Turkulaispoliitikko Ilkka Kanervan muistokirja avattiin torstaina aamupäivällä.
Ensimmäisten joukossa kirjaan kirjoitti myös apulaispormestari Ville Valkonen, joka nousee Kanervan tilalle eduskuntaan.
Valkonen aloittaa työn eduskunnassa ensi viikon perjantaina.
– Astelen sinne vakavin ja nöyrin mielin, Valkonen sanoo.
Hän muistuttaa, että tilanne, jossa hän astuu kansanedustajaksi, on poikkeuksellinen.
– Koko Eurooppa ja jopa maailma on historian käännekohdassa. On astuttu hyvin erilaiselle tielle kuin vaikkapa vielä 2019 ajateltiinkaan. Maailma on jakautumassa vapaan lännen ja diktatuurisen idän välille, ja Suomen pitää askeltaa pienenä kansana harkiten eteenpäin.
Ville Valkonen aloittaa eduskunnassa ensi viikon perjantaina.Ari Welling / Yle
Ville Valkosen seuraaja apulaispormestarina ei ole vielä tiedossa. Valkonen on toiminut kaupunkiympäristöstä vastaavana apulaispormestarina. Hänen vastuullaan ovat olleet esimerkiksi rakentaminen, kaavoitus ja liikenne.
Apulaispormestarin paikka on kokoomuksen hallussa vielä reilun vuoden ajan. Sen jälkeen tehtävä siirtyy loppuvaalikaudeksi vasemmistoliitolle.
Ville Valkonen ehti työskennellä Ilkka Kanervan kanssa yhdeksän vuotta. Hän muistaa myös aivan ensimmäisen kohtaamisen, joka tapahtui jo 2000-luvun alussa kauppakeskus Hansassa Turussa.
– Olin lukiolaispoika, kävelin Hansassa ja Ike tuli vastaan. Tunnistin hänet, hänhän oli julkisuuden henkilö. Hän hymyili, laski käden selälleni ja sanoi: "Terve!" Sitten hän jatkoi matkaansa. Se oli mieleenpainuva ensikohtaaminen nuorelle pojalle, Valkonen kertoo.
Valkonenkin nostaa esille Kanervan poikkeuksellisen lahjan viihtyä aidosti ihmisten keskuudessa. Se huokui hänestä, ja se oli Valkoselle Kanervan mieleenpainuvimpia ominaisuuksia.
Tähän liittyy myös asia, josta Valkosen mukaan jokainen kansanedustaja voisi ottaa oppia.
– Hän säilytti aina tiiviin, välittömän yhteyden kannattajiinsa Varsinais-Suomessa. Hän kuunteli kannattajiaan läpi vuosikymmenten ja teki laajasti yhteistyötä. Siitä voisi jokainen kansanedustaja ottaa oppia, Valkonen sanoo.
Turkulainen Martti Heikkilä kävi kirjoittamassa Ilkka Kanervan muistokirjaan ensimmäisten joukossa.Ari Welling / Yle
Ilkka Kanervan muistokirjaan voi käydä kirjoittamassa surunvalittelut Turun kaupungintalon aulassa tiistaihin 26.4. saakka. Aula on avoinna arkisin kello 10–16.
Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Pyhäsalmen kaivoksen jatkokäyttöä on mietitty vuosien ajan, ja nyt ensimmäinen iso hanke alkaa olla valmis kaupalliseen käyttöönsä.
Ehtyvän kaivoksen uumeniin on valmistunut yli 15 hehtaarin koulutus- ja pelastusharjoittelukeskus. Noin 400 metrin syvyydessä tehdään vielä viimeistelytöitä ja hankitaan kalustoa, ennen varsinaisen toiminnan aloittamista syksyllä.
Pyhäsalmen kaivoksen erikoisuus ja vahvuus on maanalaisen pelastustoiminnan aidot harjoitusolosuhteet, arvioi kaivoksen jatkokäyttöä kehittävän Callion kehitysjohtaja Sakari Nokela.
– Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana. Kaivospelastautumisen lisäksi tilat soveltuvat niin korkealta kuin kuilustakin pelastamiseen, ja voimme käyttää esimerkiksi savua turvallisesti harjoituksissa.
Keskus on kansainvälisestikin harvinainen. Nokelan mukaan vastaavanlaisia harjoituksia pystytään järjestämään Norjassa Oslossa, vakuutusyhtiö Ifin koulutuskeskuksessa. Se tosin on maan päälle rakennettu harjoitushalli.
Kehitysjohtajalla on selkeä viesti harjoituspaikkoja etsiville yrityksille.
– Meillä on ainutlaatuiset olosuhteet, ja norjalaisilla on muutoinkin tarpeeksi rahaa, niin turhaan sitä sinne menee harjoittelemaan vaan tulee tulevaisuudessa tänne Pyhäsalmelle, Nokela keventää.
Ydinjäteyhtiö Posiva testasi keskuksen tiloja
Harjoittelukeskuskuksen olosuhteita testasivat ensimmäisenä kaivoksen omat työntekijät ja ydinenergia-alan TVO-Posivan edustajat.
Posiva on louhinut ydinjätteen säilytyspaikka Onkalon Eurajoella hieman yli 400 metrin syvyyteen, joten maanalaiset olosuhteet ja niissä harjoittelu on tärkeää, kertoo työmaayksikön päällikkö Kimmo Lehtola.
– Pyhäsalmella on valtavan hyvät tilat järjestää harjoituksia, joita voisi olla omissa tiloissa vaikea vetää tässä kokoluokassa.
Posiva on yksi Underground Rescue -hankkeen rahoittajista. Lehtolan mukaan testikäynti oli tärkeä Posivan oman työturvallisuustoiminnan kehittämisen kannalta, mutta myös keskuksen kehitystyölle ennen sen kaupallisen toiminnan aloittamista.
Lehtola luottaa myös keskuksen taloudellisiin mahdollisuuksiin.
– Aika näyttää kuinka toiminta laajenee, mutta olemme mukana kummastakin syystä.
Harjoituskeskuksen käyttäjiksi odotetaan etenkin kaivosyhtiöitä, alan muita yrityksiä ja pelastusyksiköitä. Tilat soveltuvat myös tavalliseen pelastusharjoitteluun ja kaivosalan teknologian testaukseen.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella perjantaihin 22.4. kello 23 saakka.
Tampere-Pirkkala on saamassa uuden suoran lentoyhteyden yhdelle Euroopan vilkkaimmista kentistä, kun Air Baltic avaa reitin Alankomaihin, Amsterdamiin. Uusi yhteys on lisäys aikaisemmin julkaistuihin reitteihin. Amsterdamiin aletaan lentää kahdesti viikossa, keskiviikkoisin ja sunnuntaisin.
Air Baltic on lisännyt Amsterdamin suorien lentojensa listaan nettisivulleen.
Uuden yhteyden aukeamisen vahvistaa lentoliikenneasiantuntija Marja Aalto Visit Tampereesta. Aalto kertoo, että suora yhteys Amstedamiin on ollut pitkään toivelistan kärjessä.
– Amsterdam on yhteyksiltään ehkä se merkittävin lentoliikenteen keskus Euroopassa. Suoraa yhteyttä sinne ei ole Tampere-Pirkkalasta koskaan aiemmin ollut ja sen eteen on tehty työtä vuosikausia, Aalto sanoo.
Aallon mukaan virallinen tiedote Air Balticilta on tulossa lähiaikoina.
Aalto kiittelee Air Balticia sitkeästä työstä niin sanottujen lentoslottien saamisesta vilkkaalle kentälle. Slotit tarkoittavat lentojen ennalta sovittuja lähtö- ja laskeutumisaikoja.
Tampere-Pirkkala on Air Balticin kotikenttä toukokuusta alkaen
Air Baltic kertoi joulukuussa, että Tampereesta tulee yhtiön uusi tukikohta ja ensimmäinen kotikenttä Baltian maiden ulkopuolella. Kotikenttätoiminta ja sen mukanaan tuomat lennot alkavat toukokuun alussa.
Käytännössä kotikenttästatus tarkoittaa sitä, että lentokone miehistöineen sijoitetaan Tampere-Pirkkalaan, jolloin lennot lähtevät suoraan aamulla.
Air Baltic aloittaa toukokuussa lennot Malagaan, Frankfurtiin, Müncheniin, Rodokselle sekä Osloon ja Kööpenhaminaan. Lisäksi yhtiö lentää jo nyt päivittäin Riikaan.
Tampere-Pirkkalan kentällä on vuosia ollut melko hiljaista. Lennot vähenivät jo ennen korona-aikaa. Nyt lentotoiminta on vilkastumassa uudelleen.
Ryanair lentää Tampere-Pirkkalasta Lontooseen. SAS puolestaan lentää Tampere-Pirkkalasta Tukholmaan.
Myös kotimaan lentoihin tulee merkittävä lisäys, kun Finnair aloittaa toukokuussa lennot Helsinkiin. Ne lähtevät aamulla ja palaavat illalla.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää puolueensa puheenjohtajaa Petteri Orpoa puolustusvaliokunnan uudeksi puheenjohtajaksi, edesmenneen Ilkka Kanervan seuraajaksi.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kertoo toimittajille eduskuntatalolla, että lähtökohtana on, että Orpo toimii valiokunnan puheenjohtajana nimen omaan Natoprosessin ajan.
– Katsomme sitten uudelleen tilannetta, kun tämä asia on selvemmillä vesillä.
