Vaasalainen Anne Hukkanen käy kaksi kertaa viikossa hakemassa ruokakasseja Vaasan Ruoka-avun toimipisteestä.

Yhdistys jakaa ruokaa viidessä eri toimipisteessä viikon aikana. Ilman ruoka-apua Hukkasen rahat eivät riittäisi ruokaan.

– Tällä hetkellä asun kuntoutuskodissa, ja olen toistaiseksi eläkkeellä. Siitä ei jää paljon rahaa ruokaan. Tämä on hyvä paikka, josta saa apua.

Vaasassa ruokajonoissa on ollut aiemmin noin 900 ihmistä viikossa. Nyt apua tarvitsevia on 1 200.

Ukrainan sota ja kustannusten nousu vaikuttavat

Vaasan Ruoka-avun puheenjohtaja John Åsvik toteaa, että jonoihin on tullut ihmisiä Ukrainasta, mutta myös suomalaisten määrä jonossa on lisääntynyt.

Samaa kertovat helluntaiseurakuntien ruoka-apua koordinoivat toiminnanjohtaja Hannu Rekilä Hyväkellosta Kokkolasta ja Lakeuden ruoka-apu ry:n toiminnanjohtaja, diakoniatyöntekijä Tommi Merivirta Seinäjoelta.

Rekilä arvioi, että heillä käy ihmisiä 10–20 prosenttia enemmän kuin aiemmin. Kokkolassa avuntarvitsijoita on noin 400 viikossa.

Jonossa on sekä ukrainalaisia että yhä enemmän myös suomalaisia. Suomessa pienituloisten tilannetta kurjistaa kustannusten nousu.

– Ruoka on kallistunut, kaikki on kallistunut. Kyllä se selkeästi näkyy, Rekilä toteaa.

Vaasan Ruoka-avun toiminta ei ole tällä hetkellä uhattuna

Vielä viime vuoden lopulla Vaasan Ruoka-avun jatkuminen oli epävarmaa.

Taloushuolista kärsinyt yhdistys sai kuitenkin yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä lahjoituksia, joilla toiminta saatiin turvattua tämän vuoden kesään asti.

Lue lisää:

Jono ruoka-apuun kiemurtelee kadulta toiselle Kuopiossa – asiakkaita on nyt niin paljon, ettei kasseja riitä kaikille

Vaasan ruoka-avun rahat ovat loppumaisillaan

Vaasan ruoka-avun toiminta on turvattu kesään saakka – lahjoitukset pelastivat

Åsvik toteaa nyt, että lahjoitusten ansiosta toiminta jatkuu koko vuoden.

– Lahjoituksia tuli niin paljon, että pärjäämme tämän vuoden.

Mikäli rahat loppuisivat, hän uskoo, että tilanteesta tiedottaminen toisi yhdistykselle uusia lahjoituksia. Ainakin sen verran, että toiminnan jatkuminen pystytään turvaamaan jollain tapaa tulevaisuudessakin.

Ilman ruoka-apua tulisi nälkä

Anne Hukkanen kertoo, että hän on saanut ruoka-avusta yleensä kaksi, joskus kolmekin pussia ruokaa mukaansa.

Niissä on muun muassa leipää, maitoa, leikkeleitä ja pullaa. Tuotteet ovat hänen mukaansa hyviä.

Jos ruoka-apua ei olisi, hän saattaisi nähdä jopa nälkää.

– Ilman tätä olisi varmaan nälkäisiä päiviä. Eläkeläisen raha ei ole iso.

Pirkanmaan käräjäoikeudessa on luettu syytteet helmikuussa Tampereen Nekalassa olleesta joukkotappelusta.

Päätekijälle vaaditaan vähintään neljän vuoden mittaista ehdotonta vankeusrangaistusta tapon yrityksestä ja kahdesta pahoinpitelystä sekä toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta.

Lisäksi häntä syytetään aiemmista kahdesta pahoinpitelystä.

Syytteeseen tapon yrityksestä johtaneet tapahtumat saivat alkunsa helmikuussa muutaman ihmisen sanaharkasta, joka johti joukkotappeluun. Tappelun aikana miehen epäillään kohdistaneen teräaseella väkivaltaa kahteen nuoreen, täysi-ikäiseen mieheen. Toinen miehistä kiidätettiin sairaalaan.

Puukotuksesta aiheutunut vamma vatsaonteloon on syytteen mukaan ollut hengenvaarallinen ja vaatinut välittömän päivystyksellisen korjausleikkauksen.

Joukkotappelusta tuli syytteet pahoinpitelystä myös kahdelle muulle henkilölle.

Viikonlopun tapahtumien jälkeen Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi 21-vuotiaan tamperelaismiehen tapon yrityksestä todennäköisin syin epäiltynä.

Poliisin mukaan tapahtumapaikalla Tampereen Nekalassa oli ollut illan aikana juhlimassa kaikkiaan kymmeniä ihmisiä. Useimmat heistä olivat nuoria. Paikka on teollisuuskiinteistö, johon on rakennettu vuokrattava, harrastekäyttöön tarkoitettu tila.

Lue lisää:

Nekalan joukkotappelusta vangittu mies saa syytteen tapon yrityksestä

Akryylihappokontin lämpötila nousi tiistaina Hietasen satamassa Kotkassa. Konttia on jäähdytetty vedellä koko yö ja keskiviikkoaamu.

Puoliltapäivin tilanne oli rauhallinen. Lassila & Tikanoja jatkoi jäähdyttämistöitä pelastuslaitoksen valvonnassa.

Lämpötilan nousun syy ei toistaiseksi ole selvillä. BASF-konserni, jonka kuljetus oli kyseessä, selvittää asiaa yhteistyössä viranomaisten kanssa.

– Ensin pitää saada lämpötila alas, jotta asiaa on turvallista tutkia. Sen jälkeen mahdollisesti hävitetään sisältö ja tutkitaan, onko vika ollut itse kontissa, sanoo BASF:in toimitusjohtaja Tor Stendahl.

Akryylihappo on muovien ja lateksien valmistuksessa käytettävä kemikaali.

Sataman vaarallisten aineiden säilytyspaikalla on maantiekuljetuskontissa 25 000 litraa akryylihappoa, jonka lämpötila saisi olla 25 astetta. Tiistaina lämpötila oli kohonnut noin 37 asteeseen. Kyseinen happo voi räjähtää, jos se saavuttaa 45 asteen lämpötilan.

– Kontti jäähdytettiin vedellä. Varalla oli myös inhibiittoreita, kertoo päivystävä palomestari Juha Säämänen Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

Sataman toimitusjohtaja: "Harvinainen tilanne"

Pelastuslaitoksella ja poliisilla oli tiistaina valmius evakuoida alue, mutta siihen ei kuitenkaan nähty syytä.

Haminan-Kotkan sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski sanoo keskiviikkona iltapäivällä, että asukkailla ei ole syytä huoleen lähialueilla.

– Kaikki tieto puoltaa sitä, että lämpötila on laskemassa. Valvomme tilannetta kameran välityksellä, ja sataman turvaosasto on valmiudessa mikäli tilanne muuttuisi. Alue on myös hyvin eristetty.

Naskin mukaan vastaavat tilanteet ovat harvinaisia. Hänen urallaan niitä on sattunut muutaman kerran.

– Silloin tilanne on ollut ohi päivässä tai parissa päivässä.

Seuraavaksi Naski odottaa tietoa siitä, voiko konttia siirtää satamasta.

Sisä-Suomen poliisi on saanut valmiiksi laajan lääketabletteihin liittyvän rikoskokonaisuuden tutkinnan.

Kokonaisuudessa epäillään välitetyn ainakin 5600 Oxycontin tablettia.

Kyse on ollut poliisin mukaan maahantuontikuviosta, jossa oli tarkoitus tuoda huumausaineita Suomeen levitettäväksi.

Poliisi kertoo tehneensä useita 80 milligrammaisiin Oxycontin lääkkeisiin liittyvää takavarikkoa viime marraskuun ja helmikuun välisenä aikana.

Kyse on huumausaineeksi luokiteltavasta lääkkeestä, joka on erittäin vahva ja vaarallinen, poliisin sanoin heroiiniin verrattavissa oleva opioidi.

Epäiltyjä rikoksia on tapahtunut useilla paikkakunnilla.

Rikoskomisario Ari Rutanen Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että juttuihin liittyviä kiinniottoja ja takavarikoita tehtiin Oulussa ja Turussa, mutta suurin osa aineista oli tulossa Keski-Suomen markkinoille.

Jutun keskeinen toimija on Rutasen mukaan keskisuomalainen keski-ikäinen mies.

– Suomessa liikkuu jonkin verran kyseistä opioidia, mutta Sisä-Suomen alueella vähemmän. Kyse on äärimmäisen vahvasta aineesta.. Yksi 80 milligrammainen Oxycontin vastaa vahvuudeltaan neljää 8 milligrammaista Subutex-tablettia, kuvailee Rutanen

Kokonaisuudessa useita epäilyjä törkeitä huumausainerikoksia etenee syyteharkintaan. Jutut käsitellään aikanaan Keski-Suomen käräjäoikeudessa.

Juttuihin liittyen kolme henkilöä on tutkintavankeudessa. Heitä epäillään törkeistä huumausainerikoksista.

Rutanen arvioi, että syyttäjä voi vaatia rikoksista useamman vuoden vankeusrangaistuksia.

Vantaan vankilan matkasellissä tammikuun lopussa tapahtuneesta epäillystä murhasta nostettiin syytteet eilen tiistaina.

Vuosina 2003 ja 1998 syntyneitä miehiä syytetään murhasta sekä erikseen tehdyistä törkeistä raiskauksista. Raiskaussyytteistä kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Poliisi on aiemmin kertonut, että 20-vuotiaaseen uhriin kohdistettiin vankilan matkasellissä brutaalia väkivaltaa jopa kahden päivän ajan. Väkivaltaan oli käytetty erilaisia välineitä. Uhri löytyi kuolleena sellistä torstaiaamuna 27. tammikuuta.

Poliisin epäilyjen mukaan henkirikos oli suunnitelmallinen. Teossa oli selkeä pyrkimys viedä uhrin henki. Lopulta hänet tukehdutettiin kuoliaaksi muovipussilla.

Sellissä oli uhrin lisäksi viisi muuta miestä, joista kahta syytetään murhasta. Kolme muuta sellissä ollutta ovat todistajan asemassa.

Epäillyn murhan ja törkeiden raiskausten käsittely alkaa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa Vantaalla toukokuussa.

Poliisilla käsitys vartijoiden toiminnasta

19-vuotiaalla ja 23-vuotiaalla syytetyllä on kummallakin väkivaltarikostausta. Uhri oli vankilassa tuomittuna alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Poliisin epäilyjen mukaan henkirikoksen motiivina oli uhrin rikostausta.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella tehdään parhaillaan esiselvitystä vankilan toiminnasta epäiltyjen rikosten aikaan. Poliisi selvittää, onko vankilan henkilökuntaa syytä epäillä rikoksesta ja aloittaa esitutkinta. Selvitys on vielä alkuvaiheessa.

