Valtakunnallinen etätyösuositus päättyy näillä näkymin helmikuun lopussa. Alueellisia suosituksia voi olla senkin jälkeen, mutta monella etätyöläisellä on edessä paluu läsnätyöhön tai vähintään hybridimalliin.

Muutos voi olla suuri.

– Kaksi vuotta on ollut pitkä aika totutella uusiin tapoihin ja löytää niiden toimivat puolet. On iso haaste kääntyä taas toiseen suuntaan. Miten iso haaste, se riippuu hurjasti työpaikasta ja ihmisistä, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta.

Hän uskoo, että muutos on enimmäkseen myönteinen asia, vaikka vaatiikin totuttelua ja jopa uutta tutustumista. Etenkin nuorille on tärkeää saada taas kokeneemmilta työntekijöiltä apua ja tukea, jota Teamsin kautta ei ole voinut saada.

Epidemian alkaessa arviolta miljoona suomalaista siirtyi etätöihin. Pelkkään läsnätyöhön ei palatakaan, jos ihmiset itse saavat päättää: viime keväänä peräti 90 prosenttia etätyön tekijöistä halusi tehdä jatkossakin vähintään neljäsosan työajasta etänä.

Moni on kokenut etätyön miellyttäväksi ja saattaa pohtia, miksi palata työpaikalle, kun tietotekniikka toimii eikä töihin tarvitse erityisesti lähteä, saati laittautua.

Kääntöpuolena on tylsistymisen lisääntyminen etätyössä.

– Tylsistyminen ei ole tila, joka odottaa energian purkautumista. Se on energiavajetta, josta palaaminen ei ole ihan helppo loikka, sanoo Hakanen.

TTL:n tutkimus osoittaa, että etätyöhön siirtyvissä näkyi aluksi lomaefekti: työn imu nousi ja työuupumus väheni. Sittemmin ilmiö tasaantui.

Etätyössä hyvinvointia on kasvattanut kokemus autonomian lisääntymisestä, kun taas yhteisöllisyyden väheneminen on nakertanut hyvinvointia. Nyt luvassa voi olla sama ilmiö kääntäen.

Lue myös: Etänä tehdyn tietotyön kuormittavuus huolestuttaa tutkijoita, vasta aika näyttää mitä se tekee aivoille

Väsymykseen kannattaa varautua

Läsnätyöhön paluun peruslähtökohta on yksinkertainen: se vaatii omassa mielessä suostumisen siihen, että näin tapahtuu.

– Kaksi vuotta sitten kukaan ei kysynyt, haluatko etätyöhön. Nytkin on hyvä ajatella, että läsnä- tai hybridityöhön pitää palata, vaikka se voi haastaa oman mukavuuden, sanoo Jari Hakanen.

Läsnätyössä on kuitenkin valtavasti hyviä puolia, joita pelkässä etätyössä ei ole – kuten työkaverit.

– Mikä voima siinä onkaan, kun näkee kokonaisen ihmisen. Ja arkeen löytää uuden rytmin, johon voi ottaa mukaan jotain korona-ajan ehkä tuomasta rauhallisemmasta vapaa-ajasta, sanoo Hakanen.

Hän uskookin, että moni huomaa yhteisöllisyyden tuovan niin paljon merkityksellisyyttä, että se ylittää harmin oman ajan vähenemisestä esimerkiksi työmatkojen takia.

Toisaalta siirtymät kodin ja työpaikan välillä ovat tärkeitä palautumiselle. Myös työn ja vapaa-ajan erottaminen on läsnätyössä helpompaa kuin etätyössä.

Hakanen neuvoo läsnätyöhön palaavaa olemaan lempeä itseään kohtaan: alkuun voi väsyttää, kun ärsykkeitä on enemmän ja rutiinit muuttuvat. Myös moni tuttu asia on voinut muuttua kahdessa vuodessa.

Työnantajankin on hyvä varautua väsymykseen ja tarpeeseen puhua siitä, mitä korona-ajan tuoma muutos on merkinnyt.

– Toivottavasti puhutaan muustakin kuin siitä, missä työtä tehdään. Työtavoista ja siitä, mitä niistä voisi ottaa mukaan myös läsnätyöhön, sanoo Jari Hakanen.

Kyse ei ole vain läsnätyöhön palaavista

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen muistuttaa, ettei työ ole minäkeskeinen projekti. Jokaisesta on iloa muillekin, ja hihasta nykäisy ja neuvojen kysyminen on kovaa valuuttaa työpaikalla.

– Tässä välissä työmaailmaan on tullut uusia, nuoriakin työntekijöitä, jotka eivät ole ehkä koskaan nähneetkään työkavereita kasvokkain, muistuttaa Hakanen.

TTL:n jo ennen korona-aikaa aloittaman Miten Suomi voi -tutkimushankkeen viimesyksyinen selvitys kertoikin, että alle 36-vuotiaiden työhyvinvointi on heikentynyt korona-aikana selvemmin kuin muiden, vaikka muutokset työhyvinvoinnissa ovat kokonaisuudessaan olleet maltillisia.

On myös työpaikkoja, joissa osa on ollut läsnätyössä koko ajan toisten tehdessä etätyötä. Silloin vaaditaan kaikilta osapuolilta työyhteisötajua ja sosiaalisia taitoja.

– On hyvä ymmärtää, että osalla ei ole ollut mahdollisuutta valita. Tämä on yhteisen jakamisen paikka; nyt ei puhuta vain niistä, jotka palaavat, sanoo Hakanen.

Yle on saanut viikonlopun aikana uutta tietoa Suomen poliisiin kohdistuvasta turvallisuusuhasta.

Ylen saaman tiedon mukaan turvallisuusuhan taustalla ei ole järjestäytynyt rikollisuus, kuten aiemmin julkisuudessa on uutisoitu.

Turun Sanomat kertoi torstai-iltana, että turvallisuusuhan taustalla olisi järjestäytynyt rikollisuus. Myös Yle uutisoi tuolloin asiasta.

Yle on keskustellut sunnuntaina useiden poliisien kanssa.

Pääkaupunkiseudulla työskentelevä poliisi kertoi sunnuntaina Ylelle, että poliisin on nyt kannettava asetta ja muita voimankäyttövälineitä koko ajan mukanaan työvuoron aikana.

Ennen uhkatilannetta poliisi kantoi asetta mukanaan ainoastaan, kun liikkui työvuoronsa aikana poliisitalon ulkopuolella.

Tämä kaikki poliisiin kohdistuvasta turvallisuusuhasta nyt tiedetään.

1. Kuka poliisia uhkaa?

Ylen viikonloppuna saaman tiedon mukaan poliisin turvallisuusuhan taustalla ei siis ole perinteinen järjestäytynyt rikollisuus eli esimerkiksi moottoripyöräkerhot ja muut järjestäytyneet rikollisryhmittymät.

Mutta mikä poliisin turvallisuutta uhkaa?

Voisiko kyse olla esimerkiksi poliisiin kohdistuvasta hybridivaikuttamisesta tai jonkinlaisesta terroriuhasta?

Turvallisuustilanne Suomen lähialueilla on kiristynyt Venäjän ja Ukrainen tilanteen vuoksi.

Viranomaiset eivät ole suostuneet kommentoimaan millään tavalla turvallisuusuhkaa.

Emme siis tiedä, kuka tai mikä poliisin turvallisuutta uhkaa tällä hetkellä.

2. Ovatko Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos nostaneet turvatasoaan?

Ylen toimittaja Heikki Haapalainen kysyi asiaa sisäministeri Krista Mikkoselta (vihr.) perjantaina, kun hän vieraili Pohjois-Karjalan rajavartiostossa Kontiolahdella.

– Tietysti kaikki turvallisuusviranomaiset pitävät huolta turvallisuudesta ja varautuvat erilaisiin tilanteisiin, vastasi sisäministeri Mikkonen.

– Olen tietysti tästä (uhasta) tietoinen ja olen iloinen siitä, että meidän turvallisuusviranomaisemme ovat hyvin ajan tasalla ja pystyvät tällasia uhkiakin selvittämään, Mikkonen totesi perjantaina.

3. Kuinka vakavasta uhasta on kyse?

Yle on puhunut viime päivinä useiden poliisien kanssa poliisiin kohdistuvasta turvallisuusuhasta.

Pääkaupunkiseudulla työskentelevä poliisimies kuvaili tilannetta sunnuntaina Ylelle näin.

– Tilanteesta on tietoa vain talon ylimmällä johdolla. Olen ymmärtänyt, että uhka on todellinen. Olen saanut sen verran selville, että uhkaajalla on käytössään räjähteitä ja konetuliaseita.

Nyt on niin kovat panokset, ettei mitään voi puhua. Poliisilähde

Yle keskusteli perjantaina poliisilähteen kanssa. Hän on seurannut uhkatilannetta poliisiorganisaatiossa.

– En ole koskaan nähnyt mitään tällaista, hän sanoi.

Poliisilähde kertoi, miksi poliisi on niin vaitonainen tilanteesta.

– Nyt on niin kovat panokset, ettei mitään voi puhua, hän sanoi.

Ylen poliisilähteen kanssa käydystä keskustelusta syntyi vaikutelma, että poliisiin kohdistuva turvallisuusuhka on vakava, mutta poliisilla on tilanne hallussa.

4. Miten poliisi suojautuu?

Ylen torstaina saaman tiedon mukaan kaikkia Suomen poliiseja on kehotettu olemaan varuillaan.

Poliisilaitokset eri puolilla Suomea ovat nostaneet turvatasoaan. Poliisilaitosten turvatarkastukset ovat tiukentuneet ja ovia on pidetty lukittuina.

Useiden poliisilaitosten oville on tuotu vartijoita tällä viikolla.

Panssariautot suojasivat torstaina poliisitaloja ainakin Helsingin Pasilassa ja Tampereella. Viikonloppuna poliisitalojen suojaaminen on jatkunut.

Poliisi suojautuu myös monilla muilla tavoilla, joita ei voi havaita poliisilaitosten ulkopuolella.

Pääkaupunkiseudulla kenttätyötä tekevä poliisi kuvaili tämän hetken ohjeistusta näin.

– Meillä täytyy olla nyt koko työpäivän mukana suojavälineet eli ase, patukka, raudat, kaasu ja etälamautin niillä, jotka ovat saaneet siihen erillisen koulutuksen, kertoo sunnuntaina pääkaupunkiseudulla työskentelevä poliisi.

Hänen mukaansa myös suojaliivejä käytetään, kun liikutaan ulkona.

Ennen uhkatilannetta asetta ja muita suojavälineitä kannettiin mukana vain silloin, kun poliisi poistui poliisitalon ulkopuolelle.

5. Kohdistuuko uhka kansalaisiin?

Poliisihallitus tiedotti torstaina, että asiointi poliisin toimipisteillä jatkuu normaalisti.

Poliisi siis arvioi, että kansalaisten on turvallista tässä tilanteessa asioida poliisilaitoksilla.

