa ja Haapaniemen kentällä.
Yli sadassa vuodessa on ehtinyt kertyä lukematon määrä leikittyä kirkonrottaa, solmittuja ystävyyssuhteita ja syötyjä puistolounaita.
Suomalaisen kirjallisuuden seura aloitti syyskuussa Leikin paikat -nimisen hankkeen, jonka tarkoituksena on kerätä suomalaisten leikkipuistomuistot samaan paikkaan. Muistoja kerätään tammikuun 2022 loppuun saakka.
Muistotietokeruuta organisoiva Aalto yliopiston rakennetun ympäristön laitoksella väitöskirjaa tekevä Veera Moll muistuttaa, että keruuseen kelpaavat kaikenlaiset leikkipuistomuistot eri vuosikymmeniltä.
– Olin yllättynyt tutkiessani lasten huomioimista kaupunkisuunnittelussa, kuinka vähän lopulta leikkipuistoja ja erityisesti niiden historiaa Suomessa on tutkittu. Sen voi sanoa olevan jonkinlainen menestyskonsepti, koska se on liki 110 vuotta ollut täällä olemassa, Moll sanoo.
Muistitietokeruuseen on mahdollista osallistua osoitteessa www.finlit.fi.
Kotkan paikallisbussiliikenne muuttuu sähköiseksi.
Kaupunkiliikennettä ajava Pohjolan Liikenne kertoo, että se on päivittämässä Kotkan linja-autokalustonsa kokonaan sähköiseksi.
Kotkan paikallisliikenteeseen on tulossa 25 sähköbussia, jotka tilataan Hollannista.
– Uuden sukupolven sähköbussien valmistus on Hollannissa eurooppalaista huipputasoa, Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko kertoo yhtiön tiedotteessa.
VDL-merkkisten bussien valmistus alkaa ensi vuonna. Ne tulevat Kotkassa käyttöön vuoden 2023 aikana.
Paikallisliikenteen ilmastopäästöjen vähentäminen on myös yksi Kotkan ilmasto-ohjelman 2021 – 2030 toimenpiteistä.
– Nyt tulossa oleva muutos Kotkan paikallisliikenteen käyttövoimissa on todella tärkeä ja näkyvä askel liikenteen ilmastotoimissa, sanoo Kotkan kaupungin vs. joukkoliikennepäällikkö Esa Partanen.
Sähköbussit yleistyvät
Sähköbussien määrä kaupunkien paikallisliikenteessä Suomessa on kasvanut nopeasti.
EU:n vaatimusten mukaan vuoden 2025 loppuun mennessä joukkoliikenteen linja-autoista pitää olla niin sanottuja puhtaita ajoneuvoja 41 prosenttia, ja näistä puolet tulee olla täysin sähköllä kulkevia.
Puhtailla ajoneuvoilla tarkoitetaan bussien osalta sellaisia, jotka saavat käyttövoimansa sähköstä, kaasusta, biopolttoaineista tai vedystä.
Sähköbusseja on jo esimerkiksi Helsingissä, Tampereella, Turussa, Lahdessa ja Kuopiossa. Kokonaisen kaupungin bussien vaihtaminen sähköisiin on kuitenkin harvinaista.
Pohjolan Liikenne on jo muutaman vuoden ajanut sähköbusseja Espoossa ja Keravalla. Yhtiöllä on pääkaupunkiseudulla yhteensä 85 sähköbussia. Yhtiön mukaan kokemukset ovat olleet hyviä.
– Saamme paljon hyvää palautetta sähköbusseista. Matkustaminen on hiljaisempaa ja mukavampaa, ja bussit eivät tuota pakokaasuja liikenteessä, toimitusjohtaja Heikki Alanko sanoo.
Tampereen keskustasta, Ratinan suvannosta löytyi eilen maanantaina kuollut mies. Pirkanmaan pelastuslaitos sai hälytyksen Nalkalankadulle vähän yli kello 16 jälkeen. Sivullinen ilmoitti asiasta hätäkeskukseen.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Antti Uusipaikka kertoo, että kyseessä on aikuinen mies, mutta ei kerro tarkemmin henkilön ikää. Mies on joutunut veteen muutaman viikon sisällä.
– Vainaja on tunnistettu ja omaiset ovat saaneet tiedon kuolemasta.
