Asiattomat työolot puhututtavat monella alalla.

MOT kertoi Hesburgerin, Mustin ja Mirrin, Change Lingerien ja Espresso Housen työntekijöiden kurjista työkokemuksista.

Muotialan työkulttuuri nousi keskusteluun, kun Ivana Helsingin entiset työntekijät ja harjoittelijat kertoivat epäkunnioittavasta kohtelusta.

Nuoren työntekijän voi olla vaikeaa hahmottaa, millainen jousto kuuluu työelämään ja mikä taas on asiatonta tai peräti laitonta. Toisaalta työehtosopimukset ovat tulkinnanvaraisia, eivätkä kaikki tilanteet ole lainkaan silmissä yksiselitteisiä.

Yle tarkasti neljä työntekijöiden puheissa toistunutta ongelmatilannetta lain näkökulmasta ja kysyi asiantuntijoilta, miten tilanteissa kannattaa toimia. Palvelualojen ammattiliiton eli PAM:n mukaan esimerkkitapaukset ovat yleisiä syitä yhteydenottoihin.

1. Pomo huutaa, jos teen virheen

Huutaminen ei kuulu työpaikalle, vaikka mikään laki ei sitä suoraan kiellä. Yleiset soveliaisuuden säännöt koskevat yhtälailla alaista ja työnantajaa.

Pomot ovat ihmisiä, eivätkä välttämättä ymmärrä oman käytöksensä vaikutusta. Työpaikalle on saattanut muotoutua huono kulttuuri, jossa huutaminen koetaan normaalina käytöksenä. Työntekijällä on velvollisuus nostaa epäkohdat esille.

Huutavalle esihenkilölle pitää siis kertoa: “Minusta tuntuu pahalta, koska huudat minulle.” Vasta tämän jälkeen asiaa voi viedä eteenpäin.

Jos huutaminen on yleinen ja toistuva tapa antaa palautetta tai reagoida, tilanne saattaa aiheuttaa terveydelle haittaa ja täyttää sitä kautta työturvallisuuslain pykälän 28 eli häirinnän tunnusmerkistön.

Häirinnästä pitää huomauttaa niin, että ilmoituksesta jää todiste. Siksi asiasta kannattaa sanoa esimerkiksi silloin, kun huutamisen todistaa joku kolmas ihminen. Asiasta voi huomauttaa myös kirjallisesti sähköpostilla tai vaikka Aluehallintoviraston eli AVI:n sivuilta löytyvällä lomakkeella.

Lainsäädännön mukaan ilmoitus velvoittaa työnantajaa reagoimaan tilanteeseen joko muuttamalla käytöstä tai käsittelemällä tilanne.

2. Ylitöitä korvataan muuten kuin rahana

Jos työnantaja tarjoaa ylitöistä korvauksena lahjakorttia, viinapulloa tai tuotteita, tarjous ei ole lainmukainen. Ylityöt pitää korvata rahana tai vastaavana vapaana, näin määrittää työaikalaki.

Vaikka työsopimukseen olisi kirjattu toisenlainen korvausmuoto ylitöistä, ei ehto ole pitävä. on ns. pakottavaa oikeutta eli asiaa ei voida sopia toisella tavalla, jos siitä tulee työntekijälle haittaa. Lisäksi muu kuin rahallinen korvaus ylitöistä on verotuksen kannalta ongelmallinen.

Rahallista korvausta ylitöistä voi hakea myös jälkikäteen, vaikka olisi allekirjoittanut toisenlaisen työsopimuksen.

Lähtökohtaisesti kannattaa kuitenkin ottaa asia heti puheeksi ja jättää maininta ylityökorvauksista pois varsinaisesta sopimuksesta.

3. Myymälässä on vain yksi työntekijä. Vessaan pitää luikkia kiireessä, eikä ruokataukoon ole mahdollisuutta.

Jos kaupassa tai kahvilassa työntekijöitä on vain yksi, voidaan tauot pitää työn lomassa. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan pitää kuitenkin järjestää työolot niin, että tauoille löytyy aikaa.

Taukojen määristä ja kestoista säädetään työaikalaissa ja alakohtaisissa työehtosopimuksissa, joiden tarkoitus on varmistaa, ettei työ käy liian uuvuttavaksi.

Osassa palvelualojen työehtosopimuksia on kuitenkin viittauksia siihen, että palkattoman lounastauon voi tarvittaessa jättää pitämättä ja ruokailun voi hoitaa työaikana. Tämä pitää sopia erikseen. Silloin työpaikalta ei lähdetä esimerkiksi syömään, vaan lounas- ja kahvitauot pidetään työn lomassa, kun siihen tulee sopiva hetki.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että työnantaja voisi määrätä, ettei taukoja pidetä ollenkaan.

Päivästä pitää löytyä aikaa sellaisiin hetkiin, joina työntekijä ei tee aktiivisesti työtehtäviään, vaikka hän pysyisikin esimerkiksi myymälässä kassan läheisyydessä.

Jos kiireisen myymälän ainut työntekijä ei ehdi vuoronsa aikana pitää taukoja tai käydä edes vessassa, käytäntö on selvästi työehtosopimuksen vastainen.

On työnantajan vastuulla järjestää työn olosuhteet niin, että työstä on mahdollista irrottautua aika ajoin taukojen pitämiseksi. Yleisiä käytäntöjä on sallia liikkeen sulkeminen tauon ajaksi, tai tauotuksen järjestäminen esimerkiksi kiertävällä tauottajalla.

Työnantaja saattaa tulkita työehtosopimuksia tavalla, joka minimoi tauot ja siten työnantajan kustannukset. Tästä syystä kaupan alan ja ravintola-alan työehtosopimuksia on vastikään täsmennetty taukokäytäntöjen osalta.

Mikäli työpaikan taukokäytännöt epäilyttävät, asiasta voi kysyä esimerkiksi työpaikan luottamusmieheltä tai alan etuja ajavalta ammattiliitolta.

4. Työsopimuksessa on salassapito-maininta, joka kieltää puhumasta työpaikan asioista julkisesti

Asia on monimutkainen: Työntekijää sitoo niin sanottu lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan ja salassapitovelvollisuus liikesalaisuuksista jo ilman erillistä mainintaa työsopimuksessa. Toisaalta työntekijöiden oikeus ilmaista mielipiteensä työpaikastaan on taattu Suomen perustuslaissa.

Työntekijä ei saa kertoa ulkopuolisille asioita, jotka vahingoittavat työnantajaa tai paljastaa liikesalaisuuksia.

Sen sijaan työpaikan epäkohdan - kuten työsopimuslain rikkomisen - asiallinen tuominen julkiseen tietoon ei useinkaan ole laillinen peruste esimerkiksi irtisanomiselle. Tilanne ei muutu, vaikka työntekijä olisi allekirjoittanut vaitioloon sitouttavan työsopimuksen. Epäkohtaa pitää kuitenkin aina ensin pyrkiä korjaamaan työpaikalla.

Liittoon tai omaan asianajajaan voi aina olla yhteydessä riippumatta sopimukseen lisätystä vaitiolovelvollisuudesta.

Sallitun ja ei-sallitun mielipiteen rajaa voi hahmotella esimerkiksi tuomioistuimien sananvapautta koskevista ratkaisuista. Linjausten perusteella päteviä perusteita irtisanomiselle ovat esimerkiksi yrityssalaisuuksien paljastaminen, työnantajan tai kollegoiden epäasiallinen haukkuminen tai työnantajaa koskevien valheiden levittäminen.

Oli kyse julkisesta tai työpaikan sisäisestä kritiikistä, se kannattaa esittää asialliseen sävyyn ja välttää henkilöön meneviä loukkauksia.

Juttua varten on haastateltu Suomen asianajajaliiton työoikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, varatuomari ja asianajaja Maria Penttilää, viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaarta, PAM:n työympäristöasiantuntija Erika Kähäräiä sekä PAM:n sopimusasiantuntijoita Sirpa Leppäkangasta ja Raimo Hoikkalaa.

Lue myös:

MOT:n avustaja pestautui Hesburgerille töihin, tutut ongelmat paljastuivat heti – selvitimme, paranivatko työpaikkojen olot julkisen keskustelun jälkeen

Ex-työntekijät kertovat: Paola Suhosen Ivana Helsingissä ylitöitä maksettiin mekkoina ja myymälöitä pyöritettiin palkattomilla harjoittelijoilla

Stylisti heitti henkarilla päähän, ja töitä tehtiin yli 100 tuntia viikossa – suomalaiset muodin huippunimet vaativat muutosta alalle

Lannoitepula ja lannoitteiden kova hinta ovat kasvattaneet palkokasvien siementen kysyntää. Viljelyalat ovat kasvussa eikä palkokasvien siemeniä enää tahdo saada.

Esimerkiksi herneen ja härkäpavun viljely on lisääntynyt, sillä palkokasvit eivät välttämättä tarvitse typpilannoitusta.

Toisaalta Ukrainan sota on saanut aikaan myös sen, että palkokasvien kysyntä on kasvanut. Lopen Oitissa toimivan Mäkelän luomutilan yrittäjä Simo Heikkinen kertoo, että hernettä ja härkäpapua tilataan selvästi aikaisempaa enemmän.