Poliisi on tosin lisännyt turvatarkastuksia poliisilaitoksiin meneville.

Jos väkivallanteko kohdistuisi poliisiin julkisella paikalla, on mahdollista, että ulkopuolisetkin joutuisivat vaaraan.

Poliisi tekee tällä hetkellä kaikkensa suojatakseen oman henkilöstönsä ja kansalaiset.

6. Mitä poliisit ajattelevat tilanteesta?

Useat poliisit ovat sanoneet Ylelle viime päivänä, että he haluaisivat tietää, mistä uhassa on kyse.

– Pitäisi saada tietää, ketä me vahditaan ja mistä uhka tulee, pääkaupunkiseudulla työskentelevä poliisi sanoi sunnuntaina.

Toinen, Helsingin poliisilaitoksella työskentelevä poliisi sanoi sunnuntaina, että monet kollegat ovat huolestuneita tilanteesta.

– Katsotaan, kuka pääsee hengestään, poliisi totesi.

– Toisaalta tällainen (uhkatilanne) tavallaan kuuluu tähän työhön. Tällä nyt mennään ja töitä jatketaan normaalisti.

Poliisi sanoo luottavansa täydellisesti tällä hetkellä poliisin johtoon.

– Luotan siihen, että johto tekee parhaat ratkaisut tässä tilanteessa ja tekee kaikkensa suojatakseen meitä, hän sanoo.

Lue lisää:

Panssariautot ovat suojanneet poliisitaloja Helsingissä ja Tampereella turvallisuusuhan vuoksi – Poliisilähde Ylelle: "Ei tällaiseen lähdetä leikillään"

Poliisilähde Ylelle uhkatilanteesta: "Nyt on niin kovat panokset, ettei mitään voi puhua" – tämä kaikki tilanteesta tiedetään tällä hetkellä

Lestijärvellä noin sadan lehmän pelastusoperaatio sortuneen katon alta on päättynyt onnellisesti.

Onnettomuus sattui varhain maanantaiaamuna, kun noin 1 000-neliöisen navettarakennuksen katto romahti lähes kokonaan.

Pelastuslaitos on saanut sisällä olleista sadasta lehmästä tällä tietoa kaikki pelastettua. Myös loput loukkuun jääneet kuutisen lehmää saatiin lopulta houkuteltua ulos rakennuksesta.

Henkilövahinkoja sortumasta ei ole aiheutunut.

Pelastuslaitos harkitsi metsä- sekä kaivinkoneen käyttöä päästäkseen pelastamaan loukussa olevat lehmät. Lopulta koneita ei kuitenkaan tarvittu, vaan lehmä houkuteltiin ulos oviaukoista.

Päivystävä palomestari Joonas Nuolioja arvelee, että kattosortuman syynä on lumikuorma. Tarkka syy selviää myöhemmin.

– Tällaisissa laajarunkoisissa rakennuksissa, jossa ulkoseinät ovat kaukana toisistaan, on tämä riski, sanoo Nuolioja.

Paikan päällä pelastustöissä oli neljä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen yksikköä.

Artikkelia päivitetty tuoreimmilla tiedoilla 14.2 klo 9.38

Turkulainen Sofia Henriksson on ollut mukana Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnassa noin viiden vuoden ajan. Häntä kannusti siihen oma äiti, joka oli toiminut ystävänä yksinäiselle vanhukselle.

Henrikssonilla on kaksi ystävää. Toinen on kahdeksankymppinen rouva ja toinen hänen itsensä ikäinen nuori. Viikossa ystävien tapaamiseen menee muutama tunti.

– Yhdessä kahvittelemme, pelaamme ja vanhemman rouvan kanssa teemme käsitöitä. Hetket ovat tärkeitä myös minulle. Heistä molemmista on tullut minulle ihan oikeita ystäviä.

Henriksson on tyytyväinen, että varsinkin nuorten yksinäisyydestä puhutaan paljon. On surullista, että niin moni tuntee itsensä yksinäiseksi.

– Taustalla on varmasti monia syitä, mutta aikuisilla on iso rooli siinä, miten oppilaitoksissa, harrastuksissa ja kotona aikuiset näkevät nuorten yksinäisyyden ja osaavat puuttua siihen. Olemme yhteiskuntana epäonnistuneet, kun niin moni nuori tuntee yksinäisyyttä.

Tärkeintä on huomata toisen yksinäisyys ja olla läsnä.

– Ystävänä toimiminen ei vaadi supervoimia tai supertaitoja. Joillekin riittää vähän vähempi yhteydenpito ja jotkut muut kaipaavat enemmän soittelua ja tapaamisia, kertoo Henriksson.

SPR etsii yksinäisiä nuoria

Suomen Punaisella Ristillä on käynnissä kampanja, jossa keskitytään nuorten ystävätoiminnan kehittämiseen ja pop up -tapahtumiin.

– Kokoontumisrajoitusten vuoksi kahtena viime vuotena ei ole juuri päästy tapahtumia järjestämään. Aiomme tänä vuonna mennä sinne, missä nuoret ovat, kertoo SPR Varsinais-Suomen lapsi- ja nuorisotyön asiantuntija Elina Jalonen.

• SPR jakaa suklaasuukkoja ystävänpäivänä Turun ylioppilaskylässä K-marketin edessä kello 11–13. Samalla SPR:n väki kohtaa nuoria ja ottaa vastaan heidän toiveitaan. Seurasimme suukkojen jakoa Yle Areenan suorassa lähetyksessä. Toimittajana oli Minna Rosvall ja kuvaajana Kalle Mäkelä.

Korona-aikana nuorten yksinäisyys on lisääntynyt. Moni vieraalla paikkakunnalla opiskelunsa aloittanut nuori kärsii sosiaalisten kontaktien puutteesta, kun opintoja on tehty pitkälti verkon välityksellä. SPR:n tapahtumassa pohditaan esimerkiksi sitä, miten opiskelevia nuoria voidaan auttaa.

Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat ovat haastatelleet nuoria SPR:n ystävätoiminnasta. Tulosten perusteella todella moni osallistuisi auttamistoimintaan mielellään, mutta oman paikan löytäminen Punaisen Ristin laajassa toiminnassa tuntuu hankalalta. Myös elämäntilanne voi olla sellainen, ettei se salli pidempiaikaista sitoutumista.

– Tahdomme tarjota nopealla aikataululla tapahtumia. Hankitaan vaikka sopiva tila opiskelijoiden asuinalueelta, tarjotaan pizzaa ja jutellaan. Samalla voidaan porukalla esimerkiksi lajitella vaatekeräyksen satoa, kertoo projektityöntekijä Kai Saarto SPR:n Varsinais-Suomen piiristä.

Tuore yksinäisyysbarometri kertoo koronan rajusta vaikutuksesta

Yksinäisyys koskettaa joka toista Suomessa asuvaa. Yli puolet kertoo kokeneensa kuluneen vuoden aikana yksinäisyyttä ainakin joskus. Erityisesti nuorten, nuorten aikuisten ja ikäihmisten ahdinko näkyvät hälyttävästi Punaisen Ristin teettämän tuoreen yksinäisyysbarometrin tuloksissa.

Koronarajoitukset ja tartunnan välttelyn mainitsee tärkeimmäksi syyksi yksinäisyyteen 70 prosenttia vastaajista. Koronarajoitukset yksinäisyyden syynä korostuvat erityisesti nuorimmilla vastaajilla ja opiskelijoilla.

– Voi sanoa, että yksinäisyys on kroonistunut Suomessa. Se on paitsi tragedia yksilölle, myös yhteiskunnallinen ongelma, toteaa Suomen Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta.

Yksinäisyys on jatkunut vähintään vuoden joka toisella, ja neljänneksellä piinaa on kestänyt yli viisi vuotta. Korona ei siis yksinään selitä vakavaa tilannetta.

Usein tai jatkuvasti yksinäisyyttä kokevat erityisesti alle 25-vuotiaat, opiskelijat, pienituloisimmat vastaajat sekä yksinasuvat.

Yli puolet kokee eristäytyneisyyden tunteita ainakin joskus. Ulkopuolelle jättämisen tunteita kokee ainakin joskus hieman alle puolet vastaajista.

Tutkimuksen toteutti Suomen Taloustutkimus. Siihen vastasi 1055 henkilöä tammikuussa. Kohderyhmänä olivat 15 – 84 -vuotiaat Suomessa asuvat Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 15.2. kello 23.

Lue lisää:

Yliopisto lähetti lähes 15 000 opiskelijalle tekstiviestin, ja moni otti tarjotun avun vastaan – vertaisohjaaja kertoo tuella olevan iso merkitys

Yksinäisyys tuli etäopintojen mukana kutsumattomana vieraana – Emma Vihinen: "Minä olen varmaan ainoa yksinäinen ja kaikki muut jaksavat"

Pirkanmaan Sastamalassa erään kiinteistöyhtiön vastiketuloista katosi puolet kahden pilkkahintaisen huoneistokaupan myötä. Ensin Huittisten Säästöpankki myi entisen konttorinsa 50 sentillä. Sitten kaupunki myi käytöstä poistetut uimahallitilansa sadalla eurolla.

Kumpikaan ostaja ei ole maksanut yhtiövastikkeitaan. Muille kiinteistöyhtiön osakkaille tästä on seurannut taloudellinen hätätila.

– Nyt on edessä sellainen haaste, että en tule tästä selviämään, manaa kahvilayrittäjä Suvi Marjamäki.

Kiinteistöyhtiössä on uimahallin ja liiketilojen lisäksi asuntoja. Entisen pankin ja uimahallin osuus yhtiön vastiketuloista oli aiemmin noin puolet – tämä aukko on rojahtanut muiden osakkaiden kontolle. Hallitalon kaupoista ja vastikeongelmista on aiemmin kirjoittanut myös Satakunnan Kansa.

Suvi Marjamäellä on ollut kahvila Kiikan hallitalossa noin kymmenen vuotta. Nyt hän on pahoissa vaikeuksissa kasvavien kulujensa kanssa ja pelkää tulevaisuutensa puolesta.

Vastikkeita on korotettu roimasti ja korotuksia on suunniteltu lisää. Hoitovastike saattaa olla jatkossa kaksinkertainen vuodentakaiseen verrattuna. Kiinteistöyhtiön on myös pitänyt ottaa lainaa ja se on päättänyt kerätä osakkailta ylimääräisiä vastikkeita.

Hallitalon asukas Riitta Uusi-Seppä puolestaan toteaa, että eläkeläisenä hänen on suorastaan mahdotonta selviytyä lisämaksuista. Toisaalta asunnosta ja sen isoista maksuista ei pääse eroon helposti.

– Ei sitä asuntoa kukaan osta. Asuntojen välittäjät eivät ota sitä myyntiin missään tapauksessa, sanoo Uusi-Seppä.

Kaupungin mukaan entisessä uimahallissa oli paljon korjaustarpeita ja se myytiin käytöstä poistamisen takia. Kaupunki sai noin 40 000 euron vuosisäästöt tyhjiin tiloihin liittyneistä kuluista.