Mykkänen perustelee Orpon valintaa sillä, että puolue haluaa edistää Suomen matkaa kohti Naton jäsenyyttä.
– Nato-jäsenyys on selvästi tärkein päätös tänä vuonna ja siihen laitamme tärkeimmät paukkumme lähikuukausien osalta, Mykkänen toteaa.
– Haluamme varmistaa tällä, että Orpolla on mahdollisuus mahdollisimman hyvin eri foorumeilla vaikuttaa Nato-ratkaisun muotoutumiseen, ja että meillä myös koordinaatioryhmän neuvotteluissa on kaikki tarvittava tieto sujuvasti käytettävissä, Mykkänen jatkaa.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan tehtävää hoitanut kokoomuksen kansanedustaja, ministeri Ilkka Kanerva kuoli viime torstaina vakavan sairauden seurauksena.
Vuonna 1975 eduskuntaan noussut Kanerva oli kansanedustajapäivinä laskettuna pisimpään eduskunnassa ollut edustaja. Hän ehti olla ministerinä kolmessa hallituksessa ja sai ministerin arvon vuonna 2017.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut nelikymppisen miehen ja lähes kuusikymppisen naisen ehdottomaan vankeuteen useista lapseen kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista.
Mies sai kymmenen vuoden vankeustuomion törkeästä ihmiskaupasta, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, useista törkeistä lapsenraiskauksista ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä.
Nainen sai kahdeksan vuoden vankeustuomion törkeästä lapsen hyväksikäytöstä sekä useasta törkeästä lapsenraiskauksesta.
Rikokset tehtiin Loviisassa vuosina 2018–2020. Uhri oli tekojen alkaessa leikki-iässä ja viimeisten tekojen aikaan alakouluikäinen.
Uhrista leviteltiin videoita
Tuomiolauselman mukaan tuomitut mies ja nainen ovat olleet useaan kertaan sukupuoliyhteydessä uhrin kanssa. Lisäksi he ovat muilla tavoin tehneet useita kertoja asianomistajalle seksuaalisia tekoja, jotka ovat olleet omiaan vahingoittamaan asianomistajan kehitystä.
Tuomitut ovat yhdessä suunnitelleet uhriin kohdistettavien tekojen laatua, tekopaikkaa sekä keinoja, joilla asianomistaja saadaan ryhtymään tai alistumaan seksuaalisiin toimiin.
Syytteen mukaan mies oli yhteydessä uhrin kanssa viestipalvelulla. Mies oli tarjonnut uhria seksuaaliseen kanssakäymiseen useille eri henkilöille.
Lisäksi mies on levittänyt ainakin yhdeksässä viestikeskustelussa yli 80 kertaa videomateriaalia, joissa on esitetty lasta sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti. Lisäksi mies on pitänyt hallussaan yli 70 lapsen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaa kuvaa.
Molemmat tuomitut kiistivät osan syytteistä. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että todisteiden ja uhrin kertomusten perusteella tuomitut ovat toimineet esitetyllä tavalla vähäisin poikkeuksin. Poikkeukset eivät olleet merkityksellisiä tuomion kannalta.
Tuomitut Kenneth Lindfors ja Katarina Westerholm velvoitetaan maksamaan uhrille vahingonkorvauksia yhteensä noin 80 000 euron edestä. Oikeus katsoi, että tuomittujen taloudelliset olot huomioiden asianajajapalkkiot, yhteensä noin 220 000 euroa, jäävät valtion vahingoksi.
Käräjäoikeus määräsi tuomion salassa pidettäväksi noin kuudeksikymmeneksi vuodeksi lukuun ottamatta tuomion lopputulosta. Myös uhrin henkilöllisyys on määrätty salassa pidettäväksi.
Suomen ensimmäinen Ukrainatalo juhlii avajaisiaan tänään torstaina Tampereella. Itsenäisyydenkadulle perustetun talon tarkoituksena on edistää Ukrainan sodasta pakoon lähteneiden kotiutumista ja verkostoitumista. Samalla se toimii omanlaisenaan kulttuurikeskuksena.
– Ideana on, että täällä suomalaiset voisivat tutustua ukrainalaiseen kulttuuriin ja vastavuoroisesti ukrainalaiset voivat tutustua suomalaiseen kulttuuriin, kertoo Ukrainatalo-hankkeesta vastaavan Tampereen Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry:n varapuheenjohtaja Marina Govorukha.
Avoimin ovin toimiva talo tarjoaa yhteisöllisyyden lisäksi myös käytännön tukea. Apua on mahdollista saada esimerkiksi työ- ja opiskelupaikan hakemiseen sekä asuntojen ja majoituksen etsimiseen.
Lapsille järjestetään lastenkerhoa, ja nuorille ja aikuisille talo tulee toimimaan myös oppimiskeskuksena.
– Yhdistyksen vapaaehtoiset kokivat, että parasta mitä voimme nyt tehdä ukrainalaisille Pirkanmaalla on huolehtia heidän riittävistä mahdollisuuksista kotoutumiseen eli opiskeluun, harrastuksiin ja työhön, toteaa Tampereen Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry tiedotteessaan.
Ukrainatalon toivotaan yhdistävän ukrainalaiset ja suomalaiset valtakunnallisesti. Kulttuurikeskuksen kaltaiselle yhteistilalle uskotaan olevan myös kysyntää.
– Uskomme ensimmäisen toimintavuoden kävijämäärän olevan yli 20 000 henkilöä, tiedotteessa todetaan.
Ukrainatalo avataan torstai-iltana osoitteeseen Itsenäisyydenkatu 2. Tullikamaria vastapäätä sijaitsevissa tiloissa toimi ennen maalaisranskalainen Bistro Le Pot -ravintola.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida perjantaihin kello 23:een.
Jyväskylässä on aloitettu katujen puhdistus ja samalla talven aikana levitettyä hiekoitushiekkaa saadaan talteen. Sitä ei kuitenkaan voi käyttää juuri mihinkään.
– Puhtain aines pyritään saamaan meidän liikuntapalvelun kautta latupohjille, mutta muuten viedään maankaatopaikalle tai Mustankorkean jäteasemalle, kertoo kunnossapitopäällikkö Timo Tillgren Jyväskylän kaupungilta.
Tillgrenin mukaan kierrätys edellyttää hiekan puhdistamista, mikä maksaa yhtä paljon kuin uuden hiekan hankkiminen. Jyväskylässä on kokeiltu myös hiekoitushiekan seulomista uusiokäyttöön.
Kokeilut eivät tuottaneet toivottua tulosta.
Jyväskylän kaupungin kunnossapitopäällikkö Timo Tillgren toivoo hento vesisadetta katujen puhdistuksen ajalle.Niko Mannonen / Yle
Kierrätettyyn hiekkaan jää puhdistamisesta huolimatta uutta hiekkaa enemmän hienoainesta. Se taas aiheuttaisi seuraavana keväänä pahoja pölyongelmia.
Yöpakkaset haittaavat puhdistustöitä
Katupölyn muodostumiseen vaikuttaa myös kevätsää. Yöpakkaset ja kuivuus tekevät katupölytilanteesta hankalan.
– Kyllä pölisee nyt ihan valtavasti, mutta tuntuu olevan sama tilanne muissakin suurimmissa kaupungeissa. Sille ei mahdeta mitään. Semmoinen hento vesisade olisi optimaalinen keli tähän meidän tekemiseen tällä hetkellä, sanoo Tillgren.
Yö olisi parasta aikaa katujen puhdistamiseen, mutta yöpakkaset estävät harjauksen tarvittavan veden käyttämisen vielä tällä viikolla.
Katujen puhdistamista aloiteltiin jo maaliskuun puolella, mutta lumi ja pakkanen ajoivat harjakoneet takaisin talviteloille.
Katuja putsataan Jyväskylässä nyt noin 45 harjakoneen voimin. Valmista on suunnilleen viiden viikon kuluttua toukokuun loppupuolella.
Kuluneen talven aikana Jyväskylän kaduille levitettiin noin seitsemän miljoonaa kiloa hiekoitushiekkaa. Mitenkään poikkeuksellinen määrä se ei ole.
– Meidän energia meni talvella lumen auraukseen, hiekoituksen osalta oli aika helppoa, Tillgren toteaa.
Hiekoitushiekkaa kierrätetään pienessä mittakaavassa
Suomessa on myös sinnikkäitä hiekoutushiekan kierrättäjiä. Hyvinkääläinen Fescon Oy ottaa vastaan käytettyä hiekotussepeliä ja puhdistaa sen uudelleen käyttöä varten Hyvinkäällä, Raahessa, Harjavallassa ja Haukiputaalla.
– Olemme tehneet puhdistamista muutaman vuoden ajan. Otamme materiaalia vastaan meidän toimipisteissä. Se käsitellään tehtaan omilla laitteilla. Sitten kunnat ja kiinteistöyhtiöt voivat noutaa oman materiaalinsa jälleenkäyttöön, kuvailee Fescon Oy:n liiketoimintajohtaja Eero Majanen.
Majasen mukaan hiekoitusmateriaalien kierrätyksen korkeat kustannukset johtuvat ennen kaikkea siitä, että hiekoitushiekkaa joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja.
– Meillä on suunnitteilla ja olemassakin jo pienimuotoisia liikuteltavia yksiköitä, joilla hiekoitussepelin puhdistaminen olisi mahdollista, Majanen sanoo.