Poliisi on epäillyn murhan tutkinnan yhteydessä kuullut vuorossa olleita vartijoita. Poliisilla on sen pohjalta hyvä käsitys näiden toiminnasta.

Nyt poliisi kerää tietoja muun muassa Vantaan vankilan matkaselliosaston ohjeista ja sisäisistä määräyksistä.

– Katsotaan, mitä sieltä löytyy ja mitä laki sanoo. Sen mukaan ratkaistaan, onko asiasta syytä kirjata rikosilmoitus vai ei, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Tero Tyynelä.

Vankilan johtaja: Tällaista ei saa enää tapahtua

Vantaan vankilassa on selvitetty sisäisesti vankilan toimintaa epäiltyihin rikoksiin liittyen. Sen pohjalta vankilassa on tehty muutoksia turvallisuuden lisäämiseksi.

Poliisin mukaan epäillyn murhan uhri tai kukaan muukaan sellissä olleista ei ollut ilmoittanut tilanteesta vartijoille, vaikka tilaisuuksia olisi ollut.

Vantaan vankilassa on valvontaa ympäri vuorokauden, mutta öiseen aikaan henkilökuntaa on vähemmän kuin päivällä. Yöllä vartijat käyvät tarkastamassa tilanteen lähinnä, jos sellistä annetaan hälytys.

– Vartijoiden yöaikaisia valvontakierroksia ja niillä tehtyjä havaintoja seurataan jatkossa tarkemmin, Vantaan vankilan johtaja Tommi Saarinen sanoo.

Vankilassa on tehty entistä selkeämpi malli siitä, mitkä asiat uudesta vangista on huomioitava ja kirjattava. Jokaiselta sisään tulevalta vangilta kysytään turvallisuusuhkista erikseen. Lisäksi turvallisuutta arvioidaan muiden tietojen ja henkilökunnan havaintojen pohjalta.

– Jos vähänkin tulee viitteitä turvallisuusuhkista, vanki pitää laittaa asumaan omaan selliin. Tämänkaltaista ei voi tapahtua uudestaan, toteaa Saarinen.

Vantaan vankila on ehdottanut Rikosseuraamuslaitokselle myös muutamia suurempia uudistuksia turvallisuuden lisäämiseksi.

– Ryhmämuotoisesta asutuksesta pitäisi luopua Vantaalla ja myös muissa yksiköissä, Saarinen kertoo.

Vankilan johto saa poliisin esitutkinnan nähtäväkseen, kun se tulee julkiseksi toukokuussa. Sen myötä Vantaan vankila täsmentää vielä selvitystään Riselle.

Vankila jatkuvasti ruuhkautunut

Vantaan tutkintavankila on myös niin sanottu kuljetusvankila, eli se hoitaa muun muassa Etelä-Suomen alueen käräjäoikeuksien tutkintavankien kuljetukset oikeuden istuntoihin. Vantaan vankilaan tulee eri puolilta Suomea jopa 10–30 uutta vankia joka viikko poliisin toimittamana.

Vankilassa on 16 osastoa, joilla on erityyppisiä vankeja. Sinne tuodaan myös vangit, joita ollaan siirtämässä ulkomaille vankilaan. Vantaan vankila on tietynlainen solmukohta eri vankiloiden välillä.

– Vankila on koko ajan ruuhkautunut. Tilan ahtaus on ollut haasteena siitä saakka, kun vankila rakennettiin vuonna 2002, Saarinen kertoo.

Vankilan lisärakennuksen rakentaminen alkaa toukokuun lopussa. Vankilaan saadaan 160 vankipaikkaa lisää. Uudistuksen myötä Vantaan vankilasta tulee Suomen suurin vankila.

Lue lisää:

Parikymppistä miestä pahoinpideltiin sellissä brutaalisti kaksi päivää – tapaus johti kuolemaan, nyt poliisi selvittää Vantaan vankilan toiminnan

Veriteosta Vantaan vankilassa epäillään nyt 19-vuotiasta ja 23-vuotiasta miestä – molemmat yrittäneet henkirikosta aiemmin

Vantaan vankilan kuolemaa tutkitaan nyt murhana – poliisin mukaan uhriin on kohdistettu raakaa ja julmaa väkivaltaa

Parikymppinen vanki löytyi kuolleena vankilan matkasellistä Vantaalla – poliisi tutkii epäiltyä tappoa

"Surunvalittelut omaisille" – Suomen vankiloiden ylin johtaja pahoittelee vankisurmaa ja kertoo, miten se oli mahdollista

– Viidessä vuodessa Imatralla on ollut liian monta kaupunginjohtajaa.

Näin kiteytti Matias Hilden tunnelmansa Imatran kaupunginvaltuustolle hetki sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto oli valinnut hänet yksimielisesti Imatran uudeksi kaupunginjohtajaksi.

Erikoisia käänteitä Imatran kaupungin johdossa on viiden viime vuoden aikana tapahtunutkin.

Kun pitkäaikainen kaupunginjohtaja Pertti Lintunen jäi viisi vuotta sitten eläkkeelle, kaupunginjohtajaksi tuli Rami Hasu. Hän irtisanoutui vuoden palveluksen jälkeen. Hasun perään ohjat otti Kai Roslakka, joka siirtyi eläkkeelle viime syksynä.

Roslakan jälkeen virkaan valittiin tiukan äänestyksen jälkeen Ari Lindeman, joka puolestaan kuukausi sitten sai potkut. Syynä virkasuhteen purkamiseen koeajalla oli luottamuspula.

Uusi kaupunginjohtaja Matias Hildenkin joutuu aloittamaan vt. kaupunginjohtajana, kunnes Lindemanin työsuhteen purkaminen on saanut lainvoiman. Aikaa voi kulua tovi, sillä asiasta on tehty valitus hallinto-oikeuteen.

Matias Hilden valisti kiitospuheessaan kaupunginvaltuutettuja vuosien kunnanjohtajavaihdoksista oppineena.

– Tässä virassa menee vähintään vuosi, jotta oppii riittävällä tavalla tuntemaan johtamansa kunnan, sen ihmiset ja muut sidosryhmät. Työn tuloksia näkyy sitten sen jälkeen, sanoi Hilden.

Vaiheikas ura

Matias Hilden nousi otsikoihin 24-vuotiaana, kun hänet vuonna 2011 valittiin eteläsavolaisen Puumalan kunnan kunnanjohtajaksi. Hän oli tuolloin Suomen nuorin kunnanjohtaja.

Suuren yleisön tuntemaksi hän tuli viimeistään vuonna 2016 osallistuessaan Nelosen Haluatko miljonääriksi -visaan. Oljenkorretkaan eivät auttaneet loppuun saakka, mutta voittoa tuli 7 000 euroa.

Puumalasta Hilden siirtyi noin vuosi sitten vt. kunnanjohtajaksi noin 5 000 asukkaan Ruokolahdelle, jossa oli käynnissä oma kunnanjohtajakiistansa. Kuntaan oli elokuussa 2020 valittu kunnanjohtajaksi Anu Sepponen. Pian Sepposen ja kunnan välille tuli riita työehdoista ja palkkauksesta, eikä riita ole vieläkään päättynyt.

Kun Itä-Suomen hallinto-oikeus viime syksynä totesi, että Anu Sepposen valinta Ruokolahden kunnanjohtajaksi on lainvoimainen, Hilden joutui jättämään työnsä Ruokolahdella.

Ilman työtä Hilden ei kuitenkaan jäänyt. Loppuvuodesta 2021 hänet valittiin Imatran strategia- ja hallintojohtajaksi ja nyt siis Imatran kaupunginjohtajaksi.

– Täytyy sanoa, että ei oikeastaan tunnu sen kummallisemmalta kuin viime viikollakaan. Kun Ari Lindemanin virkasuhde kuukausi sitten purettiin, olen yrittänyt tehdä kunnanjohtajan töitä parhaani mukaan, sanoo Hilden.

Tuloja Suomesta

Imatran kaupunki sai vuosikausien ajan lisävirtaa elinvoimaansa ja kaupungin kassaan venäläisistä turisteista, joita kaupunkiin saapui joka vuosi tuhatmäärin ostoksille ja nauttimaan eteläkarjalaisesta luonnosta. Suomen ja Venäjän väliselle rajalle on kaupungin keskustasta matkaa vain muutama kilometri.

Nyt turistivirta on loppu eikä kukaan tiedä, milloin venäläisturistit jälleen saapuvat. Kaupungin Venäjä-turismiin ja Venäjä-yhteistyöhön nojaava strategia on joutanut paperinkeräykseen.

– Me emme voi nojata naapurimaasta tulevaan ostovoimaan. Sehän on selvä, että meidän korttimme ovat nyt ihan toisenlaiset tässä tilanteessa, sanoo Hilden.

Ennen korona-aikaa venäläisturistit tekivät ostoksia Etelä-Karjalassa noin miljoonalla eurolla vuorokaudessa.

Imatran kaupunki kärsii samasta ongelmasta kuin moni muukin suomalaiskaupunki: väki vähenee. Nyt asukkaita on reilut 25 500.

– Viime vuonna oli noin 250 hengen muuttotappio, mikä on paljon meidän kokoisessa kaupungissa. Se on kaikki pois veroeuroistamme, joilla palveluita pyritään järjestämään kaupunkilaisille, sanoo vt. kaupunginjohtaja Matias Hilden.

Imatra on rakentunut vahvan teollisuuden äärelle. Kaupungissa ovat muun muassa Stora Enson suuri paperi-, sellu- ja kartonkitehdas sekä terästehdas Ovako.

– Suomessa Imatra ei ole poikkeus siinä, että teollisuuden ympärille kasvaneiden seutukaupunkien väestökehitys on tällainen. Ei ole kuitenkaan mahdoton rasti saada muuttoliike tasapainoon, uskoo Hilden.

Vieressä oleva Lappeenranta on asukasluvultaan kolme kertaa Imatraa isompi yliopistokaupunki, ja Imatra on toisinaan kokenut jäävänsä pikkusiskon tai -veljen asemaan.

– Me emme kuitenkaan voi olla köyhän miehen Lappeenranta, vaan meidän pitää löytää jotain parempaa. Työpaikkaomavaraisuus Imatralla on yli sata. Olemme työpaikkaomavaraisia ja monilla aloilla on työvoimapula, sanoo Hilden.

Langat käsissä

Vaikka Imatran kaupunginjohtajan virka on viime aikoina ollut varsin tuulinen, ei Hilden anna sen häiritä. Hän ei lähde myöskään avaamaan syitä tuulisuuteen kovin tarkasti.

– Aina eivät vain kemiat kohtaa. Itse miellän, että jos homma ei pelaa puolin tai toisin, sellaista yhteistyötä ei kannata jatkaa, sanoo Matias Hilden

Hilden itse kokee, että kaupunginjohtajan virka on ennen kaikkea lankojen kiinni pitämistä.