Hallin hankkinut ulosotossa – kaupunki ei kommentoi

MOT tutki uimahallin ostajan taustoja. Hänen ulosottotodistuksessaan on ollut nähtävissä saatavia yli kymmenen tuhannen euron arvosta vuoden 2021 tammikuussa, kun kauppa uimahallista tehtiin.

Sastamalan kaupungilta ei saa vastausta siihen, tiesikö se ostajan ulosotto-ongelmista.

– En anna haastattelua tästä asiasta, sanoo Sastamalan kaupungin konsernilakimies Katja Arve-Salonen.

Sastamalan kaupungin kirjallisten vastausten mukaan uimahallin ostaja oli esittänyt hyväksyttävän liiketoimintasuunnitelman. Kaupunki ei kuitenkaan luovuttanut asiakirjaa MOT:lle vedoten liikesalaisuuteen.

Kaupungin mukaan se ei voi kommentoida uimahallin ostaneen yksityishenkilön taloustilannetta. Kiinteistöyhtiö olisi kaupungin mielestä voinut reagoida kauppoihin jättämällä oikaisuvaatimuksen.

Hinta euron ja ostajalle tonni päälle

MOT:n selvityksessä paljastui, että Sastamalan kaltaisia toimitilojen halpamyyntejä vastikeperinnän ulottumattomiin on tehty muuallakin. Isännöitsijät tuntevat tapauksia ainakin kuudessa maakunnassa. Arvottomia toimitiloja siirretään esimerkiksi konkurssiin ajettaviin pöytälaatikkofirmoihin tai varattomille ostajille.

Voin maksaa sulle tonnin, jos otat sen liiketilaa myyvä mies

Tyhjien liiketilojen määrä kaupunkien keskustoissa on kasvanut ympäri maata. Ongelma ei johdu yksin koronasta. Uudet kauppakeskukset, nettimyynti ja väestön väheneminen rokottavat kivijalkaliikkeiden kannattavuutta.

Toimitila voi olla tyhjä ja sen arvo nollassa, mutta tilan vastike saattaa olla moninkertainen samankokoiseen asuntoon verrattuna. Kun vastike pitää maksaa ulosoton uhalla, omistaja voi haluta tiloista eroon keinoja kaihtamatta.

MOT:n toimittajalle tarjottiin jopa rahaa, jos tämä ottaa vastaan huoneistoja taantuvilta alueilta. Jutussa käytettiin poikkeuksellista tiedonhankintaa eikä toimittaja kertonut liiketiloja myyville tahoille olevansa toimittaja ja tekevänsä juttua.

– Voin maksaa sulle tonnin, jos otat sen, sanoo isoa liiketilaan “myyvä” mies.

Omistaja pyytelee tilasta netti-ilmoituksessa yhtä euroa. Kyseessä on melkein 500 neliön liiketila, joka sijaitsee kutistuvassa pikkukaupungissa Itä-Suomessa.

Isot vastikkeet pahentavat tilannetta

Usein liiketilojen vastike neliömetriä kohden on huomattavasti korkeampi kuin saman yhtiön asunnoissa.

Osa taloyhtiöistä haluaisi ratkaista ongelman kohtuullistamalla liiketilojen vastikkeita, jotta yrittäjät eivät ajautuisi maksuongelmiin. Vastikkeen kohtuullistaminen on kuitenkin hankalaa.

Siihen tarvitaan suostumus kaikilta muilta osakkailta, joiden vastikkeet vastaavasti nousisivat. Jos tämä ei onnistu, kohtuullistamista voi hakea oikeusteitse.

Esimerkiksi tarpeettoman liikehuoneiston muuttaminen asuintilaksi on usein houkutteleva ja järkevä ratkaisu – mutta vastikkeen alentaminen samalla asuntoja vastaavaksi ei onnistu helposti.

– Yksikin osakas voi sen tyrmätä, sanoo lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen oikeusministeriöstä.

Oikeusministeriössä on havahduttu tilanteeseen ja mietitty asunto-osakeyhtiölain muuttamista. Vuonna 2020 tehdyssä muistiossa esitetään, että vastikeperusteen muuttamiseen riittäisi 80 prosentin kannatus taloyhtiössä. Tämä koskisi tilannetta, jossa huoneiston käyttötarkoitus vaihdetaan esimerkiksi liiketilasta asunnoksi.

Esitetty helpotus vastikkeen muuttamiseen ei ole nykyisen hallituksen lainsäädäntöohjelmassa.

Artikkelia päivitetty 14.2. klo 9.38: lisätty video.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin 15.2.2022 kello 23:een saakka.

18-vuotias nuorimies on juuri kirjautunut ulos katkaisuhoidosta ja kuolee pian sen jälkeen yliannostukseen kaverinsa sohvalla Lohjan keskustassa. Seuraavalla viikolla 26-vuotias mies saa kirveestä keskellä kirkasta päivää.

Toinen epäilty yliannoskuolema tapahtui Ylen tietojen mukaan aiemmin talvella. Kuolemansyyntutkinnat ovat salassa pidettävää tietoa, eikä poliisi ota tapauksiin kantaa.

Päihteiden käyttö, etenkin sekakäyttö, näyttää lisääntyvän ja sen lieveilmiöt vaikuttavat muuttuvan yhä rajummiksi Lohjan seudulla.

Poliisin arvion mukaan ilmiö koskee kuitenkin suhteellisen pientä, pääasiassa täysi-ikäistä miesten joukkoa.

– He ovat jo todella syvällä päihteiden maailmassa, vanhempi konstaapeli Jani Borenius luonnehtii.

– Ja todella sekaisin, Lohjan kaupungin nuorisokeskuksen päihdetyöntekijä Helena Sipiläinen jatkaa.

Osin on myös kyse eri tapausten kasaantumisesta lyhyelle aikavälille sattumalta.

Sipiläisen mukaan yliannoskuolemat ja raaka väkivalta liitettiin aiemmin lähinnä yli kolmekymppisiin, vuosikausia eri aineita käyttäneisiin henkilöihin.

Nyt lääkkeiden, huumeiden ja sekakäytön syvään päähän upotaan entistä nopeammin.

Mikä tahansa "kama" kelpaa

Huume- ja lääkekauppa on Boreniuksen mukaan somettunut ja se on tehnyt kaupankäynnistä sen osapuolille helppoa ja nopeaa, mutta ulospäin yhä vaikeammin havaittavaa.

Kauppoja ja niihin liittyviä tapaamisia sovitaan Tor-verkon ja erilaisten viestipalveluiden kautta.

– Kamaa ostetaan puhelimella suurin piirtein samalla tavalla kuin tilataan ruokaa kotiin. Tuntuu, että alaikäisten on helpompi hankkia lääkkeitä ja huumeita kuin alkoholia, Borenius vertaa.

Helppo ja runsas saatavuus saattaa osaltaan madaltaa ensikokeilun kynnystä. Vanhemman konstaapelin mukaan lääkkeitä ja huumeita on katukaupassa tarjolla ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Eri huumausaineiden sekä mahdollisesti vielä alkoholin sekakäyttö näyttäisi olevan se turmiollisin yhdistelmä.

– Käyttäjän vointi menee hyvin äkkiä hyvin huonoksi.

Kannabisepäily yläkoulussa

Aika ajoin huumeisiin törmätään myös kouluissa. Esimerkiksi Lohjan keskustassa sijaitsevassa Laurentius-koulussa selvitetään parhaillaan epäiltyä kannabiksen myyntiä ja käyttöä.

– Se ei ole missään tapauksessa jokapäiväistä eikä jokaviikkoista, mutta se jossain porukassa aina jollain koululla nousee vaihtelevasti esiin, päihdetyöntekijä Helena Sipiläinen toteaa.

Nuuska- ja tupakkakauppaa käydään Boreniuksen ja Sipiläisen mukaan jopa alakouluissa. Kaikki tupakkatuotteisiin liittyvä luvaton kaupankäynti muistuttaa ainakin osittain huumekauppaa.

– Se on ensinnäkin laitonta. Siihen liittyy kaupankäyntiä, velkaantumista. On törmätty jopa alakouluikäisillä teräaseisiin. Nämä ovat yhteisiä piirteitä, Borenius luettelee.

Toisaalta poliisi on myös havainnut, että osalle nuorista nimenomaan päihteisiin ja tupakkaan liittyvä luvaton kaupankäynti on miltei itse käyttöä kiehtovampaa.

– Meillä on viitteitä, että nimenomaan jännitys kiinnostaa. Jotkut saavat siitä ne kovimmat "kiksit".

Neuvo vanhemmille: arvosta, välitä ja osoita se

Miten koulu, vanhemmat tai vaikkapa harrastusporukka voi suojella nuorta ajautumasta päihteiden maailmaan? Sipiläisen ja Boreniuksen puheissa toistuu kaksi sanaa: arvostus ja välittäminen.

– Jos nuori ei ole missään muualla saanut arvostusta ja hyväksyntää, mutta löytää sitä jostain päihdeporukasta, totta kai se houkuttelee. En puhuisi sosiaalisesta paineesta vaan sosiaalisesta houkutuksesta, Sipiläinen kuvailee.

Poliisi kannustaa vanhempia kyselemään nuorten kuulumisia ja olemaan erityisen valppaana, jos jälkikasvu vaikenee.

– Välittäminen. Huoltajalla on vastuu ja velvollisuus huolehtia lapsen turvallisesta kasvusta ja kehityksestä. Silloin täytyy joskus myös kyetä puuttumaan nuoren elämään, vaikka se olisi kuinka epämukavaa, Borenius painottaa.

Molempien mielestä myös korona-aika näyttäisi ruokkivan nuorten ahdistusta ja sitä kautta lisäävän kiinnostusta päihteisiin.

Lopulliset vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta lähivuosina.

Lue seuraavaksi:

26-vuotiaan miehen kimppuun hyökättiin keskellä päivää kirveellä Lohjalla – uimahallin henkilökunta pelasti uhrin hengen

Poliisi kertoo huumekauppaan liittyvän väkivaltaisen velanperinnän yleistyneen – mukana vielä kotona asuvia nuoria

Hovioikeus tuomitsi kaksi miestä elinkautiseen kidutuksenomaisesta murhasta Lohjalla – kolmannen paikalla olleen mielentila tutkitaan

Nuorison parveilu huolestuttaa viranomaisia ja ärsyttää naapureita – nuoret itse ihmettelevät kohua

Oletko sinä tänään ystäviesi kanssa tai yksin fiilistelemässä rajoitusten keventymistä ravintolassa? Lähetä meille kuva!

Yle saattaa käyttää lukijoiden lähettämiä kuvia osana tätä verkkojuttua, tv-uutislähetyksiämme tai somejulkaisujamme. Katso Ylen kuvajoukkoistuksen säännöt täältä.

Lähettämällä kuvan joukkoistuksessa Ylelle joukkoistuksen yhteydessä annat oikeuden käyttää, jakaa ja tarvittaessa muokata kuvaa kaikissa Ylen palveluissa. Lähetäthän vain itse ottamiasi kuvia.