Puhdistaminen ei ole Fesconin liiketoiminnan kannalta merkittävää eikä sen kehittämiseen ole suhteellisen vähäisen kysynnän vuoksi ollut järkevää käyttää voimavaroja. Majasen mielestä hiekoitussepelin käyttöä kannattaisi Suomessa tarkastella paljon nykyistä laajemmasta näkökulmasta.
Kierrätetyn sepelin muodostamaan katupölyn määrään vaikuttaa Majasen mukaan myös se, miten sepeli alun perin on valmistettu ja minkälaisin menetelmin se kaduilta siivotaan.
– Ratkaisevaa on miten kovaa sepeli on, millainen on sen muoto ja miten nopeasti se kuluu. Se ratkaisee myös uusiokäytön järkevyyden, Majanen sanoo.
Majasen mukaan kiertotalouden periaatteita kannattaisi noudattaa myös hiekoutussepelin kohdalla. Hän ei kuitenkaan osaa suoraan vastata, minkä tahon pitäisi alkaa edistää kierrätystä.
– Poliittiset päätökset, direktiivit ja normit, tuo aina kuluja. Heittäisin palloa kuntien päättäjille, jotta he ottaisivat näistä asioita oikeasti selvää, Majanen sanoo.
Itä-Suomen hallinto-oikeus katsoo, ettei Lappeenrannassa sijaitsevaa mökkitonttia olisi saanut muuttaa vakituiseen asumiseen sopivaksi.
Kyse on Lappeenrannassa viime kesänä puhuttaneesta rantatontista. Kaupunkikehityslautakunta oli myöntänyt Rutolassa sijaitsevalle rantatontille poikkeamisluvan, jolla se salli tontin muuttamisen vapaa-ajantontista vakituiseen asumiseen soveltuvaksi.
Poikkeuslupapäätöksellä käveltiin kaupunginvaltuuston päätöksen yli, sillä valtuuston hyväksymän osayleiskaavan mukaan kyseessä oli vapaa-ajantontti. Päätös oli myös viranhaltijan tekemän esityksen vastainen.
Esille nousi myös se, että kaupunkikehityslautakunnan silloisella puheenjohtajalla oli mökkitontti samassa rivissä. Hän oli jäävännyt itsensä lupahakemuksen käsittelystä.
Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti valittaa päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Lisäksi päätöksestä valitti Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan yhdistys.
Valittajat vaativat poikkeamislupapäätöksen kumoamista muun muassa siksi, että luvan myöntäminen haittaisi kaavoitusta ja kaavan toteuttamista. Se voisi asettaa naapuritonttien omistajat epätasa-arvoiseen asemaan, kun yhden tontin arvo nousisi vakituisen asumisen myötä. Myös esimerkiksi jäte- ja vesihuollon vaatimukset muuttuisivat.
Lautakunta itsekin kumoamisen kannalla
Nyt hallinto-oikeus on päättänyt kumota kaupunkikehityslautakunnan päätöksen ja hylätä poikkeamislupahakemuksen, eli tontin käyttötarkoituksen muutos on peruttu.
Hallinto-oikeus katsoo, ettei osayleiskaavasta poikkeamiselle ollut maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia edellytyksiä eikä poikkamispäätöstä ollut perusteltu hallintolain vaatimusten mukaisesti.
Oikeuden mukaan valitusasian käsittelyyn vaikutti myös kaupunkikehityslautakunnan oma vastine valituksiin. Lautakunta oli kääntynyt itsekin sille kannalle, että päätös on syytä kumota.
Poikkeamislupapäätöksen ja vastineen välissä käytiin kuntavaalit, eli vastineesta olivat päättämässä eri luottamushenkilöt kuin poikkeamisluvasta.
Hallinto-oikeuden ratkaisusta kertoi aiemmin Etelä-Saimaa. Hallinto-oikeuden ratkaisuun voi hakea muutosta ainoastaan, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Hallitus aikoo tehdä muutoksia hyvinvointialueiden rahoitukseen yliopistosairaala-alueiden eduksi.
Muiden hyvinvointialueiden rahoitusta pienennettäisiin kaikkiaan 350 miljoonalla eurolla, jotta rahaa saataisiin enemmän yliopistosairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille.
Hyvinvointialueita on kaikkiaan 21. Neljällä niistä on oma yliopistosairaala. Helsingin yliopistollinen sairaala jatkaa hyvinvointialueista erillisenä HUS-yhtymänä, jonka omistavat Uudenmaan hyvinvointialue ja Helsingin kaupunki.
Viranhaltijat saivat tiedon mahdollisesta muutoksesta juuri ennen pääsiäistä. Lausuntoaikaa esitysluonnokseen annettiin viikko.
Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla ei ole yliopistosairaaloita. Alueiden sote-johtajat ryhtyivät pyhien aikana laskemaan, mitä muutos tarkoittaisi.
Laskelmat näyttävät ikäviltä. Päijät-Häme menettäisi vuosittain ja pysyvästi noin 13 miljoonaa euroa ja Kanta-Häme 11 miljoonaa euroa ennakoidusta rahoituksesta.
Yliopistosairaala-alueille suunnattu lisäraha tulisi kalliiksi Kanta-Hämeelle. Arkistokuvassa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muutosjohtaja Jukka Lindberg syyskuussa 2021.Ville Välimäki / Yle
– 11 miljoonaa tarkoittaa yli kahtasataa hoitajaa, vajaata kahtasataa sosiaalityöntekijää, noin sataa lääkäriä, reilusti yli kahtasataa tehostetun palveluasumisen paikkaa, luettelee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muutosjohtaja Jukka Lindberg.
Päijät- ja Kanta-Hämeessä on jo karsittu kustannuksia ja odotettu hartaasti sote-uudistuksen tuomaa, nykyistä parempaa rahoitusta. Alueiden sote-johtajien mukaan rahoituksen heikkeneminen vaatisi lisää sopeuttamista. Palvelujen järjestäminen vaaditulla laadulla ja laajudella kävisi mahdottomaksi.
– Se rupeaa menemään siihen, ettemme pysty enää toimimaan lainsäädännön rajoissa, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen va. johtaja Marina Erhola sanoo.
Neuvotteleva virkamies Antti Väisänen valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolta kertoo, että taustalla on THL:n vielä julkaisematon tutkimus olosuhde- ja kustannustekijöistä.
– Sen perusteella yliopistosairaala-alueilla kustannustaso on korkeampi kuin muilla alueilla, vaikka siellä laskutus toimii asiakkaiden kotialueille ja yliopistosairaalat saavat erillisrahoitusta tutkimukseen ja koulutukseen.
Muilta alueilta siirrettävä yliopistosairaalalisä kompensoisi puutetta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen va. johtajan Marina Erholan mukaan tiedossa oli, että yliopistosairaala-alueet haluaisivat kaavailtua enemmän rahaa.
– Toive olisi kuitenkin ollut, että siihen olisi löydetty erillisrahoitus eikä niin, että otetaan muilta pois, Erhola toteaa.
Väisäsen mukaan rahoitusta pyritään kohdentamaan kaikille hyvinvointialueille palveluntarvetta vastaavasti. Hän muistuttaa, että sote-uudistuksessa siirrytään kokonaan uudenlaiseen järjestelmään, jossa kunnat rahoittavat sote-palveluja ja valtio on vain osarahoittaja. Muutos tapahtuu porrastetusti.
– Toki sitä seurataan jatkossa, että kuinka hyvin uusi laskennallinen rahoitusmalli toimii ja kohdentaa rahoitusta alueille.
Väisänen myöntää, että aikataulu on tiukka, koska muutosesitykset on ehdittävä käsittelemään eduskunnassa. Pohjalle tarvittavia tutkimustuloksia on saatu vasta keväällä.
– Nyt saadaan lausuntopalautteet. Katsotaan, miten näihin ehdotuksiin suhtaudutaan.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 22.4.2022 klo 23:een saakka.
Jono kaartuu kadulta toiselle. Torstaina hieman aamukymmenen jälkeen noin sataviisikymmentä ihmistä jonottaa ruokakassia Kuopion keskustassa.
Kyseessä on Kuopion ruoka-avun järjestämä ruoka-apu vähävaraisille.
Kuopion ruoka-avun puheenjohtaja Teija Savolainen kertoo, että vuodessa ruoka-avun tarvitsijoiden määrä on tuplaantunut. Viikossa ruoka-avussa käy noin 600 asiakasta. Vuosi sitten luku oli puolet tästä.
– Välillä mietitään, että mistä ruoka riittää kaikille. Niin ei käy joka jakopäivä. Meillä on viikottain tilanteita, että saattaa 10–30 ihmistä jäädä ilman kassia.
Savolaisen mukaan ruokakassin koko on pienentynyt noin puolella, koska pitää varmistaa, että sen saa mahdollisimman moni asiakkaista. Myös liha ja eines on jaoteltu eri kasseihin, koska ei ole pystytty antamaan molempia.
– Se on surullista sanoa, ettei ruoka riitä, kun katsoo ihmisen hätää. Tyhjästä on tietysti vaikea nyhjäistä. Jos jollain on jäänyt leipää, niin mitä vaan meillä on antaa, niin kaikki jaetaan.
Ihmiset ovat toisinaan odottaneet puoli tuntia, eikä kassia välttämättä riitä kaikille.
– Siksi ohjeistamme tulemaan aikaisemmin seuraavalla kerralla.
Yksi asiakkaista on 64-vuotias Erkki Vauhkonen. Hän on käynyt ruoka-avussa 7–8 vuotta kerran viikossa.