– Se on tärkein ominaisuus. Tässä yrittää katsoa sen perään, että kaupunki, yritykset ja järjestöt kehittyvät ja että kaupunkilaiset pystyvät viettämään hyvää arkea.

Nyt Hilden on itsekin kuuden kuukauden koeajalla. Ehkä sen jälkeen on aika tehdä tulevaisuuteen pysyvämpiä ratkaisuja.

– Minä uskon, että pärjään tässä hommassa. Meillä on hyvät päättäjät, vaikka siellä onkin ollut vähän ryppyjä rakkaudessa.

Hildenin työtä helpottanee se, että hänen valinnastaan ei tarvinnut äänestää. Sekä aiempien kaupunginjohtajien Ramin Hasun että Ari Lindemanin valinnat varmistuivat vasta tiukan äänestyksen jälkeen, mikä teki työn aloittamisesta heille tavallista vaikeamman.

Imatra on puoluepoliittisesti ollut demarivoittoinen kaupunki. Edellisistä kaupunginjohtajistakin kaksi oli demareita. Hildenillä on Suomen keskustan jäsenkirja.

– En näe tätä työtä poliittisena. Poliitikoille jää heidän päätöksenteossaan arvovalintojen tekeminen ja päättäminen siitä, mihin eurot Imatralla käytetään.

Ainakin vielä toistaiseksi Hilden asuu perheensä kanssa liki 70 kilometrin päässä Puumalassa.

– Tarkoitus on juurtua tiukemmin Imatralle. Varmasti näyn katukuvassa jatkossa entistä enemmän. Tähän virkaan kuuluu olennaisena osana, että pääsee mukaan kuntalaisten arkeen ja elämään, sanoo Imatran vt. kaupunginjohtaja Matias Hilden.

Elina Viljamaa pitelee sylissään 4-kuukautista Uliana -vauvaa, kun tämän äiti Nataliia Linnyk ja isoäiti Anzhelika Nechaieva täyttävät kirjastokorttihakemuksia aamuvarhain perheen asunnossa Peräseinäjoella.

Perhe löysi asunnon Elina Viljamaan kautta yksityishenkilöltä.

Ukrainan Dnibrosta sotaa paenneet äiti, isoäiti, neljä lasta ja seitsemän kissaa aloittelevat uutta arkea maaseudulla Etelä-Pohjanmaalla.

Tänään perheen kolme lasta menee kouluun ensimmäistä kertaa ja Elina Viljamaa kuljettaa heidät sinne omalla autollaan.

Jatkossa lapset kulkevat kouluun Seinäjoelle bussilla. Viljamaa käyttää samalla kertaa perheen isoäidin hoitamassa asioita SPR:n palvelupisteessä Törnävällä.

Lukuisat yksityishenkilöt auttavat ukrainalaisperheitä Suomessa virallisten tahojen, kuten järjestöjen ja kuntien, lisäksi.

Apua kaivataan nimenomaan kuljetuksissa, ruuan toimittamisessa sekä majoituspaikkojen löytämisessä.

Yksityishenkilöiden verkosto

Elina Viljamaa on tehnyt vapaaehtoistyötä jo yli kymmenen vuoden ajan.

Hän toimii Uloskutsutut ry -nimisen yhdistyksen kautta, joka jakaa muun muassa ruoka-apua Etelä-Pohjanmaan alueella.

Viljamaa kertoo verkoston koostuvan tällä hetkellä pitkälti yksityishenkilöistä, vaikka yhteistyötä hän tekeekin kaikkien virallisten tahojen kanssa.

Pohjanmaan poliisin alueella noin 2 300 ukrainalaista on hakenut tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa.

Avuntarvitsijoita on paljon ja lisääkin odotetaan, vaikka Pohjanmaan poliisin mukaan lähiviikkoina tulijoiden määrät ovat tasaantuneet.

Elina Viljamaa kertoo olevansa yllättynyt siitä, miten sellaisetkin ihmiset, joilla ei ole aikaisempaa taustaa vaikkapa vapaaehtoistyöstä, haluavat nyt auttaa.

– Yksi hienoimmista hetkistä on esimerkiksi se, kun kaksi toisilleen tuntematonta miestä kasasi heille tuntemattoman perheen asunnon lattialla huonekaluja. Siitä pitäisi tehdä postimerkki, että "hyvä, suomalaiset", hän hymyilee leveästi.

SPR:n vapaaehtoiset

Suomen Punaisen Ristin Seinäjoen osaston puheenjohtaja Katja Palkoma vastaa vapaaehtoisten työstä itsekin vapaaehtoisena.

Osastossa on tällä hetkellä kaikkiaan noin viitisenkymmentä vapaaehtoista, jotka auttavat pääasiassa ukrainalaisia.

Lisää vapaaehtoisia kaivataan esimerkiksi harrastustoimintaan sekä Arjen apuna -ryhmään.

Työtä on paljon muun muassa avustuspisteen ylläpitämisessä ja sieltä jaettavien tavaroiden ja tarvikkeiden jakamisessa. Lisäksi lähiaikoina käynnistetään esimerkiksi lasten ja nuorten harrastus- sekä iäkkäämpien käsityöpiirejä.

Tunteja ei lasketa, eikä niitä kehtaisi edes laittaa ylös, Palkoma miettii.

– Voi esimerkiksi olla, että vastaan 18 puheluun jo ennen omaa työvuoroani. Tätä tehdään täysin omalla vapaa ajalla. Joillakin voi olla vaikeaa ymmärtää, että emme ole esimerkiksi aina saavutettavissa, hän sanoo.

Palkoma miettii, että vapaaehtoistyö voisi kokonaisuutena olla vielä koordinoidumpaa, mitä se tällä hetkellä on.

– Moni haluaa tehdä asioita omista lähtökohdistaan, vaikka erilaisiakin tapoja on tietysti hyvä olla. Esimerkiksi yliauttaminen ei ole hyväksi kotoutumisessa, hän pohtii.

SPR:n Seinäjoen avustuspisteeseen tarvitaan tällä hetkellä esimerkiksi uimavälineitä, lasten ja nuorten polkupyöriä sekä hygienia- ja kuivaruokatarvikkeita.

Vaatteita on jo paljon, ja pääosa tuodusta tavarasta on ollut hyvää.

Palkoma on ylpeä siitä, miten ihmiset ovat lähteneet auttamaan.

– Tänne tulee varmasti pakolaisia lisääkin, ja joukossa voi olla hyvin rikkinäisiä ihmisiä, jotka ovat nähneet kauheuksia. Olen ylpeä siitä, miten hyvin asiat on meillä Pohjanmaalla hoidettu – pohjalaisuudesta saa olla nyt ylpeä, hän toteaa.

"Sota ei tuo mitään hyvää, mutta ihmiset voivat tuoda"

Elina Viljamaa kuvailee itseään "vapaaehtoistyön veteraaniksi", jolle vapaaehtoistyö on kutsumus.

Hän haluaa toimia siten, miten hän odottaisi, että häntä kohdeltaisiin samankaltaisessa tilanteessa.

– Tai miten toivoisin, että lapsiani kohdeltaisiin, kun he tulevat kielitaidottomina vieraaseen kaupunkiin ja ensimmäistä päivää kouluun.

Viljamaa kertoo, että aika on kortilla, mutta sitä nipistetään aina jostakin.

Asioita on kätevää hoitaa puhelimitse ja delegoida tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi yksityishenkilöille, jotka voivat auttaa perheitä suoraan.

Viljamaa nauraa, että on syönyt muutamassa viikossa enemmän borssikeittoa kuin moneen vuoteen.

Häntä yllättää ukrainalaisten ystävällisyys ja vieraanvaraisuus, vaikka asunnossakin olisi vain patja.

– Jostakin kaivetaan muovikupit esiin ja keitetään teetä. Sota ei tuo mitään hyvää, mutta ihmiset voivat tuoda, hän tiivistää.

Aiheesta voi keskustella torstaihin 28. huhtikuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

Suomen ensimmäinen Ukrainatalo avataan Tampereelle – paikka tarjoaa ukrainalaisille kaivattua tukea ja yhteisöllisyyttä

Anneli Salava jäi auttamaan, kun toi ukrainalaisille lahjoitustavaraa – vapaaehtoistyöhön tarvitaan yhä lisää käsipareja

Oululaisen Mirka Helanderin piti matkustaa vaihtoon Kanadan itärannikolle Nova Scotiaan Atlantin valtameren läheisyyteen.

Tarkoituksena oli opiskella markkinointia ja yrittäjyyttä Cape Bretonin yliopistossa keväällä 2020, mutta suunnitelmat muuttuivat koronan takia moneen kertaan. Myös silloin, kun lentoliput oli jo ostettuna, koiran ja puolisonkin piti lähteä matkaan.

– Nettisivusto, jonka kautta ostettiin lennot, huijasi meitä. Päädyin siihen, että en lähde vaihtoon vaan suoritan sen Suomesta käsin. 2 000 euroa jäi kiinni lentoihin, asia on nyt riitautettuna, kertoo Helander.

Vaihto-opiskelu etänä ei ollut helposti tarjolla oleva vaihtoehto. Helander koki, että hän joutui itse selvittämään monia asioita kanadalaisen yliopiston verkkosivuilta. Kurssisuunnitelmakin muuttui hieman, mutta hän sai kuitenkin mitä halusi ja on lopputulokseen tyytyväinen.

– Minulle kaikista tärkein kurssi oli kuluttajakäyttäytyminen. Kun se oli etänä, niin tiesin, että opiskelen etänä.

Helander ei ole ainoa etävaihdon kokenut. Opetushallituksen mukaan esimerkiksi keväällä 2021 jopa 70 prosenttia suomalaisten korkeakoulujen vaihto-opinnoista suoritettiin etänä.

– Tämä oli hyvä kokemus. Sopi tähän pandemiatilanteeseen äärettömän hyvin, sanoo Helander.

Kulttuurisista kokemuksista käteen jäi vain kohteliaisuus ja kielitaito

Mirka Helander on digiyrittäjä, joka valmistuu pian Savonia-ammattikorkeakoulusta wellness-liiketoiminnan tradenomiksi. Hän halusi alun perinkin vaihtoon siksi, että saisi rohkeutta käyttää englantia.

– Päätin, että tavoitteeni oli opiskella englantia ja saada itsevarmuutta, niin perhana minähän tein sen. Uskalsin avata kesken tunnin mikrofonin ja kysyä, että mitä mieltä olette tästä. Se oli parasta, voitin itseni tosi monella tavalla.

Ero suomalaiseen opiskeluun oli selvä, kanadalaisen yliopiston kursseja varten piti kirjoittaa enemmän tehtäviä kuin suomalaisen korkeakoulun. Luentoja ei ollut tallenteena katsottavissa, kuten Suomessa, eikä niitä saanut tallentaa. Luennoilla piti olla siis läsnä, joten aikaerosta tuli etävaihdon vaikein kokemus.

– Kun luento alkaa kello 22.10, niin menee koko päivä valmistautuessa siihen, että miten jaksan opiskella, milloin voin juoda kahvia, ostanko energiajuomaa, Helander naurahtaa.