– Kun sota alkoi, alkoi selvästi heti huomaamaan, että kysyntä nousi herneessä ja myös härkäpavussa. Jos ennen tilauskoot olivat kilon, kahden luokkaa, niin tällä hetkellä asiakkaille menee 25 kilon säkkejä.

– Meillä on luomutila, niin herne ja härkäpapu ovat viljelykierrossa tiettynä ajankohtana. Periaatteessa meillä ei niiden viljelyaloja pysty lisäämään, mutta uskon, että Suomessa niiden viljely tulee lisääntymään huomattavasti. Peruslannoitteiden hinnat ovat nousseet huimasti ja niitä korvataan valkuaiskasveillä, jotka antavat typpeä maaperään, sanoo yrittäjä Simo Heikkinen.

Lisää Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt BASF-yhtiön valituksen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä, joka koskee Harjavallan akkumateriaalitehtaan ympäristölupaa.

Vaasan hallinto-oikeus kumosi viime kesänä BASFin saaman ympäristöluvan. BASF sai aluehallintovirastolta ympäristöluvan laitokselleen vuoden 2020 elokuussa. Ympäristöjärjestöt Puhtaan meren puolesta, Luonnonsuojeluliitto Pori ja Vesiluonnon puolesta valittivat päätöksestä.

Laitosta rakennetaan Harjavallan suurteollisuusalueen välittömään läheisyyteen, ja sen on tarkoitus johtaa jäte- ja jäähdytysvesiä Kokemäenjokeen. Hallinto-oikeus kallistui ympäristöjärjestöjen kannalle siinä, että akkumateriaalitehdas kuormittaisi merkittävästi Kokemäenjokea sulfaattipäästöillä. Päästöjä syntyisi 115 tonnia vuorokaudessa.

KHO: Vaara ympäristön pilaantumisesta

BASF valitti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO ei muuttanut alemman oikeusasteen ratkaisua.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ympäristöluvan myöntämisen ensisijaisena edellytyksenä on, ettei toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Oikeuden mukaan aluehallintoviraston aiemman luvan mukainen sulfaattipitoisten jätevesien johtaminen vesistöön aiheuttaisi nimenomaan tällaisen pilaantumisen tai sen vaaran.

Harjavallan akkumateriaalitehdas tuottaisi vuosittain materiaalia 300 000:an täyssähköautoon. Tehdas työllistäisi noin sata ihmistä. Toiminta on tarkoitus aloittaa tänä vuonna.

Rauman satamaan perjantain vastaisena yönä saapuneen liberialaisen rahtialuksen kyydissä oli salamatkustaja, kertoo Länsi-Suomen merivartiosto tiedotteessaan.

Pabaja-nimisen aluksen miehistö oli havainnut salamatkustajan merellä matkalla Tanskasta Suomeen. Salamatkustaja oli ollut alkumatkan piiloutuneena aluksen keulapiikkiin, josta hänet oli löydetty.

Aluksen päällikkö ilmoitti salamatkustajasta viranomaisille, ja Länsi-Suomen merivartiosto tarkasti aluksen yhdessä Tullin kanssa. Salamatkustaja otettiin kiinni epäiltynä valtionrajarikoksesta.

Aluksen tarkastuksessa ei merivartioston mukaan havaittu merkkejä muista salamatkustajista tai muusta laittomasta toiminnasta.

Rauman satamassa olleesta aluksesta löytyi salamatkustaja myös helmikuussa. Tuolloin merivartiosto kertoi vastaavien tapausten olevan melko harvinaisia.

Ilmanlaatu on nyt huono monessa kaupungissa Suomessa. Ilmatieteen laitoksen sivuilta ilmenee, että näin on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Kuopiossa, Pietarsaaressa, Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Joensuussa.

Tampereellakin katupöly tuntuu monella kurkussa. Runsaslumisen talven takia katujen puhdistaminen on jäljessä aikataulusta. Jos yleensä kadut on saatu puhdistettua vapuksi, nyt työt on vasta saatu alkuun.

Tampereen Infran työpäällikkö Antti Sorvali sanoo, että katupölykausi näyttää haastavalta.

– Kelit ovat kuivia ja yöpakkasia on. Sepeliä on laitettu edellisvuosiin verrattuna paljon.

Sorvalin arvion mukaan sepeliä käytettiin viime vuonna ainakin Tampereella 30 prosenttia enemmän kuin tavallisesti. Tämä vaikuttaa katupölyn määrään.

Lumien sulaminen myöhään viivästytti katujen puhdistamista.

– Lähtö on myöhästynyt kelien takia. Täysrähinä saatiin liikkeelle vasta pääsiäisenä. Isot torit ja muut työllistävät, putsattavaa on. Tässä vaiheessa ei pysty hengähtää.

Vuoden pahinta aikaa

Tampereen kaupungin apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.) sanoo, että nyt eletään vuoden pahinta aikaa katupölyssä.

– Pahimmat vuorokaudet ovat nyt. Sepeli nostaa katupölyä. Tie on kuiva ennen kuin sade kastelee sen ja siitä nousee katupölyä.

Valtaosa katupölystä on autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Myös ajonopeus vaikuttaa Jäntin mukaan pölyn määrään, samoin rengas.

– Jos käytetään kitkarengasta, voidaan asfaltissa käyttää pienempää raekokoa ja tarvitaan vähemmän bitumia. Bitumi on sellainen, joka kuluessaan aiheuttaa katupölyä. Tampereella käytetään laadukasta kiveä, se ei niin kulu kuin bitumi.

Tampereella on jopa tehty aloite siitä, että nastat kiellettäisiin joillakin alueilla. Jäntti ei usko tällaisten kieltojen tuloon, mutta pitää itse autossaan kitkarenkaita talvisin.

– Itse olen sitä mieltä, että Suomessa pärjää kitkoilla.

MM-kisat tähtäimessä

Tampereella yritetään ehtiä putsata kadut ennen toukokuun lopun jääkiekon MM-kisoja.

– Keskusta ja kantakaupunki pitää saada puhtaaksi siihen mennessä. Se on meidän prioriteettimme, työpäällikkö Antti Sorvali sanoo.

Jos jatkossakin tulee runsaslumisia talvia, sepeli päästään keräämään vasta myöhemmin pois. Kuivana keväänä tämä voi tuoda ongelmia monelle.

Katupölystä voi tulla pahoja oireita

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan terveellekin ihmiselle voi tulla katupölystä yskää, nuhaa, kurkun karheutta ja silmäoireita, mutta kroonisia hengityselin- ja sydänsairauksia sairastavat saattavat joutua katupölyn pahentaman perussairauden vuoksi jopa sairaalahoitoon.

Katupölyssä on asfaltin ja hiekan lisäksi muun muassa autojen osista irtoavaa materiaalia, kasvijäänteitä, bakteereja, hometta ja siitepölyä. Asfaltissa ja muissa teiden ja katujen pinnoitteissa on usein myös kvartsia, joka voi olla vaarallista keuhkoille, Yle kertoi tällä viikolla.

Kvartsin määrää ei tiedetä

Suuri osa hengitettävistä katupölyhiukkasista kulkeutuu korkeintaan henkitorveen ja keuhkoputkiin, mutta ultrapienet kvartsipölyhiukkaset voivat tunkeutua keuhkorakkuloihin asti.

Kvartsi on yksi maankuoren yleisimmistä mineraaleista. Se muuttuu ongelmalliseksi, kun se hajoaa alle 0,1 mikrometrin kokoisiksi pölyhiukkasiksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön haitallisiksi tunnettujen pitoisuusarvojen perustelumuistiosta selviää, että kvartsipöly voi aiheuttaa keuhkokudoksen haitallista sidekudostumista eli fibroosia. Sairaudessa keuhkoihin tulee arven kaltaista kudosta, joka ei hengitä ja joka hankaloittaa keuhkojen normaalia toimintaa. Tämä vaatii pitkää altistumista ja sairaudet ovat harvinaisia.

Sitä, kuinka paljon kvartsia on hiekoitussepelissä, on aika lailla mahdoton sanoa.

– Sepeli on murskattua kalliota. Kvartsipitoisuudesta en osaa sanoa, mutta yleisesti hyväksytty materiaali on kyseessä, Antti Sorvali sanoo Tampereen kapungin tilanteesta.

Esimerkiksi Tampereella kadut kastellaan aina ennen sepelin poistamista.

– Minimoimme tällä pölyn haitat. Kuivana se pölisee järkyttävästi.

Toinen keino suojautua katupölyltä on jokaiselle tuttu koronapandemian ajalta.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Jouni Anttonen suositteli Ylellä hengityssuojaimia.

Samoin tekevät Tampereen apulaispormestariAleksi Jäntti ja työpäällikköAntti Sorvali.

– Kyllä suosittelen ainakin sellaisille, jotka ovat alttiimpia pölylle. Ilman muuta, Jäntti sanoo.

Aiheuttaako katupöly sinulle hengitysvaikeuksia? Mitä tilanteelle pitäisi tehdä? Voit kommentoida lauantaihin kello 23.

Lue lisää:

Katupölyn hiukkaset voivat tunkeutua luultua syvemmälle keuhkoihin ja jäädä sinne – työsuojelutarkastaja neuvoo käyttämään maskeja nyt ulkona

Grillipäällikkö Petunia Elers on varoittanut ennalta, että arkinen tiistaipäivä on hiljaista aikaa, mutta vielä mitä. Lounasaikaan Tampereen Pispalassa sijaitsevan Vaakon nakin tiskille kiemurtelee jono.