– Aina huvittaa kun katson alueuutisia eri puolelta Suomea. Ruokajonosysteemistä eri puolella Suomea tulee aina ajatus, että joo, ollaan maailman onnellisin kansa ja hyvinvointi-Suomi ja joka paikassa on tämmöiset jonot.
– Olen aina sanonut, että tämä jono pitäisi tehdä tuonne Puijonkadulle ja siitä tuonne torin kulmalle keskustassa, niin ihmiset näkisivät, mikä tämä meidän hyvinvointi-Suomi oikein on, sanoo Erkki Vauhkonen. Tanja Kröger / Yle
Vauhkonen on ollut sairaseläkkeellä parisenkymmentä vuotta.
– Minulla tuli burnoutteja 4–5 joka ammatissa. Lopulta olin jo siinä kunnossa, etten henkisesti enää jaksa. Se on tunnollisten ja tarkkojen ihmisten tauti. Työasiat pyörivät aina mielessä. Minulla ei ollut perhettä vastapainona, vaan oli vain se työ, Vauhkonen kertoo.
Jäätyään sairaseläkkeelle Vauhkonen sinnitteli vähillä rahoilla. Sitten kaveri tuli käymään Vauhkosen luona ruoka-avusta saadun ruokakassin kanssa.
– Hän sanoi, että rupea sinäkin käymään. Minä sanoin, että en minä kehtaa.
Vauhkonen rohkaistui kuitenkin hakemaan kassin. Aikaisemmin hän kertoo syöneensä makaronia, leipää ja pitsapohjia, mutta tilanne muuttui.
– Huomasin, että kun täältä saa laajemman kassin, missä on vihanneksia, mitä ei tule ostettua omilla rahoillansa, se oli paljon terveellisempää. Paino rupesi putoamaan, kun ei syönyt vain vaaleaa jauhopakettia.
Kuopion ruoka-avun varapuheenjohtaja Kari Ärmänen kertoo, että torstai oli ruoka-avussa kiireinen päivä. Jonossa oli paljon sellaisia, jotka eivät ole käyneet aikaisemmin. Luultavasti kaikki kuitenkin saavat ruokakassin, Ärmänen mietti. Tanja Kröger / Yle
Vauhkonen sanoo, että eläke on pieni ja hän tarvitsisi hammasremontin.
– Se on aina sellaista taistelua, että mitä voi tehdä ja terveyden takia tarvitsisi uudet hampaat.
Ukrainalaiset uusi asiakasryhmä
Yksi tekijä asiakasmäärien nousun taustalla on ruoan ja polttoaineen hintojen nousu.
Teija Savolaisen mukaan 60 prosenttia asiakkaista on eläkeläisiä. Heillä ongelmana on usein se, että lääkkeisiin ja ruokaan ei ole varaa.
– Moni on sanonut, että jättää lääkkeet ostamatta, kun ei vaan riitä rahat.
Perheitä käy noin kolmisenkymmentä viikossa.
– Yksinhuoltajaperheitä on tullut enemmän viime aikoina.
Savolaisen mukaan myös nuoria näkyy paljon asiakkaissa.
Uutena asiakasryhmänä kuukauden sisällä ovat tulleet myös ukrainalaiset, joita käy viikkotasolla noin neljäkymmentä.
Ruokakassia jonotti Kuopiossa arviolta 150 ihmistä torstaina aamukymmeneltä. Tanja Kröger / Yle
Kuopion ruoka-apu on muuttamassa uusiin tiloihin pois keskustasta viikon päästä. Siitä ei ole vielä tietoa, kuinka se vaikuttaa asiakasmääriin.
– Pelottaa jo tässä vaiheessa, jos asiakasmäärät vain kasvavat ja kasseja ei riitä kaikille. Se varmaan vaan pienentää kasseja. Pyrkimys on niin, että kaikki sen saisi. Ei kuitenkaan voida tietää aamulla, paljonko tulee tavaraa ja paljonko asiakkaita.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 22.4. klo 23:een asti.
Koronakriisi tulee näkymään vielä pitkään teattereiden toiminnassa ja taloudessa. Vaikka yleisörajoitukset ovat poistuneet, sairastumisia on yhä paljon ja esityksiä joudutaan perumaan.
Esimerkiksi Seinäjoen kaupunginteatterissa on koettu "paikkausrumba" ja ensi-iltojen toteuttamisessa on tarvittu poikkeuksellisen paljon luovuutta.
– Kaikki ovat siirtyneet, mutta ne on pyritty toteuttamaan lähes keinolla millä hyvänsä, kertoo Seinäjoen kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Pauliina Salonius.
Myös näyttelijöiden kannalta arki jatkuu arvaamattomana.
– Perheenjäsenet sairastavat, lapset sairastavat ja sitten tulee karanteenia muille. Oikeasti ei tiedä koskaan mitä päivä tuo tullessaan, toteaa Seinäjoen kaupunginteatterin näyttelijä Esa Ahonen.
Pahin kriisi 100-vuoden historiassa
Suomen teatterit ry:n 100-vuotisseminaariin Seinäjoelle kokoontuneet teatteriammattilaiset ovat tilanteesta huolissaan.
Kerrannaisvaikutukset tuntuvat pitkään, uskoo ammattiteattereiden etujärjestön, Suomen teatterit ry:n, toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen.
– Puhutaan sadan vuoden aikana suurimmasta kriisistä. Toki sota-aikanakin oltiin joku pätkä kiinni, mutta nämä pitkät sulut ovat olleet suurimmat sadan vuoden aikana.
Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen toivoo, että teattereille löytyy tukea myös tulevaisuudessa. Toipuminen pandemia-ajasta kestää vielä pitkään. Birgitta Vuorela / Yle
Kaksi epävarmaa vuotta on vaikuttanut yleisön käyttäytymiseen. Ryhmävarauksissa ollaan varovaisia ja yksittäisetkin liput ostetaan usein viime hetkellä.
Teatteriväki muistuttaa, että vaikka kaupunkien talous on heikko, kulttuurin kerrannaisvaikutukset ovat suuret. Tukea elpymiseen tarvitaan jatkossakin.
– Vaikka olemme tosi kiitollisia niistä tuista, mitä on esimerkiksi valtiolta on saatu, niin omarahoitus on ollut tosi pientä. Se tulee vaikuttamaan pitkään, toteaa Kaisa Paavolainen.
Samaan aikaan kukkaron nyörejä kiristetään monissa kaupungeissa. Teatteriväen pelkona on, että kulttuuri koetaan helpoksi säästökohteeksi.
Kemissä esimerkiksi, kaupunginteatteri uhkaa jäädä säästötoimien jalkoihin.
– Näitä voidaan nähdä tulevaisuudessa lisää, kuntapäättäjät kuvittelevat että kulttuurista on hyvä säästää. Meidän viesti on, ettei se ole järkevä kohde, painottaa Kaisa Paavolainen.
Toiminnan elpymisessä alueelliset erot ovat suuria. Paikoin väki on jo löytänyt tiensä takaisin teattereihin. Seinäjoella esimerkiksi ryhmävarauksia alkaa tulla verkalleen, vaikka päällimmäisenä on vielä varovaisuus.
Jatkuvat peruutukset vaikuttavat ja toisaalta asiakkaat haluavat itsekin varmistua siitä, että tulevat katsomoon terveinä, mikä on tietysti hyvä asia.
Esa Ahonen ja Pauliina Salonius toivovat tilanteen normalisoituvan syksyyn mennessä, jolloin emerituspiispa Eero Huovisen kirjaan pohjautuva Äitiä ikävä - näytelmä saa kantaesityksensä Seinäjoen kaupunginteatterissa. Birgitta Vuorela / Yle
Hyvää on myös se, että vaikeuksista on opittu.
– Reagointiherkkyyttä on tarvittu, kertoo Seinäjoen kaupungin taiteellinen johtaja Pauliina Salonius.
Teattereiden kantahenkilökunnan keskuudessa tilanne on pikemminkin lisännyt yhteishenkeä kuin verottanut sitä, arvelee Seinäjoen kaupunginteatterin näyttelijä Esa Ahonen. Näin huolimatta siitä, että jatkuvat muutokset välillä väsyttävät.
– Taasko paikkausharjoitus tai peruutus? Kuinka pitkään pitää jaksaa ja koska päästään palaamaan normaaliin? Onhan se koko ajan takaraivossa pyörivä kysymys, sanoo Esa Ahonen.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 22. huhtikuuta kello 23 asti.
Pohjoismaiden suurin roikkuva kattorakenne on alkanut saada muotoaan Kotkan Kantasatamassa. Vuonna 2023 valmistuvan tapahtumakeskuksen eli Satama Areenan siluetti on kohonnut Kotkansaareen viime kesästä lähtien.
SRV:n työmaapäällikkö Pekka Ruokonen kertoo, että roikkuvan puukaton asentaminen aloitettiin viime viikolla. Haastavin urakka on nyt ohi, sillä yhdeksän valtavaa kaarevaa puupalkkia on jo aseteltu paikoilleen.
Palkit kiinnitettiin yläosastaan teräsristikkopilareihin ja alaosastaan teräsrunkoon, joka on ankkuroitu kallioon. Yksi palkki painaa noin viisi tonnia, ja ne nostettiin kahdella eri nosturilla yksitellen ylös. Asennus oli tarkkaa hommaa.