Opiskelu tapahtui siis samaan aikaan kuin kanadalaisillakin opiskelijoilla, linjoilla oli yleensä 20–35 opiskelijaa. Kokematta jäivät vaihtoon liittyvät kulttuuriset kokemukset.

– Ainoa kulttuurinen kokemus, jonka sain, oli se, että kanadalaiset oli aivan äärettömän kohteliaita ja ystävällisiä ihmisiä.

Opetushallituksen kansainvälisen korkeakouluyhteistyön vastaava asiantuntija Mari Pohjola kertoo, että moni muukin etävaihtoon osallistunut jäi kaipaamaan kulttuurillisia kokemuksia, kun opiskelijoilta on kerätty kokemuksia. Silti hän arvioi, että etävaihto jää pysyväksi vaihtoehdoksi.

– Puhutaan monimuotoisista vaihdoista. Ne tarkoittavat sitä, että osa vaihdosta tehdään virtuaalisesti kotimaasta käsin, osa vaihdosta suoritetaan fyysisesti vaihdon kohdemaassa. Tällaisia monimuotoisia vaihtoja on jatkossakin mahdollista tehdä, sanoo Pohjola.

Kenelle etävaihtoa voisi suositella?

– Tämä on ehkä vähän haastava. Sanoisin, että sellaiselle, joka on kuin minä, että haluaa opiskella englantia, kertoo Helander.

Onko sinulla kokemuksia on vaihto-opiskelusta kohdemaassa tai etänä? Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 28. huhtikuuta klo 23:een asti.

Lue myös:

Opiskelijavaihto elpyy koronaepidemian jäljiltä: Noora Haapaniemi pääsi lopulta ulkomaille, vaikka Japani vaihtui Sloveniaan

Korona-aika ja sen tuomat erilaiset etätapaamiset ovat voineet synnyttää jopa kiusallisia tilanteita.

Kun läsnäoloa samaan yhteisöön kuuluvien kanssa ei ole ollut, vuorovaikutus on voinut useassa yhteisössä kutistua. Näin sanoo Helsingin yliopiston vuorovaikutuslingvistiikan professori Salla Kurhila.

Hän kertoo, että on muun muassa itse joutunut pahoittelemaan opiskelijoilleen, että ei aina ole tunnistanut opiskelijoitaan etäluentojen ulkopuolella. Tietokoneen ruudulla näkyvät pienet ruudut eivät jätä samanlaista muistijälkeä kuin oikeat ihmiset.

– Olen sanonut opiskelijoilleni, että älkää loukkaantuko, jos en aina tunnista teitä kadulla.

Kurhila sanoo, että luentosalissa ihmiset jäävät eri tavalla mieleen, sillä salissa ihmiset menevät keskimäärin samoille paikoille istumaan. Lisäksi Kurhilalla on tapana kierrellä ja jutella ihmisten kanssa luentojen aikana.

– Zoomin tai Teamsin ruudulle ilmestyy kaikki aina miten sattuu, eikä kaikilla ole edes kamera päällä, hän valottaa havaintojaan.

Kuuntele, kun vuorovaikutuslingvistiikan professori Salla Kurhila kertoo lisää etäyhteyksien vaikutuksista ihmisiin:

Etänä ei ole kehollisuutta

Nyt yliopistot ovat jo siirtyneet suurelta osin takaisin läsnäopetukseen, mutta edelleen on työpaikkoja, joissa ollaan paljon etänä, ja lisäksi useat viralliset tapaamiset esimerkiksi vanhempien ja koulujen tai päiväkotien välillä ovat useassa paikassa etäyhteydellä.

Kun jaettu läsnäolo on ollut yhteisöistä pois kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla, mihin se on mahdollisesti vaikuttanut?

Yle kysyi asiaa Helsingin yliopistosta, mutta kukaan ei osannut suorilta sanoa, mihin tämä on mahdollisesti vaikuttanut. Professori Kurhila suostui analysoimaan tilannetta yleisellä tasolla.

Kurhila muistuttaa, että toki Zoom- ja Teams-tapaamiset ovat jonkinlaista jaettua läsnäoloa, varsinkin jos kamerat ovat päällä – mutta hän myöntää, että läsnäolo on etätapaamisissa erilaista, kuin jos ollaan ihmisinä paikalla.

– Etätapaamisista jää paljon kehollisuutta pois. Se kuuluu olennaisena osana vuorovaikutukseen.

Kurhilan mukaan läsnäolevassa vuorovaikutuksessa ihmiset monitoroivat keskustelukumppaneitaan jatkuvasti: miltä nämä näyttävät, miten rypistelevät kulmiaan, miten kääntyilevät tuolillaan tai vetäytyvät pöydän äärestä.

– Etänä ruudulta tätä meihin sisäänrakennettua tulkintaa ei voida oikeastaan käyttää. Jos kamera on etäkokouksessa päällä, siitä voi tulkita joitain kasvojen eleitä, mutta aika vähän, Kurhila sanoo.

Hän muistuttaa, että etätapaamisiin vaikuttavat myös tekniset ominaisuudet. Se, millainen kamera, yhteys tai tietokoneen ruutu on, saattaa vaikuttaa siihen, millainen kokemus yhteydenpidosta on etänä jäänyt. Tai pelkästään se, montako ihmistä omalle ruudulle mahtuu.

Etätapaamisissa vaikeinta on vuoronvaihto

Kaikkein haastavinta etätapaamisissa on Kurhilan mukaan keskustelun vuoronvaihto: yksi vuorovaikutuksen tärkeimmistä kohdista.

Tilanne lienee kaikille tuttu: aina joku puhuu etäkokouksessa päälle.

Kun istutaan kokouksessa samassa tilassa pöydän ääressä, ihmiset osaavat Kurhilan mukaan lukea tilannetta automaattisesti ja vuoro vaihtuu yleensä vaivatta, kuin huomaamatta.

Asiat, jotka toimivat hienovaraisemmin kasvokkain, eivät toimi etänä. Etänä pitää puhua enemmän asioita auki. Salla Kurhila

Kyse on hienovaraisesta kehollisesta toiminnasta. Kun joku valmistautuu ottamaan puheenvuoron, hänen asentonsa vähän muuttuu, hän valpastuu ja saattaa ottaa katsekontaktia edelliseen puhujaan.

– Etätapaamisissa kaikki tällainen jää pois. Katsekontaktia ei pysty samalla tavoin hyödyntämään, kun vastaanottaja ei tiedä, ketä puhuja katsoo, Kurhila sanoo.

Hänen mukaansa työpaikoilla on etäaikana keksitty erilaisia keinoja vaihtaa puheenvuoroa kokouksissa. On muun muassa chatteja tai merkkejä, joilla käsi nostetaan ylös.

– Asiat, jotka toimivat hienovaraisemmin kasvokkain, ilman että niitä tarvitsee ääneen sanoa, eivät toimi etänä. Etänä ollessa pitää puhua enemmän asioita auki.

Vuorovaikutus kaventuu

Mutta miten läsnäolon puute on vaikuttanut yhteisöihin? Vaikka olisi kuinka läsnä, aina on mahdollista, että viesti ei mene perille. Tästä monella on varmasti kokemusta kotona niin lasten kuin puolisoiden kanssa.

Entä mitä läsnäolon puute on saanut aikaan yhteiskunnassa suuremmassa mittakaavassa työpaikoilla, työhaastatteluissa? Tai kouluissa ja päiväkodeissa, kun perinteisiä vanhempainiltoja ei ole ollut?

Kurhila ei osaa vastata. Mutta hän sanoo, että kokonaisuus voi kaventua, jos kaikki joudutaan pitämään etänä. Jos on joutunut tutustumaan etänä uuteen ihmiseen, käsitys hänestä on varmasti paljon ohuempi. Kaikki on käytännössä ohuempaa etänä.

– Jos on vain puhuva pää, viesti on paljon pienempi kuin jos olisi läsnä. Viesti kapeutuu.

Professori: Pitää miettiä tarkasti, mihin etäkokoukset sopivat

Kurhilan mukaan olisi tärkeää, että joka paikassa mietittäisiin tarkkaan, mikä tapaamisista ja kokouksista sopii etänä pidettäväksi ja mikä ei.

Esimerkiksi tutustumiset ja verkostoitumiset ovat Kurhilan mukaan tilanteita, joiden kohdalla kannattaa tarkkaan miettiä, onko etätapaaminen tarkoituksenmukainen vaihtoehto.

– Viestintää ei ole pelkästään se, mitä sanoo, vaan myös miten se sanotaan.

Kurhilan mukaan esimerkiksi koulujen ja päiväkotien kohdalla vanhemmille on merkitystä myös sillä, että he näkevät fyysisen ympäristön, jossa lapsi viettää päivät. Se on osa viestintää.

Jos vanhempainillat typistyvät tulevaisuudessa pelkästään etäilloiksi, niistä jää paljon pois.

– Jos vanhempi on fyysisesti koko ajan kotona, siinä samassa tilassa missä muutenkin – tietokoneella puhuvien päiväkodin tai koulun päiden kanssa – sitten siinä on vain se, mitä sanotaan, Kurhila toteaa.

Rinnakkaiskeskustelut ovat tärkeä osa vuorovaikutusta

Koulujen ja päiväkotien, samoin kuin kaikkien muiden yhteisöjen työpaikoista taloyhtiöihin tulisi Kurhilan mukaan miettiä, mitä miltäkin tilaisuudelta halutaan.

Onko tarkoitus vain informoida ihmisiä ja pitää monologityyppinen puhe? Vai onko tärkeää, että ihmiset pääsevät tutustumaan ja fiilistelemään, puhumaan ehkä vertaistensa kanssa? Onko tilaisuuden kannalta tärkeää, että osallistujat voivat järjestää omia rinnakkaiskeskustelujaan?

Kurhilan mukaan yleensä kaikissa isoissa läsnä tapahtuvissa kokouksissa on niin sanottua rinnakkaiskeskustelua: sitä, kun puhuu vieruskaverin kanssa, kun ei ymmärrä, mitä puheenjohtaja juuri äsken sanoi. Tai kun haluaa kysyä äkkiä jotain tarkennusta.

Jos haluaa, että ihmiset sitoutuvat, kannattaa miettiä kaksi kertaa, onko järkeä pitää vain etäkokouksia. Salla Kurhila

Rinnakkaiskeskustelu ei ole kokouksen päätarkoitus, mutta se on sosiaalisesti tärkeää.

Voi kertoa pienen vitsin tai sanaleikin tai vaihtaa merkityksellisiä katseita. Zoomissa se ei ole mahdollista. Etänä ei ole mahdollista siirtyä sosiaalisesti pienestä ryhmästä toiseen, sanoo Kurhila, joka tutkii nyt monikulttuurisia työyhteisöjä.

Verkostoituminen tai hengen nostatus ei onnistu etänä

Salla Kurhilan mukaan etätapaamisia ei voi jatkossa käyttää pelkästä tottumuksesta. Pitäisi löytää balanssi: mitkä tapaamiset sopivat etäilyyn, missä taas on lisäarvoa siitä, että näkee konkreettisesti muita ihmisiä.