– Johtuu varmaan auringosta. Mitä enemmän paistaa ja mitä lämpimämpää on, sitä varmemmin tulee jonoa. Tämä on säälaji, Elers sanoo.

Lähes kaikilla ruokaa odottavilla on neonkeltaista yllä. Työmiehet ovat merkittävä lounasasiakaskunta. Kun lähellä on iso työmaa, kuten nyt Pispalan koulun remontti, tietää se lähigrillille menekkiä.

Neonkeltaiseen on sonnustautunut myös tamperelainen Jouni Enqvist. Hän ei tosin tule rakennustyömaalta vaan lakkovahdin hommista. Vaakolle hän on kurvannut varta vasten, sillä tarkoitus on esitellä paikallista ruokakulttuuria kauempaa tulleelle vieraalle.

– Kaveri on ensikertalainen täällä, joten piti tulla maistamaan kuuma koira. Se on sellainen vakio, että pitää näyttää mitä hyvää sokerimunkista ja makkarasta saadaan aikaiseksi, Enqvist kertoo.

– Hyväähän se oli, suolaa ja makeaa samaan aikaan, arvioi Toholammilta Tampereelle saapunut Antti Kerola.

Kuumat koirat on syöty. Miehet istuvat auringossa edessään ranskanperuna-annos. Sen alkuperäinen omistaja, seurueen kolmas jäsen, puhaltelee parkkipaikalla. Ruoka ei ole maistunut, mutta vika ei ole kokissa vaan pitkäksi venähtäneessä illassa.

– Oltaisiin me eilen yölläkin tultu, mutta kun näillä meni niin myöhään baarissa, että täällä meni jo paikat kiinni. Siirrettiin sitten tälle päivälle tämä kulinaristinen nautinto, kuskina ja turistioppaana toimiva Enqvist virnuilee.

Korona teki grillikulttuurille hyvää

Kulinaristinen visiitti onnistuu nykyään päivänvalossakin, kiitos kulkutaudin. Vaikka grillikioskit ovat parin vuosikymmenen aikana jatkuvasti vähentyneet katukuvasta, jäljelle jääneille viimeiset pari vuotta ovat olleet hyvää aikaa.

– Kun korona alkoi, ihmiset halusivat syödä ulkona. Meillä oli aiemmin avattu kuudelta illalla, mutta kun niin moni ravintola oli kiinni, aloimme kokeeksi avata aiemmin. Sehän oli hitti, Petunia Elers kertoo.

Kuusikymppinen Vaakon nakki elää nyt suoranaista kukoistuskautta. Parkkipaikka on siistiytynyt, kioskin luukulla komeilee uusi lasikatos ja kaiken huippuna pihaan rakennettiin komea yläterassi.

Kävijöitä on riittänyt. Vaikka työntekijöitä on ollut koronan aikana vaikea saada ja omat työviikot olivat kesällä ympäripyöreitä, Petunia Elers kuvailee iltatunnelmaa Vaakolla idylliseksi.

– Täydellinen hetki oli varmaan se, kun auringonlasku värjäsi kaiken vaaleanpunaiseksi, jonoa oli tielle asti, ihmiset odottivat pääsyä terassille lautaset kädessä, palaute oli hyvää ja piirakat lämpöisiä, grillipäällikkö hymyilee.

– Kesällä porukat on niin hyvällä mielellä. Ihmisiä tulee kaukaa ja läheltä, tutut käyvät moikkaamassa ja koirat hakevat nakkeja. On ihan parasta kun kuhisee.

Kuusikymppisiä juhlitaan historiikilla

Huhtikuussa 1962 avattu Vaakon nakki on yksi Tampereen legendaarisimpia grillikioskeja. Se on myös tiettävästi Tampereella yhä olemassa olevista grilleistä vanhin.

Tarinoita Vaakon vaiheista riittää, ja pyöreiden vuosien kunniaksi niitä on kerätty historiikkiin.

– Lähdin kerran 2000-luvun alkupuolella tyhjällä bussilla Lentävänniemen perukoilta keskustaa kohti ennen puolta yötä. Vähän ihmettelin, kun kuski kaahasi järkyttävää vauhtia. Pispalassa hän sitten pysähtyi Vaakon Nakille ostamaan ruokaa. Loppumatka keskustaan ajeltiin etanavauhtia, kun kuski söi ruokaansa, muistelee Jussi Palojärvi verkkohistoriikissa.

Yön kulkijoiden suosikkipaikasta on kehittynyt oman alansa legenda, jonka luukulla on nähty myös korkea-arvoisia vieraita. Esimerkiksi Tarja Halonen piipahti tasavallan presidenttinä toimiessaan adjutantteineen syömässä pariinkin otteeseen.

Jonossa ei heilu nyrkki vaan huuli

Lounasruuhka helpottaa, ja annosten parissa huhkinut Ante Tamminen kurkistaa valtakuntansa luukusta ulos.

– Grillillä kaikki on tapauskohtaista, ja lounasaikakin vaihtelee suuresti. Eilen oli hiljaista, tänään oli kiire. Ei voi koskaan tietää, paljonko porukkaa tulee, hän kuvailee työtään.

Koulun työmaan väestä on tullut vakiasiakkaita. Muitakin tutuksi käyneitä grillillä käy.

– Kun auton näkee, niin voi melkein pistää kassaan tilauksen valmiiksi, Tamminen kuvailee vakiasiakkaita.

Kokki häärää pienessä kioskissa tottuneesti ja ehtii tarvittaessa vaihtaa asiakkaiden kanssa muutaman sanankin. Pääosin jonossa on leppoisaa väkeä, vaikka nakkikioskitarinoissa perinteisesti heiluukin huulen ohessa nyrkki.

– Porukka käyttäytyy hyvin. Kyllä joskus huomaa, ettei jollakulla ole maailman paras päivä, mutta ei täällä kukaan ole rähissyt. Olen vähän odottanutkin perinteistä tappelua, Tamminen nauraa.

Kioskin luukulla kuulee myös tarinoita. Moni haluaa kertoa omasta Vaakko-suhteestaan ja muistella, milloin ja millaisissa elämäntilanteissa grillillä on tullut aikoinaan käytyä.

– Ensin on tultu isän tai vaarin kanssa, sitten mopoiässä kavereitten kanssa, sitten tullaankin tyttöystävän ja lopulta omien lasten kanssa. Ja vanhemmat pariskunnat tulevat yhä puolisonsa kanssa syömään hodarit autoon. Se on ihan sikasöpöä, Petunia Elers nauraa.

Lempi tuntuukin leiskuvan grillillä.

– Treffeillä kävijöitä näkyy paljon. Meitä merkitään myös somekuviin, ja juuri katselin kuvaa, jossa oltiin täällä treffeillä 10-vuotishääpäivänä.

Lapsille nakkia ketsupilla, äijille Kivimies kaikilla mausteilla

Tyypillinen asiakas grillikioskilla on edelleen mies. Asiakaskunta on kuitenkin vuosien saatossa monipuolistunut, ja naisten lisäksi ainakin Pispalassa grillille löytää myös nuorempi väki.

– Teinit tulevat mopoilla, mopoautoilla ja pyörillä. Pikkulapset syövät nakkeja grillitaskuista. Välillä täällä nauretaan kun on niin pieni lapsi, ettei oikein osaa pitää nakkiakaan kädessä, mutta silti se popsitaan pienellä ketsupilla alas, Elers kuvailee.

Asiakaskunnan ja aikojen muuttuminen näkyy myös valikoimassa. Viime vuosien grilliruokatrendejä on ollut kasvisvaihtoehtojen kunnianhimoinen kehittäminen. Näin on toimittu myös Vaakolla, vaikka tarjonnan kivijalkaa ei voikaan muuttaa.

Perusasiat pysyvät. Siksi tarjolla on aina nokialaislähtöinen perinneherkku kuuma koira ja esimerkiksi Vaakon oma klassikko, kaupungin kivimiesten toiveiden mukaan aikoinaan syntynyt supertuhti Kivimies – siis lihapiirakka, jota on höystetty muun muassa makkaransiivuilla, kananmunalla, juustolla ja majoneesilla.

Näkeekö naamasta, kuka tulee tilaamaan Kivimiestä? Usein kyllä, Petunia Elers nauraa.

– Ja jos alkaa olla nälkäkiukkuisen näköinen mies kassalla, annetaan makkara alkupaloiksi ja Kivimies perään, niin sitten poistutaan hyvillä mielin. Ja tietysti puolen litran maito käteen.

Millaisia muistoja ja kokemuksia sinulla on Vaakon nakista tai grillillä käymisestä? Keskustelu on auki lauantaihin kello 23:een.

Lue lisää:

Grillikioskit vähenevät vähenemistään – katuruokakulttuuri voimistuu

Suomen ensimmäinen drive in -grilli avattiin Porissa vuonna 1967 – nostalgiannälkä houkuttaa yhä asiakkaita: kerro muistosi nakkikioskeista

Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - Snagareiden historiaa

Helsingin keskustassa Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sipulikasvit ovat jo kukassa ja magnoliat nupullaan. Samaan aikaan Inarissa voi vielä ulkoilla järven jäällä.

Tervetuloa mukaan molempiin paikkoihin tämän artikkelin pääkuvasta tai Yle Areenasta.