– Ennen nosturin irti päästämistä oli katsottava, miten paljon puu pääsee taipumaan oman painonsa vuoksi. Se säätö oli se hankalin osuus, että kaikki saatiin paikalleen linjaan. Ei ihan millilleen, mutta sentilleen, Ruokonen kertoo.
Roikkuvan puukaton alle tulee tapahtumakeskuksen aula. Havainnekuvan perusteella jo paikoillaan olevat palkitkin jäävät näkyviin.ALA Arkkitehdit
Tällä viikolla työmaalle on tarkoitus tulla vielä katon kotelolaattaelementtejä. Sekä roikkuvan kattorakenteen että aulan eteläpuolella sijaitsevan kierteisen katon pitäisi olla Ruokosen mukaan käytännössä valmiita vapun jälkeen.
Näin suuri roikkuva puinen kattorakenne on harvinaisuus. Tapahtumakeskuksen suunnittelusta vastanneen arkkitehtitoimisto ALA:n arkkitehti Samuli Woolstonin käsityksen mukaan vastaavia, rakenteellisesti roikkuvia puukattoja ei ole maailmassa montaa.
– Olemme yrittäneet selvittää ympäriinsä eri maiden rakennesuunnittelijoilta ja muualta, eikä niitä ole tahtonut löytyä. Nyt uskallamme väittää, että tämä on ainakin Pohjoismaiden suurin, Woolston sanoi Ylelle joulukuussa.
Työ etenee aikataulussa
Satama Areenan rakennustyöt ovat muutenkin edenneet aikataulussa. Betonirunko on valmis, ja puurungon rakentaminen huipentuu nyt rakenteilla olevaan kattoon.
Areenan etelä- ja länsisivuilla on Ruokosen mukaan aloitettu jo sisävalmistusvaiheen töitäkin, ja esimerkiksi väliseinämuuraukset alkavat ensi viikolla. Julkisivutyökin etenee, lämmöneristystöistä on jo yli puolet tehty ja ikkunoiden asennuskin on alkanut tällä viikolla. Rakennuksen alapohjatilan talotekniikka-asennuksetkin on jo käytännössä tehty.
Vuonna 2023 Satama Areena on valmis, jos aikataulut pitävät. Havainnekuva näyttää, millaista rakennusta Kotkaan sopii odottaa.ALA Arkkitehdit
Satama Areenan tiloissa tullaan tulevaisuudessa järjestämään tapahtumia ympäri vuoden. Areenalle halutaan esimerkiksi konsertteja, puoluekokouksia ja koripallopelejä. Tapahtumakeskuksen tiloihin mahtuu noin 3 000 vierasta.
Ensimmäisiä tapahtumia on tarkoitus järjestää uudella areenalla elokuussa 2023.
Tapahtumakeskuksen viereen rakennetaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin uusi kampus. Aula- ja ravintolatilat tulevat toimimaan kampuksen pääsisäänkäyntinä ja opiskelijaravintolana. Alueelle on suunniteltu myös hotellia.
Arviolta kaksikymmentäviisi nuorta naista istuu Joensuussa valtion virastotalolla kuuntelemassa vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuutta keskiviikkona. Kaikkia heitä yhdistää maanpuolustustahto.
Armeijaan hakeutunut Jenni Nevalainen kertoo, että armeijasta on kerrottu enemmän julkisuudessa ja se lisää kiinnostusta.
– Tämä on alkanut tulla enemmän naisten tietoisuuteen ja sosiaalisessa mediassa näkee näitä, niin ehkä se on herättänyt naistenkin kiinnostuksen maanpuolustusta kohtaan.
Naisten määrä armeijassa kasvaa. Silti osuus on valtakunnallisesti yhä parin prosentin luokkaa. Viime vuonna naisia palveli armeijassa lähes 1 700. Samaan aikaan miesten kiinnostus asepalvelusta kohtaan laskee.
Pohjois-Karjalassa naisia on tänä vuonna hakenut ennätysmäärä armeijaan. Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen oli Pohjois-Karjalassa 75 hakijaa. Määrä kaksinkertaistui viimevuotisesta.
Pohjois-Karjalan aluetoimiston majuri Jari Kokkonen kertoo, että yhtä selittävää tekijää ei ole, miksi naisten määrä vapaaehtoisessa asepalveluksessa on noussut.
Kokkonen uskoo, että tärkein syy naisten hakeutumiselle armeijaan on täyttää oma paikka maanpuolustuksessa.
– Maanpuolustustahtoisia nuoria naisia täällä tilaisuuksissa nyt on.
Niina Nevalainen ja Ellen Tanskanen odottavat armeijaan pääsyä.Heikki Haapalainen / Yle
Niina Nevalainen odottaa armeijalta uusia kokemuksia ja sitä, että hän saa pohjakoulutusta tulevaan ammattiin ja muutenkin elämään.
Nevalainen uskoo, että hakijoita on tänä vuonna paljon, koska naisille on nyt kerrottu paljon enemmän armeijasta ja sen tuomista mahdollisuuksista.
– Varmaan se lisää mielenkiintoa siihen.
Jenni Nevalainen kertoo, että hänen innostuksensa lähti siitä, kun sisko lähti armeijaan.
– Sitten kun itse aloin ottaa asioista selvää, niin alkoi tulla velvollisuudentunne ja ylipäätään kiinnostus maanpuolustusta kohtaan.
Ukrainan sota ei vaikuta
Ukrainan sota ei selitä suurta hakijamäärää, sillä haku armeijaan oli jo ennen sodan syttymistä. Mahdollinen Venäjän uhka ei ole vaikuttanut tässä jutussa haastateltujen nuorten naisten päätökseen.
Ellen Tanskanen on varma valinnastaan.
– Olen mieluummin sotimassa kuin lähden pakoon, Tanskanen kertoo.
Jenni Nevalainen kertoo, että Ukrainan sota säikäytti vähän aluksi.
– Mutta kun sitä alkoi miettimään, niin sitten enemmän vielä kasvoi se maanpuolustustahto, että ehdottomasti enemmän haluaisin olla sotimassa kuin siviili siinä kohtaa.
Majuri Jari Kokkosen mukaan Ukrainan sodalla ei ole ollut vaikutusta armeijaan hakemiseen, koska hakeutumiset on tänä vuonna pääosin tehty jo ennen kuin taistelut Ukrainassa kiihtyivät. Myöskään naisten puheissa sotatilanne ei ole näkynyt.
– Ei se ole erikseen noussut esille. Yleisemmin naisia kiinnostaa ihan arkiset asiat palveluksessa ja palveluksen suorittamisessa.
– Johtajakokemusta ja ylipäätään työelämään ja elämään valmiuksia.
Niina Nevalainen haluaisi ensihoitajaksi.
– Koen, että saisin armeijasta myös pohjakoulutusta siihen, jos pääsisin sairasajoneuvon kuljettajaksi tai lääkintämieheksi. Myös yleinen maanpuolustus kiinnostaa.
Ellen Tanskanen kertoo, että armeija on erilainen juttu.
– Ei sitä tule kokemaan muulloin. Armeija valmistaa tulevaisuutta varten enemmän. Olen miettinyt poliisiksi tai palomieheksi ryhtymistä, niin armeija on valmistava.
Tanskasta kiinnostaa armeijassa eniten sotilaspoliisina toimiminen.
Naiset otetaan ilolla vastaan
Pohjois-Karjalan aluetoimiston majuri Jari Kokkonen kertoo, että armeijaan tarvitaan sekä naisia että miehiä palveluksessa yhtä paljon.
– Jokainen nainen joka haluaa asepalveluksen suorittaa on meille yhtä tärkeä kuin palveluksen suorittavat miehetkin. Otamme ilolla heidät vastaan.
Jolkkosen mukaan he ovat valmiita vastaanottamaan kaikki halukkaat.
– Mitään varsinaista rajaa ei varmastikaan ole.
Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella aiheesta 23.4. klo 23 asti.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen ja Länsi-Pohjan keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas alentaisivat tuntuvasti neljännen koronarokotteen ikärajaa.
Ruotsalainen laskisi ikärajan ainakin 70–79-vuotiaisiin ja Broas vieläkin alemmas, 65 ikävuoteen. Tällä hetkellä THL suosittelee neljättä rokotetta 80 vuotta täyttäneille, hoivakodeissa asuville tai immuunipuutteisille perussairaille.
– Kun edellisestä rokotuksesta alkaa olla jo viisi kuukautta, rokotesuoja ei ole enää riittävä. Yli 60-vuotiaat saivat viitisen kuukautta sitten viimeisimmän rokotuksen. Vielä tammikuussa ihmisten immuniteetti oli hyvä, mutta nyt tilanne on muuttumassa, Broas sanoo.
Hän toivoo, että päätöksiä tehtäisiin nopealla aikataululla jo huhtikuussa. Eeva Ruotsalaisen mukaan myös muita asiantuntijoita on esittänyt THL:lle neljänsien rokotusten laajentamista.
Koronakuolemien määrä Suomessa on kasvanut viimeisen viiden kuukauden aikana voimakkaasti. Viime vuoden marraskuun loppuun mennessä niitä oli Suomessa noin 1200. Nyt luku on 3 517. Viimeisten kahden viikon aikana Suomessa koronaan menehtyneitä oli 304. Edellisellä kahden viikon jaksolla heitä oli vieläkin enemmän, 383.
Broaksen mukaan luvut kertovat, että koronavirusta, omikronin BA.2 -muunnoksen aiheuttamaa tautia, on liikkeellä nyt tavattoman paljon.