Kurhilan tutkimissa työyhteisöissä on huomattu, että etäkokous toimii silloin, kun vuorovaikutus on lähtökohtaisesti monologista ja on tarkoitus vain tiedottaa asiasta. Ihmiset voivat kokea jopa turhauttavana, jos pitää matkustaa kokoukseen, jossa ei saa edes keskustella.

Tutustumista ja verkostojen ylläpitämistä taas ei voi tehdä etänä.

– Jos haluaa ihmisten sitoutuvan, kannattaa miettiä kaksi kertaa, onko järkeä pitää vain etäkokouksia, Kurhila sanoo.

Millaisia vaikutuksia etätapaamiset ja etäaika ovat tuoneet sinun elämääsi? Keskustelu on auki torstaihin 28. huhtikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

1-vuotias Kerttu on koko elämänsä nähnyt vieraita vain kaukaa, ja hymytkin jäävät maskien taakse – erikoisella ajalla voi olla hänen kehitykselleen suuri merkitys

Sofia, 12, on ollut etäkoulussa kohta kaksi vuotta riskiryhmään kuuluvan pikkuveljensä takia – "Kaverisuhteet on hiipuneet"

12-vuotias Sofia ei ole ainoa pandemian eristämä lapsi – näille perheille pitäisi avata "turva-aikoja" harrastuksiin, vaatii lapsiasiavaltuutettu

Helsinkiin ehdotetaan uuden yökaupunginosan tai -kortteleiden perustamista.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin asiantuntijoiden laatiman sävyltään myönteisen vastauksen vihreiden valtuustoryhmän tekemään aloitteeseen sellaisenaan keskiviikkoiltana. Jo aiemmin kaupunginhallitus kertoi suhtautuvansa ideaan myönteisesti.

Kehityspäällikkö Minna Maarttola Helsingin elinkeino-osastolta sanoo, että tätä voidaan pitää signaalina sille, että hankkeeseen suhtaudutaan hyvinkin myönteisesti.

Maarttola kuitenkin muistuttaa, että tämä ei vielä riitä käynnistämään konkreettisia toimia yökaupunginosan saamiseksi kaupunkiin. Jos asian halutaan etenevän konkreettisesti hanketasolle, se edellyttää muun muassa vastuutahon nimeämistä ja budjetin laadintaa.

Kaupunginhallitus ilmoitti siis suhtautuvansa hankkeeseen lähtökohtaisesti myönteisesti, mutta ei ole nimennyt, kuka tai ketkä kaupungin taholta mahdollista yökaupunginosaa tai -kortteleita alkaisivat edistää. Suhtautuminen ideaan on kuitenkin selkeästi myönteinen, koska kaupunginhallituksessa tehty ehdotus kielteisestä kannanotosta ei saanut kannatusta.

Kaupunginhallituksessa aloitetta kritisoi perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Kaupunginhallitus esitti aloitetta valtuustolle sellaisenaan.

"Keikkapaikkojen elintila näyttäisi muutoin joutuvan aiempaa ahtaammalle"

Helsingin elinkeinoasioista vastaava kehittämispäällikkö Minna Maarttola sanoo, että tämänkaltaisissa hankkeissa laaja yhteistyö alan toimijoiden kanssa on avainasemassa.

Vihreiden kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Mari Holopainen pitää yökaupunginosan edistämistä tärkeänä.

– Tapahtumajärjestäjien ja keikkapaikkojen elintila näyttäisi nyt muutoin joutuvan aiempaa ahtaammalle kaupungissa, hän sanoo.

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluihin on saattanut tulla jopa satoja valituksia konserttien metelistä vuosittain. Tapahtumien päättymisaikoja onkin linjattu Helsingissä aika ajoin tiukemmin.

Painetta tapahtumateollisuuden ja ravintola-alan ahdingon helpottamiseksi tuovat myös takana olevat vaikeat koronavuodet.

– On koettu varsin kovia kolhuja, Holopainen summaa.

Minne yökaupunginosa tulisi?

Rajoitukset esimerkiksi melulle voisivat olla yökortteleissa tavanomaisia kaupungin säännöksiä vapaampia.

Holopaisen mielestä yökaupunginosa voisi sijoittua esimerkiksi Vallilan teollisuusalueelle. Myös Konalan teollisuusalueella on ollut tyhjää tilaa, mutta sen katsotaan olevan kaukana keskustasta.

– Yökaupunginosaan tulisi olla hyvät julkiset liikenneyhteydet myös iltaisin ja öisin, Holopainen sanoo.

Hänen mielestään yökaupunginosan tai -kortteleiden mahdollisuuksia olisi kartoitettava myös ydinkeskustassa.

Kaupungin aloitteesta antaman vastauksen mukaan ydinkeskustasta ei löydy tyhjää, kuten julkisuudessa on väitetty.

Maarttolan tavoin Holopainen korostaa tiivistä vuoropuhelua alan toimijoiden kanssa, koska kaupunki ei voi vaikuttaa toimintojen sijoittumiseen yksityisten omistamissa kiinteistöissä.

– Kaupunki voi kuitenkin luoda puitteita toiminnalle, Holopainen korostaa.

Kehityspäällikkö Minna Maarttola toteaa, että kaupungin rooli riippuu osin siitä, mitä kaikkia toimintoja yökaupunginosaan haluttaisiin sijoittuvan.

– Jos siellä ajatellaan olevan myös julkisia palveluja kaupunkilaisille, niin luonnollisesti kaupungin rooli olisi huomattavasti suurempi.

Usein yökortteli tai -kaupunginosa mielletään kulttuurin, tapahtumien ja viihteen keskittymänä, mutta kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan teettämässä selvityksessä kävi ilmi, että yöllisiä toimintoja voisi mahdolllisesti löytyä enemmänkin.

Holopaisen mielestä mahdolliset tarvittavat muutokset lupa- ja kaava-asioihin pitäisi selvittää ja polkaista käyntiin mahdollisimman pian.

– Vastuutahon osoittaminen eli niiden henkilöiden nimeäminen, ketkä kaupungin taholta alkavat hanketta edistää, olisi ensimmäisiä tarvittavia seuraavia askeleita.

Lue myös:

Helsinkiin puuhataan yöelämään keskittyvää aluetta

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden Hus-yhtymän perussopimuksen keskiviikkoiltana.

Perussopimuksessa määritellään muun muassa, miten poliittista valtaa tulevassa Hus-yhtymässä käytetään. Sopimus määrää myös sen, miten Husin alueella toimivat hyvinvointialueet ja sote-uudistuksessa erillisratkaisun saanut Helsinki rahoittavat Husilta saamiaan erikois­sairaanhoidon palveluita.

Perussopimuksen ovat jo aiemmin hyväksyneet Länsi-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Vantaan sekä Keravan aluevaltuustot.

Jos kaikki alueet lopulta hyväksyvät perussopimuksen, Husin ylin poliittinen valta on jatkossa yhtymä­kokouksella. Nykymuotoisessa Husin päätöksenteossa ylintä valtaa käyttää Husin valtuusto, johon kuuluu kaikkkiaan 55 poliittista päättäjää.

Keski-Uudenmaan aluevaltuusto ei ole vielä hyväksynyt sopimusta, mutta sopimuksen uskotaan kelpaavan myös sille.

Uudessa hallintomallissa alueet saisivat kukin edustajansa yhtymäkokoukseen. Päätösvaltaa käyttäisi siis jatkossa huomattavasti pienempi joukko päättäjiä kuin nykymuotoisessa hallinnossa.

Helsingin kaupunginhallituksessa Sdp:n, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat äänestivät perussopimusta vastaan. Puolueissa oltiin huolissaan muun muassa siitä, että ylin päätöksenteko on nyt jäämässä demokratian, julkisuuden ja kansalaisvaikuttamisen kannalta vajaaksi.

Sdp:n valtuutettu Pentti Arajärvi esitti keskiviikon valtuuston kokouksessa asian palauttamista valmisteluun. Arajärven mielestä Husissa tulisi vastakin olla laaja-alaisesti edustettu valtuusto. Arajärven mukaan tämä turvaisi uutta yhtymäkokousta laajemman mahdollisuuden julkiseen keskusteluun. Arajärvi kantoi huolta siitä, että yhtymä­kokouksen keskustelut eivät ole julkisia.

Valtuustossa tehty palautusesitys ei saanut riittävästi kannatusta ja se kaatui. Arajärven palautusesitystä kannattivat hanketta vastustaneiden Sdp:n vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja Liike Nytin edustajat.

Apteekkien ja verkkokauppojen myymiä terveystestejä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän sairauksien diagnosoinnissa ja seurannassa.

Lääkkeiden turvallisuutta valvovan Fimean mukaan osalla testeistä tulos on suuntaa antava ja toisilla testeillä hyvinkin luotettava. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylitarkastaja Nelli Karhu näkee kotitestaamisessa mahdollisuuksia.

– Kun teknologia kehittyy, jotkut testeistä varmasti löytävät paikkansa täydentämään terveydenhuollossa tehtävää laboratoriotestausta , uskoo Karhu.

Terveystestien valikoima on laaja: itsensä voi testata esimerkiksi sukupuolitautien, keliakian tai korkean kolesterolin varalta. Myös D-vitamiinin puutoksen tai raudanpuutteen saa testatuksi kotioloissa sormenpäästä otettavalla verinäytteellä.

Osa testeistä tulee jatkossakin olemaan sellaisia, joita ihmiset voivat tehdä omasta mielenkiinnostaan. Jotkut sen sijaan voivat tulevaisuudessa tukea oman sairauden seurantaa, jolloin niitä käytetään terveydenhuollon ammattilaisen ohjauksessa. Esimerkiksi diabeetikot seuraavat verensokeriaan jo nyt kotikäyttöisillä verensokerimittareilla.

– Ehkä tulee muitakin sairauksia, joissa säännöllisin väliajoin tehtävien laboratoriokokeiden sijaan potilas pystyykin enemmän seuraamaan vointiaan ja arvojaan itse ja raportoimaan ne terveydenhuoltoon, jolloin tulosten kanssa ei jää yksin, toteaa Karhu.

Kotitestausta voitaisiin ylitarkastaja Karhun mukaan hyödyntää myös tapauksissa, joissa etäisyys laboratorioon on pitkä. Hän nostaa esimerkiksi Pohjois-Suomen, jossa välimatkat ovat pitkiä.

– Pohjois-Suomessa voi olla järkevämpää, että joissain tapauksissa hyödynnettäisiin kotitestejä, jos toinen vaihtoehto lähteä yhden laboratorionäytteen vuoksi kuuden tunnin päähän.

Kaikkein tutuin kotitesteistä on raskaustesti, jonka voidaan sanoa muutama vuosikymmen sitten korvanneen kokonaan terveyskeskuksen laboratoriossa tehtävän testin. Samoin koronan kotitestit tulivat laajempaan käyttöön muutama kuukausi sitten, kun laboratorioissa testauskapasiteetin rajat tulivat vastaan.