Kaisaniemessä tänään kello 13 alkavassa haastattelussa on ylipuutarhuri Pertti Pehkonen. Ohjelman toimittavat Helsingissä Varpu Helpinen ja Matti Myller, Inarissa Sara Kelemeny ja Vesa Toppari.

Kaisaniemessä lunta ei enää ole kuin jossakin varjopaikassa. Eilisten tietojen mukaan Inarin Nellimissä lunta on yhä 39 senttiä ja Kaamasessa 56 senttiä.

Vielä ei voi virallisesti sanoa, onko kevät jo alkanut eteläisimmässä Suomessa, sillä Ilmatieteen laitoksen viralliset tilastot niin sanotusta termisestä keväästä varmistavat asian vasta myöhemmin, siihen asti kaikki on mutua.

Tilastojen mukaan viime vuonna kevät tuli virallisesti Helsinkiin 21. maaliskuuta ja pohjoisimpaan Suomeen 16. huhtikuuta.

Kaksi vuotta sitten kevät alkoi Helsingissä 1. päivänä maaliskuuta, mutta pohjoisessa vasta kaksi kuukautta myöhemmin eli hieman paikasta riippuen 1.–2. toukokuuta.

Muuttolintuja Suomeen on jo saapunut runsaasti, Birdlifen lintuseurannan mukaan esimerkiksi eilen torstaina pikkulinnuista keltavästäräkkejä ja kahlaajista liroja.

Etelässä lepän kukinta on jo ohi, mutta Etelä-Lapissa lämpimillä kasvupaikoilla se on vasta alkamassa.

Miten keväistä sinun seudullasi on? Keskustelu on auki lauantaihin 23. huhtikuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Lue lisää Ylen sääsivuilta

Analyysi: Lumisade huhtikuussa tuntuu siltä kuin kevät olisi peruttu, mutta luonnossa verkkaisesti etenevä kevät on hyväksi

Suosittu sääksikamera käynnistyy Saimaalla, pesijöiden odotetaan saapuvan lähipäivinä

Rautjärven Hiitolanjoen ennallistaminen on ottanut jälleen yhden askelman eteenpäin.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan Ritakosken kalataloudelliselle kunnostukselle.

Ritakoskelle rakennetaan pohjapato ja tekokoski sekä puretaan osa vesivoimalaitoksen säännöstelypadosta.

Rakennettavalta pohjapadolta voimalaitosrakennukselle ulottuva alue on kokonaisuudessaan noin 180 metriä pitkä. Voimalaitosrakennukseen ei tehdä merkittäviä muutoksia.

Äärimmäisen uhanalainen järvilohikanta

Kunnostus on osa Rautjärven Hiitolanjoen vapauttamista. Ensimmäisenä Hiitolanjoesta vapautettiin Kangaskosken voimalaitoksen alue.

Hiitolanjoen vapauttamisen myötä tavoitteena on, että äärimmäisen uhanalainen järvilohi alkaisi jälleen nousta Laatokalta joen yläpuolisiin Silamukseen ja Torsajärveen. Kala-asiantuntijat pitävät sitä todennäköisenä.

Laatokanlohi on Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta.

Hiitolanjoki on pituudeltaan noin 45 kilometriä. Laatokalta lohi nousi vuosituhansien ajan kutemaan Hiitolanjokea pitkin, kunnes voimalaitokset estivät nousun1900-luvun alkupuolella.

Valmista vuonna 2024

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt aiemmin vesitalousluvat Lahnasenkosken ja Kangaskosken voimalaitosalueiden kalataloudellisille kunnostuksille.

Kangaskosken kunnostus valmistui marraskuussa 2021. Tavoitteena on, että kaikki kolme koskea on kunnostettu vuoteen 2024 mennessä.

Kunnostusten myötä Hiitolanjoen kalataloudellinen arvo nousee merkittävästi, kun vaelluskaloille vapautuu kulku Laatokalta Ritakosken yläpuolisille vesialueille, kuten Silamusjoen poikastuotantoalueille.

Kunnostushankkeita vetää Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö.

Lue lisää:

Jasper Pääkkönen lahjoitti merkittävän summan lohijoelle – nyt hän saapui katsomaan, mitä rahalla saatiin: "On melkein vaikea löytää sanoja"

Aivan kuin ne olisivat aavistaneet – katso, miten isot lohet jo kärkkyvät kohta purettavan padon äärellä

Laatokanlohet jäivät nalkkiin Hiitolanjoella

Uudenmaan ely-keskus arvioi eilen torstaina, että kevättulvat saattavat nostaa vedenpinnan joissain paikoissa ennätyksellisen korkealle Uudellamaalla. Tulvahuippua odotetaan viikonlopulle.

Ely-keskuksen ennusteen mukaan esimerkiksi Hiidenveden vedenpinta saattaa nousta lähelle 50 vuoden mittaushistorian suurinta arvoa.

Espoon Pitkäjärven pinta taas on nyt korkeimmillaan 2000-luvulla, ja Pyhäjärven vedenpinta on noin 50 senttimetriä ajankohdan keskiarvon yläpuolella.

Miltä tulvatilanne näyttää sinun kotiseudullasi? Lähetä meille kuva artikkelin pääkuvan alla olevasta painikkeesta. Julkaisemme kuvia tässä artikkelissa.

Yle saattaa käyttää lukijoiden lähettämiä kuvia osana verkkouutisia, tv-uutislähetyksiämme tai somejulkaisujamme. Katso Ylen kuvajoukkoistuksen säännöt täältä.

Lähettämällä kuvan Ylelle joukkoistuksen yhteydessä annat oikeuden käyttää, jakaa ja tarvittaessa muokata kuvaa kaikissa Ylen palveluissa. Lähetäthän vain itse ottamiasi kuvia.

Kiitos kaikille kuvia lähettäneille!

Lue myös:

Kevään tulvahuippua odotetaan viikonlopulle, laajoja peltoalueita on jo tulvaveden alla Uudellamaalla

Lämpimien kevätpäivien seuraus: sulamisvedet ovat nostaneet jokia tulvakorkeuksiin

Narsissit kukkivat jo Helsingissä, Inarissa kävellään vielä jäällä – näytämme kevään molemmissa päissä Suomea suorana juuri nyt

Arvostelua herättäneet yliopistojen todistusvalintaperusteet muuttuvat. Yliopistot päättävät todistusvalinnan pisteytysmallin uudistuksesta ensi vuonna ja uusi malli otetaan käyttöön kevään 2026 valinnoissa.

Vuodesta 2020 lähtien yli puolet uusista opiskelijoista on valittu yliopistoihin todistusvalinnalla. Eniten arvostelua on herättänyt eri aineiden pistetys ja niiden vaikutus lukiolaisten ainevalintoihin ja jaksamiseen.

Nykyisin eniten pisteitä saa alasta riippumatta pitkän matematiikan arvosanasta. Tätä on arvostellut muun muassa Lukiolaisten liitto.

• Lukiolaisten puheenjohtaja: "Jos haluaa opiskelupaikan, pitää maksimoida pisteet" – ja matikasta ja luonnontieteistä niitä saa

– Teemme tutkimuksen todistusvalinnan pisteytyksen toimivuudesta ja kritiikkiä herättäneistä seikoista. Kuulemme myös lukioiden ja lukiolaisten kokemuksia todistusvalinnasta, kertoo Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin koulutusvararehtorikokouksen puheenjohtaja Marja-Leena Laakso Unifin tiedotteessa.

Hankkeessa selvitetään todistusvalinnan pisteytysten vaikutuksia muun muassa lukiolaisten ainevalintoihin, ylioppilaskirjoituksiin ja ylioppilaskokeiden uusimiseen.

Ylioppilasarvosanoja uusivien määrä kasvoi keväästä 2018 lähtien.

• Pitkän matematiikan ja luonnontieteiden suosio räjähti todistusvalinnan takia – kuusi jo kirjoitettua eximiaa ei riitä Ella Pulliselle

Samalla arvioidaan eri valintakriteerien vaikutusta valituksi tulemiselle ja todistusvalinnalla valittujen opiskelijoiden opintomenestystä.

Tutkimustulosten pohjalta yliopistoille annetaan ehdotus mahdollisista todistusvalinnan pisteytysten muutoksista.

Todistuksella valittavat välttyvät jatkossa pääsykokeilta

Vaikka yli puolet yliopistojen uusista opiskelijoista valitaan ylioppilasarvosanojen perusteella, iso osa hakijoista joutuu yhä osallistumaan pääsykokeisiin.

Tämä johtuu siitä, että todistusvalinnan tulokset selviävät vasta aivan pääsykokeiden alla. Käytännössä vain parhaita arvosanoja kirjoittaneet voivat olla täysin varmoja haluamansa opiskelupaikan saamisesta.

Todistusvalinnoista ilmoitetaan nykyisin viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Suurin osa pääsykokeista järjestetään toukokuun lopulla ja kesäkuun alkupäivinä.

Keväällä 2021 yhteisvalinta-alat kertovat, että aikataulu todistusvalintojen tekemiselle on tiukka.