Sairaalakuormituksen analyysit lasketaan eri tavalla
Terveydenhuollon kuormitusta seurataan sairaanhoitopiireissä, THL:ssä ja sosiaali- ja terveysministeriössä. THL laskee omat analyysinsä 4. rokotuksen tarpeesta eri ikäryhmissä erikoissairaanhoidon kuormituksen pohjalta, mutta perusterveydenhuoltoa ei tarkastella lainkaan.
– Kansallisella tasolla analyysi ja päätöksenteko on puutteellista, sillä THL:n laskelmat ikääntyneiden osalta perustuvat ainoastaan erikoissairaanhoidon kuormitukseen, kertoo Eeva Ruotsalainen.
Hän tähdentää, että koko Suomessa perusterveydenhuollon kuormitus on korkeampaa kuin erikoissairaanhoidon.
– Juuri ikääntyneet joutuvat perusterveydenhuoltoon terveyskeskussairaaloihin jatkohoitoon ja heillä on jälkitautina esimerkiksi bakteeriperäinen keuhkokuume.
Suomen koronarokotusstrategian mukaan rokotuksilla vähennetään koronavirustapausten määrää ja koronaan liittyvää sairastuvuutta sekä vakavaa tautia. Strategiassa määritellään vakavan taudin osalta erikseen sairaalahoito, tehohoito, kuolemat ja elinajan menetys. Rokotuksilla pyritään turvaamaan myös terveydenhuollon kapasiteetin riittävyys.
– Kun seuraa yli 65-vuotiaiden sairastuvuutta ja sairaanhoidon kuormitusta sekä koronakuolemaan liittyviä lukuja, niin se tukee neljänsien rokotteiden antamista. Rokotusstrategia tukee sitä, sillä tarkoituksena on estää ikääntyneiden vakavaa sairastumista ja joutumista sairaalahoitoon, Ruotsalainen painottaa.
THL selittää nykyisiä koronakuolleisuustilastoja kasvaneilla tartuntaluvuilla, minkä vuoksi viikottaisten kuolemien määrä on korkeampi kuin epidemian alussa. THL rekisteröi kuolemat, jotka tapahtuvat 30 vuorokauden kuluessa tartunnasta.
– Monesti kuoleman taustalla on koronan lisäksi muita sairauksia, jopa 85 prosentissa kuolemista syyt ovat moninaiset. Rokotuksilla koronaoireet on saatu vähäisemmäksi, mutta monisairaat ja ikääntyneet henkilöt kuolevat vähäisempiinkin koronaoireisiin, valaisee THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Ruotsalainen ja Broas eivät yhdy THL:n näkemykseen. Neljännen koronarokotteen ikärajaa alentamalla pystyttäisiin heidän mukaansa ehkäisemään vakavia tautitapauksia.
– Hyvin harva 70 vuotta täyttänyt elää ilman jotain perussairautta. Minä ainakin lääkärinä haluan estää ikääntyneiden sairastumista vakavaan tautiin ja ehkäistä heidän kuolemiaan, Ruotsalainen sanoo.
THL:ssa perustellaan nykyistä rokotteiden aikaväliä tehokkaammalla suojalla.
– Immunologisesti ajatellen mitä pidempi väli, sitä parempi. Kyse on myös mitä rokotetta olisi parasta käyttää. Jos samaa rokotetta annetaan hyvin tihein välein, ei vaste ole aina paras mahdollinen, Nohynek perustelee.
Markku Broaksen mukaan THL:n näkemys pohjautuu vanhaan tietoon ja päätöksiin, sillä uusimmat tutkimukset osoittavat toista. Kuolleisuus on Broaksen mukaan lisääntynyt nyt erityisesti iäkkäämpien ihmisten keskuudessa, sillä myös yli 70-vuotiaita joutuu nyt sairaalahoitoon.
– Viime vuoden puolella otettujen koronarokotusten tuoma suoja on alkanut heiketä. Viimeisten Israelissa tehtyjen tutkimusten mukaan rokotteen vaikutus 60-vuotiailla heikentyy merkittävästi kolmen kuukauden jälkeen kolmannesta rokotteesta, Broas kertoo.
Useat maat rokottavat jo 65-vuotiaita
Monessa muussa maassa neljänsiä rokotteita annetaan huomattavasti 80 ikävuotta nuoremmille.
– Yhdysvalloissa rokotetaan yli 50-vuotiaita, ja Unkarissa kaikki yli 18-vuotiaat saavat neljännen rokotuksen. Ruotsissa neljättä rokotetta suositellaan kaikille 65-vuotiaille, Saksassa ja Hollannissa yli 70-vuotiaille, Broas luettelee.
Viimeisimpänä Itävalta päätti suositella neljänsiä rokotteita 65 vuotta täyttäneille, joilla on perussairauksia.
Broas ja Ruotsalainen eivät ymmärrä, miksi rokotteita ei tarjota Suomessa laajemmalle ikäryhmälle, kun tautimäärät ovat suuria ja kuolemia on paljon.
– En tiedä miksi meillä pihistellään, kun rokotteita olisi kuitenkin saatavilla, sanoo Broas.
Broas näkee myös selkeän ristiriidan siinä, että influenssa- ja pneumokokkirokotteita suositellaan Suomessa 65 vuotta täyttäneille, mutta neljänsiä koronarokotteita ei.
– Koronavirus aiheuttaa kuitenkin paljon enemmän kuolleisuutta kuin esimerkiksi influenssa, hän sanoo.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson pitää perusteltuna, että puolueen kansanedustajat saavat päättää mahdollisesta Nato-jäsenyydestä oman tahtonsa mukaan.
– Eduskuntaryhmässä jokainen saa äänestää omantuntonsa mukaisesti. Se on perusteltua myös siksi, että on tapahtunut aika isoa muutosta vasemmistoliiton jäsenissä ja kannattajissa. Molempia kantoja löytyy.
A-Talkissa torstaina vieraillut Andersson ei halunnut suorassa lähetyksessä kertoa omaa Nato-kantaansa. Hän antaa tilaa keskustelulle eikä lukitse muiden mielipiteitä ilmoittamalla oman näkemyksensä ensin.
– Päätämme tällä viikolla siitä, missä vaiheessa kutsumme eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston yhdessä koolle. Yhteiskokouksessa kerron viimeistään myös oman kantani. Tärkein ratkaistava asia on se, onko Nato-päätös este Vasemmistoliitolle jatkaa hallituksessa vai ei.
Puolueen puheenjohtajana Andersson edustaa näkemystä, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys ei ole este jatkaa hallituksessa.
– Kunnoitamme hallituspuolueena eduskunnan enemmistön ja kansan tahtoa ja näkemystä, Andersson sanoo.
Pääministeripuolue SDP ei ole vielä ottanut kantaa Nato-jäsenyyteen. Puolueen varapuheenjohtaja Matias Mäkysen mukaan puolue päättää omasta kannastaan puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteisessä kokouksessa.
– Päivämäärää ei vielä ole, mutta lähipäivinä päätetään ajankohdasta. Se katsotaan toisaalta eduskunnan käsittelyn etenemisen ja muun etenemisen mukaan.
Kokoomus on liputtanut jo pitkään Naton puolesta. Varapuheenjohtaja Elina Valtonen on tyytyväinen Nato-prosessin etenemiseen. Enemmistö kansanedustajista on selvästi jäsenyyden kannalta ja selonteko on saatu eduskuntaan.
– Juna on lähtenyt asemalta kohti Natoa. Vaiheita on vielä edessä. Olisi tärkeää, että eduskunnassa keskityttäisiin selonteon käsittelyyn ja jokainen kansanedustaja perehtyisi huolella, jotta voidaan tehdä ripeästi päätös.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen ei näe tarpeellisena rakentaa Nato-asiasta ryhmäpäätöstä. Selkeä enemmistö perussuomalaisten eduskuntaryhmästä kannattaa jäsenyyden edistämistä.
– He, jotka jäivät vielä miettimään, katsovat tämän selonteon ja mahdollisesti sitten muodostavat kantansa. Jotkut saattavat olla jopa vastaan.
Eduskunta kävi keskiviikkona lähetekeskustelua hallituksen uudesta turvallisuusselonteosta. Eduskuntakeskustelun jälkeen Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden käsittely jatkuu asiantuntijoiden kuulemisella valiokunnissa.
Presidentin ja hallituksen esitystä Nato-ratkaisuksi odotetaan mahdollisesti jo toukokuussa.
Keski-Suomen käräjäoikeudessa suuri kysymys on, miten vahingollista verkossa tapahtunut hyväksikäyttö on lapsen kehitykselle. Ratkaisulla voi olla vaikutusta tuleviin rangaistuskäytäntöihin.
Tähän juttuun haastateltujen oikeusoppineiden mielestä verkossa tapahtuneeseen ahdisteluun on suhtauduttava yhtä vakavasti kuin samassa tilassa tapahtuneeseen.
Epäilty on myöntänyt tienneensä olevansa tekemisissä alaikäisten kanssa.Simo Pitkänen / Yle
Lasten seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuskäytäntöjä 15 vuotta tutkineen ja korkeimmassa oikeudessa tuomarina toimivan Timo Ojalan mukaan korkein oikeus (KKO) on verkossa tapahtuneiden hyväksikäyttöjen ratkaisuissa arvioinut tekojen luonnetta ja vahingollisuutta, mutta kaikkiin kysymyksiin ei ole vielä vastauksia.