Kaikki Uudenmaan kokoontumisrajoitukset siis puretaan tästä päivästä alkaen. Asiasta päätti Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) perjantaina.

Kokoontumisrajoitukset puretaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Alueellisen koronakoordinaatioryhmän arvion ja sairaanhoitopiirin lausunnon mukaan rajoitusten jatkaminen pidempään ei ole tasaantuvassa epidemiatilanteessa välttämätöntä.

Ravintoloissa anniskelu päättyy tästä päivästä alkaen kello 23 ja ravintolan saa olla auki kello 24 asti. Kevennykset anniskelu- ja aukioloaikoihin koskevat kaikkia ravintoloita. Baareissa saa kuitenkin edelleen täyttää vain puolet asiakaspaikoista, ruokapaikoissa kolme neljännestä.

"Korona-aika on ollut täydellinen katastrofi", sanoo Storyvillen toimitusjohtaja

Tänään ovensa avaa joulukuun jälkeen esimerkiksi jazzravintola Storyville Helsingissä. Luvassa on livemusiikkia.

– Korona-aika on ollut täydellinen katastrofi, ihme, että ollaan hengissä enää. Mutta ei tämä vielä riitä, yöravintolat tarvitsevat kaikki rajoitukset pois eli auki puoli viiteen kuten ennenkin. Monet muut maat ovat vapauttaneet jo kaiken, Storyvillen toimitusjohtaja Tarja Palomäki vaatii.

Hänen johdossaan on kolme muutakin ravintolaa. Pandemian alussa yritys sai vuokriin helpotusta pari ensimmäistä kuukautta.

– Sitten meillä on ollut yleisölle suunnattu osakeanti, olemme saaneet Business Finlandin tukea ja ottaneet lainaa. Nyt tarjoamme netistä lahjakortin ostaville alennusta ja pääsyn jonon ohi, Palomäki luettelee keinoja, joilla yritys on sinnitellyt.

Näistä huolimatta henkilökunta on lomautettu neljä kertaa.

Ystävänpäivätarjous on pidempi aukioloaika

– Emme tarjoa mitään ystävänpäiväspesiaalia, spesiaalia on se, että saamme ovet auki asiakkaille, huokaa ravintolatoimen johtaja Jan Karppanen Momentin Restaurants -yrityksestä.

Ketjuun kuuluvat muun muassa olutravintolat Janoinen Lohi ja Hilpeä Hauki 10 muun ravintolan lisäksi.

Tässä ravintolayrityksessä on kirjoitettu lomautuslappu henkilökunnalle kuusi kertaa koronapandemian aikana. Tällä hetkellä työntekijöitä on enää 55, koska osa on lähtenyt muihin töihin.

– Olemme olleet sellaisessa kurimuksessa niin pitkä aika, että liikevaihtoa tarvitsee jokainen alan yritys, ja toivottavasti sitä nyt saadaan näillä aukioloajoilla. Odotamme kuitenkin maaliskuun alkua, jos rajoitukset poistuisivat silloin kokonaan, Karppanen sanoo.

Hänen mielestään ravintolassa voi käydä samalla lailla kuin kaupassakin.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 15.2. kello 23 saakka.

Poliisiin kohdistuva turvallisuusuhka on muuttanut poliisien arkea torstaista alkaen. Poliisiasemien eteen on parkkeerattu panssariautoja. Poliisit kantavat asetta myös asemalla ollessaan ja pukeutuvat suojaliiveihin talon ulkopuolella.

Meille muille poliisin tehostettu varautuminen näkyy pääosin turvatarkastuksina esimerkiksi passia hakiessa. Listasimme miten uhka näkyy asioinnissa.

1. Kulkua rajoitettu aseman läheisyydessä

Tampereella vedettiin poliisin eristysnauhaa aseman lupapalvelujen läheisyyteen maanantaina aamulla. Nauhaan ripustetussa kyltissä kerrotaan, että jalankulku on edelleen sallittu aseman luona. Ylen toimittajien mukaan poliisit kysyvät herkästi millä asioilla on liikkeellä.

2. Panssariautot parkissa

Jo torstaina poliisiasemille ilmestyi panssariautoja parkkiin. Tilanne ei ole muuttunut, vaan autot ovat edelleen kertomassa poliisin varautumisesta esimerkiksi Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

3. Ulko-ovi lukossa

Torstaista alkaen monen poliisiaseman ulko-ovi on pantu lukkoon, vaikka tavallisesti pääsisikin kävelemään suoraan sisälle. Oulussa on otettu pois käytöstä tavallisesti auki oleva liukuovi.

4. Vartija tai poliisi ovella vastassa

Asioimaan pääsee nopeasti, sillä ulko-ovilla on vartija tai poliisi vastassa. Esimerkiksi Kuopiossa vartija päästää asiakkaat sisälle yksi kerrallaan.

5. Turvatarkastus ja läpivalaisu

Tampereella jo ovella varoitetaan mahdollisesta turvatarkastusta. Havaintojen mukaan tarkastus tehdään kaikille. Tavarat myös läpivalaistaan paikoin, esimerkiksi Joensuussa ja Kuopiossa läpivalaisu kuuluu kuvioon tavallisessakin arjessa.

6. Ei juurikaan jonoa

Eri puolilta Suomea kerrotaan, etteivät turvatoimet ole lisänneet fyysisiä jonoja asemilla. Tampereella jono asiointiin liikkui aamulla ehkä hitaammin turvatarkastusten takia.

7. Tunnelma asioinnissa rauhallinen

Lähtökohtaisesti tunnelma on asioinnissa rauhallinen. Esimerkiksi Seinäjoella vartija totesi Ylen toimittajalle tunnelman olevan leppoisa.

– Ei yhtään pelottanut. Oli turvallinen tunnelma, totesi Tampereella poikansa passia uusimassa ollut Minna Kovalainen.

Asiakkaiden ajatuksia turvallisuusuhasta ja poliisin varautumisesta voit katsoa lisää pääkuvana olevalta videolta.

Poliisihallituksen mukaan niukka tiedotuslinja on turvallisuusasia

Poliisi kertoi torstaina, että siihen kohdistuu turvallisuusuhka. Uhan arveltiin tulevan niin sanotun perinteisen järjestäytyneen rikollisuuden parista, mutta tämä tieto kumottiin Ylen jutussa sunnuntaina. Ylen tietojen mukaan uhkaajalla on räjähteitä ja konetuliaseita.

Poliisilaitoksilta ei kerrota varautumisesta tarkemmin, sillä tiedotus on keskitetty Poliisihallitukselle. Poliisihallitus tiedotti asiasta maanantaina iltapäivällä.

– Poliisi tiedostaa, että vallitseva tilanne ja siihen liittyvät, näkyvät turvajärjestelyt saattavat aiheuttaa yhteiskunnassa huolta.

Poliisi huolehtii toimenpiteillään poliisin henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuudesta. Poliisihallitus perustelee niukkaa tiedotuslinjaa sillä, että asioiden käsittely julkisuudessa voi vaarantaa toimet uhan poistamiseksi, mutta myös heikentää suojaustoimenpiteiden vaikutusta.

Monet tiedot ovat myös poliisihallituksen mukaan lainsäädännön nojalla yksiselitteisesti luottamuksellisia tai salassa pidettäviä ja niiden käsittely julkisuudessa voi johtaa paljastajansa rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Lue lisää:

Supo: Poliisiin kohdistuva uhka ei liity Ukrainan tilanteeseen eikä Euroopan poliisiväkivaltaan – myös suojelupoliisi jatkaa tehostettua varautumista

Ylen tieto: Poliisin turvallisuutta ei uhkaa perinteinen järjestäytynyt rikollisuus – "Uhkaajalla on räjähteitä ja konetuliaseita", kertoo poliisilähde

Poliisiväkivaltaa tutkinut asiantuntija poliisiin kohdistuvasta uhasta: "On hyvä taktiikka tässä vaiheessa olla kertomatta asioista liikaa"

Asiantuntija: Poliisiin ei ole aiemmin kohdistunut tällaista uhkaa Suomessa – "Kyse on hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan"

Poliisiin kohdistuva turvallisuusuhka jatkuu. Poliisihallituksen arvion mukaan tilanne uhan osalta on ennallaan.

Poliisiasemien eteen on tänäänkin parkkeerattu panssariautoja. Poliisit kantavat asetta myös asemalla ollessaan ja pukeutuvat suojaliiveihin talon ulkopuolella.

– Poliisi pysyy edelleen vaitonaisena turvallisuusuhan luonteesta muun muassa siksi, että asian käsittely julkisuudessa voisi heikentää suojaustoimenpiteitä, kertoo Poliisihallitus tiedotteessaan.

Tiedottaminen on keskitetty Poliisihallitukselle, mutta Yle kysyi tilanteesta myös Suojelupoliisin näkemyksiä. Supo vastasi Ylen kysymyksiin sähköpostilla.

1. Tuliko tieto turvallisuusuhasta poliisia kohtaan Supon tietojen perusteella? Helsingin Sanomat uutisoi asiasta viime viikolla.

Emme ota tähän asiaan tässä vaiheessa kantaa.

2. Myös Supo on tehostanut varautumistaan uhan vuoksi. Vieläkö tehostettu varautuminen jatkuu?

Kyllä, tehostettu varautuminen jatkuu edelleen.

3. Millä tavoin uhka vaikuttaa Supon toimintaan?

Suojelupoliisin varautumiseen liittyvät asiat ovat salassa pidettäviä.

4. Suomessa ei koskaan aiemmin ole ollut tämän tasoista uhkaa poliisia kohtaan. Mitä voitte siitä kertoa?

Emme voi valitettavasti avata mahdollisen uhkan luonnetta.

5. Ylen tietojen mukaan kyse ei ole järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamasta uhasta vaan mahdollisesti terroriuhasta tai hybridiuhasta. Mikä on Supon arvio: kummasta on kyse?

Emme voi valitettavasti avata mahdollisen uhkan luonnetta.

6. Tuleeko uhka kotimaan sisältä vai ulkomailta? Vai molemmista?

Tätäkään emme valitettavasti pysty tarkentamaan julkisesti.

7. Supo on aiemmin arvioinut, että suurin uhka Suomessa aiheutuu äärioikeiston toimijoista. Onko kyseessä äärioikeiston toiminnan aiheuttama uhka?

Emme voi valitettavasti avata uhkan luonnetta.

8. Liittyykö uhka Ukrainan tilanteeseen?

Ei liity.

9. Terroriuhan taso on Suomessa ollut pitkään tasolla kaksi eli kohonnut. Harkitseeko Supo uhkatason nostamista vai onko sitä jo nostettu?

Terrorismin uhka on edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Uhkatasoa arvioidaan jatkuvasti, ja tasoa päivitetään tarvittaessa.

10. Mitä uhalla Supon käsityksen mukaan pyritään saamaan aikaan?

Mahdollinen uhka kohdistuu poliisiin, mutta sen tarkemmin emme voi valitettavasti julkisesti arvioida tarkoitusperiä.