• Korkeakoulujen todistusvalinnan hitaus harmittaa hakijoita – katso, milloin yliopistojen kilpailtujen alojen valinnat valmistuvat

– Tavoitteenamme on, että todistusvalinnalla valittavien ei tarvitsisi enää vuodesta 2025 alkaen valmistautua valintakokeisiin. Tätä tavoitetta kohti menemme kehittämällä valintakokeiden sisältöä, lisäämällä valintakoeyhteistyötä eri yliopistojen ja koulutusalojen kesken sekä digitalisoimalla kokeita, kertoo Laakso tiedotteessa.

Yliopistojen valintakokeista tehdään laaja selvitys, jossa kartoitetaan mitä tietoja ja taitoja eri alojen valintakokeilla mitataan. Lisäksi selvitetään eri koulutusalojen näkemyksiä valintakokeiden tehtävästä.

Samalla valintakokeella voi jatkossa hakea entistä useampaan yliopistoon ja hakukohteeseen.

– Koska todistusvalinta ja valintakokeet koskettavat suurinta osaa yliopistoon hakevista, näemme tärkeänä tarkastella näitä valintatapoja kokonaisuutena.

Mitä ajatuksia muutokset herättävät? Voit keskustella aiheesta 23. huhtikuuta klo 23 asti.

Lue myös:

Yliopistojen valintakokeisiin iso uudistus – pääsykokeista tulee sähköisiä, kokeiden määrä vähenee ja eri aloille tulee yhteisiä kokeita

Yliopistot selvittävät pääsykokeiden myöhentämistä – Lukiolaisten liiton puheenjohtaja: “Tämä olisi varteenotettava diili”

Suunnitteletko hakevasi yliopistoon? Katso, millä aloilla hyödyt matematiikasta ja mihin et pääse ilman sitä

"Yhteiskuntaopin opiskelusta luulisi olevan juristille hyötyä" – oikeustieteen todistusvalinta herättää hämmennystä

Yo-todistuksella suoraan unelma-alalle – Katso aineet ja arvosanat, joilla keräät pisteet oikikseen, lääkikseen ja kauppikseen vuonna 2020

Lääkäri työskenteli ilman tarvittavia oikeuksia Kanta-Hämeen keskussairaalassa 14 vuoden ajan.

Keskussairaalan erikoislääkäri työskenteli ilman erikoislääkärin oikeuksia vuodesta 2008 tämän viikon tiistaihin saakka. Asia tuli ilmi rekisteritarkastuksessa tiistaina 19. huhtikuuta.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri kertoo tiedotteessa pidättäneensä lääkärin virasta tänään torstaina ja käynnistäneensä virkasuhteen purkamisen. Sairaanhoitopiiri on ilmoittanut asiasta Valviralle ja tehnyt tutkintapyynnön poliisille.

Tiedotteen mukaan kyse ei ole varsinaisesta valelääkäritapauksesta. Kyseinen henkilö on Suomessa opintonsa suorittanut lääketieteen lisensiaatti.

Lääkäri on myöntänyt olleensa tietoinen oikeuksien puuttumisesta koko virassaolon ajan.

Ei potilasvahinkoja

Sairaanhoitopiirin mukaan lääkärin työssä ei ole tullut esiin puutteita. Johtajaylilääkäri Sally Leskinen on käynyt läpi kaikki lääkärin virkasuhteen aikana epäillyt potilasvahingot. Lääkäri ei ole ollut osallisena viranomaishuomautukseen tai potilasvahinkokorvaukseen johtaneessa asiassa.

– Hän on kollegoidensa arvostama osaaja ja suorittanut myös runsaasti erikoisalaansa liittyviä opintoja, mutta kertonut erikoislääkärioikeuksiensa laillistamisen jääneen puutteelliseksi muotoseikkojen vuoksi. Tämä ei kuitenkaan ole hyväksyttävää ja muodostaa perusteen virkasuhteen purkamiselle, Leskinen sanoo tiedotteessa.

Leskisen mukaan sairaanhoitopiiri on käynyt läpi kaikkien erikoislääkäriensä ammattioikeudet. Muita puutteita ei löytynyt. Myös rekrytointiprosessi on läpivalaistu.

– Kyse on ollut tuolloin rekrytointiprosessiin liittyvästä inhimillisestä virheestä, minkä vuoksi oikeuksien puuttumista ei ole havaittu, Leskinen toteaa tiedotteessa.

Lääkäri on ollut asian selvittämisessä avoin ja yhteistyökykyinen, sairaanhoitopiiri kertoo. Hänelle on tarjottu ammattiapua asian käsittelemiseksi.

– Potilaiden osalta on arvioitu, ettei tilanne vaadi tässä kohtaa lisätoimia, mutta mikäli poliisitutkinnan tai Valviran viranomaisarviossa tulisi esiin muita seikkoja, niistä tiedotetaan erikseen, Leskinen päättää tiedotteen.

Kerromme pian lisää.

Vakuutusyhtiö Lähi-Tapiola Pirkanmaa on vapauttanut yhtiön hallituksesta kaksi jäsentä tehtävästään.

Lähi-Tapiola kertoo tiedotteessa, että päätöksen teki yhtiön hallintoneuvosto 21. huhtikuuta. Yhtiö kertoo, että hallituksen jäsenten vaihdolla se pyrkii vahvistamaan asiakkaiden ja henkilöstön luottamusta.

Lähteä saavat hallituksen puheenjohtajana ollut Harri Talonen ja hallituksen jäsen Mikko Wirén.

Aamulehti kertoi 13. huhtikuuta julkaisemassaan laajassa artikkelissa, että Lähi-Tapiola Pirkanmaan työntekijät ovat kertoneet lehdelle entisen toimitusjohtajan asiattomasta käytöksestä, kuten kiusaamisesta ja seksuaalisesta häirinnästä ja vuosia jatkuneista vakavista ongelmista työilmapiirissä.

Aamulehden mukaan Lähi-Tapiola Pirkanmaan hallitus sai tietää ongelmista jo yhdeksän vuotta sitten. Ongelmat vaikuttavat yhä henkilöstön työhyvinvointiin.

Yhtiön hallintoneuvoston johtaja pyytää anteeksi

Tiedotteessa yhtiön hallintoneuvosto myöntää, että yhtiössä on tehty virheitä.

– Julkisuudessa esiin tulleet asiat yhtiön entisen toimitusjohtajan toiminnasta ovat tuomittavia ja on selvää, että yhtiössä on tapahtunut virheitä, tiedotteessa sanotaan.

Lähi-Tapiola Pirkanmaan hallintoneuvoston puheenjohtaja Tiina Linnainmaa pyytää anteeksi henkilöstöltä ja asiakkailta.

– Haluan pyytää anteeksi yhtiön koko henkilöstöltä ja asiakkailta sekä entisiltä työntekijöiltä, että emme ole olleet täysin heidän luottamuksensa arvoisia, Linnainmaa sanoo.

Hallituksen jäsenten ja kokoonpanon viranomaisvaatimusten edellyttämä sopivuus ja luotettavuus vaatii Finanssivalvonnan hyväksynnän.

Lähi-Tapiola Pirkanmaan toimitusjohtaja Pentti Kuusela erosi tehtävästään alkuvuonna.

– Toivon, että yhtiön uusi hallitus pääsee kertomaan mahdollisimman pian uuden toimitusjohtajan valinnasta, Linnainmaa sanoo.

Sää viilenee viikonloppua kohden.

– Vähän viilempään ollaan menossa. Tässä on ollut todella lämpimiä päiviä, mutta nyt lämpötilat ovat pikkuhiljaa laskeneet, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

– Korkeimmat lukemat ovat lähempänä kymmentä astetta viikonloppuna ja ensi viikon alussa, Kotakorpi jatkaa.

Varsinkin pohjoisessa on viileämpää, ja siellä lämpötila jää alle viiden asteen. Pohjoisesta virtaa viileämpää ilmaa lauantaina ja lämpötilat jäävät viiden ja kymmenen asteen välille. Lauantai on myös pilvinen, joskin etelässä voidaan nähdä myös aurinkoa.

– Sunnuntai on jo vähän aurinkoisempi, mutta lämpötilat ovat edelleen siinä viiden ja kymmenen asteen välillä, Kotakorpi sanoo.

Myös seuraavan viikon säässä on epävarmuutta ja vaihtelua. Sää on menossa epävakaampaan suuntaan. Vappusuunnitelmia ei Kotakorpi alkaisi kuitenkaan vielä torppaamaan.

– Eihän se hyvältä näytä tuo ensi viikko, kun siellä on sateita ja viileää, ja sade voi tulla kylmän takia myös räntänä tai lumena. Mutta en lyö vielä tämän sääennusteen perusteella vappusuunnitelmiani lukkoon, sinne on kuitenkin vielä aikaa, Kotakorpi naurahtaa.

Lämpenemistä ei seuraavalta viikolta voida Kotakorven mukaan kuitenkaan olettaa.

– Lämpötilat ovat todennäköisemmin siellä kymmenen asteen alapuolella ensi viikolla.

Lisää säästä löydät täältä.

Satakunnan kärjäoikeus on tuominnut valimotuotteita valmistavan Componenta Castings Oy:n 40 000 euron yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksista.

Tuomio annettiin kahdesta Porin valimolla tapahtuneesta työtapaturmasta. Työntekijältä murtui sormia tapaturmassa kolme vuotta sitten, myöhemmin samana vuonna toiselta työntekijältä murtui solisluu ja takaraivo.