– Vaikein kysymys koskee verkkovälitteisten rikosten vahingollisuutta ja vaarallisuutta: miten se suhteutuu fyysisessä kanssakäymisessä tapahtuneeseen hyväksikäyttöön? Lisäksi jokaiseen tapaukseen liittyy ominaispiirteitä, jotka tekevät siitä yksittäistapauksen, sanoo Ojala.
Nettiraiskausta ei ole tulossa uuteen lakiin
Korkeimmassa oikeudessa on parhaillaan vireillä valituslupa, joka koskee sitä, miten rikoslain nykyinen tunnusmerkistö vastaa netissä tapahtuneisiin seksuaalirikoksiin.
Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa tämän vuoden kansallisena asiantuntijana toimiva erikoissyyttäjä Pia Mäenpää sanoo, että valitus keskittyy erityisesti siihen, katsotaanko sukupuoliyhteyden tapahtuneen, jos lapsi saadaan penetroimaan itseään.
Pia Mäenpää on kokenut seksuaalirikosten syyttäjä.Jouni Kirvesmies / Yle
– Se on iso juridinen kysymys. Helsingin hovioikeuden antamassa ratkaisussa katsottiin, että kyse ei ole lain tarkoittamasta sukupuoliyhteydestä. Siksi syyttäjä haki valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
Mäenpää sanoo, että Ruotsissa on katsottu, että raiskaus voi tapahtua myös netin välityksellä.
– Meillä tämä on auki, eikä lakiuudistus ole tuomassa muutosta.
Haitallisuuden arviointi vaikeaa
Oikeuspsykologi Liisa Järvilehdon mukaan haitallisuuden arviointi on hyväksikäyttötapauksissa aina monimutkaista. Useat asiat tuottavat haittaa lapsen kehitykselle.
Hyväksikäytössä lapsi tulee petetyksi hyvin perustavaa laatua olevalla tavalla. Lapsi voi alkaa pitää seksuaalisuutta normaalina tapana saada huomiota ja kiintymystä. Pelottavat muistot voivat muokata lapsen omaa seksuaalisuutta ja vaikuttaa lapsen koko loppuelämän ajan.
Hämmentävä tilanne voi estää lasta toimimasta, ja traumatisoitumisen ytimessä on usein juuri hallinnan menettäminen.
Oikeudessa vahingollisuuden arviointiin vaikuttavat esimerkiksi uhrin ja tekijän läheinen suhde, lapsen ikä, hyväksikäytön laatu, lukumäärä ja ajallinen kesto.
Ojalan mukaan samat näkökohdat pätevät myös verkkovälitteisissä teoissa.
– Lisäksi teon moitittavuutta lisää, jos tekijä on käyttänyt valeprofiilia tai toiminta muuten osoittaa suunnitelmallisuutta.
Verkkovälitteinen seksuaalirikollisuus voi pitää sisällään lukuisia, moitittavuudeltaan erilaisia tekomuotoja. Siksi teoista koituva haittakin vaihtelee.
Korkein oikeus on linjannut kolmessa verkossa tapahtuneen hyväksikäytön ennakkotapauksessa yksityiskohtia, joita rankaisemisessa tulisi ottaa huomioon. Ratkaisuissa on todettu, että teot ovat monimuotoisia ja niiden moitittavuudessa on tasoeroja.
– Esimerkiksi joissain teoissa voi olla kysymys sanallisesta viestittelystä, kun taas toisessa lapsi voidaan saada ottamaan itsestään alastonkuvia tai tyydyttämään itseään kameran edessä, sanoo Ojala.
Hyväksikäytön tapahtumapaikka ei ole oleellinen
Ylen haastattelemat asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että verkkovälitteisyys tee kokemuksista vähemmän haitallisia kuin fyysisesti samassa tilassa tapahtunut seksuaaliväkivalta.
– Kun lapsi kokee seksuaalista väkivaltaa, konteksti ei ole oleellista, vaikka sitä ei voidakaan täysin sivuuttaa. Ei ole täysin poissuljettua, etteikö verkossa tapahtuvassa hyväksikäytössä voisi olla mukana kokemusta tai pelkoa fyysisestä vaarasta, uhkaa ja kipua, sanoo Järvilehto.
Järvilehdon mukaan jo olemassa olevien tutkimustietojen perusteella pystytään sanomaan, että verkon seksuaalinen väkivalta voi olla uhrille hyvin haitallista.
– Erityisesti verkossa hyväksikäytön uhriksi joutuneita lapsia on ehditty tutkia vasta vähän aikaa. Tähän mennessä saadun tiedon perusteella ei ole syytä olettaa, että itsessään verkkovälitteisyys johtaisi vähemmän haitallisiin kokemuksiin. Käsitys voi vielä tarkentua, kun tutkimustietoa kertyy.
Järvilehto on ollut mukana laatimassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yleislausuntoa verkkovälitteisen seksuaalirikollisuuden haittavaikutuksista. Lausunto on saanut ison roolin Keski-Suomessa nyt käytävässä oikeudenkäynnissä esimerkiksi syyttäjän vaatimusten pohjana.
– Lausunnossa keskityttiin sellaisten tekomuotojen aiheuttamiin haittoihin, joissa lapsi on houkuteltu tai saatu osallistumaan aktiivisesti seksuaaliseen toimintaan, sanoo Järvilehto.
Verkkoahdistelu lisääntyy
Verkkovälitteiset lapsiin ja nuoriin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat poliisin mukaan lisääntyneet selvästi. Esimerkiksi Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella määrät ovat kasvaneet kymmeniä prosentteja viime vuosina.
Poliisin tilastoista selviää, että lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tehtyjen rikosilmoitusten määrä on viiden viime vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut.
Kuinka suuresta osasta hyväksikäyttöjä tehdään rikosilmoitus ei ole tiedossa.Jarkko Riikonen / Yle
Poliisin tilastoissa verkossa tapahtuneiden hyväksikäyttöjen nousu ei kuitenkaan vielä näy - muuten kuin tänä vuonna. Mikäli alkuvuoden tahti jatkuu, tapausten määrä kaksinkertaistuu tänä vuonna. Kahtena viime vuonna verkkovälitteisiä hyväksikäyttöjä on tullut poliisin tietoon vuositasolla reilut 400.
Osaltaan alkuvuoden tilastopiikkiä selittää Keski-Suomen käräjäoikeudessa helmikuussa alkaneen poikkeuksellisen laajan rikossarjan käsittely. Ojalan tilastotietoihin perustuvien havaintojen mukaan vielä muutama vuosi sitten verkkoympäristössä tapahtuvissa rikoksissa uhreja oli keskimäärin kaksi.
– Nyt esille tulee tasaisesti tilanteita, joissa uhreja on todella mittava määrä.
Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 2000 hyväksikäyttötapausta. Seksuaalinen hyväksikäyttö on kuitenkin piilorikollisuutta, josta vain pieni osa tulee julki. Tutkimuksen mukaan suuri osa lapsista kertoo asiasta jollekin, mutta harvoin aikuiselle ja vielä harvemmin poliisille.
Se tarkoittaa, että vuositasolla tapauksia olisi reilut 17 000 eli 46 joka päivä.
Poliisin tietoon tulevista tapauksista vain noin 300:sta tulee tuomio, joko syyksi lukeva tai vapauttava.
Ojala arvioi tutkimustensa perusteella verkkovälitteisten rikosten osuudeksi tuomioista neljänneksen, siis noin 70.
– On vaikea sanoa, millainen on tyypillinen verkossa tapahtunut seksuaalirikos, mutta tutkimusten perusteella rikoksen kohdistuessa yhteen lapseen tyypillisin rangaistus on puolesta vuodesta vuoteen vankeutta.
Kynnys rikosilmoitukseen korkea verkkoahdisteluissa
Asiantuntijoiden mukaan varsinkin verkon välityksellä tapahtuneissa rikoksissa vanhemmat saattavat ajatella, ettei rikosilmoitusta tarvitse tehdä, koska ahdistelu ei tapahtunut fyysisesti.
Lapsia asian julkituomisessa estää häpeä: jos tutkinta lähtee liikkeelle, moni vähintään kuulee asiasta, osa myös näkee mahdolliset kuvat.
– He pelkäävät, että esimerkiksi puhelimen tai tabletin käyttöä rajoitetaan tai laite otetaan kokonaan pois.
Keski-Suomen käräjäoikeudessa käsiteltävässä jutussa on 199 uhria, mutta vain yhden vanhempi teki rikosilmoituksen. Poliisi on tunnistanut kuvista ja videoista lähes 150 lasta, loppuja ei todennäköisesti tunnisteta.
Vaikka poliisi tunnisti lapsia kuvista, osa lapsista kiisti olevansa kuvassa tai edes käyttävänsä sovelluksia, joissa rikosten epäillään tapahtuneen.
Järvilehto sanoo, että lapsille tilanteesta kertominen on vaikeaa.
– Kokemus voi traumaattinen tai niin hämmentävä, ettei siitä pysty poliisin kuulustelussa puhumaan. Lisäksi lapsi häpeää omaa osallistumistaan ja pelkää, että kuvat ja videot leviävät.
Tapausten jääminen piiloon on huolestuttavaa. Tuen saanti viivästyy tai estyy ja uudelleen uhriutuminen mahdollistuu todennäköisemmin.
Oikeuskäytäntö käymisvaiheessa
Vuoden 2010 jälkeen tehtyjen oikeuden ratkaisujen vertaamisen tekee hankalaksi, koska lainsäädäntö ja hyväksikäyttörikosten rangaistusasteikko ovat muuttuneet useamman kerran.