11. Ulkomailla on tehty hyökkäyksiä yksittäisiä poliiseja vastaan. Minkälaisista tapauksista muissa maissa Supo on saanut tietoa?

Suojelupoliisi vaihtaa jatkuvasti tietoa kansainvälisten kumppaneidensa kanssa. Monissa Euroopan maissa on viime vuosina tehty poliisia kohtaan useita iskuja, jotka on myös uutisoitu. Tekovälineenä on usein ollut veitsi tai muu helposti saatava tekoväline.

12. Onko muissa maissa havaittu samankaltaista laajaa uhkaa poliisia kohtaan?

Edellä kuvattujen iskujen vuoksi esimerkiksi Ranskassa uhka poliisia kohtaan on ollut pysyvästi korkea. Suomessa poliisiin kohdistuva mahdollinen uhka ei kuitenkaan linkity muiden maiden tämänhetkisiin tilanteisiin.

Lue myös aiemmat jutut:

Poliisiasemalla asiointi ei huoleta asiakkaita poliisiin kohdistuvasta uhasta huolimatta – katso mikä kaikki on muuttunut

Ylen tieto: Poliisin turvallisuutta ei uhkaa perinteinen järjestäytynyt rikollisuus – "Uhkaajalla on räjähteitä ja konetuliaseita", kertoo poliisilähde

Poliisiministeri Mikkonen yhä jatkuvasta uhasta poliisia kohtaan: "Olen iloinen, että turvallisuusviranomaiset ovat hyvin ajan tasalla"

Poliisiväkivaltaa tutkinut asiantuntija poliisiin kohdistuvasta uhasta: "On hyvä taktiikka tässä vaiheessa olla kertomatta asioista liikaa"

Poliisilähde Ylelle uhkatilanteesta: "Nyt on niin kovat panokset, ettei mitään voi puhua" – tämä kaikki tilanteesta tiedetään tällä hetkellä

Panssariautot ovat suojanneet poliisitaloja Helsingissä ja Tampereella turvallisuusuhan vuoksi – Poliisilähde Ylelle: "Ei tällaiseen lähdetä leikillään"

Koronapikatestit venäläisapteekeissa maksavat maltaita, joten jälleenmyyjät ovat löytäneet uuden kultakaivoksen.

Suomesta tuotuja kotitestejä voi ostaa Instagramista, venäläisestä verkon kauppapaikasta ja paikallisesta sosiaalisesta mediasta.

Testit myydään loppuun todella nopeasti

Venäläisestä Avito-nettimarkinoilta löytyy muutamia ilmoituksia, joissa myydään suomalaisia koronan kotitestejä. Diilerit ovat pääosin kotoisin Pietarista ja Karjalasta.

Petroskoilaisella Marinalla on myynnissä kallein suomalainen kotitesti. Hän pyytää liki 13 euron hintaa Boson Covid-19 antigeenipikatestistä. Prismasta saman testin voi ostaa 5,99 eurolla. Pietarilainen Stanislav myy Suomesta ostettua Deepblue SARS-CoV-2-antigeenitestiä 11,75 eurolla. Se on lähes neljä kertaa kalliimmalla kuin K-Rauta, joka myy testejä 2,95 eurolla.

Facebookin venäläisessä vastineessa Vkontaktessa on runsaasti ryhmiä, joissa kaupitellaan suomalaisia tuotteita. Eräästä suuresta ryhmästä löytyy kohtuuhintainen tarjous: Deepblue SARS-CoV-2-antigeenitesti vain 5,3 eurolla. Muutamaa päivää myöhemmin ilmoitettiin, että koko erä oli myyty loppuun.

Viipurista kotoisin oleva bloggaaja Viktoria lupaa Instagramissa hankkia haluttuja tuotteita Helsingistä. Victoria sanoo innostuneena Instagramin tarinaosiossaan, että testit myydään loppuun todella nopeasti.

Venäjällä kotitestit maksavat maltaita

Halvimmat koronakotitestit maksavat venäläisissä apteekeissa keskimäärin 13,5-17,5 euroa, mutta hinnat saattavat kivuta korkeammallekin.

Venäläiset tiedotusvälineet ovat toistuvasti nostaneet esille kotitestien kalliit hinnat. Helmikuun alussa jopa Venäjän valtakunnansyyttäjänvirasto päätti tutkia kotitestien hintalappuja apteekeissa.

Venäjän parlamentissa eli duumassa tehtiin myös ehdotus valtion hintojen sääntelyn käyttöön ottamiseksi.

Suomessa ei ole testien saatavuusongelmia

Venäläisten suosimat kaupat Suomessa vakuuttavat Yle Novostille, että heidän hyllyillään ei ole kotitestien saatavuusongelmia, vaikka joulukuussa ne oli melkein myyty loppuun. Myyntirajoituksia, jollaisia asetettiin Etelä-Karjalassa juuston myyntiin, ei ole odotettavissa.

– Tällä hetkellä testien saatavuustilanne on hyvä eikä sinänsä vaadi rajoituksia, toteaa SOK:n myyntipäällikkö Juhani Haara.

Hänen mukaansa myymälät ovat voineet itse asettaa rajoituksia tarpeen mukaan, esimerkiksi jos jossakin kaupassa on havaittu hamstrausta. Tällaisissa tapauksissa S-ryhmän suositus on ollut kuusi kappaletta per asiakas.

Vähittäiskaupan toimialajohtaja Etelä-Karjalan Osuuskaupassa Petteri Väyrynen täsmentää, että tällainen suositus on otettu käytöön ensimmäisten erien saapumisen myötä.

– Testien saatavuus on tällä hetkellä hyvä, eikä hamstrausta ole ollut havaittavissa, vakuuttaa Väyrynen.

Lidlistä kerrotaan, että kotitestejä on hyvin saatavilla ja että niiden kysyntä on tasaista koko maassa.

Tulli: koronatesteihin ei kohdistu rajoituksia

Suomen tullilla ei ole saatavilla tilasto- tai valvontatietoa Venäjälle viedyistä kotitesteistä.

– Yksityishenkilöiden hankkimat koronatestit eivät ole rajoitusten alaisia tuotteita, täsmentää tullin viestintäpäällikkö Reetta Salonen.

Koronatestien vienti Venäjälle on yksinkertaista verrattuna juuston vientiin. Matkustaja saa vielä Venäjälle vain viiden kilogramman edestä eläinperäisiä elintarvikkeita.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 15.2. kello 23:een saakka.

Vuorentaan peltoaukealle Hattulaan tallottiin viikonloppuna Suomen suurin lumipiirros. Sen läpimitta on keskimäärin 220 metriä. Teoksen keskellä on meritähti, jonka ympärille on ryhmitelty muita mereneläviä. Piirroksen suunnitellut Janne Pyykkö kertoo, että teoksessa on 60 000 yksittäistä lumikengän jälkeä. Tekijät kävelivät kuviota hankeen yhteensä 80 kilometriä.

– Joten voihan tämä tietysti olla maailman suurinkin.

Innostus lumipiirroksiin kumpuaa siitä, että Pyykkö haluaa haastaa itsensä. Tehdä jotain vaikeaa ja tavoitteellista joko yksin, tai tässä tapauksessa muiden ihmisten kanssa.

– Tässä on peruskuvio, mitä tehdään. Sitten peruskuvioita yhdistellään ennakkosuunnitelman mukaan. Osa kuvioista on geometrisiä, osa on vapaalla kädellä piirrettyä.

Retkeilyä harrastava Pyykkö on kirjoittanut blogiinsa ohjeen lumipiirrosten tekoon.

Yhden päivän tehdas

Janne Pyykkö on miettinyt kaikki työvaiheet. Kaikki tekijät saivat etukäteen viisisivuisen ohjeistuksen meritähtiteoksesta. Hän itse kertoo olevansa ikään kuin tehtaan omistaja.

– Pistämme tekijöiden kanssa tehtaan pystyyn yhdeksi päiväksi ja lopputuote on Suomen suurin lumipiirros.

Ennen teoksen syntymistä sitä harjoiteltiin osissa ja kokonaisuutta yritettiin kerran tarpoa Espoonlahdessa meren jäälle. Tuuli oli kuitenkin painanut lunta dyyneiksi, joten lumipiirros ei onnistunut.

– Häme oli tällä kertaa eteläisin pehmeän lumen paikka, johon piirros oli mahdollista toteuttaa, kertoo Janne Pyykkö.

Piirrosta tarvottiin hankeen koko päivä

Mukana oli kolmetoista lumikenkäilijää, joista seitsemän oli ensi kertaa tekemässä lumipiirrosta. Vapaaehtoiset muun muassa Hämeenlinnasta, Espoosta ja Tampereelta talloivat taidokasta teosta Vuorentaan peltoaukealla lauantaina lähes kahdeksan tuntia.

Hämeenlinnalainen Johanna Korhonen oli jo vuosi sitten Espoossa pellolla Pyykön mukana tallomassa piirrosta. Samoihin aikoihin Janne Pyykkö toteutti suuren lumipiirroksen myös paikalliselle golfkentälle. Silloin teos sai maailmanlaajuista huomiota, kun esimerkiksi BBC kertoi siitä verkkosivuillaan.

Korhonen kertoo, että mukaan lähteminen vaatii lumikengät, oikeanlaiset vaatteet ja sopivan asenteen.

– Hulluutta, heittäytymistä ja mielikuvitusta. Ja rohkeutta lähteä tekemään jotakin, mitä itse et tajua, summaa Korhonen.

Hän harrastaa lumikenkäilyä jonkin verran ja on vetänyt ryhmiä esimerkiksi lapsille.

– Omistan lumikengät, mutta olen ihan tällainen sunnuntaiajelija.

Oli Johanna Korhosen ansiota, että lumipiirroksen paikaksi valikoitui tällä kertaa Hirvilammen Luomun omistama kahdeksan hehtaarin peltolohko Hattulasta. Kuviot ja niiden osat oli jaettu tekijöille etukäteen. Kukin ryhmä teki pellolla omia sakaroitaan.

– Onhan Jannella aivan käsittämätön avaruudellinen ja kolmiulotteinen hahmotuskyky. Hänen matemaattinen ajattelunsa on huikeaa, sanoo Korhonen.

Teoksen valtavaa kokoa on vaikea tajuta sitä tehdessä. Siitä huolimatta, että Johanna Korhonen oli ollut edellisellä viikolla mukana piirroksen harjoituksissa, hän häkeltyi lopputuloksesta.

– Se hetki, kun näet dronen ottaman ensimmäisen kuvan, on uskomaton. Henki salpautuu. Tulee vähän kuin rakastunut olo, eikä tiedä miten päin olisi. Se on jotain niin käsittämätöntä.

Luoteis-Helsinkiin rakentuvan Honkasuon alueen metsänhakkuutyöt keskeytyivät tänään iltapäivällä, kun ympäristöaktivistit estivät työn etenemisen.