Käräjäoikeus katsoi yhtiön ja sen vastuuhenkilöiden laiminlyöneen työvälineiden tarkastamisen ja niiden käytön ohjeistamisen. Syyttäjän mukaan työpaikalla oli vakiintuneesti käytössä vaarallinen työtapa.

Työnjohtaja ja tuotantopäällikkö tuomittiin tapauksista sakkorangaistukseen. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen vaan siitä voi valittaa.

Venäläisen tuontisähkön kapasiteettia rajoitetaan sunnuntaista alkaen.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoo rajoittavansa Venäjän tulevan sähkön siirtokapasiteettia Suomen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden turvaamiseksi.

Päätös perustuu Fingridin tiedotteen mukaan arvioon "sähköjärjestelmään kohdistuvista riskeistä muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa".

Tuonnin maksimikapasiteettia rajoitetaan nykyisestä 1 300 megawatista 900 megawattiin sunnuntaiyönä kello 1.00 ja rajoitus jatkuu toistaiseksi.

Varautumista Venäjän vaikutusyrityksiin

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin tänään, että tiedotteessa mainittu arvio riskeistä "muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa" tarkoittaa Venäjän mahdollisia vaikutusyrityksiä Suomen Nato-hakemusprosessin keskellä.

– Kyllä se sitä tarkoittaa, Fingridin sähköjärjestelmän toiminnasta vastaava johtaja Reima Päivinen vahvistaa myös Ylelle.

– Suomessa viranomaiset ovat todenneet, että Nato-keskustelun yhteydessä voi esiintyä ulkoista häirintää, joka voi kohdistua infrastruktuuriin.

Muun muassa suojelupoliisi Supo on varoittanut, että Suomessa kannattaa varautua Venäjän vaikuttamiskampanjaan ja mahdollisiin kyberhyökkäyksiin.

Fingrid on Suomen valtion ja eläkeyhtiöiden omistama. Rajoittamispäätös on Päivisen mukaan kuitenkin Fingridin oma ja perustuu yhtiön omiin arvioihin mahdollisista riskeistä.

– Tämä ei ole mitenkään poliittinen päätös vaan käytännössä sitä on katsottu teknisesti sähköjärjestelmän kannalta, Päivinen toteaa.

– Baltian maat tekivät vähän vastaavanlaisen päätöksen jokunen aikaa sitten, rajoittivat teknisistä syistä tuontikapasiteettia Venäjältä.

Päivinen ei halua tarkemmin avata, millaisia vaikutusyrityksiä sähköverkkoon voisi kohdistua.

Olkiluodon testien aikaan hetkellisesti tuonti seis

Päivisen mukaan siirtokapasiteetin rajaus 900 megawatin tehoon on riittävä toimi ainakin tällä hetkellä.

– Suomen sähköjärjrestelmä kestää 900 megawatin äkillisen tehon muutoksen ilman, että siitä syntyisi laajaa sähköhäiriötä. Siksi se on mielestämme perusteltu arvo, jonka alle ei nähty ainakaan tässä vaiheessa tarvetta mennä.

Venäjän tuontisähkön siirtokapasiteetti rajataan kuitenkin lähiaikoina myös kokonaan nollaan lyhyemmiksi hetkiksi, kun Olkiluoto 3:lla tehdään käyttöönottotestejä.

Näkyykö kuluttajan kukkarossa?

Päivisen mukaan venäläisen sähkön tuonnin rajoittaminen johtaa joko kotimaisen tuotannon tai tuontisähkön määrän kasvuun muualta, lähinnä Ruotsista.

Sitä on Päivisen mukaan vaikea arvioida, miten rajoitus näkyy tavallisen kansalaisen sähkölaskussa.

– Teoriassa se menee niin, että tarjonnan vähän pienentyessä sähkön tukkuhinta nousee. Mutta kokonaisvaikutusta tukkuvirtaan on vaikea arvioida. Sillä ei tässä kuitenkaan valtavan suurista rajoituksista ole kyse. Koko tuonti ei lopu, Päivinen pohtii.

Tavallisen kuluttajan sähkölaskussa muutos näkyisi Päivisen mukaan mahdollisesti vasta viiveellä, pörssisähkön ostajilla heti.

Lue myös: Viime viikon palvelunestohyökkäykset olivat mahdollista esimakua – Suomessa on varauduttava Venäjän vaikuttamiskampanjaan, sanoo Supon päällikkö

Helsingin hovioikeus on koventanut Kallion yliajoyrityksestä tuomitun 30-vuotiaan miehen rangaistusta.

Miehen syyksi luettiin törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja törkeän pahoinpitelyn yritys. Hänet tuomittiin vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen.

Mies törmäsi vuonna 2017 kahteen pysäköitynä olleeseen autoon ja jatkoi ajoaan niin, että jalkakäytävällä olleet ihmiset joutuivat väistämään. Kaahausta edelsi riitatilanne tuomitun ja jalkakäytävällä olleen toisen miehen välillä.

Aiemmin Helsingin käräjäoikeudessa mies oli tuomittu liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja pahoinpitelyn yrityksestä puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen.

Käräjäoikeudesta poiketen hovioikeus katsoi, että ajamalla yllättäen ja vauhtia kiihdyttäen kapealle jalkakäytävälle mies aiheutti vakavan vaaratilanteen ja syyllistyi törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

Hovioikeus katsoi, että myös pahoinpitelyn yritys oli tuomittava törkeänä. Tuomion mukaan miehen täytyi ymmärtää, että jos hän olisi törmännyt autollaan toiseen mieheen, tämä olisi saanut vakavia tai hengenvaarallisia vammoja.

Hovioikeuden mukaan tuomittu yritti tahallisesti törmätä mieheen, jonka kanssa hänellä oli aiemmin ollut riitaa.

- Tilanne on ollut niin nopea, että on ollut sattumanvaraista, että (jalkakäytävällä ollut mies) on ehtinyt väistää autoa pysäköityinä olleiden ajoneuvojen väliin, perustelee hovi tuomiotaan.

Hovioikeus antoi tuomionsa huhtikuun alussa.

Lue myös:

Ihmisiä oli vaarassa jäädä auton alle Helsingin Kalliossa: Kuljettajaa epäillään törkeän pahoinpitelyn yrityksestä

Auto oli ajaa useiden ihmisten päälle jalkakäytävällä Helsingissä – tapahtunut liittyy pahoinpitelyyn

Yksi viime vuosien kiinnostavimmista puhtaan energian hankkeista kerää nyt pölyä päälleen kaukolämpökeskuksen pihalla Espoon Otaniemessä. St1:n työmaalla on eletty hiljaiseloa jo tovin aikaa ja eilen Fortum ilmoitti irtautuvansa geotermisen lämmön laitoshankkeesta.

Seitsemän vuoden yritys riitti Fortumille.

– Tässä ajassa ei saavutettu kaupallisesti ja teknisesti toimivaa ratkaisua. Energia-ala kehittyy nopeasti, ja muut puhtaat tuotantomuodot ovat ohittaneet kilpailukyvyssä geotermisen tuotannon. Keskitämme resurssimme jatkossa näiden hankkeiden edistämiseen, sanoo Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminnan johtaja Timo Piispa tiedotteessa.

Fortumin ilmoitus on yhdenlainen piste kunnianhimoiselle hankeelle, jota on seurattu suurella mielenkiinnolla sen alkuajoista lähtien. Tie maan syvyyksiin on ollut pitkä ja vaikea ja päätyi lopulta ongelmaan, jota ei osata ratkaista ainakaan nykyisillä keinoilla.

Laitoksen piti tuottaa 10 prosenttia Espoon kaukolämmöstä vuonna 2017

Vuonna 2015 Espoon Otaniemessä kuhisi, kun media tutustui kunnianhimoiseen puhtaan energian hankkeeseen. St1:n koeporaukset olivat käynnissä ja tavoitteena oli pumpata lämpöä liki seitsemän kilometrin syvyydestä. Kaukolämpöyhtiö Fortum oli sitoutunut ostamaan laitoksen lämmön, jonka suunniteltiin kattavan 10 prosenttia Espoon tarpeesta.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan laitoksen oli määrä valmistua vuonna 2017. Laitossuunitelman mittakaava oli ja on edelleen omaa luokkaansa.

Tarkoitus oli porata liki seitsemän kilometrin syvyyteen kaksi ämpärin levyistä reikää. Toiseen pumpattaisiin viileää vettä, joka kulkisi maan alla pienissä raoissa kohti toista reikää. Sieltä maan pinnalle saataisiin niin kuumaa vettä, että sitä voitaisiin käyttää suoraan kaukolämmityksessä ilman lämpöpumppuja.

Poraus ennennäkemättömän syvälle viivästyi vuosilla

Energiakaivojen syvyys oli Suomen olosuhteissa täysin poikkeuksellinen, eikä poraus sujunut ongelmitta. Yle uutisoi ongelmista vuonna 2018.

Suomen syvin reikä kallistui – Kolaus uusiutuvan energian jättihankkeelle

Porausten viimeinen vaihe alkoi vuonna 2019 ja vielä tuolloin usko tekniikkaan oli kova.

Maan syvyyksien lämmöllä korvataan vielä kivihiiltä, uskoo Espoon koelaitoksen kanssa kamppaillut St1: "Oppirahat on maksettava"

Kallio piti pintansa paineessakin ja vesitti tuotantotavoitteet

St1 onnistui lopulta poraamaan lämpökaivot tavoitesyvyyteen, mutta lopulta suomalainen kallioperä osoittautui insinööritaitoa vahvemmaksi. Yrityksistä huolimatta St1 ei saanut suurennettua kaivojen välillä meneviä pieniä rakoja, joten vettä ei saatu virtaamaan riittävästi kaivosta toiseen.