Muutosten myötä rangaistuskäytäntö on kymmenen viime vuoden aikana kiristynyt. Hyväksikäyttörikosten maksirangaistus on korotettu kuuteen vuoteen vankeutta ja lasten hyväksikäyttörikoksissa sukupuoliyhteyden sisältävät teot muuttuivat lähtökohtaisesti törkeiksi, joista enimmäisrangaistus on 10 vuotta vankeutta.
Lain uudistamisen lisäksi rangaistuskäytännöt kehittyvät yksittäisten ratkaisujen kautta.
– Nyt kun nähdään yleisemmin verkossa tapahtuvien rikosten kirjo ja yleisyys, se, mihin rangaistustasot asettuvat, on vielä käymisvaiheessa.
Sekä Järvilehto että Ojala uskovat, että verkossa tapahtuvat, lapsiin kohdistuvat rikokset lisääntyvät edelleen.
Järvilehto toimii HUSin lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä sekä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Barnahus-hankkeessa. Sen tavoitteena on kehittää seksuaalirikosten tutkintaa ja lapsiystävällisiä oikeusprosesseja.
Hän pitää yhtenä isona tulevaisuuden haasteena sitä, miten lapsia suojellaan hyväksikäytöltä, mutta ei samalla estetä heitä osallistumasta teknologiseen kehitykseen.
Voit keskustella aiheesta tässä 24.4. kello 23 saakka.
Mariupolin pormestari syyttää Venäjää siviilien joukkohautaamisesta
Jopa 9 000 siviiliä voi olla haudattuna joukkohautaan Manhushin kylässä Mariupolin kaupungin lähistöllä, sanoo Mariupolin pormestari Vadym Boitšenko. Yhdysvaltalainen satelliittiyhtiö Maxar julkaisi torstaina satelliittikuvia, joissa näkyy rivimäisiä muodostelmia Manhushin kylässä. Rivit ovat yhtiön mukaan ilmestyneet maahan maaliskuun puolenvälin jälkeen.
Koostimme yhteen kolme keskeistä uutista Ukrainan tilanteesta viime yön ajalta tähän artikkeliin.
UPM ja Paperiliitto antavat tänään vastauksen sovintoesitykseen
Lakkovahteja UPM:n Kymin tehtaalla Kouvolassa Emmi Korhonen / Lehtikuva
Perjantaina odotetaan Paperiliiton ja UPM:n kantoja sovintoesitykseen. Sovittelija Leo Suomaa antoi sovintoehdotuksen koko työriidan ratkaisemiseksi eilen torstaina. Osapuolten on määrä antaa vastaus tänään perjantaina. Paperiliiton lakko UPM:n tehtailla on jatkunut vuoden alusta.
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa lisääntyy. Nyt punnitaan, miten oikeus näihin rikoksiin suhtautuu.Simo Pitkänen / Yle
Verkkovälitteiset lapsiin ja nuoriin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat poliisin mukaan lisääntyneet selvästi. Esimerkiksi Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella määrät ovat kasvaneet kymmeniä prosentteja viime vuosina. Jyväskylässä käsiteltävästä laajasta lasten hyväksikäyttöjen vyyhdistä voi tulla ennakkotapaus, joka linjaa oikeudenkäyttöä verkkoahdistelussa.
Sähköautojen kysyntä on kasvussa
Käytettyjen sähköautojen kysyntä on moninkertaistunut polttoaineen hinnannousun jälkeen. Vähän käytetty sähköauto maksaa jopa enemmän kuin uusi.Juha Kivioja / Yle
Rajusti kallistunut polttoaine on sekoittanut autokaupan. Uuden sähköauton saamista joutuu odottamaan jopa vuoden, ja monet ovat valmiit maksamaan alle vuoden käytetystä autosta jopa enemmän kuin uudesta, jotta sen saa liikenteeseen heti. Viime vuonna maahan tuotiin 3 400 käytettyä sähköautoa, ja uutena niitä ensirekisteröitiin noin 10 000. Vuodessa Suomen täyssähköautokanta on kolminkertaistunut.
Amerikkalaisnuoria kuolee fentanyyliin enemmän kuin koskaan
Alexander Neville ei ottanut tietoisesti fentanyyliä.Amy Neville
Suomalais-amerikkalainen Matthew Rautionmaa menetti ystävänsä fentanyylimyrkytykseen. Amy Nevillen 14-vuotias poika menehtyi kesällä 2020 otettuaan yhden pillerin, jossa oli hänen tietämättään fentanyyliä. Fentanyyli on voimakas kipulääke, jonka huumekäyttö on kasvanut voimakkaasti. Huumepoliisi DEA:n takavarikoinnitkin ovat kasvaneet vuoden 2019 jälkeen liki 430 prosenttia. Huumekuolemista melkein kaksi kolmasosaa johtuu fentanyylistä.
Sää viilenee viikonloppua kohden
Yle
Sää jatkuu lähipäivinä korkeapaineen vaikutuksesta poutaisena ja aurinkoisena. Öisin on edelleen monin paikoin vähän pakkasta. Viikonloppuna pohjoisesta alkaa virrata Suomeen kylmempää ilmaa.
Perjantaiksi pohjoisesta virtaa kylmempää ilmaa maan keskiosaan. Etelässä jatkuu yhä laajalti aurinkoinen ja keväisen lämmin sää, lounaassa lämpötila voi yhä kohota paikoin yli 15 asteen. Pohjoisessa tulee paikoin sadekuuroja ja lämpötila on 5 ja 10 asteen välillä.
Laajennussuunitelmat ovat vasta lähtökuopissa. Ensi viikon tiistaina Kotkan kaupunkirakennelautakunnassa käsitellään asemakaavan muutosta, jotta tehdasalueelle saadaan lisää rakennusoikeutta.
Esityksen mukaan kaupunki katsoo, että alueen asemakaavallinen tarkastelu on tarpeen ja että kaavamuutos tukee Sunilan tehdasalueelle kohdistuvia mahdollisia kehittämistarpeita.
Jos asemakaavamuutos hyväksytään, seuraavaksi tehdään ympäristövaikutusten arviointi ja haetaan ympäristölupaa. Hakuprosessi kestää pitkään, arviolta noin vuoden.
Stora Enson viestintäjohtaja Satu Härkönen sanoo, että kyseessä ei ole tehtaan mittakaavassa mikään mullistavan kokoinen laajennus.
– Tämä on alkumetreillä, eikä mitään investointipäätöksiä ole. Mutta jos lupa-asiat etenevät, suunnitelmana olisi rakentaa demonstraatiolaitos.
Demonstraatiolaitos olisi nykyistä koelaitosta suurempi. Jos nykyisessä laitoksessa valmistetaan kiloja, niin demonstraatiolaitoksessa kyseessä olisivat suuremmat näytemäärät akkumateriaalia.
Yhtiön mukaan tässä vaiheessa ei vielä ole tietoa siitä, toisiko laajennus esimerkiksi lisää työpaikkoja Kotkan tehtaalle.
Kehittelyssä puupohjainen akkumateriaali
Metsäyhtiö Stora Enso on jalostanut Sunilan tehtailla Kotkassa ligniiniä teollisesti vuodesta 2015 lähtien. Koelaitos aloitti toimintansa Kotkan Sunilassa viime kesänä.
Koelaitoksen tarkoituksena on valmistaa akkuihin tarkoitettua biopohjaista hiilimateriaalia havusellumassasta erotetusta ligniinistä. Koelaitoksessa tutkitaan, mikä on paras teknologia uudenlaisen hiilimateriaalin valmistamiseen.
Stora Enso on jo saatu lupaavia tuloksia puupohjaisen akkumateriaalin valmistamisesta. Ligniinistä on saatu valmistettua onnistuneesti biopohjaista kovahiiltä, jota voitaisiin käyttää paristojen ja akkujen valmistuksessa.
Uudenlaisella hiilijauheella voitaisiin korvata akuissa perinteisesti käytetty grafiitti.
Sähköautojen ja muiden akkukäyttöisten laitteiden kysyntä lisääntyy huimaa vauhtia, minkä vuoksi myös akkumateriaaleille on kasvava tarve.
Lounais-Suomen poliisi selvittää Turussa viime yönä tapahtunutta ampumistapausta.
Poliisi sai torstain ja perjantain välisenä yönä noin kello yhdeltä kotihälytystehtävän Turun keskustaan Rauhankadulle, lähellä Mikaelinkirkkoa sijaitsevaan asuntoon.
Poliisin tultua paikalle asunnossa ammuttiin laukauksia. Poliisi kertoo asunnossa yksin olleen henkilön ampuneen useita laukauksia. Poliisi tarkasti asunnon ja löysi sieltä menehtyneen henkilön. Asiaan ei epäillä liittyvän ulkopuolisia henkilöitä. Poliisin mukaan käytetyt aseet olivat laillisia.
Tapahtumapaikalla oli yöllä runsaasti poliisipartioita ja alue eristettiin teknisen tutkinnan turvaamiseksi. Poliisi selvittää asiaa kuolemansyyntutkintana ja vaaran aiheuttamisena. Asiasta ei tiedoteta tässä vaiheessa enempää.
Ylen saamien silminnäkijätietojen mukaan yhden asunnon ikkuna oli hajotettu. Paikalla oli silminnäkijän mukaan useita poliisipartioita ja ambulansseja.