Maailmalla pidempään ollutta HIV-kotitestausta ei alkuun kovin aktiivisesti haluttu edistää Suomessa. Terveydenhuolto piti tartuntaa sen verran vakavana, että se ei halunnut suositella testiä tehtäväksi kotona. Ylitarkastaja Nelli Karhu kertoo, että nykyään asenne on muuttunut.

– Testauskynnys halutaan pitää matalana. Vaakakupissa painaa enemmän se, että tavoitetaanihmisryhmiä, jotka eivät muutoin tulisi terveydenhuoltoon. Tiedän joidenkin järjestöjen esimerkiksi jakavan kotitestejä ja edistävän kotitestausta.

Kiinnostus kaikenlaiseen testamiseen kasvussa

Ihmisten kiinnostus omaan kehon hyvinvointiin on lisääntynyt. Ihmiset seuraavat vointiaan, unirytmiään ja vireyttään erilaisten mittareiden sekä älykellojen ja -sormuksien avulla. Terveystestit liittyvät osaltaan tähän kokonaisuuteen.

Myös yksityisten lääkärikeskusten tarjoamat laboratoriotestit kiinnostavat kuluttajia.

Esimerkiksi lääkärikeskus Mehiläisen omistama Puhti myy yksittäisten laboratoriokokeiden lisäksi terveystarkastuspaketteja. Testaaminen on lisääntynyt tasaisesti vuosi vuodelta.

– Ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, miten oma keho voi. Mittauksella haetaan tukea terveydestä huolehtimiseen tai elämäntaparemonttiin, kertoo Puhti-yksikön johtaja Tero Era.

Kiinnostus omaan terveyteen nousee 40 ikävuoden lähestyessä. Suurin osa Puhdin asiakkaista on 30-50 ikävuoden välillä. Naiset ovat testeistä miehiä kiinnostuneempia.

Jos arvoissa löytyy poikkeamia, asiakas ohjataan terveydenhuollon ammattilaisen puheille.

Älä tee hoitopäätöstä itse

Kotitestien Suomeen tuonnista tulee ilmoittaa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle. Testien tulee olla nimenomaan maallikkokäyttöön tarkoitettuja, helppokäyttöisiä ja vaivattomasti tulkittavia. Kotitestien käyttöohjeissa tulee olla maininta, ettei hoitopäätöstä saa tehdä itse.

– Jos olisin huolissani esimerkiksi raudan saannista ja epäilisin imeytymishäiriötä, niin olisin yhteydessä lääkäriin. Kotitestauksen rajat on hyvä pitää mielessä, muistuttaa Fimean ylitarkastaja Nelli Karhu.

Jos potilas puolestaan tietää kärsivänsä aika ajoin raudan tai d-vitamiinin puutteesta, voi kotitestiä hyvin käyttää seurantaan.

– Testin perusteella voi tehdä päätöksen, kannattaako lisäravinnetta syödä edelleen, sanoo proviisori Anne Penttinen Oiva apteekista Kotkasta.

Kotitestit ovat kelvollinen väline ohjaamaan itsehoitoa oikeaan suuntaan. Epämääräisistä oireista ei kuitenkaan tule kärsiä liian pitkään, vaan hakeutua asianmukaiseen hoitoon.

Voit osallistua keskusteluun 29.4. kello 23 saakka.

Terttu Kaikkonen koki Norrköpingin mellakat ja järkyttyi

Ruotsissa mellakoitiin useissa kaupungeissa pääsiäispyhänä. Maahanmuuttajataustaiset mellakoijat vastustivat äärioikeistolaisen poliitikon provokaatiota, jossa hän polttaa islaminuskoisten pyhän kirjan Koraanin. Terttu Kaikkonen näki kotitalonsa edustalla mellakan kiirastorstaina ja järkyttyi nähdessään mellakoihin osallistuvia äitejä ja lapsia. Linköpingin syyttäjä Eva Nemec Nordh ihmetteli samaa – sekä vihaa mellakoita taltuttaneita poliiseja kohtaan.

YK:n pääsihteeri: Siviilien evakuointi Mariupolin terästehtaasta suunnitteilla

Pyrkimykset saada siviilit evakuoitua Azovstalin tehdasalueelta Mariupolissa jatkuvat, sanoo YK:n pääsihteeri António Guterres. Tehtaalla on loukussa eri arvioiden mukaan satoja siviilejä ja ukrainalaissotilaita, joista monet ovat loukkaantuneita. Guterresin mukaan siviilien evakuoinnin tehtaalta oli tarkoitus alkaa perjantaina, mutta vaikeiden olosuhteiden vuoksi evakuointia ei ole voitu käynnistää.

Kokosimme tähän artikkeliin viime yöltä kolme keskeistä uutista Ukrainasta.

HS-kysely: Nato-jäsenyyden kannatus noussut 65 prosenttiin

Nato-jäsenyyden kannatus on noussut ennätyskorkealle Helsingin Sanomien tuoreessa kyselyssä. Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon kannattaa 65 prosenttia kyselyyn vastanneista. Suomen jäsenyyttä vastustaa 13 prosenttia vastaajista. Runsas viidennes vastaajista ei osannut sanoa mielipidettään. Noin kaksi viikkoa sitten Natoon liittymistä kannatti 59 prosenttia HS-gallupiin vastanneista.

Netin terveystestejä voi hyödyntää sairauksien diagnosoinnissa

Apteekkien ja verkkokauppojen myymiä terveystestejä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän sairauksien diagnosoinnissa ja seurannassa. Lääkkeiden turvallisuutta valvovan Fimean mukaan osalla testeistä tulos on suuntaa-antava ja toisilla testeillä hyvinkin luotettava.

Sateet yleistyvät

Suomen etelä- ja keskiosien yli liikkuu sadealue, ja sateet tulevat vetenä, räntänä ja lumena. Myös pohjoisessa lumikuurot ovat mahdollisia, mutta pääasiassa sää on poutainen. Lämpötila on ajankohdan keskimääräisten lukemien alapuolella.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Suomalaisnuorten Nato-into näyttää olevan laimeampaa kuin vanhemmissa ikäluokissa.

Ylen Nato-kyselyssä maaliskuussa kaikkein vähiten puolustusliitto Natoa kannattivat alle 25-vuotiaat naiset (46 %). Nuoret, sotimisikäiset miehet kannattivat Nato-jäsenyyttä 65-prosenttisesti. Se on hieman vähemmän kuin miehillä keskimäärin (71 %).

Kaikista vastaajista 62 prosenttia halusi Natoon. Eniten jäsenyyttä kannattivat eläkeikäiset. Mitä vanhempi ihminen, sitä enemmän Natoon halutaan.

Kansan jakauma oli hyvin samanlainen Helsingin Sanomien kyselyssä tässä kuussa: kaikkein varauksellisimmin Natoon suhtautuvat enintään 30-vuotiaat suomalaiset.

Keitä Nato-vastaiset nuoret ovat ja miksi he eivät hyväksy Naton turvaa?

Nuorten ajatuksia on tässä tilanteessa reilua kuunnella siksikin, että he joutuvat elämään päätöksen kanssa todennäköisesti pisimpään, oli se sitten jäsenhakemuksen jättäminen tai jatkaminen sotilaallisesti liittoutumattomana.

Aktivisti sai harmaita hiuksia Nato-keskustelusta

20-vuotias rauhanaktivisti Vili Nurmi tarjoaa suoria, punnittuja vastauksia.

Kun häneltä kysyy tärkeimpiä syitä Nato-kielteisyyteen, yksikään ei yllättäen ole pelko Venäjän reaktiosta Suomen jäsenyyttä vastaan.

Nurmen ajattelun keskiössä ovat väkivallattomuus ja pyrkimys rakentaa sellaista maailmaa, jossa kenenkään ei tarvitse tappaa ketään.

Hän ei myöskään hyväksy sitä, että liittymällä Natoon Suomi todennäköisesti osallistuisi tulevaisuudessa muissa maissa käytäviin sotiin ja konflikteihin.

Niin ikään hän kavahtaa Suomen liittymistä Natossa yhteiseen rintamaan Turkin kanssa.

– Turkki on harjoittanut Venäjän kaltaista ihmisoikeuksia polkevaa politiikkaa ja hyökännyt Pohjois-Syyriaan, Nurmi sanoo.

Suomessa käytävälle Nato-keskustelulle Nurmelta ei heru sympatiaa. Hän ei itse asiassa muista kuulleensa huonompaa julkista keskustelua koskaan.

– Se on tuottanut aika paljon harmaita hiuksia. Ääneen tuntuvat pääsevän vain ne, jotka kannattavat Natoa. Vastustajia aletaan provosoida tai haukkua putinisteiksi. Toki niitäkin on Suomessa, mutta keskustelu on tosi yksipuolista ja passiivisaggressiivista. Olet joko meidän puolella tai meitä vastaan.

Hän muistuttaa, että moni nuori kohtaa nyt ensimmäistä kertaa elämässään Nato-keskustelun ja haluaisi saada laajasti tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja osallistua keskusteluun itsekin.

– Moni suomalainen on ehtinyt punnita omaa kantaansa 50 vuotta, käynyt monet julkiset keskustelut ja pelännyt aidosti Venäjän uhkaa. Omista ystävistäni tiedän, että harvempi heistä kannattaa Nato-jäsenyyttä tai ainakin harvempi kuin vanhemmista suomalaisista.

Vasemmistonuoret kaipaavat erilaisia näkökantoja esiin

Eduskuntapuolueista vasemmistoliiton Nato-kannat ovat kaikkein penseimpiä. Esimerkiksi Ylen huhtikuisessa selvityksessä puolet puolueen 16 kansanedustajasta kertoi olevansa jäsenyyttä vastaan. Ärhäkästi Natoon suhtautuu myös vasemmistoliiton nuorisojärjestö, Vasemmistonuoret.

Kysyimme asiaa järjestön puheenjohtajaa sijaistavalta Ava Dahlvikilta, 21, sekä rivijäsenenä järjestössä toimivalta 22-vuotiaalta Valtteri Harakalta.

Harakka kieltäytyi asepalveluksesta vuonna 2018 protestina sen sukupuolittuneelle luonteelle.

Dahlvik sanoo, että hänen Nato-kantansa on ehdottoman kielteinen eikä se näyttäisi olevan muuttumassa.

Miksi vastustat Suomen Nato-jäsenyyttä?

Ava Dahlvik: "Naton-vastustukseni kumpuaa rauhan aatteesta ja pasifismista, joka on tullut kotoa.

Vaikka Nato ei olekaan hyökkäysliitto vaan puolustusliitto, sieltä löytyy maita, kuten Yhdysvallat, Puola, Unkari ja Turkki. Ne ovat maita, joiden kanssa tehtävä sotilaallinen yhteistyö ei edistä maailmanrauhaa tai rauhan aatetta."

Entä jos pahin tapahtuu – miten Suomi pärjäisi yksin Venäjän hyökkäystä vastaan?