– Näyttää siltä, että se alkuperäinen idea laitoksesta ei toteudu. Meidän pitää ihan merkittävästi parantaa sitä vedenjohtavuutta siellä kivessä, sanoo Hannes Haapalahti, joka johtaa St1:n Maasta lämpöä -yksikköä.

Vaikka Fortum sanoi tiedotteessa kääntävänsä katseen geotermisestä lämmöstä muihin tuotantomuotoihin, St1 ei ole tyystin tulppaamassa Otaniemen lämpökaivoja. Vaikka tällä hetkellä ei ole tietoa tekniikasta, jolla raot maan syvyyksissä saataisiin merkittävästi nykyistä isommiksi, tutkimusta ja kehitystä jatketaan konttorilta käsin.

100 miljoonaa meni, mutta oppiakin tuli

Otaniemen pilottilaitokseen on käytetty suurinpiirtein sata miljoonaa euroa. Kymmenisen miljoonaa on ollut julkista tukea, loput on maksanut St1 itse.

Vaikka laitosta ei tullut, rahat eivät menneet Haapalahden mukaan hukkaan. Pilotin ansiosta yhtiö on oppinut paljon geologiasta ja poraamisesta.

Opeista hyötyvät myös ahtaiden tonttien taloyhtiöt, joiden pihalle ei mahdu tavanomaisia 300 metriä syviä maalämpökaivoja.

– Tavanomaista syvempien lämpökaivojen kehityskulku on itse asiassa aikanaan alkanut Otaniemen projektista. Se on synnyttänyt ihan uuden liiketoiminnan, joka tänä päivänä tuottaa jo ihan kilpailukykyisiä ratkaisuja esimerkiksi taloyhtiöiden lämmitykseen.

Haapalahti kertoo St1:n olevan tavalla tai toisella mukana myös monissa kaukolämpöyhtiöiden geolämpöhankkeissa, joissa tavoitellaan yli kilometrin syvyisiä kaivoja.

Pettymyksestä huolimatta pilottihanke ei kaduta.

– Meillä on edessä joka tapauksessa vihreä siirtymä ja se vaatii mittavia ja ennakkoluulottomia investointeja uusiin tekniikoihin. Me olemme ylpeitä panostuksistamme Otaniemen hankkeeseen ja haluamme näyttää tietä muillekin toimijoille.

Asiantuntija: "Mitään ei saa, jos mitään ei kokeile"

Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n asiantuntija antaa arvoa St1:n yritykselle, vaikkei tavoite laitoksesta onnistunutkaan. Hanke toi mukanaan huomattavaa edistystä seismologian, geologian ja geofysiikan aloille.

– Eihän tällaista tietoa ole ollut mahdollista saada mistään aikaisemmin. Tämä toi perustutkimukselle ison potkun, sanoo geoenergian johtava asiantuntija Teppo Arola.

Arola uskoo, että Otaniemen kaltaista yritystä ei ainakaan vähään aikaan nähdä epäonnistumisen takia. Mutta matalampien geolämpökaivojen osalta tilanne on eri. Hänen mukaansa niissä kyse ei ole niinkään siitä, saadaanko tekniikka toimimaan, vaan siitä, milloin se saadaan riittävän edulliseksi.

St1:n hanke on kaikesta huolimatta ollut tärkeä.

– On tietysti helppo sanoa, ettei tullutkaan mitän, mutta kyllä me tällaisia tarvitaan, että ala menee eteenpäin, sanoo Arola.

Mitä ajatuksia tämä juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 23.4.2022 kello 23:een saakka.

Voit kuunnella lisää Teppo Arolan ajatuksia Otaniemen hankkeen kaatumisen merkityksestä ja geolämmön tulevaisuudesta tästä Areena-audiosta.

Ylen verkkojutut Otaniemen laitoksesta:

Espoossa aletaan nostaa kaukolämpöä maasta – 120 asteista vettä kilometrien syvyydestä (28.11.2014)

Huima hanke Espoossa: Suomen syvin reikä ja peruskalliosta kaukolämpövoimala (13.5.2015)

Suomen syvin reikä kallistui – Kolaus uusiutuvan energian jättihankkeelle (5.9.2017)

Ihmettelitkö eilen illalla, kun Helsingissä ja Espoossa pamahti? Pumpattava vesi paukutteli maaperää yli kuuden kilometrin syvyydessä (9.7.2018)

Otaniemen reikä voi teoriassa aiheuttaa vielä lisää maanjäristyksiä – Sveitsissä samanlaisen laitoksen rakentaminen keskeytettiin (27.2.2019)

Kilometrien syvyyteen yltävät poraukset jatkuvat elokuussa Espoon Otaniemessä – Geolämpölaitos ensi vuonna koekäyttöön (4.7.2019)

Maan syvyyksien lämmöllä korvataan vielä kivihiiltä, uskoo Espoon koelaitoksen kanssa kamppaillut St1: "Oppirahat on maksettava" (4.9.2019)

Kotimme voivat pian lämmitä syvältä maan ytimestä tulevalla energialla, ja ennen pitkää se saattaa hiljentää tulivuoret (31.3.2021)

Pirkanmaan hyvinvointialueen hallitus valitsi loppusuoran ehdokkaat torstai-iltana. Lopullisen päätöksen tekee hyvinvointialueen valtuusto.

Marina Erhola on Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimitusjohtaja. Hän on vahvoilla myös Päijät-Hämeen tulevan hyvinvointialueen johtoon. Siellä johtaja valitaan viikkoa ennen kuin Pirkanmaalla.

Kari Hakari on sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö, mutta oli sitä ennen Pirkanmaan liitossa ja Tampereen kaupungilla.

Taru Kuosmanen on Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualuejohtaja.

"Ei pöydällä ole kolmea appelsiinia"

Kunnes uusi johtaja on valittu, Pirkanmaan väliaikaisena johtajana on Jukka Alasentie. Hänen mukaansa valintaa ei tehdä henkilön vaan sen perusteella, millaista johtajuutta kukin haluaa painottaa.

– Tulevalle johtajalle on erilaisia profiilivaihtoehtoja ja niihin kaikkiin on hyvät hakijat. Nyt pitää valita, mitä painotetaan. Ei pöydällä ole kolmea appelsiinia, vaan appelsiini, päärynä ja omena. Pitää valita, mitä niistä halutaan, Alasentie kuvaa.

1. Miksi hait Pirkanmaan hyvinvointialueen johtoon?

Marina Erhola: Olen ollut työurallani muutosjohtaja, ja Pirkanmaa on hyvin mielenkiintoinen alue. Se on maan suurin hyvinvointialue. Pirkanmaalla on tehty paljon hyvää työtä, mutta sote-uudistus on vielä kesken.

Kari Hakari: Sote-uudistuksen toimeenpano on kiinnostava tehtävä. Siinä on runsaasti haasteita, mutta samanaikaisesti mahdollisuus saada aikaan merkittäviä uudistuksia pirkanmaalaisten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Pirkanmaa on täynnä mahdollisuuksia ja lisäksi se on kotimaakuntani.

Taru Kuosmanen: Olen ollut Tampereella johtotehtävissä 15 vuotta ja yhteistyö kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa on tuttua. Olen ollut toistakymmentä vuotta myös erilaisissa sote-uudistuksiin liittyvissä tehtävissä ja työryhmissä. Nyt on halu nähdä ja saattaa loppuun se, mitä voimme täällä Pirkanmaalla saada aikaan.

2. Mikä on sinun vahvuutesi tähän tehtävään?

Erhola: Olen kokenut johtaja ja ollut monenlaisissa tehtävissä paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Soteuudistuksen kanssa olen työskennellyt vuodesta 2005 ja kahdeksan eri hallituksen kanssa, joten tunnen sen äärettömän hyvin.

Hakari: Vahvuutenani on erityisesti vahva strateginen johtamisote ja kyky johtaa muutosta. Lisäksi yhteydet valtionhallintoon ja hyvinvointialueita ohjaaviin ministeriöihin ovat erinomaiset.

Kuosmanen: Erotun muista hyvistähakijoista siinä, että minulla on tuorein kokemus täällä Pirkanmaalla tehtävästä työstä. Tunnen ihmiset, palvelut ja toimintaympäristön. Olen johtanut myös niitä toimintoja, jotka uudistuksessa jäävät kuntiin. Tunnen sen rajapinnan, ja hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyö on todella tärkeää.

3. Jos tulet valituksi, mihin ryhdyt ensimmäisenä?

Erhola: Pitää hahmottaa kokonaisuus ja käydä läpi valmistelun tilanne. Pitää aloittaa työskentely poliittisten päättäjien ja valmisteluorganisaation kanssa. Pirkanmaalla on jo valmisteltu aika hyvin, ja sitä ruvetaan työstämään eteenpäin. Sitten tulee strategia ja seuraavan vuoden taloussuunnittelu. Työtä on paljon, mutta siitä se lähtee.