Poliisin mukaan paikalla oli noin 20–30 mielenosoittajaa. Luonto-liiton tiedotteen mukaan aktivistit kuuluivat Luonto-liiton metsäryhmään ja Elokapinan Metsäkapina-ryhmään.

Suurin osa mielenosoittajista seisoi työmaa-alueen läheisyydessä. Heillä oli mukanaan banderolleja ja megafoneja. Osa mielenosoittajista keskeytti hakkuutyöt seisomalla työkoneiden vieressä.

Poliisi oli kello neljältä iltapäivällä ottanut kiinni kahdeksan mielenosoittajaa, jotka kieltäytyivät poistumasta työmaa-alueelta.

– Paikalla on muutamia poliisin yksiköitä. Tilanne on rauhallinen, kertoi yleisjohtaja Teemu Lappalainen Helsingin poliisista.

Mielenosoitus päättyi kello viiden aikaan. Helsingin poliisin mukaan kiinniotettuja ei epäillä rikoksista.

Poliisi otti useita kiinni

Hakkuutöille on haettu toimeenpanokieltoa ELY-keskukselta. Pro Luonto ry -järjestön tiedotteen mukaan Honkasuolla tapahtuva hakkuu on "hallintopakkokeinojen vastainen toimenpide, joka on vastoin yleisiä oikeuskäytäntöjä".

Luonto-liiton mukaan mielenosoittajat vastustavat niin Honkasuon hakkuita kuin kaikkia Helsingin lähimetsiä uhkaavia rakennussuunnitelmia. Luonto-liiton mukaan alueella on liito-oravia, huuhkajahavaintoja ja uhanalaisia sammalia.

– Vastustamme tämän metsän kaatamista vedoten alueen merkittäviin luonto- ja virkistysarvoihin. Aiomme olla täällä niin kauan kuin täytyy ja on mahdollista, kertoi Luonto-liiton metsäryhmän jäsen Ida Korhonen.

Poliisi otti mielenosoittajia kiinni kahdessa osassa. Aluksi kolme työkoneiden edessä seissyttä mielenosoittajaa kannettiin poliisiautoihin. Kun hakkuut jatkuivat, viisi muuta siirtyi työkoneiden eteen ja siitä pian poliisin autoon.

Elokapinan jäsenen Otso Piitulaisen mukaan työkoneen eteen meneminen on jokaisen henkilökohtainen valinta.

– Suomi on lupautunut toteuttamaan EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka mukaan kolmekymmentä prosenttia maa- ja vesipinta -alasta pitäisi suojella. Tämä hakkuu rikkoo strategiaa, Piitulainen sanoo.

Ida Korhosen mukaan tavoitteena on, että Helsinki kumoaisi päätöksen Honkasuon metsän hakkuusta.

– Ennen kaikkea halutaan lähettää Helsingin kaupungille viesti, että lähimetsien kaataminen ei ole ok, Korhonen sanoo.

Malminkartanon pohjoispuolella sijaitsevan Honkasuon puutaloalueen asemakaava hyväksyttiin vuonna 2010. Asuinrakentaminen johtaa noin kolmen hehtaarin kokoisen metsäalueen kaatamiseen.

Metsässä elää liito-oravia, joten Helsingin kaupunki tarvitsi ja sai ELY-keskukselta poikkeusluvan metsän kaatamiseen. Luonto-liiton mukaan ympäristöjärjestöjen ELY-keskukselle lähettämä toimenpidekielto on vielä käsittelemättä.

Yle ei maanantai-iltana tavoittanut Helsingin kaupungin edustajaa kommentoimaan asiaa.

Juttua muokattu 14.2.2022 klo 18.14: lisätty mielenosoituksen päättymisaika ja muutettu jutun aikamuoto.

Lue myös:

Suomen metsien kasvu hidastunut – puuston määrä kuitenkin kasvaa

Suomen valtio kaataa vanhoja metsiä, vaikka niistä on löydetty tuhansia uhanalaisia lajeja – asiantuntija: "En voi ymmärtää, miksi niin tapahtuu"

Helsinki aikoo myydä historiallisesti arvokkaita rakennuksia eri puolilla kaupunkia. Kaupunkiympäristölautakunnalle huomenna tiistaina esiteltävässä myyntisuunnitelmassa ovat muun muassa Sibeliuksen puistossa sijaitsevat Villa Bråvalla ja Pauligin huvila.

Molemmat Taka-Töölässä sijaitsevat suojellut rakennukset ovat peräisin 1800-luvulta ja ne myydään hintakilpailulla.

Kaupunki aikoo myydä myös Pakilassa sijaitsevan Pakin talon sekä Yliskylän kartanon. Lisäksi myyntiin tulee puutaloja Länsi-Pasilassa, Kumpulassa ja Pukinmäessä.

Kaupunki esittelee myytäviä kohteitaan verkkosivuillaan.

Jo aiemmin Helsingin kaupunki laittoi myyntiin kaksi 1800-luvulla rakennettua kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta, Tervasaaren aitan ja Franzenin torpan.

Kruununhaan edustalla sijaitseva Tervasaaren aitta myydään ravintolakäyttöön. Tervasaari toimi 1600-luvulla Helsingin tervakaupan keskuksena. Nyt myytävä aitta on viimeinen säilynyt aittarakennus.

Tapanilassa sijaitseva Franzenin torppa myydään asuinkäyttöön. Torppa on rakennettu arviolta 1860-luvulla. Se sijaitsee vuokratontilla puistomaisessa ympäristössä.

Pakila-seura suree vuokratilan menetystä

Pakila-seura on pahoillaan, sillä alueella ei ole muita vastaavia tiloja. Seuran puheenjohtajan Raimo Rahkosen mukaanPakilassa ei ole mitään kaupungin asukastiloja tällä hetkellä, eikä Pakin talokaan ole sellaisena toiminut. Lisäksi seuran toiminta on ollut rakennuksen ympärillä, muuta omaa paikkaa ei ole ollut.

– Meillä ei ole mitään paikkaa sen jälkeen. Joitain ravintoloita tai seurakunnan tiloja on, mutta seuran toiminta kyllä loppuu. Suurin osa toiminnasta on ollut juhlien mahdollistamista, ja Pakin talo on ollut se yhdistävä tekijä seuran jäsenille, sanoo puheenjohtaja Rahkonen.

Rahkosen mukaan Pakin talo on ollut syy kokoontua, pohtia ja päättää asioista. Historiallinen talo on ollut varsin suosittu juhlien pitopaikka pääkaupunkiseudulla. Vanha pihapiiri on poikkeuksellinen ympäristö kaupungin keskellä.

Rahkosen mukaan tuntuu vähän karvaalta, jos rakennus myydään jollekin bisnesmiehelle tai -porukalle. Hänen mielestään yrittäjän on hankala saada toimeentuloa Pakin talossa.

– Voittoa toiminnalla on hankala saada ja korjauskustannukset olisivat noin 200 000 euroa. On ihan selvä, että mitään ihmebisnestä sinne ei pysty kukaan rakentamaan.

Rahkonen painottaa, ettei tilaisuuksia vuokraamalla rikastu. Seuran toiminta ei ole ollut voittoa tavoittelevaa.

– Olemme tehneet suurimman osan työstä talkoilla. Meillä on ollut vain vahtimestari täyspäiväisesti palkattuna, Rahkonen sanoo.

Kaupunki ehdotti vielä viime syksynä vuokrasopimuksen uudistamista Pakila-seuralle. Neuvottelujen yhteydessä taloa tarjottiin myös ostettavaksi, mutta se ei ole seuralle taloudellisesti mahdollista.

Päiväkoti myydään purettavaksi

Kaupunki myy myös vuonna 1989 rakennetun päiväkodin Töyrynummessa, Helsingissä. Rakennuksessa toimi kymmenen vuoden ajan yksityinen, kestävän kehityksen päiväkoti Verso.

Päiväkoti oli toiminnassa rakennuksessa vielä noin puoli vuotta sitten. Nyt kaupunki ilmoittaa rakennuksen olevan huonokuntoinen ja myy sen purettavaksi.

Kaavassa alue on asuin- ja julkisten palvelurakennusten korttelialuetta.

Lue lisää:

Arvorakennusten maalausvirheet kostautuvat remontteina

Helsinki luopuu Aino Acktén huvilasta

Video: Kruunuvuoren kummitustalot menossa purkuun – vain yksi huvila säilytettävissä

Huvilavanhuksia vuokralle kiistellystä Vartiosaaresta – "Täällä voi sukeltaa menneeseen maailmaan"

Röykän sairaala on myynnissä Nurmijärvellä – 17 rakennusta ja 45 hehtaaria maata

Porin kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupan, jolla Kiinteistö Oy Porin Jäähallin osakkeet siirtyvät HC Ässät Pori Oy:ltä Porin kaupungille Kaupunki on aiemmin omistanut 56 prosenttia Isomäen jäähalliyhtiöstä ja Ässät 44 prosenttia.

Ässät maksaa osakkeista 488 192,61 euroa. Osakkeiden arvoksi on arvioitu 4,9 miljoonaa euroa. Kauppahinta on pienempi kuin osakkeiden määritetty arvo, koska kaupan mukana kaupunki saa kontolleen Ässien lainavastuut.

Osakkeet tuovat kaupungin käsiin myös jäähallin ravintola-alueen. Ässät on luvannut jatkaa alueen vuokralaisena.

Jäähalli oli vielä kymmenen vuotta sitten kaupungin omistama, mutta Ässät tuli mukaan jäähallin remontin aikana 2013. Syynä oli se, että Porin kaupunki halusi Ässät mukaan rahoittamaan jäähallin ravintolapuolen kehittämistä.

Vihreät ja vasemmistoliitto olisivat vieneet valtuustoon

Kauppaan ryhdyttiin, koska Ässät on ajautunut talousvaikeuksiin koronaepidemian aikana. Yhtiön johto on puhunut julkisuudessa kassakriisistä.

Kaupunginhallituksen vasemmistoliittolainen edustaja Tapio Furuholm ja vihreitä edustavat Timo Aro ja Laura Pullinen vaativat, että päätös olisi viety kaupunginhallituksen sijasta kaupunginvaltuustolle.

Kaupunginhallituksen enemmistö eli demarit, kokoomuslaiset, keskustalaiset ja perussuomalaiset kuitenkin katsoivat, ettei laajempaa julkista keskustelua tarvita vaan kaupunginhallitus voi tehdä kaupan talousarviossa osoitetuista yritysjärjestelyjen määrärahoista.

Aro, Pullinen ja Furuholm jättivät asiakohtaan eriävän mielipiteen.

Uutisesta voi keskustella Yle Tunnuksella 15.2. klo 23 saakka.

Ravintolarajoitukset keventyvät tänään maanantaina, kun ravintolat ja baarit saavat pitää ovensa auki keskiyöhön saakka ja anniskella alkoholia kello 23:een. Lapin ravintoloissa iloitaan rajoitusten keventämisestä – varsinkin, kun hiihtolomakauden alkuun on enää viikko.