Ava Dahlvik: "Meillä on sen verran koulutettu ja vahva armeija, että en näe, ettemmekö selviäisi yksin. Verrataan vaikka Ukrainaan, jossa on huomattavasti pienempi armeija, ja sielläkin on pärjätty pidempään kuin moni osasi odottaa.

Haluaisin myös luottaa perinteiseen pohjoismaiseen solidaarisuuteen, erityisesti Ruotsiin. Siihen, että he olisivat sen verran fiksuja, että tarjoaisivat Suomelle joko aseellista tai sotilaallista apua, jos Suomi joutuisi sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi."

Mitä kautta Suomi voi lisätä tulevaisuuden turvaa, jos Nato ei ole vaihtoehto?

Valtteri Harakka: "On hyvä muistaa, että turvallisuusuhat eivät ole pelkästään sotilaallisia, vaan myös sosiaalisia. Ensimmäinen askel on, että kaikilla on hyvä olla Suomessa. Toinen on, että Suomi itse vastaa omasta puolustuksestaan, ja kolmantena vasta tulevat mahdolliset puolustusliitot. En esimerkiksi vastusta puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa.

Ongelmana on, että työtä ei ole vielä tehty. Norja ja Tanska, jotka olisivat Suomelle luontaisia puolustusyhteistyökumppaneita, ovat jo Nato-jäseniä, samoin Baltian-maat. Lähtökohtaisesti Ruotsi ja Viro ovat lähimmät kumppanimme tällaisessa tilanteessa, ja tietysti olemme läheisiä myös maantieteellisesti."

Ava Dahlvik: "Suomella on hyvät mahdollisuudet myös tulevaisuudessa olla puolueeton, neutraali ja diplomaattinen toimija. Minä näen Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden jo itsessään turvaa lisäävänä. Eli että emme lähde sohimaan sinne ja tänne, vaan pysymme neutraaleina."

Saako Suomi kuitenkin puolustautua aseellisesti omilla puolustusvoimillaan, jos Suomea vastaan hyökättäisiin?

Ava Dahlvik: "Olisi luonnollista, että Suomi puolustaisi itseään, jos meitä vastaan hyökättäisiin. Itse teen työtä sellaisen yhteiskunnan eteen, jossa ei olisi aseellisia konflikteja, mutta tällä hetkellä emme ole sellaisessa tilanteessa ja maailmantilanne on hyvin arvaamaton."

Miten arvioitte Suomessa käytävää Nato-keskustelua?

Valtteri Harakka: "Vaikuttaa, että moni on päättänyt kannastaan hätiköidysti, kun se pitäisi tehdä ajan kanssa. Mielestäni puolustusta ei pitäisi koskaan pohtia reaktiona jollekin tapahtumalle, vaan miettien paljon pidempää aikaväliä."

Ava Dahlvik: "Ymmärrän, että suomalaisten Nato-kannat ovat muuttuneet radikaalisti parin viime kuukauden aikana. Päällimmäinen huomioni on ollut, että vaikka olen itse aina nähnyt Suomen maana, joka ei koskaan tule liittymään Natoon, yhtäkkiä Suomea ollaankin viemässä Natoon tosi nopeasti. Prosessi on lähtenyt liikkeelle vauhdilla sekä päättäjien että kansalaisten tasolla."

Näetkö eroja oman sukupolvesi Nato-näkemyksissä vanhempien suomalaisten kanssa?

Valtteri Harakka: "Nuorten kanta on paljon Nato-vastaisempi. Se johtuu erityisesti siitä, että nuoret ovat se sukupolvi, joka joutuu maksamaan hinnan siitä, jos Suomi joutuu Nato-jäseneksi. Me joudumme näkemään, jos Nato-tukikohtia rakennetaan Suomeen tai kun Suomi osallistuu Naton sotiin maamme ulkopuolella."

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 29. huhtikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Natoon vai ei? Kolme keskeistä perustelua Suomen Nato-jäsenyyden puolesta ja kolme sitä vastaan

Venäjän suurlähetystön edessä on kyltti, joka summaa monen tunnot – aseistakieltäytyjä kertoo, miten hyökkäys muutti hänen ajatteluaan

Vuoden kenties riehakkainta juhlaa vietetään parin päivän päästä. THL:n mukaan erillisiä ohjeita vapun tai muidenkaan juhlien vietosta ei ole enää tarpeen antaa, mutta mahdollisia paikallisia suosituksia kannattaa noudattaa.

HUSin infektiosairauksien apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen muistuttaa koronavastuullisen vapun viettämisestä varttuneemman väen ja riskiryhmien suojelemiseksi.

Erityisesti ikääntyneiden ja riskiryhmien riittävästä suojasta koronavirusta vastaan huolissaan ollut ja yli 70-vuotiaille pikaisesti neljänsiä rokoteannoksia vaatinut Ruotsalainen sanoo, että pandemia jatkuu väestöä kuormittavana edelleen. Vappu nostaa väistämättä tartunnan riskiä, kun ihmiset tapaavat toisiaan ravintoloissa, piknikeillä, kodeissa ja liikennevälineissä.

– Ei vappua tarvitse perua, mutta vietetään sitä koronavastuullisesti, hän toivoo.

Tämä tarkoittaa kahden vuoden aikana tutuksi tulleiden koronaturvallisten käytäntöjen noudattamista edelleen. Esimerkiksi oireisena ei pidä lähteä tapaamaan muita ihmisiä, Ruotsalainen sanoo.

– Huippu näyttää Suomessa ohitetun, mutta koronaan sairastuu yhä vakavasti riskiryhmiin kuuluvia ja ikääntyviä. Sairaanhoidossa on maassamme lähes 800 potilasta, erityisesti perusterveydenhuollon sairaaloissa, Ruotsalainen kertoo.

– Tässä epidemiatilanteessa voi olla mahdollista, että vapun jälkeen tulee parin viikon marginaalilla tautipiikki, hän arvioi.

Korona leviää myös ulkona Mantan lakituksessa

Vastuullinen toiminta vappuna tarkoittaa Ruotsalaisen mukaan myös sitä, että tiedostamme sen, että ihmisestä toiseen hengitysteitse tarttuvaa virusta on edelleen liikkeellä.

– Tämä on erityisen tärkeää muistaa sekä ruuhkaisissa joukkoliikennevälineissä että sisätiloissa, joissa lähikontaktien välttäminen on vaikeaa.

Vakavan taudin ja sairaalahoitoon joutumisen riskissä olevien eli yli 65-vuotiaiden ja riskiryhmiin kuuluvien tulisi yhä käyttää parempaa FFP-hengitysuojainta, hän sanoo.

Myös nuorempien olisi syytä käyttää vanhempien ihmisten läsnäollessa maskia suurimmassa riskissä olevien suojaksi.

Entä kannattaako maskia käyttää Esplanadin puistossa Mantan lakituksessa tai Kaivopuiston Ullanlinnanmäellä vappupäivän piknikillä, vaikka maskin käyttämisestä ulkona ei ole olemassa voimassa olevaa suositusta?

– Lähikontaktissa omikron BA.2 alavariantti tartuu herkästi, joten tartuntoja tulee myös ulkona. Jos olet yli 65-vuotias tai sairautesi takia riskiryhmään kuuluva, käytä ruuhkaisessa paikassa myös ulkona maskia. Siten suojaat itsesi ja olo on myös turvallisempi ihmisjoukkojen keskellä.

Mikä merkitys tässä vaiheessa pandemiaa on käsidesillä? Kannattaako sellainen laittaa vappupäivänä piknik-koriin?

– Nykyisessä epidemiatilanteessa myös käsidesi on piknik-korissa tarpeellinen. Influenssatapaukset ovat lisääntyneet. Korona- ja inluenssavirukset leviävät pääasiassa hengitysteitse, mutta tartunta voi tapahtua myös käsistä ja pinnoilta, Ruotsalainen sanoo.

Vaikuttaako koronavirus sinun vapunviettoosi? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 29.4.2022 kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Laajeneeko neljännen koronarokotteen suositus pian? Asiantuntija vastaa kolmeen keskeiseen kysymykseen

Kaksi kokenutta lääkäriä vaatii neljänsiä rokotteita entistä nuoremmille – viidessä kuukaudessa koronakuolemia on ollut Suomessa yli 2300

HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen hämmästelee maskisuosituksesta luopumista: "Väärä viesti pandemiatilanteesta"

Sopeutuminen ilmastonmuutokseen ennakolta kannattaa verrattuna tilanteeseen, jossa sopeutuminen tapahtuu vasta reagoimalla jo tapahtuneeseen muutokseen, ilmenee valtioneuvoston tilaamasta tutkimuksesta.

Jos ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeudutaan ennakoivasti, kertyy vuoteen 2070 mennessä noin 5–8 miljardia euroa vähemmän tappioita kuin jos sopeutuminen tapahtuu myöhässä.

– Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen kansantalouteen ovat kaiken kaikkiaan lievästi negatiivisia ainakin vuoteen 2070 asti, mutta se ei ole syy olla tekemättä sopeutumistoimia, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Adriaan Perrels tiedotteessa.

Perrels toimii valtioneuvoston tilaaman ilmastonmuutoksen kustannusarviointia koskevan tutkimushankkeen koordinaattorina.

Tutkimuksen mukaan Suomessa ilmastonmuutoksen suurimmat taloudelliset vaikutukset aiheutuvat toimintaolosuhteiden pysyvistä muutoksista eri toimialoille, kuten maa- ja metsätaloudelle ja matkailulle.

Toimintaolosuhteiden muutoksiin vaikuttaa pääasiassa keskimääräisten lämpötilojen nousu ja sademäärien pitkän aikavälin kasvu. Sen sijaan sään ääri-ilmiöt eivät lisää merkittävästi ilmastonmuutoksen kustannuksia Suomessa.

Hankkeen tuottama arvio vaikutuksista sisältää kuitenkin epävarmuuksia. Esimerkiksi vieraslajit, taudit ja tuholaiset voivat aiheuttaa merkittävästi tämänhetkistä arviota enemmän taloudellista haittaa Suomelle.

Metsä-Suomi kärsii ilmastonmuutoksesta muita voimakkaammin

Ilmastonmuutos vaikuttaa tutkimuksen mukaan joka puolella Suomea mutta eri tavoin. Vaikutusten suuruusluokkaan vaikuttavat muun muassa alueiden toimialarakenteet.

– Vahvasti metsäsektoriin keskittyneet alueet voivat kärsiä ilmastonmuutoksesta muita voimakkaammin, arvioi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin väitöskirjatutkija Susanna Kujala.

Hänen mukaansa alueen monipuolinen toimialarakenne auttaa sopeutumaan ilmastonmuutoksesta aiheutuneisiin menetyksiin.

Lue myös:

IPCC:n ilmastoraportti: Toivoa on, mutta se vaatii toimia – suurten päästövähennysten lisäksi hiiltä pitää poistaa ilmakehästä

Kumpi on ilmaston kannalta parempi, vähentää ruokahävikkiä vai lihansyöntiä? Testaa tietosi!