Hakari: Ensimmäinen tehtävä on koota vahva johtoryhmä ja lähimmät alaiset, joiden kanssa viedä toimeenpanoa eteenpäin. Pirkanmaalla se on jo hyvässä vauhdissa. Seuraava tehtävä on varmistaa suunnitelmien eteneminen niin, että järjestämisvastuu voi siirtyä turvallisesti hyvinvointialueelle tammikuussa 2023. Myös alueen strategia on syksyn 2022 tärkeä tehtävä.

Kuosmanen: Ensimmäinen asia on toimintaedellytysten ja rakenteiden luominen, mikä tarkoittaa strategiaa, taloutta ja organisaation rakentamista. Pitää varmistaa, että kokonaisuus on toimintakunnnossa heti tammikuun 2023 alussa.

Hyvinvointialueen valtuusto tutustuu ehdokkaisiin videokokouksessa ensi viikolla. Lopullinen päätös tehdään toukokuun toisena päivänä.

Pian valittavasta johtajasta tulee maan suurimman hyvinvointialueen ylin virkamies. Pirkanmaan hyvinvointialueen vuosibudjetti on yli kaksi miljardia euroa.

Alue tuottaa sote- ja pelastuspalvelut yli puolelle miljoonalle ihmiselle ja sillä on yli 19 000 työntekijää.

Lue myös:

Neljä jatkoon Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajan valinnassa, kaksi kovaa nimeä putosi yllättäen

Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja tienaa enemmän kuin Tampereen pormestari: palkka nousemassa noin 17 000 euroon

Stunt- ja sketsiryhmä Biisonimafiaa voi kuvailla tienraivaajaksi: kyseessä on ensimmäinen kerta ainakin Suomessa, kun Youtubesta alkunsa saanut tuotanto pääsee elokuvateatterilevitykseen.

Uusi toimintakomedia MC Helper bekings saa ensi-iltansa 22. huhtikuuta.

Biisonimafian Youtube-kanavalla on satojatuhansia tilaajia, mutta elokuvamaailmassa se ei ole kaikkia vakuuttanut.

– Alalla on epäilty, että Youtube-katsojat eivät tule leffateatteriin. Meistä se on väitteenä täysin absurdi. Miksi he eivät tulisi?

Biisonimafian ohjaajana, käsikirjoittajana ja näyttelijänä hääräävän Kaitsu Rinkisen kysymys kuvastaa luottoa omaan tekemiseen: punkaharjulaislähtöinen ryhmä kulkee omaa polkuaan rinta rottingilla.

Biisonimafian uutuuselokuva on yhteistuotanto Duudsonien perustaman tuotantoyhtiön Rabbit Filmsin kanssa. Yhteistyö mahdollisti Tommi Korpelan ja Jenni Kokanderin kaltaisten tunnettujen näyttelijöiden saamisen mukaan tuotantoon.

Suomen Filmikamari ry:n toimitusjohtajan Tero Koistisen mielestä on kiinnostavaa nähdä miten sankoin joukoin Biisonimafian Youtube-seuraajat lähtevät elokuvateatteriin.

– Heidän Youtube-kanavansa seuraajamäärä on sitä luokkaa, että varmasti ihan ketä tahansa kiinnostaisi saada se porukka liikkeelle.

Edelläkävijyys luo menestyspaineita

Biisonimafian hyppäys Youtubesta valkokankaalle on kestänyt seitsemän vuotta. Kaitsu Rinkinen ja Biisonimafian tuottaja-näyttelijä Janne Kaperi toivovat uutuuselokuvan avaavan ovia muillekin tubettajaryhmille.

– Youtubessa on varmaan tällä hetkellä vaikeampi menestyä Suomessa kuin millään muulla alustalla. Sinne on tosi paljon pyrkijöitä, ja siellä on kovalaatuista tuotantoa, Rinkinen sanoo.

Edelläkävijän rooli luo myös menestyspaineita.

– Jos tämä menee pieleen, niin sitten on varmaan muilla potentiaalisilla ryhmillä hankalampaa nousta Youtubesta leffateatteriin, Rinkinen pohtii.

– Yleisö saa nyt päättää, onko meidän elokuva mistään kotoisin ja viihdyttääkö se, Kaperi lisää.

Avajaisviikonlopun katsojaluvut tarkassa seurannassa

Ensi-iltaviikonlopun katsojamäärälle Biisonimafia ei ole asettanut mitään virallista tavoitelukua. Biisonimafian tuottaja Eve Särkänne kertoo kuitenkin, että eniten yleisöä keränneiden elokuvien katsojalukuja on seurattu tarkasti.

Esimerkiksi maaliskuun alussa ensi-iltaan tullut Batman veti ensi-iltaviikonloppuna yli 38 000 katsojaa. Tähän asti tämän vuoden menestynein kotimaisen elokuvan ensi-iltaviikonloppu on JVG-elokuvalla, joka veti avajaisviikonloppuna hieman yli 12 000 katsojaa maaliskuun loppupuolella.

– Olisihan se hienoa päihittää isot tuotannot, jotka ovat avanneet isosti, Särkänne sanoo.

Filmikamarin Tero Koistinen sanoo avajaisviikonlopulla olevan merkitystä sille, miten pitkään elokuva säilyy elokuvateattereissa. Koronan jäljiltä ajasta valkokankaalla on erittäin kova kilpailu.

– Ensi-iltoja tulee nyt tosi paljon. Siksi avausviikonlopun merkitys on aiempaa suurempi, Koistinen sanoo.

Elokuvasäätiön tuotantotuki meni sivu suun

Biisonimafian uusi toimintakomedia tehtiin ilman Suomen elokuvasäätiön tuotantotukea, joka on elokuvien tukirahoituksista suurin. Se on monelle elokuvalle kriittisin rahoitus. Biisonimafiakin sitä haki, mutta ei saanut. Se aiheutti merkittävän loven budjettiin.

– On epätyypillistä, että kotimainen ammattimaisesti rahoitettu elokuva tulisi elokuvateattereihin ilman elokuvasäätiön tukea. Se on siis harvinaisuus, Filmikamarin Tero Koistinen sanoo.

Biisonimafian Eve Särkänne kertoo elokuvan lopullisen budjetin olleen puolisen miljoonaa euroa. Se on noin kolmasosa suomalaisen pitkän elokuvan tyypillisestä noin kahden miljoonan euron budjetista.

– Osoitimme, että pienemmälläkin budjetilla pystyy tekemään elokuvan, joka ei yhtään häpeä isomman budjetin tuotannolle, Särkänne sanoo.

Elokuva sai elokuvasäätiöltä parinkymmenen tuhannen euron kehittämistuen sekä markkinointi- ja levitystukea 40 000 euroa.

– Siitä olemme erityisen iloisia, koska se mahdollisti isomman markkinointikampanjan tekemisen katsojien saamiseksi elokuvateatteriin, Särkänne kertoo.

Saadaanko aikuiset miehet liikkeelle?

Biisonimafian tuotantoon kuuluvat olennaisena osana mopot. Ryhmä on etenkin nuorten miesten suosiossa, mutta heidän Youtube-seuraajissaan on myös yli 65-vuotiaista katsojista koostuva pappajengi.

– Leffaan on piilotettu aarteita, kuten vanhoja solikoita, Rinkinen sanoo.

Hän viittaa elokuvaan haalittuihin Solifer-mopoihin, joita voi bongata mopomiittikohtauksesta.

Filmikamarin Tero Koistinen sanoo aikuisten miesten olevan yleensä elokuvateattereille melko saavuttamatonta porukkaa. Biisonimafia kuitenkin uskoo heidän leffansa voivan vetää myös isä–poika-parivaljakoita.

Elokuvassa erikoistaitoa vaativat mopokohtaukset syntyivät maan parhaiden stunt-kuskien voimin. Renkaattomalla mopolla ajaminenkin saatiin heidän ansiostaan näyttämään helpolta.

Janne Kaperin mielestä stunt-ajokohtaukset ovat elokuvan parhainta antia.

– Aikaisemmin olemme aina joutuneet budjettisyistä karsimaan stunt-ajoista ja muutenkin ajamisesta, hän sanoo.

Unelma täyttyi, on aika nauttia

Täyspitkän elokuvan tekemisestä on joutunut maksamaan myös oppirahoja. Seuraavalla kerralla Kaitsu Rinkinen lisäisi ainakin esituotantoaikaa.

– Tekisimme sen samalla tavalla kuin Youtubeenkin ollaan opittu: esituotantoon isoja panostuksia enemmän.

Kaperi ja Rinkinen perustivat Biisonimafian vuonna 2006. Viidentoista vuoden takainen unelma on täyttynyt.

– Valkokankaalle pääsy on ollut meidän tavoitteena alusta asti. Nyt pitää nauttia, Janne Kaperi sanoo.

Biisonimafiasta kertova dokumentaarinen realitysarja Punkaharjun pojat on mukana Kultainen Venla -gaalassa toukokuussa. Yle Areenasta löytyvä sarja on Vuoden ohjelma -palkinnon yleisöäänestyksen finalisti.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 23.4. klo 23:een saakka.

Lue myös:

Biisonimafia kokeilee siipiään kuninkuuslajissa – sketsiryhmä hyppää YouTube-tuotannosta elokuvateatterilevitykseen

Biisonimafia toteuttaa unelmaansa – ”Armeijan jälkeen mietimme mitä haluamme tehdä elämällämme ja päätimme, että no mehän mennään leffabisnekseen”