Rovaniemeläinen Zoomit on ollut suljettuna 1,5 kuukauden ajan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Ravintolapäällikkö Anna Viinikan mukaan tilanne helpottuu maanantaina todella paljon.

– Saamme useamman työntekijän töihin täyspäiväisesti tekemään omaa duunia. Se helpottaa hirveän monella osa-alueella, Viinikka iloitsee.

Lapin matkailu- ja ravintola-alalla on kärsitty työvoimapulasta, kun koronarajoitusten runtelema ala on karkoittanut tekijöitä muille aloille.

Toisaalta tilanne on tarjonnut myös mahdollisuuksia. Anna Viinikka kirjoitti avoimen työhakemuksen Rovaniemelle. Kun vastaus oli kyllä, hän jätti Espoon taakseen ja muutti Lappiin joulun alla.

– Toivottavasti pysyvästi.

Vaikka Santa's Hotels -ketjuun kuuluva baari on ollut pitkään kiinni, Viinikalla on riittänyt töitä ketjun hotelliravintoloissa.

Lue myös: Pilkku tulee nyt myöhemmin, rajoitukset kevenevät – lähetä meille kuva ystävänpäivän dinneriltä tai afterworkeiltä

"Mistä saamme työntekijöitä kevätkauteen?"

Kokonaisuutena talvi on ollut työvoiman tarpeen ennakoinnin suhteen oikukas.

Henkilökunnan rekrytoiminen alkavalle talvikaudelle aiheutti suuria haasteita, kertoo kittiläläisen Hullu Poro -ketjun varatoimitusjohtaja ja Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n hallituksen jäsen Annukka Paksuniemi.

Kun ravintoloiden aukioloa rajoitettiin jouluna, työntekijöiden tarve väheni.

– Oli todella surullista, ettemme pystyneetkään tarjoamaan kaikille töitä. Se on myös vaikuttanut todella haasteellisesti tähän tulevaan kevätkauteen, että mistä saamme työntekijöitä. Olemme tehneet kovasti töitä ja yritämme saada kaikkia takaisin töihin, Paksuniemi selittää.

Hänen mukaansa työntekijöitä on kuin onkin onnistuttu haalimaan riittävästi kasaan – ja alkuviikosta heitä tulee vielä lisää. Joitain paikkoja on kuitenkin vielä vapaana.

Lapland Hotels Äkäshotellin ravintolapäällikkö Lassi Miettinen odottaa rajoitusten poistumista kokonaan. Äkäslompolossa on riittänyt turisteja tänä talvena hyvin ja kohtuullisesti myös henkilökuntaa heitä palvelemaan.

– Lappi vetää kuitenkin edelleen, nytkin aloittaa kolme uutta työntekijää hiihtolomaviikkojen alla, Miettinen kertoo.

Jos kaikki rajoitukset poistuvat maaliskuussa, keväälle voi olla vielä lisääkin työntekijätarvetta.

“Kevätsesongin vilkkaus kiinni rajoituksista"

Esimerkiksi Saariselällä, Luostolla ja Rovaniemellä toimivan Santa`s Hotelsin kehitysjohtaja Susanne Hulbekkmo kertoo, että suurin työntekijöiden rekrytointi tehtiin joulukuun sesongille. Tammikuussa oli rajoitusten vuoksi hiljaisempaa, mutta henkilökuntaa pystyttiin pitämään töissä yli vaikean ajan.

– Meillä rekrytoiminen on ollut ehkä helpompaa kuin muualla. Esimerkiksi Saariselällä on työntekijöitä nyt niin hyvin, että pärjäämme alkavan hiihtolomasesongin.

Työntekijöitä välittävän Staffpointin matkailu- ja sesonkitoimialan johtaja Timo Kärki kertoo, että tälläkin hetkellä ravintola- ja majoitusalalla on Lapissa muutama kymmenen työpaikkaa avoinna.

– On aika normaalia, että väkeä palkataan ihan sesongin alkuhetkiin saakka, Kärki kertoo.

Työvoiman kysyntä on palannut koronaa edeltävälle tasolle. Rekrytointifirmoissa on tehty kovasti töitä, että kysyntään on pystytty vastaamaan.

– Koronan aikana osaavaa työvoimaa on lähtenyt muille aloille tai kouluttautumaan. Koko eurooppalainen työmarkkina on ollut koronan takia sekaisin ja me täällä Suomessa olemme sitten vähän pussin perällä.

Timo Kärjen mukaan positiivista on kuitenkin se, että ala on toipunut ehkä nopeammin kuin mitä odotettiin. Myös yritykset ovat hyvin varautuneet siihen, jos kaikki rajoitukset poistuvat keväällä.

Lue myös:

Lapland Hotelsin yt-neuvottelut päättymässä, Lappiin ei ole tulossa lomautuksia

Moni lähti uudeksivuodeksi tunturiin, tulossa mökkibileiden suma – yrittäjä: "Ahtaudutaan pieneen tilaan, jossa kukaan ei valvo mitään"

Ravintola- ja matkailuväki nostaa protestihenkeä tempauksella – Lapissa asiakkaat ymmärtävät yrittäjien tuskan

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 15.2. kello 23 saakka.

Uudehkojen 2000-luvulla rakennettujen talojen kuparisissa vesijohdoissa on alkanut ilmetä yllättäviä vuotoja. Ilmiö on yllättänyt niin isännöitsijät kuin putkifirmat. Hämeenlinnalainen putkifirma saa viikossa jopa useita ilmoituksia vuotavista kupariputkista.

– Äärimmäiset esimerkit löytyvät vain viisi vuotta vanhoista taloista, kertoo Kantaputki Oy:n toimitusjohtaja Petri Hämäläinen.

Ongelmia eri puolilla Suomea

Vanhoissa taloissa kupariputket ovat kestäneet 30-50 vuotta, mutta nyt pistekorroosio syövyttää putket vaihtokuntoon paljon nopeammin. Hämeenlinna ei ole ainoa paikkakunta, jossa ongelmia esiintyy. Sama ilmiö on havaittu muun muassa Tampereella, Joensuussa, Järvenpäässä, Lohjalla ja Nurmijärven Klaukkalassa.

– Vuodot ovat olleet yleisiä noin 15 vuotta vanhoissa uudiskohteissa ja samaan aikaan peruskorjatuissa taloissa, kertoo hämeenlinnalaisen Isännöinti Kuvajan isännöitsijä Seppo Toivio. Toivio perustaa lausumansa omien ja kollegoiden havaintoihin.

Pistekorroosio syntyy, kun kupariputkiin kertyy piin aiheuttamaa silikaattikerrostumaa. Se estää putkia suojaavan oksidikerroksen syntymisen. Putkien sisäpuolelta alkaneet reiät ovat olleet nuppineulan reiän kokoisia, joista vesi suihkuaa ulos. Pienikokoiset vuodot eivät näy talojen vedenkulutuksessa, mutta aiheuttavat paikkojen kastumista, huomauttaa Toivio.

Ongelmia on ollut enemmän alueilla, joilla käytetään pohjavettä. Vedenlaadussa ei kuitenkaan ole todettu sellaista, mikä selittäisi kupariputkien korroosion. Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 % on pohjavettä.

Oksidikerros suojaa kupariputkia

Muun muassa Vesilaitosyhdistys tutkii kupariputkien pistekorroosiota. Epäilyksiä on esitetty kupariputkien laadulle, mutta tutkimuksissa ei ole havaittu mitään siihenkään viittaavaa.

Kantaputken Petri Hämäläinen arvelee yhdeksi reikiintymisen syyksi tuotannon tehostamista. Kupariputkiin muodostuu aikaa myöten ilman hapen tai vedessä olevan hapen vaikutuksesta oksidikerros, joka suojaa putkea.

Jos putki otetaan käyttöön pian valmistuksensa jälkeen, suojaavaa kerrosta ei ole muodostunut, kun putken sisäpinnalle alkaa jo kertyä silikaattikerrosta. Myös asennuksessa on voitu tehdä virheitä. Kupariputket on huuhdottava asennuksen yhteydessä riittävän puhtaiksi.

– Putkissa oleva lika pitää saada sieltä pois. Huolimattomuus alkaa näkyä, myöntää Kantaputken Petri Hämäläinen.

Tilastotietoa ei ole

Kupariputkien syöpymisongelman valtakunnallisesta laajuudesta ei ole tilastotietoa, sanoo kupariputkien syöpymistä selvittänyt Satakunnan Ammattikorkeakoulun tutkija Aino Pelto-Huikko.

– Olemme yrittäneet selvittää tätä vakuutusyhtiöiden kanssa, mutta tilastoista on vaikea lukea jälkikäteen vuodon tarkkaa syytä. Vuotoja on verkostossa, mutta emme välttämättä tiedä tarkkaan, onko se putkessa vai liittimessä ja missä kohtaa putkistossa.

Putkistosta ei silmämääräisesti näe, mikä vuodon on tarkasti aiheuttanut, koska syöpymän liikkeelle lähtöön voi olla monia syitä.

Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toiminnanjohtaja Hasse Renfeldt toteaa, että taloyhtiöissä vaikuttamismahdollisuudet silikaattikerrostumien syntymiseen ovat rajalliset.

– Käytännössä ainoa asia yrittää vaikuttaa, on säätää veden virtausnopeutta. Se toki kannattaa selvittää, mutta ei sekään välttämättä ratkaise ongelmaa.

Isännöitsijä: "Kyllähän sitä mennään kivitettäväksi"

Taloyhtiöissä putkiremonttitarpeesta kertominen on yleensä isännöitsijän vastuulla. Ensin pitää vakuuttaa taloyhtiön hallituksen jäsenet ja sen jälkeen taloyhtiön osakkaat, toteaa isännöitsijä Jarmo Pekkarinen Isännöinti Kuvajasta.

– Kyllähän sitä mennään kivitettäväksi, kun kertoo taloyhtiössä asiasta ensimmäistä kertaa. Usein etsitään syyllisiä ja todetaan, että ei voi olla mahdollista. Isännöitsijän tehtävä on kuitenkin osoittaa faktat, jotka ovat edessä. Ongelman tunnustaminen ottaa oman aikansa.

Kun ilmiö on alkanut pikkuhiljaa valjeta, ongelmaan osataan tarttua nopeammin. Ongelman lakaiseminen maton alle ei riitä, kun vesivuodot on kuitenkin korjattava.

Osakkaat jäävät maksumiehiksi

Putkiremontin hinta asuntoa kohden kohoaa helposti viisinumeroiseksi luvuksi. Neliötä kohden lasketut hinnat ovat vaihdelleet 150 eurosta pääkaupunkiseudun 600 euroon. Kovin ikäviä uutisia putkiremonteista menee nyt taloille, harmittelee isännöitsijä Jarmo Pekkarinen viestinviejän roolistaan.