Turun apulaispormestari, kokoomuksen Ville Valkonen aloittaa perjantaina kansanedustajana. Hän nousi eduskuntaan nopeaan sairauteen menehtyneen Ilkka Kanervan tilalle. Kanerva kuoli 14. huhtikuuta.

Ville Valkonen sai lähes 4 400 ääntä edellisissä eduskuntavaaleissa. Hän jäi kansanedustajapaikasta 176 paikan päähän.

Valkonen sanoo aloittavansa kansanedustajan työt vakavalla ja nöyrällä mielellä.

– Aika on poikkeuksellinen koko maailmanhistoriassa. Kaikille kansanedustajille on nyt oleellisinta Suomen turvallisuuden takaaminen. Siihen liittyy asioita puolustuskyvystä Natoon liittymiseen sekä aina huoltovarmuuteen saakka.

Tuoreen kansanedustajan mukaan Suomella riittää omasta takaa ongelmia. Valkonen mainitsee julkisen talouden kestävyyden, työllisyyden nostamisen ja muun muassa ilmastonmuutoksen.

Turun kokoomus valitsee ryhmäkokouksessaan 15. toukokuuta Valkosen seuraajan Turun apulaispormestariksi. Turun kaupunginvaltuusto vahvistaa päätöksen kokouksessaan 16. toukokuuta.

Valkonen jatkaa siihen saakka Turun pormestaristossa. Hän aikoo jatkaa myös Varsinais-Suomen kokoomuksen puheenjohtajana.

• Kuuntele tästä uusimmat Yle radiouutiset Varsinais-Suomesta
• Lue uusimmat Yle Uutiset Varsinais-Suomesta

Turun hovioikeus aloittaa tänään käsittelemään Nokialla tapahtunutta kolaria, jossa kuoli kolme nuorta.

Kolari tapahtui Porintiellä sunnuntain vastaisena yönä 16. elokuuta vuonna 2020. Nuoret olivat Yyterissä ja ajoivat sieltä myöhään takaisin Tampereelle.

Tapaukseen liittyvät Snapchatissa lähetetyt viestit ennen matkalle lähtöä ja matkan aikana: eräs kuljettajan kaveri oli yrittänyt estää heitä lähtemästä ajamaan ja kuskin tilille oli postattu kuva auton nopeusmittarista, joka näytti vauhtia olevan 120 kilometriä tunnissa.

• "Mä varmaan kuolen" – Snapchat-viestit kertovat, miten hauskaksi tarkoitettu ajelu johti usean nuoren kuolemaan

Lopulta matka päättyi siihen, kun auto törmäsi päin puuta. Onnettomuuden jälkeen kuski, tapahtuma-aikaan 17-vuotias poika, puhalsi 1,68 promillea.

Kolarissa kuoli kaksi vuonna 2002 syntynyttä tyttöä ja vuonna 2003 syntynyt poika. Lisäksi vuonna 2002 syntynyt, kuskina toiminut poika joutui sairaalahoitoon.

Lokakuussa 2021 Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi vähillä vammoilla selvinneen kuskin 5,5 vuoden vankeusrangaistukseen.

Tuomio tuli kolmesta törkeästä kuolemantuottamuksesta nuorena henkilönä. Lisäksi hänet tuomittiin törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta nuorena henkilönä. Alun perin kuskia syytettiin taposta, mutta käräjäoikeuden mukaan teot eivät täyttäneet tapon määritelmää.

Sekä tuomittu että syyttäjä valittivat hovioikeuteen käräjäoikeuden ratkaisusta. Myös asianosaisia on valittanut tuomiosta.

Lue seuraavaksi:

Kolme nuorta kuoli Nokialla, kun auto törmäsi puuhun – autoa kuljettanut 19-vuotias tuomittiin 5,5 vuodeksi vankeuteen, mutta ei tapoista

Yksi uhreista lähetti autosta viestin, jossa hän kertoi pelkäävänsä – kolme nuorta kuoli Nokialla Snapchatiin kuvatun hurjastelun jälkeen, syytteet taposta

18-vuotias mies saa syytteet kolmesta taposta Nokian viime kesän kuolonkolarissa – turmassa kuoli kolme alle 20-vuotiasta nuorta

Useita kuollut nuorten autokolareissa, joissa on neljä samanlaista piirrettä – epäilyt hurjastelusta ja päihteistä yhdistävät tapauksia

Uutta tietoa kolmen nuoren hengen vaatineen kolarin tutkimuksista: hengissä selvinneen epäillään ajaneen autoa turma-hetkellä – selvinnyt kiistää

Tampereen seudun ammattiopisto ja Ylöjärven lukio suruliputtavat kolmen nuoren hengen vaatineen kolarin vuoksi – kolaripaikalle tuotu kukkia ja kynttilöitä

Kolme nuorta kuoli ulosajossa Nokialla sunnuntaiyönä – poliisi tutkii tapahtunutta muun muassa törkeänä rattijuopumuksena

Korkein oikeus (KKO) on hylännyt Nya Åland -lehden päätoimittajan ja toimittajan syytteen yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Syyte koski linkittämistä lehden artikkelista toisen median julkaisemaan juttuun.

Nya Åland oli julkaissut artikkelin, jossa kerrottiin ahvenanmaalaiseen mieheen kohdistuneista petosepäilyistä. Miestä ei mainittu nimeltä, mutta juttuun oli linkitetty lähteenä käytetty toinen verkkojulkaisu, jossa miehen nimi oli mainittu.

KKO katsoi, että nimen paljastaminen linkittämällä ei selvästi ylittänyt sitä, mitä voitiin pitää hyväksyttävänä.

Nya Åland ei koskaan itse julkaissut miehen nimeä. KKO:n mukaan lähteenä käytetyn jutun artikkeli perustui kyseisen miehen haastatteluun, jossa hän vastasi avioliittoaan ja rikosepäilyjä koskeviin kysymyksiin.

– Toimittaja ja päätoimittaja olivat siten voineet olettaa, että linkitetyssä artikkelissa ollut nimitieto oli julkaistu yhteisymmärryksessä kyseisen henkilön kanssa, perustelee KKO päätöstään.

Turun hovioikeudessa toimittaja ja päätoimittaja tuomittiin sakkoihin kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Aiemmin Ahvenanmaan käräjäoikeus oli hylännyt syytteet.

Mies tuomittiin myöhemmin rikoksista

Nya Åland julkaisi kyseessä olleen artikkelin verkkoversiossaan maaliskuussa 2016. Siinä siteerattiin tutkivan journalismin verkkojulkaisun Long Playn artikkelia. Uutiseen Nya Åland myös laittoi linkin Long Playn artikkeliin, mikä on mediassa tavallinen toimintatapa.

Long Playn artikkeli käsitteli Turussa elokuvateatteria pyörittäneen miehen rikosepäilyjä, ja siinä mies mainittiin nimeltä. Artikkelissa kerrottiin, että miestä epäillään muun muassa tekijänoikeusrikoksesta. Siinä nostettiin myös esiin, että kuusikymppinen mies oli avioitunut elokuvateatterin kiinteistön omistaneen, yli 80-vuotiaan ja muistisairaan naisen kanssa.

Mies ei tiettävästi koskaan kohdistanut Long Playhin mitään vaatimuksia. Myöhemmin hänet tuomittiin sekä käräjä- että hovioikeudessa ehdolliseen vankeuteen kirjanpitorikoksesta ja tekijänoikeusrikoksesta liittyen elokuvateatterin toimintaan. Tuomiossa oikeus kiinnitti huomiota siihen, että mies oli pyörittänyt elokuvatoimintaa yli 80-vuotiaan vaimonsa nimissä tämän heikentynyttä terveydentilaa hyväksikäyttäen.

Keskustelu Ahvenanmaan demilitarisoidusta asemasta voi synnyttää väärän kuvan Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, arvioi valtiotieteiden tohtori, tietokirjailija Jukka Tarkka.

Mikäli Ahvenanmaan aseettomuus ja neutraalius korostuvat julkisessa keskustelussa liialti, siitä voi muodostua Suomelle jopa mainehaitta, sanoo Tarkka.

– Tämä on vaarana, jos maailmalla syntyy sellainen käsitys, että Suomen puolustus perustuu Ahvenanmaan aseettomuuteen ja puolueettomuuteen. Asia on päin vastoin. Suomen puolustus perustuu ennen kaikkea ajatukseen aseellisesta puolueellisuudesta Suomen puolesta. Se koskee myös Ahvenanmaata, Tarkka sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Saila Heinikoski puolestaan arvioi, ettei Ahvenanmaan sopimusten rikkomista katsottaisi hyvällä.

– Sääntöpohjaisen oikeuden kunnioittaminen on ollut Suomelle tärkeää ulkopolitiikan näkökulmasta. Mainehaittaa voisi tulla, jos sopimuksista irtaudutaan, Heinikoski sanoo.

Heinikoski ja Tarkka keskustelivat Ahvenanmaan turvallisuuspoliittisesta merkityksestä Ylen aamussa ja radion Ykkösaamussa.

Demilitarisoinnista sovittiin yli sata vuotta sitten

Ahvenanmaan tilanne perustuu kansainvälisiin sopimuksiin. Sopimusten mukaan Ahvenanmaalla ei saa olla sotilaita ja sotilaallisia varustuksia. Sodan aikanakin Ahvenanmaa on pidettävä puolueettomana alueena.

Ahvenanmaa on kuitenkin strategisesti merkittävä solmukohta Itämerellä. Sopimusten mukaan Suomen tulee puolustaa Ahvenanmaata, mikäli tilanne niin vaatii. Heinikoski muistuttaa, että olemassaolevat sopimukset tähtäävät koko Itämeren turvallisuuteen ja ne on nähty riittäviksi.

– Nykyään ei ole niin tarpeellista rakentaa mitään pysyviä linnoituksia. Suomalaiset sotilaat pääsevät alueelle hyvin nopeasti. Luotan Suomen puolustusvoimien kykyyn puolustaa Ahvenanmaata joka tapauksessa, Heinikoski sanoo.

Eduskunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) on todennut, että Ahvenanmaan alueen puolustaminen olisi helpompaa, jos maakunnassa olisi pysyvä tukikohta. Jukka Tarkan mukaan Suomen tulee turvata ainakin se, ettei Ahvenanmaalle synny "aseellista tyhjiötä".

– Aseellinen tyhjiö vetää puoleensa aseellisia voimia, jotka kilpailevat kuka saa sen haltuunsa. Tämän takia on erittäin tärkeää, että kun Itämerellä on jännitystä, niin Suomi hoitaa puolustuksen sillä tavalla, että muilla ei ole nokan koputtamista.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 29.4. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Vanhanen sanoo luottavansa Puolustusvoimien arvioon Ahvenanmaan turvaamisesta – maakuntaneuvos: Emme käynnistä keskustelua joukoista

Voiko demilitarisoitu Ahvenanmaa joutua kriisin silmään? Tästä ei saarimaakunnassa paljon keskustella

Ahvenanmaa - nappula suurvaltojen pelissä, audiosarja Yle Areenassa