Vakuutus korvaa yleensä äkilliset ja ennalta-arvaamattomat vahingot. Kun pistekorroosio saa aikaan toistuvia vuotoja, vakuutusyhtiöt voivat kieltäytyä korvaamasta vahinkoja. Vielä vaikeampaa on saada rakentaja vastaamaan vesivuodoista. Niiden vastuu kattaa kymmenen vuotta, mutta korvausvastuu edellyttää, että rakennusvaiheessa on tehty jotain väärin, huomauttaa isännöitsijä Jarmo Pekkarinen.

Kupariputkien syöpymisen vuoksi uusissa taloissa ja remonttikohteissa putkina on alettu käyttää entistä enemmän komposiittiputkia, joiden uskotaan kestävän vuosikymmeniä.

– Kuka sanoo, mitä niille tapahtuu 20 vuoden päästä, mutta ainakin vielä ne ovat kestäneet, sanoo Kantaputki Oy:n toimitusjohtaja Petri Hämäläinen.

Helsingin käräjäoikeus alkaa maaliskuun lopulla käsitellä satojen Elokapina-mielenosoittajien syytteitä.

Ruuhkaa on luvassa, sillä käräjät odottavat myös niskuroinnista epäiltyjä kokoontumis- ja rokoterajoitusten vastustajia, polttoaineen hintaa kritisoivia, äärioikeistoon kuuluvia sekä viranomaisten kokoontumismääräyksiä rikkoneita mielenosoittajia.

Syyteharkintaan on siirtynyt noin vuodessa jopa 850 Elokapinan ja muiden mielenosoittajien juttua.

Osa niistä etenee oikeuteen asti, sillä esimerkiksi Elokapinan ilmastomielenosoittajat eivät juuri sakkoihin taivu, vaan haluavat juttunsa oikeuteen.

Helsingin käräjäoikeuden laamanni Tuomas Nurmi kertoo, että oikeuteen tuleviin suuriin juttumääriin on etukäteen varauduttu. Ensi vaiheessa oikeus saa eteensä 20 jutun erän. Syksyllä saman suuruisia ryppäitä tulee lisää.

Vaikka jutut eivät teknisesti ole vaativia, aika vierähtää ja oikeuden resursseja kuluu, kun syytettyjä on mittava määrä.

– Juttuja on niin paljon, että käsittely kestänee ensi vuoden puolelle. Laajoja juttukokonaisuuksia on toki oikeudessa ollut aikaisemminkin, muun muassa puu- ja asfalttikartellit. Ja yhdessä vaiheessa puitiin yli 7000 asiakirjan kuolettamista koskevaa asiaa.

Aluesyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen on usein tehnyt työtä jutuissaan aivan perusoikeuksien ytimessä.

MV-jutuissa käsiteltiin muun muassa sananvapautta ja sen suhdetta kunnianloukkauksiin. Oikeudenkäynnin osapuolet puivat tuolloin myös käsitettä "maalitus" sekä sitä, mitä törkeyksiä sananvapauden varjolla voidaan voidaan sanoa.

Elokapinaa ja muita mielenosoituksia koskevissa jutuissa haetaan kokoontumisvapauden ja mielenilmausoikeuden rajoja. Osassa jutuissa on estetty liikenteen soljuminen ja toisissa esimerkiksi rikottu pandemian vuoksi määrättyjä kokoontumisrajoituksia.

– Meille on tullut uutena ilmiönä joukkomielenosoitusjutut. Vajaan vuoden aikana niitä on tullut noin 850. Tällaisissa mielenoituksissa on kyse niskottelusta poliisia vastaan, Hämäläinen kuvailee ilmiötä.

Elokapina ei suostu sakkoihin, vaan haluaa oikeuteen

Näyttää siltä, että Elokapinan mielenosoittajat haluavat protestoida myös oikeudessa.

– Elokapinan väki tuntuu olevan ohjeistettu niin, että he eivät ole poliisikuulusteluissa suostuneet kevyempiin menettelyihin eli sakkoihin tai kirjalliseen menettelyyn. Joudumme oikeudessa vetämään kaikki läpi niin sanotusti pitkällä kaavalla, aluesyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen sanoo.

Myös poliisin toimet Elokapinan yhteydessä ovat syyteharkinnassa. Poliisi käytti Elokapinan mielenosoittajiin OC-pippurisumutetta näiden tukkiessa kulkuväyliä. Juttu kaasun suihkuttamisesta päin mielenosoittajia on vielä valtakunnansyyttäjän jatkotoimien harkinnassa.

Äskettäinen Convoy-protesti poikii todennäköisesti lisää mielenosoituksiin liittyvää käräjöintiä. Poliisi otti kiinni Helsingin Mannerheimintien tukkineesta mielenilmauksesta helmikuussa 70 ihmistä.

Convoy-mielenilmauksiin liittyy myös muutama virkamiehen väkivaltainen vastustaminen. Elokapinassa väkivallasta pidättäydytään ja sen sijaan käytetään passiivista vastarintaa.

Käräjäsalissa joudutaan punnitsemaan perusoikeuksia: sananvapautta ja mielenosoitusoikeutta

Myös laamanni Tuomas Nurmi on huomannut, että sanavapauteen liittyviä oikeudenkäyntejä on käräjillä yhä useammin. Yhteiskunta ja julkisuus ovat muuttuneet, Nurmi pohtii.

Käräjäoikeuden laamanni Tuomas Nurmi on myös itse parhaillaan puheenjohtajana yhdessä sananvapauttta puntaroivassa oikeudenkäynnissä. Nurmi ei voi eikä halua sanoa kesken olevasta kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) oikeudenkäynnistä sanaakaan.

Oikeuden tehtävä on päättää on se, syyllistyikö Räsäsen kiihoittamiseen kansanryhmää vastaan homoseksuaaleja käsittelevillä puheillaan.

Räsäsen oikeudenkäynti on esimerkki siitä, miten oikeudenistunnoista on tullut sananvapaustaistojen näyttämö käräjäsalien ulkopuolella.

Raamattuun vetoavan Räsäsen oikeudenkäyntiä on tuettu kansainvälistenkin mielenilmausten saattelemana. Oikeutta koetetaan käydä myös sosiaalisessa mediassa.

Laamanni Tuomas Nurmi sanoo, että oikeudenkäyntien julkisuus on muuttunut.

– Oma näkemykseni on, että sosiaalinen media eli some on tuonut ilmiöitä pintaan eri tavoin, myös oikeudessa. Oikeusjutuisssa toisessa ääripäässä kiinnostavat henki- ja väkivaltarikokset. Ja toisessa päässä asiat, joihin liittyy sananvapautta koskevia kysymyksiä. Sananvapausasiat ovat olleet viime aikoina paljon esillä ja heijastuvat meidänkin toimintaamme .

MV-oikeudenkäyntien myötä myös mielenosoitukset ovat rantautuneet oikeustalojen liepeille. Itse oikeudessa mielenosoituksia ei saa järjestää.

Aluesyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen kiteyttää sen, mistä somen kunnianloukkauksissa yksinkertaisimmillaan on kyse. Hämäläinen lainaa istuntotauolla tapaamansa ihmisen kertomaa.

– Taloudellinen ahdinko ja katkeruus ja tarve saada äänensä kuuluviin on näissä takana. Kuka tahansa voi marssia markettiin ja ostaa alle satasella älypuhelimen sekä kympillä kuussa nettiyhteyden: tekovälineet ovat 24/7 hallussa. Lisätään yksinäinen perjantai-ilta ja pari pulloa viiniä. Silloin tulee kirjoitettua kaikenlaista!

Korona ei hyydytä rikollista

Parin vuoden ajan oikeudenkäyntejä on käyty poikkeusoloissa koronan vuoksi. Vaikka tauti on jyllännyt, rikosten ja suurten oikeudenkäyntien määrä ei ole hiipunut.

Helsingin käräjäoikeus joutuu kevään mittaan myös keskelle kansainvälistä huumekauppaa ja sen poikimia suuria juttuja, kertoo laamanni Tuomas Nurmi. Oikeudenkäynnit ovat vain paisuneet verrattuna kymmenen vuoden takaiseen.

– Meillä on viime aikoina ollut esillä jo viisi törkeitä huumerikoksia käsitelleitä niin sanottua Anom-oikeudenkäyntiä eli Greenlight-operaatiota. Pian on alkamassa vielä yksi, jonka pääkäsittely kestänee yli puoli vuotta.

Istunnoissa käsitellään tällöin kansainvälisä huumausainerikoksia.

– Juttujen taustalla ovat FBI:lta saadut tiedot. Tällaiset huomattavan laajat ja paisuvat oikeudenkäynnit ovat ilmiö, joka on jatkuvasti lisääntynyt. Näihin meidän järjestelmämme eli rikosprosessilaki ei täysin istu.

Poliisikoira löysi kadonneeksi ilmoitetun noin 70-vuotiaan naisen lumihangesta tuupertuneena Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoen Himangalla tiistaina aamuyöllä, kertoo Oulun poliisilaitos tiedotteessaan.

Hätäkeskus sai ilmoituksen hieman ennen puoli kolmea yöllä, että nainen oli kadonnut kotoaan omakotitalosta. Paikalle lähti kaksi poliisin koirapartiota.

Nainen oli poistunut kotoaan melko vähissä vaatteissa ja ulkona oli 13 astetta pakkasta.

Poliisikoira löysi ohjaajansa kanssa naisen noin 500 metrin päästä katoamispaikalta hankeen tuupertuneena ja kylmettyneenä. Ambulanssi kuljetti naisen sairaalaan jatkohoitoon, eikä hänellä ole hengenvaaraa.

Nainen ehti olla kateissa neljä viisi tuntia.

Elokapinaa puidaan käräjillä vielä ensi vuonnakin

Oikeuksia ruuhkauttavat mielenosoituksillaan myös koronarajoitusten uhmaajat ja rokotevastaiset mielenosoittajat sekä lisääntyneet sanavapausasiat. Syyttäjä kertoo, että joukkomielenosoituksiin liittyviä tapauksia on jo 850. Elokapina haluaa asiansa oikeuteen eikä hyväksy sakkoja.

Vesijohtojen kupariputket vuotavat jopa viisi vuotta vanhoissa taloissa

2000-luvulla rakennettujen talojen kuparisissa vesijohdoissa on alkanut ilmetä yllättäviä vuotoja. Ongelmia on havaittu eri puolilla Suomea. Reikiä syntyy, kun uusiin kupariputkiin kertyy nopeasti piin aiheuttamaa silikaattikerrostumaa. Vuodon yllättävää syytä on ollut toistaiseksi hankala tutkia.

Energiakriisi ajaa kotitalouksia ahtaalle myös Belgiassa

Energian korkea hinta kurittaa belgialaisia kotitalouksia. Erityisen vaikea tilanne on vähävaraisille kotitalouksille, Belgian ruokapankin johtaja sanoo Ylen haastattelussa.

Pohjoisessa aurinkoa, etelässä synkeää

Etelä- ja keskiosassa maata on pilvistä ja monin paikoin sataa vettä, räntää tai lunta. Pohjoisessa sää jatkuu poutaisena sekä selkeänä.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.